Kuntien hallinto tälle vuosisadalle

10.5.2015 · Aihe: _ 

Osakeyhtiön hallitus johtaa yritystä paljon määrätietoisemmin kuin luottamushenkilöt kuntaa. Hallituksilla on siis yrityksissä paljon enemmän valtaa kuin vaaleilla valituilla elimillä on kunnassa. Silti yrityksissä hallitukset puuttuvat palkatun johdon tekemisiin paljon vähemmän kuin luottamuselimet kunnan virastojen toimintaan. Yrityksissä toimeenpano on delegoitu toimivalle johdolle ja hallitus päättää strategisista asioista. Kunnissa luottamusmiehet pyrkivät päättämään usein asioista ja erityisesti henkilökunnan palkkaamisesta, jotka luontevimmin kuuluisivat toimivan johdon päätettäviin. Strategisista asioista he eivät pääse päättämään kunnolla koskaan.

= = =

Kunnissa on raskas kaksoishallinto, erikseen luottamusmieshallinto ja erikseen virkamieshallinto, eikä näiden välille ole saatu aikaan toimivaa työnjakoa niin kuin yrityksissä on saatu. Miten tähän on tultu?

Alun perin kunnissa oli vain luottamushenkilöitä. Palkattuja virkamiehiä ei ollut lainkaan tai korkeintaan kourallinen. Luottamustehtävän vastaanottaminen oli pakollista, ellei pystynyt esittämään pätevää syytä kieltäytymiseen. Lautakuntaan voidaan kai edelleen valita vastoin valittavan tahtoa, mutta sitä ei enää tapahdu.

Nyt kunnissa on töissä lähes puoli miljoonaa ihmistä, eikä kunnan pyörittämiseen enää tarvittaisi suurta määrää lautakuntia. Lautakunnat ovat muuttuneet talkootyöelimistä päätöksentekoelimiksi. Välttämättömyydestä on tullut hyve.

Kaksoishallinto kangistaa pahasti päätöksentekoa kunnissa. Vanhaan tukeutuvat luottamusmiehet voivat lannistaa uudistushaluisen virkamiehen ja päinvastoin. Uudistusten aikaansaaminen kunnissa edellyttää, että samanaikaisesti sekä luottamuselimet että virkamiehet ovat uudistushaluisia, eikä näin useinkaan ole.

Paremmat päätöksentekokäytännöt ovat johtaneet yrityksissä parempaan toimintaan. Kaiken järjen mukaan palvelujen tuottaminen kunnan omana toimintana olisi edullisempaa, koska ostopalveluihin liittyy raskas hankintaprosessi ja paljon neuvotteluja. Ostettaessa saa mistä maksaa. On vaikeata kirjoittaa sopimus niin, että maksetaan oikeista asioista ja näin kannustetaan toimimaan järkevästi.

Kaikesta tästä huolimatta esimerkiksi vanhusten palveluja yksityiset yritykset tuottavat usein selvästi kuntaa halvemmalla ja kuitenkin laadukkaampina. Kunnan työntekijät tekevät kyllä työtä yhtä tunnollisesti ja ahkerasti kuin yksityistenkin. Ero on hallinnossa. Kuntien kankea hallinto näkyy rakenteellisena tehottomuutena.

= = = =

Kerrattakoon: yrityksissä hallitukset puuttuvat paljon pienempään määrään asioita, mutta käyttävät paljon vahvemmin valtaa. Valtaa on uskallettu delegoida toimitusjohtajalle, koska toimitusjohtajasta pääsee vaivattomasti eroon, jos hänen toimintaansa ei olla tyytyväisiä. Jos toimitusjohtajalla olisi oikeus pysyä kaikissa oloissa tehtävissään 68-vuotiaaksi, delegoimisen kanssa oltaisiin paljon varovaisempia.

Valtion virkamiehistä tehtiin Venäjän vallan aikana erottamattomia, jotta tsaari ei pääsisi käsiksi Suomen virkamieskuntaan. Käytäntö omaksuttiin myös kunnissa. Joskus yksittäisen virkamiehen mandaatti on niin vahva, ettei hänen tarvitse totella esimiehiäänkään. Organisaatioita ei pystytä uudistamaan, koska ainakin ennen virkamiehet valittiin poliittisten mandaattien mukaan. Jos virkamiesten valtasuhteita muutetaan, puututaan myös puolueiden reviireihin. Helsingin kaupungin organisaatiota ei ole uudistettu 60 vuoteen. Se on siis sodan jälkeen täytynyt olla todella edellä aikaansa! J

Ylimpien virkamiesten asema tulee rinnastaa toimitusjohtajiin ja lautakuntien on lopetettava puuttuminen operatiivisiin asioihin. Irtisanomissuojan poistaminen tulee tietysti kompensoida oikeudella erorahaan niin kuin yrityksissäkin tehdään.

Valta ei ole sitä, että pääsee sekaan sotkemaan. Kun Rääkkylän kunta ulkoisti sote-palvelunsa Attendolle, se ei vaatinut saada nimetä edustajiaan Attendon hallitukseen. Silti Rääkkylän valta omiin palveluihinsa oli suurempi kuin jos sote-alue olisi ne tuottanut ja Rääkkylä olisi saanut lähettää edustajansa sote-piirin hallintoelimiin.

= = = =

Kunnalla on kaksi aivan erilaista tehtävää, palvelukunnan ja kiinteistökunnan tehtävät. Palvelukunta tuottaa nimensä mukaisesti kuntalaisille palveluja. Tämä on se osa kunnasta, josta puhutaan kuntavaalien yhteydessä eniten.

Kiinteistökunta kaavoittaa, suunnittelee liikennettä ja asuntotuotantoa, harjoittaa elinkeinopolitiikkaa ja vastaa kaupungin tulevaisuudesta. Siis kaupungin. Kiinteistökunnan tehtävät ovat varsin vaatimattomia haja-asutusalueilla, mutta kasvavissa kaupungeissa kiinteistökunnan tehtävät ovat lopulta kauaskantoisempia.

Kaupunkien välillä on menossa pudotuspeli kun ollaan siirtymässä teollisuuskaupungeista jälkiteollisiin, joiden elinvoima perustuu tietoammatteihin ja paikallisiin palveluihin. Toisilla kaupungeilla on tässä paremmat kortit käsissään kuin toisilla, mutta merkityksetöntä ei ole sekään, miten korttinsa pelaa. Kaupunkien joukossa on alisuoriutujia ja uskomattomia selviytyjiä. Hyvätkin kortit voi pelata huonosti ja huonoillakin voi pärjätä.

Paljon on kiinni herraonnesta. Missä tehdään viisaita päätöksiä, siellä menestytään. Kuopiolla on verrattain hyvät kortit (yliopisto) ja toistaiseksi hyvä herraonni. Se on menestynyt paljon paremmin kuin sijainnin ympäröivän maakunnan perusteella voisi arvella.

Mitä tällä on tekemistä kirjoituksen alun kanssa?

On välttämätöntä hioa kunnallinen päätöksenteko siihen kuntoon, että kiinteistökunnan tehtävät tulevat hoidetuksi hyvin.

(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa)

 

Kommentit

50 Vastausta artikkeliin “Kuntien hallinto tälle vuosisadalle”

  1. Raimo K kirjoitti 10.5.2015 kello 9:37

    Osmo: “Osakeyhtiön hallitus johtaa yritystä paljon määrätietoisemmin kuin luottamushenkilöt kuntaa. Hallituksilla on siis yrityksissä paljon enemmän valtaa kuin vaaleilla valituilla elimillä on kunnassa.”

    Tämä on sinänsä aivan totta, mutta kyllä kunnanhallituksella voi olla aivan samanlainen rooli ja valta kuin osakeyhtiönkin hallituksella, kuntalaki ei aseta esteitä, mutta käytännössä politiikka ‘sotkee’ asioita.

    Kun esim. meillä hallitus päättää asioista äänin 6-5, ei siinä oikein mitään dynaamisuutta aikaan saada. Tämä kai se suurin ero yrityksiin on – eikä sitä voine poistaa poistamatta kunnallista demokratiaa.

    Yritykset toimivat yksipuoluejärjestelmällä. Tilanne on sama monissa Kepu-kunnissa, joissa on yhden puolueen hegemonia, mutta ne eivät lukeudu menestyneimpien kuntien joukkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. ft maailmalta kirjoitti 10.5.2015 kello 9:40

    ” Kaikesta tästä huolimatta esimerkiksi vanhusten palveluja yksityiset yritykset tuottavat usein selvästi kuntaa halvemmalla ”

    Kävin töissä yhdessä yksityisessä jonkin aikaa. Siellä oli yksi vanhus, joka olisi voinut olla julkisella puolella, loput asuisivat kotonaan shp:n kriteereillä. Yksityisellä tehdään työtä, joka ei julkiselle kuulu. Sitä ei voi verrata kustannuksiltaan julkiseen puoleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  3. JTS kirjoitti 10.5.2015 kello 9:51

    Kunnanvaltuutettu haluaa mikrojohtaa. Oman kaupunginosan lumityöt ja viemärin korjaus ovat iso osa ja niihin todellakin halutaan käyttää luottamusvaltaa. Ei niin pientä asiaa vaikka kyltin paikasta ettei valtuutettu siihen puuttuisi. Sama kouluissa, puistoissa, terveydenhuollossa…

    Ei vaaleja voiteta olemalla palveluprosessien kehittämisessä, avoimessa kilpailutuksessa tai tilaajaohjauksessa mukana. Oma koirien kusitolppa saavutuksena on parempi.

    Pormestarimallista ( määräaikaiset päätoimiset johtavat lautakuntien puheenjohtajat) naristaan myös. Se kun mahdollistaa kunnassa vaikuttamisen muillekin kuin eläkeläisille ja kunnan omille työntekijöille. Muilla kun muuten olisi ihan omiakin töitä tehtävänä.

    Bonuksena ovat kiintiödyt kunnantehtävät, puolue nimittää valtansa mukaan. Se tuo jäseniä. Tämä estää ammattimaisen johtamisen ja osin myös kehittämisen, kun on varjo-organisaatio tarjolla.

    Ode on aivan oikeassa. Kuntien toiminnan kehittäminen vähentäisi tuhlausta. Mutta kun on se perustuslaki ja kuntien itsehallinto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  4. Jussi Airaksinen kirjoitti 10.5.2015 kello 9:55

    Virkamiesten irtisanomissuojaa perustellaan virkamiesten riippumattomuudella. Julkisella puolella tehdään aika paljon hallinnollisia ratkaisuja, joissa päätetään jonkun yksityisen oikeuksista tai velvollisuuksista. Tällöin on haluttu, että esimies ei voi vaatia virkamiestä ratkaisemaan asiaa haluamallaan tavalla, vaan virkamies itse vastaa virkatoimensa laillisuudesta. Voisin kuvitella, että esimerkiksi kunnan ympäristövalvontaan ja luvittamiseen olisi intressi puuttua ylhäältä käsin elinkeinopolitiikkaa edistääkseen. Nykyinen järjestely mahdollistaa sen, että kunnan ympäristönsuojelusta vastaavat virkamiehet voivat hylätä lupahakemuksen tai puuttua laiminlyönteihin ilman irtisanomisuhkaa, vaikka kunnanjohtaja haluaisikin lähinnä edistää eri elinkeinoja. Vastaavanlaisia esimerkkejä löytynee lähes jokaiselta hallinnon sektorilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  5. Pirjo kirjoitti 10.5.2015 kello 9:56

    Amen!

    Seuraavaksi vastaava kirjoitus valtionhallinnosta 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  6. Kalle kirjoitti 10.5.2015 kello 12:10

    Nyt sohaisit ampiaispesään. Kuntien hallinto on sekä päällekkäinen että pöhöttynyt. Kun uskallat tähän vielä lisätä, että alle 10 000 asukkaan ja yli 40 000 asukkaan kuntia ei kannata ylläpitää, koska pienissä kunnissa tarrvitaan ihan sama hallinto kun suuremmissa ja toisaalta mentäessä yli 40 000 asukkaan, joudutaan tekemään monikerroksinen hallinto.

    Toisaalta pienistä yksiköistä on esimerkiksi Ahvenanmaalla hyviä kokemuksia, kun niitä hoidetaan yhä talkooperiaatteella. Eli pieni voidaan saada toimimaan kun palataan niihin talkoo periaatteisiin, joihin viittasit. Sen sijaan en tiedä yhtään yli 40 000 asukkaan suomalaista kuntaa, joka oikeasti toimisi tehokkaasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  7. Raimo K kirjoitti 10.5.2015 kello 13:08

    Jussi Airaksinen:
    Virkamiesten irtisanomissuojaa perustellaan virkamiesten riippumattomuudella.
    ‘snip’

    Kunnallishallinnossa ei muuten ole mitään irtisanomissuojaa, ainoastaan kunnan/kaupunginjohtajan erottaminen vaatii 2/3 enemmistön.

    Eikä liene valtion puolellakaan – vai mitä nämä YT:t ovat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.5.2015 kello 14:41

    Kunnallishallinnossa kaikilla on vähintään normaali irtisanomissuoja, siis paljon parempi kuin toimitusjohtajilla. Sitten ovat nämä kuntaliitoskunnat, joissa on jokseenkin ehdoton irtisanomiskielto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Raimo K kirjoitti 10.5.2015 kello 13:10

    JTS:
    ‘snip’
    Pormestarimallista (määräaikaiset päätoimiset johtavat lautakuntien puheenjohtajat) naristaan myös. Se kun mahdollistaa kunnassa vaikuttamisen muillekin kuin eläkeläisille ja kunnan omille työntekijöille. Muilla kun muuten olisi ihan omiakin töitä tehtävänä.
    ‘snip’

    Pormestarimalli on yksi tapa määrittää kaupunginjohtajan asema – ei muuta-

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. tpyyluoma kirjoitti 10.5.2015 kello 13:21

    Ylimpien virkamiesten asema tulee rinnastaa toimitusjohtajiin ja lautakuntien on lopetettava puuttuminen operatiivisiin asioihin.

    Nämä kaksi asiaa tosiaankin kuuluvat yhteen, koska usein luottamusmies puuttuu operativiiseen toimintaan siinä vaiheessa kun virkamies ei tee strategian mukaan. Se parempi virkamieskunnan puolustu on että kaupungilla on niin paljon strategisia linjauksia, että ne kumoavat toisensa. Se huonompi on että linjauksiin suhtaudutaan jonkinlaisena toiveena jotka voi “ottaa huomioon” sikäli kun jaksaa, kerkiää ja ne eivät aiheuta todellisia tai symboolisia haittoja jollekin muulle asialle. Helsingin kaupungilla on esimerkiksi neljä eri strategiaa joissa lukee että joukkoliikennettä priorisoidaan, mikä näkyy käytännön valintatilanteissa miten sattuu. Yleensä ei näy.

    En oikein usko että tämä ratkeaa pelkällä irtisanomissuojalla. Tämän pitäisi mennä niin että tavoiteristiriidat ratkotaan ja rahankäytöstä päätetään luottamusmiesten toimesta, eli heillä on kokonaisvastuu, virkamiehet sitten toteuttaa. Luottamusmiesten ei anneta (valmistelija voi tämän käytännössä estää), he eivät osaa tai halua näitä päätöksiä tehdä (nämä kolme asiaa tukee toisiaan). Mitään kokonaisnäkemystä ei ole myöskään virkamieskentässä, koska se on taas siiloutunut yhä pienempiin erikoisaloihin, joidenka edustajien virka on kertoa mikä juuri heille ei tänään käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  11. Kalle kirjoitti 10.5.2015 kello 14:15

    tpyyluoma: ….Luottamusmiesten ei anneta (valmistelija voi tämän käytännössä estää), he eivät osaa tai halua näitä päätöksiä tehdä (nämä kolme asiaa tukee toisiaan)…

    Välillä tuntuu, ettei se ole huono asia, jos luottamusmiehiä vähän etäännytetään nykyään päätöksenteosta. Kun kuntakoko on kasvanut liian suureksi, ei luottamusmies enää pelaa omilla rahoillaan vaan jollakin kasvottomalla rahalla jota on määrättömästi. Pienissä kunnissa ei voi tehdä typeriä päätöksiä, koska joku naapuri tai kaveri huomauttaa siitä välittömästi. Helsingissä luottamusmies voi tehdä ihan kuinka hölmöjä päätöksiä tahansa, koska ei saa palautetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  12. diodi kirjoitti 10.5.2015 kello 14:26

    Osmo : Kaikesta tästä huolimatta esimerkiksi vanhusten palveluja yksityiset yritykset tuottavat usein selvästi kuntaa halvemmalla ja kuitenkin laadukkaampina. Kunnan työntekijät tekevät kyllä työtä yhtä tunnollisesti ja ahkerasti kuin yksityistenkin. Ero on hallinnossa. Kuntien kankea hallinto näkyy rakenteellisena tehottomuutena

    Mistä väite paremmasta laadusta tulee, vai koskeeko se vain tiettyjä palveluja?

    Minulla on alzheimeria sairastava äiti ja olen hoitopaikan valiseminen on juuri ajankohtainen. Raha ei ole este ja hoitopaikasta voi maksaa, mutta ainakin oman tiedonhankintani mukaan yksityisiä vanhuspalveluita valvotaan vähemmän kuin julkisia. Yksityiset palvelut mm. mitoittavat henkilöstönsä alakanttiin ja hirveitä tapauksia tulee esiin. tasaisena virtana. Esim. vanhus kuolee janoon, koska vaippojen vaihto vie työaikaa, joten vettä ei anneta tarpeeksi. Ruotsissa on vanhuksia kuollut aliravitsemukseen yksityisissä hoitokodeissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. Harri Haanpää kirjoitti 10.5.2015 kello 15:59

    “Lautakuntaan voidaan kai edelleen valita vastoin valittavan tahtoa, mutta sitä ei enää tapahdu.”

    Vanhassa kuntalaissa 365/1995 oli vielä pykälä, jonka mukaan tietyin edellytyksin saa kieltäytyä luottamustoimesta,
    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365#L5P38

    mutta vappuna voimaantulleessa uudessa kuntalaissa luottamustoimeen voidaan valita vain henkilö, joka on suostunut ottamaan toimen vastaan.
    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150410#Pidp2584128

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Mikko H kirjoitti 10.5.2015 kello 17:13

    Osmo Soininvaara: Kuopiolla on verrattain hyvät kortit (yliopisto) ja toistaiseksi hyvä herraonni.

    Kuopion torin rempan ja muutaman muun hankkeen perusteella herraonni näyttää kiinteistökunnassa kääntyneen, tai ainakin kaikenlainen arkkitehtuurin taju on sieltä huolellisesti poistettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Raimo K kirjoitti 10.5.2015 kello 18:25

    Osmo Soininvaara:
    Kunnallishallinnossa kaikilla on vähintään normaali irtisanomissuoja, siis paljon parempi kuin toimitusjohtajilla. Sitten ovat nämä kuntaliitoskunnat,joissa on jokseenkin ehdoton irtisanomiskielto.

    Toki… mutta normaali irtisanomissuoja on… normaalia.

    Kuntajohtajat ja toimitusjohtajat eivät ole. Eivätkä ilmeisesti siis liitoskuntien työntekijät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  16. Raimo K kirjoitti 10.5.2015 kello 18:30

    diodi: Mistä väite paremmasta laadusta tulee, vai koskeeko se vain tiettyjä palveluja?

    Minulla on alzheimeria sairastava äiti ja olenhoitopaikan valiseminen on juuri ajankohtainen. Raha ei ole este ja hoitopaikasta voi maksaa, mutta ainakin oman tiedonhankintani mukaan yksityisiä vanhuspalveluita valvotaan vähemmän kuin julkisia. Yksityiset palvelut mm. mitoittavat henkilöstönsä alakanttiin ja hirveitä tapauksia tulee esiin. tasaisena virtana. Esim. vanhus kuolee janoon, koska vaippojen vaihto vie työaikaa, joten vettä ei anneta tarpeeksi. Ruotsissa on vanhuksia kuollut aliravitsemukseen yksityisissä hoitokodeissa.

    Siispä älä vie äitiäsi yksityiseen hoitoon Ruotsiin!

    Vaikka vanhuspalvelulakiin ei tullut henkilöstön mitoitusta, vaan vain suositukset ovat voimassa, niin käytännössä aluehallintovirasto ei anna toimilupaa toimijalle, jonka henkilöstö ei ole mitoitettu suosituksen mukaan – ja tätä myös valvotaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. Tapio kirjoitti 10.5.2015 kello 19:50

    Jussi Airaksinen: Nykyinen järjestely mahdollistaa sen, että kunnan ympäristönsuojelusta vastaavat virkamiehet voivat hylätä lupahakemuksen tai puuttua laiminlyönteihin ilman irtisanomisuhkaa, vaikka kunnanjohtaja haluaisikin lähinnä edistää eri elinkeinoja.

    Suo vetelä siellä, vetelä täällä, mutta kai sen kunnanjohtajankin pitää lakia noudataa.

    On ollut todella hupaista seurata virkamiesten ja yrittäjän konfliktin kehittymistä Espoolaisessa venesatamassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  18. Tapio kirjoitti 10.5.2015 kello 19:55

    Kalle: Kun kuntakoko on kasvanut liian suureksi, ei luottamusmies enää pelaa omilla rahoillaan vaan jollakin kasvottomalla rahalla jota on määrättömästi. Pienissä kunnissa ei voi tehdä typeriä päätöksiä, koska joku naapuri tai kaveri huomauttaa siitä välittömästi.

    Täsmällisesti kuvattu. Tämän takia meidän pitäisi mennä maakuntamalliin ja pienentää kuntia sellaisiksi, että niiden päätöksiä jokahenkilökin ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  19. Tapio kirjoitti 10.5.2015 kello 20:13

    Kalle: Toisaalta pienistä yksiköistä on esimerkiksi Ahvenanmaalla hyviä kokemuksia, kun niitä hoidetaan yhä talkooperiaatteella. Eli pieni voidaan saada toimimaan kun palataan niihin talkoo periaatteisiin, joihin viittasit.

    Ahvenanmaan kuntia ei kannata verrata muihin Suomen kuntiin, sillä Ahvenanmaalla on maakuntahallinto.

    Nykyistä kunnallishallintoa ei saada kuntoon, ellei mennä maakuntamalliin, ja nimenomaan sellaiseen, jossa maakuntavaltuusto valitaan välittömillä vaaleilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Evert the NeveRest kirjoitti 10.5.2015 kello 20:17

    Kuntalaki edellyttää vain tarkastuslautakuntaa. Nyt on ties mitä lautakuntia.

    Voipi olla, että joissain tapauksissa liikutaan laillisuuden rajoilla, kun lautakunnissa ilman virkavastuuta käsitellään jopa yksityisten ihmisten varsin intiimejäkin asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. diodi kirjoitti 10.5.2015 kello 20:20

    Raimo K: Siispä älä vie äitiäsi yksityiseen hoitoon Ruotsiin!

    Vaikka vanhuspalvelulakiin ei tullut henkilöstön mitoitusta, vaan vain suositukset ovat voimassa, niin käytännössä aluehallintovirasto ei anna toimilupaa toimijalle, jonka henkilöstö ei ole mitoitettu suosituksen mukaan – ja tätä myös valvotaan.

    Kun tuo vanhuksen nestehukkaan kuoleminen tuli tapetille, kävi ilmi ettei Etelä-Suomen aluehallintovirastosta olla tehty yhtään oma-aloitteista tarkastuskäyntiä ainakaan vuoden sisällä. Kun epäkohista ilmoitetaan, tarkastus tulee vähintään kuukauden viiveellä sen jälkeen kun firmalta on ensin kysytty vastinetta. Paljon epäkohtia voi peitellä tässä välissä. Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja vaatikin uutisissa omaisilta lisää valvontaa ja myönsi ettei virastolla riitä rahkeet. Tämän takia olen huolissani ja kysyin mistä Osmon käsitys paremmasta laadusta on peräisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  22. Evert the NeveRest kirjoitti 10.5.2015 kello 20:47

    Postasin Oden kirjoitukseen “Helsingin poliittisesti valitut kaupunginjohtajat” (27.11.2013) tavalla, jonka voisi uusia tässä:

    “Olen pitänyt, ja tutkimukset ova todenneet, että ns. city council – city manager mallit olisi paras ainakin tehokkuuden kannalta ja jotkin sanovat sitä myös demokraattisimmaksi.

    Mallissa valtuusto edustaa poliitikoita (maallikoita). City manager puoli edustaa ammatti-ihmisiä.

    Monen, varsinkin pienen kunnan talous on mennyt kuralle, kun poliitikot ovat astuneet aisan väärälle puolelle.

    1990-luvulla lakia muutettiin siten, että kunnanhallitusta ei enää johtanut kunnanjohtaja, vaan poliittisesti valittu henkilö. Operatiivisia asioita alettiin päättää ideologisin perustein. Tyypillisesti pikkukunnatkin alkoivat rakentaa uimahalleja ja kauppakeskuksia ym. kivaa.

    En oikein käsitä, miten poliitikkojen sormet syhyävät tehtäviin, jotka pitäisi kuulua ammattijohtajille.

    Toinen kysymys on, että Suomessa ei ole paikkaa, jossa voisi pätevöityä city-manageriksi. On vain muutettu sosionomin koulutus korkeakoulututkinnoksi.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Kalle kirjoitti 10.5.2015 kello 20:52

    Raimo K: …niin käytännössä aluehallintovirasto ei anna toimilupaa toimijalle, jonka henkilöstö ei ole mitoitettu suosituksen mukaan – ja tätä myös valvotaan.

    Eli AVI ylittää toimivaltuutensa???

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  24. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 0:14

    Kunnallishallinto on muinaisjäänne eikä sitä oikeasti enää tarvita ne ovat vain kehityksen jarruja

    Eräs mielenkiintoinen piirre on kansanedustajien ja ministereiden osallistuminen kunnllaishallintoon: Se paljastaa kuinka turha se on, se on lähinnä vastuun hämärtämiseen tarkoitettu mukaorganisaatio

    Hyvä esimerkki oli Matti Vanhanen joka oli pääministeri ja istui samalla Nurmijärven valtuustossa.Pääministerinä hän syytti kuntia laiminlyönneistä ja kunnanvaltuutettuna valtiota.

    Vastuun selventämiseksi kuntaporras pitäisi lopettaa ja rakentaa funktioille valtakunnalliset organisaatiot .

    Silloin valtio ja sen elimet, Eduskunta, Hallitu, ministeriöt olisvat suorassa vastuussa eikä vastuita voisi pallotella.

    Esim entinen TVL toimii valtakunnallisesti ja siitä huolimatta tiet tulevat aurattua Utsjoellakin eikä siihen mikään paikallinen kuntaorgansaatio mitään lisäarvoa tuo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 9:12

    Raimo K: …niin käytännössä aluehallintovirasto ei anna toimilupaa toimijalle, jonka henkilöstö ei ole mitoitettu suosituksen mukaan – ja tätä myös valvotaan.

    Kalle: Eli AVI ylittää toimivaltuutensa???

    Eiköhän tämä juuri ole AVIn tehtävä – vaikka aikaisemmin muuta uskoteltiin.
    Kyllä viranomaisvalvonta tarkoittaa sitä, että viranomainen valvoo.
    Aikaisempi ajattelu oli, että viranomainen reagoi vain kanteluihin, mutta se ei toiminut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Maltilla kirjoitti 11.5.2015 kello 11:13

    Raimo K: Kunnallishallinnossa ei muuten ole mitään irtisanomissuojaa, ainoastaan kunnan/kaupunginjohtajan erottaminen vaatii 2/3 enemmistön.

    Eikä liene valtion puolellakaan – vai mitä nämä YT:t ovat?

    Kyllä kunnan virkamiehillä (ei tosin työsopimussuhteisilla) on hyvin paljon vahvempi irtisanomissuoja kuin yksityisellä puolella. Jos yksityinen firma irtisanoo työntekijän, ja se todetaan virheelliseksi, niin työntekijä saa rahallisena korvauksena 3-24 kk palkan. Jos virkamiehen irtisanominen todetaan virheelliseksi, ja tähän riittää muotovirhekin, niin virkamies palaa hoitamaan sitä virkaansa. Ja saa tietysti takautuvasti palkan koko ajalta kun oli irtisanottuna. Laki kunnallisista viranhaltijoista 44 §. Valtiolla on sama tilanne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  27. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 11:34

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Esim entinen TVL toimii valtakunnallisesti ja siitä huolimatta tiet tulevat aurattua Utsjoellakin eikä siihen mikään paikallinen kuntaorgansaatio mitään lisäarvoa tuo

    Ja kunnan tiet ja kadut auraa kuka?
    Niitä on Utsjoellakin, esim. Helsingistä nyt puhumattakaan.
    Ja Destiakin on jo myyty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. JL kirjoitti 11.5.2015 kello 11:48

    Harri Haanpää: vapp

    Pilkkua viilatakseni: se pykälä, jonka mukaan luottamustoimeen vaaditaan suostumus, tulee voimaan vasta 2017 alusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Enko Kerbe kirjoitti 11.5.2015 kello 12:04

    Nimim. “Liian vanha” osui asian ytimeen. Kunnallishallinto on historian taakka, jonka ylläpitämiseen Suomella ei ole enää enää varaa. Jos S-ryhmä kykenee palvelemaan suomalaisia 1600:lla toimipisteellä ja hallinnoi niitä 20:llä alueorganisaatiolla, niin ei ole mitään perusteita ylläpitää 317 kuntaa. Kuntien suurta lukumäärää on perusteltu lähidemokratialla. Asukkaiden pitää pystyä vaikuttamaan oman alueensa asioihin ja päätöksentekoon. Käsi sydämellä, kuinka moni meistä seuraa aktiivisesti kunnanvaltuuston tai -hallituksen esityslistoja ja kokouspöytäkirjoja? Itse seuraan kesämökkikuntani asioita. Osayleiskaavan päivityksessä ei lisätty rakennusoikeutta, mutta siirrettiin olemassaolevia tontteja rakentamiseen paremmin soveltuville alueille. Tässä maanomistajille taloudellisesti merkittävässä asiassa kunnanhallituksen päätöskokouksessa joutui kunnanhall. pj. ja 3/4-osaa jäsenistä jäävämään itsensä intressiristiriitojen vuoksi. Oli aika selvää, ettei tässä päätöksessä ajeteltu pelkästään kuntalaisten etuja.

    Jos minulta kysytään, niin ulkoistaisin kuntahallinnon mielelläni S-ryhmälle. Saisi ainakin bonusta jokaisesta terveyskeskuskäynnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  30. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 13:17

    Maltilla: Kyllä kunnan virkamiehillä (ei tosin työsopimussuhteisilla) on hyvin paljon vahvempi irtisanomissuoja kuin yksityisellä puolella. Jos yksityinen firma irtisanoo työntekijän, ja se todetaan virheelliseksi, niin työntekijä saa rahallisena korvauksena 3-24 kk palkan. Jos virkamiehen irtisanominen todetaan virheelliseksi, ja tähän riittää muotovirhekin, niin virkamies palaa hoitamaan sitä virkaansa. Ja saa tietysti takautuvasti palkan koko ajalta kun oli irtisanottuna. Laki kunnallisista viranhaltijoista 44 §.Valtiolla on sama tilanne.

    Irtisanottaessa ei pidä tehdä muotovirhettä!

    Ilman muotovirhettä (normaalitapaus) irtisanomissuoja on itse asiassa työsuhteista huonompi, sillä viran voi lakkauttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 13:42

    Raimo K: Ja kunnan tiet ja kadut auraa kuka?
    Niitä on Utsjoellakin, esim. Helsingistä nyt puhumattakaan.
    Ja Destiakin on jo myyty.

    Aivan samat urakoitsijat voivat aurata kadutkin , ei siihen erillisä organisaatioita ja urakoitsjoita tarvita tarvita.Utsjoellakin on vain valtion teitä, joten hyvin onnistuu katujen ja maaneiden auraus samalla porukalla.

    Destia on vain yksi urakoitsija muiden joukossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  32. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 13:49

    Kunnissa unohtuu, että ostamiseen kuuluu myös valvonta ja lisätöiden arviointi ja hyväksyntä

    Kunnissa ei ole juurikaan kilpailuttamisosaamista

    Tämä näkyy järjettöminä hankintoina esim kunnat ulkoistavat koko sote-toiminnan yhdelle toimijalle !!

    Se on täysin järjetöntä, koska riippuvuus toispuoliseksi eli kunta on riippuvainen palveluntuottajasta eikä päinvastoin.

    Samoin jos tuottja ajautuu vaikeuksiin niin jatkajan saaminen on vaikeaa

    En ole koskaan nähnyt, että satojen miljoonien hankinta annetaan yhdelle toimijalle, jos voi hankinnan jakaakin

    Yksi toimija aiheuttaa ongelmia koko sopsimuksen elinkaaren ajan:Ei ole vertailukohtaa palvelutasolle.Ei ole vertailukohtaa lisätöille vaan on maksettava mitä tuottaja pyytää.

    Tuottajien määrää voi toki rajata kahten tai kolmeen, mutta silloin kunnalla säilyy valta ja se voi verrata ja kilpailuttaa tuottajia toisiaan vastaan tai jos jonkun palvelu ei tyydytä niin painopistettä voi siirtää muille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 13:59

    Isäni ehti olla muutaman kuuakuden palvelutaslossa.Entinen kotikuntani on ulkoistanut vanhusten hoidosta 85 % eli omia pisteitä on kolme ja yksityisiä n 12 kpl

    Osaamttomuus näkyy palveluhinnoissa:

    Esim asuminen maksoi 17 m2 huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsingin keskustassa. Samaa vuokraa perittiin myös 70 km päässä keskustasta olevissa yksiköissä. Peruste oli n yhteiset tilat, porraskäytävät etc.Kyseessä oli kuitenkin normaalilla asuintalomitoituksella tehty talo, jossa yhteinen tila oli pieni olso/ruokailuhuone eli neliöt eivät poikenneet pieniä asuntoja käsittävästä kerrostalosta.

    Ja ne syrjässä olevat olivat vanhoja oppilasasuntoloita, jotka oli saatu melkien ilmaiseksi, pieni remontti ja sen jälkeen ne oliavt palvelutaloja

    Ruoka maksoi 16 euroa päivä kun esim varusmiehen ruokkiminen maksaa 11 euron luokkaa per päivä ja vangin 7.88 euroa per päivä.

    Vanhus tarvitsee n 1500 kcal päivässä, varusmies 3000-4000 kcal ja vanki 2000-3000.

    Kun jututin sosiaalijohtajaa niin lopputulema oli, että hän kertoi, että he ovat sosiaalialan ihmisiä eikä heidän tarvitse osata kilpailuttamista eikä ostamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  34. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 14:36

    Liian vanha: Aivan samat urakoitsijat voivat aurata kadutkin, ei siihen erillisä organisaatioita ja urakoitsjoita tarvita tarvita. Utsjoellakin on vain valtion teitä, joten hyvin onnistuu katujen ja maaneiden auraus samalla porukalla.

    Destia on vain yksi urakoitsija muiden joukossa

    Urakoitsija voi olla sama, mutta maksaja on eri.

    Ja omistaja pitää huolen omistaan eli valtio teistään ja kunta kaduistaan.
    Ja missähän kunnossa esim. Helsingin kadut olisivat, jos niiden kunnosta vastaisi valtio – ilmeisesti samassa kuin tiestönkin kunto eli huonossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  35. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 14:38

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Kun jututin sosiaalijohtajaa niin lopputulema oli, että hän kertoi, että he ovat sosiaalialan ihmisiä eikä heidän tarvitse osata kilpailuttamista eikä ostamista.

    Aivan, juuri näin se isommassa kunnassa on: hankintaorganisaatio kilpailuttaa ja hankkii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 14:40

    JL: Pilkkua viilatakseni: se pykälä, jonka mukaan luottamustoimeen vaaditaan suostumus, tulee voimaan vasta 2017 alusta.

    Silloinhan vaihtuu myös nykyinen vaalikausi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 14:43

    Raimo K: Aivan, juuri näin se isommassa kunnassa on: hankintaorganisaatio kilpailuttaa ja hankkii.

    Ja tähän voi vielä lisätä, että palveluseteliä käytettäessä asiakas itse kilpailuttaa (jos haluaa) ja hankkii.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  38. Raimo K kirjoitti 11.5.2015 kello 21:01

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Esim asuminen maksoi 17 m2 huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsingin keskustassa.
    ‘snip’

    Sitten olisi pitänyt muuttaa Helsingin keskustaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 21:11

    Raimo K: Aivan, juuri näin se isommassa kunnassa on: hankintaorganisaatio kilpailuttaa ja hankkii.

    Jos hankinta edellyttää erityisasiantuntemusta niin ei erillinen hankintaorganisaatio kykene hankintaa speksaamaan eikä hoitamaan tuotannon aikaista valvontaa.

    samoin sopparia joudutaan päivittämään aj kyllä se on sosiaalipuoli, joka esittää muutostarpeen, ei hankintaosasto

    Erillinen hankintaorgansaatio palvelee silloin kun hankitaan bulkkia ja useasti.

    Kyllä kaikki erikoisasiantuntemusta vaativat hankinnat speksaa toiminnan asinatuntijat ja hankinnan asiantuntija on vain avustava henkilö

    Ja kyllä jo aivan tavallinen kansalainenkin osaa sanoa, onko vuokra tai ruoka kallista vai halpaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Liian vanha kirjoitti 11.5.2015 kello 21:15

    Raimo K: Urakoitsija voi olla sama, mutta maksaja on eri.
    Ja omistaja pitää huolen omistaan eli valtio teistään ja kunta kaduistaan.
    Ja missähän kunnossa esim. Helsingin kadut olisivat, jos niiden kunnosta vastaisi valtio – ilmeisesti samassa kuin tiestönkin kunto eli huonossa.

    Jos pannaan kunnan ja vation katu-ja tieraht yhteen niin rahaa on edelleen saman verran kuin ennen

    Ja jos Liikenneministeriö tekee ylläpitospeksin kaduille ja ylläpitospeksin maanteille niin ne ovat siinä kunnossa kuin speksin tekijä haluaa.

    Ja vastuuhenkilökin löytyy oitis,jos näin ei asia ole :liikenneministeri

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  41. Syltty kirjoitti 12.5.2015 kello 8:04

    Liian vanha: Ruoka maksoi 16 euroa päivä kun esim varusmiehen ruokkiminen maksaa 11 euron luokkaa per päivä ja vangin 7.88 euroa per päivä.

    Epäilemättä ruoan hinta saadaan painettua hleposti tuohon 11 euroon, kunhan vanhukset vain marssivat kolmijonossa parakkialueen keskellä olevaan ruokalaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Liian vanha kirjoitti 12.5.2015 kello 8:15

    Osmo on oikeassa vaatiessaan julkiseen halintoon yksityisen yrityksen mukaista hallintoa

    Mutta yrityshallinto ei sovellu kovinkaan hyvin demokratiaan. Yhtiöissä omistajan valta on rajoiettua ja johdon valta on luonteeltaan dikdatoorinen.

    Niinpä tj valta on samaa luokkaa kuin minkä tahansa dikdaattorin, tosin lain rajoittamaa, mutta harvapa noista ylityksistäkään lähtee oikeutta käymään

    Yrityshallinto on läpinäkymätöntä ja se mahdollistaa laajan korruption ja hyvä-veli-järjestelmän, sillä yksittäisitä päätöksistä ei kukaan voi valittaa elli kysessä ole selkeä laittomuus.

    Yksityisissä yrityksissä omistajat hillitsevät jonkin verran tuota korruptiota, mutta vain vähän.

    Poliitikkojen hallitsemissa yhtiöissä meno on villiä ja eletään kuin pellossa

    Yhtiömuotoinen hallinto kunnassa on demokratian kuolema

    Tärkeämpi olisi hallinnon selventäminen ja organisaation jakaminen kokonaisuuksiin eli keskittyminen ydintoimintoihin.

    Kun kunnassa on 500 eri toiminta niin ei johto ehdi keskittyä oikein mihinkään.

    Kun jokaisen funktion toimintatapa ja optimaalinen toiminta-alue on erilainen niin ei voida rakentaa tehokasta organisaatiota

    Lisäski organisaatioon kertyy kaikenlaista koordinatatoria, jotka pyrkivät sovttamaan eri funktioita yhteen ja samalla menetetään tehokkuus organisaatiosta

    Sen vuoksi kunnat pitäisi lopettaa ja luoda valtakunnalliset toimintayksiköt , jotka keksittyvät yhteen-muutamaan ydinfunktioon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Raimo K kirjoitti 12.5.2015 kello 9:06

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Ja kyllä jo aivan tavallinen kansalainenkin osaa sanoa, onko vuokra tai ruoka kallista vai halpaa

    Niinpä. Ja se tavallinen kansalainen hankkii ruokansa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Raimo K kirjoitti 12.5.2015 kello 9:08

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Ja jos Liikenneministeriö tekee ylläpitospeksin kaduille ja ylläpitospeksin maanteille niin ne ovat siinä kunnossa kuin speksin tekijä haluaa.
    ‘snip’

    Aivan. Mutta eivät siinä kunnossa kuin pitäisi eivätkä ainakaan siinä kunnossa kuin tienkäyttäjät haluavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  45. Raimo K kirjoitti 12.5.2015 kello 11:42

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Yksityisissä yrityksissä omistajat hillitsevät jonkin verran tuota korruptiota, mutta vain vähän.

    Poliitikkojen hallitsemissa yhtiöissä meno on villiä ja eletään kuin pellossa
    ‘snip’

    Ilmeisesti olet ollut monessa yhtiössä mukana kun niin hyvin tiedät asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Kalle kirjoitti 12.5.2015 kello 13:56

    Liian vanha:

    Osaamttomuus näkyy palveluhinnoissa:

    Esim asuminen maksoi 17 m2 huoneessa n 30 euroa m2. Eli vuokra oli paljon korkeampi kuin Helsingin keskustassa. Samaa vuokraa perittiin myös 70 km päässä keskustasta olevissa yksiköissä. Peruste oli n yhteiset tilat, porraskäytävät etc.Kyseessä oli kuitenkin normaalilla asuintalomitoituksella tehty talo, jossa yhteinen tila oli pieni olso/ruokailuhuone eli neliöt eivät poikenneet pieniä asuntojakäsittävästä kerrostalosta….
    Ruoka maksoi 16 euroa päivä kun esim varusmiehen ruokkiminen maksaa 11 euron luokkaa per päivä ja vangin 7.88 euroa per päivä…

    Tämä on myös minun käsitykseni. Rahan pyörittäminen kunnan sosiaalitoimen kautta ei pääosalle ihmisistä ole kannattavaa. Kenellä on oikeasti rohkeutta lähteä purkamaan nykyisiä malleja ja sitä kautta leikkaamaan verotusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Raimo K kirjoitti 12.5.2015 kello 15:07

    Kalle: Tämä on myös minun käsitykseni. Rahan pyörittäminen kunnan sosiaalitoimen kautta ei pääosalle ihmisistä ole kannattavaa. Kenellä on oikeasti rohkeutta lähteä purkamaan nykyisiä malleja ja sitä kautta leikkaamaan verotusta.

    Kenenkään ei ole pakko osallistua ‘rahan pyörittämiseen sosiaalitoimen kautta’ – voi vaikka muuttaa Rovaniemeltä Helsingin keskustaan, jos katsoo sen edullisemmaksi.

    Ja uusi malli on jo olemassa ja laajalti käytössä: palveluseteli, asiakas itse kilpailuttaa ja valitsee.
    Niin että rohkeasti vaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Liian vanha kirjoitti 12.5.2015 kello 22:05

    Kalle: Tämä on myös minun käsitykseni. Rahan pyörittäminen kunnan sosiaalitoimen kautta ei pääosalle ihmisistä ole kannattavaa. Kenellä on oikeasti rohkeutta lähteä purkamaan nykyisiä malleja ja sitä kautta leikkaamaan verotusta.

    Raha ei kiertänyt sosiaalitoimen kautta, vaan sopimukset tehtiin suoraan palvelutuottajan kanssa.

    Kunta vain subventoi palvelua eli asumisen , ruuan, pyykkäyksen, lääkehuollon etc jälkeen jäi epämääräine palvelumaksu, joka maksettiin kunnalle ja kunta maksoi summan+subvention palvelutuottajalle.Palvelumaksulla kustannettiin talon henkilökunta

    Asiakas ei voinut myöskään valita hoitopaikkaa vaan kunta valitsi, tosin hinnoissa ei ollut kuin pieniä eroja

    Kunta kyllä kilpailutti palvelutuottajat, mutta hyvin heikosti.

    Paikkakunnalla on vain yksi täysin yksityinen palvelutalo, mutta jono on niin pitkä , ettei välitöntä hoitoa tarvitseva voi odottaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Raimo K kirjoitti 13.5.2015 kello 9:38

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Asiakas ei voinut myöskään valita hoitopaikkaa vaan kunta valitsi, tosin hinnoissa ei ollut kuin pieniä eroja

    Kunta kyllä kilpailutti palvelutuottajat, mutta hyvin heikosti.

    Paikkakunnalla on vain yksi täysin yksityinen palvelutalo, mutta jono on niin pitkä , ettei välitöntä hoitoa tarvitseva voi odottaa

    Totta kai asiakas saa valita, jopa asuinpaikkansa – vai mitä puheesi Helsingin keskustan edullisuudesta oli.
    Asiakas ei valinnut Helsingin keskustaa, vaan paikallisen, kunnan subventoiman palvelun

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  50. Jouni Martikainen kirjoitti 13.5.2015 kello 10:58

    Osmo Soininvaara:
    Kaiken järjen mukaan palvelujen tuottaminen kunnan omana toimintana olisi edullisempaa

    Niin, sehän se oli teorian mukaan suunnitelmatalouden yksi keskeinen hienous: hyödykkeiden, tarvittavien tavaroiden ja palveluiden, tuottaminen ilman, että riistäjäkapitalistit kahmivat niiden hinnoissa itselleen voittoa.

    Lisää näkemystäni aiheesta otsikolla “Kuntien tie: suunnitelmatalous vai markkinatalous?”: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/05/13/kuntien-tie-suunnitelmatalous-vai-markkinatalous/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus