Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015

Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos

Tästä on tul­lut kiitet­tävän paljon pos­tia. Luon­nos hyväksytään äänin 7–2 asetet­tavak­si nähtäville. Toivoisin, että nähtävil­läoloaikana huomio­ta kiin­nitet­täisi­in myös kaa­van sisältöön, kos­ka ei se nyt ole ihan sama, mil­lainen asuinalue sinne tulee.

Asun­to­ja Laut­tasaar­en­tie 25:een

Ton­til­ta on jo puret­tu metrotöi­den tieltä huoltoase­ma. Tilalle tulee ker­rosta­lo, 3360 k‑m2. Ton­tille kellar4itasoon tulee metron liityn­täbussien kään­tö­paik­ka. Nerokasta! 

Van­han Tapaninkylän alueen tiivistyskaava

Hyväksy­imme tämän 18.11.2014 pan­tavak­si nähtäville. Kaa­van on tehty vähäisiä muu­tok­sia. Uut­ta ker­rosalaa run­saat 4000 k‑m2 .

Val­tion mar­gari­inite­htaaseen asuntoja

Van­has­ta hienon näköis­es­tä mar­gari­inite­htaas­ta tulee auin­ta­lo. Punav­ihreään kuplaan 50 onnel­lista asukas­ta lisää. Näil­lä olete­taan ole­van 13 autoa ja noin 45 fil­lar­ia. Ton­til­la sijait­se­va viisik­er­roksi­nen toim­i­ti­la­raken­nus säi­lyy toim­i­ti­la­raken­nuk­se­na, johon halut­taisi­in mielel­lään teollisuutta.

Kulosaaren kort­telitalon kaava

Tämä oli meil­lä 3.6.2014, jol­loin kaa­va pan­ti­in näyt­teille. Lausun­to­jen ja muis­tu­tusten joh­dos­ta on tehty lähin­nä teknisiä kor­jauk­sia. Kort­telitalon (rak­en­teil­la) lisäk­si alueelle tulee seit­semän 3–4 ker­roksista kaupnkivil­laa, joi­hin tulee run­saat 6000 k‑m2. Kulosaaren kokoomusku­plaan 150 uut­ta asukasta.

Pyöräi­lykat­saus 2015

Vah­va tyk­i­tys pyöräi­lyn puoles­ta. kan­nat­taa lukea. Siihen pääsee tästä

Sturenkadun ja Alek­sis Kiv­en kadun pyörätiet

Alus­tavasti oikein hyvä suun­nitel­ma pääasi­as­sa oma­l­la jalanku­lus­ta ja autoista erote­tu­il­la tasol­la ole­vat pyöräti­et. Ongel­mana on, että kaikkea ei voi saa­da. Ratikoille ei ole Sturenkadul­la omaa kaistaa, vaan ne jonot­ta­vat siel­lä auto­jen lomas­sa. Tämä kos­kee siis ykköstä. Toisaal­ta HSL aikoo ottaa ratikkali­iken­teen tyystin pois Sturenkadul­ta, joten ongel­ma ratkeaa itsestään.

 

 

84 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 12.5.2015”

  1. “HSL aikoo ottaa ratikkali­iken­teen tyystin pois Sturenkadulta”

    Tämä on täysin käsit­tämätön­tä. Ymmär­rän kyl­lä ykkösen reitin muu­tok­sen, mut­ta en sitä mik­si Sturenkadul­la kul­kee vain yksi vaivainen HSL-bus­si. Ja sun­nun­taisin ei mitään!

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se mik­si Ara­bi­an­ran­nas­ta ei mene nyky­isiä kisko­ja pitkin raitio­vaunua Pasilaan.

  2. Minkä vuok­si Laru­un tulisi liityn­täli­iken­teen busse­ja? Tapi­o­la on loogisem­pi paik­ka vaihtaa.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Laru on niin iso, että Vat­tuniemestä pitää päästä bus­sil­la metroasemalle. 

    Ok, siis mitoi­tus Larun sisäisille lin­joille. Sil­loin se voi olla järkevä. Toiv­ot­tavasti Helsinki­in tulee myös syöt­töön sopi­vaa kalus­toa: nyky­istä kapeampia ja lyhyem­piä busse­ja jois­sa on vähem­män istuma­paikko­ja ja enem­män seisomapaikkoja.

  4. Osmo Soin­in­var­ra:
    Ton­tille kel­lar­i­ta­soon tulee metron liityn­täbussien kään­tö­paik­ka. Nerokasta! 

    Sivu­seik­ka, mut­ta ihan uteliaisu­ud­es­ta: mitenkähän tuom­moi­ses­sa talos­sa hoide­taan äänen ja täri­nen eristys? Alak­er­ras­sa kään­tyvä diesel­bus­si nimit­täin kuu­luu ja tun­tuu tuon kokoises­sa tönössä ylim­mässäkin ker­rokses­sa, jos taval­lisel­la mallil­la tehdään. Lähi­t­ule­vaisu­udessa tuol­la kään­tyy toiv­ot­tavasti akkubus­si hiljaisemmin.

  5. Osmo Soin­in­vaara:
    Laru on niin iso, että Vat­tuniemestä pitää päästä bus­sil­la metroasemalle. 

    … ja kun metroase­maa ei raken­net­tu sinne, eli Vat­tuniemeen, minne on viime aikoina raken­net­tu eniten asun­to­ja, ja mis­sä asu­tus on hyvin tiivistä, vaan juuri maini­tun bus­si­matkan etäisyy­delle. Tämäkin esimerk­ki osoit­taa, minkälaista päätök­sen­tekokykyä ja viisaut­ta kaupungilla on käytettävissään …

    … ellei sit­ten kaupun­ki seu­raavak­si ryhdy sul­lo­maan aiem­paa run­saim­min määrin lisää ihmisiä tuonne Laut­tasaar­en­tien, Gylden­intin ja Särkiniementien/Lemissaarentien liepeille?

    1. Laut­tasaa­reen lähelle metroase­maa on tarkoi­tus kaavoit­taa 2000 — 4000 asukas­ta, kun Län­siväylä muute­taan Laut­tasaaren kohdal­la kaduksi.

  6. Van­has­ta hienon näköis­es­tä mar­gari­inite­htaas­ta tulee auin­ta­lo. Punav­ihreään kuplaan 50 onnel­lista asukas­ta lisää. Näil­lä olete­taan ole­van 13 autoa ja noin 45 fil­lar­ia. Ton­til­la sijait­se­va viisik­er­roksi­nen toim­i­ti­la­raken­nus säi­lyy toim­i­ti­la­raken­nuk­se­na, johon halut­taisi­in mielel­lään teollisuutta.

    Toden­näköis­es­ti niitä auto­ja on noin kuusi, olet­taen että niitä on asun­toa kohti saman ver­ran kuin Kallios­sa keskimäärin, eli 0,2 asun­toa kohti. Eli tämä nou­dat­taa sitä per­in­teistä lin­jaa että olete­taan uud­is­as­ukkail­la ole­van kak­si ker­taa enem­män auto­ja kuin nyky­isil­lä asukkail­la, ja ei, ei tätä ole ennenkään mitenkään fal­si­fioitavasti perusteltu.

    Tuon Mar­gari­inite­htaan kohdal­la täl­lä ei nyt ole niin suur­ta merk­i­tys­tä, par­il­la ryh­märak­en­ta­jalle turhaa rahan­menoa, mut­ta Var­tiosaa­res­sa kyseessä on isom­pio asia. Normin mukaan 2500 paikkaa, noin sadan miljoo­nan investoin­ti pysäköin­ti­in. Tuo olisi 0,7 — 1,0 autopaikkaa per asun­to, eli sem­moinen nur­mi­järveläi­nen autois­tu­misas­te. Ei, lapset, tämäkään ei perus­tu käytän­nössä yhtään mihinkään.

    Siel­lä jo ase­makaavoit­ta­jakin tuskailee, että josko edes puo­let paikoista voisi tehdä kysyn­nän mukaan, siis niinkin radikaal­isti että raken­netaan jotain jos joku halu­aa sen ostaa. Lau­takun­ta voisi tähän myöntyä.

  7. Ei Kulosaa­res­sa ole aloitet­tu rakentamista…

    Toiv­otaan kuitenkin, että pian alka­isi jotain tapahtuakin.

  8. Ton­tille kel­lar­i­ta­soon tulee metron liityn­täbussien kään­tö­paik­ka. Nerokasta!

    Se “kel­lari” tosin on maan­pin­nan tason pääl­lä. (kuvat). Tont­ti on näköjään tarkoi­tus peit­tää varsi­naisel­la raken­nuk­sel­la ja pihakannella 

    Gogle Earth nöyt­täää kiin­nos­tuneille, miltä paik­ka näyt­ti vielä sil­loin, kun siinä myyti­in ABC:n bensaa.

  9. Janne:

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se mik­si Ara­bi­an­ran­nas­ta ei mene nyky­isiä kisko­ja pitkin raitio­vaunua Pasilaan.

    Kaupun­ki ei halua ottaa käyt­töön Ara­bi­an ja Pasi­lan yhdis­tävää lin­jaa Sturenkadun ja Mäkelänkadun ole­mas­saol­e­van yhtey­den kaut­ta, kos­ka se pelkää, että reit­ti kor­vaisi kaupunkisu­un­nit­telijoiden suuren unel­man Vallilan­laak­son viher­alueen halkai­sev­as­ta joukkoliikennekadusta.

  10. Sakke: … ja kun metroase­maa ei raken­net­tu sinne, eli Vat­tuniemeen, minne on viime aikoina raken­net­tu eniten asun­to­ja, ja mis­sä asu­tus on hyvin tiivistä, vaan juuri maini­tun bus­si­matkan etäisyydelle. 

    Lisäa­su­tuk­sen rak­en­tamisen pain­opiste on ollut siel­lä suun­nal­la viime vuodet, mut­ta 2013 luvuil­la Vat­tunie­mi näköjään käsit­ti 28% laut­tasaaren pin­ta-alas­ta ja 30% väestöstä. Ei siis mitenkään tavat­tomasti muu­ta saar­ta tiehäm­pää asut­tamista. Puh­taasti mutu­na veikkaisin, että auto­ja on talouk­sis­sa muuten enem­män tuol­la kuin metroase­man sijoi­tu­s­paikkaa lähempänä ole­vis­sa perheissä.

    Olisi­han tuo myös tarkoit­tanut pidem­pää metrotunnelia.

    ellei sit­ten kaupun­ki seu­raavak­si ryhdy sul­lo­maan aiem­paa run­saim­min määrin lisää ihmisiä tuonne Laut­tasaar­en­tien, Gylden­intin ja Särkiniementien/Lemissaarentien liepeille? 

    Noi­ta suun­nitelmi­a­han toki on.

  11. Var­tiosaaren osayleiskaavaluonnos
    Tästä on tul­lut kiitet­tävän paljon pos­tia. Luon­nos hyväksytään äänin 7–2 asetet­tavak­si nähtäville. Toivoisin, että nähtävil­läoloaikana huomio­ta kiin­nitet­täisi­in myös kaa­van sisältöön, kos­ka ei se nyt ole ihan sama, mil­lainen asuinalue sinne tulee.

    Eihän päätöstä asuinalueen tulemis­es­ta ole vielä tehty. Tässä vai­heessa kan­nat­taa edelleen kapan­joi­da saaren puoles­ta, ja jär­jestää mie­lenosoituk­sia saaren gryn­daa­jia vastaan.

    Vihertävät yksi­tyisko­h­dat kaavas­sa ovat sivu­seik­ka, jol­la vain houkutel­laan väkeä pois itse pääasian kim­pus­ta, eli saaren puolustamisesta.

  12. Janne:
    “HSL aikoo ottaa ratikkali­iken­teen tyystin pois Sturenkadulta”

    Tämä on täysin käsit­tämätön­tä. Ymmär­rän kyl­lä ykkösen reitin muu­tok­sen, mut­ta en sitä mik­si Sturenkadul­la kul­kee vain yksi vaivainen HSL-bus­si. Ja sun­nun­taisin ei mitään!

    Toinen asia, mikä vaivaa mieltäni on se mik­si Ara­bi­an­ran­nas­ta ei mene nyky­isiä kisko­ja pitkin raitio­vaunua Pasilaan.

    Hyvä kysymys.

    Tosin Ara­bi­an­rn­nas­ta kul­kee tiedelin­ja 506 n 17 min­uutis­sa Pasi­lan ase­malle. Bus­si ja raito­vaunu vain ovat sma­man asian eli joukkoli­iken­teen eri ulkoi­isa ilmen­e­mis­muo­to­ja. Joil­la kum­mal­lakin muuten on omat etunssa.

    Oli­is tietenkin kivaa, että bus­si kulk­isi suo­raan Vallilan­laak­son poik­ki, mut­ta se tuhoaisi yhden har­voista kan­takaupun­gin yht­enäi­sistä käytän­nössä liiken­teelta vapaista alueista.

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi rak­en­taa tun­neli Kumtäh­den ken­tän vier­estä Vallilan­laak­son poik­ki. Ei hal­paa, ehkä 12 — 15 Me kaikkine kuluineen, mut­ta ei myöskään tolkut­toman kallista.

    Pistäkääpä min­ua viisaam­mat mietintämyssyyn.

  13. Pyöräi­lykat­sauk­ses­sa san­o­taan: “Kaupun­gin tavoit­teena on liiken­teen suju­voit­tamisek­si nos­taa pyöräl­lä kul­jet­tu­jen matko­jen osu­us viiteen­toista pros­ent­ti­in vuo­teen 2020 mennessä.”

    Kuitenkin rapor­tis­sa las­ke­taan kesäku­un pyöräil­i­jämääriä, jol­loin kesälomien ansios­ta liikenne on muutenkin taval­lista vähäisem­pää. Jos halu­taan oikeasti suju­voit­taa liiken­net­tä pitäisi seu­ra­ta myös mar­ras-tam­miku­un tilan­net­ta. Joka tapauk­ses­sa liiken­nejär­jestelmä pitää mitoit­taa riit­tämään ympäri vuo­den. Suuria säästöjä ei saa­da aikaisek­si, jos pyöräi­ly tarkoit­taa, että ihmiset pyöräilevät vain kesän. Varsin vähäisiä nuo säästöt ovat jos kulku­pelin vai­h­ta­jat vai­h­ta­vat joukkoli­iken­teestä polkupyörään. Tai siis edut ovat kansan­ter­vey­del­lisiä, ei liikenteellisiä. 

    Onko jos­sain tutkittu/laskettu paljonko Helsingis­sä oikeasti pyöräil­lään talvikaudel­la ja seu­rataanko täl­lä het­kel­lä miten nämä pyöräi­lyn paran­tamis­toimet vaikut­ta­vat ympärivuo­tiseen pyöräi­lyyn? Entä seu­rataanko tule­vatko uudet pyöräil­i­jät auton vai joukkoli­iken­teen käyttäjistä?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Laut­tasaa­reen lähelle metroase­maa on tarkoi­tus kaavoit­taa 2000 – 4000 asukas­ta, kun Län­siväylä muute­taan Laut­tasaaren kohdal­la kaduksi.

    Lähelle ja lähelle. Mut­ta hyvä uuti­nen joka tapauk­ses­sa. Mik­si noin suur­ta heit­toa? Ymmärsinkö oikein, että vihreil­lä on kokkarei­den kanssa ole­mas­sa tah­toti­la nui­jia päätös läpi? Jos näin, niin mil­loin rak­en­t­a­mi­nen alkaisi?

  15. tpyy­lu­o­ma: Normin mukaan 2500 paikkaa, noin sadan miljoo­nan investoin­ti pysäköin­ti­in. Tuo olisi 0,7 – 1,0 autopaikkaa per asun­to, eli sem­moinen nur­mi­järveläi­nen autoistumisaste.

    Nyt pitäisi painaa jar­rua. Var­tiosaari pitäisi lähtöko­htais­es­ti suun­nitel­la autot­tomak­si. Ei hyvää päivää, sen vihovi­imeisenkin var­tiosaare­laisen koti sijain­nee mak­simis­saan jos­sain 300 metrin päässä radas­ta (pis­tetään vaik­ka pysäkke­jä nor­maalia tiheämpään)…

  16. Alueloukkaus ja maananastus!

    Kaupin­tien var­res­sa Pohjois-Haa­gan ase­man vas­takkaisel­la puolel­la sijait­se­va alka­va raken­nustyö­maa on louhin­ut puo­let pois Kaupin­tien pohjois­puolis­es­ta kevyen liiken­teen väylästä. Jalankulk­i­jat ja pyöräil­i­jät ohjataan katet­tuun puupöm­peli­in, johon vielä nous­taan jonkin­laista met­al­lir­i­tilää myöten. Kevyen liiken­teen väylä kuitenkin sijain­nee kaupun­gin maal­la. Raken­nustyö­maa aikoo valmis­tua vas­ta lop­pu­vuodes­ta 2016. Jär­jestelystä aiheutuu vaarati­lantei­ta ottaen huomioon kaiken­laiset koiran­ulkoilut­ta­jat, las­ten­vaunut, liian kovaa aja­vat fil­lar­is­tit ym.

  17. Reis­sum­ies: tästä

    Olisikin edes unel­ma. Täy­delli­nen radio­hil­jaisu­us tuon ratikkay­htey­den osalta ihmetyttää. 

    Oli niin tai näin, niin Ara­bi­an ja Pasi­lan välistä joukkoli­iken­nöin­tiä pitäisi paran­taa mah­dol­lisim­man pian. 

    Sil­lä olisi suuri merk­i­tys monien Pasi­las­ta itään asu­vien arjen kannalta.

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Laut­tasaa­reen lähelle metroase­maa on tarkoi­tus kaavoit­taa 2000 – 4000 asukas­ta, kun Län­siväylä muute­taan Laut­tasaaren kohdal­la kaduksi.

    Vat­tuniemenkö kohdal­la ei muute­ta kaduksi?

  19. Mikko H: Sivu­seik­ka, mut­ta ihan uteliaisu­ud­es­ta: mitenkähän tuom­moi­ses­sa talos­sa hoide­taan äänen ja täri­nen eristys? Alak­er­ras­sa kään­tyvä diesel­bus­si nimit­täin kuu­luu ja tun­tuu tuon kokoises­sa tönössä ylim­mässäkin ker­rokses­sa, jos taval­lisel­la mallil­la tehdään. Lähi­t­ule­vaisu­udessa tuol­la kään­tyy toiv­ot­tavasti akkubus­si hiljaisemmin. 

    Kaavas­sa äänieristys hoide­taan siten, että määrätään ettei bus­siter­mi­naalin tai Laut­tasaar­en­tien melu saa ylit­tää sal­lit­tu­ja raja-arvo­ja asun­nos­sa. Ja raken­nut­ta­ja suun­nit­telee sit­ten talon tämän huomioiden.

  20. Markku af Heurlin: Hyvä kysymys.

    Tosin Ara­bi­an­rn­nas­ta kul­kee tiedelin­ja 506 n 17 min­uutis­sa Pasi­lan ase­malle. Bus­si ja raito­vaunu vain ovat sma­man asian eli joukkoli­iken­teen eri ulkoi­isa ilmenemismuotoja. 

    506 on todel­la onneton joukkoli­iken­teen edus­ta­ja. Mat­ka Ara­bi­as­ta Pasi­laan kestää ruuh­ka-aikaan jopa 30 min­u­ut­tia, matkaan joka on lin­nun­ti­etä 2 (kak­si) kilo­metriä. 4 km/h.

  21. On se suatana…: Nyt pitäisi painaa jar­rua. Var­tiosaari pitäisi lähtöko­htais­es­ti suun­nitel­la autot­tomak­si. Ei hyvää päivää, sen vihovi­imeisenkin var­tiosaare­laisen koti sijain­nee mak­simis­saan jos­sain 300 metrin päässä radas­ta (pis­tetään vaik­ka pysäkke­jä nor­maalia tiheämpään)…

    Helsin­gin vihreille on toden­näköis­es­ti tärkeäm­pää kas­vat­taa Helsin­gin väestömäärää mah­dol­lisim­man nopeasti kuin vaa­tia vähäau­toista Var­tiosaar­ta. Kaavoituk­sen jär­ki voidaan uno­htaa, kos­ka sen vaa­timi­nen voisi vaaran­taa tuon mak­si­maalisen nopean väestönkasvun.

  22. Mitähän siitä seu­raisi, jos Var­tiosaari tosi­aan tehtäisi­in täysin autot­tomak­si? Sat­sat­taisi­in siihen, että ratik­ka kul­kee ympäri vuorokau­den, tiheästi, luotet­tavasti ja nopeasti ja että lin­ja jatkuu idässä metroase­malle asti, eli sil­lä pää­sisi Var­tiosaares­ta kah­teen suun­taan. Sal­lit­taisi­in hälya­joneu­vot ratikkasil­loille ja saaren sisäi­nen vält­tämätön huoltoli­ikenne sähköau­toil­la, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hur­jan suosit­tu asuinalue, sil­lä kil­pail­i­joi­ta ei juuri ole. Suomen­lin­nas­ta ei voi ostaa asuntoa.

  23. tpyy­lu­o­ma: Toden­näköis­es­ti niitä auto­ja on noin kuusi, olet­taen että niitä on asun­toa kohti saman ver­ran kuin Kallios­sa keskimäärin, eli 0,2 asun­toa kohti… 

    En ole vilkaissut, ovatko nuo yksiöitä vai per­hea­sun­to­ja, mut­ta per­hea­sun­nois­sa oikea mitoi­tus on ainakin yksi auto­tal­li jokaista asun­toa kohden. Aina on niitä, jot­ka eivät tarvitse tal­lia, mut­ta toisaal­ta on niitä, joille kak­si tal­lia on kyn­nyskysymys. Esimerkik­si edel­lisessä asun­nos­sa naa­puril­la oli yksi tal­li autolle (toinen autoista oli kadun var­res­sa) ja toinen tal­li moot­toripyörille. Liian vähillä auto­talleil­la saadaan vain kate kohdalleen.

    Ylimääräiset tal­lit menevät Helsingis­sä aina kau­pan tai vuokralle, jos ei omaan yhtiöön, niin sit­ten ulkop­uolelle. Asun­non omis­ta­jan kannal­ta osak­keena myytävä tal­li on fik­sumpi kuin vuokratal­li. Kallios­sa joskus asuneena voin sanoa, että ain­oa heikkous oli, ettei autolle ollut tal­lia, vaan sitä jou­tui säi­lyt­tämään kadun var­res­sa. Oma lukun­sa ovat opiske­li­ja-asun­not, jois­sa samat mitoi­tus­pe­rus­teet eivät päde kuin sinkku- tai perheasunnoissa.

    1. Kalle, tie3dätkö löainkaan, kuin­ka suuri osa koti­talouk­sista omis­taa auton Helsin­gin kan­takaupungis­sa? Helsin­ki ei ole Espoo eikä sel­l­aisek­swi toiv­ot­tavasti koskaan tule.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Siinä on vielä vähän suun­nit­telemista. Sik­si haaruk­ka on leveä. 

    Tun­tien paikan, niin Länkkäriä ei tarvitse muut­taa tuos­sa kaduk­si, vaik­ka siihen rak­ene­taankin nuo asun­not. Yhdessä var­sios­sa oli täysin turhia ramppe­ja, joille ei ole mitään käyt­töä ja vain vievät raken­nusalaa. Nopeusra­joi­tus­ta voi kyl­lä nos­taa takaisin 120 km/h.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Siinä on vielä vähän suun­nit­telemista. Sik­si haaruk­ka on leveä. 

    Jo vain!

    Siinäpä riit­tääkin Osmol­la & beton­in­halaa­jil­la pohtimista —
    hävitetäänkö peräänku­u­lut­ta­mansa lisäa­su­tuk­sen ja himoit­se­mansa tiivistämisen alta myös Laut­tasaaren metroase­man toisen sisäänkäyn­nin vier­estä a) Lah­nalah­den leikkipuis­to, b) sen viher­alue, c) sen pelikent­tä, jos­sa kun­non talv­ina voi luis­tel­la, (ks. “www.vihreatsylit.fi/?p=1023”), vai Tall­ber­gin puis­to­tien toisel­la puolen ole­va d) nuori­son skeit­tipuis­to tai e) las­ten liiken­nepuis­to, jos­sa Laut­tasaaren lapset oppi­vat pyöräilemään tur­val­lises­sa, muul­ta liiken­teeltä sul­je­tus­sa ympäristössä? 

    Toiv­ot­tavasti Osmo ker­too meille muillekin, mihin vai­h­toe­htoon (, vai nol­la-vai­h­toe­htoonko,) pohdin­nas­saan lop­ul­ta päätyi?

  26. Jal­mari J:
    Nimipäiväsankari voi tästä hais­tel­la “kansan” mielipi­det­tä lokkiluodosta.

    Tuos­sa sil­las­sa voi tietysti olla se hyvä point­ti, että ärhäkät lok­it opet­ta­vat lop­ul­ta edes pyöräil­i­jät käyt­tämään kypärää. 

    Mitä tehdään sit­ten, kun pyöräil­i­jät lokke­ja väis­tel­lessään saa­vat esim. äkisti jumi­utet­tua pyörän­sä ratikkakisko­jen uri­in (siinä kaatuu, ellei ole akrobaat­ti), tai ne lok­it alka­vat pesiä sil­lal­la ja son­ti­vat estoit­ta ihmis­ten ylle? Miten erote­taan kai­stat toi­sis­taan, ja tuleeko sil­lalle tuu­len­suo­japlek­sit, joi­ta joku käy riit­tävän tiuhaan sisä- ja ulkop­uolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioi­ta miettinyt?

  27. Gre­jus: 506 on todel­la onneton joukkoli­iken­teen edus­ta­ja. Mat­ka Ara­bi­as­ta Pasi­laan kestää ruuh­ka-aikaan jopa 30 min­u­ut­tia, matkaan joka on lin­nun­ti­etä 2 (kak­si) kilo­metriä. 4 km/h.

    Täl­laiset kaukaa tule­vat ja har­voin kulke­vat bus­sit, jot­ka eivät pysy aikataulus­sa, ovat yleis­es­ti ottaen ump­isurkeaa palvelua. Mut­ta onhan se vii­va kiva siel­lä linjakartassa.

  28. Kalle:
    Ylimääräiset tal­lit menevät Helsingis­sä aina kau­pan tai vuokralle, jos ei omaan yhtiöön, niin sit­ten ulkopuolelle. 

    Tästähän on puhut­tu tääl­lä pitkään ja har­taasti. Menevät kau­pan johonkin hin­taan. Eivät mene kau­pak­si (tuos­sa määrin) hin­taan joka kat­taisi raken­nuskus­tan­nuk­set (maanalainen hal­li) tai menete­tyn asun­topin­ta-alan hin­nan (raken­netaan maan­päälle sen sijaan, että kyseiseen tilaan raken­net­taisi­in tilaa ihmisille).

    Täl­lä het­kel­lä kaupun­ki pakot­taa rak­en­ta­maan enem­män kuin kus­tan­nuk­sia vas­taaval­la hin­nal­la olisi kysyntää.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle, tie3dätkö löainkaan, kuin­ka suuri osa koti­talouk­sista omis­taa auton … 

    Itse asi­as­sa tun­nen vain kak­si helsinkiläistä koti­talout­ta, jol­la ei ole autoa! Sen sijaan tun­nen kym­meniä, joil­la sel­l­ainen on. Tilas­to­harhaa aiheut­ta­nee opiskelijat? 

    Jos rak­en­tamisen rahoi­tus olisi ter­veel­lä poh­jal­la, tämä ei olisi ongel­ma uusien asun­to­jen osalta. Taloy­htiöi­hin tehtäisi­in tarvit­ta­vat paikoi­tusti­lat. Nyt gryn­deriv­e­toises­sa rak­en­tamises­sa on kan­nat­tavaa rak­en­taa liian vähän autopaikko­ja, kos­ka sil­loin paikkaa kohti kate saadaan kohdalleen.

    Ikävä puoli on, että eräät poli­itikot tuke­vat tätä voiton­mak­si­moin­tia ja häviäjänä on asukas. Suomes­sa­han ei ole enä rak­en­tamiseen liit­tyvää kor­rup­tio­ta, sil­lä muuten voisi luul­la paikoi­tus­ta vas­tus­tavien puoluei­den jotenkin hyö­tyvän asukkaiden edun vas­tais­es­ta politiikasta.

    Kaupun­ki vielä tukee tätä varaa­mal­la kadun­var­si­paikat asukkaille, kun ne pitää kaiken jär­jen mukaan olla varat­tu asi­akkaille. Vain riit­tävät ja edulliset asi­aka­s­paikoi­tusti­lat pitävät keskus­tan elävänä ja takaa­vat ne palve­lut, joidn takia halu­taan asua keskustassa.

  30. Var­tiosaari pitäisi säi­lyt­tää autot­tomana ja raitio­vaunut­tomana virkistysalueena.

  31. Gre­jus: 506 on todel­la onneton joukkoli­iken­teen edus­ta­ja. Mat­ka Ara­bi­as­ta Pasi­laan kestää ruuh­ka-aikaan jopa 30 min­u­ut­tia, matkaan joka on lin­nun­ti­etä 2 (kak­si) kilo­metriä. 4 km/h.

    Min­ul­la oli ehdo­tus, miten asia ratkaistai­in vieläpä jok­seenkin kohtu­ullisin kus­tan­nuksin. (alle 2 % Pisarasta).

    506 (Tiedelin­ja, Viik­ki, Kumpula,Pasila, Meilahti, Otanimei. Tapi­o­la) kul­kee päivin 20 ja ruuh­ka-aikoina 15 min­uutin välein. En pitäisi huonona palveluna.

    1. Markku af,
      Te olette siel­lä Kirkkon­um­mel­la tot­tuneet kyl­lä surkeaan joukkoli­iken­teeseen. Ei 20 min­uutinm vuoroväli ole todel­lakaan hyvää palve­lu­ta­soa. Eikä palve­lu­ta­soon kuu­lu myöskään se, että joukkoli­ikenne joutuu mate­la­maan yksi­ty­isauto­jen aiheut­ta­mas­sa ruuhkassa.

  32. Mahtaisko funtsiminen kuulua ihan jonkun porukan työnkuvaan? sanoo:

    Sakke: Miten erote­taan kai­stat toi­sis­taan, ja tuleeko sil­lalle tuu­len­suo­japlek­sit, joi­ta joku käy riit­tävän tiuhaan sisä- ja ulkop­uolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioi­ta miettinyt?

    Ei, sä olet var­maan ihan ensim­mäi­nen. Käypä kysymässä Kru­unuvuoren sil­to­jen suun­nit­telijoil­ta, ehkä ne ottaa sut konsultiksi.

    Mon­tako tuu­len­suo­japlek­siä olet Helsin­gin sil­loil­la havain­nut? Just saying…

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Siinä on vielä vähän suun­nit­telemista. Sik­si haaruk­ka on leveä.

    Itse muo­toil­isin toisin päin eli aika paljon suun­nit­telemista jäl­jel­lä jos 100%:lla luke­mat vielä heittää.

    Ei tätä ns. hukkati­laa enää keskus­tan tun­tu­mas­sa ihan hirveästi ole joten kan­nat­taisi mielum­min vena­ta jen­gin aatosten muut­tumista rak­en­tamiselle nyky­istä huo­mat­tavasti myötämielisem­pään suun­taan ettei tuh­la­ta sitäkin vähää maa-alaa, jota ollaan jostain saatu taio­tuk­si, taas tehot­tomaan rakentamiseen.

  34. Markku af Heurlin: Hyvä kysymys.

    Tosin Ara­bi­an­rn­nas­ta kul­kee tiedelin­ja 506 n 17 min­uutis­sa Pasi­lan ase­malle. Bus­si ja raito­vaunu vain ovat sma­man asian eli joukkoli­iken­teen eri ulkoi­isa ilmen­e­mis­muo­to­ja. Joil­la kum­mal­lakin muuten on omat etunssa.

    Oli­is tietenkin kivaa, että bus­si kulk­isi suo­raan Vallilan­laak­son poik­ki, mut­ta se tuhoaisi yhden har­voista kan­takaupun­gin yht­enäi­sistä käytän­nössä liiken­teelta vapaista alueista.

    Yksi mah­dol­lisu­us olisi rak­en­taa tun­neli Kumtäh­den ken­tän vier­estä Vallilan­laak­son poik­ki. Ei hal­paa, ehkä 12 – 15 Me kaikkine kuluineen, mut­ta ei myöskään tolkut­toman kallista.

    Pistäkääpä min­ua viisaam­mat mietintämyssyyn.

    En jak­sa uskoa, että n. kil­san tun­nelia tol­la sum­mal­la saa…

    Toi nyt vaan on kaikin tavoin järkevä poikit­tainen liiken­ney­hteys. Jos­sa on vieläpä juna aikoinaan kolistellut. 

    Ihme kit­inää. Jotenkin mys­tis­es­ti se juna ei tietenkään häirin­nyt kotipu­u­tarhure­i­ta tuo­hon maail­man aikaan, kun se nyt olisi suurin piirtein maailmanloppu.

    Voi sen ratikan lait­taa kulke­maan halka­istu­un sil­tarumpu­un ja heit­tää mul­lat ja rairuo­hot päälle jos se vihrey­den katoami­nen ja ään­i­maise­mal­isä kotipu­u­tarhure­i­ta niin hirveästi ahdistaa.

    Lait­takoot hatun kiertämään… Rahal­la siitä selviää.

  35. Daniel Fed­er­ley:
    Mitähän siitä seu­raisi, jos Var­tiosaari tosi­aan tehtäisi­in täysin autot­tomak­si? Sat­sat­taisi­in siihen, että ratik­ka kul­kee ympäri vuorokau­den, tiheästi, luotet­tavasti ja nopeasti ja että lin­ja jatkuu idässä metroase­malle asti, eli sil­lä pää­sisi Var­tiosaares­ta kah­teen suun­taan. Sal­lit­taisi­in hälya­joneu­vot ratikkasil­loille ja saaren sisäi­nen vält­tämätön huoltoli­ikenne sähköau­toil­la, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hur­jan suosit­tu asuinalue, sil­lä kil­pail­i­joi­ta ei juuri ole. Suomen­lin­nas­ta ei voi ostaa asuntoa.

    Kuu­losta mukaval­ta, mut­ta tarvi­taan myös huoltoli­iken­net­tä alueen ulkop­uolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuol­la oven eteen. Jos esimerkik­si joku liikun­tara­joit­teinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merk­i­tyk­sen ymärtää.)

    Raiot­vaunuli­ike­nen tuskin on real­is­ti­sat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheut­taa yllät­tävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä ole­vat uusim­matkin ratikat.

  36. Per­hea­sun­to­ja merk­i­tyk­sessqä siel­lä asuu per­he on noin viides­osa asun­noista. Se että heil­lä on use­am­min auto ei vaiku­ta juuri mitenkään pysäköin­nin mitoitukseen.

  37. MikkoR: Onko jos­sain tutkittu/laskettu paljonko Helsingis­sä oikeasti pyöräil­lään talvikaudel­la ja seu­rataanko täl­lä het­kel­lä miten nämä pyöräi­lyn paran­tamis­toimet vaikut­ta­vat ympärivuo­tiseen pyöräi­lyyn? Entä seu­rataanko tule­vatko uudet pyöräil­i­jät auton vai joukkoli­iken­teen käyttäjistä?

    Ken­ties tilas­to­ja onkin, mut­ta ei niistä mielu­usti haastel­la kun on paljon kät­sympi vaan mutu­il­la ja julis­taa ilosanomaa epäilijöille.

    Ei tarvitse olla kuin tavanomaista vähän viileämpi kesä niin pelkästään se verot­taa stadin fil­lar­is­tit ihan mar­gin­aali­porukak­si (toisin sanoen nyky­istäkin vielä marginaalisemmaksi).

    Kau­nista kesäpäivää pitäisi ottaa liiken­nesu­un­nit­telun lähtöko­hdak­si… Ris­tus sentään.

    Julki­nen liikenne PK-seudul­la — var­maan Turun ja Tam­pereenkin alueel­la — pitäisi asteit­tain saat­taa kokon­aan maksuttomaksi.

    Bus­sil­in­jo­ja pitäisi fei­da­ta sys­temaat­tis­es­ti veks sitä mukaa jos jollekin reit­ille ei löy­dy tarpeek­si kyytiläisiä, Näin lin­jat muut­tuisi­vat vähitellen vas­taa­maan parem­min todel­lista tarvet­ta. Näin myöskään kenellekään ei jäisi epä­selväk­si miten tulisikaan toimia mikäli lin­jan säi­lyt­tämi­nen sat­tuu kiinnostamaan.

    Sit­ten vielä pakote­taan työ­nan­ta­jat sub­ven­toimaan fil­lar­il­la suhaavalle työn­tek­i­jälle puo­let sähkö­moot­torin hinnasta. 

    Saat­taisi­vat suos­tua tuol­laiseen kiristyk­seen melko mielel­läänkin, pysyy­hän pääosin fil­lar­il­la liikku­va — vaik­ka sit­ten sähköavusteisel­la sel­l­aisel­la — luul­tavasti ter­vey­den suh­teen parem­mas­sa kondik­ses­sa kuin pääosin pirssil­lä tai raitei­den avul­la kulkeva.

    Fil­lar­ia pitäisi jatkos­sa voi­da kul­jet­taa junas­sa ja met­rossa myös ruuh­ka-aikaan kun varataan aluk­si yksi “riivit­ty” (pelkästään tait­tois­tu­imia) vaunu per juna fil­lareille (ja lastenvaunuille).

    KUNHAN fil­lar­isti tekee hyvin ja hom­maa pyörään­sä n. 100€ mak­sa­van osan, jol­la ohjaus­tan­gon voi tait­taa sekun­neis­sa tan­gon suuntaiseksi.

    Istua sopii jos tilaa vaunus­sa on. Ja jos vaunuun tulee lisää sisään­pyrk­i­jöitä, nos­te­taan perse penkistä ja tehdään tilaa myös heille. Pyytämät­tä ja naa­maa mutru­un vääntämättä.

    Viikon­lop­puisin muu­ta­ma bus­si voisi ajel­la non-stop­pina keskus­tan ja Nuuk­sion/Sipoonko­r­ven/­ja-mitä-luon­toko­htei­ta-meil­lä-nyt-olikaan välil­lä. Luon­nol­lis­es­ti ko. bus­sit olisi varustet­tu fil­lar­ite­lineil­lä edessä ja takana. Ruumaankin jotain saat­taisi mah­tua, talvel­la ainakin suk­set, lumi­lau­dat yms.

    Ei tart­tis enää lana­ta lisää asfalt­tikent­tää kansal­lispuis­toi­hin (ym. virk­istyalueille) jot­ta kaik­ki yksi­ty­isautot olisi mah­dol­lista majoit­taa sinne päivys­tämään parik­si tun­niksi kaikki­na niinä kymme­nenä päivänä vuodessa jol­loin ili­mat sat­tuvat suosi­maan met­tään, tai vain sumpille, menijöitä.

  38. Kalle: Kallios­sa joskus asuneena voin sanoa, että ain­oa heikkous oli, ettei autolle ollut tal­lia, vaan sitä jou­tui säi­lyt­tämään kadun varressa.

    Kuvitel­la! Etteivät sil­loin joskus kun Kallion tönöt on saatu pystyyn olla ymmär­ret­ty, että tule­vaisu­udessa T‑mallinen on kaikilla…

    Omas­ta mielestäni Kallion ain­oa heikkous on juopot kalli­o­laiset — eri­tyis­es­ti housu­un­laske­vat, riitaa haas­ta­vat sekä lant­tia anovat sel­l­aiset — sekä eri­ty­is­main­in­tana arvaa­mat­tomasti käyt­täy­tyvät sekakäyt­täjät (joi­ta voi kyl­lä aika hyvin vält­tää jo pelkästään sil­lä ettei jää hen­gaa­maan pir­i­to­rille yhtään pitem­mäk­si aikaa kuin pakollista).

  39. Auto­ton ja raitio­vaunu­ton:
    Var­tiosaari pitäisi säi­lyt­tää autot­tomana ja raitio­vaunut­tomana virkistysalueena.

    Täl­lä argu­men­toin­ti­ta­sol­la kun ede­tään — taas! — niin voidaan jälleen ker­raan laulaa kaik­ki hilpeänä yhdessä: “Hei älä koskaan ikinä muu­tu, pysy aina tuol­laise­na kuin nyt oot. Kun tääl­lä on jo liikaa (x2) sel­l­aisia jot­ka tekevät niin.”

  40. Markku af Heurlin: Kuu­losta mukaval­ta, mut­ta tarvi­taan myös huoltoli­iken­net­tä alueen ulkop­uolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuol­la oven eteen. Jos esimerkik­si joku liikun­tara­joit­teinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merk­i­tyk­sen ymärtää.)

    Raiot­vaunuli­ike­nen tuskin on real­is­ti­sat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheut­taa yllät­tävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä ole­vat uusim­matkin ratikat.

    24/7 ratik­ka on tässä vai­heessa ihan utopi­aa kun ei sitä pide­tä kan­nat­ta­vana siel­läkään mis­sä se palvelisi poten­ti­aalis­es­ti paljon suurem­pia mas­so­ja mitä Var­tiosaa­reen on kaavailtu.

    Metron yöpi­den­nyk­senkin poten­ti­aa­li­nen kan­nat­tavu­us suli sekä paskaan tiedot­tamiseen että toteu­tuk­seen, mut­ta saat­toi fiaskos­ta olla mah­dol­lista vetää jonkin asteisia päätelmiäkin.

    Esimerkik­si selkeästikään riit­tävän moni itähelsinkiläi­nen ei vieläkään ryyp­pää tarpeek­si viikon­lop­puisin (ainakaan keskustassa).

    Kan­nat­taako kaupun­gin rohkaista yhä use­am­paa suo­ma­laista dokaa­maan enem­män? Luul­tavasti ei. Hyö­ty val­uu kapakoiden omis­ta­jien tasku­un ja laskun joutu­vat lop­ul­ta kuit­taa­maan veronmaksajat.

    Markku, eikö se liikun­tara­joit­teinen sit­ten pääse tak­sil­la kulke­maan? Prefer­oitko esimerkik­si itse ajaa autoa kun klenkatuttaa?

    Tak­sit ovat juurikin täl­laisia tilantei­ta varten kek­sit­ty. Olen kuul­lut huhu­ja tak­seista jot­ka olisi suun­nitel­tu nimeno­maan rul­latuoli­in sido­tun asi­akkaan näkökulmasta.

    Joku tääl­lä jo tiesi ker­toa, että ratikkalin­jan jatkami­nen sil­lal­la Var­tiosaares­ta itään mak­saisi palt­tia ral­laa 100M€ (jon­ka voi Suomes­sa aika huo­let­ta vielä tuplata).

    Minkä lisäk­si kisko­jen alta pitäisi rai­va­ta met­tää joka ehkä jol­lain tasol­la suo­jel­tu, ma aav­is­tan. Lie­nee tuo­ta myyt­tistä lähivirk­istysaluet­ta, mut­ta var­mak­si en sano.

    Kart­taa kun kat­soo niin pirun loogiselta­han ton ratikan jatkami­nen Vuosaa­reen kyl­lä näyt­tää jos sel­l­ainen Var­tiosaa­reenkin asti vedet­tävä on.

    Sna­di puusil­ta itäpuolelle kyl­lä menisi nätisti. Halutes­sa vaik­ka niin kapea, että pitäisi ker­ras­saan hypätä salmen yli­tyk­sen ajak­si sat­u­las­ta. Osaisi­vatko­han suomalaiset?

    Tuskin­pa. Joku spän­dex­o­hjus ajaisi vaan hitaampi­en päältä ja näyt­täisi perään kan­sain­välistä käsimerkkiä joka tarkoit­taa, että vajak­it pois liikenteestä.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku af,
    Te olette siel­lä Kirkkon­um­mel­la tot­tuneet kyl­lä surkeaan joukkoli­iken­teeseen. Ei 20 min­uutinm vuoroväli ole todel­lakaan hyvää palve­lu­ta­soa. Eikä palve­lu­ta­soon kuu­lu myöskään se, että joukkoli­ikenne joutuu mate­la­maan yksi­ty­isauto­jen aiheut­ta­mas­sa ruuhkassa. 

    Helsin­ki tuh­laa täl­lä het­kel­lä niin paljon rahaa tyhjien bussien ajat­tamiseen pitkin ja poikin lähiöitä, ettei se ole kestäväl­lä poh­jal­la. Palve­lu­ta­soa ei voi laskea varsinkaan kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la min­u­uteis­sa vaan ennem­min var­muute­na. Tun­nin tai kah­denkin vuoroväli on palvelua, jos bus­si vain kul­kee ajallaan.

    Joukkoli­iken­teen, spåran käyt­täjänä on pakko sanoa, etten ole näh­nyt Helsingis­sä henkilöau­to­jen aiheut­ta­maa ruuhkaa koskaan, mut­ta bus­seil­la on tapana ajaa risteyk­siä kyl­lä tukkoon. Henkilöau­to on oike­as­sa mit­takaavas­sa Helsin­gin kaduil­la, mut­ta tääl­lä käytetään täysikokoisia lin­ja-auto­ja, jot­ka ovat liian suuria. Pelkään uuden raitio­vau­nunkin ole­van liian leveä.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Kun ne autopaikat sinne taloy­htiöön opn aika kalli­ita rak­en­taa, miten ajat­telit jär­jestää niiden rahoituyksen? 

    Ei autopaik­ka ole kallis. Jos siitä halu­taan tehdä kallis, se onnis­tuu! Rak­en­ta­mal­la niitä liian vähän, voidaan rahas­taa ihan mitä vain. Kate on kohdallaan.

    1. Autopaik­ka talon alle mak­saa kym­meniä tuhan­sia euro­ja. Muual­la se taas syr­jäyt­tää asun­tok­er­rosalaa ja mak­saa sik­si paljon enem­män. Jos Kalle osaa rak­en­taa ne halvem­mal­la, kan­nat­taa perus­taa rakennusyritys.

  43. “Uusi­mat ratikat ovat todel­la hil­jaisia niihin toisek­si uusimpi­in verrattuna.” 

    Ja uusim­mat kiskot / pyörät sit­ten var­maan kirsku­mat­to­mia? Rohke­nen ehkä kuitenkin häviäväisen vienos­ti epäillä.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku af,
    Te olette siel­lä Kirkkon­um­mel­la tot­tuneet kyl­lä surkeaan joukkoli­iken­teeseen. Ei 20 min­uutinm vuoroväli ole todel­lakaan hyvää palve­lu­ta­soa. Eikä palve­lu­ta­soon kuu­lu myöskään se, että joukkoli­ikenne joutuu mate­la­maan yksi­ty­isauto­jen aiheut­ta­mas­sa ruuhkassa.

    20 min­uutin vuoroväle­jä Hesas­sakin, mm.Jakomäen bus­sil­la päivä­saikaan. Tiheän liiken­teen aikan 10 min.

    Siitä olemme samaa mieltä, että julkiset poikit­taisy­htey­det Pasi­laan ovat heikot. 

    Toinen kys­mys on, kuin­ka paljon olisi sit­ten joukko­ja liik­keel­lä joukkoli­iken­teelle. 10 min­uutin vuoroväli edel­lyt­tää oikeas­t­aan 600 matk­su­ta­jaa suun­taansa tun­nis­sa, siis päivän mit­taan n. 8000.

  45. Osmo Soin­in­vaara:
    Uusi­mat ratikat ovat todel­la hil­jaisia niihin toisek­si uusimpi­in verrattuna.

    Eikö sma koske myö­su­usimpia sähköbusseja?

    1. Bus­sista tulee ren­gas­melua ja se jauhaa hiekkaa myrkyl­lisek­si katupö­lyk­si. Lisäk­si bus­sis­sa on epämiel­lyt­tävää matkus­taa, jos on tot­tunut ratikka­matkan tasaisuuteen.

  46. Daniel Fed­er­ley:
    Mitähän siitä seu­raisi, jos Var­tiosaari tosi­aan tehtäisi­in täysin autot­tomak­si? Sat­sat­taisi­in siihen, että ratik­ka kul­kee ympäri vuorokau­den, tiheästi, luotet­tavasti ja nopeasti ja että lin­ja jatkuu idässä metroase­malle asti, eli sil­lä pää­sisi Var­tiosaares­ta kah­teen suun­taan. Sal­lit­taisi­in hälya­joneu­vot ratikkasil­loille ja saaren sisäi­nen vält­tämätön huoltoli­ikenne sähköau­toil­la, that’s it.

    Veikkaan, että siitä tulisi hur­jan suosit­tu asuinalue, sil­lä kil­pail­i­joi­ta ei juuri ole. Suomen­lin­nas­ta ei voi ostaa asuntoa.

    Yleiskaavas­sa Melkki­in on suun­nitel­tu juuri täl­lainen asuinalue, sil­lä ero­tuk­sel­la että raitio­vau­nun sijas­ta lau­tal­la pääsee kah­teen suun­taan. Doku­mentin sivu 32: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-15.pdf

  47. Sakke: Miten erote­taan kai­stat toi­sis­taan, ja tuleeko sil­lalle tuu­len­suo­japlek­sit, joi­ta joku käy riit­tävän tiuhaan sisä- ja ulkop­uolelta pesemässä? Onko joku jo näitä asioi­ta miettinyt? 

    Tuulisuo­jia on sil­lalle kyl­lä suun­nitel­tu, mut­ta lokinkak­ka ei niis­sä näy kos­ka plek­sit tul­laan muutenkin töhrimään alta aikayk­sikön. Ne ovat osa urbaa­nia kaupunkikulttuuria.

  48. Kalle: Itse asi­as­sa tun­nen vain kak­si helsinkiläistä koti­talout­ta, jol­la ei ole autoa! Sen sijaan tun­nen kym­meniä, joil­la sel­l­ainen on. Tilas­to­harhaa aiheut­ta­nee opiskelijat? 

    Eivät opiske­li­jat ole tilas­to­harha vaan ihmisiä. Jot­ka muo­dosta­vat koti­talouk­sia. Helsinkiläisiä koti­talouk­sia noin niinkun esimerkiksi.

    Se on tilas­to­harha, jos kuvit­telee, että oma tut­tava­pi­iri edus­taa yleisem­min väestöä. Minä tun­nen per­heen, joka asuu ratikkavyöhyk­keel­lä ja jos­sa on viisi autoa. Mut­ta myös per­heen, jos­sa on kak­si henkeä, kolme fil­lar­ia ja nol­la autoa. Ei noiden perus­teel­la voi vetää johtopäätök­siä mihinkään suuntaan.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Markku af,
    Te olette siel­lä Kirkkon­um­mel­la tot­tuneet kyl­lä surkeaan joukkoli­iken­teeseen. Ei 20 min­uutinm vuoroväli ole todel­lakaan hyvää palve­lu­ta­soa. Eikä palve­lu­ta­soon kuu­lu myöskään se, että joukkoli­ikenne joutuu mate­la­maan yksi­ty­isauto­jen aiheut­ta­mas­sa ruuhkassa.

    Niin­pä. Jos se vuoroväli olisikin tasan 20 min­u­ut­tia, kuten johonkin aikataulu­un ehkä on painet­tu, sen kanssa voisi oppia elämään, jos halu­aisi jär­jestää elämän­sä bus­sivuoro­jen mukaan. Aika moni stadi­lainen ei halua. Mut­ta kun se bus­si ei oikeasti edes tule 20 min välein vaan vähän miten sat­tuu sen mukaan miten ruuhkaista sat­tuu ole­maan, niin se siitä.

    Parisen vuot­ta sit­ten jut­telin Ara­bi­as­sa sil­loin asu­van ja Otaniemessä opiskel­e­van tutun kanssa tuos­ta bus­sista. Hän kul­ki ratikalla keskus­taan ja bus­sil­la Otaniemeen, kos­ka se yhteys oli luotet­tavampi kuin tuo vai­h­do­ton 506. Ker­tonee jotakin.

  50. Mau­r­izio:
    Ja uusim­mat kiskot / pyörät sit­ten var­maan kirsku­mat­to­mia? Rohke­nen ehkä kuitenkin häviäväisen vienos­ti epäillä. 

    Kirskun­ta johtuu siitä, että kaar­teet ovat liian jyrkkiä. Jo raken­netus­sa kort­te­likaupungis­sa asialle voi tehdä aika vähän (tosin on niitä kaikkein jyrkimpiä saatu vähän loiven­net­tua kisko­jen uusimisen yhtey­dessä) mut­ta uusil­la alueil­la on kyl­lä häpeäl­listä, että arkkite­hdit pakot­ta­vat ratikat niihin ahtaisi­in kaarteisi­in. Pikku Huopalahti hyvänä esimerkkinä. Sitä voisi ver­ra­ta siihen, että autoillekin tehtäisi­in katu­ja melkein min­imikaar­resä­teen mukaan.

    Havain­neku­van mukaan Var­tiosaaren ratikalle ei tule täl­laisia tiukko­ja kaartei­ta, joten ei sinne tule kirskun­taakaan. Munkkiniemen puis­totiel­lä, suo­ral­la radal­la puiden välis­sä, ratik­ka on niin hil­jainen, että lap­sia varoite­taan juuri siitä. Siis siitä, että se on liian hiljainen.

  51. Markku af Heurlin: Eikö sma koske myö­su­usimpia sähköbusseja?

    Sähköbussin moot­torimelu on kyl­lä pienem­pi kuin diesel­bussin. Mut­ta ren­gas­melus­sa ei ole eroa.

  52. Markku af Heurlin: Kuu­losta mukaval­ta, mut­ta tarvi­taan myös huoltoli­iken­net­tä alueen ulkop­uolelta. Ja josksu on hyvä pästä atuol­la oven eteen. Jos esimerkik­si joku liikun­tara­joit­teinen tulee käymään. Tai itse on klenkkana. (Kuten minä nyt, jten asian merk­i­tyk­sen ymärtää.)

    Raiot­vaunuli­ike­nen tuskin on real­is­ti­sat vuorkaudne ympäri. Varsinkin kun se aiheut­taa yllät­tävän paljon melua. Ainakin nyt käytössä ole­vat uusim­matkin ratikat.

    Niin, en minäkään jak­sa siihen autot­tomaan Var­tiosaa­reen uskoa. Rohkeus ei riitä sen parem­min virkamies- kuin luot­ta­mus­mieskun­nas­sa. Mut­ta olisi se hienoa, kun uskallet­taisi­in tehdä tuol­lainen kokeilualue.

    Mitä noi­hin näkemi­isi ongelmi­in tulee, niin ei niistä ole todel­lisek­si ongel­mak­si, jos tah­toti­la on oikean­lainen. Pääsee sinne Suomen­lin­naankin autol­la, jos on pakko ja hyvä syy, vaik­ka alue käytän­nössä on autoton.

    Vuorokau­den ympäri kulke­va ratik­ka, esim. vartin välein, olisi hal­paa lystiä ver­rat­tuna niihin rahoi­hin, jot­ka säästetään parkkipaikoista ja autokaduista, joten ei siitäkään oikein saa ongel­maa rakennettua.

  53. Daniel Fed­er­ley: Niin­pä. Jos se vuoroväli olisikin tasan 20 min­u­ut­tia, kuten johonkin aikataulu­un ehkä on painet­tu, sen kanssa voisi oppia elämään, jos halu­aisi jär­jestää elämän­sä bus­sivuoro­jen mukaan. Aika moni stadi­lainen ei halua. Mut­ta kun se bus­si ei oikeasti edes tule 20 min välein vaan vähän miten sat­tuu sen mukaan miten ruuhkaista sat­tuu ole­maan, niin se siitä.

    Parisen vuot­ta sit­ten jut­telin Ara­bi­as­sa sil­loin asu­van ja Otaniemessä opiskel­e­van tutun kanssa tuos­ta bus­sista. Hän kul­ki ratikalla keskus­taan ja bus­sil­la Otaniemeen, kos­ka se yhteys oli luotet­tavampi kuin tuo vai­h­do­ton 506. Ker­tonee jotakin.

    Se on muutenkin mielekkäämpi. On sit­ten asia erik­sen, jos on mneossa Viik­istä Kumpu­laan tai Meilahdes­ta Otaniemeen.

  54. EKK: Yleiskaavas­sa Melkki­in on suun­nitel­tu juuri täl­lainen asuinalue, sil­lä ero­tuk­sel­la että raitio­vau­nun sijas­ta lau­tal­la pääsee kah­teen suun­taan. Doku­mentin sivu 32: http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-15.pdf

    Ihna kiin­toisan näköi­nen doku­ment­ti. Mut­ta mik­sis kaikissa havain­neku­vis­sa aurinko aina pais­taa kuin Pjongjangissa.

  55. Kallio-Alp­pi­har­jus­ta saa auto­hal­li­paikan noin 15ke.lla. Hin­ta riip­puu aika paljon paikalle jyvite­tys­tä vastik­keesta ja myyn­ti­ai­ka siitä, sat­tuuko lähel­lä asumaan ketään puut­teessa ole­vaa. Oma tal­li voi olla yli 20ke, mut­ta niitä käytetään varas­toina ja askarte­lu­tiloina, ei yleen­sä auton säilömiseen.

    Olis­han se tietysti kiva, että paikan saisi läheltä omaa asun­toa heti. Nykyään ei saa, mut­ta aika har­vas­sa ovat kuitenkin tarvit­si­jat ja monil­la paikoil­la myyn­ti­a­jat venyvät hyvästä hin­nas­ta huoli­mat­ta kuukausiin.

  56. Daniel Fed­er­ley: Kirskun­ta johtuu siitä, että kaar­teet ovat liian jyrkkiä. Jo raken­netus­sa kort­te­likaupungis­sa asialle voi tehdä aika vähän (tosin on niitä kaikkein jyrkimpiä saatu vähän loiven­net­tua kisko­jen uusimisen yhtey­dessä) mut­ta uusil­la alueil­la on kyl­lä häpeäl­listä, että arkkite­hdit pakot­ta­vat ratikat niihin ahtaisi­in kaarteisi­in. Pikku Huopalahti hyvänä esimerkkinä. Sitä voisi ver­ra­ta siihen, että autoillekin tehtäisi­in katu­ja melkein min­imikaar­resä­teen mukaan.

    Havain­neku­van mukaan Var­tiosaaren ratikalle ei tule täl­laisia tiukko­ja kaartei­ta, joten ei sinne tule kirskun­taakaan. Munkkiniemen puis­totiel­lä, suo­ral­la radal­la puiden välis­sä, ratik­ka on niin hil­jainen, että lap­sia varoite­taan juuri siitä. Siis siitä, että se on liian hiljainen.

    Olen kuun­nel­lut ver­taa­mal­la ratikkaa, bus­si ja autoa Meche­linikadul­la surlal osuudella.Kyllä ratik­ka selvästi aiheut­tit eniten melua, ei vältämät­tä suh­teessa kokoon­sa. — En ole mis­sän täl­lä pal­stal­la näh­nyt ääänimit­taus­tu­lok­sia; ais­tithan ovat huono­ja todistajia.

  57. Miksi Melkki on parempi kuin Villinki jossa on jo valmiiksi asumista? sanoo:

    Markku af Heurlin: Ihna kiin­toisan näköi­nen doku­ment­ti. Mut­ta mik­sis kaikissa havain­neku­vis­sa aurinko aina pais­taa kuin Pjongjangissa.

    Kos­ka loskainen mar­raskuu havain­neku­vis­sa aiheut­taisi huo­mat­tavasti voimakkaam­man vastustuksen? 

    Tois­tan ihmette­lyni: mik­sei Melkkiä toteuteta sen sijaan
    Villingis­sä? Sinne saisi aikaisek­si van­hakaupunki­maisen kapeaku­jaisen kun­non kokoisen kaupun­gin sil­tay­htey­den päähän?

    Funtsi­taan sen jäl­keen pitäisikö Melkkikin vielä rakentaa.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sista tulee ren­gas­melua ja se jauhaa hiekkaa myrkyl­lisek­si katupö­lyk­si. Lisäk­si bus­sis­sa on epämiel­lyt­tävää matkus­taa, jos on tot­tunut ratikka­matkan tasaisuuteen.

    Pakkoko sitä sepeliä on kylvää? Pakkoko on aje­lut­taa iso­ja raskai­ta busse­ja ja vielä pääosin tyhjänä liikenteessä?

    Minibus­sit, yo. Hiekoi­tus veks. Parem­pi päällyste. Oikeat ren­ga­s­paineet. Nas­tat hit­toon. Snadimpi rengaskoko. 

    Kan­nat­tais ehkä myös yrit­tää rajoit­taa keskus­taan oma­l­la pirssil­lä suhailua niin ajonopeut­ta (ja samal­la ajomelua) voisi laskea tin­kimät­tä nyky­i­sistä ajoa­joista kos­ka katu­verkos­sa olisi vähem­män muu­ta moot­to­rili­iken­net­tä eten­e­misen tukkeena.

    1. Bussin kus­tan­nuk­sista val­taosa on kul­jet­ta­jan palkkaa. Jos bussin koko puo­lik­si, kul­jet­ta­jan palkkakus­tan­nuk­set kaksinker­taisik­si. Vain hil­jaisi­na aikoina pelit­täisi, mut­ta sit­ten tarvit­taisi­inkin tuplas­ti busseja.

  59. Kalle:

    Joukkoli­iken­teen, spåran käyt­täjänä on pakko sanoa, etten ole näh­nyt Helsingis­sä henkilöau­to­jen aiheut­ta­maa ruuhkaa koskaan, 

    Sun pitäis joskus ajel­la kehäteil­lä… Vaik­ka sit­ten bussin kyydissä.

    Tuos­ta samal­la lin­jal­la, että tyhjien bussien aje­lut­tamises­sa aika snadisti järkeä…

  60. Daniel Fed­er­ley:

    ” per­heen, jos­sa on kak­si henkeä,”

    Niitä tupataan kut­sua pariskunniksi..

    Pk-seudul­la 100k korkeak­oulu­opiske­li­jaa jos­ta aika moni asuu Helsingis­sä. Var­maan aika pieni pros­ent­tio­su­us jol­la pirssi.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Bussin kus­tan­nuk­sista val­taosa on kul­jet­ta­jan palkkaa. Jos bussin koko puo­lik­si, kul­jet­ta­jan palkkakus­tan­nuk­set kaksinker­taisik­si. Vain hil­jaisi­na aikoina pelit­täisi, mut­ta sit­ten tarvit­taisi­inkin tuplas­ti busseja.

    Tot­ta. Pitäisi kehit­tää jonkin­lainen hybridi­malli. Kus­ki voisi olla semi­yrit­täjä joka toimisi ruuhkahuip­pu­jen ulkop­uolel­la itse hin­noit­tele­mal­laan tak­sal­la tak­sikuski­na jol­loin kaupun­ki mak­saisi palkan vain ruuhkatun­neista. Vaatisi tak­si­toimin­nan vapaut­tamista toki, mut­ta se pitää tehdä joka tapauksessa.

    Ajatuk­sia?

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Län­siväylä ei kul­je Vat­tuniemen kautta.

    Äh, sekotin Koivusaa­reen. Län­siväylän asun­tois­tamisen kannal­ta Larun ja Koivusaaren metropy­säk­ki olis kan­nat­tanu lait­taa enem­män itään. Kevyem­pi pikaspåra olis voinu kouka­ta vielä Vat­tuniemenkin kaut­ta, vaik­ka joka toinen vuoro…

  63. Entä jos toimit­taisi­inkin toisin?: Niitä tupataan kut­sua pariskunniksi..

    Pk-seudul­la 100k korkeak­oulu­opiske­li­jaa jos­ta aika moni asuu Helsingis­sä. Var­maan aika pieni pros­ent­tio­su­us jol­la pirssi.

    Tot­ta, ajel­e­vat van­hempi­en­sa pirsseillä.

  64. Sakke: Eli asi­akas ei voisi etukä­teen tietää, mitä jokin kyyti (välil­lä A‑B) tulee mak­samaan, kun se riip­puisi mm. siitä, kuka kus­ki pysäkille ensik­si ehtii???

    Kil­pailu tasoit­taa tak­sat keskimäärin samalle sek­to­rille. Kus­ki joka hin­noit­telee ajon­sa liian yläkant­ti­in huo­maa pian ole­vansa ilman asiakkaita.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Bus­sista tulee ren­gas­melua ja se jauhaa hiekkaa myrkyl­lisek­si katupö­lyk­si. Lisäk­si bus­sis­sa on epämiel­lyt­tävää matkus­taa, jos on tot­tunut ratikka­matkan tasaisuuteen.

    Myös raitio­vaunus­ta tulee ren­gas- tai pyörämelua. Luul­tavasti nem­män , enem­män kuin bus­sista, kos­ka siinä on met­al­li met­al­lia vas­ten Sen lisäk­si ratikankin pyörät jauha­vat hiekkaa murskak­si ja olet­taisin, että aika tehokkaasti.

    Pari­isin met­rossa otet­ti­in jo 1969 käyt­töön uusia vaunu­ja, jois­sa oli pyöris­sä kovaku­mirenkaat. Samoin Mon­tre­alin metrossa.

    Olen mak­tus­tanut sekä paikallisju­nas­sa, bus­siss­sa, met­rossa että raito­vaunus­sa. Oleel­lista eroa en matkusus­mukavu­udessa huo­maa, ainkaan värinässä. Odot­te­len kovasti sähköbusse­ja tai hybride­jä, kos­ka niis­sä sisämelu on pienempi.

    Suo­raan snaoen tämä on vähän juu­pas eipäs ‑keskustelua. Ja jotenkin tulee vain raideli­ike­neninotil­i­joiden puheista mieleen tais­to­lais­ten asenne sosial­is­min eri­no­maisu­u­teen. Ovat niin innokkaasti vaku­ut­ta­mas­sa, että välil­lä epäilee uskon todel­lista vakautta

  66. “että välil­lä epäilee uskon todel­lista vakautta” 

    Siis kyl­lä se USKO var­masti vakaa on, mut­ta todel­lisu­us saat­taa kuitenkin olla jotain muuta.

  67. Mau­r­izio:
    “että välil­lä epäilee uskon todel­lista vakautta” 

    Siis kyl­lä se USKO var­masti vakaa on, mut­ta todel­lisu­us saat­taa kuitenkin olla jotain muuta.

    Todel­lisu­us nyt on se, että raideli­iken­teen kap­a­siteet­ti on yliv­er­tainen bus­sei­hin näh­den. Jos kan­nat­taa raideli­iken­teen kor­vaamista bus­seil­la, kan­nat­taa joukkoli­iken­teen jär­jestämisen tekemistä mon­ta ker­taa kalliimmaksi.

  68. Markku af Heurlin: Myös raitio­vaunus­ta tulee ren­gas- tai pyörämelua. Luul­tavasti nem­män , enem­män kuin bus­sista, kos­ka siinä on met­al­li met­al­lia vas­ten Sen lisäk­si ratikankin pyörät jauha­vat hiekkaa murskak­si ja olet­taisin, että aika tehokkaasti.

    Raitio­vaunu on hil­jaisim­mil­laan suht suo­ral­la radal­la (kaar­resäde tyyli­in 50 m tai loivem­pi), vaimen­netul­la nur­mi- tai sepeli­radal­la ja hyväkun­toisil­la kiskoil­la. Esim. http://www.railone.com/fileadmin/daten/05-presse-medien/downloads/broschueren/en/Green_tracks_EN_2011_ebook.pdf

    Kalus­tossa ei napamoot­tor­e­i­ta ja hyväkun­toiset, vaimen­netut pyörät (resilient wheels): http://www.mbm-industrietechnik.com/wp-content/uploads/2013/05/gummigefederte-raeder-580x482.jpg

    Meluisim­mil­laan raitio­vaunu on kat­u­radal­la autoli­iken­teen seassa kulkies­saan, sil­loin kun kohdalle sat­tuu tiuk­ka (kaar­resäde < 20 m) kaarre ja mata­lau­rainen vaihde/raideristeys kuluneil­la ja sen jäl­keen huonos­ti hio­tu­il­la kisk­ourapo­hjil­la, jos­sa lisäk­si kiskot ovat kuluneet autoli­iken­teen takia käyte­tyn hiekoi­tusse­pelin vaiku­tuk­ses­ta ja kisko­jen ajopin­nois­sa on käytet­ty erästä sit­tem­min käytöstä pois­tunut­ta korjaushitsausmenetelmää.

    Jos kalus­tossa vielä on napamoot­torit, niin tuo kisko­jen epä­ta­saisu­ud­es­ta aiheutu­va melu mak­si­moituu. Ja pyöris­sä eri­lainen vaimen­nus, kuin van­hem­mas­sa ja uudem­mas­sa kalustossa…

    Markku af Heurlin: Pari­isin met­rossa otet­ti­in jo 1969 käyt­töön uusia vaunu­ja, jois­sa oli pyöris­sä kovaku­mirenkaat. Samoin Mon­tre­alin metrossa.

    Pari­isin kumipyörämetron teliratkaisu on sel­l­ainen vir­i­tys, ettei se minus­ta mak­sa vai­va saavutet­tui­hin hyö­ty­i­hin näh­den. Etenkin kun viimek­si viisi vuot­ta sit­ten tuol­la Pari­isin kumipyörämetrol­la matkus­taes­sani mieliku­vak­si jäi kauhea sivut­tainen nykimi­nen kaarteis­sa. http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/fd/Bogie-metro-Meteor-p1010692.jpg

    Markku af Heurlin: Olen mak­tus­tanut sekä paikallisju­nas­sa, bus­siss­sa, met­rossa että raito­vaunus­sa. Oleel­lista eroa en matkusus­mukavu­udessa huomaa,ainkaan värinässä. Odot­te­len kovasti sähköbusse­ja tai hybride­jä, kos­ka niis­sä sisämelu on pienempi.

    Entäs risteyk­sis­sä tapah­tu­vista kään­nök­sistä sekä pysäkki­taskui­hin ajamis­es­ta aiheutu­va sivut­taisheilun­ta? Tai hidastetöyis­sy­istä, kaivonkan­sista ja kuopista aiheutu­va pysty­heilun­ta? Tai vai­hteis­ton nyk­inä (tätä ei sähköbus­seis­sa ja johd­in­au­tois­sa ole ja hybridibus­seis­sa riip­puu hybridi­ratkaisun toteutuksesta).

    Mit­ta­puuk­si sopii minus­ta kir­joit­ta­mi­nen paper­ille tai kos­ke­tus­näytöl­lisel­lä kän­nykäl­lä tai lukem­i­nen selkä meno­su­un­taan istuessa.

    Markku af Heurlin: Suo­raan snaoen tämä on vähän juu­pas eipäs ‑keskustelua. Ja jotenkin tulee­vain raideli­ike­neninotil­i­joiden puheista mieleen tais­to­lais­ten asenne sosial­is­min eri­no­maisu­u­teen. Ovat niin innokkaasti vaku­ut­ta­mas­sa, että välil­lä epäilee uskon todel­lista vakautta

    Tai sit­ten ovat luke­neet enem­män raideli­iken­net­tä ja joukkoli­iken­nejär­jestelmää käsit­televää kirjallisuutta 😉

    Vas­takom­ment­ti­na voisin tode­ta, että välil­lä sitä toivoisi käsiteltävän aiheen peru­sop­pimäärän + esim. mikro­talousti­eteen peru­sop­pimäärän kuu­lu­van joko perusk­oulun oppimäärään tai sit­ten ainakin vähim­mäis­vaa­timuksi­na keskustelu­un osal­lis­tu­mille. Täl­löin väl­tet­täisi­in se vänkäämi­nen teknis­lu­on­toi­sista perusasioista ja keskustelua voitaisi­in käy­dä enem­män sil­lä tasol­la, että minkälaista yhteiskun­taa tässä nyt halutaan.

  69. Entä jos toimit­taisi­inkin toisin?: Pitäisi kehit­tää jonkin­lainen hybridi­malli. Kus­ki voisi olla semi­yrit­täjä joka toimisi ruuhkahuip­pu­jen ulkop­uolel­la itse hin­noit­tele­mal­laan tak­sal­la tak­sikuski­na jol­loin kaupun­ki mak­saisi palkan vain ruuhkatun­neista. Vaatisi tak­si­toimin­nan vapaut­tamista toki, mut­ta se pitää tehdä joka tapauksessa.

    Tästä uno­h­tui vielä maini­ta robot­ti­au­toske­naar­i­oon siir­tymi­nen (jol­loin vas­ta-argu­ment­ti lisään­tyvistä dösä/taksikuskien palkoista ei enää pätisi).

  70. ze: Todel­lisu­us nyt on se, että raideli­iken­teen kap­a­siteet­ti on yliv­er­tainen bus­sei­hin näh­den. Jos kan­nat­taa raideli­iken­teen kor­vaamista bus­seil­la, kan­nat­taa joukkoli­iken­teen jär­jestämisen tekemistä mon­ta ker­taa kalliimmaksi.

    Var­masti näin. Mut­ta tuskin tääl­lä kukaan on esit­tänyt asi­aa siten, että kaik­ki joukkoli­ikenne pitäisi ratkaista bus­seil­la. En minäkään ole.

    Bussien pitäisi olla syöt­töli­iken­net­tä raiteille. Nyt bus­sit köröt­televät keskus­taan asti.

    Ratik­ka ei ole jous­ta­va jär­jestelmä. Bus­si on. Ei spo­ral­in­jaa voi vetää joka niemeen ja notkoon ellei sit­ten Wahlroos kamuineen pistä hat­tua kiertämään.

    Jos rahaa tulis seinästä, niin sit­ten tietysti spo­ral­la kotiovelta kotiovelle.

Vastaa käyttäjälle tpyyluoma Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.