Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (4) Nostaako vai laskeeko lisärakentaminen asuntojen hintaa?

En olisi uskonut, että siitäkin pitää kir­joit­taa postaus, nos­taako vai las­keeko asun­to­jen tar­jon­nan lisäämi­nen asun­to­jen hin­to­ja ja vuokria. Mut­ta käsitel­lään nyt tämäkin asia.

Tilas­tol­lis­es­ti on tietysti niin, että siel­lä, mis­sä raken­netaan eniten, asun­not ovat kalli­ita. Sen väit­tämi­nen, että kausali­teet­ti menee niin päin, että rak­en­t­a­mi­nen aiheut­taa hin­to­jen nousua eikä toisin päin, on vähän samaa kuin sanoisi, että silmäl­a­sit heiken­tävät näköä. Sel­l­ainenkin kor­re­laa­tio tietysti on, että silmälase­ja käyt­tävil­lä on huonom­pi näkö kuin niil­lä, jot­ka eivät käytä.

Kan­nat­taako rak­en­taa sinne, mis­sä asun­not ovat kalleimpia vai myös sinne, jos­sa syn­tyvät asun­not joudu­taan myymään hal­val­la? Tässä intu­itio voi pet­tää. Pet­ti ainakin Mat­ti Van­hasel­la aikanaan, kun hän sanoi, ettei rak­en­tamista pidä keskit­tää hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien var­relle, kos­ka siel­lä asun­not ovat kalliita.

Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten – siis mis­sä ne ovat halu­tu­impia. Kaupunki­talousväen mukaan asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen lähelle keskus­taa alen­taa asun­to­jen hin­to­ja kaikil­la etäisyyk­sil­lä keskus­tas­ta. Huonos­ti sijait­se­vat asun­not tule­vat entistä halvem­mik­si ja kohtu­ullis­es­ti sijait­se­vatkin halpenevat. Tämä on aika help­po ymmärtää, kun pysähtyy het­ken pohti­maan asiaa.

Onko yhdyskun­tarak­en­teen tiivey­del­lä jokin opti­mi, jota tiivi­im­mäl­lä puolel­la kasautu­mishai­tat ylit­tävät hyödyt? On. On paljon kaupunke­ja, jopis­sa keskus­ta on slum­mi­u­tunut­ta. Näin oli aiem­min jopa Helsingis­sä. Kru­u­nun­haas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la kuin Tapi­o­las­ta. Kasautu­mishai­tat liit­tyvät ilmansaasteisi­in ja liiken­teen puurou­tu­miseen. Opti­mi on siir­tynyt aivan olen­nais­es­ti oikealle, kun taloko­htainen kok­siläm­mi­tys kor­vat­ti­in kaukoläm­möl­lä ja syn­nytet­ti­in toimi­va joukkoli­ikenne. Edward Glae­serin (Tri­umph of the city) mukaan joukkoli­iken­nekaupun­gin arvokkain alue on keskus­ta ja autokaupun­gin arvokkaim­mat alueet ovat kaupun­gin laidalla.

On myös mah­dol­lista, että lisärak­en­t­a­mi­nen kan­takaupunki­in nos­taa kan­takaupun­gin asun­to­jen arvoa. Mekanis­mi tämän takana olisi, että kasautu­mishyödyt, jot­ka lisäävät kan­takaupun­gin asun­to­jen arvoa, lisään­tyvät entis­es­tään, kun lisään­tynyt väki paran­taa alueen palve­lu­ta­soa entis­es­tään. Jos tähän uskoo, ei voi samanaikaises­ti uskoa mys­tisi­in kasautu­mishait­toi­hin. Tämähän osoit­taa, että kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen on ollut ajatel­tuakin hyödyllisempää.

Kos­ka kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen alen­taa asumisen hin­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, innokkaim­min kan­takaupunki­in rak­en­tamista pitäisi kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nur­mi­järvel­lä. Ratikkakaupunkibu­umi­han on alen­tanut asumiskus­tan­nuk­sia Nur­mi­järvel­lä jo nyt ja var­maankin alen­taa sitä tule­vaisu­udessa vielä lisää.

178 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (4) Nostaako vai laskeeko lisärakentaminen asuntojen hintaa?”

  1. “On paljon kaupunke­ja, jois­sa keskus­ta on slum­mi­u­tunut­ta. Näin oli aiem­min jopa Helsingis­sä. Kru­u­nun­haas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kelli­nen tilanne asun­to­jen arvon kehi­tyk­sessä Helsin­gin seudul­la saat­toi liit­tyä siihen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu mod­erne­ja sisäves­sal­la ja suihkul­la varustet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­takaupun­gin asun­not oli­vat ilman nykya­jan mukavuuk­sia. Hin­taeron pääasialli­nen syy ei ollut sijainti.

  2. Ajatel­laan­pa esimerkik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tukaavaa, paikas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3x3 kort­telia, ja olete­taan lisäk­si että keskim­mäisessä niistä on puis­to, tai rak­en­tam­a­ton alue, joka jonkun rak­en­tamis­es­ta hyö­tyvän mielestä ns. joutomaa­ta, asukkaiden enem­mistön mielestä kuitenkin lähilu­on­toa, jos­sa näin keväisin mus­taras­taatkin laulavat.

    Mitäköhän siitä seu­raisi, jos nyt joku halu­aisi kaavoit­taa ja rak­en­taa vielä sen keskim­mäisenkin kort­telin umpeen? Sitä reunus­tavil­la kadun­pätkil­lähän asun­not ovat ilmeis­es­ti kaikkein halu­tu­impia mui­ta vapaampine näkym­i­neen. Nos­taisiko viimeisenkin kort­telin rak­en­t­a­mi­nen sitä reunus­tavien muiden, vastapäätä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Keskus­tas­ta tul­lutkin puis­to­jaan sekä lähilu­on­toaan arvosta­van kaupunki­laisen paras ystävä? Ehkä mon­en kaupungis­sa ‘ääneti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kallion tai Kata­jan­nokan sijaan parem­min kauem­pana “korves­sa”. Minus­ta se ei ole mitenkään yllät­tävää, sil­lä maail­ma on usein mon­imutkaisem­pi kuin uskommekaan …

  3. Onko rak­en­t­a­mi­nen ja tiivistämi­nen ja asukasti­hey­den kasvu sit­ten koskaan johtanut suurkaupungeis­sa halvem­pi­in asun­toi­hin? Eikö kor­re­laa­tio ole juuri pääsään­töis­es­ti päin­vas­tainen, kun tarkastelee vaik­ka euroop­palaisia suurkaupunke­ja koon tai asukasti­hey­den funk­tiona tai ajas­sa. Vai tarkoititko, että ellei olisi raken­net­tu, oli­si­vat hin­nat vielä korkeam­mat ja sik­si rak­en­t­a­mi­nen näen­näis­es­ti hal­ven­si hin­to­ja, vaik­ka ne oikeasti nousivat.

    Pyrkimys alen­taa asun­to­jen hin­to­ja rak­en­ta­mal­la elinkeinokeskuk­sen ympäril­lä on kuin olisi ora­van­pyörässä. Kun raken­nat, asun­tokan­ta täyt­tyy joko väestön­lisäyk­ses­tä tai sit­ten asum­isväljyy­den lisäämisen kaut­ta. Sit­ten on taas raken­net­ta­va, mut­ta hin­ta ei alene, kun asukkaiden ostovoima kas­vaa kasautu­mis­vaiku­tusten kaut­ta. Tämä johtaa lop­ul­ta Lon­toon kaltaiseen asun­to­jen hin­to­jen kehi­tyk­seen. Per­imältään luo­to­tuk­sen osu­us asun­non rahoituk­ses­ta on myös osa kysyn­tää. Vaik­ka osta­jien määrä ei muut­tuisi, kysyn­tä kas­vaa, jos luo­to­tus­ta lisätään. Kasautu­mise­fek­tit pyrkivät lisäämään myös tätä luototusta.

    Asumisen kalleus on aina kasautu­mishait­ta kuten on maan hin­ta ja toim­i­ti­lan kalleus. Saastei­ta ja liiken­neru­uhkia tutkit­ti­in aikoinaan kasautu­mishait­toina ja ne ovat sitä yhäkin, mut­ta ekon­o­mistien kiin­nos­tus on siir­tynyt 2000-luvul­la maan hin­nan ja tuotan­non­tek­i­jöi­den kalleu­teen, jot­ka ovat tuot­tavu­u­den kannal­ta tärkeim­mät kasautu­mishai­tat. Kun asum­i­nen on kallista, ovat myös työvoiman palkkapyyn­nöt vas­taavasti korkeam­mat ja toimi­alat seg­re­goitu­vat korkeam­man tuot­tavu­u­den aloille.

    1. Jos jatku­va tiivistämi­nen johtaa jatku­vaan asun­to­jen hin­nan nousu­un, eikä se ker­ro pikem­minkin kasautu­mishyödy­istä kuin haitoista?

  4. Olisi mie­lenki­in­toista, jos Ode ottaisi haas­teena aja­tusleikin seu­raa­van ongel­ma-asetel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuhkia” ja ker­toisi mik­si tässä asi­as­sa logi­ik­ka poikkeaa tästä blogikir­joituk­ses­ta ajattelusta.

  5. Taita­vat lisäa­sun­not täyt­tyä lähin­nä mamuil­la, ainakin vuokra-asun­not. Nähdäk­seni maas­samuut­toa ei Helsinki­in juuri enää tapah­du vaan tarve johtuu syn­tyvyy­destä ja eri­tyis­es­ti maa­han­muu­tos­ta. Nos­taako mamu­jen kaupunki­in­tu­lo asun­to­jen hin­taa riip­puu var­maan siitä onko asun­not vuokra vai omis­tusasun­to­ja, ja kuin­ka se vaikut­taa alueen rahavir­toi­hin ja viihtyvyyteen.

  6. Minus­ta on hyvä, että kan­takaupun­ki raken­netaan täy­teen, jot­ta tääl­lä laitas­tadis­sa on muka­va asua okt:ssa. En halua tänne kiv­i­taloslum­mia tun­tem­at­tomine asukkaineen.

  7. “En halua tänne kiv­i­taloslum­mia tun­tem­at­tomine asukkaineen.” 

    +1

    Ja sin­nepä päin tässä ehkä ollaan muut­ta­mas­sa mekin. Enem­män lääniä samal­la rahal­la + vähem­män skei­daa & hörhöjä & mökää. What’s not to like? (siis käyt­tääk­seni hra&rva miljoona nimimerkkiä:n vil­jelemiä kulunei­ta fingelskafraaseja) 

    PS. No tietenkin agen­da21-hörhöt halu­aisi­vat mei­dänkin toimi­van toisin. Vaan kun ei toimi­ta, lällällää.

  8. > Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asunnoista
    > mak­se­taan eniten – siis mis­sä ne ovat
    > halutuimpia.

    Aika yksioikois­es­ti san­ot­tu. Tuo­han tarkoit­taa, että rak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa keskit­tää kultarannikoille.

    Mielestäni pitää rak­en­taa sinne mis­sä rak­en­tamisen voitot ovat suurimmat.

  9. Jos yksi jatku­van tiivistämisen toitote­tu­ista hyvistä puolista on ollut asun­to­hin­to­jen lasku, niin eikö se lähin­nä ker­ro siitä että sä Osmo puhut nyt täyt­tä paskaa?

  10. mai­ju:Nos­taako mamu­jen kaupunki­in­tu­lo asun­to­jen hin­taa riip­puu var­maan siitä onko asun­not vuokra vai omis­tusasun­to­ja, ja kuin­ka se vaikut­taa alueen rahavir­toi­hin ja viihtyvyyteen.

    Hom­mal­la väitetään, että läh­es 60 % helsinkiläi­sistä asuu vuokral­la. Mikä lie­nee vuokral­la asu­vien osu­us muus­sa maas­sa? Jak­saisiko joku kaivaa? 

    http://hommaforum.org/index.php/topic,100257.msg1877774.html#msg1877774

  11. Asumisen kalleut­ta on kahdenlaista. 

    Asum­i­nen voi olla kallista niin, että että asumiseen kuluu paljon todel­lisia resursseja.
    Tässä esimerk­ki asun­nos­ta, johon käytet­ty ja käytetään paljon todel­lisia resursse­ja, kuten tämä 154 neliön omakoti­ta­lo Rau­mal­ta hin­taan 280000:

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9113852

    Toisaal­ta asum­i­nen voi olla kallista siitä syys­tä, että siihen sisäl­tyy paljon kallista vai­h­dan­taa, esimerkik­si tämä 26,7 neliön Kamp­pi­in van­haan toimis­to­taloon remon­toita­va asun­to hin­taan 279000.

    http://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/9218544

    Rau­man omakoti­talos­sa suurin osa hin­nas­ta on todel­lista työtä, joko suo­raan tai tarvikkei­den kaut­ta, kun taas Kampin asun­nos­sa suurin osa on rahal­lista vai­h­dan­taa ja val­taosa tuos­ta rahas­ta siir­tyy taskus­ta toiseen ilman että taustal­la on työtä tai kulutusta. 

    Mitenkähän asumisen kus­tan­nuk­sia pitäisi arvottaa?

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jatku­va tiivistämi­nen johtaa jatku­vaan asun­to­jen hin­nan nousu­un, eikä se ker­ro pikem­minkin kasautu­mishyödy­istä kuin haitoista? 

    Se voi ker­toa siitä, että pelkästään asun­to­jen hin­taa yksipuolis­es­ti “hyö­dyn” mit­ta­ri­na käyt­tävät luule­vat tuol­loin, että mainit­tu hyö­ty olisi uni­ver­saali ja kaikkivoipa, vaik­ka näin ei ole. Asukkaal­la (myös omis­tusasu­jal­la) voi olla hyvinkin eri­laiset alueen arvos­tuk­sen mit­tar­it kuin pelkäl­lä kiin­teistösi­joit­ta­jal­la. Jälkim­mäisel­lä on yleen­sä ain­oana mit­ta­ri­na raha, tai oikeas­t­aan kumu­lati­ivi­nen tulovir­ta, ja rahas­sa mitatun “arvon” mak­si­moitu kasvu. 

    Kun­han run­sas­ta tuot­toa vain syn­tyy, on puh­taalle kiin­teistösi­joit­ta­jalle aivan sama, vaik­ka itse pirun kanssa kaup­po­ja tek­isi. Kiin­teistösi­joit­ta­ja pyrkii voiton mak­si­moin­ti­in ja sil­loin ei (ehkä) ole niin välik­si, minkälainen jäl­ki paikalle hänestä tai hänen toimis­taan jää. 

    Asukkaan etu on viihty­isä elinympäristö itselle ja muka­vat naa­pu­rit, joiden vai­h­tu­mi­nen ja muut­tumi­nen esim. ökyrikkaik­si voi jopa olla haitallista. Jos joku ökyrikas saisi parhaan tuo­ton esimerkik­si tekemäl­lä jonkin talon kaik­ista asun­noista vain 20 neliön yksiöitä, muut­taisi se tilan­net­ta ja talon asukasprofi­il­ia melkois­es­ti, jos sama talo olisi sisältänyt aiem­min mm. yksiöitä, kak­sioi­ta, kolmioi­ta sekä vielä huonet­ta suurem­pia perheasuntoja. 

    Talos­sa, jos­sa naa­pure­i­ta (nim­inä ovis­sa) on kolme-viisi per ker­ros, ja asuinker­roksia vaikka­pa kak­si-kolme, on paljon helpom­paa tun­tea kaik­ki naa­purin­sa, kuin sel­l­aises­sa talos­sa, jos­sa niitä asuinker­roksia on kuusi­toista ja asun­to­ja, eli naa­pure­i­ta (nim­inä ovis­sa) yli kak­sisa­taa! (Nyt taitaa jo var­maan kuo­la alkaa val­ua tätä luke­van gryn­derin suupielistä … ja huoli kas­vaa entis­es­tään niiden mukavien naa­purei­den mielis­sä. Se ei ollut tässä ihan tarkoitus.)

    Tiivis asum­i­nen ei saa olla mikään itse­tarkoi­tus, sil­lä myös asuinympäristöl­lä on asukkaille merk­i­tys­tä, asukasti­hey­den, sijain­nin ja yhteyk­sien ohel­la. Jos kymme­nen kanan­mu­nan munaken­noon yrit­tää joku väk­isin sul­loa vielä muu­ta­maa ylimääräistä, voi jokainen arva­ta lop­putu­lok­sen. Ei yhteen kenkäänkään mah­du kah­ta jalkaa. Vaik­ka mah­tu­isikin, ei kulku sen jäl­keen enää ainakaan entistä parem­paan malli­in suju!

  13. Has­sut­teli­ja: Olisi mie­lenki­in­toista, jos Ode ottaisi haas­teena aja­tusleikin seu­raa­van ongel­ma-asetel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuhkia” ja ker­toisi mik­si tässä asi­as­sa logi­ik­ka poikkeaa tästä blogikir­joituk­ses­ta ajattelusta.

    Säästetään Oden aikaa haas­tavampi­in pohd­in­toi­hin. Tei­den lisärak­en­t­a­mi­nen ja liiken­nemäärien muu­tok­set eivät ver­taudu po. aiheeseen, sil­lä tei­den käytöstä ei per­itä mak­sua. Jos tei­den käytöstä pitäisi mak­saa samaan tyyli­in kuin asumis­es­ta (rak­en­tamiskus­tan­nuk­set + kate/korko + sijain­ti + aika), logi­ik­ka tuskin poikkeaisi varsi­nais­es­ta aiheesta. Mak­su­ton sen sijaan tup­paa usein ole­maan aika haluttua.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jatku­va tiivistämi­nen johtaa jatku­vaan asun­to­jen hin­nan nousu­un, eikä se ker­ro pikem­minkin kasautu­mishyödy­istä kuin haitoista?

    Asun­to­bis­nek­sessä tuot­teen arvon­nousu on tietysti kasautu­mishyö­ty, mut­ta Helsin­gin bkt:n muo­dos­tuk­ses­sa varsin vähäisessä roolissa.

    Tuot­tavu­u­den kasvu johtaa, tosin pienem­mäl­lä ker­toimel­la (asukas­ta kohden), tulo­jen kasvu­un. Siten asun­to­jen hin­tata­son nousu voi pri­maaristi ker­toa taloudel­lisen aktivi­teetin kasvus­ta tai kasautu­mise­dus­ta, mut­ta myös kuten Helsingis­sä seg­re­gaa­tion eten­e­mis­es­tä (liitu­rai­dat kar­valakkien tilalle) ja luo­to­tu­so­su­u­den kasvus­ta. Asumisen ja maan kallis­tu­mi­nen taas myötä­vaikut­taa palkkapyyn­tö­jen, seg­re­gaa­tion ja luo­to­tu­so­su­u­den kasvu­un edis­täen edelleen hin­nan­nousua (feed­back) ja tämä lisää siten lop­ul­ta tuotan­non­tek­i­jöi­den kus­tan­nuk­sia. Näin maan (ja asumisen) hin­nan nousu on lop­ul­ta kasautu­mishait­ta, joka alen­taa tuottavuutta.

    Tutkimusten mukaan pros­es­si ensin­näkin johtaa maan ja asumisen hin­nan (sekä asukastiheyden)eksponentiaaliseen nousu­un radi­aalis­es­ti kohti taloudel­lisen aktivi­teetin keskus­ta. On mah­dol­lista osoit­taa, että niin kauan kuin seg­re­gaa­tion eten­e­m­i­nen (korkeam­man tuot­tavu­u­den toimi­ala kor­vaa mata­lam­man) voi lisätä keskuk­sen tuot­tavu­ut­ta, hin­nan­nousu ja tiivistymi­nen (radi­aalisen ekspo­nentin jyrken­tymi­nen) voi jatkua, vaik­ka kasautu­mishai­tat jo domi­nois­i­vat kasautu­mishyö­tyjä tuot­tavu­udessa (vrt. Lon­too, New York, Pari­isi ja mon­et muut palvelu- ja finanssimetropolit).

  15. juk­ka heikki­nen: Asumisen kalleus on aina kasautu­mishait­ta kuten on maan hin­ta ja toim­i­ti­lan kalleus. Saastei­ta ja liiken­neru­uhkia tutkit­ti­in aikoinaan kasautu­mishait­toina ja ne ovat sitä yhäkin, mut­ta ekon­o­mistien kiin­nos­tus on siir­tynyt 2000-luvul­la maan hin­nan ja tuotan­non­tek­i­jöi­den kalleu­teen, jot­ka ovat tuot­tavu­u­den kannal­ta tärkeim­mät kasautu­mishai­tat. Kun asum­i­nen on kallista, ovat myös työvoiman palkkapyyn­nöt vas­taavasti korkeam­mat ja toimi­alat seg­re­goitu­vat korkeam­man tuot­tavu­u­den aloille.

    Joo, olisi­han se paper­il­la kaikkein tehokkain­ta jos huip­pu­osaa­jat saataisi­in allokoitua huip­puyri­tyk­si­in ilman tehokku­ut­ta laske­vaa hin­tak­il­pailua, mut­ta Neu­vos­toli­iton esimerk­ki tämän paperin käytän­nön toimivu­ud­es­ta ei ole eri­tyisen rohkaiseva.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos jatku­va tiivistämi­nen johtaa jatku­vaan asun­to­jen hin­nan nousu­un, eikö se ker­ro pikem­minkin kasautu­mishyödy­istä kuin haitoista? 

    Syy-seu­raus-suhde toimii myös toisin päin: kos­ka asun­noille on kysyn­tää ja hin­nat nou­se­vat, tuote­taan lisää asun­to­ja. Kasautu­mise­dut ja ‑hai­tat näkyvät siinä, että tiivi­isti raken­net­tukin kel­paa, kun parem­paakaan vai­h­toe­htoa ei ole. Sik­si van­hat asukkaat hel­posti vas­tus­ta­vat tiivistämistä.

    1. Ville, en ymmärtänyt logi­ikkaasi lainkaan.

      Onhan sitä väljästi kaavoitet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka paljon ja edullisesti.

  17. Jonkun tutkimuk­sen mukaan 60000 asukas­ta on edullisin kaupunkikoko, sopi­vasti palvelui­ta mut­ta ei tont­tip­u­la- eikä liiken­nehait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keenkäyvältä. Sit­ten aja­tus, että Helsin­ki on jonkun­lainen Suomen veturi ja Helsinki­in investoimi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

  18. Has­sut­teli­ja:
    Olisi mie­lenki­in­toista, jos Ode ottaisi haas­teena aja­tusleikin­seu­raa­van ongel­ma-asetel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuhkia” ja ker­toisi mik­si tässä asi­as­sa logi­ik­ka poikkeaa tästä blogikir­joituk­ses­ta ajattelusta. 

    Niin kauan kuin yleiset tiet ovat ilmaisia julk­ishyödykkeitä, on niihin han­kala soveltaa samaa markki­na­t­alouden kysyn­tä/­tar­jon­ta-mekanis­mia kuin mak­sullisi­in asuntoihin.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville, en ymmärtänyt logi­ikkaasi lainkaan.
    Onhan sitä väljästi kaavoitet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka paljon ja edullisesti. 

    Kysyn­tä nos­taa hin­taa ja suun­tau­tuu kyl­lä sinne, mis­sä on ennestäänkin tiivistä. Sel­l­ainen asum­i­nen, mitä ehkä eniten halut­taisi­in, ei siel­lä vält­tämät­tä ole mah­dol­lista (van­ha kar­rikoin­ti: omakoti­ta­lo jär­ven ran­nal­la keskel­lä kaupunkia…) Lisäti­ivistämisen hai­tat puolestaan kohdis­tu­vat konkreet­tisem­min van­hoi­hin asukkaisi­in kuin uusi­in, esim. menee se mer­inäköala ja/tai asun­non hin­ta laskee 😉

  20. Kyl­lähän tuo ana­lyysi on oikea. Riip­pumat­ta dynami­ikas­ta, kan­nat­taa rak­en­taa siel­lä mis­sä asun­not ovat kalli­ita, toki ulkoishai­tat huomioiden. , vrt puistoesimerkki.

    dynaami­nen vaiku­tus voi toki olla silti hin­to­ja nos­ta­va: kasautu­mishyödyt nos­ta­vat reaali­palkko­ja ja työvoiman kysyn­nän kasvu vetää lisää väkeä, nin että hin­nat nou­se­vat. Tämä on peruste lisärak­en­tamiselle silti, kos­ka kysyn­nän lisään­tymi­nen osoit­taa että hyv­in­voin­ti kasvaa. 

    Tiet ovat saman­lainen esimerk­ki muuten mut­ta ruuh­ka on negati­ivi­nen, ei posi­ti­ivi­nen seu­raus. Asun­to­jen kysyn­nän kasvu taas on posi­ti­ivi­nen asia. Keneltäkään ei ole pois se että hin­nat nou­se­vat, mut­ta ruuhkau­tu­mi­nen on pois kaik­il­ta tienkäyttäjiltä.

  21. Sakke:
    Ajatel­laan­pa esimerkik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tukaavaa, paikas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3×3 kort­telia, ja olete­taan lisäk­si että keskim­mäisessä niistä on puis­to, tai rak­en­tam­a­ton alue, joka jonkun rak­en­tamis­es­ta hyö­tyvän mielestä ns. joutomaa­ta, asukkaiden enem­mistön mielestä kuitenkin lähilu­on­toa, jos­sa näin keväisin mus­taras­taatkin laulavat.

    Mitäköhän siitä seu­raisi, jos nyt joku halu­aisi kaavoit­taa ja rak­en­taa vielä sen keskim­mäisenkin kort­telin umpeen? Sitä reunus­tavil­la kadun­pätkil­lähän asun­not ovat ilmeis­es­ti kaikkein halu­tu­impia mui­ta vapaampine näkym­i­neen. Nos­taisiko viimeisenkin kort­telin rak­en­t­a­mi­nen sitä reunus­tavien muiden, vastapäätä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Keskus­tas­ta tul­lutkin puis­to­jaan sekä lähilu­on­toaan arvosta­van kaupunki­laisen paras ystävä? Ehkä mon­en kaupungis­sa ‘ääneti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kallion tai Kata­jan­nokan sijaan parem­min kauem­pana “korves­sa”. Minus­ta se ei ole mitenkään yllät­tävää, sil­lä maail­ma on usein mon­imutkaisem­pi kuin uskommekaan …

    No ajat­tel­laan. Aloite­taan laske­mal­la vähän, ihan noin suh­teel­lisu­u­den­ta­jun vuoksi.

    Katu­i­hin menee esimerkkissäsi noin 10–20% maa-alas­ta, siihen puis­toon reilu 10%, san­o­taan nyt vaik­ka että tont­ti­maan osu­us on 70%. Tont­tite­hokku­us lie­nee tuos­sa noin 3,0, Eli saamme aluete­hokku­udek­si 2,1, eli siis reilu kak­si neliötä raken­nus­ta jokaista maaneliötä kohti.

    Jos Helsin­ki olisi raken­net­tu tuol­la tehokku­udel­la niin koko kaupun­gin raken­nus­mas­sa veisi tilaa noin 23 neliök­ilo­metriä, ja kaupun­gin pohjois­ra­ja olisi suurin piirtein Pasi­lan korkeudella.

    Todel­lisu­udessa Helsin­gin aluete­hokku­us on noin kymme­neosa tuos­ta, 0,2. Olemme san­gen kaukana tilanteessa jos­sa mitään muu­ta paikkaa raken­net­taa ei ole kuin kort­telipuis­to, joka las­ten kirkues­sa jyrätään betonin alle. Tämä on vähän niin kuin sanoisi puolisolleen, että jos en voi säi­lyt­tää kalsare­i­tani täl­lä sohval­la, niin ei tässä talos­sa ole min­un vaat­teil­leni mitään paikkaa.

  22. Has­sut­teli­ja:
    Olisi mie­lenki­in­toista, jos Ode ottaisi haas­teena aja­tusleikin­seu­raa­van ongel­ma-asetel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuhkia” ja ker­toisi mik­si tässä asi­as­sa logi­ik­ka poikkeaa tästä blogikir­joituk­ses­ta ajattelusta.

    No minä voin vas­ta­ta: reaal­i­maail­man rajoit­teet, eli kolme ulot­tuvu­ut­ta yhdis­tet­tynä rahaan. On täysin mah­dol­lista tehdä autoli­iken­n­ev­erkko, joka välit­tää kaupunki­olois­sa kaiken mah­dol­lisen autoli­iken­teen ruuhkau­tu­mat­ta. Se tarkoit­taa yksinker­tais­taen sitä että on maanalainen kaupun­gin kokoinen ker­ros, ehkä kak­si, asvalt­tia, joka on jaet­tu tei­hin ja parkkipaikkoi­hn. Tämä on mah­dol­lista niin kuin on mah­dol­lista lentää kuuhun, kos­ka tämä mak­saa hel­posti enem­män kuin sen kaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen sen päälle.

    Käytän­nössä kyse on siitä että todel­lisu­udessa ei ole mah­dol­lista kas­vat­taa tieka­p­a­siteet­tia sinne päinkään että se vas­taisi kysyn­tää, jol­loin tieka­p­a­siteet­ti rajaa autoli­iken­teen määrää, ja sen kas­vat­ta­mi­nen nos­taa autoli­iken­teen määrää. Siis niin että ei ole mah­dol­lista tehdä miljoo­nan asukkaan kaupunkia jos­sa autol­la kul­kee kaikki.

    On sen sijaan ihan todis­tet­tavasti mah­dol­lista tehdä kaupun­ki jos­sa on asun­not miljoon­alle asukkaalle. Rajat yht­enäiselle kaupungille asukas­määrän suh­teen tulee jos­sain 1–5 miljoo­nan asukkaan tietämil­lä, riip­puu kuin­ka tiivi­isti raken­netaan, siitä että kaupun­ki jakaan­tuu useim­mak­si kaupunkeik­si kos­ka pin­ta-ala eli mat­ka-ajat kas­va­vat niin suurik­si että se ei enää toi­mi yht­enä kaupunkina.

  23. Ville:
    Tuo het­kelli­nen tilanne asun­to­jen arvon kehi­tyk­sessä Helsin­gin seudul­la saat­toi liit­tyä siihen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu mod­erne­ja sisäves­sal­la ja suihkul­la varustet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­takaupun­gin asun­not oli­vat ilman nykya­jan mukavuuk­sia. Hin­taeron pääasialli­nen syy ei ollut sijainti. 

    Kyl­lä tuos­sa oli oiot­tu hie­man noi­ta tek­i­jöitä. Itse asi­as­sa en oiekin usko esimerkik­si saatei­den vaiku­tuk­seen, en ainakaan Helsingis­sä joka on meren ympäröimä. Yksit­täisen asun­non laatukaan ei ole vält­tämät­tä se tek­i­jä. Liiken­teen puurou­tu­mi­nen, jos suun­nit­telu tehdään huonos­ti, voi olla merk­it­sevä, mut­ta sekään ei enää vaiku­ta, kun ollaan riit­tävän suures­sa kaupungissa.

    USA:ssa on asi­aa tutkit­tu ja löy­det­ty kor­jauskeino­ja. Kol­men kohdan ohjel­ma jol­la yksi kaupunkikeskus­ta elävöitet­ti­in, oli seuraavanlainen:

    1) Paikallis­ten pysäköin­ti raken­net­ti­in talo­jen alle, jol­loin kadun­var­si­paikat saati­in mak­sav­ille asi­akkaille (paha ongel­ma Helsingis­sä). Toteutet­ti­in sekä kaavamääräyk­sil­lä että pois­ta­mal­la pitkäaikai­spaikat. Miten Helsin­ki voi mah­dol­lis­taa maanalai­s­paikko­jen rak­en­tamisen taloyhtiöille?

    2) Katu­ta­son tilat varat­ti­in liike­huoneis­toille sekä asuin että toimis­to­talois­sa (kiihtyvä ongel­ma Helsingis­sä, jos­sa tilo­ja muut­tuu liikaa asuinkäyt­töön). Toteutet­ti­in kaavamääräyksillä.

    3) Raken­net­ti­in raitio­vaunulin­jat keskus­taan, jot­ka takaa­vat halut­ta­van julkisen liiken­teen (ei vielä kovin paha ongel­ma Helsingis­sä, mut­ta esimerkik­si osa Kallion kiskoista on jätet­ty käyt­tämät­tä, mikä ei ole posi­ti­ivista kehi­tys­tä). On huo­mat­ta­va, ettei bus­sli­iken­net­tä mis­sään ole pidet­ty halut­ta­vana joukkoli­iken­nemuo­tona, sitä käytetään vain pakos­ta. Sen sijaan raideli­ikenne koetaan vai­h­toe­hdok­si esimerkik­si henkilöautolle.

    Samala tulee huo­ma­ta, että muu­tok­sen myötä keskus­tas­ta pois­tui epä­sosi­aa­li­nen aines, joka sinne oli ehtinyt pesiy­tyä. Helsingis­sä yritetään väk­isin tuo­da epä­sosi­aal­ista aines­ta mm. Töölöön, mikä ei mis­sää järkevästi johde­tus­sa kaupungis­sa olisi mahdollista.

    Yleisim­min, vaik­ka Man­hat­tan on kiva, niin yksinker­ati­nen tapa tehdä hyvää ympäristöä on rak­en­taa tiivistä ruu­tukaavaa kuu­teen ker­rokseen. Se on tuot­tanut hyvää jälkeä ympäri Euroop­paa. Berli­iniläiseen tapaan vielä joka kuudes ( vai oliko kahdekssas) katu bule­var­di­na, niin kaupunkivihreäkin on riit­tävä. Pari­i­sista taas kan­nat­taa kopi­oi­da lev­eät sisää­na­jokadut ja niitä yhdis­tävät isot liiken­neympyrät, mut­ta ne toimi­vat vas­ta kun koko alue ympäril­lä on raken­net­tu tiiviisti.

  24. tiedemies: Asun­to­jen kysyn­nän kasvu taas on posi­ti­ivi­nen asia. Keneltäkään ei ole pois se että hin­nat nou­se­vat, mut­ta ruuhkau­tu­mi­nen on pois kaik­il­ta tienkäyttäjiltä.

    Asumisen kalleus vähen­tää mah­dol­lisu­ut­ta muuhun kulu­tuk­seen, eli on se jostain pois. Hin­to­jen nousu myös aiheut­taa gen­tri­fikaa­tio­ta, mut­ta sehän on juuri sitä mitä halutaankin 🙂

  25. Tuli vain mieleen, että jos hyvälle paikalle Helsinki­in raken­netaan talo­ja, niin täl­löin huonol­la paikalla ole­van Mat­ti Van­hasen Nur­mi­jär­ven asun­non hin­ta las­kee. Onko tämä oikein, minä kysyn vain? Pääkaupunkiseudulle tulisi rak­en­taa ain­oas­taa Nur­mi­jär­ven pohjois­puolelle, jot­ta arvona­len­tu­mista ei tapahdu…

  26. Osmo Soin­in­vaara:
    Ville, en ymmärtänyt logi­ikkaasi lainkaan.

    Onhan sitä väljästi kaavoitet­tua tar­jol­la vaik­ka kuin­ka paljon ja edullisesti.

    Ville tote­si, että “van­hat asukkaat hel­posti vas­tus­ta­vat tiivistämistä”.

    Ehkä voimme kaik­ki yhdessä olet­taa, että tiivistämisen kohteek­si joutu­vis­sa kohteis­sa tyyp­il­lis­es­ti yli 50% van­ho­jen talo­jen asukkaista ei toi­vo alueen tiivistämistä. Voimme olet­taa, että hei­dän (kyseisessä tilas­sa ennen ja jäl­keen tiivistämisen asu­vien) kannal­taan tiivistämi­nen ei lisäisi asum­isvi­ihtyvyyt­tä vaan alen­taisi sitä. (Olete­taan tässä, että uud­is­rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu naa­pu­ri­ton­til­la, eli van­ho­jen asukkaiden kan­na­tus­ta ei tässä oste­ta anta­malle hei­dän ton­teilleen lisää rakennusoikeutta.)

    Toisaal­ta voimme his­to­ri­as­ta oppia, että pääkaupunki­amme on ainakin viimisen 50 vuo­den ajan tiivis­tet­tu jatku­vasti, ja asun­to­jen hin­nat ovat olleet karkeasti noususu­un­nas­sa koko tuon ajan.

    Eikö Ville siis jo todis­tanut, että tuol­la alueel­la pääsään­töis­es­ti (van­ho­jen asukkaiden) asum­isvi­ihtyvyys las­kee, vaik­ka kaupun­gin yleinen hin­tata­so on nousus­sa? Noille asukkaille tuli viereen rak­en­tamis­es­ta kasautu­mishait­taa, ei ‑hyö­tyä.

    Jos uusi raken­nus olisi raken­net­tu kilo­metrn päähän, noiden asukkaiden asum­isvi­ihtyvyys olisi kai säi­lynyt parem­min. Ja jos he omis­ta­vat asun­ton­sa, he saisi­vat myös taloudel­lista hyö­tyä kaupun­gin asun­to­jen yleis­es­tä arvon­nousus­ta. Vuokralaisille taas tulisi hait­taa vuokrien noususta.

    Voimme kai olet­taa, että kaupun­gin kasvu pääsään­töis­es­ti nos­taa hin­to­ja, mut­ta van­han viereen rak­en­tamien kuitenkin pääsään­töis­es­ti las­kee lähimpi­en talo­jen suh­teel­ista hin­taa (kun puis­to kor­vau­tuu naapuritalolla).

    Tätä aihep­i­ir­iä olen itse asi­as­sa kom­men­toin­ut OS:n blogikir­joituk­sis­sa jo lukuisia ker­to­ja. Yleinen hin­to­jen nousu on eri asia kuin asum­isvi­ihtyvyys. Ja molem­mat ovat eri asioi­ta kuin tiivistymi­nen. Yhdestä ei voi päätel­lä toista. Joskus nuo kor­reloi­vat, mut­ta usein ei, kuten Ville osoitti.

    Min­ua häir­it­see se, että yritetään puoli­to­tuuk­sil­la todis­tel­la jotain sel­l­aista, että tiivistämi­nen lisää onnel­lisu­ut­ta / asum­isvi­ihtyvyyt­tä, kun on aivan ilmeistä, että tuol­laista yleistä johtopäätöstä ei voi vetää.

    Sekin on selvä, että on myös ihmisiä, jot­ka halu­aisi­vat asua mah­dol­lisim­man tiivi­is­sä pil­ven­pi­irtäjistä koos­t­u­vas­sat keskikaupun­gin muu­ra­hais­pesässä, ja on hyvä että näille ihmisille tar­jo­taan jos­sain hei­dän toivei­den­sa mukaista asum­ista, mut­ta tästä ei siis pidä vetää noi­ta OS:n yleisiä johtopäätöksiä.

    Paikallispa­tri­o­tismin nimis­sä voi vetää koti­in­päin, ja kovin mon­et ihmiset toivo­vat koti­paikkakun­tansa mah­tavu­u­den kasvua, ja usko­vat kotikun­tansa ole­van maail­man paras asuin­paik­ka, mut­ta ei vede­tä siitä liian yleisiä johtopäätöksiä.

  27. Kuusik­er­roksiset talot ja kort­telit eivät mielestäni edus­ta puis­toi­neenkaan asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta sitä, mitä kan­nat­taisi tavoitel­la. Viihty­isää asuinympäristöä näkee kyl­lä Helsingis­sä paik­ka paikoin, esimerkik­si Eiras­sa, Hert­toniemessä, Kulosaa­res­sa, van­han Munkkiniemen alueel­la tai Meilahdessa, esimerkik­si joil­lakin kohden Pih­la­jati­etä. Voi löy­tyä vielä muualtakin …

    Ongel­mak­si koen “tiivistäjät”, jot­ka ovat likaisia kalsare­i­ta joka paikkaan levit­telemässä (, esim. ikku­naru­udun/-ruu­tu­jen eteen, pöy­dän, sohvan tai nojatuolin päälle, pöytälam­pun var­jos­ti­men ylle tai TV:n päälle), tajua­mat­ta lainkaan, että niiden kalsarei­den oikea paik­ka on vain pyykkiko­ri tahi pesukone, sekä pesun jäl­keen esim. tuo­hon tarkoituk­seen varat­tu komeron hyl­ly. Sel­l­aista kalsar­i­hyl­lyä tuskin kukaan nor­maali-ihmi­nen rak­en­taisi ainakaan oman tai naa­purin­sa ikku­nan eteen!

  28. Kun Real­isti ja Mau­r­izio muut­ta­vat keskus­tan ahtaud­es­ta ja pölystä kehyskun­nan rauhaan satakie­len liv­er­ryk­sen keskelle, ovat he tietysti ihan oike­as­sa. Mut­ta ihan yhtä oike­as­sa ovat he, jot­ka muut­ta­vat pel­tolähiön loskameren ja män­tymet­sän siimek­ses­tä kymme­nen min­uutin työ­matkan ja palvelu­iden äärelle Kustaankadulle.

    En ymmär­rä, miten aikuiset ihmiset osaa­vat olla ajat­telus­saan niin mus­tavalkoisia. Voimme kyl­lä suvai­ta sitä, että yksi tykkää mak­salaatikos­ta ja toinen hernekeitos­ta, mut­ta vaikeaa näkyy ole­van suvai­ta sitä, että ihmiset nyt vaan halu­a­vat asua eri tavoil­la, ja mikä yhdelle on unel­ma, on toiselle kauhistus.

    Nyt on aika rak­en­taa sel­l­aisia asun­to­ja, joista on pulaa ja joi­hin on tuli­joi­ta jonok­si asti. Pel­tolähiöt ja kehyskun­tien omakoti­talot on raken­net­tu jo.

  29. Ville: Kasautu­mise­dut ja ‑hai­tat näkyvät siinä, että tiivi­isti raken­net­tukin kel­paa, kun parem­paakaan vai­h­toe­htoa ei ole. Sik­si van­hat asukkaat hel­posti vas­tus­ta­vat tiivistämistä.

    Ja sen täh­den Töölö mak­saa 6000€/m2 ja pel­tolähiö 2500€/m2?

    Vähän ontuu nyt kyllä.

  30. Helsinki­in on ker­tynyt kovin paljon julk­isin varoin kokon­aan tai osit­tain työl­lis­tet­tyjä. En uskoisi, että tämä jatkuu. Mikäli osaan taivaan merkke­jä lukea, niin kirves on jo pan­tu puun alle.

  31. tpyy­lu­o­ma: …Tont­tite­hokku­us lie­nee tuos­sa noin 3,0, Eli saamme aluete­hokku­udek­si 2,1…

    Min­ua on välilä ihme­tyt­tänyt nuo tehokku­udet, kun muual­la Euroopas­sa tehdään kah­den tont­tite­hokku­udel­la ihan viihty­isiä omakoti­taloaluei­ta ja Suomes­sa päästään häd­in­tuskin yli kol­men ker­rostaloalueil­la. Jokin mät­tää pahasti kaavoituksessa.

  32. Helsin­gin työ­paikoista tun­tu­vat kovin mon­et ole­van julk­isil­la (laina)varoilla kokon­aan tai osit­tain rahoitet­tu­ja. Siis säästöko­htei­ta mikäli luen oikein ajan merkke­jä. Kirves on jo pan­tu puun alle.

  33. teekkari: Joo, olisi­han se paper­il­la kaikkein tehokkain­ta jos huip­pu­osaa­jat saataisi­in allokoitua huip­puyri­tyk­si­in ilman tehokku­ut­ta laske­vaa hin­tak­il­pailua, mut­ta Neu­vos­toli­iton esimerk­ki tämän paperin käytän­nön toimivu­ud­es­ta ei ole eri­tyisen rohkaiseva.

    Mik­si hin­tak­il­pailu lask­isi tehokku­ut­ta? Mitä tah­doit täl­lä sanoa vai pitikö tuos­sa lukea “laske­vaa” sanan tilal­la “nos­tavaa”.

    Tarkoitit luul­tavasti tiivistämis­es­tä johtu­vaa huip­pu­osaa­jien run­saut­ta työn­haus­sa ja siitä seu­raavaa palkkapyyn­tö­jen hal­ven­tu­mista? Tämä ei ole varsi­nainen tuot­tavu­u­den kasautu­mise­tu, kos­ka työ­palkat ovat osa fir­man arvon­lisäys­tä, mut­ta tietysti palkat vaikut­ta­vat kannattavuuteen.

    Mut­ta varsi­nainen tek­sti­hän puhui asumisen kallis­tu­mis­es­ta johtu­vas­ta palkkata­son nousus­ta (tai kalli­impi­en toimi­alo­jen esi­in­marssista) ja sen takaisinkytken­nästä asumisen kallis­tu­miseen, asukasti­hey­den kasvu­un ja rak­en­tamisen kiihtymiseen ja tämän kaiken johtamis­es­ta kasautu­mishait­to­jen dominanssiin.

    Kun keskuk­sen talouden kiihtymistä suit­si­taan vaik­ka kaaval­lisil­la päätök­sil­lä saavute­taan keskuk­sen ja per­ifer­ian välil­lä opti­maalisem­pi asukasti­hey­den ja asumisen hin­nan ekspo­nentin jyrkkyys ja kokon­ais­tuot­tavu­u­den opti­mi. Huo­maa, että tuot­tavu­us para­nee, kun toim­i­ti­la halpe­nee. Palkkak­il­pailu voisi suit­sia hin­to­jen nousua, mut­ta palkkapyyn­tö­jen defla­toi­tu­mi­nen ei oikein tah­do real­isoitua tiivistettäessä.

  34. Osmo: “Kos­ka kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen alen­taa asumisen hin­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, innokkaim­min kan­takaupunki­in rak­en­tamista pitäisi kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nurmijärvellä.”

    Pait­si jos asuu jo siel­lä. Sil­loin­han oman asun­non (omaisu­u­den) arvo ale­nee. Asun­to on usein rahoitet­tu lainal­la, jon­ka määrä ei alene, vaik­ka asun­non arvo sen tekisikin.

    1. Sanoin että kan­nat­tavaa sille, joka halua ASUA Nur­mi­järvel­lä. Jos omis­taa sun­non Nur­mi­järvel­lä ja halu­aa muut­taa sieltä pois, asun­to­jen arvon alen­tu­mi­nen on ongel­ma. Se ei ole ongel­ma sille, joka halu­aa asua siel­lä. Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois?

  35. Sakke:
    Ajatel­laan­pa esimerkik­si 6‑kerroksisten talo­jen ruu­tukaavaa, paikas­sa, jos­sa on yhdek­sän eli 3×3 kort­telia, ja olete­taan lisäk­si että keskim­mäisessä niistä on puis­to, tai rak­en­tam­a­ton alue, joka jonkun rak­en­tamis­es­ta hyö­tyvän mielestä ns. joutomaa­ta, asukkaiden enem­mistön mielestä kuitenkin lähilu­on­toa, jos­sa näin keväisin mus­taras­taatkin laulavat.

    Mitäköhän siitä seu­raisi, jos nyt joku halu­aisi kaavoit­taa ja rak­en­taa vielä sen keskim­mäisenkin kort­telin umpeen? Sitä reunus­tavil­la kadun­pätkil­lähän asun­not ovat ilmeis­es­ti kaikkein halu­tu­impia mui­ta vapaampine näkym­i­neen. Nos­taisiko viimeisenkin kort­telin rak­en­t­a­mi­nen sitä reunus­tavien muiden, vastapäätä sijait­se­vien asun­to­jen hintoja? 

    Onko yllät­täen Keskus­tas­ta tul­lutkin puis­to­jaan sekä lähilu­on­toaan arvosta­van kaupunki­laisen paras ystävä? Ehkä mon­en kaupungis­sa ‘ääneti’ huu­ta­neen ääni (ja tus­ka) onkin kuul­tu Kallion tai Kata­jan­nokan sijaan parem­min kauem­pana “korves­sa”. Minus­ta se ei ole mitenkään yllät­tävää, sil­lä maail­ma on usein mon­imutkaisem­pi kuin uskommekaan …

    Annat nyt abstrak­tin mikro­ta­son vas­taes­imerkin makro­ta­son väit­tämään. Helsingis­sä ollaan kaukana tilanteesta, jos­sa oltaisi­in rak­en­ta­mas­sa tuo­ta mainit­se­maasi viimeistä puis­toa umpeen. Kan­takaupungis­sa on suuren kysyn­nän lisäk­si val­tavasti tar­jon­tapo­ten­ti­aalia jäl­jel­lä. Toinen suo­tu­isa ja käyn­nis­sä ole­va ratkaisumalli on muiden Helsin­gin seudun alakeskusten voimakas kaupungis­t­a­mi­nen ja siten urbaanin elinympäristön tar­joami­nen use­am­malle halukkaalle.

  36. Erk­ki Nii­ni:
    Jonkun tutkimuk­sen mukaan 60000 asukas­ta on edullisin kaupunkikoko, sopi­vasti palvelui­ta mut­ta ei tont­tip­u­la- eikä liiken­nehait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keenkäyvältä. Sit­ten aja­tus, että Helsin­ki on jonkun­lainen Suomen veturi ja Helsinki­in investoimi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

    Eli jos ihmiset halu­a­vat ostaa kodin Helsingistä (investoi­da), heitä pitää kaikin keinoin esitel­lä? Kaupunki­a­sumis­es­ta pitävät muut­takoot ulkomaille? 

    On vaikea uskoa todek­si sitä, että tätä keskustelua ihan oikeasti pitää käydä..

  37. Eivätkö pääkaupunkiseudun kun­nat voi ihan itse tai keskenään päät­tää käyt­tävätkö vero­tu­lo­jaan asuntorakentamiseen.

  38. Rak­en­tam­a­ton tont­ti on eri asia kuin viher­alue, puis­to tai vas­taa­va. Kun puhutaan tiivistämis­es­tä kan­nat­taa viestiä myös, että tiivis rak­en­t­a­mi­nen mah­dol­lis­taa myös järkevät viheralueet. 

    Puis­to­ja tarvi­taan sateen imeyt­tämiseen jatkos­sa enem­män. Puut ylipäätään paran­ta­vat ilmaa ja viilen­tävät ympäristöä. Kosteikko­ja on hyvä olla. 

    Tiivistä rak­en­tamista on se että 50-luvun pikaraken­net­tu puinen kolmi­rap­puinen kak­sik­er­roksi­nen tyyp­pi­ta­lo vai­h­tuu kak­sir­ap­puiseen ja kuusik­er­roksiseen taloon. 

    Ilkeät arkkite­hdit ovat toki innol­la suo­jele­mas­sa näitä elinkaareltaan paras­ta ennen talo­ryh­miä. Kaikkia. Pari voisi riit­tää perusko­r­jat­tuna. Ongel­ma kun on asun­to­jen koko ja laatu, eivät ole enää oikein asial­lisia miltään osin. 

    Nur­mi­järvelle tai Vihti­in mielivä toki las­kee mil­loin työ­mat­ka-aika ja ‑kulut ylit­tävät säästön asun­nos­ta. Taitaa olla luokkaa 10 vuot­ta. Excel kun­toon kun pohtii asuntoa. 

    Val­tion hajasi­joi­tus pois Helsingistä on muuten toki mah­dol­lista, kun­han pysytään noin tun­nin työ­matkan säteel­lä: tyyli­in Lahti, Hämeen­lin­na, Kirkkon­um­mi, jol­loin per­he voi asua halu­a­mal­laan paikalla ja molem­mil­la on työ­paikkaan mah­dol­lisu­us. Viras­ton matkaku­lut pysyvät myös kohtu­udessa, kun asioidaan muidenkin kanssa kuitenkin. Sekin on kasautumishyöty.

  39. Has­sut­teli­ja: Olisi mie­lenki­in­toista, jos Ode ottaisi haas­teena aja­tusleikin­seu­raa­van ongel­ma-asetel­man: “tei­den kas­vat­ta­mi­nen ei vähen­nä ruuhkia” ja ker­toisi mik­si tässä asi­as­sa logi­ik­ka poikkeaa tästä blogikir­joituk­ses­ta ajattelusta. 

    Kovasti olen minäkin tätä ihme­tel­lyt. Toki asia ei kiin­nos­ta niitä poli­itikko­ja, joille pääkaupunkiseudun kaupunkisu­un­nit­telu on keskit­tynyt yksipuolis­es­ti asumiseen ja väestön haal­imiseen kaksin käsin poten­ti­aal­is­ten tulokkaiden sosioekonomis­es­ta ase­mas­ta piit­taa­mat­ta eikä liike­toim­intaan, työ­paikkoi­hin ja sekä paikallisen että kan­sain­välisen liiken­teen toimivu­u­teen. Kaupunkia ei tee men­estyk­sekkääk­si pelkkä asumiskeskit­tymänä toimiminen.

  40. Erk­ki Nii­ni:
    Jonkun tutkimuk­sen mukaan 60000 asukas­ta on edullisin kaupunkikoko, sopi­vasti palvelui­ta mut­ta ei tont­tip­u­la- eikä liiken­nehait­to­ja. Tuo tun­tuu jär­keenkäyvältä. Sit­ten aja­tus, että Helsin­ki on jonkun­lainen Suomen veturi ja Helsinki­in investoimi­nen on koko maan etu, tun­tuu kovin keinotekoiselta.

    Tuo asukas­määrä on arkivi­ihtyvyy­den kannal­ta var­maan ihan järkevä, mut­ta työvoiman osaamis­varan­non kannal­ta aivan liian pieni. Maail­ma on men­nyt aina vaan mutkikkaam­mak­si, eikä pien­estä porukas­ta löy­dy riit­tävästi mon­elaisia kykyjä.

    Oman koke­muk­seni mukaan kol­men vartin työ­matkan piiris­sä pitäisi olla vähin­tään 200 000 asukas­ta. Oulukin on näi­nollen turhan pieni.

  41. Kun puhe on tiet­ty­jen kaupunkikeskus­to­jen kas­vavas­ta kukois­tuk­ses­ta tai vas­taavasti slum­mi­u­tu­mis­es­ta, avain­sana on usein lumi­pal­loe­fek­ti. Sil­lä ei ole vält­tämät­tä tekemistä kasautu­mishyö­ty­jen tai ‑hait­to­jen kanssa.

    Slum­mi­u­tu­mises­sa hom­ma toimii niin, että keskilu­okkaisel­la alueel­la tai alueen nurkalla (vaikka­pa suo­ma­lais­tenkin aikoinaan asut­ta­mas­sa Harle­mis­sa) alkaa näkyä joku asukkai­ta häir­it­sevä ilmiö kuten rikol­lisu­us, huumeet tai “väärää” etnistä ryh­mää edus­tavien määrään lisään­tymi­nen. Asun­to­ja alkaa tul­la markki­noille lisää. Tästä seu­raa­va asun­to­jen hin­to­jen tip­pumi­nen toisaal­ta kan­nus­taa asun­to­jen omis­ta­jia myymään lisää, kun vielä edes jotain saa, ja toisaal­ta mah­dol­lis­taa ongel­mallisen väen lisään­tyvän muu­ton. Syn­tyy lumi­pal­loe­fek­ti, joka johtaa pahim­mil­laan slum­mi­u­tu­miseen, kuten kävi Harlemissa.

    Slum­mi tai muu ikävä alue saadaan takaisin kelvol­lisek­si päin­vas­taiseen suun­taan kas­vaval­la lumi­pal­loe­fek­til­lä. Usein vaa­di­taan julkisen val­lan toimia, esim. talo­jen räjäyt­te­lyä ja näyt­täviä julk­isia raken­nuk­sia. Toisi­naan riit­tää, että asuinalue tulee muoti­in jonkun — lainku­u­li­aisen — porukan kesku­udessa. Tai ehkä enti­nen pres­i­dent­ti perus­taa toimis­ton ja koh­ta moni muukin alkaa ajatel­la, että juuri noi­ta farkku­ja minäkin halu­an käyt­tää … eikun juuri tuol­la minäkin halu­an näyttäytyä.

    Sik­si asun­to­ja kan­nat­taa liike­taloudel­lis­es­ti rak­en­taa sinne, mis­sä lumi­pal­lo pyörii oikeaan suun­taan. Päätöstä tehdessä hyvät suh­teet kaavoit­ta­jaan ovat avainase­mas­sa. Kaupun­gin tai yleishyö­tyä ajat­tel­e­van taas kan­nat­taa kaavoit­taa sinne, mis­sä slum­mi­u­tu­mi­nen uhkaa.

  42. Samp­pa: Tei­den lisärak­en­t­a­mi­nen ja liiken­nemäärien muu­tok­set eivät ver­taudu po. aiheeseen, sil­lä tei­den käytöstä ei per­itä maksua.

    Tämä logi­ik­ka on virheelli­nen, sil­lä polt­toain­evero on jo sinän­sä tienkäyt­tö­mak­su moottoriajoneuvoille.

    1. Tämä logi­ik­ka on virheelli­nen, sil­lä polt­toain­evero on jo sinän­sä tienkäyt­tö­mak­su moottoriajoneuvoille.

      Tuo on vähän saman­lainen argu­ment­ti kuin että arvon­lisävero on jo mak­su asumis­es­ta Suomessa.

  43. Sakke: Kuusik­er­roksiset talot ja kort­telit eivät mielestäni edus­ta puis­toi­neenkaan asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta sitä, mitä kan­nat­taisi tavoitella.

    Ja kos­ka se ei kel­paa sin­ulle, sitä ei saa rak­en­taa muillekaan.

  44. juk­ka heikki­nen: Mik­si hin­tak­il­pailu lask­isi tehokku­ut­ta? Mitä tah­doit täl­lä sanoa vai pitikö tuos­sa lukea “laske­vaa” sanan tilal­la “nos­tavaa”.
    Tarkoitit luul­tavasti tiivistämis­es­tä johtu­vaa huip­pu­osaa­jien run­saut­ta työn­haus­sa ja siitä seu­raavaa palkkapyyn­tö­jen hal­ven­tu­mista? Tämä ei ole varsi­nainen tuot­tavu­u­den kasautu­mise­tu, kos­ka työ­palkat ovat osa fir­man arvon­lisäys­tä, mut­ta tietysti palkat vaikut­ta­vat kannattavuuteen.

    Ei, tarkoitin nimeno­maan laske­vaa. Sen puolesta­han olet kokoa­jan yrit­tänyt argu­men­toi­da: kun rajal­lisen maa-alan kysyn­tä kas­vaa, käy­dään kil­pailua siitä, kuka suos­tuu mak­samaan eniten. Tämän kil­pailun myötä kas­va­vat kus­tan­nuk­set ovat kil­pailuhait­ta, joka heiken­tää tuottavuutta.

    Ja huip­pu­osaa­jan kannal­ta hin­tak­il­pailu tapah­tuu nimeno­maan päin­vas­toin kuin esität. Huip­pu­osaa­jia ei ole koskaan liikaa, eli huip­pu­osaamises­sa on myyjän markki­nat. Tiivi­is­sä ja riit­tävän suures­sa kaupungis­sa poten­ti­aal­isia huip­pu­osaamisen osta­jia (=työ­nan­ta­jat) on niin paljon, että huip­pu­osaa­ja voi hin­noitel­la oman aikansa melkein miten halu­aa. Tämä vuok­si huip­pu­osaa­jan kan­nat­taa asua kaupungis­sa (hänel­lä kun on siihen jokat­a­pauk­ses­sa varaa, ja myös varaa naut­tia kaik­ista kaupun­gin mah­dol­lis­tamista palveluista), ja huip­pu­osaa­jien vuok­si myös yri­tys­ten kan­nat­taa sijoit­tua kaupunki­in. Kierre on valmis.

    Suuren keskinker­taisen mas­san kannal­ta tiivistymi­nen on tietysti sit­ten hie­man huonom­pi jut­tu, he kun joutu­vat kil­paile­maan elin­ti­las­ta ja työ­paikoista aivan eri taval­la kuin huiput. Viimekädessä hekin kuitenkin hyö­tyvät huip­pu­jen aikaansaa­mas­ta talouden kasvus­ta ja kaupun­gin parem­mas­ta palve­lu­ta­sos­ta. Ja kyl­lähän myös keskinker­tais­ten työn­tek­i­jöi­den palkat ovat kaupungis­sa korkeam­mat, kalli­iden asumiskus­tan­nusten aiheut­ta­ma kil­pailuhait­ta kun on yhteinen kaikille.

    Kaupun­gin keskit­tymise­dut ovat nimeno­maan siinä hyvin pienessä huip­pu­osaa­jien joukos­sa, joi­ta on alle pros­ent­ti työvoimas­ta. Tämä joukko on yri­tys­ten kannal­ta niin arvokas­ta, että hei­dän houkut­telemis­es­taan kan­nat­taa mak­saa miljoo­nia ekstraa vuokraku­luis­sa ja keskinker­taisen aputyövoiman palkois­sa. Todel­li­nen huip­pu­osaa­ja kun voi olla yri­tyk­selle sato­jen miljoonien arvoinen.

  45. Daniel Fed­er­ley: Ja sen täh­den Töölö mak­saa 6000€/m2 ja pel­tolähiö 2500€/m2?
    Vähän ontuu nyt kyllä. 

    Kaupunkialueil­la mak­se­taan korkea hin­ta hyvin saavutet­tavista sijain­neista ja statuk­ses­ta. Tämä on eri asia kuin se, mil­laista olisi miel­lyt­tävin mah­dolli­nen (kaupunki)ympäristö. Töölö sai osak­seen voimakas­ta kri­ti­ikkiä, kun sitä raken­net­ti­in. Ajat ovat nyt toiset, mut­ta ei Töölö mitenkään täy­del­listä kaupunkia ole nyky­hetken näkökulmastakaan.

  46. Osmo, oletko sitä mieltä, että tar­jon­ta ei luo kysyn­tää? Että vaiku­tu on vain yksisuuntainen?

    Tämä on asian ytimessä. Kyky myön­tää todel­lisu­u­den ole­van monimutkaisempi. 

    Kuvit­telisin, että uskot (esimerkik­si) Juhana Var­ti­aisen näke­myk­si­in työn tar­jon­nas­ta ja sen vaiku­tuk­ses­ta työn kysyn­tään. Asun­tomarkki­noil­la on kyse samankaltais­es­ta ilmiöstä, kuin että työt­tömien määrän lisäämi­nen luo työ­paikko­ja. Siis, asun­torak­en­tamisen lisäämi­nen lisää kysyn­tää, eli tar­jon­ta lisää kysyntää.

    Pyrkimys yksinker­tais­taa tätä ei onnis­tu, sil­lä todel­lisu­us (reaal­i­maail­ma) sotii noi­ta ceteris paribus — ske­naar­i­oi­ta vastaan.

    Ver­tauk­sesi silmäla­sei­hin ja se, että puhut kausali­teetista osoit­taa hyvin tämän yksinker­tais­tamise­na ilmenevän aja­tusvirheen. Silmälasien opti­ikan vaiku­tus silmän oman linssin opti­ikkaan on kausaa­li­nen. Vaiku­tuk­sen suun­ta voidaan osoit­taa. Vaiku­tuk­seen ei sisäl­ly takaisinkytken­tää. Sen sijaan asun­to­jen kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole kausaalises­sa suh­teessa. Niihin sisäl­tyy takaisinkytken­tää. Tar­jon­ta ei vain tyy­dytä kysyn­tää, se myös vaikut­taa kysyntään.

    Viime kädessä tämä tietysti liit­tyy siihen, että ihmisen päätök­siä ei voi kausaalis­es­ti kuvail­la, vain kor­re­laa­tioi­ta voi kuvail­la. Talousti­eteessä kovasti uno­hde­taan tämä asia.

    Tot­takai kausaal­isia seli­tyk­siä voi silti yrit­tää antaa. Mut­ta niitä ei pidä väit­tää vedenpitäviksi. 

    Mielestäni kom­plek­sien jär­jestelmien teo­ria on tässä paljon taloustiedet­tä pidem­mäl­lä. Mil­loin näemme sim­u­laa­tioi­ta – mallinnuk­sia – pelkkien kysyn­tä-tar­jon­ta mekanis­mien kuvauk­sen osalta. 

    Pelkäl­lä kysyn­tä – tar­jon­ta argu­men­toin­nil­la ei ole tässä enem­pää annet­tavaa kuin ilmas­toti­eteessä olisi pelkäl­lä co2 päästö­jen vaiku­tus­mekanis­min osoit­tamisel­la. Kyl­lä vaiku­tus­mekanis­mi tun­netaan, mut­ta se ei riitä alkua pidem­mälle. Tarvi­taan uskot­tavia mallinnuk­sia. Tai sit­ten on tun­nustet­ta­va, että asia ei ole todel­lisu­udessa noin yksinkertainen.

    Asun­top­u­lan pahen­e­misen ja asun­to­jen rak­en­tamisen yhteys liit­tyy siihen havain­toon, että asun­to­jonot eivät pienene – vaan kas­va­vat – kaupun­gin kas­vaes­sa. Tämä on pelkkä kor­re­laa­tio. Mut­ta se on vakavasti otet­ta­va kor­re­laa­tio. Jos asun­top­u­la päätel­lään asun­to­jonoista, rapor­tis­sa esitet­ty tiivistys on perusteltu. 

    Eräs seik­ka lisää pohdit­tavak­si — asun­not eivät ole genus­esineitä. Ne ovat yksilöitä. Niiden hin­nan­muo­dos­tus ei tämänkään takia tapah­du aivan niin suo­ravi­ivaisen kysyn­nän ja tar­jon­nan tas­apain­on kaut­ta, kuin halu­aisit ajatella.

    1. Jos Hir­vaskos­ki todel­la edus­taa Keskus­tan asun­topoli­it­tisen ajat­telun val­tavir­taa, kaikien asunon­tarvit­si­joiden on syytä olla huolissaan.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois?

    Suo­mi ei ole USA, joten tääl­lä vaku­usar­von rom­ah­taes­sa pankit eivät ehkä irti­sano lain­o­ja. Jos halu­aisi uut­ta lainaa johonkin tarkoituk­seen, voi kuitenkin olla ongel­ma, että asun­nos­ta ei ole vakuudeksi.

  48. Pieni off-top­ic:
    Uuti­sis­sa maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­iö ollaan liit­tämässä ympäristömin­is­ter­iöön. Hom­man tolkkua ei enää edes viit­sitä kysyä. 

    Elinkeinoa edis­tävänä MMM sopisi hyvin osas­ton­si­h­teeri TEM:n kokon­aisu­u­teen ja Luon­non­va­r­aleskus Luke ja Maaseu­tu­vi­ras­to MAVI muutenkin TEM:n ohjaamien VTT:n, GTK:n, Tukesin ja Fin­pron joukkoon. 

    YM:llä enem­män valvon­ta­pain­ot­teise­na on enem­män yhteistä Suomen ympäristökeskuk­sen­sa hom­mis­sa vaik­ka STM:n ohjaamien STUK:n, Työter­veyslaitok­sen ja Valvi­ran kanssa. 

    Logi­ik­ka on poli­ti­ikas­sa tari­nanker­rontaa. Huolis­saan pitää olla myös tietoy­hteiskun­nan edis­tämis­es­tä. Aiem­min se jäi sil­tarumpu­jen jalkoi­hin LM:ssä ja sen jäl­keen ö‑tason poli­itikoiden hoitoon muun puuhan ohessa.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois?

    Jos tarvit­see remont­ti­lainaa, niin sitä ei saa, mikäli talon vaku­usar­vo on nol­la. Tämä on muuten jo todel­li­nen tilanne pahim­mil­la muuttotappioalueilla.

    Polt­toain­evero ei ole mikään mak­su tien käytöstä, kos­ka se on ruuhkas­ta ja tiestä riip­puma­ton vakiomak­su ja aina sama, ajoipa sit­ten moot­tori­ti­etä tahi kinttupolkua.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois?

    Tuos­sa kohtaa tulee kir­je pankista ja siinä halu­taan lisä­vakuuk­sia tai takaa­jia jäl­jel­lä ole­valle lainalle. Eikä asun­non arvon tarvitse pudo­ta edes nollaan.

    Pääkaupunkiseudul­la on muuten täl­lä het­kel­lä noin 3000 uud­is­as­un­toa myymät­tä (http://www.hs.fi/kaupunki/a1431057214909) ja var­maan se 20+ tuhat­ta van­haa isom­paa ja pienem­pää tyhjillään.

    Toim­i­tilo­jen kanssa vähän saman tapainen tari­na, pait­si että niitä on vielä paljon enem­män tyhjil­lään. Miljoona m2 meni rik­ki jo pari vuot­ta sit­ten enkä usko edel­lisen hal­li­tuk­sen lop­puk­ouris­tusten tilan­net­ta paran­ta­neen. Silti uut­ta toim­i­ti­laa raken­netaan koko ajan — pitäähän viro­laisil­la, puo­lalaisil­la ja venäläisil­lä raken­nus­miehillä olla töitä.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Sanoin että kan­nat­tavaa sille, joka halua ASUA Nur­mi­järvel­lä. Jos omis­taa sun­non Nur­mi­järvel­lä ja halu­aa muut­taa sieltä pois, asun­to­jen arvon alen­tu­mi­nen on ongel­ma. Se ei ole ongel­ma sille, joka halu­aa asua siel­lä. Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois?

    Ole­tan että Nur­mi­jär­ven asun­to­jen hin­nat ovat olleet sys­temaat­tis­es­ti nousuki­idos­sa pääkaupun­gin ja pääkaupunkiseudun viimeis­ten vuosikym­menten kasvun myötä. Laman aikana pääkaupunkiseudun laidoil­la hin­take­hi­tys voi var­maankin heilahdel­la kan­takaupunkia enem­män suh­dan­netu­ulien mukaan, mut­ta tuskin Nur­mi­järvel­lä vielä pysyväl­lä lasku-ural­la ollaan.

    Alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa luki:

    Kos­ka kan­takaupunki­in rak­en­t­a­mi­nen alen­taa asumisen hin­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la, innokkaim­min kan­takaupunki­in rak­en­tamista pitäisi kan­nat­taa sen, joka itse halu­aa asua vaik­ka Nurmijärvellä. 

    Mik­si kan­takaupun­gin rak­en­t­a­mi­nen alen­taisi asumisen hin­taa kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la. Jos hin­take­hi­tys on ollut pääkaupunkiseudul­la nou­se­va ehkä viimeiset 50 vuot­ta, ja Helsinkiä (myös keskeisiä aluei­ta) on tiivis­tet­ty koko ajan, mik­si tilanne olisi nyt muut­tunut toisen­laisek­si? Ollak­seen uskot­ta­va, tämän väit­teen tuek­si tarvit­taisi­in jotain perusteluita.

    Jos seli­tys on alku­peräisessä kir­joituk­ses­sa mainit­tu “ratikkakaupunkibu­u­mi”, tuon ter­min voisi ainakin määritel­lä, niin kyseisen ilmiön vaiku­tuk­sia voisi arvioida.

  52. Ville:
    “On paljon kaupunke­ja, jois­sa keskus­ta on slum­mi­u­tunut­ta. Näin oli aiem­min jopa Helsingis­sä. Kru­u­nun­haas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kelli­nen tilanne asun­to­jen arvon kehi­tyk­sessä Helsin­gin seudul­la saat­toi liit­tyä siihen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu mod­erne­ja sisäves­sal­la ja suihkul­la varustet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­takaupun­gin asun­not oli­vat ilman nykya­jan mukavuuk­sia. Hin­taeron pääasialli­nen syy ei ollut sijainti. 

    Näin on. Muis­tan itse kun olin pikkupoi­ka ja asuimme Tapi­o­las­sa, miten ankei­ta oli­vat joidenkin per­hetut­tavieni asun­not Punavuores­sa ja Kalliosssa. 

    Jos halu­aa tehdä voit­toa kiin­teistöalal­la, kan­nat­taa investoi­da alueisi­in jot­ka eivät vielä ole muodis­sa, mut­ta jois­sa on potentiaalia.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    … Vaik­ka asun­non arvo olisi pudon­nut nol­laan ja asun­to­lainaa on jäl­jel­lä, mitä se vaikut­taa sille, joka ei halua muut­taa pois? 

    Suurim­mat pom­mit ovat (jos HITAS ongel­ma uno­hde­taan) kuitenkin kaupunkien 60- — 80-luku­jen lähiöis­sä. Yksi omakoti­ta­lo ei ole ongel­ma. Jokin arvo on ton­til­la aina. Jos ei muu­ta, niin pel­tomaan arvo, toki purkukus­tan­nuk­sil­la vähennettynä. 

    Sen sijaan iso­jen asun­toy­htiöi­den purkami­nen kaupunkien keskus­to­jen ulkop­uolel­la on han­kalam­paa. Purkukus­tan­nuk­set voivat olla suurem­mat kuin tont­ti­maan arvo. Ruot­salais­ten sosial­isti­nen “Miljoona” asun­to­tuotan­toohjel­ma osoit­tau­tuu nyt kestäväk­si. Asum­to­jen elinkaaren päässä mustapekka jää kasvot­tomille säätiöille. Ruu­tukaavakeskus­tois­sa ton­tille on aina arvo, joka ylit­tää purkukustannukset.

  54. “Nyt on aika rak­en­taa sel­l­aisia asun­to­ja, joista on pulaa ja joi­hin on tuli­joi­ta jonok­si asti.” 

    Helsinki­in siis? No se suurin tunku näyt­täisi kyl­lä lähin­nä ole­van niiden kesku­udessa, jot­ka eivät joko välil­lis­es­ti tai välit­tömästi mak­sa omaa asum­is­taan itse — tai sit­ten mak­sa­vat siitä hel­vetin vähän, kos­ka fyrkkaa ei ole. Joten onnea vaan, jos ja kun tavoit­teena on kuitenkin mak­simi­den­si­teet­ti­in pyrkivä, mut­ta samaan aikaan rauhalli­nen ja sosi­aalis­es­ti tas­apain­oinen ympäristö…

  55. Juho Laatu:
    Toisaal­ta voimme his­to­ri­as­ta oppia, että pääkaupunki­amme on ainakin viimisen 50 vuo­den ajan tiivis­tet­tu jatku­vasti, ja asun­to­jen hin­nat ovat olleet karkeasti noususu­un­nas­sa koko tuon ajan. 

    Tuos­ta 50 viimeis­es­tä vuodes­ta on suurin osa käytet­ty yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamiseen ympäri pääkaupunkiseu­tua ja ympäryskuntia.

    Tulok­se­na paljon uusia asuinaluei­ta, joiden asukasti­hey­det ovat pääosin selkeästi alem­pia kuin Helsin­gin kan­takaupun­gin van­hoil­la asuinalueilla.

  56. Edelleenkin Johannes Hir­vaskos­ki, ihmiset muut­ta­vat Helsinki­in, kos­ka halu­a­vat muut­taa Helsinki­in. Muual­ta saa asun­to­ja halvem­mal­la, mut­ta sil­i­ti halu­taan Helsinki­in. Tar­jon­taa ei nykyti­lanteessa ole läh­eskään tarpeek­si vas­taa­maan kysyn­tään (val­i­tus asumisen kalleud­es­ta Helsingissä).

    Siinä mielessä olet oike­as­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen on pois vaa­para­hoit­teisen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asumisen hin­to­ja. Tässä mielessä on olen huolestunut trendis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa keskus­tan uusista ton­teista annetaan hin­tasään­nel­tyyn rak­en­tamiseen. Keskus­taan muut­taa ihmisiä, joil­la ei oikeasti olisi varaa niille alueille ja ne joil­la olisi varaa joutu­vat kil­paile­maan pienem­mästä määrästä vapaara­hoit­teisia asuntoja.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Hir­vaskos­ki todel­la edus­taa Keskus­tan asun­topoli­it­tisen ajat­telun val­tavir­taa, kaikien asunon­tarvit­si­joiden on syytä olla huolissaan.

    Luit raportin var­maan huolel­la ja siinä tarkastelti­in tiivistymisen prob­leemaa laa­jem­mas­ta per­spek­ti­ivistä kuin city-ihmis­ten asum­is­mieli­haluista. Suurkaupun­gin tiivey­delle ja sen säteit­täiselle profi­ilille on tuot­tavu­u­den, työl­lisyy­den ja asun­to­jen hin­to­jen (yleisem­min hin­tata­son) kannal­ta ekonomi­nen opti­mi, johon kansan­talouden pitää pyrk­iä. Edes markki­nat saatik­ka tarkoituk­selli­nen yksisu­un­tainen poli­ti­ik­ka tiiveyt­tä kohden eivät löy­dä tätä optimia.

  58. teekkari:
    Kaupun­gin keskit­tymise­dut ovat nimeno­maan siinä hyvin pienessä huip­pu­osaa­jien joukos­sa, joi­ta on alle pros­ent­ti työvoimas­ta. Tämä joukko on yri­tys­ten kannal­ta niin arvokas­ta, että hei­dän houkut­telemis­es­taan kan­nat­taa mak­saa miljoo­nia ekstraa vuokraku­luis­sa ja keskinker­taisen aputyövoiman palkois­sa. Todel­li­nen huip­pu­osaa­ja kun voi olla yri­tyk­selle sato­jen miljoonien arvoinen.

    hmm.. Helsin­gin arvon­lisäyk­sen kasautu­mise­tu voi tul­la (kun kat­soo arvon­lisäyk­sen suh­teel­lisen osu­u­den toimi­ala­jakau­maa muuhun maa­han ver­taillen) tukku- ja vähit­täiskau­pas­ta, kul­je­tuk­ses­ta, viestin­nästä, rahoituk­ses­ta ja vaku­u­tuk­ses­ta, kiin­teistöistä, ammatil­lis­es­ta, tieteel­lis­es­tä ja teknil­lis­es­tä toimin­nas­ta ja viih­teestä. Kasautu­mise­tu tullee lähin­nä logis­ti­ikas­ta sekä suurem­mas­ta asi­akaskun­nas­ta pikem­min kuin rekry­toin­nista. Kasautu­mista enem­män tuot­tavu­useroon vaikut­taa eri tuot­tavu­u­den toimi­alo­jen seg­re­gaa­tio Helsin­gin ja muun maan välillä. 

    Mitä san­ot, on paljolti toimi­alako­htaista, ja voi päteä rahoi­tus- ja vaku­u­tusalal­la suuris­sa finanssikeskuk­sis­sa kuten New Yorkissa ja Lon­toos­sa tai viih­teessä kuten Los Ange­le­sis­sa. Vien­tiyri­tyk­sis­sä sato­jen miljoonien kaup­poi­hin kykenevät myyjät tule­vat kuitenkin tuoteke­hit­te­ly­puolelta (eli tehtaista) kun pääkont­torin pojil­la on yleen­sä tapana rys­siä kau­pat. Ja paras tuoteke­hi­tys syn­tyy auto­talleis­sa kaukana keskuk­sista tai sit­ten suuris­sa tutkí­muskeskuk­sis­sa pöheikössä tai tehtais­sa kaukana metropoleista. 

    Helsingis­sä rahoi­tus- ja vaku­u­tusalan tai viih­teen osu­us on melko vähäi­nen bkt:n muodostumisessa.

  59. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Hir­vaskos­ki todel­la edus­taa Keskus­tan asun­topoli­it­tisen ajat­telun val­tavir­taa, kaikien asunon­tarvit­si­joiden on syytä olla huolissaan.

    Tuo kohdis­tui vähän turhan paljon henkilöön itseen­sä, ilman viit­taus­takaan itse asi­aan. Ker­ro mikä kom­men­tis­sa oli huolestut­tavaa, niin päästään puhu­maan asuntopolitiikasta.

    Ota myös huomioon, että moni on epäil­lyt väestönkasvu­un, tihen­tämiseen, asum­isvi­ihtyvyy­teen ja hin­take­hi­tyk­seen liit­tyvien omien argu­ment­tiesi pitävyyt­tä. Näin kai teki myös Hir­vaskos­ki. Ehkä tarken­nat väit­teitäsi, niin kom­men­toi­jien ei tarvitse olla niin huolis­saan sin­un epäi­lyt­tävän logi­ikkasi vaiku­tuk­sista asun­topoli­ti­ikkaan. Parem­pi asial­in­ja kuin loan tai epämääräis­ten väit­tei­den heit­te­ly suun­taan ja toiseen.

  60. Rolle:
    Edelleenkin Johannes Hir­vaskos­ki, ihmiset muut­ta­vat Helsinki­in, kos­ka halu­a­vat muut­taa Helsinki­in. Muual­ta saa asun­to­ja halvem­mal­la, mut­ta sil­i­ti halu­taan Helsinki­in. Tar­jon­taa ei nykyti­lanteessa ole läh­eskään tarpeek­si vas­taa­maan kysyn­tään (val­i­tus asumisen kalleud­es­ta Helsingissä).

    Siinä mielessä olet oike­as­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen on pois vaa­para­hoit­teisen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asumisen hin­to­ja. Tässä mielessä on olen huolestunut trendis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa keskus­tan uusista ton­teista annetaan hin­tasään­nel­tyyn rak­en­tamiseen. Keskus­taan muut­taa ihmisiä, joil­la ei oikeasti olisi varaa niille alueille ja ne joil­la olisi varaa joutu­vat kil­paile­maan pienem­mästä määrästä vapaara­hoit­teisia asuntoja. 

    Täältä saat­taa löy­tyä eräs syy muut­to­halukku­udelle Helsinki­in (tai pääkaupunkiseudulle):
    https://www.veronmaksajat.fi/Documents/Lehdistötiedotteet/Verotietoa_69_Kuntien_verot_2014.pdf , ks. s. 27
    TAULUKKO 5. Yhteen­ve­to esimerkkiperh
    een kun­nit­tain määräy­tyvistä veroista
    maakun­takeskuk­sis­sa vuon­na 2014. 

    Osa ihmi­sistä etsii töitä, osa saat­taa pyrk­iä min­i­moimaan veronsa.

  61. Erk­ki Nii­ni:
    Helsin­gin työ­paikoista tun­tu­vat kovin mon­et ole­van julk­isil­la (laina)varoilla kokon­aan tai osit­tain rahoitet­tu­ja. Siis säästöko­htei­ta mikäli luen oikein ajan merkke­jä. Kirves on jo pan­tu puun alle. 

    Hesaris­sa oli jut­tu että sairaalois­sa on muual­la Suomes­sa ylika­p­a­siteet­tia. Tuo herät­tää ajatuk­sen että ainakin osan HUS:n erikois­sairaan­hoi­dos­ta voisi ulkois­taa maakun­ti­in. Jos ei Lääkärili­it­to pistä hanttiin.

  62. Ris­to Koivunen: Tuos­ta 50 viimeis­es­tä vuodes­ta on suurin osa käytet­ty yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­tamiseen ympäri pääkaupunkiseu­tua ja ympäryskuntia.

    Tulok­se­na paljon uusia asuinaluei­ta, joiden asukasti­hey­det ovat pääosin selkeästi alem­pia kuin Helsin­gin kan­takaupun­gin van­hoil­la asuinalueilla.

    Tuo pitää paikkansa. Näin pääkaupunkiseudun kun­nat ovat asun­tokan­taa halun­neet kehit­tää, ja tuol­laisia asun­to­ja ihmiset ovat nou­sevin hin­noin vuosikymmenet ilol­la ostaneet.

    Keskustelus­sa ongel­ma on kai siinä, että OS ajaa toisen­laista asun­topoli­ti­ikkaa, ja väit­tää sen ole­van jotenkin parem­pi, suosi­tumpi, hin­to­ja alen­tavampi ja koko maa­ta kehitäävämpi, mut­ta hänen perustelun­sa eivät tun­nu oikein pitäviltä. Jokainen saa kehitel­lä kotikun­taansa puo­lus­tavia argu­ment­te­ja, mut­ta ei niitä kan­na­ta yleitää liikaa. Jos halu­taan jotain “tieteel­lis­ta­soista” keskustelua aiheesta, pitäisi vas­ta­ta kysymyk­si­in argu­ment­ti ker­ral­laan (yleisen värit­tyneen maalailun sijaan).

  63. Rolle:
    Siinä mielessä olet oike­as­sa, että jos ja kun sosi­aa­li­nen rak­en­t­a­mi­nen on pois vaa­para­hoit­teisen tar­jon­nas­ta, nos­taa se asumisen hin­to­ja. Tässä mielessä on olen huolestunut trendis­tä, mis­sä yhä isom­pi osa keskus­tan uusista ton­teista annetaan hin­tasään­nel­tyyn rak­en­tamiseen. Keskus­taan muut­taa ihmisiä, joil­la ei oikeasti olisi varaa niille alueille ja ne joil­la olisi varaa joutu­vat kil­paile­maan pienem­mästä määrästä vapaara­hoit­teisia asuntoja. 

    Tai­dat osua ongel­man ytimeen!

    Mik­si ihmeessä pitää karkot­taa pääkaupun­gin keskus­ta-alueille pyrkivät hyvät veron­mak­sa­jat Espoon ja muiden pääkaupunkiseudun kun­tien ilok­si ja ottaa tilalle paljon sel­l­aista väkeä, jol­la ei ole varaa Helsingis­sä asua ja elää ilman mon­en­moista, kalli­ik­si käyvää tukea? 

    Liian jyrkkä seg­re­gaa­tio ei ehkä ole hyväk­si, mut­ta ei pitäisi hölmökään täl­laises­sa asi­as­sa olla.

  64. Teekkari:

    ” Suuren keskinker­taisen mas­san kannal­ta tiivistymi­nen on tietysti sit­ten hie­man huonom­pi jut­tu, he kun joutu­vat kil­paile­maan elin­ti­las­ta ja työ­paikoista aivan eri taval­la kuin huiput. Viimekädessä hekin kuitenkin hyö­tyvät huip­pu­jen aikaansaa­mas­ta talouden kasvus­ta ja kaupun­gin parem­mas­ta palvelutasosta.”

    Tässä läh­estytään raportin ydin­tä. Onko asia näin kuten ole­tat, vai koitu­vatko hyödyt yhä harvemmille? 

    Jos talous raken­netaan huip­pu­osaa­jien varaan, kuka takaa, että hei­dän luo­mansa arvo pysyy Suomes­sa? Eikö race- to-the-bot­tom ala jo näkyä palkkak­il­pailun lisäk­si verokil­pailus­sa? Mitä tämä kehi­tys merk­it­see kansallisvaltioille?

    Entä globaali näkökul­ma — voim­meko eri­lais­tua korkeaan arvon­lisään yhä pidem­mälle? Kehit­täjät Suomeen, tek­i­jät Viet­nami­in? Raa­ka-aineet Afrikas­ta? Voim­meko pitää kehit­tyviä mai­ta pelkkinä raa­ka-aineen tuot­ta­ji­na lop­ut­tomi­in? Mis­tä johtu­vat muut­tovir­rat Välimeren yli? Pitäisikö Afrikkaankin saa­da korkean arvon­lisän investoin­te­ja? Pitäisikö vas­taavasti Suomes­sa panos­taa myös alku­tuotan­toon ja valmis­tavaan tuotantoon?

    Pitäisikö Suomes­sa siis kaupunki­tuot­tavu­u­den etu­jen korostamisen sijas­ta pyrk­iä laa­jem­paan ja riskit­tömäm­pään talouden poh­jaan? Mitä tämä vaikut­taa kaupunkipoli­ti­ikkaan ja metropolin kasvutavoitteisiin?

    Voisim­meko pyrk­iä keskustele­maan kokon­aisu­ud­es­ta? Se ei hel­posti onnis­tu täl­laisel­la pal­stapitu­udel­la, jospa sinä Teekkari (tai vaik­ka Osmo) puolestasi kir­joit­taisit jonkun pam­fletin mittaisen?

    Olen blo­gis­sani kir­joitel­lut, että Ely­si­um — eloku­vas­sa on pelk­istet­ty esi­in se uuden ajan feo­daa­li­nen dystopia, jota nyt olemme rak­en­ta­mas­sa. Mar­tin Ford näyt­tää 5.5. ilmestyneessä kir­jas­saan Rise of the Robots tekevän täs­mälleen saman vertauksen. 

    Kehi­tys huolestut­taa. Ihmette­len suuresti sitä että vihreän liik­keen suun­nas­ta ei tätä keskustelua enää käy­dä. Kapea halu suurkaupun­gin rak­en­tamiseen syjäyt­tää kaiken muun. Asun­topop­ulis­mi on otet­tu tämän pyrkimyk­sen hal­vak­si keppihevoseksi.

  65. juk­ka heikki­nen: Suurkaupun­gin tiivey­delle ja sen säteit­täiselle profi­ilille on tuot­tavu­u­den, työl­lisyy­den ja asun­to­jen hin­to­jen (yleisem­min hin­tata­son) kannal­ta ekonomi­nen opti­mi, johon kansan­talouden pitää pyrk­iä. Edes markki­nat saatik­ka tarkoituk­selli­nen yksisu­un­tainen poli­ti­ik­ka tiiveyt­tä kohden eivät löy­dä tätä optimia.

    Liiku­taan jos­sain älyl­lisen arro­ganssin raja­mail­la jos väitetään että eli­it­ti osaa teo­ri­oiden­sa poh­jal­ta löytää tuon opti­m­i­jakau­man markki­noi­ta tehokkaam­min. Suun­nitel­mat­alous ide­olo­giana oli ja meni.

    Luit raportin var­maan huolel­la ja siinä tarkastelti­in tiivistymisen prob­leemaa laa­jem­mas­ta per­spek­ti­ivistä kuin city-ihmis­ten asumismielihaluista.

    Asum­is­pref­er­enssit ja niiden täyt­tymi­nen osana sitä olemisen kokon­aisu­ut­ta jon­ka ihmiset itselleen luo­vat ovat se “laa­jem­pi per­spek­ti­ivi” osaamiseen perus­tu­vas­sa taloudessa, jos­sa ratkai­se­vaa on asiantun­ti­joiden saatavu­us ja tuottavuus. 

    Väestöti­hey­den säätämi­nen markki­noiden tuot­ta­man infor­maa­tion vas­tais­es­ti on mikro-opti­moin­tia, ja sel­l­aise­na siis detalji. Ylipäätään, sen että jokin malli indikoi toimen­piteitä markki­noi­ta vas­taan, pitäisi herät­tää epäilys että pikem­minkin mallis­sa kuin maail­mas­sa on jotain vikaa, ellei sit­ten kyseessä ole tietoinen ide­ologi­nen valinta.

  66. (väit­tämästäni, että polt­toain­evero olisi käytän­nössä tienkäyttömaksu)

    Osmo Soin­in­vaara: Tuo on vähän saman­lainen argu­ment­ti kuin että arvon­lisävero on jo mak­su asumis­es­ta Suomessa.

    Ei se näin ole. Arvon­lisävero ei kohdis­tu asumiseen, vaan se on val­tion itselleen varaa­ma siivu tuot­teen tai palvelun hin­nas­ta ja kohdis­tuu yleis­es­ti osto­ta­pah­tu­mi­in. Asumiseen kohdis­tu­vat kiin­teistövero, ton­tin­vuokrat, kun­nal­lis­tekni­ikan laskut ja asun­to­jen luovu­tusvoit­tovero. Vas­taavasti ansio­tulovero ja pakol­liset verolu­on­toiset työn­tek­i­jä- ja työ­nan­ta­ja­mak­sut eli veroki­ila kohdis­tuu työ­suh­teeseen ja sen perus­teel­la mak­set­tavaan palkkaan. Sen sijaan liiken­nepolt­toainei­ta käytetään läh­es sat­apros­ent­tis­es­ti siihen tarkoituk­seen, että niil­lä saadaan ajoneu­vo matkus­ta­ji­neen kulke­maan yleistä tietä pitkin polt­toaineen määrään ver­ran­nolli­nen matka.

    1. Se ei kohdis­tu kuitenkaaan ajamiseen kaupungis­sa tietyl­lä tiel­lä tai ylipään­sä kaupungis­sa. Sil­loin se kohdis­tuu kaupunkili­iken­teen rajoit­tamiseen yhtä paljon kuin yleiset vero asumiseen kaupungissa.

  67. Mau­r­izio:

    Ja sin­nepä päin tässä ehkä ollaan muut­ta­mas­sa mekin. Enem­män lääniä samal­la rahal­la + vähem­män skei­daa & hörhöjä & mökää. What’s not to like? (siis käyt­tääk­seni hra&rva miljoona nimimerkkiä:n vil­jelemiä kulunei­ta fingelskafraaseja) 

    Muu­ta Berli­ini­in! Sehän oli sin­un mukaasi ihanan väljä yli­ti­ivi­iseen Helsinki­in verrattuna.

    Mau­r­izio:

    PS. No tietenkin agen­da21-hörhöt halu­aisi­vat mei­dänkin toimi­van toisin. Vaan kun ei toimi­ta, lällällää.

    Saat lähteä, jos lupaat vähen­tää surkei­ta provo­jasi. Muus­sa tapauk­ses­sa me (agen­da21-punav­i­her­be­toni­fa­sis­ti­hörhöt) van­git­semme sin­ut kiv­i­taloslum­mi­in lop­puiäk­sesi! =D

  68. spot­tu: Liiku­taan jos­sain älyl­lisen arro­ganssin raja­mail­la jos väitetään että eli­it­ti osaa teo­ri­oiden­sa poh­jal­ta löytää tuon opti­m­i­jakau­man markki­noi­ta tehokkaam­min. Suun­nitel­mat­alous ide­olo­giana oli ja meni.

    Hop,hop — Kuka on puhunut teo­ri­as­ta. TFP lasken­ta on empi­iristä talouden seu­ran­taa vas­taavasti kuin bkt:n muu­tosten lasken­ta. Alueel­lista tuotan­non­tek­i­jöi­den kokon­ais­tuot­tavu­ut­ta osa­taan tänä päivänä seu­ra­ta tarkasti. EU:kin on tähän patis­tanut. Jos havaitaan, että työti­lan hin­ta ja kallis­tunut työvoima on ajanut toimi­alo­ja kan­nat­tavu­u­den rajoille ja tuot­tavu­u­den kasvua ylläpitää enää liian kapea sek­tori alueel­la, on toimit­ta­va ja ryhdyt­tävä kasautu­misen hidas­ta­maiseen tai estämiseen tai mui­hin vas­taavi­in tarvit­tavi­in toimi­in. Tämähän on talous­poli­ti­ikkaa eikä mitään suunnitelmataloutta.

  69. Tässä muis­tuk­se­na itses­tään­selvyys, joka hel­posti unohtuu:

    Toimi­vas­sa kaupungis­sa on myös edullisia asuntoja. 

    Edullista sosialis­es­ti tuet­tua asum­ista löy­tyy jopa Manhattanilta.Mekanismeja on eri­laisia, osa toimivia, vierai­ta Suomeen. Idea hajaut­taa sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to kaikki­in kaupungi­nosi­in ja ‑alueisi­in on hyvä.

    Palo Alton ja San Josen suun­nal­la kovim­man talous­bu­umin yhtey­dessä ongel­mak­si tuli, että alueelle ei saatu opet­ta­jia, postinkan­ta­jia ja mui­ta nor­maalin mata­lahkn palkkata­son työn­tek­i­jöitä töi­hin — asum­i­nen oli joko kallista tai työ­mat­ka-aika kohtu­u­ton. Tätähän emme halua Helsinkiin.

    Per­su­jen idea sosi­aalisen asumisen eri­ty­isalueista oli lähin­nä 10% ajat­tel­lun tulos. Hyvää ajatuk­ses­sa toki on, että saadaan tuotet­tua eri­ty­is­palvelui­ta eri­tys­ryh­mille. Huonoa mieliku­va Sove­ton saamise­ta Malmin lento­ken­tän kiitoradalle. Sik­si “tää ois hyvä” ‑ideoiden kanssa kan­nat­taa ensin miet­tiä use­am­mankin kerran.

  70. “Sehän oli sin­un mukaasi ihanan väljä yli­ti­ivi­iseen Helsinki­in verrattuna.” 

    Älä jauha paskaa, noin mä en ole asi­as­ta sanonut. 

    Jaa provo­ja? No onnek­si ei kuitenkaan sin­unkaltais­tasi asioiden vääris­te­lyä ja sano­jen muiden sui­hin lait­tamista, joten eiköhän men­nä kuule ihan näil­lä vaan.

  71. Sakke:
    Kuusik­er­roksiset talot ja kort­telit eivät mielestäni edus­ta puis­toi­neenkaan asum­isvi­ihtyvyy­den kannal­ta sitä… 

    Maal­ta? Kuitenkin juuri nuo tiivi­it umpiko­rt­telit ovat Helsingis­säkin halu­tu­in­ta aluetta.

  72. Juho Laatu: Tuo kohdis­tui vähän turhan paljon henkilöön itseen­sä, ilman viit­taus­takaan itse asiaan… 

    No jo on men­nyt lait­ta­maan nimen­sä paperi­in, niin kär­sikööt. Mut­ta kyse ei ole yhdestä Hir­vaskoskesta, vaan siitä ettei Suomes­sa ole oikeas­t­aan sodan jäl­keen ollut kaupunki­rak­en­tamisen osaamista mis­sään mielessä.

    Arkkite­hdit seko­si­vat her­ra Jean­neret-Grisin oppei­hin. Jäl­ki ei ole kelvol­lista. Insinöörit innos­tu­i­v­at hal­parak­en­tamis­es­ta niin, että käytän­nössä hyvin har­vo­ja 50-luvun jäl­keen raken­net­tu­ja raken­nuk­sia kan­nat­taa säästää. Posi­ti­ivista tässä on, että kos­ka sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen on pääsään­töis­es­ti huonoa, voidaan nuo alueet pääkaupunkiseudul­lakin surut­ta kaavoit­taa välit­tämät­tä nykyis­es­tä rakennuskannasta.

  73. Kalle: No jo on men­nyt lait­ta­maan nimen­sä paperi­in, niin kärsikööt.

    Jos paperis­sa on virheitä, kär­siköön niistä. Mut­ta viit­taa­mas­sani kom­men­tis­sa OS näyt­ti haukku­van henkilöä, ei asiaa.

    Mut­ta kyse ei ole yhdestä Hir­vaskoskesta, vaan siitä ettei Suomes­sa ole oikeas­t­aan sodan jäl­keen ollut kaupunki­rak­en­tamisen osaamista mis­sään mielessä.

    Yritetään rak­en­taa järkeä, niin “hir­vaskoski­in” kuin “soin­in­vaaroi­hin”. Yritetään puhua selkeästi asi­as­ta niin, että toiset saa­vat tek­steistämme jotain hyö­tyä, ja vuorovaiku­tus on aitoa (eikä pelkkää vastapuolen haukku­mista). Asioista toista mieltä ole­via ei saa leima­ta asiantun­tem­at­tomik­si vain sik­si, että ovat toista mieltä.

    Arkkite­hdit seko­si­vat her­ra Jean­neret-Grisin oppei­hin. Jäl­ki ei ole kelvol­lista. Insinöörit innos­tu­i­v­at hal­parak­en­tamis­es­ta niin, että käytän­nössä hyvin har­vo­ja 50-luvun jäl­keen raken­net­tu­ja raken­nuk­sia kan­nat­taa säästää. Posi­ti­ivista tässä on, että kos­ka sodan­jälkeinen rak­en­t­a­mi­nen on pääsään­töis­es­ti huonoa, voidaan nuo alueet pääkaupunkiseudul­lakin surut­ta kaavoit­taa välit­tämät­tä nykyis­es­tä rakennuskannasta.

    No joo, jotain tuol­laisi­akin viit­teitä on. Mut­ta pääsään­töis­es­ti en olisi hävit­tämässä 50-luvun rin­ta­mami­estaloidylle­jä enkä 60-luvun mod­ernismia. Myöhem­mil­läkin vuosikym­me­nil­lä on omat etun­sa. Täysin tuhot­tavak­si joutavia miljöitä on aika vähän. Gryn­der­it ovat tuhon­neet Län­si-Pasi­laa, Jugend-keskus­taa, tiivistäneet Tapi­o­laa jne. Hie­man häm­men­tää se, että vihreät ovat nyky­isin ehkä innokkain kan­di­daat­ti kult­tuuri­van­dal­is­mipuolueek­si. En sano että kaik­ki hävitet­täväk­si aiot­tu pitäisi säästää, mut­ta jos tivistämis- ja uudelleen­rak­en­tamisvim­ma kos­kee koko kaupunkia, jos­sain voi jo mättää.

  74. JTS: Palo Alton ja San Josen suun­nal­la kovim­man talous­bu­umin yhtey­dessä ongel­mak­si tuli, että alueelle ei saatu opet­ta­jia, postinkan­ta­jia ja mui­ta nor­maalin mata­lahkn palkkata­son työn­tek­i­jöitä töi­hin – asum­i­nen oli joko kallista tai työ­mat­ka-aika kohtu­u­ton. Tätähän emme halua Helsinkiin.

    Mitä ne siel­lä postinkan­ta­jil­la tekee kun posti kul­kee sähkölanko­ja pitkin, ja opet­ta­jik­si uudelleenk­oulutet­ti­in insinöörien vaimot (tai miehet). Näin olisi espoolainen audimies vastannut.

  75. Kalle: Maal­ta? Kuitenkin juuri nuo tiivi­it umpiko­rt­telit ovat Helsingis­säkin halu­tu­in­ta aluetta. 

    “… halu­tu­in­ta aluetta.” ?

    No, ehkä puis­toa reunus­tavis­sa talois­sa voi tuo­ta luon­nehd­in­taa käyt­tää, niiden ylimpi­en ker­rosten osalta. Osansa tuos­ta oudos­ta illu­u­sios­ta (“halut­tavu­us”?) voi luo­da myös puut­tu­va tieto parem­mas­ta, tai sen saavut­tamisek­si tarvit­ta­va rahoi­tus, joka useim­mil­la riit­tää ain­oas­taan sel­l­aiseen asun­toon, jos­sa pääsee kat­se­le­maan sen vastapäisen talon seinää. 

    Kun koke­mus­ta viimek­si­maini­tus­ta itseltänikin löy­tyy, voin arva­ta, että tuos­sa on kyse pikem­minkin asun­nonos­ta­jien käytet­tävis­sä ole­van rahoi­tus­bud­jetin RAJOITUKSISTA kuin asuinalueen todel­lis­es­ta “halut­tavu­ud­es­ta”. Noi­ta kah­ta asi­aa ei pitäisi sekoit­taa toisi­in­sa. Ainakin pitäisi tuo­da esi­in, mis­sä puit­teis­sa asi­as­ta keskustellaan.

    Sen ver­ran olen esimerkik­si muu­ta­man asuinalueen alamä­keen ajau­tu­mista, mm. kaupun­gin tekemin päätöksin (alueen sosi­aalisen kan­tokyvyn nimis­sä!) joutunut pidem­män ajan kulues­sa seu­raa­maan, etten voi muu­ta kuin toivoa, että siitä kas­vavien sosi­aal­is­ten ongelmien suos­ta kaupun­ki myös kyseiset alueet tulevil­la toimil­laan nos­taa. Katuym­päristössä näkyvät merk­it puhu­vat puolestaan, sille joka osaa havain­to­ja tehdä ja kyke­nee myös muu­tok­sia huomaamaan …

    Riit­tääkö tuo­hon yksi Pis­ara-radan ase­ma pelas­ta­maan esimerkik­si Töölön, sitä en usko, vaik­ka tuo rata asem­i­neen var­maan tarvi­taankin. Ase­mat tun­netusti keräävät liepeilleen epä­sosi­aal­ista aines­ta, jon­ka asut­ta­mi­nen veron­mak­sajien rahoituk­sel­la kaupun­gin kalli­in hin­talu­okan alueille suuresti ihmette­len. Joku voisi laskea, paljonko säästet­täisi­in, jos esimerkik­si Ruusu­lankadun ja Hietaniemenkadun asun­tolois­sa kiel­let­täisi­in kaik­ki päi­htei­den käyt­tö ja koko toim­inta hajasi­joitet­taisi­in esimerkik­si Suomes­sa alueille, mis­sä on tilaa ja kiin­teistöt mak­sa­vat ehkä vain luokkaa 5% pääkaupunkiseudun kovista hinnoista. 

    Pääsy lähem­mäs Kai­vokat­ua ja meren­ran­taa pitää mielestäni ansai­ta, jos siihen ei omaa rahoi­tus­ta, vai­h­dan­takelpoista pääo­maa tai osin lainara­hoi­tus­ta löy­dy. Asun­to­jen lahjoit­ta­mi­nen Suomen kalleim­mil­ta alueil­ta päi­hdeon­gel­mais­ten joukolle on mielestäni todel­la type­r­ää, ja se on omi­aan johta­maan Helsingis­sä kyseis­ten aluei­den slum­mi­u­tu­miseen. (Huom! Tämä saat­taa tietysti olla myös jonkun alhainen tavoite, jos asun­to­jen hin­to­jen laskem­i­nen on, keinoista ja niiden seu­rauk­sista piit­taa­mat­ta, ain­oa tavoite.)

  76. Kalle: Maal­ta? Kuitenkin juuri nuo tiivi­it umpiko­rt­telit ovat Helsingis­säkin halu­tu­in­ta aluetta. 

    Varsin halut­tu­ja ovat myös esim. Eira, Kaivopuis­to, Taka-Töölö, Munkkinie­mi, Kuu­sisaari, Kask­isaari tai Wes­t­end, joiden halut­tavu­us ei perus­tu umpiko­rt­telei­hin. Umpiko­rt­telirakenne ei ole syn­onyy­mi tiivi­ille rak­en­tamiselle, esim. Eira on varsin tehokkaasti rakennettu.

  77. Suurin trage­dia tässä on se, että ihmiset eivät ymmär­rä miten hin­tamekanis­mi toimii ja mitä se tarkoit­taa. Jos mar­gin­aa­li­nen asun­to myy­dään neliöhin­nal­la 4000€, niin osta­jan täy­tyy halu­ta asua tässä asun­nos­sa mielu­um­min kuin jos­sain muual­la, mukaaan­lukein sel­l­ainen asun­to, jon­ka jostain ympäryskun­nan takaa saa hin­taan 1200€ neliö. 

    Kun hin­ta on niin korkea, niin esimerkik­si argu­ment­ti jon­ka mukaan vain mak­sukyvyt­tömät halu­aisi­vat Helsinki­in, ei mitenkään voi olla oikea. 

    Käsi­tys siitä, että se mihin raken­netaan pitäisi olla poli­it­ti­nen päätös jota ohjaa merkit­tävästi (caveat ulkois­vaiku­tuk­set yms mutatis mutan­dis) jokin muu kuin se mihin ihmiset halu­a­vat muut­taa, on vähän kum­ma. Se, mihin ihmiset halu­a­vat muut­taa, ei ratkea kyse­lemäl­lä tai äänestämäl­lä, kos­ka useim­mat ihmiset eivät juuri nyt halua muut­taa. Muut­to­tap­piokun­nas­sa ne, jot­ka eivät halua muut­taa, eivät tietenkään halua että muutkaan muut­ta­vat pois, kos­ka kun väki vähe­nee, elinkeino­rakenne murenee. 

    Kepun suo­sio perus­tuu tähän, ja tämän ympärille raken­net­tuun populismiin. 

    Niiden, jot­ka halu­a­vat asua per­ife­ri­as­sa, ei tarvit­sisi mitään eri­tyisem­pää poli­it­tista vetoa­pua tämän halun­sa toteut­tamiselle pyytää, sil­lä jo se että kaupunkei­hin raken­netaan, las­kee asumisen hin­taa merkit­tävästi. Mut­ta vaik­ka kuin­ka väitetään muu­ta yllä, eihän näis­sä vään­nöis­sä oikeasti ole kyse siitä, mis­sä kukin itse halu­aa asua, vaan siitä, mis­sä halu­aisi muiden asuvan.

  78. juk­ka heikki­nen: Jos havaitaan, että työti­lan hin­ta ja kallis­tunut työvoima on ajanut toimi­alo­ja kan­nat­tavu­u­den rajoille ja tuot­tavu­u­den kasvua ylläpitää enää liian kapea sek­tori alueel­la, on toimit­ta­va ja ryhdyt­tävä kasautu­misen hidas­ta­maiseen tai estämiseen tai mui­hin vas­taavi­in tarvit­tavi­in toimiin.

    Alue­poli­ti­ikalla tuotan­non keskit­tymisen mit­takaavahyö­tyjä vas­taan? Valmis­tet­taisi­inko Punavuores­sa edelleen hehku­lamp­pu­ja, karamelle­ja, vil­lalankaa ja kankai­ta jos joku olisi keksinyt soveltaa vas­taavaa mikro-opti­moin­tia aikoinaan kun näi­den yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set alkoi­vat käy­dä mahdottomiksi?

    TFP:n havait­sem­i­nen on empiri­aa, sen selit­tämi­nen teo­ri­aa, ja puut­tel­lisen seli­tyk­sen perus­teel­la toim­imi­nen toiveikas­ta ajattelua.

  79. Johannes Hir­vaskos­ki: Tar­jon­ta ei vain tyy­dytä kysyn­tää, se myös vaikut­taa kysyntään.

    Tok­i­han taloustiede tun­nistaa tuonkin suun­taisen ilmiön olemassaolon.

  80. R.Silfverberg: Ville:
    “On paljon kaupunke­ja, jois­sa keskus­ta on slum­mi­u­tunut­ta. Näin oli aiem­min jopa Helsingis­sä. Kru­u­nun­haas­ta sai asun­to­ja halvem­mal­la kuin Tapiolasta.”
    Tuo het­kelli­nen tilanne asun­to­jen arvon kehi­tyk­sessä Helsin­gin seudul­la saat­toi liit­tyä siihen, että lähiöi­hin oli raken­net­tu mod­erne­ja sisäves­sal­la ja suihkul­la varustet­tu­ja asun­to­ja, kun taas kan­takaupun­gin asun­not oli­vat ilman nykya­jan mukavuuk­sia. Hin­taeron pääasialli­nen syy ei ollut sijainti.
    Näin on. Muis­tan itse kun olin pikkupoi­ka ja asuimme Tapi­o­las­sa, miten ankei­ta oli­vat joidenkin per­hetut­tavieni asun­not Punavuores­sa ja Kalliosssa. 

    http://imgur.com/h7HjHHC
    http://imgur.com/SEWYfzW

    Pöl­lit­ty Niku­lan tuoreesta kir­jas­ta “Suo­ma­lainen riv­i­ta­lo” (2015).

    R.Silfverberg: Jos halu­aa tehdä voit­toa kiin­teistöalal­la, kan­nat­taa investoi­da alueisi­in jot­ka eivät vielä ole muodis­sa, mut­ta jois­sa on potentiaalia.

    Sil­fver­berg, oletko muuten koskaan ajatel­lut kir­joit­taa opaskir­jaa sijoittamisesta?

  81. spot­tu: Väestöti­hey­den säätämi­nen markki­noiden tuot­ta­man infor­maa­tion vas­tais­es­ti on mikro-opti­moin­tia, ja sel­l­aise­na siis detalji. Ylipäätään, sen että jokin malli indikoi toimen­piteitä markki­noi­ta vas­taan, pitäisi herät­tää epäilys että pikem­minkin mallis­sa kuin maail­mas­sa on jotain vikaa, ellei sit­ten kyseessä ole tietoinen ide­ologi­nen valinta.

    Nyt ollaan asian ytimessä.

    Tosin markki­nat toimi­vat less than ide­al meil­lä länkkäreis­sä ja oikeas­t­aan kaikkial­la muual­la pait­si Transnis­tri­as­sa kos­ka kaavoitus (joka perus­tuu poli­it­tiseen eli ide­ol­o­giseen vääntöön).

    En sano, että näin on hyvä tai huono, totean­pa­han vain, että markki­nasig­naali — jos sel­l­aista ylipäätään on — on aikamoista puuroa.

  82. Mau­r­izio: mut­ta samaan aikaan rauhalli­nen ja sosi­aalis­es­ti tas­apain­oinen ympäristö…

    Pakko kysyä, että asteikol­la 4–10 (4 vähiten, 10 eniten), kuin­ka paljon luulet pelkääväsi eri­laisu­ut­ta, eri elämän­ti­lanteis­sa ole­via, ja/tai asioista eri mieltä ole­via ihmisiä?

    Ma luulen, että et tee kohdal­lasi virhet­tä jos päät­täisitkin lähteä takaisin(?) lan­delle. Ma luulen, että viihty­isit siel­lä oikeasti paljon parem­min. Mik­si kärvis­tel­lä pitempään?

  83. juk­ka heikki­nen: Kasautu­mise­tu tullee lähin­nä logis­ti­ikas­ta sekä suurem­mas­ta asi­akaskun­nas­ta pikem­min kuin rekry­toin­nista. Kasautu­mista enem­män tuot­tavu­useroon vaikut­taa eri tuot­tavu­u­den toimi­alo­jen seg­re­gaa­tio Helsin­gin ja muun maan välillä. 

    Ja se seg­re­gaa­tio syn­tyy nimeno­maan rekrytoinnista.

    Parhait­en tuot­ta­vat alat tuot­ta­vat parhait­en sik­si, että niil­lä osaami­nen on kaikkein eniten erikois­tunut­ta. Kaikkein korkeim­man erikois­tu­misen osaa­jien taas kan­nat­taa asua kaupungis­sa, kos­ka kaupungis­sa he pää­sevät kil­pailut­ta­maan poten­ti­aal­isia palka­n­mak­sajia kaikkein parhait­en, ja kaupungis­sa on myös varakkaalle väelle parhaat palvelut.

  84. juk­ka heikki­nen: Pyrkimys alen­taa asun­to­jen hin­to­ja rak­en­ta­mal­la elinkeinokeskuk­sen ympäril­lä on kuin olisi ora­van­pyörässä. Kun raken­nat, asun­tokan­ta täyt­tyy joko väestön­lisäyk­ses­tä tai sit­ten asum­isväljyy­den lisäämisen kaut­ta. Sit­ten on taas raken­net­ta­va, mut­ta hin­ta ei alene, kun asukkaiden ostovoima kas­vaa kasautu­mis­vaiku­tusten kautta. 

    Vähän niin kuin kuvail­isit mitä tapah­tuu kuin raken­netaan lisää motaria. 🙂

  85. Häh? Eri­laisu­us, eri maail­mankat­so­muk­set ja elämä­nasen­teet (tai rotu, ihon­väri, uskon­to etcetera) eivät häir­itse pätkääkään. Mik­si häir­it­si­sivät? Mua eniten nyppääviä asioi­ta ovat sotku, möykkä ja epä­sosi­aaliset ihmiset. Ja mä mihinkään lan­delle sitä­pait­si halua, vaan ken­ties auto­tallil­liseen rivari­in PK-seudul­la. Niin ja vielä vähem­män min­nekään “takaisin” lan­delle varsinkaan, kun olen Kät­täril­lä ‑64 syn­tynyt ja tääl­lä ikäni asunut…

  86. Erk­ki Nii­ni: Jonkun tutkimuk­sen mukaan 60000 asukas­ta on edullisin kaupunkikoko, sopi­vasti palvelui­ta mut­ta ei tont­tip­u­la- eikä liiken­nehait­to­ja. Tuo tun­tuu järkeenkäyvältä.

    Mik­si se tun­tuu intu­iti­ivis­es­ti oikealta?

    Min­ulle tulee em. luon­nehdin­nas­ta mieleen lähin­nä omakoti­talo­jen mat­to? Etsipä tuo tutkimus jostain ja ker­ro meille miten kaupun­ki siinä tutkimuk­ses­sa määriteltiin.

  87. Tänään on YLEn uuti­sis­sa ollut taas oikein ilouutisia muu-Suomen asuntomarkkinoilta.

    Rovaniemel­lä ja Kit­tilässä alkaa pian taas joka keväi­nen parku­mi­nen siitä, että home­isien rötiskö­jen vuok­si pitäisi pado­ta Ounasjo­ki ja pado­ta Kemi­jokea vielä vähän lisää.

    Siel­lähän on Lap­pi ja Kain­uu täyn­nä arvot­to­mia rin­ta­mamieshökkeleitä, lahjoite­taan näille nurisi­joille sieltä uudet hökkelit.

    Maaseu­tu­idyl­liäkin on juuri nyt menos­sa mm. Kemis­sä ja Ruovedel­lä viikon­lop­puna oli perus­naa­purikähinää. Pari viikkoa sit­ten Kajaanis­sa sahat­ti­in tor­soa moottorisahalla.

    Kun ihmi­nen ker­ran pääsee pois tup­pukylästä, niin ei hän sinne enää palaa.

    Suo­ma­laiset voidaan edelleenkin paka­ta TRE-TKU-HKI kolmioon ja jokaisen asum­is­muodot sinne sopi­vat. Niin OK-taloa­su­jat kuin pilvenpiirtäjätkin.

    Kolmio ei ihan ole yhtä edulli­nen muo­to kuin huna­jaken­no on, mut­ta lähel­lä ollaan. 

    Sinne sopisi Väyry­sen jalasmökkikin.

    Jos 10 000 neliök­ilo­metriä jae­taan 1,5 miljoo­nan talouden kesken, niin jokaiselle jää 0,006 neliök­ilo­metriä. Se on siis 0,6 hehtaaria eli 6000 neliömetriä. 

    Val­taosa kuitenkin halu­aa asua muus­sa kuin omakoti­talos­sa, joten kyl­lä olisi väljää. Kolmion kärki­in elävät kaupun­git, jos­ta väl­jenisi kohti kolmion keskipistettä.

    Jonkin ver­ran siinä lähtisi pel­toalaa sinne poh­jan­maan suun­taan, mut­ta jos me oikeasti järke­viä oltaisi­in, niin me ostet­taisi­in hal­paa tuon­tiruokaa. Mut­ta eihän me suo­ma­laiset nyt vii­sai­ta olla. Ei mis­sään nimessä!

    Tyh­myy­dessä ollaan jopa yli omavaraisia. Nyt sitä samaa trop­pia on jaet­tu Euroop­paankin (sitokaa se Rehn sinne perunakel­lari­in, pliis).

    Kolmio on muuten aika edulli­nen muo­to, vaikkei huna­jaken­nolle pärjää.

  88. tiedemies: Keneltäkään ei ole pois se että hin­nat nou­se­vat, mut­ta ruuhkau­tu­mi­nen on pois kaik­il­ta tienkäyttäjiltä.

    Hin­to­jen nousu on aina pois ihan kaik­il­ta pait­si jos sat­tuu ole­maan asun­tosi­joit­ta­ja jon­ka arvo kasvaa.

  89. Sakke: Joku voisi laskea, paljonko säästet­täisi­in, jos esimerkik­si Ruusu­lankadun ja Hietaniemenkadun asun­tolois­sa kiel­let­täisi­in kaik­ki päi­htei­den käyt­tö ja koko toim­inta hajasi­joitet­taisi­in esimerkik­si Suomes­sa alueille, mis­sä on tilaa ja kiin­teistöt mak­sa­vat ehkä vain luokkaa 5% pääkaupunkiseudun kovista hinnoista.

    Sin­in­auhasäätiön kahdessa tuki­a­sun­to­las­sa on yhteen­sä asun­to n. 180 ihmiselle.

    En usko, että Helsin­ki on konkurssis­sa näi­den vajaan parin sadan ihmisen takia (joista puo­let nuo­ria — ainakin säätiön oman määritelmän mukaan — jot­ka ehkä vielä saatavis­sa ns. yhteiskuntakelpoisiksi).

    Sinäl­lään kan­natan aja­tus­ta, että kaveri joka ei suos­tu päi­hde­hoitoon, suos­tu otta­maan mitään duunia/koulutusta vas­taan, allokoidaan sinne mis­sä hänestä aiheutuu pienin taloudelli­nen taak­ka veronmaksajille.

    Minus­ta enem­män tai vähem­män reilu peli. Suh­teel­lisen kon­sep­ti selit­tää ymmär­ret­tävästi myös sel­l­aiselle joka pienessä pierussa.

    Ihan lop­ut­tomasti ei voi vedo­ta siihen, että oli huono lap­su­us, sai fudut tai vaimo lähti kävelemään.

    Sallin vinkuin­ti­aanis­min sekä vah­vasti päi­hteisen elämän ihan jokaiselle täysi-ikäiselle. Kun­han tekevät sen pääosin omil­la rahoillaan.

    Pidän myös pakko­hoitoa huo­mat­tavasti humaan­im­pana jär­jeste­lynä kuin yhteiskun­nan edesaut­ta­maa hidas­ta itse­murhaa, mut­ta meitä on niin mon­een junaan. Antaa­han joku ker­jäläisellekin lan­tin, uskotellen itselleen, että se aut­taa. Hyvän fiilik­sen­hän siitä toki itselleen automaagis­es­ti saa.

  90. Sakke: “… halu­tu­in­ta aluetta.” ?

    No, ehkä puis­toa reunus­tavis­sa talois­sa voi tuo­ta luon­nehd­in­taa käyt­tää, niiden ylimpi­en ker­rosten osalta. Osansa tuos­ta oudos­ta illu­u­sios­ta (“halut­tavu­us”?) voi luo­da myös puut­tu­va tieto parem­mas­ta, tai sen saavut­tamisek­si tarvit­ta­va rahoi­tus, joka useim­mil­la riit­tää ain­oas­taan sel­l­aiseen asun­toon, jos­sa pääsee kat­se­le­maan sen vastapäisen talon seinää. 

    Kun koke­mus­ta viimek­si­maini­tus­ta itseltänikin löy­tyy, voin arva­ta, että tuos­sa on kyse pikem­minkin asun­nonos­ta­jien käytet­tävis­sä ole­van rahoi­tus­bud­jetin RAJOITUKSISTA kuin asuinalueen todel­lis­es­ta “halut­tavu­ud­es­ta”. Noi­ta kah­ta asi­aa ei pitäisi sekoit­taa toisi­in­sa. Ainakin pitäisi tuo­da esi­in, mis­sä puit­teis­sa asi­as­ta keskustellaan.

    Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeasti uskoa, että sin­un makusi tässä asi­as­sa on ain­oa oikea, ja että eri mieltä ole­vat vain oper­oi­vat puut­teel­lisen tiedon varassa. 

    Mon­esti tääl­lä näkee san­ot­ta­van, että “betonivihreät” (ja mitä noi­ta hausko­ja nim­i­tyk­siä nyt olikaan) halu­a­vat pakot­taa kaik­ki asumaan kivikaupunki­in. Minus­ta näyt­tää kyl­lä siltä, että “betonivihrei­den” kesku­udessa ollaan valmi­ita myön­tämään, että kaik­ki eivät suinkaan halua asua kaupungis­sa, mut­ta “kaupunki­vas­taisille” tun­tuu ole­van kauhean vaikeaa myön­tää, että jotkut saat­ta­vat kuitenkin pitää kaupungis­sa asumis­es­ta. Liekö tuo “te halu­at­te pakot­taa kaik­ki asumaan paikas­sa x” ‑mantra jonkin­lainen psykologi­nen projektio?

  91. Asun­non hin­nan nousu on merk­ki siitä että asun­nos­ta ollaan valmi­ita mak­samaan. Se toki on “pois” siltä joka olisi ennen ollut se mar­gin­aa­li­nen osta­ja mut­ta uusi osta­ja on jo ihan määritelmän mukaan ole­mas­sa. Tämä siis pätee kun hin­nan­nousu johtuu siitä että suh­teelli­nen kysyn­tä kas­vaa. Toki jos hin­nan­nousu johtuu siitä että vaik­ka puna-armei­ja on pom­mit­tanut puo­let asun­noista, tilanne on toinen mut­ta sil­loin ongel­man ydin on kyl­lä ihan muu kuin hintamekanismi.

  92. teekkari: Ja se seg­re­gaa­tio syn­tyy nimeno­maan rekrytoinnista.

    Parhait­en tuot­ta­vat alat tuot­ta­vat parhait­en sik­si, että niil­lä osaami­nen on kaikkein eniten erikois­tunut­ta. Kaikkein korkeim­man erikois­tu­misen osaa­jien taas kan­nat­taa asua kaupungis­sa, kos­ka kaupungis­sa he pää­sevät kil­pailut­ta­maan poten­ti­aal­isia palka­n­mak­sajia kaikkein parhait­en, ja kaupungis­sa on myös varakkaalle väelle parhaat palvelut.

    Ihmiskap­i­taalin osu­ut­ta agglom­er­aa­tio­talouden TFP:ssa on tutkit­tu. Mainit­sen tässä yhtey­dessä työn F. Javier, M. Jose, “Time Vary­ing Agglom­er­a­tion Effects on Total Fac­tor Pro­duc­tiv­i­ty in Span­ish Regions (1995–2008)”, jos­sa sanotaan

    Esti­ma­tion tech­niques for a dynam­ic pan­el are applied find­ing evi­dence that spe­cial­i­sa­tion economies and mar­ket size have a strong sec­toral influ­ence on TFP in both the short and long term. How­ev­er, human cap­i­tal and trans­port and urban infra­struc­tures have a sig­nif­i­cant effect on TFP trends only in the short term. Our results con­firm the doubts cre­at­ed by the use of employ­ment behav­iour to cap­ture the influ­ence of agglom­er­a­tion economies on region­al productivity.

  93. tiedemies: Asun­non hin­nan nousu on merk­ki siitä että asun­nos­ta ollaan valmi­ita mak­samaan. Se toki on “pois” siltä joka olisi ennen ollut se mar­gin­aa­li­nen osta­ja mut­ta uusi osta­ja on jo ihan määritelmän mukaan olemassa.

    Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­taisi mitään tai olisi oikeas­t­aan hyvä asia. Käytän­nössä asun­not oste­taan lainara­hal­la ja korkeampi hin­ta näkyy korkeamp­ina kuukausiku­luina. Se taas on pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, vaik­ka asian miten päin yrit­täisi selit­tää. Lisäk­si asun­to­jen hin­nan­nousu liit­tyy käytän­nössä palkkata­son yleiseen nousu­un, jol­loin myös huolto- ja kor­jausku­lut kas­va­vat. On ehkä ihan hyvä, että esim. eläkeläiset joutu­vat muut­ta­maan pois “ylisu­urista” asun­nois­taan, mut­ta yleis­es­ti hyv­in­voin­ti voisi olla suurem­paa, jos asun­to­jen hin­take­hi­tys olisi maltil­lista (vrt. Saksa).

  94. Mau­r­izio: Mua eniten nyppääviä asioi­ta ovat sotku, möykkä ja epä­sosi­aaliset ihmiset. Ja mä mihinkään lan­delle sitä­pait­si halua, vaan ken­ties auto­tallil­liseen rivari­in PK-seudulla.

    Ja olet siis koko ikäsi joutunut kär­simään sotkus­ta, möykästä ja epä­sosi­aal­i­sista ihmi­sistä Helsingis­sä asues­sasi? Mis­sä sä oikein olet asustel­lut? Miten toi epä­sosi­aal­isu­us sinus­ta näkyy Helsingissä?

    Auto­tallilli­nen rivari PK-seudul­la A.K.A. lande. 🙂

    Eihän rehellisessä lan­dessa asumises­sa mitään vikaa ole. Ne on just nää riv­i­ta­lo- ja omakoti­talo­ma­tot kaupunkien liepeil­lä joiden takia motaria ym. autoväyliä pitäis jatku­vasti olla lisäämässä ja upgreidaamassa.

  95. ze: Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeasti uskoa, että sin­un makusi tässä asi­as­sa on ain­oa oikea, ja että eri mieltä ole­vat vain oper­oi­vat puut­teel­lisen tiedon varassa. 

    Mon­esti tääl­lä näkee san­ot­ta­van, että “betonivihreät” (ja mitä noi­ta hausko­ja nim­i­tyk­siä nyt olikaan) halu­a­vat pakot­taa kaik­ki asumaan kivikaupunki­in. Minus­ta näyt­tää kyl­lä siltä, että “betonivihrei­den” kesku­udessa ollaan valmi­ita myön­tämään, että kaik­ki eivät suinkaan halua asua kaupungis­sa, mut­ta “kaupunki­vas­taisille” tun­tuu ole­van kauhean vaikeaa myön­tää, että jotkut saat­ta­vat kuitenkin pitää kaupungis­sa asumis­es­ta. Liekö tuo “te halu­at­te pakot­taa kaik­ki asumaan paikas­sa x” ‑mantra jonkin­lainen psykologi­nen projektio?

    Kukaan ei pako­ta ketään asumaan mis­sään, vaan ihmiset kaut­ta koko maail­man muut­ta­vat ihan itse omas­ta halus­taan sinne kaupunkiin!

    Tässä taas näkyy tämä suo­ma­lais­ten täysin absur­di omaan napaan tui­jot­ta­mi­nen. Suo­ma­laiselle koko maail­ma on Suo­mi. Mitään ei tapah­du näi­den rajo­jen ulkop­uolel­la ja kaik­ki Suomes­sa tapah­tu­va riip­puu vain näi­den rajo­jen sisäl­lä tapah­tu­vista asioista!

    Kaupungis­tu­mi­nen on koko ihmiskun­taa kos­ket­ta­va ilmiö, joka voimis­tuu entis­es­tään riip­pumat­ta siitä onko meil­lä maalais­li­it­to hal­li­tuk­ses­sa vai ei.

    Onnek­si maa­han­muut­to sekoit­taa tätä umpeenkas­vanut­ta impivaaraa.

  96. spot­tu: Valmis­tet­taisi­inkoP­unavuores­sa edelleen hehku­lamp­pu­ja, karamelle­ja, vil­lalankaa ja kankai­ta jos joku olisi keksinyt soveltaa vas­taavaa mikro-opti­moin­tia aikoinaan kun näi­den yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­set alkoi­vat käy­dä mah­dot­tomik­si? TFP:n havait­sem­i­nen on empiri­aa, sen selit­tämi­nen teo­ri­aa, ja puut­tel­lisen seli­tyk­sen perus­teel­la toim­imi­nen toiveikas­ta ajattelua.

    Sin­un on hyvä lukea vaik­ka Patri­cia Beesonin artikke­li “TOTAL FACTOR PRODUCTIVITY GROWTH AND AGGLOMERATION ECONOMIES IN MANUFACTURING, 1959–73” tai sit­ten tutus­tua tuoreem­paan työhön vaik­ka taloudel­lisen aktivi­teetin tihey­den vaiku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­tymiseen C.C. Antonel­li, P.P. Patruc­co, F. Qua­traro, “Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge externalities:
    An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions”.

    Näis­säkin töis­sä havaitaan “inverse U‑shape” riip­pu­vu­us eli agglom­er­aa­tio­hait­to­jen dom­i­nanssi sen etu­i­hin tiiveysop­ti­min yläpuolel­la. Jälkim­mäisessä työssä on jopa Suomenkin alue mukana. Esimerkik­si jälkim­mäiset tek­i­jät suosit­ta­vat tek­nol­o­gisen aktiv­i­ti­teetin ja tietoin­ten­si­ivis­ten toimi­alo­jen ohjaamista alueille, jois­sa TFP indikoi kasvua ja pois alueil­ta, jois­sa se indikoi taantumista.

    TFP ana­lyysi on ollut jo kauan alue­poli­ti­ikan apuna ja täs­mämit­ta­ri­na. Sinän­sä kiin­nos­tavaa, että Suomen Pankissa 30-luvul­la kehitet­ty ns. Törn­qvist-Theil for­mu­loin­ti TFP tasoille eri toimi­aloille on tänä päivänä yksi keskeisim­mistä metodeista maail­mal­la. Voin jatkaa 2000-luvul­la tehty­jen TFP tutkimusten lis­taa agglom­er­aa­tion opti­mista, jos haluat. 

    Olen oikeas­t­aan yllät­tynyt, että tässä keskustelupi­iris­sä tiivey­den opti­moin­ti on nähty uute­na asiana. Ehkä se johtuu Helsin­gin Sanomien mielip­i­teen muokkauk­ses­ta ja vaiku­tuk­ses­ta käsi­tyk­seen asun­torak­en­tamisen pakos­ta (HS saa tulo­ja asun­tomain­ok­sista ja muitakin teitä kiin­teistöbis­nek­ses­tä). Se, että tuot­tavu­u­den opti­maali ei kiin­nos­ta Helsin­gin kaupun­gin­su­un­nit­telua, on jo vakavampi asia.

    1. On vähän kaukana tästä maailm,asta, jkos kasautu­mise­tu­ja tutk­i­taan aineis­tol­la, joka on peräisin vuosil­ta 1959–73.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    On vähän kaukana tästä maailm,asta, jkos kasautu­mise­tu­ja tutk­i­taan aineis­tol­la, joka on peräisin vuosil­ta 1959–73.

    Luon­non­lait eivät var­maankaan ole muut­tuneet sit­ten 70-luvun. Onko sin­ul­la mielessäsi jokin tiet­ty muu­tos tai mitat­ta­va omi­naisu­us, joka olisi nyky-yhteiskun­nas­sa tuo­hon aikaan ver­rat­tuna toisin, vai oliko tuo vain tyhjä heitto?

    1. Tekni­ik­ka on muut­tunut ja sähköi­nen tiedonväl­i­tys, ammat­ti­jakau­ma ka niin edelleen. Maat­alousy­hteiskun­nan esimerkik­si kan­nat­ti olla hajau­tuneem­pi kuin teol­lisu­usy­h­teuiskun­nan. Nimen omaan “luy­o­va luok­ka” on se joka hyö­tyy kasautu­mise­duista. Edelleen kaupunkien ilman­laatu on oparan­tunut olen­nais­es­ti, mikä suosii tiivi­im­pää rakentamista.

  98. “Ja olet siis koko ikäsi joutunut kär­simään sotkus­ta, möykästä ja epä­sosi­aal­i­sista ihmisistä” 

    Niin­hän sä näyt kuvit­tel­e­van, vaikken mä noin sanonutkaan. 

    “Miten toi epä­sosi­aal­isu­us sinus­ta näkyy Helsingissä?” 

    Mene vaikka­pa Kurvi­in ja tsekkaa möykkääviä ja aggres­si­ivisia sekakäyt­täjiä, kän­nykkään­sä räplääviä ja päälle kävele­viä somei­d­ioot­te­ja, ja jalka­käytäväl­lä tuhat­ta ja sataa fil­lar­il­la ajavia Bin Ladenin näköisiä par­ta­sui­ta. Siinä nyt ensalku­un. Tai sit­ten mene johonkin läheiseen puis­toon hel­teisenä kesäil­tana, ja ver­taa näkemääsi eläin­tarhaan. Eipä ole suur­takaan eroa, pait­si että elukat käyt­täy­tyvät yleen­sä parem­min (ja sotke­vat hel­vetisti paljon vähemmän). 

    Ja sok­e­ri­na poh­jana sit­ten vielä se sat­un­nainen nutipää, jon­ka mielestä sna­di ‘puis­tosoun­di’ on tietenkin arkivi­ikol­la mitä urbaanein­ta ja sykkiv­in­tä hienout­ta, vaik­ka me ympäril­lä asu­vat aamul­la töi­hin nousi­jat saat­taim­mekin ehkä olla HIEMAN eri mieltä. 

    Point­ti on se, että kyl­lähän noidenkin kanssa elämään kyke­nee. Mut­ta mik­si pitäisi, jos on itseä enem­män miel­lyt­täviäkin vai­h­toe­hto­ja tarjolla? 

    “Auto­tallilli­nen rivari PK-seudul­la A.K.A. lande.” 

    No sul­la on tietenkin oikeus mielip­i­teeseesi, on sen todel­li­nen arvo sit­ten mikä hyvänsä. 

    T. Mar­janiemen maalaispoikakandidaatti

  99. “motaria ym. autoväyliä pitäis jatku­vasti olla lisäämässä ja upgreidaamassa.” 

    Tot­ta joo. Niin ja ovatkin pir­u­laiset näi­nollen kuulem­ma sitä hukka­putkeakin sieltä Itik­ses­tä stadi­in päin purka­mas­sa, kos­ka lan­dea­han se on. Hel­vettiäkö siel­lä nääs metrol­la tehdään, kun sitä motari­akin pitää kato olla koko ajan lisäämässä ja upgreidaamassa? 

    T: Mah­dolli­nen tule­va häm­men­tynyt rivari­maalais­poi­ka Marjaniemestä

  100. juk­ka heikki­nen: sit­ten tutus­tua tuoreem­paan työhön vaik­ka taloudel­lisen aktivi­teetin tihey­den vaiku­tuk­ses­ta infor­maa­tion siir­tymiseen C.C. Antonel­li, P.P. Patruc­co, F. Qua­traro, “Pro­duc­tiv­i­ty growth and pecu­niary knowl­edge externalities:
    An empir­i­cal analy­sis of agglom­er­a­tion economies in Euro­pean regions”.

    Ja siel­läpä sanotaankin:
    ‘This is not to argue for pol­i­cy inter­ven­tion against agglom­er­a­tion and con­cen­tra­tion or antiur­ban regional
    policy.’
    Olisiko­han arvan­neet, mihin hei­dän tutkimus­taan voitaisi­in yrit­tää käyttää.

  101. Osmo Soin­in­vaara: Nimen omaan “luo­va luok­ka” on se joka hyö­tyy kasautumiseduista.

    Luo­van luokan kasautu­mi­nen houkut­telee perässä keskilu­okkaa, minkä seu­rauk­se­na alueen sta­tus muut­tuu tai hin­tata­so nousee, jol­loin luo­va luok­ka etsii uuden kasautu­mi­s­paikan, jonne keskilu­ok­ka taas het­ken päästä seu­raa ja sama uudelleen 😉

  102. juk­ka heikki­nen: Näis­säkin töis­sä havaitaan “inverse U‑shape” riip­pu­vu­us eli agglom­er­aa­tio­hait­to­jen dom­i­nanssi sen etu­i­hin tiiveysop­ti­min yläpuolella.

    Kaiken­lai­sis­sa lasken­nal­li­sis­sa hyö­ty- ja hait­ta-arviois­sa on se peru­songel­ma, että niis­sä kvan­tifioidaan asioi­ta, jot­ka eivät ole yhteis­mi­tallisia; ja joiden arvot­ta­mi­nen voi sub­jek­ti­ivis­es­ti vai­hdel­la hyvin paljon.

  103. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekni­ik­ka on muut­tunut ja sähköi­nen tiedonväl­i­tys, ammat­ti­jakau­ma ka niin edelleen. Maat­alousy­hteiskun­nan esimerkik­si kan­nat­ti olla hajau­tuneem­pi kuin teol­lisu­usy­h­teuiskun­nan. Nimen omaan “luy­o­va luok­ka” on se joka hyö­tyy kasautu­mise­duista. Edelleen kaupunkien ilman­laatu on oparan­tunut olen­nais­es­ti, mikä suosii tiivi­im­pää rakentamista.

    Tekni­ik­ka, sähköi­nen tiedonväl­i­tys, ammat­ti­jakau­ma, maat­alous ja kaupunkien ilman­laatu ovat muut­tuneet niin, että 70-luvun aineis­ton numeroar­vo­ja ei voi käyt­tää suo­raan väit­tämään jotain 2010-luvusta.

    Mut­ta se ei käynyt vielä selväk­si, käytet­ti­inkö joitain tuol­laisia arvo­ja väärin. Keskit­tymishyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen toim­intata­vat lienevät samat nyt ja sil­loin, joten noil­ta osin 70-luvun tutkimuk­set voivat olla edelleen täysin nykyaikaan pure­via. Et voi tuomi­ta 70-luvun tutkimusten etkä aineis­to­jenkaan järkevää käyt­töä yleisesti.

    “Luo­van luokan” kohdal­la en keksinyt mitää muu­tostrendiä 70-luvul­ta nykypäivään. Tiedonväl­i­tys ja tekni­ik­ka mah­dol­lis­ta­vat entistä parem­min toimin­nan hajaut­tamisen, mut­ta et var­maankaan tarkoit­tanut tätä.

    Minus­ta siis pääsään­tönä 70-luvun (sil­loin pätevät) tutkimuk­set ovat edelleen päte­viä. Jos niis­sä on viitat­tu johonkin tiet­tyyn aikaan, tuo­ta aikaa koske­via johtopäätök­siä ei tietenkää voi kri­ti­ikit­tömästi siirtää koske­maan mui­ta aiko­ja, vaan vain niitä aiko­ja joista tutkimuk­ses­sa puhut­ti­in. Jos tuol­laista on tapah­tunut blogikom­menteis­sa, pitäisi yksilöidä, mis­sä kohdas­sa men­ti­in vikaan. Yleis­es­ti ole­tan keskit­tämishyö­ty­jen ja ‑hait­to­jen nou­dat­ta­van samaa logi­ikkaa sil­loin ja nyt.

    1. Suuri muut­to kaupunkei­hin ja nimeno­maan niiden keskus­ta-alueille käyn­nistyi vas­ta 1990-luvul­la, joten tässä välis­sä on tapah­tunut jotain merkit­tävää, joka on lisän­nyt edullisu­ut­ta asua ruu­tukaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tunut kaikkial­la teol­li­sis­sa maissa.

  104. Halu­aisin tuos­sa täs­men­tää, että luo­va luok­ka hyö­tyy siitä jos he pää­sevät nopeam­min keskustele­maan keskenään — Inter­net on tässä paljon nopeampi kuin naa­purin ovikello.

    Esim. joku Otaniemen teekkarikylä on esimerk­ki siitä että kasautu­mishyö­tyjä tapah­tuu — mut­ta se on eri­laista kasautu­mista kuin mitä rak­en­tamises­sa tapah­tuu. Eli jos on joku saman­henkisten ihmis­ten yhteisö, sieltä läh­tee näitä höy­tyjä. Kun tavataan luen­noil­la ja tapah­tu­mis­sa, ale­taan luot­taa toisi­in ja uskalletaan perus­taa yrityksiä.

    Toinen on vaik­ka joku sijoit­ta­jien yhteisö, joka investoi yri­tyk­si­in — kun on mui­ta saman­henkisiä alkaa tapah­tua ver­tailua ja verkot­tumista — ehkä nämä sijoit­ta­jat ja “iso raha” on se joka vielä vaatii tuo­ta läheisyyt­tä, investoin­tipäätös vaatii luot­ta­mus­ta ja sitä ei oikein uskalla tehdä tapaa­mat­ta ihmisiä tai tuntematta.

    Mut­ta se, että johonkin raken­netaan talo­ja, ei se tarkoi­ta että nämä ihmiset oli­si­vat jotenkin keskenään tekemi­sis­sä, vaan tarvi­taan niitä estrade­ja joil­la toim­i­taan. Tässä suh­teessa Helsin­ki on aivan ylivoimainen — siel­lä on parhaat puit­teet kokoon­tua yhteen jonkun asian tiimoil­ta tai har­ras­taa tai opiskel­la jotain — ja tämä on myös seu­raus­ta suures­ta ihmis­määrästä, jos­ta löy­tyy eri asioiden osaa­jia enem­män. Toisaal­ta, kun ihmisiä on paljon, voivat jotkut resurssit myös lop­pua kesken — esimerkkinä vaikka­pa Helsin­gin työväenopis­to, jon­ka kurs­seille jonot­ta­mi­nen on melkoista tuskaa, kos­ka palve­limet kaa­tu­il­e­vat tai menevät tukkoon ja ilmoit­tau­tu­mi­nen pitää tehdä juuri tiet­tyyn kel­lon­aikaan. Mut­ta nämä ovat tietenkin kor­jat­tavis­sa ole­via ongelmia ja kasvukipuja.

  105. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekni­ik­ka on muut­tunut ja sähköi­nen tiedonväl­i­tys, ammat­ti­jakau­ma ka niin edelleen. Maat­alousy­hteiskun­nan esimerkik­si kan­nat­ti olla hajau­tuneem­pi kuin teol­lisu­usy­h­teuiskun­nan. Nimen omaan “luy­o­va luok­ka” on se joka hyö­tyy kasautu­mise­duista. Edelleen kaupunkien ilman­laatu on oparan­tunut olen­nais­es­ti, mikä suosii tiivi­im­pää rakentamista. 

    sig­natu­uri­ni voisi olla “Kaik­ki asu­vat mis­sä huvit­taa”. Markki­na­t­alous on tois­taisek­si paras­ta mitä olemme organisoineet.

    Mut­ta sit­ten on se iso ei-Markki­na­t­alous ja ei oikein kovin “luo­va” luokkakaan. Eli valtio.

    Min­un huoleni on, että val­tion­hallinnon sijain­ti alati kas­vavas­sa ja suh­teel­lis­es­ti kallis­tu­vas­sa pääkaupungis­sa, tuot­tavu­u­den riip­pu­vu­us­suh­teen mah­dolli­nen negati­ivi­su­us huomioonot­taen, sekä kil­pailun täy­delli­nen ja absolu­ut­ti­nen puute sub­jek­tin luon­teen vuok­si, aikaansaa tyystin tarpee­ton­ta ja elin­ta­soa nos­tam­a­ton­ta tuot­tavu­u­den kasvun vaa­timus­ta muual­la Suomes­sa. Sik­si Helsin­gin asia on myös Suomen asia. Ja oikeas­t­aan vain siitä syystä.

  106. Tule­vaisu­u­den työ, yksi näkemys:
    http://tinyurl.com/mlvpahg

    Kovasti näyt­täisi luo­va työ irroit­tau­tu­van paikas­ta ja kasautu­mi­nen tapah­tuukin verkossa.

    Edu­ca­tion
    As the pop­u­la­tion grows and also old­er peo­ple need to be retrained in new skills, in the future teach­ing will be done less in schools and more online lead­ing to a need for more vir­tu­al teach­ers and on-line edu­ca­tion­al mate­ri­als devel­op­ers. The Open Uni­ver­si­ty start­ed this trend and vir­tu­al learn­ing pro­grams such as Moo­dle, Black­board and Web CT will accel­er­ate this trend. Even uni­ver­si­ties are not immune with the devel­op­ment of MOOCs — Mas­sive Open On-line Cours­es at places such as Har­vard University.

    The work­place of the future
    The employ­ee work­ing a nine to five day in an office may become the excep­tion rather than the rule. The divi­sion between work life and home life may become much less pro­nounced. Staff may be work­ing from loca­tions across the globe who col­lab­o­rate at all hours of the day. Telecom­mut­ing and remote work­ing will become com­mon. Employ­ees will have an online pro­file that goes with them what­ev­er device they’re using: PC, tablet or smart phone. They will be more mobile, more con­nect­ed and more agile.

    Research by Deloitte found that over 30% of work­spaces are vacant dur­ing the busi­ness day. So organ­i­sa­tions are pay­ing unoc­cu­pied space plus the asso­ci­at­ed pow­er, heat­ing and infra­struc­ture require­ments. The study esti­mat­ed that that a com­pa­ny with 4,400 employ­ees could save up to $8 mil­lion per year just by reduc­ing their office space by 14%.

    Some offices may become almost emp­ty as employ­ees increas­ing­ly work else­where and com­pa­nies cut bud­gets and facil­i­ties foot­prints. Pro­gres­sive com­pa­nies are adopt­ing flex­i­ble work­ing and encour­ag­ing employ­ees to work from home or else­where. Self employ­ment is like­ly to increase at it becomes increas­ing­ly easy to man­age a small busi­ness from your own home. Port­fo­lio work­ing and work­ing from home are also like­ly to increase, the lat­ter to cut down the costs and time need­ed for com­mut­ing and also to reduce the pol­lu­tion that this incurs.

    Research by Knoll found that cen­tralised offices will be dif­fer­ent from offices of today, with a vari­ety of work­ing envi­ron­ments to suit work­ers with dif­fer­ent roles. The office will become a cen­tre for impor­tant face-to-face meet­ings, such as cus­tomer sales and train­ing, inten­sive work ses­sions and social events the study.

  107. Ville: Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­taisi mitään tai olisi oikeas­t­aan hyvä asia. Käytän­nössä asun­not oste­taan lainara­hal­la ja korkeampi hin­ta näkyy korkeamp­ina kuukausiku­luina. Se taas on pois muus­ta kulu­tuk­ses­ta, vaik­ka asian miten päin yrit­täisi selit­tää. Lisäk­si asun­to­jen hin­nan­nousu liit­tyy käytän­nössä palkkata­son yleiseen nousu­un, jol­loin myös huolto- ja kor­jausku­lut kas­va­vat. On ehkä ihan hyvä, että esim. eläkeläiset joutu­vat muut­ta­maan pois “ylisu­urista” asun­nois­taan, mut­ta yleis­es­ti hyv­in­voin­ti voisi olla suurem­paa, jos asun­to­jen hin­take­hi­tys olisi maltil­lista (vrt. Saksa).

    Samaa mieltä! Ja asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä ei oikein saa maltil­lisem­mak­si mil­lään muul­la kuin rak­en­ta­mal­la kasvukeskuk­si­in reilusti lisää asuntoja.

  108. “Kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä asun­noista mak­se­taan eniten – siis mis­sä ne ovat halutuimpia.”

    Kan­nat­tamiset riip­pu­vat sitiä, kenen kannal­ta asi­aa kat­so­taan. Kyl­lä niille halvoillekin asun­noille olisi otta­jia, jos niitä olisi tar­jol­la uusi­na. Mut­ta halpu­us tarkoit­taa kiin­teistö­markki­noil­la yleen­sä asun­non huonoa kun­toa. Kat­so­ma­l­la sitä, mis­sä nyt on kallista, tulee tarkastelleek­si samal­la sitä, mil­lä alueil­la käytetään eniten rahaa kiin­teistö­jen ylläpi­toon ja kor­jauk­si­in. Keskus­ta-alueen yhtiö­vastik­keet per neliö ovat aivan toista tasoa kuin lähiöalueilla.

    Jos kat­so­taan asi­aa toisaal­ta siltä kannal­ta, että yhteiskun­ta mak­saa asun­to­jen vuokrista huo­mat­ta­van osan, niin kalli­ille paikoille rak­en­t­a­mi­nen tarkoit­taa myös yhteiskun­nalle ajan saatossa kalli­ita kulu­ja. Kalli­il­la paikoil­la on usein myös tavanomaista kalli­im­mat ylläpi­to- ja peruskorjauskulutkin.

    1. Kun raken­netaan asun­to­ja hyville paikoille, niiden hin­ta las­kee huonoil­la paikoil­la, joten halpo­ja aus­nto­ja tulee tar­jol­la aivan yhtä paljon, kuin jos uusille asun­noille etsit­täisi­in itse­tarkoituk­sel­lis­es­ti huono­ja paikkoja.

  109. Jaakko:
    Samaa mieltä! Ja asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä ei oikein saa maltil­lisem­mak­si mil­lään muul­la kuin rak­en­ta­mal­la kasvukeskuk­si­in reilusti lisää asuntoja.

    Saa­han. Alen­ta­mal­la esim. vuokratukia ja korot­ta­mal­la työ­suhdea­sun­to­jen vero­tusar­vo­ja, nos­ta­mal­la kiin­teistövero­ja ja pois­ta­mal­la omis­tusasun­to­jen verovähen­nysoikeudet kiin­teistö­jen arvot saa suo­ras­taan rom­ah­ta­maan ilman, että rak­en­taa yhtään uut­ta tönöä mihinkään.

    Mut­ta näistä asioista ei Suomes­sa halu­ta keskustel­la yhtä aikaa asun­to­jen hin­ta-asioiden kanssa, vaik­ka lukuis­ten kan­sain­välis­ten tutkimusten mukaan näil­lä asioil­la on selkeä yhteys.

    Helsingis­säkin on vaik­ka kuin­ka paljon vajaakäytöl­lä ole­via asun­to­ja. Näi­den määrä vähenisi vero­tus­muu­tok­sil­la, kun asun­to­ja ei kan­nat­taisi enää pitää tyhjil­lään tai kakkosasuntoina.

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri muut­to kaupunkei­hin ja nimeno­maan niiden keskus­ta-alueille käyn­nistyi vas­ta 1990-luvul­la, joten tässä välis­sä on tapah­tunut jotain merkit­tävää, joka on lisän­nyt edullisu­ut­ta asua ruu­tukaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tunut kaikkial­la teol­li­sis­sa maissa. 

    Mä sanois­in että alkoi jo 1970–80 luvun tait­teessa, ensin opiske­li­joiden ja boheemien hip­pi­en muo­dos­sa mut­ta sit­ten 1990-luvul­ta alka­en on alka­nut kel­va­ta keskiluokallekin. 

    Itse tulk­it­sen sen niin että keskikaupun­ki on tul­lut halut­tavak­si kun saastet­ta ja melua levit­tävä teol­lisu­us ja sata­mat ovat muut­ta­neet pois, ja niiden paikalle raken­netut uudet sekä asuin‑, kaup­pa- ja kult­tuuri- kort­telit (tai van­ho­jen teol­lisu­us­raken­nusten julk­i­sivu­jen sisälle raken­netut) ovat tar­jon­neet ihmisille uusia elämyk­siä kokea urbaanisu­us. Ennen­hän tehdasalueet oli­vat kaupunki­laisil­ta sul­jet­tu­ja paikko­ja, nyt niiden ovet ja por­tit ovat avoimia kaikille. Ymmär­rän ihan hyvin mik­si sel­l­aiset kaupungi­nosat kuin Ruo­ho­lahti vetävät väkeä.

    1. Pakop­utkien katalysaaty­torit ja taloko­htaisen kok­siläm­mi­tyk­sen vai­h­tu­mi­nen kaukoläm­mök­si ja joukkoli­ikenne. Ne ovat syytä kaupunki­a­sumisen suo­sion nousuun.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Suuri muut­to kaupunkei­hin ja nimeno­maan niiden keskus­ta-alueille käyn­nistyi vas­ta 1990-luvul­la, joten tässä välis­sä on tapah­tunut jotain merkit­tävää, joka on lisän­nyt edullisu­ut­ta asua ruu­tukaa­va-alueil­la. Tämä on tapah­tunut kaikkial­la teol­li­sis­sa maissa.

    Nykyisen kaltaista muut­toa kaupunkei­hin on tapah­tunut kai jo sata vuot­ta. En tiedä mitä erikoista täl­laista olisi tapah­tunut 1990-luvul­la, enkä ole kuul­lut, että ruu­tukaa­va-aluei­den suo­sio olisi yleis­es­ti noussut.

    Ehkä mainit­se­masi ilman­laadun parane­m­i­nen on vaikut­tanut hie­man. Mut­ta mitään kovin merkit­täviä keskit­tämishyö­ty­i­hin ja ‑hait­toi­hin vaikut­tavaa uut­ta viime vuosikym­meninä syn­tynyt­tä tek­i­jää en kek­si. Keskit­tämisen hyödyt ja hai­tat lienevät jok­seenkin samat kuin ennenkin, pienin ajanko­hdan määräämin painokerroineroin.

    Tässäkin totean, että keskustelus­sa kan­nat­taa erot­taa toi­sis­taan tapah­tunut siir­tymi­nen ja asumisen viihty­isyys. Siir­tymistä on tapah­tunut jatku­vasti teol­lis­tu­misen alkua­joista läh­tien, mut­ta viihtyvyys ei ole aina ollut syy, eikä seurauskaan.

  112. Osmo Soin­in­vaara: Suuri muut­to kaupunkei­hin ja nimeno­maan niiden keskus­ta-alueille käyn­nistyi vas­ta 1990-luvul­la, […] Tämä on tapah­tunut kaikkial­la teol­li­sis­sa maissa.

    Kaupungis­tu­misen vauhti on ollut kova myös kehit­tyvis­sä ja kehit­tymät­tömis­sä mais­sa, eli kyse ei ole vain jälki­te­ol­lisen yhteiskun­nan kehityssuunnasta.

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Pakop­utkien katalysaaty­torit ja taloko­htaisen kok­siläm­mi­tyk­sen vai­h­tu­mi­nen kaukoläm­mök­si ja joukkoli­ikenne. Ne ovat syytä kaupunki­a­sumisen suo­sion nousuun. 

    Toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä alkoi olla jo 100 vuot­ta sit­ten, ja kok­seis­takin taidet­ti­in päästä eroon jo 60–70 luvulla.
    Itse näk­isin sen että kan­takaupungis­sa asumis­es­ta yksinker­tais­es­ti tuli “muo­tia” 1980–90 luvul­la ja ennakkolu­u­lot sitä kohtaan häl­veni ns suuria ikälu­okkia nuorem­mil­la ikälu­okil­la. Itsel­läni on osit­tain sel­l­ainen per­he jol­la on ennakkolu­u­lo­ja kan­taka­pun­ki-asumiseen joten se ei ole vai­h­toe­hto meille, mut­ta mul­la ei ole sinänsä.

    1. Kyl­lä kaupun­ki-ilma oli vielä 1980-luvun alus­sa olen­nais­es­ti epäter­veel­lisem­pää hen­git­tää kuin nyky­isin ja autot pila­si­vat asuinympäristöä paljon pahem­min kuin nyt.

  114. Jaakko: Samaa mieltä! Ja asun­to­jen hin­take­hi­tys­tä ei oikein saa maltil­lisem­mak­si mil­lään muul­la kuin rak­en­ta­mal­lakasvukeskuk­si­in reilusti lisää asuntoja.

    Saa kyl­lä. Rahoi­tus­poli­ti­ikalla voidaan aset­taa lainara­joit­tei­ta, pro­gres­si­ivis­es­ti tulo­jen mukaan.

    1. Rahoi­tus­poli­ti­ikalla voidaan aset­taa lainara­joit­tei­ta, pro­gres­si­ivis­es­ti tulo­jen mukaan.

      Oletko lainkaan ajatel­lut, että jos te yritätte estää kaupunkei­hin muu­ton kieltämäl­lä asun­to­lainat, ihmiset voivat ottaa asun­to­lainan jostain ulko­mais­es­ta pankista?

  115. Juho Laatu:
    “Luo­van luokan” kohdal­la en keksinyt mitää muu­tostrendiä 70-luvul­ta nykypäivään. Tiedonväl­i­tys ja tekni­ik­ka mah­dol­lis­ta­vat entistä parem­min toimin­nan hajaut­tamisen, mut­ta et var­maankaan tarkoit­tanut tätä. 

    Joil­lakin on ehkä vähän ylevä käsi­tys mitä “luo­va luok­ka” oikein on. Ne eivät ole mitään tiedemiehiä jot­ka ovat omis­tau­tuneet työhön­sä 120% ja istu­vat auto­tallis­saan vapaa-aikanaan suun­nit­tele­mas­sa uusia hip­pavimp­po­ja kuten joku Bill Gates tai Steve Jobs aikoinaan. Ja sit­ten nap­pia paina­mal­la levit­tävät keksin­tön­sä koko maail­malle niin että tien­aa­vat miljoonia. 

    He ovat taval­lisia miehiä ja naisia joil­la on sel­l­ainen työ ja sel­l­aiset har­ras­tuk­set että muiden saman­henkisten tapaami­nen päivit­täin, jos ollaan rehellis­es­ti, joskus myös jonkun kal­jatuopin ääressä, ihan spon­taanisti ilman mitään etukäteis­su­un­nit­telua ja kalen­teriva­rauk­sia on se elämän suo­la. He eivät myöskään ole sel­l­aisia jot­ka elävät tois­t­en siiv­el­lä vaan mak­sa­vat itse itse tien­aamil­laan rahoil­laan asumisen­sa ja huvinsa. 

    Luo­van luokan osu­us väestöstä on kyl­lä nous­sut sit­ten 1970-luvun. Sil­loin heitä oli niin paljon että mah­tu­i­v­at samaan kapakkapöytään. Nyt heitä on enemmän. 

    Keskusta­laisen maail­mankäsi­tyk­sen mukaan Suomen pitäisi elää vain maat­alous- ja teol­lisu­us­tuot­teil­la. Kaik­ki muu on tuh­laus­ta. Taiteil­i­joidenkin pitäisi vain laulaa kansan­laulu­ja tai veistää pat­sai­ta Kyösti Kallios­ta tai Kekkos­es­ta. Kekko­nen kuoli 29 vuot­ta sit­ten. Antaa hänen lev­ätä rauhassa.

  116. juk­ka heikki­nen:Rahoi­tus­poli­ti­ikalla voidaan aset­taa lainara­joit­tei­ta, pro­gres­si­ivis­es­ti tulo­jen mukaan.

    Nämä ehdo­tuk­sethan menevät koko ajan entistä hullummiksi!

  117. R.Silfverberg: Joil­lakin on ehkä vähän ylevä käsi­tys mitä “luo­va luok­ka” oikein on. Ne eivät ole mitään tiedemiehiä jot­ka ovat omis­tau­tuneet työhön­sä 120% ja istu­vat auto­tallis­saan vapaa-aikanaan suun­nit­tele­mas­sa uusia hip­pavimp­po­ja kuten joku Bill Gates tai Steve Jobs aikoinaan. Ja sit­ten nap­pia paina­mal­la levit­tävät keksin­tön­sä koko maail­malle niin että tien­aa­vat miljoonia. 

    He ovat taval­lisia miehiä ja naisia joil­la on sel­l­ainen työ ja sel­l­aiset har­ras­tuk­set että muiden saman­henkisten tapaami­nen päivit­täin, jos ollaan rehellis­es­ti, joskus myös jonkun kal­jatuopin ääressä, ihan spon­taanisti ilman mitään etukäteis­su­un­nit­telua ja kalen­teriva­rauk­sia on se elämän suo­la. He eivät myöskään ole sel­l­aisia jot­ka elävät tois­t­en siiv­el­lä vaan mak­sa­vat itse itse tien­aamil­laan rahoil­laan asumisen­sa ja huvinsa. 

    Joillekin “luoville” päivit­täi­nen muiden tapaami­nen voi olla tärkeää, ja toisille ei. Joku luo­va voi vaikka­pa perus­taa moni­toimikonepa­jan pikku­paikkakun­nalle ja tar­jo­ta töitä paikallisille taviksille. Toinen tekee luo­vaa per­for­mas­sia kaverei­den kanssa kaupungissa.

    Nykyään moni luo­va ihmi­nen tapailee kavere­itaan netis­sä, ja on sik­si paljon aiem­paa vapaampi sijoit­tumaan vaikka­pa kor­peen tukkikämpälle.

    Siihen kysymyk­seen, miten tilanne on muut­tunut sit­ten 70-luvun en löytänyt vielä noi­ta hajau­tu­mista puoltavia seikko­ja parem­paa vastausta.

    Luo­van luokan osu­us väestöstä on kyl­lä nous­sut sit­ten 1970-luvun. Sil­loin heitä oli niin paljon että mah­tu­i­v­at samaan kapakkapöytään. Nyt heitä on enemmän. 

    Ammat­ti­rak­en­teessa on kyl­lä tapah­tunut muu­tok­sia. Esimerkik­si tietotekni­ikan pari­in on tul­lut uusia ammat­tiryh­miä. En ole var­ma siitä, että “luo­van luokan” koko olisi merkit­tävästi kas­vanut. Tarkoi­tan sitä, että voimme ajatel­la, että sekä 70-luvul­la että nyt yhteiskun­taa “luo” sama pros­ent­ti ihmisiä (vaikka­pa 5%). Vaik­ka ammat­tien vaa­timus­ta­so olisikin nous­sut, vain tuo 5% hyö­tyy “luovien yhtey­destä” sil­loin ja nyt. Lop­ut painaat tämän (rankasti yksinker­tais­ta­van) teo­ri­an mukaan perus­du­u­nia (nyt tosin ehkä hie­man koulu­tus­ta vaativampaa).

    Toinen näkökul­ma on glob­al­isaa­tion näkökul­ma. Tässä mielessä kon­tak­tien (kau­pal­lis­ten ja tieto­taidol­lis­ten) tarve on kas­vanut. Yksit­täisen ihmisen asuin­paikalla ei ole globaalis­sa maail­mas­sa samaa merk­i­tys­tä kuin aiem­min. Jos teen globaalia “luon­tia”, työkent­täni on koko maail­ma, ja yksit­täisen kylän tai kaupun­gin yhteyk­sien määräl­lä on min­ulle paljon aiem­paa vähäisem­pi merk­i­tys. Keskit­tymishyödyt val­u­vat tässäkin siis osin net­ti­in, ja net­ti on läs­nä kaikkial­la. (P.S. En kir­joi­ta tätäkään kir­jet­tä Helsin­gin pos­ti­talon tai kup­pi­loiden nurkilla.)

    Keskusta­laisen maail­mankäsi­tyk­sen mukaan Suomen pitäisi elää vain maat­alous- ja teol­lisu­us­tuot­teil­la. Kaik­ki muu on tuh­laus­ta. Taiteil­i­joidenkin pitäisi vain laulaa kansan­laulu­ja tai veistää pat­sai­ta Kyösti Kallios­ta tai Kekkos­es­ta. Kekko­nen kuoli 29 vuot­ta sit­ten. Antaa hänen lev­ätä rauhassa.

    En usko keskusta­lais­ten allekir­joit­ta­van tuo­ta väitet­tä. Tuo kuu­lostaa enem­mänkin jonkin­laiselta vihol­lisku­van maalailul­ta. Puoluei­den välil­lä on toki pieniä pain­o­tusero­ja, mut­ta en usko keskusta­lais­ten luot­ta­van kovin vah­vasti kansan­laului­hin enkä Helsin­gin kuplalais­ten punavi­inin voimaan. Molem­pia voi uha­ta eristäy­tymi­nen omi­in kup­pikun­ti­in­sa, jol­loin laveam­mat yhtey­de­no­ton mui­hin kans­saih­misi­in (eri­tyis­es­ti hyödyl­lisimpi­in toisel­la taval­la ajet­tele­vi­in) jäävät hyödyntämättä.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Kyl­lä kaupun­ki-ilma oli vielä 1980-luvun alus­sa olen­nais­es­ti epäter­veel­lisem­pää hen­git­tää kuin nyky­isin ja autot pila­si­vat asuinympäristöä paljon pahem­min kuin nyt.

    Ilma on var­masti paran­tunut. En usko sen vaikut­ta­neen sijoit­tumiseen kovinkaan paljoa, sil­lä aiem­min tuol­laisille asioille ei laitet­tu kovin paljon pain­oa, ja ilman saastei­den vaar­al­lisu­ut­ta ei yleis­es­ti tun­net­tu. Siinä vai­heessa, kun tieto ja välit­tämi­nen lisään­tyi, ilmakin alkoi jo pian puhdis­tua. Vaiku­tus ihmis­ten päätök­si­in oli siis kovin lyhytaikaista.

    Ter­veysvaiku­tuk­sia siis on ollut ja on ehkä yhä, mut­ta ne eivät ole vaikut­ta­neet var­maankaan kovin vah­vasti ihmis­ten kokemi­in keskit­tymishait­toi­hin. Var­maankin Helsin­gin keskus­tan suo­sios­sa on tapah­tunut jokin pieni notkah­dus jos­sain lyi­jy­ben­sakeskustelun vai­heessa. Yksi hait­ta muiden joukossa.

  119. Juho Laatu: Joillekin “luoville” päivit­täi­nen muiden tapaami­nen voi olla tärkeää, ja toisille ei. Joku luo­va voi vaikka­pa perus­taa moni­toimikonepa­jan pikku­paikkakun­nalle ja tar­jo­ta töitä paikallisille taviksille. Toinen tekee luo­vaa per­for­mas­sia kaverei­den kanssa kaupungissa. 

    Pikku­paikkakun­nal­la on käytän­nössä pakko työl­listyä yrit­täjänä ellei ole maatalous‑, ter­vey­den­hoito tai ope­tusalal­la tai halua kulkea ylip­itk­iä työ­matko­ja, mut­ta yrit­tämisessä on omat riskin­sä ja keskiver­to­suo­ma­laiset eivät halua ottaa niitä. Ei kuu­losta kival­ta joutua mak­samaan asun­ton­sa 2–3 ker­taa kun yri­tyk­set ovat kaatuneet. Tun­nen ihmisiä jot­ka ovat joutuneet. 

    Juho Laatu:
    Ammat­ti­rak­en­teessa on kyl­lä tapah­tunut muu­tok­sia. Esimerkik­si tietotekni­ikan pari­in on tul­lut uusia ammat­tiryh­miä. En ole var­ma siitä, että “luo­van luokan” koko olisi merkit­tävästi kas­vanut. Tarkoi­tan sitä, että voimme ajatel­la, että sekä 70-luvul­la että nyt yhteiskun­taa “luo” sama pros­ent­ti ihmisiä (vaikka­pa 5%). Vaik­ka ammat­tien vaa­timus­ta­so olisikin nous­sut, vain tuo 5% hyö­tyy “luovien yhtey­destä” sil­loin ja nyt. Lop­ut painaat tämän (rankasti yksinker­tais­ta­van) teo­ri­an mukaan perus­du­u­nia (nyt tosin ehkä hie­man koulu­tus­ta vaativampaa). 

    Jospa odotet­taisi­in että joku ammat­tien esi­in­tymisti­las­to­ja ja niiden luok­i­tuk­sia parem­min per­il­lä ole­va ottaisi kan­taa tähän kos­ka meil­lä on niin eri­laisia näke­myk­siä. Mä lasken tyyp­il­lisik­si luo­van luokan ammateik­si sel­l­ai­et kuten vaat­tei­den tai muiden kulu­tus­tuot­tei­den des­ig­naa­jat, eri alo­jen taiteil­i­jat, myös esi­in­tyvät sel­l­aiset ja muut showjulkkik­set, urheil­i­jat, main­os ja markki­noin­ti-ihmiset. Ja niitä on huo­mat­tavasti enem­män kuin 70-luvul­la. Se johtuu siitä että ihmisil­lä ja yhteiskun­nal­la on enem­män rahaa pyörit­tää tätä bisnestä. Ajat­tele, sil­loin olli 2 TV-kanavaa, nyt on 15 joi­ta saa kat­soa ilmaisek­si ja puolen sataa jot­ka maksavat. 

    Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuuri­alan perustyön­tek­i­jät ja insinöörit mut­ta minä en. 

    Juho Laatu:
    Toinen näkökul­ma on glob­al­isaa­tion näkökul­ma. Tässä mielessä kon­tak­tien (kau­pal­lis­ten ja tieto­taidol­lis­ten) tarve on kas­vanut. Yksit­täisen ihmisen asuin­paikalla ei ole globaalis­sa maail­mas­sa samaa merk­i­tys­tä kuin aiem­min. Jos teen globaalia “luon­tia”, työkent­täni on koko maail­ma, ja yksit­täisen kylän tai kaupun­gin yhteyk­sien määräl­lä on min­ulle paljon aiem­paa vähäisem­pi merk­i­tys. Keskit­tymishyödyt val­u­vat tässäkin siis osin net­ti­in, ja net­ti on läs­nä kaikkial­la. (P.S. En kir­joi­ta tätäkään kir­jet­tä Helsin­gin pos­ti­talon tai kup­pi­loiden nurkilla.)

    Palaan asi­aan sit­ten kun joku pystyy ohjaa­maan mon­en näyt­telijän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tietysti maaseudul­la ja pikku­paikkakun­nil­la on kanssa kesä- ja har­ras­tusteat­tere­i­ta, ja youtubeen voi lait­taa amatööriv­ideoita mut­ta nyt tarkoi­tan jotain sel­l­aista joka vetää iso­ja, mon­en sadan kat­so­jan sale­ja täy­teen ja pyörii ohjelmis­tossa mon­ta kuukaut­ta. Net­ti tosin kerää miljoon­ayleisön mut­ta vain yksi miljoonas­ta keskimäärin kek­sii jotain nin repäi­sevää että voi tehdä uraa sil­lä, kuten Sara Forsberg. 

    Juho Laatu:
    En usko keskusta­lais­ten allekir­joit­ta­van tuo­ta väitet­tä. Tuo kuu­lostaa enem­mänkin jonkin­laiselta vihol­lisku­van maalailul­ta. Puoluei­den välil­lä on toki pieniä pain­o­tusero­ja, mut­ta en usko keskusta­lais­ten luot­ta­van kovin vah­vasti kansan­laului­hin enkä Helsin­gin kuplalais­ten punavi­inin voimaan. Molem­pia voi uha­ta eristäy­tymi­nen omi­in kup­pikun­ti­in­sa, jol­loin laveam­mat yhtey­de­no­ton mui­hin kans­saih­misi­in (eri­tyis­es­ti hyödyl­lisimpi­in toisel­la taval­la ajet­tele­vi­in) jäävät hyödyntämättä.

    Mä myön­nän että se väite kansan­lauluista oli trol­li, mut­ta Hir­vaskos­ki talous­maanti­eteel­lis­es­tä työryh­mästä on nimeno­maan halunut että suo­ma­laiset työl­listy­i­sivät vain peruseloinkeinois­sa ja toisaal­ta olen saanut aika tarpeek­si viime aiko­jen Kekkos-hehku­tuk­ses­ta. Ehkä enem­män sik­si että hän­tä on eräis­sä piireis­sä hehkutet­tu ulkopoli­ti­ikan ain­oana totu­u­den­tor­ve­na, mut­ta kum­minkin. Alkaa muis­tut­taa jotain Titon Jugoslavi­aa, siitä tuli muuten kiin­nos­ta­va TV-dokkari tänään. Kun jotain toitote­taan ja toitote­taan medi­as­sa jatku­vasti niin siitä tulee ihmis­ten mielestä totta.

  120. ze: Voi vel­jet. Sinä tai­dat oikeasti uskoa, että sin­un makusi tässä asi­as­sa on ain­oa oikea, ja että eri mieltä ole­vat vain oper­oi­vat puut­teel­lisen tiedon varassa. 

    Mon­esti tääl­lä näkee san­ot­ta­van, että “betonivihreät” (ja mitä noi­ta hausko­ja nim­i­tyk­siä nyt olikaan) halu­a­vat pakot­taa kaik­ki asumaan kivikaupunki­in. Minus­ta näyt­tää kyl­lä siltä, että “betonivihrei­den” kesku­udessa ollaan valmi­ita myön­tämään, että kaik­ki eivät suinkaan halua asua kaupungis­sa, mut­ta “kaupunki­vas­taisille” tun­tuu ole­van kauhean vaikeaa myön­tää, että jotkut saat­ta­vat kuitenkin pitää kaupungis­sa asumis­es­ta. Liekö tuo “te halu­at­te pakot­taa kaik­ki asumaan paikas­sa x” ‑mantra jonkin­lainen psykologi­nen projektio? 

    Parhait­en voi eri­laisia aluei­ta ver­tail­la, jos niitä omako­htaisen asumisen kaut­ta tun­tee. Kun takana on use­ampi vuosikym­men asum­ista kivikaupungis­sa aika moni tietää viimeistään sil­loin, mitä se on. 

    Tässä vähän täy­den­nys­tä nim­imerk­ki “ze”:n tietoi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) julka­istus­ta Yle:n Helsinki­in liit­tyvästä uutis­es­ta: ks. “yle.fi/uutiset/espoo_imuroi_hyvia_veronmaksajia_helsingista__joistain_kaupunginosista_keskiluokka_jo_lahes_kadonnut/798533”.
    Jos kaupunkia tiivis­tetään liikaa ja vääris­sä paikois­sa, voi myöskin käy­dä aika has­susti. Jos joku slum­mia kaipaa, jääköön sit­ten kaipaa­maan. Keskilu­ok­ka (=hyvät veron­mak­sa­jat) han­kkii siloin auton (kel­lä ei ole) ja nos­taa kytk­in­tä …, mut­ta tuo ei ole alueelle hyväk­si. Ihmisil­lä tulee olla vapaus päät­tää siitä, mis­sä omara­hoituk­sen­sa (ja mah­dol­lisen, kohtu­ullisen lainamäärän) puit­teis­sa asuvat. 

    Isol­la rahal­la ehkä vähän lähempänä Kai­vokat­ua ja meren­ran­taa, niin halut­taes­sa, pienem­mäl­lä bud­jetil­la vähän kauem­pana, mis­tä juna, bus­si, autokin, metro, raitio­vaunu, moot­tori- tai polkupyörä tahi omat jalat töi­hin päiväk­si tuo­vat. Kun­nolli­nen, suju­vak­si suun­nitel­tu, tehty ja tarvit­taes­sa kor­jat­tu liiken­nejär­jestelmä seudulle tietysti tarvitaan.

    Helsingis­sä ikäni asuneena (asun tois­taisek­si edelleen) en slum­me­ja tai mui­ta epävi­ihty­isiä aluei­ta tänne halua. Ei halua moni muukaan, ainakaan tuon edel­lävi­it­taa­mani uutisen perus­teel­la. Kaipaako ken­ties “ze”? En ymmär­rä mik­si Helsinki­in sel­l­aisia pitäisi tehdä. Pide­tään Helsin­ki mielum­min kaupungis­sa viihtyvän keskilu­okan kuin slum­mien kaupunkina!

    Slum­mi­u­tu­misen ehkäisemisek­si tulee kaupunkia muut­tavien monien eri päätösten vaiku­tuk­set vain arvioi­da huolel­la, ja tehdä sen jäl­keen päätök­set viisaasti, kaupun­gin ja kaupunki­lais­ten parhaaksi.

    Päi­htei­den väärinkäyt­täjiä tai pelkästään sote-tukien varas­sa eläviä ei Helsinki­in tarvi­ta suh­teel­lis­es­ti yhtään sen enem­pää kuin muuallekaan. Liika keski­tys ja tiivistämi­nen saat­taa vain ikävä kyl­lä pahim­mil­laan tuo­hon suun­taan kehi­tys­tä johtaa, ja johtaakin, jos slum­mi­u­tu­misen merkke­jä alkaa näkyä katuku­vas­sa aina vain use­am­min per korttelinväli.

  121. Ville: Ihan kuin asun­to­jen hin­nan nousu ei hait­taisi mitään tai olisi oikeas­t­aan hyvä asia. Käytän­nössä asun­not oste­taan lainara­hal­la ja korkeampi hin­ta näkyy korkeamp­ina kuukausikuluina.

    Asun­non osta­jalle hin­nan­nousu on tietenkin huono asia. Asun­non myyjälle se on aivan samas­sa määrin hyvä asia. Hin­ta ei ole kus­tan­nus, vaan var­al­lisu­u­den siirto. 

    Koet­takaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että hin­ta ei ole sama asia kuin kus­tan­nus. Kus­tan­nus on se tuotan­non­tek­i­jä joka laite­taan jonkin asian tuot­tamiseen. Hin­ta on se määrä rahaa joka siir­retään että asia vai­h­taa omistajaa. 

    Asun­to­jen rak­en­tamisen väl­itön kus­tan­nus ei riipu siitä, mihin raken­netaan — no, toki riip­puu vaik­ka siitä, joudu­taanko louhi­maan kallio­ta tai paa­lut­ta­maan suo­ta, mut­ta maapo­h­jan hin­ta ei ole kus­tan­nus. Jos raken­netaan sinne mis­sä hin­nat ovat halpo­ja, kus­tan­nus pysyy samana mut­ta kysyn­tä on pienempi.

    Jos asun­to­jen hin­ta nousee, se ei ole hyvä tai huono asia kokon­aisu­u­den kannal­ta sinän­sä, vaan se on infor­maa­tio­ta, joka ker­too että tänne halu­aa muut­taa use­ampi ihmi­nen. Jos lisärak­en­t­a­mi­nen *nos­taa* hin­to­ja, niin ker­too että lisärak­en­tamisen myötä vielä use­ampi halu­aa muut­taa. Se ei tarkoi­ta että alku­peräi­nen rak­en­t­a­mi­nen oli virhe, vaan että lisärak­en­t­a­mi­nen on vielä enem­män oikea ratkaisu. 

    Kas­vanut hin­ta myös vähen­tää tunkua kos­ka kuten todet­tua, harvem­mal­la on varaa. Tämä tarkoit­taa että hin­nan­nousun pitäisi rajoit­taa kysyn­tää. Jos ja kun kysyn­tä ei vähene, niin hin­ta jatkaa nousuaan. Toki, hin­taku­pla voi syn­tyä tästä, mut­ta sil­loin osta­jat ovat tyh­miä. On täysin moraali­ton­ta antaa tyh­mien pitää rahansa jos he halu­a­vat ne pistää menemään.

  122. R.Silfverberg: …Palaan asi­aan sit­ten kun joku pystyy ohjaa­maan mon­en näyt­telijän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tietysti maaseudul­la ja… 

    Ja paljon muuta.

    En halua kaiva­mal­la kaivaa yhtä “eipäs kun”,

  123. Mau­r­izio: “Ja olet siis koko ikäsi joutunut kär­simään sotkus­ta, möykästä ja epä­sosi­aal­i­sista ihmisistä”
    Niin­hän sä näyt kuvit­tel­e­van, vaikken mä noin sanonutkaan.

    En mä kuvitel­lut mitään vaan ihan aidosti tässä yritän sin­ua ymmärtää yrit­täessäni hah­mot­taa mis­tä kenkä mah­dol­lis­es­ti saat­taisi eniten puris­taa (eikä pelkästään sin­un kohdal­la vaan muidenkin jot­ka tun­tu­vat kovasti näkevät kaiken­laisia mörköjä kaupunkiasumisessa).

    Haas­tat­te­len kär­jistämäl­lä kos­ka sil­loin päästään aina niin paljon nopeam­min asian ytimeen — kuten nytkin.

    Luul­tavasti osa pelon/ahdistumisen lähteistä ovat perustel­tu­ja. Ihmi­nen­hän voi pelätä ja ahdis­tua mis­tä vaan. Ja yhä use­ampi näyt­täisi ahdistuvankin.

    Oma koke­muk­seni kaupungeis­sa asumis­es­ta on pääosin ihan posi­ti­ivista. Rohkenisin väit­tää, että kanssakaupunki­laiset tuumi­vat voit­top­uoleis­es­ti saman suun­tais­es­ti koska­pa tääl­lä yhä asuvat.

    Suomes­sa päi­hteis­sä toikkaroivia on kuitenkin aika help­po ignoora­ta. Ja kun ei voi niin sil­loinkin lähin­nä vain har­mit­taa alen­nusti­la ja korkein­taan vähän ais­tit terävöi­tyy ennakoidessa poten­ti­aalisen tilanteen vyöryessä päälle. Aika har­voin sitä varsi­nais­es­ti pelätä saa.

    Maail­mal­lakin narkkarei­den pitää lähin­nä pelätä mui­ta ihmisiä — eikä toisin päin — sik­si niin monel­la on koira turvana. 

    Onnek­si meil­lä ei vielä ole pidet­ty hyvänä sosi­aalipoli­ti­ikkana sitä, että narko­maani saa kuntoutua itsek­seen ovisyven­nyk­sis­sä maku­u­pussin­sa kanssa pahvin palan toimit­taes­sa teknisen maku­ualus­tan virkaa.

    Kaupunkei­hin pesiy­tynyt ker­jäläisyys toki suret­taa, mut­ta ker­ju­u­vä­ki ilmestyy aamuisin katuku­vaan samal­la sin­nikkyy­del­lä kuin töölöläis­rou­vat ja maail­maa­syleilevät hip­ster­it heille lant­tia tah­to­vat tyrkyttää.

    Ratkaisu löy­tynee jostain toimi­vam­mas­ta strate­gias­ta, mut­ta tätä ei halu­ta tun­nus­taa. Kos­ka suvaitsevaisuus.

    Luulen, että itseäni eniten on jän­skät­tänyt joko kivääriä tai haulikkoa pehmuste­tus­sa kotelos­sa met­rossa muu­ta­ma vuosi takaperin kul­jet­tanut miesh­enkilö. Pukeu­tu­mis­es­ta päät­telin kuitenkin, että vis­si­in oli met­sään menossa.

    Mut­ta camopuku­ja­han nämä viime aikaiset anti­sankar­itkin ovat prefer­oi­neet käyt­tää sekä meil­lä että maailmalla.

    Kyl­lä siinä vähän ais­tit terävöi­tyy, että jos tässä matkaakin joku kanssaihmisiin/yhteiskuntaan väsähtänyt yksilö, niin saisiko sel­l­aisen nil­litet­tyä kan­veesi­in ennen kuin alkaa tapahtua?

    Mut­ta siis noin pääasial­liseti en liiku kaupungilla pelko perseessä.

    Sekakäyt­täjät piinaa­vat lähin­nä toisi­aan, ja toisi­naan heistä läh­tee paljon ään­tä. Aggres­si­ivista puhet­ta kyl­lä ajoit­tain kuulee, mut­ta se ei yleen­sä tun­nu ole­van kohdis­tet­tu kehenkään paikalle sat­tuneista vaan yleistyyp­pistä kit­inää sekä nuorten osalta myös huomiontavoittelua.

    Usein kyse lie­neekin narkin omas­ta itsesuo­jelu­vais­tos­ta: kun antaa itses­tään riit­tävän aggres­si­ivisen vaikutel­man muille, niin muut jät­tävät rauhaan. Mitä ilmeisem­min kon­sep­ti toimii varsin hyvin.

    Ranto­jen­miehet saat­ta­vat spo­ras­sa haista, mut­ta useim­miten­han kaver­it vaan tah­too nukkua.

    Normi­juopot ovat alkuil­las­ta lähin­nä huvit­tavia ja hyväl­lä tuulel­la, lop­pua kohti sit­ten aggres­sion taso vai­htelee yksilöit­täin. Yleen­sä sekin jää pelkälle puheen tasolle.

    Mut­ta kos­ka en itse enää juopot­tele, enkä hen­gaa pikku­tun­neil­la snägäril­lä, niin tämä maail­ma ei kos­ke­ta itseäni oikeas­t­aan mil­lään tavalla.

    Suosit­te­len muitakin kokeilemaan.

    Mau­r­izio: kän­nykkään­sä räplääviä ja päälle kävele­viä somei­d­ioot­te­ja, ja jalka­käytäväl­lä tuhat­ta ja sataa fil­lar­il­la ajavia Bin Ladenin näköisiä par­ta­sui­ta. Siinä nyt ensalkuun.

    En viit­si laina­ta lop­pumi­et­teitäsi, jokainen voi käy­dä luke­mas­sa ne uud­estaan. Varmis­tan kuitenkin ihan aluk­si, että oletko sä tässä nyt ihan tosissasi?

    Jos olet, niin kyl­lä mä nyt joudun vetämään tästä sen saman johtopäätök­sen — jota jo aprikoin — että sun oman viihtymisen ja mie­len­ter­vey­den kannal­ta kaupungis­sa asum­i­nen ei ehkä ole sin­ulle se kaikkein toimivin jut­tu, ja että lan­derivari­bunkkaus voi sopisi sulle oikeinkin hyvin.

    Sik­si tois­tan kysymyk­seni: mik­si kärvis­tel­lä yhtään pitem­pään kun kukaan ei siihen pakota?

  124. R.Silfverberg: Palaan asi­aan sit­ten kun joku pystyy ohjaa­maan mon­en näyt­telijän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avul­la. Tietysti maaseudul­la ja pikku­paikkakun­nil­la on kanssa kesä- ja har­ras­tusteat­tere­i­ta, ja youtubeen voi lait­taa amatööriv­ideoita mut­ta nyt tarkoi­tan jotain sel­l­aista joka vetää iso­ja, mon­en sadan kat­so­jan sale­ja täy­teen ja pyörii ohjelmis­tossa monta 

    Lähtipä edelli­nen vikkelään.

    Olet monel­la kohtaa oike­as­sa. Toisaal­ta on kult­tuurin ja luovu­u­den ehkä markki­nae­htoisin(?) siipi eli bän­di­toim­inta. Ja se jostakin syys­tä ei kat­so juurikaan paikkaa, olo­suhtei­ta eikä ympäristöä. Ota pois kaik­ki sub­ven­tiot ja kult­tuurin alueelli­nen pain­o­tus laime­nee? Siiskö. Vaik­ka yleisö olisikin alueel­lis­es­ti painottunut.

  125. Mau­r­izio:
    “motaria ym. autoväyliä pitäis jatku­vasti olla lisäämässä ja upgreidaamassa.” 

    Tot­ta joo. Niin ja ovatkin pir­u­laiset näi­nollen kuulem­ma sitä hukka­putkeakin sieltä Itik­ses­tä stadi­in päin purka­mas­sa, kos­ka lan­dea­han se on. Hel­vettiäkö siel­lä nääs metrol­la tehdään, kun sitä motari­akin pitää kato olla koko ajan lisäämässä ja upgreidaamassa? 

    T: Mah­dolli­nen tule­va häm­men­tynyt rivari­maalais­poi­ka Marjaniemestä

    Viitan­net nyt kehä ykkösen risteyk­sen suun­nitelmi­in itik­sessä? Onko siitä sit­ten lyö­ty päätös lukkoon johonkin suuntaan?

    Olen ymmärtänyt, että tässä on vas­takkain muul­ta kaupunki­in autoil­e­van kansan tun­not vs. kaupungis­sa jo asu­vat jot­ka eivät eri­tyisem­min halu­aisi edis­tää autoilun suju­voitu­mista kos­ka siitä seu­raa yleen­sä ottaen lisään­tyvää hinkua päästä kaupunki­in oma­l­la pirssil­lä joka — usko tai älä — hei­jas­tuu toimi­vam­man julkisen liiken­teen aikaansaamiseen negatiivisesti.

    Muun muas­sa.

    Autoil­e­va kansa halu­aa kehä kakkosen jat­keen mah­dol­lisim­man pian. Sit­ten oli tämä Hakamäen­tien erit­täin kalli­ik­si tul­lut upgrei­daus joka — mit­tarista vähän riip­puen — osoit­tau­tui ajatel­tua vähem­män kan­nat­tavak­si. Ja fil­lar­il­la liikku­valle­han tuo oli absolu­ut­ti­nen huonnonnus.

    Maakun­ti­in syy­de­tään edelleen miljoo­nia lukuisi­in tien­paran­nu­sop­er­aa­tioi­hin vaik­ka väki vähe­nee. Järkevää?

  126. En oikein ymmär­rä tätä tulen­palavaa intoa tuomi­ta tule­van hal­li­tuk­sen toimet epäon­nis­tuneik­si jo tässä vaiheessa.

    Hal­li­tuk­ses­ta ulosjääneil­lä ei ole pien­in­täkään syytä paukutel­la omia henkse­leitään sen ver­ran saam­a­ton­ta viimeiset neljä vuot­ta oli. Nev­er again.

    Kokoomuselle­han tässä kävi kaikkein parhait­en. Pää­sivät nyt kuin koira veräjästä. Ja eniten hal­li­tus­vas­tuu rokot­taa per­su­jen kan­na­tus­ta. Neljän vuo­den päästä mitataan sit­ten se todel­li­nen per­su­jen kan­na­tus. Mah­dol­lis­es­ti saamme esi­makua tulev­asti jo piankin kun ikävät leikkauk­set yms. realisoituvat.

    Minus­ta hel­vetin piristävää, että per­sut täl­lä ker­taa vaivau­tu­u­vat hal­li­tus­vas­tu­useen, eivätkä vain lousku­ta leuko­jaan kuten tähän asti. Pian alka­vat Soininkin kaskut vähen­emään huomattavasti.

    Viime ker­ral­la­han per­sut eivät suos­tuneet mukaan edes poikkeusjär­jeste­lyl­lä. Neu­vot­te­lut kyl­lä lop­ul­ta kävivät vaik­ka annet­ti­inkin ymmärtää ettei tuol­laiseen hal­li­tuk­seen men­nä. Siis ihan saman­laisia oppor­tunis­te­ja kuin kaik­ki muutkin. Tämän näkevät pian uskol­lisim­matkin persulaiset.

    Riip­puu paljon yleis­es­tä talouske­hi­tyk­ses­tä tul­laanko perussin­i­mul­taa kiit­telemään vai haukku­maan. Eli onko talouskasvu selitet­tävis­sä Sip­ilän tekemil­lä rakenneuudistuksista. 😉

    Kokkareille­han esim. kehi­tysavus­ta tin­kimi­nen sopii oikeinkin main­iosti kun syyn siitä voi vierit­tää per­suille (ja keskustalle), ja vain riv­ien välistä muis­tut­taa, että eihän me nyt her­ran jumala itse oltais tähän lähdet­ty mut­ta kun noi pojat…

    Oli has­sua kuul­la Stub­bin toitot­ta­van, että nyt on hyvä meinin­ki ver­rat­tu edel­liseen hal­li­tuk­seen. Vähän kuin itseään syyt­telisi. Mikä tietysti kovinkin ter­ve­tul­lut­ta jos siitä seu­raa aitoa itse­tutkiskelua ja ennen kaikkea parem­paa yritystä.

    Melkoinen vieteriukko tuo Stubb kyl­lä on. Pomp­paa ylös, karis­taa pölyt jakku­tak­ista ja kaivaa kesto­hymyn kasvoille niin kuin tilanne olisi — taas! — suurin piirtein paras­ta mah­dol­lista gutaa.

    Tuol­laista lipevää ja sli­ipat­tua kieli­taitoista jäbää kyl­lä tarvi­taan ulko­min­is­terin pestis­sä. Mä äänistin kun­dia, että menis takas unioni­in lob­baa­maan, mut­ta ei kun se halusikin päämin­is­terik­si yhdek­si kaikkien aiko­jen huonoim­paan hallitukseen…

    Vis­si­in juurikin urheil­e­vana nuorukaise­na on jak­sanut aikoinaan per­set­tään sen ver­ran puuhun painaa, että yksi tohtor­in­tutk­in­to on tul­lut pelkäl­lä urheil­i­jan asen­teel­la, että men­nään vaan luo­tia päin, vään­netään täysil­lä ja kat­so­maan mihin se riittää.

    Tosin pöl­i­ti­ikan tohto­rius nyt tietenkään pätevöitä ketään mihinkään — pait­si luen­tos­ali­in — mut­ta mukavaa­han se on kun voi yhdis­tää eurofi­iliy­den taval­laan oikeinkin mie­lenki­in­toisen har­ras­tuk­sen kanssa.

    Kat­so­taan nyt mitä tästä tulee ennen kuin ale­taan lynkkaa­maan jengiä. Sekin olisi syytä muis­taa, että Sip­ilä ja co ovat pakotet­tu­ja tekemään ikävä päätök­siä KOSKA Käteisen-Stub­bin lin­ja ei siihen pystynyt, ei sit­ten millään.

    Pitäisi esim. ihan hyvänä, että luon­non­va­ramin­is­ter­iö saataisi­in aikaisek­si. Saat­taisi siinä eri ääripäi­den ajat­telu kivasti tasoit­tua. Ainakin kuun­telu­valmius nousisi pykälän tai pari jota pitäisin pelkästään posi­ti­ivise­na asiana.

    Uotel­laan ja kahtel­laan. Ei tässä oikein muu­takaan voi.

  127. max: Lähtipä edelli­nen vikkelään.

    Olet monel­la kohtaa oike­as­sa. Toisaal­ta on kult­tuurin ja luovu­u­den ehkä markki­nae­htoisin(?) siipi eli bän­di­toim­inta. Ja se jostakin syys­tä ei kat­so juurikaan paikkaa, olo­suhtei­ta eikä ympäristöä. Ota pois kaik­ki sub­ven­tiot ja kult­tuurin alueelli­nen pain­o­tus laime­nee? Siiskö. Vaik­ka yleisö olisikin alueel­lis­es­ti painottunut. 

    Muuten ihan ok kom­ment­ti, mut­ta tarkoi­tat kai
    har­ras­ta­ja­muusikoi­ta etkä ammattilaisia?
    Eli niitä jot­ka huono­jen keikka­palkkioiden takia joutu­vat tekemään muu­u­ta työtä elät­tääk­seen itsensä? 

    On vaikea sijoit­taa har­ras­ta­jataiteil­i­joi­ta luo­vaan luokkaan puh­taasti, jos hei­dän toinen ammat­tin­sa on jotain ihan toista alaa mut­ta olkoot.

  128. R.Silfverberg: Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuuri­alan perustyön­tek­i­jät ja insinöörit mut­ta minä en.

    Toi käsite oli vaan yhden nuorehkon ja selkeästi turhan innos­tuneen kaupunki­lais­tutk­i­jan aikoinaan for­mu­loima, ts. sosi­olo­gin tuules­ta tem­mat­tu sateen­var­joter­mi jon­ka alle voi niput­taa melkein mitä vaan tai olla niputtamatta.

    Se on vähän kuin rakkaus: jokainen ymmärtää sen oma­l­la taval­laan ja se on jokaiselle yhtä todel­li­nen (vaikkei kyse vält­tämät­tä ole ehkä ollenkaan rakkaud­es­ta vaan ihan jostain muusta) .

    Flori­dan teese­jä on kri­ti­soitu paljon ja ihan aiheestakin.

    En usko, että tästä nk. luo­vas­ta luokas­ta kan­nat­taa hirveästi stres­sa­ta — saati riidellä.

    Ajatuk­se­na oli vaan tehdä ero ns. jälki­te­ol­lisen ja teol­lisen maail­man tekemisen välille.

    Jos­ta tietysti on jak­set­tu jauhaa vuosikym­meniä, ei vas­ta 2002 kun Flori­dan opus tuli ulos, ja moni hip­steri saat­toi kokea, että vih­doinkin joku arvostaa hei­dänkin puuhasteluja.

    Yhä edelleen maail­ma pyörii tuot­tei­den tuot­tamisen takia. Piste.

    Ennen duu­nari länkkäreis­sä duu­nas pirsse­jä, nyt sama duu­nari suun­nit­telee pelejä.

    Jos Suomeen ei jää yhtään insinööriä joka osaa vielä ihan oikeastikin suun­nitel­la fyy­sisiä lait­tei­ta jot­ka osaa tehdä uusia asioi­ta — tai ainakin uudel­la taval­la — vaan tääl­lä on vain pelkkiä vaat­edesignere­i­ta, tietokone­pelien väsääjiä ja levyn­pyörit­täjäräp­päre­itä, niin voin ker­toa, että koh­ta ei mene enää kenel­läkään kauhean vahvasti.

    Autol­la pääsi jostain jon­nekin (ainakin jos oli hyvin suun­nitel­tu ja toteutet­tu). Se oli selkeästi mitat­tavis­sa ole­va hyöty.

    Angry Bird­siä pelaa­mal­la oppii, niin, pelaa­maan hyvin (tai oletet­tavasti ainakin parem­min) Angry Bird­siä ja mui­ta vas­taavia turhakkei­ta. Sekä duu­nis­sa että duunin ulkopuolella.

    Pao­lo Suho­sen rät­ti pääl­lä läm­mit­tää tasan yhtä vähän tai paljon kuin vas­taa­va 3 sent­tiä kus­tan­ta­va hikipa­jarät­ti. You only get brag­ging rights, noth­ing more, noth­ing less (sikäli mikäli vas­taan sat­tuu kävelemään yksilö joka osaa erot­taa bulkin arti­saanin rakkaudel­la ja pieteetil­lä valmistamasta).

    Näil­lä Paoloiden ja kump­panei­den näperte­lyl­lä ei ole oikeasti mitään rel­e­vanssia minkään suhteen.

    En ole havain­nut tuulupukukansan jonot­ta­van pikkuputi­ikkien yli­hin­noitel­tu­jen rät­tien perään. Euron hikipa­jarät­tien myyn­ti pitää talouden pyörät pyörimässä — tai ainakin vielä jotenkin pin­nal­la. Ikävä kyllä.

    Käsi­työläisyys sinäl­lään on hieno ja kan­natet­ta­va juttu. 

    Luul­tavasti mas­satkin alka­vat tukea käsi­työläisyyt­tä heti kun käsi­työläiset oppi­vat hin­noit­tele­maankin tuot­teen­sa. I would­n’t hold my breath, though.

    Oman ruoan­tuotan­ton­sa alasa­janut Suo­mi voi toki aina ostaa ruokansa sieltä mis­tä halvim­mal­la saa. Pait­si jos tulee ruoka­pu­la (mis­tä syys­tä tahansa).

    Maail­man ruoan­tuotan­to on niin keskit­tynyt­tä, että se hajoaa luvat­toman hel­posti p.. päreiksi.

    Omavaraisu­ut­ta pitäisi ajatel­la ennen kaikkea varautu­misek­si kri­isi­ti­lantei­ta varten.

    Ei tarvitse olla kepu­lainen tämän ymmärtääkseen.

    Pitäisin ruokao­mavaraisu­ut­ta perusedel­ly­tyk­senä sille, että minkään­laiseen vas­tar­in­taan kansa edes kykenisi mikäli jou­tu­isi vier­aan val­lan soti­laal­lisen uhan/pelottelun alle. 

    Sille on aika vaikea lait­taa oikeaa hin­ta­lap­pua. Omavaraisu­us on siitäkin han­kalaa, että sitä ei nyt vaan polka­ista pystyyn viikon varoi­tusa­jal­la. Joko sul­la on ruokaa, tai näet nälkää. Siinä ne optiot on siinä vai­heessa kun diplo­ma­tia on pet­tänyt eikä lainaakaan heru persaukiselle.

    Takaako NATO myös ilmasil­lan ruokatoimituksineen?

    Jää nähtäväk­si.

  129. Tiedemies: Koet­takaa nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että hin­ta ei ole sama asia kuin kus­tan­nus. Kus­tan­nus on se tuotan­non­tek­i­jä joka laite­taan jonkin asian tuot­tamiseen. Hin­ta on se määrä rahaa joka siir­retään että asia vai­h­taa omistajaa.

    Kiitos talouden oppitun­nista. Mul­la on vaan yksi lom­pakko jos­ta joko voin mak­saa tai en voi mak­saa kämp­pää. En elä teo­ri­as­sa vaan siinä todel­lisu­udessa jos­sa asun­to­jen hin­nat jatka­vat kasvuaan siel­lä mis­sä työ­paikko­ja yhä on.

  130. Tiedemies: hin­ta ei ole kus­tan­nus. Jos raken­netaan sinne mis­sä hin­nat ovat halpo­ja, kus­tan­nus pysyy samana mut­ta kysyn­tä on pienempi.

    Ei aivan. Jos per­ife­ri­aan raken­netaan raken­nuskus­tan­nuk­set siel­lä ovat ainakin palkko­jen osalta pienem­mät ver­rat­tuna kasvukeskuk­seen. Lisäk­si tont­ti on edullisempi. 

    Tiedemies: se on infor­maa­tio­ta, joka ker­too että tänne halu­aa muut­taa use­ampi ihminen.

    Lause on oikein kun siitä tipute­taan sana “halu­aa” pois.

    Selit­tävin syy mik­si jen­gi pakkau­tuu kasvukeskuk­si­in on se, että niis­sä on a) ylipäätään parem­mat työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ja b) huo­mat­tavasti parem­mat uran eten­e­mis­mah­dol­lisu­udet (myös kan­sain­välis­es­tä vinkke­listä tarkastellen).

    Kaik­ki muu kaupunki­laisu­udessa on sit­ten joko ylimääräistä plus­saa tai mii­nus­ta jolle voi itse thedä kovin vähän mitään (eli asia jon­ka kanssa on vain opetelta­va elämään).

  131. R.Silfverberg:
    Mä lasken tyyp­il­lisik­si luo­van luokan ammateik­si sel­l­ai­et kuten vaat­tei­den tai muiden kulu­tus­tuot­tei­den des­ig­naa­jat, eri alo­jen taiteil­i­jat, myös esi­in­tyvät sel­l­aiset ja muut showjulkkik­set, urheil­i­jat, main­os ja markkinointi-ihmiset.

    Tuo on yksi mah­dolli­nen luokit­te­lu­ta­pa. Näyt­täisi sisältävän kaiken hie­mankin taiteeseen, taide­te­ol­liseen tai viih­teeseen vivah­ta­van. Luovu­us on tietenkin laa­jem­pi käsite, ja voisi sisältää myös tieteel­listä ja teknistä luovu­ut­ta. En tiedä mitä OS ter­mil­lään haki. Kai jotain keskit­tymistä suo­si­vaa ja Helsin­gin ammat­tikun­tia kuvailevaa 🙂 .

    Ja niitä on huo­mat­tavasti enem­män kuin 70-luvul­la. Se johtuu siitä että ihmisil­lä ja yhteiskun­nal­la on enem­män rahaa pyörit­tää tätä bisnestä.

    Joo, yhteiskun­ta on vauras­tunut. Keskit­tymishyö­ty­i­hin ja ‑hait­toi­hin täl­lä ei liene kovin suur­ta vaikutusta.

    Sinä ehkä lisäät tähän luo­vaan ryh­mään opet­ta­jat ja muut vas­taa­vat kult­tuuri­alan perustyön­tek­i­jät ja insinöörit mut­ta minä en.

    Yksi mah­dol­lisu­us. Opet­ta­jat edus­ta­vat tässä ehkä tieteen/tiedon jakamista. Ei kovin uut­ta luo­vaa (pait­si uusia yhteiskun­nan jäseniä), mut­ta henkises­ti vaa­ti­vaa kuitenkin.

    Palaan asi­aan sit­ten kun joku pystyy ohjaa­maan mon­en näyt­telijän teatterinäytelmää/elokuvaa kotoa käsin netin avulla.

    Suureen kat­so­moon saa koot­tua yleisöä helpoiten suurista kaupungeista. Tämä lie­nee kuitenkin myös jonkin­laista retro­taidet­ta ja katoavaa kansan­perin­net­tä 🙂 . Tarkoi­tan että net­ti­ju­tut ovat se nou­sevin ala kuitenkin. Teat­terei­hinkin tul­laan nykyään bus­si­lasteit­tain maaseudul­ta, eli ei tarvitse asua kaupungis­sa päästäk­seen naut­ti­maan tuon suuren kat­somon antimista. Ja usein nämä jutut kat­so­taan telkkaristakin.

    Mä myön­nän että se väite kansan­lauluista oli trol­li, mut­ta Hir­vaskos­ki talous­maanti­eteel­lis­es­tä työryh­mästä on nimeno­maan halunut että suo­ma­laiset työl­listy­i­sivät vain peruseloinkeinois­sa ja toisaal­ta olen saanut aika tarpeek­si viime aiko­jen Kekkos-hehkutuksesta.

    En tunne Hir­vaskosken ajatuk­sia. Jos halu­aa kaik­ki peruselinkeino­jen pari­in, lie­nee jo sukua (vihrei­den) Pent­ti Linko­lalle (tai jopa (vas­sarei­den) Pol Potille) 🙂 . Kekkos­ta en ole havain­nut eri­tyis­es­ti hehkute­tun (kai joitain fane­ja on nyt kuten aiemminkin).

  132. Ennenaikaista ja lapsel­lista ilakoin­tia:Kokoomuselle­han tässä kävi kaikkein parhait­en. Pää­sivät nyt kuin koira veräjästä. Ja eniten hal­li­tus­vas­tuu rokot­taa per­su­jen kan­na­tus­ta. Neljän vuo­den päästä mitataan sit­ten se todel­li­nen per­su­jen kannatus. 

    Mitä tarkoi­tat odel­lisel­la kannatuksella?

    Mielestäni on kutakuinkin selvää, että nyky­hal­li­tuk­sen kan­na­tus­po­h­ja tlee rom­ah­ta­maan, kos­ka niin kitk­erä kalkkai joutu­vat tarjoilemaan. 

    Taloude kor­jaus­toimet ovat ikäviä, pitää tehdä enem­män tötä ja silleen. Sik­sipä edelli­nen hal­li­tus ei niis­sä päässyt mil­liäkään eteen­päin. toiv­ot­tavasti uusi hal­li­tus ottaa lusikan kau­ni­iseen käteen ja pistää tuulemaan.

    Toivoa myös sopii, että oppo­si­tios­sa demar­it käyt­täät ajan hyödyl­lis­es­ti, uud­is­tu­vat ja kaiva­vat jostakin Lip­pos­ta vas­taa­van puolue­jo­hta­jan nykyisen tilalle. Meinaan neljän vuo­den kulut­tua he saa­vat toden­näköis­est jät­tivoiton ja olisi ihan kiva, jos sil­loni val­taan pää­sisi joku täysi­järki­nen, eikä mitkään 70-luvun teol­lisu­uskaut­ta elävät fossiilit.

  133. Sakke:

    Tässä vähän täy­den­nys­tä nim­imerk­ki “ze”:n tietoi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) julka­istus­ta Yle:n Helsinki­in liit­tyvästä uutis­es­ta: ks. “yle.fi/uutiset/espoo_imuroi_hyvia_veronmaksajia_helsingista__joistain_kaupunginosista_keskiluokka_jo_lahes_kadonnut/798533″.

    Jos kaupunkia tiivis­tetään liikaa ja vääris­sä paikois­sa, voi myöskin käy­dä aika has­susti. Jos joku slum­mia kaipaa, jääköön sit­ten kaipaa­maan. Keskilu­ok­ka (=hyvät veron­mak­sa­jat) han­kkii siloin auton (kel­lä ei ole) ja nos­taa kytk­in­tä …, mut­ta tuo ei ole alueelle hyväk­si. Ihmisil­lä tulee olla vapaus päät­tää siitä, mis­sä omara­hoituk­sen­sa (ja mah­dol­lisen, kohtu­ullisen lainamäärän) puit­teis­sa asuvat. 

    Kyseinen uuti­nen kos­kee tutkimus­ta, joka ajoit­tuu vuosille 2001–2010, eli aikaan, jol­loin Helsingis­sä ei raken­net­tu juuri lainkaan. Eli tuo muut­topako ei mitenkään voi johtua siitä, että kaupunkia olisi “tiivis­tet­ty liikaa ja vääris­sä paikois­sa”, kuten esität.

    Sitä pait­si vuon­na 2009 kurssi oli tämän mukaan jo kään­tynyt: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio

    “Espoos­ta on viime vuosi­na vir­ran­nut run­saasti hyvä­tu­loisia 45–64-vuotiaita veron­mak­sajia Helsinki­in. Espoolaisia houkut­ta­vat kan­takaupun­gin arvoalueet sekä uudet meren­ran­ta-alueet, kuten Eiran­ran­ta ja Jätkäsaari.

    Yksistään 2009 Espoo menet­ti kun­tien sisäisen muut­toli­ik­keen takia 213 miljoon­aa euroa val­tion­veronalaisia tulo­ja. Mene­tys tuli liki kokon­aan 45–64-vuotiaiden ikäryh­mästä. Tap­pi­o­ta Espoo kir­jasi myös eläkeikäis­ten eli yli 65-vuo­ti­aiden muutosta.”

    Joka tapauk­ses­sa ain­oas­taan sisään ja ulos muut­tavia tarkastele­mal­la Helsin­ki tulee läh­es aina ole­maan häviäjä veron­mak­sa­jak­il­pailus­sa, kos­ka Helsinki­in muut­taa vuosit­tain niin paljon opiske­li­joi­ta, mut­ta osa valmis­tuneista muut­taa pois. Silti tilas­tokeskuk­sen mukaan vuon­na 2005 Helsinkiläis­ten veronalais­ten tulo­jen medi­aani oli 88,7% Espoolais­ten vas­taav­ista ja vuon­na 2013 89,4%. Eli keskilu­ok­ka ei ole laa­jas­sa mit­takaavas­sa “ottanut auto­ja alleen” ja paen­nut Espooseen, vaan kehi­tys on ollut pikem­minkin päinvastaista.

    Lisäk­si jos hyvien veron­mak­sajien huomioon otta­mi­nen on mielestäsi tärkein asia kaupunkia suun­nitel­lessa, niin kan­nat­taa men­nä tutus­tu­maan http://www.aluesarjat.fi ‑tietokan­taan. Sieltä löy­tyy mm. taulukko “Helsin­gin 15 vuot­ta täyt­tänyt väestö val­tion­veronalais­ten tulo­jen (euroa) mukaan 31.12”, jos­sa on lis­tat­tu eri kaupungi­nosien keski­t­u­lot. Ylivoimais­es­ti suurin osa kan­takaupun­gin alueista sijoit­tuu lis­tauk­ses­sa medi­aanin ja keskiar­von yläpuolelle, eli vero­ker­tymä niistä on parem­pi kuin väljistä lähiöistä. Siitä voi vetää esimerkik­si sen johtopäätök­sen, että ei kan­na­ta rak­en­taa väljiä lähiöitä, vaan kan­nat­taa laa­jen­taa kantakaupunkia. 

    Vai­h­toe­htois­es­ti voi vetää sen johtopäätök­sen, että ei kan­na­ta rak­en­taa mitään muu­ta kuin omakoti­taloaluei­ta, mut­ta sit­ten menee “Sakken” viimeisetkin lähivirk­istysalueet, kos­ka omakoti­talot vievät tilaa aika paljon enem­män kuin tiivis kort­te­likaupun­ki puis­toi­neen kaikkineen.
    http://andrewgelman.com/wp-content/uploads/2013/04/sprawl2.jpg

    Kol­mas vai­h­toe­hto on huu­taa, että ei saa rak­en­taa mitään mihinkään, mut­ta se on aika tuhoontuomit­tu tie, kos­ka Helsinki­in raken­net­tavista asun­noista saa niin hyvän hin­nan, että paha kap­i­tal­isti tulee ja rak­en­taa joka tapauk­ses­sa. Markki­na­t­alouden kääntöpuolia?

    Noiden lisäk­si löy­tynee muitakin vai­h­toe­hto­ja tai niiden yhdistelmiä.

    Sakke: Helsingis­sä ikäni asuneena (asun tois­taisek­si edelleen) en slum­me­ja tai mui­ta epävi­ihty­isiä aluei­ta tänne halua. Ei halua moni muukaan, ainakaan tuon edel­lävi­it­taa­mani uutisen perus­teel­la. Kaipaako ken­ties “ze”? En ymmär­rä mik­si Helsinki­in sel­l­aisia pitäisi tehdä. Pide­tään Helsin­ki mielum­min kaupungis­sa viihtyvän keskilu­okan kuin slum­mien kaupunkina!

    Slum­mi­u­tu­misen ehkäisemisek­si tulee kaupunkia muut­tavien monien eri päätösten vaiku­tuk­set vain arvioi­da huolel­la, ja tehdä sen jäl­keen päätök­set viisaasti, kaupun­gin ja kaupunki­lais­ten parhaaksi.

    Tämä keskustelu me ollaan käy­ty jo aika mon­ta ker­taa. Mitä jos vih­doin ker­toisit yhdenkin konkreet­tisen esimerkin “liial­lisen tiivistämisen” slum­mi­ut­ta­mas­ta alueesta Helsingis­sä, jot­ta päästäisi­in asi­as­sa eteenpäin?

    Tah­toisin myös kuul­la seli­tyk­sesi sille, mik­si “liialli­nen tiiveys” ei ole aiheut­tanut Helsin­gin kan­takaupun­gin slum­mi­u­tu­mista, vaan jopa Kallio on viimeisen kymme­nen vuo­den aikana keskilu­okkaistunut hur­jaa vauh­tia. (Kallion perus­pi­iris­sä asu­vien keski­t­u­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli neljän­nek­sel­lä, vaik­ka siinä on yli puo­let ajas­ta ollut paha talous­taan­tu­ma pääl­lä.) Voisiko olla niin, että väljyys ja tiiveys eivät yksi­no­maan sanele sitä, kuin­ka viihty­isänä jotain aluet­ta pide­tään? Ja tietysti minäkin kan­natan sitä, että alueista tehdään viihty­isiä, her­ran jes­tas sen­tään. Minus­ta esim. Jätkäsaari vaikut­taa jo kesken­eräisenäkin paljon parem­mal­ta kuin Ruo­ho­lahti, mut­ta häviää kuitenkin Punavuorelle. Viime kädessä nämä ovat toki makukysymyk­siä, kuten jo aluk­si sanoin. Jotkut pitävät tiivi­istä kaupunkiym­päristöstä, toiset lähiöistä jne. Kyse ei ole parem­man tiedon puutteesta.

  134. Sakke: Kun­nolli­nen, suju­vak­si suun­nitel­tu, tehty ja tarvit­taes­sa kor­jat­tu liiken­nejär­jestelmä seudulle tietysti tarvitaan.

    Ker­ro tästä ihmeessä tarkem­minkin. Liiken­nejär­jestelmä on aiheena siitä kiin­nos­ta­va, että siitä ei löy­dy yhtä ja oikeaa totuutta.

  135. Sylt­ty: Mitä tarkoi­tat odel­lisel­la kannatuksella?

    Mielestäni on kutakuinkin selvää, että nyky­hal­li­tuk­sen kan­na­tus­po­h­ja tlee rom­ah­ta­maan, kos­ka niin kitk­erä kalkkai joutu­vat tarjoilemaan. 

    Taloude kor­jaus­toimet ovat ikäviä, pitää tehdä enem­män tötä ja silleen. Sik­sipä edelli­nen hal­li­tus ei niis­sä päässyt mil­liäkään eteen­päin. toiv­ot­tavasti uusi hal­li­tus ottaa lusikan kau­ni­iseen käteen ja pistää tuulemaan.

    Toivoa myös sopii, että oppo­si­tios­sa demar­it käyt­täät ajan hyödyl­lis­es­ti, uud­is­tu­vat ja kaiva­vat jostakin Lip­pos­ta vas­taa­van puolue­jo­hta­jan nykyisen tilalle. Meinaan neljän vuo­den kulut­tua he saa­vat toden­näköis­est jät­tivoiton ja olisi ihan kiva, jos sil­loni val­taan pää­sisi joku täysi­järki­nen, eikä mitkään 70-luvun teol­lisu­uskaut­ta elävät fossiilit.

    Todel­lisel­la kan­natuk­sel­la tarkoi­tan sitä, että puskista on help­po huudel­la. Nyt kun joutu­vat kan­ta­maan vai­h­teek­si sitä vas­tu­u­takin se on rude awak­en­ing mon­elle per­su­jen kan­nat­ta­jalle. Huo­maa­vat että demokra­tia on kom­pro­missien tekemistä ja sietämistä. Per­sut eivät ole varsi­nais­es­ti kun­nos­tau­tuneet sietämisessä — ei kyl­lä vihervasermistokaan.

    Mus­ta tun­tuu, että demar­it ei tuos­ta suos­ta nouse enää koskaan. En jää kaipaamaan.

  136. Kiitos tästä: Kiitos talouden oppitun­nista. Mul­la on vaan yksi lom­pakko jos­ta joko voin mak­saa tai en voi mak­saa kämp­pää. En elä teo­ri­as­sa vaan siinä todel­lisu­udessa jos­sa asun­to­jen hin­nat jatka­vat kasvuaan siel­lä mis­sä työ­paikko­ja yhä on.

    Mut­ta se lom­pakos­sa ole­va raha vai­h­taa omis­ta­jaa napin painal­luk­sel­la riip­pumat­ta siitä, mon­tako nol­laa siinä on perässä. Sin­ulle se on vai­h­toe­htoiskus­tan­nus: jos mak­sat isom­paa kuukausierää, rahaa jää vähem­män käyttöön. 

    Mut­ta se raha jota sinä et käytä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tarkoit­taa oikeasti sitä, että täy­tyy tehdä jotain. 

    Kun markki­nahin­ta nousee, niin eri ihmiset osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyhjik­si. Tätä Osmo on sanonut vaik­ka kuin­ka mon­een ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­retä, vaan use­am­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kalli­ita niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta olisi halvem­pi, siel­lä ei halu­aisi niin moni asua. 

    Ton­tin hin­takaan ei ole kus­tan­nus. Ton­tista aiheutuu kus­tan­nus, joka riip­puu siitä, mil­laista maa­ta se on. Kalli­olle rak­en­t­a­mi­nen on tyyp­il­lis­es­ti halvem­paa kuin suolle; jos suo­ta on kaupun­gin kysy­ty­il­lä alueil­la, niin tämä kyl­lä tietysti nos­taa kus­tan­nuk­sia, mut­ta peruskalliopo­h­ja on vielä kalli­im­paa, kos­ka se halvem­pi raken­nuskus­tan­nus kap­i­tal­isoituu siihen maan hin­taan. Ja edelleen hin­ta ei ole kus­tan­nus kun tarkastel­laan kansan­talout­ta. Hin­ta on yksit­täiselle osta­jalle vai­h­toe­htoiskus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun joudut mak­samaan enem­män) mut­ta kansan­taloudessa ei tuotan­non­tek­i­jöitä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

  137. tiedemies: Mut­ta se raha jota sinä et käytä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tarkoit­taa oikeasti sitä, että täy­tyy tehdä jotain. 

    Kun markki­nahin­ta nousee, niin eri ihmiset osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyhjik­si. Tätä Osmo on sanonut vaik­ka kuin­ka mon­een ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­retä, vaan use­am­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kalli­ita niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta olisi halvem­pi, siel­lä ei halu­aisi niin moni asua. 

    Tämä on mie­lenki­in­toinen selite kos­ka sen seli­tysvoima on niin suuri. Otan kaupunkien kasvun annet­tuna juuri tästä syys­tä. Jos ajan­hetkel­lä X tapah­tu­isikin vält­tämistä niin sehän vain helpottaa/ennakoi ajan­hetken X+1 ruuhkau­tu­mista. Sama ilmiö ämpäri- ja muis­sa jonois­sa, lipun­myyn­neis­sä. Jos en mene jonot­ta­maan joku muu jonot­taa helpom­mal­la. Niukku­u­den ja (käytän­nön kannal­ta) ääret­tömän poten­ti­aalisen kysyn­nän ilmiö. Samas­ta syys­tä ehdotin joskus aiem­min tääl­lä, että liiken­neru­uhkia helpot­ta­vat lop­ul­ta vain absolu­ut­tiset rajoituk­set vaikka­pa rek­isterik­il­ven numeroi­hin perustuen.

  138. tiedemies: kansan­taloudessa ei tuotan­non­tek­i­jöitä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Tämä perus­tuu ole­tuk­seen, että raha pysy­isi kansan­taloudessa. Globaalis­sa taloudessa raha liikkuu hel­posti maas­ta toiseen, jol­loin asumis­es­ta mak­set­tu isom­pi hin­ta on kulu­tus­ta toises­sa maassa.

  139. “keski­t­u­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli neljänneksellä” 

    Paljonko ne ovat kas­va­neet koko Helsingis­sä — tai vaikka­pa Espoos­sa — samal­la ajanjaksolla?

  140. tiedemies: Hin­ta on yksit­täiselle osta­jalle vai­h­toe­htoiskus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun joudut mak­samaan enem­män) mut­ta kansan­taloudessa ei tuotan­non­tek­i­jöitä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Jos halu­taan talouskasvua, kal­jaa pitäisi juo­da enem­män ja kulut­taa enem­män tuotannontekijöitä 😉

  141. Hra/rva miljoona nim­imerkkiä: tl;dr

    Mut­ta tode­taan nyt kuitenkin, että jol­let edes ymmär­rä pelkäämisen ja pän­nimisen eroa, niin turha kai se on tästä jauhaa. Ja toisek­seen, kun sanoin jotenkin niin, että ‘vaik­ka noiden kanssa elämään pystyyykin, niin mik­si pitäisi, jos itseä enem­mänkin miel­lyt­täviä vai­h­toe­hto­ja on tar­jol­la’, niin minkä ihmeen takia SINÄ vielä seu­raavas­sa kom­men­tis­sasi vedät jonkun oman siu­nauk­sesi asialle sanom­al­la, että mulle voisi sopia joku muu parem­min, kos­ka juuri­han mä niin sanoin? Oletko olev­inasi joku kaikkien alo­jen yleis­erikoisas­iantun­ti­ja ja käsien pään­päällepani­ja, vai pídätkö ihan muuten vaan itseäsi älyl­lis­es­ti mui­ta ylivoimaisem­pana? Ja tiedätkö, mitä moko­mat omnipotenssiku­vitel­mat saat­ta­vat ker­toa esim. luonteenpiirteistäsi? 

    Mut­ta se siitä, kos­ka tämän blo­gin tarkoi­tus tuskin kuitenkaan on keskustel­la meikäläisen asuin- ja elinympäristöpref­er­ens­seistä. Joten over and out, jos nyt sal­lit munkin ker­ran käyt­tää näitä rakas­tami­asi englan­ninkielisiä kli­seitä. Eli myöhempi­in siis…

  142. Mau­r­izio: “keski­t­u­lot ovat ajan­jak­sol­la 31.12.2005–31.12.2012 kas­va­neet yli neljänneksellä”

    Paljonko ne ovat kas­va­neet koko Helsingis­sä – tai vaikka­pa Espoos­sa – samal­la ajanjaksolla?

    Kat­so itse sieltä http://aluesarjat.fi ‑tietokan­nas­ta. Sinähän olet kuin joku itsepäi­nen pikku­lap­si, jolle kaik­ki pitää selit­tää kädestä pitäen :D. Vas­taus on kuitenkin, että vähemmän.

  143. R.Silfverberg: Mitä ne siel­lä postinkan­ta­jil­la tekee kun posti kul­kee sähkölanko­ja pitkin, ja opet­ta­jik­si uudelleenk­oulutet­ti­in insinöörien vaimot (tai miehet). Näin olisi espoolainen audimies vastannut. 

    Postinkan­ta­ja = DHL:n tia muun fir­man short­sidu­u­nari, joka tuo netistä oste­tut paketit perille.

    Matkala­palk­ka-aljoen työvoimaa kun tarvi­taan siinä kuin vain eliittiä. 

    Opet­ta­jia tuu­raa­vat vahem­mat ihan ilmaisek­si talkoope­ri­aat­teel­la, lie­neekö Suomes­sa moinen edes mah­dol­lista. Lisäk­si hoide­tan koulun myyjäi­sis­sä ja tapah­tu­mis­sa rahat hom­man pyörit­tämiseen, siihen opet­ta­jatkin osallistuvat.

  144. OK, sor­ry, my bad, auoin nyt päätäni liian vähän aamukahvia tois­taisek­si nau­tit­tuani. En nyt jak­sa tark­istaa, mut­ta siis muual­la VÄHEMMÄN? Usko­taan. Keskilu­okkaistunut on…

  145. Miten ihmeessä voi ajatel­la, ettei jol­lakin alueel­la “ole enää kenel­läkään varaa asua”, kun siel­lä on niin kallista? Se on juuri tois­in­päin: kun jollekin alueelle halu­aa enem­män porukkaa kuin sinne mah­tuu, niin hin­nat nou­se­vat niin kauan että alueelle halu­avien määrä leikkaan­tuu tarpeeksi.

  146. Sylt­ty:
    Miten ihmeessä voi ajatel­la, ettei jol­lakin alueel­la “ole enää kenel­läkään varaa asua”, kun siel­lä on niin kallista? Se on juuri tois­in­päin: kun jollekin alueelle halu­aa enem­män porukkaa kuin sinne mah­tuu, niin hin­nat nou­se­vat niin kauan että alueelle halu­avien määrä leikkaan­tuu tarpeeksi. 

    Ongel­ma voisi olla siinä, että kaik­ki alueet vaa­ti­vat kuitenkin tietyn (ja osin oman­laisen­sa) palvelu­va­likoiman. Ja jotkin tämän palvelu­va­likoiman osat ovat väistämät­tä, voi ottaa ole­tuk­se­na men­neisyys on tae tule­vaisu­ud­es­ta :), vähä­tuot­toisia. Vaikka­pa siivous. Siitä ei tule ikinä rahakas­ta työtä tek­i­jälleen. Eli siivoo­jan läs­näoloa alueel­la tulee jotenkin sub­ven­toi­da. Teen tässä kohtaa poikkeuk­sen ja puol­lan asum­is­tukia kos­ka oikeu­den­mukaises­ti niiden suurim­mat mak­sa­jat ovat myös läsnä.

  147. ze: Ker­ro tästä ihmeessä tarkem­minkin. Liiken­nejär­jestelmä on aiheena siitä kiin­nos­ta­va, että siitä ei löy­dy yhtä ja oikeaa totuutta. 

    Ei var­maan löy­dykään, eikä sen keino- tai välineva­likoimaa pitäisi rajoit­taa liiaksi. 

    Esim. bus­seille, joista jotkut käyt­tävät reit­il­lään aikaa enem­män paikoil­laan seistessään (pysäkeil­lä ja liiken­neval­ois­sa), kuin eten­e­miseen, pitäisi miet­tiä nopeu­tuskeino­ja. Sama pätee tietysti mui­hinkin liikennevälineisiin. 

    Kiskot tun­tu­vat ole­van nyky­isin huu­dos­sa, ja O.S.:n suo­sios­sa. En tuo­ta sinän­sä ihmettele, onhan raitio­vaunul­la ja junal­lakin yleen­sä ihan muka­va matkus­taa, kuten aina sil­loin täl­löin sopi­vaa kulku­vä­linet­tä tarvites­sa teenkin. Ei silti pidä uno­htaa, että raitio­vaunu ei hel­posti toista (, samaan suun­taan kulke­vaa, pysäkin kohdal­la) ohi­ta, ja että kisko­jen siir­to toiselle reit­ille on silti aina paljon työlääm­pää kuin pelkkä bus­sire­itin muutos.

  148. ze: Kyseinen uuti­nen kos­kee tutkimus­ta, joka ajoit­tuu vuosille 2001–2010, eli aikaan, jol­loin Helsingis­sä ei raken­net­tu juuri lainkaan. Eli tuo muut­topako ei mitenkään voi johtua siitä, että kaupunkia olisi “tiivis­tet­ty liikaa ja vääris­sä paikois­sa”, kuten esität. 

    Eipäs vääris­tel­lä! Tuo­ta en esittänyt! 

    Ennen YLE-viitet­tä kir­joitin: “Parhait­en voi eri­laisia aluei­ta ver­tail­la, jos niitä omako­htaisen asumisen kaut­ta tun­tee. Kun takana on use­ampi vuosikym­men asum­ista kivikaupungis­sa aika moni tietää viimeistään sil­loin, mitä se on.

    Tässä vähän täy­den­nys­tä nim­imerk­ki “ze”:n tietoi­hin. Kyse on eilen (12.5.2015 klo 17:33) julka­istus­ta Yle:n Helsinki­in liit­tyvästä uutisesta: …”
    ja sen jälkeen:
    “Jos kaupunkia tiivis­tetään liikaa ja vääris­sä paikois­sa, voi myöskin käy­dä aika hassusti.”

    Kir­joituk­seni liit­tyi aikaan tule­vaan, minkä käyt­tämäni sija­muo­tokin kertoo.

  149. ze:

    “Espoos­ta on viime vuosi­na vir­ran­nut run­saasti hyvä­tu­loisia 45–64-vuotiaita veron­mak­sajia Helsinki­in. Espoolaisia houkut­ta­vat kan­takaupun­gin arvoalueet sekä uudet meren­ran­ta-alueet, kuten Eiran­ran­ta ja Jätkäsaari.

    Oletko tul­lut ajatelleek­si, että Helsinki­in muu­tolle saat­taa olla muitakin syitä, kuin Eiran­ran­nan tai Jätkäsaaren houkuttelevuus. 

    Kaik­ki eivät ehkä ilah­du metron tulosta Etelä-Espooseen, ja toisaal­ta, las­ten lennet­tyä pesästä, voi omakoti­talon pito käy­dä turhan
    raskaak­si paljon töitä tekevälle, sekä vähääkään van­hem­malle väelle, varsinkin kun elämää helpot­ta­van auton käyt­töä monin paikoin (Helsingis­sä) kaiken aikaa hankaloitetaan.

    En menisi ehkä Eiran­ran­taa välit­täjien tavoin myöskään liikaa kehu­maan, kos­ka olen alueen kaut­ta olenkin muu­ta­mat ker­rat kulkenut (ja toki lehdis­täkin lukenut). Jostain syys­tä minä en juuri sil­lä rajat­ul­la alueel­la viihtynyt. Olisiko johtunut täyt­tö­maas­ta? Hyvä tietysti, jos alue joillekuille kelpaa.

    Et sat­tuisi tietämään, moniko asukas Espoos­ta on Eiran­ran­taan muuttanut? 

    Jätkäsaares­ta voi olla ehkä vielä ennenaikaista
    kir­joit­taa, kun alue ei ole vielä läh­es­tulkoonkaan valmis. Toiv­ot­tavasti siitä ei tehdä sel­l­aista liiken­teen sump­pua, jolle nykyiset edel­ly­tyk­set ovat aivan ilmeiset. Esimerkik­si Hieta­lah­den- ja Sillilai­turin suunnal­ta kun uuden, rak­en­tu­van alueen julk­i­sivua ja profi­il­ia tarkastelee, ei näky omia silmiäni juuri miellytä. 

    Niin se tietysti on, että makua­sioista ei sovi kiis­tel­lä, joten jätetään tuo asia sik­seen. Ehkä tuokin näkymä vielä joskus parem­mak­si muut­tuu, toi­vokaamme edes kaik­ki niin …

  150. Osmo Soin­in­vaara: Oletko lainkaan ajatel­lut, että jos te yritätte estää kaupunkei­hin muu­ton kieltämäl­lä asun­to­lainat, ihmiset voivat ottaa asun­to­lainan jostain ulko­mais­es­ta pankista?

    Lainara­joit­teet pro­gres­si­ivis­es­ti tulo­jen mukaan alen­ta­vat tehokkaasti asun­to­jen hin­to­ja. Jo nyt tähän samaan pyritään lainako­rko­jen vero­tuk­sel­lisia vähen­nysoikeuk­sia rajoit­ta­mal­la ja kaup­pa­sum­man omavas­tu­u­o­su­u­den koro­tuk­sil­la. Ei siis sinäl­lään uutta.

    Lainan määrälli­nen rajoit­ta­mi­nen on kuitenkin tehokkaam­paa kuin suh­teel­lis­ten rajoi­tinin­stru­ment­tien käyt­tö. En usko, että tätä voidaan kiertää lainanos­toil­la ulko­mail­la sijait­se­vista pankkikont­tor­eista. Iso-Robertinkadun Nordea ei myön­nä eikä voi myön­tää finanssi­valvon­nan alla asun­to­lainaa kreikkalaiselle insinöörille asun­nonos­toa varten Ateenas­sa. Ja jos tätä jotenkin voisi kiertää, lainan hin­nas­ta tulee joka tapauk­ses­sa korkea. Suomes­sa ole­vien kont­to­rien on nou­datet­ta­va Suomen lakia ja Suomen finanssi­valvon­nan sään­töjä ja se kos­kee niin suo­ma­laisia kuin ulko­maisia pankkeja.

    Ehdo­tus saat­taa vaa­tia lainarek­istere­itä. Eräs tapa lainara­joit­teisi­in on myös vero­tuk­selli­nen, jol­loin edel­lä esite­ty­il­lä seikoil­la ei edes ole merk­i­tys­tä. Lainankäyt­töä asun­nonos­toon (ja jopa muuhun kulu­tuk­seen ja sijoituk­si­in)) ja sen vero­tus­ta voitaisi­in seu­ra­ta verovi­ras­tossa samaan tapaan kuin pääo­mat­u­lo­ja ja niiden vero­tus­ta. Täl­lä taval­la voitaisi­in myös suun­na­ta kansalais­ten ja sijoit­ta­jien velan­ot­toa pysyvästi työl­listävi­in investoin­tei­hin ja yri­tyshankkeisi­in kansan­taloudelle hyödyt­tömän ja riske­jä tuot­ta­van asun­tokau­pan sijaan.

    1. Sak­salainen pank­ki voi myön­tää lainan vaik­ka Frank­furtin kont­toris­taan. Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa.

  151. Mau­r­izio: OK, sor­ry, my bad, auoin nyt päätäni liian vähän aamukahvia tois­taisek­si nau­tit­tuani. En nyt jak­sa tark­istaa, mut­ta siis muual­la VÄHEMMÄN? Usko­taan. Keskilu­okkaistunut on…

    Hohhoi­jaa. Ei Kallio kokon­aan ole keskilu­okkaistunut, mut­ta keskilu­okkaistuu kovaa vauh­tia. Punavuori on esimerk­ki kaupungi­nosas­ta, joka on kulkenut kyseisen kehi­tyk­sen lop­pu­un asti ja ylikin.

  152. Sakke:

    Oletko tul­lut ajatelleek­si, että Helsinki­in muu­tolle saat­taa olla muitakin syitä, kuin Eiran­ran­nan tai Jätkäsaaren houkuttelevuus. 

    En ole sanonut, että Eiran­ran­nan ja Jätkäsaaren houkut­tele­vu­us olisi ain­oa syy muut­taa Helsinki­in. Jokaisel­la muut­ta­jal­la on aina omat yksilöl­liset syyn­sä, muut­ti minne tahansa.

    Sakke: Kaik­ki eivät ehkä ilah­du metron tulosta Etelä-Espooseen, ja toisaal­ta, las­ten lennet­tyä pesästä, voi omakoti­talon pito käy­dä turhan
    raskaak­si paljon töitä tekevälle, sekä vähääkään van­hem­malle väelle, varsinkin kun elämää helpot­ta­van auton käyt­töä monin paikoin (Helsingis­sä) kaiken aikaa hankaloitetaan.

    Niin, ihmiset saat­ta­vat muut­taa oman elämän­ti­lanteen­sa muuttues­sa. Onko siinä joku ongelma?

    Viimeiseen lauseeseen sen ver­ran, että autoilua hait­taa eniten muut autoil­i­jat, kos­ka ruuhkat syn­tyvät siitä, että kaduil­la on liikaa auto­ja. Minus­ta Helsin­ki on kyl­lä keskit­tynyt lähin­nä autoilun rahal­liseen tukemiseen pysäköinti­normien muodossa.

    Sakke: En menisi ehkä Eiran­ran­taa välit­täjien tavoin myöskään liikaa kehu­maan, kos­ka olen alueen kaut­ta olenkin muu­ta­mat ker­rat kulkenut (ja toki lehdis­täkin lukenut). Jostain syys­tä minä en juuri sil­lä rajat­ul­la alueel­la viihtynyt. Olisiko johtunut täyt­tö­maas­ta? Hyvä tietysti, jos alue joillekuille kelpaa.

    Et sat­tuisi tietämään, moniko asukas Espoos­ta on Eiran­ran­taan muuttanut? 

    Eiran­ran­ta on minus­takin todel­la mitään­sanoma­ton tuo­tos. Siel­lä on kuitenkin aika vähän talo­ja, joten sen merk­i­tys Helsin­gin houkuttelevuuteen/houkuttelemattomuuteen ei liene merkit­tävä. Tilas­to­ja aiheesta min­ul­la ei ole.

    Sakke:Jätkäsaares­ta voi olla ehkä vielä ennenaikaista
    kir­joit­taa, kun alue ei ole vielä läh­es­tulkoonkaan valmis. Toiv­ot­tavasti siitä ei tehdä sel­l­aista liiken­teen sump­pua, jolle nykyiset edel­ly­tyk­set ovat aivan ilmeiset. Esimerkik­si Hieta­lah­den- ja Sillilai­turin suunnal­ta kun uuden, rak­en­tu­van alueen julk­i­sivua ja profi­il­ia tarkastelee, ei näky omia silmiäni juuri miellytä. 

    Suun­nitelmien ja tähän men­nessä raken­netun perus­teel­la Jätkäsaari vaikut­taa paljon parem­mal­ta kuin vaik­ka Ruo­ho­lahti ja Pikku-Huopalahti. Noiden ysärin tuo­to­sten peit­toami­nen ei tietysti ole suuri saavu­tus, mut­ta suun­ta kaupunki­rak­en­tamises­sa on nyt oikea. Julk­i­sivuarkkite­htu­uris­sa olisi kuitenkin vielä paljon petrat­tavaa. Orna­ment­tien paluu lie­nee mah­dot­to­muus, mut­ta esimerkik­si erkkere­itä ja har­jakat­to­ja toivoisin näkeväni uusis­sa talois­sa vähän nyky­istä use­am­min. Täl­lainen muuten melko keskinker­tainen talo (kuvas­sa oikean­puoleinen) näyt­tää heti ihan tyy­likkäältä, kun kat­to ei ole tasainen (esimerk­ki Jätkäsaares­ta): http://frantic.s3.amazonaws.com/rakennuslehti/production/L—-nsisatamankatu-k1-Arno-de-la-Chapelle-1200x600.jpg

    Liiken­teelli­nen sump­pu Jätkäsaares­ta voi tul­la, jos alueen rak­en­tamises­sa tavak­si muo­dos­tunut pysäköin­nin sub­ven­tio jatkuu tule­vaisu­udessakin. Nythän kaupun­ki tukee jokaista pysäköin­tipaikan Jätkäsaares­ta han­kki­vaa kym­me­nil­lä tuhan­sil­la euroil­la, mikä tietenkin lisää autoilua. Autoilun lisään­tymi­nen voi taas johtaa ruunki­in. Jos­sain vai­heessa käy kuitenkin niin, että autoil­i­jat (tai ainakin osa autoil­i­joista) tajua­vat tilanteen ja joko vähen­tävät autoilua, luop­u­vat autos­ta kokon­aan tai muut­ta­vat muualle. Sen takia kan­takaupun­gin varakkail­lakin alueil­la auton omis­t­a­mi­nen on vähäisem­pää kuin monel­la vähem­män varakkaal­la alueel­la. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/269032-autottomat-ovat-jo-enemmistona-useilla-helsingin-varakkailla-alueilla

    Jos Jätkäsaaren kalli­it autokel­lar­it uhkaa­vat jos­sain vai­heessa jäädä vajaakäyt­töisik­si, niin toiv­ot­tavasti niille kek­sitään muu­ta käyt­töä. Tont­tiko­htainen pysäköin­ti muo­dos­tuu turhak­si viimeistään siinä vai­heessa, kun autot osaa­vat ajaa itsenäis­es­ti parkki­in johonkin kauem­pana sijait­se­vaan pysäköin­ti­laitok­seen. Se voi olla arkipäivää jo sil­loin, kun Jätkäsaaren viimeisiä talo­ja vielä raken­netaan (2030-luvul­la).

  153. Sakke: Niin se tietysti on, että makua­sioista ei sovi kiis­tel­lä, joten jätetään tuo asia sik­seen. Ehkä tuokin näkymä vielä joskus parem­mak­si muut­tuu, toi­vokaamme edes kaik­ki niin …

    Näin. Voihan niitä omia maku­ja koit­taa perustel­la muillekin ja mikäs siinä. Keskustelem­i­nen on aina mukavaa. Eri­lais­ten tilas­to­jen, kyse­ly­tutkimusten ja muiden mit­tausten perus­teel­la on kuitenkin turha väit­tää etteikö myös kaupunki­a­sumiselle olisi tilauk­sen­sa. En minäkään ymmär­rä, mik­si jotkut kuun­tel­e­vat räp­piä tai aja­vat ital­ialaisil­la autoil­la, mut­ta pyrin ole­maan tuomit­se­mat­ta heitä. Ei se tosin aina onnistu…

  154. Mä halu­aisin ihan aikuis­ten oikeasti olla kär­päsenä katossa, kun­han mas­ter­plääni asun­to­lainara­joituk­sista esitel­lään kokoomuk­selle valtioneuvostossa!

    Nythän tämä alkaa men­nä jo aivan usko­mat­tomi­in sfääreihin!

  155. Osmo Soin­in­vaara:
    Sak­salainen pank­ki voi myön­tää lainan vaik­ka Frank­furtin kont­toris­taan. Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa.

    Var­masti edel­lyt­tää käyn­tiä ja vakuuk­sien kanssa. Jos pankil­la ei ole asiamiestä/konttoria Helsingis­sä, sil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta arvioi­da lainan riskiä ja asun­to­vaku­u­den kestävyyt­tä. Joko lainas­ta tulee hyvin kallis tai sitä ei myön­netä. Pitäisi selvit­tää, mut­ta arve­len, että sak­salainen finanssi­valvo­ja voi lisäk­si tul­la han­kkeessa väliin.

  156. Osmo Soin­in­vaara: Saat­taa edel­lyt­tää käyn­tiä Saksassa

    Pitää ero­ta EU:sta ja saat­taa pas­si- ja viisum­i­pakko kaik­keen ulko­maan­matkailu­un, etteivät ala­maiset pääse tekemään luvattomia.

  157. juk­ka heikki­nen: Jos pankil­la ei ole asiamiestä/konttoria Helsingis­sä, sil­lä ei ole mah­dol­lisu­ut­ta arvioi­da lainan riskiä ja asun­to­vaku­u­den kestävyyttä.

    Nordea on valmi­ik­si ruot­salainen pank­ki, ja Danske tan­skalainen. Molem­mat löy­tyvät sekä Tallinnas­ta että Tukhol­mas­ta. Onko­han näi­den pankkien tarkoi­tus tehdä rahaa vai edis­tää kepu­laista aluepolitiikkaa?

  158. R.Silfverberg: “Hir­vaskos­ki talous­maanti­eteel­lis­es­tä työryh­mästä on nimeno­maan halunut että suo­ma­laiset työl­listy­i­sivät vain peruseloinkeinoissa”

    Tämä ei pidä paikkaansa. Oletko lainkaan lukenut pape­ria, jota arvioit? Kuin­ka moni teistä on? Aivan jär­jetön­tä keskustelua täl­lainen, lopetan osaltani tähän. 

    Lop­pu­un kuitenkin mainit­sen, että rahoituk­sen saatavu­u­den ja kiin­teistö­jen arvon­nousun liial­lisen kiihtymisen väli­nen yhteys on aivan selvä. Jos rahan hin­taa säädel­lään, eikö omasäästöo­su­ut­ta tai lainan määrää pidä säädel­lä? Miten tähän liit­tyy pankin ulko­maisu­us tai koti­maisu­us? Kyse on luot­to­laitoslain alais­es­ta toiminnasta. 

    Tääl­lä moni kir­joit­ta­ja kuvit­telee keskusta­laisen pohdiskelun nou­se­van jostakin merkil­lis­es­tä kaupunkivi­has­ta. Sel­l­ainen on täysin maalin ohitse ampumista. Täysin.

  159. anon­il­li: Nordea on valmi­ik­si ruot­salainen pank­ki, ja Danske tan­skalainen. Molem­mat löy­tyvät sekä Tallinnas­ta että Tukhol­mas­ta. Onko­han näi­den pankkien tarkoi­tus tehdä rahaa vai edis­tää kepu­laista aluepolitiikkaa?

    Jos Nordeal­la on Helsingis­sä kont­tori ja halu­at asun­to­lainan helsinkiläisen asun­non vakuuk­sia vas­taan helsinkiläisen asun­non ostoon, ei Nordea etkä sinä voi kiertää Suomes­sa toimivia pankke­ja koske­via asun­to­lainae­hto­jen finanssi­valvon­nan sään­töjä nos­ta­mal­la lainan Nordean ulko­mais­es­ta kont­torista. Nordea joutuu Tukhol­mas­sakin nou­dat­ta­maan täl­löin Suomen finanssi­valvon­taa koske­via sään­töjä. Sitä pait­si laina siir­tyy joka tapauk­ses­sa Suomes­sa sijait­se­vaan konttoriin.

  160. Onko meillä varaa vai eikö meillä ole, kas siinä kysymys! sanoo:

    tiedemies: Mut­ta se lom­pakos­sa ole­va raha vai­h­taa omis­ta­jaa napin painal­luk­sel­la riip­pumat­ta siitä, mon­tako nol­laa siinä on perässä. Sin­ulle se on vai­h­toe­htoiskus­tan­nus: jos mak­sat isom­paa kuukausierää, rahaa jää vähem­män käyttöön. 

    Mut­ta se raha jota sinä et käytä, on rahaa joka joku muu sit­ten käyt­tää. “Kus­tan­nus” tarkoit­taa oikeasti sitä, että täy­tyy tehdä jotain. 

    Kun markki­nahin­ta nousee, niin eri ihmiset osta­vat ne asun­not. Eivät ne asun­not jää tyhjik­si. Tätä Osmo on sanonut vaik­ka kuin­ka mon­een ker­taan, mut­ta tätä ei ymmär­retä, vaan use­am­paan ker­taan tois­tel­tu sitä että “kun ne asun­not on niin kalli­ita niin ei siel­lä ole varaa asua”. On siel­lä varaa asua, kos­ka se hin­ta ker­ran on niin kova. Jos se hin­ta olisi halvem­pi, siel­lä ei halu­aisi niin moni asua. 

    Ton­tin hin­takaan ei ole kus­tan­nus. Ton­tista aiheutuu kus­tan­nus, joka riip­puu siitä, mil­laista maa­ta se on. Kalli­olle rak­en­t­a­mi­nen on tyyp­il­lis­es­ti halvem­paa kuin suolle; jos suo­ta on kaupun­gin kysy­ty­il­lä alueil­la, niin tämä kyl­lä tietysti nos­taa kus­tan­nuk­sia, mut­ta peruskalliopo­h­ja on vielä kalli­im­paa, kos­ka se halvem­pi raken­nuskus­tan­nus kap­i­tal­isoituu siihen maan hin­taan. Ja edelleen hin­ta ei ole kus­tan­nus kun tarkastel­laan kansan­talout­ta. Hin­ta on yksit­täiselle osta­jalle vai­h­toe­htoiskus­tan­nus (= saat vähem­män kal­jaa kun joudut mak­samaan enem­män) mut­ta kansan­taloudessa ei tuotan­non­tek­i­jöitä kulu yhtään enem­pää sik­si että hin­ta on suurempi.

    Aka­teemista saivartelua, mut­ta saiver­rel­laan nyt sitten.

    Onko ihmisellä/perheellä todel­lisu­udessa varaa ko. asuntoon/kotiin JOS hän joutuu sik­si tin­kimään — tai jopa kokon­aan luop­umaan — monista sel­l­ai­sista asioista joista hänen ei tarvin­nut ennen ko. asunnon/kodin “ostoa” tin­kiä, saati luopua.

    Onko älyl­lis­es­ti rehellistä edes kut­sua ihmistä/perhettä ko. asunnon/kodin omis­ta­jak­si KUN ko. asunnon/kodin kuitenkin edelleen omis­taa pank­ki? Mah­dol­lis­es­ti vuosikym­meniä, mah­dol­lis­es­ti ikuisesti.

    Sil­lä eihän meil­lä ole minkään val­takun­nan takei­ta siitä, että tämä henkilö/perhe todel­la kyke­nee koskaan fak­tis­es­ti omis­ta­maan asunnon/kodin jos­sa nyt asuu tai haaveilee tule­vaisu­udessa asuvan.

    Ruot­salaiset eivät enää lyhen­nä asun­to­lain­o­jaan ollenkaan vaan elävät käytän­nössä vuokral­la. Meil­läkin voi pian olla sama tilanne edessä.

    Pankit eivät osaa hin­noitel­la asun­to­lain­o­jen riske­jä oikein kos­ka kukaan muukaan ei tähän pysty. Mut­ta vaik­ka osaisi­vatkin, ei tarvitse, kos­ka viime kädessä val­tio tulee ja pelas­taa joka tapauk­ses­sa joten mitä järkeä pankeil­la olisi vaa­tia oikein/oikeammin mitoitet­tu­ja vakuuk­sia kos­ka suurim­mal­la osalle jengistä ei kuitenkaan olisi niihin varaa?

    Ainakaan länkkäreis­sä ei vielä tois­taisek­si olla koskaan hom­mien kusies­sa halut­tu toimia siten kuten kap­i­tal­is­mi opet­taa. Mut­ta var­masti ensi ker­ral­la tilanne on toinen… Yeah, right.

    Vielä het­ki sit­ten uskot­te­limme itsellemme, että no wor­ries, suuren ikälu­okan potkaistes­sa tyhjää val­ta­va omaisu­us siir­tyy hei­dän jälkipolvelle ja voimme vain pyöritel­lä peukaloita­mme ja tehdä duu­nia jos siltä tuntuu.

    Todel­lisu­udessa suurin osa asunnoista/kodeista muut­tuu käytän­nössä arvot­tomak­si (ellei jo ole sitä). Niistä tuleekin taloudelli­nen TAAKKA. Jo ole­mas­sa ole­vien sekä tulos­sa ole­vien muiden taakko­jen LISÄKSI.

    Korot ovat nyt nol­las­sa elleivät käytän­nössä negati­ivisia. Näin ei tietenkään voi jatkua lop­ut­tomasti vaan jos­sain vai­heessa korot vääjäämät­tä nousevat.

    Ja sen seu­rauk­se­na em. ihmisten/perheiden mak­sukyvyn heikkous heikke­nee entis­es­tään eli he joutu­vat tin­kimään vieläkin enem­män totu­tus­ta elin­ta­sos­ta. Useim­mat eivät tähän kuitenkaan pysty eli tule­vat käytän­nössä default­aa­maan asun­to­lainansa. Näin kävi miljoonille amerikkalaisille.

    Mut­ta emme­hän me suo­ma­laiset tietenkään ole niin tyh­miä, että mak­saisimme yli­hin­taa kodeis­tamme kuvitellen, että kasvua ei voi pysäyt­tää ja että tekevälle aina töitä löy­tyy? Var­masti löy­tyykin, palkan mak­su on sit­ten kokon­aan eri asia…

    Helsingis­sä alkaa olla joka 8. asuk­ki viral­lis­es­ti työt­tömänä. Lisää tähän yhtälöön vielä työelämän ulkop­uolel­la ole­vat. Muual­la Suomes­sa ei mene sen parem­min, päin­vas­toin moni kun­ta on konkurssikyp­sä eikä sinne tule enää ikinä minkään kokolu­okan teol­lista tuotantoa.

    Maat­alous tulee elät­tämään yhä harvem­man. Tilat siir­tyvät vain uusille omis­ta­jille. Econ­o­my of scale (plus EU-tuki­aiset) mah­dol­lis­ta­vat konei­den han­k­in­nan siten, että “far­marin” ei tarvitse jatkos­sa kuin kiviä potkiskel­la — jos huvittaa.

    Huol­let­tavien määrä kas­vaa, huoltavien ei. Keski­t­u­lois­t­en palkat laske­vat. Suu­rit­u­loisia on liian vähän (ja heistäkin yhä use­ampi läh­tee ja vieläkin use­ampi uhkaa lähteä pois Suomes­ta) jot­ta heistä olisi apua muille. Pien­i­t­u­loiset taas kykenevät elät­tämään ain­oas­taan itsen­sä (eivätkä usein edes sitä).

    Työ­suh­teet jatka­vat “epä­tyyp­il­listymistä”. Kuin­ka moni uskaltaa perus­taa per­heen ja han­kkia asun­non jatkos­sa jos pro­jek­ti­maiset tai muu­toin katkon­aiset työu­rat tästä vielä kovas­ta yleistyvät? Kuin­ka monel­la riit­tää tule­vaisu­u­de­nuskoa uudelleenk­oulutt­taa itsen­sä aina tarpeen niin vaaties­sa? Ja vaik­ka uskoa olisikin, onko tähän kuitenkaan riit­tävästi henkisiä ja/tai aineel­lisia resursseja?

    Takaako tohtor­in­hat­tu työ­paikan? Ei enää. Itseasi­as­sa siitä voi olla jopa suo­ranaista haittaa.

    Suo­mi velka­an­tuu hälyyt­tävää vauh­tia, eikä mon­en tahon mukaan vält­tämät­tömiä rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia tun­nu­ta siltikään saata­van aikaiseksi.

    Suomen talouden ei myöskään ennuste­ta lyhyel­lä tähtäimel­lä kas­va­van käytän­nössä lainkaan. Sekin ske­naa­tio on mah­dolli­nen, että hidas stag­naa­tio muut­tuu enem­män tai vähem­män pysyväk­si. Koko Euroopan mittakaavassa.

    Ja joka vuosi sosi­aali- ja ter­veys­menot kas­va­vat huoli­mat­ta siitä kyken­em­mekö leikkaa­maan eläkkeitä, kiristämään sosi­aal­i­tukia sekä kar­si­maan hoito­ja kos­ka Suo­mi har­maan­tuu maailmanennätysvauhtia.

    Edes työssäkäyvät eivät rahoi­ta omista eläkkäistään kuin vain osan. Eläke­varo­ja sijoitel­laan jol­lain riskil­lä sinne ja tänne. Siinäkin leikissä voi jäädä luu vetävän käteen.

    Pelisu­un­nit­teli­jat ja rät­te­jä valmis­ta­vat ovat pis­ara mer­essä. Niil­lä ei Suomen talouden ongelmia oikaista.

    Kone­salit työl­listävät mur­to-osan siitä mitä tehdas­saleista pysyvästi kilo­metrite­htaalle siir­tyneet aikoinaan. Automaatio/robotisaatio/digitalisaatio edis­tyy ja laa­je­nee huimaa vauh­tia. Tekoä­lyn todel­li­nen läpimur­to voi tapah­tua het­kenä minä hyvän­sä joka tulee tekemään mon­es­ta nykyam­ma­tista redun­dan­tin käytän­nössä päivissä.

    OECD meni epähuomios­sa huo­maut­ta­maan jo 1994, että val­taosa jengistä on ylik­oulutet­tu tekemään­sä työhön. Vain pieni osa työstä muut­tuu yhä kom­plek­sisem­mak­si . Val­taosa työstä on ruti­in­i­maista puur­tamista jos­ta ei tule­vaisu­udessa kan­na­ta mak­saa oikeas­t­aan juuri kenellekään yhtään mitään.

    Oikotielle on nyt lis­tat­tuna vajaat 5000 myytävää asuntoa/kotia Helsingis­sä. Mitäköhän vikaa niis­sä on? Ettei vaan olisi liian suo­lainen hintapyyntö?

    Helsin­ki on vuosikau­sia kyen­nyt tar­joa­maan kohtu­uhin­taista kun­nal­lista vuokra-asun­toa — alle joka sadan­nelle hakijalle.

    Kuu­lostaako kestävältä tule­vaisu­u­denske­naar­i­ol­ta? Eli rahaa on, takaat sen?

  161. Onko meillä varaa vai eikö meillä ole, kas siinä kysymys! sanoo:

    Sylt­ty: tois­in­päin: kun jollekin alueelle halu­aa enem­män porukkaa kuin sinne mah­tuu, niin hin­nat nou­se­vat niin kauan että alueelle halu­avien määrä leikkaan­tuu tarpeeksi.

    Jep, ja tuo leikkaus voi olla edessä paljon nopeam­min kuin kukaan osaa aav­is­taakaan. Se oli koko tämän tari­nan pointti.

  162. älä luovuta niin helpolla jäbä, pölytiikka on kestävyyslaji :) sanoo:

    Johannes Hir­vaskos­ki: Tämä ei pidä paikkaansa. Oletko lainkaan lukenut pape­ria, jota arvioit? Kuin­ka moni teistä on? Aivan jär­jetön­tä keskustelua täl­lainen, lopetan osaltani tähän.

    En jak­sa uskoa, että kovin moni on tutus­tunut mainit­tuun paperi­in, puhu­mat­takaan laa­jem­men. Mut mä voisin kyl lukee kun ehdin parem­min. Eli pistätkö linkin mis­tä pääsen käsik­si ko. prujuun?

    Johannes Hir­vaskos­ki: Tääl­lä moni kir­joit­ta­ja kuvit­telee keskusta­laisen pohdiskelun nou­se­van jostakin merkil­lis­es­tä kaupunkivihasta.

    Samaa olen havain­nut minäkin. Johtuu var­maan aika paljon just tästä ettei vastapuol­ta edes halu­ta yrit­tää ymmärtää.

    Se on hem­metin surullista ja ker­too aika paljon suo­ma­lais­es­ta keskustelukult­tuurista. Con­fir­ma­tion bias on tääl­lä poikkeuk­selli­nen vahva.

  163. Tiedemies: Suurin trage­dia tässä on se, että ihmiset eivät ymmär­rä miten hin­tamekanis­mi toimii ja mitä se tarkoit­taa. Jos mar­gin­aa­li­nen asun­to myy­dään neliöhin­nal­la 4000€, niin osta­jan täy­tyy halu­ta asua tässä asun­nos­sa mielu­um­min kuin jos­sain muual­la, mukaaan­lukein sel­l­ainen asun­to, jon­ka jostain ympäryskun­nan takaa saa hin­taan 1200€ neliö.
    Kun hin­ta on niin korkea, niin esimerkik­si argu­ment­ti jon­ka mukaan vain mak­sukyvyt­tömät halu­aisi­vat Helsinki­in, ei mitenkään voi olla oikea.

    Olisi syytä muis­taa myös se, että iso osa ihmi­sistä asuu myös vuokral­la. Monel­la helsinkiläisel­lä ei vält­tis tule koskaan ole­maan varaa omaan asun­toon. Kos­kee eri­tyis­es­ti sinkku­talouk­sia — joiden määrä tullee vain lisääntymään.

    Duu­nista voi saa­da just sen ver­ran pätäkkää, että se riit­tää vuokran mak­su­un ja maka­roni­in. Ei täl­lainen ihmi­nen voi kävel­lä pankki­in hake­maan lainaan kun ei ole minkään­laista pääo­maa ker­tynyt sukan­var­teen taku­udek­si — eikä ehkä koskaan kerrykään.

    Asum­i­nen jos­sain muual­la olisi toki halvem­paa, mut­ta siel­lä jos­sain ei vält­tis ole sopi­vaa — tai mitään — työtä tar­jol­la. Pen­delöin­nillekin tulee äkkiä hin­taa vaik­ka ajaisi 20-vuot­ta van­hal­la romulla.

    Suurin osa opiske­li­joista — joi­ta Helsingis­sä on paljon — on melkoisen per­sauk­isia, ja heille kel­paa (=joutu­vat tyy­tymään) mm. kimp­pa-asum­istyyliset ratkaisut ja/tai asum­i­nen kanakoppe­ja muis­tut­tavis­sa luukuissa.

    Osa opiskelu­aikana saat­taa ruti­noitua em. asum­is­ta­soon jopa siinä määrin, että alkaa pitää edel­lä kuvatun kaltaisia asum­isjär­jeste­lyjä ihan “nor­maali­na” ratkaisuna jatkossakin.

    Siitä ei kuitenkaan pitäisi vetää johtopäätöstä, että jen­gi prefer­oisi nimeno­maan asua kalli­il­la ja ahtaasti, ja mah­dol­lis­es­ti vielä asun­non muiden luo­van luokan sankarien kanssa jakaen.

    Tästä asun­to­jen hin­to­jen kallis­tu­misen yhtälöstä ei voi uno­htaa sitä kom­po­nent­tia, että helsinkiläisyys (eli Helsingis­sä asum­i­nen) itsessään on yhä use­am­man yhä merkit­tävämpi statussymboli.

    Helsinkiläi­nen voi tin­kiä elin­ta­sostaan dra­maat­tis­es­tikin vain kyetäk­seen säi­lyt­tämään tämän statuk­sen muiden silmis­sä, eli että on varaa asua Helsingis­sä — vieläpä keskus­tas­sa tai keskus­tan tun­tu­mas­sa (miten ikinä kukin sen prefer­oi mielessään/puheissa määritellä).

    Tämä ei vält­tämät­tä ole vielä merkit­tävä ongel­ma, mut­ta se voi täl­laisek­si kehittyä.

    Funtsi­taan vaik­ka jotain Lon­too­ta jos­sa yhä use­am­man varsin hyvinkin rahaa teke­vienkin “men­estyjien” on asut­ta­va kom­muu­nis­sa mikäli halu­aa asua suosi­t­ul­la alueella. 

    Tilan­net­ta voi toki aina pyrk­iä selit­tämään sil­lä, että on nas­taa kun on seu­raa, tai muil­la argu­menteil­la. Todel­lisu­us — ja varsinkin se ratkai­sevin syy — voi kuitenkin olla jotain ihan muuta.

Vastaa käyttäjälle Juho Laatu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.