Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö

5.5.2015 · Aihe: _ 

Jyväskylän yliopistossa on näköjään tehty diskurssianalyysiin keskittynyt kanditutkielma, joka koski kysymystä, onko näytteen valinta vaikuttanut Pisa-tuloksen heikentymiseen. (“Vaikuttiko näytteen valinta pisa-katastrofiin?”) Sitä oli ihan hauska lukea. Todettakoon, että alkuperäisessa kirjoituksessa ei väitetty, että tuloksen heikkeneminen olisi johtunut siitä, että otoksessa oli yliedustus maahanmuuttajia – se on helppo korjata painottamalla maahanmuuttajien osuus oikeaksi. Väite koski sitä, että maahanmuuttajavaltaisia kouluja oli otoksessa liikaa ja kaupunkien eliittikouluja liian vähän, jolloin muut kuin maahanmuuttaja oppilaat oli ehkä valittu näytteeseen harhaisesti.

Eve Kolarin kandidaattitutkielmaan Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran PISA 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa pääsee tästä.

 

Kommentit

15 Vastausta artikkeliin “Blogiskeskustelustamme on tehty kandityö”

  1. Jouni Martikainen kirjoitti 5.5.2015 kello 19:40

    Eikös kandidaatintutkielma ole alemman korkeakoulututkinnon opinnäytetyö? Siis ei gradu, joka tehdään sitten maisterivaiheeseen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2015 kello 20:06

    Joo, kandityö, ei gradu. Tekstistä olin sen korjannut, mutta otsikkoon oli unohtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Lepotila zZ kirjoitti 5.5.2015 kello 20:05

    Kandidaatintutkielma ei ole gradu, vaan alempaa korkeakoulututkintoa varten tehty pienempi näytetyö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  4. hukkaan meni kirjoitti 5.5.2015 kello 20:57

    En edes avannut linkkiä, mutta huomiona heille jotka eivät kanditöiden kirjoittamista ole seuranneet: kandityön kirjoittaa n. viidessä yössä, jos on itselle sopiva aihe ja tuottaa sujuvaa tekstiä. Laajuus ja akateemiset vaatimukset ovat ihan eri luokkaa kuin ylemmässä tutkinnossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. spottu kirjoitti 5.5.2015 kello 21:38

    Hassua miten eri tavalla samaa tekstiä voi tulkita, esimerkiksi:

    TPi: Täällä ja muualla mediassa ollaan kovin huolissaan maahanmuuttajien käyttämättä jäävistä resursseista ja siten heidän jäämistään yliopistojen ulkopuolelle. Entäs ne kantasuomalaisten lapset, joiden opiskelu ja eteenpääsymahdollisuudet on uhrattu maahanmuuttajien takia. Kuka heitä puolustaa, ei kukaan. Hehän ovat syyllisiä siihen, että sattuivat syntymään perheeseen joka elää LÄHIÖSSÄ. Tuolla perkeleitten pesäpaikassa.

    Totuus on, että lähiökouluissa opettajilla ei ole aikaa, jos luokalla on paljon maahanmuuttajia, eikä aina haluakaan kantasuomalaisten opettamiseen. Monia suorastaan v…..aa joutua opettamaan lähiössä. Aivan kuin se laskisi heidänkin ihmisarvoaan, joutua nyt roskasakin opettajaksi.

    tulkitaan kandityössä s.e. perkeleillä ja roskasakilla tarkoitetaan maahanmuuttajia:

    Maahanmuuttajia kuvataan aineistossa esimerkiksi ilmauksilla roskasakki, perkeleet,
    häiriötekijä ja heikko ummikko.

    Tulkitsisin tuon kylläkin itse lähiössä asuvan kommentoijan turhautumiseksi lähiöiden asemaan ja siellä asuvien ihmisten arvostukseen ylipäätään s.e. perkeleillä ja roskasakilla viitataan lähiöasukkaisiin yleensä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  6. nimim. k.m. kirjoitti 5.5.2015 kello 22:39

    Kiesus kaikesta siitä saakin kandinaiheen. “Diskurssianalyysi: (…) Ensimmäiseksi
    kokoan yhteen maahanmuuttajista käytetyt nimitykset ja ilmoitan,
    kuinka monta kertaa kukin nimitys esiintyy blogitekstissä ja kommenteissa.”

    [Anteeksi heikohko kontribuutio keskusteluun. Ehkä pitäisi kirjoittaa se oma kova luonnontieteellinen kandi valmiiksi…]

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  7. Anna-Liisa kirjoitti 6.5.2015 kello 12:31

    Toisin kuin nimimerkki “nimim. k.m.“, pidän kanditutkielman aihetta sangen kiinnostavana. Aihe herättää suuria intohimoja, joten on erikoista luonnehtia tutkielman aiheenvalintaa ilmaisulla “kiesus kaikesta siitä saakin kandinaiheen“.

    Tutkielman kirjoittaja kirjoittaa: ”Blogit ovat merkittävä teknologinen, sosiaalinen ja taloudellinen muutosvoima, joka tekee lukijoista julkaisijoita ja kuluttajista tuottajia.” Blogikirjoittelu on merkittävä vaikuttamiskanava. “Blogeja, puhelinta ja tekstiviestejä yhdistää ihmisten tarve olla yhteydessä toisiinsa ja viestittää asioita, joita tavalliset tiedotusvälineet eivät katso julkaisemisen arvoisiksi.” (Tuomas Kilpi: Blogit ja bloggaaminen, Gummerus 2006, kanditutkielman kirjoittajan mukaan)

    Päätäntöosiossa tutkielmantekijä päättelee:

    Positiivisten diskurssien perusteella kommenttien kirjoittajista muodostuu mielikuva suvaitsevaisista, empaattisista ja tasa-arvoa kannattavista kansalaisista. Negatiiviset diskurssit puolestaan luovat mielikuvaa kapeakatseisista, suvaitsemattomista ja ehkä jopa hieman pelokkaista ja epäilevistä henkilöistä.

    Tämä päättely osoittaa, että dialogi on mahdoton. On olemassa sosiaalisesti hyväksyttävä mielipideklusteri, ja kaikenlainen kyseleminen siinä itsestäänselvyyksinä pidettävistä asioista on sosiaalisesti tuomittavaa ja kyselemisen nähdään kertovan pelkkää huonoa kyselijästä.

    Paitsi mahdotonta, dialogi on myös turhaa ja hedelmätöntä, koska faktat eivät vaikuta arvoihin ja maailmankatsomuksiin. Jos fakta ei tue maailmankatsomusta, se selitetään niin että sen ei tarvitsekaan tukea – selitys kuuluu usein, että ”tapahtui näin, koska toimittiin/toimimme väärin”.

    Tämä tutkielmankirjoittajan toteamus on huima:

    Soininvaara siis luokittelee tutkimukseen osallistujat niin sanotusti ”meihin” eli kantasuomalaisiin ja ”muihin” eli maahanmuuttajiin. Me eli kantasuomalaiset voidaan nähdä jonkinlaisena normina, johon muita eli tässä tapauksessa maahanmuuttajia verrataan. Jossain määrin tällaista jaottelua ”meihin” ja muihin” voidaan pitää rasistisena […].

    Kaikenlaiset väestöntutkimukset ja –analyysit ovat rasistisia, koska niissä jaetaan väestöjä erilaisiin ryhmiin? Demografia tieteenä on rasismia?

    Poliittisesti korrekti alkaa muodostaa pelottavan doktriinin. Kautta tutkielman kaikki kommentit, joissa vähänkin annetaan ymmärtää, että maahanmuuttajataustaisilla oppilailla voisi olla ongelmia, joita kantaväestöllä (tutkielman kirjoittaja käyttää itse omassa tekstissään tätä sanaa, joka ilmeisesti ei ole rasistinen) ei ole, esim. kielitaidon vajavuudesta johtuvat ongelmat, tulkitaan maahanmuuttajia syyllistäviksi ja eriarvoistaviksi. Syyllistäviä ja eriarvoistaviakin, suorastaan rasistisia kommenttejakin on, mutta niistä huolimatta on mahdollista nähdä ongelma ja haaste ilman, että syyllistetään tai eriarvoistetaan.

    Tämä valaisee hyvin sitä, miksi maahanmuuttajat ajautuvat selkkauksiin Ruotsin tyyliin: ongelmia ei voida ratkaista, jos on sosiaalinen itsemurha nähdä ongelmia olevan. Jos ongelmia ei ratkaista, niillä on vaarana kasvaa ja eskaloitua.

    Veitsenterällähän tässä tanssitaan, kieltämättä. Ongelmien näkemisestä seuraa liian helposti syyllistäminen ja, todellakin, eriarvoistaminen ja rasismi.

    Maahanmuuttokeskustelijoiden kielenkäyttö on usein ikävän herjaavaa, mikä selittää kanditutkielman kirjoittajan päättelyä siitä, minkälainen persoona kommentin kirjoittaja on (suvaitsevainen, empaattinen ja tasa-arvoa kannattava vai kapeakatseinen, suvaitsematon, pelokas ja epäilevä). Kielenkäyttö ei ole merkityksetön asia, kuten tutkijatkin ovat todenneet: ”Kielenkäyttö on valintoja jotka rakentavat todellisuuttamme.” ”Kieltä eri tavoin muokkaamalla ja käyttämällä saadaan erilaisia lopputuloksia.” (Sari Pietikäinen ja Anne Mäntynen: Kurssi kohti diskurssia, Vastapaino 2014, kanditutkielman kirjoittajan mukaan)

    Tutkielman kirjoittaja tekee sen virheen, minkä lähes kaikki sosiaalisesti hyväksyttävän mielipiteen omaavat tekevät: ei ota huomioon sitä, että hommalaiset ja muut maahanmuuttajien mollaajat mollaavat nimenomaan ja vain niitä humanitaarisia oleskelulupalaisia ja turvapaikan saaneita, joiden työllistyminen on epätodennäköistä.

    Työvoiman maahantuontia arvostellaan eri perustein kuin humanitaarista maahanmuuttoa. Työvoiman maahantuonnin arvostelussa syytettyjen penkillä ovat työnantajat ja heidän edunvalvojansa, eivät niinkään maahanmuuttajat itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.5.2015 kello 15:57

    Oli vähän vaikea olla jakamatta koululaisia maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin, kun koko jutun ydin oli se, että Pisa-tutkimuksessa oli näin tehty ja tätä otantatapaa arvioitiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Mikael M. kirjoitti 6.5.2015 kello 16:52

    Minua kyllä vähän kauhistuttaisi ja nolottaisi, jos kandityöni, joka oli oikeasti aika kehno, joutuisi yllätäen tiukan analyysin kohteeksi aika kriittisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmärrä, miksi Jyväskylän yliopisto on päättänyt alkaa julkaista netissä näitä harjoitustöitä, joilta ei oikeasti edellytetä juuri mitään muuta kuin tutkimuksenteon pääperiaatteiden hahmottamista. Varmaankin “Bolognan prosessin” pakkosoveltamisen tähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  10. Tapio kirjoitti 6.5.2015 kello 19:33

    Osmo Soininvaara: Oli vähän vaikea olla jakamatta koululaisia maahanmuuttajiin ja kantasuomalaisiin, kun koko jutun ydin oli se, että Pisa-tutkimuksessa oli näin tehty ja tätä otantatapaa arvioitiin.

    Tilastot- ja diskussianalyysi taitavat olla toistensa ääripäitä. Toinen yrittää olla arvottamatta mitään, toinen arvottaa kaiken, vähäpätöisimmänkin.

    Työn tekijän olisi ehkä kannattanut keskittyä viimeiseen viiteenkymmeneen kommenttiin, jos ei kaikkia jaksanut yhdessä illassa lukea ja luokitella. Alkupuolella muistaakseni keskusteltiin myös itse aiheesta, siis otannan ja kertoimien mahdollisesta vinoumasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  11. nimim. k.m. kirjoitti 6.5.2015 kello 23:26

    Mikael M.:
    Minua kyllä vähän kauhistuttaisi ja nolottaisi, jos kandityöni, joka oli oikeasti aika kehno, joutuisi yllätäen tiukan analyysin kohteeksi aika kriittisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmärrä, miksi Jyväskylän yliopisto on päättänyt alkaa julkaista netissä näitä harjoitustöitä, joilta ei oikeasti edellytetä juuri mitään muuta kuin tutkimuksenteon pääperiaatteiden hahmottamista. Varmaankin “Bolognan prosessin” pakkosoveltamisen tähden.

    Noh, kandidaatistahan on ollut tarkoitus leipoa oikeaa tutkintoa. Kai sen tutkielman olisi sitten tarkoitus olla oikea lopputyö, mutta se vaatisi suurempaa opetussuunnitelmien, -tyylien ja -odotusten rukkausta.

    Pakosta tuskin on kyse, ainakaan oman tiedekuntani kandintöitä pääsee lukemaan vain printteinä kirjastossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Oikeistodemari kirjoitti 9.5.2015 kello 19:28

    Mikael M.:
    Minua kyllä vähän kauhistuttaisi ja nolottaisi, jos kandityöni, joka oli oikeasti aika kehno, joutuisi yllätäen tiukan analyysin kohteeksi aika kriittisen yleisön toimesta.

    En myöskään ymmärrä, miksi Jyväskylän yliopisto on päättänyt alkaa julkaista netissä näitä harjoitustöitä, joilta ei oikeasti edellytetä juuri mitään muuta kuin tutkimuksenteon pääperiaatteiden hahmottamista. Varmaankin “Bolognan prosessin” pakkosoveltamisen tähden.

    Olen samaa mieltä. Kandin tutkielmat ovat harjoitustöitä. Vasta graduilla on jonkinlaista tieteellistä arvoa, eikä niitäkään oikein vielä kunnon tutkimuksina voi pitää. Molemmat tutkielmat tehneenä voin sanoa, että ne voi molemmat myös kirjoittaa viikossa. Aineiston keruu ja aiheen keksintä ovat ainakin yhteiskuntatieteellisellä alalla kaikkein vaativimmat vaiheet, ei itse kirjoittaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. Markku af Heurlin kirjoitti 12.5.2015 kello 12:02

    Noin lyhyellä lukemlal vaikutit ihan kelvolliselta suomenkielnen harjoitustyöltä. ei erityisen hyvä, ei erityisen huono.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Lukekaa tutkielma tarkemmin kirjoitti 21.7.2015 kello 13:10

    Kommenttien perusteella tuntuu, että suurin osa kommentoijista ja Soininvaara itsekin luulee, että kyseessä on jonkinlainen poliittinen tutkimus.
    Huomatkaa, että tutkimus on tehty suomen kielen oppiaineeseen. Kyseessä on diskurssianalyysi, joka keskittyy KIELENTUTKIMUKSEEN.
    Tutkimuksessa ei haeta vastausta kysymykseen, vaikuttiko näytteen valinta Pisa-tuloksiin.
    Tutkimuksessa selvitetään, millaista representaatiota maahanmuuttajista rakennetaan Osmo Soininvaaran blogitekstissä ja sen kommenteissa.
    Tutkimus keskittyy siis siihen, MITEN maahanmuuttajista puhutaan blogitekstissä ja sen kommenteissa.
    Kielenkäytön perusteella on sitten muodostettu erilaisia diskursseja.
    Tuntuu, että työ on ymmärretty nyt kokonaan väärin.
    Työn tekijähän ei missään kohtaa väitä, että syy heikentyneisiin Pisa-tuloksiin olisi näytteen valintatavan muutoksessa. Hän kertoo, että Soininvaara nosti asian blogissaan esille. Tämäkin tuntuu olevan ymmärretty väärin.
    Työn otsikkokin on “Maahanmuuttajien representointi Osmo Soininvaaran Pisa 12 -tuloksia käsittelevässä blogitekstissä ja sen kommenteissa”. Sekään ei anna minkäänlaista osviittaa siihen, että työssä etsittäisiin vastauksia siihen, vaikuttiko näytteen valinta tuloksiin vai ei.
    Samanlainen tutkimus kielenkäytöstä olisi voitu tehdä vaikka Suomi 24 -keskusteluista. Nyt aineistoksi on vain valikoitunut Soininvaaran blogiteksti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.7.2015 kello 14:57

    Siinä kuitenkin arvotettiin sitä, että tekstissä käytettiin samoja määritelmiä kuin tuossa Pisa-tutkimuksessa ja pidettiin tätä minun arvovalintanani.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus