Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (3): asuntotuotantoa on jarrutettava

Raportin huolestut­tavin aja­tus on, että asun­to­tuotan­toa kasvukeskuk­sis­sa ja eri­tyis­es­ti Helsingis­sä on hidastet­ta­va. Pide­tään aivan pöyristyt­tävänä, että MAL-sopimuk­ses­sa 48 % asun­to­tuotan­nos­ta suun­nitel­laan toteutet­tavak­si Helsin­gin seudul­la, jos­sa asuu vain 25 % väestöstä. Minä sanois­in, että vain 48 %, kos­ka suurim­mas­sa osas­sa Suomen asun­tokan­ta on riittävää.

Raportin alus­sa on aivan järkevää pohd­in­taa siitä, mik­si väki ja työ­paikat muut­ta­vat kaupunkei­hin. Palvelu­alo­jen kasvu ajaa kaupunkei­hin, kos­ka yksi­tyiset palve­lut men­estyvät vain kaupungeis­sa, samoin, että erikois­tu­mi­nen jyrkästi kapeaan osaamiseen edel­lyt­tää suur­ta työ­markki­na-aluet­ta. Kaupunkielämän virikkeisyys vetää puoleensa.

Kaupunkielämän virikkeisyys-argu­ment­ti kumo­taan yksinker­tais­es­ti vain sil­lä, ettei se koske kaikkia. Jotkut kaipaa­vat rauhal­lista elämän­muo­toa. Eihän sil­lä, että kaik­ki eivät halua asumaan kaupunki­in, voi kumo­ta väitet­tä, että nyky­istä use­ampi halu­aa! Elinkei­nop­o­li­it­tiset argu­men­tit vain sivu­utet­ti­in tai kumot­ti­in aika köykäis­es­ti (tästä oma postauksensa).

Asun­top­u­las­ta ja asun­to­tuotan­nos­ta oli aivan kum­mallista tek­stiä, joka puhunee puolestaan.

“Asun­top­u­lan suh­teel­lisu­u­den lisäk­si on huomioita­va että asun­to­jen määrä pääkaupunkiseudul­la on nyt korkeampi kuin koskaan. Silti asun­to­jonois­sa on ihmisiä enem­män kuin koskaan. Mil­lä perus­teel­la tilanne muut­tuisi tule­vaisu­udessa? Tilanne viit­taa päin­vas­toin siihen, että asun­to­jono­jen ole­mas­sao­lo tai asun­top­u­la on rak­en­teelli­nen ilmiö, joka kas­vaa asun­tokan­nan kasvaessa.”

Vähän pahaen­teis­es­ti rapor­tis­sa valite­taan sosi­aalis­es­ta asun­topoli­ti­ikas­ta, joka on tehnyt mah­dol­lisek­si myös pien­i­t­u­lois­t­en muut­tamisen kasvukeskuk­si­in. Näin on kuulem­ma joudutet­tu keskittymistä.

“Otta­mat­ta kan­taa asun­topoli­ti­ikan tavoit­teisi­in, voidaan tode­ta että asun­topoli­ti­ikan keinot joiden vuok­si asumiskus­tan­nusten kasvukeskuk­sis­sa ei sal­li­ta muo­dos­tua vapaasti, ovat keskit­tämistä vauhdit­tavia politiikkatoimia.”

Kuten ensim­mäisessä raport­tia koskevas­sa postauk­ses­sani sanoin, jos asun­tokan­ta olisi varat­tu vain mak­sukyky­isille, työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Helsin­gin seudulle olisi ollut suurem­paa eikä pienem­pää, mut­ta koko maa­ta ajatellen rak­en­teelli­nen työt­tömyys olisi ollut vielä korkeampi, kun jup­pi­en ostovoiman varaan olisi syn­tynyt vähem­män palvelu­alo­jen työpaikkoja.

Jos Helsingis­sä ei olisi har­joitet­tu sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ja tuet­tu asum­ista asum­istuen ja toimeen­tu­lotuen kaut­ta, sosi­aal­i­tur­van varas­sa elävien olisi ollut pakko muut­taa muualle Suomeen. Tämä olisi ollut eräässä mielessä taloudel­lis­es­ti tahokas­ta, mut­ta var­maankin vas­taan­ot­ta­vat kaupun­git oli­si­vat nos­ta­neet asi­as­ta melkoisen älämölön. Palka­nsaa­jia olisi Helsin­gin asun­tokan­taan mah­tunut paljon enem­män, joten työ­paikko­jen keskit­tämistä tämä olisi lisännyt.

Edelleen, jos asun­to­jen hin­nat ja vuokrat oli­si­vat korkeampia, Helsingis­sä olisi enem­män asukkai­ta eikä vähem­män, kos­ka taloudel­li­sista syistä olisi asut­ta­va ahtaam­min. Lisäk­si korkeat hin­nat houkut­telisi­vat enem­män rakentamista.

Rapor­tis­sa san­o­taan, etteivät asun­to­jen korkeat hin­nat kaupun­gin keskus­tas­sa ker­ro mitään ihmis­ten asum­is­toiveista. Tässä min­ut mainit­ti­in toisen ker­ran, kun olin ere­htynyt kir­joit­ta­jien mielestä virheel­lis­es­ti sanomaan, että asun­to­jen kovin eri­laiset hin­nat eri puo­lil­la kaupunkia ker­to­vat niiden suh­teel­lis­es­ta halut­tavu­ud­es­ta. Kir­joit­ta­jien mielestä asun­not ovat kan­takaupungis­sa niin kalli­ita, kos­ka niitä on niin vähän. (?!) Siitähän suh­teel­lises­sa yli- ja alikysyn­nässä on kyse: jos jotain asum­is­muo­toa halu­taan enem­män kuin sitä on, sen hin­ta nousee ja päin­vas­toin. Jos joku ostaa mielu­um­min kak­sion Vallilas­ta kuin samal­la rahal­la omakoti­talon Nur­mi­järvel­lä, kyl­lä hän sil­loin halu­aa enem­män kak­sio­ta Vallilas­sa. Tätä on aika vaikea kiistää, mut­ta rapor­tis­sa kuitenkin kiistetään.

Asun­to­jen hin­to­jen nousu Helsingis­sä ei johdu raportin mukaan asun­top­u­las­ta vaan esimerkik­si matal­ista koroista. Mata­lat korot voivat nos­taa kaikkien asun­to­jen hin­taa, mut­ta niiden avul­la on vaikea selit­tää, mik­si hin­taerot eri aluei­den välil­lä kasvavat.

Kan­sain­väli­sistä tilas­toista rapor­tis­sa tehdään havain­to, että asun­to­jen tar­jon­nan lisäämi­nen (=rak­en­t­a­mi­nen) ei alen­na asumisen hin­taa. Täl­lainen kor­re­laa­tio on var­maankin ole­mas­sa. Mis­sä asun­to­jen hin­ta las­kee, raken­netaan vähän ja mis­sä kysyn­nän kasvu nos­taa hin­to­ja, raken­netaan paljon.

Raportin mukaan asun­top­u­lan tor­ju­misen kannal­ta asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on turhaa.

“Se, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen näyt­tää myös suun­taa­van kysyn­tää, ilme­nee esimerkik­si siinä, että vaikka­pa Van­taal­la on valmis­tu­vien asun­to­jen määrä kor­reloin­ut jo vuosia erit­täin vah­vasti kaupun­gin saa­man net­to­muut­tovoiton kanssa. On vaikea vält­tyä ajatuk­selta, että varautu­mi­nen tule­vaan kasvu­un on itse merkit­tävä tek­i­jä tuon kasvun toteutumisessa.”

Tosin het­keä aikaisem­min on taas ihme­tel­ty, että vuodes­ta 1971 asun­tokan­ta Helsingis­sä on lisään­tynyt kak­si ker­taa nopeam­min kuin väestö. On kyl­lä. Asum­isväljyy­den kasvu lie­nee tähän syynä. Keskimääräi­nen asum­isväljyys on silti Helsingis­sä maan pienin.

Tästä kaikesta tehdään se johtopäätös, ettei ole mitään syytä lisätä asun­to­jen tar­jon­taa. En pysty päät­te­lyä selosta­maan, kos­ka en ymmär­rä sen logi­ikkaa, joten lainaan alku­peräistä tekstiä

“Asumisen hin­ta ei siis suo­raan määräy­dy asun­tomarkki­noil­la tapah­tu­van arvot­tamisen perus­teel­la, eli ain­oas­taan asum­is­toivei­den perus­teel­la tai asumiseen liit­tyvän kysyn­nän perus­teel­la. Tämän vuok­si tar­jon­nan lisäys on liian suo­ravi­ivainen keino vaikut­taa asumisen hin­taan. Eri­tyis­es­ti tar­jon­nan lisäys uusia asun­to­ja rak­en­ta­mal­la on vaiku­tuk­sil­taan epä­var­ma ja panos – tuo­tos näkökul­mas­ta teho­ton keino.”

Keinok­si asun­to­tuotan­non vähen­tämisek­si esitetään, että asun­to­lain­o­jen saamista rajoite­taan edel­lyt­tämäl­lä suurem­paa omaa rahoi­tu­so­su­ut­ta. Sen valvom­isek­si, että tätä ei kier­retä muil­la luo­toil­la, on perustet­ta­va posi­ti­ivi­nen luot­torek­isteri. Mitenkähän estetään kau­palli­nen vuokra-asun­to­tuotan­to? Helsingis­sä puo­let väestä asuu vuokralla.

Tämä tek­sti ei aiheut­taisi san­ot­tavia kom­ment­te­ja, ellei kyse olisi suurim­man puolueen ohjel­mallis­es­ta paperista.

Liit­tyykö tähän Keskus­tan sisältä nous­sut aja­tus hävit­tää Helsin­gin tont­ti­varan­nos­ta 25 000 ihmiset asun­not Malmin lento­kent­tä säilyttämällä?

156 vastausta artikkeliin “Keskustan talousmaantieteellinen työryhmä (3): asuntotuotantoa on jarrutettava”

  1. Minus­ta tuo­takaan raport­tia ei pidä nui­jia kokon­aan. Nyt ollaan liikaa jakolin­jo­jen eripuo­lil­la ja rum­mute­taan vain omaa totu­ut­ta ymmärtämät­tä toisen ideaa. Todel­lisu­udessa kaupun­git eivät tule toimeen ilman elävää maaseu­tua, eikä maaseu­tu ilman kaupunkeja. 

    Tässä kokon­aisu­udessa tarvi­taan Helsin­ki, joka ymmärtää oman merk­i­tyk­sen­sä kokon­aisu­udessa. Helsin­gin pitää ottaa paikkansa Suomen ain­oanan keskikokoise­na kaupunk­i­na ja lopet­taa pelleily haja-asu­tus- ja viher­aluei­den kanssa. Helsin­gin pitää kas­vaa kauoink­i­na ja keskit­tyä siihen: sekaisin asun­to­ja ja toim­i­ti­laa, tiivis ruu­tukaa­va ja umpiko­rt­telit kuu­teen ker­rokseen. Ei Helsin­ki tarvitse yhtään omakoti­taloa ja epäon­nis­tuneet lähiökokeilut on syytä jyrätä mitä pikimmin.

    Jos Helsin­ki ei kykene kas­va­maan kaupunk­i­na, sen paikan ottaa joku muu. Aikaisem­min olisi voin­ut sanoa, että toden­näköis­es­ti Turku, kun­han pää­sevät eroon keskinäis­es­tä riitelystään, mut­ta nyt se voi olla esimerkik­si Tallinna.

  2. Asun­to­jen tar­jon­nan ja kysyn­nän suhde kuvitel­laan liian yksinker­tais­tavasti hin­tata­son selit­täjäk­si. Olisi myös kysyt­tävä ketä alueen kasvu ja asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämi­nen hyödyttää?

    On tärkeää tun­nistaa kiihkot­tomasti, että ns. sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka on markki­noi­hin puut­tumista ja että val­lit­se­va perusväit­tämä kaupunkien kasvun markki­nae­htoisu­ud­es­ta ja vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa.

    Tämä ei vielä tarkoi­ta, että sosi­aalis­es­ta asun­to­tuotan­nos­ta pitäisi luop­ua. Mut­ta se tarkoit­taa, että kehi­tyk­sen hyö­tyjä ja hait­to­ja on arvioita­va ja että tämä vaatii poli­it­tista arvottamista.

    Tähän liityy se, että työn perässä muut­ta­mi­nen Helsin­gin seudulle, sekä tähän liit­tyvä kasvu (taik­ka kasvun estymi­nen jos asun­to­ja ei raken­neta) ei näytä hyödyt­tävän kaikkia. Työl­lisyys ei ole kas­vanut Helsin­gin seudun kun­nis­sa vuodes­ta 2000 alka­en. Väestön­lisäys on ollut merkit­tävä, myös osu­us koko maan väestöstä on kas­vanut. Samoin osu­us koko maan investoin­neista on kasvanut.

    Kasautu­mise­tu­ja rapor­tis­sa ei sinän­sä kiis­tetä — siis agglom­er­aa­tioon liit­tyviä tuottavuusetuja.

    Kyse on siitä ketä tämä kehi­tys hyödyt­tää? Kei­den hyväk­si tuot­tavu­us toimii?

    Huo­mat­tavasti holis­tisem­paa pohd­in­taa siis tarvitaan. 

    Toinen raport­ti, johon kehotan tutus­tu­maa, on TEM:n alueke­hi­tysver­tailu GPI ja ISEW indek­sien perus­teel­la 1960 ‑2012

  3. Kaavoitushan on kun­tien asia, joten on vaikea hah­mot­taa, miten paljon asioi­ta asun­top­u­lan suh­teen voi pahen­taa sieltä eduskun­tat­alol­ta käsin.

    Nämä Oden esille nos­ta­mat Kepun asi­akir­jat ovat huolestut­tavia, mut­ta askel oikeaan suun­taan voisi olla, jos Kepu saisi kuitenkin luo­tua Suur-Helsin­gin (joka Oden kir­jan mukaan kaa­tui Demarei­den etu­ryh­mäpoli­ti­ikkaan) tai muuten yhdis­tet­tyä pk-seudun hallintoa.

  4. Keskus­ta ilmeisen jääräpäis­es­ti kieltäy­tyy hyväksymästä, että ihmiset halu­a­vat asua lähel­lä työ­paikko­ja ja palveluita.

    Keskustal­la näyt­täisi myös ole­van tekemistä vapaan liikku­vu­u­den käsit­teen ymmärtämisessä.

  5. “Liit­tyykö täähän Keskus­tan sisältä nous­sut aja­tus hävit­tää Helsin­gin tont­ti­varan­nos­ta 25 000 ihmiset asun­not Malmin lento­kent­tä säilyttämällä?”

    Saman tien vaan Malmin kaavoitus asun­noik­si vireille. Kepu ei kissaa ehdi sanoa.

  6. Johannes Hir­vaskos­ki: On tärkeää tun­nistaa kiihkot­tomasti, että ns. sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka on markki­noi­hin puut­tumista ja että val­lit­se­va perusväit­tämä kaupunkien kasvun markki­nae­htoisu­ud­es­ta ja vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa.

    Sosi­aalisen asun­to­tuotan­non suosimi­nen ei ole kaupunki­a­sumisen suo­sion syy vaan pikem­minkin seu­raus siitä, kun asun­top­u­laa ale­taan ratkaise­maan vääril­lä keinoil­la. Asun­to­jen tulota­soon suh­teutet­tua hin­tata­soa saadaan tehokkaim­min las­ket­tua tar­jon­taa lisäämällä.

  7. Johannes Hir­vaskos­ki:
    …On tärkeää tun­nistaa kiihkot­tomasti, että ns. sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka on markki­noi­hin puuttumista… 

    Sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka ja tuet on häir­iö, kuten Hir­vaskos­ki toteaa. Häir­iöt käytän­nössä vain nos­ta­vat hin­to­ja. Mik­si siitä ei kan­nat­taisi luopua???

    Tim­myyy:

    Saman tien vaan Malmin kaavoitus asun­noik­si vireille. Kepu ei kissaa ehdi sanoa.

    Mal­mi onnek­si näyt­tää säi­lyvän lento­kent­tänä, sitä tarvi­taan tule­vaisu­udessa entistä enem­män. Helsin­gin kaavoituk­sen pain­opiste tulee olla Kehä I:n sisäl­lä vielä kym­meniä vuosia. Kan­takaupunkia on laajennettava.

  8. Osmo: “Kuten ensim­mäisessä raport­tia koskevas­sa postauk­ses­sani sanoin, jos asun­tokan­ta olisi varat­tu vain mak­sukyky­isille, työ­paikko­jen keskit­tymi­nen Helsin­gin seudulle olisi ollut suurem­paa eikä pienem­pää, mut­ta koko maa­ta ajatellen rak­en­teelli­nen työt­tömyys olisi ollut vielä korkeampi, kun jup­pi­en ostovoiman varaan olisi syn­tynyt vähem­män palvelu­alo­jen työpaikkoja.”

    Tämä on kyl­lä vain puh­das olet­ta­mus — ja sen tes­taami­nen käytän­nössä on mah­do­ton­ta (tai ainakin epäeettistä).

  9. Kalle:
    Todel­lisu­udessa kaupun­git eivät tule toimeen ilman elävää maaseu­tua, eikä maaseu­tu ilman kaupunkeja. 

    Jos näin tosi­aan on, mik­si maaseudun tule­vaisu­ud­es­ta täy­tyy edes olla huolis­saan? Jos “elävälle maaseudulle” ilmenisi val­taisa tarve, kaipa muut­toli­ike kään­ty­isi kaupungeista taas maaseudulle ja maaseu­tu kukostaisi?

    Suomen maaseu­tua ei kai myöskään voi käsitel­lä mono­li­it­tinä sen enem­pää kuin Suomen kaupunke­jakaan. Maaseudun elin­voimaisu­us riip­puu siitäkin, mikä maaseu­tu on kyseessä.

  10. Johannes Hir­vaskos­ki: On tärkeää tun­nistaa kiihkot­tomasti, että ns. sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka on markki­noi­hin puut­tumista ja että val­lit­se­va perusväit­tämä kaupunkien kasvun markki­nae­htoisu­ud­es­ta ja vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa.

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on markki­noi­hin puut­tumista, mut­ta niin on myös kaavoitusmonopoli.

    Vapaas­sa markki­nati­lanteessa asun­to­jen hin­nat eivät pää­sisi nouse­maan niin korkeik­si kuin ne nyt ovat, ja sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa ei tarvit­taisi. Asuin­talon rak­en­t­a­mi­nen mak­saa luokkaa kolme ton­nia neliö, ja sil­lä hin­nal­la vuo­rata­so aset­tuu jo varsin kohtuulliseksi.

    Kaupun­git kas­va­vat markki­nae­htois­es­ti kaikkial­la maail­mas­sa. Jos asum­i­nen on liian kallista, köy­hempi väki asuu ties minkälai­sis­sa hökke­likylis­sä. Kaupun­git nyt vain yksinker­tais­es­ti tuot­ta­vat hyv­in­voin­tia, ja ihmisiä nyt vain yksinker­tais­es­ti kiin­nos­taa hyvinvointi.

    Markki­nae­htoisu­ud­es­ta voisikin kaupunke­ja mielu­um­min nos­taa esi­in maaseudun; maat­alouden kan­nat­tavu­us on melkein nol­las­sa (mis­tä kuulee jatku­vaa mari­naa), mut­ta siitä huoli­mat­ta pel­tomaan hin­nat ovat ennä­tys­luke­mis­sa, kun tukea saa tekemät­tä mitään. Minkälaiseen markki­na­t­alouteen tämä perustuu?

  11. Kalle:
    Todel­lisu­udessa kaupun­git eivät tule toimeen ilman elävää maaseu­tua, eikä maaseu­tu ilman kaupunkeja. 

    Kaupun­git eivät tarvitse maaseu­tua yhtään mihinkään.

    Ihmiskun­ta voisi jo nyt tuot­taa kasviksen­sa kasvi­huoneis­sa ja ottaa pro­tei­inin­sa hyön­tei­sistä, jos niin halut­taisi­in. Hyön­teis­ten mas­sat­uotan­to onnis­tu­isi torneis­sa helposti.

    Toinen maaseudus­ta täysin riip­puma­ton pro­tei­inin lähde on meret, jota onkin vain 3/4 tämän pla­nee­tan pinnasta.

    Laa­jamit­taista kalankas­va­tus­ta emme ole näh­neet, eikä luon­non­va­rais­ten kalavaro­jen mak­si­moin­tia ole edes yritet­ty. Maa­pal­lon meret tar­joa­vat rajal­lisen määrän luon­nol­lisia kutu­aluei­ta kaloille, mut­ta tätä määrää voidaan kas­vat­taa keinotekoisil­la riu­toil­la. Siis, kalat kute­vat tietyl­lä tapaa, tiet­tyyn syvyy­teen ja kalo­ja voidaan hui­ja­ta kutemaan keinotekoisille alustoille. 

    Maail­man meris­sä piilee val­ta­va poten­ti­aali puo­livillille kalankas­vatuk­selle. Mallia voi taval­laan ottaa poronkasvatuksesta.

    Jo nyt on kan­nat­tavaa kalas­taa kalat Alaskan ran­nikol­la, lennät­tää kalat fileroitavak­si Kiinaan ja myy­dä fileet Varpaisjär­ven ain­oan mar­ketin ain­oas­sa kylmätiskissä.

    Esimerkik­si Sin­ga­pore ei omaa yhtään omaa maat­alout­ta. Samoin Helsin­ki tulisi val­lan hyvin toimeen ilman suo­ma­laista maaseutua. 

    Itseasi­as­sa todel­la hyvin, kun ruo­ka voitaisi­in ostaa sieltä, mis­sä se on halv­in­ta ja ei tarvit­sisi mak­saa maat­alous­tukia suo­ma­laiselle maaseudulle.

    Tule­vaisu­u­den megakaupun­git ovat hyvin pitkälti omavaraisia, kun­han 3‑ulotteinen kasvi­huonevil­je­ly pääsee toden­te­ol­la vauhtiin.

    Ener­giaa voidaan tuot­taa hel­posti esimerkik­si hiilivoimaloil­la, ydin­voimaloil­la, kaa­su­voimaloil­la ja tule­vaisu­udessa fuu­siovoimal­la. Kaupun­git voivat toki ottaa aurinkoen­er­giankin talteen.

    On huo­mat­ta­va, että megakaupun­git sijoit­tuvat läh­es poikkeuk­set­ta ran­nikolle, jos­ta on suo­ra yhteys merelle. Sata­maan tuo­daan kaik­ki mitä kaupun­ki tarvit­see. Mer­estä saadaan jatkos­sa käyt­tövesi, jon­ka tuotan­tokus­tan­nuk­set laske­vat siinä mis­sä aurinkopaneelienkin.

    Yksinker­tais­es­ti: maaseudus­ta tulee tarpee­ton ihmiskunnalle.

    Kaivan­naisia tul­laan kyl­lä tarvit­se­maan, kuten fos­si­il­isia ener­gian­lähteitäkin, ja puu­ta, mut­ta varsi­naista maaseu­tua ei tul­la tarvit­se­maan ruuantuotantoon.

    Varsi­nainen maat­alouden mur­ros alkaa toden­näköisim­min Kiinas­ta, jos­sa maat­alous­maa on pahoin saas­tunut­ta. Kiinalaiset tule­vat rak­en­ta­maan ensim­mäiset 3‑ulotteiset mod­u­laariset kasvi­huone­tor­nit, jois­sa tuote­taan puh­das­ta ruokaa miljoonille kaupunkilaisille.

    Se on muuten taloudel­lis­es­tikin järkevää, kos­ka maat­alous­maa köy­htyy, mut­ta kasvi­huoneessa tätä ongel­maa ei ole. Ei myöskään ole tul­via, eikä kuiv­uuk­sia. Pöly­tys onnis­tuu aina.

    Jos todel­lista tule­vaisu­u­den high­tech alaa pitäisi lähteä veikkaa­maan, niin yksi sel­l­ainen on selkeästi kasvihuoneviljely.

  12. Jos asun­not kallis­tu­vat pk- seudul­la ja laa­jem­minkin kaupungeis­sa, on siitä seu­raus ostovoiman vähen­e­m­i­nen näis­sä kasvukeskuk­sis­sa eikä siis enää oste­ta kalli­im­paa lähi- tai luo­mu­ruokaa, raken­neta har­ti­a­pankil­la myös sahoille töitä tai pide­tä muutenkin kaup­paa ja palvelui­ta pyörimässä, kun rahat menee kalli­isi­in jo aikoinainaan raken­net­tui­hin seini­in. Rahat siis sijoit­ta­jille, jot­ka voivat viedä voitot minne halu­a­vat. Jaakko Kian­der on myös toden­nut, että asun­torak­en­tamisen tukem­i­nen on yksi ain­oi­ta keino­ja saa­da EU:n hyväksyn­tää ns. infran rak­en­tamiseen val­tion tuel­la ja eu- direk­ti­ivien rajaa venyt­täen. Nyt siis tämäkin mah­dol­lisu­us halu­taan pan­na jäihin?

  13. “panos – tuo­tos näkökulmasta”

    Ker­rot­takoon tässä kohdin keskustalle, että oikeake­lisyys on myös tärkeää, kun yrit­tää vaku­ut­taa ihmisiä. 

    Nim­imerkil­lä: Pilkunviilaaja

  14. “– vuodes­ta 1971 asun­tokan­ta Helsingis­sä on lisään­tynyt kak­si ker­taa nopeam­min kuin väestö. On kyl­lä. Asum­isväljyy­den kasvu lie­nee tähän syynä.”

    Ja asum­isväljyy­den kasvu olisi luul­tavasti pienem­pää, jos raken­net­taisi­in jonkin ver­ran nyky­istä enem­män yksiöitä ja pieniä kak­sioi­ta yhden hen­gen talouk­sille, joiden määrä on suh­teessa lisääntynyt.

    1. Helsin­gin kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa tai neliöis­sä. Neli­henkisen per­heen on taval­lista asua 80 neliön asin­nos­sa, mut­ta har­va sinkku asuu 20 neliön asunnossa.

  15. Kalle:
    Sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka ja tuet on häir­iö, kuten Hir­vaskos­ki toteaa. Häir­iöt käytän­nössä vain nos­ta­vat hin­to­ja. Mik­si siitä ei kan­nat­taisi luopua??? 

    Mitä hin­to­ja sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to nos­taa? Jos kaupun­gin vuokra-asun­to­jen tai hitas-talo­jen sijas­ta olisi kovan rahan asun­to­ja, Helsingis­sä olisi halvem­mat neliöt, mil­lähän perusteella?

    Asum­istuen vaiku­tus vuokri­in ei sekään ole ihan yksiselit­teinen. Helsingis­sä asun­to­jen kysyn­tä on niin paljon suurem­paa kuin tar­jon­ta, että vuokrat aset­tuvat aikalail­la asukkaiden mak­sukyvyn mukaan. Jos luopuisimme asum­istues­ta, asum­is­tukea saanei­den tilalle muut­taisi ainakin läh­es yhtä mak­sukyky­isiä asukkai­ta. Vuokrat ehkä lask­i­si­vat jos­sain muual­la, mut­ta ei merkit­tävästi Helsingissä.

  16. theta:
    ‘snip’
    Suomen maaseu­tua ei kai myöskään voi käsitel­lä mono­li­it­tinä sen enem­pää kuin Suomen kaupunke­jakaan. Maaseudun elin­voimaisu­us riip­puu siitäkin, mikä maaseu­tu on kyseessä. 

    Maaseudun elin­voimaisu­udessa ei ole mitään ongelmaa.
    Ongel­mana on se, mil­lä ne ihmiset siel­lä eläi­sivät. On vaikea kuvitel­la maat­alouteen investoin­te­ja, jot­ka loisi­vat lisää työpaikkoja.

  17. teekkari: Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on markki­noi­hin puut­tumista, mut­ta niin on myös kaavoitusmonopoli.

    Epäilemät­tä, mut­ta juuri kaavoitus­mo­nop­o­li on yksi parhaista esimerkeistä siinä, että markki­noi­hin on hyvä puuttua.

    Et ole tain­nut käy­dä Etelä-Amerikan tai Afrikan suurkaupungeissa.

  18. Raimo K: Maaseudun elin­voimaisu­udessa ei ole mitään ongelmaa.
    Ongel­mana on se, mil­lä ne ihmiset siel­lä eläi­sivät. On vaikea kuvitel­la maat­alouteen investoin­te­ja, jot­ka loisi­vat lisää työpaikkoja.

    On maaseudul­la muu­takin tuotan­nol­lista toim­intaa kuin per­in­teistä maat­alout­ta. Tutus­tu vaik­ka Poh­jan­maan sekä Kes­ki- ja Etelä-Poh­jan­maan maaseutuun.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa tai neliöis­sä. Neli­henkisen per­heen on taval­lista asua 80 neliön asin­nos­sa, mut­ta har­va sinkku asuu 20 neliön asunnossa. 

    Use­ampi asu­isi, jos näitä raken­net­taisi­in (hyville paikoille). Helsingis­sä kaikkein suurin pula on juuri kaikkein pien­im­mistä asun­noista, ja osa asum­isväljyy­den kasvus­ta johtuu siitä, että uudet kaa­vat eivät sal­li ihan pie­nien asun­to­jen rak­en­tamista merkit­tävis­sä määrin.

  20. teekkari: Markki­nae­htoisu­ud­es­ta voisikin kaupunke­ja mielu­um­min nos­taa esi­in maaseudun; maat­alouden kan­nat­tavu­us on melkein nol­las­sa (mis­tä kuulee jatku­vaa mari­naa), mut­ta siitä huoli­mat­ta pel­tomaan hin­nat ovat ennä­tys­luke­mis­sa, kun tukea saa tekemät­tä mitään. Minkälaiseen markki­na­t­alouteen tämä perustuu?

    Tukien vaiku­tuk­ses­ta olen täs­mälleen samaa mieltä: Jos tukia tulee, ne vaikut­ta­vat hin­toi­hin. Pel­lon hin­nat ovat nyt jär­jet­tömän korkeat esimerkik­si siinä tilanteessa, että joku ei-per­i­jä halu­aisi ostaa elinkelpoisen tilan itselleen/perheelleen.

    Tekemät­tömyy­destä olen taas eri mieltä: Maa­jus­sit tekevät rankasti töitä, kun on töi­den aika. Maat­alouden teknil­listymisen myötä näistä samoista maa­jus­seista on kehit­tynyt moni­taitoisia “maaseu­tu­insinööre­jä” mm. IT:n, mas­salasken­nan, ja konetekni­ikan aloil­la. Lisäk­si he otta­vat aitoa yrit­täjäriskiä valites­saan, mitä kyl­vetään, mitä kas­vate­taan jne.

    Kysyt, minkälaista markki­na­t­alout­ta maat­alouden tukem­i­nen on. Se ei todel­lakaan ole mitään kvart­taal­i­talout­ta, pikem­minkin satavuo­tistalout­ta tai nälkävakuutustaloutta. 

    Nyt väistyvil­lä suuril­la ikälu­okil­la on riit­tävästi koke­mus­ta sekä itse koe­tus­ta että suku­lais­ten koke­mas­ta ruuan niukku­ud­es­ta, jopa nälästä, mikä on osaltaan ohjan­nut takavu­osien päätök­sen­tekoa. Ei täysin luotet­tu vier­aan apu­un. Eihän sitä sil­loinkaan tullut.

    Te seu­raa­vat pol­vet päätätte tämän asian oma­l­ta poh­jal­tanne. Uute­na muut­tu­jana on mm. ilmastomuutos.

  21. theta: Mitä hin­to­ja sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to nos­taa? Jos kaupun­gin vuokra-asun­to­jen tai hitas-talo­jen sijas­ta olisi kovan rahan asun­to­ja, Helsingis­sä olisi halvem­mat neliöt, mil­lähän perusteella?

    Ihmiset asu­isi­vat keskimäärin pien­im­mis­sä asun­nois­sa ilman Hitas­ta ja samal­la kaupunki­in mah­tu­isi enem­män ihmisiä. Hie­man tarpei­ta isom­pi asun­to kan­nat­taa ottaa vas­taan, jos sen saa selvästi alle markki­nahin­nan. Toisaal­ta, las­ten muut­taes­sa pois per­he-Hitak­ses­ta, sieltä ei kan­na­ta vält­tämät­tä muut­taa pienem­pään markki­nahin­taiseen asuntoon.

  22. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa tai neliöis­sä. Neli­henkisen per­heen on taval­lista asua 80 neliön asin­nos­sa, mut­ta har­va sinkku asuu 20 neliön asunnossa. 

    Pieni lap­si ei kaivanne samaa neliömäärää kuin aikuinen. Puh­taasti henkilömäärään en siis vertaisi.

  23. theta:…Suomen maaseu­tua ei kai myöskään voi käsitel­lä mono­li­it­tinä sen enem­pää kuin Suomen kaupunke­jakaan. Maaseudun elin­voimaisu­us riip­puu siitäkin, mikä maaseu­tu on kyseessä. 

    Tuos­ta olen samaa mieltä ja EU aiheut­taa täl­lä het­kel­lä meille ongelmia. Maat­alous­tuotan­toa kan­nat­taa Etelä-Suomes­sa ja taloudel­lis­es­ti on järkevää siis tukea tuotan­toa siel­lä. Kun tähän yhdis­tetään tieto, että maat­alouden tukem­i­nen on Suomes­sa kek­sit­ty vas­ta 60-luvul­la, yhtälö on mielenkiintoinen!!! 

    Olen EU:n kan­nat­ta­ja, kos­ka vapaakaup­pa tuot­taa aina parem­man elin­ta­son kuin sään­te­ly. Samal­la tulee huole­htia kansal­li­sista intresseistä.

    Sveitsin maat­alous­tu­ki toi­mi ainakin aikaisem­min siten, että tuet­ti­in tuotan­topanok­sia. Pel­loista sai olla 2/3 kesan­nol­la, mut­ta kaikille pel­loille piti olla siemenet, lan­noit­teet, koneet ja polt­toaineet. Huolto­var­muus oli taat­tu ja samal­la tuotet­ti­in hyvälaa­tu­ista, kallista elin­tarviket­ta omille markki­noille ja mak­sukyky­isille asi­akkaille. Nykyti­lanteessa on syytä ylläpitää kyky tuot­taa elin­tarvikkei­ta, mut­ta kau­pan vapaut­ta­mi­nen las­kee hin­to­ja ja aut­taa mm. Afrikan tilan­net­ta, jos man­tereel­la kyetään palaut­ta­maan ammat­ti­mainen maat­alous­tuotan­to kaiken­lais­ten ismien jälkeen.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    …mut­ta har­va sinkku asuu 20 neliön asunnossa. 

    Kyl­lä, kos­ka juuri noista on pulaa type­r­än sään­te­lyn takia. Osmo, olet ollut luo­mas­sa itse tuo­ta ongelmaa!

    Helsin­ki tarvit­see uuden, tiivi­in kaupungi­nosan, jos­sa on 10 000 asun­toa keskikooltaan vain vähän yli 20 m².

  25. Ode, käsit­teenä asum­is­toive tuos­sa rap­paris­sa tarkoit­taa nähdäk­seni puh­taasti talo­tyyp­piä, ja siitä on abstra­hoitu pois mm. sijain­ti. Mis­tä vede­tään sit­ten johtopäätös, että sijain­ti on jokin markki­nahäir­iö, tms. Kyl­lä, tämä on sekä cirku­laarista että jär­jetön­tä. San­o­taan nyt vaik­ka näin: omakoti­talot Touko­las­sa viiden kilo­metrin päästä keskus­tas­ta ovat kyl­lä halu­tumpia kuin kak­siot niiden vier­essä ker­rostalos­sa, eli kalli­impia. Täl­lä ei ole mitään käytän­nön merk­i­tys­tä, kos­ka maa­ta vas­taaval­la sijain­nil­la johon rak­en­taa vaikka­pa seu­raa­vat 50 000 rin­tami­etaloa ei ole.

  26. Sanois­im­pa että kaupunkielämä suurim­mas­sa osas­sa pääkaupunkiseu­tua ei ole kovinkaan miellyttävää.
    Aika suuri osa asuu pienis­sä asun­nois­sa slum­mi­maisil­la ker­rostaloalueil­la vilkkaiden tei­den vier­essä. Ulos kun menee niin pääsee heti hais­tele­maan pakokaa­su­ja ja katupö­lyä. Ihmis­ten keskimääräi­nen elinikäkin pääkaupun­fin alueel­la on tilas­to­jen mukaan keskimääräistä lyhyempi.

    Tiein­fran ylläpi­to kaupungis­sa on huo­mat­tavasti kalli­im­paa kuin haja-asu­tusalueil­la, raken­nus­pro­jek­tit kestävät pitkään ja jos kat­soo vaikka­pa kehäkol­mosen lento­ken­tän ympäristöä niin luon­to on täysin raiskat­tua. Talvel­la katu­jen put­saus lumes­ta on erit­täin hidas­ta ver­rat­tuna siihen miten tääl­lä aura ajaa ker­ran yhteen suun­taan ja ker­ran toiseen suuntaan.

    Parem­pi olisi että keski­tyt­täisi­in pitämään ainakin koko eteläi­nen ja keskisuo­mi asut­tuna, nämä alueethan ovat vuosikym­me­nien ajan toim­i­neet myös väestönkasvun lähteinä ja suomen taloudel­lise­na vetu­ri­na. Pääkaupunkiseudun väki ei jostakin syys­tä saa aikaisek­si edes lapsia.

    Omakoti­talos­sa oma­l­la ton­til­la asum­i­nen on myös huo­mat­tavasti ekol­o­gisem­paa kos­ka roskien kier­rä­tys sujuu papere­i­ta polt­ta­mal­la uunis­sa ja elin­tarvike­jät­teet voidaan heit­tää omaan kom­posti­in. Laskut ja muutkin tärkeäm­mät paper­it ja pakkauk­set saadaan hävitet­tyä polt­ta­mal­la saunas­sa, ei tarvitse heit­tää roski­in ja samal­la läm­mit­tää taloa.

    Jos vihreät oikeasti kan­nat­taisi­vat ekol­o­gista asum­ista niin omako­ti­a­sum­i­nen olisi se oikea keino. Huo­masin itse ker­rostalos­sa asues­sani että jät­teitä syn­tyy moninker­tainen määrä ver­rat­tuna siihen minkäver­ran omakoti­talos­sa asuessani.
    Kat­soes­sani taloy­htiön roskista niin kaik­ki lait­ta­vat kaik­ki roinansa muovi­pus­sei­hin mikä vain lisää ympäristön roina kuormaa.

    Lisäk­si omakotip­i­hal­la voi kas­vat­taa osan per­heen ruuas­ta, mikä vähen­tää kau­pas­sa ravaamista. Muovi­pussien käyt­tökin vähe­nee kun voi kan­taa perunat ilman muovi­pus­sia keit­tiöön. Lisäk­si maal­la on parem­mat mah­dol­lisu­udet ostaa ruokatarvikkei­ta suo­raan tuottajalta.

    Kesämök­ki ja järvi­suo­mi on lähempänä. Myös aller­giat vähen­vät. Läheisi­in isom­pi­in kaupunkei­hinkin pääsee sil­loin kun kaipaa enem­män city-elämää. Har­ras­tuk­sia voi har­ras­taa vaik­ka oma­l­la kotip­i­hal­la, itse har­ras­tan jou­si­ammuntaa ja ei tarvitse aina lähteä muuas kun tekee mieli har­joitel­la. Autolle on läm­min tal­li tarvittaessa.

  27. Tim­myyy:
    “Liit­tyykö täähän Keskus­tan sisältä nous­sut aja­tus hävit­tää Helsin­gin tont­ti­varan­nos­ta 25 000 ihmiset asun­not Malmin lento­kent­tä säilyttämällä?”

    Saman tien vaan Malmin kaavoitus asun­noik­si vireille. Kepu ei kissaa ehdi sanoa.

    Vihreät oli­vat akti­ivisia, kon Kivi­nokan 6 000 ihmisen asun­not jätet­ti­in kaavoit­ta­mat­ta. Vihreät ovat myös akti­ivis­es­ti jar­rut­ta­mas­sa Öster­sundimin kaavoit­tamista. Eikä näytä kovin suur­ta intoa ole­van Tuo­marikylän pel­to­jenkaan ottamises­sa asuinkäyt­töön. Painavin moti­ivi Malmin lento­ken­tän kohdal­la taitaa olla lento­ken­tän hävit­tämi­nen, ei asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Alueen maapo­h­ja­han on rak­en­tamisen kannal­ta erit­täin huono.

  28. Kun taa­ja­ma tiivistyy, asum­i­nen ja työti­la kallis­tu­vat ja samat­en työvoima. Tätä yleis­maail­mallista ilmiötä kut­su­taan kasautu­mishaitak­si. Tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että yli 1500 asukas­ta per km2 tiivey­del­lä kasautu­mishai­tat domi­noi­vat etu­ja johtaen tuot­tavu­u­den ja työl­lisyy­den kasvun heiken­tymiseen. Tutk­i­jat suosit­ta­vat kasautu­misen estämistä niil­lä alueilla.

    Soin­in­vaara puo­lus­taa tästä huoli­mat­ta tiivistämistä sik­si, että tiivistymi­nen olisi haluttua.

    En ensin­näkään usko, että tiivistymi­nen olisi halut­tua. Toisek­seen on täysi syy yhteiskun­nal­lis­es­ti ohja­ta taa­ja­mati­heyt­tä siten, että sen vaiku­tus kansan­talouteen on optimissaan.

    On hyvä muis­taa, että Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvus­ta vuo­den 2000 jäl­keen on 65 % ollut siir­to­laisu­ut­ta, 30 % syn­tyvyy­den enem­myyt­tä ja vain 5 % net­to­muut­toa muual­ta Suomesta.

    On myös hyvä muis­taa, että Helsin­gin suh­teelli­nen tuot­tavu­us muuhun maa­han näh­den on laskenut koko 2000-luvun. Helsin­gin seu­tukun­nan väestö 1987 jäl­keen on kas­vanut 400000 ihmisel­lä. Silti on syn­tynyt vain 120000 työ­paikkaa lisää. Muun maan työl­lisyy­den perus­teel­la olisi pitänyt syn­tyä läh­es 200000 työ­paikkaa. Helsin­gin kaupun­gin väestö on kas­vanut samaan aikaan 120000 ihmisel­lä, mut­ta kaupunki­in on syn­tynyt vain 16000 työ­paikkaa lisää. 

    Siir­to­lai­sista 80 % on sel­l­aisia, joiden koulu­tus on tun­tem­aton tai korkein­taan perusk­oulu­tus. He työl­listyvät hitaasti vas­ta usei­den vuosien jäl­keen ja hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on geneeris­es­ti alhaisem­pi kuin kan­taväestön. Siir­to­lais­ten ikähaaruk­ka tul­lessa on 22–44 vuot­ta ja use­at syr­jäy­tyvät työelämästä jo 30–40 ikäisinä.

    Perustei­ta asun­torak­en­tamiselle tai väestönkasvulle Helsingis­sä ei ole, kun alue ei kykene tuot­ta­maan työpaikkoja.

    1. Nyt se yksi tutk­i­jan mielipi­de on jo muut­tunut monikkoon: “tutkimuk­sis­sa on havait­tu..” Kun kaupunki­tutk­i­u­jat yleen­sä puhu­vat huo­mat­tavasti korkeam­mas­ta opti­maalis­es­ta tihey­destä, olisi kiva kuul­la, mil­lä perus­teel­la tämä yksi tutk­i­ja kumoaa kaikkien muiden tutkimukset.

  29. Kalle: Kyl­lä, kos­ka juuri noista on pulaa type­r­än sään­te­lyn takia. Osmo, olet ollut luo­mas­sa itse tuo­ta ongelmaa!

    Helsin­ki tarvit­see uuden, tiivi­in kaupungi­nosan, jos­sa on 10 000 asun­toa keskikooltaan vain vähän yli 20 m². 

    Vain pelkkiä yksiöitä koko (uusi) kaupungi­nosako täy­teen? (Oletko ken­ties toimin­nan laa­jen­tamista hark­it­se­va kapakan omis­ta­ja tai rav­in­toloit­si­ja?). Laite­taanko lapset sit­ten las­tenkoti­in, kun ahtais­sa asun­nois­sa liian tiivis tun­nel­ma alkaa kiris­tel­lä yhden, jos toisenkin asukkaan her­mo­ja, niihin sull­ou­tu­maan joutu­vista, use­ampi­lap­si­sista per­heistä nyt puhu­mat­takaan? (Jokin osa ihmi­sistä voi tietysti sopeu­tua mil­tei mihin hyvänsä!)

    Eikö monipuo­li­nen asukas­rakenne ole kuitenkin paras mille hyvän­sä kaupungi­nos­alle? Jos asun­not oli­si­vat vain yksiöitä, olisi tuos­ta seu­rauk­se­na melkoinen yksipuolisu­us, kun per­heet eivät enää sel­l­aisi­in ainakaan ilman melkoista lisästres­siä mahtuisi.

    Et ilmeis­es­ti tain­nut kuitenkaan tarkoit­taa ns. konttiasuntoja?
    20 jalkaa (n. 6 metriä) pitkä stan­dard­ikont­ti on pin­ta-alal­taan vajaat 15 neliömetriä, kun sen lev­eys on luokkaa 2.44 metriä. (Huom! Mitat ovat kaiketi ulkomit­to­ja). Vas­taavasti 40 jalan kont­ti on jo vajaan 30 neliömetrin luokkaa. Nuo kak­si lienevät kaikkien yleisim­mät kont­ti­tyyp­it, vaik­ka kai jos­sain on tehty myös 30 jalkaa pitk­iäkin kont­te­ja, jol­loin pin­ta-alak­si saat­taisi muo­dos­tua juuri tuo mainit­tu noin 20 m² (tai vähän alle). 

    Vaik­ka seu­raa­va kysymys eri paikkaan kuu­luisikin, on ainakin min­ulle jäänyt epä­selväk­si mm., miten kont­ti­a­sun­to­jen vesi-/jätevesi­asi­at hoitu­vat? Onko ongel­malle mitään hyvää ratkaisua?

  30. Lain­aus:
    “Helsin­ki tarvit­see uuden, tiivi­in kaupungi­nosan, jos­sa on 10 000 asun­toa keskikooltaan vain vähän yli 20 m².”

    Vaik­ka ole­tankin, että kyse on kär­jistyk­ses­tä, pari kom­ment­tia. Etenkin Vuokratur­va-yhtiö on use­aan otteeseen esit­tänyt epäko­htana kuin­ka Helsingis­sä puo­let asun­tokun­nista on sinkku­talouk­sia, mut­ta yksiöitä on vain vajaa parikym­men­tä pros­ent­tia, eli niitä lisää. Kun las­ke­taan yhteen yksiöt ja kak­siot, ml. 2 h+k, niin Helsingis­sä on yksi­na­suville sopivia pikkua­sun­to­ja kak­si kol­ma­sosaa asun­tokan­nas­ta. Täl­lä vuosikymmenel­lä yksiöi­den ja kak­sioiden osu­us asun­to­tuotan­nos­ta on ollut reilut puolet.

    Ns. sinkku­talous on usein ihan muu­ta kuin parikymp­pinen kaupunki­in muut­ta­va nuori. Yksin asu­via on joka ikälu­okas­sa, tavaraa ker­tyy, eron­neet ja les­ket tapaa­vat lap­si­aan ym. toim­intaa, mihin yksiö ei oikein riitä. Tuo 20 neliön yksiö käy ahtaak­si jo muu­ta­mas­sa vuodessa, ja niin­pä Kallios­sa, Suomen yksiö­val­taisim­mas­sa kaupungi­nosas­sa, keskimääräi­nen lasken­nalli­nen asun­nos­sa asum­i­sai­ka on 3 vuot­ta. Hyvät keskus­tan palve­lut, joukkoli­ikenne ja rikas kaupunkikult­tuuri tekevät alueesta halu­tun. Mut­ta sen sijaan uusi yksiöi­den keskit­tymä nousisi toden­näköisem­min esim. Hal­tialan pel­loille ja muis­tut­taisi jotain yliopis­to­cam­puk­sen ja siir­to­työläis­ten parakkikylän väliltä.

  31. Poli­itikot voivat luo­da otol­lisia olo­suhtei­ta ja myös estää tai suo­ras­taan sabotoi­da otol­lis­ten olo­suhtei­den syntymistä. 

    1400-luvun Kiinas­sa voitolle päässyt hov­ipuolue sai aikaan päätök­sen, että jo men­estyk­sel­lä alka­neista löytöretk­istä luovut­ti­in ja val­tameripur­je­hdus kiel­let­ti­in ja keski­tyt­ti­in vain omi­in asioihin. 

    Euroopas­sa tehti­in toisin ja löy­det­ti­in Amerik­ka ja mer­i­tie Inti­aan ja maail­man ympäri ja saati­in maail­ma pitkäk­si aikaa Euroopan hallintaan. 

    Kiinal­la olisi ollut tuol­loin paljon isom­mat resurssit hoitaa hom­ma kuin euroop­palaisil­la, jot­ka oli­vat jakau­tuneet keskenään riitaisi­in pikku­val­tioi­hin, mut­ta ei löytöretkille minkään pikkukaupun­gin tai ‑kylän spon­soroim­i­na olisi voitu sieltäkään lähteä. Siihen ei ollut pikkukaupungeil­la varaa, tarvit­ti­in isom­man tason toim­i­joi­ta ja rahoittajia. 

    Mielestäni Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män kan­ta, että asun­to­jen rak­en­tamista kasvukeskuk­si­in pitäisi rajoit­taa, muis­tut­taa hyvin vah­vasti Kiinan 1400-luvun voit­ta­neen hov­ipuolueen toimintaa. 

    Lyhyt­näköisyy­dessään ja vahingollisuudessaan. 

    Työryh­män kan­ta voidaan perustel­lusti rin­nas­taa myös 1800- tai 1900-luvun suo­ma­laiseen talon­poikaan, joka tekee parhaansa, että hänen leivän perässä kaupunki­in lähte­vien las­ten­sa ja muiden suku­lais­ten­sa elämä tulisi mah­dol­lisim­man han­kalak­si tai ainakin kalli­ik­si nois­sa uusis­sa oloissa. 

    Mis­sä jär­ki, mis­sä moraali?

  32. juk­ka heikki­nen:
    On hyvä muis­taa, että Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvus­ta vuo­den 2000 jäl­keen on 65 % ollut siirtolaisuutta,

    Siir­to­lai­sista 80 % on sel­l­aisia, joiden koulu­tus on tun­tem­aton tai korkein­taan perusk­oulu­tus. He työl­listyvät hitaasti vas­ta usei­den vuosien jäl­keen ja hei­dän työl­lisyysas­teen­sa on geneeris­es­ti alhaisem­pi kuin kantaväestön.

    Perustei­ta asun­torak­en­tamiselle tai väestönkasvulle Helsingis­sä ei ole, kun alue ei kykene tuot­ta­maan työpaikkoja.

    Olet kyl­lä ihan täy­delli­nen horisko.

    Jos ongel­mana on “neek­eriukko­jen” maa­han­muut­to, niin sano se suo­raan äläkä kiertele ja kaartele. En nimit­täin usko että huonos­ti työl­listyvät siir­to­laiset työl­listyvät sen paremin Kemijärvellä,jossa asum­inne on halpaa. 

    Perus­suo­ma­lais­ten ratkaisut maa­han­muu­ton vähen­tämiselle ovat kuitenkin paljon järkevämpiä. Tämä umpikepu­lainen ehdo­tus pk-seudun rak­en­tamisen lopetamis­es­ta etnisen värinän hillit­semisek­si on kyl­lä jär­jet­tömyy­dessään jotain aivan uutta!

    Jos ongel­mana on siir­to­laisu­us niin mitäpä jos vähen­net­täisi­in sitä, eikä ram­pautet­taisi koko maan talousveturia?

  33. Helsin­gin keskus­tan korkea hin­ta liit­tyy siihen, ettei sen ympärille voi rak­en­taa säteit­täis­es­ti, kun se on nie­mi. Sik­si hin­taeroista ei voi päätel­lä paljoa siitä, mil­laista kaupunkia ihmiset halu­aisi­vat rakentaa.
    — Halua muut­taa kaupunki­in ei pidä arvioi­da ilman että kat­so­taan mis­tä muut­to tulee. Jos se tulee ulko­mail­ta, kyseessä on koko lail­la muu ilmiö kuin kaupungis­tu­mi­nen. Ulko­mail­ta eri­tyis­es­ti kan­sain­välisen suo­jelun nimis­sä tul­laan ensisi­jais­es­ti Suomeen. Ei siitä voi päätel­lä mitään maaseu­tu — kaupun­ki akselil­la. Var­muu­den vuok­si korostan tässä että tur­va­paikat tulee kak­istelemat­ta myön­tää, eikä em. kom­ment­ti ole maahanmuuttopoliittinen.
    — Rak­en­tamisen ja muut­tamisen kor­re­laa­tioi­ta ei voi sivu­ut­taa huitaisul­la, vaan asia vaatii syväl­lisem­pää pohd­in­taa. Kukaan ei muu­ta johonkin vain sik­si että sinne on raken­net­tu asun­to. Mut­ta kukaan ei myöskään muu­ta jon­nekin joka tapauk­ses­sa. Kyseessä on vuorovaiku­tus­suhde, sys­tee­mi, jos­sa osatek­i­jä on myös ihmis­ten odotuk­set arvonnoususta.
    — Asun­to muo­dos­tuu hin­nan­nousun alueil­la sijoi­tusko­hteek­si. Tästä on keskeis­es­ti kysymys, rapor­tis­sa puhutaan asun­to­hyödyk­keen finan­sial­isaa­tios­ta. Ihmiset eivät arvota vain asum­is­toiveitaan, vaan myös odotusar­voa hin­nas­ta. Kun nou­se­vaa hin­take­hi­tys­tä vahvis­te­taan lisäämäl­lä alueel­la kysyn­tää markki­noi­hin puuttuen (ns. sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to), kierre voimis­tuu. Näin on käynyt pk-seudul­la. Lop­putu­lok­se­na ei ole ainakaan ao. alueen asukkaiden etu. Mitä enem­män ongel­maa ratkaistaan lisärak­en­tamisel­la, sitä enem­män syn­tyy sig­naale­ja polar­isaa­tion vahvis­tamis­es­ta. Tar­jon­nan myötä kysyn­tä kas­vaa. Sik­si tarvi­taan luot­toekspan­sion hallintaa — esimerkik­si posi­ti­ivisel­la luottorekisterillä.

  34. Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to eli esim. edullis­ten vuokra-asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on ihan ok poli­ti­ikkaa. Sen sijaan se ei ole ihan parhaal­la mah­dol­lisel­la taval­la suun­nitel­tua toim­intaa, että asum­istuel­la ja toimeen­tu­lotuel­la tue­taan vuokrata­son nousua. Sen kum­mem­min perustelemat­ta (jokainen var­maan ymmärtää mis­tä on kyse) ker­ron omako­htaisen esimerkin. 

    Kun olin pari vuot­ta työt­tömänä ja sain toimeen­tu­lo­tukea, hark­itsin jopa hakeu­tu­mista kalli­im­paan ja parem­min varustel­tu­un vuokrakämp­pään. Olisin halun­nut asun­toon saunan, jon­ka läm­mit­tämisen olisin mak­sat­tanut toimeen­tu­lotues­ta kos­ka sos­su kuit­tasi sähkölaskut kiltisti. Haaveilin jopa päivit­täis­es­tä saunomis­es­ta tai mihin se piik­ki nyt olisi sos­sus­sa vedet­tykään (asumisku­lu­jen on olta­va kuitenkin kohtu­ullisia, vaik­ka Helsingis­säkin on pal­jas­tunut tapauk­sia, jos­sa sos­sun spon­soroimana on kas­vatet­tu kannabista 400W lam­puil­la kuukausitolkulla). 

    No en lop­ul­ta muut­tanut moraal­i­sista syistä ja kos­ka en ajatel­lut kuitenkaan lop­puelämääni elää sos­supum­mi­na. Nyt olen val­in­taani tyy­tyväi­nen kun olen duu­nis­sa ja vuokrani on edelleen edulli­nen ja hyö­dyn ero­tuk­ses­ta mak­saes­sani vuokrani itse. Jotain per­verssiä on kuitenkin jär­jestelmässä, joka edes saa ajat­tele­maan sil­lä taval­la, että kalli­im­paan ja parem­min varustel­tu­un kämp­pään muut­ta­mi­nen olisi itse asi­as­sa sosi­aali­avus­tusten varas­sa elävälle hyvä vai­h­toe­hto. Eikö tilanteen pitäisi olla juuri päin­vas­toin eli mak­sukyvyn lask­ies­sa hakeudut­taisi­in edullisem­paan asun­toon. Vähin­tään sel­l­ainen muu­tos pitäisi tehdä, ettei toimeen­tu­lotuel­la mak­set­taisi asum­istuen yli menevää vuokran osu­ut­ta, vaan se jäisi vuokralaisen oma­lle vastuulle.

  35. Pekka Vuori:

    Ns. sinkku­talous on usein ihan muu­ta kuin parikymp­pinen kaupunki­in muut­ta­va nuori. Yksin asu­via on joka ikälu­okas­sa, tavaraa ker­tyy, eron­neet ja les­ket tapaa­vat lap­si­aan ym. toim­intaa, mihin yksiö ei oikein riitä. Tuo 20 neliön yksiö käy ahtaak­si jo muu­ta­mas­sa vuodessa, ja niin­pä Kallios­sa, Suomen yksiö­val­taisim­mas­sa kaupungi­nosas­sa, keskimääräi­nen lasken­nalli­nen asun­nos­sa asum­i­sai­ka on 3 vuot­ta. Hyvät keskus­tan palve­lut, joukkoli­ikenne ja rikas kaupunkikult­tuuri tekevät alueesta halu­tun. Mut­ta sen sijaan uusi yksiöi­den keskit­tymä nousisi toden­näköisem­min esim. Hal­tialan pel­loille ja muis­tut­taisi jotain yliopis­to­cam­puk­sen ja siir­to­työläis­ten parakkikylän väliltä. 

    Mä olen samaa mieltä että 20 m² on liian pieni. Olen itse asunut 22 m² asun­nos­sa sinkku­na ja se oli pui­se­vaa. Piti vali­ta pitääkö asun­nosaan kun­nol­lista kir­joi­tusöytää vai ruokapöytää vai onko sänky kah­den vai yhden nukut­ta­va että saa sohvankin mahtumaan. 

    Toinen jut­tu on, että pitkästä aikaa nuorten on mietit­tävä tarkkaan mil­laisi­in asun­toi­hin rahansa lait­ta­vat. Koko 1990-luvun laman jäl­keen hei­dän rahansa on riit­tänyt ylisu­u­uri­in asun­toi­hin ja pankit ovat lainan­neet kyse­lemät­tä vakuuksia.
    Nuorten solu- ja kom­muu­ni-asum­i­nen on tul­lut takaisin ja se on merk­ki siitä että nir­soilu on ohi. 

    Tietysti lisää asun­to­ja pitää rak­en­taa mut­ta ennem­min sen mallisia että yhdis­telemäl­lä voi suurentaa jos per­hekoko kasvaa.

  36. juk­ka heikki­nen:

    Perustei­ta asun­torak­en­tamiselle tai väestönkasvulle Helsingis­sä ei ole, kun alue ei kykene tuot­ta­maan työpaikkoja.

    Kyke­neekö muu Suo­mi sit­ten tuot­ta­maan parem­min työ­paiko­ja? Helsin­gin tuot­tavu­us on laskenut muhun Suomeen ver­atu­na sik­si etä kaik­ki yli­jäämäväestö on muut­tanut muu­ual­ta Suomes­ta Helsinki­in tai mui­hin isoi­hin kaupunkei­hin. Ei maat­alous, met­sä­työt tai paperite­htaat enää työl­listä sel­l­aisia armei­jo­ta työn­tek­i­jöitä kuin ennen. 

    Maaseudul­la saa varmim­min töitä vain jos on ter­vey­den­hoitoalan tai ope­tusalan koulu­tus. Muil­la aloil­la on paljon pitem­pi jono hak­i­joi­ta har­voihin työ­paikkoi­hin kuin pk-seudulla. 

    Mitä maa­han­muut­ta­ji­in tulee niin ei ole aina var­maa että jäävät pysyvästi tänne jos eivät työl­listy. Osa saat­taa löytää parem­man elämän muual­ta kuin täältä jos ura ei lähde tääl­lä käyntiin.

  37. theta: Jos näin tosi­aan on, mik­si maaseudun tule­vaisu­ud­es­ta täy­tyy edes olla huolis­saan? Jos “elävälle maaseudulle” ilmenisi val­taisa tarve, kaipa muut­toli­ike kään­ty­isi kaupungeista taas maaseudulle ja maaseu­tu kukostaisi?

    Suomen maaseu­tua ei kai myöskään voi käsitel­lä mono­li­it­tinä sen enem­pää kuin Suomen kaupunke­jakaan. Maaseudun elin­voimaisu­us riip­puu siitäkin, mikä maaseu­tu on kyseessä.

    Elävää maaseu­tua tuskin vas­tus­taa kukaan, mut­ta teko­hen­gitet­tävää maaseu­tua eivät halua muut kuin ne jot­ka siel­lä jostakin syys­tä halu­a­vat asua eivätkä väl­itä, että muu Suo­mi joutuu asumisen siel­lä kus­tan­ta­maan. Jotkin pohjoisen kun­nat saa­vat 60 % bud­jetis­taan tuke­na muil­ta kun­nil­ta. Samal­la rahal­la saataisi­in kasvukeskuk­sis­sa enem­män ja raha myös jäisi niis­sä vaikut­ta­maan, kun teko­hen­gitet­tävis­sä kun­nis­sa rahat kulu­vat pelkän ole­mas­saolon ylläpitämiseen.

  38. ceterum censeo: Vihreät oli­vat akti­ivisia, kon Kivi­nokan 6 000 ihmisen asun­not jätet­ti­in kaavoit­ta­mat­ta. Vihreät ovat myös akti­ivis­es­ti jar­rut­ta­mas­sa Öster­sundimin kaavoit­tamista. Eikä näytä kovin suur­ta intoa ole­van Tuo­marikylän pel­to­jenkaan ottamises­sa asuinkäyt­töön. Painavin moti­ivi Malmin lento­ken­tän kohdal­la taitaa olla lento­ken­tän hävit­tämi­nen, ei asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Alueen maapo­h­ja­han on rak­en­tamisen kannal­ta erit­täin huono.

    Kivi­nok­ka on jo käytössä, on ollut jo yli 80 vuot­ta. Se on kesä­ma­ja- ja virk­istysalue. Ihmisil­lä on olta­va paikko­ja jois­sa pääsee liikku­maan rak­en­ta­mat­tomas­sa ympäristössä. Kivi­nokkaan olisi tul­lut lähin­nä rikkaiden lois­to­huviloi­ta, siihen sitä on eräi­den puoluei­den tahol­ta havitel­tu jo vuosikym­meniä. Kos­ka päät­täjät eivät ole halun­neet päästää näppe­jään irti Kivi­nokas­ta eivätkä näin ole suos­tuneet tekemään lop­ullisia päätök­siä, aluet­ta ei ole voitu kun­nol­la kehit­tää. Nyt tilanne on onnek­si kehit­tymässä parem­paan päin, on ole­mas­sa selvä poli­it­ti­nen kon­sen­sus (Kokoomus­ta luku­unot­ta­mat­ta) että alue säi­lyy sen nykyisessä käytössä.

  39. Ter­ve,

    Lueske­lin tuol­la edel­la ole­vaa ketjua ja sen logi­ik­ka menee jotenkin seuraavasti:

    - Helsingis­sa on kalli­ita asun­to­ja, kos­ka niita on liian vahan.
    — Kenenkaan ei pitaisi halu­ta muut­taa Helsinki­in, kos­ka maaseudul­la (mita se sit­ten tarkoit­taa) on paljon mah­dol­lisuuk­sia toteut­taa itseaan ja teh­da tyota; osa ihmi­sista halu­aa asua omakoti­ton­teil­la joil­la voi kas­vat­taa ruokaa.
    — Jos Helsinki­in tehdaan tukivoimin edullisem­pia asun­to­ja, sinne muut­taa koy­hempia ihmisia ja se on paha asia (kos­ka ne ihmiset muut­ta­vat sil­ta maaseudul­ta ja Suo­mi ei ole enaa kokon­aan asut­tu, tai jotain sen tapaista).
    — Kun koy­ha ei voi asua Helsingis­sa, se estaa rikkaampiakin muu­ta­mas­ta sinne.
    — Nain Helsin­ki ei kas­va ja maaseu­tu (mita se sit­ten on) ei kutis­tu. Suo­mi men­estyy kos­ka sil­loin uusi yri­tys­toim­inta, talous ja teknolo­gia kukois­taa sil­la maaseudulla.

    Tama­han on hyva!

    t. Mikko

  40. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt se yksi tutk­i­jan mielipi­de on jo muut­tunut monikkoon: “tutkimuk­sis­sa on havait­tu..” Kun kaupunki­tutk­i­u­jat yleen­sä puhu­vat huo­mat­tavasti korkeam­mas­ta opti­maalis­es­ta tihey­destä, olisi kiva kuul­la, mil­lä perus­teel­la tämä yksi tutk­i­ja kumoaa kaikkien muiden tutkimukset.

    En ole kuul­lut kenenkään kaupunki­tutk­i­jan puhuneen korkeam­mas­ta opti­m­i­ti­hey­destä (mainitse joku ja lai­ta ref­er­enssi). Tutk­i­ja tukeu­tuu val­tavir­taiseen tietoon (ja omi­inkin laskelmi­in). Laite­taan tähän tuore ref­er­enssi (löy­tyy verkos­ta vaik­ka kir­joit­ta­mal­la otsak­keen) val­tavir­tais­es­ta tutkimuk­ses­ta, jota voi pureskel­la (näin päästäänkin lop­ul­ta itse asiaan): 

    “Is there a lim­it to agglom­er­a­tion? Evi­dence from pro­duc­tiv­i­ty of Dutch firms”, Mar­i­an Rizov1,2, Arie Oskam2 and Paul Walsh3 * 1 Mid­dle­sex Uni­ver­si­ty Busi­ness School 2 Wagenin­gen Uni­ver­si­ty 3 Uni­ver­si­ty Col­lege Dublin

    Ja lisää sit­ten myöhem­min sen mukaan kuin kunkin pää ja ymmär­rys kestää.

  41. Keskeinen ongel­ma on, että talouden ja palkko­jen kehi­tys pysähtyi 2010 tienoilla.
    Mut­ta vuokrat ovat jatka­neet nousuaan, sil­lä asum­is­tu­ki kor­vaa nousun pienituloiselle,

    Asum­is­tu­ki ei ole enää työt­tömän ongel­ma, sil­lä asum­istuen saa­jien määrä kas­vaa työssäkäyvien joukossa

    Vielä 2008 yleistä asum­is­tukea sai n 140000 , nyt heitä on jo 225000

  42. Asum­is­tu­ki-jär­jestelmä on kum­malli­nen, se hyödyt­tää asun­non­o­mis­ta­jaa ei asukas­ta, mut­ta huole­htii myös siitä, että hin­nat pysyvät korkeal­la. Yleishyödyl­lis­ten (?) asun­non­tuot­ta­jienkin vuokrat ovat niin korkeal­la, että palka­nsaa­japer­he (puhu­mat­takaan työt­tömistä ym.) tarvit­see asum­is­tukea selvitäk­seen vuokras­ta. Yhteiskun­nan varo­ja käytetään siis korkei­den vuokrien ylläpi­toon, rahat menevät, niin kenenkä, tileille,

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin kak­siois­sa asu­taan väl­jem­min kuin kolmiois­sa tai neliöis­sä. Neli­henkisen per­heen on taval­lista asua 80 neliön asin­nos­sa, mut­ta har­va sinkku asuu 20 neliön asunnossa.

    Näinkö luulet? Esimerkik­si jois­sakin Kallion talois­sa noin puo­let asun­noista on vähän yli 20 neliön yksiöitä. Niis­sä asuu yleen­sä sinkku­ja pait­si sil­loin kun asukke­ja on kaksi.

  44. Sylt­ty: Olet kyl­lä ihan täy­delli­nen horisko.

    Jos ongel­mana on “neek­eriukko­jen” maa­han­muut­to, niin sano se suo­raan äläkä kiertele ja kaartele.En nimit­täin usko että huonos­ti työl­listyvät siir­to­laiset työl­listyvät sen paremin Kemijärvellä,jossa asum­inne on halpaa. 

    En ole siir­to­laisu­ut­ta vas­taan, vaikkei väestönkasvu sinäl­lään ole ratkaisu mihinkään talousongel­maan. Olen korostanut valmis­ta­van tuotan­non ja perus­te­ol­lisu­u­den tärkeyt­tä Suomelle. Jos meille tulee pääosin koulut­ta­mat­to­mia siir­to­laisia kuten nyt tulee, on tärkeää, että on ole­mas­sa heille sopivia kieli­tai­dos­ta riip­pumat­to­mia työ­paikko­ja lyhyel­lä koulu­tuk­sel­la. Tiivistyvät kaupun­git eivät niitä tar­joa (lehden­jako tai siivous nälkä­pal­ka­lla ei ole ratkaisu eikä edes oikein). Strate­giset teol­lisu­us- ja valmis­tuskeskit­tymät ovat ratkaisu.

  45. juk­ka heikki­nen:

    Perustei­ta asun­torak­en­tamiselle tai väestönkasvulle Helsingis­sä ei ole, kun alue ei kykene tuot­ta­maan työpaikkoja.

    Uskotko itsekään tuo­ta potaskaa?

    Mikähän tup­pukylä sit­ten kyke­nee tuot­ta­maan työpaikkoja?

    Utsjoen banaanivil­jemäkö, kun ensin kaade­taan pari mil­jar­dia tukiaisia?

  46. Eero Purho­nen:
    Asum­is­tu­ki-jär­jestelmä on kum­malli­nen, se hyödyt­tää asun­non­o­mis­ta­jaa ei asukas­ta, mutta 

    Vain siinä tapauk­ses­sa, että kyseessä ei ole sama henkilö. Vuokraemän­nän sidot­tua pääo­maa lyhen­netään yhteis­vas­tu­ullis­es­ti asum­istuen muo­dos­sa. Asun­non­o­mis­ta­jan ja asukkaan ollessa sama henkilö tue­taan vain vier­aan pääo­man hintaa.

  47. Jari R. kirjoitti:

    “askel oikeaan suun­taan voisi olla, jos Kepu saisi kuitenkin luo­tua Suur-Helsingin”

    Helsinkiläiset kuvit­tel­e­vat että yhdis­tämäl­lä pääkaupunkiseudun kun­nat Helsinkiläiset pää­si­sivät päät­tämään muidenkin asioista. Ja tämäkös Helsinkiläisille kelpaisi.

    Mut­ta tämä ei pidä paikkannsa. Kun­tali­itos tai metropoli­hallinto johtaisi pikem­minkin siihen että lähiövyöhyk­keen asukkaat pää­si­sivät päät­tämään Helsinkiläis­tenkin asioista.

    Sil­lä lähiövyöhyk­keel­lä on enem­män asukkai­ta (äänestäjiä kun­nal­lis­vaaleis­sa) kuin Helsin­gin kaupunki­maisel­la alueel­la on asukkaita.

  48. Kysyn­nän kas­vat­ta­mi­nen asun­to­lainan korkovähen­nyk­sil­lä etc. ratkaisuil­la onkin jo aivan eri asia. Tuo tosin kohdis­tuu yhtä lail­la Helsinki­in kuin muuallekin Suomeen. Ihmiset rak­en­ta­vat ylisu­uria omakoti­talo­ja maakun­ti­in hal­val­la lainara­hal­la. Ongel­ma on ehkä jopa suurem­pi maakun­nis­sa. Asun­to­jen arvot hap­panevat käsi­in, kun ihmiset mielu­um­min asu­vat palvelu­iden ja työ­paikko­jen lähel­lä kasvukeskuk­sis­sa (kuten esim. Helsingissä).

  49. juk­ka heikki­nen: Ja lisää sit­ten myöhem­min sen mukaan kuin kunkin pää ja ymmär­rys kestää.

    No aika heikko pää ja ymmär­rys pitää olla, jot­ta uskoo kepun ole­van kiin­nos­tunut Helsin­gin ja helsinkiläis­ten eduista ja hyvinvoinnista.

  50. Kepu?persu hal­li­tus on aika vaar­alli­nen, sil­lä se joutuu kan­natuk­sen­sa vuok­si lisäämään tukea kuol­e­valle maaseudulle ja tuke­maan tehot­to­mia ja kalli­ita han­kkei­ta ja rakenteita

    Kun kat­soo vaa­likart­taa niin Suo­mi lois­taa vihreänä. Ei vihreänä vaan Kepun vihreänä. Reik­iä täy­den­tävät Persut

    Per­sut syr­jäyt­tivät maaseudul­la pitkään juh­li­neen Vasem­mis­toli­iton , kor­pikom­mu­nis­tit ovat vai­h­ta­neet persuihin.

    Per­su­jen ja Kepun mai­hinnnousu suuri­in kaupunkei­hin ei aivan onnis­tunut vaik­ka etenikin.

    Tämä jäh­mettää kehi­tys­tä pitkäk­si aikaa, sil­lä rahaa on kyl­vettävä sil­tarumpui­hin ja maaseudun tehot­tomi­in palveluihin

    Syyl­lisetkin tähän kehi­tyk­seen on löy­det­tävis­sä , Kataisen hal­li­tuk­sen aloi­tus kun­tau­ud­is­tuk­sel­la oli suun­na­ton floppi.Kepun ja Per­su­jen ei tarvin­nut kuin odot­taa , että kansalaiset tule­vat kepulaisiksi/persuiksi

    Olisi ollut paljon taitavampi aloi­tus aloit­ta sotes­ta ja irrot­taa rahat kun­nista ja antaa ne vaik­ka Kelalle tai jollekin uudelle organ­isaa­ti­olle ja siirtää koko sote uuden organ­isaa­tion vastuulle .

    Kepu on van­ha Kelan kan­nat­ta­ja, joten sekään ei olisi vas­tus­tanut kauheasti eikä kansa olisi kään­tynyt uud­is­tus­ta vas­taan , kos­ka pyhä kun­ta olisi säilynyt.

    Seu­raavak­si olisi pitänyt siirtää koulu­tus kun­tien vas­tu­ul­ta yhteiselle organisaatiolle

    Kun­nat oli­si­vat jääneet perin­nejär­jetöik­si ja kuolleet kun viimeinen isä-aurinkoinen siir­tyy mul­lan alle.

    Kepu ja per­sut pyrkivät rakenne uud­is­tuk­si­in alueil­la, jois­sa jo markki­navoimat muokkaa­vat raken­net­ta ja he pyrkivät säi­lyt­tämään kalli­in ja tehot­toman julkisen hallinnon

  51. juk­ka heikki­nen: En ole siir­to­laisu­ut­ta vas­taan, vaikkei väestönkasvu sinäl­lään ole ratkaisu mihinkään talousongel­maan. Olen korostanut valmis­ta­van tuotan­non ja perus­te­ol­lisu­u­den tärkeyt­tä Suomelle. Jos meille tulee pääosin koulut­ta­mat­to­mia siir­to­laisia kuten nyt tulee, on tärkeää, että on ole­mas­sa heille sopivia kieli­tai­dos­ta riip­pumat­to­mia työ­paikko­ja lyhyel­lä koulu­tuk­sel­la. Tiivistyvät kaupun­git eivät niitä tar­joa (lehden­jako tai siivous nälkä­pal­ka­lla ei ole ratkaisu eikä edes oikein). Strate­giset teol­lisu­us- ja valmis­tuskeskit­tymät ovat ratkaisu. 

    Ai työ­paikat vaan valmis­tavaan teol­lisu­u­teen, kuu­lostaa 100 vuo­den takaiselta ihanteeelta. 

    Valmis­ta­va kap­pale­tavara­te­ol­lisu­us elää nimeno­maan koulut­ta­mat­toma­l­la hal­patyövoimal­la joka pis­tetään liukuhi­h­na­hom­mi­in. Suomen ongel­ma on se että mei­dän valmis­tavas­ta teol­lisu­ud­estamme on suurin osa aiko­ja sit­ten siir­tynyt hal­pa­mai­hin. Niitä tehtai­ta ei takaisin saa­da ellei palko­ja leika­ta 90%. 

    Jos tarkoitit pros­es­si­te­olisu­ut­ta kuten kemi­alli­nen puun­jalostus ja met­al­lur­gia­te­ol­lisu­us niin niitäkään ei kan­na­ta rak­en­taa lisää nykyisessä maail­man­markki­nati­lanteessa. Kehi­tys­maid­en raa­ka-ainevarat ovat halvem­mat kuin meidän. 

    Ain­oa keino jos Suo­mi halu­aa kehit­tyä perus­te­ol­lisu­us­maana on han­kkia spon­sori sille, jostain sel­l­ais­es­ta suur­val­las­ta jol­la on strate­gista tarvet­ta har­ras­taa perus­te­ol­lisu­ut­ta juuri pohjoises­sa. Ain­oa joka tulee mieleen on Venäjä. Teo­ri­as­sa onnis­tu­isi, meil­lä on paljon yhteistä kuten yhteinen rautatiev­erkko, mut­ta halu­a­vatko suo­ma­laiset liit­toutua Venäjän kanssa YYA-aiko­jen malli­in puffa­tak­semme perus­te­ol­lisu­utemme uuteen kukois­tuk­seen? Se merki­ti­sisi käytän­nössä EU-jäsenyy­destä luop­umista ja osan hallinnos­tamme siir­toa Mosko­vaan. Sekö on Keskus­tan agendalla?

  52. juk­ka heikki­nen: Tiivistyvät kaupun­git eivät niitä tar­joa (lehden­jako tai siivous nälkä­pal­ka­lla ei ole ratkaisu eikä edes oikein). Strate­giset teol­lisu­us- ja valmis­tuskeskit­tymät ovat ratkaisu.

    Sit­ten­hän tässä ei ole ongel­maa kos­ka strate­gisia teol­lisu­us- ja valmis­tuskeskit­tymiä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole tulos­sa tiivistyvi­in kaupunkeihin.

    Win-win saavute­taan siten että nuo strate­giset keskit­tymät sijoite­taan kaupunkien työssäkäyn­tialueille sil­loin kun se on logis­tis­es­ti mielekästä. Haja-asu­tusalueil­la kun työvoima ei määritelmäl­lis­es­ti riitä keskite­tyn teol­lisu­u­den ja valmis­tuk­sen tarpeisiin.

    Muka­va että keskus­tan ajat­telu on eden­nyt tässä suh­teessa sit­ten Kekkosen, jon­ka johtoa­jatuk­se­na oli (raskaan) teol­lisu­u­den hajasi­joit­ta­mi­nen pitk­in­poikin Suomea.

  53. R.Silfverberg: Ai työ­paikat vaan valmis­tavaan teol­lisu­u­teen, kuu­lostaa 100 vuo­den takaiselta ihanteeelta.

    50 vuo­den. Kemi­jär­ven sel­l­ute­hdas, Kolar­in sement­tite­hdas, Tornion teräste­hdas ja Raa­hen Rautaruuk­ki oli­vat 60-luvun kekkoslaisen keskus­ta-ide­olo­gian tuot­tei­ta. 70-luvulle tul­taes­sa joudut­ti­in hyväksymään ettei teol­lisu­u­den hajasi­joit­tamisen työl­listämis­vaiku­tus ole sit­tenkään riit­tävä ja ryhdyt­ti­in kas­vat­ta­maan julk­ista (kunta)sektoria.

  54. Lau­ri Kumpu­lainen: Uskotko itsekään tuo­ta potaskaa?

    Mikähän tup­pukylä sit­ten kyke­nee tuot­ta­maan työpaikkoja?

    Utsjoen banaanivil­jemäkö, kun ensin kaade­taan pari mil­jar­dia tukiaisia?

    Ei ole varsi­nais­es­ti mitään syytä mik­si tup­pukylä ei kykenisi tuot­ta­maan työ­paikko­ja. Jos tup­pukylässä on esim. juna-ase­ma, siel­lä voi aivan hyvin valmis­taa mitä tahansa vien­ti­in menevää. Val­tran trak­tor­e­i­ta ei ole pakko valmis­taa siel­lä mis­sä niitä nyt valmis­te­taankaan. Pon­ssen met­säkoneet tehdään kai edelleen lähin­nä Vieremäl­lä, joka on alle 4000 asukkaan kunta. 

    Ihanteel­lisin alue nopealle työl­listämiselle ja teol­lisu­u­den kehit­tymiselle lie­nee sel­l­ainen keskisu­uri kun­ta, jos­sa on toimi­va infra mut­ta samal­la suuri kasvupo­ten­ti­aali ilman sel­l­aisia ongelmia kuin vaik­ka tont­ti­maan puute tai ruuhkainen liikenne. Seinäjo­ki taitaa olla tule­vaisu­u­den voit­ta­jia Suo­ma­lai­sista kun­nista. Helsingillä voi ennem­minkin olla edessään slummiutumiskehitystä.

  55. R.Silfverberg: Kyke­neekö muu Suo­mi sit­ten tuot­ta­maan parem­min työ­paiko­ja? Helsin­gin tuot­tavu­us on laskenut muhun Suomeen ver­atu­na sik­si etä kaik­ki yli­jäämäväestö on muut­tanut muu­ual­ta Suomes­ta Helsinki­in tai mui­hin isoi­hin kaupunkei­hin. Ei maat­alous, met­sä­työt tai paperite­htaatenää työl­listä sel­l­aisia armei­jo­ta työn­tek­i­jöitä kuin ennen. 

    Peruselinkeino­jen jakau­ma (työl­lis­ten mukaan) on karkeasti saman tyyp­pinen koko maas­sa niin Lap­pi kuin Helsin­ki mukaan lukien. Kaikkial­la on tukkukaup­paa, kul­je­tus­ta, rak­en­tamista, teol­lisu­ut­ta, majoi­tus­ta, viestin­tää, tukipalvelu­ja, hallintoa, koulu­tus­ta ja ter­veys- ja sosi­aal­i­toin­ta. Helsingis­sä vain ns. ammatill­i­nen, tieteelli­nen ja teknilli­nen toim­inta, tukkukaup­pa, kul­je­tus, viestin­tä ja rahoi­tus ja hallinto ovat koros­tunei­ta muiden kustannuksella.

    Muu Suo­mi kyke­nee tuot­ta­maan työ­paikko­ja. Työ­paikko­jen osu­us asukas­ta kohden on muus­sa Suomes­sa noin vajaa 0.5. Ongel­ma on siinä, ettei Helsin­gin kaupun­ki eikä sen seu­tukun­ta ole kyen­neet työl­listämään täl­lä tehokku­udel­la saa­maansa väestön­lisäys­tä. Helsin­gin kaupun­gin väestön­lisäyk­ses­tä on syn­tynyt työ­paikko­ja vain tehokku­udel­la 0.15.

    Kos­ka tarkastele­mani aikaväli on pitkä, vajaa 30 vuot­ta, seli­tyk­sek­si ei kel­paa se, että väestön­lisäys olisi ollut jotenkin kelvo­ton­ta tai että työl­listy­isi viiveel­lis­es­ti. Muista se, ettei väestölisäys ole ollut mitenkään suures­sa määrin muual­ta Suomes­ta. Siir­to­laisu­us ja etenkin syn­tyvyy­den enem­myys domi­noi­vat näin pitkäl­lä aikavälil­lä. Lisäk­si työvoiman tar­jon­ta ei ole oleel­lista työ­paikko­jen syn­nyssä, vaan ihmis­ten tarpeet.

    Näin syn­tyy jokaista asukas­ta kohden noin 0.5 työ­paikkaa väestöstä riip­pumat­ta, kun tarkastelemme suuria lin­jo­ja. Niin myös kaukana Helsingistä, halusit tai et. Maaseu­tu­mais­ten ja taa­jaan asut­tu­jen kun­tien työl­lisyysaste on kehit­tynyt viimeis­ten 30 vuo­den aikana parem­min kuin kaupunki­mai­sis­sa kun­nis­sa ja nyt edel­liset ovat ohit­ta­neet kaupunki­mais­ten kun­tien työllisyysasteen.

    Helsin­gin heikko kyky luo­da työ­paikko­ja väestön­lisäyk­selle tiivistymisen jatkues­sa johtuu sen liian suures­ta asukasti­hey­destä. Viit­taan tässä aiem­min mainit­se­maani referenssiin.

    1. Kan­nat­taisi ehkä tutus­tua siihen, mitä Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la on tapah­tunut. Työ­paikko­ja on ohjat­tu tehokkaasti aluekeskuk­si­in, esimerkik­si Keilaniemeen ja Lep­pä­vaaraan. Edelleen Helsin­gin kau­un­gin väestön­lisäyk­ses­tä aika iso osa johtuu siitä, että opiske­li­jat siirtävät nyky­isin kir­jansa opiskelupaikkakunnalle.

  56. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Helsin­gin keskus­tan korkea hin­ta liit­tyy siihen, ettei sen ympärille voi rak­en­taa säteit­täis­es­ti, kun se on nie­mi. Sik­si hin­taeroista ei voi päätel­lä paljoa siitä, mil­laista kaupunkia ihmiset halu­aisi­vat rakentaa.

    Tämä tarkoit­ta­nee, että kos­ka Helsin­gin keskus­ta on topografi­sista syistä rajal­lisen kokoinen ja “melkein keskus­taa” ei juuri ole, niin on mah­dol­lista, että keskus­tatyyp­pisen kaupun­gin kysyn­tä on vain vähän suurem­paa kuin nykyi­nen tar­jon­ta? Toisin sanoen että jos kan­takaupun­ki olisi pikkuisenkin suurem­pi, niin kysyn­tä ehkä täyt­ty­isi ja hin­nat tasoit­tuisi­vat? Pieni fanaat­tis­ten kaupunki­a­su­jien joukko huu­taa huip­puhin­to­ja asun­noista, joi­ta ei riitä kaikille, mut­ta pienikin lisä romaut­taisi markki­noiden tuolileikin?

    No, tähän voisi sanoa, että sen saa selville yhdel­lä taval­la: rak­en­ta­mal­la lisää sitä kan­takaupunkia. Sit­ten nähdään, saa­vatko kaik­ki halukkaat urbaanin boksin­sa ja voidaanko pala­ta nor­maali­in päiväjärjestyk­seen, jos­sa suo­ma­laiset arvosta­vat luon­non läheisyyttä.

    Tietysti jos se on fyy­sis­es­ti mah­do­ton­ta, niin kuin tek­sti antaa ymmärtää, emme koskaan saa tietää. Ja tarkoi­tushakuisen argu­men­toin­nin kannal­ta epä­var­muu­den tila on parem­pi, kos­ka niin kauan, kuin tiivi­in kaupun­gin kysyn­tä ylit­tää tar­jon­nan, voi sanoa, että emme tiedä, kuin­ka suuri kysyn­tä todel­la on. Näppärää!

  57. Täy­tyy kyl­lä myön­tää, että tuo Keskus­tan raport­ti vaikut­taa melko sekavalta.

    On nyt kuitenkin todet­ta­va tuo­hon valmis­ta­van vs. palve­lu­tuotan­non väliseen keskustelu­un, että eihän nykyään juuri koskaan tuote­ta palvelui­ta ilman teol­lisia välineitä tai teol­lisia välineitä ilman palvelui­ta — ellei sit­ten kyse ole jostain runonlausunnasta.

    Iso­ja riip­pu­vu­us­suhtei­ta siis val­lit­see eri toim­into­jen välil­lä, mut­ta maakun­nista voi tul­la riip­pakivi Helsingille jos ne eivät tuo­ta tarpeek­si omas­sa kat­e­go­ri­as­saan. Iso kysymys lie­nee, voidaanko niitä aut­taa, jos nuoret koke­vat että niis­sä ei ole tulevaisuutta?

    Helsin­ki hyödyt­tää maakun­tia monel­la tasol­la myös ali­hank­in­ta­suhtei­den kaut­ta, mut­ta hyö­ty on usein molem­min­puo­li­nen. Pieni ongel­ma kansan­talousti­eteelle on ehkä se, että näitä yri­tys­ten välisiä verkos­to­ja voi olla vaikea nähdä ulospäin, kos­ka ali­hankki­ja­suh­teet ovat vain sopimuk­sia yri­tys­ten välil­lä eikä niitä aina julkaista.

    Toki Helsingille voi olla maakun­tia enem­män merk­i­tys­tä Tallinnan “verova­pausalueen” läheisyy­del­lä, moni yri­tys var­masti muut­taa Viroon edullisem­man yri­tysvero­tuk­sen takia, mut­ta voi silti oper­oi­da Helsingis­sä. Viron yri­tysvero on siis pääkaupunkiseudun etu ja erikoista kyl­lä sitä kaut­ta myös Suomen kil­pailukyvyn etu. 

    Kehi­tysko­hteena pitäisi mielestäni nähdä Tukhol­ma — Tallinna — Helsin­ki — Pietari, eikä vain Helsin­ki. Tai vähin­tään Tukhol­ma — Tallinna — Helsin­ki kolmio. Se muo­dostaisi riit­tävän suuren alueen tes­ta­ta ja kehit­tää vaikka­pa tuot­tei­ta ja ohjelmis­to­ja kil­paile­maan välit­tömästi kan­sain­välisessä kau­pas­sa. Investoin­tien kaut­ta elvyt­tämiseen Helsin­ki — Tallinna ‑tun­neli ei var­masti olisi lainkaan huono vaihtoehto.

    http://www.hs.fi/kaupunki/a1423623119858

  58. Tarkastel­laan­pa sitä työ­paikko­jen syn­tymistä maakuntiin.

    Tarkastel­laan yksikkönä Äänekoskea. Määritel­lään yhdek­si äänekoskek­si biotuote(sellu)tehdas, joka työl­listää 2500 (kaikkine kerrannaisvaikutuksineen). 

    Tähän ei siis las­ke­ta mukaan sitä R‑kioskin myyjää, jol­ta biotuote(sellu)tehtaan työn­tek­i­jä hakee saunakaljansa.

    Nyt, Keskus­ta aikoo luo­da 80 000 työ­paikkaa bio(sellu)talouteen 4 vuo­den aikana ja 10 vuo­den kulues­sa 200 000 työpaikkaa.

    80 000 työ­paikan tavoit­teeseen tarvi­taan 32x Äänekoskea.

    200 000 työ­paikan tavoit­teeseen tarvi­taan 80x Äänekoskea.

    Siis, ensin 4 vuodessa 32 uut­ta biotuote(sellu)tehdasta ja 10 vuodessa 80 uut­ta biotuote(sellu)tehdasta!

    Ongel­mana on vain se, että puu­ta Suomes­ta riit­tää ehkä neljälle Äänekoskelle. Se työl­listäisi 10 000.

    Eikä markki­noille todel­lakaan sovi 80 uut­ta sellutehdasta.

    Keskus­ta ei ole eritel­lyt, että mitä nämä bio­talouden yri­tyk­set ovat. Myöskään ei ole eritel­ty, mitä nämä bio­tuotete­htaat tuot­ta­vat, pait­si sellua.

    Koko bio­talous on pelkkää huuhaa­ta, eikä perus­tu yhtään mihinkään.

    Äänekoskelle investoiti­in, kos­ka sel­l­un­hin­ta on korkeal­la Chilen maan­järistyk­sen vuok­si. Hin­ta kyl­lä normalisoituu.

    Bio­talouden suurin työ­nan­ta­ja on sel­l­ute­hdas. Seu­raavak­si suurin met­säkoneyrit­täjä, jon­ka jäl­keen tulee kul­je­tusyrit­täjä. Siinä on koko ketju.

    Halu­an todel­lakin tietää, että mitä tämä bio­hu­uhaat­alous on?

    Mitä tekee bio­talousalan yrit­täjä? Pait­si toki keit­tää sel­l­ua, haket­taa puu­ta tai rouhii turvetta…

    P.S 250 miljoon­aa vuodessa tekee 40 vuodessa 10 mil­jar­dia. Niin, että mitäkö merk­i­tys­tä? No sitä vaan, että OL3 mak­saa 10 mil­jar­dia ja toimii 40 vuot­ta, ja jos tue­taan bioen­er­giaa 250 miljoon­al­la vuodessa 40 vuo­den ajan, niin hin­ta­lap­pu on sama.…..

  59. Pidän Osmoa varsin järkevänä ihmisenä.
    Tässä asi­as­sa Osmo istuu jos­sain lokerossa
    Koko tässä keskustelus­sa uno­hde­taan olemassaolevat
    kaupunki­laiset ja hei­dän toiveensa.
    Var­tiosaaren suun­nitel­mat kuvaa­vat hyvin kaupunki-
    suun­nit­telun perusideoita.
    Joten­sakin kamalaa.
    Ellei kukaan vas­tus­taisi olis kaik­ki Helsingin
    viher­alueet raken­net­tu 12 ker­roksi­sisa taloja
    täyteen.
    Olisiko mah­dol­lista ykskan­taan tode­ta että Helsinki
    on täy­teen raken­net­tu ja piste.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taisi ehkä tutus­tua siihen, mitä Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la on tapah­tunut. Työ­paikko­ja on ohjat­tu tehokkaasti aluekeskuk­si­in, esimerkik­si Keilaniemeen ja Lep­pä­vaaraan. Edelleen Helsin­gin kau­un­gin väestön­lisäyk­ses­tä aika iso osa johtuu siitä, että opiske­li­jat siirtävät nyky­isin kir­jansa opiskelupaikkakunnalle.

    Helsin­gin väen­lisäyk­ses­tä suuri osa tulee maa­han­muu­tos­ta , tosin hekin voivat olla opiskelijoita

    Ulko­mail­ta saatu muut­tovoit­to alkoi
    kas­vaa vuo­den 2005 jäl­keen, ja vuosina
    2007–2011 se oli keskimäärin 3 300 henkeä
    vuodessa. Vuon­na 2011 muuttovoitto
    oli 3 800 henkeä.

    Koti­mainen muut­to on lähel­lä tasapainoa ?

    1. Koti­maisen muu­ton tas­apåaino riip­puu määritelmästä. Jos Savos­ta muut­taa Helsinki­in kak­si opiske­li­japariskun­taa, molem­mat saa­vat kak­si las­ta ja toinen pariskun­ta lapsi­neen muut­taa takaisin, net­to­muut­to on tasan, mut­ta Helsin­gin asukasluku on kas­vanut neljällä.

  61. spot­tu: 50 vuo­den. Kemi­jär­ven sel­l­ute­hdas, Kolar­in sement­tite­hdas, Tornion teräste­hdas ja Raa­hen Rautaruuk­ki oli­vat 60-luvun kekkoslaisen keskus­ta-ide­olo­gian tuot­tei­ta. 70-luvulle tul­taes­sa joudut­ti­in hyväksymään ettei teol­lisu­u­den hajasi­joit­tamisen työl­listämis­vaiku­tus ole sit­tenkään riit­tävä ja ryhdyt­ti­in kas­vat­ta­maan julk­ista (kunta)sektoria.

    Teemme jotain jär­jestelmäl­lis­es­ti väärin:
    Koti­talouk­sien nettofinanssivarallisuus,
    Yhdys­val­lat 130000 USD

    Ruot­si 55000 USD

    Sak­sa 50000 USD (lähti ~nol­las­ta(?) kuten Suomikin WW-II)
    ..
    Suo­mi 20000 USD
    Slove­nia 20000 USD
    Tsek­ki 20000 USD
    ..

    Puut­tumat­ta siihen mis­sä ihmiset halu­a­vat asua olen aika var­ma, että tilanne on yhtä kehno kun taas tarkaste­len sitä kah­denkymme­nen­vuo­den kulut­tua. On lohdu­ton­ta ja type­r­ryt­tävää, että ain­oa omaisu­us on omana koti­na käytet­ty raken­nel­ma. Helsin­ki on tämän ajat­telun kitey­tymä, valitet­tavasti. Jot­ta näin ei olisi tarvit­ta­vat muu­tok­set ovat suo­ras­taan kaaos­maisia. Niin mon­elta vietäisi­in niin paljon val­taa, että ei tule onnistumaan.

    Kuvaa­masi vauras­tu­misen aikaikku­na 60–70 ‑luvuil­la taisi sulkeu­tua 90-luvul­la. Nokial­la jäi vähän käpälää ikku­nan väli­in mut­ta sekin on jo liu­den­tunut kohinaan.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Koti­maisen muu­ton tas­apåaino riip­puu määritelmästä. Jos Savos­ta muut­taa Helsinki­in kak­si opiske­li­japariskun­taa, molem­mat saa­vat kak­si las­ta ja toinen pariskun­ta lapsi­neen muut­taa takaisin, net­to­muut­to on tasan, mut­ta Helsin­gin asukasluku on kas­vanut neljällä.

    Mitä argu­men­toin­tia tämä täl­lainen on? — Jos molem­mat muut­ta­vat takaisin, väkimäärä on pysynyt alku­ti­lanteeseen näh­den ennal­laan mut­ta net­to­muut­to näyt­tää mii­nus­ta. Jos kasvukeskuk­seen palvelu­jen perässä muut­tanut eläkeläi­nen kuolee, väkimäärä pysyy ennal­laan mut­ta net­to­muut­to näyt­tää plus­saa. Jne. — Jos täl­laista väestö­muu­tos­ta halu­aa ynnätä muut­toli­ik­keeseen, se vain korostaa ulko­mail­ta tule­vaa kasvua. Muut­toon Savos­ta kun ei liity lainkaan samaa syn­tyvyyt­tä kuin muut­toon ulkomailta.

    1. Parikymp­pis­ten muut­toon liit­tyy aika paljon syn­tyvyyt­tä. Esimerkil­läni on tiet­tyä tilas­tolista merkitsevyyttä.

  63. anon­il­li: No aika heikko pää ja ymmär­rys pitää olla, jot­ta uskoo kepun ole­van kiin­nos­tunut Helsin­gin ja helsinkiläis­ten eduista ja hyvinvoinnista.

    Tot­takai on. Juuri tämä on mieliku­vi­tus­ta. Pääkaupunkiseudul­la keskustapoli­itikot ovat toki pääkaupunkiseudun asial­la. Mut­ta toiv­ot­tavasti kaik­ki poli­itikot katso­vat myös kokon­aisu­ut­ta. — Pääkaupunkiseudul­la on nyt ehkä ensi ker­taa syn­tymässä se tilanne, että kasvu alkaa näyt­täy­tyä kiel­teisenä asiana pääkaupunkiseudun ihmisille. Tämä joitakui­ta huolestuttaa.

  64. juk­ka heikki­nen: Helsin­gin heikko kyky luo­da työ­paikko­ja väestön­lisäyk­selle tiivistymisen jatkues­sa johtuu sen liian suures­ta asukasti­hey­destä. Viit­taan tässä aiem­min mainit­se­maani referenssiin.

    Tutus­tu­in siihen viit­taa­masi paperi­in, jos­sa ver­tailti­in Alanko­maalaisia aluei­ta. Siinä tosi­aan havaitaan, että kat­e­go­ri­an “urban­ized” alueet ovat kehit­tyneet “higly urban­ized” aluei­ta nopeam­min, joskaan ei merkit­tävästi (3,0% vs. 2,9%). “Less Urban­ized” alueet ovat kehit­tyneet selvästi hitaim­min (2,2%). Sen sijaan puh­das tuot­tavu­us on ylivoimais­es­ti suur­in­ta suurkaupungeis­sa, ja pien­in­tä kirkonkylil­lä. Raportin luokit­telus­sa väk­i­ti­hey­det ovat keskimäärin 1577, 570, ja 231 naa­maa neliök­ilo­metriä kohden.

    No, mitä tämä väestön­ti­heys tarkoit­taa Suomeen sovel­let­tuna? Raportin käyt­tämä alue­jako on Alanko­maid­en COROP, jolle ei oikein löy­dy Suomes­ta vastinet­ta. Lähin­nä ollaan ehkä seu­tukun­nis­sa, mut­ta jo Helsingis­säkin seu­tukun­nan väk­i­ti­heys jää vain reilu­un kolmeen­sa­taan, eli väk­iluku pitäisi tupla­ta että päästäisi­in edes kat­e­go­ri­aan “urban­ized”, joka siis kasvoi niukasti nopeit­en. Pääkaupunkiseudul­la luke­ma on 1436, mut­ta rajaus tosi­aan on sil­loin ver­tailukelvot­toman tiukka. 

    Hehkut­ta­masi Salon seu­tukun­ta jää muuten vajaal­la 24 asukkaal­la neliök­ilo­metriä kohden aut­ta­mat­ta maakun­tasar­jaan, ja siis viit­taa­masi raportin käyräl­lä niin kauas hän­täpäähän, ettei kan­nat­taisi edes yrittää.

    Sinän­sä huomio liial­lisen tiivey­den tuomista tehokku­ut­ta heiken­tävistä kitkavaiku­tuk­sista on var­masti tot­ta. Liiken­neru­uhkat ja kiin­teistö­jen hin­nan­nousu kiistämät­tä hait­taa­vat talouskasvua ja luo­vat tehottomuutta. 

    Näi­den hait­tavaiku­tusten tor­jun­taan on tietysti paljon parem­piakin keino­ja kuin väki­val­tainen jo nyt huolestut­ta­van hajanaisen yhdyskun­tarak­en­teen hajaut­ta­mi­nen entis­es­tään; esimerkik­si tietulleil­la ja kiin­teistöverol­la voidaan tehostaa sekä kiin­teistö­jen että tiev­erkon käyt­töä, ja joukkoli­iken­teen kehit­tämi­nen edelleen on myös keinovalikoimassa. 

    Suomen olois­sa suurin ongel­ma kuitenkin on aivan liian mata­la väestön­ti­heys, joka aiheut­taa merkit­tävää inhimil­lisen pääo­man haasku­u­ta kun lah­jakku­udet eivät löy­dä toisiaan.

  65. Sakke: Vain pelkkiä yksiöitä koko (uusi) kaupungi­nosako täy­teen? (Oletko ken­ties toimin­nan laa­jen­tamista hark­it­se­va kapakan omis­ta­ja tai ravintoloitsija?)… 

    Joskus Kallios­sa asuneena voin sanoa että tuos­sa ensim­mäisessä olet oikeil­la jäljil­lä, vaik­ka en ole rav­in­toloit­si­ja. Siihen aikaan ennem­min palvelun kulut­ta­ja. 😀 Tuo­ta san­o­taan toisel­la nimel­lä alueen asu­jamis­tolle sopi­vak­si palveluksi.

    Sakke: …Laite­taanko lapset sit­ten las­tenkoti­in, kun ahtais­sa asunnoissa… 

    Ei, vaan ihmiset muut­ta­vat toiselle alueelle, kuten kaikkial­la muual­la maail­mas­sa tapah­tuu. Kyl­lä tuo­ta tapah­tuu Suomes­sakin: nuore­na asu­taan Kallios­sa, Rööperis­sä tai Meikus­sa. Siitä muute­taan las­ten myötä Espooseen, Kirkkon­um­melle tai Grani­in. Kun lapset ovat kas­va­neet, palataan Töölöön, Laut­tasaa­reen tai Ullanlinnaan.

    Sakke: …Eikö monipuo­li­nen asukas­rakenne ole kuitenkin paras mille hyvän­sä kaupungi­nos­alle? Jos asun­not oli­si­vat vain yksiöitä, olisi tuos­ta seu­rauk­se­na melkoinen yksipuolisu­us, kun per­heet eivät enää sel­l­aisi­in ainakaan ilman melkoista lisästres­siä mahtuisi. 

    En tiedä, mis­tä tuo täysin virheelli­nen ismi on juut­tunut Suomeen. Kaik­ki tutkimus, jota itse olen lukenut, viit­taa juuri päin­vas­taiseen. Kun tehdään alue, jos­sa on sekaisin kaikkia asum­is­muo­to­ja, ikä- ja sosi­aalilu­okkia, ei alueelle syn­ny palvelui­ta kenellekkään. Tehdään keski­har­maa­ta ja kelvotonta.

    Joakisel­la alueel­la pitää olla oma iden­ti­teet­tin­sä. Täl­lä het­kel­lä kaavoitus ei tue tätä. Kan­nat­taa näi­den koti­mais­ten jut­tu­jen sijas­ta lueskel­la esimerkik­si kanadalaisia selvi­tyk­siä. Seg­re­gaa­tio on posi­ti­ivi­nen seikka.

  66. max: Puut­tumat­ta siihen mis­sä ihmiset halu­a­vat asua olen aika var­ma, että tilanne on yhtä kehno kun taas tarkaste­len sitä kah­denkymme­nen­vuo­den kulut­tua. On lohdu­ton­ta ja type­r­ryt­tävää, että ain­oa omaisu­us on omana koti­na käytet­ty raken­nel­ma. Helsin­ki on tämän ajat­telun kitey­tymä, valitet­tavasti. Jot­ta näin ei olisi tarvit­ta­vat muu­tok­set ovat suo­ras­taan kaaos­maisia. Niin mon­elta vietäisi­in niin paljon val­taa, että ei tule onnistumaan.

    Juuri tämän vuok­si pitäisi vuokra-asum­i­nen nos­taa samalle viivalle omis­tusasumisen kanssa. Jos asum­is­tu­lon verot­ta­mi­nen on uute­na vero­muo­tona poli­it­tis­es­ti liian vaikeaa, voidaan samaan lop­putu­lok­seen päästä kiin­teistöveroa kiristämäl­lä ja vuokrat­u­lon vero­tuk­ses­ta luopumalla. 

    Sivistyneis­sä län­si­mais­sa vuokral­la asum­i­nen on perus­lähtöko­h­ta, “protes­tant­tiseen” itseru­oskin­taan taipu­vaises­sa Suomes­sa “omil­laan toimeen tulem­i­nen” ja mas­si­ivisen velan lyhen­tämi­nen naut­tii ihan absur­dia arvostusta.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­nat­taisi ehkä tutus­tua siihen, mitä Helsingis­sä ja Helsin­gin seudul­la on tapah­tunut. Työ­paikko­ja on ohjat­tu tehokkaasti aluekeskuk­si­in, esimerkik­si Keilaniemeen ja Lep­pä­vaaraan. Edelleen Helsin­gin kau­un­gin väestön­lisäyk­ses­tä aika iso osa johtuu siitä, että opiske­li­jat siirtävät nyky­isin kir­jansa opiskelupaikkakunnalle.

    1987 jäl­keen siis Helsin­gin kaupunki­in on syn­tynyt vain 16000 työ­paikkaa lisää, vaik­ka väki on lisään­tynyt 120000. Työl­lisiä on kaupunki­in tul­lut 27000 lisää samaan aikaan eli enem­män kuin työ­paikko­ja. Työssäkäyn­ti kaupun­gin ulkop­uolel­la on lisään­tynyt, kos­ka omas­sa kun­nas­saan työsken­tele­vien helsinkiläis­ten määrä on itse asi­as­sa vähen­tynyt 6000. Nähtävästi Espoos­ta on löy­tynyt työ­paikko­ja kuten vasti­neessasi toteat. Tästä syys­tä mieluiten kir­jaisinkin Helsin­gin seudun tilas­to­ja kuin Helsin­gin kaupun­gin. Metropo­lialueen rajo­jen määrit­te­ly onkin itse asi­as­sa hyvin oleelli­nen seik­ka, kun esimerkik­si skaalataan eri metropole­ja esimerkik­si tuot­tavu­u­den ja asukasti­hey­den relaa­ti­ol­la. Helsin­gin kaupun­gin numerot ovat kuitenkin seu­tu­akin heikom­mat, joten se vahvis­taa aiem­paa arviotani siitä, että liialli­nen asukasti­heys on haitallista.

    Kotikun­ta­lain muu­tos 1994 vaikut­ti opiske­li­joiden koti­paikan kir­jauk­sen kaut­ta 1994–1999 Helsin­gin seudun muut­tovoit­toon koti­maas­ta noin 15000 lisäa­sukkaan ver­ran (lähde: Helsin­gin kaupun­gin tietokeskus). Arve­len määrän ole­van suurin piirtein saman Helsin­gin kaupungille tilas­tokeskuk­sen opiske­li­jamäärien aikasar­jo­jen perus­teel­la (arvioin­ti on jonkin ver­ran vaikeaa, kos­ka opiske­li­joi­ta luokitel­laan tilas­tois­sa myös työl­lis­ten joukkoon). Seudun osalta tämä kor­jaus on mitätön tarkastelemil­lamme aikaväleil­lä 1987–2013, jol­loin väki kasvoi 400000. Kaupunginkin osalta kor­jaus ei juuri vaiku­ta siihen, mitä numeroil­la tah­doin sanoa.

  68. Lau­ri Kumpu­lainen: Koko bio­talous on pelkkää huuhaa­ta, eikä perus­tu yhtään mihinkään.

    Ei bio­taloudessa ole mitään huuhaa­ta. Laadukas­ta ja per­in­teistä korkean teknolo­gian teol­lisu­ut­ta jon­ka juuret ovat 1600-luvun alun Ruot­si-Suomes­sa. Puun vuo­tu­inen kasvu on suu­ru­us­lu­okkaa 100 miljoon­aa kuu­tio­ta vuodessa joka ei ole ihan vähän.

    Sen sijaan työ­paikkatavoit­tei­den luvut ovat pielessä. Tästä kir­joit­taa hyvin Juhana Var­ti­ainen viimeisessä Suomen Kuvalehdessä.

  69. juk­ka heikki­nen:
    Muu Suo­mi kyke­nee tuot­ta­maan työ­paikko­ja. Työ­paikko­jen osu­us asukas­ta kohden on muus­sa Suomes­sa noin vajaa 0.5. Ongel­ma on siinä, ettei Helsin­gin kaupun­ki eikä sen seu­tukun­ta ole kyen­neet työl­listämään täl­lä tehokku­udel­la saa­maansa väestön­lisäys­tä. Helsin­gin kaupun­gin väestön­lisäyk­ses­tä on syn­tynyt työ­paikko­ja vain tehokku­udel­la 0.15.

    Nyt on syy ja seu­raus pahasti sekaisin. Ei työ­paikko­jen luon­ti per asukas ole mikään aluei­den omi­naispi­irre, joka pysyy vakiona muut­toli­ik­keestä riip­pumat­ta. Päin vas­toin, tuo suhdeluku nimeno­maan riip­puu muut­toli­ik­keestä. Se, että se on muual­la Suomes­sa tuol­lainen johtuu juuri siitä, että ne “ylimääräiset” henkilöt ovat muut­ta­neet Helsin­gin seu­tukun­nan alueelle. Jos tuo­ta muut­toli­iket­tä ei olisi ollut, muualle maa­han ei todel­lakaan olisi syn­tynyt sitä lisämäärää työ­paikko­ja, jon­ka tuon suh­teen vakiona olo olisi vaat­in­ut. Sen sijaan työ­paikko­ja olisi liki sama määrä ja siel­lä muual­la Suomes­sa olisi todel­la paljon huonom­pi suhdeluku.

    Saman­laista kään­teistä logi­ikkaa, jos­sa olete­taan väestön­muu­tok­sista riip­pu­va suhdeluku vakiok­si ja sit­ten ale­taan miet­tiä mikä tilanne olisi, jos väestö­muu­tos olisi eri­lainen, mut­ta suhdeluku muut­tuma­ton, on tuo Keskus­tan raport­ti täyn­nä. Juuri sil­lä taval­la on myös päästy noi­hin Osmon jutus­saan lainaami­in out­oi­hin päätelmi­in. Tuol­la taval­la olet­ta­mal­la seu­raus syyk­si saadaan kyl­lä mikä tahansa halut­tu vai­h­toe­hto näyt­tämään hyvältä, mut­ta ei sil­lä enää mitään tekemistä todel­lisu­u­den kanssa ole.

  70. Juha Pöyry: Pidän Osmoa varsin järkevänä ihmisenä.
    Tässä asi­as­sa Osmo istuu jos­sain lokerossa
    Koko tässä keskustelus­sa uno­hde­taan olemassaolevat
    kaupunki­laiset ja hei­dän toiveensa.
    Var­tiosaaren suun­nitel­mat kuvaa­vat hyvin kaupunki-
    suun­nit­telun perusideoita.
    Joten­sakin kamalaa.
    Ellei kukaan vas­tus­taisi olis kaik­ki Helsingin
    viher­alueet raken­net­tu 12 ker­roksi­sisa taloja
    täyteen.
    Olisiko mah­dol­lista ykskan­taan tode­ta että Helsinki
    on täy­teen raken­net­tu ja piste.

    Helsin­gin pin­ta-alas­ta on noin kol­mannes viher­aluei­ta. Jos Var­tiosaari ja muu­ta­ma pient­ti plänt­ti raken­netaan, niin Helsin­gin pin­ta-alas­ta on edelleenkin noin kol­mannes viher­aluei­ta. Var­tiosaar­ta ja mui­ta saa toki vas­tus­taa, mut­ta joku suhtel­lisu­u­den­ta­ju olisi toiv­ot­tavaa säi­lyt­tää. Kukaan ei ole asval­toimas­sa Helsin­gin puis­to­ja, eikä siihen ole edes mitään tarvet­ta. Kyse on muu­ta­mas­ta yksit­täistä alueesta.

  71. spot­tu: Sit­ten­hän tässä ei ole ongel­maa kos­ka strate­gisia teol­lisu­us- ja valmis­tuskeskit­tymiä ei mis­sään tapauk­ses­sa ole tulos­sa tiivistyvi­in kaupunkeihin. 

    Oletko asi­as­ta var­ma? Ettei vain olisi kyseessä syk­li­nen ilmiö: ensin met­sä, sit­ten maat­alous, sit­ten teol­lisu­us, palve­lut, ja nyt taas maat­alous, kun se met­sä jäi kier­rosta pois. Johan tuol­la ylem­pänä joku ounasteli, 3.5.2015 klo 16:08, että kasvi­huoneetkin oli­si­vat palaa­mas­sa kaupunki­in. Kyl­lähän nuo kasvi­huoneet ihan selvästi kuu­lu­vat juuri maatalouteen … 

    Seu­raavak­si tullee kaupunkei­hin ehkä 3D-print­tauk­seen liit­tyvä teol­lisu­us, kaupunkialueille ehkä tosin esimerkik­si auto­tallin kokoisi­in pajoi­hin, vaik­ka kort­teleit­tain hajautet­tuina. Kodeis­sa en ao. lait­teil­la usko löy­tyvän käyt­töä juuri enem­pää kuin olisi tippaleiväntekokoneella.

  72. juk­ka heikki­nen: En ole kuul­lut kenenkään kaupunki­tutk­i­jan puhuneen korkeam­mas­ta opti­m­i­ti­hey­destä (mainitse joku ja lai­ta ref­er­enssi). Tutk­i­ja tukeu­tuu val­tavir­taiseen tietoon (ja omi­inkin laskelmi­in). Laite­taan tähän tuore ref­er­enssi (löy­tyy verkos­ta vaik­ka kir­joit­ta­mal­la otsak­keen) val­tavir­tais­es­ta tutkimuk­ses­ta, jota voi pureskel­la (näin päästäänkin lop­ul­ta itse asiaan): 

    “Is there a lim­it to agglom­er­a­tion? Evi­dence from pro­duc­tiv­i­ty of Dutch firms”, Mar­i­an Rizov1,2, Arie Oskam2 and Paul Walsh3 * 1 Mid­dle­sex Uni­ver­si­ty Busi­ness School 2 Wagenin­gen Uni­ver­si­ty 3 Uni­ver­si­ty Col­lege Dublin 

    Non­i­in, kat­so­taan­pa mitä siel­lä san­o­taan (löy­tyy tuol­ta: http://eprints.mdx.ac.uk/8996/1/NL_draft_7_RSUE_DP.pdf).

    Ensim­mäin havain­to on, että tuol­la tode­tut mit­takaa­vat on las­ket­tu alueille, joiden pin­ta-ala on noin 1000 km^2. Lähin ver­tailuko­h­ta noille on siis pääkaupunkiseu­tu, joka on tosin hie­man turhan pieni alue (770 km^2). Mukaan ver­tailu­un pitäisi laskea vielä lähikun­tien lähim­mät osta, mut­ta kos­ka pääkaupunkiseudun numerot ovat parhait­en saatavil­la, käytän laiskana niitä.

    Maan hin­ta­suh­teen mak­si­mi löy­tyy jostain 1950–2000 as/km^2 väliltä (fig­ure 1, ensim­mäi­nen approksi­maa­tio, jota paperis­sa käytetään sen kat­somiseen, löy­tyykö kasvulle mak­simia). Tämä on muuten ain­oa koh­ta, jos­sa annetaan suo­raan tiheysri­ip­pu­vaa arvoa, lop­ut koh­dat katso­vat vain aluekat­e­go­ri­oi­ta. Pääkaupunkiseudun asukasti­heys on 30.9.2014 numeroiden mukaan 1434 as/km^2. Eli tuonkin perus­teel­la asukasti­heuden pitäisi vielä kas­vaa noin 550 as/km^2 ennen kuin oltaisi­in opti­mis­sa. Tai toisin sanoen, koko pääkaupunkiseudul­la on vielä yli 420 000 asukas­ta kasvun­varaa ennen kuin tuon raportin mukaan päädytään tilanteeseen, jos­sa tihey­den hai­tat alka­vat painaa enem­män kuin hyödyt. Edes Helsin­gin uuden yleiskaaval­u­on­nok­sen tahdil­la tuo­hon ei päästä ennen kuin kaik­ki tääl­lä nyt kir­joit­tel­e­vat ovat muut­ta­neet hautausmaalle.

    Sit­ten itse sen tihey­den vaiku­tuk­ses­ta. Raportin conclusions-kappaleesta: 

    “We aggre­gate the firm TFPs by urban­iza­tion cat­e­go­ry and indus­try type and find that
    aggre­gate pro­duc­tiv­i­ty sys­tem­at­i­cal­ly dif­fers across high­ly urban­ized, urban­ized and less
    urban­ized regions as the mag­ni­tudes of the dif­fer­en­tials from the pro­duc­tiv­i­ty of highly
    urban­ized cat­e­go­ry are ‑19.7 per­cent and ‑25.6 per­cent, respec­tive­ly. Our results confirm
    find­ings of pre­vi­ous stud­ies that pro­duc­tiv­i­ty and agglom­er­a­tion are pos­i­tive­ly correlated.
    (…)
    The main find­ing is that there is a ten­den­cy of urban­ized regions – exhibiting
    annu­al growth rate of 1.7 per­cent — catch­ing up with high­ly urban­ized regions – with annual
    growth rate of 1.4 per­cent — in terms of aggre­gate pro­duc­tiv­i­ty over the peri­od of analysis.”

    Kaupungis­tu­ineis­sa alueis­sa tuot­tavu­us tosi­aan kas­vaa parem­min kuin erit­täin kaupungis­tu­ineis­sa alueis­sa. Mut­ta tässäkin alhaal­ta on help­po pon­nistaa — tuos­ta eros­ta huoli­mat­ta erit­täin kaupungis­tuneil­la alueil­la on yhä mas­si­ivi­nen etu­mat­ka tuot­tavu­udessa. Jos nuo kasvu­tahdit pysyvät vakiona, eron kiin­niot­ta­mi­nen kestää 66 vuot­ta. Niin kauan siis erit­täin kaupungis­tu­ineil­la alueel­la on tuot­tavu­use­tu. Ja tämä siis ole­tuk­sel­la, että nuo kasvusuh­teet pysyvät vakiona, mitä ne eivät todel­lakaan tee.

    Lähin­nä tuos­ta rapor­tis­sa voi vetää sen johtopäätök­sen, että kasautu­mise­duil­la on rajansa, mut­ta Helsin­gin seu­tu ei ole lähi­mail­lakaan niitä. Päin vas­toin, siel­lä on tuonkin paperin mukaan vielä paljon tilaa hyö­tyä selkeästi kasvun tuomista kasautumiseduista.

  73. Sakke: Oletko asi­as­ta var­ma? Ettei vain olisi kyseessä syk­li­nen ilmiö: ensin met­sä, sit­ten maat­alous, sit­ten teol­lisu­us, palve­lut, ja nyt taas maat­alous, kun se met­sä jäi kier­rosta pois. Johan tuol­la ylem­pänä joku ounasteli, 3.5.2015 klo 16:08, että kasvi­huoneetkin oli­si­vat palaa­mas­sa kaupunki­in. Kyl­lähän nuo kasvi­huoneet ihan selvästi kuu­lu­vat juuri maatalouteen …

    Seu­raavak­si tullee kaupunkei­hin ehkä 3D-print­tauk­seen liit­tyvä teol­lisu­us, kaupunkialueille ehkä tosin esimerkik­si auto­tallin kokoisi­in pajoi­hin, vaik­ka kort­teleit­tain hajautet­tuina. Kodeis­sa en ao. lait­teil­la usko löy­tyvän käyt­töä juuri enem­pää kuin olisi tippaleiväntekokoneella. 

    Se strate­gi­nen teol­lisu­uskeskit­tymä on muuten aina osien­sa summa.

  74. juk­ka heikki­nen: . Tutkimuk­sis­sa on havait­tu, että yli 1500 asukas­ta per km2 tiivey­del­lä kasautu­mishai­tat domi­noi­vat etu­ja johtaen tuot­tavu­u­den ja työl­lisyy­den kasvun heikentymiseen. 

    Helsin­gin seudulle mah­tu­isi siis 5,55 miljoon­aa ihmistä ennen kuin kasautu­misen hai­tat alka­isi­vat heiken­tää kasvua. Muka­va tietää, että Keskus­tas­sa ollaan näinkin valp­paina ja etukenos­sa ehkäisemässä 2400–luvun ongelmia. 

    Tässä on excelil­lä nopeasti väsät­ty kuva Helsin­gin, pääkaupunkiseudun, Helsin­gin seudun ja muun Suomen työl­lisyyspros­en­teista (työ­paikko­ja per työvoimaan kuuluva): 

    http://i.imgur.com/ks68QNj.png

    Vuosi­na 1987–2012 työ­paikko­jen määrä kasvoi Helsin­gin kaupungis­sa absolu­ut­tis­es­ti 16 000, muual­la Helsin­gin seudul­la 99 500 ja muual­la Suomes­sa niiden määrä väheni 95 000. Tämä ei nyt jotenkin tue sitä aja­tus­ta, että Helsin­gin seu­tu olisi ruuhkau­tunut tukkoon ja kasvu olisi hiipumas­sa. Työvoima ja väestö on kuitenkin kas­vanut koko maassa.

    1990-luvun lama iski Helsinki­in muu­ta maa­ta rajum­min, sen jäl­keen työ­paikat ovat jakau­tuneet pääkaupunkiseudul­la entistä tasaisem­min, työ­paikko­jen määrä Espoos­sa ja Van­taal­la kasvoi melkein yhtä paljon kuin Helsingis­sä. Vaik­ka osa helsinkiläi­sistä käykin muual­la töis­sä, kaupun­gin työ­paikkao­mavaraisu­us on kuitenkin edelleen 120 %. Tilan­net­ta var­maan osaltaan selit­tää vuokrasään­nöstelystä luop­umi­nen, Helsingistä saa helpom­min asun­to­ja, piilokont­torit kan­nat­taa muut­taa asun­noik­si ja rak­en­taa uut­ta toimis­toti­laa jon­nekin kehän varteen.

  75. Lau­ri: Tämä tarkoit­ta­nee, että kos­ka Helsin­gin keskus­ta on topografi­sista syistä rajal­lisen kokoinen ja “melkein keskus­taa” ei juuri ole, niin on mah­dol­lista, että keskus­tatyyp­pisen kaupun­gin kysyn­tä on vain vähän suurem­paa kuin nykyi­nen tar­jon­ta? Toisin sanoen että jos kan­takaupun­ki olisi pikkuisenkin suurem­pi, niin kysyn­tä ehkä täyt­ty­isi ja hin­nat tasoit­tuisi­vat? Pieni fanaat­tis­ten kaupunki­a­su­jien joukko huu­taa huip­puhin­to­ja asun­noista, joi­ta ei riitä kaikille, mut­ta pienikin lisä romaut­taisi markki­noiden tuolileikin? 

    Näin saat­taa hyvinkin olla. Kan­takaupungis­sa, ja siel­läkin vain arvoste­tu­ila alueil­la halu­a­vat tietyt ihmiset asua vain sik­si että se antaa sosi­aal­ista nos­tet­ta. Sama kos­kee tietenkin parem­pia lähiöitä kuten Wes­t­end ja Espoon “kul­ta­ham­mas­ran­niko”, Kau­ni­ainen, Kuu­sisaati, Kulosaari, Mar­janie­mi. Niis­säkin asun­to­jen hin­nat ovat aivan toisel­la hehtaar­il­la kuin tavislähiöissä. 

    Jos kan­takaupunkia suuren­netaan niin että se ulot­tuisi kehäykköselle asti, ja raken­net­taisi­in talot mah­dol­lisim­man hal­val­la että nuo­ril­la olisi varaa ostaa niistä asun­to­ja, oli­si­vat nämä uudet, ver­rat­tain kaukana ole­vat, alueet yhtä vähän arvostet­tu­ja kuin Itä-Pasi­la. En tarkoi­ta etteikö Itä-Pasial­la olisi hyvät puolen­sa, mut­ta jostain syys­tä siitä ei ole tul­lut hip-aluetta!

    Mielum­min asun hyvin varuste­tus­sa lähiössä jos­sa on luon­toakin jonkun ver­ran, ja alle puoli tun­tia kestävä juna tai metroy­hteys keskus­taan. Ei min­ua huvi­ta istua kolme vart­tia jos­sain ratikas­sa tai johd­in­au­tossa ihaile­mas­sa hrut­sev-brezh­nev tyylisiä umpiko­rt­telitalo­ja kilo­metrikau­pal­la matkalla keskustaan. 

    Sel­l­aista voi kokea matkus­ta­mal­la bus­sil­la Tallinnas­ta Riikaan!

  76. max: Teemme jotain jär­jestelmäl­lis­es­ti väärin: Koti­talouk­sien nettofinanssivarallisuus, 

    Jep, meil­lä on rahas­toi­va eläke­jär­jestelmä, joka EMUu­un liit­tyessä piti keplotel­la osak­si julk­ista taloutta.

    1. Meil­lä on osit­tain rahas­toi­va (n. 25%) jär­jestelmä, jon­ka vel­ka vaku­ute­tu­ille kas­vaa koko ajan, mut­ta silti se on julkisen talouden laskel­mas­sa ylijäämäinen.

  77. Osmo,

    se johtuu siitä että sitä velkaa ei viral­lis­es­ti ole. Vain ne kas­savir­rat lasketaan. 

    Mut­ta täysin rahas­toivia eläke­jär­jestelmiä ei ole maail­mas­sa paljon. Jopa notion­al account — sys­teemeis­sä edut perus­tu­vat siihen että seu­raa­va sukupolvi mak­saa viu­lut. Se yksilöl­lisyys liit­tyy sil­loin enem­män niihin ker­tymäsään­töi­hin eikä niinkään varallisuusnäkökulmaan.

  78. Kalle: Joskus Kallios­sa asuneena voin sanoa että tuos­sa ensim­mäisessä olet oikeil­la jäljil­lä, vaik­ka en ole rav­in­toloit­si­ja. Siihen aikaan ennem­min palvelun kulut­ta­ja. 😀 Tuo­ta san­o­taan toisel­la nimel­lä alueen asu­jamis­tolle sopi­vak­si palveluksi.

    Ei, vaan ihmiset muut­ta­vat toiselle alueelle, kuten kaikkial­la muual­la maail­mas­sa tapah­tuu. Kyl­lä tuo­ta tapah­tuu Suomes­sakin: nuore­na asu­taan Kallios­sa, Rööperis­sä tai Meikus­sa. Siitä muute­taan las­ten myötä Espooseen, Kirkkon­um­melle tai Grani­in. Kun lapset ovat kas­va­neet, palataan Töölöön, Laut­tasaa­reen tai Ullanlinnaan.

    En tiedä, mis­tä tuo täysin virheelli­nen ismi on juut­tunut Suomeen. Kaik­ki tutkimus, jota itse olen lukenut, viit­taa juuri päin­vas­taiseen. Kun tehdään alue, jos­sa on sekaisin kaikkia asum­is­muo­to­ja, ikä- ja sosi­aalilu­okkia, ei alueelle syn­ny palvelui­ta kenellekkään. Tehdään keski­har­maa­ta ja kelvotonta.

    Joakisel­la alueel­la pitää olla oma iden­ti­teet­tin­sä. Täl­lä het­kel­lä kaavoitus ei tue tätä. Kan­nat­taa näi­den koti­mais­ten jut­tu­jen sijas­ta lueskel­la esimerkik­si kanadalaisia selvi­tyk­siä. Seg­re­gaa­tio on posi­ti­ivi­nen seikka. 

    Olen osin samaa mieltä, mut­ta en silti täysin. Liika seg­re­gaa­tio voi erot­taa ihmisen todel­lisu­ud­es­ta ja tuo­ta muis­taak­seni kri­ti­soi lähiöi­den osalta jopa Mum­ford. Toki raja­tusti jokainen voi viihtyä parhait­en miel­tymys­ten­sä mukaises­sa ‘lin­tuko­dos­sa’. Eiväthän kai tiiratkaan muuten niin pitk­iä muut­tomatko­ja keväisin ja syksy­isin tek­isi, kuin löytääk­seen itsen­sä kannal­ta sopivim­man elinympäristön edes muu­ta­man kuukauden 

    Pari­isin ongel­malähiöt, joi­hin poli­isikaan ei hevil­lä (panssari­au­toin ehkä kyl­lä) lie­nee yksi esimerk­ki siitä, mihin seg­ra­gaa­tio ilmiönä voi pahim­mil­laan johtaa. Päin­vas­taisi­akin esimerkke­jä saat­taa pääkaupunkiseudul­takin löytää. Väit­täisin kuitenkin, että sopi­va sekoi­tus toisi­aan sietäviä asukas­ryh­miä vosi tuot­taa parhaan tulok­sen. Virheel­liset ‘pakko­toimet’ tuon aikaansaamisek­si ei siinä kuitenkaan toden­näköis­es­ti auta. 

    Kaupun­gin pyrkimyk­set (ja siinä onnis­tu­mi­nen, miten ihmeessä tuo yleen­sä tapah­tui???) sijoit­taa päi­hdeon­gel­maiset Töölöön, sekä liialli­nen, ylim­i­toitet­tu tiivistämi­nen alueil­la, jot­ka tuo touhu selvästikin on vaaras­sa aiheut­taa iso­ja ongelmia asukkaille, voi olla kovin lyhyt­näköistä. Tämän aamun Hesari (HS/5.5.2015/s.A18) ker­toi “Lyhyesti”-palstalla miehen sur­mas­ta asun­not­tomien keskuk­ses­sa Etu-Töölössä. Onko ympäristön asukkaiden reak­tio tapah­tuneeseen sama tuos­sa kaupungi­nosas­sa kuin se olisi jos­sain muual­la, mis­sä vas­taavia tapauk­sia tapah­tuu paljon useammin?

    Hyvänkin asuinalueen maine voi men­nä, jos alueelle raken­netaan liikaa ja muut­taa liikaa (väärän­laista) väkeä, ja vielä siten, että sen alueen koko luonne ja iden­ti­teet­ti muut­tuu. Ne todel­la isot ongel­mat syn­tyvät usein vas­ta viiveel­lä, jol­loin ratkaisu­jen löytämi­nen voi olla aikanaan hyvin vaikeaa, ja tuskallista. No, virheitä tehneet päätök­sen­tek­i­jät (poli­itikot ja kaavoit­ta­jat) saat­ta­vat sil­loin, ehkä jo eläk­keel­lä ollessaan, tietysti päästä helpom­min pälkähästä …

  79. Osmo Soin­in­vaara:
    Koti­maisen muu­ton tas­apåaino riip­puu määritelmästä. Jos Savos­ta muut­taa Helsinki­in kak­si opiske­li­japariskun­taa, molem­mat saa­vat kak­si las­ta ja toinen pariskun­ta lapsi­neen muut­taa takaisin, net­to­muut­to on tasan, mut­ta Helsin­gin asukasluku on kas­vanut neljällä.

    On aivan tot­ta, että net­to­muut­to Helsin­gin kaupunki­in muista kun­nista on ikäri­ip­pu­va, siten että ikähaarukas­sa 15–24 net­to­muut­to on kaupunki­in ja noin 5000–6000 per vuosi. Tästä syys­tä 1‑vuotiskohortit nou­se­vat Helsingis­sä 14-vuo­ti­aiden määrästä 5000 suurin piirtein noin 5000 ihmisel­lä 25-vuo­tisko­hort­ti­in asti. Kysymyk­se­naset­telu on se, kuin­ka paljon syn­tynei­den määrästä on peräisin näistä kohortin kokoa kas­vat­taneista muuttonuorista.

    Net­to­muut­to muut­tuu 25–39 ikähaarukas­sa takaisin mui­hin kun­ti­in ja kohortin koko las­kee vas­taavasti (siir­to­laisu­us ulko­mail­ta kom­pen­soi tätä). Naiset syn­nyt­tävät nyky­isin pääosin tässä ikähaarukas­sa, joten arvioin, että syn­tyneistä ehkä vajaa 1000 (vuosit­tain syn­tyy noin 6000–7000 helsinkiläistä) on saanut alkun­sa muista kun­nista tulleista tulo­muut­ta­jista. Muut ovat syn­tyneet kan­taväestöstä tai siir­to­lai­sista. Ei tämä vähäi­nen tek­i­jä ole, joten se on tietysti huomioitava.

    On toki muis­tet­ta­va, että alle 15-vuo­ti­aiden net­to­muut­to on kaupungista ulos ja on noin 1000–2000 las­ta vuosit­tain. Eli Helsinki­in tulee nuo­ria ja aikuiset ja lapset lähtevät, joista pitkäl­lä aikavälil­lä kun­ta­muu­ton tas­apaino syntyy.

  80. Pekka Pes­si: Helsin­gin seudulle mah­tu­isi siis 5,55 miljoon­aa ihmistä ennen kuin kasautu­misen hai­tat alka­isi­vat heiken­tää kasvua. 

    Huo­maa, että ns. Helsin­gin keskus­taa­ja­mas­sa (11 kun­nan alueel­la) asukasti­heys on noin 1838 asukas­ta per km2 ja Helsin­gin kaupungis­sa 2819 asukas­ta per km2.

    Kasautu­mishait­to­jen osalta Helsin­gin seudul­la onkin kysymys ennen kaikkea näistä kaupun­ki-alueista. Helsin­gin yleiskaava­han on laa­dit­tu nimeno­maan pro­gres­si­ivis­es­ti tiivistäväk­si kohti kan­takaupunkia ja tähän ydinkri­ti­ik­ki kohdis­tuu. Kukaan tuskin pitää seudun osalta Vihdin tai Hyvinkään kun­taa minään kaupunkialueena. Lokaali kaupungis­tu­mi­nen voi näis­sä per­ife­ri­akun­nis­sa hyvinkin ede­tä ilman kasautu­mishait­to­ja. Koko alueen Total Fac­tor Pro­duc­tiv­i­ty lasken­ta on kuitenkin tarpeen, kos­ka seudun tuot­tavu­u­den ja työl­lisyy­den kehi­tys on ollut muu­ta maa­ta heikompaa.

  81. Pekka Pes­si:

    Vuosi­na 1987–2012 työ­paikko­jen määrä kasvoi Helsin­gin kaupungis­sa absolu­ut­tis­es­ti 16 000, muual­la Helsin­gin seudul­la 99 500 ja muual­la Suomes­sa niiden määrä väheni 95 000. Tämä ei nyt jotenkin tue sitä aja­tus­ta, että Helsin­gin seu­tu olisi ruuhkau­tunut tukkoon ja kasvu olisi hiipumas­sa. Työvoima ja väestö on kuitenkin kas­vanut koko maassa.

    Oleel­lista on suh­teut­taa työ­paikat asukkaiden määrään. Muista, että Suomen väestön kasvus­ta 4/5 tapah­tuu Helsin­gin seu­tukun­nas­sa, mut­ta 3/4 asukkaista on muual­la. Ratkai­se­vaa on se kuin­ka hyvin Helsin­ki on luonut väestönkasvulle työ­paikko­ja. Pitkäl­lä aikavälil­lä Helsin­ki ja sen seu­tu ovat siis omienkin antamiesi numeroiden perus­teel­la kehit­tyneet työ­paikko­jen luon­nis­sa heikom­min kuin muu maa. Tarkastelun pitkästä aikavälistä johtuen Helsinkiä ei voi puo­lus­taa väestön kasvun viivetyöllistyvyydellä.

  82. Sakke: Oletko asi­as­ta varma?

    Seu­raavak­si tullee kaupunkei­hin ehkä 3D-print­tauk­seen liit­tyvä teol­lisu­us, kaupunkialueille ehkä tosin esimerkik­si auto­tallin kokoisi­in pajoi­hin, vaik­ka kort­teleit­tain hajautettuina.

    Olen. Eivät logis­ti­ikkaketjut ja suu­ru­u­den ekono­mia häviä mihinkään vaik­ka valmis­tustekni­ik­ka muut­tuu. Kort­telin fil­lar­i­pa­jan nurkas­sa rak­sut­ta­va 3D-tulostin ei tee siitä strate­gista teollisuuskeskittymää.

    Kehä III jos­sa logis­ti­ik­ka on valmi­ik­si kun­nos­sa onkin sit­ten jo ihan toinen juttu.

  83. juk­ka heikki­nen: Helsin­gin kaupun­gin numerot ovat kuitenkin seu­tu­akin heikom­mat, joten se vahvis­taa aiem­paa arviotani siitä, että liialli­nen asukasti­heys on haitallista. 

    No voe­han hel­lan­let­tas! Tiesik­sie ett se johtuu siit että tati­laiset juopot­tel­loo ja meuhkaa paareis­sa ettei hyö ehi koskaa tehrä kun­non töitä! Toista ne kun­non mualaiset jot­ka ili­taisin kuun­tel­loo sävel­ra­tio­ta ja men­nöö yöpuille jo yhreksältä!

  84. Antero: Maan hin­ta­suh­teen mak­si­mi löy­tyy jostain 1950–2000 as/km^2 väliltä (fig­ure 1, ensim­mäi­nen approksi­maa­tio, jota paperis­sa käytetään sen kat­somiseen, löy­tyykö kasvulle mak­simia). Tämä on muuten ain­oa koh­ta, jos­sa annetaan suo­raan tiheysri­ip­pu­vaa arvoa, lop­ut koh­dat katso­vat vain aluekat­e­go­ri­oi­ta. Pääkaupunkiseudun asukasti­heys on 30.9.2014 numeroiden mukaan 1434 as/km^2. Eli tuonkin perus­teel­la asukasti­heuden pitäisi vielä kas­vaa noin 550 as/km^2 ennen kuin oltaisi­in opti­mis­sa. Tai toisin sanoen, koko pääkaupunkiseudul­la on vielä yli 420 000 asukas­ta kasvun­varaa ennen kuin tuon raportin mukaan päädytään tilanteeseen, jos­sa tihey­den hai­tat alka­vat painaa enem­män kuin hyödyt. 

    Jos nuo kasvu­tahdit pysyvät vakiona, eron kiin­niot­ta­mi­nen kestää 66 vuot­ta. Niin kauan siis erit­täin kaupungis­tu­ineil­la alueel­la on tuot­tavu­use­tu. Ja tämä siis ole­tuk­sel­la, että nuo kasvusuh­teet pysyvät vakiona, mitä ne eivät todel­lakaan tee.

    Tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen on nähtävis­sä paperin mukaan ns. “high­ly urban­ized” alueis­sa, jois­sa keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 1500 asukas­ta per km2. Maan hin­ta­suh­teen mak­simiko­htaan ei pidä tässä yhtey­dessä suo­raan ver­ra­ta. Kuvan 1 käp­pyrässä tuo nousu­osa on oleelli­nen efek­tin kannal­ta. Tästä syys­tä siir­tymi­nen agglom­er­aa­tioe­dus­ta agglom­er­aa­tio­hait­taan tapah­tunee jos­sain 500 ja 1500 asukkaan per km2 alueel­la tämän tutkimuk­sen perus­teel­la Hol­lan­nin alueella.

    Helsin­gin keskus­taa­ja­man (kaupunki­taa­ja­ma noin 11 kun­nan alueel­la) asukasti­heys on 1838 asukas­ta per km2 ja Helsin­gin kaupun­gin asukasti­heys on 2819 asukas­ta per km2. Paperi indikoi, että näil­lä alueil­la olisi jo ongelmia. Samoin pääkaupunkiseudul­la, joten kasvun­varaa ei siel­läkään vält­tämät­tä ole.

    Kasvuerot ker­to­vat tiivi­impi­en aluei­den tehot­to­muud­es­ta, joten talous­su­un­nit­telus­sa heikom­man kasvun aluei­ta ei pidä edelleen tiivistää, riip­pumat­ta kasvueron suu­ru­ud­es­ta. Sitähän nämä tutk­i­jat paperis­saan neu­vo­vat. Mikä olisi kasvuero esimerkik­si 2000 asukas­ta per km2 alueisi­in näh­den? Helsin­gin seudun bkt per capi­ta indek­si (koko maa =100) on pudon­nut arvos­ta 142 arvoon 134 12 vuodessa. Pudo­tus­vauhti on tosi rajua ja ker­too siitä, että tilanne Helsin­gin alueel­la kasautu­mishait­to­jen osalta on paljon vaikeampi kuin tutk­i­tus­sa Hol­lan­nin talousalueessa. 

    Olisi erit­täin tärkeää tehdä vas­taa­va TFP tutkimus Helsin­gin seudulle tai koko Uudelle­maalle, jot­ta voidaan iden­ti­fioi­da, mis­sä kasautu­mi­nen vielä on järkevää. Huomioon pitäisi ottaa huolel­la kaik­ki (ilman approksi­maa­tioi­ta) hait­tavaiku­tuk­set työvoiman ja työti­lan sekä muiden tuotan­non­tek­i­jöi­den hin­nas­ta asumisen hin­taan ja muuhun hintatasoon.

  85. Antero: Nyt on syy ja seu­raus pahasti sekaisin. Ei työ­paikko­jen luon­ti per asukas ole mikään aluei­den omi­naispi­irre, joka pysyy vakiona muut­toli­ik­keestä riip­pumat­ta. Päin vas­toin, tuo suhdeluku nimeno­maan riip­puu muut­toli­ik­keestä. Se, että se on muual­la Suomes­sa tuol­lainen johtuu juuri siitä, että ne “ylimääräiset” henkilöt ovat muut­ta­neet Helsin­gin seu­tukun­nan alueelle. Jos tuo­ta muut­toli­iket­tä ei olisi ollut, muualle maa­han ei todel­lakaan olisi syn­tynyt sitä lisämäärää työ­paikko­ja, jon­ka tuon suh­teen vakiona olo olisi vaat­in­ut. Sen sijaan työ­paikko­ja olisi liki sama määrä ja siel­lä muual­la Suomes­sa olisi todel­la paljon huonom­pi suhdeluku.

    Tässä olet väärässä. Ensin­näkin uno­h­dat, ettei Helsin­gin seudun väestönkasvu ole peräisin muut­toli­ik­keestä muual­ta Suomes­ta. Helsin­gin väestö kas­vaa siir­to­laisu­u­den (ulko­mail­ta) ja luon­nol­lisen väestön­lisäyk­sen kaut­ta. Net­to­muut­to muista kun­nista on ollut viime vuosikym­meninä hyvin heikkoa ja ajoit­tain pois Helsingistä.

    Toisek­seen, pitkäl­lä aikavälil­lä muut­ta­neet eivät enää ole “ylimääräisiä”. 30 vuo­den aika­jän­teel­lä taloudet sopeu­tu­vat väestö­muu­tok­si­in (itse asi­as­sa paljon nopeam­min). Sik­si olen tarkastel­lut aikaväliä 1987–2013 tai aikaväliä 2000–2013. Jos maan keskiar­vo työl­listämisessä on vajaa 0.5 per asukas, niin Helsin­gin on kyet­tävä vähin­tään samaan pitkän aikavälin väestölisäyk­sen suh­teen. Muus­sa ei olisi mieltä.

  86. juk­ka heikki­nen: Tässä olet väärässä. Ensin­näkin uno­h­dat, ettei Helsin­gin seudun väestönkasvu ole peräisin muut­toli­ik­keestä muual­ta Suomes­ta. Helsin­gin väestö kas­vaa siir­to­laisu­u­den (ulko­mail­ta) ja luon­nol­lisen väestön­lisäyk­sen kaut­ta. Net­to­muut­to muista kun­nista on ollut viime vuosikym­meninä hyvin heikkoa ja ajoit­tain pois Helsingistä.

    Toisek­seen, pitkäl­lä aikavälil­lä muut­ta­neet eivät enää ole “ylimääräisiä”. 30 vuo­den aika­jän­teel­lä taloudet sopeu­tu­vat väestö­muu­tok­si­in (itse asi­as­sa paljon nopeam­min). Sik­si olen tarkastel­lut aikaväliä 1987–2013 tai aikaväliä 2000–2013. Jos maan keskiar­vo työl­listämisessä on vajaa 0.5 per asukas, niin Helsin­gin on kyet­tävä vähin­tään samaan pitkän aikavälin väestölisäyk­sen suh­teen. Muus­sa ei olisi mieltä.

    Muut­toli­ik­keen perus­teel­la ei voi tehdä kauheasti johtopäätök­siä kaupunki­a­sumisen kysyn­nästä. Kaupunki­in muut­taa juuri niin paljon ihmisiä kuin tänne mah­tuu asumaan ja muut joutu­vat etsimään asun­ton­sa naa­purikun­nista. Helsinki­in muut­taisi huo­mat­tavasti enem­män ihmisiä, jos tänne kaavoitet­taisi­in enem­män asun­to­ja. Kaupun­gin kasvua on keinotekois­es­ti rajoitet­tu. Tästä taas ei voi syyt­tää Keskustapuoluet­ta tai naa­purikun­tia vaan ain­oas­ta Helsin­gin omia poli­ti­ikko­ja ja virkamiehiä.

  87. juk­ka heikki­nen: Helsin­gin keskus­taa­ja­man (kaupunki­taa­ja­ma noin 11 kun­nan alueel­la) asukasti­heys on 1838 asukas­ta per km2 ja Helsin­gin kaupun­gin asukasti­heys on 2819 asukas­ta per km2. Paperi indikoi, että näil­lä alueil­la olisi jo ongelmia. Samoin pääkaupunkiseudul­la, joten kasvun­varaa ei siel­läkään vält­tämät­tä ole.

    Jotain rajaa siihen vale­htelemiseen nyt, hei!

    Viit­taa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in aluer­a­jaus­ta, jota vas­taav­il­la alueil­la Suomes­sa väestön­ti­heys on korkeim­mil­laankin 1400, ja jos oikein halu­taan olla rehellisiä ja käyt­tää yleis­es­ti hyvksyt­tyjä tilas­tol­lisia rajauk­sia (seu­tukun­nat), alle 500. Jokaiseen Alanko­maid­en COROP-alueeseen mah­tuu Helsinkiä tiivi­impi keskustaajama.

    Suomes­sa ei yhtään mis­sään päästä Alanko­maid­en alueel­lisi­in väestöti­heyk­si­in, ja siel­läkin on sin­un itsesi viit­ta­maas­sa tutkimuk­ses­sa selvästi huo­mat­tavis­sa, että har­vaan asu­tut alueet ovat kaikkein tehottomimmpia.

    Poli­ti­ik­ka on poli­ti­ikkaa, mut­ta ei sitä pidä val­heil­la perustella.

  88. juk­ka heikki­nen: Helsin­gin seudun bkt per capi­ta indek­si (koko maa =100) on pudon­nut arvos­ta 142 arvoon 134 12 vuodessa. Pudo­tus­vauhti on tosi rajua ja ker­too siitä, että tilanne Helsin­gin alueel­la kasautu­mishait­to­jen osalta on paljon vaikeampi kuin tutk­i­tus­sa Hol­lan­nin talousalueessa.

    Vaatisi aika paljon enem­män tutkimustyötä, että voisi väit­tää bkt-indeksin vajoamisen johtu­van juuri liial­lis­es­ta tiivey­destä, varsinkin kun ver­tailu­a­janko­htaan osuu maan his­to­ri­an pahin lamakausi. Varsinkin kun ain­oa esitet­ty lähde liial­lisen tiivey­den haitoista viit­taisi siihen, että Helsin­gin seu­tu ei ole vielä lähel­läkään edes opti­maal­ista tiiveyttä.

    Kyl­lä tutk­i­jana esi­in­tyvältä henkilöltä pitäisi voi­da odot­taa vähän korkeam­paa tasoa.

  89. juk­ka heikki­nen: Tässä olet väärässä. Ensin­näkin uno­h­dat, ettei Helsin­gin seudun väestönkasvu ole peräisin muut­toli­ik­keestä muual­ta Suomes­ta. Helsin­gin väestö kas­vaa siir­to­laisu­u­den (ulko­mail­ta) ja luon­nol­lisen väestön­lisäyk­sen kaut­ta. Net­to­muut­to muista kun­nista on ollut viime vuosikym­meninä hyvin heikkoa ja ajoit­tain pois Helsingistä. 

    Muut­to Helsingistä mui­hin (Suomen) kun­ti­in suun­tau­tuu suurim­malti osin Espoosen ja Van­taalle, ja Helsin­gin seudun kehyskun­ti­in, vähem­män muualle Suomeen. 

    Muut­to on usein pakotet­tua kos­ka lap­sipereille ei löy­dy riit­tävästi per­hei­den bud­jet­ti­in sopivia asun­to­ja. Työ­paik­ka kuitenkin näil­lä ihmisil­lä säi­lyy Helsin­gin seudul­la. Sik­si net­to­muut­to Helsin­gin KAUPUNKI­In on pienem­pää kuin Hslsin­gin SEUDUn mui­hin kuntiin.

    Tätä asi­aa voisi kor­ja­ta rak­en­ta­mal­la lisää asun­to­ja Helsin­gin KAUPUNKIIn.Edellyttäen että saadaan aikaan sel­l­aisia ase­makaavo­ja jot­ka ihmiset hyväksyvät. Se on sit­ten vaikeampi juttu.

    Muut­toa tapah­tuu myös Helsingistä ja Helsin­gin seudul­ta ja muual­takin Suomes­ta ulko­maille, mut­ta ei ole niin suur­ta kuin muut­to Suomeen.

    Oletko siis sinä sitä mieltä että Helsinki­in ei pitäsi rak­en­taa enää asun­to­ja, eli että pääkaupun­ki on turha asia koko Suomelle? 

    Jos Suomel­la ei ole omaa pääkaupunkia niin se toimii jos­sain muual­la kuin Suomessa.
    Pitäisikö Helsin­gin toimin­not ulokois­taa, ja minne? Tukhol­maan, Brys­seli­in, Lon­tooseen, Moskovaan?

    Jos näin, nini hyväkyy myös sen että Suo­mi tip­puu siir­tomaasar­jaan jon­ka tehtävä on olla vain raa­ka-ainei­den ja hal­van työvoiman reservi jollekin suurvallalle.

  90. juk­ka heikki­nen: Tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen on nähtävis­sä paperin mukaan ns. “high­ly urban­ized” alueis­sa, jois­sa keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 1500 asukas­ta per km2. Maan hin­ta­suh­teen mak­simiko­htaan ei pidä tässä yhtey­dessä suo­raan ver­ra­ta. Kuvan 1 käp­pyrässä tuo nousu­osa on oleelli­nen efek­tin kannal­ta. Tästä syys­tä siir­tymi­nen agglom­er­aa­tioe­dus­ta agglom­er­aa­tio­hait­taan tapah­tunee jos­sain 500 ja 1500 asukkaan per km2 alueel­la tämän tutkimuk­sen perus­teel­la Hol­lan­nin alueella.

    Helsin­gin keskus­taa­ja­man (kaupunki­taa­ja­ma noin 11 kun­nan alueel­la) asukasti­heys on 1838 asukas­ta per km2 ja Helsin­gin kaupun­gin asukasti­heys on 2819 asukas­ta per km2. Paperi indikoi, että näil­lä alueil­la olisi jo ongelmia. Samoin pääkaupunkiseudul­la, joten kasvun­varaa ei siel­läkään vält­tämät­tä ole.

    Kasvuerot ker­to­vat tiivi­impi­en aluei­den tehot­to­muud­es­ta, joten talous­su­un­nit­telus­sa heikom­man kasvun aluei­ta ei pidä edelleen tiivistää, riip­pumat­ta kasvueron suu­ru­ud­es­ta. Sitähän nämä tutk­i­jat paperis­saan neu­vo­vat. Mikä olisi kasvuero esimerkik­si 2000 asukas­ta per km2 alueisi­in näh­den? Helsin­gin seudun bkt per capi­ta indek­si (koko maa =100) on pudon­nut arvos­ta 142 arvoon 134 12 vuodessa. Pudo­tus­vauhti on tosi rajua ja ker­too siitä, että tilanne Helsin­gin alueel­la kasautu­mishait­to­jen osalta on paljon vaikeampi kuin tutk­i­tus­sa Hol­lan­nin talousalueessa. 

    Olisi erit­täin tärkeää tehdä vas­taa­va TFP tutkimus Helsin­gin seudulle tai koko Uudelle­maalle, jot­ta voidaan iden­ti­fioi­da, mis­sä kasautu­mi­nen vielä on järkevää. Huomioon pitäisi ottaa huolel­la kaik­ki (ilman approksi­maa­tioi­ta) hait­tavaiku­tuk­set työvoiman ja työti­lan sekä muiden tuotan­non­tek­i­jöi­den hin­nas­ta asumisen hin­taan ja muuhun hintatasoon.

    Jos mata­lan tuot­tavu­u­den työn­tek­i­jää muut­taa kaupunki­in työn perässä, kaupun­gin keskimääräi­nen tuot­tavu­us las­kee. Samal­la kuitenkin muut­ta­jan elin­ta­so nousee ja kaupunki­laiset saa­vat lisää palvelu­ja eli kaik­ki voit­ta­vat. Tämän vuok­si tuot­tavu­usin­dekst eivät ole kovin hyviä mittare­i­ta kuin­ka paljon kaupungis­tu­mi­nen tuot­taa taloudel­lista hyvinvointia.

  91. juk­ka heikki­nen: Tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen on nähtävis­sä paperin mukaan ns. “high­ly urban­ized” alueis­sa, jois­sa keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 1500 asukas­ta per km2. Maan hin­ta­suh­teen mak­simiko­htaan ei pidä tässä yhtey­dessä suo­raan ver­ra­ta. Kuvan 1 käp­pyrässä tuo nousu­osa on oleelli­nen efek­tin kannal­ta. Tästä syys­tä siir­tymi­nen agglom­er­aa­tioe­dus­ta agglom­er­aa­tio­hait­taan tapah­tunee jos­sain 500 ja 1500 asukkaan per km2 alueel­la tämän tutkimuk­sen perus­teel­la Hol­lan­nin alueella. 

    Mis­tä ihmeestä tuo väli on 500 ja 1500 kohdal­la tulee? Rapor­tis­sa ei tuol­laista ole mitään tiedossa.

    Ja toinen kysymys on mik­si ei mukahin­ta­suh­teen mak­simiko­htaan pitäisi ver­ra­ta? Tuo ker­too mil­lä tihey­den alueel­la tietyn­lainen tont­ti on arvokkain. Se siis ker­too siitä, mitä markki­nat pitävät opti­m­i­ti­heytenä. Jos nyt tosi­aan hai­tat oli­si­vat suurem­mat kun hyödyt jos­sain 1700 as/km^2 kohdal­la, niin eihän tiheäm­mäl­lä alueel­la kan­nat­taisi enää mak­saa enem­män ton­teista. Markki­noiden mielestä siis tiivistymisen hai­tat alka­vat olla suurem­mat kuin hyödyt vas­ta kun alueel­la on yli 2000 as/km^2. Lisäk­si tuos­sakin on tehty alueko­htainen tarkastelu, joten siitä ei voi vetää johtopäätök­siä pienem­pi­en aluei­den suhteen.

    Helsin­gin keskus­taa­ja­man (kaupunki­taa­ja­ma noin 11 kun­nan alueel­la) asukasti­heys on 1838 asukas­ta per km2 ja Helsin­gin kaupun­gin asukasti­heys on 2819 asukas­ta per km2. Paperi indikoi, että näil­lä alueil­la olisi jo ongelmia. Samoin pääkaupunkiseudul­la, joten kasvun­varaa ei siel­läkään vält­tämät­tä ole. 

    Ei, ei, ei. Tuo paperi tarkastelee tilas­to­ja alueil­la, joiden keskimääräi­nen koko on 1000 km^2. Siitä voidaan vetää johtopäätök­siä tämänkokois­t­en ver­ran­nol­lis­ten aluei­den tilanteisi­in. Mis­sään nimessä siitä ei voi­da tehdä tuol­laista päätelmää, jos­sa tarkastel­laan vain keskus­taa­ja­man asukasti­heyt­tä ja siitä tehdään päätelmiä. Jos asia ei muuten selkene, niin käytän­nössä kaikissa “urbanized”-alueissa (se keskim­mäi­nen kat­e­go­ria), joi­ta paperis­sa tarkastelti­in on vähin­tään yhtä tiheä keskus­taa­ja­ma kuin Helsin­ki. Tuos­ta paperi­sta voidaan siis enin­tään vetää johtopäätök­siä aluei­den (n. 1000 km^2) keski­a­sukasti­hey­den perus­teel­la, mut­ta ei mis­sään nimessä pienem­pi­en aluei­den suh­teen, kos­ka tarkastel­lut alueetkin ovat hyvin heterogeenisiä.

    Kasvuerot ker­to­vat tiivi­impi­en aluei­den tehot­to­muud­es­ta, joten talous­su­un­nit­telus­sa heikom­man kasvun aluei­ta ei pidä edelleen tiivistää, riip­pumat­ta kasvueron suu­ru­ud­es­ta. Sitähän nämä tutk­i­jat paperis­saan neu­vo­vat. Mikä olisi kasvuero esimerkik­si 2000 asukas­ta per km2 alueisi­in näh­den? Helsin­gin seudun bkt per capi­ta indek­si (koko maa =100) on pudon­nut arvos­ta 142 arvoon 134 12 vuodessa. Pudo­tus­vauhti on tosi rajua ja ker­too siitä, että tilanne Helsin­gin alueel­la kasautu­mishait­to­jen osalta on paljon vaikeampi kuin tutk­i­tus­sa Hol­lan­nin talousalueessa. 

    Tässä on nyt käsit­teis­sä ihmeelli­nen sekaan­nus. Tuot­tavu­u­den kasvu­vauhdil­la sinäl­lään ei ole mitään arvoa taloudel­lisen suori­tuskyvyn kannal­ta. Se arvo on tuot­tavu­udel­la itsel­lään, tuot­tavu­u­den kasvun arvo tulee ain­oas­taan sen vaiku­tuk­ses­ta itse tuot­tavu­u­teen. Eli toisin sanoen, korkea tuot­tavu­us ja pieni tuot­tavu­u­den kasvu on parem­paa kuin pienem­pi tuot­tavu­us ja korkeampi tuot­tavu­u­den kasvu. Tuo ver­tailu, jon­ka teet aluei­den tuot­tavu­u­den kasvu­un perustuen on kat­soo aivan väärää asi­aa — se on kuin väit­tää, että Van­taalle pääsee nopeam­min New York­ista kuin Helsingistä, kos­ka New York­ista pääsee sinne lentokoneel­la, joka kul­kee 900 km/h ja Helsingistä pitää tul­la autol­la 120 km/h. Tuot­tavu­u­den kasvun eroil­la on taloudel­lisen suori­tuskyvyn kannal­ta väliä vas­ta sit­ten, kun tuot­tavu­us on alueil­la samal­la tasol­la. Ja noil­la luvuil­la siihen tosi­aan kestää se 66 vuotta.

    Kos­ka tuon raportin mukaan tiheäm­mis­sä kaupungeis­sa on korkeampi tuot­tavu­us, jokainen sinne luo­tu työ­paik­ka on kansan­talouden kannal­ta parem­pi kuin vähem­män tiheään kaupunki­in luo­tu. Se, kum­mas­sa tuot­tavu­us muut­tuu posi­ti­ivisem­min on sen kannal­ta yhden­tekevää niin kauan kuin tiheäm­mät alueet ovat edel­lä tuot­tavu­udessa ja molem­mis­sa tehokku­u­den muu­tos on positiivinen.

  92. juk­ka heikki­nen: Oleel­lista on suh­teut­taa työ­paikat asukkaiden määrään. 

    Asukkaiden määrä on aika epäoleel­lista, kun työ­paikko­jen määrää rajoit­ta­vat muut tekijät. 

    Ehkä sin­ul­la oli ohran­jyvä silmässä viimek­si, mut­ta nyt jos tarkkaan kat­sot noi­ta käp­pyröitä kuvasta

    http://i.imgur.com/ks68QNj.png

    niin huo­maat että Helsingis­sä, pääkaupunkiseudul­la ja Helsin­gin seudul­la on enem­män työ­paikko­ja kuin työvoimaa. Työ­paikko­ja ei voi syn­tyä ilman työntekijöitä. 

    Pitkäl­lä aikavälil­lä Helsin­ki ja sen seu­tu ovat siis omienkin antamiesi numeroiden perus­teel­la kehit­tyneet työ­paikko­jen luon­nis­sa heikom­min kuin muu maa. 

    Muual­la maas­sa työ­paikko­jen määrä on pitkäl­lä aikavälil­lä vähen­tynyt, Helsingis­sä ja sen seudul­la niiden määrä on kas­vanut. Mun on aika vaikea ymmärtää miten arvon Heg­uli voi vetää tästä sen johtopäätök­sen, että Helsingis­sä on jotenkin men­estyt­ty heikosti työ­paikko­jen luonnissa.

  93. juk­ka heikki­nen: Tuot­tavu­u­den kasvun hidas­tu­mi­nen on nähtävis­sä paperin mukaan ns. “high­ly urban­ized” alueis­sa, jois­sa keskimääräi­nen asukasti­heys on noin 1500 asukas­ta per km2. 

    Tämä on kyl­lä omas­ta mielestäni hyvän kaupunkisu­un­nit­telun tietoinen tavoite eikä mikään ei-toiv­ot­tu sivuvaikutus.

    Intu­ition helpot­tamisek­si vähän mit­ta­suhtei­ta. Yksinker­tais­te­taan Helsin­gin seu­tu kolmek­si sisäkkäisek­si ympyräk­si: City r=8,3km, Urban r=15,7km, Metro r=34,3km. City-ympyrässä asukasti­heys on 2873, Urban-kaistaleessa 869, ja Metro-kaistaleessa 107.

    Aluekeskuk­set joi­hin uudet työ­paikat ohjau­tu­vat (esimerkik­si Keilanie­mi, Tapi­o­la ja Lep­pä­vaara) sijait­se­vat käytän­nössä City-ympyrän ja Urban-kehän rajal­la, Tikkuri­la ja lentoase­man ympäristö Urban-kehäl­lä ja valmis­ta­va teol­lisu­us sekä osa logis­ti­ikas­ta vielä kauempana.

    Jos olete­taan että työ­paikan läheisyys on yksi asukkai­ta houkut­tel­e­va tek­i­jä, on luon­nol­lista että Urban-kehän työl­lisyys para­nee Cityn kustannuksella.

    Win-win saadaan siitä että Urban-kehälle syn­tyvät uudet työ­paikat ovat koko Metro-ympyrän työssäkäyn­tialueel­la, ja Cityssä voidaan keskit­tyä asumiseen ja B2C-työ­paikkoi­hin ilman kohtu­ut­to­mia logistiikkahaittoja.

    Ide­ol­o­gisek­si keskustelu menee siinä vai­heessa jos väitetään että a) Urban-kaistaleen (tiheys 870) työ­paikat syn­ty­i­sivät sinne ilman Cityn (tiheys 2873) mah­dol­lis­ta­maa työvoiman tar­jon­taa ja markki­noi­ta tai b) työ­paikat Urban-kaistaleelle ovat syn­tyneet itses­tään ilman että cityn asukasti­heys on niitä sinne työntänyt.

  94. Maa­han­muut­to on val­tion tasol­la päätet­tävä asia. Kun­nat voivat tietysti esimerkik­si kaavoituk­sel­la rajoit­taa pien­i­t­u­lois­t­en muut­toa alueel­lansa. Toimii ehkä paikallis­ta­sol­la , mut­ta kansan­talouden kannal­ta tuo on täysin väärä lääke ja lop­ul­ta pahen­taa ongelmia.

    Suo­mi on liian kallis eikä muutenkaan kil­pailukykyi­nen. Tässsä tilanteessa pitäisi sit­ten rajoit­taa rak­en­tamista jot­ta hin­nat oli­si­vat korkeal­la ja niin ihmiset pysy­i­sivät pois­sa pääkaupunkiseudul­ta ? Sama sit­ten tehtäisi­in muillekin kasvukeskuk­sille? Lop­putu­los olisi men­nei­den vuosikym­menten kaltainen massamaastamuutto. 

    Pääkaupunkiseu­tu tarvit­see paljon asun­to­ja ja uusia teol­lisu­usaluei­ta yms. Jos hin­tata­so ja osaa­van työvoiman saataavu­us on kun­nos­sa niin yrit­tämi­nenkin kan­nat­taa parem­min. Kaavoituk­sen pitäisi taa­ta yhteiskun­nan toim­inta. Voi elää ja yrit­tää. Kepupro­jek­tit eivät ratkaise maaseudun ongelmia ja vain tuhoa­vat yhteiskun­taa toisel­la puolel­la maa­ta. Vero­tuk­sel­la edes voi rak­en­taa teitä yms. Kui­h­dut­ta­mal­la ei saa mitään rak­en­tavaa aikaisek­si. Val­tion laitosten kont­to­rien sijain­ti on ihan rel­e­vant­ti keskustelu­nai­he , mut­ta itseä kiin­nos­taa enem­män paran­taa elinkei­noelämän toimintaedellytyksiä. 

    Jos maa­han­muut­to on ongel­ma niin ratkaisua pitäisi etsiä enem­män pisteyt­tämäl­lä tuli­joi­ta ja eri sote-uud­is­tuk­sil­la. Työ­paikan saan­ti on varminta eri kasvukeskuk­sis­sa ympäri maa­ta. Tämä on var­maan tärkein syy mik­si ihmiset kasaan­tu­vat. Jos maaseudul­la olisi parem­mat työ­markki­nat niin tätä kasautu­misongel­maa ei olisi. Helsin­gin työt­tömät oli­si­vat yhtä työt­tömiä maakun­nisakin. Odotan niitä maaseudun bio­talouden työ­paikko­ja. En tiedä mitä bio­talous tarkoit­taa käytän­nössä ja lisäk­si sen poli­it­ti­nen myyn­ti on aika utopis­tistä. Mut­ta suun­ta on oikea maaseudun järkevät käytön ja työl­lisyy­den kannal­ta. Mut­ta mik­si bio­talus tarvit­sisi kasvukeskusten rampauttamista?

  95. Pekka Pes­si: Jep, meil­lä on rahas­toi­va eläke­jär­jestelmä, joka EMUu­un liit­tyessä piti keplotel­la osak­si julk­ista taloutta. 

    Ok. Vaikut­taisi siltä, että eläke­jär­jestelmämme turvin erot­taudumme eduk­semme ennen kuolin­vuodet­ta ver­tais­ryh­mästämme slove­nialais­ten ja tsekkien kanssa. Sen sijaan sak­salaiset ja ruot­salaiset saa­vat yhteiskas­sas­ta saman kuin suo­ma­laiset ja sen lisäk­si saa­vat pitää itse kerryttämänsä.

  96. teekkari:
    Viit­taa­mas­sasi tutkimuk­ses­sa käytet­ti­in aluer­a­jaus­ta, jota vas­taav­il­la alueil­la Suomes­sa väestön­ti­heys on korkeim­mil­laankin 1400, ja jos oikein halu­taan olla rehellisiä ja käyt­tää yleis­es­ti hyvksyt­tyjä tilas­tol­lisia rajauk­sia (seu­tukun­nat), alle 500. Jokaiseen Alanko­maid­en COROP-alueeseen mah­tuu Helsinkiä tiivi­impi keskustaajama.
    Suomes­sa ei yhtään mis­sään päästä Alanko­maid­en alueel­lisi­in väestöti­heyk­si­in, ja siel­läkin on sin­un itsesi viit­ta­maas­sa tutkimuk­ses­sa selvästi huo­mat­tavis­sa, että har­vaan asu­tut alueet ovat kaikkein tehottomimmpia.

    Hmm.. Aluei­den tuot­tavu­u­den ja myös sen kasvun on jo kauan tiedet­ty geneeris­es­ti seu­raa­van ns. “inverse U‑shape” riip­pu­vu­ut­ta asukasti­hey­destä. Toisin sanoen tuot­tavu­u­den kasvu hidas­tuu tiivis­tet­täessä ensin harvem­pi­in alueisi­in näh­den ja tiivistymisen jatkues­sa lop­ul­ta myös itse tuot­tavu­us saavut­taa mak­simin­sa ja alkaa pienetä. Aluei­den tilas­tolli­nen rajaus empi­irisessä ana­ly­y­sis­sa ei tässä ole keskeinen, vaikkakin voi tietysti vaikut­taa tuote­tun U‑käyrän muo­toon ja sen mak­simin shiftiin.

    Huo­maa, että Rizov et al paperis­sa vaiku­tus tuot­tavu­u­den kasvu­un näkyy “high­ly urban­ized” ja “urban­ized” aluei­den välil­lä, jois­sa asukasti­hey­det ovat keskimäärin 1577 asukas­ta per km2 ja 570 asukas­ta per km2, vas­taavasti. Helsin­gin pääkaupunkiseu­tu ver­tau­tuu asukasti­hey­deltään edel­lisi­in ja on pin­ta-alal­taankin riit­tävä, kun sitä halu­at. En tiedä, minkä kokoisen alueen ovat otta­neet esimerkik­si Rot­ter­damin ympärille työssään, mut­ta se alue ei kauas heitä pääkaupunkiseudus­ta tai Helsin­gin keskus­taa­ja­mas­ta. Paperi­sta ei käy ilmi eri aluei­den yksit­täisiä kasvu­ver­tailu­ja, mut­ta juuri näis­sä tiheim­mis­sä tuot­tavu­us loogis­es­ti ajatellen kas­vaa huonoimmin. 

    Turha näistä ver­tailun detaaleista on tässä kinastel­la, kos­ka paperin tulok­sia ei tietenkään voi­da sel­l­aise­naan ulot­taa Uudelle­maalle tai Helsin­gin seudulle, mut­ta on selvää paperin tulosten perus­teel­la, että TFP ana­lyysi on tehtävä myös täällä.

  97. Antero: Mis­tä ihmeestä tuo väli on 500 ja 1500 kohdal­la tulee? Rapor­tis­sa ei tuol­laista ole mitään tiedossa.

    Ja toinen kysymys on mik­si ei mukahin­ta­suh­teen mak­simiko­htaan pitäisi ver­ra­ta? Tuo ker­too mil­lä tihey­den alueel­la tietyn­lainen tont­ti on arvokkain. Se, kum­mas­sa tuot­tavu­us muut­tuu posi­ti­ivisem­min on sen kannal­ta yhden­tekevää niin kauan kuin tiheäm­mät alueet ovat edel­lä tuot­tavu­udessa ja molem­mis­sa tehokku­u­den muu­tos on positiivinen.

    Viit­taan tässä siihen mitä vas­tasin nim­imerk­ki Teekkar­ille. Paperin Table 1 ker­too “high­ly urban­ized” ja “urban­ized” aluei­den asukasti­hey­seron. Näi­den välil­lä tuot­tavu­u­den kasvu alkaa hyytyä.

    Tuot­tavu­us itsessään ei ker­ro mitään, kos­ka suurkaupunkien ja tiivi­iden keskit­tymien korkeampi tuot­tavu­us johtuu etupäässä mata­lan ja korkean tuot­tavu­u­den toimi­alo­jen seg­re­gaa­tios­ta. Yksinker­tais­tet­tuna Pari­isin ydinkeskus­ta on tuot­tavampi, kos­ka sinne on suun­nitel­mallis­es­ti sekä myös ajau­tu­mal­la sijoitet­tu maail­man top 500 rahoi­tus- ja vaku­u­tus- ja ener­giayri­tyk­siä. Täl­lainen seg­re­gaa­tio on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta, kos­ka hajau­tuneem­min nämä toimi­alat voisi­vat toimia parem­min kas­vaval­la tuottavuudella.

    Sik­si nimeno­maan tuot­tavu­u­den kasvu on se olen­nainen seik­ka, jota on ver­rat­ta­va. Näin myös Rizov et al tekevät tuos­sa paperis­sa. Paperin kuva 1 ker­too vain itse tuot­tavu­useros­ta, mut­ta tuot­tavu­u­den kasvu selviää osin vain tuon käyrän ensim­mäis­es­tä derivaatas­ta. Sen täh­den tuon kuvan 1 käyrän mak­simia ei pidä tui­jot­taa, vaan käyrän derivaatan hiipumista.

  98. Pekka Pes­si:
    Muual­la maas­sa työ­paikko­jen määrä on pitkäl­lä aikavälil­lä vähen­tynyt, Helsingis­sä ja sen seudul­la niiden määrä on kas­vanut. Mun on aika vaikea ymmärtää miten arvon Heg­uli voi vetää tästä sen johtopäätök­sen, että Helsingis­sä on jotenkin men­estyt­ty heikosti työ­paikko­jen luonnissa.

    Tämä on nyt sit­ten selitet­tävä rauta­lan­gas­ta. Työtä syn­tyy sik­si, että on asukkai­ta ja näi­den tarpei­ta. Sik­si Ruot­sis­sa on kak­si ker­taa enem­män työ­paikko­ja, kun siel­lä kak­si ker­taa enem­män asukkai­ta. Kaik­ki tarvit­se­vat ruokaa, läm­pöä, ter­vey­den­hoitoa jne, oli­vat he sit­ten van­huk­sia, työt­tömiä tai siir­to­laisia. Työ­paikko­jen suhde asukas­määrään on tästä johtuen yleis­maail­mallis­es­ti ver­rat­en vakio ja vai­htelee tietysti jonkin ver­ran alueittain.

    Ongel­ma, jota tässä nyt käsitel­lään, on se, mik­si Helsingis­sä työ­paikko­ja ei ole syn­tynyt täl­lä vakio­suh­teel­la pitkän ajan huo­mat­tavaan väestön­lisäyk­seen näh­den (4/5 Suomen väestönkasvus­ta on Helsin­gin seudul­la). Muual­la maas­sa työ­paikko­jen suhde asukas­määrään ei ole oleel­lis­es­ti muut­tunut tästä vakio­suh­teesta tai on alueit­tain kas­vanut tai alueit­tain pienen­tynyt, vaik­ka työ­paikko­jen määrässä on tapah­tunut vähen­tymistä kokon­aisuute­na. Muun maan asukas­määrä on nimit­täin kolminker­tainen Helsin­gin seu­tukun­taan näh­den ja sen määrässä ei ole tapah­tunut niin suur­ta muu­tos­ta, että sen avul­la voisi tilas­tol­lis­es­ti tutkia vas­taa­van muu­tok­sen työllistävyyttä.

  99. juk­ka heikki­nen: Yksinker­tais­tet­tuna Pari­isin ydinkeskus­ta on tuot­tavampi, kos­ka sinne on suun­nitel­mallis­es­ti sekä myös ajau­tu­mal­la sijoitet­tu maail­man top 500 rahoi­tus- ja vaku­u­tus- ja ener­giayri­tyk­siä. Täl­lainen seg­re­gaa­tio on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta, kos­ka hajau­tuneem­min nämä toimi­alat voisi­vat toimia parem­min kas­vaval­la tuottavuudella.

    Minkä takia yri­tyk­set sijoit­taisi­vat vapaae­htois­es­ti toim­i­ti­lansa Pari­isi keskus­taan, jos ker­ran jos­sain syr­jem­mäl­lä olisi parem­mat menestymismahdollisuudet?

  100. Detaljien pohd­in­ta on kiin­nos­tavaa, mut­ta pitäisi kat­soa kokon­aisku­vaa. Agglom­er­aa­tioe­t­ua on, mut­ta se alkaa jos­sain kohdas­sa hävitä. Siitä huoli­mat­ta alueelle las­ke­tun tuot­tavu­u­den voi olet­taa ole­van korkea. — Kun on tähän päästy pitäisi kysyä mitä tapah­tuu muille seikoille? Miten työl­lisyys kehit­tyy? Entä resurssien kulu­tus? Kan­nat­taako tuot­tavu­u­den (jon­ka kat­to tulee vas­taan kuten Heikki­nen edel­lä) kasvun vuok­si jatkaa keskit­tyvää kehi­tys­tä. — Tämä, sekä se huomio että kehi­tys ei tapah­du ilman huo­mat­tavaa (kään­teistä) alue­poli­ti­ikkaa (kuten mm. sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to) on raportin pääviesti. 

    Kyl­lä sen siitä ymmärtää, jos halu­aa ymmärtää.

  101. Tätä keskustelua vaivaa myös toinen paha ori­en­taa­tiovirhe — olete­taan jotenkin nau­ret­tavasti jokin kult­tuuri­nen vas­takkainaset­telu pääkaupunkiseudun ja maaseudun välille. Olen itse syn­tynyt Van­taal­la ja asunut Van­taal­la, Espoos­sa ja Helsingis­sä koko elämäni. Kat­son asioi­ta tämän alueen näkökul­mas­ta. En edus­ta mitään merkil­listä “kaupunkikiel­teisyyt­tä”.

    Tämä kasvun kierre vain näyt­tää kokon­aisuute­na tarkastellen haitalliselta niin meille tääl­lä pk-seudul­la, kuin myös muun Suomen asukkaille. 

    Pääkaupunkiseu­tua on kehitet­tävä, mut­ta laadullis­es­ti. Esimerkik­si uut­ta teknolo­giaa käyt­töönot­ta­mal­la, maail­man eturiviin. 

    Tavoit­teelli­nen määrälli­nen kasvu ei ole ain­oa tapa suun­tau­tua tule­vaisu­u­teen. Tämä kos­kee myös laa­jem­min kasvua, ei vain alueel­lista kasvua. 

    Osmol­la on degrowth keskustelu­un mainio lause: “Enem­män aikaa, vähem­män roinaa”. Tätä mukaillen sanois­in, “enem­män tilaa, vähem­män tungosta”. 

    Osa halu­aa roinaa. Osa halu­aa tun­gos­ta. Jos­sain vai­heessa se vain täy­tyy kyseenalaistaa.


  102. Ongel­ma, jota tässä nyt käsitel­lään, on se, mik­si Helsingis­sä työ­paikko­ja ei ole syn­tynyt täl­lä vakio­suh­teel­la pitkän ajan huo­mat­tavaan väestön­lisäyk­seen näh­den (4/5 Suomen väestönkasvus­ta on Helsin­gin seudul­la). Muual­la maas­sa työ­paikko­jen suhde asukas­määrään ei ole oleel­lis­es­ti muut­tunut tästä vakio­suh­teesta tai on alueit­tain kas­vanut tai alueit­tain pienen­tynyt, vaik­ka työ­paikko­jen määrässä on tapah­tunut vähen­tymistä kokon­aisuute­na. Muun maan asukas­määrä on nimit­täin kolminker­tainen Helsin­gin seu­tukun­taan näh­den ja sen määrässä ei ole tapah­tunut niin suur­ta muu­tos­ta, että sen avul­la voisi tilas­tol­lis­es­ti tutkia vas­taa­van muu­tok­sen työllistävyyttä.

    Jos tarkastelu­jak­so on 30 vuot­ta niin seu­raa­vat syyt todis­ta­vat mik­si näin on mennyt:

    1) Käsite “Helsin­gin seu­tu” on ollut venyvä ja aineis­to ei ole ollut ver­tailukelpoista niin pitkälle ajan­ja­solle. Vuon­na 1985 se tarkoit­ti Helsinkiä, Espoo­ta, Van­taa­ta ja Kau­ni­aista. Nyt se tarkoit­taa n 20 kun­taa Uudel­la­maaal­la ainakin Inkoos­ta Por­vooseen ja pohjoises­sa Hyvinkää, Mäntsälä ym mukaan­lukien. Laidoil­la työ­paikko­jen kasvu on ollut hidas­ta tai ne ovat jopa vähen­tyneet. Myös Helsin­gin kaupungista ne ovat vähen­tyneet mut­ta suurin sekä väestön että työ­paikko­jen kasvu on ollut Espoos­sa ja Vantaalla.
    2) Seudulle muut­ta­neet per­heet ovat olleet hedelmäl­lisessä iässä, ja niis­sä per­heis­sä jois­sa taloudelli­nen tilanne on sallinut, on toinen puoliso jäänyt hoito­va­paalle, jos lap­sia on usei­ta on voin­ut olla jopa 10 vuo­den ajan pois työelämästä. Tätä toki tapah­tuu paljon muual­la Suomes­sa kanssa, mut­ta jos olet­taa että Helsinki­in muut­ta­vat ovat nuorim­mas­ta päästä niin miten todi­s­tat että näin ei olisi?
    3) Vielä hedelmäl­lisem­piä ovat olleet Afrikan ja Lähi-idän maista muu­ut­ta­neet per­heet, ja niis­sä per­in­teis­es­ti äid­it eivät ole käyneet töis­sä. Lisäk­si näi­den per­hei­den iso­van­hempia on muut­tanut las­ten ja las­ten­las­ten perässä, mut­ta eivät siis käy töissä.
    4) Eläkeläis­ten osu­u­den kasvu on ainakin Helsingis­sä ollut suurem­pi kuin muis­sa seudun kun­nis­sa, ja var­maan ylit­tää koko Suomen keskiar­von. Tämä selit­ty osit­tain sil­lä että helsinkiläis­van­huk­set elävät pidem­pään kuin maalais­van­huk­set, kos­ka suurem­pi osu­us heistä on naisia, eivätkä ole joutuneet tekemään niin raskai­ta töitä, ja heil­lä on rahaa kus­tan­taa ter­veyt­tään paran­tavia palveluja.
    5) Val­tion ja kun­nan hallintoa on vähen­net­ty tun­tu­vasti Helsingistä. Siir­ret­ty muualle Suomeen tai lopetet­tu virko­ja kokon­aan. Osa töistä, sel­l­aisia joi­ta voi tehdä lanko­ja pitkin on ulkois­tet­tu hal­pa­mai­hin, Inti­aa myöten. 

    Suomen tehokku­u­songel­ma ei johdu siitä että pääkaupun­ki on liian iso vaan siitä että ihmisiä on koko maas­sa liian vähän. Opti­mi olisi 20 mil­liä jol­loin infran raken­nus ja ylläpitkokus­tanuk­set oli­si­vat huo­matavasti halvem­paa nup­pia kohden kuin nyt. Toinen selit­täjä on syr­jäi­nen sijain­ti, tavaroiden kul­jet­ta­mi­nen Suomes­ta Euroopan markki­noille mak­saa enem­män kuin esim Ruot­sista, ja Venäjän markki­nat eivät enää vedä.

  103. juk­ka heikki­nen:
    Tuot­tavu­us itsessään ei ker­ro mitään, kos­ka suurkaupunkien ja tiivi­iden keskit­tymien korkeampi tuot­tavu­us johtuu etupäässä mata­lan ja korkean tuot­tavu­u­den toimi­alo­jen seg­re­gaa­tios­ta. Yksinker­tais­tet­tuna Pari­isin ydinkeskus­ta on tuot­tavampi, kos­ka sinne on suun­nitel­mallis­es­ti sekä myös ajau­tu­mal­la sijoitet­tu maail­man top 500 rahoi­tus- ja vaku­u­tus- ja ener­giayri­tyk­siä. Täl­lainen seg­re­gaa­tio on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta, kos­ka hajau­tuneem­min nämä toimi­alat voisi­vat toimia parem­min kas­vaval­la tuottavuudella. 

    Ei kansan­talout­ta voi pitää tuol­laise­na sul­jet­tuna sys­teem­inä, jos­sa samat työ­paikat syn­tyvät aina samoissa määrin, vain eri paikkoi­hin. Nuo korkean tuot­tavu­u­den työ­paikat eivät ole sel­l­aisia, jot­ka hajasi­joit­tuisi­vat, jos niiden sijoit­tumi­nen nyky­isi­in paikkoi­hin estet­täisi­in. Sen sijaan ne siir­ty­i­sivät lähialueen muiden maid­en vas­taavi­in kaupunkei­hin. Eli jos nuo top-500 yri­tyk­set eivät olisikaan pystyneet sijoit­tumaan Pari­isi­in, ne oli­si­vat men­neet Lon­tooseen, Lux­em­burgi­in ja Frank­fur­ti­in, eivät pienem­pi­in ran­skalaisi­in kaupunkei­hin. Tämän takia niil­lä tuot­tavu­useroil­la on aivan kri­it­tisen tärkeä vaiku­tus: eri alueille syn­tyvil­lä työ­paikoil­la on eri­lainen keskimääräi­nen tuot­tavu­us, joka vas­taa alueen kokonaistuottavuutta.

    Aivan sama ilmiö on Suomes­sakin. Jos niiden korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen syn­tymi­nen Helsinki­in estetään sen kasvua estämäl­lä, ne eivät sen sijaan syn­ny muualle maa­han. Ne syn­tyvät Tukhol­maan, Tallinnaan tai Kööpen­ham­i­naan. Helsin­ki kil­pailee korkean tuot­tavu­u­den työ­paikoista ja yri­tyk­sistä nimeno­maan Pohjo­is­maid­en ja Balt­ian muiden iso­jen kaupunkien kanssa, ei Suomen muiden alue­den kanssa. Ja sik­si myös Helsin­gin kasvu ja taloudelli­nen men­estymi­nen on hyväk­si muullekin maalle: se tuo Suomeen korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja, jot­ka meni­sivät muuten mui­hin maihin.

    Sik­si nimeno­maan tuot­tavu­u­den kasvu on se olen­nainen seik­ka, jota on ver­rat­ta­va. Näin myös Rizov et al tekevät tuos­sa paperis­sa. Paperin kuva 1 ker­too vain itse tuot­tavu­useros­ta, mut­ta tuot­tavu­u­den kasvu selviää osin vain tuon käyrän ensim­mäis­es­tä derivaatas­ta. Sen täh­den tuon kuvan 1 käyrän mak­simia ei pidä tui­jot­taa, vaan käyrän derivaatan hiipumista 

    Tuol­la logi­ikalla umpimet­sä olisi ylivoimais­es­ti paras­ta aluet­ta. Kyseisen kuvaa­jan toinen derivaat­ta on neg­a­tivi­inen koko alueel­la, eli sen mukaan tuot­tavu­u­den kasvu on suur­in­ta, kun asukasti­heys on 0 as/km^2. Jo tuon pitäisi ker­toa kuin hölmö tuo aja­tus on.

    Tai toinen esimerk­ki: tuot­tavu­us kas­vaa paljon nopeam­min kehi­tys­maid­en pahim­mis­sa slum­meis­sa (kos­ka lähtö­ta­so on niin alhainen). Pitäisikö siis mei­dän tietois­es­ti slum­mi­ut­taa koko Suo­mi, jos tuot­tavu­u­den kasvu on paljon tärkem­pää kuin sen taso?

  104. Sakke: Olen osin samaa mieltä, mut­ta en silti täysin. Liika seg­re­gaa­tio voi erot­taa ihmisen todel­lisu­ud­es­ta ja tuo­ta muis­taak­seni kri­ti­soi lähiöi­den osalta jopa Mumford. 

    Tuos­ta aamuis­es­ta kir­joituk­ses­tani tipahti näköjään etu­ni­mi jon­nekin. Henkilö, johon viit­tasin oli tietysti Lewis Mum­ford, joka lie­nee mon­elle tut­tu. En ole (vielä) yhtäkään hänen kir­jois­taan tois­taisek­si lukenut, mut­ta ainakin “The City in His­to­ry” vaikut­ti varsin mie­lenki­in­toiselta jo yksin wikipedi­an tek­stin perusteella. 

    Lain­aus wikipedi­as­ta ker­too mm., että: “Mum­ford feared “met­ro­pol­i­tan finance”, urban­i­sa­tion, pol­i­tics, and alien­ation.” ja: “Mum­ford wrote: “The phys­i­cal design of cities and their eco­nom­ic func­tions are sec­ondary to their rela­tion­ship to the nat­ur­al envi­ron­ment and to the spir­i­tu­al val­ues of human community.” ”

    Jos Mum­ford oli urban­isaa­tion tai Metropolien vas­tus­ta­ja (oliko?), pitäisi var­maankin lukea hänen kir­jo­jaan, jot­ta tietäisi, onko Keskus­tan työryh­mä raport­tei­neen Mum­fordin aja­tusten lin­joil­la ken­ties enem­män kuin City-vihreät tai Osmo? Mieshän vaikut­ti, nyt wikipedi­as­ta luke­mani perus­teel­la, olleen jotakin ihan val­lan muu­ta, kuin moni nyky-Helsin­gin tiivistäjä, joka antaa piu-paut ihmis­lähtöiselle, inhimil­lisen mit­takaa­van kaupunkiarkkitehtuurille!

  105. juk­ka heikki­nen: Tämä on nyt sit­ten selitet­tävä rautalangasta. .…
    Työ­paikko­jen suhde asukas­määrään on tästä johtuen yleis­maail­mallis­es­ti ver­rat­en vakio ja vai­htelee tietysti jonkin ver­ran alueittain. 

    Voisit nyt edes pikkaisen yrit­tää. Päiväkoti-ikäiset osaa­vat laskea parem­paa luikuria kuin tuo.

    Ongel­ma, jota tässä nyt käsitel­lään, on se, mik­si Helsingis­sä työ­paikko­ja ei ole syn­tynyt täl­lä vakio­suh­teel­la pitkän ajan huo­mat­tavaan väestön­lisäyk­seen näh­den (4/5 Suomen väestönkasvus­ta on Helsin­gin seudulla). 

    Jos taas kat­so­taan väestön­lisäys­tä ja työ­paikko­jen määrän muu­tos­ta Helsin­gin seudul­la ja muual­la Suomes­sa 1987–2012, huo­mataan että jokaista 100 uut­ta asukas­ta kohden Helsin­gin seudul­la on syn­tynyt 98,4 työ­paikkaa enem­män kuin muual­la Suomessa. 

    Muual­la Suomes­sa 100 asukas­ta kohden on 40 työ­paikkaa, Helsin­gin seudul­la 51, Helsin­gin kaupungis­sa 64. Jos muual­la Suomes­sa syn­ty­isi yhtä paljon työ­paikko­ja asukas­ta kohden kuin Helsin­gin seudul­la, Suomes­sa olisi melkein 450 000 työ­paikkaa enemmän.

  106. MikkoMm: Pon­ssen met­säkoneet tehdään kai edelleen lähin­nä Vieremäl­lä, joka on alle 4000 asukkaan kunta. 

    Ja on täysin var­maa, että tästä johtuen Pon­s­sel­la on ainainen ongel­ma rekry­toi­da asiantuntijoita.

    Olen keskustel­lut usei­den henilöstöpääl­liköi­den ja toim­i­tusjo­hta­jien kanssa. Kyl­lä jokainen, jon­ka toim­mip­iste on sijain­nut jos­sain muual­la kuin kasvukeskuk­ses­sa, on aina valitel­lut kuin­ka han­kalaa päte­vien asiantun­ti­joiden palkkaami­nen on. Yksi tuotan­nol­lista toim­intaa har­ras­ta­va asi­akas perusti kokon­aisen suun­nit­telu­osas­ton kasvukeskuk­seen ihan vain sik­si, kun eivät saa­neet halu­a­maansa porukkaa pajalle. He eivät var­masti perus­ta­neet sitä sik­si, että on tehokas­ta kun suun­nit­teli­jat istu­vat 200km päässä tuotan­to­laitok­ses­ta vaan sik­si, että pajan vier­essä ole­va alim­ime­hitet­ty kont­tori ei auta mitään.

    Oma toimip­is­teemme sijait­see kasvukeskuk­seessa ja kyl­lä meillekin tulee sil­loin täl­löin työ­paikka­hakem­muk­sia, jois­sa jos­sain syr­jässä ole­van fir­man asiantu­ti­ja hakee meille perus­teenaan pitkä työmatka.

  107. juk­ka heikki­nen: Turha näistä ver­tailun detaaleista on tässä kinastel­la, kos­ka paperin tulok­sia ei tietenkään voi­da sel­l­aise­naan ulot­taa Uudelle­maalle tai Helsin­gin seudulle,

    Siis­pä Keskus­tan koko alue­poli­it­ti­nen ohjel­ma perus­tui tähän, kyseenalais­es­ta teo­ri­as­ta perustelemat­tomasti johdet­tuun väärinymmär­retyl­lä logi­ikalla virheel­lis­es­ti viitat­tuun segundääriseen argumenttiin.

  108. R.Silfverberg: Jos tarkastelu­jak­so on 30 vuot­ta niin seu­raa­vat syyt todis­ta­vat mik­si näin on mennyt:

    1) Laidoil­la työ­paikko­jen kasvu on ollut hidas­ta tai ne ovat jopa vähen­tyneet. Myös Helsin­gin kaupungista ne ovat vähen­tyneet mut­ta suurin sekä väestön että työ­paikko­jen kasvu on ollut Espoos­sa ja Vantaalla.
    2) Seudulle muut­ta­neet per­heet ovat olleet hedelmäl­lisessä iässä, ja niis­sä per­heis­sä jois­sa taloudelli­nen tilanne on sallinut, on toinen puoliso jäänyt hoitovapaalle
    3) Vielä hedelmäl­lisem­piä ovat olleet Afrikan ja Lähi-idän maista muu­ut­ta­neet perheet,
    4) Eläkeläis­ten osu­u­den kasvu on ainakin Helsingis­sä ollut suurem­pi kuin muis­sa seudun kun­nis­sa, ja var­maan ylit­tää koko Suomen keskiarvon.
    5) Val­tion ja kun­nan hallintoa on vähen­net­ty tun­tu­vasti Helsingistä. 

    1) Niin tilas­tokeskuk­sen kuin Helsin­gin seudun tilas­tois­sa tilas­tot päivitetään takau­tu­vasti alue­muu­tosten suh­teen. Tilas­tokeskuk­sen data on seu­tukun­nalle (ei ole sama kuin seu­tu), johon kuu­luu esimerkik­si Loh­ja, joka ei kuu­lu seutuun.

    Työ­paikko­jen määrä per asukas on muut­tunut 1987–2013 seu­raavasti: Helsin­ki 75,6% — 63%, Espoo 48% — 46.5%, Van­taa 43.7% — 51%, Loh­ja 45% — 35%, Hyvinkää 41.5% — 42.3%, Por­voo 50.3% — 41.6%. Väestö ja työ­paikat ovat määräl­lis­es­ti kas­va­neet eniten Espoos­sa ja Van­taal­la kuten toteat. Van­taal­la väestönkasvu on myös muut­tunut työ­paikoik­si suo­tu­isas­ti. Per­ife­ri­akun­nis­sa väestökasvukun­nis­sa kasvu ei ole muut­tunut työ­paikoik­si kun­nol­la, toisaal­ta väestö­tap­piokun­nis­sa työ­paikat on kyet­ty pitämään. Helsin­ki on selvä alisuo­ri­u­tu­ja. Työ­paikko­jen osalta lähtöti­lanne 1987 oli Helsingillä kuitenkin hyvä.

    2)ja 3) Allekir­joi­tan tämän siir­to­lais­ten osalta. Siir­to­lais­naiset työl­listyvät hyvin hitaasti, yli 10 vuo­den viiveel­lä, ja siir­to­lais­ten lapset vas­taa­vat huo­mat­tavas­ta osas­ta syn­tyvyyt­tä. Tulo­muut­to (opiske­li­jat etc) muual­ta Suomes­ta ei kuitenkaan ole kumu­lati­ivis­es­ti ollut merkit­tävä tek­i­jä Helsin­gin väestöke­hi­tyk­sessä 1987 jäl­keen. Opiskelukier­tokin on ollut sta­tionääri­nen, joten senkään kaut­ta ei voi selit­tää muu­tok­sia. Nais­ten osal­lis­tu­mi­nen työelämään on kaiketi lisään­tynyt. Siir­to­laisu­us on kas­vanut eri­tyis­es­ti viimeisen 10 vuo­den aikana ja se selit­tää jonkin osan heikos­ta työl­listymiske­hi­tyk­ses­tä viimeis­ten 30 vuo­den aikana, mut­ta ei voi selit­tää työ­paikko­jen määrän heikkoa kehi­tys­tä Helsingis­sä. Siir­to­laisetkin tarvit­se­vat palvelu­ja ja kulut­ta­vat ja siten työl­listävät käytän­nössä samal­la hyö­ty­suh­teel­la kuin kan­taväestö. Muu­tostren­di muuhun maa­han näh­den on myös ollut ole­mas­sa koko aikavälil­lä 1987 tähän päivään. 

    4) 65+ osu­us koko väestöstä on muut­tunut 1987 — 2013 välil­lä seu­raavasti: Koko maa 0.129 — 0.194, Helsin­ki 0.143 — 0.161, Nurmes 0.15 — 0.288, Tam­pere 0.14 — 0.177. Helsingis­säkin siis ikään­tynei­den osu­us on lisään­tynyt, mut­ta hitaim­min (johtuen siir­to­laisu­u­den kasvus­ta ja aikuis­ten net­to­muu­tos­ta ulos Helsingistä). Kun työikäis­ten osu­u­den muu­tos 1987–2013 esitetään scat­ter plot­ti­na kun­tien taa­ja­ma-asteen funk­tiona kun­nit­tain, ei lin­eaarises­sa regres­sioso­vit­teessa näy kul­mak­er­roin­ta. Ei siis pidä paikkaansa, että kaupungis­tu­mises­sa yleis­es­ti Suomen tasol­la tapah­tu­isi jotain seg­re­gaa­tio­ta kaupunkien ja muiden aluei­den välil­lä työikäis­ten osu­udessa. Helsingis­sä kyl­läkin. Muis­taak­seni näin äsket­täin tutkimus­tu­lok­sen, että helsinkiläis­ten eli­na­jan­odote on lyhyem­pi kuin muual­la maas­sa. Saas­teet, stres­si, ja ihmiskon­tak­tien lisäävä vaiku­tus syöpi­in ja tar­tun­tatautei­hin selit­tävät tämän. Eläkeläis­ten määrän muu­tos ei siis selitä Helsin­gin alisuo­ri­u­tu­mista. Pitäisi tosin selvit­tää, työl­listävätkö eläkeläiset itse asi­as­sa enem­män kuin työikäiset..

    5) Julkisen hallinnon ja maan­puo­lus­tuk­sen työ­paikko­jen määrä on kehit­tynyt 1987 — 2013 seu­raavasti: Helsin­ki 25659 — 30501, Seu­tu 36070 — 41864, Koko maa 135165 — 121622. Julki­nen hallinto on siten suuren­tunut Helsingis­sä ja sen ympäristössä ja vähen­tynyt muual­la. Tämäkään ei
    siis selitä Helsin­gin alisuoriutumista.

    Yleisiä syitä tietysti on sille, ettei tuot­tavu­us ole yleis­es­ti nous­sut Suomes­sakaan 2000-luvul­la kovin hyvin. Sama ongel­ma on muual­lakin ja eri­tyis­es­ti metropoleis­sa. Helsin­gin ulkop­uolel­la tuot­tavu­us on kuitenkin nous­sut selvästi parem­min kuin Helsingis­sä ja työ­paikko­jen määrän vähen­tymisen muu Suo­mi on estänyt parem­min kuin Helsin­ki. Huoli­mat­ta edel­lä kir­jaamis­tasi tek­i­jöistä pidän edelleenkin Helsin­gin tehot­to­muut­ta (Helsin­gin seudulle­han on kasautunut vas­tuu 35 % sta Suomen bkt:sta) ja viimeis­ten hal­li­tustemme metropo­likeskeistä talous­poli­ti­ikkaa pääsyynä Suomen nyky­isi­in talousongelmiin.

  109. Johannes Hir­vaskos­ki: Johannes Hirvaskoski 

    “On tärkeää tun­nistaa kiihkot­tomasti, että ns. sosi­aa­li­nen asun­topoli­ti­ik­ka on markki­noi­hin puut­tumista ja että val­lit­se­va perusväit­tämä kaupunkien kasvun markki­nae­htoisu­ud­es­ta ja vält­tämät­tömyy­destä ei pidä paikkaansa.”

    En ole tien­nytkään, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on globaal­isti näin suosittua!

  110. Jo on pöljää vaa­tia 20 m² asun­to­ja. Suomen asum­isväljyys on viime­sen 20 vuo­den aikana kas­vanut 31 neliömetristä 39 neliömetri­in. Silti asum­isväljyys on Suomes­sa edelleen yksi län­tisen Euroopan pien­im­mistä ja selvästi pienem­pi kuin Ruot­sis­sa ja Tan­skas­sa. Ruot­sis­sa neliöitä on asukas­ta kohti 45 ja Tan­skas­sa 51. Asum­isväljyys on asum­isvi­ihtyvyy­teen liit­tyvä tek­i­jä ja kait nyt meitin var­al­lisu­ut­ta pitää käyt­tää asum­isvi­ihtyvyy­den lisäämiseen? Sekä siis kaupunkiym­päristönä että asum­isväljyytenä. Varsinkin kun tiede­tään, että asum­isväljyys on lisään­tynyt viime vuosikym­meninä lähin­nä sik­si, että asun­tokun­tien koko on pienen­tynyt (yksi­na­su­vien määrä lisään­tynyt) ja toisaal­ta uudet omakoti­talot ovat entistä suurempia.

    Asuin­rak­en­tamista suun­nitel­laan seu­raavalle sadalle+ vuodelle ja Asum­isväljyys on yksi asum­isvi­ihtyvyy­den muo­to. Että kyl­lä, asun­to­jen koon kas­vat­ta­mi­nen uud­is­tuotan­nos­sa on Hyvä asia. Pienet asun­not ei vähene, mut­ta asumisneljöt/lärvi kas­vaa, ja päästään ehkä lähem­mäs mui­ta pohjo­is­mai­ta tässä meitin hyv­in­voin­nis­sa (sem­mosen tavot­teen oon ollu ymmärtävän­inäni, hyv­in­voin­nin lisäämi­nen raut­ta­lais­ten tasolle?).

  111. Pekka Pes­si: Jos taas kat­so­taan väestön­lisäys­tä ja työ­paikko­jen määrän muu­tos­ta Helsin­gin seudul­la ja muual­la Suomes­sa 1987–2012, huo­mataan ettäjokaista 100 uut­ta asukas­ta kohden Helsin­gin seudul­la on syn­tynyt 98,4 työ­paikkaa enem­män kuin muual­la Suomessa. 

    Muual­la Suomes­sa 100 asukas­ta kohden on 40 työ­paikkaa, Helsin­gin seudul­la 51, Helsin­gin kaupungis­sa 64. Jos muual­la Suomes­sa syn­ty­isi yhtä paljon työ­paikko­ja asukas­ta kohden kuin Helsin­gin seudul­la, Suomes­sa olisi melkein 450 000 työ­paikkaa enemmän.

    Työ­paikko­jen osu­us asukkaista on kehit­tynyt seuraavasti:

    Helsin­ki

    1987 75.6 %
    2000 67 %
    2012 63 %

    Seu­tukun­ta

    1987 57.2 %
    2000 52.8 %
    2012 51.2 %

    Muu Suo­mi

    1987 44 %
    2000 39.8 %
    2012 40.1 %

    Näistä näet, että työ­paikko­jen osu­us asukkaista on pudon­nut pahiten ja monot­o­nis­es­ti Helsin­gin kaupungis­sa ja toisek­si pahiten seu­tukun­nas­sa. Lisäk­si siinä mis­sä muu Suo­mi on kyen­nyt tor­ju­maan suh­teel­lis­es­ti parem­min työ­paikko­jen mene­tys­tä, se on kään­tänyt työ­paikkao­su­u­den kasvu­un 2000-luvulla. 

    Väestönkasvu on ollut Helsingis­sä 1987–2012 välil­lä 25 % ja esimerkik­si Espoos­sa 58 % ja Van­taal­la 39 %, kun seu­tukun­nan ulkop­uolises­sa muus­sa Suomes­sa vain 2.5 %. Väestö­muu­tos on ollut muus­sa Suomes­sa alueel­lis­es­ti hyvin het­ero­geenista ja siel­läkin kasvu on keskit­tynyt kaupunkei­hin. 90-luvun lama kohteli eri­tyisen rankalla kädel­lä muu­ta Suomea. 

    Kun tarkastel­laan 2000-lukua, niin muu Suo­mi on saanut työ­paikko­ja lisää noin 50000 kun väkeä on tul­lut lisää 77000. Helsin­ki taasen on saanut samaan aikaan 14000 työ­paikkaa lisää kun väkeä on tul­lut lisää 57000. 

    Kun työ­paikkake­hi­tys yhdis­tetään työl­lisyy­den ja tuot­tavu­u­den vas­taavaan kehi­tyk­seen, Helsin­gin kehi­tys on ollut muu­ta maa­ta huonom­pi. Helsin­gin lähtöti­lanne 1987 oli selkeästi muu­ta maa­ta parem­pi ja sik­si työ­paikkao­su­us on kovas­ta pudo­tuk­ses­ta huoli­mat­ta vielä muu­ta maa­ta parem­pi. 90- ja 2000-luku­jen hal­li­tusten metropolipoli­ti­ik­ka, jos­sa asun­to- ja tiivistämis­tavoit­teet on asetet­tu työl­listämis­tavoit­tei­den edelle, ovat johta­neet Helsin­gin ikävään kehitykseen.

  112. juk­ka heikki­nen: Muis­taak­seni näin äsket­täin tutkimus­tu­lok­sen, että helsinkiläis­ten eli­na­jan­odote on lyhyem­pi kuin muual­la maas­sa. Saas­teet, stres­si, ja ihmiskon­tak­tien lisäävä vaiku­tus syöpi­in ja tar­tun­tatautei­hin selit­tävät tämän.

    Tutkimus lie­nee tämä, mut­ta noi­ta seli­tyk­siä en siitä löy­dä. Espoolais­ten eli­na­jan­odote joka tapauk­ses­sa on pitem­pi kuin muual­la Suomes­sa asu­vien ja van­taalais­ten suun­nilleen sama (naisil­la vähän lyhempi, miehillä vähän pitem­pi). Korkeak­oulute­tu­il­la helsinkiläisil­lä, etenkin miehillä, ero muuhun maa­han on aika pieni. Ilmeis­es­ti ainakaan huip­pu­osaa­jien stres­saa­va elämän­ta­pa ei stadi­laisia (eikä espoolaisia niitä). Erot ovat suurim­mat perus- tai keski­as­teen koulu­tuk­sen saaneil­la miehillä. Syövät ja muut tau­dit, niistä ainek­sista näyt­täisi helsinkiläis­ten enem­pi kuolleisu­us muo­dos­tu­van. Alko­ho­lil­la on myös osu­ut­ta, ja naiset tekevät Helsingis­sä enem­män itse­murhia (miehet vähemmän).

  113. Pon­sse saa kyl­lä rekryt­tyä rautak­ouria, kos­ka Iisalmes­sa on met­al­lialan koulu­tus­ta ja met­al­lialan yri­tyk­siä, mut­ta yritäp­pä saa­da etelästä nuo­ria toim­i­henkilöitä ja suun­nit­telijoi­ta Vieremälle. 

    Vieremä elää tuos­ta yhdestä yri­tyk­ses­tä. Sitä ollaan joko siel­lä töis­sä tai tuote­taan maitoa. Palve­lut ovat min­i­maaliset, kun­takeskuk­sen kohtaami­s­paik­ka on mar­ket­ti ja ryyp­pyreis­sulle lähde­tään johonkin Iisalmen kolmes­ta räkälästä.

    Sit­ten tapel­laan Iisalmen toril­la gril­li­jonos­sa kiu­ru­vetis­ten ja iisalme­lais­ten kanssa. Saat­taa sekaan eksyä joku sonka­järveläi­nenkin. Mut­ta, jos sekaan eksyy kajaani­laisia, niin sit­ten tarvi­taankin jo poliisia.

    Pystyyn kuol­e­vaa Suomea, jos­sa ei ole tule­vaisu­ut­ta kenellekkään.

    Jos halu­taan 200 000 työ­paikkaa, niin tarvi­taan vain yli 280 kpl Pon­ssen kaltaisia yri­tyk­siä (Pon­sse, 700+ työpaikkaa).

    Pon­sse työl­listää Vieremäl­lä yli 400, mut­ta jos Kiu­ruvedelle joku perus­taisi yhdenkin vas­taa­van, niin tulisi jo ongel­ma rautak­ourienkin rekrytoinnissa. 

    200 000 työ­paikkaa syn­tyy vain ja ain­oas­taan hyvin voimakkaan nousukau­den aikana. Ei muuten.

  114. teekkari: Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to on markki­noi­hin puut­tumista, mut­ta niin on myös kaavoitusmonopoli.

    Niin­pä.

    Tosin kaavoitus­mo­nop­o­li on myös kun­nal­lis­demokra­t­ian tärkeä kulmakivi.

    Näk­isin, että nykyti­lanteessa paras ratkaisu olisi tuo­da vähem­mistörak­en­ta­jak­si val­ti­olli­nen tai kun­nalli­nen raken­nusy­htiö, joka tyy­ty­isi maltil­lisi­in voit­toi­hin. Tämä käytän­nössä ter­ve­hdyt­täisi koti­maisia asun­tomarkki­noi­ta huomattavasti.

    Vai­h­toe­htona on houkutel­la tänne paljon ulko­maisia toim­i­joi­ta, kos­ka koti­mainen hyvä veli ‑kil­pailu ei yksinker­tais­es­ti toi­mi (ver­taa esim. vähit­täiskaup­paketju­jen oli­gop­o­li ennen Lidliä).

  115. juk­ka heikki­nen:
    1) Työ­paikko­jen määrä per asukas on muut­tunut 1987–2013 seu­raavasti: Helsin­ki 75,6% – 63%, Espoo 48% – 46.5%, Van­taa 43.7% – 51%, Loh­ja 45% – 35%, Hyvinkää 41.5% – 42.3%, Por­voo 50.3% – 41.6%. Väestö ja työ­paikat ovat määräl­lis­es­ti kas­va­neet eniten Espoos­sa ja Van­taal­la kuten toteat. Van­taal­la väestönkasvu on myös muut­tunut työ­paikoik­si suo­tu­isas­ti. Per­ife­ri­akun­nis­sa väestökasvukun­nis­sa kasvu ei ole muut­tunut työ­paikoik­si kun­nol­la, toisaal­ta väestö­tap­piokun­nis­sa työ­paikat on kyet­ty pitämään. Helsin­ki on selvä alisuo­ri­u­tu­ja. Työ­paikko­jen osalta lähtöti­lanne 1987 oli Helsingillä kuitenkin hyvä. 

    Koko Suomes­sa lähtöti­lanne oli 1987 hyvä. 30 vuot­ta on liian lyhyt ajan­jak­so tai sinä aikana on sat­tunut 2 laskusuh­dan­net­ta ja vain yksi noususuh­danne välissä. 

    Työ­paikko­jen määrän kehi­tys on nou­dat­tanut syk­le­jä jot­ka johtu­vat maailmantaloudden/maailmanpolitiikan tilanteista. 

    Jos halu­aa nähdä muut­toli­ik­keen kasvukeskuk­si­in haitallise­na, niin pitäisi tarkastel­la pidem­pää aikaväliä kuin 1980-luvun lop­un huip­pu­voi­sista 2010 luvun lamavu­osi­in. Ehdot­taisin 1950-luvul­ta näi­hin päiviin. 

    juk­ka heikki­nen:
    4) 65+ osu­us koko väestöstä on muut­tunut 1987 – 2013 välil­lä seu­raavasti: Koko maa 0.129 – 0.194, Helsin­ki 0.143 – 0.161, Nurmes 0.15 – 0.288, Tam­pere 0.14 – 0.177. Helsingis­säkin siis ikään­tynei­den osu­us on lisään­tynyt, mut­ta hitaim­min (johtuen siir­to­laisu­u­den kasvus­ta ja aikuis­ten net­to­muu­tos­ta ulos Helsingistä). Kun työikäis­ten osu­u­den muu­tos 1987–2013 esitetään scat­ter plot­ti­na kun­tien taa­ja­ma-asteen funk­tiona kun­nit­tain, ei lin­eaarises­sa regres­sioso­vit­teessa näy kul­mak­er­roin­ta. Ei siis pidä paikkaansa, että kaupungis­tu­mises­sa yleis­es­ti Suomen tasol­la tapah­tu­isi jotain seg­re­gaa­tio­ta kaupunkien ja muiden aluei­den välil­lä työikäis­ten osu­udessa. Helsingis­sä kyl­läkin. Muis­taak­seni näin äsket­täin tutkimus­tu­lok­sen, että helsinkiläis­ten eli­na­jan­odote on lyhyem­pi kuin muual­la maas­sa. Saas­teet, stres­si, ja ihmiskon­tak­tien lisäävä vaiku­tus syöpi­in ja tar­tun­tatautei­hin selit­tävät tämän. Eläkeläis­ten määrän muu­tos ei siis selitä Helsin­gin alisuo­ri­u­tu­mista. Pitäisi tosin selvit­tää, työl­listävätkö eläkeläiset itse asi­as­sa enem­män kuin työikäiset.. 

    Hyväksyn seli­tyk­sen että Helsingis­sä eläkeläis­ten osu­us on piemem­pi kuin keskimäärin Suomes­sa, mut­ta en oikein niele sitä että he kuol­e­vat “tar­tun­tatautei­hin ihmiskon­tak­sien lisääntyessä”.

    juk­ka heikki­nen:

    5) Julkisen hallinnon ja maan­puo­lus­tuk­sen työ­paikko­jen määrä on kehit­tynyt 1987 – 2013 seu­raavasti: Helsin­ki 25659 – 30501, Seu­tu 36070 – 41864, Koko maa 135165 – 121622. Julki­nen hallinto on siten suuren­tunut Helsingis­sä ja sen ympäristössä ja vähen­tynyt muual­la. Tämäkään ei
    siis selitä Helsin­gin alisuoriutumista. 

    Julkisen sek­torin määrit­te­ly on vai­hdel­lut 1987:sta alka­en. Käsit­tääk­seni kasvu johtuu sosi­aali- ter­vey­den­hoito- ja ope­tusa­loista, mut­ta muil­la aloil­la julk­ista sek­to­ria on leikat­tu ja yksi­ty­is­tet­ty. Yksi­tyi­nen sek­tori tekee siis samat työt kuin julki­nen ennen, mut­ta pienem­mäl­lä henkilömääräl­lä (ja pal­ka­lla). Maan­puo­lus­tuk­sen mukaan­laskem­i­nen on jän­nä jut­tu kanssa. Sitä on pienen­net­ty tun­tu­vasti viime aikoina, mut­ta saat­taa nous­ta taas. Johtuuko­han julkisen sek­torin työ­paikko­jen vähen­e­m­i­nen muual­la Suomes­sa juuri varuskun­tien sulkemis­es­ta? Lisäk­si muuten armei­jan kan­tapeikot pää­sevät mui­ta alo­ja huo­mat­tavasti nuoremp­ina eläkkeille, mut­ta en tiedä oikeasti minne 55-vuo­ti­aat evp-upseer­it suun­taa­vat? Espanjaan? 

    Pitäisikö muuten tutkiskel­la tarkem­min minne ns har­maat pant­ter­it ylipään­sä muut­ta­vat, kos­ka osa todel­lakin muut­taa enem­män tai vähem­män pysyvästi ulko­maille vai­ka säi­lytävät kir­jansa Suomessa.

    juk­ka heikki­nen:

    Huoli­mat­ta edel­lä kir­jaamis­tasi tek­i­jöistä pidän edelleenkin Helsin­gin tehot­to­muut­ta (Helsin­gin seudulle­han on kasautunut vas­tuu 35 % sta Suomen bkt:sta) ja viimeis­ten hal­li­tustemme metropo­likeskeistä talous­poli­ti­ikkaa pääsyynä Suomen nyky­isi­in talousongelmiin. 

    Kuten aikaisem­min kir­joitin, Suomen talous johtuu maail­man­talouden tilanteista, eli Euron kri­i­sistä joka sai alkun­sa maail­man­laa­juis­es­ta pankkikri­i­sistä, Nokian maha­laskus­ta ja venäjän kau­pan heikentymisestä.

    Voisiko keskustapuolue­lais­ten mielip­iteitä tulki­ta jonkin­laisek­si helsinkiläis­ten laisku­ud­es­ta syyl­listämisek­si? Eli sitä että kun Helsin­gin seudul­la menaa taloudel­lis­es­ti parem­min kuin muual­la, niin sitä yli­jäämää käytetään väärin kun löysäil­lään ja lisätään palve­lu­tuotan­toa joka ei tuo maa­han lisää val­u­ut­taa, ja vielä enem­män väärin olisi rak­en­taa lisää asun­to­ja niin että vielä enem­män ihmisiä pää­sisi naut­ti­maan “löysäilystä”, olkoot että bkt:n osu­us ei laskisi. 

    Onko ratkaisu se että Helsin­gin työt­tömille ja muille löysöil­i­jöille peruste­taan työleire­jä maaseudulle jos­sa hei­dät pis­tetään met­sätöi­hin vai onko lop­ulleinen päämäärä koko pääkaupunkiseudun asukaslu­vun puolit­ta­mi­nen työ­paikko­jen pakkosi­ir­roil­la esim vero­tuk­sil­lisil­la keinoil­la vai mikä? Sisältääkö Kesku­tan “yhteiskun­ta­sopimus” jotain sel­l­aista jota ei aio­ta heti paljastaa?

  116. Antero — ei ole järkevää sanoa että “estetään Helsin­gin kasvua” — ei kaupun­ki kas­va itses­tään. Se vaatii posi­ti­ivisia päätök­siä verora­han käytöstä. 

    Kasvua ei siis tarvitse “estää”. Mut­ta voi kyl­lä pohtia kan­nat­taa käyt­tää rahaa niin paljon, kuin jotkut — mikä mis­täkin moti­iveista — haluavat. 

    Ei ole niin, että kaupun­ki kas­vaa itses­tään, kunnes joku ryhtyy kasvua vas­tus­ta­maan. Kasvu vaati paljon muu­takin kuin kaavoitus­ta. Väyliä ja palveluin­fraa täy­tyy rak­en­taa. Monien mielestä myös itse asun­to­ja (osa niistä) pitää rak­en­taa kaupun­gin toimesta.

    Jos edes tähän asti päästäisi­in, keskustelu olisi huo­mat­tavasti järkevämpää. 

    Mitä tulee kasvun — eli verovaro­jen suun­taamisen ratio­naal­isu­u­teen — sille voidaan esit­tää kak­si perustelua. Toinen on se, että ihmiset halu­a­vat muut­taa kaupunki­in. Toinen taas se, että einkei­nop­o­li­it­tis­es­ti tämä on järkevää, korkean tuot­tavu­u­den vuoksi. 

    Kumpaakin ole­tus­ta kan­nat­taa tarkastel­la kiihkot­tomasti — eikä heti olet­taa jotakin kaupunkivihaa. 

    Halukku­u­den osalta voi tode­ta että osa halu­aa, osa ei. Laa­jois­sa ja tois­te­tuis­sa kyse­ly­tutkimuk­sis­sa suo­ma­laiset edelleen pitävät omako­ti­a­sum­ista parem­pana. Tämän kon­traamisek­si Osmo ja muut halu­aisi­vat päätel­lä halukku­u­den suo­raan hin­noista. Mut­ta tämä on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä, sil­lä sijoi­tus­näkökul­ma vääristää hin­take­hi­tys­tä niin pahasti.

    Elinkei­nop­o­li­it­tis­es­ti metropo­li­a­jat­telun pääpe­ruste on se hyvin vah­va 2000- luvun alun par­a­dig­ma, että korkea tuot­tavu­us sijoit­tuu suuri­in kaupunkei­hin ja että jos tämä pros­es­si ei etene Helsingis­sä, se ete­nee Tukhol­mas­sa, Tallinnas­sa tai Berli­inis­sä tms. 

    Tuot­tavu­uske­hi­tys­tä tapah­tuu, mut­ta sil­lä on kattonsa. 

    Asi­as­ta näytään keskustelta­van nyt myös Helsin­gin Uuti­sis­sa, sekä Helsin­gin Sanomis­sa. Jälkim­mäisessä Heik­ki Loikka­nen toteaa, että palkkavaa­timuk­set alenevat, jos kaupun­ki tiivistyy. Tämä ei oikein sovi yhteen työn tuot­tavu­u­den ja sen hin­nan­muo­dos­tuk­sen (palkan perus­teen) kanssa. 

    Pikem­minkin on niin, että vaik­ka tuot­tavu­us kas­vaisi ja tuot­tavimpi­en töi­den ansiot parani­si­vat, ei työl­lisyys kokon­aisuute­na kasva.
    Yhä suurem­pi osa väestöä jää nyt muo­dos­tu­val­la talouden tuotan­torak­en­teel­la väliinputoajiksi. 

    Pitäisikö kehi­tys­tä siis tas­apain­ot­taa? Vai pitäisikö yhä enem­män aset­taa panok­sia metropolin kasvu­un? Jot­ta se kas­vaisi kil­pail­i­jakaupunkien tahdissa?

    Onko tämä strate­gis­es­ti oikea tapa toimia? Eikö myöhäisem­män kaupungis­tu­misen ja alhaisem­man kaupungis­tu­misas­teen lähtöti­lanne kan­nat­taisi kään­tää eduk­si? Eri­lais­tavak­si strate­giak­si? Vai onko men­tävä isom­pi­en perässä? Vaik­ka se johtaisi laa­jaan työtä vail­la jäävien ihmis­ten keskittymään? 

    Aut­taako kasvu vält­tämään aluei­den eriy­tymisen? Miten?

    Kokon­aisu­u­den arvioin­ti olisi nyt oleel­lista. Siihen kuu­luu em. sosi­aal­is­ten seikko­jen huomioimi­nen tuot­tavu­u­den kasvun oheiskus­tan­nuksi­na, mut­ta myös ekol­o­gis­ten seikkojen. 

    Tiivi­in yhdyskun­tarak­en­teen ekologi­nen paremmuus
    perus­tuu ole­tuk­seen raideli­iken­teen vält­tämät­tömyy­destä. Kuitenkin fos­si­ili­ton kumipyöräli­ikenne on läh­es tääl­lä. — Se on var­muudel­la tääl­lä jo tehty­jen ja suun­nitel­tu­jen jät­ti-investoin­tien kuoletusaikana.

    Liiken­net­tä pait­si, jo nyt ovat ilmastopäästöt alhaisem­mat haja-asutusalueella.

    Suurkaupungis­tu­misen hait­ta­puolien huomioimis­es­ta on ole­mas­sa myös 5/2014 julka­istu GPI ja ISEW — indek­seil­lä las­ket­tu ver­tailu. Siinä on sosi­aalisen pääo­man mene­tys­tä ja luon­toar­vo­jen mene­tys­tä sekä resurssiku­lu­tus­ta käsitel­ty huo­mat­tavasti monipuolisem­min kuin tämän keskustelun aloit­ta­neessa keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män raportissa.

  117. Johannes Hir­vaskos­ki:
    Antero – ei ole järkevää sanoa että “estetään Helsin­gin kasvua” – ei kaupun­ki kas­va itses­tään. Se vaatii posi­ti­ivisia päätök­siä verora­han käytöstä. 

    Kaupun­ki nimeno­maan pyrkii kas­va­maan itses­tään (tai sit­ten ei). Vaik­ka kuin­ka paljon veroeu­ro­ja alueelle käytet­täisi­in, se ei kas­va yhdel­läkään henkilöl­lä ellei sinne ole halukkai­ta muut­ta­jia. Kaupun­git (samoin kuin pienem­mät paikkakun­nat) voivat kas­vaa enin­tään yhtä paljon kuin sinne on halukkai­ta muut­ta­jia. Julk­isil­la toimil­la voidaan vain rajoit­taa kasvua tätä poten­ti­aal­ista kasvua pienem­mäk­si, jos ei kaavoite­ta ja/tai tehdä riit­tävää infra­struk­tu­uria. Sen sijaan kasvua ei voi­da luo­da tai uudelleeno­h­ja­ta käyt­tämäl­lä raho­ja paikois­sa, jos­sa ei ole poten­ti­aal­ista kasvua. Sik­si kaupun­gin kas­vamisen rajoit­ta­mi­nen on nimeno­maan oikea ter­mi. Se näkyy kyl­lä rahan käytön rajoit­tamise­na alle sen mitä kasvukysyn­tä vaatisi, mut­ta kyseessä on nimeno­maan rajoittaminen.

  118. Johannes Hir­vaskos­ki: Tämän kon­traamisek­si Osmo ja muut halu­aisi­vat päätel­lä halukku­u­den suo­raan hin­noista. Mut­ta tämä on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä, sil­lä sijoi­tus­näkökul­ma vääristää hin­take­hi­tys­tä niin pahasti.

    Mil­lä tapaa sijoi­tus­näkökul­ma vääristää hin­take­hi­tys­tä? Sijoit­ta­jan näke­mys kuin­ka paljon asun­nos­ta kan­nat­taa mak­saa perus­tuu vuokratuot­toon ja odotet­tuun arvon­nousu­un. Kumpikin näistä tek­i­jöistä perus­tuu asun­non halut­tavu­u­teen. Vai väitätkö, että asun­tomarkki­noil­la on kupla.

  119. Antero: Ei kansan­talout­ta voi pitää tuol­laise­na sul­jet­tuna sys­teem­inä, jos­sa samat työ­paikat syn­tyvät aina samoissa määrin, vain eri paikkoi­hin. Ja sik­si myös Helsin­gin kasvu ja taloudelli­nen men­estymi­nen on hyväk­si muullekin maalle: se tuo Suomeen korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja, jot­ka meni­sivät muuten mui­hin maihin.

    Tai toinen esimerk­ki: tuot­tavu­us kas­vaa paljon nopeam­min kehi­tys­maid­en pahim­mis­sa slum­meis­sa (kos­ka lähtö­ta­so on niin alhainen). Pitäisikö siis mei­dän tietois­es­ti slum­mi­ut­taa koko Suo­mi, jos tuot­tavu­u­den kasvu on paljon tärkem­pää kuin sen taso?

    Kil­pailu glob­al­isaa­tioyri­tyk­sistä on oma kysymyk­sen­sä. Näi­den sijoit­tumi­nen ei kuitenkaan edel­lytä kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä tai suurenevaa asukasti­heyt­tä eikä työtilo­jen kalleut­ta. Helsingis­sä on jo mit­tavaa korkean tason koulu­tus­ta ja vas­taavaa työvoimaa sekä tukipalvelu­ja. Tiivistämisen kasautu­mishyödyt saavute­taan ver­rat­en varhain kaupungis­tu­mises­sa ja varsinkin pääkaupungis­sa, jos­sa korkean tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tio on jo läs­nä vah­vasti (korkea­palkkainen koulu­tus, tutkimus, viestin­tä, hallinto, pääkont­tori­toim­inta, rahoi­tus ja vaku­u­tus, kon­sul­toin­ti ja tukipalve­lut, etc).

    Olem­me­han toki samaa mieltä nyt, että Helsin­gin tuot­tavu­u­den ja myös työl­lisyy­den on kasvet­ta­va, jot­ta Helsin­ki olisi kil­pailukykyi­nen. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta tai edel­lytä kaupun­gin edelleen tiivistämistä tai seg­re­gaa­tion edelleen edistämistä.

    Kun erään Helsin­gin työ­paik­ka-alueen yri­tyk­siltä kysyt­ti­in tutkimuk­ses­sa niiden sijoit­tumisen osalta tärkeimpiä vaikut­tavia tek­i­jöitä, läh­es kaik­ki mainit­si­vat lyhyen etäisyy­den Helsin­gin ydinkeskus­taan ja myös yri­tyk­sen saavutet­tavu­u­den. Yri­tyk­sil­lä ei kuitenkaan havait­tu ole­van samal­la työ­paik­ka-alueel­la tois­t­en­sa kanssa tekemistä. Min­ulle on muotoutunut se käsi­tys, että yhteys Helsin­gin ydinkeskus­taan on monille yri­tyk­sille enem­män imagolli­nen kuin itse tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­va. On kuitenkin tot­ta, että tiety­il­lä toimi­aloil­la keskustaläheisyys on tärkeää tuot­tavu­udelle ja se on myös käynyt ilmi eräis­sä toimi­alo­jen TFP tutkimuksissa. 

    Rizov et al paperis­sa kuvan 1 käyrä ei ala nol­lapop­u­laa­ti­oti­hey­destä enkä itsekään ole käsitel­lyt tätä rajaa. Kaupunkien varhaiske­hi­tyk­sessä kasautu­mise­dut ovat kiis­tat­tomat, mut­ta me olemme Helsin­gin tapauk­ses­sa kiin­nos­tunei­ta tuot­tavu­uskasvun U‑käyrästä sen mak­simin molem­min puolin, kos­ka Helsin­ki on mak­simin luul­tavasti jo ylit­tänyt. Tuot­tavu­u­den kasvul­la on oma U‑käyränsä ja tuot­tavu­udel­la omansa ja kasvukäyrän mak­si­mi on alhaisem­mal­la asukasti­hey­del­lä kuin tuot­tavu­uskäyrän. Huo­maa, että kun viit­tasin kasvun yhtey­teen kuvaan 1, käytin sanaa “osin” kun ver­tautin sitä kuvan 1 käyrän derivaattaan.

  120. Johannes Hir­vaskos­ki: Liiken­net­tä pait­si, jo nyt ovat ilmastopäästöt alhaisem­mat haja-asutusalueella. 

    Niin on, kos­ka haja-asu­tusalueel­la tehtävän työn tehokku­us on niin paljon alhaisem­pi, ettei ole varaa kuluttaa.

    Yritä nyt päät­tää, minkä puoles­ta yrität argumentoida.

  121. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Pikem­minkin on niin, että vaik­ka tuot­tavu­us kas­vaisi ja tuot­tavimpi­en töi­den ansiot parani­si­vat, ei työl­lisyys kokon­aisuute­na kasva.
    Yhä suurem­pi osa väestöä jää nyt muo­dos­tu­val­la talouden tuotan­torak­en­teel­la väliinputoajiksi. 

    Todel­lis­ten väli­in­putoa­jien osu­us kas­vaa mitä köy­hem­mästä maas­ta on kyse. Kehi­tys­maid­en suurkaupungeis­sa melkein kaik­ki ovat välin­putoa­jia. Mut­ta kehit­tyvis­sä mais­sa suurim­malle osalle löy­de­tään jotain tekemistä, ainakin palvelu­aloil­la. Kaik­ki eivät ole niin fik­su­ja että pär­jäsi­ivät hit­saa­ji­na Pon­s­sel­la, mut­ta kahvi­latyön­tek­i­jöik­si kyllä.

    Johannes Hir­vaskos­ki:

    Aut­taako kasvu vält­tämään aluei­den eriy­tymisen? Miten? 

    Kun fyysi­nen etäisyys aluei­den välil­lä pysyy pienenä niin alueelli­nen eriy­tymi­nen ei häir­itse niin paljon. Köy­hä voi ostaa H&M:stä vaat­teet design by joku filmitähti ja vetää aurinko­l­a­sit nenälle ja lähteä Wes­t­endin rantarait­ille käve­lylle ilman että hän­tä katot­taisi­in kieroon. Maal­la köy­hä ei saa edes kävel­lä kar­tanon koivuku­jaa pitkin, puhu­mat­takaan että saisi met­sästää ja kalas­taa. Ja tämä ei ole mikään vit­si, näin on mulle eräs tut­tu köy­hänä itseään pitävä maalais­pariskun­ta ker­tonut. Maal­la on tiuk­ka nokkimisjärjestys kuka saa tehdä mitä. Jos köy­hän per­heen fik­su nuori jää maalle asumaan sel­l­aisi­in oloi­hin niin se on sosi­aal­is­ten pääo­man mene­tys­tä jos mitä!

    Johannes Hir­vaskos­ki:

    Tiivi­in yhdyskun­tarak­en­teen ekologi­nen paremmuus
    perus­tuu ole­tuk­seen raideli­iken­teen vält­tämät­tömyy­destä. Kuitenkin fos­si­ili­ton kumipyöräli­ikenne on läh­es tääl­lä. – Se on var­muudel­la tääl­lä jo tehty­jen ja suun­nitel­tu­jen jät­ti-investoin­tien kuoletusaikana. 

    Ei ole vielä. Sähköau­tot ovat Suomen pitkien etäisyyk­sien olo­suhteis­sa hyödyt­tömiä, ja muut korvike­polt­toaineet ovat kalli­im­mat kun ben­sa tai diesel, eli vaatii yhteiskun­nan tukea. 

    Autois­sa yhtä suuri onghel­ma kuin ilmastopäästöt ovat ruuhkat ja toisaal­ta kuskien käytös. Autot ovat muut­tuneet hienos­tuneem­mik­si ja niis­sä on enem­män hevosvoima­ia ja pakop­utkesta tulee pelkkää vesi­höyryä mut­ta kuskit ovat samo­ja junt­te­ja kuin ennen. Lisäk­si nykyau­to­jan ajo­val­ot eivät edes pala ellei ole pilkkopimeää ja vilkku­val­okin näyt­tää puut­tuvan kokonaan.

    Sik­si moni meistä halu­aa kulkea raide­liken­teel­lä joka kaupunki­matkoila on yhtä nopea kuin autot, ja miel­lyt­tävämpi. Her­mot eivät ole niin kireäl­lä kuin automatkan aikana. 

    Johannes Hir­vaskos­ki:

    Liiken­net­tä pait­si, jo nyt ovat ilmastopäästöt alhaisem­mat haja-asutusalueella. 

    Maaseu­tu­taa­jamien ilmas­sa lei­juu talo­jen puuläm­mi­tyk­sen takia paljon enem­män haitallisia hiukka­sia kuin kaupunki­taa­jamis­sa jois­sa läm­mitetään kaukolämmöllä.

  122. Ratkaisu on ole­mas­sa: Näk­isin, että nykyti­lanteessa paras ratkaisu olisi tuo­da vähem­mistörak­en­ta­jak­si val­ti­olli­nen tai kun­nalli­nen raken­nusy­htiö, joka tyy­ty­isi maltil­lisi­in voit­toi­hin. Tämä käytän­nössä ter­ve­hdyt­täisi koti­maisia asun­tomarkki­noi­ta huomattavasti.

    Het­kel­liset voitot eivät tässä ole oleel­lista, vaan paikan halut­tavu­us, siis neliöhinnat. 

    Kaik­ki järkevät kaupun­git ja kun­nat rahas­ta­vat paikan halut­tavu­u­den, joko kiin­teistöveroina tai eri­laisi­na tontinvuokrajärjestelyinä.

    Julkiset organ­isaa­tiot eivät pysty rak­en­tamis­sakaan samaan kus­tan­nuste­hokku­u­teen kuin yksi­tyiset. On sitä kokeiltu.

    Kiin­teistövero- ja ton­tin­vuokra­jär­jestelmis­sä olisi toki kehit­tämisen varaa.

  123. Kalle:
    Minus­ta tuo­takaan raport­tia ei pidä nui­jia kokon­aan. Nyt ollaan liikaa jakolin­jo­jen eripuo­lil­la ja rum­mute­taan vain omaa totu­ut­ta ymmärtämät­tä toisen ideaa. Todel­lisu­udessa kaupun­git eivät tule toimeen ilman elävää maaseu­tua, eikä maaseu­tu ilman kaupunkeja. 

    Tässä kokon­aisu­udessa tarvi­taan Helsin­ki, joka ymmärtää oman merk­i­tyk­sen­sä kokon­aisu­udessa. Helsin­gin pitää ottaa paikkansa Suomen ain­oanan keskikokoise­na kaupunk­i­na ja lopet­taa pelleily haja-asu­tus- ja viher­aluei­den kanssa. Helsin­gin pitää kas­vaa kauoink­i­na ja keskit­tyä siihen: sekaisin asun­to­ja ja toim­i­ti­laa, tiivis ruu­tukaa­va ja umpiko­rt­telit kuu­teen ker­rokseen. Ei Helsin­ki tarvitse yhtään omakoti­taloa ja epäon­nis­tuneet lähiökokeilut on syytä jyrätä mitä pikimmin.

    Jos Helsin­ki ei kykene kas­va­maan kaupunk­i­na, sen paikan ottaa joku muu. Aikaisem­min olisi voin­ut sanoa, että toden­näköis­es­ti Turku, kun­han pää­sevät eroon keskinäis­es­tä riitelystään, mut­ta nyt se voi olla esimerkik­si Tallinna. 

    Keskinäi­nen riite­ly on type­r­ää, siinä olet oike­as­sa. Helsin­ki tarvit­see sata­mansa, lento­kent­tän­sä ja mon­et muut kulkuy­hteyten­sä sekä eri­laiset yri­tyk­sen­sä. Niiden työ­paikois­sa on se ydin, jon­ka ympärille ter­ve kaupun­ki asukkaineen rakentuu. 

    Asun­not ter­veis­sä kaupungeis­sa ovat aina tavoit­telemisen arvoisia, mut­ta juuri sen vuok­si en tuo­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non mallia lainkaan ymmär­rä. Onhan kai aivan hölmöä pois­taa sel­l­aisel­la yrit­teliäisyy­den, mm. opiskelu­un liit­tyvän vaivan­näön ja kovem­man työn­teon moti­ivi, jos asun­non hyväl­lä paikalla voit saa­da ilman sen kum­mem­paa todel­lista työn­tekoa sen eteen, vain lait­ta­mal­la paper­it jonoon. Onko tuos­sa yksi maamme heikon tilanteen syy?

    Asun­nos­ta kaupun­gin keskus­tan lähel­lä pitääkin tehdä tavoit­telemisen arvoisia. Onpa­han sil­loin jotakin, mitä voi ainakin tavoitel­la. Asun­to­jen kova hin­ta Helsin­gin keskus­tas­sa ja sen ympäril­lä, ns. hyvil­lä alueil­la, on mielestäni oikeas­t­aan täysin ter­ve ilmiö. 

    Ongel­ma syn­tyy sil­loin siitä, jos kaupunkia raken­netaan ja tiivis­tetään liikaa. Sil­loin se houkutin työn­te­olle saat­taa kado­ta, jos kuka hyvän­sä tyhjä­tasku, tai maankiertäjä, voi saa­da läh­es saman­laisen asun­non kuin sinä itse, vain suurin pon­nis­tuksin. Sel­l­ainen poli­ti­ik­ka, joka tuol­laista menoa suosii, on mielestäni lähin­nä haitak­si kaupun­gin lisäk­si koko maalle. 

    Helsin­gin tulee säi­lyä houkut­tel­e­vana kaupunk­i­na, vaik­ka sit­ten hin­tavin asun­noin, mut­ta ennenkaikkea tarpeek­si suju­vin ja monipuolisin liiken­ney­hteyksin, joista osan tulee olla edullisia. Lop­ut voivat olla sit­ten vaik­ka ylel­lisiä, kun­han ovat houkuttelevia! 

    Ansain­tamah­dol­lisu­udet lisäävät aivan var­masti kaupun­gin houkut­tele­vu­ut­ta! Niitä pitää vain saa­da lisää …

  124. Johannes Hir­vaskos­ki:

    Halukku­u­den osalta voi tode­ta että osa halu­aa, osa ei. Laa­jois­sa ja tois­te­tuis­sa kyse­ly­tutkimuk­sis­sa suo­ma­laiset edelleen pitävät omako­ti­a­sum­ista parem­pana. Tämän kon­traamisek­si Osmo ja muut halu­aisi­vat päätel­lä halukku­u­den suo­raan hin­noista. Mut­ta tämä on älyl­lis­es­ti epäre­hellistä, sil­lä sijoi­tus­näkökul­ma vääristää hin­take­hi­tys­tä niin pahasti.

    Ymmär­ret­tävästä poli­it­tis­es­ti motivoituneesta syys­tä keskus­tan työryh­mä halu­aa vedo­ta kyse­ly­tutkimuk­si­in, jos­sa mon­et ilmoit­ta­vat asun­toi­hanteek­si omako­ti­a­sumisen. Samaan aikaan ihmiset kuitenkin halu­a­vat, että tämä omas­sa rauhas­sa luon­non keskel­lä sijait­se­va omakoti­ta­lo sijait­see hyvien julk­isten ja yksi­ty­is­ten palvelu­iden läheisyy­dessä. Hämäräk­si jää, miten täl­lainen yhtälö toteutetaan yhdyskun­ta­su­un­nit­telun ja markki­noiden keinoin.

    Kaiken­lai­sista taloudel­li­sista reunae­hdoista irrotet­tu­jen asum­isunelmien (jot­ka ihmiset var­maan itsekin tietävät unelmik­si) takia keskus­tan työryh­mä halu­aa teesken­nel­lä, että ihmiset eivät osaisi opti­moi­da asum­is­toiveitaan suh­teessa taloudel­lisi­in resurs­sei­hin asun­tomarkki­noil­la. Tässä mielessähän kaik­ki asu­vat jo ”unel­ma-asun­nos­saan”: http://www.yss.fi/yks2010-2_07-lapintie.pdf

    Moni var­masti halu­aisi asua myös 100 euroa mak­savas­sa 100-neliöisessä asun­nos­sa suuren kaupun­gin keskus­tas­sa. Päät­telisikö työryh­mä tästä, että täl­lainen toive/unelma pitää ottaa asun­to- ja alue­poli­ti­ikan (yhdek­si) ohjenuoraksi?

  125. Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen lehdessä on 21.8.2014 ollut jut­tu työ­paikko­jen kehi­tyk­ses­tä vuo­den 2008 notkah­duk­sen jälkeen:

    Työvoimatutkimuk­sen vuosikeskiar­vos­ta las­ket­tu Helsin­gin kokon­aistyö­paikkamäärä oli 417 300 vuon­na 2013. Tämä oli pros­entin enem­män kuin edel­lisen huip­pu­vuo­den 2008 työ­paikkamäärä. Kaikki­aan kokon­aistyö­paikkamäärä kasvoi 4 050:llä viidessä vuodessa. Muul­la pääkaupunkiseudul­la vuo­den 2008 työ­paikkamäärästä jääti­in jäl­keen 600 työ­paikan (0,3 pros­entin) ver­ran. Kehysalueel­la vaje oli myös 600 työ­paikkaa (0,6 pros­ent­tia). Helsin­gin seudun ulkop­uolis­es­ta maas­ta oli kadon­nut 77 000 työ­paikkaa eli 4,3 pros­ent­tia työ­paikkavaran­nos­ta. Vuon­na 2013 Helsin­gin osu­us koko seudun työ­paikoista oli 55 pros­ent­tia ja koko maan työ­paikoista 17 prosenttia. 

    Että niin huonos­ti Helsingis­sä on pär­jät­ty muuhun maa­han ver­rat­tuna.

  126. juk­ka heikki­nen:

    Kun tarkastel­laan 2000-lukua, niin muu Suo­mi on saanut työ­paikko­ja lisää noin 50000 kun väkeä on tul­lut lisää 77000. Helsin­ki taasen on saanut samaan aikaan 14000 työ­paikkaa lisää kun väkeä on tul­lut lisää 57000. 

    Suh­teutetaan­pas tämä pinta-alaan.

    Muu Suo­mi (338 000 km^2):

    0,14 työ­paikkaa per km^2
    0,22 asukas­ta per km^2

    Helsin­ki (215 km^2):

    65,11 työ­paikkaa per km^2
    265,12 asukas per km^2

    Tosi tehokas­ta tuo kasvu tuol­la muu Suomessa.

  127. Johannes Hir­vaskos­ki: Antero – ei ole järkevää sanoa että “estetään Helsin­gin kasvua” – ei kaupun­ki kas­va itses­tään. Se vaatii posi­ti­ivisia päätök­siä verora­han käytöstä.

    Helsingis­sä kaupun­gin investoin­nit uuteen asuinalueeseen ovat noin 700€ ker­rosneliöltä. Ja Helsin­ki saa niistä ton­teista noin 700€ ker­rosneliöltä. Eli kyl­lä, kaupun­ki rahoit­taa uud­is­rak­en­tamista. Mut­ta ei, tämä ei suo­ranais­es­ti mak­sa veron­mak­sajille mitään.

  128. Ratkaisu on ole­mas­sa: Niin­pä.

    Tosin kaavoitus­mo­nop­o­li on myös kun­nal­lis­demokra­t­ian tärkeä kulmakivi.

    Näk­isin, että nykyti­lanteessa paras ratkaisu olisi tuo­da vähem­mistörak­en­ta­jak­si val­ti­olli­nen tai kun­nalli­nen raken­nusy­htiö, joka tyy­ty­isi maltil­lisi­in voittoihin. 

    Jaa, että kun­nalli­nen raken­nusy­htiö siis myisi rak­en­ta­mansa asun­non vaikka­pa 50 000 e halvem­m­mal­la mitä naapuritalossa? 

    Mis­tä voi ilmoit­tau­tua asun­to­jen haku­jonoon? Saako ilmoit­tau­tua vaikkei edes asu­isi pks?

  129. juk­ka heikki­nen:
    Kun erään Helsin­gin työ­paik­ka-alueen yri­tyk­siltä kysyt­ti­in tutkimuk­ses­sa niiden sijoit­tumisen osalta tärkeimpiä vaikut­tavia tek­i­jöitä, läh­es kaik­ki mainit­si­vat lyhyen etäisyy­den Helsin­gin ydinkeskus­taan ja myös yri­tyk­sen saavutet­tavu­u­den. Yri­tyk­sil­lä ei kuitenkaan havait­tu ole­van samal­la työ­paik­ka-alueel­la tois­t­en­sa kanssa tekemistä. Min­ulle on muotoutunut se käsi­tys, että yhteys Helsin­gin ydinkeskus­taan on monille yri­tyk­sille enem­män imagolli­nen kuin itse tuot­tavu­u­teen vaikuttava.

    Oon se hhyvä että keskusta­lainen politruk­ki tietää yri­tyk­siä parem­min, mis­sä niiden pitäisi sijaita!

  130. R.Silfverberg: Kun fyysi­nen etäisyys aluei­den välil­lä pysyy pienenä niin alueelli­nen eriy­tymi­nen ei häir­itse niin paljon. Köy­hä voi ostaa H&M:stä vaat­teet design by joku filmitähti ja vetää aurinko­l­a­sit nenälle ja lähteä Wes­t­endin rantarait­ille käve­lylle ilman että hän­tä katot­taisi­in kieroon. Maal­la köy­hä ei saa edes kävel­lä kar­tanon koivuku­jaa pitkin, puhu­mat­takaan että saisi met­sästää ja kalas­taa. Ja tämä ei ole mikään vit­si, näin on mulle eräs tut­tu köy­hänä itseään pitävä maalais­pariskun­ta ker­tonut. Maal­la on tiuk­ka nokkimisjärjestys kuka saa tehdä mitä. Jos köy­hän per­heen fik­su nuori jää maalle asumaan sel­l­aisi­in oloi­hin niin se on sosi­aal­is­ten pääo­man mene­tys­tä jos mitä! 

    Jot­ta tarkastelu olisi merk­i­tyk­sel­listä niin todet­takoon, että juuri kukaan ei asu enää kar­tanoiden näköpi­iris­sä. Har­va asuu Helsingis­sä. Moni asuu pääkaupunkiseudul­la. Melkein kaik­ki asu­vat pikkukaupungeissa.

  131. Tääl­lä on keskustelus­sa perustel­tu että kaupungis­tu­mi­nen on huono hom­ma ja esimerkik­si nos­tet­tu Helsin­gin kaupun­ki ja sen väestöntiheys. 

    Kuitenkin kun puhutaan aidas­ta eikä aidan seipäistä, niin ei voidaan puhua hallinnol­lis­es­ta alueesta Helsin­gin kaupun­ki. Yhtä hyvin voitaisi­in puhua Lon­toon kohdal­la hallinnol­lis­es­ta alueesta Lon­don City, jon­ka asukasluku on 8 600 ja asukasti­heys 2 996 as/km². Cityssä työsken­telee muuten päivit­täin noin 300 000 henkilöä. Eri­lais­ten Cityä koske­vien luku­jen tui­jot­ta­mi­nen on kohta­laisen merk­i­tyk­setön­tä, kun kom­men­toidaan kaupungis­tu­mista, näin on myös Helsin­gin kaupungin.

    Kun puhutaan Helsingistä ja halu­taan miet­tiä miten kaupungis­tu­mi­nen sujuu suomes­sa, pitää kat­soa joko Helsin­gin työssäkäyn­tialuet­ta tai Helsin­gin seu­tukun­taa. Vierail­la kielil­lä usein puhutaan ter­mil­lä met­ro­pol­i­tan area.

    Asia selviää esim. aja­tusko­keel­la. Jos pääkaupunkiseudun kun­nat yhdis­tet­täisi­in yhdek­si suurkun­naksi jol­lain mahtipäätök­sel­lä, niin esim. yllä käyte­tyt väestön­ti­heyslu­vut muut­tuvat. Onko mah­dol­lista, että täl­laisen hallinnol­lisen päätök­sen seu­rauk­se­na kaupungis­tu­misen hyödyt tai hai­tat muuttuvat?

    Nuut­ti

  132. Rapor­tis­sa kyseenalais­te­taan seudun asun­to­jen lisärak­en­tamisen tarve mm. käyt­täen varsin tarkoi­tushakuis­es­ti HSY:n Asun­tora­portista löy­tyvää tietoa, minkä mukaan Pääkaupunkiseudul­la on 40 000 asun­toa, jois­sa ei ole vak­i­naisia asukkai­ta. HSY kuitenkin antaa usei­ta varauk­sia, joiden mukaan tämä tieto koos­t­uu useista tek­i­jöistä ja suo­ranai­sista rek­isterivirheistä, eikä tieto sel­l­aise­naan ker­ro tyhjien asun­to­jen määrästä.
    En tiedä mis­tä on peräisin tieto, jon­ka mukaan piilokont­torit eivät olisi tässä 40 00:ssa mukana. Asun­to- ja huonei­s­torek­ister­iä päivitetään varsi­naisil­la raken­nusten käyt­tö­tarkoi­tusten muu­tok­sil­la, mut­ta yksit­täis­ten huoneis­to­jen käyt­tö­tarkoi­tus ei muu­tu toimis­tokäytössä. Piilokont­tor­e­i­ta syn­tyi kan­takaupunki­in 1970-luvul­la noin 8000. Juuri kan­takaupungis­sa, keskus­tan liepeil­lä “tyhjien” asun­to­jen osu­udet ovat suurim­mat, n. 20 %. Esikaupungeis­sa osu­udet ovat viiden pros­entin tuntumassa.
    Keskustapuolueen selvi­tyk­sessä olete­taan myös, että muut­to­jen aiheut­ta­man ns. varau­man ei tarvit­sisi olla näin suuri. Pääkaupunkiseudul­la kuitenkin lasken­nal­lis­es­ti joka viides asukas, 200 000 henkeä muut­taa vuo­den aikana, eli huo­mat­tavasti use­am­min kuin maas­sa keskimäärin. Siten muut­to­jen vaiku­tus tilapäis­es­ti tyhji­in asun­toi­hin on huomattava.
    Asun­noista osa on myös kakkosasun­toina. Suomen pääkaupun­gin keskeisim­mil­lä paikoil­la ole­vis­sa uusis­sa talois­sa kol­ma­sosa, jopa puo­let asun­noista saat­taa olla tilapäiskäytössä. Täl­lainen käyt­tö päin­vas­toin lisää asun­to­jen rak­en­tamis­tarvet­ta kuin vähentää.
    Senkin olisi voin­ut maini­ta, että pääkaupunkiseudun asun­tokan­nas­ta on kuitenkin suurem­pi osa vak­i­nais­es­ti asut­tu­ja kuin maas­sa keskimäärin.

  133. max: Jot­ta tarkastelu olisi merk­i­tyk­sel­listä niin todet­takoon, että juuri kukaan ei asu enää kar­tanoiden näköpi­iris­sä. Har­va asuu Helsingis­sä. Moni asuu pääkaupunkiseudul­la. Melkein kaik­ki asu­vat pikkukaupungeissa. 

    Pikkukaupun­git ovat var­maan mukavia paikko­ja asua niille jot­ka ovat syn­tyneet niis­sä ja riit­tävän kel­lokkaaseen perheeseen. 

    Sil­loin kun olin nuori ja valmis­tu­mis­vai­heessa ole­va teekkari, kysyin työ­paiko­ja mon­es­ta pikkukaupunkei­hin sijoit­tuneista yri­tyk­sistä, ajatuk­se­na säästää asumiskus­tan­nuk­sist­sa. Mut­ta en saanut töitä. Helsingistä olen aina saanut töitä. 

    Pikkukaupunkien työ­paikat on varat­tu niiden omile pojille ja tytöille tai sit­ten pitää olla jokin eri­tyi­nen meri­it­ti. Näin ker­ran TV-doku­mentin jos­sa Myl­lykosken paperite­htaalle palkat­ti­in englan­ti­lainen IT-suun­nit­teli­ja. Syy hänen palkkaamiseen oli että hän oli toiselta ammatil­taan jalka­pal­loil­i­ja, ja pääsi Myl­lyoskem Pal­lon liiga­joukkueeseen! Ei noi­hin paikkaun­ti­in halu­ta hesalaisia töi­hin, näin se vain on. 

    Se että mik­si Helsingis­sä on vähem­män työ­paikko­ja syn­tynyt sun­hteessa muuhun maa­han tuona maagise­na tarkastelu­a­jan­jak­sona joka on kepu­lais­tutk­i­joiden itse val­it­se­ma, johtu siitä että Helsingis­sä on elämän­ti­lanteeltaan enem­män sel­l­aisia ihmisiä jot­ka eivät voi tehdä töitä. Helsingistä on aina ne jot­ka ovat halun­neet, saanut töitä, jos ei ole liian vaativa.

  134. Sakke:
    Asun­not ter­veis­sä kaupungeis­sa ovat aina tavoit­telemisen arvoisia, mut­ta juuri sen vuok­si en tuo­ta sosi­aalisen asun­to­tuotan­non mallia lainkaan ymmär­rä. Onhan kai aivan hölmöä pois­taa sel­l­aisel­la yrit­teliäisyy­den, mm. opiskelu­un liit­tyvän vaivan­näön ja kovem­man työn­teon moti­ivi, jos asun­non hyväl­lä paikalla voit saa­da ilman sen kum­mem­paa todel­lista työn­tekoa sen eteen, vain lait­ta­mal­la paper­it jonoon. Onko tuos­sa yksi maamme heikon tilanteen syy? 

    Sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa on muu­un­lais­takin kuin vain kaupun­gin vuokratalot. 

    Esi­im asum­isoikeusasun­not ovat kanssa sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa. Niihin päästääk­seen pitää mak­saa 20.000–30.0000 euroa kyn­nys­ra­haa. Vuokra on suun­nilleen sama kuin vuokrat­alois­sa, mut­ta kyn­nys­ra­ha takaa sen että kaiken pahimpia juop­po­ja ei tule naapureiksi. 

    Asum­isoikeusjär­jestelmän ongel­ma on se että suurin osa asun­noista omis­taa yksi ain­oa kiin­teistöomis­ta­ja eli VVO:n tytäry­htiö Suomen Asum­isoikeus Oy, ja sil­lä on markki­na­jo­hta­ja-ase­mas­sa mah­dol­lisu­us määrätä vuokran tason. Aikaisemin toim­i­joi­ta oli use­ampia mut­ta tämä on ostanut ne muut pois. Bisnes on siis hyvin kan­nat­tavaa. Sik­si mon­et Suomen Asum­isoikeus Oy:n asukkaat ovat äänestäneet jaloil­laan kun on ollut taloudel­lis­es­ti mah­dol­lista, ja ostanut oman asun­non. Niin teki myös mei­dän perhe.

    Helsin­gin kaupungilla on ymmärtääk­seni yhä oma aasum­isoikeusy­htiö, sen talot on raken­net­tu omakus­tan­nush­in­taan kaupun­gin ton­teille kuten HITAS:it (kor­jatkaa jos olen väärässä) , ja vuokrat ovat alem­mat, mut­ta jono niihin kohteisin on pitkä.

  135. juk­ka heikki­nen: Kil­pailu glob­al­isaa­tioyri­tyk­sistä on oma kysymyk­sen­sä. Näi­den sijoit­tumi­nen ei kuitenkaan edel­lytä kaupunki­rak­en­teen tiivistämistä tai suurenevaa asukasti­heyt­tä eikä työtilo­jen kalleut­ta. Helsingis­sä on jo mit­tavaa korkean tason koulu­tus­ta ja vas­taavaa työvoimaa sekä tukipalvelu­ja. Tiivistämisen kasautu­mishyödyt saavute­taan ver­rat­en varhain kaupungis­tu­mises­sa ja varsinkin pääkaupungis­sa, jos­sa korkean tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tio on jo läs­nä vah­vasti (korkea­palkkainen koulu­tus, tutkimus, viestin­tä, hallinto, pääkont­tori­toim­inta, rahoi­tus ja vaku­u­tus, kon­sul­toin­ti ja tukipalve­lut, etc). 

    Sinä nyt argu­men­toit itseäsi vas­taan. Väi­tit, että Pari­isin keskit­tymä noista glob­al­isaa­tioyri­tyk­sistä olisi tehokkaampi ja parem­pi ken­san­taloudelle hajau­tuneena. Nyt niiden sijoit­tumi­nen onkin “eri kysymys”. Itse nos­tit ne oman väit­teisi perus­tak­si, joten kyseessä on mitä suurem­mis­sa määrin sama kysymys. Min­un väit­teeni nimeno­maan oli, että ne yri­tyk­set eivät sijoitu muualle kuin suurkaupunkei­hin. Sik­si Suomes­sa vas­taa­vat työ­paikat voivat sijoit­tua vain Helsinki­in. Ja jos Helsin­gin ei anneta kas­vaa, niitä ei voi sijoit­tua lisää tänne. Täl­löin kansan­talous menet­tää huo­mat­tavasti, kos­ka se menet­tää pon­tenti­aal­isia korkeim­man tuot­tavu­u­den työpaikkoja.

    Olem­me­han toki samaa mieltä nyt, että Helsin­gin tuot­tavu­u­den ja myös työl­lisyy­den on kasvet­ta­va, jot­ta Helsin­ki olisi kil­pailukykyi­nen. Tämä ei kuitenkaan tarkoi­ta tai edel­lytä kaupun­gin edelleen tiivistämistä tai seg­re­gaa­tion edelleen edistämistä. 

    Jos Helsinki­in ei tehdä mah­dol­lisek­si sijoit­taa korkean tuot­tavu­u­den työ­paikko­ja, ne menevät mui­hin mai­hin. Ja jos halu­taan lisää työ­paikko­ja Helsinki­in, niille tarvi­taan työn­tek­i­jöitä. Mikä vaatii lisää henkilöitä. Ja kun maa­ta ei tule lisää, niitä lisää henkilöitä saadaan mah­tu­maan alueelle vain tiivistämällä.

    Kun erään Helsin­gin työ­paik­ka-alueen yri­tyk­siltä kysyt­ti­in tutkimuk­ses­sa niiden sijoit­tumisen osalta tärkeimpiä vaikut­tavia tek­i­jöitä, läh­es kaik­ki mainit­si­vat lyhyen etäisyy­den Helsin­gin ydinkeskus­taan ja myös yri­tyk­sen saavutet­tavu­u­den. Yri­tyk­sil­lä ei kuitenkaan havait­tu ole­van samal­la työ­paik­ka-alueel­la tois­t­en­sa kanssa tekemistä. Min­ulle on muotoutunut se käsi­tys, että yhteys Helsin­gin ydinkeskus­taan on monille yri­tyk­sille enem­män imagolli­nen kuin itse tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­va. On kuitenkin tot­ta, että tiety­il­lä toimi­aloil­la keskustaläheisyys on tärkeää tuot­tavu­udelle ja se on myös käynyt ilmi eräis­sä toimi­alo­jen TFP tutkimuksissa. 

    Sil­lä ei ole mitään väliä onko hyö­ty imagolli­nen (jos­ta siitäkin tulee kyl­lä ihan rahal­lista hyö­tyä yri­tyk­selle) vain tuot­tavu­udelli­nen. Niin kauan kuin yri­tyk­set halu­a­vat sijoit­tua iso­jen kaupunkien keskus­ta-alueelle, niil­lä alueil­la on todel­li­nen etu työ­paikko­jen ja tehokku­u­den luon­nis­sa. Se, johtuuko se “vääristä” syistä on yhden­tekevää. Nyky­maail­mas­sa keskusjo­hdol­la ei ole mah­dol­lisu­ut­ta määrätä yri­tys­ten paikasta.

    Rizov et al paperis­sa kuvan 1 käyrä ei ala nol­lapop­u­laa­ti­oti­hey­destä enkä itsekään ole käsitel­lyt tätä rajaa. Kaupunkien varhaiske­hi­tyk­sessä kasautu­mise­dut ovat kiis­tat­tomat, mut­ta me olemme Helsin­gin tapauk­ses­sa kiin­nos­tunei­ta tuot­tavu­uskasvun U‑käyrästä sen mak­simin molem­min puolin, kos­ka Helsin­ki on mak­simin luul­tavasti jo ylit­tänyt. Tuot­tavu­u­den kasvul­la on oma U‑käyränsä ja tuot­tavu­udel­la omansa ja kasvukäyrän mak­si­mi on alhaisem­mal­la asukasti­hey­del­lä kuin tuot­tavu­uskäyrän. Huo­maa, että kun viit­tasin kasvun yhtey­teen kuvaan 1, käytin sanaa “osin” kun ver­tautin sitä kuvan 1 käyrän derivaattaan. 

    Kuva ei ala nol­las­ta, mut­ta yhtälö (joka on esitet­ty tek­stis­sä) saavut­taa derivaatan mak­simi­ar­von­sa nollassa.

    Kuten aiem­min totesin, tuot­tavu­u­den kasvu on yhden­tekevää kokon­ais­tuot­tavu­u­den kannal­ta. Uusi työ­paik­ka Helsingis­sä tuot­taa keskimäärin enem­män kuin Ähtäris­sä. Sil­lä kum­mas­sa tuot­tavu­us kas­vaa enem­män ei ole väliä ennen kuin tuot­tavu­userot ovat tasautuneet.

    Toisaal­ta väite, että Helsin­ki olisi jo ylit­tänyt tuot­tavu­uskasvun käyrän mak­simiko­hdan on hyvin kyseenalainen, kos­ka sille on tun­tunut ole­van lähin­nä anek­doot­tista tukea. Oleel­lista on, että tuo ain­oa tutkimus, joka tähän men­nessä on linkat­tu tut­ki aluei­ta, ei kaupunke­ja. Ja ver­ran­nol­lisel­la alueel­la Helsin­gin seudun asukasti­heys on vielä niin pieni, että se osuu siihen keskim­mäiseen kategoriaan.

  136. R.Silfverberg:Sil­loin kun olin nuori ja valmis­tu­mis­vai­heessa ole­va teekkari, kysyin työ­paiko­ja mon­es­ta pikkukaupunkei­hin sijoit­tuneista yri­tyk­sistä, ajatuk­se­na säästää asumiskus­tan­nuk­sist­sa. Mut­ta en saanut töitä. Helsingistä olen aina saanut töitä. 

    Pikkukaupunkien työ­paikat on varat­tu niiden omile pojille ja tytöille tai sit­ten pitää olla jokin eri­tyi­nen meriitti.

    Näin­hän se on. Kyl­lä pikkukaupunkien fir­mat tietää, että on ihan turha palkata mui­ta kuin paikallisia. Muual­ta tulleet häipyvät pikkukaupungeista nopeam­min kuin ehtii kissaa sanoa, tyyp­il­lis­es­ti heti kun vain pää­sevät. Jos palkkaa paikkakunnal­ta kotoisin ole­van, se saat­taa jopa jäädä maisemiin. 

    Varsinkin Helsingistä kotoisin ole­vat eivät var­masti jää pienelle paikkakun­nalle kuin tasan sik­si aikaa, kun on pakko.

    Tämäkin ongel­ma vain alle­vi­ivaa sitä, että pie­nil­lä paikkakun­nil­la on rekry­toin­tion­gelmia. Jos hake­muk­ses­sa lukee että muut­taa peräkylälle vai­mon perässä, joka on sieltä kotoisin niin ihan var­masti auttaa.

    Minus­ta myös Hir­vaskosken väite Hesaris­sa, että 40 000 ihmistä halpo­jen vuokrat­alo­jen jonos­sa ja 45 000 tyhjää asun­toa ker­toisi­vat muka ettei tarvet­ta ole, on jär­jetön. Aina kun jotain myy­dään alle markki­nahin­nan, syn­tyy jono. Mikä ihme näis­sä markki­na­t­alouden alkeis­sa on niin vaikea­ta? Kepu­lais­ten mielestä asun­to­jen hin­nas­ta ei voi päätel­lä etät niitä halut­taisi­in enem­män, mut­ta onhan näitä sokei­ta pis­teitä muil­lakin. Esimerkik­si demarei­den mielestä hin­ta ei vaiku­ta mitään myyntiin.

  137. Antero: Sik­si Suomes­sa vas­taa­vat työ­paikat voivat sijoit­tua vain Helsinki­in. Ja jos Helsin­gin ei anneta kas­vaa, niitä ei voi sijoit­tua lisää tänne.

    Globaalin suuryri­tyk­sen kannal­ta on saman­tekevää, tuleeko 600000 ihmistä lisää Helsinki­in, Uudelle­maalle vai Etelä-Suomeen. Useimpi­en toimi­alalle on saman­tekevää tuleeko niitä ihmisiä lisää lainkaan. Esim. Allianz World­widen kannal­ta sijoit­tumi­nen on tässä yhtey­dessä epäoleel­lista, pait­si että tietysti halvem­mat tuotan­non­tek­i­jät ovat eduk­si kuten Turus­sa ver­rat­tuna Helsinki­in. Suo­ma­lainen vaku­u­tus­matemaatikkokin aset­tau­tuu mielu­um­min Turku­un, jos­sa asum­i­nen on halvem­paa, jos Allianz mak­saa hyvin.

    Sinän­sä en näe glob­al­isaa­tioyri­tys­ten hyö­tyjä. Mitä hyö­tyä niistä on esimerkik­si vuokratyön, hoi­vatyön tai ter­veystalo­jen ylläpidossa? 

    Antero: Ja jos halu­taan lisää työ­paikko­ja Helsinki­in, niille tarvi­taan työn­tek­i­jöitä. Mikä vaatii lisää henkilöitä. Ja kun maa­ta ei tule lisää, niitä lisää henkilöitä saadaan mah­tu­maan alueelle vain tiivistämällä.

    Nyky­isin ekon­o­mistit ovat ennem­min puolta­mas­sa “urban sprawl” ske­naar­i­o­ta, kos­ka se on taloudel­lis­es­ti opti­maalisem­paa. Tiivistämi­nen lisää kasautu­mishait­to­ja heiken­täen tuot­tavu­u­den kasvua, nos­taen asumisen hin­taa ja palkko­ja ja pienen­täen asum­isväljyyt­tä, jol­loin asukkaat siir­tyvät ulom­mas, jos­sa he saa­vat korkem­paa palkkaa vas­taan enem­män asum­isti­laa ja yri­tyk­set halvem­paa työti­laa sekä ruuhkat­tomam­paa kul­je­tus­ta. Asukasti­hey­den ja maan hin­nan laskulle CBD:stä radi­aalis­es­ti ulospäin on ole­mas­sa opti­maa­li­nen profi­ili. Kaupunkisu­un­nit­telu pyrkii yleen­sä liian jyrkkään profi­ili­in, joka johtaa asukkaiden ja yri­tys­ten kannal­ta kalli­im­paan tilaan sekä johtaa vääristyneeseen seg­re­gaa­tioon ja suureen gini-kertoimeen. 

    Antero:
    Toisaal­ta väite, että Helsin­ki olisi jo ylit­tänyt tuot­tavu­uskasvun käyrän mak­simiko­hdan on hyvin kyseenalainen, kos­ka sille on tun­tunut ole­van lähin­nä anek­doot­tista tukea. Oleel­lista on, että tuo ain­oa tutkimus, joka tähän men­nessä on linkat­tu tut­ki aluei­ta, ei kaupunke­ja. Ja ver­ran­nol­lisel­la alueel­la Helsin­gin seudun asukasti­heys on vielä niin pieni, että se osuu siihen keskim­mäiseen kategoriaan.

    Helsin­gin asukasti­heys ja alueen koko ver­tau­tuu hyvin tuon tutkimuk­sen Rot­ter­damin alueeseen, joka kuu­luu “high­ly urban­ized” luokkaan, joille asukasti­heys on 1544 asukas­ta per km2 keski­ha­jon­nal­la 493 asukas­ta per km2. Tutkimushan nimeno­maan, jos luit, eriyt­ti nämä isom­mat kaupunkialueet omik­si alueik­si. Muista, että vaik­ka Hol­lan­nis­sa asukasti­heys keskimäärin on korkea, sen COROP-alueil­la asukasti­hey­den piik­ki ei ole mitenkään korkea yleis­es­ti, useim­miten luokkaa 1000 asukas­ta per km2. Ja COROP alueis­sa on hyvin erikokoisia ruu­tu­ja, Helsin­gin pääkaupunkiseu­tua pienem­piäkin ja toki usei­ta tätä suurem­pia. Tutkimus ryh­mit­telee eri alueet niiden keskimääräisen asukasti­heysta­son mukaan, mikä antaa mah­dol­lisu­u­den arvioi­da sen perus­teel­la tietyn­tyyp­pis­ten lokaalien asukaskasaumien tuot­tavu­ut­ta. Vas­taavia TFP tutkimuk­sia on usei­ta ja inverse U‑shape tuot­tavu­us­profi­il­ia on tutkit­tu lukui­sis­sa muis­sa tutkimuk­sis­sa eri alueille Kiinaa myöten. Kts. vaik­ka “Cities and Devel­op­ment”, J. Ver­non Henderson. 

    Otin tuon Rizovin ref­er­enssin esille tässä keskusteluketjus­sa vain sik­si, että näyt­ti siltä kuin tääl­lä keskustele­vien mukaan tuot­tavu­us kas­vaisi alati tiivis­tet­täessä ja vain minä olisin tästä eri mieltä. Piti antaa tästä mieliku­vas­ta riit­tävä epäilys juridista kieltä lainatak­seni. Kri­ti­ik­ki anta­maani ref­er­enssi­in on joil­lakin keskustelijoil­la kuitenkin ollut sama kuin kreation­is­teil­la tiedemiesten näke­myk­si­in maail­makaikkeu­den iästä. Minus­ta kri­ti­ik­ki on kuitenkin hyvä asia ja asi­aa tulee tutkia Helsin­gin osalta. Hol­lan­nin alueen tutkimus­mall­ia oli yksinker­tais­tet­tu paljon ja yhden­mukaistet­tu muun muas­sa toimi­aluei­ta liikaa. Minä jät­täisin tämän työn vaik­ka HY:n kaupunkitutkijoille.

  138. Kyl­lähän nykyi­nen elä­man­meno, että molem­mat puolisot työsken­televät, vaatii tiheää työ- ja asun­toseu­tua. Vaik­ka isälle Kuo­pios­sa osoite­taan FIMEAn työti­lat, ei pro­jek­tipääl­likköäidille paikkaa löy­dy. Kyl­lähän tämä pro­voka­tori­nen raport­ti on ennenkaikkea per­he­p­oli­it­ti­nen kan­nan­ot­to: äid­it kotiin.

  139. Lau­ri Kumpu­lainen: Suh­teutetaan­pas tämä pinta-alaan.

    Muu Suo­mi (338 000 km^2):

    0,14 työ­paikkaa per km^2
    0,22 asukas­ta per km^2

    Helsin­ki (215 km^2):

    65,11 työ­paikkaa per km^2
    265,12 asukas per km^2

    Tosi tehokas­ta tuo kasvu tuol­la muu Suomessa.

    Talousalueen tehokku­ut­ta ei voi ver­ra­ta piisiru­un. Pin­ta-alan pienu­us tuotan­toti­ivistymässä ei ole muut­tunut hyödyk­si uut­ta asukas­ta kohden. Jos väkeä tulee Helsinki­in 250000 lisää ja työ­paikko­ja 40000 lisää, asum­i­nen ja kaik­ki muu kallis­tuu, jol­loin min­un työl­listymis­mah­dol­lisuuteni ja ostovoimani huononevat.

  140. spot­tu:
    Helsin­gin kaupun­gin tietokeskuk­sen lehdessä on 21.8.2014 ollut työ­paikko­jen kehi­tyk­ses­tä vuo­den 2008 notkah­duk­sen jälkeen:

    Lyhyet tarkastelu­jak­sot ovat ske­naar­i­oiden kannal­ta riskaa­belei­ta. On suositeltavaa tarkastel­la pitem­pää jak­soa, joko vuodes­ta 2000 tai vuodes­ta 1987 tai vielä pitem­mältä jak­sol­ta. Vuosi 2000 lähtöti­lanteena on siitä hyvä, että siinä on suurin piirtein yhtä pitkät nousu- ja laskukaudet tähän päivään.

    Tietysti vuodes­ta 2008 vuo­teen 2013 voidaan tarkastel­la 5 vuo­den jak­soa, jos­sa kuten toteat muu Suo­mi on menet­tänyt 77000 työ­paikkaa, ikävä kyl­lä vien­ti­toimi­aloil­ta pääosin. Väestönkasvua on kuitenkin ollut pääosin Helsin­gin seu­tukun­nas­sa (84000 päätä lisää), mut­ta on menetet­ty työ­paikko­ja ja samaan aikaan tuot­tavu­us on (viite­vuo­den 2000 hin­noin) pienen­tynyt 44400 € per asukas alle 40000 € per asukas. Helsin­gin seu­tukun­nas­ta ei tai­da olla veturiksi.

    Tietääköhän muuten kukaan, kuin­ka suuri osa Suomen vien­nistä edes tehdään Helsin­gin seu­tukun­nas­sa (siis oikeasti eikä vain kir­ja­ta pääkont­torin sijoi­tu­s­paikan perusteella)?

    Jos ei ole vien­ti­t­u­lo­ja, ei ole talvek­si helsinkiläisille maakaa­sua, hiiltä, eikä öljyä.

  141. juk­ka heikki­nen:
    Helsin­gin asukasti­heys ja alueen koko ver­tau­tuu hyvin tuon tutkimuk­sen Rot­ter­damin alueeseen, joka kuu­luu “high­ly urban­ized” luokkaan, joille asukasti­heys on 1544 asukas­ta per km2 keski­ha­jon­nal­la 493 asukas­ta per km2. 

    En oikein niele väitet­tä että Rot­ter­damin ja Helsin­gin seuduil­la olisi sama asukasti­heys. Minkä vuo­sisadan aineis­toa oikein käytät, vai vesialueitako olet ottanut mukaan raporttiin? 

    Jokainen Hol­lan­nis­sa käynyt voi vahvis­taa saman, että väit­teesi eivät pidä paikkansa. 

    Rot­ter­damin kaupungis­sa on suun­nillen saman ver­ran asukkai­ta kun Helsingis­sä mut­ta Rot­ter­damil­la on paljon tiheämmät/isommat naa­pu­rit, mm Haag jos­sa asuu kanssa n puoli miljon­aa, aika pienel­lä alueel­la. Koko Etelä-Hol­lan­nin provin­sis­sa joka pin­ta-alal­taan vas­taa Helsin­gin seu­tukun­taa, asuu yli 3.5 miljoon­aa asukas­ta eli vas­taisi tilan­net­ta jos­sa Helsin­gin seudul­la asu­isi nyky­is­ten asukkaiden lisäk­si Tam­pereen ja Turun seu­tu­jen asukkaat!

    Tyyp­il­listä Hol­lan­nis­sa ja Sak­sas­sa on että kaupun­git ovat tiivi­itä ja kom­pak­te­ja ja että maas­nvil­je­lyk­seen tarkoitet­tu­ja aluei­ta on välis­sä, Hol­lan­nis­sa kukkav­il­je­lyk­seen. Tyyp­il­lisiä met­si­in ripotel­tua­ja lähiöitä kuin Suomes­sa siel­lä ei ole. Niis­sä mais­sa voi myös asua omako­tialueel­la ja tul­la toimeen ilman autoa, junat vievät nopeasti kaupungista toiseen, toisin kuin jos­sain Nurmijärvellä. 

    Hol­lan­nista ja Sak­sas­ta voi jokainen var­maan yhtyä että ne ovat koko Euroopan parhait­en toimeen­tule­via mai­ta, johtuen siitä että ovat riit­tävän tiheään asut­tu­ja ja keskeisiä sijainniltaan. 

    Urban Sprawl-teo­ria elää hyvin amerikkalaises­sa kaupunki­tutkimuk­ses­sa, mut­ta se ei todista euroop­palais­ten suurkaupunkien huo­noud­es­ta mitään.

    Yhdys­val­lois­sa joidenkin keskikokois­t­en eli Helsin­gin kokolu­okan ja vähän isom­pi­en teol­lisu­usaupunkien kesku­s­tat ovat slum­mi­u­tuneet johtuen siitä että joukkoli­iken­teestä ei ole huole­hdit­tu, kaikissa niis­sä kaupungeis­sa pakko liikkua autoil­la ja keskus­toi­hin ei halu­ta men­nä kos­ka ne ovat liian ruuhkaisia, ja niihin aset­tuu sik­si sel­l­aisia toim­into­ja jot­ka eivät ole enää kaupun­gin kehi­tyk­sen kannal­ta tärkeitä. Ne ovat kuin pei­liku­va hyvin toteutetus­ta euroop­palais­es­ta kaupungista jol­laisi­na Helsinkiä halu­taan pitää. 

    Nämä Keskus­tan asun­topoli­it­tisen ohjel­man väit­teet alka­vat muis­tut­taa jotain satiiria.

  142. juk­ka heikki­nen: Talousalueen tehokku­ut­ta ei voi ver­ra­ta piisiru­un. Pin­ta-alan pienu­us tuotan­toti­ivistymässä ei ole muut­tunut hyödyk­si uut­ta asukas­ta kohden. Jos väkeä tulee Helsinki­in 250000 lisää ja työ­paikko­ja 40000 lisää, asum­i­nen ja kaik­ki muu kallis­tuu, jol­loin min­un työl­listymis­mah­dol­lisuuteni ja ostovoimani huononevat.

    Väestönkasvu kas­vat­taa välit­tömästi talouskasvua tietyn pros­entin ver­ran ja se on talousti­eteelli­nen fakta.

    Mah­dol­lisu­us yrit­tää tai työl­listyä kas­vaa väestön kasvaessa.

    Kun men­nään toiseen suun­taan, niin ollaan sadan hehtaarin yksinäisyy­dessä, jos­sa ei ole mah­dol­lisuuk­sia yrit­tää tai työllistyä.

    Siis, olet väärässä.

    Lisäk­si, kaupun­git tar­joa­vat ennen kaikkea elämää, mitä maaseu­tu ei koskaan kykene tarjoamaan.

  143. Yksinkertainen,luonnontieteellinen seli­tys kaupungis­tu­mistrendille on, että ne elämälle ja lajille tyyp­il­liset voimat,jotka ovat vetäneet ja pitäneet väestön tasaisem­min koko maas­sa ovat heiken­tyneet tai pois­tuneet aineel­lisen hyv­in­voin­tike­hi­tyk­sen oheisvahinkona. 

    Eli leipä ja parem­mat par­i­u­tu­mis­mah­dolisu­udet eivät perus­tu enää ympäröivään luon­toon (keräilystä, kalas­tuk­ses­ta, met­sästyk­ses­tä, maat­aloud­es­ta) vaan urbaanei­hin elinkeinoi­hin ja elämään ja on niitä tar­jol­la selvästi enem­män ja parem­min kaupungis­tuneessa ympäristössä.

  144. R.Silfverberg: Hol­lan­nista ja Sak­sas­ta voi jokainen var­maan yhtyä että ne ovat koko Euroopan parhait­en toimeen­tule­via mai­ta, johtuen siitä että ovat riit­tävän tiheään asut­tu­ja ja keskeisiä sijainniltaan. 

    Tästä on juuri kysymys. Sak­sa sen koom­min kuin Hol­lan­ti ei ole mono­sen­tris­es­ti asut­tu vaan pikem­min asu­tus on koko maa­han tasaisem­min dis­tribuoitu. Suomes­sakin on ensin vuosikym­me­nien ja sato­jen aikana nos­tet­ta­va asukasti­heyt­tä koko maan kat­tavasti ja varot­ta­va mono­sen­tristä kehitystä.

  145. juk­ka heikki­nen: Tästä on juuri kysymys. Sak­sa sen koom­min kuin Hol­lan­ti ei ole mono­sen­tris­es­ti asut­tu vaan pikem­min asu­tus on koko maa­han tasaisem­min dis­tribuoitu. Suomes­sakin on ensin vuosikym­me­nien ja sato­jen aikana nos­tet­ta­va asukasti­heyt­tä koko maan kat­tavasti ja varot­ta­va mono­sen­tristä kehitystä. 

    Hol­lan­ti on pin­ta-alal­taan niin pieni että ei tuo­ta vaikeuk­sia “hajaut­taa”. Sak­sas­sa taas asuu 20 ker­tainen määrä ihmisiä Suomeen ver­rat­tuna samal­la pin­ta-alal­la, joka todis­taa että että suu­ru­ud­es­ta on hyö­tyä. Suomea pitäisi ver­ra­ta Aus­trali­aan ja Kanadaan. Siel­lä väki asuu keskite­tysti muu­ta­man miljoon­akaupun­gin ympäristössä. Jos kanadalaiset asu­isi­vat tasais­es­ti koko maas­sa olisi naa­purei­den välil­lä kym­meniä kilo­me­tre­jä ja kaik­ki jou­tu­isi­vat kom­mu­nikoimaan savumerkeillä.

  146. Otta­mat­ta kan­taa itse keskustelu­un todet­takoon tääl­läkin, että Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män raport­ti ei ole puolueen ohjel­malli­nen paperi kuten blo­gis­sa väitetään, vaan keskustelu­pa­peri, jon­ka sisäl­löitä oli ris­tikkäisiä näke­myk­siä myös työryh­män sisäl­lä. Sitä ei siis ole hyväksyt­ty mis­sään puolue-elimessä, eikä se edus­ta puolueen lin­jauk­sia esimerkik­si asun­to­tuotan­nos­ta. Keskustelua paperi kyl­lä näyt­tää herät­täneen, mikä oli alku­peräi­nen tarkoituskin.

  147. “Tyyp­il­lisiä met­si­in ripotel­tu­ja lähiöitä kuin Suomes­sa siel­lä ei ole.” 

    No ainakin Sak­sas­sa on, Berli­inin seudul­la mm. Karow & Märkisches Vier­tel ja Münchenis­sä Isman­ing. S‑junalla pääsee kyl­lä, mut­ta per­im­mäiset talot ovat kuitenkin liityn­täli­iken­teen päässä, kos­ka baanan ase­malle on vähin­tään pari kil­saa jollei enem­mänkin. Eli eipä siis juuri poikkea jostain Itä-Helsingistä. 

    https://www.google.com/lochp?ll=48.226331,11.690569&spn=0.051233,0.132093&t=h&z=14

    Mis­sä muual­la esimerkik­si Isman­ing on kuin hevon kuuses­sa keskus­taan näh­den, aivan kuten joku Skitsobackakin?

  148. Onhan keskustele­vien osa­puolien tiedos­sa, että varsinkin helsinkiläis­ten kotien kysyn­tää las­ket­ti­in vuo­den­vai­h­teessa laske­mal­la asumistukea?
    Viime vuon­na enim­mäistuet oli 1, 3, 8 henkeä = 526, 1037, 1808 €/kk.
    Tänä vuon­na: 508, 937, 1643 €/kk.
    Jotenkin tämä 10%:n lasku on jääny medi­as­sa vähem­mälle huomiolle…!?
    Samaan aikaan vuokrat nous­su Helsingis­sä 3,2% ja osake­huoneis­to­jen hin­nat 2,2%.
    Köy­hät ovat näem­mä jo kan­ta­neet kor­ten­sa säästötalkoisiin.

Vastaa käyttäjälle jukka heikkinen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.