Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.4.2015

Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta pitää sem­i­naaria yleiskaavas­ta. Niin­pä päätösasioina asioina ei ole kuin edel­lis­es­tä kok­ouk­ses­ta pöy­dälle jäänyt liiken­nein­vestoin­tibud­jet­ti ja Var­tiosaaren osayleiskaava

Liiken­nein­vestoin­nit

Bud­je­toin­tikäytän­tömme on lähin­nä seka­va, kun liiken­nein­vestoin­te­ja rahoite­taan kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton, raken­nusvi­ras­ton ja HKL:n bud­jeteista. Näin siinä käy, kun val­taa jae­taan viras­to­jen (virkami­esten) kesken. Voisiko toivoa, että val­taan tul­lut uusi virkamies­sukupolvi osaisi tehdä asialle jotain?

Oli miten oli, esitämme, että pyöräi­lyn edis­tämis­ra­hat laite­taan bud­jet­ti­in raamin mukaise­na eli nos­te­taan yhdek­sään miljoon­aan euroon. Näin varsinkin, kun kävimme juuri Kööpen­ham­i­nas­sa kat­so­mas­sa, kuin­ka merkit­tävään osaan fil­lar­it voivat liiken­teessä nous­ta, kun­han niiden olo­suhteisi­in kiin­nitetään kun­nol­la huomio­ta. Kööpen­ham­i­nas­sa (joka oli osit­tain yhteinen mat­ka yleis­ten­töi­den lau­takun­nan kanssa) todet­ti­in myös, että jos väylä­su­un­nitelmia ei ole tarpeek­si valmi­ina, pieniä kus­tan­nuste­hokkai­ta kohtei­ta kyl­lä löy­tyy 1,8 miljoo­nan edestä.

Var­tiosaaren osayleiskaava

Tästä on tul­lut kun­non riita. Kun asi­as­ta päätet­ti­in peri­aate­ta­sol­la, äänet menivät rak­en­tamisen puoles­ta 7–2 (toinen vihreistä ja vas) Kok­ouk­seen tul­lessani luulin, että tulisin äänestämään vas­taan (siis 6–3). Esitin, että voin puoltaa kaavaa, jos se sidotan ratikkay­htey­teen, mitä ei siis suun­nitelmis­sa siinä aiheessa ollut kuin mah­dol­lise­na alavai­h­toe­htona. Häm­mästyk­sek­seni kuolleista kor­te­is­tani huoli­mat­ta sain tah­toni ratikkay­htey­dessä läpi. Nyt se on yleiskaavas­sa rak­en­tamisen edel­ly­tyk­sen. Täl­lä kaaval­la ei siis voi rak­en­taa ilman ratikkay­hteyt­tä. Näis­sä olois­sa en voi kuin äänestää rak­en­tamisen puolesta.

Kun Öster­sun­domin rak­en­t­a­mi­nen lykkäy­tyy ainakin kymmenel­lä vuodel­la, Var­tiosaari on myös jok­seenkin vält­tämätön osa tule­vaa asuntotuotantoa.

Varsin kevyesti Var­tiosaar­ta esitetään raken­net­tavak­si. Tehokku­us jotain 0,35:n paikkeil­la. Ran­nat jätetään virk­istysalueik­si. Alueen virk­istysar­von kohoa­vat olen­nais­es­ti, jos sitä las­ke­taan käyt­täen suure­na alueen laatu x kävi­jämäärä. Nykyis­es­tään alueen virk­istysar­von laatu tietysti heikke­nee olen­nais­es­ti, mut­ta niiden henkilöi­den määrä, jot­ka tästä arvos­ta hyö­tyvät vähin­täänkin satak­er­tais­tuu. Nythän alue on hyvin pienen piirin käytössä, kos­ka saa­reen ei pääse ilman venet­tä. Teo­ri­as­sa pääsee vesi­bus­sil­la, mut­ta vuodessa matkus­ta­jamäärä liikkuu sadoissa.

Vihreän ryh­män selvä enem­mistö vas­tus­taa saaren rakentamista.

146 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.4.2015”

  1. Sin­ua siis saamme “kiit­tää” saaristoraitiotiestä. 

    Olen joskus miet­tinyt, että ainakin osa päät­täjistä on sil­lä taval­la ehdol­lis­tunei­ta, että ovat valmi­ita kan­nat­ta­maan mitä tahansa suun­nitel­maa levit­tää kaupunki­raken­net­ta luon­toon, kun­han siihen on koukku­na liitet­ty joku sanoista raiti­otie, metro, pyöräi­ly tai uusi­u­tu­va energia. 

    Mut­ta nyt ollaan siis siir­ryt­ty uudelle tasolle: päät­täjä on saatu tekemään koukkun­sa itse.

  2. “..kävimme juuri Kööpen­ham­i­nas­sa kat­so­mas­sa, kuin­ka merkit­tävään osaan fil­lar­it voivat liiken­teessä nous­ta, kun­han niiden olo­suhteisi­in kiinnitetään
    kun­nol­la huomiota.”
    Hyvä idea. Esim. kiin­nitetään läm­pöti­laan ja maan tasaisuuten huomio­ta. Jyrätään turhat kukku­lat ja sat­sa­taan ilmas­tön­läm­pen­e­miseen, niin eiköhön sil­lä polkupyörienkin suo­sio kasva.

  3. Kaupun­ki on ollut innokkaasti aja­mas­sa Kru­unuvuorenselän ylit­täviä sato­ja miljoo­nia mak­savia raitio­vaunusil­to­ja Laa­jasa­loon. Taka-ajatuk­se­na onkin siis jatkaa raiti­oti­etä Laa­jasa­losta Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen kaut­ta Vuosaa­reen ja kaavoit­taa nämä merel­liset viher­alueet asumiskäyt­töön. Toiv­ot­tavasti täl­laiset suun­nitel­mat eivät koskaan toteudu.

  4. “Varsin kevyesti Var­tiosaar­ta esitetään raken­net­tavak­si. Tehokku­us jotain 0,35:n paikkeil­la. Ran­nat jätetään virkistysalueiksi.”

    Onpa tuh­lail­e­vaa. Eikö tuon nyt saisi tiivi­im­mäk­sikin? Ker­roksia lisää? Hyvää kallio­ta, johon upot­taa vähen­netyt pysäköin­tipaikat keskite­tysti peri­aat­teel­la käyt­täjä maksaa.

  5. Helsin­gin Polkupyöräiljät kiit­tää lau­takun­taa määrära­ho­jen säi­lyt­tämis­es­tä. Varmis­takaa nyt vielä, etteivät määrära­hat katoa valtuustossa. 

    Jos matkailu näin paljon avar­taa lau­takun­nan mieltä, niin soisimme lau­takun­nan pistäy­tyvän myös Amsterdamissa.

  6. On kyl­lä karmi­vaa kuul­la Osmo — sin­un perusteluitasi Var­tiosaaren rak­en­tamisen puoltamis­es­ta. Olen aina pitänyt sin­ua edis­tyneenä kaupunkivi­sionäärinä joka ymmärtää että kas­va­va kaupun­ki tarvit­see kasvun tuek­si asukkailleen lisää virk­istysaluei­ta. Var­tiosaari on oikeas­t­aan ain­oa kohde jos­ta voitaisi­in suht kevyin kus­tan­nuksin kehit­tää kaikkien Helsinkiläis­ten käyt­töön upea virk­istys- ja luon­toko­hde. Kun se raken­netaan — sen luon­toar­vot tuhoutu­vat ja virk­istysar­vo on kyl­lä suun­nitelmien mukaan lähel­lä nol­laa. Tässä kohtaa­vat kak­si käyt­tö­ta­paa ris­tiri­idas­sa- raken­netaanko pienelle joukolle asun­to­ja vai koko kaupungille virk­istys- ja luon­toko­hde. Ikävää että näet tämän kuvaile­mal­lasi taval­la. Helsin­ki tarvit­see Var­tiosaar­ta ja sen menet­tämi­nen on iso isku kaikille kaupunkilaisille.

  7. Huo­m­a­sitko että ajoko­rt­tien suorit­ta­mi­nen on kään­tynyt jyrkkään nousu­un, tarkoit­taako tämä nyt että ratik­ka-aluet­ta ei tarvit­sekkaan laa­jen­taa suun­nat­tomasti sen suo­sion hiipues­sa vai toimi­iko ajoko­rt­tiar­gu­ment­ti vain yhteen suuntaan?

  8. Rolling Heurlin: Esim. kiin­nitetään läm­pöti­laan ja maan tasaisuuten huomio­ta. Jyrätään turhat kukku­lat ja sat­sa­taan ilmas­tön­läm­pen­e­miseen, niin eiköhön sil­lä polkupyörienkin suo­sio kasva.

    Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpen­ham­i­nas­sa. Ei tarvitse mäk­iä tasa­ta eikä ilmas­ton­muu­tos­ta odot­taa, paljon enem­män saadaan aikaan rak­en­ta­mal­la kelvol­lista pyöräily-ympäristöä.

  9. Vielä kom­men­toisin väitet­täsi että kun Öster­sun­dom viivästyy Var­tiosaari olisi vält­tämätön rak­en­tamisko­hde. Sitähän se nimeno­maan ei ole. Peruste­len: Var­tiosaari on ensin­näkin erit­täin kallis raken­nusko­hde. Se ei toteudu nopeal­la aikataul­ul­la kos­ka raiti­otiey­hteys ei tule toteu­tu­maan pian. Se ei edis­tä tiivistä kaupunki­raken­net­ta vaan on lähiö. Sen rak­en­tamiseen ohjatut varat voitaisi­in käyt­tää viisaam­min ja nopeam­paan rak­en­tamiseen alueille jonne on a)helpompi rak­en­taa b) halvem­paa rak­en­taa c)rakentaminen ei tuhoa asukkaiden hyv­in­voin­tia tuke­via aluei­ta. Löy­dän var­masti yli kymme­nen argu­ment­tia mik­si se ei ole vält­tämätön raken­nusko­hde. Kuulisin mielel­läni sin­ul­ta vaik­ka muu­ta­man perustelun mik­si se olisi.

    1. Mikä Välipirt­ti,
      Ker­ro mis­sä sel­l­aisia halvem­pia, helpom­påia rak­en­taa ja asukkaiden hnyv­in­voin­tia säästäviä aluei­ta rak­en­tamiseen on yli niiden, jot­ka on yleiskaa­va 2016-luon­nok­ses­sa jo merkit­ty raken­net­tavak­si, niin lyön ehdo­tuk­sen pöytään huomises­sa yleiskaavaseminaarissa.

  10. Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavae­hdo­tuk­sen puoles­ta äänestämi­nen ei varsi­nais­es­ti kuvaa Oden kan­taa rak­en­tamiseen, vaan kyse oli kau­pankäyn­nistä jol­la hän sai ratikkavaa­timuk­sen mukaan kaavaan joka oli väistämät­tä menos­sa läpi.

  11. Mon­estikin Laa­jasa­lon, Var­tiosaaren ja Vuosaaren ran­noil­la virk­istäy­tyneenä ei voi sanoa muu­ta kuin että hyvin päätet­ty. Koh­ta noista kau­ni­ista maisemista pääsee yhä use­ampi asukas ja vierail­i­ja naut­ti­maan. Hieno juttu!

  12. hup­sis:
    Huo­m­a­sitko että ajoko­rt­tien suorit­ta­mi­nen on kään­tynyt jyrkkään nousu­un, tarkoit­taako tämä nyt että ratik­ka-aluet­ta ei tarvit­sekkaan laa­jen­taa suun­nat­tomasti sen suo­sion hiipues­sa vai toimi­iko ajoko­rt­tiar­gu­ment­ti vain yhteen suuntaan? 

    Tietul­lit ja muut “sat­sauk­set” tulee tekemään yksi­ty­isautoilun mah­dot­tomak­si tässä kaupungissa! 

    Mut­ta siis kom­men­toidak­seni tätä itse asi­aa niin.…
    Helsinkiläisenä en ole valmis mak­samaan tästä suun­nitel­lus­ta “saaris­toti­estä” yhtikäs mitään! Se tulee pilaa­maan pait­si mereltä näh­dyn Helsin­gin maise­man myöskin paljon luon­toa. Aito Vihreä voi olla vain ole­mal­la oikeasti kiin­nos­tunut luonnosta!

  13. Var­tiosaaren rak­en­tamisel­la syn­tyy tietysti yksi mie­lenki­in­toinen asuinalue (varakkaille). Sen käyt­tööno­ton kus­tan­nus on var­masti aivan eri luokkaa kuin esimerkik­si Kivi­nokan rak­en­t­a­mi­nen olisi mak­sanut. Viikin met­siä olisi riit­tänyt kilo­metrikau­pal­la Kivi­nokan vier­essä ja valmi­ille metroase­malle olisi ollut käve­ly­mat­ka. Itäkeskuk­sen ja Kivi­nokan siir­to­la­pu­u­tarhan siir­to vaik­ka Var­tiosaa­reen ja pieni sil­ta Laa­jasa­losta? Saaren virk­istyskäyt­töä lisää ratkai­sev­asti kuor­ma-auton kestävä silta.

    1. Var­tiosaa­res­sa on tarkoi­tus nou­dat­taa MA-ohjel­man jakoa, siis 20 % sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa jne. Tämä on mah­dol­lista, kos­ka hyvälle maaperälle rak­en­t­a­mi­nen on niin hal­paa, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­tokin pelittää.

  14. Helsin­gin päät­täjil­lä ei tun­nu ole­van mui­ta visioi­ta, kuin vim­mainen asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Asun­torak­en­tamisen huumas­sa saa­vat men­nä niin golfken­tät, lento­ken­tät kuin kaupun­gin viher­alueet ja merel­liset saaretkin.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaa­res­sa on tarkoi­tus nou­dat­taa MA-ohjel­man jakoa, siis 20 % sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toa jne. Tämä on mah­dol­lista, kos­ka hyvälle maaperälle rak­en­t­a­mi­nen on niin hal­paa, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­tokin pelittää. 

    Entä miten sit­ten pelit­tää se 80 %:n osu­us, joka oli ajatel­tu myy­dä varakkaille, sit­ten, kun kuule­vat tuostakin asiasta? 

    (Jo Aisopok­sen faa­belei­den, eli anti­ikin aikaan Kreikas­sa, oli ihmiselle mitä ilmeisim­min tärkeää, kuka naa­purik­si muut­taa. Ks. faa­beli: Zeus, Prometheus, Athene ja Momos.)

    1. Mis­tä kek­sit tuon 80 %. Oletko lainkaan tutus­tunut MA-ohjel­man asukas­jakoon. Vapaara­hoit­teisia omis­tusasun­to­ja 40 %.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    …aluei­ta rak­en­tamiseen yli niiden, jot­ka on yleiskaa­va 2016-luon­nok­ses­sa jo merkit­ty raken­net­tavak­si, niin lyön ehdo­tuk­sen pöytään huomises­sa yleiskaavaseminaarissa.

    Engel rak­en­si tietääk­seni itselleen Bule­vardille 1‑kerroksisen asuin­talon. Sine­brychoff taas 2‑kerroksisen enem­män rantaan päin. Sit­ten ryhdyt­ti­in rak­en­ta­maan 4‑kerroksisia pitkin kaupunkia. Pianon­virit­täjä Schalin kek­si sokeana rak­en­taa 5‑kerroksisen talon itselleen, tode­ten kaupun­gin virkamiehelle, että valitet­tavasti hän ei pysty näkemään, kuin­ka mon­ta ker­rosta on tul­lut raken­net­tua. Sit­ten annet­ti­in lupa rak­en­taa jo 7‑kerroksisia. Tämä tapah­tui siis 20-luvul­la. Ja sil­lä tiel­lä edet­ti­in sodan jälkeiseen aikaan, kun gryn­der­it pur­ki 4‑kerroksisia 7‑kerroksisten tieltä. 70-luvul­la sai jo lupia 8‑kerroksisille ja sit­ten 19-ker­roksiselle (itä-keskuk­sen maamerkki).

    Kuitenkin edelleen, kun pyysin joitakin vuosia sit­ten kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton aluear­kkite­hdil­ta kan­taa atel­jee­huoneis­to­jen rak­en­tamisek­si Vihd­in­tien var­rel­la ole­van 5‑kerroksisen teol­lisu­ustalon katolle, sain täystyr­mäyk­sen — Vihd­in­tie on niin vilka­sli­iken­teinen, ettei sen var­relle voi mil­lään antaa lupia asun­noille. Mutisin hänelle jotain Mannerheimintiestä.

    No nyt sit­ten uudessa yleiskaavas­sa men­nään bule­vardis­oimaan Vihd­in­tie mut­ta van­hoi­hin taloi­hin ei edelleenkään saa lupaa vaikka­pa 10:lle kerrokselle.

    Kaik­ki tämä ns. ratio­naa­li­nen kaavoitus­poli­ti­ik­ka on vain väki­val­taista kansalais­ten eri­ar­vois­tamista. Parinkymme­nen vuo­den välein tulee joku kaavoitus­val­lanku­mous, jos­sa jollekin sopi­valle taholle (mieluiten ulk­maiselle raken­nus­li­ik­keelle) annetaan lupa rak­en­taa vaikka­pa 20-ker­roksi­nen torni, kuten Pitäjän­mäel­lä. Suo­ma­lainen ei saa lupaa viereiselle ton­tille tietenkään, kos­ka kak­si tor­nia vierekkäin ei ole kaavoitus­poli­it­tis­es­ti mielekästä. 

    Höpinä maa-alan lop­pumis­es­ta on usko­ma­ton­ta kansalais­ten rääkkäys­tä. Kysymys on siitä, että kapun­ki kas­vaa ylöpäin mut­ta kaavoit­ta­ja pitää itsepin­tais­es­ti kiin­ni siitä, että kaik­ki tapah­tuu ratio­naalis­es­ti ja hal­li­tusti hei­dän kaupunkisu­un­nit­te­lu­mieli­halu­jen­sa mukaan.

    Malmin kent­tä sijoitet­ti­in aikanaan kaavoituk­sel­lis­es­ti opti­maaliseen paikkaan. Vai­h­toe­htona oli Tuo­marinkylän pel­lot. No nyt Tuo­marinkylän pel­lot ovat rak­en­ta­mat­ta mut­ta jos kent­tä olisi kuitenkin siinä, niin ehdot­tomasti pitäisi Tuo­marinkylän pel­lot rak­en­taa viipymät­tä, kos­ka se olisi aivan aivan ehdot­toman vält­tämätön­tä kaupun­gin kehitykselle.

    Huokaus, huokaus, huokaus. Mik­si ylläpi­de­tään illu­u­sio­ta kaavoituk­sen ratio­naal­isu­ud­es­ta. Kun otamme huomioon ajan kulu­misen kaik­ki investoin­nit, jot­ka nyt teemme Helsin­gin aluer­ak­en­tamiseen ovat huomisen virhein­vestoin­te­ja. Mitä väliä? Pääa­sia, että virkamiehet tun­te­vat voimansa ja voivat kurit­taa tyh­mää kansaa, joka ei ilman virkami­estä tiedä, mil­lai­sis­sa kodeis­sa se halu­aa asua.

    Ihmi­nen on ain­oa eläin, joka ei saa rak­en­taa pesään­sä ilman esi­val­lan lupaa. Vai ovatko muu­ra­haiset ja ter­mi­itit myös sellaisia?

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    hupsis.
    Onko sin­ul­la tietoa, mis­sä tuo ajoko­rt­tien määrän kasvu on tapah­tunut alueellisesti?

    Ajoko­rt­tien määrän kasvu on seu­raus­ta siitä, että ope­tus­lu­van saa nyt halvem­mal­la kuin pari vuot­ta sit­ten, ja vähä­varaisil­lakin on mah­dol­lisu­us han­kkia kort­ti ilman hir­mukallista autokouluopetusta.

    Ajoko­rt­tien han­k­in­ta väheni Helsingis­sä kun lain­säädän­nöl­lä ajoko­rtin hin­ta hinat­ti­in pil­vi­in ja ope­tus­lu­van ehto­ja kiris­tet­ti­in. Vähä­varaisil­la per­heil­lä ei yksinker­tais­es­ti ollut varaa kus­tan­ta­an nuorten ajoko­rt­tia. Vihreät, Soin­in­vaara mukaan­lukien, hurskaste­liv­at täl­lä köy­hien ahdin­gol­la väit­täen sen liit­tyvän autoilu­vas­taisu­u­den lisään­tymiseen. Eikä ollut ensim­mäi­nen ker­ta kun tämäkin blo­gisti syyl­listyy vas­taavaan hurskasteluun.

  18. Osmo Soin­in­vaara. Löy­ty­isikö täältä ken­ties? Lainaan Urban­helsin­gin lausuntoa.
    Säi­lyvää kaupunkilu­on­toa. Vaik­ka ehdo­tamme uusia asun­to­ja sadoil­letuhan­sille ihmisille, luon­to ja sen säi­lyt­tämi­nen on meille todel­la tärkeää. Halu­amme alle­vi­iva­ta, että tiivis raken­nustapa nimeno­maan säästää luon­toa. Jos raken­netaan väljiä ja toi­sis­taan irral­lisia asuinaluei­ta lähiöi­den laidoille, tuhoutuu huo­mat­tavasti enem­män met­sää kuin esimerik­si umpiko­rt­telei­ta rak­en­ta­mal­la. Olemme myös otta­neet vakavasti helsinkiläis­ten huolen per­in­teis­ten virk­istyaluei­den säi­lymis­es­tä. Kos­ka uudet alueet on raken­net­tu tiivi­isti, on suun­nitel­mas­samme esimerkik­si paljon keskustelua herät­täneet Kivi­nok­ka ja Var­tiosaari voitu jät­tää rakentamatta.
    http://www.urbanhelsinki.fi/fullscreen.php

  19. Helsin­ki on luon­teeno­mais­es­ti merelli­nen kaupun­ki. Tääl­lä olisi tärkeää kysyä, mikä on kaupungille omi­nais­in­ta luon­toa, jota olisi tärkeää säi­lyt­tää. Vas­taus on tietysti: merelli­nen luonto. 

    Var­tiosaari edus­taa hienoa ja biotoopeil­taan monipuolista merel­listä luon­toa, jota ei saa tuho­ta yhden sukupol­ven harhaisu­u­den vuok­si. Jos kaupun­gin arvokkain luon­to tuho­taan, olemme tois­ta­mas­sa hie­man saman­tyyp­pistä virhet­tä, joka tehti­in 60- ja 70-luvuil­la kun kau­ni­ita van­ho­ja puu­talo­ja ja uusklas­sisia raken­nuk­sia purettiin.

  20. Muuttoripyärä. Voi 200M chinamania olla väärässä? sanoo:

    antti: Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpen­ham­i­nas­sa. Ei tarvitse mäk­iä tasa­ta eikä ilmas­ton­muu­tos­ta odot­taa, paljon enem­män saadaan aikaan rak­en­ta­mal­la kelvol­lista pyöräily-ympäristöä.

    Tulk­itsin itse Heurlin­in vitsailevan.

    Kelvol­lista pyöräi­ly-ympäristöä. Mitä hem­met­tiä sekin voisi olla…

    Fly­K­ly. Kas, siinä ratkaisu.

  21. JuhaP:
    Viikin met­siä olisi riit­tänyt kilo­metrikau­pal­la Kivi­nokan vier­essä ja valmi­ille metroase­malle olisi ollut käve­ly­mat­ka. Itäkeskuk­sen ja Kivi­nokan siir­to­la­pu­u­tarhan siir­to vaik­ka Var­tiosaa­reen ja pieni sil­ta Laa­jasa­losta? Saaren virk­istyskäyt­töä lisää ratkai­sev­asti kuor­ma-auton kestävä silta.

    Mitä hem­metin Viikin met­siä ja vielä vieressä…?

    Stop smok­ing crack, yo.

    Mölylä on laa­ju­udeeltaan jotain 400x300 metriä. Ja sinne kävelee Kivi­nokas­ta tyyli­in 2,5km. Mäyrämet­sä ei ole juurikaan isom­pi ja sinne on vieläkin pitem­pi matka.

    Arbore­tu­min met­sä on kapeim­mil­laan hädin tuskin 150m. Ja pitu­ut­takin on hädin tuskin 900m. Sinne kävelee Kivi­nokas­ta jotain 3,5km.

    Käve­ly­mat­ka metrolle Kivi­nokas­ta ei ollut mis­sään vai­heessa mitään muu­ta kuin kau­nis teo­ria, epä-älylli­nen myyn­tipuhe jol­la puss­in­perälle yritet­ti­in antaa viher­parati­isin leima.

    Kivi­nokan rak­en­tamises­sa olisi jotain järkeä vain jos samal­la niitet­täisi­in siir­to­la­pu­u­tarha hit­toon ja raken­net­taisi­in lisäsil­ta Kulosaaren koil­liskul­maan. Sekä vedet­täisi­in Itäväylälle kant­ta päälle. Van­ha met­sä suo­jeltaisi­in, mut­ta muuten pitäisi rak­en­taa tiivistä tornia.

    Muun­lainen rak­en­t­a­mi­nen Kivi­nokan alueel­la olisi älyt­tömän epäop­ti­maal­ista näpertelyä.

  22. Eihän Oden toimin­nas­sa sinäl­lään mitään vikaa ole kun­han hom­ma ete­nee nor­maalin pros­essin mukaises­ti (eli ei siis niin, että joil­lakin päät­täjil­lä olisi ikään kuin etu­a­jo-oikeus esit­tää ehdol­lisia vas­tae­si­tyk­siä ihan mis­sä tahansa pros­essin vaiheessa).

    Nythän asi­as­ta jää sel­l­ainen fiilis, että
    A) Ode toimii enem­män tai vähem­män mielivaltaisesti,
    B) muu lau­takun­ta sal­lii Odelle täl­laisia eri­ty­isoikeuk­sia, ja mikä pahinta
    C) muu lau­takun­ta ei tun­nu näkevän täl­laises­sa menet­telyssä mitään ongelmallista.

    On erit­täin mie­lenki­in­toista havai­ta ker­ta toisen­sa jäl­keen, että Odel­la on yksin näin suur­ta vaiku­tus­val­taa kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa. Siis, että pelkästään yhden miehen takia ollaan käytän­nössä valmi­ita bend over backwards.

    Jotenkin täl­lainen sooloilu ei oikein vas­taa omaa käsi­tys­täni asial­lis­es­ti solju­vas­ta demokraat­tis­es­ta pros­es­sista. Että tiety­il­lä henkilöil­lä vaikut­taisi ole­van automaagi­nen oikeus esit­tää ulti­maa­tume­ja mur­rosikäis­ten tyyli­in: my way or the high­way, take it or leave it.

    Ei sil­lä, että itse olisin koskaan jak­sanut liiem­min uskoa demokraat­tiseen tekemiseen tekemisen lähtöko­htana — saati tyy­dyt­tävien lop­putu­losten suhteen.

    Demokra­tia ei toi­mi ihmis­suhteis­sa, se ei toi­mi työ­paikoil­la, se ei toi­mi taiteen tekemisessä. Toden­näköis­es­ti demokra­tia toimi­ikin vain Pla­tonin ja kump­panei­den ideaaliy­hteiskun­ta­te­o­ri­ois­sa, ts. pelkkänä abstraktiona.

    Sen ver­ran mitä olen Yliseltä tämän nimeno­maisen aiheen tiimoil­ta kuul­lut, ker­too vain sen minkä useim­mat osaa­vat arva­ta jo etukä­teen: Yli­nen vas­tus­taa han­ket­ta kos­ka ympäristö. Näin siis ainakin julkisesti.

    Mut­ta olisin tavat­toman yllät­tynyt ellei Yli­nen vas­tus­taisi han­ket­ta myös henkilöko­htai­sista syistä X, Y ja Z. Niistä kuulisin ker­naasti tarkem­min. Sil­lä ympäristönäkökul­ma liit­tyy ihan kaik­keen rak­en­tamiseen. Näitä myyt­tisiä ympäristöar­vo­ja voi kuka tahansa löytää ihan mis­tä vaan kun oikein silmi­in kat­so­taan. Ei ympäristö itsessään voi olla peruste olla tekemät­tä mitään.

    Jos ihmi­nen ajat­telisi johdon­mukaises­ti tähän tyyli­in niin hän aloit­taisi ihmiskun­nan har­ven­tamisen toki itses­tään. Melko vähän näitä vapaae­htoisia kuitenkaan on ilmestynyt. Linko­lakin onnis­tui tekemään vain thore­aut. Waut­si wau.

    Omas­ta mielestäni Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen on tietysti jos­sain määrin surullista ja epä­toiv­ot­tavaa, mut­ta likainen totu­us on, että Var­tiosaari on hyvin kaukana mis­tään neit­seel­lis­es­tä luon­toym­päristöstä. Sieltähän ei sel­l­aista rantakaistalet­ta löy­dy joka ei olisi jonkun yksi­ty­is­ran­ta. Saari on kesämökke­jä täyn­nä eikä perunapel­tokaan ole varsi­nais­es­ti korvaamaton.

    Helsin­gin kart­taa kun kat­soo niin… Se nyt vaan on melko itsekästä olla näkemät­tä järkeä han­kkeessa joka yhdis­tää Vuosaaren konkreet­tis­es­ti sekä Laa­jasa­loon että Helsin­gin keskustaan.

    Jos — ja kun — Laa­jasa­loon halu­taan väk­isin vetää sil­tay­hteys, niin eihän siinä nyt olisi ker­ras­saan mitään järkeä olla jatka­mat­ta yhteyt­tä samal­la Aurinko­lah­teen asti.

    En asu Laa­jasa­los­sa, mut­ta mielestäni ne yli 30 000 vuosaare­laista hyvinkin ansait­see sekä vai­h­toe­htoisen että suorem­man reitin keskus­taan (ja Laajasaloon).

    Vuosaaren hylätylle hotel­li­ton­tillekin saisi komeaa lin­jakas­ta tor­ni­taloa pystyyn ilman, että mitään tarvit­sisi ympäristön näkökul­mas­ta tuho­ta. Samoin voisi toimia vielä tois­taisek­si — ainakin jotenkin — elos­sa ole­van naa­puri­hotellin kanssa. Joko kaupun­ki ostaa maan takaisin tai aset­taa vuokra­sopimuk­selle määräajan.

    Ehkäpä Plan­meca ostaa jälleen ker­ran “yhteisym­mär­ryk­sessä” kaupun­gin kanssa entisen hotel­li Vuo­ran­nan ton­tin pois kulek­si­mas­ta ja duu­naa siihen vielä toisen pri­vaat­ti­saunan edus­tusvieraiden ryyp­päämistä ja vesiskoot­ter­ispedeilyä varten (jol­loin myös tälle ton­tille saadaan kivasti akti­ivikäyt­töä muu­ta­ma ker­ta vuoteen).

    Tuo ratikkare­it­ti pitäisi kyl­lä osa­ta tehdä hel­vetin­moi­sel­la pieteetil­lä. Sama jut­tu toki myös Var­tiosaaren asuin­rak­en­tamisen suhteen.

    Itsel­läni on — ehkä kat­tee­tonkin — vah­va luot­ta­mus suo­ma­laiseen raken­nus­taitoon (ja insinööriemme osaamis­ta­soon laa­jem­minkin), mut­ta meitä alkaa olla koko ajan vähem­män… Osin ihan ymmär­ret­tävistä syistäkin. 

    Täy­ty­isi kuitenkin aina jak­saa muis­taa, että kyl­lä rak­sainsinööri ja arkkite­hti osaa tehdä muu­takin kuin kuraa. Mut­ta jos kura on ain­oa mis­tä ollaan valmi­ita mak­samaan, niin minkäs teet?

    Omas­ta mielestäni Var­tiosaaren rak­en­tamisen edel­ly­tyk­senä pitäisi olla saaren jät­tämi­nen kokon­aan autot­tomak­si. Ja luon­nol­lis­es­ti luop­umi­nen huoneala- sekä esteellisyysnormeista.

    Var­tiosaar­i­han on fan­tas­tisel­la paikalla ja muutenkin hem­metin hieno paik­ka. Kyl­lä sinne asukkai­ta luulisi löy­tyvän jot­ka voisi­vat kuvitel­la kykenevän­sä joten kuten suo­ri­u­tu­maan kaupungis­sa asumis­es­ta ilman omaa autoa.

    Ja jos ei löy­dy (rak­en­tamista ei edes saisi aloit­taa ennen kuin ainakin 85%:lle asun­noista on ensin löy­tynyt osta­ja), sit­ten jäädään odot­ta­maan parem­pia aiko­ja jol­loin kiinnostusta/rahaa taas löy­tyy. Asen­teet muut­tuvat hitaasti, mut­ta kyl­lä ne muuttuvat.

    Maise­maan sulau­tu­vaa ja pin­nan muodot huomioon ottavaa puuk­er­rostaloa vaan pystyyn sit­ten kun mak­sa­jat on selvillä. 

    Luhti­tyyli­in, tot­ta kai. Aurinkoläm­pökuilut joka tönön alle. Itses­tään­sää­tyvät arska­pa­neel­it katolle. LED-valais­tuk­sen käyt­tö­pakko. Yms.

    Mik­sei myös paluu takaisin ter­veel­lisem­pään ja edullisem­paan pain­ovoimaiseen ilmas­toin­ti­in kun ei niitä filt­tere­itä kukaan kuitenkaan puhdista eikä säätöjä tehdä kuten valmis­ta­ja ohjeistaa.

    Tärkeim­pänä ehkä kuitenkin se, että kaik­ki talon asuk­it — nykyiset ja tule­vat — säästyvät kokon­aan penseältä äänisaas­teelta, 24/7. Niin, ja onhan sekin kai ihan hyvä jut­tu, että talo ei home­h­tu­isi pystyyn kuten ne nyt tekevät…

    Ener­gialu­ok­i­tuk­sia kun voi tehdä niin monel­la eri tavalla.

    Talot voisi vaik­ka lau­taver­hoil­la kokon­aan käsit­telemät­tömäl­lä puul­la niin olisi vuodessa paris­sa kesämök­sälai­turirusti­ikkia vaik­ka muille jakaa. Priceless.

    Minus­ta suo­jelu­paukut kan­nat­taisi keskit­tää kohteisi­in joi­hin ei kohdis­tu Var­tiosaaren kaltaista ns. luon­nol­lista kysyn­tää. Var­tiosaaren suo­jelun purkamisen tärkein argu­ment­ti on — ikävä kyl­lä — loca­tion, loca­tion and location.

    Surullista on oikeas­t­aan vain se, että saarelle­han sil­ta merk­it­see väistämät­tä alueen perusi­den­ti­teetin mene­tys­tä (sil­lan myötä saari kun lakkaa ole­mas­ta saari). Ikävää, mut­ta sen kanssa on vain opetelta­va elämään. Suurin osa meistä oppii val­lan mainiosti.

    Rauhoite­taan sen sijaan Meiko rak­en­tamiselta ja jätetään Val­lisaari met­sit­tymään. Jälkim­mäis­es­tä tulisi 50–100 vuodessa ain­ut­laa­tu­inen iki­honkamet­sä urban explo­ration ele­ment­tei­neen jonne päästäk­seen pitäisi nähdä edes jonkin ver­ran itse vaivaa. 

    Pih­la­jasaari on hieno mes­ta. Emme vain tarvitse Pih­la­jasaari kakkos­ta mihinkään. Mielum­min jokaiselle jotakin eikä enem­män samaa kaikille. 

    Seu­raa­va prog­gis olisikin sit­ten ampua San­dis täy­teen lin­jakkai­ta tornitaloja…

    On se kum­mallista, että tämän kokolu­okan han­ket­ta — jol­la olisi oikeasti merk­i­tys­tä Helsin­gin asun­top­u­lan helpot­tamises­sa — ei saa­da eten­emään tuumaakaan, ei sit­ten millään.

    San­ta­ham­i­naan voisi rak­en­taan asun­non 20 000 uudelle helsinkiläiselle ilman, että pitäisi edes lyödä lapi­o­ta “neit­seel­liseen” maaperään. Mut­ta saisi sinne halutes­sa vaik­ka 200 000 helsinkiläistä tornei­hin asumaan… Siinä vai­heessa kan­nat­taisi jo se metrolenkkikin kaivauttaa.

    Mut­ta puuhastel­laan vaan, mikäpä kiire meil­lä tässä. Taloudel­la pyyhkii mukavasti ja helsinkiläiset tin­kivät ihan kaikesta muus­ta pait­si infla­toris­ten ja usein myös iki­van­ho­jen asun­to­jen mak­samis­es­ta. Kun ker­ran menee näinkin kivasti niin why change the win­ning for­mu­la? Talouskasvuhan alkaa any day now…

    Tule­va hal­li­tus ei ainakaan tee San­ta­hami­nen rak­en­tamisen suh­teen minkään­laista aloitet­ta, se on varmaa.

    Val­lisaares­ta ei “ehdit­ty” käy­dä minkään­laista todel­lista kansalaiskeskustelua — vaik­ka sel­l­aista vähän lupailti­inkin — ja jo ensi vuon­na sinne pääsee lau­tal­la kulke­maan niin usein kuin sielu sietää.

    Helsinkiläisit­täin harv­inais­es­ti luolis­sa asu­vat lep­akot (joi­ta tavat­tu yhteen­sä 6 eri lajia) var­masti kiit­tävät jos ja kun kesäis­es­tä Val­lisaares­ta tulee Suomen­lin­nan kaltainen kaljoit­telu­paik­ka jos­sa on hyvä luukut­taa lis­ta­musi­ikkia, larpa­ta, kus­eskel­la ympäri­in­sä sekä tehdä ad hoc notske­ja irti revi­ty­istä puunok­sista ynnä muu­ta mukavata.

    Saarel­la nyt pesivä huuhka­japari lie­nee ensim­mäis­ten pois­muut­tavien joukoissa..

    Ehkä joku yrit­teliäs (tai vain well-con­nect­ed) ehtii pais­taa Val­lisaa­res­sa ensi kesänä munkkia vieraille, mah­dol­lis­es­ti jopa majoit­taa jonkun heistä saarelle.

    Val­lisaaren “kehit­tämisen” kohdal­la lie­nee rikot­tu Suomen ennä­tys ihan heittämällä.

    Jos tulok­set ovat näin hyviä niin sama poruk­ka pitäisi ASAPPINA organ­isoi­da kehit­tämään myös San­ta­ham­i­naa. Jotain salat­tua osaamista täl­lä mys­teeri­porukalla täy­tyy olla sil­lä mikään muukaan ei voi selit­tää täl­laista muu­tosvauh­tia Suomen­maas­sa joka myös Byrok­lan­di­ana on kan­sain­väli­sis­sä piireis­sä opit­tu tuntemaan.

    Val­lisaares­ta ei kuulem­ma halut­tu eli­itin temmellyskenttää.

    Ei halut­tu, että ihmisen pitää omis­taa muuttori/pyrjevene päästäk­seen saa­reen. No, OK, sit­ten oltaisi voitu tehdä rantau­tu­mis­es­ta keskiver­toa haas­tavam­paa joka olisi käytän­nössä rajan­nut lat­tekaptee­nien ohjas­ta­mat vene­seu­rueet jon­nekin muualle (jon­nekin joka ei ole luon­toko­hteena aivan yhtä herkkä ihan kaiken­laiselle ihmisen läsnäololle).

    Ker­tooko joku mik­si suo­raan kaup­pa­to­ril­ta lat­te­mu­ki kädessä saa­reen tele­port­tau­tu­mi­nen kiviä potki­maan ei kuitenkaan ole sitä pelät­tyä elit­ismiä — eikä varsinkaan uhka Val­lisaaren kan­sain­välis­es­tikin varsin uni­ikin kohteen luonnolle?

    Phuck it. Jokainen helsinkiläi­nen voi jo nyt halutes­saan muu­ta­man kympin vuosi­mak­sul­la meloa sydä­men­sä kyl­lyy­destä sulan veden aikaan 24/7.

    Halvem­paa eri­ty­isvä­lineitä vaa­ti­vaa liikun­ta­har­ras­tus­ta ei liene ole­mas­sakaan (eikä luul­tavasti tulekaan). Kyl­lä, myös jokaisel­la työt­tömäl­lä olisi varaa meloa. Ainakin Helsingissä.

    Tur­istien voidaan puolestaan ihan legi­t­i­imisti odot­taa kykenevän raot­ta­maan lom­pakko­jaan sen ver­ran, että voivat niin halutes­saan vuokra­ta vesipelin perseen­sä alle jos kovasti mieli hala­jaa juurikin Valli/Kuninkaansaaren tar­jon­taa katsomaan.

    Muus­sa tapauk­ses­sa jen­gi tyy­tyköön Suomen­lin­nan ja Pih­la­jasaaren saari-idylliin.

    Karu totu­ushan Var­tiosaares­ta on se, että se on muu­ta­man has­sun per­hekun­nan ja kaiken maail­man demar­i­jär­jestö­jen pri­vaatik­si muo­dos­tunut kesän­vi­et­tomes­ta jonne yhä vaan ilmestyy uudenkarheaa tönöä pystyyn. Arvatenkin yllät­täen ja pyytämättä.

    Saaren läpi myös halkoo pääosin jo valmi­ik­si itä-län­si suun­tainen kulku­väylä. Kun duu­nataan kapea katkeam­a­ton ker­rostalo­muuri (jois­sa ns. läpi­talon huoneis­tot) tämän väylän molem­min puolin niin siinä ei mon­taa metriä näitä peru­ut­ta­mat­toman arvokkai­ta luon­toar­vo­ja tarvitse edes tuhota.

    Pait­si, että tämä kulku­väylä kul­kee jo osin valmi­ik­si laak­sos­sa, täl­lainen var­ta vas­ten bygat­tu melu­val­li olisi omi­aan vähen­tämään asumis­es­ta aiheutu­vaa äänisaastetta.

    Sekä luon­nol­lisen että ihmisen rak­en­ta­man melues­teen lisäk­si ratikan ään­i­maise­maa voisi lisäk­si yrit­tää hillitä tur­vau­tu­mal­la poikkeus­menet­te­lyyn: tuol­la n. kil­san pätkälle ei raken­net­taisi varsi­naisia pysäkke­jä ollenkaan vaan ratik­ka köröt­telisi vaan jonkin ver­ran hitaam­paa ohi niin, että jen­gi voisi hypätä kyyti­in ns. suo­raan vauhdista.

    Tässä olisi sekin hyvä puoli, että se samal­la kar­sisi hyvä­tu­loiset mut­ta liikun­tara­joit­teiset eläkeläiset pois asu­jaimis­tos­ta jot­ka vain turhaan nos­taisi­vat alueen hin­tata­soa var­al­lisu­udel­laan ja lisäk­si vaa­ti­mal­la kaiken maail­man terveys/sos.palveluja perustet­tavak­si tuol­laiseenkin pie­neen periferiaan.

    Voisimme jopa yrit­tää opet­taa kuskin havain­noimaan silmil­lään, että vaikut­taisiko siltä, että saat­taisi olla uusia kyyti­in nousi­joi­ta. Jos ei, niin hanaa vaan. Jos kyl­lä, niin hidaste­taan. Tai vaik­ka pysäytetään jos kyseessä kepeil­lä liikku­va tai muuten vaan seniori-ikään ehtinyt tahi mam­ma las­ten­rat­taan kanssa, jne.

    Mut­ta tok­i­han se on liikaa pyy­det­ty, että voisimme alkaa yht’kkiä luot­ta­maan kuskin ammat­ti­taitoon. Sekä muutenkin pala­ta henkises­ti jon­nekin 70-luvun men­taaliseen mie­len­maise­maan jos­sa ihmiset eivät koko hel­vetin ajan pelän­neet kuol­e­vansa seu­raa­van kah­den min­uutin aikana.

    Voisimme esimerkik­si kaivaa naf­tali­in­ista retro­ratikoi­ta (mikäli sel­l­aisia jostain edullis­es­ti löy­tyypi) tai tila­ta — tai OMG jopa itse suun­nitel­la ja toteut­taa vaikka­pa ötäniemeläis­ten ja amisjätkien toimes­ta — todel­la riisu­tun mallin jois­sa olisi open entry (ehkäpä kuitenkin vain viimeisen vau­nun takaosasta).

    Talvel­la moni ao. lin­jaa käyt­tävä saat­taisi totut­tua use­am­min prefer­oi­da pitää top­patak­it napitet­tuna, ma luulen… 

    Lin­ja­han vois yksinker­taisim­mil­laan olla vain heil­u­ri­tyyp­pinen yhteys välil­lä Vuosaaren metro ja Yliskylän ostari. Siis taval­laan tur­is­tiy­hteys sekä itsessään jo jonkin­lainen nähtävyys joka kiikut­taisi hyväl­lä fiilik­sel­lä jengiä itäisen Helsin­gin upeimpi­en luon­toko­htei­den välit­tömään tuntumaan.

    Puo­lileikil­lis­es­ti tässä siis yritin havain­nol­lis­taa miten saat­taisimme saa­da hyvinkin paljon nyky­istä edullisem­paa ja jouhe­vam­min toimi­vaa julk­ista liikku­mista aikaiseksi.

    Joku saat­taisi kut­sua tuol­laista out-of-the-box tuumailuk­si. Ei kuitenkaan hesarin pääkir­joi­tus­toim­i­tuk­sen väki jon­ka mielestä lis­tavaali­in siir­tymi­nen demokra­ti­aa lisäävänä keksin­tönä edus­taisi juurikin täl­laista uuden­laista maa­ta rav­is­tel­e­vaa ajattelutavanmuutosta.

    Alankin itse olla vähän sil­lä lin­jal­la, että niin poli­ti­ikan tekemisessä kuin poli­ti­ikan kom­men­toin­nis­sakin olisi ehkä ihan fik­sua siir­tyä pikku hil­jaa pakol­liseen yläikära­jaan. Har­val­ta nelikymp­piseltä nimit­täin kuulee enää val­tavir­ras­ta poikkeav­ia ajatuk­sia. Ei kyl­lä kauhean mon­elta kaksi-kolmekymppiseltäkään…

    Maas­ta­muut­tokri­it­tisel­lä ehdokkaal­la numero 107:llä oli sen­tään yksi konkreet­ti­nen ehdo­tus: uusi yhtiö­muo­to nimeltä oys (oy start­up) joka vapaut­taisi star­tupit “ensim­mäisek­si kahdek­si vuodek­si veroista, sotu­ista, sään­telystä ja raportoinnista”. 

    Sinäl­lään idea ei ole uusi. Itse asi­as­sa se on ainakin 239 vuot­ta van­ha. Tuol­loin jo muuan Aata­mi Vir­ta­nen pani ajatuk­sen­sa paper­ille, että on se nyt vaan koko­lail­la tyhymää verot­taa yhtään ketään ennen kuin heil­lä on riit­tävästi taloudel­lista kan­tokykyä heille määrät­tyjä vero­ja maksella.

    Harvem­pi siis­timis­palvelu­ja myyvä yrit­täjä keksi­nee sel­l­aisen palvelukon­septin, että alkaa pian mil­jardit val­ua val­tion kas­saan. It could hap­pen, it’s just not very likely.

    Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä kaik­ki muutkin jot­ka vaivau­tu­vat lähtemään yrit­täjäk­si Suomes­sa pitäisi samal­la tavoin vapaut­taa heti kät­telyssä demor­al­isoivas­ta tyhji­in kyn­imis­es­tä joka oikeas­t­aan varmis­taa ettei tääl­lä voi men­estyä oma­l­la työl­lään pait­si vahin­gos­sa tai vilpillä.

    Ideaali tilan­nehan olisi jota kuinkin sel­l­ainen jos­sa työtä ei verotet­taisi ollenkaan vaan pelkästään kulu­tus­ta. Ker­takäyt­töskei­dan tuot­ta­mi­nen lop­puisi kuin seinään jos­ta kiit­täisi sekä pla­neet­ta että ihan kaikkien elol­lis­ten olen­to­jen terveys.

    Oikein kovasti työstä tykkäävä toden­näköis­es­ti men­esty­isi niin kuin nytkin eli hyvin tai todel­la hyvin.

    Sni­iduil­e­va vähän vaa­ti­mat­tomam­paankin asumiseen tyy­tyvä kaveri puolestaan saat­taisi pär­jätä ehkä main­iostikin vielä nyky­istäkin pienem­mäl­lä lik­sal­la (ja/tai osa-aikaise­na keikkailijana/yrittäjänä).

    Tässä löi­sivät sekä Smith että Marx melko sopuisas­ti kät­tä: ihmi­nen voisi yrit­tää elämän­sä aikana mon­en­laista työn tekemistä, ja hänelle myös toden­näköisem­min tar­jou­tu­isi tosi­asialli­nen mah­dol­lisu­us elää enem­män sen kaltaista elämää jota hän henkilöko­htais­es­ti osaisi enem­män arvostaa.

    Työelämä ei ehkä tun­tu­isikaan jatkos­sa samas­sa määrin vier­aan­nut­taval­ta vaan pikem­minkin päin­vas­toin: mielekkäältä, monin eri tavoin motivoival­ta, elämää ajoit­tain ehkä suun­nat­tomas­tikin rikas­tut­ta­vana, mut­ta kuitenkin vain yht­enä elämän osa-alueena muiden joukossa.

    Olisi­han se aika mes­sevää voi­da sanoa ole­vansa pelkän kont­torirotan lisäk­si mm. säveltäjä, abstrak­ti kuvataiteil­i­ja, runolta­ja, putkimies-isän­nöit­si­jä, sosi­olo­gi, lapsen- ja kissankait­si­ja, baarikahvi­lan­pitäjä, kir­jail­i­ja-toimit­ta­ja, uimavalvo­ja, sovel­luske­hit­täjä, eräopas, val­oku­vaa­ja ja myöhempi­en aiko­jen Kubrick, ten­nisken­tän­hoita­ja, rak­sajäbä, aka­teemikko, tan­go­tai­turi, vaate­su­un­nit­teli­ja, DIY-arkkite­hti, asun­non­vuokraa­ja, nais­ten­nau­rat­ta­ja, pelle­pelo­ton ja ker­ta kaikki­nen yleisnero.

    Ehdotan kuitenkin, että jatke­taan vääjäämät­tömän kur­jis­tu­misen tiel­lä. Ei meistä kuitenkaan ole muut­tumaan. Path of least resis­tance sopii meille. Mur­jot­ta­mi­nen ja itsesääli on vähän niin kuin se mei­dän oma jut­tumme. Ei niin pien­tä ongel­maa etteikö siinä kan­nat­taisi piehtaroi­da pienen ikän­sä. Route of dimin­ished returns sopii meille oikein hyvin. Mak­sun aika on sit­ten joskus. Mietitään sitä sit­ten sil­loin. Nuku­taan nyt vaan. Hyvää yötä.

    Over and out.

    1. En nyt kyl­lä ymmärtänyt, mitä nim­imerk­ki Näin meil­lä Suomes­sa tarkoit­ti sil­lä, että olen sooloil­lut epäasial­lis­es­ti. Minus­ta on täysin loogista tode­ta, että kumipyöräli­iken­teeseen perus­tu­va asuinalue on huono ja ratikkali­iken­teeseen perus­tu­va on hyvä.

    1. Tässä artikke­lis­sa ajoko­rteista san­ot­ti­in, että ajolu­val­la suoritet­tu­jen ajoko­rt­tien määrä on kään­tynyt kasvu­un Suomes­sa, mut­ta Helsingistä ei san­ot­tu muu­ta kuin että ainakin yksi ajoko­rtt­ti on suoritet­tu kuvatek­stin mukaan myös Helsingis­sä. Suik­si kysy­inm, onko jol­lain tietoa ilmiön alueel­lis­es­ta jakautumisesta.

  23. hup­sis:
    Huo­m­a­sitko että ajoko­rt­tien suorit­ta­mi­nen on kään­tynyt jyrkkään nousu­un, tarkoit­taako tämä nyt että ratik­ka-aluet­ta ei tarvit­sekkaan laa­jen­taa suun­nat­tomasti sen suo­sion hiipues­sa vai toimi­iko ajoko­rt­tiar­gu­ment­ti vain yhteen suuntaan?

    Eiköhän per­im­mäi­nen argu­ment­ti ole kuitenkin asun­to­jen neliöhin­nat, jot­ka ratikkavyöhyk­keel­lä ovat about 50 % suurem­mat kuin lähiöis­sä. Eli kysyn­tää on kyl­lä paljon enem­män kuin tar­jon­taa. Tuos­sa letkauk­ses­sa ei kyl­lä ollut muutenkaan mitään järkeä. Ikään kuin ajoko­rtin omis­ta­ja ei haluaisi/voisi asua ratikkavyöhykkeellä 😀

    Var­tiosaari vaikut­taa kyl­lä enem­män etiöltä kuin todel­liselta kan­takaupun­gin jat­keelta. Kiva kuitenkin, jos sinne pääsee jatkos­sa myös ilman venettä.

  24. antti: Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpen­ham­i­nas­sa. Ei tarvitse mäk­iä tasa­ta eikä ilmas­ton­muu­tos­ta odot­taa, paljon enem­män saadaan aikaan rak­en­ta­mal­la kelvol­lista pyöräily-ympäristöä.

    Niz­za, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisem­piä kuin Kööpen­ham­i­na. Lisäk­si niis­sä on pyöräi­lyn kannal­ta kesäl­lä turhankin lämmin.

  25. Lie­nee tosi­aan perustel­tua, että pk-seudun tapah­tuu mielu­um­min kehä 1 ‑sisäpuolelle. Itseäni mieti­tyt­tää raken­nusa­jan liikenne. 

    Laa­jasa­lon sil­ta läh­tee Reposalmen tien päästä. Tie kul­kee 2 koulun välistä ja on täl­lä het­kel­lä varsin hil­jainen. Lisäk­si viimeiset n. 300 m ovat kapeaa met­säti­etä. Rekkar­al­li tullee ole­maan mahtava.

    Onko asia ollut esil­lä? Voidaanko hait­to­ja ehkäistä?

  26. Han­na-Leena Yli­nen: Sin­ua siis saamme “kiit­tää” saaristoraitiotiestä.

    No itseasi­as­sa emme. Idea ratikan jatkos­ta Vuosaa­reen Var­tiosaaren kaut­ta on suht van­ha, mä tör­mäsin tähän ekan ker­ran muis­taak­seni noin viisi vuot­ta sit­ten. Jonkin­laista liiken­neväylää tuo­hon väli­in löy­tynee jo 50- ja 60-luvun suun­nitelmista, kos­ka aja­tus on aika ilmeinen.

    Raitiosil­ta Ram­sin­niemeen on kuitenkin aivan eri asia kuin ratikkasil­ta Var­tiosaa­reen Laa­jasa­losta. Var­tiosaaren sil­ta on lyhyt, sil­lan toises­sa päässä olisi run­saasti asukkai­ta, ja kus­tan­nuk­set ovat hyvin maltil­liset, jotain kymme­nen miljoona tai sen sel­l­aista. Eli tässä nyt on kysymys siitä että raken­netaanko Var­tiosaari, jos raken­netaan sitä ei ole mitään järkeä tehdä ilman ratikkasil­taa, mikä on se mitä Ode aivan oikein vaati.

    Sil­ta Ram­sin­niemeen on taas koko­lail­la korkea ja pitkä eli kallis, viimeisen arvaus on rapi­at sata mil­liä. Toises­sa päässä on kapea­hako nie­mi jos­sa on suo­jel­tu­ja raken­nuk­sia luon­non­suo­jelu­aluei­den lisäk­si, eli aika huonos­ti poten­ti­aalia uud­is­rak­en­tamiselle. En oikein usko toteu­tu­miseen, mut­ta joka tapauk­ses­sa nämä ovat kak­si eri asiaa.

  27. Mika Välipirt­ti: Olen aina pitänyt sin­ua edis­tyneenä kaupunkivi­sionäärinä joka ymmärtää että kas­va­va kaupun­ki tarvit­see kasvun tuek­si asukkailleen lisää virkistysalueita. 

    Jos halu­aa argu­men­toi­da Var­tiosaaren rak­en­ta­mat­to­muu­den puoles­ta, kan­nat­taisi mielu­um­min puhua luon­toar­voista tai jostain muus­ta, kos­ka tämä argu­ment­ti että kos­ka uudet asukkaat tarvit­se­vat virk­istysaluei­ta ei nyt yksinker­tais­es­ti kestä lähempää tarkastalua tässä yhtey­dessä. Tossa Var­tiosaaren kaavae­hdo­tuk­ses­sa­han yli puo­let saares­ta on nimeno­maan sinne muut­tavien uusien asukkaiden virk­i­tysaluet­ta, sik­si se aluete­hokin on alhainen vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen on tehokas­ta. Myöskään sel­l­ainen argu­ment­ti että mut­ta kun Laa­jasa­lon puolel­la ei ole viher­aluei­ta ei nyt vaan pidä paikkaansa (tuo olisi järkevä argu­ment­ti siihen jos joku esimerkik­si ehdot­taisi Mustikkasaaren rak­en­tamista, se on jatkos­sa käytän­nössä Kalasa­ta­man puisto).

  28. antti: Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpenhaminassa. 

    Tuo on aivan tot­ta, mut­ta ei kai ole mis­sään Moosek­sen käskyssä määrät­ty, että joka paikas­sa pyöräi­lyn tulisi olla yhtä suosit­tua. Pari­isi eroaa aika lail­la Kööpen­ham­i­nas­ta muutenkin. Niz­zas­sa rantab­ule­vardil­la tur­is­tit pyöräilevät, mut­ta kilo­metri pohjoiseen ei näy tur­is­te­ja eikä pyöräil­i­jöitäkään. Barcelonas­sa on aika lail­la mopo­ja ja moposkoot­tere­i­ta. Jot­ka alka­vat muuten olla sit­ten neli­tahtisia, ettei Soin­in­vaaraa kenkuta.

  29. Tuuk­ka:
    Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavae­hdo­tuk­sen puoles­ta äänestämi­nen ei varsi­nais­es­ti kuvaa Oden kan­taa rak­en­tamiseen, vaan kyse oli kau­pankäyn­nistä jol­la hän sai ratikkavaa­timuk­sen mukaan kaavaan joka oli väistämät­tä menos­sa läpi.

    Niin. Mulle tulee tapaus Meri-Rasti­la mieleen. Siinä oli siis kak­si ongel­maa, ensin­näkin sitä met­sää ei pitäisi rak­en­taa ollenkaan ja toisek­si se kaa­va on suurim­mal­ta osin surkea tekele. Mikä toki teki sen vas­tus­tamis­es­ta help­poa, mut­ta ongel­ma oli se että päätet­ti­in siitä että raken­nataanko sinne vai ei, ja miten jos raken­nat­taan jäi täysin taka-alalle. Lop­putu­los on sit­ten että se raken­netaan huonosti.

    Jotenkin nämä pitäisi päätök­sen­teossa kyetä erot­ta­maan toi­sis­taan. Ei siinä ole mitään väärin tai ris­tiri­itaista että ei halua rak­en­taa johonkin paikkaan, mut­ta toisaal­ta jos sinne kuitenkin raken­netaan, halu­aa että se tehdään hyvin.

    Tosin viras­to on kyl­lä ruven­nut skarp­paa­maan näis­sä kiis­tanalai­sis­sa han­kkeis­sa. Kivi­nokan kaavae­hdo­tus oli hyvä, ja tästä Var­tiosaaren ehdo­tuk­ses­ta en löy­dä oikein mitään moitittavaa.

  30. Tämähän on tietenkin tut­tu: http://www.urbanhelsinki.fi/fullscreen.php

    En ole kaupunkisu­un­nit­telun asiantun­ti­ja, mut­ta tässähän nimeno­maan tiivis­tetään, enim­mäk­seen kehäykkösen sisäl­lä ja viher­alueitakin jää mukavasti. Olisi hienoa kuul­la, Osmo, sin­un miet­teesi tästä. Olet ehkä tätä jo aiem­min kom­men­toin­utkin, mut­ta ainakaan ihan nopeal­la haulla en sitä löytänyt tältä sivustolta.

  31. hup­sis:
    Huo­m­a­sitko että ajoko­rt­tien suorit­ta­mi­nen on kään­tynyt jyrkkään nousu­un, tarkoit­taako tämä nyt että ratik­ka-aluet­ta ei tarvit­sekkaan laa­jen­taa suun­nat­tomasti sen suo­sion hiipues­sa vai toimi­iko ajoko­rt­tiar­gu­ment­ti vain yhteen suuntaan?

    Mis­tä olet täl­laisen tiedon onk­in­ut? Ohes­sa on Trafin ajoko­rt­ti­ti­las­tot http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot. Uudet ajoko­r­tit luokitel­laan tilas­tois­sa lyhy­taikaisik­si kor­teik­si ja niitä myön­net­ti­in vuon­na 2014 vähiten kah­teenkymme­neen vuoteen!

  32. JuhaP:
    Var­tiosaaren rak­en­tamisel­la syn­tyy tietysti yksi mie­lenki­in­toinen asuinalue (varakkaille). Sen käyt­tööno­ton kus­tan­nus on var­masti aivan eri luokkaa kuin esimerkik­si Kivi­nokan rak­en­t­a­mi­nen olisi mak­sanut. Viikin met­siä olisi riit­tänyt kilo­metrikau­pal­la Kivi­nokan vier­essä ja valmi­ille metroase­malle olisi ollut käve­ly­mat­ka. Itäkeskuk­sen ja Kivi­nokan siir­to­la­pu­u­tarhan siir­to vaik­ka Var­tiosaa­reen ja pieni sil­ta Laa­jasa­losta? Saaren virk­istyskäyt­töä lisää ratkai­sev­asti kuor­ma-auton kestävä silta. 

    Eli raken­netaan kaikelle kansalle avoimia viher­aluei­ta, että pieni eli­it­ti voi naut­tia mökkeilystä meren ran­nal­la muu­ta­man kilo­metrin päässä Helsin­gin keskus­tas­ta. Tästähän on kyse, vaik­ka asi­aa yritetään muuk­si naamioida.

    Vihrei­den äänestäjänä har­mit­taa se, että tässäkin asi­as­sa osa vihreistä on ns. hyödyl­lisiä idioot­te­ja, jot­ka ovat etuoikeutet­tu­jen puolel­la: Nämä var­tiosaarenkin asun­not kor­vau­tu­isi­vat sit­ten viher­alueille raken­net­tavil­la bulkkilähiöil­lä jos­sain Van­taal­la tai Espoos­sa joista kansa vaeltaa autol­laan moot­toriteitä töi­hin ja asioimaan Jum­boon tai muuhun ostoskeskuk­seen. Mitenkähän se oikein edus­taa vihrei­den kaupunkisuunnitteluagendaa?

  33. Osmo hyvä, olet itse ollut Koi­järvel­lä, mut­ta Var­tiosaa­res­sa et ole koskaan käynyt, vaik­ka sin­ua on sinne kut­sut­tu use­aan kertaan.

    Voit nyt käy­dä ker­rankin Var­tiosaa­res­sa edes virtuaalisesti:

    https://www.google.com/maps/views/profile/117944645817406686787?gl=fi&utm_source=weekly&utm_medium=email&utm_content=thumb&utm_campaign=views_milestone_notification&po=1&pv=1&tab=1

    Toivon, että ette päätä tuho­ta Helsin­gin arvokkain­ta ulkoilusaar­ta, joka vetää ver­to­jaan Nuuk­si­olle ja Kolin maisemille, mut­ta sijait­see vain 7 kilo­metriä Helsin­gin keskus­tas­ta. Saari on täyn­nä arvokkai­ta van­ho­ja met­siä ja siel­lä on Helsin­gin saaris­ton korkein koh­ta, Viikinkikallio, jos­ta avau­tuu Helsin­gin hienoin saaristomaisema.

    On suo­ranainen ympäristörikos rak­en­taa keskelle Helsin­gin hienoin­ta luon­tosaar­ta raitio­vaunulin­ja ja betonilähiö. Var­tiosaari tulee säi­lyt­tää Helsinkiläis­ten virk­istysalueena. Espoos­sa vas­taa­va saari on Iso Vasikkasaari, jonne on jär­jestet­ty vesi­bus­sikul­je­tus. Mik­sei Helsin­ki ole jär­jestänyt Var­tiosaa­reen vesi­bus­sikul­je­tus­ta? Näin hel­posti se saataisi­in kaikkien Helsinkiläis­ten ykkös luontokohteeksi!

    Suo­mi ja Helsin­ki miel­letään ulko­mail­la luon­toläheisek­si paikak­si. Mis­sään muual­la kuin Var­tiosaa­res­sa ei pääse niin hel­posti ja nopeasti koke­maan ain­ut­laa­tu­inen saaris­tolu­on­to ja sen maise­mat keskel­lä pääkaupunkia. On tärkeää myös Helsin­gin imagon kannal­ta säi­lyt­tää Var­tiosaari luontomatkailukohteena. 

    Toivon sin­un ymmärtävän Var­tiosaaren arvon nyt ja tule­vaisu­udessa näin ilmas­to­muu­tok­sen aikana. Nykyiset ja tule­vat sukupol­vet var­masti arvosta­vat Var­tiosaaren van­ho­ja met­siä, Viikinkikallion mer­i­maise­maa, jol­laista ei mis­sään muual­la maail­mas­sa ole näin lähel­lä pääkaupun­gin keskus­taa. Jos saari tuho­taan, on se ikuis­es­ti men­nyt­tä, eikä sitä koskaan saa­da enää takaisin.

    1. Var­tiosaa­reen ei ole asi­aa, ellei omista venet­tä. Sik­si se ei ole ollut mit­ta­mat­taao­manb arvokas viher­alue. Kävi­jöitä on ollut aika vähän ja sil­taa on vas­tustet­tu sil­lä, että alueen luonne mju­ut­tuisi, jos alue avat­taisi­in kaikkien helsinkiläis­ten tul­la ja mennä.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    hupsis.
    Onko sin­ul­la tietoa, mis­sä tuo ajoko­rt­tien määrän kasvu on tapah­tunut alueellisesti? 

    Tästä kaavios­ta

    http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot

    näkyy, että ajoko­rt­tien suori­tus­määrät kään­tyivät kasvu­un, mut­teivät kovin jyrkkään sel­l­aiseen. Alueel­lisia tieto­ja on vaikea kaivaa mis­tään. Val­is­tunut arvaus on, että har­vaan asu­tuis­sa maakun­nis­sa on alet­tu hajat­a­pauksi­na myön­tää toimeen­tu­lo­tukia nuorten autok­oul­u­lasku­jen osit­taiseen kat­tamiseen niis­sä per­heis­sä, jois­sa nuo­ril­la tai van­hem­mil­la ei ole varaa siihen muuten. On erit­täin help­po kek­siä poli­it­tisia syitä tehdä näin.

  35. Autok­ouluku­lu­jen toimeen­tu­lotues­ta mak­sat­tamiseen liit­tyen, löysin vuodelta 2009 ole­van Kuo­pi­on hallinto-oikeu­den päätök­sen, jos­sa se velvoit­ti Kuo­pi­on kaupun­gin myön­tämään 100€ toimeen­tu­lo­tukea autok­oulun pimeäl­lä ajoin ope­tus­ta varten. Tämä päätös on sikäli ymmär­ret­tävä, että jos pimeäl­lä ajon tun­te­ja ja kakkos­vai­het­ta ei suori­ta ajois­sa, uhkaa väli­aikainen kort­ti raue­ta, mis­tä aiheu­tu­isi val­tavasti enem­män hait­taa ja kustannuksia.

    http://www.toimeentulotuki.net/2009/ajokortti.php

  36. antti: Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpen­ham­i­nas­sa. Ei tarvitse mäk­iä tasa­ta eikä ilmas­ton­muu­tos­ta odot­taa, paljon enem­män saadaan aikaan rak­en­ta­mal­la kelvol­lista pyöräily-ympäristöä.

    Tasaisia? No, Barcelonas­sa (joka sekin on intern­jetin mukaan raken­net­tu seit­semälle kukku­lalle, kuten Turku) ei ole tul­lut käy­tyä, mut­ta en nyt menisi väit­tämään noi­ta mui­ta mik­sikään Köpik­sen veroisik­si pannukakuiksi…

  37. Rolling Heurlin:
    “..kävimme juuri Kööpen­ham­i­nas­sa kat­so­mas­sa, kuin­ka merkit­tävään osaan fil­lar­it voivat liiken­teessä nous­ta, kun­han niiden olo­suhteisi­in kiinnitetään
    kun­nol­la huomiota.”
    Hyvä idea. Esim. kiin­nitetään läm­pöti­laan ja maan tasaisuuten huomio­ta. Jyrätään turhat kukku­lat ja sat­sa­taan ilmas­tön­läm­pen­e­miseen, niin eiköhön sil­lä polkupyörienkin suo­sio kasva.

    Kööpen­ham­i­nas­sa on tehty merkit­tävä päätös pyöräi­lyn edis­tämis­es­ki. Lakkautet­ti­in ratikat. 

    Ratikat pois­tet­ti­in tilan saamisek­si yksi­ty­isautoille ja keskus­tan tun­tu­mas­sa myös pyöräil­i­jöille. Pyöräi­ly kun vie väem­män tilaa kuin ratikat. Seudun kokon­aisu­udessa on panos­tet­tu yksi­ty­isautoilun suju­vu­u­teen mm. lev­eil­lä pääkaduil­la ja use­am­mal­la kehä­moot­tori­tiel­lä. Myös metro­verkko para­nee nyt rak­en­teil­la ole­vien uusien lin­jo­jen myötä

  38. Mik­si Vuosaa­reen pitäisi rak­en­taa raitio­vaunuy­hteys Laa­jasa­losta Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen luon­non­ti­lais­ten viher­aluei­den läpi, kun Vuosaa­reen pääsee jo nyt metrolla?

  39. antti: Maail­mal­ta löy­tyy run­sain mitoin Kööpen­ham­i­nan kanssa yhtä tasaisia kaupunke­ja jois­sa ilmas­to sopii vielä Tan­skaakin parem­min pyöräi­lyyn (esim Pari­isi, Niz­za, Rooma, Barcelona jne), mut­ta näis­sä kaupungeis­sa pyöräi­ly ei ole yhtä suosit­tua kuin Kööpenhaminassa.

    Juuri Roomas­ta palan­neena meinasin saa­da hys­teerisen nau­ruko­htauk­sen kun sitä tääl­lä väitet­ti­in tasaisek­si kaupungiksi.

    Hyi hit­to että onkin mäki­nen paik­ka! Ja joukkoli­iken­nekin oli sekavaa kuin mikä.

  40. Enpä halu­aisi olla kaupunkisu­un­nit­teli­jana. Tämä ja muut vas­taa­vat keskuste­lut osoit­ta­vat hyvin tehtävän epäkiitollisuuden.

    Ennus­teet siis sanovat, että Helsinki­in ja sen ympäristöön tarvi­taan lähi­t­ule­vaisu­udessa run­saasti uusia asuin­neliöitä. Mihin ne voisi rak­en­taa, kun nim­by-ilmiö jyl­lää valtoimenaan?

    Lento- tai golf-ken­tille ei saa rak­en­taa. Armei­jan saarten tulee säi­lyä armei­jal­la. Nyky­isiä asuinaluei­ta ei saa tiivistää. Sisään­tu­lotei­den ajonopeuk­sia ei tule laskea. Yhtään vihreää läm­päret­tä ei saa enää tuho­ta. Korkei­den raken­nusten ei pidä antaa tuho­ta kaupunkimme kallis­ar­voista siluet­tia. Kauas kehysalueille ei kan­na­ta rakan­taa, kos­ka siitä seu­raa tolku­ton liikennehelvetti.

    Näille kaikille vas­tus­tuk­sille löy­tyy sinän­sä ihan käyp­iä perustei­ta, mut­ta johonk­in­han se tak­en­t­a­mi­nen pitäisi silti tehdä! Sil­loin on pakko hakea pien­im­män pahan ratkaisua, ja kat­soa asi­aa mah­dol­lisim­man laa­jas­ta näkökul­mas­ta (toki myös paikalliset yksi­tyisko­h­dat huomioiden).

    Kaiken ajat­telemat­to­muu­den huip­pu on se ajatel­ma, ettei sit­ten raken­neta enää uusia asun­to­ja, vaan pide­tään tämän onnelamme rajat tiukasti kiin­ni. Kun muu maa miet­tii tuot­tavu­u­den paran­tamista niin tääl­lä suun­nitel­laan tuot­tavu­u­den huonon­tamista, ettei vaan kukaan häir­it­sisi mei­dän rauhaamme.

    Niin­pä niin, enpä halu­aisi olla kaupunkisu­un­nit­teli­jan housuissa.

    1. Helsin­gin yleiskaavas­ta anne­tuis­sa lausun­nois­sa on yhteen­las­ket­tuna vaa­dit­tu pois­tet­tavak­si kaavas­ta asun­not yli sadal­letuhan­nelle hengelle.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaa­reen ei ole asi­aa, ellei omista venet­tä. Sik­si se ei ole ollut mit­ta­mat­taao­manb arvokas viher­alue. Kävi­jöitä on ollut aika vähän ja sil­taa on vas­tustet­tu sil­lä, että alueen luonne mju­ut­tuisi, jos alue avat­taisi­in kaikkien helsinkiläis­ten tul­la ja mennä. 

    Mik­si Var­tiosaa­reen ei ole jär­jestet­ty vesi­bus­siy­hteyt­tä? Esimerkik­si ker­ran tun­nis­sa ajet­ta­va reit­ti Kaup­pa­tori-Korkeasaari-Kulosaari-Laa­jasa­lo (jokin sopi­va paikka)-Vartiosaari-Jollas(-Vuosaari) voisi olla hyvä lisä kaupun­gin joukkoli­iken­teeseen sulan veden aikaan ja myös tur­is­te­ja houkut­tel­e­va ris­teilyre­it­ti. Samal­la saataisi­in yhteys Var­tiosaa­reen. Tukhol­mas­sa ainakin on vesi­busse­ja, joi­hin pääsee taval­lisel­la päivälip­ul­la. Mik­sei sama toimisi Helsingissäkin.

    Kuka on vas­tus­tanut Var­tiosaaren sil­taa? Jos aluet­ta käytet­täisi­in virk­istysalueena, kai kaupun­ki voi raken­nut­taa sil­lan vas­tus­tuk­ses­ta huoli­mat­ta, jos sil­ta kat­so­taan riit­tävän tärkeäksi.

    1. Var­tiosaari “akti­iv­it” ovat vas­tus­ta­neet sil­taa. Yritin neu­vota heitä, että tuo on varmin tapa saa­da se kaavoite­tuk­si asun­noik­si, mut­ta eivät uskoneet.

  42. Orakkeli on hyvä ja valaisee meitä viisaudellaan! sanoo:

    Visionäärit vähissä:
    Helsin­gin päät­täjil­lä ei tun­nu ole­van mui­ta visioi­ta, kuin vim­mainen asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen. Asun­torak­en­tamisen huumas­sa saa­vat men­nä niin golfken­tät, lento­ken­tät kuin kaupun­gin viher­alueet ja merel­liset saaretkin.

    Joh­tu­isiko se siitä, että meil­lä on tääl­lä hel­vetin­moinen asun­top­u­la ja siitä automaagis­es­ti seu­raa­va holti­ton hin­tata­son nousu?

    Helsingis­sä ei ole pian kenel­läkään varaa asua ja joudumme kaik­ki käymään Tallinnas­ta käsin Helsingis­sä töissä.…

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Mis­tä kek­sit tuon 80 %. Oletko lainkaan tutus­tunut MA-ohjel­man asukas­jakoon. Vapaara­hoit­teisia omis­tusasun­to­ja 40 %. 

    No, laskin vain päässäni (en päis­säni!), että 100 % — 20 % = 80 %. Näköjään MA-ohjel­makir­ja­nen sisältääkin karsi­noin­tia use­am­paan luokkaan, kuin mitä alku­un oletin. 

    Onko nyt sit­ten niin, että kaupun­ki ei olekaan kiin­nos­tunut mah­dol­lis­es­ti parhaista veron­mak­sajista, joi­ta tuol­lainen alue saat­taisi kiin­nos­taa, jos hei­dän poten­ti­aa­li­nen (?) lukumäärän­sä on noin sääde­tysti mah­dol­lista puolit­taa, tai oikeas­t­aan tiput­taa alas vain neljään kymmenekseen?

    PS. Jos joku ei muuten Momos­ta tunne tai hänestä tiedä, voinen edel­lisen vies­ti­ni täy­den­nyk­senä vielä maini­ta, että Momos on anti­ikin tarus­ton julkisen arvostelun jumala, joka aikoinaan karkotet­ti­in Olym­posvuorelta, kun Zeus hänen liiankin innokkaas­ta arvostelus­taan suut­tui! (Ks. esimerkik­si “de.wikipedia.org/wiki/Momos”)

  44. tpyy­lu­o­ma: joku esimerkik­si ehdot­taisi Mustikkasaaren rak­en­tamista, se on jatkos­sa käytän­nössä Kalasa­ta­man puisto).

    Ja hieno puis­to muuten onkin! 

    Ehkä 20 000 uuden naa­purin myötä liikun­tavi­ras­to palaut­taa jokunen vuosi sit­ten varas­ta­mansa grillikatoksen. 

    Lisää käyt­täjiä hiih­to­laduille. Ken­ties uimarannal­takin voisi jatkos­sa allokoi­da beach vol­ley kent­tä joka sieltä viral­lis­es­ti pitäisi löy­tyä mut­ta ei tietenkään löydy.

    Ehkäpä wan­hal­la kioskillekin tulee taas joku yrittämään.

    Mut­ta kyl­lä silti pitäisi suo­ta­vana, että pan­tais ainakin nyt alku­un pari lin­jakas­ta tor­nia Mustikka­maan parkkipaikan päälle…

  45. Jouko Ollila: Niz­za, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisem­piä kuin Kööpen­ham­i­na. Lisäk­si niis­sä on pyöräi­lyn kannal­ta kesäl­lä turhankin lämmin.

    Rooma ja sen seit­semän kukku­laa mullekin heti tuli mieleen.. 😉

  46. Sakke: Entä miten sit­ten pelit­tää se 80 %:n osu­us, joka oli ajatel­tu myy­dä varakkaille, sit­ten, kun kuule­vat tuostakin asiasta? 

    (Jo Aisopok­sen faa­belei­den, eli anti­ikin aikaan Kreikas­sa, oli ihmiselle mitä ilmeisim­min tärkeää, kuka naa­purik­si muut­taa. Ks. faa­beli: Zeus, Prometheus, Athene ja Momos.)

    Sit­ten ne hin­nat vaan jous­taa alaspäin kunnes otta­jat löy­tyy. Done. Turha sotkea anti­ikin Kreikkaa yksinker­taiseen asiaan.

  47. Antsa: Ihmi­nen on ain­oa eläin, joka ei saa rak­en­taa pesään­sä ilman esi­val­lan lupaa.

    Hel­posti. Ei tarvitse kuin alkaa elämään yhteiskun­nan ulkopuolella.

    So long and thanks for all the fish!

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt kyl­lä ymmärtänyt, mitä nim­imerk­ki Näin meil­lä Suomes­sa tarkoit­ti sil­lä, että olen sooloil­lut epäasial­lis­es­ti. Minus­ta on täysin loogista tode­ta, että kumipyöräli­iken­teeseen perus­tu­va asuinalue on huono ja ratikkali­iken­teeseen perus­tu­va on hyvä.

    Ei kun mä vaan pohdiske­lin ääneen tuo­ta tapaa jol­la val­tu­us­tossanne yksi mies näyt­täisi kykenevän käyt­tämään vaiku­tus­val­taansa — mis­sä tahansa pros­essin vai­heessa(?) — eikä sitä osa­ta pitää mitenkään outona. 

    That’s all. Olen var­maan jotenkin naivi idealisti.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaa­reen ei ole asi­aa, ellei omista venet­tä. Sik­si se ei ole ollut mit­ta­mat­taao­manb arvokas viher­alue. Kävi­jöitä on ollut aika vähän ja sil­taa on vas­tustet­tu sil­lä, että alueen luonne mju­ut­tuisi, jos alue avat­taisi­in kaikkien helsinkiläis­ten tul­la ja mennä.

    Tuo­han nyt ei pidä paikkaansa. En itsekään omista venet­tä mut­ta olen vierail­lut Var­tiosaa­res­sa puolen tusi­naa ker­taa. Tuol­laiset kom­men­tit sitä pait­si vievät keskustelun täysin sivu­raiteille, sil­lä saaren virk­istyskäyt­töä voisi hel­posti kehit­tää, jos saari vain ensin suojeltaisiin.

    Viime vuosi­na on julka­istu paljon mie­lenki­in­toisia tutkimuk­sia luon­non hyvää teke­vistä ter­veysmet­sähankkeista. Tutkimus­näyt­tö on jo vaku­ut­tavaa. Myös Helsingis­sä esimerkik­si ter­veysvi­ras­ton ja ter­veysasemien olisi järkevää käyn­nistää han­kkei­ta, jois­sa met­siä käytet­täisi­in akti­ivis­es­ti kuntoutuk­ses­sa ja sairauk­sien hoi­dos­sa. Luon­tokäve­lyt esimerkik­si paran­ta­vat mielialaa:

    http://online.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/eco.2014.0027

    Var­tiosaar­ta soisi kehitet­tävän luon­toko­hteena, jos­ta ihmiset voisi­vat virk­istyä hel­posti luon­toa ihaillen. Saa­reen pääsyä olisi hyvin help­poa helpottaa.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    En nyt kyl­lä ymmärtänyt, mitä nim­imerk­ki Näin meil­lä Suomes­sa tarkoit­ti sil­lä, että olen sooloil­lut epäasial­lis­es­ti. Minus­ta on täysin loogista tode­ta, että kumipyöräli­iken­teeseen perus­tu­va asuinalue on huono ja ratikkali­iken­teeseen perus­tu­va on hyvä.

    Min­ua hie­man ihme­tyt­tää, mis­äs oleel­lises­sa suh­teessa bus­si eroaa raitio­vaunus­ta joukkoli­iken­nevä­li­neen? Sähkö/hybridibussien myötä ne saadaan hiljaisemmiksikin.

    1. Ratik­ka kul­kee äänet­tömästi ja ennen kaikkea tasais­es­ti, se käyt­tää sähköä, kun bus­si käyt­tää dieseliä, omi­naisku­lu­tus matkus­ta­jaa kohden on olen­nais­es­ti pienem­pi ja ratikkaan mah­tuu kak­si ker­taa enem­män matkus­ta­jia. 3,5 metriä lev­eäl­lä kaistal­la väl­i­tyskyky ratikalla on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin bus­sil­la. Kun nelosen ratik­ka joudu­taan sil­loin täl­löin kor­vaa­maan bus­seil­la, tason lasku tun­tuu jyrkkänä.
      Laat­ueron näkee myös ihmis­ten käyt­täy­tymisessä. Ruske­sasuol­ta ei aikataulun kannal­ta ole mitään järkeä tul­la kympin ratikalla, kos­ka bus­si on nopeampi, mujt­ta ratik­ka on paljon suositumpoi.

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaa­reen ei ole asi­aa, ellei omista venet­tä. Sik­si se ei ole ollut mit­ta­mat­taao­manb arvokas viher­alue. Kävi­jöitä on ollut aika vähän ja sil­taa on vas­tustet­tu sil­lä, että alueen luonne mju­ut­tuisi, jos alue avat­taisi­in kaikkien helsinkiläis­ten tul­la ja mennä.

    Hei Osmo, tuol­laiset kom­men­tit ei ainakaan auta kaupunkilu­on­non säilyttämisessä.

    Var­tiosaari on ollut kaikkien tavoitet­tavis­sa, talvisin jään yli hiihtäen tai kävellen, kesäkaut­e­na laival­la. Var­tiosaariseu­ra on use­asti ehdot­tanut los­siy­htey­den paran­tamista, vas­tauk­se­na on tul­lut vain ylläol­e­van­laisia kom­ment­te­ja. Itse mainit­sit muu­ta­man sata kävi­jää vuosit­tain, kun Vartiosaari.fi-sivulla luku on 10 000. Ei anna hyvää kuvaa Vihrei­den edustajasta.

    Jaa ei mit­taa­mat­toman arvokas viher­alue? Bio­tyypeiltään Helsin­gin edus­tan saarista monipuolisin, lep­akkoalueena tärkeä, ja mitä nyt nor­maali suo­ma­lainen (tai ulko­mainen tur­isti) tärkeäk­si kokee eli ihan oikea met­sä, jopa aarniomet­säk­si san­ot­tu. Viikinkikallion maise­ma on henkeä sal­paa­va, siel­lä seisoes­saan voi het­ken aikaa kuvitel­la ole­vansa men­neis­sä tarus­tois­sa. (Jos se ei ole mit­taa­mat­toman arvokas jo yksinään, ei sit­ten var­maan ole Kolikaan…)

    Halu­an vain muis­tut­taa, että meil­lä nor­maaleil­la äänestäjil­lä on lupa odot­taa, että päätök­sen­tek­i­jät ottaisi­vat hiukan parem­min selvää asioista, levit­tämät­tä vääris­tel­tyä tietoa. Olen usein äänestänyt vihre­itä, luon­non­suo­jelulli­sista ja luon­toa säi­lyt­tävistä syistä, suurin syy itsel­leni siir­tyä muun puolueen kan­nat­ta­jak­si on ollut nimeno­maan sin­un aliarvioi­vat kom­ment­tisi Var­tiosaares­ta, Osmo.

    Olet var­masti kuul­lut ja lukenut ne kaik­ki perus­teet, mitä museovi­ras­to, luon­non­suo­jeli­jat ja kaupunkimet­sien ystävät ovat Var­tiosaares­ta sanoneet, ne eivät ole tuules­ta tem­mat­tu­ja. Mene käymään Var­tiosaa­res­sa, ennen kuin on liian myöhäistä. Mene koke­maan se huumaa­va hil­jaisu­us met­sän keskelle, kul­je *palkit­tu* luon­topolku ja opi samal­la paikall­ishis­to­ri­as­ta, siitä his­to­ri­as­ta jos­ta löy­tyy esimerkke­jä jääkaud­es­ta, viikinki­a­joista, Suomen­lin­nan rak­en­tamis­es­ta, maail­man­sodista ja sadan vuo­den takaises­ta saaris­toelämästä. Löy­dä se kivi, jon­ka keskeltä kas­vaa män­ty. Joudu met­sän­peit­toon. Uhraa tapi­onpöy­däl­lä. Tee juhan­nus­tai­ka kotkan­si­ip­ile­hdos­sa. Tunne kuin­ka pulssi tasaan­tuu ja veren­paine nor­mal­isoituu (met­sässä oleskelul­la on todis­te­tusti ter­vey­del­lisiä vaikutuksia.)

    Var­tiosaari tulee säästää ja suo­jel­la. Mitä nykyis­es­tään olisi suo­tavaa paran­taa, on lossi/vesibussiyhteys, jär­jestää muu­ta­ma ulko­hu­us­si luon­topol­un var­relle, viral­liset nuo­tiopaikat ja mah­dol­lisu­us kesäkahvi­lan pitoon, sekä yleinen sauna. Ei muu­ta. Ehkä mah­dol­lisu­us jär­jestää pien­imuo­toisia kon­sert­te­ja tai work­shoppe­ja (lähin­nä on pitänyt olla Akavalainen jos sel­l­aista on halun­nut järjestää.)

    Jos maail­ma olisi edes kohtu­ulli­nen paik­ka ja Helsin­gin päät­täjät fik­su­ja, luon­topol­un rak­en­ta­neet maanti­eteil­i­jät palkit­taisi­in kaupun­gin toimes­ta, sil­lä luon­topol­un luomi­nen aikanaan ja sen ylläpi­to on ehkä hienoimpia esimerkke­jä kaupunki­lais­ten luo­vas­ta ja omae­htois­es­ta akti­ivi­su­ud­es­ta yhteisek­si hyväksi.

    Tur­is­tit tule­vat Suomeen nimeno­maan koke­maan koske­ma­ton­ta luon­toa, Var­tiosaari on siihen jo “valmis paket­ti”, hel­mi, joka jää mieleen, ja jol­la on sel­l­aise­naan “poten­ti­aalia” nimeno­maan virk­istysalueena kaupunki­laisille ja luon­tokas­vatuk­ses­sa esim. Koul­u­lais­ryh­mille sekä tietysti mallies­imerkkinä tur­is­teille “näin Suomes­sa kun­nioite­taan luon­toa ja historiaa”.

    Moni on tuonut jo esi­in, että Var­tiosaaren rak­en­t­a­mi­nen ei todel­lakaan olisi pikainen apu asun­to-ongel­maan, että muual­la löy­ty­isi mitä rak­en­taa ja enem­män. Kuun­tele heitä.

    1. Var­tiosaari on ollut kaikkien tavoitet­tavis­sa, talvisin jään yli hiihtäen tai kävellen, kesäkaut­e­na laivalla. 

      Tilas­tot puhu­vat puolestaan. Tuol­la laival­la on saa­reen tul­lut alle tuhat matkus­ta­jaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
      Käsi­tys, että tur­is­tit sankoin joukoin ryn­täi­sivät Var­tiosaa­reen ihaile­maan luon­toa ei empi­iris­es­ti ole pitänyt paikkaansa. Mon­tako on käynyt?
      Val­lisaari ollaan nyt avaa­mas­sa kaikelle kansalle. Mik­si se ei kiin­nos­ta ketään, vaik­ka se vas­ta upea onkin?

  52. Orakke­li on hyvä ja valaisee meitä viisaudel­laan!: Joh­tu­isiko se siitä, että meil­lä on tääl­lä hel­vetin­moinen asun­top­u­la ja siitä automaagis­es­ti seu­raa­va holti­ton hin­tata­son nousu?

    Helsingis­sä ei ole pian kenel­läkään varaa asua ja joudumme kaik­ki käymään Tallinnas­ta käsin Helsingis­sä töissä…. 

    Jos Helsingis­sä ei ole kenel­läkään enää varaa asua, niin sil­loin­han asun­not tyh­jeni­sivät, kun ihmiset muut­taisi­vat muualle … 

    Mis­tä siis johtuu tuo “asun­top­u­la” (jos sel­l­aisen ole­mas­sao­lo voidaan osoit­taa), tai asun­to­jen korkea hin­ta? Oma veikkauk­seni on, että syynä lie­nee mm. väestön ikään­tymi­nen ja van­hus­ten­hoidon nykyi­nen poli­ti­ik­ka, jon­ka mukaises­ti van­hainkoti­paikat (tai mitä “tehoste­tun palveluhoidon yksiköitä” ne muka ovatkaan?) koh­ta häviävät tykkänään, jol­loin kaikkien van­hus­ten asun­to­jen kokon­aispin­ta-ala on taa­tusti suh­teel­lis­es­ti suurem­pi kuin aiemp­ina vuosikym­meninä, varsinkin, kun otamme piden­tyneen eli­na­jan vielä huomioon. 

    Pitäisikö rak­en­taa Helsinki­in viihty­isiä JA tehokkai­ta van­hainkote­ja, jois­sa yksinäisil­läkin van­huk­sil­la (jot­ka ovat nyky­isin 1 — x päivit­täisen, mut­ta lyhyen hoita­jakäyn­nin varas­sa) olisi enem­män mah­dol­lisuuk­sia saa­da jut­tuseu­raa, sitä kaivatessaan?

  53. Jous­taisko ne hin­nat..?: Sit­ten ne hin­nat vaan jous­taa alaspäin kunnes otta­jat löy­tyy. Done. Turha sotkea anti­ikin Kreikkaa yksinker­taiseen asiaan. 

    Kuka mak­saa jatkos­sa verot kaupungille? 

    Käsit­tääk­seni Helsin­ki tarvit­see hyviä veron­mak­sajia, jol­loin kaik­ki asukkaat tai ylisu­uri osu­us ei voi olla vain eri tukimuo­to­jen saa­jia. Jokin tas­apain­oti­la aina toki löy­tyy, mut­ta mik­si Helsin­ki olisi se ain­oa vas­tu­unkan­ta­ja ja kär­si­jä ja esim. Espoo taasen iäti ‘rusi­noiden pul­las­ta poim­i­ja’, eli voittaja?

  54. Var­tiosaari “akti­iv­it” ovat vas­tus­ta­neet sil­taa. Yritin neu­vota heitä, että tuo on varmin tapa saa­da se kaavoite­tuk­si asun­noik­si, mut­ta eivät uskoneet.

    Osmo — sin­ul­la on van­haa tietoa. Var­tiosaari akti­iv­it — min­un tun­te­mani — kan­nat­ta­vat kävelysil­lan rak­en­tamista saa­reen. Itse odotan kovasti sen suun­nit­telun aloit­tamista kos­ka se mah­dol­lis­taisi saaren avau­tu­misen kaupunkilaisille.

    1. Alkoi­vat kan­nat­taa vähän liian myöhään. Kun asia oli ratkaisu­vai­heessa, meille ker­rot­ti­in, että sil­ta muut­taisi saaren luon­net­ta ja koh­ta oli­si­vat kalliot täyn­nä graffitteja.

  55. Jouko Ollila: Niz­za, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisem­piä kuin Kööpen­ham­i­na. Lisäk­si niis­sä on pyöräi­lyn kannal­ta kesäl­lä turhankin lämmin.

    No ver­rataan sit­ten vaik­ka Milanoon tai Muncheni­in. Tää nyt oli min­ulle aikamoinen yllä­tys että pyöräi­lyn edel­ly­tys on mitat­ta­va vatu­passin kanssa. 

    Omat koke­muk­seni Helsingistä on kuitenkin sel­l­aisia että jos tulen autol­la Kehä ykköseltä keskus­taan, suurin osa matkas­ta on suo­raa ja tasaista moot­tori- tai moot­to­rili­iken­neti­etä, ja sit­ten ollaankin jo kaup­pa­to­ril­la. Jos tulen pyöräl­lä, on sel­l­ainen määrä S, T, U, V, X, Y ja Z- mutkia ja risteyk­siä, ja muutkin kir­jaimet var­maan tarvit­taisi­in vielä, että vähempikin riit­täisi. Mut­ta nyt opin että ne onkin ne pari mäen­nyppylää mitkä tääl­lä ja kaikissa muis­sa kaupungeis­sa pait­si Damis­sa ja Köpik­sessä pyöräi­lyn estää.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­gin yleiskaavas­ta anne­tuis­sa lausun­nois­sa on yhteen­las­ket­tuna vaa­dit­tu pois­tet­tavak­si kaavas­ta asun­not yli sadal­letuhan­nelle hengelle.

    Suo­ma­laisetko nimbyilijöitä? 🙂

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­tiosaari “akti­iv­it” ovat vas­tus­ta­neet sil­taa. Yritin neu­vota heitä, että tuo on varmin tapa saa­da se kaavoite­tuk­si asun­noik­si, mut­ta eivät uskoneet.

    Mjoo. Tää on suo­ma­lainen ongel­ma laa­jem­minkin. Halu­taan pela­ta väk­isin lop­pu­un asti vaik­ka neu­vot­tele­mal­la päästäisi­in kaikkia tyy­dyt­täväm­pään lopputulokseen.

    Olen tulkin­nut, että tämä antaisi änkyröille iki­aikaiset brag­gings right­sit: minä olin moraa­li­nen, hyvä, ihmi­nen, muut oli­vat paho­ja ja tyhmiä.

    Tässäkin pelataan aikaa ja toiv­otaan ihmettä kuten Kivi­nokan tapauk­ses­sa. Nyt jo mon­es­sa tuvas­sa suun­nitel­laan medi­akam­pan­jaa ja olisin yllät­tynyt mikäli Var­tiosaa­res­sak EI jär­jestet­täisi tänä kesänä vaikka­pa joku kiva luontofilmifes­ti­vaali eli vedo­taan ihmis­ten tun­teisi­in (kos­ka se on kaikkein hel­poin­ta), pain­ote­taan, että on paljon per­in­teisiä tapah­tu­mia, lau­tat kul­kee, mustikat kyp­syy, ja niin pois päin.

    Kyl­lä mä ihan ymmärrän/ymmärsin mik­si asetit ehdol­lisen kri­teerin oma­lle kyl­lä ‑äänelle­si.

  58. tpyy­lu­o­ma: No itseasi­as­sa emme. Idea ratikan jatkos­ta Vuosaa­reen Var­tiosaaren kaut­ta on suht van­ha, mä tör­mäsin tähän ekan ker­ran muis­taak­seni noin viisi vuot­ta sit­ten. Jonkin­laista liiken­neväylää tuo­hon väli­in löy­tynee jo 50- ja 60-luvun suun­nitelmista, kos­ka aja­tus on aika ilmeinen.

    Raitiosil­ta Ram­sin­niemeen on kuitenkin aivan eri asia kuin ratikkasil­ta Var­tiosaa­reen Laa­jasa­losta. Var­tiosaaren sil­ta on lyhyt, sil­lan toises­sa päässä olisi run­saasti asukkai­ta, ja kus­tan­nuk­set ovat hyvin maltil­liset, jotain kymme­nen miljoona tai sen sel­l­aista. Eli tässä nyt on kysymys siitä että raken­netaanko Var­tiosaari, jos raken­netaan sitä ei ole mitään järkeä tehdä ilman ratikkasil­taa, mikä on se mitä Ode aivan oikein vaati.

    Sil­ta Ram­sin­niemeen on taas koko­lail­la korkea ja pitkä eli kallis, viimeisen arvaus on rapi­at sata mil­liä. Toises­sa päässä on kapea­hako nie­mi jos­sa on suo­jel­tu­ja raken­nuk­sia luon­non­suo­jelu­aluei­den lisäk­si, eli aika huonos­ti poten­ti­aalia uud­is­rak­en­tamiselle. En oikein usko toteu­tu­miseen, mut­ta joka tapauk­ses­sa nämä ovat kak­si eri asiaa.

    Ymmär­rän ajatuk­sen, mut­ta itse olen eri kannalla.

    Vuosaaren ja Var­tiosaaren välille ei ole tietenkään pakko ratikkasil­taa duu­na­ta (eikä heikol­la raken­nuste­hokku­udel­la var­maan taloudel­lis­es­ti järkevää olekaan), mut­ta kyl­lä siihen sil­tay­hteys silti pitäisi saada.

    Vaik­ka kuin­ka sna­di kevyen liiken­teen sil­ta tahansa.

    Omas­ta näkökul­mas­tani tuon pitäisi olla suurin piirtein Var­tiosaaren rak­en­tamisen ehtona.

    Kyl­lä ne 30K Vuosaare­laista min­un mielestäni ansait­see suorem­man reitin keskus­taan. Jos tässä nyt siis kaupungilla ja val­ti­ol­la on tavoit­teena lisätä kevyen liiken­teen osu­ut­ta tulevaisuudessa.

    Juh­la­puheista olisin täl­laista ollut ymmärtäväni. Mut­ta myön­nän, että mul­la on valikoi­va kuulo.

  59. tpyy­lu­o­ma: Tuuk­ka:
    Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavae­hdo­tuk­sen puoles­ta äänestämi­nen ei varsi­nais­es­ti kuvaa Oden kan­taa rak­en­tamiseen, vaan kyse oli kau­pankäyn­nistä jol­la hän sai ratikkavaa­timuk­sen mukaan kaavaan joka oli väistämät­tä menos­sa läpi.
    Niin. Mulle tulee tapaus Meri-Rasti­la mieleen. 

    Kau­pankäyn­ti vai kiristys? Merk­i­tys riip­puu kuulijasta.

    Meri-Rasti­las­sa asukkaat käsit­tääk­seni oli­vat yhteisym­mär­ryk­sessä sen suh­teen, että miten halut­ti väestön­lisäys olisi järkev­in­tä toteuttaa.

    En ver­tail­isi näitä kah­ta menet­te­ly­ta­paa keskenään. But that’s just me.

  60. Okko Oinonen: siel­lä on Helsin­gin saaris­ton korkein koh­ta, Viikinkikallio, jos­ta avau­tuu Helsin­gin hienoin saaristomaisema.

    True that. Mut­ta ei sitä olla tuhoa­mas­sa. Eihän?

  61. Voihan sitä rak­en­taa tiivi­is­tikin, mut­ta ei kai sen takia silti tarvitse tuho­ta Helsin­gin meren­ran­to­ja ja viher­aluei­ta. Ja jos ei Helsingistä löy­dy tilaa, niin radan­var­rethan jatku­vat Espooseen ja Van­taalle. Samaa Helsinkiähän nekin käytän­nössä ovat, vaik­ka yleiskaa­va ei ole niistä koskaan kuullutkaan.

    1. Jos elämään kuu­luisi vain aamul­la töi­hin, illal­la takaisin ja lop­pu aika telkkaria tui­jot­taen, ihmiset voitaisi­in säilöä tehokkaasti radan­ver­silähiöi­hin. Jos halu­aa tehdä muu­takin, nauhakaupun­ki ei enää toimikaan, kos­ka lähiöi­hin ei syn­ny palvelu­ja, ei mie­lenki­in­toisia rav­in­toloi­ta, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin.

  62. Bus­si­in saadaan saman ver­ran matkus­ta­jia kuin ratikkaan. Tehdään vaan riit­tävän pitkä bus­si. Toimii myös sähköl­lä — trol­lik­ka. Pitkänä vaatii samat kään­töympyrät yms kuin ratik­ka, enkä halu­aisi olla peru­ut­ta­jan paikalla. Lisäbonuk­se­na ainakin kisko­jen ver­ran halvem­pi, eikä mene koko kaupun­ki sekaisin kun yksi ratik­ka jumit­taa. Muu­ta­ma akku, ja bus­sil­la voi men­nä kilo­m­er­trin kier­tor­e­itin ja pala­ta sähköjo­hto­jen alle.

    1. smokin’ joe
      Helsin­gin nykyisetkin ratikat ovat 27,5 metriä pitk­iä, jok­eri-lin­jalle tulee paljon pidem­piä. Pisin sal­lit­tu pitu­us rekoille on 26,5 metriä. Nelikym­men­metristä bus­sia voi olla vaikea ajaa, jos vaik­ka luvan saisi.

  63. Urpon­isaa­tio­ta, nääs: Mjoo. Tää on suo­ma­lainen ongel­ma laa­jem­minkin. Halu­taan pela­ta väk­isin lop­pu­un asti vaik­ka neu­vot­tele­mal­la päästäisi­in kaikkia tyy­dyt­täväm­pään lopputulokseen.

    Saat­taa pitää paikkansa. Olen vuosien mit­taan seu­ran­nut sivus­ta eräitä laitosten yhdis­tämis­hankkei­ta. Kaikissa on ollut yhteisenä piir­teenä se, että pienen laitok­sen yhdis­tämi­nen suurem­paan on ollut usei­den vuosien ajan ilmi­selvää ja use­at henkilöt ovat varoitelleet, että pienem­män laitok­sen pitäisi miet­tiä etukä­teen, mitä tehdään, kun ylem­mät tahot alka­vat oikeasti puuha­ta yhdis­tämistä. Kaikissa tapauk­sis­sa pienem­män laitok­sen väki on sanonut, että yhdis­tämi­nen ei käy ja paras ratkaisu on pysymi­nen itsenäisenä laitok­se­na. Eli ei olla varaudut­tu edes oma­l­la neuvotteluehdotuksella. 

    Kun sit­ten yhdis­tämistä on alet­tu ajaa, pienem­män laitok­sen kan­ta on ollut tiuk­ka ei. Yhdis­tämi­nen ei käy mis­sään olois­sa ja samal­la lin­jal­la on jatket­tu, kunnes ylem­pi taho on päät­tänyt, että laitok­set yhdis­tetään. Sit­ten kauhis­tel­laan, miten hirveää yhdis­tämi­nen on ja ihme­tel­lään, mik­si yhdis­tetään laitok­seen A, kun laitok­seen B yhdis­tämi­nen olisi ollut paljon parem­pi vai­h­toe­hto. Niin var­maan olisi, mut­ta mik­si sitä ei itse ehdotet­tu sil­loin, kun oli vielä mah­dol­lista neu­votel­la? Mik­si oman yhdis­tämis­vai­h­toe­hdon etu­ja ei tuo­tu esille jo sil­loin, kun yhdis­tämis­hankkeesta liikkui vas­ta huhuja?

  64. Shhh!! Ei vaihtoehdoista saa puhua. Vain ratikka tai ei mitään. sanoo:

    Markku af Heurlin: Min­ua hie­man ihme­tyt­tää, mis­äs oleel­lises­sa suh­teessa bus­si eroaa raitio­vaunus­ta joukkoli­iken­nevä­li­neen? Sähkö/hybridibussien myötä ne saadaan hiljaisemmiksikin.

    Jenkkilässähän aina laskeskel­e­vat ratikan hyö­ty­vaiku­tuk­sia ja toden­neet sen kan­nat­tavak­si vain siinä tapauk­ses­sa, että lin­jan var­si raken­netaan tehokkaasti. Muus­sa tapauk­ses­sa kaik­ki vai­h­toe­htois­est joukkoli­iken­nemuodot ovat aina osoit­tau­tuneet kannattavammiksi. 🙂

    Mikään matkan­teko ei ole niin hidas­ta kun ratikalla köröt­te­ly. Mut­ta onhan tasaista kyytiä kumminkin.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratik­ka kul­kee äänet­tömästi ja ennen kaikkea tasais­es­ti, se käyt­tää sähköä, kun bus­si käyt­tää dieseliä, omi­naisku­lu­tus matkus­ta­jaa kohden on olen­nais­es­ti pienem­pi ja ratikkaan mah­tuu kak­si ker­taa enem­män matkus­ta­jia. 3,5 metriä lev­eäl­lä kaistal­la väl­i­tyskyky ratikalla on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin bus­sil­la. Kun nelosen ratik­ka joudu­taan sil­loin täl­löin kor­vaa­maan bus­seil­la, tason lasku tun­tuu jyrkkänä.
    Laat­ueron näkee myös ihmis­ten käyttäytymisessä.Ruskesasuolta ei aikataulun kannal­ta ole mitään järkeä tul­la kympin ratikalla, kos­ka bus­si on nopeampi, mujt­ta ratik­ka on paljon suositumpoi.

    Sähköbus­sit on kek­sit­ty. Akulliset johd­in­au­tot on keksitty.

    Autoil­la urpoil­e­vat ihmiset eivät ikävä kyl­lä pois­tu katuku­vas­ta. Eivätkä märät tai jäiset kiskot.

    Mut­ta siitä me var­masti olemme samaa mieltä, että eihän siinä nyt olisi ker­ras­saan mitään järkeä aloit­taa bus­sir­al­li Var­tiosaa­reen jos ker­ta ratikkalin­jan päät­täri on muu­ta­man sadan metrin päässä.

    1. Tule­vaisu­udessa, eikä siihen mene edes kauan, bus­sit kulke­vat sähköl­lä. Sitä sähkö ne vievät matkus­ta­jaa kohden enem­män, kos­ka kumipyörät ja vier­in­tä­vas­tus ja kos­ka bus­sit ovat niin toiv­ot­toman pieni suureen kaupunkiin.
      Heilahtel­ev­as­ta ja täri­sevästä matkan­teosta ei päästä.

  66. Urpon­isaa­tio­ta, nääs: Ei kun mä vaan pohdiske­lin ääneen tuo­ta tapaa jol­la val­tu­us­tossanne yksi mies näyt­täisi kykenevän käyt­tämään vaiku­tus­val­taansa – mis­sä tahansa pros­essin vai­heessa(?) – eikä sitä osa­ta pitää mitenkään outona. 

    Niin siis sinus­ta on outoa, kun kaupung­in­val­tu­utet­tu ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen saa jotain aikaisek­si kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­oukss­sa? WTF?

    Mitä ihmettä niiden val­tu­utet­tu­jen pitäisi siel­lä kok­ouk­sis­sa tehdä, jos ei ajaa asioi­ta joi­ta pitävät kaupunki­lais­ten näkökul­mas­ta hyvinä? 

    Menee kyl­lä kohtu­ullis­es­ti yli tämä vaa­timus kon­sen­suk­selle, kun ei saa yksinän­sä edes esit­tää mitään sel­l­aista, joi­ta muutkin­saat­ta­vat jopa kannatta!

  67. Ei kiinnosta ei. Koska valtaosaa ei ylipäätään luonnossa oleilu kiinnosta. Ei varsinkaan punaviinilasipossea. Kaikkia kiinnostaa vaan periaatteen tasolla. Koska silloin automaagisesti hyvä ihminen. sanoo:

    Osmo Soin­in­vaara: Tilas­tot puhu­vat puolestaan. Tuol­la laival­la on saa­reen tul­lut alle tuhat matkus­ta­jaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
    Käsi­tys, että tur­is­tit sankoin joukoin ryn­täi­sivät Var­tiosaa­reen ihaile­maan luon­toa ei empi­iris­es­ti ole pitänyt paikkaansa. Mon­tako on käynyt?
    Vasikkasaari ollaan nyt avaa­mas­sa kaikelle kansalle. Mik­si se ei kiin­nos­ta ketään, vaik­ka se vas­ta upea onkin?

    Komp­paan tilas­toti­eteil­i­jää. Itse mel­on Mustikka­maal­ta Var­tiosaa­reen aina aika ajoin ja aikalail­la yksik­seen siel­lä saa kuleskella.

    Se on tietysti kokon­aan toinen asia, että saako kaupunki­laiselta ylipäätään odot­taa omaa viit­seliäisyyt­tä. Julkisen keskustelun sävyn perus­teel­la ei.

    Jos ei lat­te­mu­ki kouras­sa pääse kiviä potki­maan lau­tal­la tai ratikalla niin yhteiskun­ta on epäon­nis­tunut ja Suuri Saatana.

    Niin se vaan on, että hel­vetin pieni se poruk­ka on joka Helsinginkin pusikois­sa aikaansa viet­tää koiran kuset­tamista enempää.

    Tätä ei vaan saa julkises­ti koskaan ikinä mil­loinkaan mis­sään tilanteessa myöntää.

    Val­lisaaren kohdal­la kyse lie­nee myös hel­vetin onnet­tomas­ta tiedot­tamis­es­ta. Itsekin olin ihan tietois­es­ti pyrkinyt _seuraamaan_ Val­lisaaren tule­vaisu­ud­es­ta käy­tyä keskustelua, mut­ta siitä huoli­mat­ta mulle tuli ihan täytenä yllä­tyk­senä, että jo ensi vuon­na alkaa kau­palli­nen liiken­nöin­ti saareen.

    Sik­si puhuin maailmanennätystahdista.

    Vis­si­in siitä ske­naar­ios­ta jos­sa Val­lisaari oltaisi jätet­ty rauhaan halut­ti­in vai­eta kuo­li­aak­si. Ja parhaim­mak­si keinok­si todet­ti­in se, että pis­tetään iso vai­hde päälle ja vaan ilmoi­tus­lu­on­teis­es­ti tode­taan, että hyvä her­rasvä­ki ter­ve­tu­loa saa­reen nisulle ja lat­telle kesäl­lä 2016.

    * * *

    Itseasi­as­sa just tässä kuus­sa sovin ihan oma-aloit­teis­es­ti Met­sähal­li­tuk­sen kanssa pikav­isi­itistä Val­lisaa­reen kos­ka ainakin itse halu­an kokea saaren ennen kuin sekin pilataan.

    Suun­nit­teli­ja on paikalla ker­tomas­sa saaren kehittämissuunnitelmista.

    Kos­ka hän tekee tämän oma­l­la ajal­laan, tilaisu­u­den kesto lie­nee pikem­minkin lyhyehkö kuin pitkähkö, ja tilaisu­us on muutenkin vapaamuotoinen.

    Mustikka­maal­ta melot­tavaa tulisi tuol­laiset 6 km suuntaansa. 

    Vesi on vielä varsin virk­istävän läm­pöistä, mut­ta nor­miter­veel­lä ihmisel­lä hypoter­mi­aan kuolem­i­nen nol­la-asteises­sa vedessä kestää noin tun­nin ver­ran. Saamme sin­ut ylös kyl­lä sitä ennen ja takaisin paattiin.

    Vai­h­to­vaat­teet on hyvä ottaa mukaan.

    Luon­nol­lis­es­tikin vaa­timuk­se­na jonkin tasoinen uima- ja melontataito.

    Jos näyt­täisi ole­van kovasti aal­lokkoa luvas­sa niin sil­loin peru­u­tamme, eli sää­va­raus näis­sä hom­mis­sa on aina. Safe­ty first.

    Lähtö alus­tavasti toukoku­un puo­livälis­sä per­jan­tai-iltana n. klo 16–17.

    Yksit­täi­nen seu­ran jäsen voi ottaa yhden ulkop­uolisen kaverik­si nimel­listä mak­sua vas­taan. Eli luul­tavasti joukkoon mah­tu­isi use­ampikin halukas.

    Jos jota kuta kiin­nos­taa, niin ei kun yhteyt­tä vaan: stupidus@mail.com.

    Ja kos­ka jen­gi aina urput­taa ettei mikään saisi koskaan mitään mak­saa, niin tehdäänkö ihan vaik­ka niin, että mä pif­faan “oma­lle” uudelle bestik­sel­leni ton muu­ta­man euron vieras­mel­on­ta­mak­sun. Kun elämä on…

    PS. Vesik­los­et­tia saares­ta ei löy­dy eli num­ber two:n yllät­täessä vai­h­toe­htona on puucee, pidät­te­ly tai kakat pöksyyn. Jos jälkim­mäi­nen, niin kan­nat­taa varautua siihen, että joutuu toden­näköis­es­ti melo­maan jonon hännillä.

  68. Osmo Soin­in­vaara: Ruske­sasuol­ta ei aikataulun kannal­ta ole mitään järkeä tul­la kympin ratikalla, kos­ka bus­si on nopeampi, mujt­ta ratik­ka on paljon suositumpoi.

    Jälleen todiste siitä, että ihmiset nyt vaan eivät ole oikeas­t­aan mil­lään tavoin ratio­naal­isia eläim­iä. Tun­nepo­h­jal­la mennään.

    Tossa­han vaikut­taa ratikan parem­pi ima­go. Jos ulostau­tuu bus­sista niin jokuhan saat­taisi luul­la että tulee jostain kaukaa eli on ainakin köy­hä, luul­tavasti vähän säälit­tävä tapaus ja var­masti keskiver­toa vähän tyhmempi.

    Kukaan­han ei koskaan arvioi itseään keskiver­toä­lykkääk­si, keskiver­tokuskik­si, jne.

    Oh, the sto­ries we tell ourselves…

  69. antti: No ver­rataan sit­ten vaik­ka Milanoon tai Muncheni­in. Tää nyt oli min­ulle aikamoinen yllä­tys että pyöräi­lyn edel­ly­tys on mitat­ta­va vatu­passin kanssa.

    Ei tässä mis­tään vatu­pas­sista ollut kyse. Väit­tämäsi vaan oli niin virheelli­nen mäk­isyy­den suh­teen, että oli pakko korjata. 

    Barcelo­nan keskus­tan vier­essä on Mon­tjuic, joka on hyvin jyrkkärin­teinen kukku­la jonne pääsee sata­mas­ta köysir­adal­la tai esim. pyöräl­lä ser­pen­ti­ini­ti­etä. Ran­nas­ta suo­raan sisä­maa­han päin kun läh­tee pyöräilemään, taitaa ainakin seu­raa­vat 5km olla pelkkää ylämäkeä. Niz­za on tässä suh­teessa hyvin saman tyyp­pinen kuin Barcelona.

    1. Barcelonas­sa on panos­tet­tu paljon pyöräi­lyyn ja pyöriä näkyy kaupunkiku­vas­sa paljon. Vaik­ka siel­lä on kukku­loi­ta, siel­lä on myös paljon tasaista. Olen siel­läkin joskus pyöräil­lyt. Pyöräi­ly on miel­lyt­tävää, kos­ka liiken­nekult­tuuri on hyvää.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos elämään kuu­luisi vain aamul­la töi­hin, illal­la takaisin ja lop­pu aika telkkaria tui­jot­taen, ihmiset voitaisi­in säilöä tehokkaasti radan­var­silähiöi­hin. Jos halu­aa tehdä muu­takin, nauhakaupun­ki ei enää toimikaan, kos­ka lähiöi­hin ei syn­ny palvelu­ja, ei mie­lenki­in­toisia rav­in­toloi­ta, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin. 

    Ei etääl­lä keskus­tas­ta ole­va meren­var­sikaupun­ki ole palvelu­jen tai rav­in­toloiden kannal­ta sen kum­mem­pi kuin radan­var­sikaupunkikaan, pait­si että radan­var­sikaupunki­in voi rak­en­taa asun­to­ja molem­min puolin rataa. Kan­takaupun­ki on sit­ten taas toinen juttu.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Tule­vaisu­udessa, eikä siihen mene edes kauan, bus­sit kulke­vat sähköl­lä. Sitä sähkö ne vievät matkus­ta­jaa kohden enem­män, kos­ka kumipyörät ja vier­in­tä­vas­tus ja kos­ka bus­sit ovat niin toiv­ot­toman pieni suureen kaupunkiin.
    Heilahtel­ev­as­ta ja täri­sevästä matkan­teosta ei päästä. 

    Sähköä tuot­ta­vat tule­vaisu­udessa mm. aurinko­kennnot, biovoimalat, Flet­tner-root­torit, … jne. Monin paikoin on kuitenkin myös jatkos­sakin tarpeen bussin jous­tavu­us ajokaistan ja ‑reitin valinnassa. 

    Kadun­päällystet­tä paikkaamalla/vaihtamalla ja (bussin) jousi­tus ja iskar­it säätämäl­lä saate­taan hyvinkin päästä, ellei helahtelu­un sit­ten vaiku­ta (kävel­lessä) humal­tum­sen aste tai tärinään kra­pu­la. Olin ker­ran yhden Kirkkon­um­melta tule­van vuorobussin kyy­dis­sä. Se oli suo­ras­taan ylel­lisen upea koke­mus, sil­lä todel­lakin kel­pasi matkustaa!

  72. Osmo Soin­in­vaara: Tilas­tot puhu­vat puolestaan. Tuol­la laival­la on saa­reen tul­lut alle tuhat matkus­ta­jaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
    Käsi­tys, että tur­is­tit sankoin joukoin ryn­täi­sivät Var­tiosaa­reen ihaile­maan luon­toa ei empi­iris­es­ti ole pitänyt paikkaansa. Mon­tako on käynyt?
    Vasikkasaari ollaan nyt avaa­mas­sa kaikelle kansalle. Mik­si se ei kiin­nos­ta ketään, vaik­ka se vas­ta upea onkin? 

    Min­ua tuo Vasikkasaari kiin­nos­taa, joten kyl­lä se kiin­nos­taa “ketään”. Mis­tä tai keneltä voisi saa­da tietoa siitä, miten tuonne Vasikkasaa­reen voi päästä? 

    Minkä upean saaren hyvän­sä luon­to lie­nee hel­posti vaaras­sa, jos väkeä tulee paljon ja eri­tyis­es­ti sil­loin jos sen saaa­pumi­nen ja käyt­täy­tymi­nen saarel­la on holti­ton­ta. En pitäisi vierail­i­joiden suur­ta lukumäärää vält­tämät­tä kaikkein merkit­tävim­pänä seikkana, vaik­ka oma pain­oar­von­sa sil­läkin toki kaupun­gin kam­ree­rien laskelmis­sa lienee. 

    Minus­ta on arvokas­ta jo se, jos yksikin ihmi­nen voi nähdä ja kokea lähilu­on­nos­sa jotakin juuri sil­lä het­kel­lä ain­ut­laa­tu­ista, varsinkin jos kenelle hyvän­sä (sat­un­naiselle kulk­i­jalle) on sama mah­dol­lista. Kansan­mas­so­jen vael­luk­set ovat tyystin eri asia, sil­lä ne ovat (niin hyvässä kuin pahas­sa) usein myös muu­tosvoimia, joiden vaiku­tus ja suun­ta voivat joskus tuot­taa (ikäviäkin) yllätyksiä.

    Liian suuret ihmis­määrät voivat pääosin ymmärtämät­tömyyk­sis­sään (?) koitua luon­nolle toisi­naan jopa haitak­si. Moni ei näet ymmär­rä edes sitä peri­aatet­ta, että luon­to kan­nat­taa jät­tää vierailun jäl­keen siihen tilaan kuin tuon sinne saa­pues­samme saimme. Monin paikoin, tuos­ta syys­tä, luon­toa, myös lähilu­on­toa, tulee suojella.

    1. Min­ua tuo Vasikkasaari kiin­nos­taa, joten kyl­lä se kiin­nos­taa “ketään”.

      Ei pitäisi huoltaa blo­gia kesken kok­ouk­sen. Tarkointin Val­lisaar­ta, en Vasikkasaar­ta. Val­lisaa­reen ei vielä pääse vapaasti, mut­ta envi vuon­na pääsee.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos elämään kuu­luisi vain aamul­la töi­hin, illal­la takaisin ja lop­pu aika telkkaria tui­jot­taen, ihmiset voitaisi­in säilöä tehokkaasti radan­ver­silähiöi­hin. Jos halu­aa tehdä muu­takin, nauhakaupun­ki ei enää toimikaan, kos­ka lähiöi­hin ei syn­ny palvelu­ja, ei mie­lenki­in­toisia rav­in­toloi­ta, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin. 

    Lähiöi­hin syn­tyy palvelu­ja jos niitä halu­taan sinne. Helpoiten syn­tyy jos asuu kel­lokas­ta väkeä jot­ka palvelu­ja vaa­ti­vat, esimerkkinä Tapiola. 

    Radan­var­sia (nyt tarkoi­tan maan­pääl­listä rataa) ei kan­na­ta rak­en­taa ihan älyt­tömän tiivi­ik­si vaan jät­tää lähiöi­den keskus­to­jen ympäri riit­tävästi tilaa pien­taloille, ulkoilu­alueille jne. Yksi syy muut­ta lähiöön on että voi asua talos­sa jos­sa on oma piha ja että voi har­ras­taa ulkoilua. Ja jos halu­aa har­ras­taa kult­tuuria ja viihdet­tä niin juna­han vie keskus­taan nopeasti. 

    Raken­net­ti­in­han Kumpu­la, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puu­tarhalähiöik­si kauas keskus­tas­ta, mut­ta kukaan ei nyky­isin kehtaa naa­ma vakaval­la ehdot­taa niiden purkamista ja kor­vaamista 8‑kerrosisilla umpiko­rt­telitaloil­la. 70-luvul­la kehdat­ti­in ja muu­ta­ma puu­talokaupungi­nosa katosi. 

    Toki noi­hin nyt kan­takaupun­gin kyl­jessä ole­vien van­ho­jen puu­tarhalähiöi­den puu­talo­jen ympäri raken­neaan iso­ja umpiko­rt­te­lik­er­rostalo­ja yleiskaa­van mukaan, ja van­hat asukkaat eivät tykkää, mut­ta van­ha asukas voi mil­loin tahansa ottaa kamppeen­sa ja muut­taa radan var­teen Espooseen tai Van­taalle rintamamiestaloon.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Ratik­ka kul­kee äänet­tömästi ja ennen kaikkea tasais­es­ti, se käyt­tää sähköä, kun bus­si käyt­tää dieseliä, omi­naisku­lu­tus matkus­ta­jaa kohden on olen­nais­es­ti pienem­pi ja ratikkaan mah­tuu kak­si ker­taa enem­män matkus­ta­jia. 3,5 metriä lev­eäl­lä kaistal­la väl­i­tyskyky ratikalla on huo­mat­tavasti suurem­pi kuin bus­sil­la. Kun nelosen ratik­ka joudu­taan sil­loin täl­löin kor­vaa­maan bus­seil­la, tason lasku tun­tuu jyrkkänä.
    Laat­ueron näkee myös ihmis­ten käyttäytymisessä.Ruskesasuolta ei aikataulun kannal­ta ole mitään järkeä tul­la kympin ratikalla, kos­ka bus­si on nopeampi, mujt­ta ratik­ka on paljon suositumpoi.

    En tunne raito­vau­nun omaisku­lu­tus­ta, Mut­ta vas­taa­pa seu­raavaan kysymyk­seen: Metron kulu­tus on n 5½‑6 kWh/km ja paikkaluku 300. Esikaupunkibussin kulu­tus n 30 l/100 km, paikkaluku 50 ja kevyen PÖ:n (dieselöljyn) enr­gia­sisältö 43 MJ/kg. — Voiko näil­lä tiedoil­la (osa muistin­varaisia ja muu­ta­man vuo­den takaa) toista tai toista pitää ener­giat­aloudel­lisem­pana matkus­ta­japaikkak­ilo­metriä kohti?

    Mikä muuten on bussien rengaspaine?

    Tämä on hie­man juu­pas-eipäs ‑keskustelua. Ratik­ka on hie­man, mut­ta ei oleel­lis­es­ti bus­sia mukavampi, ja lyhy­il­lä matkoil­la kyn­nys nous­ta siihen pienem­pi. Tosin huo­mana, että enää vuosi­in ole voin­ut tehdä en ratikas­sa enkä bus­sis­sa väyrysiä eli lue­ka venäläisiä klassikoita

    Raiti­olin­jan mak­simikul­je­tuskyky (raitio­vaunu ker­ran 2 min­uutis­sa) on n 6000 henkeä suun­taansa. Man­ner­heim­intien bus­sikaistan väl­i­tyskyky on suun­nilleen 120 bus­sia tun­nis­sa yhteen suun­taan eli sama matkustajamäärä.

    Serkku­ni asuu Ruskea­suol­la, ja keskus­taan men­nessään ottaa bussin tai raitio­vau­nun riip­puen siitä kumpi on ensin­nä tulossa.

  75. N: Saat­taa pitää paikkansa. Olen vuosien mit­taan seu­ran­nut sivus­ta eräitä laitosten yhdis­tämis­hankkei­ta. Kaikissa on ollut yhteisenä piir­teenä se, että pienen laitok­sen yhdis­tämi­nen suurem­paan on ollut usei­den vuosien ajan ilmi­selvää ja use­at henkilöt ovat varoitelleet, että pienem­män laitok­sen pitäisi miet­tiä etukä­teen, mitä tehdään, kun ylem­mät tahot alka­vat oikeasti puuha­ta yhdis­tämistä. Kaikissa tapauk­sis­sa pienem­män laitok­sen väki on sanonut, että yhdis­tämi­nen ei käy ja paras ratkaisu on pysymi­nen itsenäisenä laitok­se­na. Eli ei olla varaudut­tu edes oma­l­la neuvotteluehdotuksella. 

    Kun sit­ten yhdis­tämistä on alet­tu ajaa, pienem­män laitok­sen kan­ta on ollut tiuk­ka ei. Yhdis­tämi­nen ei käy mis­sään olois­sa ja samal­la lin­jal­la on jatket­tu, kunnes ylem­pi taho on päät­tänyt, että laitok­set yhdis­tetään. Sit­ten kauhis­tel­laan, miten hirveää yhdis­tämi­nen on ja ihme­tel­lään, mik­si yhdis­tetään laitok­seen A, kun laitok­seen B yhdis­tämi­nen olisi ollut paljon parem­pi vai­h­toe­hto. Niin var­maan olisi, mut­ta mik­si sitä ei itse ehdotet­tu sil­loin, kun oli vielä mah­dol­lista neu­votel­la? Mik­si oman yhdis­tämis­vai­h­toe­hdon etu­ja ei tuo­tu esille jo sil­loin, kun yhdis­tämis­hankkeesta liikkui vas­ta huhuja?

    Samaa näke­mys­tä kuulee kaik­il­ta jot­ka ovat val­ti­ol­la hommissa…

  76. Sylt­ty: Niin siis sinus­ta on outoa, kun kaupung­in­val­tu­utet­tu ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan jäsen saa jotain aikaisek­si kaupun­gin­su­un­nit­telu­lau­takun­nan kok­oukss­sa? WTF?

    Mitä ihmettä niiden val­tu­utet­tu­jen pitäisi siel­lä kok­ouk­sis­sa tehdä, jos ei ajaa asioi­ta joi­ta pitävät kaupunki­lais­ten näkökul­mas­ta hyvinä? 

    Menee kyl­lä kohtu­ullis­es­ti yli tämä vaa­timus kon­sen­suk­selle, kun ei saa yksinän­sä edes esit­tää mitään sel­l­aista, joi­ta muutkin­saat­ta­vat jopa kannatta!

    Älä nyt ymmär­rä väk­isin väärin.

    Ihmettelin ääneen, että meneekö tuo keskustelu/asioista äänestämis­pros­es­sit sil­lä tapaa kuin demokra­t­ian perään uikut­ta­vat aina vaa­ti­vat, että niiden pitää mennä.

    Lop­putu­loshan (tässä) on ihan jees. 

    Point­ti­ni oli ain­oas­taan se, että jos joku toinen lau­takun­nan jäsen olisi esit­tänyt vas­taa­van ulti­maa­tu­min, niin olisi sekin noteer­at­tu samal­la tavalla?

    Tai olisiko joku toinen lau­takun­nan jäsen ylipäätään toht­in­ut moista eri­oikeut­ta vaa­tia (ounastellen tai tietäen, että lau­takun­nan jäsenet ovat fak­tis­es­ti eri­ar­voises­sa asemassa)?

  77. Osmo Soin­in­vaara: Heilahtel­ev­as­ta ja täri­sevästä matkan­teosta ei päästä.

    Ei var­maankaan. Mut­ta ehkä toimi­van julkisen liiken­teen tärkeim­mät kri­teer­it ovat useimpi­en mielestä kuitenkin jotain ihan muu­ta kuin mah­dol­lisim­man vähän mihinkään suun­taan kiikku­va kulkuväline?

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    smokin’ joe
    Helsin­gin nykyisetkin ratikat ovat 27,5 metriä pitk­iä, jok­eri-lin­jalle tulee paljon pidem­piä. Pisin sal­lit­tu pitu­us rekoille on 26,5 metriä. Nelikym­men­metristä bus­sia voi olla vaikea ajaa, jos vaik­ka luvan saisi.

    Amerikas­sa suo­si­vat pikkubusse­ja. Noi kun vielä sähköis­tetään ja robo­t­i­soidaan niin ei tarvitse yrit­tää 40 metrisiä busse­ja saa­da yhtään minkään kaupun­gin keskus­toi­hin kurvailemaan. 

    Things change fast.

  79. Osmo Soin­in­vaara: myös paljon tasaista. Olen siel­läkin joskus pyöräil­lyt. Pyöräi­ly on miel­lyt­tävää, kos­ka liiken­nekult­tuuri on hyvää.

    Melkein mis­sä tahansa päin maail­maa liiken­nekult­tuuri on hyvää tai suo­ras­taan eri­no­maista kun ver­tailuko­hteena on suo­ma­lainen liikennekulttuuri. 🙂

  80. Sakke: haitak­si. Moni ei näet ymmär­rä edes sitä peri­aatet­ta, että luon­to kan­nat­taa jät­tää vierailun jäl­keen siihen tilaan kuin tuon sinne saa­pues­samme saimme. Monin paikoin, tuos­ta syys­tä, luon­toa, myös lähilu­on­toa, tulee suojella.

    Ja oikein viksu vekotin kor­jaa myös niiden idioot­tien jälk­iä jot­ka tule­vat nautiskel­maan luon­nos­ta kuor­mit­ta­mal­la sitä roskil­laan yms.

  81. R.Silfverberg: Lähiöi­hin syn­tyy palvelu­ja jos niitä halu­taan sinne. Helpoiten syn­tyy jos asuu kel­lokas­ta väkeä jot­ka palvelu­ja vaa­ti­vat, esimerkkinä Tapiola.

    Ehkä vähän ontu­va ver­taus. Tapi­o­la oli kuitenkin Espoon ain­oa kaupunki­mainen keskit­tymä ennen kuin niitä alkoi syn­tyä jo ongel­mak­sikin asti…

    Peri­aat­teessa se menee just niin kuin san­ot, että jos jen­gi vain suos­tuu paikallis­es­ti käyt­tämään rahaa niin palve­lut tule­vat — ja pysyvät — kyllä.

    Mut­ta kuin­ka mes­sevää tar­jon­taa sit­tenkään olisi luvas­sa vaik­ka Öster­sun­domin jon­nekin radan var­teen vaik­ka ase­manseudul­la asus­taisi 100 000 asukasta?

    Aika vähän jos­sain Lahdessakin on tapah­tu­ma­ta ja erikoispalvelua.

    Munkkinie­mi lie­nee Helsinkin parhait­en onnis­tunut lähiö eikä siel­läkään ole kuin muu­ta­ma kahvi­la ja säälit­tävän pieni rautakaup­pa jos­ta voi kyl­lä sen ruu­vin ja prop­un käy­dä hake­mas­sa ker­ran vuodessa, että saa taulun seinälle…

  82. R.Silfverberg: puu­tarhalähiöik­si kauas keskus­tas­ta, mut­ta kukaan ei nyky­isin kehtaa naa­ma vakaval­la ehdot­taa niiden purkamista ja kor­vaamista 8‑kerrosisilla umpiko­rt­telitaloil­la. 70-luvulla 

    Nev­er say nev­er. Peruskepu­lan­di­al­la voi olla suun­nitelmia tämänkin varalle… 😉

  83. R.Silfverberg: asukkaat eivät tykkää, mut­ta van­ha asukas voi mil­loin tahansa ottaa kamppeen­sa ja muut­taa radan var­teen Espooseen tai Van­taalle rintamamiestaloon.

    … kunnes nekin tiivis­tetään, sun var­maan piti sanomasi.

  84. R.Silfverberg: Lähiöi­hin syn­tyy palvelu­ja jos niitä halu­taan sinne. Helpoiten syn­tyy jos asuu kel­lokas­ta väkeä jot­ka palvelu­ja vaa­ti­vat, esimerkkinä Tapiola. 

    Radan­var­sia (nyt tarkoi­tan maan­pääl­listä rataa) ei kan­na­ta rak­en­taa ihan älyt­tömän tiivi­ik­si vaan jät­tää lähiöi­den keskus­to­jen ympäri riit­tävästi tilaa pien­taloille, ulkoilu­alueille jne. Yksi syy muut­ta lähiöön on että voi asua talos­sa jos­sa on oma piha ja että voi har­ras­taa ulkoilua. Ja jos halu­aa har­ras­taa kult­tuuria ja viihdet­tä niin juna­han vie keskus­taan nopeasti. 

    Raken­net­ti­in­han Kumpu­la, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puu­tarhalähiöik­si kauas keskus­tas­ta, mut­ta kukaan ei nyky­isin kehtaa naa­ma vakaval­la ehdot­taa niiden purkamista ja kor­vaamista 8‑kerrosisilla umpiko­rt­telitaloil­la. 70-luvul­la kehdat­ti­in ja muu­tama­pu­u­talokaupungi­nosa katosi.

    Ei ehkä kuu­lu asi­aan (, tai sit­ten kuu­luu!), mut­ta tuli silti mieleeni kysyä, kun en enää muista, että pääsiköhän sil­loin aikoinaan se “Mil­la valtuustoon”?

  85. R.Silfverberg: “Raken­net­ti­in­han Kumpu­la, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puu­tarhalähiöik­si kauas keskus­tas­ta, mut­ta kukaan ei nyky­isin kehtaa naa­ma vakaval­la ehdot­taa niiden purkamista ja kor­vaamista 8‑kerrosisilla umpiko­rt­telitaloil­la. 70-luvul­la kehdat­ti­in ja muu­ta­ma puu­talokaupungi­nosa katosi.”

    Lois­toes­imerkk­ki vihreän reser­vaatin nim­builystä. Samat tyyp­it, jot­ka asu­vat näis­sä keitais­sa, ehdot­ta­vat silmä kirkkaana lähiöi­den lanaamista, puis­to­jen rak­en­tamista ja jopa katu­o­suuk­sien muut­tamista ton­teik­si, mut­ta tietysti jonkun muun asuinalueel­la. Koeta­pa ehdot­taa Josafatin kallio­den rak­en­tamista, niin näet, mitä tapahtuu.

  86. Calm down, son:

    Point­ti­ni oli ain­oas­taan se, että jos joku toinen lau­takun­nan jäsen olisi esit­tänyt vas­taa­van ulti­maa­tu­min, niin olisi sekin noteer­at­tu samal­la tavalla?

    (Sanon väli­in). Ode on yli puoluer­a­jo­jen arvostet­tu tyyp­pi, joten tot­ta kai sen sanomisil­la on taval­lista suurem­pi painoarvo.

  87. Mon­ey comes to mon­ey – kin­da:Mut­ta kuin­ka mes­sevää tar­jon­taa sit­tenkään olisi luvas­sa vaik­ka Öster­sun­domin jon­nekin radan var­teen vaik­ka ase­manseudul­la asus­taisi 100 000 asukasta? 

    Öster­sun­domi­in ei kan­na­ta rak­en­taa metroa vaan ennem­min tavalli­nen rautatie joka jatkuisi ainakin Por­vooseen asti. Samal­la saataisi­in Por­voos­ta houkut­tel­e­va asuinko­hde Helsingis­sä työssä käyville. Ja jos Por­voos­sa ei ole tapah­tu­mia ja palvelu­ja, niin sil­loin ei ole missään.

    Mon­ey comes to mon­ey – kin­da:
    Aika vähän jos­sain Lahdessakin on tapah­tu­ma­ta ja erikoispalvelua. 

    Lahtikin on aika kiva kaupun­ki kaiken kaikki­aan. Erikoistapah­tu­mat pyörivät enim­mäk­seen talvi­urheilun ympäril­lä, mut­ta on siel­lä kon­sert­ti­ta­lo, teat­teri, jär­jestetään kaiken­laisia mes­su­ja ym.

    Mon­ey comes to mon­ey – kin­da:
    Munkkinie­mi lie­nee Helsinkin parhait­en onnis­tunut lähiö eikä siel­läkään ole kuin muu­ta­ma kahvi­la ja säälit­tävän pieni rautakaup­pa jos­ta voi kyl­lä sen ruu­vin ja prop­un käy­dä hake­mas­sa ker­ran vuodessa, että saa taulun seinälle… 

    Munkkiniemen ongel­ma on että se on liian lähel­lä keskus­taa eikä kukaan pidä sitä nykyään “lähiönä” vaan kan­takaupun­gin jatkeena.

  88. ze: (Sanon väli­in). Ode on yli puoluer­a­jo­jen arvostet­tu tyyp­pi, joten tot­ta kai sen sanomisil­la on taval­lista suurem­pi painoarvo.

    Ja lisään: eikö se ole vain hyvä, että poli­ti­ikas­sa on myös henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet toimin­nal­laan arvos­tus­ta yli puoluer­a­jo­jen? Näitä ihmisiä kan­nat­taa totis­es­ti kaikkien kuunnella!

  89. jepo: Melkein mis­sä tahansa päin maail­maa liiken­nekult­tuuri on hyvää tai suo­ras­taan eri­no­maista kun ver­tailuko­hteena on suo­ma­lainen liikennekulttuuri. 

    Enpä osaa sanoa, kun en ole paljon maial­mal­la matkus­tanut. Mut­ta miel­stäni suo­ma­lainen liiken­nekult­tuuri on kaiken kaikki­aan paran­tunut 40 vuo­den aikana. 

    Tiet­ty huo­maavaisu­us on selvästi lisään­tynyt autoil­i­joiden piiris­sä. Eri­tyi­esti sen pani merkille kov­ina lumitalvina.

  90. jepo: Melkein mis­sä tahansa päin maail­maa liiken­nekult­tuuri on hyvää tai suo­ras­taan eri­no­maista kun ver­tailuko­hteena on suo­ma­lainen liikennekulttuuri. 

    Venäjä? Ran­s­ka? Italia? Lähi-Itä? Kauko-Itä? Afrik­ka? Etelä-Amerik­ka? Jne.

  91. Kyl­lä mut­ta: Ei var­maankaan. Mut­ta ehkä toimi­van julkisen liiken­teen tärkeim­mät kri­teer­it ovat useimpi­en mielestä kuitenkin jotain ihan muu­ta kuin mah­dol­lisim­man vähän mihinkään suun­taan kiikku­va kulkuväline?

    Itsel­läni on työ­matkaa varten vai­h­toe­htoina bus­si ja juna. Bus­sil­la olisi per­il­lä vähän nopeam­min, kun sen kanssa tarvi­tisi kävel­lä noin kilo­metrin vähem­män suun­taansa. Val­it­sen junan.

  92. R.Silfverberg: Öster­sun­domi­in ei kan­na­ta rak­en­taa metroa vaan ennem­min tavalli­nen rautatie joka jatkuisi ainakin Por­vooseen asti. Samal­la saataisi­in Por­voos­ta houkut­tel­e­va asuinko­hde Helsingis­sä työssä käyville. 

    Ei tai­da tul­la rautati­etä Por­vooseen. Kar­jaal­takin ollaan lakkaut­ta­mas­sa lähili­iken­net­tä, ja siinä samal­la myös Inkoos­ta ja Siuntiosta.

  93. N: Esimerkik­si ker­ran tun­nis­sa ajet­ta­va reit­ti Kaup­pa­tori-Korkeasaari-Kulosaari-Laa­jasa­lo (jokin sopi­va paikka)-Vartiosaari-Jollas(-Vuosaari) voisi olla hyvä lisä kaupun­gin joukkoli­iken­teeseen sulan veden aikaan ja myös tur­is­te­ja houkut­tel­e­va risteilyreitti. 

    Luin Kru­unuvuoren van­haa asun­toaluet­ta (sitä nyt luhis­tunut­ta huvi­lakylää) esit­televää kir­jaa ja ihmettelin, kun vesi­bus­sili­ikenne vaikut­ti sil­loin toimi­val­ta ja kaikille kannattavalta. 

    Ikävä huo­ma­ta, että olemme rak­en­ta­neet yhteiskun­nan, joka on han­kalampi tai epäkäytän­nöl­lisem­pi kuin 100 vuot­ta sitten.

  94. teekkari: Itsel­läni on työ­matkaa varten vai­h­toe­htoina bus­si ja juna. Bus­sil­la olisi per­il­lä vähän nopeam­min, kun sen kanssa tarvi­tisi kävel­lä noin kilo­metrin vähem­män suun­taansa. Val­it­sen junan.

    Käyn Hesas­sa täältä Kirkknum­melta pari ker­taa viikos­sa, useim­miten autol­la (asioi­ta eri puo­lil­la kaupunkia) joskus julk­isil­la. Laiskana useim­miten käve­len lähempänä ole­valle bussipysäkille.

  95. Ollila!

    Ainakin Brasil­ian Resendessa se liiken­nekult­tuuri on paljon parem­pi kuin Helsingis­sa. Onnek­si ei enaa tarvitse ajaa Hesassa!

    t. Mikko

  96. mikko siito­nen:
    Ainakin Brasil­ian Resendessa se liiken­nekult­tuuri on paljon parem­pi kuin Helsingis­sa. Onnek­si ei enaa tarvitse ajaa Hesassa!
    t. Mikko 

    Hyvä, että olet tyy­tyväi­nen. Ohes­sa lain­aus Suomen ulkoasi­ain­min­is­ter­iön Brasil­ian sivuilta:

    “Ajo­ta­pa on suo­ma­laisen ver­rat­tuna usein vas­tu­u­ton­ta ja ajonopeudet suuria. Vilkkua käytetään har­voin ja STOP-merkin taakse pysähdytään tuskin koskaan. Vira­nomaiset ovat kuitenkin viime vuosi­na panos­ta­neet liiken­nekuri­in. Liiken­neon­net­to­muuk­sia on Suomeen ver­rat­tuna paljon.”

  97. Jalankulk­i­ja: muun asuinalueel­la. Koeta­pa ehdot­taa Josafatin kallio­den rak­en­tamista, niin näet, mitä tapahtuu.

    Käypä nyt itse ensin luke­mas­sa mitä sin­ulle on tästä aiheesta kirjoitettu.

    Tuol­la alueel­la — jota pitäisi ajatel­la kokonao­suute­na eikä yksit­täis­inä kohteina — olisi poten­ti­aali paljon tehokkaam­paankin rakentamiseen.

  98. ze: (Sanon väli­in). Ode on yli puoluer­a­jo­jen arvostet­tu tyyp­pi, joten tot­ta kai sen sanomisil­la on taval­lista suurem­pi painoarvo.

    Pain­oar­voa saa toki olla (eikä sitä oikein kieltääkään voi).

    Kri­ti­ikki­ni kär­ki kohdis­tui pros­essin vai­heisi­in jois­sa päätök­siä tehdään.

    Niin kauan kuin ede­tään yhdessä sovit­tu­jen pelisään­tö­jen säätämisjärjestyk­sessä, hom­ma on ihan bueno. Yksi mies/nainen, yksi ääni (ja tämä ääni annetaan sil­loin kuin ään­tä pyy­de­tään annet­tavak­si eikä siis niin, että tässä vai­heessa vielä pelataan eli kiristetään).

    Jos päätök­sen­teossa ollaan ehdit­tu ede­tä jo siihen vai­heeseen (en tiedä olti­inko nyt) jos­sa ei kai­va­ta enää yhtään kenenkään kiristämistä, mut­ta joku kuitenkin päät­tää kiristää, niin se ei ole enää kauhean tyylipuh­das­ta demokratiaa.

    Ja jos (edelleen, speku­loin kos­ka en tunne päätök­sen­teko­tapo­ja ao. lau­takun­nas­sa) Odelle täl­lainen eriva­paus sal­li­taan kos­ka Ode, mut­ta jollekin toiselle ei sal­li­ta kos­ka ei Ode, niin se on vielä rumem­man näköistä demokratiaa.

    Tois­tan, että en valit­tanut itse lopputulemasta.

    On hyvinkin mah­dol­lista, että olen ain­oa joka ajat­telee näistä asioista täl­lä tavoin. Ja jos lau­takun­nas­sa täl­laista menet­te­lyä ei nähdä mitenkään epä­toiv­ot­tana, niin sit­ten asia on niin.

    Elän näi­den päätösten kanssa kuten kaik­ki muutkin helsinkiläiset. Mut­ta ei se tarkoi­ta sitä, että olen kaik­ista menet­te­ly­tavoista samoil­la linjoilla.

    Toiv­ot­tavasti tämä asia tuli nyt käsitel­tyä. Luul­lak­seni olemme vielä kuitenkin melkoisen kaukana venäläis­mallis­es­ta poli­it­tis­es­ta vaikuttamisesta.

    1. Ei tuos­sa menet­te­ly­tavas­sa ole mitään erikoista. Eduskun­nas­sa esimerkik­si ensim­mäisessä käsit­telyssä päätetään lain sisäl­löstä ja kun siitä on päätet­ty, päätetään sen hyväksymis­es­tä. Se kan­nat­taako hyväksymistä riip­puu usein siitä, mikä on lain sisältö. Kan­nat­taako kaa­va, riip­puu siitä, mikä on kaa­van sisältö.

  99. R.Silfverberg: Öster­sun­domi­in ei kan­na­ta rak­en­taa metroa vaan ennem­min tavalli­nen rautatie joka jatkuisi ainakin Por­vooseen asti. 

    Tässä me olemme sit­ten ihan samoil­la linjoilla. 🙂

    Tai mun puolestani jonkin­lainen pikaratikkakin voisi hyvinkin tul­la kysymykseen…

    Vaikut­taa vain pahasti siltä, että ex-Sipoon jatket­ta ei saa­da mitenkään järkevästi kaavoitet­tua joten tuonne suun­nalle ei ehkei ole liiem­min järkeä rak­en­taa mon­een het­keen vielä yhtään minkään­laista asutusta…

    1. Lähi­ju­na Öster­sun­domi­in ei pelitä lainkaan, kos­ka alue pitäisi nivoa kaupunk­in­auhaan, joka kul­kee Itäkeskuk­sen ja Hert­toniemen kaut­ta Kalasa­ta­maan. Junal­la pääsee vain Pasi­laan ja keskus­taan, muualle pitää men­nä autolla.

  100. R.Silfverberg: Lahtikin on aika kiva kaupun­ki kaiken kaikkiaan. 

    Ei Lahdessa tietenkään mitään vikaa ole. Voisin hyvin kuvitel­la siel­läkin asu­vani ja viihtyväni.

    Mut­ta niin vaan sieltäkin koetaan tarpeel­lisek­si tul­la naut­ti­maan pääkaupun­gin rien­noista. Luul­tavasti sama tapah­tu­isi Öster­sun­dominkin kohdal­la vaik­ka sinne saataisi­inkin 100K asukkaan kaupun­ki aikaisek­si (mihin en ainakaan itse jak­sa uskoa).

  101. R.Silfverberg: eikä kukaan pidä sitä nykyään “lähiönä” vaan kan­takaupun­gin jatkeena.

    Noh, Munkkaa ei saa kut­sua lähiök­si kos­ka sel­l­ainen on leimaavaa siel­lä nukku­via kohtaan. 😉

  102. Pekka T.: Ja lisään: eikö se ole vain hyvä, että poli­ti­ikas­sa on myös henkilöitä, jot­ka ovat saa­neet toimin­nal­laan arvos­tus­ta yli puoluer­a­jo­jen? Näitä ihmisiä kan­nat­taa totis­es­ti kaikkien kuunnella!

    Osal­la jengillä on selkeästi vaikeuk­sia ymmärtää lukemaansa. 

    On hyvä asia, ehdottomasti.

    Ja kyl­lä, esimerkik­si Odea kan­nat­taa aina kuun­nel­la — tai lukea — vaikkei olisikaan aina/usein/joskus/milloinkaan Oden kanssa asioista samaa mieltä.

  103. Markku af Heurlin: Mut­ta miel­stäni suo­ma­lainen liiken­nekult­tuuri on kaiken kaikki­aan paran­tunut 40 vuo­den aikana.
    Tiet­ty huo­maavaisu­us on selvästi lisään­tynyt autoil­i­joiden piiris­sä. Eri­tyi­esti sen pani merkille kov­ina lumitalvina.

    Luul­tavasti.

    Ken­ties jotain tilas­toakin on jos­sain ole­mas­sa. En tiedä.

    Kovin hitaal­ta muu­tosvauhti kuitenkin tuntuu.

    Mut­ta jostain syys­tä meil­lä nyt vaan tun­tuu ole­van vähän sel­l­ainen kult­tuuri, että minä ensin (vaik­ka sattuisikin).

    Tok­i­han huo­maavaisu­us kuu­luu kaikille, ei vain autoil­i­joille. Pirssil­lä suhaa­va vaan saa paljon pahempaa jälkeä aikaisek­si kuin vaikka­pa fil­lar­isti. Yleen­sä ottaen.

  104. Jouko Ollila: Venäjä? Ran­s­ka? Italia? Lähi-Itä? Kauko-Itä? Afrik­ka? Etelä-Amerik­ka? Jne.

    Heh. _Melkein_. Veli venäläi­nen ei hirveästi suo­ma­lais­es­ta eroa täl­lä saralla. 😉

    Ran­skas­sa kuskit ovat omien koke­muk­sien mukaan pääasi­as­sa ihan kohteliai­ta (ainakin käveli­jöitä kohtaan).

    Ran­skas­sa, Ital­ias­sa ja Espan­jas­sa kuo­huu välimerelli­nen veri jois­sa lom­moinen auto on vakio. Enem­män johtunee kuitenkin siitä, että heil­lä paljon kapei­ta teitä kun kaupun­git ovat iki­van­ho­ja eivätkä siten oikein kauhean hyvin sovel­lu parkkipaikoiksi.

    Ital­ias­sa saa sakot jos jät­tää vai­h­teen tai seison­ta­jar­run päälle. Kun naa­purinkin pitää päästä tasku­un parkki­in… Kilin, kolin, klonks.

    Suomes­sa auto lie­nee vielä jos­sain määrin enem­män peniksen jatke. Smarteil­la ja skoot­tereil­la liikku­maan tot­tuneet eivät jak­sane fik­soitua samal­la taval­la kulkuvälineisiinsä.

    Täy­tyy sanoa, että Lähi-idän liiken­nekult­tuurista en osaa sanoa juu­ta taik­ka jaa­ta. Mut­ta liiken­nekult­tuuri nyt ei olekaan se hei­dän suurin ongel­mansa niil­lä nurkilla…

    Sama jut­tu Afrikas­sa. Maid­en välil­lä kuitenkin var­masti ero­jakin löytyy.

    Aasi­as­sa taas on niin hem­metisti jengiä pakkau­tunut kaupunkei­hin, ja siel­lä on vielä köy­hät muulien ja fil­larei­den kanssa sikin sokin muun liiken­teen seassa, niin ei se mikään hirveän iso ylläri ole, että liikenne on myös sen mukaista… 

    Etelä-Amerik­ka on vähän kom­bo noista välimerel­li­sistä ihmi­sistä, liikakan­soite­tu­ista kaupungeista sekä köy­hien val­tavas­ta määrästä.

    Minus­ta on paljon mielekkääm­pää ver­tail­la kult­tuuril­taan ja taloudeltaan ver­tailukelpoisem­pia OECD-mai­ta keskenään. Mitä mieltä itse olet?

  105. teekkari: Bus­sil­la olisi per­il­lä vähän nopeam­min, kun sen kanssa tarvi­tisi kävel­lä noin kilo­metrin vähem­män suun­taansa. Val­it­sen junan.

    Ja siihen sin­ul­la on kaik­ki oikeus. Congrats!

    Minäkin saat­taisin pääasi­as­sa prefer­oi­da junaa. Tosin luul­tavasti en sateel­la, enkä liukkail­la talvikeleil­lä. Helsingis­sä molem­pia ilmiöitä esi­in­tyy varsin tiuhaan. 

    Joku jota har­mit­taa suh­teel­lis­es­ti pitem­pi käve­ly­mat­ka var­maan prefer­oisi sit­ten tuo­ta bussia. 

    Jos taka-ajatuk­sesi oli se, että bus­sit pitäisi kieltää ja joka paikkaan pitäisi päästä raitei­ta pitkin, niin enpä osaa siihen mitään järkevää sanoa pait­si, että saa­han sitä ihmi­nen unel­moi­da. Ja kannattaakin.

  106. Reis­sum­ies: Ei tai­da tul­la rautati­etä Por­vooseen. Kar­jaal­takin ollaan lakkaut­ta­mas­sa lähili­iken­net­tä, ja siinä samal­la myös Inkoos­ta ja Siuntiosta.

    Näin minäkin luulen. Sinäl­lään rantaradan lin­jaus — jota on jo pitkään suun­nitel­tu — kan­nat­taisikin oikaista nyky­istä suoremmaksi.

    Loh­jas­ta olisi suo­tavaa pyrk­iä luo­maan jonkin­lainen län­si-uuden­maan keskus. Sieltä voisi joskus tule­vaisu­udessa kulkea kevyt pikaratik­ka Nummelaankin.

    Kirkkon­um­mel­la asuu suurin piirtein yhtä paljon jengiä kuin Hang­os­sa, Inkoos­sa, Tam­misaa­res­sa ja Kar­jaal­la yhteensä. 

    Onhan se vaikea saa­da ratay­hteyt­tä kan­nat­tavak­si noil­la asukasmäärillä.

    Ehkä jos val­tion ei tarvit­sisi sub­ven­toi­da koko maan raideli­iken­net­tä… Tai jos em. kun­tien asukkaat sitou­tu­isi­vat junaa käyttämään.

    Ei liiken­nöin­tiä voi lisätä ellei sille ensin ole kysyn­tää eikä kysyn­tää taas voi tul­la ellei yhtey­det pelaa. :/

    1. Kar­jaan radalle tulisi ehkä liiken­net­tä, jos kun­nat tuk­i­si­vat sitä kaavoituk­sel­la, mut­ta jos pelätään kielisuhtei­den muu­tos­ta eikä sen takia kaavoite­ta, on aika turha mankua junaa. Edelleen, jos tehtäisi­in kun­nolli­nen rata Loh­jan kaut­ta Saloon, Kar­jaan rata jäisi lähili­iken­teen radak­si ja junat taas mahtuisivat.

  107. Juha Mäen­pää: Luin Kru­unuvuoren van­haa asun­toaluet­ta (sitä nyt luhis­tunut­ta huvi­lakylää) esit­televää kir­jaa ja ihmettelin, kun vesi­bus­sili­ikenne vaikut­ti sil­loin toimi­val­ta ja kaikille kannattavalta. 

    Ikävä huo­ma­ta, että olemme rak­en­ta­neet yhteiskun­nan, joka on han­kalampi tai epäkäytän­nöl­lisem­pi kuin 100 vuot­ta sitten.

    Tuskin­pa sieltä kuitenkaan ollaan talvi­saikaan töis­sä käy­ty. Her­rasväen — sake­man­nien ellen väärin muista — kesämök­siä noi lienevät pääasi­as­sa olleen.

    Täl­lä väel­lä on ollut varaa laut­takyy­dis­tä vähän mak­saakin ja vähän­lais­es­ti lienevät mak­sa­neenkin kos­ka myös palkat ovat olleet tuol­loin jotain ihan muu­ta kuin nykyään.

    100 vuot­ta sit­ten meil­läkin oli vielä luokkay­hteiskun­ta. Kyl­lä mä väit­täisen, että voit­top­uolis­es­ti ollaan kuitenkin tul­tu 100 vuodessa aika haipakkaa eteenpäin.

  108. mikko siito­nen:
    Ainakin Brasil­ian Resendessa se liiken­nekult­tuuri on paljon parem­pi kuin Helsingis­sa. Onnek­si ei enaa tarvitse ajaa Hesassa! 

    Kiitos näistä väli­aikatiedoista. The plot thickens. 😉

  109. Yksi sanoo yhtä, toinen toista, ken on oikeassa? Antaa kansan päättää.. sanoo:

    Jouko Ollila: “Ajo­ta­pa on suo­ma­laisen ver­rat­tuna usein vas­tu­u­ton­ta ja ajonopeudet suuria. Vilkkua käytetään har­voin ja STOP-merkin taakse pysähdytään tuskin koskaan. Vira­nomaiset ovat kuitenkin viime vuosi­na panos­ta­neet liiken­nekuri­in. Liiken­neon­net­to­muuk­sia on Suomeen ver­rat­tuna paljon.”

    Mainit­se­vat myös, että “Jalankulk­i­joiden ja autoil­i­joiden tulee huomioi­da Brasil­ias­sa käytet­tävät suuret ajonopeudet ja arvaam­a­ton ajotyyli.”

    Herää mieleen kysymys, että onko ajo­tyyli arvaam­a­ton­ta vain tur­is­tille? Ehkä vas­tu­u­ton onkin vain brassien ver­sio shared space liikku­mis­es­ta joka kam­mot­taa suomalaista? 😉

    Suuris­sa ajonopeuk­sis­sakaan ei kai sinäl­lään pitäisi olla mitään ongel­ma­ta jos hom­ma sku­laa niil­läkin nopeuk­sil­la a‑okay.

    Jätit kuitenkin lainaa­mat­ta sen olen­naisim­man eli tilas­totiedot. Liiken­neon­net­to­muuk­sia heil­lä kuulem­ma on Suomeen ver­rat­tuna paljon.

    Var­masti Brasil­ian teil­lä sat­tuu ja tapah­tuu, sitä en kiistä minäkään.

    Mut­ta väis­tetäänkö siel­lä silti jalankulk­i­jaa ja pyritään otta­maan hänetkin huomioon eikä vain toiset autoilijat? 

    Enää pitäisi tietää, että minkälai­sista liiken­neon­net­to­muuk­sista on kyse, eli onko ver­tailukelpoinen Suomen vas­taavien kanssa.

    Voisiko bras­seil­la esimerkik­si olla alhaisem­pi rapor­toin­tikyn­nys ja/tai tiheämpi seu­la? Ehkä heil­lä virkamies las­kee parkkipaikoil­la kol­haisutkin liikenneonnettomuuksiksi. 😉

  110. Osmo Soin­in­vaara:
    Lähi­ju­na Öster­sun­domi­in ei pelitä lainkaan, kos­ka alue pitäisi nivoa kaupunk­in­auhaan, joka kul­kee Itäkeskuk­sen ja Hert­toniemen kaut­ta Kalasa­ta­maan. Junal­la pääsee vain Pasi­laan ja keskus­taan, muualle pitää men­nä autolla.

    Valitet­tavasti puolen kilo­metrin käve­ly metroase­malle ö:sundomissa parinkymme­nen min­uutin metro ja taas sato­jen metrien käve­ly itä-Helsingis­sä tuskin on hyvä vai­h­toe­hto kymme­nen min­uutin autoilulle. 

    Jos Öster­sun­domin halu­aa kytkeä itä-helsin­gin työ­paikkoi­hin, sen kan­nat­taisi näin maal­likon mielestä perus­tua suorem­paan ja nopeam­paan julkiseen liiken­teeseen esim raitiotiehen. 

    Lähi­ju­na taas voisi tar­jo­ta hyvän yhtey­den Espooseen tai pääradan var­teen ja olla vai­h­toe­htona kehien ruuhkille.

  111. Riip­puu mis­tä roikkuu:
    Minus­ta on paljon mielekkääm­pää ver­tail­la kult­tuuril­taan ja taloudeltaan ver­tailukelpoisem­pia OECD-mai­ta keskenään. Mitä mieltä itse olet?

    Samaa mieltä, sik­si­hän minä kom­men­toinkin mielestäni type­r­ää ver­tailua koko muuhun maailmaan.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei tuos­sa menet­te­ly­tavas­sa ole mitään erikoista. Eduskun­nas­sa esimerkik­si ensim­mäisessä käsit­telyssä päätetään lain sisäl­löstä ja kun siitä on päätet­ty, päätetään sen hyväksymis­es­tä. Se kan­nat­taako hyväksymistä riip­puu usein siitä, mikä on lain sisältö. Kan­nat­taako kaa­va, riip­puu siitä, mikä on kaa­van sisältö.

    Jepo. Mut­ta miten hom­mat teil­lä val­tu­us­tossa menee? Ja tarkem­min juuri nyt kyseessä ole­van keissin suhteen?

    Yritän vain hah­mot­taa minkälais­es­ta pros­es­sista on kyse.

    Mis­sä vai­heessa vielä keskustel­laan (eli yritetään taivutel­la mui­ta oma­lle kan­nal­la), ja mis­sä vai­heessa keskuste­lut on käy­ty, puli­nat pois, ja äänestämään?

    Kai tän pros­essin kulun voi jostain lukeakin, mut­ta jos osaat idiootille omin sanoin ker­toa niin idioot­ti osaisi sitä arvostaa suuresti.

    Ken tietää, ehkä tääl­lä on joitakin kohtalo­tovere­i­ta jot­ka eivät hekään osaa oikein hah­mot­taa, että miten siel­lä lau­takun­nas­sa päätök­siä oikein syntyy?

  113. Osmo Soin­in­vaara:
    Kar­jaan radalle tulisi ehkä liiken­net­tä, jos kun­nat tuk­i­si­vat sitä kaavoituk­sel­la, mut­ta jos pelätään kielisuhtei­den muu­tos­ta eikä sen takia kaavoite­ta, on aika turha mankua junaa. Edelleen, jos tehtäisi­in kun­nolli­nen rata Loh­jan kaut­ta Saloon, Kar­jaan rata jäisi lähili­iken­teen radak­si ja junat taas mahtuisivat.

    Sat­tuisitko Ode muuten tietämään, että mis­sä vai­heessa tätä rantaradan oikaisua voisi konkreet­tis­es­ti odot­taa tapahtuvaksi?

    Jotenkin itse näen sen ihan kärkihankkeena.

    Jotenkin sitä myös halu­aisi kuvitel­la, että kieli­ra­joil­la ei tehtäisi enää 2010-luvul­la poli­ti­ikkaa, mut­ta kun sen näin panet, niin asetelma­han on nyt sel­l­ainen, että val­tio yrit­tää kirit­tää eli kiristää ao. kun­tia kaavoit­ta­maan lisää asumista.

    Ja jos näin niin kuvit­te­vatko nämä kun­nat ihan aikuis­ten oikeasti, että he voivat voit­taa suuren ja mah­ta­van Neu­vos­toli­iton eli Valtion?

    Kai se on demokra­ti­aa tämäkin.

    Noh, kuten jo aikaisem­min jos­sain kom­men­tis­sa totesin, en itse mikään tosiko­va demokra­ti­ausko­vainen ole koskaan edes ollut.

    Lat. “Sta­tus” = ehto.

    M.O.T.

  114. Jouko Ollila: Samaa mieltä, sik­si­hän minä kom­men­toinkin mielestäni type­r­ää ver­tailua koko muuhun maailmaan.

    Toki kär­jistin.

    Mut­ta var­maan kuitenkin hyväksyt sen pre­missin, että Suomes­sa on aika huono liiken­nekult­tuuri jos sitä ver­taa niinkin saman­laiseen maa­han kuin länsi­naa­puri­imme Ruotsiin?

    Mis­tä tämä mielestäsi ker­too, tai oikeam­min mikä tämän eron voisi selittää?

  115. Sakke: Kuka mak­saa jatkos­sa verot kaupungille? 

    Käsit­tääk­seni Helsin­ki tarvit­see hyviä veron­mak­sajia, jol­loin kaik­ki asukkaat tai ylisu­uri osu­us ei voi olla vain eri tukimuo­to­jen saa­jia. Jokin tas­apain­oti­la aina toki löy­tyy, mut­ta mik­si Helsin­ki olisi se ain­oa vas­tu­unkan­ta­ja ja kär­si­jä ja esim. Espoo taasen iäti ‘rusi­noiden pul­las­ta poim­i­ja’, eli voittaja?

    Heh. Kaik­ki kun­nat tarvit­see hyviä veronmaksajia.

    Var­tiosaaren kaik­ki asukkaat eivät ole per­sauk­isia. Eikö Ode jo main­in­nut mikä osu­us on ajatel­tu tue­tuk­si asumisek­si ja mikä vapaarahoitteiseksi?

    Rikkaat eivät jostain syys­tä oikein arvos­ta ker­rostaloa­sum­ista. Kai se on vähän liian kollek­ti­ivista hei­dän maku­un­sa vaik­ka ei tarvit­sikaan elel­lä yhdenkään köy­hän seinänaapurina.

    Jos Var­tiosaares­ta tehtäisi­in vain rikkaiden pien­taloreser­vaat­ti, niin se olisi niin hel­vetin teho­ton­ta rak­en­tamista että sel­l­ainen touhu vas­ta kalli­ik­si tulisikin.

    Saisimme muu­ta­ma sata has­sua per­het­tä lisää asukkai­ta saa­reen. Senkö takia luon­nonys­tävästä kan­nat­taisi uhra­ta Var­tiosaari rak­en­tamisen alttarille?

  116. Sun pitää kysyä rikkail­ta: Heh. Kaik­ki kun­nat tarvit­see hyviä veronmaksajia.

    Var­tiosaaren kaik­ki asukkaat eivät ole per­sauk­isia. Eikö Ode jo main­in­nut mikä osu­us on ajatel­tu tue­tuk­si asumisek­si ja mikä vapaarahoitteiseksi?

    Rikkaat eivät jostain syys­tä oikein arvos­ta ker­rostaloa­sum­ista. Kai se on vähän liian kollek­ti­ivista hei­dän maku­un­sa vaik­ka ei tarvit­sikaan elel­lä yhdenkään köy­hän seinänaapurina.

    Jos Var­tiosaares­ta tehtäisi­in vain rikkaiden pien­taloreser­vaat­ti, niin se olisi niin hel­vetin teho­ton­ta rak­en­tamista että sel­l­ainen touhu vas­ta kalli­ik­si tulisikin.

    Saisimme muu­ta­ma sata has­sua per­het­tä lisää asukkai­ta saa­reen. Senkö takia luon­nonys­tävästä kan­nat­taisi uhra­ta Var­tiosaari rak­en­tamisen alttarille? 

    No ei tosi­aankaan. Ei köy­hän, eikä rikkaankaan, täh­den pidä ihmiselle tärkeää lähilu­on­toa heit­tää hukkaan!

  117. Sun pitää kysyä rikkail­ta:Rikkaat eivät jostain syys­tä oikein arvos­ta ker­rostaloa­sum­ista. Kai se on vähän liian kollek­ti­ivista hei­dän maku­un­sa vaik­ka ei tarvit­sikaan elel­lä yhdenkään köy­hän seinänaapurina.

    Köy­hätkö noi­hin Helsin­gin keskus­tan isokokoisi­in ker­rostaloa­sun­toi­hin muut­taa? Eiran­ran­nas­sa olis myyn­nis­sä viiden miljoo­nan ker­rostaloa­sun­to, sin­nehän vis­si­in mah­tuu 20 köy­hää, jol­loin hin­ta olisi enää 250 000 per nok­ka ja sen­hän jo rahoit­taa toimeentulotuesta!

  118. Sylt­ty: Köy­hätkö noi­hin Helsin­gin keskus­tan isokokoisi­in ker­rostaloa­sun­toi­hin muut­taa? Eiran­ran­nas­sa olis myyn­nis­sä viiden miljoo­nan ker­rostaloa­sun­to, sin­nehän vis­si­in mah­tuu 20 köy­hää, jol­loin hin­ta olisi enää 250 000 per nok­ka ja sen­hän jo rahoit­taa toimeentulotuesta!

    Voisiko­han ydinkeskus­tas­sa asum­i­nen 1800-luvun kiv­i­talos­sa olla kuitenkin vähän eri jut­tu, mitä sä luulet?

    Ja saa­han sitä aina pyytää. Ras­muk­senkin jäbä pyytää 8 milt­siä Karhusaaren cribsistään.

    Lop­ulli­nen hin­ta har­voin meille taval­lisille kuol­e­vaisille paljastuu.

    En nyt kum­minkaan itse tarkoit­tanut ihan näitä tyyppe­jä joil­la on niin paljon pätäkkää, että asun­to saisi mielu­usti mak­saa miljoonia.

    Ehkä mei­dän pitäisikin ensik­si pyrk­iä määrit­telemään kuka on rikas ja kuka vas­taavasti köyhä.

    Jos joil­takin kokoomus­min­is­tereiltä kysy­isi niin var­maan suurin osa suo­ma­lai­sista on enem­män tai vähem­män köyhiä.

    Määritel­lään nyt vaik­ka, että rikkaak­si helsinkiläisek­si voisi melko var­muudel­la haukkua sel­l­aisen talouden jol­la on varaa ostaa about 100 neliön kämp­pä about 5000 euron neliöhintaan.

    Tut­ta­va lensi just eilen Limas­soli­in perus­ta­maan fir­man ja etsimään itselleen asun­non. Alkaa con­trac­torik­si tekemään ip-verkko­su­un­nit­telua maail­man isoim­malle tietoli­iken­nefi­malle, jaap­pani­laiselle NTT:lle.

    Noin $120K vuosi (joka oli jota kuinkin sama sum­ma jota hälle tar­jot­ti­in parista lafkas­ta Kali­for­ni­as­ta, ja muis­taak­seni Dublinistakin).

    Bonuk­se­na läm­min merivesi läh­es ympäri vuo­den… 8 kuukaut­ta kestävään kesään voi kyl­lä olla suomipo­jal­la totuttelemista.

    Kur­jaa prekari­aat­tia tietysti kos­ka joutuu kol­men kuukau­den sop­pareil­la kitu­ut­tele­maan. Kuulem­ma joku nip­ponin poi­ka työsken­nel­lyt saman­laisel­la kon­trahdil­la vuosikau­sia, joten uskalsi kuitenkin ottaa riskin. 

    Pitäisin tuol­laisil­la tuloil­la esimerkik­si jo melko rikkaana ihmisenä. Mah­datko­han olla eri mieltä…?

    Kave­ria alkoi kismit­tää kun ei kuulem­ma Suomen IT-lik­soil­la oikein pääse sil­lä taval­la rikas­tu­maan, että voisi ostaa hyvän käm­pän joskus itselleen, ja ehkä jäädä eläk­keellekin ennen sitä ensim­mäistä sydänkohtausta…

    Funtsi, ettei aio mak­saa itselleen palkkaa ollenkaan.

    On aika huono rahankäyt­täjä aina ollut, ja Kyproksen verokarhukin on sil­lä lin­jal­la, että tok­i­han maito­laskut kuu­lu­vat fir­man pyörit­tämiseen siinä mis­sä uima-altaal­lisen talon vuokraku­lutkin (joka kuitenkin mak­saa vähem­män kuin wan­han ja kauh­tuneen ysärikak­sion vuokraus Ruoholahdessa).

    Kolme ensim­mäistä vuot­ta ei myöskään tarvitse mak­saa yri­tysveroa ollenkaan…

    Eikä var­maan senkään jäl­keen ihan mahot­to­mia. Eikö se vähän niin mene, että rikkaal­la on hel­posti rikkaan verotuskin?

    Täältä tähän.

  119. Sakke: No ei tosi­aankaan. Ei köy­hän, eikä rikkaankaan, täh­den pidä ihmiselle tärkeää lähilu­on­toa heit­tää hukkaan!

    Tästä me ollaan sit­ten pre­si­is samaa mieltä. Siis sikäli mikäli tarkoi­tat sil­lä, että jos päätetään rak­en­taa niin raken­netaan sit­ten kun­nol­la ja säästetään vas­taavasti luon­toa muualla.

    Sitä pait­si rikkaat nos­ta­vat alueen hin­tata­soa just by relo­cat­ing there. Köy­hien ole­mas­sa olo puolestaan las­kee hintatasoa…

    Eli näk­isin kyl­lä, että tuet­tu asum­i­nen lop­pu viimein hyödyt­tää suurem­pia mas­so­ja (vaikkei sub­ven­tio kap­i­tal­is­min opinkap­paleisi­in kuulukaan).

  120. Ketun­hän­tä kainalos­sa:
    Kaupun­ki on ollut innokkaasti aja­mas­sa Kru­unuvuorenselän ylit­täviä sato­ja miljoo­nia mak­savia raitio­vaunusil­to­ja Laa­jasa­loon. Taka-ajatuk­se­na onkin siis jatkaa raiti­oti­etä Laa­jasa­losta Var­tiosaaren ja Ram­sin­niemen kaut­ta Vuosaa­reen ja kaavoit­taa nämä merel­liset viher­alueet asumiskäyt­töön. Toiv­ot­tavasti täl­laiset suun­nitel­mat eivät koskaan toteudu.

    Olisi todel­la aika saada/tehdä laskelmia näistä raitioteistä.Onko nyt niin,että kun­han luon­toa säästävää kul­je­tus­muo­toa halutaan,se saa olla miten kallista(myös käyt­tökus­tan­nuk­set) hyvänsä.Meillä on Itä-Helsingis­sä metrolin­ja ja sen var­relle voi vielä rakentaa,vai kuin­ka olisi

  121. Sinikka Yli-Kos­ki: hyvänsä.Meillä on Itä-Helsingis­sä metrolin­ja ja sen var­relle voi vielä rakentaa,vai kuin­ka olisi

    Niin, itään tulee uusi metroase­ma tässä jos­sain vai­heessa ja sinne x‑määrä asu­tus­ta. Kyl­lä nämä(kin) on kaavoitus­su­un­nitelmis­sa jo huomioitu.

  122. tpyy­lu­o­ma: Jos halu­aa argu­men­toi­da Var­tiosaaren rak­en­ta­mat­to­muu­den puoles­ta, kan­nat­taisi mielu­um­min puhua luon­toar­voista tai jostain muus­ta, kos­ka tämä argu­ment­ti että kos­ka uudet asukkaat tarvit­se­vat virk­istysaluei­ta ei nyt yksinker­tais­es­ti kestä lähempää tarkastalua tässä yhtey­dessä. Tossa Var­tiosaaren kaavae­hdo­tuk­ses­sa­han yli puo­let saares­ta on nimeno­maan sinne muut­tavien uusien asukkaiden virk­i­tysaluet­ta, sik­si se aluete­hokin on alhainen vaik­ka rak­en­t­a­mi­nen on tehokas­ta. Myöskään sel­l­ainen argu­ment­ti että mut­ta kun Laa­jasa­lon puolel­la ei ole viher­aluei­ta ei nyt vaan pidä paikkaansa (tuo olisi järkevä argu­ment­ti siihen jos joku esimerkik­si ehdot­taisi Mustikkasaaren rak­en­tamista, se on jatkos­sa käytän­nössä Kalasa­ta­man puisto).

    Et ilmeis­es­ti ole tutus­tunut tarkem­min osayleiskaava­su­un­nitel­maan. Kehoit­taisin sin­ua edes kat­so­maan sitä ja sit­ten vas­ta kom­men­toimaan rak­en­tamisti­heyt­tä. Mitä tulee virk­istys- ja luon­toaluei­den arvos­ta kas­vavalle kaupungille se nimeno­maan kestää tarkem­man tarkastelun. Lisää asukkai­ta nimeno­maan tarkoit­taa sitä että he tarvit­se­vat lisää virk­istys-ja luon­toaluei­ta. Ei vähemmän.

Vastaa käyttäjälle Money comes to money - kinda Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.