Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.4.2015

26.4.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää seminaaria yleiskaavasta. Niinpä päätösasioina asioina ei ole kuin edellisestä kokouksesta pöydälle jäänyt liikenneinvestointibudjetti ja Vartiosaaren osayleiskaava

Liikenneinvestoinnit

Budjetointikäytäntömme on lähinnä sekava, kun liikenneinvestointeja rahoitetaan kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston ja HKL:n budjeteista. Näin siinä käy, kun valtaa jaetaan virastojen (virkamiesten) kesken. Voisiko toivoa, että valtaan tullut uusi virkamiessukupolvi osaisi tehdä asialle jotain?

Oli miten oli, esitämme, että pyöräilyn edistämisrahat laitetaan budjettiin raamin mukaisena eli nostetaan yhdeksään miljoonaan euroon. Näin varsinkin, kun kävimme juuri Kööpenhaminassa katsomassa, kuinka merkittävään osaan fillarit voivat liikenteessä nousta, kunhan niiden olosuhteisiin kiinnitetään kunnolla huomiota. Kööpenhaminassa (joka oli osittain yhteinen matka yleistentöiden lautakunnan kanssa) todettiin myös, että jos väyläsuunnitelmia ei ole tarpeeksi valmiina, pieniä kustannustehokkaita kohteita kyllä löytyy 1,8 miljoonan edestä.

Vartiosaaren osayleiskaava

Tästä on tullut kunnon riita. Kun asiasta päätettiin periaatetasolla, äänet menivät rakentamisen puolesta 7-2 (toinen vihreistä ja vas) Kokoukseen tullessani luulin, että tulisin äänestämään vastaan (siis 6-3). Esitin, että voin puoltaa kaavaa, jos se sidotan ratikkayhteyteen, mitä ei siis suunnitelmissa siinä aiheessa ollut kuin mahdollisena alavaihtoehtona. Hämmästyksekseni kuolleista korteistani huolimatta sain tahtoni ratikkayhteydessä läpi. Nyt se on yleiskaavassa rakentamisen edellytyksen. Tällä kaavalla ei siis voi rakentaa ilman ratikkayhteyttä. Näissä oloissa en voi kuin äänestää rakentamisen puolesta.

Kun Östersundomin rakentaminen lykkäytyy ainakin kymmenellä vuodella, Vartiosaari on myös jokseenkin välttämätön osa tulevaa asuntotuotantoa.

Varsin kevyesti Vartiosaarta esitetään rakennettavaksi. Tehokkuus jotain 0,35:n paikkeilla. Rannat jätetään virkistysalueiksi. Alueen virkistysarvon kohoavat olennaisesti, jos sitä lasketaan käyttäen suurena alueen laatu x kävijämäärä. Nykyisestään alueen virkistysarvon laatu tietysti heikkenee olennaisesti, mutta niiden henkilöiden määrä, jotka tästä arvosta hyötyvät vähintäänkin satakertaistuu. Nythän alue on hyvin pienen piirin käytössä, koska saareen ei pääse ilman venettä. Teoriassa pääsee vesibussilla, mutta vuodessa matkustajamäärä liikkuu sadoissa.

Vihreän ryhmän selvä enemmistö vastustaa saaren rakentamista.

Kommentit

146 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.4.2015”

  1. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 27.4.2015 kello 6:57

    Sinua siis saamme “kiittää” saaristoraitiotiestä.

    Olen joskus miettinyt, että ainakin osa päättäjistä on sillä tavalla ehdollistuneita, että ovat valmiita kannattamaan mitä tahansa suunnitelmaa levittää kaupunkirakennetta luontoon, kunhan siihen on koukkuna liitetty joku sanoista raitiotie, metro, pyöräily tai uusiutuva energia.

    Mutta nyt ollaan siis siirrytty uudelle tasolle: päättäjä on saatu tekemään koukkunsa itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  2. Rolling Heurlin kirjoitti 27.4.2015 kello 8:30

    “..kävimme juuri Kööpenhaminassa katsomassa, kuinka merkittävään osaan fillarit voivat liikenteessä nousta, kunhan niiden olosuhteisiin kiinnitetään
    kunnolla huomiota.”
    Hyvä idea. Esim. kiinnitetään lämpötilaan ja maan tasaisuuten huomiota. Jyrätään turhat kukkulat ja satsataan ilmastönlämpenemiseen, niin eiköhön sillä polkupyörienkin suosio kasva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  3. Ketunhäntä kainalossa kirjoitti 27.4.2015 kello 8:37

    Kaupunki on ollut innokkaasti ajamassa Kruunuvuorenselän ylittäviä satoja miljoonia maksavia raitiovaunusiltoja Laajasaloon. Taka-ajatuksena onkin siis jatkaa raitiotietä Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Vuosaareen ja kaavoittaa nämä merelliset viheralueet asumiskäyttöön. Toivottavasti tällaiset suunnitelmat eivät koskaan toteudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  4. Tim kirjoitti 27.4.2015 kello 9:18

    “Varsin kevyesti Vartiosaarta esitetään rakennettavaksi. Tehokkuus jotain 0,35:n paikkeilla. Rannat jätetään virkistysalueiksi.”

    Onpa tuhlailevaa. Eikö tuon nyt saisi tiiviimmäksikin? Kerroksia lisää? Hyvää kalliota, johon upottaa vähennetyt pysäköintipaikat keskitetysti periaatteella käyttäjä maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  5. Matti Kinnunen, Hepon pj kirjoitti 27.4.2015 kello 11:19

    Helsingin Polkupyöräiljät kiittää lautakuntaa määrärahojen säilyttämisestä. Varmistakaa nyt vielä, etteivät määrärahat katoa valtuustossa.

    Jos matkailu näin paljon avartaa lautakunnan mieltä, niin soisimme lautakunnan pistäytyvän myös Amsterdamissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  6. Mika Välipirtti kirjoitti 27.4.2015 kello 11:52

    On kyllä karmivaa kuulla Osmo – sinun perusteluitasi Vartiosaaren rakentamisen puoltamisesta. Olen aina pitänyt sinua edistyneenä kaupunkivisionäärinä joka ymmärtää että kasvava kaupunki tarvitsee kasvun tueksi asukkailleen lisää virkistysalueita. Vartiosaari on oikeastaan ainoa kohde josta voitaisiin suht kevyin kustannuksin kehittää kaikkien Helsinkiläisten käyttöön upea virkistys- ja luontokohde. Kun se rakennetaan – sen luontoarvot tuhoutuvat ja virkistysarvo on kyllä suunnitelmien mukaan lähellä nollaa. Tässä kohtaavat kaksi käyttötapaa ristiriidassa- rakennetaanko pienelle joukolle asuntoja vai koko kaupungille virkistys- ja luontokohde. Ikävää että näet tämän kuvailemallasi tavalla. Helsinki tarvitsee Vartiosaarta ja sen menettäminen on iso isku kaikille kaupunkilaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  7. hupsis kirjoitti 27.4.2015 kello 13:04

    Huomasitko että ajokorttien suorittaminen on kääntynyt jyrkkään nousuun, tarkoittaako tämä nyt että ratikka-aluetta ei tarvitsekkaan laajentaa suunnattomasti sen suosion hiipuessa vai toimiiko ajokorttiargumentti vain yhteen suuntaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  8. antti kirjoitti 27.4.2015 kello 13:55

    Rolling Heurlin: Esim. kiinnitetään lämpötilaan ja maan tasaisuuten huomiota. Jyrätään turhat kukkulat ja satsataan ilmastönlämpenemiseen, niin eiköhön sillä polkupyörienkin suosio kasva.

    Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa. Ei tarvitse mäkiä tasata eikä ilmastonmuutosta odottaa, paljon enemmän saadaan aikaan rakentamalla kelvollista pyöräily-ympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  9. Katariina kirjoitti 27.4.2015 kello 14:21

    Hupsis: olisipa mukavaa, jos voisit laittaa asialähteen mainitsemallesi faktalle (?)
    http://www.taloussanomat.fi/autot/2012/06/13/tukholma-ilmio-suomeen-ajokorttia-ei-kohta-tarvita/201231348/304

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  10. Mika Välipirtti kirjoitti 27.4.2015 kello 15:30

    Vielä kommentoisin väitettäsi että kun Östersundom viivästyy Vartiosaari olisi välttämätön rakentamiskohde. Sitähän se nimenomaan ei ole. Perustelen: Vartiosaari on ensinnäkin erittäin kallis rakennuskohde. Se ei toteudu nopealla aikataululla koska raitiotieyhteys ei tule toteutumaan pian. Se ei edistä tiivistä kaupunkirakennetta vaan on lähiö. Sen rakentamiseen ohjatut varat voitaisiin käyttää viisaammin ja nopeampaan rakentamiseen alueille jonne on a)helpompi rakentaa b) halvempaa rakentaa c)rakentaminen ei tuhoa asukkaiden hyvinvointia tukevia alueita. Löydän varmasti yli kymmenen argumenttia miksi se ei ole välttämätön rakennuskohde. Kuulisin mielelläni sinulta vaikka muutaman perustelun miksi se olisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2015 kello 18:01

    Mikä Välipirtti,
    Kerro missä sellaisia halvempia, helpompåia rakentaa ja asukkaiden hnyvinvointia säästäviä alueita rakentamiseen on yli niiden, jotka on yleiskaava 2016-luonnoksessa jo merkitty rakennettavaksi, niin lyön ehdotuksen pöytään huomisessa yleiskaavaseminaarissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Tuukka kirjoitti 27.4.2015 kello 15:40

    Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavaehdotuksen puolesta äänestäminen ei varsinaisesti kuvaa Oden kantaa rakentamiseen, vaan kyse oli kaupankäynnistä jolla hän sai ratikkavaatimuksen mukaan kaavaan joka oli väistämättä menossa läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  13. Kehittäjä kirjoitti 27.4.2015 kello 16:14

    Monestikin Laajasalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren rannoilla virkistäytyneenä ei voi sanoa muuta kuin että hyvin päätetty. Kohta noista kauniista maisemista pääsee yhä useampi asukas ja vierailija nauttimaan. Hieno juttu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  14. Jussi kirjoitti 27.4.2015 kello 16:23

    hupsis:
    Huomasitko että ajokorttien suorittaminen on kääntynyt jyrkkään nousuun, tarkoittaako tämä nyt että ratikka-aluetta ei tarvitsekkaan laajentaa suunnattomasti sen suosion hiipuessa vai toimiiko ajokorttiargumentti vain yhteen suuntaan?

    Tietullit ja muut “satsaukset” tulee tekemään yksityisautoilun mahdottomaksi tässä kaupungissa!

    Mutta siis kommentoidakseni tätä itse asiaa niin….
    Helsinkiläisenä en ole valmis maksamaan tästä suunnitellusta “saaristotiestä” yhtikäs mitään! Se tulee pilaamaan paitsi mereltä nähdyn Helsingin maiseman myöskin paljon luontoa. Aito Vihreä voi olla vain olemalla oikeasti kiinnostunut luonnosta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2015 kello 17:59

    hupsis.
    Onko sinulla tietoa, missä tuo ajokorttien määrän kasvu on tapahtunut alueellisesti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. JuhaP kirjoitti 27.4.2015 kello 16:47

    Vartiosaaren rakentamisella syntyy tietysti yksi mielenkiintoinen asuinalue (varakkaille). Sen käyttöönoton kustannus on varmasti aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi Kivinokan rakentaminen olisi maksanut. Viikin metsiä olisi riittänyt kilometrikaupalla Kivinokan vieressä ja valmiille metroasemalle olisi ollut kävelymatka. Itäkeskuksen ja Kivinokan siirtolapuutarhan siirto vaikka Vartiosaareen ja pieni silta Laajasalosta? Saaren virkistyskäyttöä lisää ratkaisevasti kuorma-auton kestävä silta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 27.4.2015 kello 17:58

    Vartiosaaressa on tarkoitus noudattaa MA-ohjelman jakoa, siis 20 % sosiaalista asuntotuotantoa jne. Tämä on mahdollista, koska hyvälle maaperälle rakentaminen on niin halpaa, että sosiaalinen asuntotuotantokin pelittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Visionäärit vähissä kirjoitti 27.4.2015 kello 18:20

    Helsingin päättäjillä ei tunnu olevan muita visioita, kuin vimmainen asuntojen rakentaminen. Asuntorakentamisen huumassa saavat mennä niin golfkentät, lentokentät kuin kaupungin viheralueet ja merelliset saaretkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  19. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:18

    Raimo. Kun sinusta asuntoja ei tarvita, olet varmaankin vapaaehtoinen muuttamaan maakuntiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Sakke kirjoitti 27.4.2015 kello 18:43

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaaressa on tarkoitus noudattaa MA-ohjelman jakoa, siis 20 % sosiaalista asuntotuotantoa jne. Tämä on mahdollista, koska hyvälle maaperälle rakentaminen on niin halpaa, että sosiaalinen asuntotuotantokin pelittää.

    Entä miten sitten pelittää se 80 %:n osuus, joka oli ajateltu myydä varakkaille, sitten, kun kuulevat tuostakin asiasta?

    (Jo Aisopoksen faabeleiden, eli antiikin aikaan Kreikassa, oli ihmiselle mitä ilmeisimmin tärkeää, kuka naapuriksi muuttaa. Ks. faabeli: Zeus, Prometheus, Athene ja Momos.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  21. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:19

    Mistä keksit tuon 80 %. Oletko lainkaan tutustunut MA-ohjelman asukasjakoon. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja 40 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Antsa kirjoitti 27.4.2015 kello 18:52

    Osmo Soininvaara:
    …alueita rakentamiseen yli niiden, jotka on yleiskaava 2016-luonnoksessa jo merkitty rakennettavaksi, niin lyön ehdotuksen pöytään huomisessa yleiskaavaseminaarissa.

    Engel rakensi tietääkseni itselleen Bulevardille 1-kerroksisen asuintalon. Sinebrychoff taas 2-kerroksisen enemmän rantaan päin. Sitten ryhdyttiin rakentamaan 4-kerroksisia pitkin kaupunkia. Pianonvirittäjä Schalin keksi sokeana rakentaa 5-kerroksisen talon itselleen, todeten kaupungin virkamiehelle, että valitettavasti hän ei pysty näkemään, kuinka monta kerrosta on tullut rakennettua. Sitten annettiin lupa rakentaa jo 7-kerroksisia. Tämä tapahtui siis 20-luvulla. Ja sillä tiellä edettiin sodan jälkeiseen aikaan, kun grynderit purki 4-kerroksisia 7-kerroksisten tieltä. 70-luvulla sai jo lupia 8-kerroksisille ja sitten 19-kerroksiselle (itä-keskuksen maamerkki).

    Kuitenkin edelleen, kun pyysin joitakin vuosia sitten kaupunkisuunnitteluviraston aluearkkitehdilta kantaa ateljeehuoneistojen rakentamiseksi Vihdintien varrella olevan 5-kerroksisen teollisuustalon katolle, sain täystyrmäyksen – Vihdintie on niin vilkasliikenteinen, ettei sen varrelle voi millään antaa lupia asunnoille. Mutisin hänelle jotain Mannerheimintiestä.

    No nyt sitten uudessa yleiskaavassa mennään bulevardisoimaan Vihdintie mutta vanhoihin taloihin ei edelleenkään saa lupaa vaikkapa 10:lle kerrokselle.

    Kaikki tämä ns. rationaalinen kaavoituspolitiikka on vain väkivaltaista kansalaisten eriarvoistamista. Parinkymmenen vuoden välein tulee joku kaavoitusvallankumous, jossa jollekin sopivalle taholle (mieluiten ulkmaiselle rakennusliikkeelle) annetaan lupa rakentaa vaikkapa 20-kerroksinen torni, kuten Pitäjänmäellä. Suomalainen ei saa lupaa viereiselle tontille tietenkään, koska kaksi tornia vierekkäin ei ole kaavoituspoliittisesti mielekästä.

    Höpinä maa-alan loppumisesta on uskomatonta kansalaisten rääkkäystä. Kysymys on siitä, että kapunki kasvaa ylöpäin mutta kaavoittaja pitää itsepintaisesti kiinni siitä, että kaikki tapahtuu rationaalisesti ja hallitusti heidän kaupunkisuunnittelumielihalujensa mukaan.

    Malmin kenttä sijoitettiin aikanaan kaavoituksellisesti optimaaliseen paikkaan. Vaihtoehtona oli Tuomarinkylän pellot. No nyt Tuomarinkylän pellot ovat rakentamatta mutta jos kenttä olisi kuitenkin siinä, niin ehdottomasti pitäisi Tuomarinkylän pellot rakentaa viipymättä, koska se olisi aivan aivan ehdottoman välttämätöntä kaupungin kehitykselle.

    Huokaus, huokaus, huokaus. Miksi ylläpidetään illuusiota kaavoituksen rationaalisuudesta. Kun otamme huomioon ajan kulumisen kaikki investoinnit, jotka nyt teemme Helsingin aluerakentamiseen ovat huomisen virheinvestointeja. Mitä väliä? Pääasia, että virkamiehet tuntevat voimansa ja voivat kurittaa tyhmää kansaa, joka ei ilman virkamiestä tiedä, millaisissa kodeissa se haluaa asua.

    Ihminen on ainoa eläin, joka ei saa rakentaa pesäänsä ilman esivallan lupaa. Vai ovatko muurahaiset ja termiitit myös sellaisia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  23. KariS kirjoitti 27.4.2015 kello 18:54

    Osmo Soininvaara:
    hupsis.
    Onko sinulla tietoa, missä tuo ajokorttien määrän kasvu on tapahtunut alueellisesti?

    Ajokorttien määrän kasvu on seurausta siitä, että opetusluvan saa nyt halvemmalla kuin pari vuotta sitten, ja vähävaraisillakin on mahdollisuus hankkia kortti ilman hirmukallista autokouluopetusta.

    Ajokorttien hankinta väheni Helsingissä kun lainsäädännöllä ajokortin hinta hinattiin pilviin ja opetusluvan ehtoja kiristettiin. Vähävaraisilla perheillä ei yksinkertaisesti ollut varaa kustantaan nuorten ajokorttia. Vihreät, Soininvaara mukaanlukien, hurskastelivat tällä köyhien ahdingolla väittäen sen liittyvän autoiluvastaisuuden lisääntymiseen. Eikä ollut ensimmäinen kerta kun tämäkin blogisti syyllistyy vastaavaan hurskasteluun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:20

    Onko jollakin alueellista tietoa ajokorttien määrän muutoksista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Mika Välipirtti kirjoitti 27.4.2015 kello 19:38

    Osmo Soininvaara. Löytyisikö täältä kenties? Lainaan Urbanhelsingin lausuntoa.
    Säilyvää kaupunkiluontoa. Vaikka ehdotamme uusia asuntoja sadoilletuhansille ihmisille, luonto ja sen säilyttäminen on meille todella tärkeää. Haluamme alleviivata, että tiivis rakennustapa nimenomaan säästää luontoa. Jos rakennetaan väljiä ja toisistaan irrallisia asuinalueita lähiöiden laidoille, tuhoutuu huomattavasti enemmän metsää kuin esimeriksi umpikortteleita rakentamalla. Olemme myös ottaneet vakavasti helsinkiläisten huolen perinteisten virkistyalueiden säilymisestä. Koska uudet alueet on rakennettu tiiviisti, on suunnitelmassamme esimerkiksi paljon keskustelua herättäneet Kivinokka ja Vartiosaari voitu jättää rakentamatta.
    http://www.urbanhelsinki.fi/fullscreen.php

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  26. Juhana Harju kirjoitti 27.4.2015 kello 19:57

    Helsinki on luonteenomaisesti merellinen kaupunki. Täällä olisi tärkeää kysyä, mikä on kaupungille ominaisinta luontoa, jota olisi tärkeää säilyttää. Vastaus on tietysti: merellinen luonto.

    Vartiosaari edustaa hienoa ja biotoopeiltaan monipuolista merellistä luontoa, jota ei saa tuhota yhden sukupolven harhaisuuden vuoksi. Jos kaupungin arvokkain luonto tuhotaan, olemme toistamassa hieman samantyyppistä virhettä, joka tehtiin 60- ja 70-luvuilla kun kauniita vanhoja puutaloja ja uusklassisia rakennuksia purettiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  27. Muuttoripyärä. Voi 200M chinamania olla väärässä? kirjoitti 27.4.2015 kello 20:15

    antti: Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa. Ei tarvitse mäkiä tasata eikä ilmastonmuutosta odottaa, paljon enemmän saadaan aikaan rakentamalla kelvollista pyöräily-ympäristöä.

    Tulkitsin itse Heurlinin vitsailevan.

    Kelvollista pyöräily-ympäristöä. Mitä hemmettiä sekin voisi olla…

    FlyKly. Kas, siinä ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  28. Missä ne metsät on? kirjoitti 27.4.2015 kello 20:33

    JuhaP:
    Viikin metsiä olisi riittänyt kilometrikaupalla Kivinokan vieressä ja valmiille metroasemalle olisi ollut kävelymatka. Itäkeskuksen ja Kivinokan siirtolapuutarhan siirto vaikka Vartiosaareen ja pieni silta Laajasalosta? Saaren virkistyskäyttöä lisää ratkaisevasti kuorma-auton kestävä silta.

    Mitä hemmetin Viikin metsiä ja vielä vieressä…?

    Stop smoking crack, yo.

    Mölylä on laajuudeeltaan jotain 400×300 metriä. Ja sinne kävelee Kivinokasta tyyliin 2,5km. Mäyrämetsä ei ole juurikaan isompi ja sinne on vieläkin pitempi matka.

    Arboretumin metsä on kapeimmillaan hädin tuskin 150m. Ja pituuttakin on hädin tuskin 900m. Sinne kävelee Kivinokasta jotain 3,5km.

    Kävelymatka metrolle Kivinokasta ei ollut missään vaiheessa mitään muuta kuin kaunis teoria, epä-älyllinen myyntipuhe jolla pussinperälle yritettiin antaa viherparatiisin leima.

    Kivinokan rakentamisessa olisi jotain järkeä vain jos samalla niitettäisiin siirtolapuutarha hittoon ja rakennettaisiin lisäsilta Kulosaaren koilliskulmaan. Sekä vedettäisiin Itäväylälle kantta päälle. Vanha metsä suojeltaisiin, mutta muuten pitäisi rakentaa tiivistä tornia.

    Muunlainen rakentaminen Kivinokan alueella olisi älyttömän epäoptimaalista näpertelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  29. Näin meillä Suomessa kirjoitti 27.4.2015 kello 20:35

    Eihän Oden toiminnassa sinällään mitään vikaa ole kunhan homma etenee normaalin prosessin mukaisesti (eli ei siis niin, että joillakin päättäjillä olisi ikään kuin etuajo-oikeus esittää ehdollisia vastaesityksiä ihan missä tahansa prosessin vaiheessa).

    Nythän asiasta jää sellainen fiilis, että
    A) Ode toimii enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti,
    B) muu lautakunta sallii Odelle tällaisia erityisoikeuksia, ja mikä pahinta
    C) muu lautakunta ei tunnu näkevän tällaisessa menettelyssä mitään ongelmallista.

    On erittäin mielenkiintoista havaita kerta toisensa jälkeen, että Odella on yksin näin suurta vaikutusvaltaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Siis, että pelkästään yhden miehen takia ollaan käytännössä valmiita bend over backwards.

    Jotenkin tällainen sooloilu ei oikein vastaa omaa käsitystäni asiallisesti soljuvasta demokraattisesta prosessista. Että tietyillä henkilöillä vaikuttaisi olevan automaaginen oikeus esittää ultimaatumeja murrosikäisten tyyliin: my way or the highway, take it or leave it.

    Ei sillä, että itse olisin koskaan jaksanut liiemmin uskoa demokraattiseen tekemiseen tekemisen lähtökohtana – saati tyydyttävien lopputulosten suhteen.

    Demokratia ei toimi ihmissuhteissa, se ei toimi työpaikoilla, se ei toimi taiteen tekemisessä. Todennäköisesti demokratia toimiikin vain Platonin ja kumppaneiden ideaaliyhteiskuntateorioissa, ts. pelkkänä abstraktiona.

    Sen verran mitä olen Yliseltä tämän nimenomaisen aiheen tiimoilta kuullut, kertoo vain sen minkä useimmat osaavat arvata jo etukäteen: Ylinen vastustaa hanketta koska ympäristö. Näin siis ainakin julkisesti.

    Mutta olisin tavattoman yllättynyt ellei Ylinen vastustaisi hanketta myös henkilökohtaisista syistä X, Y ja Z. Niistä kuulisin kernaasti tarkemmin. Sillä ympäristönäkökulma liittyy ihan kaikkeen rakentamiseen. Näitä myyttisiä ympäristöarvoja voi kuka tahansa löytää ihan mistä vaan kun oikein silmiin katsotaan. Ei ympäristö itsessään voi olla peruste olla tekemättä mitään.

    Jos ihminen ajattelisi johdonmukaisesti tähän tyyliin niin hän aloittaisi ihmiskunnan harventamisen toki itsestään. Melko vähän näitä vapaaehtoisia kuitenkaan on ilmestynyt. Linkolakin onnistui tekemään vain thoreaut. Wautsi wau.

    Omasta mielestäni Vartiosaaren rakentaminen on tietysti jossain määrin surullista ja epätoivottavaa, mutta likainen totuus on, että Vartiosaari on hyvin kaukana mistään neitseellisestä luontoympäristöstä. Sieltähän ei sellaista rantakaistaletta löydy joka ei olisi jonkun yksityisranta. Saari on kesämökkejä täynnä eikä perunapeltokaan ole varsinaisesti korvaamaton.

    Helsingin karttaa kun katsoo niin… Se nyt vaan on melko itsekästä olla näkemättä järkeä hankkeessa joka yhdistää Vuosaaren konkreettisesti sekä Laajasaloon että Helsingin keskustaan.

    Jos – ja kun – Laajasaloon halutaan väkisin vetää siltayhteys, niin eihän siinä nyt olisi kerrassaan mitään järkeä olla jatkamatta yhteyttä samalla Aurinkolahteen asti.

    En asu Laajasalossa, mutta mielestäni ne yli 30 000 vuosaarelaista hyvinkin ansaitsee sekä vaihtoehtoisen että suoremman reitin keskustaan (ja Laajasaloon).

    Vuosaaren hylätylle hotellitontillekin saisi komeaa linjakasta tornitaloa pystyyn ilman, että mitään tarvitsisi ympäristön näkökulmasta tuhota. Samoin voisi toimia vielä toistaiseksi – ainakin jotenkin – elossa olevan naapurihotellin kanssa. Joko kaupunki ostaa maan takaisin tai asettaa vuokrasopimukselle määräajan.

    Ehkäpä Planmeca ostaa jälleen kerran “yhteisymmärryksessä” kaupungin kanssa entisen hotelli Vuorannan tontin pois kuleksimasta ja duunaa siihen vielä toisen privaattisaunan edustusvieraiden ryyppäämistä ja vesiskootterispedeilyä varten (jolloin myös tälle tontille saadaan kivasti aktiivikäyttöä muutama kerta vuoteen).

    Tuo ratikkareitti pitäisi kyllä osata tehdä helvetinmoisella pieteetillä. Sama juttu toki myös Vartiosaaren asuinrakentamisen suhteen.

    Itselläni on – ehkä katteetonkin – vahva luottamus suomalaiseen rakennustaitoon (ja insinööriemme osaamistasoon laajemminkin), mutta meitä alkaa olla koko ajan vähemmän… Osin ihan ymmärrettävistä syistäkin.

    Täytyisi kuitenkin aina jaksaa muistaa, että kyllä raksainsinööri ja arkkitehti osaa tehdä muutakin kuin kuraa. Mutta jos kura on ainoa mistä ollaan valmiita maksamaan, niin minkäs teet?

    Omasta mielestäni Vartiosaaren rakentamisen edellytyksenä pitäisi olla saaren jättäminen kokonaan autottomaksi. Ja luonnollisesti luopuminen huoneala- sekä esteellisyysnormeista.

    Vartiosaarihan on fantastisella paikalla ja muutenkin hemmetin hieno paikka. Kyllä sinne asukkaita luulisi löytyvän jotka voisivat kuvitella kykenevänsä joten kuten suoriutumaan kaupungissa asumisesta ilman omaa autoa.

    Ja jos ei löydy (rakentamista ei edes saisi aloittaa ennen kuin ainakin 85%:lle asunnoista on ensin löytynyt ostaja), sitten jäädään odottamaan parempia aikoja jolloin kiinnostusta/rahaa taas löytyy. Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta kyllä ne muuttuvat.

    Maisemaan sulautuvaa ja pinnan muodot huomioon ottavaa puukerrostaloa vaan pystyyn sitten kun maksajat on selvillä.

    Luhtityyliin, totta kai. Aurinkolämpökuilut joka tönön alle. Itsestäänsäätyvät arskapaneelit katolle. LED-valaistuksen käyttöpakko. Yms.

    Miksei myös paluu takaisin terveellisempään ja edullisempaan painovoimaiseen ilmastointiin kun ei niitä filttereitä kukaan kuitenkaan puhdista eikä säätöjä tehdä kuten valmistaja ohjeistaa.

    Tärkeimpänä ehkä kuitenkin se, että kaikki talon asukit – nykyiset ja tulevat – säästyvät kokonaan penseältä äänisaasteelta, 24/7. Niin, ja onhan sekin kai ihan hyvä juttu, että talo ei homehtuisi pystyyn kuten ne nyt tekevät…

    Energialuokituksia kun voi tehdä niin monella eri tavalla.

    Talot voisi vaikka lautaverhoilla kokonaan käsittelemättömällä puulla niin olisi vuodessa parissa kesämöksälaiturirustiikkia vaikka muille jakaa. Priceless.

    Minusta suojelupaukut kannattaisi keskittää kohteisiin joihin ei kohdistu Vartiosaaren kaltaista ns. luonnollista kysyntää. Vartiosaaren suojelun purkamisen tärkein argumentti on – ikävä kyllä – location, location and location.

    Surullista on oikeastaan vain se, että saarellehan silta merkitsee väistämättä alueen perusidentiteetin menetystä (sillan myötä saari kun lakkaa olemasta saari). Ikävää, mutta sen kanssa on vain opeteltava elämään. Suurin osa meistä oppii vallan mainiosti.

    Rauhoitetaan sen sijaan Meiko rakentamiselta ja jätetään Vallisaari metsittymään. Jälkimmäisestä tulisi 50-100 vuodessa ainutlaatuinen ikihonkametsä urban exploration elementteineen jonne päästäkseen pitäisi nähdä edes jonkin verran itse vaivaa.

    Pihlajasaari on hieno mesta. Emme vain tarvitse Pihlajasaari kakkosta mihinkään. Mielummin jokaiselle jotakin eikä enemmän samaa kaikille.

    Seuraava proggis olisikin sitten ampua Sandis täyteen linjakkaita tornitaloja…

    On se kummallista, että tämän kokoluokan hanketta – jolla olisi oikeasti merkitystä Helsingin asuntopulan helpottamisessa – ei saada etenemään tuumaakaan, ei sitten millään.

    Santahaminaan voisi rakentaan asunnon 20 000 uudelle helsinkiläiselle ilman, että pitäisi edes lyödä lapiota “neitseelliseen” maaperään. Mutta saisi sinne halutessa vaikka 200 000 helsinkiläistä torneihin asumaan… Siinä vaiheessa kannattaisi jo se metrolenkkikin kaivauttaa.

    Mutta puuhastellaan vaan, mikäpä kiire meillä tässä. Taloudella pyyhkii mukavasti ja helsinkiläiset tinkivät ihan kaikesta muusta paitsi inflatoristen ja usein myös ikivanhojen asuntojen maksamisesta. Kun kerran menee näinkin kivasti niin why change the winning formula? Talouskasvuhan alkaa any day now…

    Tuleva hallitus ei ainakaan tee Santahaminen rakentamisen suhteen minkäänlaista aloitetta, se on varmaa.

    Vallisaaresta ei “ehditty” käydä minkäänlaista todellista kansalaiskeskustelua – vaikka sellaista vähän lupailtiinkin – ja jo ensi vuonna sinne pääsee lautalla kulkemaan niin usein kuin sielu sietää.

    Helsinkiläisittäin harvinaisesti luolissa asuvat lepakot (joita tavattu yhteensä 6 eri lajia) varmasti kiittävät jos ja kun kesäisestä Vallisaaresta tulee Suomenlinnan kaltainen kaljoittelupaikka jossa on hyvä luukuttaa listamusiikkia, larpata, kuseskella ympäriinsä sekä tehdä ad hoc notskeja irti revityistä puunoksista ynnä muuta mukavata.

    Saarella nyt pesivä huuhkajapari lienee ensimmäisten poismuuttavien joukoissa..

    Ehkä joku yritteliäs (tai vain well-connected) ehtii paistaa Vallisaaressa ensi kesänä munkkia vieraille, mahdollisesti jopa majoittaa jonkun heistä saarelle.

    Vallisaaren “kehittämisen” kohdalla lienee rikottu Suomen ennätys ihan heittämällä.

    Jos tulokset ovat näin hyviä niin sama porukka pitäisi ASAPPINA organisoida kehittämään myös Santahaminaa. Jotain salattua osaamista tällä mysteeriporukalla täytyy olla sillä mikään muukaan ei voi selittää tällaista muutosvauhtia Suomenmaassa joka myös Byroklandiana on kansainvälisissä piireissä opittu tuntemaan.

    Vallisaaresta ei kuulemma haluttu eliitin temmellyskenttää.

    Ei haluttu, että ihmisen pitää omistaa muuttori/pyrjevene päästäkseen saareen. No, OK, sitten oltaisi voitu tehdä rantautumisesta keskivertoa haastavampaa joka olisi käytännössä rajannut lattekapteenien ohjastamat veneseurueet jonnekin muualle (jonnekin joka ei ole luontokohteena aivan yhtä herkkä ihan kaikenlaiselle ihmisen läsnäololle).

    Kertooko joku miksi suoraan kauppatorilta lattemuki kädessä saareen teleporttautuminen kiviä potkimaan ei kuitenkaan ole sitä pelättyä elitismiä – eikä varsinkaan uhka Vallisaaren kansainvälisestikin varsin uniikin kohteen luonnolle?

    Phuck it. Jokainen helsinkiläinen voi jo nyt halutessaan muutaman kympin vuosimaksulla meloa sydämensä kyllyydestä sulan veden aikaan 24/7.

    Halvempaa erityisvälineitä vaativaa liikuntaharrastusta ei liene olemassakaan (eikä luultavasti tulekaan). Kyllä, myös jokaisella työttömällä olisi varaa meloa. Ainakin Helsingissä.

    Turistien voidaan puolestaan ihan legitiimisti odottaa kykenevän raottamaan lompakkojaan sen verran, että voivat niin halutessaan vuokrata vesipelin perseensä alle jos kovasti mieli halajaa juurikin Valli/Kuninkaansaaren tarjontaa katsomaan.

    Muussa tapauksessa jengi tyytyköön Suomenlinnan ja Pihlajasaaren saari-idylliin.

    Karu totuushan Vartiosaaresta on se, että se on muutaman hassun perhekunnan ja kaiken maailman demarijärjestöjen privaatiksi muodostunut kesänviettomesta jonne yhä vaan ilmestyy uudenkarheaa tönöä pystyyn. Arvatenkin yllättäen ja pyytämättä.

    Saaren läpi myös halkoo pääosin jo valmiiksi itä-länsi suuntainen kulkuväylä. Kun duunataan kapea katkeamaton kerrostalomuuri (joissa ns. läpitalon huoneistot) tämän väylän molemmin puolin niin siinä ei montaa metriä näitä peruuttamattoman arvokkaita luontoarvoja tarvitse edes tuhota.

    Paitsi, että tämä kulkuväylä kulkee jo osin valmiiksi laaksossa, tällainen varta vasten bygattu meluvalli olisi omiaan vähentämään asumisesta aiheutuvaa äänisaastetta.

    Sekä luonnollisen että ihmisen rakentaman meluesteen lisäksi ratikan äänimaisemaa voisi lisäksi yrittää hillitä turvautumalla poikkeusmenettelyyn: tuolla n. kilsan pätkälle ei rakennettaisi varsinaisia pysäkkejä ollenkaan vaan ratikka köröttelisi vaan jonkin verran hitaampaa ohi niin, että jengi voisi hypätä kyytiin ns. suoraan vauhdista.

    Tässä olisi sekin hyvä puoli, että se samalla karsisi hyvätuloiset mutta liikuntarajoitteiset eläkeläiset pois asujaimistosta jotka vain turhaan nostaisivat alueen hintatasoa varallisuudellaan ja lisäksi vaatimalla kaiken maailman terveys/sos.palveluja perustettavaksi tuollaiseenkin pieneen periferiaan.

    Voisimme jopa yrittää opettaa kuskin havainnoimaan silmillään, että vaikuttaisiko siltä, että saattaisi olla uusia kyytiin nousijoita. Jos ei, niin hanaa vaan. Jos kyllä, niin hidastetaan. Tai vaikka pysäytetään jos kyseessä kepeillä liikkuva tai muuten vaan seniori-ikään ehtinyt tahi mamma lastenrattaan kanssa, jne.

    Mutta tokihan se on liikaa pyydetty, että voisimme alkaa yht’kkiä luottamaan kuskin ammattitaitoon. Sekä muutenkin palata henkisesti jonnekin 70-luvun mentaaliseen mielenmaisemaan jossa ihmiset eivät koko helvetin ajan pelänneet kuolevansa seuraavan kahden minuutin aikana.

    Voisimme esimerkiksi kaivaa naftaliinista retroratikoita (mikäli sellaisia jostain edullisesti löytyypi) tai tilata – tai OMG jopa itse suunnitella ja toteuttaa vaikkapa ötäniemeläisten ja amisjätkien toimesta – todella riisutun mallin joissa olisi open entry (ehkäpä kuitenkin vain viimeisen vaunun takaosasta).

    Talvella moni ao. linjaa käyttävä saattaisi totuttua useammin preferoida pitää toppatakit napitettuna, ma luulen…

    Linjahan vois yksinkertaisimmillaan olla vain heilurityyppinen yhteys välillä Vuosaaren metro ja Yliskylän ostari. Siis tavallaan turistiyhteys sekä itsessään jo jonkinlainen nähtävyys joka kiikuttaisi hyvällä fiiliksellä jengiä itäisen Helsingin upeimpien luontokohteiden välittömään tuntumaan.

    Puolileikillisesti tässä siis yritin havainnollistaa miten saattaisimme saada hyvinkin paljon nykyistä edullisempaa ja jouhevammin toimivaa julkista liikkumista aikaiseksi.

    Joku saattaisi kutsua tuollaista out-of-the-box tuumailuksi. Ei kuitenkaan hesarin pääkirjoitustoimituksen väki jonka mielestä listavaaliin siirtyminen demokratiaa lisäävänä keksintönä edustaisi juurikin tällaista uudenlaista maata ravistelevaa ajattelutavanmuutosta.

    Alankin itse olla vähän sillä linjalla, että niin politiikan tekemisessä kuin politiikan kommentoinnissakin olisi ehkä ihan fiksua siirtyä pikku hiljaa pakolliseen yläikärajaan. Harvalta nelikymppiseltä nimittäin kuulee enää valtavirrasta poikkeavia ajatuksia. Ei kyllä kauhean monelta kaksi-kolmekymppiseltäkään…

    Maastamuuttokriittisellä ehdokkaalla numero 107:llä oli sentään yksi konkreettinen ehdotus: uusi yhtiömuoto nimeltä oys (oy startup) joka vapauttaisi startupit “ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi veroista, sotuista, sääntelystä ja raportoinnista”.

    Sinällään idea ei ole uusi. Itse asiassa se on ainakin 239 vuotta vanha. Tuolloin jo muuan Aatami Virtanen pani ajatuksensa paperille, että on se nyt vaan kokolailla tyhymää verottaa yhtään ketään ennen kuin heillä on riittävästi taloudellista kantokykyä heille määrättyjä veroja maksella.

    Harvempi siistimispalveluja myyvä yrittäjä keksinee sellaisen palvelukonseptin, että alkaa pian miljardit valua valtion kassaan. It could happen, it’s just not very likely.

    Tasapuolisuuden nimissä kaikki muutkin jotka vaivautuvat lähtemään yrittäjäksi Suomessa pitäisi samalla tavoin vapauttaa heti kättelyssä demoralisoivasta tyhjiin kynimisestä joka oikeastaan varmistaa ettei täällä voi menestyä omalla työllään paitsi vahingossa tai vilpillä.

    Ideaali tilannehan olisi jota kuinkin sellainen jossa työtä ei verotettaisi ollenkaan vaan pelkästään kulutusta. Kertakäyttöskeidan tuottaminen loppuisi kuin seinään josta kiittäisi sekä planeetta että ihan kaikkien elollisten olentojen terveys.

    Oikein kovasti työstä tykkäävä todennäköisesti menestyisi niin kuin nytkin eli hyvin tai todella hyvin.

    Sniiduileva vähän vaatimattomampaankin asumiseen tyytyvä kaveri puolestaan saattaisi pärjätä ehkä mainiostikin vielä nykyistäkin pienemmällä liksalla (ja/tai osa-aikaisena keikkailijana/yrittäjänä).

    Tässä löisivät sekä Smith että Marx melko sopuisasti kättä: ihminen voisi yrittää elämänsä aikana monenlaista työn tekemistä, ja hänelle myös todennäköisemmin tarjoutuisi tosiasiallinen mahdollisuus elää enemmän sen kaltaista elämää jota hän henkilökohtaisesti osaisi enemmän arvostaa.

    Työelämä ei ehkä tuntuisikaan jatkossa samassa määrin vieraannuttavalta vaan pikemminkin päinvastoin: mielekkäältä, monin eri tavoin motivoivalta, elämää ajoittain ehkä suunnattomastikin rikastuttavana, mutta kuitenkin vain yhtenä elämän osa-alueena muiden joukossa.

    Olisihan se aika messevää voida sanoa olevansa pelkän konttorirotan lisäksi mm. säveltäjä, abstrakti kuvataiteilija, runoltaja, putkimies-isännöitsijä, sosiologi, lapsen- ja kissankaitsija, baarikahvilanpitäjä, kirjailija-toimittaja, uimavalvoja, sovelluskehittäjä, eräopas, valokuvaaja ja myöhempien aikojen Kubrick, tenniskentänhoitaja, raksajäbä, akateemikko, tangotaituri, vaatesuunnittelija, DIY-arkkitehti, asunnonvuokraaja, naistennaurattaja, pellepeloton ja kerta kaikkinen yleisnero.

    Ehdotan kuitenkin, että jatketaan vääjäämättömän kurjistumisen tiellä. Ei meistä kuitenkaan ole muuttumaan. Path of least resistance sopii meille. Murjottaminen ja itsesääli on vähän niin kuin se meidän oma juttumme. Ei niin pientä ongelmaa etteikö siinä kannattaisi piehtaroida pienen ikänsä. Route of diminished returns sopii meille oikein hyvin. Maksun aika on sitten joskus. Mietitään sitä sitten silloin. Nukutaan nyt vaan. Hyvää yötä.

    Over and out.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:33

    En nyt kyllä ymmärtänyt, mitä nimimerkki Näin meillä Suomessa tarkoitti sillä, että olen sooloillut epäasiallisesti. Minusta on täysin loogista todeta, että kumipyöräliikenteeseen perustuva asuinalue on huono ja ratikkaliikenteeseen perustuva on hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Sepi kirjoitti 27.4.2015 kello 22:16

    Osmo Soininvaara:
    hupsis.
    Onko sinulla tietoa, missä tuo ajokorttien määrän kasvu on tapahtunut alueellisesti?

    Kyse lienee hesarin artikkelista:
    http://www.hs.fi/autot/a1430099167941

    Tätä ei tarvitse julkaista jos joku muu on ehtinyt jo lähettää saman.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  32. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:37

    Tässä artikkelissa ajokorteista sanottiin, että ajoluvalla suoritettujen ajokorttien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa, mutta Helsingistä ei sanottu muuta kuin että ainakin yksi ajokorttti on suoritettu kuvatekstin mukaan myös Helsingissä. Suiksi kysyinm, onko jollain tietoa ilmiön alueellisesta jakautumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. ze kirjoitti 27.4.2015 kello 22:42

    hupsis:
    Huomasitko että ajokorttien suorittaminen on kääntynyt jyrkkään nousuun, tarkoittaako tämä nyt että ratikka-aluetta ei tarvitsekkaan laajentaa suunnattomasti sen suosion hiipuessa vai toimiiko ajokorttiargumentti vain yhteen suuntaan?

    Eiköhän perimmäinen argumentti ole kuitenkin asuntojen neliöhinnat, jotka ratikkavyöhykkeellä ovat about 50 % suuremmat kuin lähiöissä. Eli kysyntää on kyllä paljon enemmän kuin tarjontaa. Tuossa letkauksessa ei kyllä ollut muutenkaan mitään järkeä. Ikään kuin ajokortin omistaja ei haluaisi/voisi asua ratikkavyöhykkeellä 😀

    Vartiosaari vaikuttaa kyllä enemmän etiöltä kuin todelliselta kantakaupungin jatkeelta. Kiva kuitenkin, jos sinne pääsee jatkossa myös ilman venettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  34. Jouko Ollila kirjoitti 28.4.2015 kello 6:14

    antti: Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa. Ei tarvitse mäkiä tasata eikä ilmastonmuutosta odottaa, paljon enemmän saadaan aikaan rakentamalla kelvollista pyöräily-ympäristöä.

    Nizza, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisempiä kuin Kööpenhamina. Lisäksi niissä on pyöräilyn kannalta kesällä turhankin lämmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. JuhaS kirjoitti 28.4.2015 kello 6:48

    Lienee tosiaan perusteltua, että pk-seudun tapahtuu mieluummin kehä 1 -sisäpuolelle. Itseäni mietityttää rakennusajan liikenne.

    Laajasalon silta lähtee Reposalmen tien päästä. Tie kulkee 2 koulun välistä ja on tällä hetkellä varsin hiljainen. Lisäksi viimeiset n. 300 m ovat kapeaa metsätietä. Rekkaralli tullee olemaan mahtava.

    Onko asia ollut esillä? Voidaanko haittoja ehkäistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. tpyyluoma kirjoitti 28.4.2015 kello 7:41

    Hanna-Leena Ylinen: Sinua siis saamme “kiittää” saaristoraitiotiestä.

    No itseasiassa emme. Idea ratikan jatkosta Vuosaareen Vartiosaaren kautta on suht vanha, mä törmäsin tähän ekan kerran muistaakseni noin viisi vuotta sitten. Jonkinlaista liikenneväylää tuohon väliin löytynee jo 50- ja 60-luvun suunnitelmista, koska ajatus on aika ilmeinen.

    Raitiosilta Ramsinniemeen on kuitenkin aivan eri asia kuin ratikkasilta Vartiosaareen Laajasalosta. Vartiosaaren silta on lyhyt, sillan toisessa päässä olisi runsaasti asukkaita, ja kustannukset ovat hyvin maltilliset, jotain kymmenen miljoona tai sen sellaista. Eli tässä nyt on kysymys siitä että rakennetaanko Vartiosaari, jos rakennetaan sitä ei ole mitään järkeä tehdä ilman ratikkasiltaa, mikä on se mitä Ode aivan oikein vaati.

    Silta Ramsinniemeen on taas kokolailla korkea ja pitkä eli kallis, viimeisen arvaus on rapiat sata milliä. Toisessa päässä on kapeahako niemi jossa on suojeltuja rakennuksia luonnonsuojelualueiden lisäksi, eli aika huonosti potentiaalia uudisrakentamiselle. En oikein usko toteutumiseen, mutta joka tapauksessa nämä ovat kaksi eri asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  37. tpyyluoma kirjoitti 28.4.2015 kello 7:50

    Mika Välipirtti: Olen aina pitänyt sinua edistyneenä kaupunkivisionäärinä joka ymmärtää että kasvava kaupunki tarvitsee kasvun tueksi asukkailleen lisää virkistysalueita.

    Jos haluaa argumentoida Vartiosaaren rakentamattomuuden puolesta, kannattaisi mieluummin puhua luontoarvoista tai jostain muusta, koska tämä argumentti että koska uudet asukkaat tarvitsevat virkistysalueita ei nyt yksinkertaisesti kestä lähempää tarkastalua tässä yhteydessä. Tossa Vartiosaaren kaavaehdotuksessahan yli puolet saaresta on nimenomaan sinne muuttavien uusien asukkaiden virkitysaluetta, siksi se aluetehokin on alhainen vaikka rakentaminen on tehokasta. Myöskään sellainen argumentti että mutta kun Laajasalon puolella ei ole viheralueita ei nyt vaan pidä paikkaansa (tuo olisi järkevä argumentti siihen jos joku esimerkiksi ehdottaisi Mustikkasaaren rakentamista, se on jatkossa käytännössä Kalasataman puisto).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  38. Rolling Heurlin kirjoitti 28.4.2015 kello 7:55

    antti: Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa.

    Tuo on aivan totta, mutta ei kai ole missään Mooseksen käskyssä määrätty, että joka paikassa pyöräilyn tulisi olla yhtä suosittua. Pariisi eroaa aika lailla Kööpenhaminasta muutenkin. Nizzassa rantabulevardilla turistit pyöräilevät, mutta kilometri pohjoiseen ei näy turisteja eikä pyöräilijöitäkään. Barcelonassa on aika lailla mopoja ja moposkoottereita. Jotka alkavat muuten olla sitten nelitahtisia, ettei Soininvaaraa kenkuta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. tpyyluoma kirjoitti 28.4.2015 kello 8:01

    Tuukka:
    Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavaehdotuksen puolesta äänestäminen ei varsinaisesti kuvaa Oden kantaa rakentamiseen, vaan kyse oli kaupankäynnistä jolla hän sai ratikkavaatimuksen mukaan kaavaan joka oli väistämättä menossa läpi.

    Niin. Mulle tulee tapaus Meri-Rastila mieleen. Siinä oli siis kaksi ongelmaa, ensinnäkin sitä metsää ei pitäisi rakentaa ollenkaan ja toiseksi se kaava on suurimmalta osin surkea tekele. Mikä toki teki sen vastustamisesta helppoa, mutta ongelma oli se että päätettiin siitä että rakennataanko sinne vai ei, ja miten jos rakennattaan jäi täysin taka-alalle. Lopputulos on sitten että se rakennetaan huonosti.

    Jotenkin nämä pitäisi päätöksenteossa kyetä erottamaan toisistaan. Ei siinä ole mitään väärin tai ristiriitaista että ei halua rakentaa johonkin paikkaan, mutta toisaalta jos sinne kuitenkin rakennetaan, haluaa että se tehdään hyvin.

    Tosin virasto on kyllä ruvennut skarppaamaan näissä kiistanalaisissa hankkeissa. Kivinokan kaavaehdotus oli hyvä, ja tästä Vartiosaaren ehdotuksesta en löydä oikein mitään moitittavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  40. Anu Heinonen kirjoitti 28.4.2015 kello 9:23

    Tämähän on tietenkin tuttu: http://www.urbanhelsinki.fi/fullscreen.php

    En ole kaupunkisuunnittelun asiantuntija, mutta tässähän nimenomaan tiivistetään, enimmäkseen kehäykkösen sisällä ja viheralueitakin jää mukavasti. Olisi hienoa kuulla, Osmo, sinun mietteesi tästä. Olet ehkä tätä jo aiemmin kommentoinutkin, mutta ainakaan ihan nopealla haulla en sitä löytänyt tältä sivustolta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Matti Leppänen kirjoitti 28.4.2015 kello 9:50

    hupsis:
    Huomasitko että ajokorttien suorittaminen on kääntynyt jyrkkään nousuun, tarkoittaako tämä nyt että ratikka-aluetta ei tarvitsekkaan laajentaa suunnattomasti sen suosion hiipuessa vai toimiiko ajokorttiargumentti vain yhteen suuntaan?

    Mistä olet tällaisen tiedon onkinut? Ohessa on Trafin ajokorttitilastot http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot. Uudet ajokortit luokitellaan tilastoissa lyhytaikaisiksi korteiksi ja niitä myönnettiin vuonna 2014 vähiten kahteenkymmeneen vuoteen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  42. Tuomas L. kirjoitti 28.4.2015 kello 11:30

    JuhaP:
    Vartiosaaren rakentamisella syntyy tietysti yksi mielenkiintoinen asuinalue (varakkaille). Sen käyttöönoton kustannus on varmasti aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi Kivinokan rakentaminen olisi maksanut. Viikin metsiä olisi riittänyt kilometrikaupalla Kivinokan vieressä ja valmiille metroasemalle olisi ollut kävelymatka. Itäkeskuksen ja Kivinokan siirtolapuutarhan siirto vaikka Vartiosaareen ja pieni silta Laajasalosta? Saaren virkistyskäyttöä lisää ratkaisevasti kuorma-auton kestävä silta.

    Eli rakennetaan kaikelle kansalle avoimia viheralueita, että pieni eliitti voi nauttia mökkeilystä meren rannalla muutaman kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Tästähän on kyse, vaikka asiaa yritetään muuksi naamioida.

    Vihreiden äänestäjänä harmittaa se, että tässäkin asiassa osa vihreistä on ns. hyödyllisiä idiootteja, jotka ovat etuoikeutettujen puolella: Nämä vartiosaarenkin asunnot korvautuisivat sitten viheralueille rakennettavilla bulkkilähiöillä jossain Vantaalla tai Espoossa joista kansa vaeltaa autollaan moottoriteitä töihin ja asioimaan Jumboon tai muuhun ostoskeskukseen. Mitenkähän se oikein edustaa vihreiden kaupunkisuunnitteluagendaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  43. Okko Oinonen kirjoitti 28.4.2015 kello 13:38

    Osmo hyvä, olet itse ollut Koijärvellä, mutta Vartiosaaressa et ole koskaan käynyt, vaikka sinua on sinne kutsuttu useaan kertaan.

    Voit nyt käydä kerrankin Vartiosaaressa edes virtuaalisesti:

    https://www.google.com/maps/views/profile/117944645817406686787?gl=fi&utm_source=weekly&utm_medium=email&utm_content=thumb&utm_campaign=views_milestone_notification&po=1&pv=1&tab=1

    Toivon, että ette päätä tuhota Helsingin arvokkainta ulkoilusaarta, joka vetää vertojaan Nuuksiolle ja Kolin maisemille, mutta sijaitsee vain 7 kilometriä Helsingin keskustasta. Saari on täynnä arvokkaita vanhoja metsiä ja siellä on Helsingin saariston korkein kohta, Viikinkikallio, josta avautuu Helsingin hienoin saaristomaisema.

    On suoranainen ympäristörikos rakentaa keskelle Helsingin hienointa luontosaarta raitiovaunulinja ja betonilähiö. Vartiosaari tulee säilyttää Helsinkiläisten virkistysalueena. Espoossa vastaava saari on Iso Vasikkasaari, jonne on järjestetty vesibussikuljetus. Miksei Helsinki ole järjestänyt Vartiosaareen vesibussikuljetusta? Näin helposti se saataisiin kaikkien Helsinkiläisten ykkös luontokohteeksi!

    Suomi ja Helsinki mielletään ulkomailla luontoläheiseksi paikaksi. Missään muualla kuin Vartiosaaressa ei pääse niin helposti ja nopeasti kokemaan ainutlaatuinen saaristoluonto ja sen maisemat keskellä pääkaupunkia. On tärkeää myös Helsingin imagon kannalta säilyttää Vartiosaari luontomatkailukohteena.

    Toivon sinun ymmärtävän Vartiosaaren arvon nyt ja tulevaisuudessa näin ilmastomuutoksen aikana. Nykyiset ja tulevat sukupolvet varmasti arvostavat Vartiosaaren vanhoja metsiä, Viikinkikallion merimaisemaa, jollaista ei missään muualla maailmassa ole näin lähellä pääkaupungin keskustaa. Jos saari tuhotaan, on se ikuisesti mennyttä, eikä sitä koskaan saada enää takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 15:51

    Vartiosaareen ei ole asiaa, ellei omista venettä. Siksi se ei ole ollut mittamattaaomanb arvokas viheralue. Kävijöitä on ollut aika vähän ja siltaa on vastustettu sillä, että alueen luonne mjuuttuisi, jos alue avattaisiin kaikkien helsinkiläisten tulla ja mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Mikko Nummelin kirjoitti 28.4.2015 kello 14:46

    Osmo Soininvaara:
    hupsis.
    Onko sinulla tietoa, missä tuo ajokorttien määrän kasvu on tapahtunut alueellisesti?

    Tästä kaaviosta

    http://www.trafi.fi/tietopalvelut/tilastot/tieliikenne/ajokorttitilastot

    näkyy, että ajokorttien suoritusmäärät kääntyivät kasvuun, mutteivät kovin jyrkkään sellaiseen. Alueellisia tietoja on vaikea kaivaa mistään. Valistunut arvaus on, että harvaan asutuissa maakunnissa on alettu hajatapauksina myöntää toimeentulotukia nuorten autokoululaskujen osittaiseen kattamiseen niissä perheissä, joissa nuorilla tai vanhemmilla ei ole varaa siihen muuten. On erittäin helppo keksiä poliittisia syitä tehdä näin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. Mikko Nummelin kirjoitti 28.4.2015 kello 14:53

    Autokoulukulujen toimeentulotuesta maksattamiseen liittyen, löysin vuodelta 2009 olevan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen, jossa se velvoitti Kuopion kaupungin myöntämään 100€ toimeentulotukea autokoulun pimeällä ajoin opetusta varten. Tämä päätös on sikäli ymmärrettävä, että jos pimeällä ajon tunteja ja kakkosvaihetta ei suorita ajoissa, uhkaa väliaikainen kortti raueta, mistä aiheutuisi valtavasti enemmän haittaa ja kustannuksia.

    http://www.toimeentulotuki.net/2009/ajokortti.php

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Poth1ue1 kirjoitti 28.4.2015 kello 15:33

    antti: Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa. Ei tarvitse mäkiä tasata eikä ilmastonmuutosta odottaa, paljon enemmän saadaan aikaan rakentamalla kelvollista pyöräily-ympäristöä.

    Tasaisia? No, Barcelonassa (joka sekin on internjetin mukaan rakennettu seitsemälle kukkulalle, kuten Turku) ei ole tullut käytyä, mutta en nyt menisi väittämään noita muita miksikään Köpiksen veroisiksi pannukakuiksi…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  48. KariS kirjoitti 28.4.2015 kello 16:38

    Rolling Heurlin:
    “..kävimme juuri Kööpenhaminassa katsomassa, kuinka merkittävään osaan fillarit voivat liikenteessä nousta, kunhan niiden olosuhteisiin kiinnitetään
    kunnolla huomiota.”
    Hyvä idea. Esim. kiinnitetään lämpötilaan ja maan tasaisuuten huomiota. Jyrätään turhat kukkulat ja satsataan ilmastönlämpenemiseen, niin eiköhön sillä polkupyörienkin suosio kasva.

    Kööpenhaminassa on tehty merkittävä päätös pyöräilyn edistämiseski. Lakkautettiin ratikat.

    Ratikat poistettiin tilan saamiseksi yksityisautoille ja keskustan tuntumassa myös pyöräilijöille. Pyöräily kun vie väemmän tilaa kuin ratikat. Seudun kokonaisuudessa on panostettu yksityisautoilun sujuvuuteen mm. leveillä pääkaduilla ja useammalla kehämoottoritiellä. Myös metroverkko paranee nyt rakenteilla olevien uusien linjojen myötä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  49. Metrolla Vuosaareen kirjoitti 28.4.2015 kello 16:49

    Miksi Vuosaareen pitäisi rakentaa raitiovaunuyhteys Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen luonnontilaisten viheralueiden läpi, kun Vuosaareen pääsee jo nyt metrolla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Pekka T. kirjoitti 28.4.2015 kello 17:54

    antti: Maailmalta löytyy runsain mitoin Kööpenhaminan kanssa yhtä tasaisia kaupunkeja joissa ilmasto sopii vielä Tanskaakin paremmin pyöräilyyn (esim Pariisi, Nizza, Rooma, Barcelona jne), mutta näissä kaupungeissa pyöräily ei ole yhtä suosittua kuin Kööpenhaminassa.

    Juuri Roomasta palanneena meinasin saada hysteerisen naurukohtauksen kun sitä täällä väitettiin tasaiseksi kaupungiksi.

    Hyi hitto että onkin mäkinen paikka! Ja joukkoliikennekin oli sekavaa kuin mikä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Pekka T. kirjoitti 28.4.2015 kello 18:11

    Enpä haluaisi olla kaupunkisuunnittelijana. Tämä ja muut vastaavat keskustelut osoittavat hyvin tehtävän epäkiitollisuuden.

    Ennusteet siis sanovat, että Helsinkiin ja sen ympäristöön tarvitaan lähitulevaisuudessa runsaasti uusia asuinneliöitä. Mihin ne voisi rakentaa, kun nimby-ilmiö jyllää valtoimenaan?

    Lento- tai golf-kentille ei saa rakentaa. Armeijan saarten tulee säilyä armeijalla. Nykyisiä asuinalueita ei saa tiivistää. Sisääntuloteiden ajonopeuksia ei tule laskea. Yhtään vihreää lämpärettä ei saa enää tuhota. Korkeiden rakennusten ei pidä antaa tuhota kaupunkimme kallisarvoista siluettia. Kauas kehysalueille ei kannata rakantaa, koska siitä seuraa tolkuton liikennehelvetti.

    Näille kaikille vastustuksille löytyy sinänsä ihan käypiä perusteita, mutta johonkinhan se takentaminen pitäisi silti tehdä! Silloin on pakko hakea pienimmän pahan ratkaisua, ja katsoa asiaa mahdollisimman laajasta näkökulmasta (toki myös paikalliset yksityiskohdat huomioiden).

    Kaiken ajattelemattomuuden huippu on se ajatelma, ettei sitten rakenneta enää uusia asuntoja, vaan pidetään tämän onnelamme rajat tiukasti kiinni. Kun muu maa miettii tuottavuuden parantamista niin täällä suunnitellaan tuottavuuden huonontamista, ettei vaan kukaan häiritsisi meidän rauhaamme.

    Niinpä niin, enpä haluaisi olla kaupunkisuunnittelijan housuissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  52. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 20:34

    Helsingin yleiskaavasta annetuissa lausunnoissa on yhteenlaskettuna vaadittu poistettavaksi kaavasta asunnot yli sadalletuhannelle hengelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  53. N kirjoitti 28.4.2015 kello 18:54

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaareen ei ole asiaa, ellei omista venettä. Siksi se ei ole ollut mittamattaaomanb arvokas viheralue. Kävijöitä on ollut aika vähän ja siltaa on vastustettu sillä, että alueen luonne mjuuttuisi, jos alue avattaisiin kaikkien helsinkiläisten tulla ja mennä.

    Miksi Vartiosaareen ei ole järjestetty vesibussiyhteyttä? Esimerkiksi kerran tunnissa ajettava reitti Kauppatori-Korkeasaari-Kulosaari-Laajasalo (jokin sopiva paikka)-Vartiosaari-Jollas(-Vuosaari) voisi olla hyvä lisä kaupungin joukkoliikenteeseen sulan veden aikaan ja myös turisteja houkutteleva risteilyreitti. Samalla saataisiin yhteys Vartiosaareen. Tukholmassa ainakin on vesibusseja, joihin pääsee tavallisella päivälipulla. Miksei sama toimisi Helsingissäkin.

    Kuka on vastustanut Vartiosaaren siltaa? Jos aluetta käytettäisiin virkistysalueena, kai kaupunki voi rakennuttaa sillan vastustuksesta huolimatta, jos silta katsotaan riittävän tärkeäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 28.4.2015 kello 20:36

    Vartiosaari “aktiivit” ovat vastustaneet siltaa. Yritin neuvota heitä, että tuo on varmin tapa saada se kaavoitetuksi asunnoiksi, mutta eivät uskoneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Orakkeli on hyvä ja valaisee meitä viisaudellaan! kirjoitti 28.4.2015 kello 19:12

    Visionäärit vähissä:
    Helsingin päättäjillä ei tunnu olevan muita visioita, kuin vimmainen asuntojen rakentaminen. Asuntorakentamisen huumassa saavat mennä niin golfkentät, lentokentät kuin kaupungin viheralueet ja merelliset saaretkin.

    Johtuisiko se siitä, että meillä on täällä helvetinmoinen asuntopula ja siitä automaagisesti seuraava holtiton hintatason nousu?

    Helsingissä ei ole pian kenelläkään varaa asua ja joudumme kaikki käymään Tallinnasta käsin Helsingissä töissä….

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  56. Sakke kirjoitti 28.4.2015 kello 19:16

    Osmo Soininvaara:
    Mistä keksit tuon 80 %. Oletko lainkaan tutustunut MA-ohjelman asukasjakoon. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja 40 %.

    No, laskin vain päässäni (en päissäni!), että 100 % – 20 % = 80 %. Näköjään MA-ohjelmakirjanen sisältääkin karsinointia useampaan luokkaan, kuin mitä alkuun oletin.

    Onko nyt sitten niin, että kaupunki ei olekaan kiinnostunut mahdollisesti parhaista veronmaksajista, joita tuollainen alue saattaisi kiinnostaa, jos heidän potentiaalinen (?) lukumääränsä on noin säädetysti mahdollista puolittaa, tai oikeastaan tiputtaa alas vain neljään kymmenekseen?

    PS. Jos joku ei muuten Momosta tunne tai hänestä tiedä, voinen edellisen viestini täydennyksenä vielä mainita, että Momos on antiikin taruston julkisen arvostelun jumala, joka aikoinaan karkotettiin Olymposvuorelta, kun Zeus hänen liiankin innokkaasta arvostelustaan suuttui! (Ks. esimerkiksi “de.wikipedia.org/wiki/Momos”)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. juuh kirjoitti 28.4.2015 kello 19:17

    tpyyluoma: joku esimerkiksi ehdottaisi Mustikkasaaren rakentamista, se on jatkossa käytännössä Kalasataman puisto).

    Ja hieno puisto muuten onkin!

    Ehkä 20 000 uuden naapurin myötä liikuntavirasto palauttaa jokunen vuosi sitten varastamansa grillikatoksen.

    Lisää käyttäjiä hiihtoladuille. Kenties uimarannaltakin voisi jatkossa allokoida beach volley kenttä joka sieltä virallisesti pitäisi löytyä mutta ei tietenkään löydy.

    Ehkäpä wanhalla kioskillekin tulee taas joku yrittämään.

    Mutta kyllä silti pitäisi suotavana, että pantais ainakin nyt alkuun pari linjakasta tornia Mustikkamaan parkkipaikan päälle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  58. juuh kirjoitti 28.4.2015 kello 19:32

    Jouko Ollila: Nizza, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisempiä kuin Kööpenhamina. Lisäksi niissä on pyöräilyn kannalta kesällä turhankin lämmin.

    Rooma ja sen seitsemän kukkulaa mullekin heti tuli mieleen.. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  59. Joustaisko ne hinnat..? kirjoitti 28.4.2015 kello 19:34

    Sakke: Entä miten sitten pelittää se 80 %:n osuus, joka oli ajateltu myydä varakkaille, sitten, kun kuulevat tuostakin asiasta?

    (Jo Aisopoksen faabeleiden, eli antiikin aikaan Kreikassa, oli ihmiselle mitä ilmeisimmin tärkeää, kuka naapuriksi muuttaa. Ks. faabeli: Zeus, Prometheus, Athene ja Momos.)

    Sitten ne hinnat vaan joustaa alaspäin kunnes ottajat löytyy. Done. Turha sotkea antiikin Kreikkaa yksinkertaiseen asiaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  60. Onnistuu kyllä kirjoitti 28.4.2015 kello 19:37

    Antsa: Ihminen on ainoa eläin, joka ei saa rakentaa pesäänsä ilman esivallan lupaa.

    Helposti. Ei tarvitse kuin alkaa elämään yhteiskunnan ulkopuolella.

    So long and thanks for all the fish!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  61. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 28.4.2015 kello 19:46

    Osmo Soininvaara:
    En nyt kyllä ymmärtänyt, mitä nimimerkki Näin meillä Suomessa tarkoitti sillä, että olen sooloillut epäasiallisesti. Minusta on täysin loogista todeta, että kumipyöräliikenteeseen perustuva asuinalue on huono ja ratikkaliikenteeseen perustuva on hyvä.

    Ei kun mä vaan pohdiskelin ääneen tuota tapaa jolla valtuustossanne yksi mies näyttäisi kykenevän käyttämään vaikutusvaltaansa – missä tahansa prosessin vaiheessa(?) – eikä sitä osata pitää mitenkään outona.

    That’s all. Olen varmaan jotenkin naivi idealisti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  62. Juhana Harju kirjoitti 28.4.2015 kello 20:30

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaareen ei ole asiaa, ellei omista venettä. Siksi se ei ole ollut mittamattaaomanb arvokas viheralue. Kävijöitä on ollut aika vähän ja siltaa on vastustettu sillä, että alueen luonne mjuuttuisi, jos alue avattaisiin kaikkien helsinkiläisten tulla ja mennä.

    Tuohan nyt ei pidä paikkaansa. En itsekään omista venettä mutta olen vieraillut Vartiosaaressa puolen tusinaa kertaa. Tuollaiset kommentit sitä paitsi vievät keskustelun täysin sivuraiteille, sillä saaren virkistyskäyttöä voisi helposti kehittää, jos saari vain ensin suojeltaisiin.

    Viime vuosina on julkaistu paljon mielenkiintoisia tutkimuksia luonnon hyvää tekevistä terveysmetsähankkeista. Tutkimusnäyttö on jo vakuuttavaa. Myös Helsingissä esimerkiksi terveysviraston ja terveysasemien olisi järkevää käynnistää hankkeita, joissa metsiä käytettäisiin aktiivisesti kuntoutuksessa ja sairauksien hoidossa. Luontokävelyt esimerkiksi parantavat mielialaa:

    http://online.liebertpub.com/doi/abs/10.1089/eco.2014.0027

    Vartiosaarta soisi kehitettävän luontokohteena, josta ihmiset voisivat virkistyä helposti luontoa ihaillen. Saareen pääsyä olisi hyvin helppoa helpottaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 28.4.2015 kello 20:57

    Osmo Soininvaara:
    En nyt kyllä ymmärtänyt, mitä nimimerkki Näin meillä Suomessa tarkoitti sillä, että olen sooloillut epäasiallisesti. Minusta on täysin loogista todeta, että kumipyöräliikenteeseen perustuva asuinalue on huono ja ratikkaliikenteeseen perustuva on hyvä.

    Minua hieman ihmetyttää, misäs oleellisessa suhteessa bussi eroaa raitiovaunusta joukkoliikennevälineen? Sähkö/hybridibussien myötä ne saadaan hiljaisemmiksikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  64. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 8:51

    Ratikka kulkee äänettömästi ja ennen kaikkea tasaisesti, se käyttää sähköä, kun bussi käyttää dieseliä, ominaiskulutus matkustajaa kohden on olennaisesti pienempi ja ratikkaan mahtuu kaksi kertaa enemmän matkustajia. 3,5 metriä leveällä kaistalla välityskyky ratikalla on huomattavasti suurempi kuin bussilla. Kun nelosen ratikka joudutaan silloin tällöin korvaamaan busseilla, tason lasku tuntuu jyrkkänä.
    Laatueron näkee myös ihmisten käyttäytymisessä. Ruskesasuolta ei aikataulun kannalta ole mitään järkeä tulla kympin ratikalla, koska bussi on nopeampi, mujtta ratikka on paljon suositumpoi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  65. T. Berghäll kirjoitti 28.4.2015 kello 21:03

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaareen ei ole asiaa, ellei omista venettä. Siksi se ei ole ollut mittamattaaomanb arvokas viheralue. Kävijöitä on ollut aika vähän ja siltaa on vastustettu sillä, että alueen luonne mjuuttuisi, jos alue avattaisiin kaikkien helsinkiläisten tulla ja mennä.

    Hei Osmo, tuollaiset kommentit ei ainakaan auta kaupunkiluonnon säilyttämisessä.

    Vartiosaari on ollut kaikkien tavoitettavissa, talvisin jään yli hiihtäen tai kävellen, kesäkautena laivalla. Vartiosaariseura on useasti ehdottanut lossiyhteyden parantamista, vastauksena on tullut vain ylläolevanlaisia kommentteja. Itse mainitsit muutaman sata kävijää vuosittain, kun Vartiosaari.fi-sivulla luku on 10 000. Ei anna hyvää kuvaa Vihreiden edustajasta.

    Jaa ei mittaamattoman arvokas viheralue? Biotyypeiltään Helsingin edustan saarista monipuolisin, lepakkoalueena tärkeä, ja mitä nyt normaali suomalainen (tai ulkomainen turisti) tärkeäksi kokee eli ihan oikea metsä, jopa aarniometsäksi sanottu. Viikinkikallion maisema on henkeä salpaava, siellä seisoessaan voi hetken aikaa kuvitella olevansa menneissä tarustoissa. (Jos se ei ole mittaamattoman arvokas jo yksinään, ei sitten varmaan ole Kolikaan…)

    Haluan vain muistuttaa, että meillä normaaleilla äänestäjillä on lupa odottaa, että päätöksentekijät ottaisivat hiukan paremmin selvää asioista, levittämättä vääristeltyä tietoa. Olen usein äänestänyt vihreitä, luonnonsuojelullisista ja luontoa säilyttävistä syistä, suurin syy itselleni siirtyä muun puolueen kannattajaksi on ollut nimenomaan sinun aliarvioivat kommenttisi Vartiosaaresta, Osmo.

    Olet varmasti kuullut ja lukenut ne kaikki perusteet, mitä museovirasto, luonnonsuojelijat ja kaupunkimetsien ystävät ovat Vartiosaaresta sanoneet, ne eivät ole tuulesta temmattuja. Mene käymään Vartiosaaressa, ennen kuin on liian myöhäistä. Mene kokemaan se huumaava hiljaisuus metsän keskelle, kulje *palkittu* luontopolku ja opi samalla paikallishistoriasta, siitä historiasta josta löytyy esimerkkejä jääkaudesta, viikinkiajoista, Suomenlinnan rakentamisesta, maailmansodista ja sadan vuoden takaisesta saaristoelämästä. Löydä se kivi, jonka keskeltä kasvaa mänty. Joudu metsänpeittoon. Uhraa tapionpöydällä. Tee juhannustaika kotkansiipilehdossa. Tunne kuinka pulssi tasaantuu ja verenpaine normalisoituu (metsässä oleskelulla on todistetusti terveydellisiä vaikutuksia.)

    Vartiosaari tulee säästää ja suojella. Mitä nykyisestään olisi suotavaa parantaa, on lossi/vesibussiyhteys, järjestää muutama ulkohuussi luontopolun varrelle, viralliset nuotiopaikat ja mahdollisuus kesäkahvilan pitoon, sekä yleinen sauna. Ei muuta. Ehkä mahdollisuus järjestää pienimuotoisia konsertteja tai workshoppeja (lähinnä on pitänyt olla Akavalainen jos sellaista on halunnut järjestää.)

    Jos maailma olisi edes kohtuullinen paikka ja Helsingin päättäjät fiksuja, luontopolun rakentaneet maantieteilijät palkittaisiin kaupungin toimesta, sillä luontopolun luominen aikanaan ja sen ylläpito on ehkä hienoimpia esimerkkejä kaupunkilaisten luovasta ja omaehtoisesta aktiivisuudesta yhteiseksi hyväksi.

    Turistit tulevat Suomeen nimenomaan kokemaan koskematonta luontoa, Vartiosaari on siihen jo “valmis paketti”, helmi, joka jää mieleen, ja jolla on sellaisenaan “potentiaalia” nimenomaan virkistysalueena kaupunkilaisille ja luontokasvatuksessa esim. Koululaisryhmille sekä tietysti malliesimerkkinä turisteille “näin Suomessa kunnioitetaan luontoa ja historiaa”.

    Moni on tuonut jo esiin, että Vartiosaaren rakentaminen ei todellakaan olisi pikainen apu asunto-ongelmaan, että muualla löytyisi mitä rakentaa ja enemmän. Kuuntele heitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  66. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 8:54

    Vartiosaari on ollut kaikkien tavoitettavissa, talvisin jään yli hiihtäen tai kävellen, kesäkautena laivalla.

    Tilastot puhuvat puolestaan. Tuolla laivalla on saareen tullut alle tuhat matkustajaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
    Käsitys, että turistit sankoin joukoin ryntäisivät Vartiosaareen ihailemaan luontoa ei empiirisesti ole pitänyt paikkaansa. Montako on käynyt?
    Vallisaari ollaan nyt avaamassa kaikelle kansalle. Miksi se ei kiinnosta ketään, vaikka se vasta upea onkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  67. Sakke kirjoitti 28.4.2015 kello 21:06

    Orakkeli on hyvä ja valaisee meitä viisaudellaan!: Johtuisiko se siitä, että meillä on täällä helvetinmoinen asuntopula ja siitä automaagisesti seuraava holtiton hintatason nousu?

    Helsingissä ei ole pian kenelläkään varaa asua ja joudumme kaikki käymään Tallinnasta käsin Helsingissä töissä….

    Jos Helsingissä ei ole kenelläkään enää varaa asua, niin silloinhan asunnot tyhjenisivät, kun ihmiset muuttaisivat muualle …

    Mistä siis johtuu tuo “asuntopula” (jos sellaisen olemassaolo voidaan osoittaa), tai asuntojen korkea hinta? Oma veikkaukseni on, että syynä lienee mm. väestön ikääntyminen ja vanhustenhoidon nykyinen politiikka, jonka mukaisesti vanhainkotipaikat (tai mitä “tehostetun palveluhoidon yksiköitä” ne muka ovatkaan?) kohta häviävät tykkänään, jolloin kaikkien vanhusten asuntojen kokonaispinta-ala on taatusti suhteellisesti suurempi kuin aiempina vuosikymmeninä, varsinkin, kun otamme pidentyneen elinajan vielä huomioon.

    Pitäisikö rakentaa Helsinkiin viihtyisiä JA tehokkaita vanhainkoteja, joissa yksinäisilläkin vanhuksilla (jotka ovat nykyisin 1 – x päivittäisen, mutta lyhyen hoitajakäynnin varassa) olisi enemmän mahdollisuuksia saada juttuseuraa, sitä kaivatessaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. Sakke kirjoitti 28.4.2015 kello 21:19

    Joustaisko ne hinnat..?: Sitten ne hinnat vaan joustaa alaspäin kunnes ottajat löytyy. Done. Turha sotkea antiikin Kreikkaa yksinkertaiseen asiaan.

    Kuka maksaa jatkossa verot kaupungille?

    Käsittääkseni Helsinki tarvitsee hyviä veronmaksajia, jolloin kaikki asukkaat tai ylisuuri osuus ei voi olla vain eri tukimuotojen saajia. Jokin tasapainotila aina toki löytyy, mutta miksi Helsinki olisi se ainoa vastuunkantaja ja kärsijä ja esim. Espoo taasen iäti ‘rusinoiden pullasta poimija’, eli voittaja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Mika Välipirtti kirjoitti 28.4.2015 kello 21:53

    Vartiosaari “aktiivit” ovat vastustaneet siltaa. Yritin neuvota heitä, että tuo on varmin tapa saada se kaavoitetuksi asunnoiksi, mutta eivät uskoneet.

    Osmo – sinulla on vanhaa tietoa. Vartiosaari aktiivit – minun tuntemani – kannattavat kävelysillan rakentamista saareen. Itse odotan kovasti sen suunnittelun aloittamista koska se mahdollistaisi saaren avautumisen kaupunkilaisille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  70. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 8:56

    Alkoivat kannattaa vähän liian myöhään. Kun asia oli ratkaisuvaiheessa, meille kerrottiin, että silta muuttaisi saaren luonnetta ja kohta olisivat kalliot täynnä graffitteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  71. antti kirjoitti 29.4.2015 kello 7:37

    Jouko Ollila: Nizza, Rooma ja Barcelona ovat paljon mäkisempiä kuin Kööpenhamina. Lisäksi niissä on pyöräilyn kannalta kesällä turhankin lämmin.

    No verrataan sitten vaikka Milanoon tai Muncheniin. Tää nyt oli minulle aikamoinen yllätys että pyöräilyn edellytys on mitattava vatupassin kanssa.

    Omat kokemukseni Helsingistä on kuitenkin sellaisia että jos tulen autolla Kehä ykköseltä keskustaan, suurin osa matkasta on suoraa ja tasaista moottori- tai moottoriliikennetietä, ja sitten ollaankin jo kauppatorilla. Jos tulen pyörällä, on sellainen määrä S, T, U, V, X, Y ja Z- mutkia ja risteyksiä, ja muutkin kirjaimet varmaan tarvittaisiin vielä, että vähempikin riittäisi. Mutta nyt opin että ne onkin ne pari mäennyppylää mitkä täällä ja kaikissa muissa kaupungeissa paitsi Damissa ja Köpiksessä pyöräilyn estää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 29.4.2015 kello 7:50

    Osmo Soininvaara:
    Helsingin yleiskaavasta annetuissa lausunnoissa on yhteenlaskettuna vaadittu poistettavaksi kaavasta asunnot yli sadalletuhannelle hengelle.

    Suomalaisetko nimbyilijöitä? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  73. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 29.4.2015 kello 8:02

    Osmo Soininvaara:
    Vartiosaari “aktiivit” ovat vastustaneet siltaa. Yritin neuvota heitä, että tuo on varmin tapa saada se kaavoitetuksi asunnoiksi, mutta eivät uskoneet.

    Mjoo. Tää on suomalainen ongelma laajemminkin. Halutaan pelata väkisin loppuun asti vaikka neuvottelemalla päästäisiin kaikkia tyydyttävämpään lopputulokseen.

    Olen tulkinnut, että tämä antaisi änkyröille ikiaikaiset braggings rightsit: minä olin moraalinen, hyvä, ihminen, muut olivat pahoja ja tyhmiä.

    Tässäkin pelataan aikaa ja toivotaan ihmettä kuten Kivinokan tapauksessa. Nyt jo monessa tuvassa suunnitellaan mediakampanjaa ja olisin yllättynyt mikäli Vartiosaaressak EI järjestettäisi tänä kesänä vaikkapa joku kiva luontofilmifestivaali eli vedotaan ihmisten tunteisiin (koska se on kaikkein helpointa), painotetaan, että on paljon perinteisiä tapahtumia, lautat kulkee, mustikat kypsyy, ja niin pois päin.

    Kyllä mä ihan ymmärrän/ymmärsin miksi asetit ehdollisen kriteerin omalle kyllä -äänellesi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 29.4.2015 kello 8:11

    tpyyluoma: No itseasiassa emme. Idea ratikan jatkosta Vuosaareen Vartiosaaren kautta on suht vanha, mä törmäsin tähän ekan kerran muistaakseni noin viisi vuotta sitten. Jonkinlaista liikenneväylää tuohon väliin löytynee jo 50- ja 60-luvun suunnitelmista, koska ajatus on aika ilmeinen.

    Raitiosilta Ramsinniemeen on kuitenkin aivan eri asia kuin ratikkasilta Vartiosaareen Laajasalosta. Vartiosaaren silta on lyhyt, sillan toisessa päässä olisi runsaasti asukkaita, ja kustannukset ovat hyvin maltilliset, jotain kymmenen miljoona tai sen sellaista. Eli tässä nyt on kysymys siitä että rakennetaanko Vartiosaari, jos rakennetaan sitä ei ole mitään järkeä tehdä ilman ratikkasiltaa, mikä on se mitä Ode aivan oikein vaati.

    Silta Ramsinniemeen on taas kokolailla korkea ja pitkä eli kallis, viimeisen arvaus on rapiat sata milliä. Toisessa päässä on kapeahako niemi jossa on suojeltuja rakennuksia luonnonsuojelualueiden lisäksi, eli aika huonosti potentiaalia uudisrakentamiselle. En oikein usko toteutumiseen, mutta joka tapauksessa nämä ovat kaksi eri asiaa.

    Ymmärrän ajatuksen, mutta itse olen eri kannalla.

    Vuosaaren ja Vartiosaaren välille ei ole tietenkään pakko ratikkasiltaa duunata (eikä heikolla rakennustehokkuudella varmaan taloudellisesti järkevää olekaan), mutta kyllä siihen siltayhteys silti pitäisi saada.

    Vaikka kuinka snadi kevyen liikenteen silta tahansa.

    Omasta näkökulmastani tuon pitäisi olla suurin piirtein Vartiosaaren rakentamisen ehtona.

    Kyllä ne 30K Vuosaarelaista minun mielestäni ansaitsee suoremman reitin keskustaan. Jos tässä nyt siis kaupungilla ja valtiolla on tavoitteena lisätä kevyen liikenteen osuutta tulevaisuudessa.

    Juhlapuheista olisin tällaista ollut ymmärtäväni. Mutta myönnän, että mulla on valikoiva kuulo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 29.4.2015 kello 8:15

    tpyyluoma: Tuukka:
    Jos ymmärsin oikein niin tuo kaavaehdotuksen puolesta äänestäminen ei varsinaisesti kuvaa Oden kantaa rakentamiseen, vaan kyse oli kaupankäynnistä jolla hän sai ratikkavaatimuksen mukaan kaavaan joka oli väistämättä menossa läpi.
    Niin. Mulle tulee tapaus Meri-Rastila mieleen.

    Kaupankäynti vai kiristys? Merkitys riippuu kuulijasta.

    Meri-Rastilassa asukkaat käsittääkseni olivat yhteisymmärryksessä sen suhteen, että miten halutti väestönlisäys olisi järkevintä toteuttaa.

    En vertailisi näitä kahta menettelytapaa keskenään. But that’s just me.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. Urponisaatiota, nääs kirjoitti 29.4.2015 kello 8:29

    Okko Oinonen: siellä on Helsingin saariston korkein kohta, Viikinkikallio, josta avautuu Helsingin hienoin saaristomaisema.

    True that. Mutta ei sitä olla tuhoamassa. Eihän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  77. Tiiviisti radanvarsille kirjoitti 29.4.2015 kello 10:21

    Voihan sitä rakentaa tiiviistikin, mutta ei kai sen takia silti tarvitse tuhota Helsingin merenrantoja ja viheralueita. Ja jos ei Helsingistä löydy tilaa, niin radanvarrethan jatkuvat Espooseen ja Vantaalle. Samaa Helsinkiähän nekin käytännössä ovat, vaikka yleiskaava ei ole niistä koskaan kuullutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 16:52

    Jos elämään kuuluisi vain aamulla töihin, illalla takaisin ja loppu aika telkkaria tuijottaen, ihmiset voitaisiin säilöä tehokkaasti radanversilähiöihin. Jos haluaa tehdä muutakin, nauhakaupunki ei enää toimikaan, koska lähiöihin ei synny palveluja, ei mielenkiintoisia ravintoloita, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. smokin' joe kirjoitti 29.4.2015 kello 10:52

    Bussiin saadaan saman verran matkustajia kuin ratikkaan. Tehdään vaan riittävän pitkä bussi. Toimii myös sähköllä – trollikka. Pitkänä vaatii samat kääntöympyrät yms kuin ratikka, enkä haluaisi olla peruuttajan paikalla. Lisäbonuksena ainakin kiskojen verran halvempi, eikä mene koko kaupunki sekaisin kun yksi ratikka jumittaa. Muutama akku, ja bussilla voi mennä kilomertrin kiertoreitin ja palata sähköjohtojen alle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  80. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 17:02

    smokin’ joe
    Helsingin nykyisetkin ratikat ovat 27,5 metriä pitkiä, jokeri-linjalle tulee paljon pidempiä. Pisin sallittu pituus rekoille on 26,5 metriä. Nelikymmenmetristä bussia voi olla vaikea ajaa, jos vaikka luvan saisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  81. N kirjoitti 29.4.2015 kello 10:52

    Urponisaatiota, nääs: Mjoo. Tää on suomalainen ongelma laajemminkin. Halutaan pelata väkisin loppuun asti vaikka neuvottelemalla päästäisiin kaikkia tyydyttävämpään lopputulokseen.

    Saattaa pitää paikkansa. Olen vuosien mittaan seurannut sivusta eräitä laitosten yhdistämishankkeita. Kaikissa on ollut yhteisenä piirteenä se, että pienen laitoksen yhdistäminen suurempaan on ollut useiden vuosien ajan ilmiselvää ja useat henkilöt ovat varoitelleet, että pienemmän laitoksen pitäisi miettiä etukäteen, mitä tehdään, kun ylemmät tahot alkavat oikeasti puuhata yhdistämistä. Kaikissa tapauksissa pienemmän laitoksen väki on sanonut, että yhdistäminen ei käy ja paras ratkaisu on pysyminen itsenäisenä laitoksena. Eli ei olla varauduttu edes omalla neuvotteluehdotuksella.

    Kun sitten yhdistämistä on alettu ajaa, pienemmän laitoksen kanta on ollut tiukka ei. Yhdistäminen ei käy missään oloissa ja samalla linjalla on jatkettu, kunnes ylempi taho on päättänyt, että laitokset yhdistetään. Sitten kauhistellaan, miten hirveää yhdistäminen on ja ihmetellään, miksi yhdistetään laitokseen A, kun laitokseen B yhdistäminen olisi ollut paljon parempi vaihtoehto. Niin varmaan olisi, mutta miksi sitä ei itse ehdotettu silloin, kun oli vielä mahdollista neuvotella? Miksi oman yhdistämisvaihtoehdon etuja ei tuotu esille jo silloin, kun yhdistämishankkeesta liikkui vasta huhuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. Shhh!! Ei vaihtoehdoista saa puhua. Vain ratikka tai ei mitään. kirjoitti 29.4.2015 kello 10:59

    Markku af Heurlin: Minua hieman ihmetyttää, misäs oleellisessa suhteessa bussi eroaa raitiovaunusta joukkoliikennevälineen? Sähkö/hybridibussien myötä ne saadaan hiljaisemmiksikin.

    Jenkkilässähän aina laskeskelevat ratikan hyötyvaikutuksia ja todenneet sen kannattavaksi vain siinä tapauksessa, että linjan varsi rakennetaan tehokkaasti. Muussa tapauksessa kaikki vaihtoehtoisest joukkoliikennemuodot ovat aina osoittautuneet kannattavammiksi. 🙂

    Mikään matkanteko ei ole niin hidasta kun ratikalla köröttely. Mutta onhan tasaista kyytiä kumminkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  83. Tram, god dammit! Tram! :) kirjoitti 29.4.2015 kello 11:04

    Osmo Soininvaara:
    Ratikka kulkee äänettömästi ja ennen kaikkea tasaisesti, se käyttää sähköä, kun bussi käyttää dieseliä, ominaiskulutus matkustajaa kohden on olennaisesti pienempi ja ratikkaan mahtuu kaksi kertaa enemmän matkustajia. 3,5 metriä leveällä kaistalla välityskyky ratikalla on huomattavasti suurempi kuin bussilla. Kun nelosen ratikka joudutaan silloin tällöin korvaamaan busseilla, tason lasku tuntuu jyrkkänä.
    Laatueron näkee myös ihmisten käyttäytymisessä.Ruskesasuolta ei aikataulun kannalta ole mitään järkeä tulla kympin ratikalla, koska bussi on nopeampi, mujtta ratikka on paljon suositumpoi.

    Sähköbussit on keksitty. Akulliset johdinautot on keksitty.

    Autoilla urpoilevat ihmiset eivät ikävä kyllä poistu katukuvasta. Eivätkä märät tai jäiset kiskot.

    Mutta siitä me varmasti olemme samaa mieltä, että eihän siinä nyt olisi kerrassaan mitään järkeä aloittaa bussiralli Vartiosaareen jos kerta ratikkalinjan päättäri on muutaman sadan metrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 16:50

    Tulevaisuudessa, eikä siihen mene edes kauan, bussit kulkevat sähköllä. Sitä sähkö ne vievät matkustajaa kohden enemmän, koska kumipyörät ja vierintävastus ja koska bussit ovat niin toivottoman pieni suureen kaupunkiin.
    Heilahtelevasta ja tärisevästä matkanteosta ei päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Syltty kirjoitti 29.4.2015 kello 11:46

    Urponisaatiota, nääs: Ei kun mä vaan pohdiskelin ääneen tuota tapaa jolla valtuustossanne yksi mies näyttäisi kykenevän käyttämään vaikutusvaltaansa – missä tahansa prosessin vaiheessa(?) – eikä sitä osata pitää mitenkään outona.

    Niin siis sinusta on outoa, kun kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen saa jotain aikaiseksi kaupunginsuunnittelulautakunnan kokouksssa? WTF?

    Mitä ihmettä niiden valtuutettujen pitäisi siellä kokouksissa tehdä, jos ei ajaa asioita joita pitävät kaupunkilaisten näkökulmasta hyvinä?

    Menee kyllä kohtuullisesti yli tämä vaatimus konsensukselle, kun ei saa yksinänsä edes esittää mitään sellaista, joita muutkinsaattavat jopa kannatta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  86. Ei kiinnosta ei. Koska valtaosaa ei ylipäätään luonnossa oleilu kiinnosta. Ei varsinkaan punaviinilasipossea. Kaikkia kiinnostaa vaan periaatteen tasolla. Koska silloin automaagisesti hyvä ihminen. kirjoitti 29.4.2015 kello 11:48

    Osmo Soininvaara: Tilastot puhuvat puolestaan. Tuolla laivalla on saareen tullut alle tuhat matkustajaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
    Käsitys, että turistit sankoin joukoin ryntäisivät Vartiosaareen ihailemaan luontoa ei empiirisesti ole pitänyt paikkaansa. Montako on käynyt?
    Vasikkasaari ollaan nyt avaamassa kaikelle kansalle. Miksi se ei kiinnosta ketään, vaikka se vasta upea onkin?

    Komppaan tilastotieteilijää. Itse melon Mustikkamaalta Vartiosaareen aina aika ajoin ja aikalailla yksikseen siellä saa kuleskella.

    Se on tietysti kokonaan toinen asia, että saako kaupunkilaiselta ylipäätään odottaa omaa viitseliäisyyttä. Julkisen keskustelun sävyn perusteella ei.

    Jos ei lattemuki kourassa pääse kiviä potkimaan lautalla tai ratikalla niin yhteiskunta on epäonnistunut ja Suuri Saatana.

    Niin se vaan on, että helvetin pieni se porukka on joka Helsinginkin pusikoissa aikaansa viettää koiran kusettamista enempää.

    Tätä ei vaan saa julkisesti koskaan ikinä milloinkaan missään tilanteessa myöntää.

    Vallisaaren kohdalla kyse lienee myös helvetin onnettomasta tiedottamisesta. Itsekin olin ihan tietoisesti pyrkinyt _seuraamaan_ Vallisaaren tulevaisuudesta käytyä keskustelua, mutta siitä huolimatta mulle tuli ihan täytenä yllätyksenä, että jo ensi vuonna alkaa kaupallinen liikennöinti saareen.

    Siksi puhuin maailmanennätystahdista.

    Vissiin siitä skenaariosta jossa Vallisaari oltaisi jätetty rauhaan haluttiin vaieta kuoliaaksi. Ja parhaimmaksi keinoksi todettiin se, että pistetään iso vaihde päälle ja vaan ilmoitusluonteisesti todetaan, että hyvä herrasväki tervetuloa saareen nisulle ja lattelle kesällä 2016.

    * * *

    Itseasiassa just tässä kuussa sovin ihan oma-aloitteisesti Metsähallituksen kanssa pikavisiitistä Vallisaareen koska ainakin itse haluan kokea saaren ennen kuin sekin pilataan.

    Suunnittelija on paikalla kertomassa saaren kehittämissuunnitelmista.

    Koska hän tekee tämän omalla ajallaan, tilaisuuden kesto lienee pikemminkin lyhyehkö kuin pitkähkö, ja tilaisuus on muutenkin vapaamuotoinen.

    Mustikkamaalta melottavaa tulisi tuollaiset 6 km suuntaansa.

    Vesi on vielä varsin virkistävän lämpöistä, mutta normiterveellä ihmisellä hypotermiaan kuoleminen nolla-asteisessa vedessä kestää noin tunnin verran. Saamme sinut ylös kyllä sitä ennen ja takaisin paattiin.

    Vaihtovaatteet on hyvä ottaa mukaan.

    Luonnollisestikin vaatimuksena jonkin tasoinen uima- ja melontataito.

    Jos näyttäisi olevan kovasti aallokkoa luvassa niin silloin peruutamme, eli säävaraus näissä hommissa on aina. Safety first.

    Lähtö alustavasti toukokuun puolivälissä perjantai-iltana n. klo 16-17.

    Yksittäinen seuran jäsen voi ottaa yhden ulkopuolisen kaveriksi nimellistä maksua vastaan. Eli luultavasti joukkoon mahtuisi useampikin halukas.

    Jos jota kuta kiinnostaa, niin ei kun yhteyttä vaan: stupidus@mail.com.

    Ja koska jengi aina urputtaa ettei mikään saisi koskaan mitään maksaa, niin tehdäänkö ihan vaikka niin, että mä piffaan “omalle” uudelle bestikselleni ton muutaman euron vierasmelontamaksun. Kun elämä on…

    PS. Vesiklosettia saaresta ei löydy eli number two:n yllättäessä vaihtoehtona on puucee, pidättely tai kakat pöksyyn. Jos jälkimmäinen, niin kannattaa varautua siihen, että joutuu todennäköisesti melomaan jonon hännillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Det stämmer kirjoitti 29.4.2015 kello 13:37

    Osmo Soininvaara: Ruskesasuolta ei aikataulun kannalta ole mitään järkeä tulla kympin ratikalla, koska bussi on nopeampi, mujtta ratikka on paljon suositumpoi.

    Jälleen todiste siitä, että ihmiset nyt vaan eivät ole oikeastaan millään tavoin rationaalisia eläimiä. Tunnepohjalla mennään.

    Tossahan vaikuttaa ratikan parempi imago. Jos ulostautuu bussista niin jokuhan saattaisi luulla että tulee jostain kaukaa eli on ainakin köyhä, luultavasti vähän säälittävä tapaus ja varmasti keskivertoa vähän tyhmempi.

    Kukaanhan ei koskaan arvioi itseään keskivertoälykkääksi, keskivertokuskiksi, jne.

    Oh, the stories we tell ourselves…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Jouko Ollila kirjoitti 29.4.2015 kello 16:52

    antti: No verrataan sitten vaikka Milanoon tai Muncheniin. Tää nyt oli minulle aikamoinen yllätys että pyöräilyn edellytys on mitattava vatupassin kanssa.

    Ei tässä mistään vatupassista ollut kyse. Väittämäsi vaan oli niin virheellinen mäkisyyden suhteen, että oli pakko korjata.

    Barcelonan keskustan vieressä on Montjuic, joka on hyvin jyrkkärinteinen kukkula jonne pääsee satamasta köysiradalla tai esim. pyörällä serpentiinitietä. Rannasta suoraan sisämaahan päin kun lähtee pyöräilemään, taitaa ainakin seuraavat 5km olla pelkkää ylämäkeä. Nizza on tässä suhteessa hyvin saman tyyppinen kuin Barcelona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 17:22

    Barcelonassa on panostettu paljon pyöräilyyn ja pyöriä näkyy kaupunkikuvassa paljon. Vaikka siellä on kukkuloita, siellä on myös paljon tasaista. Olen sielläkin joskus pyöräillyt. Pyöräily on miellyttävää, koska liikennekulttuuri on hyvää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  90. Tiiviisti radanvarsille kirjoitti 29.4.2015 kello 18:28

    Osmo Soininvaara:
    Jos elämään kuuluisi vain aamulla töihin, illalla takaisin ja loppu aika telkkaria tuijottaen, ihmiset voitaisiin säilöä tehokkaasti radanvarsilähiöihin. Jos haluaa tehdä muutakin, nauhakaupunki ei enää toimikaan, koska lähiöihin ei synny palveluja, ei mielenkiintoisia ravintoloita, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin.

    Ei etäällä keskustasta oleva merenvarsikaupunki ole palvelujen tai ravintoloiden kannalta sen kummempi kuin radanvarsikaupunkikaan, paitsi että radanvarsikaupunkiin voi rakentaa asuntoja molemmin puolin rataa. Kantakaupunki on sitten taas toinen juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  91. Sakke kirjoitti 29.4.2015 kello 19:26

    Osmo Soininvaara:
    Tulevaisuudessa, eikä siihen mene edes kauan, bussit kulkevat sähköllä. Sitä sähkö ne vievät matkustajaa kohden enemmän, koska kumipyörät ja vierintävastus ja koska bussit ovat niin toivottoman pieni suureen kaupunkiin.
    Heilahtelevasta ja tärisevästä matkanteosta ei päästä.

    Sähköä tuottavat tulevaisuudessa mm. aurinkokennnot, biovoimalat, Flettner-roottorit, … jne. Monin paikoin on kuitenkin myös jatkossakin tarpeen bussin joustavuus ajokaistan ja -reitin valinnassa.

    Kadunpäällystettä paikkaamalla/vaihtamalla ja (bussin) jousitus ja iskarit säätämällä saatetaan hyvinkin päästä, ellei helahteluun sitten vaikuta (kävellessä) humaltumsen aste tai tärinään krapula. Olin kerran yhden Kirkkonummelta tulevan vuorobussin kyydissä. Se oli suorastaan ylellisen upea kokemus, sillä todellakin kelpasi matkustaa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  92. Sakke kirjoitti 30.4.2015 kello 7:43

    Osmo Soininvaara: Tilastot puhuvat puolestaan. Tuolla laivalla on saareen tullut alle tuhat matkustajaa vuodessa. Yhteys on ollut teoreettinen.
    Käsitys, että turistit sankoin joukoin ryntäisivät Vartiosaareen ihailemaan luontoa ei empiirisesti ole pitänyt paikkaansa. Montako on käynyt?
    Vasikkasaari ollaan nyt avaamassa kaikelle kansalle. Miksi se ei kiinnosta ketään, vaikka se vasta upea onkin?

    Minua tuo Vasikkasaari kiinnostaa, joten kyllä se kiinnostaa “ketään”. Mistä tai keneltä voisi saada tietoa siitä, miten tuonne Vasikkasaareen voi päästä?

    Minkä upean saaren hyvänsä luonto lienee helposti vaarassa, jos väkeä tulee paljon ja erityisesti silloin jos sen saaapuminen ja käyttäytyminen saarella on holtitonta. En pitäisi vierailijoiden suurta lukumäärää välttämättä kaikkein merkittävimpänä seikkana, vaikka oma painoarvonsa silläkin toki kaupungin kamreerien laskelmissa lienee.

    Minusta on arvokasta jo se, jos yksikin ihminen voi nähdä ja kokea lähiluonnossa jotakin juuri sillä hetkellä ainutlaatuista, varsinkin jos kenelle hyvänsä (satunnaiselle kulkijalle) on sama mahdollista. Kansanmassojen vaellukset ovat tyystin eri asia, sillä ne ovat (niin hyvässä kuin pahassa) usein myös muutosvoimia, joiden vaikutus ja suunta voivat joskus tuottaa (ikäviäkin) yllätyksiä.

    Liian suuret ihmismäärät voivat pääosin ymmärtämättömyyksissään (?) koitua luonnolle toisinaan jopa haitaksi. Moni ei näet ymmärrä edes sitä periaatetta, että luonto kannattaa jättää vierailun jälkeen siihen tilaan kuin tuon sinne saapuessamme saimme. Monin paikoin, tuosta syystä, luontoa, myös lähiluontoa, tulee suojella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 8:22

    Minua tuo Vasikkasaari kiinnostaa, joten kyllä se kiinnostaa “ketään”.

    Ei pitäisi huoltaa blogia kesken kokouksen. Tarkointin Vallisaarta, en Vasikkasaarta. Vallisaareen ei vielä pääse vapaasti, mutta envi vuonna pääsee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  94. R.Silfverberg kirjoitti 30.4.2015 kello 10:50

    Osmo Soininvaara:
    Jos elämään kuuluisi vain aamulla töihin, illalla takaisin ja loppu aika telkkaria tuijottaen, ihmiset voitaisiin säilöä tehokkaasti radanversilähiöihin. Jos haluaa tehdä muutakin, nauhakaupunki ei enää toimikaan, koska lähiöihin ei synny palveluja, ei mielenkiintoisia ravintoloita, eikä oikein mitään siitä, mikä vetää ihmisiä kantakaupunkiin.

    Lähiöihin syntyy palveluja jos niitä halutaan sinne. Helpoiten syntyy jos asuu kellokasta väkeä jotka palveluja vaativat, esimerkkinä Tapiola.

    Radanvarsia (nyt tarkoitan maanpäällistä rataa) ei kannata rakentaa ihan älyttömän tiiviiksi vaan jättää lähiöiden keskustojen ympäri riittävästi tilaa pientaloille, ulkoilualueille jne. Yksi syy muutta lähiöön on että voi asua talossa jossa on oma piha ja että voi harrastaa ulkoilua. Ja jos haluaa harrastaa kulttuuria ja viihdettä niin junahan vie keskustaan nopeasti.

    Rakennettiinhan Kumpula, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puutarhalähiöiksi kauas keskustasta, mutta kukaan ei nykyisin kehtaa naama vakavalla ehdottaa niiden purkamista ja korvaamista 8-kerrosisilla umpikorttelitaloilla. 70-luvulla kehdattiin ja muutama puutalokaupunginosa katosi.

    Toki noihin nyt kantakaupungin kyljessä olevien vanhojen puutarhalähiöiden puutalojen ympäri rakenneaan isoja umpikorttelikerrostaloja yleiskaavan mukaan, ja vanhat asukkaat eivät tykkää, mutta vanha asukas voi milloin tahansa ottaa kamppeensa ja muuttaa radan varteen Espooseen tai Vantaalle rintamamiestaloon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. Markku af Heurlin kirjoitti 30.4.2015 kello 14:32

    Osmo Soininvaara:
    Ratikka kulkee äänettömästi ja ennen kaikkea tasaisesti, se käyttää sähköä, kun bussi käyttää dieseliä, ominaiskulutus matkustajaa kohden on olennaisesti pienempi ja ratikkaan mahtuu kaksi kertaa enemmän matkustajia. 3,5 metriä leveällä kaistalla välityskyky ratikalla on huomattavasti suurempi kuin bussilla. Kun nelosen ratikka joudutaan silloin tällöin korvaamaan busseilla, tason lasku tuntuu jyrkkänä.
    Laatueron näkee myös ihmisten käyttäytymisessä.Ruskesasuolta ei aikataulun kannalta ole mitään järkeä tulla kympin ratikalla, koska bussi on nopeampi, mujtta ratikka on paljon suositumpoi.

    En tunne raitovaunun omaiskulutusta, Mutta vastaapa seuraavaan kysymykseen: Metron kulutus on n 5½-6 kWh/km ja paikkaluku 300. Esikaupunkibussin kulutus n 30 l/100 km, paikkaluku 50 ja kevyen PÖ:n (dieselöljyn) enrgiasisältö 43 MJ/kg. – Voiko näillä tiedoilla (osa muistinvaraisia ja muutaman vuoden takaa) toista tai toista pitää energiataloudellisempana matkustajapaikkakilometriä kohti?

    Mikä muuten on bussien rengaspaine?

    Tämä on hieman juupas-eipäs -keskustelua. Ratikka on hieman, mutta ei oleellisesti bussia mukavampi, ja lyhyillä matkoilla kynnys nousta siihen pienempi. Tosin huomana, että enää vuosiin ole voinut tehdä en ratikassa enkä bussissa väyrysiä eli lueka venäläisiä klassikoita

    Raitiolinjan maksimikuljetuskyky (raitiovaunu kerran 2 minuutissa) on n 6000 henkeä suuntaansa. Mannerheimintien bussikaistan välityskyky on suunnilleen 120 bussia tunnissa yhteen suuntaan eli sama matkustajamäärä.

    Serkkuni asuu Ruskeasuolla, ja keskustaan mennessään ottaa bussin tai raitiovaunun riippuen siitä kumpi on ensinnä tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Sinun mielipide, minun mielipide kirjoitti 30.4.2015 kello 15:03

    N: Saattaa pitää paikkansa. Olen vuosien mittaan seurannut sivusta eräitä laitosten yhdistämishankkeita. Kaikissa on ollut yhteisenä piirteenä se, että pienen laitoksen yhdistäminen suurempaan on ollut useiden vuosien ajan ilmiselvää ja useat henkilöt ovat varoitelleet, että pienemmän laitoksen pitäisi miettiä etukäteen, mitä tehdään, kun ylemmät tahot alkavat oikeasti puuhata yhdistämistä. Kaikissa tapauksissa pienemmän laitoksen väki on sanonut, että yhdistäminen ei käy ja paras ratkaisu on pysyminen itsenäisenä laitoksena. Eli ei olla varauduttu edes omalla neuvotteluehdotuksella.

    Kun sitten yhdistämistä on alettu ajaa, pienemmän laitoksen kanta on ollut tiukka ei. Yhdistäminen ei käy missään oloissa ja samalla linjalla on jatkettu, kunnes ylempi taho on päättänyt, että laitokset yhdistetään. Sitten kauhistellaan, miten hirveää yhdistäminen on ja ihmetellään, miksi yhdistetään laitokseen A, kun laitokseen B yhdistäminen olisi ollut paljon parempi vaihtoehto. Niin varmaan olisi, mutta miksi sitä ei itse ehdotettu silloin, kun oli vielä mahdollista neuvotella? Miksi oman yhdistämisvaihtoehdon etuja ei tuotu esille jo silloin, kun yhdistämishankkeesta liikkui vasta huhuja?

    Samaa näkemystä kuulee kaikilta jotka ovat valtiolla hommissa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Calm down, son kirjoitti 30.4.2015 kello 15:13

    Syltty: Niin siis sinusta on outoa, kun kaupunginvaltuutettu ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen saa jotain aikaiseksi kaupunginsuunnittelulautakunnan kokouksssa? WTF?

    Mitä ihmettä niiden valtuutettujen pitäisi siellä kokouksissa tehdä, jos ei ajaa asioita joita pitävät kaupunkilaisten näkökulmasta hyvinä?

    Menee kyllä kohtuullisesti yli tämä vaatimus konsensukselle, kun ei saa yksinänsä edes esittää mitään sellaista, joita muutkinsaattavat jopa kannatta!

    Älä nyt ymmärrä väkisin väärin.

    Ihmettelin ääneen, että meneekö tuo keskustelu/asioista äänestämisprosessit sillä tapaa kuin demokratian perään uikuttavat aina vaativat, että niiden pitää mennä.

    Lopputuloshan (tässä) on ihan jees.

    Pointtini oli ainoastaan se, että jos joku toinen lautakunnan jäsen olisi esittänyt vastaavan ultimaatumin, niin olisi sekin noteerattu samalla tavalla?

    Tai olisiko joku toinen lautakunnan jäsen ylipäätään tohtinut moista erioikeutta vaatia (ounastellen tai tietäen, että lautakunnan jäsenet ovat faktisesti eriarvoisessa asemassa)?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  98. Kyllä mutta kirjoitti 30.4.2015 kello 15:19

    Osmo Soininvaara: Heilahtelevasta ja tärisevästä matkanteosta ei päästä.

    Ei varmaankaan. Mutta ehkä toimivan julkisen liikenteen tärkeimmät kriteerit ovat useimpien mielestä kuitenkin jotain ihan muuta kuin mahdollisimman vähän mihinkään suuntaan kiikkuva kulkuväline?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  99. Kyllä mutta kirjoitti 30.4.2015 kello 15:22

    Osmo Soininvaara:
    smokin’ joe
    Helsingin nykyisetkin ratikat ovat 27,5 metriä pitkiä, jokeri-linjalle tulee paljon pidempiä. Pisin sallittu pituus rekoille on 26,5 metriä. Nelikymmenmetristä bussia voi olla vaikea ajaa, jos vaikka luvan saisi.

    Amerikassa suosivat pikkubusseja. Noi kun vielä sähköistetään ja robotisoidaan niin ei tarvitse yrittää 40 metrisiä busseja saada yhtään minkään kaupungin keskustoihin kurvailemaan.

    Things change fast.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. jepo kirjoitti 30.4.2015 kello 15:24

    Osmo Soininvaara: myös paljon tasaista. Olen sielläkin joskus pyöräillyt. Pyöräily on miellyttävää, koska liikennekulttuuri on hyvää.

    Melkein missä tahansa päin maailmaa liikennekulttuuri on hyvää tai suorastaan erinomaista kun vertailukohteena on suomalainen liikennekulttuuri. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. jepo kirjoitti 30.4.2015 kello 15:28

    Sakke: haitaksi. Moni ei näet ymmärrä edes sitä periaatetta, että luonto kannattaa jättää vierailun jälkeen siihen tilaan kuin tuon sinne saapuessamme saimme. Monin paikoin, tuosta syystä, luontoa, myös lähiluontoa, tulee suojella.

    Ja oikein viksu vekotin korjaa myös niiden idioottien jälkiä jotka tulevat nautiskelmaan luonnosta kuormittamalla sitä roskillaan yms.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  102. Money comes to money - kinda kirjoitti 30.4.2015 kello 15:37

    R.Silfverberg: Lähiöihin syntyy palveluja jos niitä halutaan sinne. Helpoiten syntyy jos asuu kellokasta väkeä jotka palveluja vaativat, esimerkkinä Tapiola.

    Ehkä vähän ontuva vertaus. Tapiola oli kuitenkin Espoon ainoa kaupunkimainen keskittymä ennen kuin niitä alkoi syntyä jo ongelmaksikin asti…

    Periaatteessa se menee just niin kuin sanot, että jos jengi vain suostuu paikallisesti käyttämään rahaa niin palvelut tulevat – ja pysyvät – kyllä.

    Mutta kuinka messevää tarjontaa sittenkään olisi luvassa vaikka Östersundomin jonnekin radan varteen vaikka asemanseudulla asustaisi 100 000 asukasta?

    Aika vähän jossain Lahdessakin on tapahtumata ja erikoispalvelua.

    Munkkiniemi lienee Helsinkin parhaiten onnistunut lähiö eikä sielläkään ole kuin muutama kahvila ja säälittävän pieni rautakauppa josta voi kyllä sen ruuvin ja propun käydä hakemassa kerran vuodessa, että saa taulun seinälle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  103. Money comes to money - kinda kirjoitti 30.4.2015 kello 15:38

    R.Silfverberg: puutarhalähiöiksi kauas keskustasta, mutta kukaan ei nykyisin kehtaa naama vakavalla ehdottaa niiden purkamista ja korvaamista 8-kerrosisilla umpikorttelitaloilla. 70-luvulla

    Never say never. Peruskepulandialla voi olla suunnitelmia tämänkin varalle… 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  104. Money comes to money - kinda kirjoitti 30.4.2015 kello 15:39

    R.Silfverberg: asukkaat eivät tykkää, mutta vanha asukas voi milloin tahansa ottaa kamppeensa ja muuttaa radan varteen Espooseen tai Vantaalle rintamamiestaloon.

    … kunnes nekin tiivistetään, sun varmaan piti sanomasi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. Sakke kirjoitti 30.4.2015 kello 17:29

    R.Silfverberg: Lähiöihin syntyy palveluja jos niitä halutaan sinne. Helpoiten syntyy jos asuu kellokasta väkeä jotka palveluja vaativat, esimerkkinä Tapiola.

    Radanvarsia (nyt tarkoitan maanpäällistä rataa) ei kannata rakentaa ihan älyttömän tiiviiksi vaan jättää lähiöiden keskustojen ympäri riittävästi tilaa pientaloille, ulkoilualueille jne. Yksi syy muutta lähiöön on että voi asua talossa jossa on oma piha ja että voi harrastaa ulkoilua. Ja jos haluaa harrastaa kulttuuria ja viihdettä niin junahan vie keskustaan nopeasti.

    Rakennettiinhan Kumpula, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puutarhalähiöiksi kauas keskustasta, mutta kukaan ei nykyisin kehtaa naama vakavalla ehdottaa niiden purkamista ja korvaamista 8-kerrosisilla umpikorttelitaloilla. 70-luvulla kehdattiin ja muutamapuutalokaupunginosa katosi.

    Ei ehkä kuulu asiaan (, tai sitten kuuluu!), mutta tuli silti mieleeni kysyä, kun en enää muista, että pääsiköhän silloin aikoinaan se “Milla valtuustoon”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  106. Jalankulkija kirjoitti 30.4.2015 kello 18:22

    R.Silfverberg: “Rakennettiinhan Kumpula, Puu-Vallila ja Puu-Käpylä aikoinaan puutarhalähiöiksi kauas keskustasta, mutta kukaan ei nykyisin kehtaa naama vakavalla ehdottaa niiden purkamista ja korvaamista 8-kerrosisilla umpikorttelitaloilla. 70-luvulla kehdattiin ja muutama puutalokaupunginosa katosi.”

    Loistoesimerkkki vihreän reservaatin nimbuilystä. Samat tyypit, jotka asuvat näissä keitaissa, ehdottavat silmä kirkkaana lähiöiden lanaamista, puistojen rakentamista ja jopa katuosuuksien muuttamista tonteiksi, mutta tietysti jonkun muun asuinalueella. Koetapa ehdottaa Josafatin kallioden rakentamista, niin näet, mitä tapahtuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. ze kirjoitti 1.5.2015 kello 9:30

    Calm down, son:

    Pointtini oli ainoastaan se, että jos joku toinen lautakunnan jäsen olisi esittänyt vastaavan ultimaatumin, niin olisi sekin noteerattu samalla tavalla?

    (Sanon väliin). Ode on yli puoluerajojen arvostettu tyyppi, joten totta kai sen sanomisilla on tavallista suurempi painoarvo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  108. R.Silfverberg kirjoitti 1.5.2015 kello 10:02

    Money comes to money – kinda:Mutta kuinka messevää tarjontaa sittenkään olisi luvassa vaikka Östersundomin jonnekin radan varteen vaikka asemanseudulla asustaisi 100 000 asukasta?

    Östersundomiin ei kannata rakentaa metroa vaan ennemmin tavallinen rautatie joka jatkuisi ainakin Porvooseen asti. Samalla saataisiin Porvoosta houkutteleva asuinkohde Helsingissä työssä käyville. Ja jos Porvoossa ei ole tapahtumia ja palveluja, niin silloin ei ole missään.

    Money comes to money – kinda:
    Aika vähän jossain Lahdessakin on tapahtumata ja erikoispalvelua.

    Lahtikin on aika kiva kaupunki kaiken kaikkiaan. Erikoistapahtumat pyörivät enimmäkseen talviurheilun ympärillä, mutta on siellä konserttitalo, teatteri, järjestetään kaikenlaisia messuja ym.

    Money comes to money – kinda:
    Munkkiniemi lienee Helsinkin parhaiten onnistunut lähiö eikä sielläkään ole kuin muutama kahvila ja säälittävän pieni rautakauppa josta voi kyllä sen ruuvin ja propun käydä hakemassa kerran vuodessa, että saa taulun seinälle…

    Munkkiniemen ongelma on että se on liian lähellä keskustaa eikä kukaan pidä sitä nykyään “lähiönä” vaan kantakaupungin jatkeena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Pekka T. kirjoitti 1.5.2015 kello 16:03

    ze: (Sanon väliin). Ode on yli puoluerajojen arvostettu tyyppi, joten totta kai sen sanomisilla on tavallista suurempi painoarvo.

    Ja lisään: eikö se ole vain hyvä, että politiikassa on myös henkilöitä, jotka ovat saaneet toiminnallaan arvostusta yli puoluerajojen? Näitä ihmisiä kannattaa totisesti kaikkien kuunnella!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  110. Markku af Heurlin kirjoitti 1.5.2015 kello 21:18

    jepo: Melkein missä tahansa päin maailmaa liikennekulttuuri on hyvää tai suorastaan erinomaista kun vertailukohteena on suomalainen liikennekulttuuri.

    Enpä osaa sanoa, kun en ole paljon maialmalla matkustanut. Mutta mielstäni suomalainen liikennekulttuuri on kaiken kaikkiaan parantunut 40 vuoden aikana.

    Tietty huomaavaisuus on selvästi lisääntynyt autoilijoiden piirissä. Erityiesti sen pani merkille kovina lumitalvina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Jouko Ollila kirjoitti 2.5.2015 kello 6:49

    jepo: Melkein missä tahansa päin maailmaa liikennekulttuuri on hyvää tai suorastaan erinomaista kun vertailukohteena on suomalainen liikennekulttuuri.

    Venäjä? Ranska? Italia? Lähi-Itä? Kauko-Itä? Afrikka? Etelä-Amerikka? Jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  112. teekkari kirjoitti 2.5.2015 kello 9:25

    Kyllä mutta: Ei varmaankaan. Mutta ehkä toimivan julkisen liikenteen tärkeimmät kriteerit ovat useimpien mielestä kuitenkin jotain ihan muuta kuin mahdollisimman vähän mihinkään suuntaan kiikkuva kulkuväline?

    Itselläni on työmatkaa varten vaihtoehtoina bussi ja juna. Bussilla olisi perillä vähän nopeammin, kun sen kanssa tarvitisi kävellä noin kilometrin vähemmän suuntaansa. Valitsen junan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  113. Reissumies kirjoitti 2.5.2015 kello 12:55

    R.Silfverberg: Östersundomiin ei kannata rakentaa metroa vaan ennemmin tavallinen rautatie joka jatkuisi ainakin Porvooseen asti. Samalla saataisiin Porvoosta houkutteleva asuinkohde Helsingissä työssä käyville.

    Ei taida tulla rautatietä Porvooseen. Karjaaltakin ollaan lakkauttamassa lähiliikennettä, ja siinä samalla myös Inkoosta ja Siuntiosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  114. Juha Mäenpää kirjoitti 3.5.2015 kello 17:22

    N: Esimerkiksi kerran tunnissa ajettava reitti Kauppatori-Korkeasaari-Kulosaari-Laajasalo (jokin sopiva paikka)-Vartiosaari-Jollas(-Vuosaari) voisi olla hyvä lisä kaupungin joukkoliikenteeseen sulan veden aikaan ja myös turisteja houkutteleva risteilyreitti.

    Luin Kruunuvuoren vanhaa asuntoaluetta (sitä nyt luhistunutta huvilakylää) esittelevää kirjaa ja ihmettelin, kun vesibussiliikenne vaikutti silloin toimivalta ja kaikille kannattavalta.

    Ikävä huomata, että olemme rakentaneet yhteiskunnan, joka on hankalampi tai epäkäytännöllisempi kuin 100 vuotta sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  115. Markku af Heurlin kirjoitti 3.5.2015 kello 22:57

    teekkari: Itselläni on työmatkaa varten vaihtoehtoina bussi ja juna. Bussilla olisi perillä vähän nopeammin, kun sen kanssa tarvitisi kävellä noin kilometrin vähemmän suuntaansa. Valitsen junan.

    Käyn Hesassa täältä Kirkknummelta pari kertaa viikossa, useimmiten autolla (asioita eri puolilla kaupunkia) joskus julkisilla. Laiskana useimmiten kävelen lähempänä olevalle bussipysäkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  116. mikko siitonen kirjoitti 4.5.2015 kello 11:55

    Ollila!

    Ainakin Brasilian Resendessa se liikennekulttuuri on paljon parempi kuin Helsingissa. Onneksi ei enaa tarvitse ajaa Hesassa!

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  117. Jouko Ollila kirjoitti 4.5.2015 kello 15:52

    mikko siitonen:
    Ainakin Brasilian Resendessa se liikennekulttuuri on paljon parempi kuin Helsingissa. Onneksi ei enaa tarvitse ajaa Hesassa!
    t. Mikko

    Hyvä, että olet tyytyväinen. Ohessa lainaus Suomen ulkoasiainministeriön Brasilian sivuilta:

    “Ajotapa on suomalaisen verrattuna usein vastuutonta ja ajonopeudet suuria. Vilkkua käytetään harvoin ja STOP-merkin taakse pysähdytään tuskin koskaan. Viranomaiset ovat kuitenkin viime vuosina panostaneet liikennekuriin. Liikenneonnettomuuksia on Suomeen verrattuna paljon.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  118. Ehdotettu on ja vastattukin kirjoitti 5.5.2015 kello 14:55

    Jalankulkija: muun asuinalueella. Koetapa ehdottaa Josafatin kallioden rakentamista, niin näet, mitä tapahtuu.

    Käypä nyt itse ensin lukemassa mitä sinulle on tästä aiheesta kirjoitettu.

    Tuolla alueella – jota pitäisi ajatella kokonaosuutena eikä yksittäisinä kohteina – olisi potentiaali paljon tehokkaampaankin rakentamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  119. Aivan varmasti on laajalti arvostettu kirjoitti 5.5.2015 kello 15:14

    ze: (Sanon väliin). Ode on yli puoluerajojen arvostettu tyyppi, joten totta kai sen sanomisilla on tavallista suurempi painoarvo.

    Painoarvoa saa toki olla (eikä sitä oikein kieltääkään voi).

    Kritiikkini kärki kohdistui prosessin vaiheisiin joissa päätöksiä tehdään.

    Niin kauan kuin edetään yhdessä sovittujen pelisääntöjen säätämisjärjestyksessä, homma on ihan bueno. Yksi mies/nainen, yksi ääni (ja tämä ääni annetaan silloin kuin ääntä pyydetään annettavaksi eikä siis niin, että tässä vaiheessa vielä pelataan eli kiristetään).

    Jos päätöksenteossa ollaan ehdittu edetä jo siihen vaiheeseen (en tiedä oltiinko nyt) jossa ei kaivata enää yhtään kenenkään kiristämistä, mutta joku kuitenkin päättää kiristää, niin se ei ole enää kauhean tyylipuhdasta demokratiaa.

    Ja jos (edelleen, spekuloin koska en tunne päätöksentekotapoja ao. lautakunnassa) Odelle tällainen erivapaus sallitaan koska Ode, mutta jollekin toiselle ei sallita koska ei Ode, niin se on vielä rumemman näköistä demokratiaa.

    Toistan, että en valittanut itse lopputulemasta.

    On hyvinkin mahdollista, että olen ainoa joka ajattelee näistä asioista tällä tavoin. Ja jos lautakunnassa tällaista menettelyä ei nähdä mitenkään epätoivottana, niin sitten asia on niin.

    Elän näiden päätösten kanssa kuten kaikki muutkin helsinkiläiset. Mutta ei se tarkoita sitä, että olen kaikista menettelytavoista samoilla linjoilla.

    Toivottavasti tämä asia tuli nyt käsiteltyä. Luullakseni olemme vielä kuitenkin melkoisen kaukana venäläismallisesta poliittisesta vaikuttamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  120. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2015 kello 16:41

    Ei tuossa menettelytavassa ole mitään erikoista. Eduskunnassa esimerkiksi ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä ja kun siitä on päätetty, päätetään sen hyväksymisestä. Se kannattaako hyväksymistä riippuu usein siitä, mikä on lain sisältö. Kannattaako kaava, riippuu siitä, mikä on kaavan sisältö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  121. Samma här kirjoitti 5.5.2015 kello 15:17

    R.Silfverberg: Östersundomiin ei kannata rakentaa metroa vaan ennemmin tavallinen rautatie joka jatkuisi ainakin Porvooseen asti.

    Tässä me olemme sitten ihan samoilla linjoilla. 🙂

    Tai mun puolestani jonkinlainen pikaratikkakin voisi hyvinkin tulla kysymykseen…

    Vaikuttaa vain pahasti siltä, että ex-Sipoon jatketta ei saada mitenkään järkevästi kaavoitettua joten tuonne suunnalle ei ehkei ole liiemmin järkeä rakentaa moneen hetkeen vielä yhtään minkäänlaista asutusta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2015 kello 16:45

    Lähijuna Östersundomiin ei pelitä lainkaan, koska alue pitäisi nivoa kaupunkinauhaan, joka kulkee Itäkeskuksen ja Herttoniemen kautta Kalasatamaan. Junalla pääsee vain Pasilaan ja keskustaan, muualle pitää mennä autolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  123. Suomen Chicago on ihan okei kirjoitti 5.5.2015 kello 15:21

    R.Silfverberg: Lahtikin on aika kiva kaupunki kaiken kaikkiaan.

    Ei Lahdessa tietenkään mitään vikaa ole. Voisin hyvin kuvitella sielläkin asuvani ja viihtyväni.

    Mutta niin vaan sieltäkin koetaan tarpeelliseksi tulla nauttimaan pääkaupungin riennoista. Luultavasti sama tapahtuisi Östersundominkin kohdalla vaikka sinne saataisiinkin 100K asukkaan kaupunki aikaiseksi (mihin en ainakaan itse jaksa uskoa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  124. Jatke schmatke kirjoitti 5.5.2015 kello 15:24

    R.Silfverberg: eikä kukaan pidä sitä nykyään “lähiönä” vaan kantakaupungin jatkeena.

    Noh, Munkkaa ei saa kutsua lähiöksi koska sellainen on leimaavaa siellä nukkuvia kohtaan. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  125. Kun on lusikalla annettu ei voi... kirjoitti 5.5.2015 kello 15:28

    Pekka T.: Ja lisään: eikö se ole vain hyvä, että politiikassa on myös henkilöitä, jotka ovat saaneet toiminnallaan arvostusta yli puoluerajojen? Näitä ihmisiä kannattaa totisesti kaikkien kuunnella!

    Osalla jengillä on selkeästi vaikeuksia ymmärtää lukemaansa.

    On hyvä asia, ehdottomasti.

    Ja kyllä, esimerkiksi Odea kannattaa aina kuunnella – tai lukea – vaikkei olisikaan aina/usein/joskus/milloinkaan Oden kanssa asioista samaa mieltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  126. Mahtollisesti, mahtollisesti kirjoitti 5.5.2015 kello 15:34

    Markku af Heurlin: Mutta mielstäni suomalainen liikennekulttuuri on kaiken kaikkiaan parantunut 40 vuoden aikana.
    Tietty huomaavaisuus on selvästi lisääntynyt autoilijoiden piirissä. Erityiesti sen pani merkille kovina lumitalvina.

    Luultavasti.

    Kenties jotain tilastoakin on jossain olemassa. En tiedä.

    Kovin hitaalta muutosvauhti kuitenkin tuntuu.

    Mutta jostain syystä meillä nyt vaan tuntuu olevan vähän sellainen kulttuuri, että minä ensin (vaikka sattuisikin).

    Tokihan huomaavaisuus kuuluu kaikille, ei vain autoilijoille. Pirssillä suhaava vaan saa paljon pahempaa jälkeä aikaiseksi kuin vaikkapa fillaristi. Yleensä ottaen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  127. Riippuu mistä roikkuu kirjoitti 5.5.2015 kello 15:56

    Jouko Ollila: Venäjä? Ranska? Italia? Lähi-Itä? Kauko-Itä? Afrikka? Etelä-Amerikka? Jne.

    Heh. _Melkein_. Veli venäläinen ei hirveästi suomalaisesta eroa tällä saralla. 😉

    Ranskassa kuskit ovat omien kokemuksien mukaan pääasiassa ihan kohteliaita (ainakin kävelijöitä kohtaan).

    Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa kuohuu välimerellinen veri joissa lommoinen auto on vakio. Enemmän johtunee kuitenkin siitä, että heillä paljon kapeita teitä kun kaupungit ovat ikivanhoja eivätkä siten oikein kauhean hyvin sovellu parkkipaikoiksi.

    Italiassa saa sakot jos jättää vaihteen tai seisontajarrun päälle. Kun naapurinkin pitää päästä taskuun parkkiin… Kilin, kolin, klonks.

    Suomessa auto lienee vielä jossain määrin enemmän peniksen jatke. Smarteilla ja skoottereilla liikkumaan tottuneet eivät jaksane fiksoitua samalla tavalla kulkuvälineisiinsä.

    Täytyy sanoa, että Lähi-idän liikennekulttuurista en osaa sanoa juuta taikka jaata. Mutta liikennekulttuuri nyt ei olekaan se heidän suurin ongelmansa niillä nurkilla…

    Sama juttu Afrikassa. Maiden välillä kuitenkin varmasti erojakin löytyy.

    Aasiassa taas on niin hemmetisti jengiä pakkautunut kaupunkeihin, ja siellä on vielä köyhät muulien ja fillareiden kanssa sikin sokin muun liikenteen seassa, niin ei se mikään hirveän iso ylläri ole, että liikenne on myös sen mukaista…

    Etelä-Amerikka on vähän kombo noista välimerellisistä ihmisistä, liikakansoitetuista kaupungeista sekä köyhien valtavasta määrästä.

    Minusta on paljon mielekkäämpää vertailla kulttuuriltaan ja taloudeltaan vertailukelpoisempia OECD-maita keskenään. Mitä mieltä itse olet?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  128. Mukava kuulla kirjoitti 5.5.2015 kello 16:02

    teekkari: Bussilla olisi perillä vähän nopeammin, kun sen kanssa tarvitisi kävellä noin kilometrin vähemmän suuntaansa. Valitsen junan.

    Ja siihen sinulla on kaikki oikeus. Congrats!

    Minäkin saattaisin pääasiassa preferoida junaa. Tosin luultavasti en sateella, enkä liukkailla talvikeleillä. Helsingissä molempia ilmiöitä esiintyy varsin tiuhaan.

    Joku jota harmittaa suhteellisesti pitempi kävelymatka varmaan preferoisi sitten tuota bussia.

    Jos taka-ajatuksesi oli se, että bussit pitäisi kieltää ja joka paikkaan pitäisi päästä raiteita pitkin, niin enpä osaa siihen mitään järkevää sanoa paitsi, että saahan sitä ihminen unelmoida. Ja kannattaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  129. En minäkään jaksa uskoa kirjoitti 5.5.2015 kello 16:13

    Reissumies: Ei taida tulla rautatietä Porvooseen. Karjaaltakin ollaan lakkauttamassa lähiliikennettä, ja siinä samalla myös Inkoosta ja Siuntiosta.

    Näin minäkin luulen. Sinällään rantaradan linjaus – jota on jo pitkään suunniteltu – kannattaisikin oikaista nykyistä suoremmaksi.

    Lohjasta olisi suotavaa pyrkiä luomaan jonkinlainen länsi-uudenmaan keskus. Sieltä voisi joskus tulevaisuudessa kulkea kevyt pikaratikka Nummelaankin.

    Kirkkonummella asuu suurin piirtein yhtä paljon jengiä kuin Hangossa, Inkoossa, Tammisaaressa ja Karjaalla yhteensä.

    Onhan se vaikea saada ratayhteyttä kannattavaksi noilla asukasmäärillä.

    Ehkä jos valtion ei tarvitsisi subventoida koko maan raideliikennettä… Tai jos em. kuntien asukkaat sitoutuisivat junaa käyttämään.

    Ei liikennöintiä voi lisätä ellei sille ensin ole kysyntää eikä kysyntää taas voi tulla ellei yhteydet pelaa. :/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 5.5.2015 kello 17:00

    Karjaan radalle tulisi ehkä liikennettä, jos kunnat tukisivat sitä kaavoituksella, mutta jos pelätään kielisuhteiden muutosta eikä sen takia kaavoiteta, on aika turha mankua junaa. Edelleen, jos tehtäisiin kunnollinen rata Lohjan kautta Saloon, Karjaan rata jäisi lähiliikenteen radaksi ja junat taas mahtuisivat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. Vaikutti, mutta oliko? kirjoitti 5.5.2015 kello 16:18

    Juha Mäenpää: Luin Kruunuvuoren vanhaa asuntoaluetta (sitä nyt luhistunutta huvilakylää) esittelevää kirjaa ja ihmettelin, kun vesibussiliikenne vaikutti silloin toimivalta ja kaikille kannattavalta.

    Ikävä huomata, että olemme rakentaneet yhteiskunnan, joka on hankalampi tai epäkäytännöllisempi kuin 100 vuotta sitten.

    Tuskinpa sieltä kuitenkaan ollaan talvisaikaan töissä käyty. Herrasväen – sakemannien ellen väärin muista – kesämöksiä noi lienevät pääasiassa olleen.

    Tällä väellä on ollut varaa lauttakyydistä vähän maksaakin ja vähänlaisesti lienevät maksaneenkin koska myös palkat ovat olleet tuolloin jotain ihan muuta kuin nykyään.

    100 vuotta sitten meilläkin oli vielä luokkayhteiskunta. Kyllä mä väittäisen, että voittopuolisesti ollaan kuitenkin tultu 100 vuodessa aika haipakkaa eteenpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  132. Tämä kuitattu kirjoitti 5.5.2015 kello 16:20

    mikko siitonen:
    Ainakin Brasilian Resendessa se liikennekulttuuri on paljon parempi kuin Helsingissa. Onneksi ei enaa tarvitse ajaa Hesassa!

    Kiitos näistä väliaikatiedoista. The plot thickens. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  133. Yksi sanoo yhtä, toinen toista, ken on oikeassa? Antaa kansan päättää.. kirjoitti 5.5.2015 kello 16:37

    Jouko Ollila: “Ajotapa on suomalaisen verrattuna usein vastuutonta ja ajonopeudet suuria. Vilkkua käytetään harvoin ja STOP-merkin taakse pysähdytään tuskin koskaan. Viranomaiset ovat kuitenkin viime vuosina panostaneet liikennekuriin. Liikenneonnettomuuksia on Suomeen verrattuna paljon.”

    Mainitsevat myös, että “Jalankulkijoiden ja autoilijoiden tulee huomioida Brasiliassa käytettävät suuret ajonopeudet ja arvaamaton ajotyyli.”

    Herää mieleen kysymys, että onko ajotyyli arvaamatonta vain turistille? Ehkä vastuuton onkin vain brassien versio shared space liikkumisesta joka kammottaa suomalaista? 😉

    Suurissa ajonopeuksissakaan ei kai sinällään pitäisi olla mitään ongelmata jos homma skulaa niilläkin nopeuksilla a-okay.

    Jätit kuitenkin lainaamatta sen olennaisimman eli tilastotiedot. Liikenneonnettomuuksia heillä kuulemma on Suomeen verrattuna paljon.

    Varmasti Brasilian teillä sattuu ja tapahtuu, sitä en kiistä minäkään.

    Mutta väistetäänkö siellä silti jalankulkijaa ja pyritään ottamaan hänetkin huomioon eikä vain toiset autoilijat?

    Enää pitäisi tietää, että minkälaisista liikenneonnettomuuksista on kyse, eli onko vertailukelpoinen Suomen vastaavien kanssa.

    Voisiko brasseilla esimerkiksi olla alhaisempi raportointikynnys ja/tai tiheämpi seula? Ehkä heillä virkamies laskee parkkipaikoilla kolhaisutkin liikenneonnettomuuksiksi. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  134. kutoja kirjoitti 5.5.2015 kello 17:15

    Osmo Soininvaara:
    Lähijuna Östersundomiin ei pelitä lainkaan, koska alue pitäisi nivoa kaupunkinauhaan, joka kulkee Itäkeskuksen ja Herttoniemen kautta Kalasatamaan. Junalla pääsee vain Pasilaan ja keskustaan, muualle pitää mennä autolla.

    Valitettavasti puolen kilometrin kävely metroasemalle ö:sundomissa parinkymmenen minuutin metro ja taas satojen metrien kävely itä-Helsingissä tuskin on hyvä vaihtoehto kymmenen minuutin autoilulle.

    Jos Östersundomin haluaa kytkeä itä-helsingin työpaikkoihin, sen kannattaisi näin maallikon mielestä perustua suorempaan ja nopeampaan julkiseen liikenteeseen esim raitiotiehen.

    Lähijuna taas voisi tarjota hyvän yhteyden Espooseen tai pääradan varteen ja olla vaihtoehtona kehien ruuhkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  135. Jouko Ollila kirjoitti 5.5.2015 kello 17:20

    Riippuu mistä roikkuu:
    Minusta on paljon mielekkäämpää vertailla kulttuuriltaan ja taloudeltaan vertailukelpoisempia OECD-maita keskenään. Mitä mieltä itse olet?

    Samaa mieltä, siksihän minä kommentoinkin mielestäni typerää vertailua koko muuhun maailmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  136. tacks kirjoitti 5.5.2015 kello 17:28

    Osmo Soininvaara:
    Ei tuossa menettelytavassa ole mitään erikoista. Eduskunnassa esimerkiksi ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lain sisällöstä ja kun siitä on päätetty, päätetään sen hyväksymisestä. Se kannattaako hyväksymistä riippuu usein siitä, mikä on lain sisältö. Kannattaako kaava, riippuu siitä, mikä on kaavan sisältö.

    Jepo. Mutta miten hommat teillä valtuustossa menee? Ja tarkemmin juuri nyt kyseessä olevan keissin suhteen?

    Yritän vain hahmottaa minkälaisesta prosessista on kyse.

    Missä vaiheessa vielä keskustellaan (eli yritetään taivutella muita omalle kannalla), ja missä vaiheessa keskustelut on käyty, pulinat pois, ja äänestämään?

    Kai tän prosessin kulun voi jostain lukeakin, mutta jos osaat idiootille omin sanoin kertoa niin idiootti osaisi sitä arvostaa suuresti.

    Ken tietää, ehkä täällä on joitakin kohtalotovereita jotka eivät hekään osaa oikein hahmottaa, että miten siellä lautakunnassa päätöksiä oikein syntyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  137. odottavan aika on pitkä kirjoitti 5.5.2015 kello 17:42

    Osmo Soininvaara:
    Karjaan radalle tulisi ehkä liikennettä, jos kunnat tukisivat sitä kaavoituksella, mutta jos pelätään kielisuhteiden muutosta eikä sen takia kaavoiteta, on aika turha mankua junaa. Edelleen, jos tehtäisiin kunnollinen rata Lohjan kautta Saloon, Karjaan rata jäisi lähiliikenteen radaksi ja junat taas mahtuisivat.

    Sattuisitko Ode muuten tietämään, että missä vaiheessa tätä rantaradan oikaisua voisi konkreettisesti odottaa tapahtuvaksi?

    Jotenkin itse näen sen ihan kärkihankkeena.

    Jotenkin sitä myös haluaisi kuvitella, että kielirajoilla ei tehtäisi enää 2010-luvulla politiikkaa, mutta kun sen näin panet, niin asetelmahan on nyt sellainen, että valtio yrittää kirittää eli kiristää ao. kuntia kaavoittamaan lisää asumista.

    Ja jos näin niin kuvittevatko nämä kunnat ihan aikuisten oikeasti, että he voivat voittaa suuren ja mahtavan Neuvostoliiton eli Valtion?

    Kai se on demokratiaa tämäkin.

    Noh, kuten jo aikaisemmin jossain kommentissa totesin, en itse mikään tosikova demokratiauskovainen ole koskaan edes ollut.

    Lat. “Status” = ehto.

    M.O.T.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  138. Kärjistykset kannattaa aina kirjoitti 5.5.2015 kello 20:00

    Jouko Ollila: Samaa mieltä, siksihän minä kommentoinkin mielestäni typerää vertailua koko muuhun maailmaan.

    Toki kärjistin.

    Mutta varmaan kuitenkin hyväksyt sen premissin, että Suomessa on aika huono liikennekulttuuri jos sitä vertaa niinkin samanlaiseen maahan kuin länsinaapuriimme Ruotsiin?

    Mistä tämä mielestäsi kertoo, tai oikeammin mikä tämän eron voisi selittää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  139. Sun pitää kysyä rikkailta kirjoitti 5.5.2015 kello 20:26

    Sakke: Kuka maksaa jatkossa verot kaupungille?

    Käsittääkseni Helsinki tarvitsee hyviä veronmaksajia, jolloin kaikki asukkaat tai ylisuuri osuus ei voi olla vain eri tukimuotojen saajia. Jokin tasapainotila aina toki löytyy, mutta miksi Helsinki olisi se ainoa vastuunkantaja ja kärsijä ja esim. Espoo taasen iäti ‘rusinoiden pullasta poimija’, eli voittaja?

    Heh. Kaikki kunnat tarvitsee hyviä veronmaksajia.

    Vartiosaaren kaikki asukkaat eivät ole persaukisia. Eikö Ode jo maininnut mikä osuus on ajateltu tuetuksi asumiseksi ja mikä vapaarahoitteiseksi?

    Rikkaat eivät jostain syystä oikein arvosta kerrostaloasumista. Kai se on vähän liian kollektiivista heidän makuunsa vaikka ei tarvitsikaan elellä yhdenkään köyhän seinänaapurina.

    Jos Vartiosaaresta tehtäisiin vain rikkaiden pientaloreservaatti, niin se olisi niin helvetin tehotonta rakentamista että sellainen touhu vasta kalliiksi tulisikin.

    Saisimme muutama sata hassua perhettä lisää asukkaita saareen. Senkö takia luonnonystävästä kannattaisi uhrata Vartiosaari rakentamisen alttarille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  140. Sakke kirjoitti 6.5.2015 kello 5:32

    Sun pitää kysyä rikkailta: Heh. Kaikki kunnat tarvitsee hyviä veronmaksajia.

    Vartiosaaren kaikki asukkaat eivät ole persaukisia. Eikö Ode jo maininnut mikä osuus on ajateltu tuetuksi asumiseksi ja mikä vapaarahoitteiseksi?

    Rikkaat eivät jostain syystä oikein arvosta kerrostaloasumista. Kai se on vähän liian kollektiivista heidän makuunsa vaikka ei tarvitsikaan elellä yhdenkään köyhän seinänaapurina.

    Jos Vartiosaaresta tehtäisiin vain rikkaiden pientaloreservaatti, niin se olisi niin helvetin tehotonta rakentamista että sellainen touhu vasta kalliiksi tulisikin.

    Saisimme muutama sata hassua perhettä lisää asukkaita saareen. Senkö takia luonnonystävästä kannattaisi uhrata Vartiosaari rakentamisen alttarille?

    No ei tosiaankaan. Ei köyhän, eikä rikkaankaan, tähden pidä ihmiselle tärkeää lähiluontoa heittää hukkaan!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  141. Syltty kirjoitti 6.5.2015 kello 8:41

    Sun pitää kysyä rikkailta:Rikkaat eivät jostain syystä oikein arvosta kerrostaloasumista. Kai se on vähän liian kollektiivista heidän makuunsa vaikka ei tarvitsikaan elellä yhdenkään köyhän seinänaapurina.

    Köyhätkö noihin Helsingin keskustan isokokoisiin kerrostaloasuntoihin muuttaa? Eiranrannassa olis myynnissä viiden miljoonan kerrostaloasunto, sinnehän vissiin mahtuu 20 köyhää, jolloin hinta olisi enää 250 000 per nokka ja senhän jo rahoittaa toimeentulotuesta!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  142. Saattaisiko olla vähän eri asia kyseessä kirjoitti 6.5.2015 kello 13:21

    Syltty: Köyhätkö noihin Helsingin keskustan isokokoisiin kerrostaloasuntoihin muuttaa? Eiranrannassa olis myynnissä viiden miljoonan kerrostaloasunto, sinnehän vissiin mahtuu 20 köyhää, jolloin hinta olisi enää 250 000 per nokka ja senhän jo rahoittaa toimeentulotuesta!

    Voisikohan ydinkeskustassa asuminen 1800-luvun kivitalossa olla kuitenkin vähän eri juttu, mitä sä luulet?

    Ja saahan sitä aina pyytää. Rasmuksenkin jäbä pyytää 8 miltsiä Karhusaaren cribsistään.

    Lopullinen hinta harvoin meille tavallisille kuolevaisille paljastuu.

    En nyt kumminkaan itse tarkoittanut ihan näitä tyyppejä joilla on niin paljon pätäkkää, että asunto saisi mieluusti maksaa miljoonia.

    Ehkä meidän pitäisikin ensiksi pyrkiä määrittelemään kuka on rikas ja kuka vastaavasti köyhä.

    Jos joiltakin kokoomusministereiltä kysyisi niin varmaan suurin osa suomalaisista on enemmän tai vähemmän köyhiä.

    Määritellään nyt vaikka, että rikkaaksi helsinkiläiseksi voisi melko varmuudella haukkua sellaisen talouden jolla on varaa ostaa about 100 neliön kämppä about 5000 euron neliöhintaan.

    Tuttava lensi just eilen Limassoliin perustamaan firman ja etsimään itselleen asunnon. Alkaa contractoriksi tekemään ip-verkkosuunnittelua maailman isoimmalle tietoliikennefimalle, jaappanilaiselle NTT:lle.

    Noin $120K vuosi (joka oli jota kuinkin sama summa jota hälle tarjottiin parista lafkasta Kaliforniasta, ja muistaakseni Dublinistakin).

    Bonuksena lämmin merivesi lähes ympäri vuoden… 8 kuukautta kestävään kesään voi kyllä olla suomipojalla totuttelemista.

    Kurjaa prekariaattia tietysti koska joutuu kolmen kuukauden soppareilla kituuttelemaan. Kuulemma joku nipponin poika työskennellyt samanlaisella kontrahdilla vuosikausia, joten uskalsi kuitenkin ottaa riskin.

    Pitäisin tuollaisilla tuloilla esimerkiksi jo melko rikkaana ihmisenä. Mahdatkohan olla eri mieltä…?

    Kaveria alkoi kismittää kun ei kuulemma Suomen IT-liksoilla oikein pääse sillä tavalla rikastumaan, että voisi ostaa hyvän kämpän joskus itselleen, ja ehkä jäädä eläkkeellekin ennen sitä ensimmäistä sydänkohtausta…

    Funtsi, ettei aio maksaa itselleen palkkaa ollenkaan.

    On aika huono rahankäyttäjä aina ollut, ja Kyproksen verokarhukin on sillä linjalla, että tokihan maitolaskut kuuluvat firman pyörittämiseen siinä missä uima-altaallisen talon vuokrakulutkin (joka kuitenkin maksaa vähemmän kuin wanhan ja kauhtuneen ysärikaksion vuokraus Ruoholahdessa).

    Kolme ensimmäistä vuotta ei myöskään tarvitse maksaa yritysveroa ollenkaan…

    Eikä varmaan senkään jälkeen ihan mahottomia. Eikö se vähän niin mene, että rikkaalla on helposti rikkaan verotuskin?

    Täältä tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  143. jepo kirjoitti 6.5.2015 kello 13:30

    Sakke: No ei tosiaankaan. Ei köyhän, eikä rikkaankaan, tähden pidä ihmiselle tärkeää lähiluontoa heittää hukkaan!

    Tästä me ollaan sitten presiis samaa mieltä. Siis sikäli mikäli tarkoitat sillä, että jos päätetään rakentaa niin rakennetaan sitten kunnolla ja säästetään vastaavasti luontoa muualla.

    Sitä paitsi rikkaat nostavat alueen hintatasoa just by relocating there. Köyhien olemassa olo puolestaan laskee hintatasoa…

    Eli näkisin kyllä, että tuettu asuminen loppu viimein hyödyttää suurempia massoja (vaikkei subventio kapitalismin opinkappaleisiin kuulukaan).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  144. Sinikka Yli-Koski kirjoitti 18.5.2015 kello 13:03

    Ketunhäntä kainalossa:
    Kaupunki on ollut innokkaasti ajamassa Kruunuvuorenselän ylittäviä satoja miljoonia maksavia raitiovaunusiltoja Laajasaloon. Taka-ajatuksena onkin siis jatkaa raitiotietä Laajasalosta Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Vuosaareen ja kaavoittaa nämä merelliset viheralueet asumiskäyttöön. Toivottavasti tällaiset suunnitelmat eivät koskaan toteudu.

    Olisi todella aika saada/tehdä laskelmia näistä raitioteistä.Onko nyt niin,että kunhan luontoa säästävää kuljetusmuotoa halutaan,se saa olla miten kallista(myös käyttökustannukset) hyvänsä.Meillä on Itä-Helsingissä metrolinja ja sen varrelle voi vielä rakentaa,vai kuinka olisi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  145. voi ja rakennetaankin... kirjoitti 22.5.2015 kello 8:11

    Sinikka Yli-Koski: hyvänsä.Meillä on Itä-Helsingissä metrolinja ja sen varrelle voi vielä rakentaa,vai kuinka olisi

    Niin, itään tulee uusi metroasema tässä jossain vaiheessa ja sinne x-määrä asutusta. Kyllä nämä(kin) on kaavoitussuunnitelmissa jo huomioitu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  146. Mika Välipirtti kirjoitti 27.5.2015 kello 11:31

    tpyyluoma: Jos haluaa argumentoida Vartiosaaren rakentamattomuuden puolesta, kannattaisi mieluummin puhua luontoarvoista tai jostain muusta, koska tämä argumentti että koska uudet asukkaat tarvitsevat virkistysalueita ei nyt yksinkertaisesti kestä lähempää tarkastalua tässä yhteydessä. Tossa Vartiosaaren kaavaehdotuksessahan yli puolet saaresta on nimenomaan sinne muuttavien uusien asukkaiden virkitysaluetta, siksi se aluetehokin on alhainen vaikka rakentaminen on tehokasta. Myöskään sellainen argumentti että mutta kun Laajasalon puolella ei ole viheralueita ei nyt vaan pidä paikkaansa (tuo olisi järkevä argumentti siihen jos joku esimerkiksi ehdottaisi Mustikkasaaren rakentamista, se on jatkossa käytännössä Kalasataman puisto).

    Et ilmeisesti ole tutustunut tarkemmin osayleiskaavasuunnitelmaan. Kehoittaisin sinua edes katsomaan sitä ja sitten vasta kommentoimaan rakentamistiheyttä. Mitä tulee virkistys- ja luontoalueiden arvosta kasvavalle kaupungille se nimenomaan kestää tarkemman tarkastelun. Lisää asukkaita nimenomaan tarkoittaa sitä että he tarvitsevat lisää virkistys-ja luontoalueita. Ei vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus