Kaupunkisuunnittelu

Voi kun talo olisi siirrettävissä

Hirsitalojen hyviä puolia oli, että talo oli aika yksinkertaisesti purettavissa ja siirrettävissä uuteen paikkaan. Suurin ongelma oli kuljetus. Puretun talon pystyttäminen kävi parissa viikossa.

Mikä nyt estää tekemästä taloa helposti purettavista ja uudelleen käytettävistä ”legopalikoista”? Palat pitäisi muotoilla niin, että ne pysyvät painovoiman avulla tukevasti paikoillaan niin kuin hirretkin. Jos on mahdollista tehdä siirrettävä viipalekoulu, miksi ei olisi mahdollista tehdä siirrettävää asuintaloa? Hyödyt siirrettävyydestä olisivat huomattavat.

Taloja tehdään kyllä elementeistä, mutta elementit pitäisi suunnitella niin, että ne ovat helposti niitä rikkomatta irrotettavissa toisistaan. Perustuksia ja vaikkapa maanalaista pysäköintiä ei tietenkään saa siirretyksi muualle, mutta saisi edes sen maanpäällisen osan.

Suomessa on satojatuhansia rakennuksia, jotka ovat nykyisessä paikassaan arvottomia. Mikä valtava hyöty olisi koitunut siitä, että nämä olisi tehty siirrettäviksi! Siirrettävät talot ratkaisivat myös ongelman, joka syntyy keskelle erämaata pariksi vuosikymmeneksi avattavasta kaivoksesta.

Modulaarinen talo voitaisiin tehdä puusta tai kivestä tai niitä yhdistelemällä. Voisi siinä tietysti olla teräsrunkokin.

Modulaarinen talo voitaisiin tehdä melkein valmiiksi tehtaalla säältä suojatuissa olosuhteissa. Risteilyaluksiinkin tehdään hytit tehtaassa. Miksi asuintaloa ei voisi tehdä kuin laivaa?

Modulaarisuudesta voisi olla hyötyä myös, jos taloa halutaan laajentaa tai muuten muuttaa.

Tulevaisuudessa vääjäämättä edessä olevaa putkiremonttia ajatellen on vähän hölmöä muurata putket seinän sisään niin, että niiden vaihtaminen edellyttää seinän hajottamista. Jos niitä ei haluta koteloida seinän ulkopuolelle, voisivat ne olla seinän sisällä kanavassa, johon pääsee helposti etuseinän irrottamalla. Tämäkin olisi eräs hyöty modulaarisuudesta

Ymmärrän, että ajatus siirrettävästä kivitalosta on haastava ja että asiaan liittyy varmasti monia teknisiä ongelmia, joita valtiotieteilijä ei tule ajatelleeksi, mutta hyödyt talojen siirrettävyydestä olisivat niin valtavat, että aika paljon kannattaisi tutkimuspanosta tähän käyttää.

Rakennusalan tuottavuus on kehittynyt viime vuosikymmeninä kehnosti. Yksi syy on yritysrakenteessa. Uusia innovaatioita ei yksittäisen rakennusliikkeen kannata kehittää, koska ne eivät ehkä olisi patentoitavissa. Valtio vastaa maatalousalan tutkimuksesta, koska yksittäisestä tilasta ei siihen ole. Olisiko valtion otettava vastuu myös rakennusalan tutkimustoiminnasta?

(Kirjoitus on julkaisgtu Kivirakentajalehden sivuilla kolumnina)

54 thoughts on “Voi kun talo olisi siirrettävissä

  1. Siirrettäviä taloja tehdään jo! Ainakin Teijo-talot ovat sellaisia. Pystytysvaiheessa on tapana että talo tuodaan paikalle rekalla ja saunan pesään on jo tehty tuli. Kun talo on saatu laskettua perustuksille, voi omistaja mennä suoraan lämpimään saunaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Ajatus on hyvä ja esitit itse asiassa ratkaisunkin! Hirsirunko on erittäin hyvä ratkaisu, kunhan sitä ei pilata muoveilla.

    Haasteena on hirsien saanti. Suomen puuntuotanto suunnattiin Kekkosen aikana pitkälti sellutehtaiden tarpeisiin ja mekaanisen puunjalostuksen tarpeet unohdettiin.

    Olen ihmetellyt, miksi Suomessa ei ole kopioitu aikoinaan meillä hyväksi todettua konseptia, vaan on haluttu kokeilla meille vieraita konsepteja. Kuitenkin ruutukaava, hirsitalot kolmella reunalla korttelia ja neljännellä hevos- ei kun autotallit. Kun Itä-Helsingin onnettomat lähiöt on pakko pistää puskutrktorin alle, kaavoittaisin sinne ruutukaavaa ja rohkaisisin tekemään hirsitaloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Kuten hyvin tiedämme, ongelmamme ei ole se, että Suomen käyttämättömiä taloja ei voisi siirtää. Talon rungon hinta on vähäinen osuus rakennuksen hinnasta. Ongelmamme on se, että ei ole tontteja ja rakennusoikeutta, jolle niitä taloja voisi laittaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Nomadien elämäntapaanko Osmo paluuta kaipailee, vai iglun kaltaistako asumusta markkinoille mielii? Ideoita tässäkin maassa kyllä kaivataan aina, tietysti mieluiten hyviä.

    Jos yritykset toimivat nomadien tavoin, pitääkö kansalaisten toimia perässä samoin? Se kyllä helpottaisi ja lisäisi yhteiskunnan (globaalia) dynamiikkaa, joka lienee muutenkiin lisääntymään päin, kun hyvät hallitsijat, hyvä hallinto ja riittävän rauhalliset olot, ihmisten hyvinvointia (palkanmaksulla) tukevien hyvien firmojen ohella, alkavat olla aika harvassa.

    Siirrettävän asumuksen idea taitaa olla sinänsä aika vanha, vrt. paimentolais- tai metsästäjäkansojen teltat ja jurtat. Aika vanha lienee myös antiikin Aisopoksen(?) faabeli jumalien kiistasta ja Momoksen jumalten teoksista antamista kommenteista, joista kolmas koski Athenen luomaa taloa. Sen vikana olivat Momoksen mukaan puuttuvat rautaiset pyörät, jotka olisivat mahdollistaneet kätevän muuton, jos naapuriin ilmestyisi ei-toivottu tulokas.

    Asuntovaunu (kumipyörin) on sittemmin kyllä keksitty, mutta aika harva kai sellaisessa pysyvästi ainakaan Suomessa asuu. Vieläkö Vuosaareen kuuluvasta Rastilasta löytyy leirintäalue, jossa asuntovaunuja saattaisi nähdä, vai joko sielläkin rakennetaan?

    Toisaalta, eikö konttiinkin sovitettuja asuntoja ole ainakin opiskelijoille ehdotettu ja jossakin jopa kokeiltu? Ovatko nuo yleistymässä? Asuntolaivoja on taas tiettävästi Katajannokalla (tai Suomenlinnassa) idänkauppaan liittyen aikoinaan rakennettu teräksestä. Lienevätkö ne enää kenellekään kovin tuttuja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Teräsrunko, teräskonsoleilla sidotut ontelolaattakentät välipohjiksi ja pelti-villa-pelti elementit pintaan. Ihanan linjakasta ja kätevää ja täysin tehtävissä tänä päivänä. Ei muuta kuin valaa uudet anturat ja peruspilarit uuteen paikkaan ja talo siirtyy normaalissa tieliikenteessä. Käykö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Olemme Hansacontainersissa suunnittelemassa merikonteista koottavaa, siirrettävää omakoti/erillistaloa, jonka todellakin voi ottaa mukaansa muuttaessaan. Kuten Ode viittasi, voi vaikkapa paikkakunnan suuren työnantajan lopettaminen tehdä asunnosta lähes arvottoman yhdessä hetkessä.

    Siirrettävä talo maksaa saman verran kaikkialla, lisäksi tulevat tietenkin tonttikustannukset. Jotta siirrettävistä taloista tulisi todellinen vaihtoehto, tulisikin erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien tarjota edullisia, pieniä tontteja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Ja jatkuu… Siis edullisia pieniä vuokratontteja juuri siirrettäviä asuntoja varten.

    Suunnittelemme myös merikonteista tehtävää kerrostaloa nuorisoasumiseen. Myös tämä kerrostalo on siirrettävissä, joten siihen voidaan saada, kunnasta toki riippuen, poikkeamislupa rakentamiseen kaavan ollessa vielä kesken. Määräaikaisen luvan päätyttyä talo voidaan siirtää toiseen paikkaan ja rakentaa samoille perustuksille pysyvä talo. Ensimmäinen merikonttirakenteinen talo on pystyssä reilun vuoden päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Siirretteviä taloja on kyllä joskus nähty Suomessakin. Ne ovat olleet lähinnä Amerikasta tuotuja pieniä mökkejä (mobile homes) terasseineen. Jokaisen isomman amerikkalaisen kaupungin lähellä on jonkinlainen trailer park, yleensä ei kovin miellyttävä paikka. Näissä mobile home – taloissa on ollut paljon sisäilmaongelmia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Suomessa on suuri valikoima erilaisia tilaelementtitaloja joita voi siirtää, pienimpiä jopa kokonaisina mutta yleensä viipaleina. Myös kylpyhuoneita on rakennettu tilaelementteinä jo 40 vuotta, mutta koska ne asennetaan kerrostaloissa betonirungon sisään ei niitä saa vaihdettua kokonaisina.

    Pitkään on myös käytetty tilaelementtejä päiväkodeissa, kouluissa ja kasarmeissa. Myös Virossa on vankkaa osaamista tällä alalla, sieltä onkin tulossa myös Suomen markkinoille lisää uusia yrityksiä tuomaan kilpailua.

    Siirrettävät tilaelementtitalot ovat lähes poikkeuksetta puu- tai metallirunkoisia, koska esimerkiksi betoni- tai tiilirunkoisen rivitalon yksittäinen asunto painaisi jotakuinkin 100…200 tonnia, jolloin kuljetus olisi melkoinen haaste, etenkin kuljetuskaluston ja teiden kantavuuden osalta.

    Vesijohtoja ei uusissa taloissa enää saa muurata rakenteiden sisään (ilman suojaputkia) vaan ne on oltava vaihdettavissa. Valitettavasti sellaista “turhaa sääntelyä” ei vielä ole että myös lämmitysputkistot tai viemärit pitäisi tehdä helposti vaihdettaviksi.

    Suomen rakennusteollisuudella ei tosiaankaan ole ollut kovin paljoa haluja kehittää uusia ratkaisuja rakennusosien vaihdettavuuteen tai kustannustehokkaaseen korjaamiseen. Suurin osa rakennusliikeistä toimii myös korjausrakentamisen alalla, jolloin uudet innovaatiot uudisrakentamisessa saattaisivat pienentää jatkossa korjausliiketoiminnan liikevaihdon voluumeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Mahtava idea. Maallikkotollohan suorastaan innostuu ajatuksesta. Seuraan kiinnostuksella miten se ammutaan alas.

    Vaan miten varmistaisi että media bongaisi tämän, niin että tulisi kommentteja alan edustajiltakin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Talonrakennuksessa on jossain määrin jo otettu mallia autoteollisuudesta – autothan ovat helposti liikuteltavia. Sama ongelma koskee kuitenkin vanhoja taloja kuin autoja – vähin erin kaikki osat pitää korjata. Vanhemmissa taloissa vain runko (jos se on säilynyt hyväkuntoisena) on uudelleenkäytettävää. Yleisesti rakentamisessa työn osuus kustannuksista on hyvin suuri verrattuna materiaalikustannuksiin.
    Voisi olla järkevämpää miettiä, miten rakennusmateriaalien ja rakennusosien kierrätystä voidaan helpottaa kuin kehittää siirrettäviä rakennuksia. Tähän tapaan autoteollisuudessakin on menetelty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Siirtämisessä on sellainen perustavaa laatua oleva ongelma, että uuden rakentaminen on halvempaa kuin vanhan purkaminen ja kasaaminen uuteen paikkaan. Talossa materiaalit ovat suht halpoja, mutta työ ja se sivukulut kalliita. Eli purkamisen hinta on korkeampi kuin uuden talon materiaalien hinta. Sen lisäksi vanha materiaali on aina vanhaa ja sen jäljellä oleva elinkaari on lyhempi.

    Siirrettäviä kouluja on jo olemassa. Niitä kutsutaan parakkikouluiksi, mutta harva sellaista ostaisi asunnokseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Valmistaloja voisi periaatteessa siirtää. Ne on suunniteltu siirrettäviksi paikalle.

    Voisin kuvitella, että rakennuselementtien osuus rakennuksen hinnasta taitaa olla niin pieni, ettei siirtoon kannata ryhtyä. Halvempi tilata tehtaalta uusi elementti kuin investoida siirrettäviin elementteihin.

    TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-00736-14
    Rakennusten suunnittelu uudelleenkäyttöä ja kierrätystä varten
    http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2014/VTT-R-00736-14.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Mielenkiintoinen kirjoitus. Monet julkisuudessa olevat “kuumat” aiheet, kuten tämä siirrettävyys tai energiatehokkaan rakentamisen ongelmat(kustannukset, kosteus- ja homeongelmat) on ratkaistu. Ratkaisut on vaan tehty tahoilla joilla ei ole suuria resursseja tuoda viestiä suuren yleisön tietoisuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Ehkä olisi helpompaa, jos suhtautuisimme taloihin japanilaisittaisin. 10 vuoden ikäinen talo on yleensä enää puolet arvostaan, ja 20-30 vuoden kuluttua se on jo arvoton, jolloin se puretaan ja tilalle rakennetaan uusi.

    Tällähän ajatuksella taloja on meilläkin rakennettu. Ainoa ero on, että asunnonomistajat eivät olekaan samaa mieltä.

    Japanissa on kokeiltu myös modulaarisuutta, mutta idea ei kantanut kovin kauas. http://en.wikipedia.org/wiki/Nakagin_Capsule_Tower

    Kaikkein parasta kuitenkin olisi, jos taloja ei rakennettaisi minne sattuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Rungon osuus rakennuksen arvosta on ehkä kolmannes. Kun talotekniikka on loppuunkäytetty ja talo layoutiltaan vanhentunut tai tehoton tai väärässä paikassa, ei maantienpohjaksi jauhaminen kovin pahalta tunnu. Se mitä moni ei tajua on, että uusien rakennusten arvo laskee. Siirrettäviä betonielementtejä voi käydä ihailemassa Otaniemen Täffässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. Joskus tulevaisuudessa talot luultavasti 3D tulostetaan jonkinlaisten robottien tai nanorobottien avulla täsmälleen sellaiseksi kuin halutaan.

    Tällöin ei tarvitse muuta kuin huolehtia että saatavilla on tarvittavia raaka-aineita ja valita talon piirustukset katalogista, keskiaikainen linna tai hobittikolo nousee muutamassa päivässä minne vain.

    http://en.wikipedia.org/wiki/Building_printing

    En tiedä kuinka kaukana tulevaisuudessa tuo on, mutta se tulee olemaan iso muutos, ei ehkä lyhyellä aikavälillä mutta kun tekniikat kehittyvät, voidaan tulostaa paljon mielikuvituksellisempia asuntoja kuin nykyisin, vaikkapa elokuvista tai sci-fi elokuvista tuttuja rakenteita

    Tässä videokuvaa kiinasta:
    https://www.youtube.com/watch?v=SObzNdyRTBs

    Erilaisia robotteja varmaan pitää kehittää eri toteutusvaiheisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Moblie homes: https://www.google.fi/search?q=mobile+homes&biw=1366&bih=633&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=5TI9VfvAL4isswG48YGwCw&ved=0CAcQ_AUoAg

    Mutta, joo, monikerroksisen betoni- tai tiilitalon siirtäminen ei ole kannattavaa.

    USA:ssa tehdään osittain kierrätysmateriaaleista talojen runkoelementtejä. Hinta ei kuulemma ole paha ja täyttävät normit suht hyvin. Ei niitäkään kannata varmaan siirtää, mutta ehkä osat voi käyttää osittain uusiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ongelma on että siirrettävä talo ei täytä uuden talon rakennusmääräyksiä, ja ei saa rakennuslupaa. Joissakin kunnissa voidaan joustaa, mutta vaikeuksia on. Ympäristöhallinto ei ole järjenkäytössä etujoukoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Nykyajan valmistalot ovat pääasiassa tilaelementtejä ja ne ne on tehtaalla tehty valmiiksi sisustusta ja kalustusta myöten

    Perustuskin voi olla elementtiperustus

    Ongelma on lähinnä tilaelementtien liitoksissa, niitä ei ole suunniteltu purettaviksi ja niinpä talo ei ole helposti puretttavissa

    Pulttiliitoksilla talosta tulisi purettava ja siirrettävä ja jos perustuskin on elementtipohjainen pultauttu niin senkin voi ottaa mukaan.

    Mutta onhan tuo amerikoissa ratkaistu.Trailer parkin talon voi heittää vetokoukkuun ja viedä mukana.

    Kun meilläkin tämä white-trash-porukka kasvaa niin ei muuta kuin kaavoittamaan kalasatamaan ja Jätkäsaareen trailer-park

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Parempi olisi että rakentamisen rajoituksia purettaisiin ja annettaisiin ihmiselle vapaudet oman talonsa rakentamisen suhteen.
    Muualla maailmassa on paljon esimerkkejä halvasta talonrakentamista kun ei tarvitse noudattaa viranomaisten määräyksiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Skattan voisi ympäröidä asuntoproomuilla, autopaikat kansien alle ja asunnot veden pinnan yläpuolelle. Miten paljon Skattalla on rantaviivaa, 3 km? Siihen mahtuisi 30 kpl 100*25 m kokoista proomua, asuntoja niissä vaikka 5 kerrosta. Tekisi yhteensä n 375 000 km2, eli melkein 10 000 uutta ihmistä Skattalle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Sitä tehdään mitä asiakas haluaa. Jos kaupunki tai kunta haluaa osiin purettavan ja siirrettävän koulun se saa sellaisen. Teknologia mahdollistaa. Voisi jopa tulla pidemmän päälle halvemmaksi siirrettävät ratkaisut.

    Jutustelin tässä kerran erään ystäväni kanssa konttitaloista ja heitin ajatuksen miksi ei voisi olla isoja rautapalkkikehikkoja, joihin kontteja kasattaisiin huoneistoiksi ja laitettaisiin ulkoverhoilu niin, etteivät näyttäisi konttitalolta. Sitten, kun muuttaisi niin ottaisi omasta kerroksesta omat kontit mukaan. 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  24. Kaavoituksessa on ensin määrättävä paikka, johon saa siirrettäviä taloja tuoda. Eräänlainen trailerpark.

    Koko asuntokannan ei tietenkään tarvitse olla siirrettävissä. Niin kuin KAIKKIEN asuntojenkaan ei tarvitse olla inva-käyttöön soveltuvia, jotta liikkuvuus toteutuisi. Eihän odotettavassa tulevaisuudessa voida olettaa kaikkien yhtä aikaa muuttavan paikkakunnalta pois (tai tulevan liikuntarajoitteiseksi).

    Määräaikaiset talot voivat monessa tapauksessa olla varteenotettava vaihtoehto liikuteltaville. Rakennetaan vaikka jonnekin syrjäiseen metsään kunnallinen vuokratalo mahdollisimman halvalla ja puretaan se ongelmajätteenä kahdenkymmenen vuoden päästä pois. – Tai traileriparkki joutomaalle, joka odottaa parempia aikoja ja tontin hinnan nousua tullakseen joskus “oikean” talon kotipihaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Lisään vielä äskeiseen kommenttiini:

    Jos Helsingin rakentamattomille omakotitonteille alettaisiin myöntää esimerkiksi viisi tai kymmenen vuotta voimassa olevia rakennuslupia, niin johan siirrettäviä taloja alkaisi nousta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  26. Rakennusalan tuottavuus on kehittynyt viime vuosikymmeninä kehnosti. Yksi syy on yritysrakenteessa. Uusia innovaatioita ei yksittäisen rakennusliikkeen kannata kehittää, koska ne eivät ehkä olisi patentoitavissa. Valtio vastaa maatalousalan tutkimuksesta, koska yksittäisestä tilasta ei siihen ole. Olisiko valtion otettava vastuu myös rakennusalan tutkimustoiminnasta?

    Mitä mielestäsi syntyisi kun näin tehtäisiin? Siirtyvä talo (joita näköjään on jo vaikka kuinka) vai kenties kallis tutkimusvirasto joka poliittisessa ohjauksessa ja yhteiskuntavaikuttamisen hengessä suoltaisi kallista puppua kerrostaloasumisen ja umpikorttelirakentamisen autuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Siirrettävien talojen yleistyminen edellyttää TOIMIVIEN MARKKINOIDEN syntymistä. Markkinoiden, joilla ostetaan ja myydään käytettyjä taloja irtaimena omaisuutena.

    (Olisikohan tässä valtiolle paikka rahastaa vaatimalla talojen rekisteröintiä, samaan tapaan kuin autojenkin. Kauppa tehtäisiin sitten rekisteriviraston määrittämää määrämuotoa käyttäen. – Näin taloja voitaisiin verottaa riippumatta siitä asutaanko niissä vaiko ei.)

    Tällä hetkellä, kun käytetyille taloille ei ole markkinoita (pääkaupunkiseudulla), tuollaiseen taloon voi sijoittaa vain hyvin harva. Sellainen, jolla on omasta takaa sijoituspaikka talolle sen jälkeen, kun tontti menee alta. Esimerkiksi kesämökin tontti valmiiksi ostettuna tai tila maaseudulla.

    Kovin moni ei ole valmis ottamaan riskiä väliaikaisen talon omistamisesta, jos on pienikin mahdollisuus, että tontin vuokrakauden / väliaikaisen rakennusluvan umpeennuttua käsissä on satatuhatta maksanut talo, jolle ei löydy ostajaa.

    Pääkaupunkiseutu on käytännössä ainoa alue Suomessa, jossa siirrettävien talojen markkinat voisivat saada alkunsa. Siellä on varakkaita tontin omistajia, joilla on mahdollisuus ottaa alkuvaiheen riski ja sijoittaa irtaimeen taloon.

    Vasta markkinoiden vakiinnuttua suuri yleisö saadaan peliin mukaan. Viive markkinoiden syntymiselle on käytännössä lyhimmän vuokrakauden / rakennusluvan mittainen. Siksi määräaikaisten rakennuslupien myöntämisen alkuvaiheessa on LUPAKAUSIEN OLTAVA VAIHTELEVAN MITTAISIA, esimerkiksi 2 – 10 vuotta arvalla määräten. Muuten markkinoille tulee yhtä aikaa liian monta taloa, kun ensimmäiset rakennusluvat päättyvät samaan aikaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  28. theta: Ehkä olisi helpompaa, jos suhtautuisimme taloihin japanilaisittaisin. 10 vuoden ikäinen talo on yleensä enää puolet arvostaan, ja 20-30 vuoden kuluttua se on jo arvoton, jolloin se puretaan ja tilalle rakennetaan uusi.

    Skanska ja Storaenso testaa tätä. Heidän rakentamat Boklok puuelementtitalot osoittavat sortumisen merkkejä jo puolen vuoden käytön jälkeen. Skanskan miehet käyvät siirtelemässä asukkaiden mööpeleitä seinien viereen jotta evät menisi lattiasta läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  29. K-Veikko: Pääkaupunkiseutu on käytännössä ainoa alue Suomessa, jossa siirrettävien talojen markkinat voisivat saada alkunsa. Siellä on varakkaita tontin omistajia, joilla on mahdollisuus ottaa alkuvaiheen riski ja sijoittaa irtaimeen taloon.

    Ja samalla pääkaupunkiseutu on paikka, jossa tuolle ei ole tarvetta.

    Pääkaupunkiseudulla tontit (rakennusoikeus) ovat kalliita, ja lisäksi pohjatöiden tekeminen on hinnakasta useammasta syystä. Nämä yhdessä tekevät sen, että talon rungon ja sisustuksen osuus talon käyvästä myyntihinnasta on pienempi kuin muualla maassa. Niinpä käytettyjen talojen ostajat voivat olla vähissä.

    Siirrettävien talojen varsinainen pointti on siinä, että ne voi kerätä mukanaan niiltä alueilta, joilla taloille nyt vain ei ole ostajia. Pääkaupunkiseutu ei kuulu näihin alueisiin.

    Taloista pitää muistaa, että niillä on käyttöikä, ja vaikka asunnon myyntihinta voi nousta rajustikin, talon arvo vain putoaa. Talon käyttöikä ei edes välttämättä ole mahdottoman pitkä, rintamamiestaloja on jo purettu paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  30. Siirtäminen on liian hankalaa eli kallista, mikäli talo on tavanomaisen asunnon kokoinen. Ja epäilemättä se on 20v kuluttua myös aivan vääränlainen.

    Kyllä sille on ihan oma taloudellinen syynsä, miksi rakennuksista niin suuri osa valmistetaan paikan päällä, eikä niitä vain koota moduuleista.

    Joku voisi tietenkin testata täysin moduuleista kokoonpantavaa taloa. Tarpeeksi jäykän rungon kun tekee ja sopivan kuljetuskehikon, niin talon voisi nostaa nosturilla huone kerrallaan paikoilleen. Epäilen vain että tällaiselle tulee kumminkin aika paljon hintaa.

    Talothan tehdään yksilöllisesti, jos saisi rakennettua 10 000 ihan prikulleen samanlaista pientaloa niin luulisinpa että silloin moduuleista kasaaminen muuttuisi olennaisesti taloudellisemmaksi, koska talon rungot, kuljetinkehikot yms. olisivat vakiokamaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  31. Viherinssi: Ja samalla pääkaupunkiseutu on paikka, jossa tuolle ei ole tarvetta.

    Pohdin ihan samaa. Pääkaupunkiseutu kaipaa eniten rakennusalan tuottavuusinnovaatioita ja samalla se kaipaa kaikkein vähiten kertakäyttörakentamista. Kasvukeskusten ulkopuolella asuminen ei ole missään olennaisessa suhteessa ongelma eikä kaipaa mitään uusia innovaatioita tai huh! säädöksiä, mutta sillä asumisella on kertakäyttöisyyden vivahde. Joo, toki on aina tuhatvuotisten kartanoiden poikkeuksia. Itse en laske asunnolle excelissä muuta kuin käyttöarvoa täällä pikkukaupungissa. Vauraus tulee jos on tullakseen – tuotannosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Mauno: Skanska ja Storaenso testaa tätä. Heidän rakentamat Boklok puuelementtitalot osoittavat…

    Tuo on rehellinen halpatalo ja ymmärrettävää, mutta Suomessa rakennetaan ja myydään ihan kuranttina taloja, joiden ostaja voi luulla sijoittavansa pitkäikäiseen tuotteeseen! ikävä puoli on, että monet rakennusmääräykset ohjaavat juuri lyhyisiin elinkaariin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  33. Viherinssi: Ja samalla pääkaupunkiseutu on paikka, jossa tuolle ei ole tarvetta.

    Eikö asuntopula ole pahin juuri pääkaupunkiseudulla.

    Viherinssi: Siirrettävien talojen varsinainen pointti on siinä, että ne voi kerätä mukanaan niiltä alueilta, joilla taloille nyt vain ei ole ostajia.

    Mihinkäs ne muuttajat sitten vievät tuon talon mukanaan? Toiseen muuttotappiokuntaanko? Näissä kunnissa ei ole pulaa halvoista omakotitaloista. Nimenomaan pääkaupunkiseudulle tarvitaan uusia asuntoja.

    Talon vieminen ruuhkasuomeen, että se ylipäätään on mahdollista, saa työvoiman liikkeelle, alentaa muuttokynnystä. Parin vuoden asuminen omassa talossa ja sen jälkeen muutto takaisin tai paikalliseen kiinteään asuntoon alentaa muuttokynnystä. On vara kokeilla.

    Viherinssi: Pääkaupunkiseudulla tontit (rakennusoikeus) ovat kalliita

    Mobiili asuminen on kokonaan eri elämänvaihe ja elämäntapa kuin “kaava-asuminen”. Tähän asumisen segmenttiin ei siirrytä kiinteästä asumisesta. He ovat ihmisiä, jotka eivät nyt asu pääkaupunkiseudulla eivätkä koskaan sinne muuta tuomatta omaa elämäntapaansa mukanaan. Miksi osa kansasta pitää kokonaan sulkea pois ruuhkasuomessa asumisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Teijo-Taloja on ehdotettu jo monessa viestissä. Teijo-talon voi kyllä helposti nostaa paikaltaan rekan kyytiin.

    Käytännössä muutaman vuoden ikäisen talon siirtäminen on mahdotonta, koska ympäristöministeriön rakennusmääräykset muuttuvat vähän väliä, ja sen lisäksi saattaa olla vielä kuntakohtaisia eroja. Siirretty talo vaatii uudella paikallau uuden rakennusluvan uusien määräysten mukaan. Tämä rajoittaa pahasti myös hirsitalojen siirtoa.

    Tässä käytännön esimerkki Ypäjältä:

    http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/161819/Kierratystalo+kelpaisi+kotia+tarvitseville+mutta+viranomaiset+vastustavat+ideaa

    Pitäisikö tälle järjettömälle säätelylle alkaa oikeasti tekemään jotain?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  35. Vielä Viherinssille:

    Minun pointtini ei ole kaavan mukainen tai rakennuslupaa edellyttävä asuminen vaan “Väliaikainen asuminen asumiskäyttöön tarkoitetulla tontilla”.

    Pitää varoa kaavoittamasta alueita siirrettäville taloille tai trailerparkeille. Se johtaisi uusien slummien syntymiseen. Sen sijaan on laitettava huutokaupalla myyntiin sopiva määrä 2 – 10 vuoden “lupia” näille “Väliaikainen asuminen asumiskäyttöön tarkoitetulla tontilla” -asunnoille.

    Kun tyhjät tontit ovat rikkaiden omistuksessa ja talot köyhien, löytyy myös takuumies sille, että tontti siivotaan kauden jälkeen. Kokemukset syntyvät vasta käytännöstä, kunnan vuoropuhelusta yhteiskunnan kanssa.

    Ekologista rakentamista parhaimmillaan
    http://waldenlabs.com/how-to-build-a-dirt-cheap-house/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  36. K-Veikko:
    … pointtini ei ole kaavan mukainen tai rakennuslupaa edellyttävä asuminen vaan “Väliaikainen asuminen asumiskäyttöön tarkoitetulla tontilla”.

    Pitää varoa kaavoittamasta alueita siirrettäville taloille tai trailerparkeille. Se johtaisi uusien slummien syntymiseen.

    Eikö majatalo ja hotelli ole jo keksitty ajat sitten?

    Suomessa on myös ollut, ja on vieläkin, ns. siirtotyömaita, tilapäismajoituksineen. Ilman puolisoa ja perhettä asuville miehille lienee viimeksimainittujen sosiaalisissa haasteissa ollut varmaankin aina omat ongelmakenttänsä.

    Helsingissä on ainakin aiemmin ollut myös ns. yömajoja, tai asuntoloita, joiden asukkaiden (huom! ei tiietenkään heidän kaikkien) ympäristöönsä mukanansa tuomat sosiaaliset ongelmat olivat ainakin tuolloin naapurustojensa ja koko kaupungin tiedossa. Onko niihin muita ratkaisuja kuin tiukka kurinpito järjestyksenvalvojan taholta?

    Japanissa on ollut jo aika kauan suurkaupungeissa ns. kapselihotelleja , joissa asukas (=”salaryman”, joka ei pitkän työpäivän ja illan jälkeen enää ehdi tai jaksa palata paljon kauempana työpaikastaan sijaitsevaan omaan kotiinsa) saa käyttöönsä vain noin sängyn kokoisen, luukulla varustetun lokeron, missä mahtuu nukkumaan, kaikkien sosiaalitilojen ollessa sitten muiden asukkien kanssa yhteiset.

    Mikään edellämainituista ei ole kuitenkaan oikea KOTI, joten se varsinainen ongelma, eli ristiriita organisaation toimipisteen sijainnin ja ihmisten kotipaikkaa (eli sen kotitalon sijaintia) koskevien mieltymysten välillä jää niissä suurelta, tai ainakin tietyiltä (tärkeiltä) osin ratkaisematta.

    Onko ongelmana se, että asuintalo (pihapiireineen) ei ole kovin helposti siirreltävissä, vai pikemminkin se, että sama ongelma koskee myös työpaikkoja sekä niiden (hyvin usein) edellyttämiä toimitiloja ja -taloja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Rakennusmääräykset kuristavat vaatimuksineen. Vanhan talon korjauksessa vaaditaan aina uusimpien määräysten mukaista toimintaa, maksoi mitä maksoi. Luulisi jonkinlaisen joustamisen olevan järkevää.

    Suomen ilmasto asettaa rajoituksensa asuntovaunun käytölle. Lisäksi kaikissa asuntotyypeissä tarvitaan vesi, viemäröinti ja sähkö.

    Vieläkään ei tahdota ymmärtää, ettei eteläeurooppalainen arkkitehtuuri sellaisenaan sovi ilmastoomme. Talven lumitöistä saattaa tulla kallista lystiä tiiviisti rakennetulla asuinalueella. Em. ongelmat koskevat tietenkin kaikkia asumismuotoja. Kun aikoinaan maaseudulla etsittiin talon tontiksi sopiva paikka, ei nykyään ole valinnanvaraa. Kaavoitetaan peltoaukeille ja suolle.

    Ratkaisematon ongelma on yhä eri tasoisten ja hintaisten asuntojen saatavuus erilaissa elämäntilanteissa oleville. Eikö työn vuoksi toiselle paikkakunnalle vuodeksi siirtyvä voi saada kohtuullista ihmisarvoista asuntoa.

    Tietenkin kaikkea saa rahalla.On oltava täysin rahaton, jotta sosiaalihuolto sitten asunnon järjestää.Suurin osa ihmisistä ovatkin edellisten reunaehtojen väliin putoajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.