Östersundomin yhteinen yleiskaava
Tästä annetaan lausunto kaupunginhallitukselle. Tilanne on lähinnä kinkkinen. Natura-arvioinnin ja ely-keskuksen arviosta antaman lausunnon perusteella yleiskaavaesitys tuottaisi merkittävää haittaa Natura-alueelle. Kyse on kehrääjästä, pyystä ja ruisrääkästä, jotka yksikään eivät ole erityisen uhainalaisia lajeja. Kaavaa on joko olennaisesti kevennettävä tai on pyydettävä valtioneuvostolta lupaa vahingoittaa Natura-alueen suojeluarvoja, joka on mahdollista, jos erittäin tärkeän yleisen edun suojeleminen siihen pakottaa, eikä vaihtoehtoa ole. Vaikka perussuomalainen ympäristöministeri ehkä luvan antaisikin, EU:n elinten kanssa voi olla vaikeampaa.
Jos Östersundomin aluetta joudutaan vielä keventämään nykyisestä, on pakko harkita tarkkaan, kannattaako sitä ylipäänsä rakentaa. Alue on jo nyt kaavataloudellisesti vahvasti tappiollinen ja rakentaminen pitäisi poistaa juuri sieltä, jossa kaavatalous on kaupungin kannalta plussalla. Kovin vähäisen väkimäärän vuoksi metroa ei kannata rakentaa. Ei voida pitää varsinaisena ympäristönsuojelun voittona, jos muutaman lintupariskunnan takia metron varaan suunniteltu alue joudutan toteuttamaan autoliikenteen varassa.
Kun Östersundomin kaavatalous on näin surkea, kannattaisi ainakin järjestystä muuttaa niin, että huomattavasti edullisempi Malmin lentokenttäalue rakennettaisiin ensin.
Keski-Vuosaaren Lokkipuiston asemakaava
Tämä oli meillä käsittelyssä 23.9.2014. Kaavaan on nyt tehty lausuntojen perusteella vähäisiä muutoksia. Asuntoja noin 150 asukkaalle.
Yliskylän puistokadun liikennesuunnitelma
Tämä liittyyy aiemmin hyväksyttyyn kaavaan, jossa rakennetaan uusi ostoskeskus. Kadusta tulee shared space –tyyppinen katu, jossa jonkinlaista ohjetta eri kulkumuotojen sijoittumiselle annetaan kadun päällysteellä.
Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodeksi 2016 ja investointiohjelmaehdotus 2017–25.
Tätä täytyy katsoa vähän tarkemmin. Pyöräilyyn osoitettuja rahoja on suunniteltua vähemmän, koska suunnitelmat eivät ole valmistuneet aikataulussa (!). Kokonaisuuden hahmottaminen on vähän hankalaa, koska liikenneinvestointeja rahoitetaan myös ja ennen kaikkea HKR:n budjettivaroista. Sörnäisten tunnelia on siirrettävä eteenpäin investointikaton vuoksi.
Punakiventien ja Lokkisaarentien liikennesuunnitelma
Tästä varsinaiset ratkaisut on tehty kaavan yhteydessä. Punakiventiestä tehdään pihakatu.
Lausunto Hannu Oskalan aloitteesta muuttaa osa asukaspysäköintipaikoista yrityksiä palveleviksi nimikkopaikoiksi
Tulkitsen lausuntoluonnoksen aloitteelle myönteiseksi.
Kuka tahansa, joka ymmärtää kaupunkirakentamisesta jotain, olisi voinut kertoa jo ennakkoon, ettei maiden varataminen Sipoolta ollut fiksu veto. Helsingin kaavoittamisessa ja rakentamisessa pitää keskittyä ensin Kehä I:n sisäpuoliseen alueeseen ja toivoa, että muualla Uudellamaalla opitaan vähitellen kaavoittamaan raskaiden raideyhteyksien varteen.
Raideyhteyksien suosiminen onnistuu parhaiten kuntauudistuksella niin, että asemanseutuja erotetaan emokunnistaan vähitellen.
Kyse on siitä, että Euroopan Unionissa ja Suomessa maailman järisyttävää sukupuuttotahtia yritetään paikata joillain valituilla instrumenteilla. Nyt käytössä on tiettyihin lajeihin ja luontoyyppeihin sidottu systeemi. Se on monella tapaa rikki, paska ja toimimaton, mutta niin kauan kuin systeemiä ei ole muutettu paremmaksi, sen mukaan mennään.
Kyse on siis siitä, että ksv:iden arkkitehdit ovat päättäneet piirtää Euroopan unionin ja Suomen valtion luonnonsuojelujärjestelmää pilkkaavan kaavan ja vielä taikoneet siitä sellaisen, ettei se toimi ko. luonnonsuojelujärjestelmää pilkkaamatta.
Niin, olisikohan se alue kannattanut suunnitella metron sijasta pikaratikoiden varaan, jolloin kaava ei olisi ollut niin haavoittuvainen yksittäisten ongelmakohtien (=Sakarinmäki) takia.
Jos uusia pyöräilyväyliä ei ole suunniteltu riittävästi niin korjatkaa sitten vanhat. Reunalohkareiden poistot ei vissiin eri työpiirustuksia vaadi joka jumalan risteykseen?
(Ja jos vanhoja muistelisi niin joku tällä blogilla joskus ihmetteli että mitä niitä pyöräväyliä suunnittelemaan kun ei rahoja niiden rakentamiseen ole…)
Uusiin pyöräteihin ei riitä rahaa kun vanhoja tehdään aivan over kill ‑tyyliin. Mitä ja ketä palvelee ylileveä pyörätie ja siinä vielä lisäksi käsityönä asennettu helvetin kallis metrin levyinen reunakiveys?
Mielenkiintoista, että vihreä kaupunkisuunnittelu törmää aina uudelleen luontoon, joka kerran toisensa jälkeen sijaitsee “väärässä” paikassa. Naturakin yllättää yhä uudelleen.
Kyllä Suomessa tonttimaata riittää. Pitäisi osata katsoa kartasta, että Helsingin keskustan sijainti ahtaalla niemellä on rajallinen vara, jota ei voi loputtomasti venyttää täyttämällä merta ja tunkemalla entistä enemmän betonia ahtaampaan tilaan.
Hieman särähti tuossa lause, jossa “huomattavasti edullisempi Malmin lentokenttä pitäisi rakentaa ensin”
Saisinko kysäistä, että miten Malmin rakentaminen on edullista?
Kentän toiminnat pitäisi siirtää jonnekin muualle, joka ainakin selvitysmies Eero Lehden mielestä ei ole taloudellisesti järkevää. Jos siis valtiolle tulee siirrosta miljoonien lasku niin onko tuo sitten edullista Helsingille?
Kenttä on rakennettu suolle. Rakentaminen suolle ei ole koskaan ollut edullista. Onko tuosta nyt tullut joitain taloudellisia arvioita? Maaperän kunnostuslaskut nyt tulevat ainakin Helsingin maksettaviksi. Helsingin omien arvioiden mukaan maaperän kunnostustyöt voivat maksaa jopa 500e/asm2. Tonttimaan hinta tuolla alueella taitaa olla aika samaa suurusluokkaa nykyisinkin. paljon ei ainakaan voittoa tuosta saa jos kunnostustyöt ovat tuota suuruusluokkaa.
Sen verran olen keskustelua Malmin lentokentästä seuraillut, että minusta tuntuu siltä, että kenttää puolustetaan ja vastustetaan pelkästään ideologisista syistä. Taloudellisia laskelmia en ole oikein missään nähnyt.
Kun nyt sitten ilmoitat, että tuo olisi edullisin vaihtoehto niin voisitko avata hieman numeroperusteisestikin mielipidettäsi? Olisi kiva, jos hieman perusteita asialle saisi.
Valtio on jo ilmoittanut luopuvansa Malmin kentästä, joten Helsingin kannaltaq asia on selvä. On myös suunitelmat siitä, minne kentän välttämättömät toiminnot siirretään.
OS: “Tätä täytyy katsoa vähän tarkemmin. Pyöräilyyn osoitettuja rahoja on suunniteltua vähemmän, koska suunnitelmat eivät ole valmistuneet aikataulussa (!)”
Voisitko kysyä, mikseivät ole valmistuneet? Onko pulaa tekijöistä? Onko jossain jokin porukka/henkilö, jolla on veto-oikeus suunnitelmiin ja joka viivästyttää?
Tiedän kyllä, että osa suunnitelmista on ollut kelvottomia ja siksi on ehkäpä ihan hyvä, ettei niitä mennä toteuttamaan. Luulisi kuitenkin, ettei olisi kovin vaikeata tehdä suunnitelmia varastoon vaikka vuoden tarpeiksi, jos haluaa on. Ihan siis kelvollisiakin suunnitelmia — niiden laatimiseen kun nyt kuitenkin on ohjeet ja hyvät kv-käytännötkin olemassa.
Helsingissä maksaa uuden asuinalueen rakentaminen keskimäärin 700€/kerrosneliö, mm. siksi että vaihdetaan maata tai muuta vastaaavaa, eli Malmissa ei ole mitään ihmeellistä. Toisaalta tuo tulee tonttimaasta takaisin, keskimäärin kaupunki saa maasta tuo samaisen 700€/k‑m2, vapaarakenteisesta noin tonnin. Yleisesti ottaen, jos Helsingissä on hyvän maaperän tontti suht hyvällä paikalla, niin se on rakennettu jo ennen sotia. 🙂
Östersundomissa ongelma on nyt se että kaiken muun päälle, toki sielläkin pitää esimerkiksi paaluttaa, tulee miljardin ratayhteys, motarin korjausta, ja sen sellaista. Kun tuohon lisää että ajallisesti keravalaisilla etäisyyksillä tonttimaa on jo reilusti vähemmän haluttua eli halvempaa, että kaavoitus on käytännössä väljempää koska paikka ei ole niin haluttu, ja että raakamaasta vielä leikkautuu osa naturaan, niin tämä ei nyt vaan ynnää.
Malmin kentän siirto ja alueen rakentaminen on taloudellisesti järjetön hanke. Miksi sitä perustellaan ns halvilla asunnoilla? Espoossa on hieman vastaava kohde rakenteilla. Infran teko on tuplat normitilanteesen ja kerrostalojen rakennuskustannukset n 20% kalliimmat. Miten joku voi sanoa, että Malmille saadaan halpoja asuntoja? Tuohan on täyttä valetta!
ps. ja Malmin tilanne voi hallituksessa nyt muuttua…
Jos tuo toteutuisi, mitä epäilen, olisi se varsinainen hölmöily. Samalla kun muualla Euroopassa tehdään keskustakenttiä, Helsinki lopettaisi sellaisen. Mallia otetaan selvästi Berliinistä, jossa on jo todettu, ettei päätös ollut kovin fiksu.
Sinänsä siirtosuunnitelmat ovat ihan hyvä pohja tulevaisuudelle. Nykyisellä lentoliikenteen kasvulla Malmi tarvitaan hyvin pian enenevässä määrin syöttö- ja bisnesliikenteen kentäksi, jolloin nykyisiä toimintoja joudutaan osittain siirtämään. Kentälle kannattaa vetää jossain vaiheessa spåralinja siten, että vaihto lentokenttäjunaan on sujuva.
Spora muutaman Lentokentällemenijän kuljettamiseen. Ei kai nyt sentään.
Missä tällaisia ylileveitä pyöräteitä on? Mieleeni tulee useampikin liian kapea, mutta en kyllä liian leveitä muista? Jossain paikoissa reunakiveys on ihan toimiva ratkaisu, tai ainakin toimivampi kuin vastaava metrin levyinen pujoa kasvava pöheikkö (näitä löytyy runsain määrin myös).
Helsingin ydinkeskusta eli niin sanottu Kluuvi on rakennettu soistuvan merenlahden päälle.
500 euron kustannukset maaperästä per kerrosneliömetri kuulostaa suurelta. Olisiko kenelläkään luotettavaa lähdettä tälle väitteelle?
En tiedä mitään lukuja, mutta tuskin suolle rakentaminen on mikään ongelma. Esimerkiksi koko Joensuun kaupungin keskusta lepää suolla paalujen varassa. Rakentaminen lienee ollut kannattavaa, vaikka Helsingin keskustaan sieltä on lähemmäs 500 km. Kuulemani mukaan Malmin lentokentän aluetta joudutaan puhdistamaan huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Arabianrannassa.
Vihreät eivät osaa arvostaa kaupungin perinteitä ja historiaa. Asuntorakentamisen huumassa saavat mennä niin Talin perinteikäs golfkenttä kuin Malmin vanha lentokenttäkin. Myös kaupungin viheralueita nakerretaan koko ajan erilaisilla asunto- ja liikennehankkeilla.
Espoossa on maaperältään hieman samantyylinen alue kuin Malmi rakenteilla. Kehä kakkosen vieressä. Tuostahan saa melko tarkatkin tiedot mitä rakentaminen oikeasti suolle maksaa. Toki nykyisinkin voi suollekin rakentaa, mutta jokainenhan sen nyt ymmärtää, ettei se ole taloudellisesti järkevää. Siksi Malminkin kenttä on juuri siinä missä se nyt on kun alue oli järkyttävän kallista rakentaa. Vieressä oleva Porvoontie on muuten osin perustettu betonilaatan päälle, Suomeksi siis se tie on osittain silta.
Keskustelu siitä, että Malmille saa ns halpoja asuntoja on siis jo lähtökohdiltaan väärä. Halpoja rakennuksia ei saa tuollaiseen kohtaan millään muotoa. Toki kaikkialle voi rakentaa nykyteknologiallakin, mutta halpaa se ei ole.
Siksi siis toivoisinkin, että asiasta puhuttaisiin niin kuin se on. Malmin rakentaminen on täysin ideologinen päätös. Taloudellisesti siinä ei ole mitään järkeä. “Halvat asunnot”- kommentti on siis täyttä valetta.
Yleisesti ottaen koko uusi kaavaehdotus lähtee siitä, että Helsingin kasvu perustuu maahanmuuttajiin. Lähinnä siis venäläisiin ja virolaisiin. Jokainenhan nyt toki sen tietää, että noissa maissa on tapahtunut melkoisia muutoksia viimeisen 25 vuoden aikana. Tapahtuuko samanlaisia muutoksia seuraavan 25 vuoden aikana jää nähtäväksi. Fakta kuitenkin on se, että Helsingin asukasmäärän arvioitu kasvu perustuu noiden kahden kansan muuttoliikkeisiin. Suomen sisäitä muutto Helsinkiin ei noin paljoa ole.
Mutta kuten jo tässä jossain sanoin, olisikin kyllä kiva, että tätä keskustelua voitaisiin käydä siten, että jollain numeroilla (kentän siirron kustannukset, maaperän kunnostuskustannukset, tulevan maaperän arvo jne jne) voisi tätäkin pohtia. Nykytilannehan, jossa kukaan ei osaa sanoa mitään, on lähinnä ideologista jauhantaa, joka ei johda mihinkään.
Ai niin ja valtio (Finavia) on tehnyt vasta kehysriihessä päätöksen Malmin kentään lopetukselle. Tuo päätös ei todellakaan ole mikään lopullinen piste, jonka taakse voi helsinkiläispolitiikot mennä. Malmin kenttähän on kuitenkin Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja Finavialla on lainkin mukaisia velvoitteita lentokenttiä kohtaan. Peruste, että Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä suljetaan tappioiden takia on aika kestämätön, kun Suomessa on vain yksi lentokenttä, joka ei tappiota tuota. Malminkin kentän saa aika helposti kannattavaksi kunhan sen toiminan jatkolle saadaan vaan lopullinen päätös. “Peli” on siis täysin kesken vielä…
Malmille rakentaminen ei ole mitenkään erityisen kallista. Kitkamaata ei Hewlsingissäö juuri enää ole. Halvempaa Malmin rakentaminen on kuin Pikkuhuopalahti ja Kalasatama.
Lentokenttä vaan Östersundomiin, onnistuisiko?
Eiköhän Pikku-Huopalahdessa, osassa Jätkäsaarta ja Arabianrannassa ole pohjarakentaminen maksanut tuota luokkaa. Toisaalta tarvitaan myös läjitysalueita erinäisistä rakennushankkeista kertyvälle louheelle, joten on ihan hyvä, että täyttömaata tarvitaan.
Noin sadannen kerran, asuntojen hintaan vaikuttaa rakentamisen määrä kokonaisuudessaan. Kysyntä ja tarjonta, ei tämä nyt niin vaikeaa ole. Rakentamista rajoittaa kaavoitetun maan määrä, lisää rakentamista saa kaavoittamalla enemmän. Se on täysin toissijaista minkä hintaisia kyseiset uudet asunnot ovat, yleensä uudisasunnot ovat kalliimpia kuin vanhat. Eli perustelu sille että rakennetaan asuntoja, jotta niukkuus niistä ei kasva eli hinnat nouse.
Mielestäni on erittäin lyhytnäköistä lopettaa Malmin kenttä lentonekäytöstä. Ajatelkaa vaikka tulevaisuuden liikemiehiä, pelastuskoneita ja lennon opetusta ja miksei pikkupoikien viihdykettä. Helsinki voi lunastaa palan maata Vantaalta ja rakentaa sinne uusia asuntoja, jos asukkaiden pitää asua juuri Helsingissä.
Hyvää maata rakentamiseen löytyy vaikkapa Saarijärveltä, mutta niillä ei voi korvata rakentamista ratikkaverkon äärellä Malmilla.
Ei olisi. Alue on niin syrjässä, että työmatkat sieltä muualle pääkaupunkiseudulle kestävät joka tapauksessa muuten kuin omalla autolla liian kauan.
Minne ne muuten siirretään? Paikkaa on etsitty 25 vuotta.
Osa Malmin lennoista siirretään Vantaalle ja pelastushelikopterit ymmärtääkseni Santahaminaan. Harrasteilmailu ei kuulu verovaroin tuettaviin asioihin, joten se varmaankin siirtyy markkiaehtoisesti minne siirtyykin. Niinkuin kepuilaiset sanovat, pitääkö kaiken olla Helsingissä.
Helsingin kiinteistöviraston geoteknisen osaston selvityksen mukaan Malmin lentokenttä ei ole suolle rakennettu, vaan kyse on tavallisesta pehmeiköstä, jossa ei siis ole turvetta. Alueen pohjoisosassa on jo rakennettu Fallkullan kerrostaloalue, edullisia omistus- ja Ara-asuntoja, aivan samanlaiselle maaperälle.
Osa Arabianrannan alueesta ja Pikku Huopalahti on rakennettu vaikeammalle maaperälle kuin lentokenttä.
Kun Helsinki omistaa suurimman osan Östersundomin maista on alueen luonto ja yleishyödyllinen kaavoitus turvattu. Ne vähät yksityisomistuksessa olevat pläntit, voisi koemielessä ihan hyvin vapauttaa kaikista kielloista ja katsoa mitä tapahtuu.
On sieltä kentältä nyös tulijoita, ei vain menijöitä. Minusta kenttä ei ole millään muotoa uhka tai este asuntorakentamiselle, tilaa on rakentaa seuraavat sata vuotta kenttää sulkematta. Harmi että vihreät ja vasemmisto ei näe tätä erinomaista mahdollisuutta kehittää kaupungin liikenneyhteyksiä ja yleistä viihtyvyyttä Malmin valmiin lentokenttäinfran osalta. Aikatauluttoman liikenteen kentälle kun pääsee mistä tahansa ja sieltä mihin tahansa lentämällä, ilman mitään kiskoja ja nopeasti.
Tuohan on ympäristön kannalta pahin mahdollinen vaihtoehto että jätettäisiin metro ja tiiviimpi kaava tekemättä.
Östersundomin raideliikenneratkaisun torpedoimisesta “luonnonsuojelun” nimissä varmistaa myös sen, että kasvava etelä-Sipoo pysyy yksityisautoiluun nojaavana alueena.
Yksinkertaisesti typerää.
Helsingissä on valtavasti tilaa erinomaisilla paikoilla. Koko ajan kouhkataan Kehä I:n ulkopuolisista alueista kuten Malmi tai Östersundom. Miksi ihmeessä purjeveneitä säilytetään keskustan tuntumassa talviaikaan? Veneet voisi säilyttää Sipoon suunnassa tai rakentaa Vuosaaren tuntumaan (tilaa siellä on!) veneiden säilytyspaikan. Palvelut muutenkin olisi siellä lähellä veneiden huoltojen jne. osalta. Samalla siistiytyisi tuo pressu ja hetekka “meri”.
Olisit kysynyt tuota, kun lentokenttärataa rakennettiin 😀 Minusta sekin on kannattava hanke, kunhan lentokenttä — keskusta välille saadaan suorat yhteydet. Helsinki-Vantaan täyttyessä Malmista tulee vähitellen syöttökenttä. Helsinki tarvitsee sellaisen muutamassa kymmenessä vuodessa.
Arviot merenpinnan korkeuden muutoksista tulevaisuudessa ovat parhaimmillaankin vain ennusteiden varassa. Päättäjät, jotka suuntaavat infraa yhä enemmän rantoviivojen tuntumaan, eivät ilmeisesti tiedosta kaikkia riskejä, jotka asiaan liittyvät, tai sitten he eivät niistä piittaa. Miten luotettavia nykyiset ennusteet oikeastaan ovat?
Olisi jo aika herätä havaitsemaan, miten suurista ja ikävistä seurausvaikutuksista koko yhteiskunnalle voi pahimmillaan olla kyse. Pikavoittojen tavoittelu (maankäyttöä ohjaavana politiikkana) ja piittaamattomuus mahdollisista tulevista ongelmista eivät saisi olla päätösten määräävimmät taustatekijät.
Muuten voi Helsingin monien uusien ja suunniteltujen, liian lähelle vesirajaa kaavailtujen asuinalueiden kohtalo tulevaisuudessa olla yhtä heikolla pohjalla kuin viime aikoina Välimeren pohjaan uponneiden pakolaismatkustajien matkan päätös rahanahneiden, mutta vastuuttomien ihmissalakuljettajien merikelvottomissa paateissa.
Tai niinkuin kepulaiset sanovat, pitääkö kaikkien olla Helsingissä.
Tarokoitatko “syöttökentällä” sitä että Vantaan ja Malmin välillä tarvitaan liikesuihkariliikennettä helopottamaan ministereiden matkustamista, kuten Ruotsissa?
Suomalaiset ministerit eivät ole niin tolloja kuin Ruotsin virkeveljensä että matkustaisivat pikkukoneella kahden samassa kaupungissa olevan kentän välillä, ja toiseksi Vantaan kenttä on niin lähellä että matka ei ole oleellisesti pidempi sinne kuin Malmille, ja yhteydet ovat muutenkin paremmat. Vantaalla on kolme kiitorataa ja tilaa on rakentaa lisää sekä kiitoteitä että terminaaleja lisää koska sen pohjoispuoli on pelkkää metsää, eli kapasiteetti ei tule loppumaan ikinä.
Malmin kenttä on niin ahtaassa paikassa että sitä ei pysty ikinä laajentamaan liikennekoneille vaadittavaan kokooon.
Helsingin seutu tarvitsee muutaman pienen lentokentän ilmailuharrastajille ja alkeislentokoulutusta varten. Yksi niistä on Nummelassa, toinen Räyskälässä, kolmas Hyvinkäällä ja itäsuunnan asukkaita varten voitaneen rakentaa kenttä Östersundomiin, koska mitään muutahan sinne ei taida saada rakentaa.
Viranomaisten helikopterit eivät tarvitse isoa lentokenttää, ne voisivat nousta esim Santahaminasta jossa ne eivät häiritse asukkaita.
Jos nyt hallitus kuitenkin päättää olla sulkematta Malmin kenttää, on Hesingin alettava katsoa muualta paikkoja sinne ajateltujen asuntojen rakentamiseen, esim Haltialan pelloilta.
En ole ikinä pelannut golfia Talissa, lentänyt pienkoneella Malmilla tai ylipäänsä, käynyt maauimalassa missään, pelannut jalkapalloa Bolliksella tai Velodromilla, juonut samppakaljaa Kaivarissa tai Eduskuntatalon puistossa, tiiraillut lintuja Viikin pelloilla, kunnostanut purjevenettä Merisatamassa tai hiihtänyt Paloheinässä keinolumiladulla tai edes jään yli Seurasaareen. Silti en sanoisi, ettemme tarvitse verovaroin muuta kuin vuokrakasarmeja lapsillemme.
Kerran olen käynyt veneellä Vartiosaaressa ja todennut että kaupungin kaupunkisuunnittelijat eivät edusta mitään sellaista arvoa, jonka puolesta haluaisin maksaa veroja tälle kaupungille, jota ollaan tekemässä vastenmieliseksi asumiskoneeksi miljoonalle sukkuloivalle muurahaiselle.
Sisimmässäni oikeastaan toivon, että Sipilän hallitus epäonnistuu totaalisesti talouden tervehdyttämisessä ja kammottava pääkaupungin gryndaaminen Skanskan, YIT:n, PEABin yms. ulkomaisten rakennusfirmojen voittojen maksimoimiseksi loppuisi kuin seinään.
“Minä suojelen sinua kaikelta
mitä ikinä keksitkin pelätä
Ei ole sellaista pimeää
jota minun hento käteni ei torjuisi”
Mitä mahtaa virkata nyt Anni Sinnemäki, kaupunkisuunnittelumme mahtinainen kultainen avain kädessään.
“Se on täysin toissijaista minkä hintaisia kyseiset uudet asunnot ovat”
Hetkinen. Siis sun mielestä on yhdentekevää, mitä uudisasunnot bungaa… MALMILLA?!?
Zorppa, mutta nyt kyllä tarttee ihan pikkasen hymähtää. Väsyneesti.
Ranta-alueilla, veneillä ja Helsingillä on tietynlainen vuorovaikutussuhde, jota ihan kaikki eivät näköjään ymmärrä, oli sitten asuinkaupunkinsa vaakunassa pursi tai ei. Veneilijät sen ymmärtävät, samoin he, joille rannat, myös veneineen, ovat osa Helsinkiä, osa helsinkiläisyyttä, vuoden ympäri.
Tuomita ei toki tiedon puutteesta tai yksin ymmärtämättömyydestä ketään kuitenkaan ehkä pidä, ja toisaalta, totesihan lisäksi Eino Leinokin jo aikoinaan (upeassa runossaan “Hymyilevä Apollo”), että “ei paha ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista.” Riittänee siis, jos ymmärtämättömiä ehkä hieman vain valistaa.
Kun katsoo Helsingin vaakunaa, kaupunkimme keskeisintä symbolia, huomaa, että siinä on keskellä vene, tai pursi, ja vieläpä arvokruunun alla, ikäänkuin “kruunun” suojeluksessa. Vaakuna osoittaa, että vene on Helsingin ja sen asukkaiden kannalta keskeinen asia. Näin on ja pitää myös jatkossa olla!
Veneiden talvisäilytysalueet ovat osa Helsingin rantojen monipuolista rikkautta, luonnonrantojen, satamien ja telakoidenkin ohella. Kaikki nuo edellämainitut miljööt rikastuttavat suuresti kaupunkikuvaamme. Pelkkä paljas rakennettu ranta, kuten Ruoholahdessa, tai talot liian liki rantaviivaa, kuten osin myös siellä, tai yliampuvasti, kuten Vattuniemessä, ei moista monipuolisuutta milloinkaan saavuta.
Kuten lähiluonnossa, myös veneiden talvisäilytysalueilla näkyy vuodenaikojen vaihtelu. Kevään tullen, muuttolintujen tavoin, saapuvat veneiden säilytysalueille myös veneilijät talven jälkeen pressut pudottamaan, veneitään siistimään ja kunnostamaan. Sitä aikaa moni kaupunkilainen talven aikana odottaa, ja sen lopulla suorastaan jo kaipaa, kun veneen pohja pesun tai uuden maalin saa. Vesillelaskujen jälkeen telineet korjataan talteen.
Koivusaaressa minäkin, purjeveneetön vasta parisen vuotta sitten vanhoilta parroilta opin, miksi hiekkakenttä on monelle veneelle parempi talvisäilytyspaikka kuin asfaltoitu alusta. Tuota ei taatusti moni maakrapu tiedä! Pääskytkin käyvät alkukesällä, sateen jälkeen savea kentälle jääneen kuivuvan lammikon reunalta pesänrakennusaineeksi hakemassa.
Se, joka itse venettään kunnostaa, ja naapureitaankin kuuntelee, voi oppia veneistä veneseuran alueella myös naapureiltaan paljon. Hiljainen tieto, josta voi olla paljon hyötyä, jo ihan veneen merikelpoisuudenkin turvaamiseksi, siirtyy siellä mm. kokeneemmalta veneilijäsukupolvelta toiselle.
Miksi, miksi ihmeessä veneet pitäisi sitten kuljettaa joka kevät ja joka syksy, jonnekin Vuosaareen tai Sipooseen? Sinne on esimerkiksi Koivusaaresta linnuntietäkin pitkin vähintään yhdeksäntoista kilometrin pituinen matka? Paljonko yhden veneen kuljetus maksaisi, ja paljonko aikaa ja kalustoa tuollaisiin kuljetuksiin tarvittaisiin? Edestakaisin tuo matka yhdessä keväisessä illassa tekee melkein neljäkymmentä kilometriä. Keväällä veneilijän aika pitäisi käyttää veneen merikelpoiseen kuntoon saattamiseen, eikä edestakaiseen ajeluun, ainakaan tarpeettoman pitkälle.
Kaupunkiko kustantaisi veneilijöiden veneiden jokavuotiset kuljetukset mennen tullen? Entä vakuutukset? Mitä järkeä tuossa olisi, kun venesatama ja alue veneiden talvisäilytystä varten ovat ainakin Koivusaaressa mitä käytännöllisimmässä ja tarkoituksenmukaisimmassa paikassa. Vastaavia alueita pitää olla Helsingissä riittävän paljon, ja meidän, veneilijöiden sekä pääskysten onneksi niitä meillä vielä toistaiseksi on. Pidetään siis niistä hyvää huolta, lähiluonnon ohella!
Se on yhdentekevää sen hintavaikutuksen kannalta: lisää tarjontaa -> hinnat eivät nouse yhtä paljon kuin jos tarjontaa ei lisätä.
Tällaisten asioiden selittäminen aikuisille ihmisille on aika väsyttävää sekin, mutta kai se on pakko tehdä, kun markkinatalouden perusteet on hukassa pahemmin kuin Pohjois-Koreassa.
Jos minä kirjoitan toissijaista, ja joku lukee sen yhdentekevää, niin en oikein muutakaan osaa kuin pyytää ystävällisesti lukemaan ajatuksella uudestaan.
Ei näköjään ole tullut läpi kommenttini ylileveistä pyöräteistä. Lienee mennyt roskapostiin kun siinä oli linkki.
Tiedäthän että ensimmäisenä päivänä Jumala loi lumiauran. Se on kaiken mitoituksen kulmakivi.
Mita hittoa?
Onko suomalaisen rutku-putku-luuserismin maksimitaso vihdoin saavutettu?
“Koska muut ihmiset tekee asioita, joista mä en pidä, niin mä toivon että meidän kaikkien talot palaa.”
Voi hyvä Jeesus.
Luulin, että tuossa puhutiin maahanmuuttajista, mutta kyse olikin pressuveneiden talvisäilytyksestä. Säilytyspaikkojen onkin varmaan hyvä olla meren rannalla, mutta ei kai niiden silti tarvitse ihan kaupungin keskustassa olla.
Saken mielestä Vuosaari on huono säilytyspaikka, koska sinne on linnuntietäkin vähintään yhdeksäntoista kilometrin pituinen matka. Eikös veneillä voi myös purjehtia, ei kai niitä tarvitse linnuntietä pitkin siirtää?
Veneiden talvisäilytys ei ole vain talvisäilytystä. Veneitä myös huolletaan, korjataan ja rakennetaan talvisin ja keväisin. Jos säilytyspaikka on kaukana, ihmisten pitää kulkea kauas päästäkseen veneelleen. Kyse ei siis ole vain yhdestä kuljetuksesta keväällä ja syksyllä (jotka muuten tietenkin veneilijä itse maksaisi, hyvänen aika mitä kysymyksiä).
Minua tämä siirto kauas harmittaisi, vaikka itse en harrasta veneilyä. Veneiden säilytyspaikkoja on myös kiva katsella ja arvuutella, millainen kaunokainen pressun alta keväällä paljastuu.
Itse näkisin niin venesatamat, lentokentän, golfkentän kuin siirtolapuutarhat kaupunkielämän diversiteettinä, joka on itsessään tavoiteltava asia. Jos joka paikka on pelkkää vuokrakasarmia, maisema on sangen tylsää. Keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että asuinrakennusten lisäksi ainoa kaupungissa asuintalojen ja kevyen ja raideliikenteen lisäksi sallittu muu toiminta on pusikko (vrt. keskustelu Töölönlahden lepikosta). Sitä taas mielestäni riittää muuallakin Suomessa ihan tarpeeksi.
Nyt on pakko kysyä, mistä maalta olet kotoisin? Kukaan merenrantakaupungista kotoisin oleva ei tekisi tuollaista kysymystä. Merenrantakaupunkiin kuuluu tervan ja lakan tuoksu keväisin.
Enpä ole Rautatientorilla tai Kolmen sepän patsaan luona tosiaankaan veneiden säilytyspaikkoja nähnyt. Pitäisikö käydä optikolla, vai jättää uskomatta ihan kaikenlaisiin, kummallisiin väitteisiin?
Vuosaari on veneiden kevätkunnostusten aikaan ihan yhtä huono talvisäilytyspaikka Helsingin länsiosissa asuville kuin on jokin Helsingin länsiosassa oleva talvisäilytyspaikka itähelsinkiläisille. “Oh, East is East and West is West, and never the twain shall meet, …” taisi Kipling’kin jo yli satakaksikymmentä vuotta sitten kirjoittaa.
Kaupungin poikki tapahtuvaa liikennöintiäkö tässä ehkä vain onkin tarkoitus lisätä? Maakrapu ei taida tietääkään, mitä kaikkea veneiden kunnostus jo ennen vesillelaskua vaatii. Meripelastusseurat voisivat varmaan hänelle kertoa, mihin uusavuttomuus ja veneen huono tuntemus merellä saattaa johtaa.
(Jos muuten olisin veneilijä ja asuisin Espoossa, hermostuisin taatusti myös, mikäli joku pölvästi ehdottaisi veneiden siirtoa esim. Suomenojan rannasta talveksi Ämmässuolle, vaikka heikkokuntoisimmat veneet saattaisivat sinne jo pysyvästi viimeisenä määränpäänään ehkä joutaa!)
Joku voi tietysti viihtyä enemmän tien päällä kuin venettään kunnostamassa. Jos vielä menee esimerkiksi auton polttoainekulut esim. firman piikkiin, tai on käytössään kaupungin matkakortti, niin silloinhan tuossa kuluu yksilöltä vain aikaa. Sitä ei kuitenkaan ole kaikilla yhtä paljon tuhlattavaksi mielin määrin tarpeettomaan edestakaiseen ajeluun. Luulisin, että veneilijäkin haluaa yleensä saada veneensä kuntoon vesillelaskua varten ennen unikeonpäivää.
Yhteiskunnan etu on se, että resursseja ei tuhlata hölmöilyyn. Koivusaaren ja Länsimetron kohdalla se viimeksimainittu on tuntunut vain olevan jonkun perin piittaamattoman sielun (vai onko hällä sielua lainkaan?) perin kummallinen tavoite.
Aikookos se lautakunnan varapomo olla nyt sitten samanlainen seinäruusu lautakunnan johdossa kuin menneellä vaalikautena eduskunnassa? Metkaa, että annatte kepun kaavoittaa, tai estämään Helsingin kaavoittamisen, Oulusta ja olette hiljaa. Herää kysymys, että eikö äänet sitten velvoita tekemään asioita, eikä vaan katselemaan muiden tekemisiä? Vartiosaari sai jo tuomion, mutta Malmin rakentamatta jättäminen kaataa sitten aika paljon muuta luontoa Etelä-Suomesta, mutta ei taida kiinnostaa, kun se luonto voi aina häipyä, kunnes tulee se viimeinen elinpiiri. Onhan se tietty harrasteilmailu sellainen tuiki tärkeä harraste näin ilmastonmuutoksen aikoihin. Kyllä käy Helsingille kalliiksi törppö-Stubbi, Vapaavuori ajaisi jo päätetyt asiat läpi.
Malmin kenttä ei ole mikään ideaalinen paikka asuntorakentamiselle. Sen sijaan city-lenttokenttänä se on hyvä ja siinä olisi paljon kehittämispotentiaalia. City-kenttiä on monessa paikassa kuten Lontoossa, Pariisissa, Berliinissä, Singaporessa, Tukholmassa ja Reykjavikissa. Jos talous kehittyy toivotulla tavalla, lentäminen lisääntyy, eikä city-kenttää voi korvata jollain kaukana olevalla kentällä (jonka rakentaminen luultavasti maksaisi järjettömästi). Elävään kaupunkiin kuuluu mahdollisuus ilmailuun, veneilyyn ja golfaamiseen.
Jaakko. Malmin kentän sulkeminen mahdollistaa asuinrakentamista miljoona kerrosneliötä, arvoltaan 600 M€
Pystyisikö ilmailu rahoittamaan moisen maan hinnan. Jos ei, millä perustelet subvention?
Mukaillen kommenttia työmatka-ajoistaan huolestuneille kirkkonummelaisille kaupunkibulevardeista: Se on ihan veneen omistajan ongelma mitä se maksaa ja mitä se kestää, voitte valita lopettaa harrastuksenne jos ei enää kiinnosta harrastaa.
Yhtä hyvin voi kysyä, paljonko asuinrakentamista mahdollistaisi Helsingin Keskuspuiston maankäytön muuttaminen asuintonttimaaksi. Onko sekin “subventiota” puunhalaajille ja maastopyöräilijöille?
Itse en pidä järkevänä tämän kutsumista “subventoinniksi”; järkevä nimitys voisi olla “priorisointi”, josta toki on mielekästä keskustella.
Itse en harrasta ilmailua muuten kuin kaukaa ihailemalla, ja silti ajattelen että Malmin säilyttämisellä lentokenttänä on arvo sinänsä. Suurempi arvo kuin Keskuspuistolla: tällaisia kaupunki-ilmailukenttiä meillä on vain yksi, kun taas metsää on joka puolella maata vaikka kuinka paljon.
Voisiko Malmin kenttä toimia yhdellä kiitoradalla? Jo sillä saataisiin aika paljon maata rakennuskäyttöön. Lisäksi Airport City ‑ajatuksia on sovellettu ja suunniteltu sovellettavaksi monilla kansainvälisillä lentokentillä — eli rakennetaan lentokentästä kaupunkia. Vai ovatko suomalaiset normit sellaiset, että täällä sellainen ei onnistu?
Tarkoitin Airport Cityllä Aerotropolista
Ja vielä kun on niin, että mitä kallimmalla ne uudet asunnot onnistutaan myymään, sitä parempi kaikille. Tämä sillä edellytyksellä, että kalleutta ei tehdä niukkuudella pelaamalla.
Jos Helsinkiin rakennetaan vuoteen 2030 mennessä asuntoja 200 000 asukkaalle, niin homma on onnistunut sitä paremmin, mitä kalliimmalla nämä asunnot on saatu myytyä. Se on huonoin vaihtoehto, että tehdään halpoja asuntoja. Siitä hyötyvät varsin harvat, ja lisäksi saadaan seuraavaksi sadaksi vuodeksi huonoja asuntoja.
Paljonko siitä on kohtuullista maksaa subventiota?
Mitä ihmeen subventiota?
En ole kuullutkaan, että kaupunki subventoisi veneilijöiden terva‑, lakka- tai maalihankintoja. Kertoisitko vielä, mistä tuota tukea saa veneilijä hakea?
Malmin lentokenttäalue tuntuu olevan Helsingin tehokkaimmin kaavoitettavia alueita. Eikö sitä maata löydy muualtakin. 25 vuoden kulutua asioista voidaan ajatella toisin.
Niin Puu-Kumpula, tuo hirittävä slummi, piti joskus purkaa tehokkaamman rakentamisen tieltä…
Kannattaa luopua Östersundomista.Alueelle ei voi rakentaa tiivistä kaupunkia.Nyt on palanut 100milj. Ja tehty asunto kauppoja asukkaille annettu asumisoikeus ja nyt ne on vuokralla.…mitähän mätää vielä löytyy Östersundomin suunnittelusta.
“voitte valita lopettaa harrastuksenne jos ei enää kiinnosta harrastaa.”
No johan oli taas syvää älyä säkenöivä komentti. Tuolla, öhm, ‘logiikalla’ minäkin voisin ehdottaa, että rakennetaan Helsinki motareita ja parkkipaikkoja täyteen — ja koska pyöräily ei sitten oikein enää suju, niin te pyöräilijäthän voitte aina valita lopettaa harrastuksenne jos ei enää kiinnosta harrastaa. Miltä kuulostaa?
Meni kyllä aamukahvit väärään kurkkuun kun Hesarista selvisi Kepun suunnitelma estää asuntojen rakentaminen Helsinkiin, jotta maaseutu pysyisi asuttuna.
Valitettavasti tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten Kepu tulee Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua kuppaamaan. Vastahyökkäykseen on ryhdyttävä nyt! Helsingistä varastetaan verotuloja jo nyt 250 miljoonaa vuodessa muualle maahan kepulandiaan ja voitte olla varmoja, että summa ei Kepun valta-aikana tule pienenemään. Espoon ja Vantaan kuppaus siihen päälle.
Olen asunut Malmin kentän lähistöllä viimeiset 21 vuotta ja seurannut toimintaa siellä. Hiljaista on kuin hautausmaalla noin 300 päivää vuodessa. Kesällä laskuvarjohyppijät hiukan piristävät menoa. Kaiken kaikkiaan toiminta on täysin aneemista, muutaman sadan henkilön puuhastelua.
Helsinki-Vantaa on citykenttä. Käykääpä katsomassa miten alue on kehittynyt ja kehitys jatkuu vauhdilla. Malmista ei ikinä tule mitään syöttökenttää, koska Helsinki-Vantaa on niin lähellä Helsingin keskustaa ja kapasiteettia riittää ainakin 100 vuodeksi.
Malmi ei ole liikemiesten kenttä. Liikelentokoneet käyttävät Helsinki-Vantaata. Sieltä olen itsekin suihkarilla liikelennellyt.
Malmin kenttä on puhdas harrastekenttä + muutama pelastuslaitoksen kopteri. Ovatko harrastajat valmiita maksamaan kentästä noin 30 miljoonan vuosivuokraa + ylläpitämään rakennukset? Oletteko? Viiden prosentin tuottovaatimuksella laskettu vuokra.
Rakentaminen Malmin kentälle ei ole maaperästä johtuen sen kalliimpaa kuin muille uusille asuinalueille Helsingissä. Malmilla on jo kaikki oleellinen infrastruktuuri vieressä valmiina, mm. päärata asemineen, kauppakeskukset jne.
Taloudellisesti ja asuntopoliittisesti Malmin kentän asuinrakentaminen on Helsingin kaupungin kehityksen kannalta erittäin tärkeää, jos asuntojen hintakehitystä halutaan hillitä tarjontaa lisäämällä ja asuntopulaa helpottaa uudistuotannolla. Itselläni on kyllä jo iso talo ja sijoitusasuntoja, joten lisärakentamisen estäminen olisi etujeni mukaista. Siitä huolimatta Malmin kentällä pitää pikaisesti aloittaa asuntojen rakentaminen.
“että mitä kallimmalla ne uudet asunnot onnistutaan myymään, sitä parempi kaikille”
Paitsi sille velkaspedelle, joka mokomaan betonikuutioon haksahtaa. Ja sitten vielä osa porukasta kehtaakin kaakattaa, kuinka tiivistäminen on hyvästä, kun tarjonnan lisääminen laskee hintatasoa! Eli tästäpä johdankin sitten seuraavan lopputuleman:
1) Tiivistäminen laskee asuntojen hintoja.
2) Tiivistäminen nostaa asuntojen hintoja.
Mutta niin, tuollaisiahan nuo hihhulihommat juuri ovat. Väität näetsen sitä taikka tätä, niin teesejään et falsifioida voi, vaan kaikki jopa toisilleen vastakkaisetkin väittämät aina ja poikkeuksetta vain TUKEVAT ylhäältäannettuja uskonkappaleita. Voihan kyösti!
“markkinatalouden perusteet on hukassa pahemmin kuin Pohjois-Koreassa.”
No tietenkin lisääntynyt tarjonta näkyy — tai ainakin sen pitäisi näkyä — hintatasossa, mutta eiväthän ne rakennuskustannukset mitenkään toissijaisia kuitenkaan hinnanmuodostuksen suhteen ole. Et ehkä sitä kyllä väittänytkään, totta, mutta sellaisen kuvan tuosta nopeasti lukaisemalla kuitenkin herkästi sai.
Jos Östersundomin aluetta joudutaan vielä keventämään nykyisestä, on pakko harkita tarkkaan, kannattaako sinne ylipäänsä rakentaa metroa. Yksi mahdollisuus olisi, että metro rakennetaan, mutta lyhennetään laitureita.
No tästä oli kiva saada tarkempaa tietoa. Koska ja kuka on arvion tehnyt ja missä se olisi luettavissa?
Kiitos etukäteen.
Tällainen tieto on kaupunkisuunnittelulautakunnalle annettu virkavastuulla.
Huomisen lööppi: “Malmin kentän puolustajat ajavat keskuspuiston rakentamista”? Neljä jo kannatti 😉
Annan sinulle jotain, jota voit perustellusti yrittää falsifioida. Kolme skenaariota:
1. Ei rakenneta uusia asuntoja.
2. Rakennetaan 100 000 uutta asuntoa siten, että asunnot ovat mahdollisimman halpoja
3. Rakennetaan 100 000 uutta asuntoa siten, että asunnot ovat mahdollisimman kalliita (= ostajat ovat valmiita maksamaan niistä paljon).
Väitän:
* Alueen asuntojen hinta on alempi silloin, jos uudisrakentamista tehdään (2 ja 3 yllä), koska kysynnän ja tarjonnan laki laskee hintatasoa tarjonnan kasvaessa.
* Jos rakennetaan vain halpoja asuntoja (2), hyvien asuntojen hinta ei laske lainkaan, koska niissä tarjonta ei lisäänny.
* Jos rakennetaan sellaista, mitä ihmiset mahdollisimman paljon haluavat (3), kaikkien muiden asuntojen hinnat laskevat suhteessa, koska yläpäähän tuleva tarjonta valuu alaspäin muuttoketjuja pitkin.
Missä kohdassa olet eri mieltä mekanismista ja miksi?
Niin kauan kuin tonttimaan hinta on kaukana nollan yläpuolella, rakennuskustannukset ovat toissijaisia. Rakennusliike arvioi valmiiden asuntojen myyntihinnan, rakentamiskulut ynnä muut ja tontin hinnan. Asuntojen myyntihinta riippuu ostajien maksukyvystä, joten liikkuva osa on tontin hinta.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yksittäiskohteissa voisi pääkaupunkiseudulla ja jopa Helsingissä käydä niinkin, että rakennuskustannukset tekevät hommasta kannattamatonta. Näin voisi käydä vaikkapa silloin, kun maaperä on huonoa rakentamiseen ja sijainti vähemmän haluttu.
Rakentamisen hiljeneminen kertoo kuitenkin lähinnä siitä, että maanomistajat arvioivat tulevaisuuden näkymät sen verran paremmiksi, ettei kannata myydä. Maan hinta heittelee paljonkin suhdannesykleissä.
Asiaan voi oikeasti vaikuttaa vain parantamalla rakennusoikeuden saatavuutta. Konsteja on monia, voidaan tehdä rakentamattoman maan omistamisesta kallista, voidaan kaavoittaa enemmän, voidaan sallia suurempia rakennusoikeuksia.
jotta liikesuihkareilla kulkevat liikemiehet voivat hankkia talot sijoitusasunnoikseen ja vuokrata ne edelleen kaupungin asuntotukiasiakkaille?
Tarkoitan syöttökenttää, joka hoitaa lyhyitä reittejä lähikaupunkeihin, kuten Turku, Tallinna, Tampere ja Pietari. Lentoliikenne on monimuotoista, ei pelkästään Aasiaan ulottuvia kaukoreittejä. Suomen tilanne on huonompi kuin muualla Euroopassa, koska Suomea ei ole liitetty keski-eurooppalaiseen nopeiden junien verkkoon. Vaikka syöttöliikenne muualla Euroopassa siirtyy vähitellen osittain raiteille, Suomessa ei ole mahdollisuutta samaan.
Varmaan nuokin on tarvetta rakentaa aikanaan, mutta jos kuitenkin ensin keskityttäisiin Kehä I:n sisäpuolen rakentamiseen kaupunkimaisesti.
Miksi ruisrääkkä estää Östersundomin rakentamisen mutta käkkäräverkkokoi ei estä Malmin kentän rakentamista?
Niinpä. Fallkullasta oli juuri asukkaan viestiä, kun 10 vuotta vanhan kerrostalon perustukset olivat pettäneet siihen malliin että ulko-ovesta loppuivat säädöt. Tuo suolle halvalla rakentaminen on sama kuin laskisi housuihinsa pakkasella. Hetken lämmittää, mutta kulut tulevat kohta perästä.
Väite 600 miljoonan hyödystä on täysin absurdi. Toki projektin myyntiarvo voi olla sellainen, kun kentän lisäksi rakennetaan kaikki viheralueet ympäriltä, mutta silloin unohdetaan kulut. Eli jos infra maksaa 500 e/kem ja myynnistä saa 600 e/kem, maan todellinen arvo on siis vain 100 miljoonaa.
Käytännössä Malmilla ei tulla kuitenkaan pääsemään tuohon miljoonaan kemmiin, sillä alueella on todistetusti uhanalainen heinäkurppaa sekä ruisrääkkä, sarvipöllö, valkoselkätikka, pensastasku, pikkulepinkäinen, pikkutylli, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja kuovi. Käytännössä sinne jää siis väkisinkin tyhjiä niittyjä, joten puolet lienee todelliisuus. Ollaan siis 50 miljoonassa.
Tähän kun vielä huomioi kulujen jaksottumisen eli infra pitää rakentaa ensiksi. Projektista on silloin Helsingille pelkkää kulua ekat 10 vuotta ja mahdolliset voitot tulevat vasta lopussa, jos projekti etenee loppuun saakka. Käytännössä tullee kyykkäämään samaan tapaan kuin Kalasatama eli kulut jäävät, mutta tuottoa ei koskaan nähdä.
Ei vaan siksi, että Helsingissä on pula kohtuuhintaisista ja erityisesti pienistä asunnoista. Mikä sen parempaa, että tällaisia saataisiin olemassa olevien palvelujen ja loistavien kulkuyhteyksien äärelle.
Minun puolestani kaikki asumistuet voidaan ja tulisi lopettaa. Nekin vaikuttavat vuokria ja asuntojen hintoja nostavasti. Asumisen kustannusten nousu on yksi tekijä siinä sopassa, mikä on rapauttanut Suomen kilpailukykyä ja johtanut nykyiseen itseaiheutetun tuhon kierteeseen. Jos saataisiin niitä tarvittavia 20 m²:n yksiöitä ja 30 m²:n kaksioita (vapautus esteettömyys- ja keskikokovaatimuksista), niin pääkaupunkiseudun asumisongelmat alkaa ratkeamaan.
En ole polttamassa taloasi. Sen tekevät viran puolesta paikalliset vapaapalokunnat heti kun talosi arvo on kääntynyt negatiiviseksi kansalaisia vahingoittavan kiinteistö- ja aluepolitiikan takia.
Koko Östersundom pitäisi laittaa jäihin. Homma pitää funtsia uudestaan. Kansallispuistokin on vielä ihan palasina. Metroa ei pidä jatkaa ollenkaan ellei ole tiivistä asemanseutuasumista ensin kaavoitettuna.
Olin eilen koko kauniin päivän kikkailemassa Sipoonkorvessa, Genaträskin liepeillä.
Laiskana miehenä yritin tällä kertaa saada fillarin mahdollisimman lähelle järveä joten kiersin tylysti Storlidintielle vievän portin ja poljin tien loppuun.
Portti tiellä viittaa kyllä vahvasti yksityistiehen, mutta viime kesäisen Keravanjoki-kanjoniin tutustumisen yhteydessä piti perille päästäkseen kiertää samanlainen portti (sain tähän kehoituksen natiivilta kun en tohtinut portin kautta aluksi kulkea vaan koetin löytää vaihtoehtoisen reitin huonolla menestyksellä), joten ajattelin, että ehkä täälläkin on sama metodi käytössä.
Niin tai näin, ajattelin ettei tässä nyt suurta rikosta kuitenkaan olla tekemässä. Päätin tiedustella suhtautumista tien käyttöön tarkemmin jos joku tulee asiasta kyselemään. Yritän sitten vaikka päästä jonkinlaiseen sopimukseen. Kuvittelin, että pahinta mitä voisi tapahtua olisi, että joku toivottaisi helvettiin. Joten otin riskin.
Kyseinen tiehän jatkuu ikivanhana kärrypolkuna ties minne, mutta itse siis hylkäsin fillarin viimeisen talon kohdalla puron/ojan viereen, minkä jälkeen ylitin ojan ja suunnistin pelipaikalle.
Tuo on vähän hassu paikka kun Metsähallituksen kartalla juuri ko. tien päässä on n. 100x200 metrin alue rajattu kansallispuiston ulkopuolelle.
Voisi kuvitella, että random Sipoonkorvessa vierailevat saattaisivat aika helpostikin eksyä käyttämään vanhaa kärrypolkua joko koipia säästäkseen tai muuten vaan tutustumaan alueen vanhaan reitistöön tietämättä ettei läpikulku ole toivottavaa/sallittua.
Paluumatkalla kuitenkin ajattelin tsekata vanhan kärrypolun yhtäältä mielenkiinnosta toisaalta ajan säästämisenkin vuoksi.
Jos olisin osannut aavistaa mitä tuleman piti, olisin takuulla valinnut pitemmän kaavan reitin.
Päästessäni talon pihapiirin lähelle (oman tulkintani mukaan kärrypolku kulkee pihan viertä, siinä on jotain puskaa välissä) alkoi haukunta eikä mennyt kauaa kun sieltä jostain alkoi laukata saatananmoisen metelin säestämänä koiraa toisensa perään ottamaan selvää, että kuka tai mikä siellä pusikossa oikein ryskää.
Siinä tuli erittäin jännät paikat. Meni heittämällä top kakkoseen.
Paniikinomainen survival/ensireaktio oli yrittää hypätä vauhditta 2 metriä leveän puron/ojan yli vaikka tiesin etten siinä onnistuisi. Ja vaikka jonkin ihmeen kautta vastarannalle pääsisinkin koirat olisivat siinä vaiheessa joko jo perseessä kiinni tai odottamassa vastapäisellä penkalla hampaat terävinä…
Ei ollut edes mitään kättä pitempää mukana — saati jykevää oksaa välittömästi tarjolla — että olisi voinut luolamiesmäisesti yrittää jotenkin puolustaa henkikultaansa. Luultavasti uimapöksyjen heiluttaminen ei olisi aikaansaanut uikuttamisreaktiota ja välitöntä pakenemista mamin syliin…
Mahdollisesti sekin, että olisin yrittänyt puolustaa itseäni, olisi ollut koirille vain legitiimi osoitus siitä, että olen todellinen uhka joka pitää eliminoida ensi tilassa?
En tunne koirien sielunelämää. Olen itse enemmän kissaihmisiä. Harvemmin on tullut törmätyksi aggressiivisiin kissoihin. Aggrokoiriin useastikin elämäni aikana. Ja lehdistä saa säännöllisesti lukea kuinka koira on käynyt luonnossa liikkuvaan ihmiseen kiinni joko niin, että on ollut kokonaan irti tai omistaja ei ole kyennyt hallitsemaan koiraansa.
En sanoisi, että varsinaisesti koirapelokas olisin, mutta kyllä siinä aina vähän pientä jännitystä on ilmassa kun iso räksyttävä hurtta tulee liian liki.
Olen itse vähän sillä kannalla ollut, että korostuneen aggressiiviksi tiedetyt koirarodut olisi ehkä hyvä kieltää kokonaan tai ainakin niiden omistaminen pitäisi olla luvanvaraista (plus oikeaa näyttöä siitä, että omistaja todennäköisesti kykenee pitämään koiransa aisoissa kaikissa tilanteissa).
Nythän tilanne on kärjistetysti sellainen, että 50 kiloisella naisella on joku hemmetin iso dobermanni perheenjäsenenä ja/tai ns. tukena ja turvana. Itse olen noissa tilanteissä lähinnä kyllä huolissani omasta ja muiden turvallisuudesta.
Sen voi jokainen kuvitella kuinka hyvin ison koiran kiinni pitäminen onnistuu pienikokoiselta ihmiseltä kun tällainen koira saa päähänsä lähteä vaikka sitten ajamaan jotain jänistä takaa. Tuollaisissa tilanteissa moni raavas mieskin saa pidellä remmistä kiinni ihan tosissaan. Nähty on.
Vielä enemmän huolestuttaa silloin kun koiran omistajina näyttäisi olevan enemmän tai vähemmän “tiloissa” olevia ukkoja ja akkoja. Tai ihan vaan niitä tyyppejä jotka manageroivat koiriaan ns. by perkele.
On oikeastaan kummallista ettei koirien kouluttamista ole tehty pakolliseksi. Siinä olisi samalla hyvä mahdollisuus raakata kehityskelvottomat omistajat pois kuvioista.
No, joka tapauksessa oli melkoista piinaa yrittää pysyä rauhallisena, niin etteivät koirat saa yllykettä hampaiden käyttöön, mutta samalla kuitenkin pääsisin sen verran puskasta näkyville, että voisin tiedottaa talonväelle, että fillari olis tossa muutaman kymmenen metrin päässä…
Meni minuuttitolkulla ennen kuin saivat koirat — kaikki neljä identtistä isoa koiraa — komennetuksi takaisin sisälle.
Sinnikkäin niistä ei olisi malttanut luopua leikistä millään ja käytös vaikutti omaan silmääni siltä, että yksikin väärä liike minun suunnaltani ja koira tulkitsisi sen luvaksi käydä kimppuun.
Siinä vaiheessa kun talonväki ilmoitti, että nyt sopii mennä, niin en varsinaisesti jäänyt paikalla norkoilemaan. Suksin filon luokse, avasin lukot ja hyppäsin satulan selkään. Nostin vielä käden kiitokseksi/anteeksipyynnöksi. Ilahduttavasti pihalta tähän vastattiin. Suomalaiset ovat pääosin melko järkeviä ihmisiä.
Oma olotilakaan tuskin olisi taipunut kovinkaan rakentavaan keskusteluun. Basically I just wanted to get the hell out of there.
Täytyy todeta, että ei vastaaviin tilanteisiin kyllä osaa mitenkään varautua. Tiedän esimerkiksi periaatteessa, että miten pitäisi toimia jos sattuisi törmäämään esimerkiksi karhuun, mutta käytäntö vasta paljastaisi miten homma todellisuudessa menisi.
Luultavasti olisin paskan jäykkänä. Kuten nytkin.
Oli samaa fiilistä kuin olisi tullut jonkun susilauman yllättämäksi. Jos olisi jossain pöpelikössä niin pakkohan ne olisi yrittää tappaa (tai ainakin joku niistä, mieluusti alfauros tai muuten laumaa johtava yksilö) tai ainakin aiheuttaa niin paljon damagea, että luopuisivat intentioistaan.
Mutta tässä tilanteessa mä itse kyllä lähinnä valmistauduin kohtaamaan surkean kuoleman. 🙂
Iltapulu: “Koiralauma raateli miehen hengiltä Sipoossa”.
En missään tapauksessa haluaisi vahingoittaa yhtään kenenkään koiraa tai mitään muutakaan elikkoa. Mutta nämä nyt vaan on tällaisia fight or flight valintoja joita ei tehdä järjellä. Jos olisi ollut tilanne, ettei omistajia olisikaan — syystä taikka toisesta — ilmaantunut paikalle komentamaan koiria takaisin, niin varmaan sitä olisi ollut pakko yrittää saksia jotain oksaa irti ja tökkiä sillä laumaa loitommaksi. Luulen, että jälki olisi ollut aika rumaa.
Luultavasti somejulkisuudessa joku ääriperussuomalainen ilkamoisi, että näin käy kaikille kaupunkilaispelleille jotka eivät suostu kunnioittamaan ihmisten oikeutta yksityisyyteensä ja omaisuuteensa.
Long story short: en siis suosittele ketään käyttämään tätä nimenomaista reittiä mikäli Genaträskilla vierailu kiinnostaa (suosittelen Puroniityntietä kaikille niille jotka haluavat minimoida kävelyn). Rentouttavan uimatuokion jälkeen voi nimittäin tulla aika tukalat paikat.
Ikään kuin kruunuksi koiraepisodin jälkeen polkiessani Knutersintietä takaisin sivistykseen, bongasin kaverin ampumassa aseella pöpelikköön 10 metriä ajotieltä. Näin siis itäisen Uudenmaan kansallispuistossa. Varmaan hän ajatteli, että kovinkin hieno paikka harjoittaa tarkkuusammuntaa. Jos siellä joku cityspede sitten sattuisikaan samoamaan ja ottamaan luodin silmäänsä, niin omapa on häpeänsä?
Tossa vaiheessa mieli alkoi jo ravata ihan omia uriaan. Pian takaa ohittaa joku posse amerikkalaisella pickup truckilla (sellaisia meni oikeastikin ohi), pysäyttää tien viereen ja jää siihen venaamaan. Seuraavaksi mua ollaankin jo raahaamassa mettään raiskattavaksi: “Squeal like a pig!!”
Onneksi autosta nousi ulos vaan isä ja äiti tyttärensä kanssa… 😉
Kun nyt on ollut puhetta tästä jaosta maalaisiin ja kaupunkilaisiin, niin ei se kyllä ihan pelkästään keinotekoistakaan ole.
Emmä usko, että yhdellekään töölöläiselle esimerkiksi tulisi mieleenkään mennä keskuspuistoon ammuskelemaan asellaan like it was nothing.
Luulen, etten itse ainakaan ihan heti ole naamaani näyttämässä Sipoon pöpeliköissä. Tämänkertainen sipoolainen versio Syvän Joen tematiikasta tuntui vähän turhankin todenmukaiselta… 😉
Näihin tunnelmiin.
-allekirjoittanut (joka on vasta hiljalleen tokenemassa vaaleista)