Hyvinvointivaltion solakoittaminen

Mil­jar­di­en kestävyys­va­je pakot­taa miet­timää, mitä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ylipään­sä on enää pelastet­tavis­sa ja mikä on aivan pakko pelastaa.

Hyv­in­voin­ti­val­tio ei ole riip­pakivi, joka verot­taa talouden henki­hiev­eri­in. Maail­man men­estyvim­mät val­tiot ovat suureen julkiseen talouteen perus­tu­via hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tia. Pohjo­is­maat, Hol­lan­ti, Sak­sa ja Kana­da ovat kär­jessä kaikissa val­tioiden väli­sis­sä kauneuskil­pailuis­sa. Ne ovat myös kil­pailukykymittarei­den kär­jessä huoli­mat­ta korkeas­ta veroasteesta.

Onko hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tien val­it­sem­i­nen tehnyt kan­soista men­estyviä vai onko taloudelli­nen men­estys saanut rahaa riit­tämään myös kaik­keen kivaan?

Mon­et Lati­nalaisen Amerikan maat oli­vat selvästi Euroop­paa vau­raampia 1930-luvul­la. Ne val­it­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suurten tulo­ero­jen poli­ti­ikan. Euroop­palaiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat sen jäl­keen men­neet selvästi ohi.

Lati­nalaisen Amerikan maid­en pahin virhe oli opetuk­sen laimin­lyön­ti. Kansakun­ta saa koko kansan lah­jakku­us­re­servit käyt­töön­sä, kun kaikil­la on mah­dol­lisu­us koulut­tau­tua. Jos opin­tielle olisi ollut Suomes­sa yhtä vaikea päästä kuin vaikka­pa Argen­ti­inas­sa, moni suomen taloudel­lista men­estys­tä vauhdit­tanut huip­pukyky olisi pää­tynyt pitämään pizze­ri­aa kotikylässään.

Yhdys­val­lois­sa, jos­sa piti olla mah­dol­lista koho­ta juok­supo­jas­ta pääjo­hta­jak­si, sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on viime vuosikym­meninä hidas­tunut voimakkaasti. Nyky­isin koulu­tuk­sen taso ja määrä riip­pu­vat siel­lä van­hempi­en tulota­sos­ta, mikä merk­it­see val­tavaa kyky­jen haaskaus­ta. Maan pelas­tus on aiv­o­tuon­ti. Kiinan myy­dyin tietokir­ja viime vuon­na käsit­teli sitä, miten saat laps­esi amerikkalaiseen huippuyliopistoon.

Riit­täisikö tasa-arvoinen mah­dol­lisu­us koulu­tuk­seen, vai tarvi­taanko men­estyk­seen muitakin hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan piirteitä? Koulu on hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan tärkein osa, mut­ta se ei riitä. Suuret tulo­erot eivät edis­tä vaan hidas­ta­vat talouskasvua. Köy­hyys tuot­taa työt­tömyyt­tä, kos­ka köy­hän ener­gia ja osaami­nen keskit­tyvät mar­gin­aalis­sa elämiseen. köy­hyy­den kanssa kamp­pail­e­va ei opi eikä ope­ta lap­silleen taito­ja, joi­ta tarvi­taan työelämässä.

Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta ei siis kan­na­ta luop­ua, mut­ta emme me tätä sanom­al­la pääse eroon kestävyys­va­jeesta. Olem­meko Titanicin kan­nel­la julis­ta­mas­sa, että laivan uppoami­nen on väärin sen sijaan, että hakeu­tu­isimme pelastusveneille?

= = =

Julk­isu­u­teen on vaa­dit­tu leikkaus­lis­to­ja. Jos poti­laal­la on yli­pain­oa, lääkäri ei suosi­ta raa­jan amputoimista, vaik­ka paino sil­lä kyl­lä lask­isi. Mei­dän on tehtävä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nas­ta kus­tan­nuste­hokkaampi. Se edel­lyt­tää yhteiskun­nal­lista insinööritaitoa.

Päi­hdeäi­tion­gel­ma on esimerk­ki yhteiskun­nal­lisen insinööri­taidon puut­teesta. Päi­hdeäid­it syn­nyt­tävät vuosit­tain sato­ja äidin alko­holinkäytön peru­ut­ta­mat­tomasti vau­ri­oit­ta­maa las­ta. Uno­htakaamme inhimilli­nen kär­simys ja ajatelka­amme vain rahaa. Yksi vam­mautet­tu lap­si merk­it­see yhteiskun­nalle varovais­es­tikin lask­ien keskimäärin 400 000 euron kus­tan­nuk­sia. Vuodessa yhteiskun­nalle syn­tyy siis sato­jen miljoonien kus­tan­nuk­set. Olisi erit­täin kan­nat­tavaa hoitaa päi­hdeäite­jä niin, että lapset syn­tyvät ter­veinä, mut­ta tähän ei rahaa riitä. Päi­hdeäid­it ovat räikeä esimerk­ki epära­tionaalis­es­ta päätök­sen­teosta, mut­ta ongel­ma on laajempi.

Ajatelka­amme, että on valit­ta­vana kak­si yhtä arvokas­ta sosi­aal­ista päämäärää, joista toinen on pelkkä meno, mut­ta toinen mak­saa itsen­sä kohtu­ua­jas­sa takaisin. Moni sanoo, ettei val­in­taa voi tehdä täl­lä perus­teel­la. On pakko voi­da, sil­lä eihän jälkim­mäi­nen kohde tosi­asi­as­sa mak­sa mitään. Sosi­aalipoli­ti­ikas­sa on opit­ta­va ajat­tele­maan kustannustehokkuutta.

Liit­tyy päi­hdeäitei­hin muu­takin. Yhteiskun­ta voi käyt­tää pakkokeino­ja, jos äiti pahoin­pitelee syn­tynyt­tä las­ta, mut­ta syn­tyvän lapsen suo­jelemisek­si äitiä ei voi määrätä pakko­hoitoon. Syynä on juridi­nen umpiku­ja. Mitä tapah­tu­isi abort­ti­lain­säädän­nölle, jos sik­iön ja äidin ihmisoikeudet rin­nas­tu­isi­vat toisi­in­sa? Juris­tit ovat ratkaisseet asian syn­tyvän lapsen tap­piok­si. Ei pitäisi olla vaikea­ta säätää, että lap­si, jon­ka äiti on päät­tänyt syn­nyt­tää, rin­nas­tuu oikeuk­sil­taan äiti­in­sä. Tämä ei tarkoit­taisi, ettei ehkäisyä saisi har­joit­taa tai pien­tä sik­iötä abor­toi­da, vaik­ka molem­mat merk­it­sevät menetet­tyjä elämiä.

Sosi­aalipoli­ti­ik­ka on liikaa juridi­ikkaa ja liian vähän talouspolitiikkaa.

= = =

Voisi myös ottaa mallia Aasian nou­se­vista talouk­sista, jot­ka rak­en­ta­vat yhteiskun­taa puh­taal­ta pöy­dältä. Sin­ga­pores­sa osa veroista mak­se­taan henkilöko­htaisille sosi­aal­i­tileille. Niistä mak­se­taan ter­vey­den­hoito ja mon­et sel­l­aiset sosi­aalietu­udet, joista meil­lä vas­taa val­tio tai kun­ta. Jos tilil­lä on rahaa työu­ran lopus­sa, säästyneet rahat siir­tyvät kas­vat­ta­maan eläket­tä. Sairaalan ovelta ei kään­nytetä, vaik­ka tili on tyhjä. Sil­loin kulut mak­saa val­tio. Tämä nerokas sosi­aa­li­nen inno­vaa­tio alen­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi. Tulon­si­ir­roista suurin osa on tulon­si­ir­to­ja itseltä itselle; yhteiskun­nan kas­san kaut­ta elin­vai­heelta toiselle. Kun raha on omaa, sitä ei ylikäytä tai tuh­laa niin kuin jos raha tulisi valtiolta.

Tähän on help­po vas­ta­ta luet­tele­mal­la, mitä euroop­palaisille arvoille vierai­ta piirteitä Sin­ga­pores­sa on. Ei ruu­vimeis­seliäkään kan­na­ta vas­tus­taa työkalu­na sil­lä perus­teel­la, että sil­lä voi rak­en­taa vaik­ka kaa­sukam­mioi­ta keskitysleirille.

.… .

Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma ‑artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä

67 vastausta artikkeliin “Hyvinvointivaltion solakoittaminen”

  1. Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on nimeno­maan riip­pakivi jon­ka ensim­mäi­nen ole­mas­saolon oikeu­tus on verotus.

  2. Suomen koul­u­laitos on yksi maail­man epä­tasa-arvoisim­mista äidinkie­len osaamista mitat­taes­sa. Äidinkie­len osaami­nen taas ennus­taa hyvin muu­ta koulus­sa pär­jäämistä. Asi­as­ta vain ei tiede­tä tai sitä ei pide­tä tärkeänä, kos­ka kär­si­jät ovat poikia. 

    OECD:n mukaan miesten ja nais­ten elämän­laadun ero on suurin juuri Suomes­sa, Ruotsin ja vähän yllät­täen USA:n ohel­la. On monia tren­de­jä, jot­ka tule­vat kas­vat­ta­maan eroa ja luo­maan syr­jäy­tynei­den miesten alakult­tuure­ja. Suuri ongel­ma, joka ei kiin­nos­ta paljon ketään.

    Min­ulle kävi niin, että päätin vih­doin lopet­taa Hesarin päivit­täisien lukemisen, kun suo­ma­laista koulua kut­sut­ti­in taas ker­ran poikkeuk­sel­lisen tasa-arvoisek­si. Ajat­telin, että kan­nat­taako todel­la käyt­tää joka päivä aikaa omi­tu­isi­in, todel­lisu­u­den päälaelleen kään­tävi­in myyt­tei­hin perehtyäkseen.

  3. Men­estyk­semme avain ovat suurem­mat tulot tuotan­toa uud­is­ta­mal­la. Osmo esit­ti perustel­tu­ja kor­jaus- ja säästöko­htei­ta ja minä jatkan.

    Säästöistä ja velan­oto­s­ta ei kuitenkaan ole apua eikä niille sitä pait­si tule lop­pua, jollei kor­ja­ta tulop­uol­ta. Työn­tek­i­jöistäkään ei ole pulaa, mut­ta työvoiman lisäämi­nen purkaisi palkanko­ro­tu­s­painei­ta kaut­ta koko yhteiskun­nan. Näin­hän työperäisen maa­han­muu­ton kas­vat­tamis­vaa­timus­taan perustel­e­vat Anders Borg ja Juhana Var­ti­ainen. Kuitenkin palkko­jen alen­t­a­mi­nen toisi sekin vain lyhy­taikaista lohtua, kos­ka sil­loin liian moni työ­nan­ta­ja jatkaisi ilman uud­is­tuk­sia. Väli­aikaista apua antaa myös sel­l­ainen elinkeino­tu­ki, jon­ka tarkoi­tus on tur­va­ta työ­paikko­jen säi­lymi­nen. Sel­l­aisen avul­la sin­niteltäisi­in ilman kan­nat­tavu­ut­ta paran­tavia uud­is­tuk­sia ja näin yri­tyk­set menet­täi­sivät lop­unkin kilpailukyvystään.

    Ratkaisu ovat uusien inno­vaa­tioiden jatku­va käyt­töönot­to. Kil­pailukyvyn perus­ta on nimen omaa työn­tek­i­jöi­den kor­vaami­nen uusien menetelmien ja raa­ka-ainei­den, uuden­lais­ten konei­den, tehokkaam­man ener­giankäytön ja ener­giantuotan­non, koulute­tum­man työvoiman, pitem­mälle vie­dyn automaa­tion, uuden ajat­telun ja muiden inno­vaa­tioiden avulla.

    Per­in­teinen työl­lisyyspoli­ti­ik­ka ei voi toimia. Nimit­täin teol­lisu­u­den elpymi­nen ei sinän­sä paran­taisi työl­lisyyt­tä, kos­ka kan­nat­tavu­u­den kohen­tu­mi­nen on aina ollut seu­raus­ta onnis­tuneista inno­vaa­tioista, joiden ansios­ta aikaisem­paa enem­män tai parem­paa tuote­taan vähem­mäl­lä työ­panok­sel­la. Enää kadon­nei­den teol­lis­ten työ­paikko­jen tilalle ei syn­ny uusia edes nousukausi­na niin paljon, että ne riit­täi­sivät kor­vaa­maan menetetyt. 

    Puut­tuvat työ­paikat on saata­va palveluista, vaik­ka myös siel­lä inno­vaa­tiot kar­si­vat työn­tek­i­jöitä. Palve­lut on kus­tan­net­ta­va pääosin vien­nistä saatavil­la tuloil­la, siis voit­toa tuot­tavia yri­tyk­siä verot­ta­mal­la. Sitä kaut­ta myös koti­mainen ostovoima voi kas­vaa ter­veel­lä tavalla.

    Maamme kil­pailukyky ei lamaan­tunut liial­li­sista palkanko­ro­tuk­sista eikä ainakaan yri­tysveroista. Mon­en yri­tyk­sen kohdal­la ei raha­pu­la ole rajoit­tanut investoin­te­ja, vaan se että rahat eivät ohjau­tuneet uud­is­tuk­si­in. On tarpeek­si näyt­töä, että rom­ah­dusvuo­den 2008 jäl­keen, jol­loin kil­pailukykymme lakkasi kas­va­mas­ta, usea yri­tys on jakanut omis­ta­jilleen suuria osinko­ja ja mui­ta etu­ja sekä rahaa häipyi veroparati­isien uumeni­in. Uut­ta on pakko kehit­tää jatku­vasti tai muuten kil­pail­i­jat kas­vat­ta­vat etu­matkaa ja uusia kil­pail­i­joi­ta menee ohi. Jollei pelkkä porkkana houkut­tele, on vuorineu­vok­sillekin tohdit­ta­va tar­jo­ta keppiä.

  4. Päi­hdeäidin pakko­hoito ‑esimerkkisi pitäisi paikkansa jos kykenisimme ennakol­ta tun­nista­maan ne lapset, joista tulee päi­hde­vam­maisia. Ensik­si ongel­mana on se, että iso osa päi­hde­vam­moista on jo syn­tynyt ennen, kuin päi­hdeäidin raskaus on tunnistettu.

    Äidin päi­h­teenkäytön ris­ki on tilas­tolli­nen ja määräsi­don­nainen. Mon­tako päi­hdeäi­tiä saa (ja kan­nat­taa) pakko­hoitaa yhden päi­hde­vam­mau­tu­misen estämiseksi ?

  5. Hyvä kir­joi­tus Osmolta!

    Laivan kapteenin on muodostettava/saatava haverin sattues­sa oikea tilan­neku­va, mut­ta sen jäl­keen tai joskus jo sitä ennen, jos tilanne jo niin vaatii, tarvi­taan päätös ja välit­tömät toimenpiteet. 

    Jos vuo­to ei ole liian suuri, saat­taa laivan pelas­tamisek­si riit­tää, kun­han saadaan kaik­ki väki ensin “kan­nelle” ja sit­ten riit­tävän mon­ta “pump­pui­hin”. Mah­dol­lisuuk­sien mukaan voidaan ehkä joskus pump­pu­ja käytet­täessä samaan aikaan vuo­to­ja ainakin osin tukkia ja niiden vaiku­tuk­si­akin raja­ta. Muitakin toimen­piteitä saate­taan joskus tarvita.

    Titan­ic’in tapauk­ses­sa oli se paha ongel­ma, että vuodon rajaami­nen ei ollut laivan rak­en­teen ja vahinko­jen laa­ju­u­den takia mah­dol­lista. Se pysyi kuitenkin pystyssä, jol­loin edes osa matkus­ta­jista saati­in pelastettua.

    Laivaa ei pidä päästää kallis­tu­maan liiak­si, sil­lä sil­loin on kulku laivas­sa ja sen toim­intakyvyn säi­lyt­tämi­nen vaikeam­paa. Kaiken aikaa kallis­tu­vaan ja vajoavaan laivaan syn­tyy uusia vuo­to­ja vielä lisää. 

    Ylilas­tauk­sen tai lastin­si­ir­tymän tapauk­ses­sa voi joskus olla tarkoituk­seno­maista pelas­taa lai­va hylkäämäl­lä, ei lai­va, vaan vain se osa (kansi-)lastista, joka suurim­man vaaran (liian suuren kallis­tu­man, vuodon ja kaa­tu­misen muo­dos­sa) ehkä aiheut­taa. Vas­taavasti voidaan myös hyv­in­voin­ti­val­tio “pelas­taa”, kun pide­tään huoli pump­pu­jen toimin­nas­ta, siis myös pump­paa­jista, sekä siitä, että ylimääräistä tai “val­ti­o­laivaa” liiak­si kallis­tavaa las­tia ei lai­va enää kan­na. Ylimääräiset vuodot tulee tukkia!

    Minkä vuo­den tilanteeseen pitäisi “peru­ut­taa” (lak­isääteis­ten etu­jen ja velvoit­tei­den kus­tan­nusten sekä vero­jen) osalta, jot­ta maamme (ja sen kun­tien) tila saataisi­in jälleen oikaistua vakaak­si? Taka­pakkia ei ehkä pitäisi suositel­la, mut­ta jos nyky­menoon ei ole varaa, on jostakin pakko tin­kiä. Ei heit­tämäl­lä laidan yli pumput ja pump­paa­jat, tai vuo­to­jen paikkaa­jat, vaan ain­oas­taan sen ylilas­tauk­sen tai liial­lisen kallis­tu­man aikaansaa­ma osa kuormasta. 

    Jos joku “puo­li­ap­inan var­joku­va” saisi päähän­sä ehdot­taa laivan kaikesta pain­o­lastista luop­umista, hän ei tai­da tietää, että se (jos sitä siel­lä laivan kak­sois­po­h­jas­sa on) aut­taa yleen­sä pitämään laivaa nimeno­maan pystyssä!

  6. otta­mat­ta kan­taa tois­taisek­si puoles­ta eikä vas­taan sosi­aal­i­tileistä. yhdestä asi­as­ta pitää olla tarkasti tiedossa.

    pere­hdyin hil­jat­tain sin­ga­poren eläke­jär­jestelmään jos­sa henkiöko­htaiselle tilille lasken­nal­lis­es­ti säästetään ns rahaa joka sit­ten saadaan eläkepäiv­inä. ongel­ma on siinä että ns raha tilil­lä on sin­ga­poren val­tion eri­ty­isiä velka­pa­pere­i­ta joi­ta ei voi edes markki­noil­la myy­dä. vähän niin kuin usa:n social secu­ri­ty trust fund. sanoen asian toisin pelkkiä sin­ga­poren val­tion lupauk­sia joskus tule­vaisu­u­teen. käytän­nössä voidaan sanoa että sin­ga­poren eläke­jär­jestelmä toimii suo­ril­la rahan­si­ir­roil­la nuo­ril­ta van­hoille. jos­sa eläke riip­puu näen­näi­sistä sijoituksista.

    luul­tavasti sosi­aal­i­tileis­sä rahat ovat ns sijoitet­tu samal­la taval­la ja ovat näin ollen näen­näisiä. jol­loin sosi­aali tileistä tulee vain lasken­nal­lisia tile­jä. toimien suo­ril­la rahan siir­roil­la mak­su­ista tai veroista.

    jos sosi­aali tile­jä ote­taan käyt­töön pitäisi tehdä selkeä ero näen­näis­ra­halle ja oikeille sijoituk­sille. kansalaisia pitäisi infor­moi­da minkälaista rahaa siel­lä on.

    näen­näis­ra­ha jär­jestelmälle on omat perustelun­sa mut­ta jos on henkilöko­htaisia tile­jä ihmiset olet­taa enim­mäk­seen niis­sä ole­van oikei­ta sijoituksia.

    suomen val­tion vel­kalu­pauk­set ei min­un mielestä ole sijoituksia.

  7. Päi­hdeäidin omas­ta suus­ta kuul­tua: raskaak­si tulem­i­nen paran­taa rajusti päi­hdeon­gel­maisen naisen elämän­laat­ua. Pide­tään kuin piis­paa pap­pi­las­sa “lapsen edun” takia. Raskaana juop­po nainen on yhteiskun­nan silmis­sä kuningatar, jon­ka eteen tehdään kaik­ki kyse­lemät­tä. Muuten sys­tee­mi on tavat­toman tyly.

    Kysyin asi­aa alal­la työsken­televältä kaver­il­tani, ja pitää kuulem­ma tasan paikkansa, ja kaik­ki asianomaiset molem­min puolin tietävät sen tarkkaan. 

    Jär­jestelmä yrit­tää tar­jo­ta ehkäisyä ja naiset tietävät itsekin vas­tu­ut­to­muuten­sa, mut­ta houku­tus on usein liian suuri.

    Eri­tyisk­oul­u­laisen kas­vatuk­seen tuskin tuo 400 000 riit­tää alku­unkaan. Ammat­ti­laiset ker­to­muk­set kuluista ylit­tävät aina veikkauk­seni. Eri­tyis­es­ti epä­suo­ria kulu­ja on val­tavasti. Tuot­tavaa kansalaista oppi­laista tulee tuskin yhdestäkään oppi­laas­ta. Hyvä jos saadaan jostakus­ta estet­tyä tule­mas­ta taparikol­lista tai päihdeäitiä.

    Ongel­ma on, että sitä saa mis­tä mak­saa. Yhteiskun­ta kan­nus­taa kaikkein eniten van­hem­mik­si siihen kaikkein soveltumattomimpia.

    Tässä on sel­l­ainen filosofis-lasken­nalli­nen ris­tiri­ita, että sosi­aalipoli­ti­ikas­sa olisi yleen­sä tehokkain­ta mak­saa kaik­ki mukise­mat­ta ja kyykyt­tämis­es­tä on hait­taa kaikille osa­puo­lille, mut­ta toisaal­ta kon­trafak­tu­aalises­sa maail­mas­sa on vaikea arvioi­da, mil­laisia kan­nustei­ta luodaan.

  8. Hyvä kir­joi­tus. Mei­dän ensi sijainen kansalli­nen ongel­ma on kuitenkin euro ja oman rahapoli­ti­ikan sekä hin­tak­il­pailukyvyn mene­tys. Ratio­naalises­sa maail­mas­sa luovut­taisi­in eurosta, otet­taisi­in alkuisku vas­taan, ja jatket­taisi­in matkaa. Sen sijaan meil­lä höpötel­lään sotes­ta, maa­han­muu­tos­ta, eläke­jär­jestelmästä jne. Talo on ilm­i­liekeis­sä, mut­ta per­heen pää desin­fioi ves­san­pönt­töä. Voi meitä.

  9. Voisi myös ottaa mallia Aasian nou­se­vista talouk­sista, jot­ka rak­en­ta­vat yhteiskun­taa puh­taal­ta pöy­dältä. Sin­ga­pores­sa osa veroista mak­se­taan henkilöko­htaisille sosi­aal­i­tileille. Niistä mak­se­taan ter­vey­den­hoito ja mon­et sel­l­aiset sosi­aalietu­udet, joista meil­lä vas­taa val­tio tai kun­ta. Jos tilil­lä on rahaa työu­ran lopus­sa, säästyneet rahat siir­tyvät kas­vat­ta­maan eläket­tä. Sairaalan ovelta ei kään­nytetä, vaik­ka tili on tyhjä. Sil­loin kulut mak­saa val­tio. Tämä nerokas sosi­aa­li­nen inno­vaa­tio alen­taa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kus­tan­nuk­sia merkit­tävästi. Tulon­si­ir­roista suurin osa on tulon­si­ir­to­ja itseltä itselle; yhteiskun­nan kas­san kaut­ta elin­vai­heelta toiselle. Kun raha on omaa, sitä ei ylikäytä tai tuh­laa niin kuin jos raha tulisi valtiolta.

    Ehtisiköhän joku puolue tai kansane­dus­ta­jae­hdokas julis­tau­tua aja­maan tätä. Vielä olisi täältä vähän aikaa yksi ääni jaossa.

  10. Onko ‘sosi­aal­i­tilien’ eli siis yhteiskun­nan ylläpitämien henkilöko­htais­ten ter­vey­den­huol­lon menotilien hyödyl­lisyy­destä tehty todel­lisia tutkimuk­sia? Oikeis­to­laisen ide­olo­gian val­os­sa niiden oikeu­tus on itses­tään selvää: Jokainen on yksin vas­tu­us­sa omas­ta elämästään ja on siis kohtu­ullista, että jokainen mak­saa omat laskun­sa. Ne ovat myös kan­nus­tava­ia, kos­ka itses­tään huole­hti­va saa myöhem­min itse käyt­tää säästyneet menot. Miten ihmiset oppi­si­vat teois­taan, elleivät itse saa naut­tia niiden hedelmistä — makeista tai katkerista?

    Todel­lises­sa elämässä henkilko­htais­ten ter­veystilien vaiku­tuk­set eivät kuitenkaan ole aina kohtu­ullisia. Ihmiset eivät aloi­ta elämään­sä samal­ta lähtölin­jal­ta: Jokaisel­la on eri­laiset geen­it ja eri­lainen kasvuym­päristö. Jos sairaudet tai ter­veysongel­mat ovat selvästikin perua tek­i­jöistä, joi­hin yksilön omat valin­nat eivät ole voineet vaikut­taa, onko henkilöko­htaisen tetveystilin tyh­jen­tämi­nen kohtu­ullista? Eikö se pikem­minkin ole jo lyö­dyn lyömistä? 

    Henkilöko­htais­ten ter­veystilien ensim­mäi­nen ongel­ma siis on, että ne eivät ole oikeu­den­mukaisia tai kan­nus­tavia niiden sairauk­sien tai ter­veysongelmien kohdal­la, jot­ka eivät ole seu­raus­ta henkilöko­htai­sista valin­noista. Kuin­ka suuri pros­ent­ti ter­vey­den­huol­lon menoista johtuu ihmis­ten henkilöko­htai­sista valin­noista? Keuhkosyöpä on hyvä esimerk­ki sairaud­es­ta, joka olisi useim­miten väl­tet­tävis­sä kun­han ei tupakoi. Toisaal­ta jopa tässä tapauk­ses­sa on niitä onnet­to­mia, jot­ka eivät ole koskaan tupakoi­neet, mut­ta ovat silti sairas­tuneet keuhkosyöpään. Henkilöko­htainen ter­veystili tyh­jenisi tässäkin tapauk­ses­sa — kos­ka hän­tä ‘kan­nuste­taan otta­maan vas­tu­u­ta omas­ta elämästään’?

    Henkilöko­htais­ten ter­veystilien on tarkoi­tus vähen­tää ter­vey­den­huol­lon meno­ja ja se toimii ainakin lyhyel­lä tähtäimel­lä, jos ter­vey­den­huol­lon palvelu­ja käytetään vähem­män. Posi­ti­ivi­nen seli­tys sille olisi, että ihmiset pitävät parem­min itses­tään huol­ta kun ovat taloudel­lises­sa vas­tu­us­sa ter­vey­den­huoltomenois­taan. Negati­ivi­nen seli­tys olisi, että ihmiset ovat keskimäärin yhtä ter­veitä tai sairai­ta, mut­ta eivät käy lääkäril­lä yhtä usein, kos­ka joutu­vat ‘mak­samaan’ siitä. ‘Turhat’ käyn­nit vähenevät — ja ‘turhu­u­den’ tuo­mareina toimi­vat asi­akkaat itse, jot­ka siis eivät ole lääkäre­itä. Täl­lä voisi olla myös negati­ivia vaiku­tuk­sia, jos vai­va olisi ollut sel­l­ainen, että sen olisi voin­ut hoitaa parem­min ja edullisem­min aikaisem­min kuin myöhemmin.

    Mitä pitää sisäl­lään ‘ter­veel­liset elämän­ta­vat’? Tämä on tärkeä kysymys, kos­ka ottaes­saan enem­män vas­tu­u­ta omas­ta elämästään yksilön tulee tehdä ter­veel­lisiä val­in­to­ja ja vält­tää epäterveellisiä.

    Ensim­mäi­nen ehto henkilöko­htaiselle vas­tu­ullisu­udelle on, että yksilö tietää, mikä on ter­veel­listä ja mikä epäter­veel­listä. Lop­pu­jen lopuk­si aika har­va val­in­ta on yksiselit­teis­es­ti hyvä tai huono. Tupakoin­ti ja ylen­syön­ti ovat huono­ja nykyti­etämyk­sen mukaan. Alko­holi on huonok­si mikäli sitä käyt­tää liikaa. Liikun­ta on hyväk­si kun­han se on kohtu­ullista eikä loukkaan­tu­misen ris­ki ole suuri. (Henkilöko­htais­es­ti uskon myös, että liikun­nan ja ter­vey­den kor­re­laa­tion takana on ainakin yhtälail­la se, että sairaat eivät liiku kuin se, että liikku­vat eivät sairas­tu.) Ham­paiden sään­nölli­nen har­jaami­nen taitaa olla kaikkein selvim­min myön­teisiä val­in­to­ja. Mut­ta tämän jäl­keen onkin jo vaikea sanoa var­muudel­la, mitä yksilön tulisi vali­ta tai vält­tää. Tulisiko vält­tää ras­vaa, vai ken­ties sok­e­ria? Juo­ma­l­la maitoa vält­tää osteo­poroosia — vai vält­tääkö? Onko kala ter­veel­listä, vaik­ka siinä olisi myrkkyjäkin? Lop­ulli­nen vas­taus riip­puu voidaan usein antaa vas­ta jäl­keen­päin kun tiede­tään mihin yksilö sairas­tui — ja siinä vai­heessa on liian myöhäistä edel­lyt­tää vas­tu­unot­tamista sairastumisesta.

    Har­jaa ham­paat ja liiku sään­nöl­lis­es­ti kohtu­udel­la. Siinä taitaa olla paras posi­ti­ivi­nen ohjen­uo­ra henkilöko­htaisen ter­veystilin pitämisek­si täytenä. Saako ter­veystilin sal­do ja toiveet sen käyt­tämis­es­tä vuosikym­me­nien päästä sit­ten ihmiset liikku­maan vähin­tään pari ker­taa viikos­sa? Itse epäilen har­van ihmisen ole­van sel­l­ainen homo eco­nom­i­cus, että kaukana häämöt­tävä raha­palk­in­to toimisi kan­nus­ti­me­na. Parem­min raha motivoisi, jos sen saisi välit­tömästi liikun­ta­suorituk­sen yhtey­dessä. Liikku­maan voidaan muutenkin kan­nus­taa tehokkaam­min muil­la keinoin, esimerkik­si kaupunkisu­un­nit­telul­la, koul­uli­ikun­nal­la sekä inte­groimal­la sei­somista ja käve­lyä työpäiviin.

    Ter­vey­destään huole­hti­van tulisi vält­tää tupakoin­tia, likaa alko­ho­lia ja ylen­syön­tiä. Tietämät­tömyy­teen ei kukaan voi vedo­ta näi­den kohdal­la, mik­si sit­ten ihmiset eivät vältä näitä jo nykyään? Luulisi ter­vey­den itsessään ole­van sel­l­ainen palk­in­to, että näitä kan­nat­taa vält­tää. Toisiko vuosikym­me­nien päästä mah­dol­lis­es­ti nau­tit­ta­va raha­palk­in­to sel­l­aisen ylimääräisen kan­nus­ti­men, että sätkä jäisi sytyt­tämät­tä, pul­lo korkkaa­mat­ta ja makkarat kau­pan lihaosas­tolle? Kun tekee jotakin tois­tu­vasti, vaik­ka tietää — ainakin suurim­man osan ajas­ta — ettei se ole itselle hyväk­si, sitä nimitetään addik­tiok­si. En usko, että addik­tioiden hoi­dos­sa on saavutet­tu minkään­laista men­estys­tä kaukaisil­la raha­palkin­noil­la — siitä syys­tä en usko myöskään, että henkilöko­htaiset ter­veystilit toimi­si­vat kan­nus­tim­i­na. Tupakan ja alko­holin saatavu­us tässä ja nyt ovat merkit­tävämpiä tek­i­jöitä tule­vien tupakoit­si­joiden ja alko­holistien syn­nylle. (Toivon myös, että addik­tioi­hin liit­tyviä aivokemi­al­lisia muu­tok­sia opi­taan hoita­maan nyky­istä parem­min lääkkeillä.)

    Sosi­aal­i­tilien tuo­maa todel­lista säästöä voisi arvioi­da ynnäämäl­lä yhteen kaikkien sel­l­ais­ten sairauk­sien ja loukkaan­tu­mis­ten osu­us nyky­i­sistä ter­vey­den­huol­lon menoista, joiden voisi olet­taa vähen­tyvän sosi­aal­i­tilin tuo­man kan­nustin­vaiku­tuk­sen joh­dos­ta. Luulisin, että todel­li­nen säästö olisi huo­mat­tavasti vähäisem­pi kuin oikeis­to­laisen ide­olo­gian val­os­sa voisi kuvitella.

    Jos sairauk­sia voisi vält­tää tehokkaasti ter­veel­lisil­lä elämän­tavoil­la, ei niitä olisi nytkään siinä määrin kuin niitä on. Mil­lä vältät reuma­tismin, pso­ri­ak­sen, MS-taudin, ALS:n? Mil­lä A‑tyypin dia­betek­sen, Crohnin, Parkin­sonin tai Alzheimerin taudin?

    Vas­tu­ullisu­u­den pain­ot­tamisel­la voidaan myös luo­da turhaa syyl­lisyyt­tä. Ystäväni toivut­tuaan jos­sakin määrin skit­sofre­ni­as­ta etsi syitä sairas­tu­miselleen omas­ta toimin­nas­taan ja luon­teestaan. Ikään kuin se olisi olisi seu­raus jois­takin vääristä valin­noista — ja maail­mas­sa aina saa sitä mitä tilaa. Onnek­si sen­tään ei ollut tyhjä sosi­aal­i­tili odot­ta­mas­sa todel­lisu­u­teen palaavaa ystävääni.

  11. J:
    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on nimeno­maan riip­pakivi jon­ka ensim­mäi­nen ole­mas­saolon oikeu­tus on verotus. 

    Niin­pä.
    Tosin ei liene mon­takaan esimerkkiä val­tioista, jois­sa ei olisi verotusta.
    Suomen öljy­varat ovat valitet­ta­van niukat.

  12. Oikeas­t­aan kaik­ki eläke­jär­jestelmät perus­tu­vat siihen että pas­si­iviväestö saa osu­u­den tuotan­toon osal­lis­tu­vien tuo­tok­sen arvos­ta. Tuo osu­us voi perus­tua tulon­si­ir­toi­hin tai omaisuustuloihin.

    Kansan­talouden tilin­pidos­sa molem­mat ovat D‑taloustoimia eli tuotan­non arvoa/arvonlisäystä uudelleen jakavia taloustoimia.

    Jos halu­at tuotan­toon perus­tu­van eläk­keen niin tal­leta varas­toon säästöil­lä ostami­asi säilykepurkkeja!

    Jostain syys­tä omaisu­us­tu­loi­hin vs tulon­si­ir­toi­hin liityy ihmis­ten yhteisössä joku nor­mati­ivi­nen elementti! 🙂

  13. Uruguay rak­en­si maail­man ensim­mäisen hyv­in­voin­ti­val­tion, jon­ka taloudelli­nen perus­ta oli maat­alous. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen sen toim­inta alkoi muren­tua ja rom­ah­dus tapah­tui 1960-luvulla. 

    Hyv­in­voin­ti­val­tio­ta ja sen byrokra­ti­aa on pidet­ty syynä tähän, joskin markki­noiden sulkeu­tu­mi­nen maat­alous­tuot­teille on var­masti pienen­tynyt tulopohjaa.

  14. Ongel­mana on var­maan se, että kun maas­sa on 5 miljoon­aa ihmistä ja näistä vain osaa kiin­nos­taa poli­ti­ik­ka ja niistäkin joi­ta kiin­nos­taa vain osal­la on mah­dol­lisu­us per­hetyä siihen — ja taas näistäkin joil­la on mah­dol­lisu­us per­hetyä, vain osa ymmärtää ongel­man riit­tävän hyvin pystyäk­seen näkemään mis­tä on oikeasti kyse, jäl­jelle jää aika pieni joukko ihmisiä joil­la on käsi­tys siitä mitä pitäisi tehdä.

    Ja sit­ten kun tästä pien­estä porukas­ta syn­tyy jotain, niin korkein­taan joku lehtiar­tikke­li tai jut­tu, joka tylysti lytätään sen suuren mas­san toimes­ta joka ei asi­as­ta ensinkään ole kiinnostunut.

    Esim. itsel­läni ei todel­lakaan ole aikaa pere­htyä tuo­hon Sin­ga­poren malli­in, mut­ta kyl­lä min­ul­la silti siitä mielipi­de silti voi olla. Rehellis­es­ti san­ot­tuna ei pitäisi olla, niin kauan kuin olen kun­nol­la pere­htynyt siihen.

    Ja vaik­ka olisin kuin­ka hyvin pere­htynyt, ei sekään tarkoi­ta että ymmärtäisin yhtään sen kansan­taloudel­lisia seu­rauk­sia. Soin­in­vaara ehkä ymmärtää, mut­ta minä en.

    Tämän vuok­si evoluu­tio on var­maan tehokas algo­rit­mi — se vain tap­paa pois ne jot­ka eivät ole elinkelpoisia ja säästää ne jot­ka tekevät oikei­ta ratkaisu­ja. Suo­mi näyt­tää nyt ole­van sil­lä kar­si­u­tu­jien listal­la. Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten, kun Nokia oli maail­man ykkö­nen näyt­ti toiselta, mut­ta pitää muis­taa että me olemme vain about Detroitin kaupun­gin kokoinen val­tio — kaupun­gin, joka hakeu­tui konkurssi­in teol­lisu­u­den raken­nemuu­tok­sen ja velka­an­tu­misen seurauksena.

  15. Lati­nalaisen Amerikan pahin virhe on nor­maalin oikeusval­tion peri­aat­tei­den laimin­lyömi­nen. Mikään val­tio ei koskaan voi kehit­tyä, jollei perus­tus ole kun­nos­sa. Aina pitää olla viralli­nen tie, jolle valit­taa. Joka huole­htii oikeuk­sista ja jol­la on toimeenpanovalta. 

    Sama ilmiö on nähtävis­sä paras­ta aikaa mon­es­sa kehit­tyvässä maas­sa. Esimerkkinä vaik­ka vauras­tu­va Kenia. Vaik­ka laki on muutet­tu sen suh­teen, että johta­jat eivät lain mukaan voi jotain kau­nista nähdessään lahjoit­taa sitä kol­man­nelle osa­puolelle tai ottaa sitä hal­tu­un­sa ei täl­läiseen usko­ta. Ja mik­si uskot­taisi­in, kun sille ei ole perusteita. 

    Vau­raut­ta ei voi täl­löin rak­en­taa paikoilleen, vaan se on pidet­tävä sel­l­aise­na, jon­ka voi paka­ta mukaan. On aika nor­maalia, että hyvä­palkkaisel­la duu­nar­il­la on Keni­as­sa auto, jol­lainen mak­saa suomes­sa sel­l­aiset 200 000. Niitä voi olla use­ampikin. Talo on halvem­pi kuin auto. Ja kun lähdet jon­nekin on taloon saata­va asukkai­ta, kun sitä ei voi tyhjilleen jät­tää. Ja asukkaiden on olta­va sel­l­aisia, että hei­dän suku ei pain­os­ta ilmi­selvän tilaisu­u­den tullen anas­ta­maan kaikkea sitä omaisu­ut­ta. Eli asukkaiden on olta­va omaa sukua sil­lä hyvätkään miehet eivät mah­da mitään suvulleen, vaan joutu­vat vain itse suuri­in ongelmi­in pain­os­tuk­sen alla. Vahtikoira mak­saa enem­män mitä var­tia, kos­ka sil­lä ei ole sukurasitetta. 

    Täl­läiset yhteiskun­nat kyl­lä kek­sivät keinot sille, miten kansalaiset kouli­taan. Esimerkik­si yhdelle nuorelle aka­teemiselle län­täti­in kouraan pak­su nip­pu suo­ma­laista kehi­tysy­hteistyöra­haa bilei­den mak­samista varten. Rahaa kuores­sa oli noin 25% vähem­män, mitä siinä san­ot­ti­in ole­van. Rahan anta­jan mielestä täl­läiseen ei kan­na­ta puut­tua, sil­lä se voi jatkos­sa johtaa yhteistyön kuiv­u­miseen. Tämä noin 25% sum­mas­ta ei ole asi­as­sa edes se merkit­tävä jut­tu. Sil­lä ain­oas­taan saati­in yksi nuori aka­teem­i­nen ongelmi­in. Suurem­pi ongel­ma on siinä, että kun kysyt bändiltä ja tanssiryh­mältä mitä hei­dän palkkaami­nen mak­saa niin sum­ma on pieni mur­to-osa siitä, mitä laskus­sa lukee. Sama raha kiertää use­am­man ker­ran saman henkilön käsien kaut­ta ja jokainen ketjus­sa mak­saa osansa. Suo­mi saisi ottaa mallia Kanadas­ta täl­läi­sis­säkin hom­mis­sa, eikä ain­oas­taan maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa. Jenkeistä ei voi­da ottaa mallia, kun ei ole varaa eikä rohkeut­ta. Suo­ma­lainen ei voi kävel­lä noitarovion vierelle ja ker­toa mielipi­det­tä asiasta.

    Eli oikeusval­tio on se lähtöko­h­ta. Jos maapo­h­ja on ilman lain­hu­u­toa, mit­taus­ta ja kaavaa, niin vakau­den ja vau­rau­den tavoit­telu­un ote­taan käyt­töön huono­ja keino­ja. Pitää hat­tua nos­taa lain­var­tioille, jot­ka lähtevät 300- 400 metrin kan­ta­man 7,62x39mm ruoskil­la hake­maan rikol­lisia, joil­la on Land Roverin katol­la pimeänäkölait­teet ja puoleen­toista kilo­metri­in tehokkaasti kan­ta­vat AI:n 8,6x70mm tarkku­uskiväärit. Veikkaan, että on aika sin­isilmäistä kuvitel­la, että molem­pi­en osa­puolten rahoi­tus ei henkilöidy samoi­hin ihmisiin. 

    Kun perusasi­at ovat huonos­ti toimii koko yhteiskun­ta kuten huumekaup­pa suomes­sa. Kaik­ki kietoutuu samoi­hin ihmisi­in. Poli­isia ja rois­toa ei ero­ta toi­sis­taan. Hyvä ja paha on sym­bioosis­sa. Rahan kaat­a­mi­nen kon­trol­li­in vähen­tää kil­pailua ja lisää katet­ta. Ja lisää kon­trol­lipuolen tuloja. 

    Suomes­sa voit tehdä yhdessä päivässä pitävän ja pätevän sopimuk­sen talo­toim­i­tuk­ses­ta ton­tille­si. Voit tehdä sopimuk­sen jo ennen ton­tin han­k­in­taa, jos tiedät, mil­laista halu­at. Voit lait­taa sopimuk­seen ehdot ton­tin löy­tymis­es­tä ja vaik­ka edel­lisen myyn­nistä. Kaik­ki toimii. Noin 300 000 eurol­la saat noin 160 asuin­neliön talon avaimet käteen. Talo­toimit­ta­jat toimi­vat sen ver­ran kil­pail­luil­la markki­noil­la, että huonon ost­a­mi­nen on aika han­kalaa. Jos hölmöilet, niin myyjäkin varot­taa, että ei ehkä kan­na­ta tehdä näin. Mis­sä lati­nalaisen Amerikan maas­sa voit tehdä näin? Tai kuin­ka mon­es­sa maas­sa ylipäätään täl­läis­ten sopimusten tekem­i­nen on mahdollista? 

    Ammat­ti­työn hyö­dyn­tämi­nen tekee men­estyneet yhteiskun­nat. Ammat­ti­työ ei ole useinkaan tietoa eikä taitoa, vaan ruti­inia. Yllä ole­va on esimerk­ki oikeas­ta ammat­ti­työn hyö­dyn­tämis­es­tä. Ikävä asia siinä on se, että tuos­ta 300 000 on vero­ja erit­täin suuri osa. Suomen talous sakkaa, kun työtä ei tehdä vaan työ verote­taan hengiltä. Kun San­na sairaan­hoita­ja tekee talon itse saa hän vuo­den työstä noin 50 000 euron palkan. Siis enem­män, mitä sairaan­hoita­jana. Afrikas­sa ihmi­nen tekee talon­sa, kos­ka ulkop­uolis­ten kanssa asioiden sopimi­nen ei onnis­tu. Suomes­sa, kos­ka omas­ta työstä ei tarvitse mak­saa vero­ja. Poli­tikko ei näe, että ammat­ti­työtä pitää hyö­dyn­tää parem­min. Poli­tikko näkee, että oma työ pitää kieltää ja siitä pitää ran­gaista. Keinot vain puuttuvat. 

    Ote­taan helpom­pia esimerkke­jä jostain hyvin yksinker­tais­es­ta ja hel­pos­ta asi­as­ta. Auton ala­pal­lonivelet ovat kulu­tus­tavaraa, jota joutuu aika ajoin uusi­maan. Mak­saa vai­hdet­tuna noin 150 euroa. Itse vai­h­taen noin 15 euroa. Renkaas­sa on 5 pult­tia, pal­lonive­lessä neljä. Renkaan irrot­ta­mi­nen on suurem­pi työ mitä kaik­ki muu, kun ei ole sitä ammat­ti­laisen nos­turia, vaan joutuu tunkkaa­maan. Ammat­ti­lainen tekee työtä kymme­nen min­u­ut­tia, sairaan­hoita­ja tekee ensim­mäisel­lä ker­ral­la 10 tun­tia ja saa siitä vielä kovem­man tun­tipalkan, mitä shp mak­saa vero­jen jäl­keen. Seu­raaval­la ker­ral­la tekee tun­nis­sa, jol­loin saa 135 euron tun­tipalkan suo­raan käteen.

    Säästet­ty euro on aina enem­män kuin tien­at­tu euro, kos­ka siitä ei mene tuloveroa. Jakopään hih­nan vai­h­to mak­saa 800 euroa, jos­ta osat satasen. Kun palkkatyöstä käteen jää vero­jen jäl­keen kymp­pi tun­nis­sa, niin saat 70 tun­tia askar­rel­la tuol­laisen paris­sa ja jäät edelleen palkoille. Puoli­toista työvi­ikkoa hom­mas­ta, jon­ka har­rasteli­ja tekee päivässä ja ammat­ti­lainen puo­lessa. Sama pätee kaik­keen suomes­sa. Ekonomille jää enem­män käteen, kun hän muu­raa itselleen kuin että hän tek­isi työtä ulkop­uoliselle. Häviäjä on yhteiskun­ta. Kak­si sama­palkkaista ammat­ti­laista ovat tilanteessa, jos­sa heil­lä ei ole varaa palkata toisiaan.Tähän Suo­mi on kuol­lut. Suomes­ta on tul­lut osa Afrikkaa.

    Olin kun­nal­lispoli­ti­ikas­sa SDP:n edus­ta­jana 1997–2000. Tämän jäl­keen katse kään­tyi kokoomuk­seen ja sieltä vihreisi­in. Kaik­ki ovat enem­män tois­t­en­sa kaltaisia yhtei­sine ongelm­i­neen. Jokainen halu­aa enem­män yhteiskun­nan resursse­ja valvon­nan, kon­trol­lin, kiristyk­sen, kur­ju­ut­tamisen ja ankeut­tamisen alle. Kukaan ei sal­li mitään. Ain­ut val­on­pilkku suomes­sa on raho­jen lop­pumi­nen. On pakko antaa ihmiselle val­taa elämästään, sil­lä Suomes­sa ei ole varaa ulkois­taa elämistä yhteiskun­nalle yhtään enempää. 

    Tänään on äänestyspäivä. Vaalien tulok­seen en voi vaikut­taa enkä yhteiskun­nan kulku­un muutenkaan. Ajat­telin jo, että en äänestä, mut­ta menen äänestämään silti. Enkä anna edes protestiään­tä, sil­lä sel­l­aista ei voi suomes­sa antaa. Meil­lä ei ole lib­er­aalidemokraat­te­ja, jot­ka ajaisi­vat kansalaisy­hteiskun­nan asi­aa. Hyv­in­voin­ti­val­tio kokeilu ei onnis­tunut suomes­sa ja sen rippeis­sä roikku­mi­nen aiheut­taa inhimil­listä kär­simys­tä. Yhteiskun­nan ei ole tarkoi­tus tunkeu­tua alueille, jot­ka eivät sille kuu­lu. Se, että siihen ei ole varaa ei tarkoi­ta sitä, että silti pitäisi yrittää.

  16. Olemme Titanicin kan­nel­la kat­so­mas­sa, kun Helsin­gin keskus­tan alle halu­taan rak­en­taa mil­jardin euron junara­to­ja tai kaivel­la tun­nelei­ta Tallinnaan. Samaan aikaan säästöjä raav­i­taan jostain muu­ta­man miljoo­nan euron palveluista.

  17. Aus­tri­an:
    Uruguay rak­en­si maail­man ensim­mäisen hyv­in­voin­ti­val­tion, jon­ka taloudelli­nen perus­ta oli maat­alous. Toisen maail­man­so­dan jäl­keen sen toim­inta alkoi muren­tua ja rom­ah­dus tapah­tui 1960-luvulla.
    ‘snip’

    Hyv­in­voin­ti­val­tion ele­men­tit kehit­ti ja sovel­si käytän­töön Otto von Bis­mar­ck 1800-luvul­la ja tavoit­teena oli nimeno­maan yhteiskun­ta­rauhan säilyttäminen.
    Voi olla, että aja­tus on van­hen­tunut, mut­ta aika näyttää…

  18. Laivan­rak­en­ta­jana tiedän, että haveris­sa matkus­ta­jalaivan kallis­tu­misen saavut­taes­sa 12 astet­ta, on tul­tu paniikkirajalle.

    Sen jäl­keen ihmiset alka­vat ryn­täil­lä aivan päät­tömästi minne sattuu…

    Kysymys: Onko Suomen talous jo lähel­lä pani­ikki­ra­jaa? Onko ketään pumpuis­sa? Onko kukaan tukki­mas­sa vuotoja?

    Koke­muk­seni mukaan ongelmi­in kan­nat­taa aina käy­dä kiin­ni kun ne ovat pieniä. Jos ongelmi­in ei tar­tu­ta tai niitä ei halu­ta ymmärtää, vaan ne kiel­letään (total denial), sil­loin ne pää­sevät kas­va­maan ja kumuloitumaan. 

    Ovatko Suomen talousongel­mat paljonkin suurem­pia kuin julk­isu­udessa on uskallet­tu esittää? 

    Ker­to­vatko vuo­den päästä saata­vat tilas­tot, että Suo­mi oli jo kevääl­lä 2015 kon­trol­loimat­tomas­sa syöksyssä?

    Koke­vatko aloitekykyiset ihmiset / yhtiöt Suomen sel­l­aisek­si vero- ja pykälähel­vetik­si, että tämä maa pitää hylätä kiireesti, vielä kun ehtii?

    Esim. mod­ernin ja yrit­täjäys­täväl­lisen Viron 20%n vero-etu näyt­tää houkut­tel­e­van monia…

    Vaik­ka oma yhtiöni onkin tänä vuon­na jo saanut muu­ta­man hyvän kau­pan, olen grass-roo­tis­sa, on-lines­sa toimivil­ta Pk-kol­le­goil­tani kuul­lut melkein­pä vain huono­ja uutisia.

    Nyt pitää lopet­taa kaiken­lainen omaan pus­si­in pelaami­nen ja maailmanparannus-touhu!

    On käytävä ongelmi­imme kiin­ni rukka­sot­teel­la ja otet­ta­va käyt­töön suo­ma­lais­ten luon­taiset ylivoimatekijät.

    40-vuo­tisen kan­sain­välisen insinööri / kaup­pa­rat­su ‑koke­muk­seni perus­teel­la ne ovat seuraavat:
    — Kyky mod­erni­in, tehokkaaseen ja vas­tu­u­ta ottavaan tiimityöskentelyyn
    — Eri­no­mainen koulutustaso
    — Taito luo­da uusia käytän­nön sovel­luk­sia käyt­täen hyväk­si viimeisimpiä tutkimustuloksia
    — Kan­sain­välis­es­ti harv­inainen luotet­tavu­us ja rehellisyys

    On sat­sat­ta­va vah­vasti Pk-sek­tori­in, joka vas­taa 55% taloud­estamme ja luo 14 uut­ta työ­paik­ka jokaista suury­htiöi­den palkkaa­maan työn­tek­i­jää kohden! 

    Sep­po Korppoo
    Suo­ma­lainen Pk-yrittäjä

  19. “Liikku­maan voidaan muutenkin kan­nus­taa tehokkaam­min muil­la keinoin”

    Suo­ma­lainen liikunt­abu­u­mi on illu­u­sio, jolle ei ole poh­jaa. Vaik­ka tänä päivänä jokaises­ta tuutista tulee fit­ne­siä on todel­lisu­us päin­vas­tainen. Meil­lä ollaan siinä suh­teessa erikoises­sa ase­mas­sa, että tutkit­tua tietoa on jokaises­ta ikäryh­mästä ja laa­jalti. 1900–2000 luvun tait­teessa parikymp­pis­ten kun­to rom­ahti ja se on ollut laskus­sa koko 2000 luvun. Kor­jaus­li­iket­tä ei ole ollut eikä sitä ole näkyvis­sä. Varus­mi­esten kun­to on laskenut joka iki­nen vuosi. 

    Suo­ma­lais­ten kun­non rapis­tu­mi­nen on puh­das­ta suo­ma­laista hol­hous­paskaa. Vuon­na 2000 syn­tynyt lapseni sai juos­ta eskari­matkat, kun siel­lä oli töis­sä täti, joka uskalsi rikkoa lakia. Seu­raa­vana vuon­na tämä ei ollut enää mah­dol­lista. Lapset on vietävä ja haet­ta­va. Se on laki.

    Muu­ta­ma vuosi sit­ten liikun­tatun­neil­ta kiel­let­ti­in suun­nist­a­mi­nen, kos­ka valvon­taa ei voi­da jär­jestää. Pulkkamä­ki on kiel­let­ty. Rul­laluis­timet ja rul­lalau­dat on kiel­let­ty. Lumi­pal­lo­jen heit­tämi­nen on kiel­let­ty. Viime vuon­na lapset vieti­in ensim­mäistä ker­taa bus­sil­la uima­hal­li­in. Liikun­tatun­nin alus­sa kokoon­nu­taan pihalle, tark­iste­taan läs­näoli­jat, men­nään bus­si­in, aje­taan hallille, men­nään aulaan, tark­iste­taan läs­näoli­jat, men­nään pukkari­in ja suihku­un, men­nään hallin puolelle, tarkaste­taan läs­näoli­jat, men­nään valvot­tavis­sa pien­ryh­mis­sä altaaseen, ollaan altaas­sa alle 10 min­u­ut­tia /hlö ja lähde­tään yhdessä pukuhuoneeseen ja tul­laan aulaan, tark­iste­taan läs­näoli­jat, men­nään bus­si­in, aje­taan koul­ulle. Jos bus­si olisi ollut 10 min­u­ut­tia myöhässä olisi lap­sille tul­lut enem­män liikun­taa vapaas­ta häröilystä, mitä ohja­tus­ta liikun­tatun­nista. Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten lapset oli­vat altaas­sa tun­nin alka­es­sa ja menivät hallille itsenäis­es­ti kävellen. Hal­li­in on koul­ul­ta matkaa 800 metriä ja ympäristö on lap­sille tut­tu. Vähän aiem­min kiel­let­ti­in se, että lapset eivät saa­neet jäädä hallille koulupäivän päät­teek­si. Lapset eivät saa enää hiihtää samaa lenkkiä, mitä on aina kier­ret­ty, kos­ka siinä on mäki ja tien yli­tys. Jokavuoti­nen koulun kevätret­ki on lopetet­tu, kos­ka lap­sia ei saa lait­taa pyöräilemään tien reunaan eikä ole pyörätietä.

    Sil­loin, kun minä olin lap­si ja nuori oli kaik­ki yhteiskun­nan omis­ta­ma tila sal­lit­tua tilaa, jon­ka sai käyt­töön tarvit­taes­sa. Esim. koulun avaimet sai itselleen juh­lal­lista vaku­u­tus­ta vas­taan. Eli ei hölmöi­lyä ja jäl­jet siiv­otaan. Nyky­isin kukaan ei saa mis­sään olo­suhteis­sa koulun avaimia. Esim. vierail­e­vat seu­rat majoit­tuvat hotel­lis­sa, kouluma­joi­tus on kiel­let­tyä. Käytän­nössä siis tur­nauskult­tuuria ei enää ole, sil­lä majoi­tus ei järjesty.

    Kun­tos­alille pääsi, yleisurheilu väli­neet sai ottaa varas­tos­ta ken­tälle kun­han siir­si ne käytön jäl­keen suo­jaan. Suurin osa oli ainakin kokeil­lut suun­nilleen kaikkea liikun­taa. Nyt meil­lä ei ole kun­nas­sa junior­eil­la enää mah­dol­lisu­ut­ta har­ras­taa pain­on­nos­toa, sil­lä poli­tikot ovat kieltäneet pain­on­nos­ton junior­eil­ta. Yritä siinä sit­ten päästä kansal­liseen kär­keen, kun ei saa edes poikkeuslu­val­la men­nä har­joit­tele­maan. Jokaiselle kun­tos­alille on ikära­ja ja niille ei pääse mitenkään. Läh­es kaik­ki muut har­rasteti­lat on annet­tu seu­ro­jen käyt­töön ja ne ovat nyky­isin pääasi­as­sa tyhjiltään. Edes rahal­la ei saa men­nä har­joit­tele­maan, sil­lä toimin­nan on olta­va ohjattua. 

    Koulumaail­man hol­hous­meiningistä ei pääse eroon mil­lään keinol­la. Las­ten on vain alis­tut­ta­va eivätkä ne tiedä parem­mas­ta. Me aikuiset tiede­tään. Silti sama hol­hous­meinin­ki lev­iää myös meille. Meil­lä on nyt esim. kaupung­in­talon ovet lukos­sa ja ain­oas­taan ala-aulaan pääsee. Hissi­in ei pääse ilman saat­ta­jaa. Sovit­tuun tapaamiseen ei pääse ilman saat­ta­jaa. Ollaan aivan kuin Kin­shasas­sa tai jos­sain muus­sa väki­val­taises­sa kehi­tys­maakaupungis­sa. Perustelu on, että kaupun­gin päät­täjien tur­val­lisu­ud­es­ta on huole­hdit­ta­va. Kaupunki­lainen veikkaa, että kyseessä on vain se, että ei päästä turhaan häir­it­semään virkamiehiä hei­dän työ­paikalla tapah­tu­van vapaa-ajan vieton suh­teen. Ovet on lukos­sa ja tuskin ne enää avu­tu­vat. Usei­ta ovia on kun­ta­laisil­ta lukit­tu viimeisen kah­denkymme­nen vuo­den aikana.

  20. STM on ongel­ma. Se ei kykene hal­lit­se­maan rahankäyt­töään. Uutis­ten mukaan ain­oa min­is­ter­iö, jol­ta ei tul­lut täl­lä kier­roksel­la minkään­laista säästölistaa! 

    STM kuitenkin ohjaa 70% yhteiskun­nan menoista, joten leikkauk­set on tehtävä juuri hei­dän osu­u­teen­sa. Kol­mas merkit­tävä osu­us on koulu­tus. Kaik­ki muut säästöt ovat nap­pikaup­paa ja ilman mitään todel­lista merkitystä.

    Ensik­si kan­nat­taa purkaa raken­nel­ma ja eriyt­tää sosi­aaliasi­at ter­veysasioista. Min­is­ter­iöistä tulee helpom­min hal­lit­tavia. Sen jäl­keen kylmän rauhal­lis­es­ti 30% rahoituk­ses­ta molem­mil­ta pois, jol­loin huo­maamme, ettei meil­lä ole mitään kestävyysvajetta.

    Asi­as­ta nousee hirveä poru, mut­ta seä sosi­aali- että ter­veyssek­tori ter­ve­htyy pakos­ta ja puskuria syn­tyy niin paljon, että niitä voidaan hil­jalleen rak­en­taa taas uud­estaa. Alo­jen ohjauk­ses­sa on täl­lä het­kel­lä jotain pahasti pielessä, kun THL vähen­tää tar­tun­tatau­tiosaamis­taan, mut­ta ylläpitää hyödyt­tömiä köyhyystutkijoita. 

    Tosin fik­sumpaa on siirtää rahaa infraan ja tur­val­lisu­u­teen, luo­da työ­paikko­ja ja samal­la vähen­tää tarvet­ta sosiaalisektorilla.

  21. Aus­tri­an:
    …Jostain syys­tä omaisu­us­tu­loi­hin vs tulon­si­ir­toi­hin liityy ihmis­ten yhteisössä joku nor­mati­ivi­nen elementti! 

    Johtunee siitä, että yleen­sä ymmär­retään yksi­ty­is­ten pääomien tuot­ta­van kaikkien hyv­in­voin­nin. Eli yksi­ty­istä pääo­maa ei ole järkevää rokot­taa. Ruot­salainen sosialidemokra­tia on toimin­ut juuri noin! On aina huole­hdit­tu ennen kaikkea ruot­salaisen pääo­man edus­ta ja jaet­tu vas­ta tuottoja.

    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on menos­sa kiville juuri samas­ta syys­tä. Ei ole huole­hdit­tu suo­ma­lais­es­ta pääo­mas­ta ja on saman aikaises­ti jaet­tu rahaa, jota ei ole ole­mas­sa. Yhtälö on kestämätön. 🙁

  22. Kom­men­toin ensin päi­hdeäite­jä. Kyse ei ole kuten Soin­in­vaara esit­tää, etteikö olisi varaa ja hoitokoneis­toa heitä varten. Kuten jo edel­lä kom­men­toiti­in, tilanne on päinvastainen:

    “Ongel­ma on, että sitä saa mis­tä mak­saa. Yhteiskun­ta kan­nus­taa kaikkein eniten van­hem­mik­si siihen kaikkein soveltumattomimpia.”

    En ole kuu­lut, etteikö raskaana ole­va nainen olisi katkolle päässyt. Mut­ta eri asia on, halu­aako. Lapsel­la myös “tien­aa” kunnal­ta isom­man asun­non, parem­man toimeen­tu­lotuen, lap­sil­isät jne. Ain­oa keino on pakko­hoito ja syn­ny­tyk­sen jäl­keen lap­si huostaan, olkoon kuin­ka mon­imutkainen filosofinen tahi lakitekni­nen kysymys. 

    Samaan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta rapaut­tavaan tem­ati­ikkaan liit­tyvät mah­dol­lisuuk­sien tasa-arvo ja tulo­erot. Mak­su­ton koulu­tus ja kan­nus­timiset opiskelu­un tuot­ti­vat tulosta tilanteessa, jos­sa väestön elin­ta­so oli alhainen ja tulo­erot suuret. Se antoi sekä mah­dol­lisu­u­den että kip­inän oman elin­ta­son nostoon.

    Nyt olemme tilanteessa, jos­sa toimeen­tu­lo ei edel­lytä opiskelua tai työn­tekoa. Ja on puoluei­ta kuten vasem­mis­toli­it­to ja vihreät, jot­ka puolta­vat joutenoloa muiden rahoil­la. Se rapaut­taa moraalin. Tulo­ero­ja tarvi­taan, ne ovat ter­veem­pi kan­nustin kuin tulonsiirrot.

  23. Orkesteri soit­taa:
    Olemme Titanicin kan­nel­la kat­so­mas­sa, kun Helsin­gin keskus­tan alle halu­taan rak­en­taa mil­jardin euron junara­to­ja tai kaivel­la tun­nelei­ta Tallinnaan. Samaan aikaan säästöjä raav­i­taan jostain muu­ta­man miljoo­nan euron palveluista. 

    Ne “muu­ta­man miljoona” sosi­aali­palve­lut ovat yhdessä paljon enm­män kuin tuo yksi has­su tun­neli. Vaik­ka Viroon kaivet­taisi­in parikin tun­nelia, se ei het­kau­ta Suomen talout­ta, mut­ta jos emme saa sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja kuri­in, päädymme konkurssiin. 

    Sen jäl­keen Suomes­sa ei ole minkään­laista val­tion hoita­maa sosi­aal­i­tur­vaa. Kirkko hoitaa sen mitä kirkolle per­in­teis­es­ti kuu­luu ja yhteiskun­ta pyrkii hoita­maan tur­val­lisu­u­den ja ehkä jotain infra­jut­tu­ja. Halu­am­meko oikeasti tätä, vai olisiko aika pistää STM kuriin?

  24. “Mon­et Lati­nalaisen Amerikan maat oli­vat selvästi Euroop­paa vau­raampia 1930-luvul­la. Ne val­it­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suurten tulo­ero­jen poli­ti­ikan. Euroop­palaiset hyv­in­voin­ti­val­tiot ovat sen jäl­keen men­neet selvästi ohi.”

    Osaatko Ode tai joku muu ker­toa: a) mis­tä maista tarkalleenot­taen on kyse ja mil­laista poli­ti­ikkaa niis­sä harjoitettiin?

  25. Esa:
    … Ne val­it­si­vat pien­ten bud­jet­tien ja suurten tulo­ero­jen politiikan… 

    Oliko tuo val­in­ta vai seu­raus tehdy­istä valin­noista? Parem­minkin jälkim­mäistä. Yritet­ti­in puo­lus­taa saavutet­tua hyv­in­voin­tia, eikä kyet­ty muun­tau­tu­maan. Pro­tek­tion­is­mi johti tilanteeseen, jos­sa hyv­in­voin­ti mureni. Suo­mi on samal­la tiellä.

  26. Kalle: Johtunee siitä, että yleen­sä ymmär­retään yksi­ty­is­ten pääomien tuot­ta­van kaikkien hyv­in­voin­nin. Eli yksi­ty­istä pääo­maa ei ole järkevää rokot­taa. Ruot­salainen sosialidemokra­tia on toimin­ut juuri noin! On aina huole­hdit­tu ennen kaikkea ruot­salaisen pääo­man edus­ta ja jaet­tu vas­ta tuottoja.

    Suo­ma­lainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta on menos­sa kiville juuri samas­ta syys­tä. Ei ole huole­hdit­tu suo­ma­lais­es­ta pääo­mas­ta ja on saman aikaises­ti jaet­tu rahaa, jota ei ole ole­mas­sa. Yhtälö on kestämätön. 

    Kalle, onko omaisu­us­tu­lo­ja saa­va port­fo­liosi­joit­ta­ja akti­ivi­nen pääo­mia taloudessa allokoi­va yrit­täjä vai kuponginleikkaaja? 🙂

  27. Chilen talous on kai suht ok “Chicagon poikain” jäljiltä. Argen­ti­inas­sa kehi­tys on ollut välil­lä parem­paa ja sit­ten taas ei.

    Syyt ovat mon­i­naiset eikä niitä voi redu­soi­da johonkin perusk­oulu puut­tumisen tapaiseen asi­aan varsinkaan, kun molem­mis­sa mais­sa toki on oppivelvol­lisu­us ja julkiset koulut.

    OECD:n mukaan sukupuolten elämän­laatu toki toteu­tuu tasa-arvoisem­min kuin Suomes­sa. Ehkä machoilu estä pahim­mat fem­i­nis­tiset ylilyönnit. 🙂

  28. Sin­ga­pores­sa tietääk­seni fir­mat joutuu mak­saan tun­tu­van sakon val­ti­olle irti­sa­noes­saan ikään­tyneitä työntekijöitä.

    T. Irti­san­ot­tu tutk­i­ja DI, 53 v.

  29. “Sin­ga­pores­sa osa veroista mak­se­taan henkilöko­htaisille sosiaalitileille. ”

    Käytän­nössä ne eivät ole henkilöko­htaisia. Ne ovat kollek­ti­ivisia per­heen sisäl­lä eli jos isän tili lop­puu niin rahoi­tus ote­taan äidin tililtä ja kun se lop­puu niin sit­ten jatke­taan las­ten tileille.
    Ja seu­raavak­si las­ten­las­ten tileille.

    Tuo henilöko­htainen tili on siis per­soon­ako­htainen vain orvolla

  30. Myös Uruguay kuu­lui 1800- ja 1900-luvun vai­h­teessa Etelä-Amerikan hyvinvointivaltioihin. 

    Maa­han muut­ti suuri määrä siir­to­laisia Euroopas­ta vuo­teen 1930 asti. Vuo­den 1900 jäl­keen Uruguayssa tehti­in suuri joukko poli­it­tisia, sosi­aal­isia ja taloudel­lisia uudistuksia.

    Säädet­ti­in min­imi­palk­ka, ensim­mäis­inä maail­mas­sa säädet­ti­in kahdek­san tun­nin työaikalait, ilmaista koulu­tus­ta tar­jot­ti­in kaikille, sukupuolten tasa-arvoa edis­tet­ti­in ja kirkko irrotet­ti­in valtiosta.

    Työt­tömyys­tur­va ja eläk­keet tuli­vat lakisääteiseksi.

    Uru­gyaun hyv­in­voin­ti­val­tion tie katke­si 30-luvun lamaan

    1900-luvun alkupuolel­la Uruguayn yhteiskun­nal­liset uud­is­tuk­set, tuot­ta­va vien­ti ja rauhal­liset olot vakaut­ti­vat maan talouden ja poli­it­tisen ilmapi­irin. Uruguayn kehit­tynyt yhteiskun­ta­jär­jestelmä ja vakaa demokra­tia toi­vat sille tun­netun lempin­i­men ”Amerikan Sveit­si”. Onpa 1920- ja 1930-luku­jen Uruguay­ta kut­sut­tu jopa maail­man ensim­mäisek­si hyvinvointivaltioksi.[14]

  31. Kuun­telin netis­sä, kun Var­ti­ainen täs­men­si puheitaan työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta: Väisälä tarvit­see kiinalaisen fyysikon, Nokia tarvit­see intialaisen insinöörin koodaa­maan ja sairaan­hoitopi­iri tarvit­see espan­jalaisia sairaan­hoita­jia. Tästä puheesta seu­raa se, että työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta ei jää kansan­talouden mit­takaavas­sa mitään käteen.
    Euroopas­sa ja Suomes­sa työ­paikat vähenevät ja eriy­tyvät. Kohtalonkysymys on, miten sosi­aal­i­tur­va yhdis­tetään työtekoon, yrit­tämiseen. Aja­tus on yksinker­tainen: euron tulosta saa aina enem­män kuin 50 snt. Kum­ma kyl­lä ay ‑liike on esteenä ratkaisun löy­tymiseen. Kun ay ‑liike ja SDP nyt aje­taan puo­lus­tusasemi­in, niin ennus­tan tilanteen huononevan edelleen.
    Päi­hdeäi­tikeskustelu juut­tuu samaan kehään kuin kyse­ly siitä, että pitääkö liha­van ihmisen mak­saan enem­män dia­betek­sen hoi­dos­ta. 70- ja 80-luvul­la poli­isi kier­si keskus­tas­sa ja keräsi juopot ja hörhöt
    putkaan ja päästi pois aamul­la sakko­la­pun kanssa. Nyt edel­lytetään uhkaavaa käytöstä, ja poli­isi tulee, jos tulee, tun­nin sisäl­lä. Yhteiskun­nan, mei­dän, pitäisi myös voi­da vaatia.

  32. Aina kun ollaan leikkaa­mas­sa tai sut­jakoit­ta­mas­sa jotain alkaa ininä, että meiltä ei voi vähen­tää. No, meiltä voi.

    Itse työsken­te­len eri­ty­istyön­tek­i­jänä kuntoutuk­ses­sa. Meiltä saa leika­ta alku­un vaik­ka mil­jardin ja sen jäl­keen saat­te antaa meille eri­ty­istyön­tek­i­jöille kenkää. Kiitos. Eikä tämä ollut edes vit­si. Kes­ki-Euroopas­sa vuodeosas­tot lakkautet­ti­in 70-luvul­la. Kuva liit­tyy: http://is11.snstatic.fi/img/468/1428638129880.jpg

    Lem­pi­lapseni on kuitenkin koulu­tus, koulut­ta­mi­nen ja opet­ta­mi­nen ja oppimi­nen. Siel­lä on vähin­tään yhtä paljon löysää rahaa tajol­la. Ja siel­läkin pienem­mäl­lä panok­sel­la on mah­dol­lista saa­da parem­paa tulosta. Lopete­taan vain se opet­ta­mi­nen ja keski­tytään oppimiseen ja arvioimiseen.

  33. Sep­po Korp­poo: Koke­vatko aloitekykyiset ihmiset / yhtiöt Suomen sel­l­aisek­si vero- ja pykälähel­vetik­si, että tämä maa pitää hylätä kiireesti, vielä kun ehtii?

    Mik­siköhän USA:n yri­tyket eivät pak­ene USA:sta. Vero­lait käsit­tävät n 75000 sivua.

    http://finance.townhall.com/columnists/politicalcalculations/2014/04/13/2014-how-many-pages-in-the-us-tax-code-n1823832

    Suomen vero­laitmah­tu­vat 600 sivu­un ja mukana on jo tärkeät oikeustapaukset

    http://www.talentumshop.fi/verolait‑1–2014.html

  34. Kansalaisen sote-tili on peri­aat­teessa kan­natet­ta­va aja­tus. Se ei kuitenkaan vält­tämät­tä ole kovin kat­ta­va ratkaisu. Jopa Lib­er­an ehdo­tuk­ses­sa perustilistä san­o­taan nimeno­maan, että perustili on vain niitä varten, jot­ka voivat oma­l­la työsken­te­lyl­lään vaikut­taa toimeen­tu­loon­sa. Tämä on sikäli loogista, että kan­nus­tavu­us häviää, jos kohde ei voi tehdä asialle mitään.

    Tämä rajaus tarkoit­taa lop­ul­ta sitä, että kohteena ovat kohtu­ullisen ter­veet työikäiset kansalaiset. Se on tietysti sikäli reilua, että juuri tuo poruk­ka kuitenkin mak­saa koko bileet. (Tosin Lib­er­an mallis­sa van­hus ilmeis­es­ti mak­saa itse hoi­dostaan, jos tilil­lä on jotain. Sil­lä on merk­i­tys­tä isoi­hin rahoi­hin, mut­ta siihen liit­tyy myös kysymyksiä.)

    Olisi muka­va nähdä sel­l­ainen koti­mainen tutkimus, jos­sa tutkit­taisi­in yksilöi­den välisiä ja elinkaaren sisäisiä tulon­si­ir­to­ja. Siitä olisi syytä siiv­ota eläk­keet pois, kos­ka ne on joka tapauk­ses­sa hoidet­tu eri taval­la. Eläkkei­den mukaan­ot­to toki lisää tulon­si­ir­to­jen määrää huo­mat­tavasti, ja ne ovat lähtöko­htais­es­ti ajas­sa siir­ret­tyä rahaa.

    Intu­itio sanoo, että nimeno­maan ter­vey­den osalta tuurierot yksilöi­den välil­lä ovat suuria. Intu­iti­ol­la ei kuitenkaan kan­na­ta kor­va­ta tutkimusti­etoa, jos sitä on tuotettavissa.

    En pidä yksilön sote-tili­in siir­tymistä huonona ajatuk­se­na, mut­ta en myöskään usko, että sil­lä olisi ter­vey­den­huol­lon kokon­aisku­lui­hin mullis­tavaa vähen­tävää vaiku­tus­ta. (Sin­ga­pores­sa menee vähän rahaa, mut­ta väestörakenne, per­heen osal­lis­tu­mi­nen kului­hin ja hal­pa sairaan­hoitovä­ki ovat vaikeasti kopioitavissa.)

  35. Jyr­ki Patomä­ki: Puut­tuvat työ­paikat on saata­va palveluista, vaik­ka myös siel­lä inno­vaa­tiot kar­si­vat työn­tek­i­jöitä. Palve­lut on kus­tan­net­ta­va pääosin vien­nistä saatavil­la tuloil­la, siis voit­toa tuot­tavia yri­tyk­siä verot­ta­mal­la. Sitä kaut­ta myös koti­mainen ostovoima voi kas­vaa ter­veel­lä tavalla.

    On help­po olla samaa mieltä siitä, että puut­tuvat työ­paikat on saata­va palveluista.

    En kuitenkaan ole ihan vält­tämät­tä samaa mieltä siitä, että niitä palvelui­ta luo­daan vero­tus­ta kiristämäl­lä. Tun­tuu huo­mat­tavasti parem­min markki­na­t­aloudelle sopi­val­ta tieltä antaa ihmisille itselleen vaiku­tus­val­taa ja moti­vaa­tio­ta palvelu­iden hankkimiseen.

    Mei­dän pitää siis luo­da taval­la tai toisel­la sel­l­ainen ympäristö, jos­sa palvelu­iden ost­a­mi­nen on sekä taloudel­lis­es­ti real­is­tista kum­mankin osa­puolen kannal­ta että sosi­aalis­es­ti hyväksyttävää.

    Nykyään ongelmia on mon­es­sa suun­nas­sa. Osit­tain työl­listämiski­ila tekee työ­nan­ta­jan omas­ta työstään käteen­jäävän ja työn­tek­i­jän käteen­jäävän väli­in aivan kohtu­ut­toman ker­toimen. Osit­tain on kyse ihmis­ten “ei ter­ve ihmi­nen apua tarvitse” ‑asen­teesta, ts. on paljon tyy­likkääm­pää ostaa use­am­min uusi auto tai käy­dä Aasi­as­sa ran­nal­la kuin käyt­tää koti­talous­palvelui­ta. Toiselta puolelta työn­tek­i­jäl­lä on parem­pi sta­tus tehdä toimis­tosi­ivous­ta kuin koti­talous­si­ivous­ta, kos­ka “sehän on piian hommaa”.

    Koti­talouk­sis­sa on vaik­ka kuin­ka paljon tekemätön­tä työtä. Nyt meil­lä on työt­tömänä vaik­ka kuin­ka paljon porukkaa, joka kykenisi moni­in töi­hin. Taitaisi olla aika rai­va­ta niitä esteitä pois kaik­ista suunnista.

    Se on aivan selvää, että tulon­tasauk­sia tarvi­taan nyt, ja toden­näköis­es­ti niitä tarvi­taan tule­vaisu­udessa enem­män kuin nyt. Mak­sajis­takaan ei ole isom­paa epä­selvyyt­tä. Mut­ta mitä enem­män rahaa levitetään vapaae­htois­es­ti ja koet­tua vastiket­ta vas­taan, sitä vähem­män kenenkään tarvit­see puhua almuista.

    Sivu­vahinkona tuos­sa käy vielä niin, että kun koko kansan­taloudessa tehdyt työ­tun­nit lisään­tyvät (työt­tömyys­tur­va vai­h­tuu palkkatyöhön osal­la työt­tömistä), kyse ei vält­tämät­tä enää olekaan nol­la­summapelistä. Vaik­ka työ­paikat syn­tyvätkin koti­maisi­in palvelui­hin, voi vahin­gos­sa käy­dä niin, että kokon­aisu­uskin hyö­tyy eri­lais­ten dynaamis­ten ilmiöi­den kautta.

  36. Eero Kär­ki: Kuun­telin netis­sä, kun Var­ti­ainen täs­men­si puheitaan työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta: Väisälä tarvit­see kiinalaisen fyysikon, Nokia tarvit­see intialaisen insinöörin koodaa­maan ja sairaan­hoitopi­iri tarvit­see espan­jalaisia sairaanhoitajia.

    Kak­si ensim­mäistä ovat saatavu­usharkin­nan ulkop­uolel­la (korkeak­oulutet­tu­ja yli 3000 € ansait­se­via), espan­jalaiset taas ovat EU-kansalaisia ja saa­vat vapaasti tehdä työtä Suomessa.

    Var­ti­aisen saatavu­usharkin­nan­pois­to­vaa­timuk­set johtu­vat vain siitä, että mata­la­palkkaisten alo­jen työ­nan­ta­jat halu­a­vat har­joit­taa muut­toar­bi­traa­sia kehi­tys­maid­en ja hyv­in­voin­ti­val­tioiden välil­lä. Ts. tässä halu­taan veron­mak­sajien pus­sille ja vähän rikkoa työelämän sään­töjä ja lake­jakin. Korkean tuot­tavu­u­den alo­jen verokuor­ma vain lisääntyisi.

    Sekin on hyvin mah­dol­lista, että Var­ti­aisel­la ei ole vielä selvyyt­tä, minkä kansan edus­ta­jak­si hänet juuri valittiin.

    Tästä puheesta seu­raa se, että työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta ei jää kansan­talouden mit­takaavas­sa mitään käteen.

    Kaik­ki Suomen talout­ta pitkäl­lä aikavälil­lä hyödyt­tävät muut­ta­jat pää­sevät jo vapaasti Suomeen. Ja vielä moni muukin…

    Ne eivät vain tule Suomeen (ne hyvät), kos­ka niille ei halu­ta mak­saa kan­sain­välisen tason palkkaa. Plus kylmän per­ifer­ian lisää.

  37. Viherinssi:Koti­talouk­sis­sa on vaik­ka kuin­ka paljon tekemätön­tä työtä. Nyt meil­lä on työt­tömänä vaik­ka kuin­ka paljon porukkaa, joka kykenisi moni­in töihin.

    Tuo on tot­ta, mut­ta koti­taloustyötä rajoit­taa luot­ta­muk­sen puute, on aika suuri kyn­nys päästää ketään tun­tem­aton­ta puuhastele­maan koti­in­sa ja kaik­ki siivous yms. olisi kuitenkin kaikkein tehokkain­ta hoitaa vir­ka-aikoina sil­loin, kun asu­jat ovat itse töissä.

  38. Tuos­sa edel­lä kir­joitin mm: “Koke­vatko aloitekykyiset ihmiset / yhtiöt Suomen sel­l­aisek­si vero- ja pykälähel­vetik­si, että tämä maa pitää hylätä kiireesti, vielä kun ehtii?”

    Tähän “Liian van­ha vas­tasi: “Mik­siköhän USA:n yri­tyket eivät pak­ene USA:sta. Vero­lait käsit­tävät n 75000 sivua.”

    Tähän pari vastakommenttia: 

    1) Kyl­lä USAlaiset yri­tyk­set suurin joukoin pak­enevat maas­ta, varsinkin veroparati­i­sei­hin. Sel­l­ainen on jopa USAn sisäl­lä, Delawaren osavaltiossa…

    2) En ole juristi, mut­ta sen ver­ran tiedän, että Euroopan laki perus­tuu nk. Rooma­laiseen oikeu­teen, kun taas USAn lait nk. Com­mon law-malliin.
    Nämä eroa­vat toi­sis­taan kuin yö ja päivä, joten niiden ver­taami­nen toisi­in­sa vie hel­posti liian van­hoille kevät-jäille…

    3) Suomen ris­ki-yrit­täjien alta on jää pet­tänyt jo usei­ta vuosia sit­ten, mut­ta ran­nal­la juh­li­joil­ta pääsee parku vas­ta nyt, kun booli­mal­jaa ollaan viemässä pois!

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, joka voi otta gini­tonikit vas­ta sit­ten, kun ris­ki-kau­pas­ta on saatu miekkail­tua rahat taskuun

  39. Vas­tauk­se­na otsikkoon: ennus­tan, että solakoit­ta­mi­nen tehdään ns. juus­to­höyläl­lä. Tai jos vasem­mis­to pääsee val­taan, niin sit­ten vaan lisää velkaa.

  40. Yri­tysveroon sem­moinen point­ti, että siihen voitaisi­in tehdä jonkin­lainen por­ras­tus tai alara­ja, esim.jonnekin 25 — 50ke kohdalle, mikä käytän­nössä pois­taisi tarpeen tehdä veroil­moituk­sia tai mak­saa jotain muu­ta­man sadan euron ennakkovero­ja tai tehdä vero­su­un­nit­telua tahi pelätä ennakkoveroja.

    Kuitenkin se inspiroisi etenkin pk-yrit­täjiä tekemään sen ylim­määräisen työ­panok­sen mikä tarvi­taan yri­tyk­sen kas­vat­tamiseen. Työn­tek­i­jän palkkaami­nen on huo­mat­tavasti tur­val­lisem­paa kun kas­sas­sa on se 50ke ylimääräistä. Sen voi kerätä sinne vuodessa tai kolmes­sa, ihan sama.

    Ei ole kauhean suosit­tu idea, mut­ta toisaal­ta jos alara­jaa las­ket­taisi­in voitaisi­in täl­löin yri­tysveroa itsessään nos­taa takaisin korkeam­malle tasolle — tämän vaiku­tus­ta voitaisi­in kuitenkin vielä kom­pen­soi­da sil­lä että isom­pi yri­tys voisi tehdä seu­raavalle tilikaudelle investoin­ti­va­rauk­sen, jol­loin mikäli yri­tyk­sel­lä on voit­toa joka on han­kit­tu sitä varten että seu­raa­vana vuon­na se investoidaan johonkin, se voitaisi­in vara­ta seu­raa­van vuo­den investoin­niksi — tämä on mah­dol­lista täl­lä het­kel­lä esim. henkilöyhtiöillä.

    Toisin sanoen: pankkien sato­jen miljoonien voit­toa voitaisi­in verot­taa edelleen “koval­la kädel­lä”, eli pala­ta korkeam­paa yri­tysveroon, (sak­sas­sa­han se kai on läh­es 30%) mut­ta pienyri­tys­ten tai investoin­ti­hakuis­ten yri­tys­ten mah­dol­lisu­ut­ta investoi­da paran­net­taisi­in kuitenkin luop­umat­ta siitä ajatuk­ses­ta, että yri­tys ei ole tarkoitet­tu mik­sikään raho­jen iku­uisek­si säilytyspaikaksi.

    Muu­tos olisi siis val­ti­olle kus­tan­nus­neu­traali mut­ta lisäisi pk-yri­tys­ten toim­intaedel­ly­tyk­siä ja vähen­täisi byrokra­ti­aa ja turhia yhtey­de­not­to­ja vero­toimis­toon. Start-up yri­tys­ten toim­intaan sil­lä ei olisi mitään vaiku­tus­ta, kos­ka ne ovat muutenkin yleen­sä tap­pi­ol­lisia ensim­mäis­ten elin­vu­osien­sa aikana.

  41. Maa­han­muut­toon sem­moinen “point­ti”, että mik­si ihmeessä Suomen viralli­nen kieli ei voisi olla englanti?

    Sitä kuitenkin tääl­lä osa­taan ja opetataan, helpotet­taisi­in työperäistä maa­han­muut­toa, kun voitaisi­in vaa­tia englan­nin osaamista — ketä ulko­mail­ta tänne muut­tavaa kiin­nos­taa opiskel­la ruot­sia tai suomea? Ja kuitenkin kaikkien ulko­maalais­ten kanssa puhutaan englan­tia työelämässä, vai osaako joku puhua inti­aa tai kiinaa niin hyvin että se riit­tää ammat­ti­ta­sol­la? Tai japa­nia, por­tu­galia, espan­jaa… list goes on…

    “Suomen kansalaisu­u­den saamisen yht­enä edel­ly­tyk­senä on, että sin­ul­la on tyy­dyt­tävä suulli­nen ja kir­jalli­nen suomen tai ruotsin kie­len taito tai näi­den sijas­ta tyy­dyt­tävä suo­ma­laisen tai suomen­ruot­salaisen viit­tomakie­len taito.”

    http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/kansalaisuuden_hakeminen/edellytykset/kielitaito

    Ensim­mäi­nen kämp­pik­seni oli yliopis­to-opiske­li­ja, joka oli kotoisin Nairo­bista, hän puhui suju­vam­paa englan­tia kuin minä, kos­ka Ken­ian toinen viralli­nen kieli on englanti.

  42. Osmo: ”Mil­jar­di­en kestävyys­va­je pakot­taa miet­timään, mitä hyv­in­voin­ti­val­tios­ta ylipään­sä on enää pelastet­tavis­sa ja mikä on aivan pakko pelas­taa. Hyv­in­voin­ti­val­tio ei ole riip­pakivi, joka verot­taa talouden henkihieveriin.”

    Olen eri mieltä. Ainakin suo­ma­lainen hyv­in­voin­ti­val­tio on henki­hiev­eri­in verot­ta­va. Annan esimerkin. Ilpo Insinööri on päässyt työelämässä eteen­päin ja perus­taa oman yhden miehen suun­nit­telu­fir­man. Ilpon vaimo on hyvä­tu­loinen ja pystyy vas­taa­maan talouden menoista. Ajatuk­se­na on, että Ilpo työl­lään tien­aa per­heen tavoit­tele­man uuden kolmion Helsingistä hinnal­taan 400.000 euroa ja vaimo hoitaa muut menot. Ilpo ottaa työn­sä hedelmät palkkana fir­mas­taan vaik­ka 10 vuo­den aikana.

    Ilpo Oy:n myyn­ti (sis. ALV) 930.000 euroa.
    — ALV 180.000 euroa
    — sosi­aali­vaku­u­tuk­set 150.000 euroa
    Jää brut­topalkak­si 600.000 euroa
    — tuloverot 200.000 euroa
    Jää asun­non ostoon 400.000 euroa

    VTT:n tekemän tutkimuk­sen mukaan uuden (ja myös van­han) asun­non hin­taan sisäl­tyy vero­ja ja veron­lu­on­teisia mak­su­ja 40–45 %. Tapauk­ses­samme siis esim. 180.000 euroa

    Ilpo saa siis verot­toma­l­ta arvoltaan 220.000 euron asun­non han­kit­tua, mut­ta tulee samal­la mak­sa­neek­si vero­ja ym. mak­su­ja 710.000 euroa!!! Eli Ilpon ahkeru­udel­laan tien­aa­mas­ta myyn­nistä julki­nen sek­tori ottaa 76%.

    Olem­meko todel­la halun­neet rak­en­taa maamme julkisen sek­torin täl­laisek­si? Oliko tämä tosi­aan tarkoi­tus vai onko kaik­ki tapah­tunut pikku hil­jaa vahingossa?

    Valitet­tavasti tämä esimerk­ki sovel­tuu melkein kaik­keen yri­tys­toim­intaan, työn tekemiseen ja kulut­tamiseen. Elämme vero­hel­vetis­sä eikä rajo­jemme sisältä löy­dy pakopaikkaa. Monien puoluei­den onnek­si taval­liset kansalaiset eivät tunne todel­lisu­ut­ta ja äänestävät vas­toin omaa etuaan.

    Esimerk­ki ker­too myös siitä, mik­si teol­lisu­us ja kaik­ki muukin yri­tys­toim­inta pak­e­nee maas­tamme, mik­si työ­paikko­jen syn­nyt­tämi­nen on niin mah­do­ton­ta ja mik­si vain huonos­ti palkat­tu­ja palvelu­alan töitä on tar­jol­la. Tehdäk­semme suo­ma­laisen työn parem­min kil­pailukykyisek­si mei­dän ei tarvitse leika­ta palkko­ja, vaan pienen­tää paisuneen julkisen sek­torin meno­ja ja siten mah­dol­lis­taa työn myyn­ti­in (ALV) ja teet­tämiseen liit­tyvien sivuku­lu­jen leikkaus.

    Ris­to Järvistä lainat­en kaiken yri­tys­toim­intamme ensisi­jainen tarkoi­tus näyt­tää ole­van vero­tu­lo­jen keräämi­nen val­ti­olle, kos­ka sinne rahavir­roista pääosa ker­tyy. Suosit­te­len kaikille kansane­dus­ta­jille pakol­lisek­si lukemisek­si Ris­to ja Sami Järvisen kir­jaa Vero­tuk­sen synkkä anatomia.

  43. Tero Tolo­nen:
    Yri­tysveroon sem­moinen point­ti, että siihen voitaisi­in tehdä jonkin­lainen por­ras­tus tai alara­ja, esim.jonnekin 25 – 50ke kohdalle, mikä käytän­nössä pois­taisi tarpeen tehdä veroil­moituk­sia tai mak­saa jotain muu­ta­man sadan euron ennakkovero­ja tai tehdä vero­su­un­nit­telua tahi pelätä ennakkoveroja.

    Ennakkoverot eivät ole mikään ongel­ma, jos on varaa palkata kir­jan­pitäjä. Ja kaiken jär­jen mukaan jos joutuu mak­samaan ennakkovero­ja, on saanut jonkin­laista tulostakin aikaiseksi.

    Ongel­ma kos­kee var­maan lähin­nä sivu­toimisia yrit­täjiä, joiden bisnes on niin pien­imuo­toista, ettei siitä irtoa tarpeek­si rahaa siihen, että saisi kun­nol­lisen kirjanpitäjän. 

    Toki kir­jan­pidon hin­takin suh­teessa bis­nek­seen vai­htelee tosit­tei­den määrän mukaan, var­maan jol­lain pikkuhilpet­tä myyväl­lä fir­mal­la voi olla suh­teesasa kovat kir­jan­pitoku­lut ja taas asiantun­ti­jafir­mal­la hyvin, hyvin pienet kun osto­ja ja myyn­te­jä on todel­la vähän suh­teessa bis­nek­sen volyymiin.

    Mut­ta ne paljon puhutut ennakkoverot saa nol­li­in ja jo mak­se­tutkin takaisin, kun­han vain rus­taa verot­ta­jalle hake­muk­sen jos­sa ker­ro­taan että tämä tilikausi menee täysin päin män­tyä, eikä tule verotet­tavaa tuloa.

  44. Anomuu­mi: Kak­si ensim­mäistä ovat saatavu­usharkin­nan ulkop­uolel­la (korkeak­oulutet­tu­ja yli 3000 € ansaitsevia),

    Olen yrit­täjien puheista ymmärtänyt, että vaik­ka p.o. ryh­mät ovat saatavu­usharkin­nan ulkop­uolel­la, hei­dän tarvit­se­maansa oleskelulu­paan vaa­di­taan kuitenkin ELY-keskuk­sen myön­teinen päätös, joka kestää kuukau­sia, jopa yli 6 kk. PK-yri­tyk­sen kannal­ta tämä on har­mit­ta­van paljon.

  45. Mik­si ihmeessä aina ja joka ker­ta palveluista puhut­taes­sa löy­tyy joku insinööri, joka ajat­telee koti­a­pua tai siivousta?

    Työn voi usein laskut­taa joko palvelu­na tai tuot­teena. Usein kan­nat­taa ostaa palvelu­na, jos tietää mitä halu­aa ostaa. Ja tuot­teena, jos ei osaa. Palveluy­hteiskun­nas­sa ammat­ti­lainen myy toiselle osaamis­taan ja tuot­tavu­us kas­vaa. Palveluy­hteiskun­nas­sa se tekee, joka osaa. Meil­lä kaik­ki tekee kaikkea ja se näkyy.

  46. Ja Ilpo Insinööri on 45 vuo­ti­aana talon mak­set­tuaan saanut 33 vuot­ta tulon­si­ir­to­ja ja mak­sanut 12 vuot­ta vero­ja. Vero­sum­man vitut­taes­sa saa avh:n ja elää lop­puelämän onnel­lise­na asun­nos­saan, jon­ka yhteiskun­ta remon­toi sopi­vak­si, jär­jestää 4 * vrk ksh:n ja 104 ter­api­ak­er­taa vuodessa.

  47. Anomuu­mi: Kak­si ensim­mäistä ovat saatavu­usharkin­nan ulkop­uolel­la (korkeak­oulutet­tu­ja yli 3000 € ansait­se­via), espan­jalaiset taas ovat EU-kansalaisia ja saa­vat vapaasti tehdä työtä Suomessa.

    Var­ti­aisen saatavu­usharkin­nan­pois­to­vaa­timuk­set johtu­vat vain siitä, että mata­la­palkkaisten alo­jen työ­nan­ta­jat halu­a­vat har­joit­taa muut­toar­bi­traa­sia kehi­tys­maid­en ja hyv­in­voin­ti­val­tioiden välil­lä. Ts. tässä halu­taan veron­mak­sajien pus­sille ja vähän rikkoa työelämän sään­töjä ja lake­jakin. Korkean tuot­tavu­u­den alo­jen verokuor­ma vain lisääntyisi.

    Sekin on hyvin mah­dol­lista, että Var­ti­aisel­la ei ole vielä selvyyt­tä, minkä kansan edus­ta­jak­si hänet juuri valittiin.

    Kaik­ki Suomen talout­ta pitkäl­lä aikavälil­lä hyödyt­tävät muut­ta­jat pää­sevät jo vapaasti Suomeen. Ja vielä moni muukin…

    Ne eivät vain tule Suomeen (ne hyvät), kos­ka niille ei halu­ta mak­saa kan­sain­välisen tason palkkaa. Plus kylmän per­ifer­ian lisää. 

    Tuo viimek­si­mainit­tu häviää kyl­lä ajan myötä kaik­il­ta, kun globaali kil­pailu maail­man hupenevista työ­paikoista kiihtyy. Työvoima­pu­las­ta kär­sivät alat ovat sen sijaan toisen­lainen ongelma-alue.

    Mihin sit­ten pitäisi vetää raja työperäiselle maa­han­muu­tolle? Jos työ­nan­ta­jal­la on kri­teere­jä uudelle työn­tek­i­jälle vaikka­pa viisi, ja pistey­tys tapah­tuu skaalal­la 0–10 niistä kus­sakin, pitäisikö yri­tyk­sen voi­da vali­ta suo­ma­laisen sijaan tuo ulko­maalainen osaa­ja, jos edel­lä­mainit­tu­jen kokon­aispis­teet oli­si­vat suh­teessa 45–46, tuon ulko­maalaisen osaa­jan eduksi? 

    Mitkä ovat maallemme koitu­vat kus­tan­nus­vaiku­tuk­set yhdestä työt­tömästä koti­mais­es­ta osaa­jas­ta, jon­ka osaamis­es­ta puut­tui se kri­it­ti­nen, kokon­aispis­temäärän 2,2–4.4%, tai yhdessä lajis­sa saavut­ta­mat­ta jäänyt arvosana 10 silti kiitet­tävän yhdek­sikön sijaan? Riit­täisikö tuo­hon koro­tuk­seen muuten joskus sen poten­ti­aalisen työ­nan­ta­jan anta­ma koulu­tus? Onko asianomaisel­la mui­ta työl­listymis­mah­dol­lisuuk­sia ja pitäisikö sen vaikut­taa asiaan?

    Pelisään­nöt pitäisi ainakin olla. Pelin pitäisi olla sen lisäk­si objek­ti­ivista ja reilua, tas­a­puolista sekä läpinäkyvää. Ainakin ennen kuin asi­aa koske­via päätök­siä lähde­tään vakavam­min harkitsemaan …

  48. Sylt­ty:Mut­ta ne paljon puhutut ennakkoverot saa nol­li­in ja jo mak­se­tutkin takaisin, kun­han vain rus­taa verot­ta­jalle hake­muk­sen jos­sa ker­ro­taan että tämä tilikausi menee täysin päin män­tyä, eikä tule verotet­tavaa tuloa.

    Tot­takai, mut­ta tyyp­il­lis­es­ti verot­ta­ja vaatii väl­i­til­in­päätök­sen tai vähin­täänkin jonkin­laisen kir­jeen, kuten sanoitkin — onhan siinä työtä tietenkin ja välin­til­in­päätöskin mak­saa jonkin ver­ran kirjanpitäjältä. 

    Mut­ta isom­pi ongel­ma on se, että kun yrit­täjä aloit­taa niin ei aluk­si ymmär­rä että sys­tee­mi toimii noin nurinkuris­es­ti — nor­maal­isti kun ihmi­nen säästää itselleen rahaa siitä ei mak­se­ta veroa, mut­ta yri­tyk­sen toim­intaa käsitel­lään ihan ark­i­jär­jen vas­tais­es­ti: säästämis­es­tä ran­gais­taan ja tuh­laamis­es­ta palk­i­taan, mm. siten että ALV vähen­nyk­sil­lä saa ostet­tua kaiken­laista rojua, vaik­ka tietokonei­ta, puhe­lim­ia tai mui­ta lait­tei­ta paljon halvem­mal­la firmalle.

    Eli siis jos yrit­täjä tuh­laa, ajaa autol­la pitk­iä matko­ja (verova­paa kilo­metrit) hän saa veronkeven­nyk­sen, jos säästää, niin tulee veronko­ro­tus — työl­listämisen kannal­ta olisi järkeväm­pää että sys­tee­mi ei ohjaisi tähän suun­taan vaan antaisi mah­dol­lisu­u­den säästää työl­listämistä varten. Nyt sys­tee­mi vain ohjaa tuh­laa­maan rahat ja siitä tulee ongelmia.

    Sik­si tuo 25–50ke alara­ja olisi järkevä — ei ihan Viron malli, kus­tan­nus­vaiku­tuk­sil­taan val­ti­olle pieni, mut­ta edesaut­taisi tehokkaasti etenkin pieniä yri­tyk­siä jot­ka halu­a­vat työl­listää ihmisiä. Muu­toin yri­tysveroa voisi ihan hyvin vaik­ka nos­taa takaisin siihen 28% tai ylikin omas­ta puolestani, mut­ta investoin­tei­hin, etenkin työl­listämistä varten pitäisi olla mah­dol­lisu­us säästää.

  49. Tapio: Olen yrit­täjien puheista ymmärtänyt, että vaik­ka p.o. ryh­mät ovat saatavu­usharkin­nan ulkop­uolel­la, hei­dän tarvit­se­maansa oleskelulu­paan vaa­di­taan kuitenkin ELY-keskuk­sen myön­teinen päätös, joka kestää kuukau­sia, jopa yli 6 kk. PK-yri­tyk­sen kannal­ta tämä on har­mit­ta­van paljon.

    http://www.migri.fi/tyoskentely_suomessa/tyontekijat_ja_tyonteko:

    Oleskelulu­pa tiet­tyjä työte­htäviä varten

    Jos olet tulos­sa Suomeen työsken­telemään alla ole­vis­sa tehtävis­sä, et tarvitse työn­tek­i­jän oleskelulu­paa. Tarvit­set kuitenkin oleskelu­lu­van, joka myön­netään erik­seen kuhunkin alla mainit­tuun tapauk­seen. Hake­muk­sen ratkaisee Maa­han­muut­tovi­ras­to ilman työ- ja elinkeino­toimis­ton osapäätöstä.

    - eri­ty­isas­iantun­ti­ja

    —–

    Erityisasiantuntija

    Jos aiot työsken­nel­lä Suomes­sa eri­ty­isas­iantun­ti­jana, hae oleskelulu­paa sil­lä perusteella.

    Sin­ua voidaan pitää eri­ty­isas­iantun­ti­jana, kun työte­htäväsi ovat vaa­ti­vat ja edel­lyt­tävät korkeak­oulu­tus­ta. Työte­htäviesi vaa­tivu­ut­ta osoit­taa myös se, että sin­ulle mak­se­taan yleen­sä keskimääräistä korkeam­paa palkkaa (brut­tona vähin­tään noin 3000 euroa kuukaudessa). Sin­un täy­tyy selvit­tää hake­muk­ses­sa, että nämä kri­teer­it täyt­tyvät. Näi­den kri­teerei­den perus­teel­la arvioidaan, pide­täänkö sin­ua erityisasiantuntijana.

    Eri­ty­isas­iantun­ti­joi­ta ovat esimerkik­si IT-alan eri­ty­isosaa­jat, korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet jonkin eri­ty­isalan osaa­jat tai muut korkeak­oulu­tutkin­non suorit­ta­neet henkilöt, jot­ka tule­vat eri­ty­istä ammat­ti­taitoa vaa­ti­vaan tehtävään.

    Jos et täytä näitä kri­teere­jä, sin­ua ei pide­tä eri­ty­isas­iantun­ti­jana. Sil­loin sin­un pitää hakea työn­tek­i­jän oleskelulupaa.

    Ts. olet saanut väärän käsi­tyk­sen, kuten var­maan kuule­masti yrit­täjätkin. Asia voi johtua siitä, etä EVA, EK ja erinäiset (mata­la­palkkatyö­nan­ta­jien taskus­sa ole­vat?) ekon­o­mistit sotke­vat keskustelua väit­tämäl­lä, että saatavu­ushark­in­ta koskisi koulutet­tu­ja asiantuntijoita.

    Jos käsit­te­lyä halu­taan nopeut­taa, ei saatavu­usharkin­nan pois­to kaikissa tulolu­okissa ole oikea toimen­pide, kos­ka sil­lä olisi poten­ti­aalis­es­ti rajat­tomat negati­iviset sivu­vaiku­tuk­set. Ilmeinen ratkaisu ongel­maan olisi palkata maa­han­muut­tovi­ras­toon lisää väkeä lyömään hyväksymis­leimo­ja asiantun­ti­joiden papereihin.

    Ehkä tur­va­paikkapäätök­si­in voitaisi­in ottaa tiukem­pi lin­ja, jol­loin tuuri­hak­i­jat väheni­sivät ja henkilökun­taa voitaisi­in siirtää työlu­pa-asioi­ta käsit­telemään? “Tois­si­jaisen suo­jelun” lakkau­tus” kokonaan?

  50. Sylt­ty: Ja kaiken jär­jen mukaan jos joutuu mak­samaan ennakkovero­ja, on saanut jonkin­laista tulostakin aikaiseksi.

    Tämä taitaa kyl­lä olla hie­man turhan rohkea ole­tus. Ennakkovero­ja joutuu mak­samaan, jos joku niin määrää. Ne on mak­set­ta­va, vaik­ka perustei­ta olisi, ja rahat saa takaisin sit­ten jos val­i­tus hyväksytään. Mut­ta jos ei mak­sa väärin perustein määrät­tyä veroa, niin häk­ki heiluu ja fir­ma loppuu.

  51. Vesa: Ilpo saa siis verot­toma­l­ta arvoltaan 220.000 euron asun­non han­kit­tua, mut­ta tulee samal­la mak­sa­neek­si vero­ja ym. mak­su­ja 710.000 euroa!!! Eli Ilpon ahkeru­udel­laan tien­aa­mas­ta myyn­nistä julki­nen sek­tori ottaa 76%

    Eihän se tietenkään ota, asun­non arvo on edelleen se 400.000 ja Ilpo on tuo­hon ikään men­nessä hyö­dyn­tänyt julk­isia palvelui­ta luul­tavasti tuon puut­tuvan raha­sum­man ver­ran, eli noin 300.000 eur edestä, esim. koulu­tus, ter­vey­den­huolto, päivähoito etc.

    Ja jos Ilpo jou­tu­isi työt­tömäk­si, sairas­tu­isi ja jou­tu­isi leikkauk­seen tai jos hän joskus saa eläket­tä hän saa noista rahoista osan takaisin, eli siinä on ennakoitu myös sitä riskiä mikä kuu­luu osak­si yhteiskuntaa.

    Mut­ta, jos Ilpo jatkaa tuom­moista 30 vuot­ta niin on mah­dol­lista, että Ilpo todel­lakin on net­tomak­sa­ja, mut­ta jot­ta yhteiskun­ta voisi toimia niin jonkun on olta­va myös net­tomak­sa­ja, eivät kaik­ki voi olla hyötyjiä.

  52. Tero Tolo­nen:
    Mut­ta, jos Ilpo jatkaa tuom­moista 30 vuot­ta niin on mah­dol­lista, että Ilpo todel­lakin on net­tomak­sa­ja, mut­ta jot­ta yhteiskun­ta voisi toimia niin jonkun on olta­va myös net­tomak­sa­ja, eivät kaik­ki voi olla hyötyjiä.

    Tot­takai asun­non ALV ja muut verot menee val­ti­olle ja val­tio ne samantien käyt­tää menoi­hin­sa. Ilpo saa ne takaisin, ei val­ti­ol­ta vaan vain jos löytää jonkun osta­jan asun­nolle vähin­tään samal­la hin­nal­la. Eli val­tio ottaa ja käyt­tää omansa, lopullisesti.

    Toki Ilpo saa vastinet­ta veroeu­roilleen, mut­ta 40 vuo­den työu­ran ja asun­to­hank­in­to­jen aikana tulee mak­sa­neek­si kyl­lä mon­en muunkin osu­u­den julk­i­sista menoista, varsinkin jos pitää kun­nos­taan huol­ta ja itsen­sä terveenä. 

    Esimerkin tarkoituk­se­na oli kuva­ta sitä, että paisunut julki­nen sek­tori lop­ut­toma­l­la rahan tarpeel­laan on hal­vaan­nut­tanut taloudel­lisen toimeli­aisu­u­den kansan­taloud­estamme. Olemme onnis­tuneet ampumaan itseämme vähin­tään jalkaan.

    Olisi­pa hyvä kun jokainen meistä saisi vuosit­tain val­ti­ol­ta laskel­man omista julkiselle taloudelle tuomista tulois­taan ja aiheut­ta­mas­taan kus­tan­nus­r­a­sit­teesta. Eli sinne lis­tat­taisi­in mak­se­tut ALV:t, palk­ka- ym. verot, ja vas­taavasti sote­menot, koulu­tuskus­tan­nuk­set, kir­jas­to­lainat ja jyvitet­ty osu­us jakamiskelvot­tomista kus­tan­nuk­sista. Ja sit­ten tietysti seu­rat­taisi­in kumu­lati­ivista kehi­tys­tä koko elinajan.

    Tarkas­tusvi­ras­ton tarkas­ta­jat sit­ten ottaisi­vat eri­tyisen poikkea­vat tapauk­set vuosit­tain käsit­te­lyyn. Paljon net­to­tu­lo­ja julkiselle sek­to­rille tuo­vat saisi­vat kakkukahvit ja kul­taisen ansior­istin. Holtit­tomasti kus­tan­nuk­sia aiheut­ta­vat pan­taisi­in puhut­telu­un ja vaa­dit­taisi­in elämän­tapo­jen uud­is­tamista, ehkä ran­gais­tuk­sen uhalla. 

    Vai onko itse asi­as­sa Lin­nan­juh­lat tarkoitet­tukin ensin maini­t­ulle porukalle? Mut­ta kukaan ei pidä puhut­telua sille vajaalle 20% väestöstä, joka syn­nyt­tää 80 % julk­i­sista menoista. Päätä silitetään, että kyl­lä me ymmärretään.

  53. Aus­tri­an: Kalle, onko omaisu­us­tu­lo­ja saava… 

    On. Pääo­mat pyörit­tävät talout­ta ja siten yhteiskun­taa. Tuol­laiset sijoit­ta­jat ja yrit­täjät mak­sa­vat mei­dän muiden viu­lut. Tuon ovat aina ruot­salaiset demar­itkin ymmärtäneet.

  54. pjt: Tämä taitaa kyl­lä olla hie­man turhan rohkea ole­tus. Ennakkovero­ja joutuu mak­samaan, jos joku niin määrää. Ne on mak­set­ta­va, vaik­ka perustei­ta olisi, ja rahat saa takaisin sit­ten jos val­i­tus hyväksytään. Mut­ta jos ei mak­sa väärin perustein määrät­tyä veroa, niin häk­ki heiluu ja fir­ma loppuu.

    En tiedä minkälaista oli touhu ennen, mut­ta kyl­lä ainakin omien koke­musten mukaan verot­ta­ja ja vero­jär­jestelmä itsessään toimii hyvin ja sut­jakasti. Aina ollaan vei­vat­tu vero­ja ylös ja alas sen mukaises­ti, mikä on arviomme tuloksesta. 

    Ja takaisinkin niitä ollaan saatu, kun on ollut tarvet­ta hakea.

    Paljon suurem­pi veron­mak­su­un liit­tyvä ongel­ma ovat mak­su­vaikeuk­si­in ajau­tu­vat asi­akkaat. Täm­möi­nen voi tapah­tua aika yllät­tävästikin. Niistä myynnneistä joutuu tilit­tämään alvit, vaik­ka kas­saan ei ole tul­lut pen­nin jeniä asi­akkaan hoip­pues­sa mak­sukkyvyt­tömyy­den rajal­la. Ja jos on myyn­tiä, niin niitä alve­ja ei puhu pois mil­lään, ne saa takaisin vas­ta kun on otet­tu vahvis­tet­tu­ja luot­to­tap­pi­oi­ta ja siihen taas menee aina kuukausi­tolkul­la aikaa (siis pahim­mas­sa tapauk­ses­sa, eli kun asi­akas ei kykene ollenkaan mak­samaan ja menee nurin).

  55. Anomuu­mi: Ts. olet saanut väärän käsi­tyk­sen, kuten var­maan kuule­masti yrittäjätkin.

    Kiitok­sia oikaisusta.

    Anomuu­mi: Ilmeinen ratkaisu ongel­maan olisi palkata maa­han­muut­tovi­ras­toon lisää väkeä lyömään hyväksymis­leimo­ja asiantun­ti­joiden papereihin.

    Tämä olisi äärim­mäisen yksinker­tainen toimen­pide ja mak­saisi itsen­sä moninkertaisesti.

  56. Kalle: On. Pääo­mat pyörit­tävät talout­ta ja siten yhteiskun­taa. Tuol­laiset sijoit­ta­jat ja yrit­täjät mak­sa­vat mei­dän muiden viu­lut. Tuon ovat aina ruot­salaiset demar­itkin ymmärtäneet. 

    Pääo­mat sinän­sä eivät pyöritä yhtään mitään. Pörssin ja reaal­i­talouden välil­lä ei näytä ole­van mitään yhteyttä.
    Pörssis­sä pyörivät rahat eivät kanavoidu tutkimuk­seen, tuoteke­hi­tyk­seen eivätkä investoin­tei­hin — ehkä jois­sakin poikkeustapauksissa.

  57. ft. maail­mal­ta:
    Mik­si ihmeessä aina ja joka ker­ta palveluista puhut­taes­sa löy­tyy joku insinööri, joka ajat­telee koti­a­pua tai siivousta?

    Työn voi usein laskut­taa joko palvelu­na tai tuot­teena. Usein kan­nat­taa ostaa palvelu­na, jos tietää mitä halu­aa ostaa. Ja tuot­teena, jos ei osaa. Palveluy­hteiskun­nas­sa ammat­ti­lainen myy toiselle osaamis­taan ja tuot­tavu­us kas­vaa. Palveluy­hteiskun­nas­sa se tekee, joka osaa. Meil­lä kaik­ki tekee kaikkea ja se näkyy.

    Ensim­mäisen kap­paleen kysymyk­seesi en osaa antaa yleistä vas­taus­ta. Yksit­täistapauk­ses­sa voisin tode­ta ansain­neeni leipääni myymäl­lä tavaraa, myymäl­lä tun­ti­työtä, myymäl­lä pake­toito­ja palvelui­ta — ja kaikkea siltä väliltä b2b-sek­to­ril­la. Lisäk­si olen ollut työni puoles­ta han­kki­mas­sa edel­lä­mainit­tu­ja b2b-mielessä ja yksi­ty­ishenkilönä ostop­uolel­la niin b2c kuin peräti c2c-tapauk­ses­sa (siis työl­listänyt toista yksityishenkilöä).

    En osaa oikein tehdä eroa ter­mien “tuote” ja “palvelu” välil­lä. Tavara on tavaraa ja palvelu palvelua, mut­ta asi­akkalle myy­dään tuote, jos­sa on yhtä tai toista tai kumpaakin. Mielel­lään vielä vuo­sisopimuk­sel­la. Kaunein esimerk­ki suo­ma­laises­sa liike-elämässä tästä lie­nee Kone Oyj. 

    Yri­tyspuolel­la oikeasti har­va halu­aa ostaa tavaraa, jol­loin lop­putu­lok­sen myymi­nen palvelu­na on usein fik­sumpaa, kun­han asi­akkaan saa usko­maan toimit­ta­jaan ja toim­inta­malli­in. Yksi­ty­ishenkilöi­den kohdal­la tavar­al­la on usein sta­tusar­vo, ja muutenkin markki­nat ovat irrationaalisempia.

    Min­ul­la on kuitenkin syyni ottaa koti­talouk­sille myytävät palve­lut esille. 

    Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että talous pyörii erikois­tu­misel­la. Se on paran­tanut tehokku­ut­ta viimeiset vuosi­tuhan­net. Meil­lä on kuitenkin kansan­taloudessa sel­l­ainen ongel­ma, että työt­tömänä on erit­täin paljon sel­l­aista työvoimaa, joka ei ole erikois­tunut oikein mihinkään, tai jon­ka erikois­tu­misala ei työl­listä. Jos pro­jek­tiot yhteiskun­nan tek­nol­o­gis­tu­mis­es­ta pitävät paikkansa, tämän väen osu­us työvoimas­ta tulee kas­va­maan edelleen.

    Tässä kohdas­sa kyse ei ole erikois­tu­mis­es­ta, vaan siitä, mitä työtä ylipäätään on ole­mas­sa. Koti­talouk­sis­sa on paljon sel­l­aista työtä tar­jol­la, johon nor­maali työkykyi­nen ihmi­nen kyke­nee ilman eri­ty­istä koulutusta.

    Lisäk­si työn määrä sinän­sä jous­taa pitkälle. Kyse voi olla ikku­nan­pe­sus­ta ker­ran vuodessa tai vak­i­nais­es­ta työvoimas­ta. Ihmiset käyt­tävät paljon työ­tun­te­ja kotitöi­hin ja usein vielä koke­vat, että niihin pitäisi käyt­tää vielä enemmän.

    Ja var­masti on niin, että jos mata­lan tuot­tavu­u­den töi­den työl­listämiskus­tan­nuk­set laske­vat, niitä töitä ilmestyy mon­een suun­taan. Myös yri­tyk­set työl­listävät sil­loin enem­män. Yhteistä kuitenkin on se, että pääosa näistä töistä tulee yksi­ty­ishenkilöille suun­na­tu­ille palvelualoille.

    (On tässäkin teknolo­giaan liit­tyvät riskin­sä. Har­va oikeasti halu­aa siivoo­jaa, todel­li­nen tarve on siisti koti. Jos jokin kone hoitaa kodin siis­tik­si, se on parem­pi ratkaisu. Tois­taisek­si täl­laista ei ole näkyvis­sä, mut­ta puu­tarhatöi­hin robot­it ovat jo päässeet. Pölyn­imuriro­bot­ti on tois­taisek­si jäänyt aika yksin.)

  58. Sylt­ty: Tuo on tot­ta, mut­ta koti­taloustyötä rajoit­taa luot­ta­muk­sen puute, on aika suuri kyn­nys päästää ketään tun­tem­aton­ta puuhastele­maan koti­in­sa ja kaik­ki siivous yms. olisi kuitenkin kaikkein tehokkain­ta hoitaa vir­ka-aikoina sil­loin, kun asu­jat ovat itse töissä.

    Tuokin on yksi asen­teisi­in liit­tyvä kysymys.

    Voin itse olla vähän nai­ivi ja sin­isilmäi­nen, mut­ta koti­talous­palvelui­ta itse käyt­täessäni en ole halun­nut olla paikalla. Koke­mus­ta on ollut aiko­jen saatossa mon­en­lai­sista ja mon­en­maalai­sista työn­tek­i­jöitä, eikä tur­val­lisu­u­songelmia ole ollut. En ole kuul­lut muil­lakaan ongelmia olleen.

    Tähän kuitenkin liit­tyy ihan aitona ongel­mana se, että kos­ka ala ei ole työn­tek­i­jöi­den suo­sios­sa, vai­h­tu­vu­us voi olla suur­ta. Se ei joh­da varsi­naisi­in tur­val­lisu­u­songelmi­in, mut­ta pere­hdy­tys pitää kuitenkin tehdä työn­tek­i­jäko­htais­es­ti. Tiedän, että alan yrit­täjät tun­nista­vat ongel­man, mut­ta ihan help­poa sitä ei ole korjata.

    = = =

    Jos­sain vai­heessa puo­li­vakavis­sani mietin, voisiko huonos­ti hoide­tun näköis­es­tä bis­nikses­tä tehdä hyv­in­hoidet­tua ja sitä kaut­ta rahakas­ta. Päädyin kuitenkin siihen tulok­seen, että koti­talous­palvelu­iden käyt­tömäärät eivät ole kiin­ni siitä, miten alan yri­tys­ten liike­toim­intaa pyöritetään.

    Alan yri­tyk­sen tyyp­illi­nen elinkaari on sel­l­ainen, että ensin on yhden hen­gen fir­ma, joka saa paljon asi­akkai­ta. Tässä vai­heessa kaik­ki on hyvin kaikkien kannal­ta, ja ahk­era yrit­täjä saa kohtu­ulliset tulot. Sen jäl­keen se yksi hen­ki han­kkii apu­laisen tai ali­hankkii lisää työvoimaa. Sit­ten asi­akastyy­tyväisyys alkaa heiken­tyä vai­h­tu­vu­u­den vuok­si ja yrit­täjä alkaa väsyä lisään­tyneeseen byrokratiaan.

    Luon­nolli­nen vas­taus tähän on se, että yrit­täjät alka­vat muo­dostaa verkos­to­ja tai osu­uskun­tia. Näinkin on käynyt, mut­ta tässä ei oikein löy­dy selvää tehokku­u­den paran­nus­ta. Keskikokoisel­la toim­i­jal­la voivat myös byrokra­ti­akus­tan­nuk­set kas­vaa, kun töitä ei enää tehdäkään yrittäjähengessä.

    Markki­noil­la saat­taisi olla tilaa isolle toim­i­jalle, joka hoitaisi HR:n eri­tyisen hyvin, ja sitä kaut­ta saisi hyvän pysyvyy­den henkilökun­nalle. Voi kuitenkin olla, että yhtälön saami­nen toim­i­maan järkeväl­lä hin­nal­la menee vaikeaksi.

    Kyse on oikeasti niin mata­lan jalostusar­von asi­as­ta, että siinä on aika vaikea tehdä kovin ihmeel­lisiä liike­toim­intain­no­vaa­tioi­ta. Niin­pä alan volyy­mi riip­puu hyvinkin paljon yhteiskun­nas­ta yleensä.

    Osa alan prob­lemati­ikkaa on urakoiden ja laadun määrit­te­lyn vaikeus. Lasku­tus­pe­ruste on aika, mikä ei luo kan­nus­timia tai palk­in­to­ja laadun tai tehokku­u­den kehit­tämisen kannalta.

  59. Raimo K: … Pörssin ja reaal­i­talouden välil­lä ei näytä ole­van mitään yhteyttä…

    Raha pyörit­tää talout­ta ja yhteiskun­taa. Pörssiy­htiöitä kvar­taaleit­tain 1/4v ja per­heyri­tyk­siä kvar­taaleit­tain, mut­ta kvar­taali on 25v. Yri­tys­ten, eri­tyis­es­ti per­heyri­tys­ten verot­ta­mi­nen ei ole kovin fik­sua mei­dän muiden kannal­ta. Kateus ei saa olla veropoli­ti­ikan ain­oa driveri.

  60. Lähtöko­htais­es­ti työtä on ole­mas­sa niin paljon kun sitä halu­aa tehdä. Työlle on myös mak­sajia ole­mas­sa, jokainen meistä palkkaa itselleen työn­tek­i­jöitä kun­han työn­tek­i­jä tuot­taa enem­män kuin ottaa. 

    Työtä rajoite­taan yhteiskun­nan toimes­ta erit­täin voimakkaasti ja pääsään­töis­es­ti täl­lä on yhteiskun­nas­sa posi­ti­ivisia vaiku­tuk­sia. Suurim­mat rajoit­teet ovat verot ja palkko­jen sopimi­nen. Lähtöko­htais­es­ti yhteiskun­nan mit­ta­ri­na voisi pitää sitä, mitä korkeam­mal­la mini­pal­ka­lla työtä on tar­jol­la. Esim. Tan­skan mäkkäri mak­saa 20 euroa tun­ti, Aldi & Lidl mak­saa UK:ssa 54 000/ vuosi aloi­tus­palkkana. Sveit­sis­sä min­imi­palk­ka on jotain 3300 /kk ja Sveit­si äänesti vähän aikaa sit­ten siitä, että johta­jan kuukausi­palk­ka saa olla korkein­taan yri­tyk­sen huonoiten palkatun ihmisen vuosi­palkan ver­ran. Menikö läpi?

    Janan toises­sa päässä on val­tiot, jois­sa palkan kus­tan­nus ja siten työn­tek­i­jän tuot­tavu­us on todel­la pieni. Työn­tek­i­jän palkkaami­nen on erit­täin help­poa ja suju­vaa. Olen itsekin pää­tynyt työ­nan­ta­jak­si siten, että työtä hake­maan tul­lut työn­tek­i­jä neu­vot­teli itselleen 0,1786 euron tuntipalkan. 

    Meil­lä on liian pienet palkat ja liian suuret palkkakus­tan­nuk­set. Heitän hatus­ta, että suomes­sa työn­tek­i­jän saa noin 40 euroa tun­ti ja täl­löin työn­tek­i­jälle jää noin 10 euroa tun­ti. Sum­mat on var­masti jonk­in­ver­ran pielessä ja ne vai­htel­e­vat myös alako­htais­es­ti. Jot­ta kaiken sen vaivan viit­sii tehdä on uuden työn­tek­i­jän saata­va tulosta jotain 50 — 60 euroa tun­ti. Työn­tek­i­jän saa­man hyö­dyn ja todel­lisen hin­nan välis­sä on liikaa kulu­ja. Lähtöko­htais­es­ti on erit­täin hyvä, että heikosti tuot­tavaa työtä ei paljon tehtäisi. Se on sitä tehokku­ut­ta. Jos työn­tek­i­jän saisi 10 euroa tun­ti, niin työn­tek­i­jän voisi palkata todel­la huonos­ti tuot­tavi­in töihin. 

    Itse olen palkan­nut suomes­sa siivoo­jan siivous­rinki­in. Työtön työn­hak­i­ja kaikil­la mah­dol­lisil­la tuil­la 4 tun­tia viikos­sa. Ei mak­sanut juuri mitään, mut­ta ei tuot­tanut yhtään mitään. Piiko­ja ei tarvi­ta tämän päivän suomes­sa. 50 vuot­ta sit­ten oli kätevää, kun joku teki ruoan, pesi pyyk­it ja siivosi. Tänä päivänä ruokaa saa valmi­ina, pyyk­ki pestään ja kui­v­ataan koneel­lis­es­ti, tek­sti­ilit eivät pölise ja sisäil­ma suo­date­taan. Piha-alueet on katet­tu ja kuraa ei kan­taudu. Jos työssä likaan­tuu, niin työ­nan­ta­ja huole­htii työ­vaat­teet. Arvokkaam­mat tek­sti­ilit viedään pesu­laan. Sitä koti­taloudessa tehtävää työtä ei ole enää ole­mas­sa. Jos ihmi­nen ei saa arkea pyörimään, niin tuskin se on työelämässä eikä siten ole palkkaa­mas­sa ketään. Tässä vai­heessa tarvit­ta­vat koti­avut jär­jestää shp.

  61. Ja hyv­in­voin­ti­val­tion sulakoit­tamis­es­ta. Mon­es­sa paikas­sa mietitään, mitä tehdään kun vet­er­aan­it lop­puu? No, Haglund teki vet­er­aane­ja yhdessä yössä 50 000 lisää! Ne ei lopu. Kaik­ki rauhan­tur­vaa­jat saa­vat vet­er­aan­i­tun­nuk­sen. Vet­er­aani­jär­jestöt kiit­tävät yhteiskun­nan tuesta!

  62. Vah­van talouden mail­la on ollut varaa luo­da hyv­in­voin­ti­val­tiot, minkä jäl­keen niiden talouskasvu on yleen­sä hiipunut ja työl­lisyys nous­sut vapaampi­in mai­hin ver­rat­tuna. Pohjo­is­maat ovat kuitenkin niin kap­i­tal­is­tisia, että niiden talous selviää silti. Etelä-Euroopas­sa irti­sanomis­suo­jakin on hirvit­tävä, Tan­skas­sa olematon.

    Etelä-Amerikan hyv­in­voin­ti­val­tiot jäh­mettivät ja kuor­mit­ti­vat talout­ta niin paljon, että ne rom­ah­ti­vat huonom­pi­en aiko­jen tullen. Uruguayssakin panos­tuk­set tasaiseen koulu­tuk­seen kaikille oli­vat val­tavia, ja hyv­in­voin­ti­val­tion muis­tok­si jäivät “maail­man parhait­en koulute­tut tak­sikuskit”. http://bibliotecadigital.fgv.br/ojs/index.php/rbe/article/viewFile/28/6081

  63. ft. maail­mal­ta: Mon­es­sa paikas­sa mietitään, mitä tehdään kun vet­er­aan­it lop­puu? No, Haglund teki vet­er­aane­ja yhdessä yössä 50 000 lisää! 

    Minä olen jo use­am­man vuo­den miet­tinytkin, miten ja kenelle koplataan vet­er­aani­jär­jestö­jen omaisu­us vet­er­aanien lop­pues­sa ja mik­seivät jär­jestöt voi myy­dä omaisu­ut­taan toim­intansa rahoit­tamisek­si siten, että oltaisi­in nol­las­sa viimeisen kuollessa.
    Ei ilmeis­es­ti enää tarvitse noitakaan asioi­ta ihme­tel­lä. En silti eri­tyisem­min pidä ratkaisusta.
    Osin toki sik­si, että sen perus­teel­la jotenkin vaikut­taisi ole­van enem­mänkin aikei­ta viedä suo­ma­laisia Naton ja USA:n kri­i­sei­hin “rauhaa turvaamaan”.

  64. Eläkeläiset ovat aloit­ta­neet kam­pan­jan “Työeläkein­deksin palaut­ta­mi­nen palkkata­soin­dek­sik­si”. Kamp­n­jaa ei voi käsitel­lä yksit­täisenä, vaan osana suurem­paa ongel­maa nimeltä hyvinvointivaltio.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio soit­taa samaa levyä: tyl­sät töi­hin innovoimaan. Tylsien rahoil­la rahoite­taan muiden elämä. Eläkeläiset vaa­ti­vat ylisu­uria eläkkeitä, kri­isi­maat tukipaket­te­ja tylsien maid­en rahoista. Julkisen sek­torin tek­i­jät vaa­ti­vat veroista yhtä suur­ta palkkaa kuin tylsien yksi­tyisen sek­torin tek­i­jöi­den palk­ka. Suomes­sa meil­lä on vielä asevelvol­lisu­us: tyl­sät intis­sä, palk­ka nol­la. Tylsien pitäisi vielä elät­tää väestöräjähdyk­sen ihmiset. Kaikkia yhdis­tää sama tek­i­jä: tyl­sät töis­sä, muut jaka­mas­sa rahoja.

    Hyv­in­voin­ti­val­tio on koti­in­sa tuu­per­tunut poti­las, joka on elo­ton. Käytäväl­lä kulke­vat henkilöt hais­ta­vat jo pros­essin, mut­ta sorkka­rau­dal­la ei ole uskallet­tu ava­ta vielä huoneis­ton ovea. Hyv­in­voin­ti­val­tio on umpikujassa.

    Hyv­in­voin­ti­val­tion umpiku­ja ei ole kuitenkaan nau­run asia. Edessämme on tuot­tavu­u­den kasvun aiheut­ta­ma työt­tömyysongel­ma. Hyv­in­voin­ti­val­tio voi olla tien­sä päässä, mut­ta oli siinä hyviäkin puo­lia ja empaat­tisu­ut­ta. Nyt kävi näin.

Vastaa käyttäjälle Liian vanha Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.