Oden vaaliohjelma. Kaupungistumista on nopeutettava

Tule­val­la vaa­likaudel­la on rai­vat­ta­va esteitä kaupunkien kasvun tieltä – on toisin sanoen raken­net­ta­va asun­to­ja muut­tovoit­toalueille. Tämä on tehokkaimpia tapo­ja pienen­tää kestävyys­va­jet­ta. Kaupungeis­sa työl­lisyysaste on olen­nais­es­ti korkeampi kuin maaseudul­la, työ on selvästi tuot­tavam­paa. Julkisen talouden kannal­ta kaupun­git ovat net­tomak­sajia ja maaseu­tu net­tosaa­jia, vaik­ka mukaan las­ke­taan val­tion mak­samat palkat. Mak­sajia on olta­va enemmän.

Kos­ka tiedän, mitä tähän vas­tataan, halu­an huo­maut­taa, ettei ketään ole tarkoi­tus pakot­taa muut­ta­maan kaupunkei­hin. Se on vain tehtävä mah­dol­lisek­si. Kos­ka kas­vavien kaupunkien kasvua rajoit­taa asun­top­u­la, jokainen, joka vapaae­htois­es­ti halu­aa asua muual­la tekee palveluk­sen niille, jot­ka halu­a­vat muut­taa kaupunkiin.

Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudul­la on sovit­ta­va toimista asun­to­tuotan­non kaksinker­tais­tamisek­si. Tavoit­teessa rak­en­taa Helsinki­in ja sitä ympäröivi­in kun­ti­in 20 000 asun­toa vuodessa ei ole mitään ihmeel­listä. Näin tehti­in 70-luvul­la ja näin tehdään Tukholmassakin.

Val­ti­ol­ta tämä edel­lyt­tää panos­tamista liiken­nein­fraan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen nykyisen työn­jaon mukaan kuu­luu lähin­nä val­ti­olle. Julkisen talouden taakkaa voi helpot­taa muut­ta­mal­la lain­säädän­töä niin, että kaavoitushyödyt saadaan kerä­tyk­si nyky­istä parem­min yhteiskunnalle.

Asun­to­tuotan­non kiihdyt­tämi­nen olisi myös kai­vat­tua elvytystä.

93 vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma. Kaupungistumista on nopeutettava”

  1. Val­ti­ol­ta tämä edel­lyt­tää panos­tamista liiken­nein­fraan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen nykyisen työn­jaon mukaan kuu­luu lähin­nä valtiolle.

    Peri­aat­teessa var­maan näin, mut­ta käytän­nössä varsinkin Helsingisssä val­tion rahoi­tu­so­su­udet ovat parhaim­mil­laan puo­let, yleen­sä reilusti alle, liiken­nehankkeen kus­tan­nuk­sista. Esimerkik­si met­ros­ta val­tio mak­saa 30%, katu­verkos­ta ja ratikoista 0%.

  2. “Helsin­gin väestönkasvu rasit­taa Suomen taloutta”
    kir­joit­ti tekni­ikan tohtori Juk­ka Heikki­nen sun­nun­tain Hesarin mielipi­de-osios­sa. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    1. Tuos­sa kir­joituk­ses­sa annet­ti­inymmärtää, että työl­lisyysaste tai työn tuot­tavu­us olisi Helsingis­sä huonom­pi kuin muual­la maas­sa. Aika huonos­ti väite saa tukea viral­li­sista tilastoista.

  3. Osmo, kaik­ki eivät halua asua kaupungis­sa. On ihmisiä, jot­ka halu­a­vat asua lähiöis­sä ja maaseudul­la. Kaupunki­rak­en­tamista tulee tukea, nythän sitä ei käytän­nössä tehdä, mut­ta sitä ei pidä tyrkyt­tää. Pitää luo­da mahdollisuuksia.

    Lähiöt ovat pahin ongel­ma Suomes­sa. Neukkukuu­tioi­ta ilman palvelu­ja ja kun­nol­lisia yhteyk­siä. Karkeasti ottaen ain­oa län­si-euroop­palaisit­tain ter­ve suo­ma­lainen lähiö on Kau­ni­ainen: oma kun­ta, tiivi­isti pien­talo­ja ja ase­man ympäril­lä. Kau­ni­ai­sis­sakin vähän epäon­nis­tut­ti­in keskus­tan kaavoitk­ses­sa ja sinne tuli tarpeet­to­mia kerrostaloja.

    Ker­rostalo­ja ei pitäisi rak­en­taa kuin viiden suurim­man kaupun­gin keskus­toi­hin. Län­si-Euroopas­sa keskus­to­jen ulkop­uolista ker­rostalo­rak­en­tamista on vain Ran­skas­sa, joka tekee slum­me­ja lait­tomille maa­han­muu­ta­jille. Iso-Bri­tan­ni­as­sa on mm. ker­rostalo­ja puret­tu, kos­ka ne vain aiheut­ta­vat ongelmia.

    Mut­ta olet oike­as­sa, että kaupunkien pitää antaa kehit­tyä. Helsingis­säkin pitää kaavoit­taa keskus­tan ulkop­uolisia aluei­ta ruu­tukaavaan. Esimerkke­jä ovat mm. Taka-Töölö, Hert­tonie­mi ja Munkkivuori. Rak­en­t­a­mi­nen ei kuu­lu kaupungille vaan ton­tin omis­ta­jalle, mut­ta kaupun­gin on luo­ta­va edellytykset.

  4. Juuri näin.

    Ja jot­ta keskustelu ei taas juu­tu nau­ret­tavaan Helsin­ki vs. muu Suo­mi ase­ma­so­taan, niin pitää muis­taa, että Suomes­sa on muitakin kaupunke­ja. Seu­raavaan hal­li­tu­so­hjel­maan pitää saa­da pääkaupunkiseutu/metropolipolitiikan lisäk­si kir­jat­tua kouralli­nen mui­ta strate­gis­es­ti merkit­täviä kaupunke­ja, joiden kas­vami­nen kan­sain­välis­es­ti kil­pailukyky­isik­si pitää ottaa tavoitteeksi. 

    Itse lask­isin tähän joukkoon Tam­pereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuo­pio ovat vähän niil­lä rajoilla.

    Nykyi­nen poli­ti­ik­ka jos­sa kaupungeil­ta niis­tetään kaik­ki kasvun mah­dol­lisu­udet ja jae­taan ne tuk­i­na tasais­es­ti joka puolelle johtaa siihen, että kaik­ki kär­sivät tasais­es­ti. Lop­pukädessä Helsinkin on sit­ten ain­oa kaupun­ki, joka kiviri­ipas­ta huoli­mat­ta jak­saa pyris­tel­lä eteen­päin. Nykyi­nen hajasi­joi­tus­poli­ti­ik­ka onkin siis kaikkein vahvim­min yksi­na­paista keskit­tämistä edis­tävää politiikkaa.

    Ja tämä ei siis tosi­aankaan ole Helsinginkään etu. Kaupun­gin nopea kasvu mak­saa ihan hel­vetisti rahaa, jota ei ole kun rahat on niis­tet­ty muualle. Jos Helsingille olisi ole­mas­sa ihan todel­lisia vai­h­toe­hto­ja muis­sa Suomen kaupungeis­sa, Helsingillä olisi varaa kas­vaa parem­min, asun­to­jen hin­nat eivät nousisi ihan nyky­istä nau­ret­tavaa tah­tia, ja koko val­tion­talouden kan­nat­telem­i­nen ei jäisi yksin Helsin­gin harteille.

    Ja tosi­aan kun sanon Helsin­ki, tarkoi­tan kaupunkiseu­tua, en keinotekoista hallinnol­lista yksikköä, joka nykyisel­lään on jotakuinkin täs­mälleen väärän kokoinen yhtään mihinkään tarkoitukseen.

  5. Sama Heikki­nen oli Kalasa­ta­man val­i­tus­rum­ban takana. Vähän sääli, että hänen kri­ti­ik­ki kaupun­gin kasvua vas­taan perus­tuu hänen omi­in val­heisi­in. Yhtä sääli on se, että tohtorin papereil­la saa laukoa ihan mitä tahansa medi­as­sa, kun samo­ja sano­ja ei muuten saisi ikinä samoi­hin paperei­hin. Olisi aika mon­ta ihan oikeaa syytä vas­tus­taa kaupunkien kasvua, ainakin jos ne kasvun rajat luon­non näkökul­mas­ta kiin­nos­taisi jotaku­ta. Mut­ta eihän nyt talout­ta saa vaaran­taa jonkun män­nynkävyn takia.

  6. OS kir­joit­taa: “… on rai­vat­ta­va esteitä kaupunkien kasvun tieltä .…tämä on tehokkaimpia tapo­ja pienen­tää kestävyysvajetta.”

    Kaikkein tehokkain tapa, johon kan­nat­taa panos­taa eniten on kuitenkin seuraava:

    Pitää pelas­taa noin 500 000 työkyky­istä ja ‑halukas­ta pois työttömyys-kurjuudesta.

    Näin saavute­taan yhdel­lä iskul­la 3 tärkeätä tavoitetta:
    1) Työtön ihmi­nen pääsee työn­syr­jään / työy­hteisöön kiinni
    2) Työt­tömyys­mak­sut, sekä val­tion ja kun­tien työt­tömyy­destä johtu­vat kulut pienenevät
    3) Talouskasvu ja investoin­nit saa­vat piristysruiskeen

    Kan­nat­taa muis­taa, että vuosi­na 2001–2012 jokaista suuryri­tyk­sen palkkaa­maa yhtä henkeä kohden, PK-yri­tyk­set loi­vat 14 uut­ta työpaikkaa.

    Yri­tys­ten 393 mil­jardin euron liike­vai­h­dos­ta yli puo­let (55%) syn­tyy Pk-yri­tyk­sis­sä, ja siel­lä se suurin kestävyys­va­jeen pienen­tämis-poten­ti­aali on!

    Mot­to: Työt­tömyys­loukut heti pois ja työl­listämiskyn­nys radikaal­isti alas!

    Sep­po Korppoo
    Työl­listämishaluinen PK-yrittäjä

  7. Kari N:
    “Helsin­gin väestönkasvu rasit­taa Suomen taloutta”
    kir­joit­ti tekni­ikan tohtori Juk­ka Heikki­nen sun­nun­tain Hesarin mielipi­de-osios­sa. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    Samas­sa sun­nun­tai Hesaris­sa oli jut­tu elämästä Hehtaari-pal­stan pitäjässä; suuri osa ns työvoimas­ta on yli viiskymp­pisiä työt­tömiä. Jos noi­hin maalaispitäji­in jostain uusia työ­paikko­ja tehdään, tek­i­jätkin pitää tuo­da val­taosin muual­ta; kaupungeista ja ulko­mail­ta. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

  8. Pahimpia keskit­täjiä on tosi­aan tukien­ripot­telu sinne tänne. Ne pitäisi lait­taa vain Oulun, tam­pereen, turun jne. kokoisi­in kaupunkeihin

    Toinen mitä tarvit­taisi­in olisi varuskun­tien sijoit­ta­mi­nen pois maaseudul­ta, jot­ka kuol­e­vat väk­isinkin. Olisi siir­ryt­tävä valikoivaan asepa­lveluk­seen sekä ammat­tiarmei­jaan ja varuskun­tien tulisi olla näis­sä toisek­si suurim­mis­sa paikois­sa. Nuoret voisi­vat esim. kieltäy­tyä armei­jast­sa, jot­ta täm’ hul­lu­us saataisi­in loppumaan.

  9. Kari N:
    “Helsin­gin väestönkasvu rasit­taa Suomen taloutta”
    kir­joit­ti tekni­ikan tohtori Juk­ka Heikki­nen sun­nun­tain Hesarin mielipi­de-osios­sa. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    Tek­stis­sä mm. ehdotet­ti­in asun­to­jen korkeaan hin­taan Helsingis­sä ratkaisuk­si sen, että vähen­netään rak­en­tamista Helsingis­sä. Siis tar­jon­ta­pu­laan tar­jo­taan ratkaisuk­si tar­jon­nan entistä voimakkaam­paa rajoittamista.

    Vielä häm­men­täväm­pää oli Salon tar­joami­nen mallies­imerkik­si siitä, kuin­ka kasvu tulisi suun­na­ta. Kun asia on juuri päin­vas­toin. Salo on mallies­imerk­ki yhden alan varas­sa olev­as­ta kaupungista, joka kasvoi ja rom­ahti Nokian mukana. Ver­rat­tavis­sa paperitehdaskuntiin. 

    Yksi tärkeä suurem­pi­en kaupunkien etu onkin niiden elinkeino­rak­en­teen monipuolisu­us. Yksit­täis­ten elinkeino­jen rom­ah­dus ei rom­ah­du­ta kaupunkia, eivätkä esimerkik­si liikenne- ja asun­toin­vestoin­nit mene hukkaan. Sen sijaan esim. enti­sis­sä paperite­hda­s­paikkakun­nis­sa asun­to­jen arvot ovat rom­ah­ta­neet. Oulunkin voidaan kat­soa olleen liikaa Noki­as­ta riip­pu­vainen, joskin pienem­mässä Salos­sa vaiku­tus on ollut sitäkin suurempi. 

    Lisäk­si suurem­pi­en kaupunkien työ­markki­noiden suurem­pi koko on työn­tek­i­jän etu. Jos yksit­täi­nen työ­nan­ta­ja kaatuu, on suurem­mas­sa kaupungis­sa helpom­pi löytää oman alan töitä, kuin paikkakun­nal­la, jos­sa alan työ­nan­ta­jia on yksi, se enti­nen työnantaja.

  10. Helsin­gin asun­torak­en­tamisen lisäämisessä joudu­taan väk­isinkin myös täy­den­tämään ole­mas­sa ole­via asuinaluei­ta. Paikat ovat usei sel­l­aisia, että ne on aivan syys­tä jätet­ty aiem­min rak­en­ta­mat­ta: huonot perustamisolot. 

    Vaik­ka kaupun­ki saisi kuin­ka paljon avus­tuk­sia infran rak­en­tamiseen, se ei auta yksit­täisen han­kkeen käyn­nistämistä. Pieni han­kekoko ja kalli­it perus­tamisolot nos­ta­vat yksit­täisen han­kkeen rak­en­tamiskus­tan­nuk­set uusien asun­to­jen alueel­lista markki­na-arvoa korkeammiksi.

    Mei­dän tulisikin saa­da kaupunkialueille perus­tusasvus­tus, jol­la tasat­taisi­in huonoista perus­tamisolo­suhteista johta­vat kus­tan­nuserot niin, että täy­den­nys­rak­en­tamis­es­takin saataisi­in kan­nat­tavaa: Malminkar­tanoon Malminkar­tanon markki­nahin­nan mukaista tuotantoa.

  11. “Itse lask­isin tähän joukkoon Tam­pereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuo­pio ovat vähän niil­lä rajoilla.”

    Ei ole ole­mas­sa mitään väk­ilukua, jon­ka jäl­keen kaupun­ki on OK ja sitä ennen ei. Jos ajat­telet suuria kaupunke­ja, niin jois­sakin sitä hyvää keskus­taa on enem­män ja jois­sakin vähem­män, mut­ta hyvä keskus­ta on hyvää keskus­taa siitä riip­pumat­ta kuin­ka laa­jalti sitä on.

    Jopa rajuil­la muut­to­tap­pioalueil­la kaupunki­rak­en­teen tiivistämiselle on tilaus­ta ja rak­en­t­a­mi­nen on kan­nat­tavaa. Esim. vaik­ka Ima­tra. Ima­tral­la ei vielä 90- luvul­la tiedet­ty, mis­sä kaupun­gin keskus­ta on ja niitä oli 3 tai 4. Man­sikkalaan tehty uusi uljan keskus­ta on kamala. Kaupun­gin keskeisim­män raken­nuk­sen, kaupung­in­talon por­tail­ta näkyy taa­ja­ma-päät­tyy merk­ki. 2000 luvul­la väk­iluku on edelleen laskenut, mut­ta koskel­la on raken­net­tu. Ima­trasta on tul­lut elin­voimaisem­pi ja viihty­isämpi. Se on nyt ihan muka­va pikkukaupunki. 

    Ajat­tele, mitä Lappeen­ran­ta olisi, jos yksi suomen suurim­mista kaup­pakeskit­tymistä (myl­lymä­ki) olisi saatu keskus­taan? Lappeen­ran­nas­sa tehti­in 60 luvul­la kaa­va, joka kiel­si keskus­tan rak­en­tamisen. Yliopis­to tehti­in 10 kilo­metriä met­sään, kau­pat 4 kilo­metriä toiseen suun­taan met­sään. Nyt jokaises­ta keskus­tan han­kkeesta vään­netään 10 vuot­ta eikä keskus­taa saa­da eteen­päin millään.

  12. antti: Samas­sa sun­nun­tai Hesaris­sa oli jut­tu elämästä Hehtaari-pal­stan pitäjässä; suuri osa ns työvoimas­ta on yli viiskymp­pisiä työt­tömiä. Jos noi­hin maalaispitäji­in jostain uusia työ­paikko­ja tehdään, tek­i­jätkin pitää tuo­da val­taosin muual­ta; kaupungeista ja ulko­mail­ta. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    Ei var­maankaan, mut­ta mitä tukia Pudasjärvi saa, jot­ka rajoit­ta­vat kasvukeskusten kasvua ja menestymismahdollisuuksia?

  13. teekkari:

    Itse lask­isin tähän joukkoon Tam­pereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuo­pio ovat vähän niil­lä rajoilla.

    Nykyi­nen poli­ti­ik­ka jos­sa kaupungeil­ta niis­tetään kaik­ki kasvun mah­dol­lisu­udet ja jae­taan ne tuk­i­na tasais­es­ti joka puolelle johtaa siihen, että kaik­ki kär­sivät tasaisesti. 

    Itse lask­isin joukkoon vielä ainakin Vaasan, Porin, Joen­su­un, Mikke­lin, Lappeen­ran­nan, Rovaniemen, Lah­den, Seinäjoen ja Kajaanin.

    Mut­ta mitä on ne tuet, jot­ka riistävät kaupungeil­ta kasvun mah­dol­lisu­udet? Konkre­ti­aa please.

  14. Ihan kan­natet­tavia ideoita.

    Vielä kai­vat­taisi­in ideoita, joil­la saataisi­in syn­tyvyys kasvu­un kaupungeis­sa. Kaupunkien hedelmät­tömyys on iso ongel­ma, ja se ilme­nee kaikissa län­si­mais­sa. Mit­takaavo­jen tehokku­ud­es­ta ja rahas­ta ei ole paljon iloa, jos ei ole ketään siitä hyö­tymässä. Koko hom­ma on kuin siemenvil­jan polt­tamista viinaksi, kun seu­raavas­ta sukupolves­ta mak­sa­jat vähenevät entis­es­tään! Täl­lais­ten peru­ut­ta­mat­tomien mok­ien tekemistä ei sitäkään voi pitää tehokkaana.

    Uusien aluei­den rak­en­tamises­sa on aina ajatelta­va ensim­mäisenä per­heen näkökul­maa ja tehtävä ympäristöstä sel­l­ainen, johon uskaltaa päästää lapset irti. Sinkku asuu vaik­ka pahvi­laatikos­sa, mut­ta lap­siper­heen arki on haas­tavam­paa. Kaupungis­sa se on luvuista päätellen eri­tyisen haastavaa.

    Paljon tehokku­us­lisää saataisi­in jo sil­lä, että kaik­ki epä­to­den­näköis­es­ti työl­listyvät pk-seu­tu­laiset asutet­taisi­in halvem­mille asuin­paikoille. Yhteiskun­ta ei kus­tan­na ylimääräisiä neliöitä huono-osaisille, mik­si sit­ten ylimääräisen keskeistä paikkaakaan? Tämä uud­is­tus lisäisi kaupunkien rauhal­lisu­ut­ta ja lap­siys­täväl­lisyyt­tä val­tavasti. Säästyneil­lä rahoil­la voidaan palkata muu­tamia näyt­telijöitä esit­tämään avo­hoitopoti­lai­ta ja spur­gu­ja Hakaniemen ympäristöön, jonne halukkaat voivat men­nä naut­ti­maan van­han ajan tunnelmasta. 

    Ran­s­ka on wikin mukaan urban­isoituneem­pi maa kuin Sak­sa (oma mutu­ni oli päin­vas­tainen), mut­ta siel­lä on merkit­tävästi suurem­pi hedelmäl­lisyys­luku kuin Sak­sas­sa­ja muis­sa Man­ner-Euroopan mais­sa. Mitä Ran­s­ka tekee oikein kaupunkisu­un­nit­telus­sa? Sak­san äitiyspoli­ti­ikka­han on tietenkin huonoa, päätellen suures­ta kotiäi­tien osuudesta.

  15. jok­eri:
    …Olisi siir­ryt­tävä valikoivaan asepa­lveluk­seen sekä ammat­tiarmei­jaan ja varuskun­tien tulisi olla näis­sä toisek­si suurim­mis­sa paikoissa… 

    Suomea, kuten ei Ruot­si­akaan puo­lus­te­ta ammat­tiarmei­jal­la. Vain reserviläis­armei­ja voi olla uskot­ta­va Suomen kokoises­sa maas­sa. Ruot­si on hyvä esimerk­ki täysin pieleen men­neestä, epäuskot­tavas­ta puo­lus­tus­ratkais­us­ta: kel­paa puuhastelu­un ulko­mail­la, mut­ta sil­lä ei puo­lus­te­ta Ruot­sia. Suomen puo­lus­tus­ratkaisu­un toivoo muu­tos­ta se, joka on ajatel­lut hyökätä ja miehit­tää Suomen.

    Ammat­tiarmei­ja vaatii sitä pait­si hyvin jakau­tuneen luokkay­hteiskun­nan onnis­tu­ak­seen. Pitää olla riit­tävän suuri alalu­ok­ka, jot­ta miehistölle on rekry­toin­tipo­h­jaa. Asi­aa on tutkit­tu aika hyvin ja Suomes­sa koulute­taan ikälu­okan parhaim­mis­to, kun ammat­tiarmei­joiden miehistö ei ole ihan sitä penaalin teräv­in­tä kynää. Suomen reserviläis­armei­ja on paljon ammat­ti­laisem­pi, kuin yksikään ammattiarmeija.

  16. Maaseu­tu­lainen:
    On sitä työt­tömyyt­tä kaupungeis­sakin. Vetovoimainen Tam­perekin kamp­pailee varsin suuren työt­tömyysongel­man kanssa… 

    Jos veor­poli­ti­ikan ykkös­tavoit­teena on hävit­tää yri­tyk­set = työ­paikat Suomes­ta, niin kyl­lä se puree, kun ollaan laskusuh­dan­teessa. Suo­mi ei selviä pelkil­lä palveluil­la, saati julk­isil­la työpaikoilla.

    Veropoli­ti­ikkaa pitää ohja­ta jol­lain muul­la kuin sairaal­la kateudel­la. Kan­nat­taa miet­tiä, äänestääkö esimerkik­si sel­l­aista ehdokas­ta, joka kan­nat­taa per­in­töveroa tai yri­tys­ten voit­to­jen verot­tamista nykyisel­lä tasolla.

  17. JY: Itse lask­isin joukkoon vielä ainakin Vaasan, Porin, Joen­su­un, Mikke­lin, Lappeen­ran­nan, Rovaniemen, Lah­den, Seinäjoen ja Kajaanin.

    Mut­ta mitä on ne tuet, jot­ka riistävät kaupungeil­ta kasvun mah­dol­lisu­udet? Konkre­ti­aa please.

    Kaupungeis­sa on mm. ylisu­uret kun­nal­lisveroas­t­eet val­tiono­su­usjär­jestelmien takia. Jos kasvukeskuk­sista ei siir­ret­täisi rahaa maaseudulle tulon­si­ir­toina, kasvukestusten kun­nal­lisverot voisi­vat olla usei­ta pros­ent­tiyk­siköitä nyky­istä mata­lam­mat. Kun­nal­lisvero on yksi merkit­tävimpiä vero­ja palvelu­alan työn vero­tuk­ses­sa ja työn vero­tuk­sen lasku taas on aina hyväk­si jos halu­taan, että työ­nan­ta­jat työllistävät.

  18. Kalle: Suomea, kuten ei Ruot­si­akaan puo­lus­te­ta ammat­tiarmei­jal­la. Vain reserviläis­armei­ja voi olla uskot­ta­va Suomen kokoises­sa maas­sa. Ruot­si on hyvä esimerk­ki täysin pieleen men­neestä, epäuskot­tavas­ta puo­lus­tus­ratkais­us­ta: kel­paa puuhastelu­un ulko­mail­la, mut­ta sil­lä ei puo­lus­te­ta Ruot­sia. Suomen puo­lus­tus­ratkaisu­un toivoo muu­tos­ta se, joka on ajatel­lut hyökätä ja miehit­tää Suomen.

    Mihin luulet sitä “koko maan puo­lus­tus­ta” tarvit­ta­van, jos kukaan ei tule­vaisu­udessa asu tai käy syrjäseuduilla?Vuodeksi int­tii, että voidaan puo­lus­taa risuka­so­ja ja met­siä, jois­sa ei ole ihmisiä ollut pitkään aikaan?

    Yleiseen asevelvol­lisu­u­teen kohdis­tuu niin paljon painei­ta, että se ei tule kestämään kovin kauaa. Se olisi hyvä lakkaut­taa jop nyt ja siirtää varuskun­nat syr­jäseudil­ta pois toisek­si suurimpi­in kaupunkeihin.

  19. O.S. kir­joit­ti: “Eri­tyis­es­ti Helsin­gin seudul­la on sovit­ta­va toimista asun­to­tuotan­non kaksinker­tais­tamisek­si. Tavoit­teessa rak­en­taa Helsinki­in ja sitä ympäröivi­in kun­ti­in 20 000 asun­toa vuodessa ei ole mitään ihmeel­listä. Näin tehti­in 70-luvul­la ja näin tehdään Tukholmassakin.

    Val­ti­ol­ta tämä edel­lyt­tää panos­tamista liiken­nein­fraan, jon­ka rak­en­t­a­mi­nen nykyisen työn­jaon mukaan kuu­luu lähin­nä val­ti­olle. Julkisen talouden taakkaa voi helpot­taa muut­ta­mal­la lain­säädän­töä niin, että kaavoitushyödyt saadaan kerä­tyk­si nyky­istä parem­min yhteiskunnalle.”

    Louis Edward Alfeld kir­joit­ti puolestaan artikke­lis­saan “Urban dynam­ics-The first fifty years” (lähde: Sys­tem Dynam­ics Review, Vol­ume 11, Issue 3, pages 199–217, Autumn (Fall) 1995) sivuil­la 204–205 seu­raavasti: “One of the prin­ci­pal assump­tions behind urban dynam­ics is the the­o­ry of rel­a­tive attrac­tive­ness. The the­o­ry states that, giv­en free migra­tion, no place can long remain more attrac­tive than any oth­er place. 

    A corol­lary of the the­o­ry sug­gests the exis­tence of neg­a­tive coun­ter­bal­ances. Pop­u­la­tion growth con­tin­ues until neg­a­tive pres­sures arise to coun­ter­bal­ance an area’s under­ly­ing attrac­tive­ness. Per­cep­tion delays can cause pop­u­la­tion to over­shoot, thus exag­ger­at­ing the neg­a­tive impact of growth.”

    Tämä jälkim­mäi­nen totea­mus voi ehkä antaa vähän lohtua seuduille, joil­la väki vähe­nee, jos ne vain kykeni­sivät kääntämään/hyödyntämään tuon muu­tok­sen voitok­seen. Kaupunkialueil­la tulee puolestaan miet­tiä, miten kasvua saadaan hal­lit­tua järkevästi, eli siten, ettei esimerkik­si kaupun­gin viihty­isyys, vehreys ja lähilu­on­to liikaa kär­sisi. Em. läh­teen case “Con­cord 1975” alkoi lukies­sa vaikut­taa ihmeen tutuno­maiselta tapaukselta.

    Onko liiken­teen puurou­tu­mi­nen sit­ten Osmon mielestä ain­oa negati­ivi­nen vaiku­tus esimerkik­si Helsin­gin seudul­la, joka tuos­ta kaupungis­tu­misen rajus­ta kasvus­ta seu­raa? Näk­isin ennem­min seudun (kuvitel­lun tai todel­lisen) asun­top­u­lan pikem­minkin keinona säi­lyt­tää tasapaino. 

    Mikäli asun­to­jen hin­nat oli­si­vat Helsingis­sä kovin alhaiset, kaupun­gin muiden houku­tusten lisäk­si, syn­ty­isi taa­tusti monia ylilyön­te­jä, joista koko kaupun­ki kär­sisi, mm. lähilu­on­non uhraamisen sekä slum­mi­u­tu­misen takia, ja niitä seu­raavien lieveilmiöi­den myötä. Niiden joh­dos­ta Helsin­ki voisi kur­jis­tua merkit­tävästi. Kuka sel­l­aista halu­aisi? Ei kai vain Osmo?

    Voisin kuvitel­la, että kaik­ki eivät suh­taudu tyynesti kaavoitushyö­ty­jen leikkaamiseen. MIT:n emer­i­tus pro­fes­sori Jay W. For­rester kir­joit­ti v. 1995 päivite­tyssä läh­teessä (“COUNTERINTUITIVE BEHAVIOR OF SOCIAL SYSTEMS”) seuraavasti:

    “Soci­ety becomes frus­trat­ed as repeat­ed attacks on defi­cien­cies in social sys­tems lead only to worse symp­toms. Leg­is­la­tion is debat­ed and passed with great hope, but many pro­grams prove to be inef­fec­tive. Results are often far short of expec­ta­tions. Because dynam­ic behav­ior of social sys­tems is not under­stood, gov­ern­ment pro­grams often cause exact­ly the reverse of desired
    results.” 

    Kuten tuos­sa edel­lä todet­ti­in, ovat yhteiskun­tamme vuorovaiku­tus­mekanis­mit usein hyvinkin mon­imutkaisia. Kaupun­git voivat toimia kasvun moot­tor­eina, mut­ta mitä sit­ten tehdään, jos kaupungista alkaa huve­ta se osa asukkaista, joi­ta kaikkein kipeim­min tarvit­taisi­in? Suosit­te­len mah­dol­lis­ten ongelmien ennaltaehkäisyä.

  20. Kari N:
    “Helsin­gin väestönkasvu rasit­taa Suomen taloutta”
    kir­joit­ti tekni­ikan tohtori Juk­ka Heikki­nen sun­nun­tain Hesarin mielipi­de-osios­sa. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    Heikki­nen on ollut laa­ti­mas­sa Keskustapuolueen “talous­maanti­eteel­listä” pro­pa­gan­dao­hjel­maa jos­sa koko kaupungis­tu­miske­hi­tys yritetään lytätä maan­rakoon käsit­tämät­tömin perustein. Tämän “tutkimuk­sen” lop­putu­loshan oli jo etukä­teen päätetty…

    http://www.suomenmaa.fi/politiikka/keskustan_uusi_ty%C3%B6ryhm%C3%A4_k%C3%A4y_keskitt%C3%A4misen_kimppuun_6524780.html

  21. Edel­lis­es­tä kir­joituk­ses­tani jäi näköjään puut­tumaan main­in­ta siitä, että pääkaupunkiseudun liiken­nein­fran tehost­a­mi­nen on mielestäni todel­la tärkeää, kos­ka suju­va liikenne voi antaa mon­elle parem­mat mah­dol­lisu­u­den työn­tekoon, vaik­ka vähän kauem­pana ja edullisem­min asumiskus­tan­nuksin asu­isi tai halu­aisi asua. Kovin nopeat muu­tok­set voivat joskus olla vaikei­ta hal­li­ta, jos osa muu­tok­sen vaiku­tuk­sista ilmaan­tuu vas­ta pidem­män ajan kulues­sa. Esimerkkinä tästä on usein juuri hyvin voimakas asuntorakentaminen.

    Hyvin toimi­va, takkuilema­ton liikenne voi paran­taa mon­en elämän­laat­ua, jos se vain osa­taan järkeväl­lä taval­la hoitaa. Kaik­ki eivät halua viet­tää liian pitk­iä aiko­ja päivit­täisiä työ­matko­ja kulkies­saan. Työn­teon edel­ly­tys­ten paran­t­a­mi­nen on tärkeää koko Suomes­sa. Pääkaupunkia ja pääkaupunkiseu­tua ei ole tässä suh­teessa mitään syytä uno­htaa, sil­lä ao. alueen merk­i­tys on maallemme erit­täin suuri. 

    Helsin­gin työ­tar­jon­nan ja ‑mah­dol­lisuuk­sien paran­tamisen kannal­ta pitäisikin Helsingis­sä sat­sa­ta ehkä suh­teessa tähä­nas­tista enem­män yri­tys­toimin­nan edel­ly­tys­ten, ei niinkään asun­torak­en­tamisen edelleen kohen­tamisen suun­taan. Tästä olisi hyö­tyä paljon Helsinkiä laa­jem­mallekin alueelle, itse asi­as­sa koko Suomelle.

  22. Sepi: Kaupungeis­sa on mm. ylisu­uret kun­nal­lisveroas­t­eet val­tiono­su­usjär­jestelmien takia. 

    Jos vas­tu­s­tat kun­nal­lisvero­jen tasausjär­jestelmää, vas­tu­s­tat sit­ten samal­la logi­ikalla var­masti myös pro­gres­si­ivista tulovero­tus­ta ja kun­nal­lisveron työ­tulovähen­nys­tä? Mihin luulet, että nuo rahat käytetään? Meni­sivätkö ne lak­isääteis­ten perus­palvelu­jen tuot­tamiseen? Siihen ne meni­sivät, vaik­ka kaik­ki pudasjärveläiset sir­ret­täisi­in Helsin­gin lähiöi­hin asumaan.

    Aloituk­ses­sa halu­taan, että val­tio tuk­isi kasvukeskusten infraa nyky­istä enem­män. Se sum­ma, jol­la Pudasjär­ven infraa raken­netaan ei paljon siinä asi­as­sa vaiku­ta. Jo nyt isot kaupun­git Uudel­la­maal­la vievät kaik­ki infrara­hat ja tääl­lä laidoil­la ei uskalla koh­ta nor­maali­au­tol­la tien päälle men­nä, kun poh­ja alkaa raapia tien­pin­taa. Edessä on var­masti soratei­hin paluu. Tiehöylän kul­jet­ta­ja on tule­vaisu­u­den ammatti.

  23. JY: Ei var­maankaan, mut­ta mitä tukia Pudasjärvi saa, jot­ka rajoit­ta­vat kasvukeskusten kasvua ja menestymismahdollisuuksia?

    Edelleen, saman (tai suun­nilleen saman) päivän Hesaris­sa oli tilas­to­ja kun­tien val­tiono­suuk­sista. Helsin­ki oli vah­vasti ja selvästi mak­sajien puolel­la, Pudasjärvi ei vält­tämät­tä taulukkoon osunut, mut­ta olet­taisin että olisi saama­puolel­la? Kyl­lä ainakin minä kuvit­telisin että tuol­la Helsin­gin vuosit­tain mak­samal­la n 200 miljoon­al­la eurol­la jotain Helsin­gin kasvun eteen voitaisi­in tääl­lä tehdä.

  24. Vihre­itä ehdokkai­ta selates­sa tuli taas vah­vasti mieleen että paras­ta Vihreille, men­estyk­sen kannal­ta, olisi juuri nuoren­nusleikkaus. Enkä mil­lään taval­la viit­taa nyt Soin­in­vaaraan, vaan Has­si­in, Hau­ta­laan ja mui­hin kansan silmis­sä “ryvet­tyneisi­in” poliitikkoihin.

    Kasville teki var­masti hyvää olla kausi pois eduskun­nas­ta. Var­masti Tynkky­sellekin tekee. Ja tek­isi Has­sillekin. Äänestäisin mielel­läni ketä tahansa Osmon suosit­tele­maa henkilöä. Mut­ta en halua että ääneni val­uu Has­sille. Mielu­um­min äänestän vaik­ka Mikko Alataloa.

  25. Aiheen ohes­ta vähän ajanko­htaista markki­nati­etoa Suomen talouden tilasta:

    1) K‑indeksi

    Ystäväni Janne on kokenut myyn­timies. Hän on vuosikau­sia melkein­pä joka aamu klo 8 aikaan pyörähtänyt erään K‑Raudan parkkipaikalla.

    Sil­loin rak­en­ta­jat hake­vat tavaroi­ta päivän rakennuskohteisiinsa.

    Janne las­kee rautakau­pan parkkipaikalla ja noutopi­has­sa ole­vien paket­ti­au­to­jen lukumäärän, joka on hänen K‑indeksinsä.

    Viime kuukausi­na indek­si on ollut useim­miten alle 10, kun se muu­ta­ma vuosi sit­ten oli taval­lis­es­ti yli 30.

    Kau­pan­teko on rom­ah­tanut ja henkilömäärääkin kau­pas­sa pudotet­tu rajusti.

    2) Ruokakaup­po­jen myynti

    Janne myy tavaroitaan myös elin­tarvike­li­ikkeisi­in. Siel­lä kaup­pi­aat sanovat nyt, että asi­akas­määrät ovat pysyneet suurin piirtein samoina, mut­ta myyni on laskenut noin 20%.

    Oste­taan maid­ot, voit, yms. taval­liset tuot­teet, mut­ta mitään kalli­impia tuot­tei­ta ei juurikaan nyt osteta.

    3) Inter­net-ostok­set ulko­mail­ta buumissa

    Janne ker­too, että Suomes­sa on tapah­tunut esimerkik­si vähänkin kalli­impi­en raken­nustyökalu­jen kohdal­la merkit­tävä osto­ta­van muutos:
    Asi­akkaat käyvät kau­pas­sa kat­so­mas­sa ja tutus­tu­mas­sa tuot­teeseen, mut­ta eivät osta, vaan kir­joit­ta­vat lait­teen tiedot muistiin. 

    Siten he osta­vat tämän tavaran webkau­pas­ta Sak­sas­ta, Hol­lan­nista tai Biteistä, jos­sa suurten webkaup­po­jen hin­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti 30 — 40% alempia.

    Tieto­jeni mukaan vuon­na 2014 webkaup­pa-ostok­set Suomes­sa oli­vat noin 5 mil­jar­dia. Niistä vain 1,2 mil­jar­dia suo­ma­lai­sista webkaupoista, lop­ut ulkomailta.

    I rest my case.

    Sep­po Korppoo
    Huolestunut suo­ma­lainen yrittäjä

  26. Kalle:Suomes­sa koulute­taan ikälu­okan parhaimmisto

    JOku voisi pitää usko­mat­tomana tuh­lauk­se­na sitä, että ikälu­okan parhaim­mis­ton osana on toimia heikosti aseis­tet­tuna tykinruokana.

  27. Kaupun­git sijait­se­vat vääris­sä paikois­sa. Ennen aikaan kosken ja vesistön var­relle syn­tyi teol­lisu­ut­ta ja sitä myötä kaupunki.Poikkeus var­maankin Helsin­ki, jol­la oli maail­man parhai­ta ran­nikkolin­noituk­sia. Sekin on men­nyt jo vanhaksi.

    Ennen ei ollut eri­ty­isiä ongelmia vaa­ti­mat­tomista liiken­ney­hteyk­stä. Työ­paikat oli­vat lähel­lä asuntoa.Sittemmin teitä alet­ti­in han­kkia osit­tain prestige-syistä.

    Nyt on kaik­ki toisin.Jopa kaupun­gin käsite on muut­tunut. Samoin maaseu­tu. Asun­to­tarve saat­taa muut­tua het­kessä rajusti. Kaivoshanke aiheut­ti heti Sodankylässä asun­top­u­laa. Päin­vas­toin voi myös käy­dä nopeasti.

    Helsin­gin asumalähiöi­hin voi lukea Espoon, Van­taan, Ker­a­van Tuusu­lan, Hyvinkään jne. Lap­siper­he ei voi asua Helsingis­sä, vaik­ka van­hem­mat käyvät siel­lä töis­sä ja lapset tule­vat lukioihin.

    Kuinka­han pitkälle VR on laskenut asemien sulke­mis­su­un­nitel­mat. Mah­taako heil­lä olla parem­pi kristal­li­pal­lo kuin muil­la. Pääradan asemia pis­tetään taas kiin­ni vuo­den kulues­sa. Kun ei kan­na­ta. Per­heis­sä on pakko siir­tyä vähin­tään kah­den auton tak­ti­ikkaan. Nykyään sekään ei riitä.

  28. TL:
    Kasville teki var­masti hyvää olla kausi pois eduskun­nas­ta. Var­masti Tynkky­sellekin tekee. Ja tek­isi Hassillekin.

    No eihän Has­si on ollut viimek­si eduskun­nas­sa 2004. Jos tauko tekee hyvää, niin kuin­ka ihmeen pitkä sen pitäisi olla, jos noin 10v ei riitä?

    (eipä sil­lä että toivoisin has­sun palu­u­ta, mielestäni hän kuu­luisi eläk­keelle muiden sukupol­ven­sa fos­si­ilien kanssa)

  29. JY: Jo nyt isot kaupun­git Uudel­la­maal­la vievät kaik­ki infrarahat 

    Kyl­lä infra kan­nat­taa rak­en­taa sinne, mis­sä on liikku­jia eikä käyt­tää vaikka­pa 60 mijoon­aa euroa sil­taan, jota pitkin kul­kee 200–400 autoa PÄIVÄSSÄ!

    (kyl­lä, kepu­lan­di­as­sa har­raste­taan tuol­laisia aivan lois­tavia investointeja!)

  30. Sep­po Korp­poo: Asi­akkaat käyvät kau­pas­sa kat­so­mas­sa ja tutus­tu­mas­sa tuot­teeseen, mut­ta eivät osta, vaan kir­joit­ta­vat lait­teen tiedot muistiin.
    Siten he osta­vat tämän tavaran webkau­pas­ta Sak­sas­ta, Hol­lan­nista tai Biteistä, jos­sa suurten webkaup­po­jen hin­nat ovat tyyp­il­lis­es­ti 30 – 40% alempia.

    Per­in­teinen jälleen­myyn­tikana­va on men­nyt­tä aikaa. Uudessa maail­man­järjestyk­sessä valmis­ta­ja mak­saa show­roomin kulut jos viit­sii, ja varas­tot­toman verkkokaup­pa-oper­aat­torin kate­ta­so putoaa mur­to-osaan nykyis­es­tä. Kul­je­tus­sopimuk­set on tehty iso­jen logis­ti­ik­ka-oper­aat­tor­ei­den kanssa, jot­ka pystyvät kil­pailut­ta­maan paikalliset ali­hankki­jansa hengiltä.

    Reuna-alueen reali­teet­te­ja, siis.

  31. OS; “Kaupungeis­sa työl­lisyysaste on olen­nais­es­ti korkeampi kuin maaseudul­la, työ on selvästi tuottavampaa.”

    Jos­sain vai­heessa­han Suomes­sa tapah­tui muu­tos, jos­sa moni pieni maaseu­tupitäjäkin muut­tui kaupungik­si. Kan­sain­välis­es­ti kat­sot­tuna Suo­mi on melkein kokon­aan pien­ten tai korkein­taan keskisu­urten paikkakun­tien peit­tämä ja suuri osa näistä on nimet­ty kaupungeik­si. Monis­sa näistä on edelleen asu­tus­ta sik­si, että niis­sä on jokin kaupun­gin kokoon näh­den suh­teel­lisen iso työ­nan­ta­ja, vaik­ka Vierämäl­lä (kuka osaa sanoa mis­sä tämä paikkakun­ta on kat­so­mat­ta Googles­ta) on Pon­sse Oyj, monikansalli­nen pörssiyhtiö.

    Sen sijaan jos kat­so­taan työl­lisyyskart­taa, niin ran­nikol­ta noin 100km sisä­maa­han, eteläpo­h­jan­maa, varsi­nais­suo­mi ja uusi­maa ovat aleui­ta jois­sa on vähän työt­tömyyt­tä, mikä on var­maan pitkälle poh­jalaisen yrit­täjyyt­tä suo­si­van asen­teen ansio­ta — uusi­maa ja varsi­nais­suo­mi var­masti hyö­tyvät satamien läheisyy­destä. Suuris­sa kaupungeis­sa kuten Tam­pere tai Oulu ja niiden ympäril­lä on suh­teelis­es­ti paljon työt­tömiä. Mitä lyhempi mat­ka Euroop­paan tai merelle, sitä parempi.

    Ihmette­len väitet­tä, että miten työn tuot­tavu­us kas­vaisi kaupungis­sa, jos­sa asumisku­lut ovat suuret ja liikenne ruuhkaista — eikö ole selvää että työ­paikat syn­tyvät sinne minne ne voivat: met­sää on hakat­ta­va met­sässä, pankki­irien tulee tehdä töitä finanssikeskuk­sis­sa — miten näi­den työte­htävien tuot­tavuuk­sia edes voidaan järkevästi ver­tail­la kun­nan tyypin perusteella? 

    THL teki ver­tailun sairaaloiden tuot­tavu­useroista ja Helsin­gin ja Turun alueen sairaalat oli­vat huonoimpia tässä ver­tailus­sa. On muitakin ver­tailu­ja, jois­sa on havait­tu, että suuri kun­ta ei vält­tämät­tä ole sen tehokkaampi yksikkö kuin pieni.

    HS uuti­soi, että Uudel­la­maal­la työt­tömyys oli kas­vanut väestöön näh­den eniten suh­teel­lis­es­ti koko maas­sa, Helsingis­sä työt­tömyyspros­ent­ti on jo yli 11%.

    http://www.hs.fi/ura/a1421724057791

    Kiin­nos­taisi vähän tietää lisää tuos­ta “tuot­tavu­ud­es­ta” ja miten se on määritel­ty? Se on selvää, että ihmis­ten väli­nen kanssakäymi­nen lisää liike­toimin­nan mah­dol­lisuuk­sia, ja tämä näkyy etenkin it-alal­la, kau­pan, finanssi­toimin­nan palveluis­sa, mut­ta on vaikea nähdä miten 10.000 uut­ta asukas­ta lisäisi vaikka­pa it-yri­tyk­sen tulok­sel­lisu­ut­ta, jos samaan aikaan ei vaikka­pa insinööre­jä koulute­ta sen enem­pää kuin aiemminkaan.

    Työvoiman ja tavaroiden liikku­vu­u­den lisäämi­nen sekä koulu­tus ovat miel­stäni asioi­ta, joi­hin pitäisi keskit­tyä ennem­min kuin vain asun­to­jen määrän kaut­ta elvy­tyk­seen. Olen vähän huolis­sani siitä, että toisaal­ta ihmis­ten halu­taan asu­van kaupungis­sa ja toisaal­ta yksi­ty­isautoilun edel­ly­tyk­siä halu­taan kaupungeis­sa heiken­tää, jot­ta ihmiset siir­ty­i­sivät joukkoli­iken­teen käyt­täjik­si. Suuris­sa kaupungeis­sa, kuten Helsin­ki, ei ole mitenkään erikoista että keskus­tas­ta työ­mat­ka todel­liselle työ­paikalle on luokkaa tun­ti tai jopa puoli­toista julk­isil­la välineillä. 

    Kolme tun­tia päivässä on aika pitkä aika ja jos ajatel­laan, että halut­taisi­in tehostaa työn­tek­i­jöi­den tuot­tavu­ut­ta, niin on vaikea kuvitel­la että vähen­tämäl­lä päivästä kolme tun­tia se onnis­tu­isi parhait­en. Tämän vuok­si var­maan mon­et eivät halua muut­taa suo­raan keskus­taan, vaan jon­nekin kauas, jos­sa on kuitenkin hyvä liiken­ney­hteys työpaikalle.

  32. Kaupungis­tu­mista on nopeutet­ta­va, sil­lä jo nyt Helsin­gin väestönkasvus­ta yli puo­let tulee vierask­ieli­sistä. Enem­mänkin olisi tulossa.

  33. Tässä on mie­lenki­in­toinen ajanku­va. Lait­takaa ääni pois ja kat­sokaa (ilmeis­es­ti*) Milanon ympäristön rak­en­tamista vuon­na 1966. Lähiöhän se on, pel­lolle raken­net­tu (mis­sään muual­la kuin Suomes­sa…), mut­ta talot paljon korkeampia kuin Suomes­sa samaan aikaan ja talois­sa har­jakat­to: https://www.youtube.com/watch?v=JaHUKBlX3ls Huo­matkaa myös las­ten määrä.

    *Via Gluck on katu Milanossa

  34. TL:
    Vihre­itä ehdokkai­ta selates­sa tuli taas vah­vasti mieleen että paras­ta Vihreille, men­estyk­sen kannal­ta, olisi juuri nuoren­nusleikkaus. Enkä mil­lään taval­la viit­taa nyt Soin­in­vaaraan, vaan Has­si­in, Hau­ta­laan ja mui­hin kansan silmis­sä “ryvet­tyneisi­in” poliitikkoihin.

    Kasville teki var­masti hyvää olla kausi pois eduskun­nas­ta. Var­masti Tynkky­sellekin tekee. Ja tek­isi Has­sillekin. Äänestäisin mielel­läni ketä tahansa Osmon suosit­tele­maa henkilöä. Mut­ta en halua että ääneni val­uu Has­sille. Mielu­um­min äänestän vaik­ka Mikko Alataloa.

    Has­si menee joka tapauk­ses­sa läpi riip­pumat­ta siitä, mitä puoluet­ta äänestät vai äänestätkö lainkaan. Tässä suh­teessa ääne­si ei valu hänelle.

    Pirkan­maal­la onkin kysymys mah­dol­lis­es­ta tois­es­ta läpi­meni­jästä, jota on mah­do­ton arva­ta. Ääni Vihreille Pirkan­maal­la voi olla kri­it­ti­nen siinä suh­teessa, että sen ansios­ta Pirkan­maan vihre­itä edus­taa eduskun­nas­sa joku muukin kuin Has­si. Se joku olisi taku­ul­la 1) nuorem­pi kuin Has­si 2) uusi kansanedustaja.

  35. Koko maan puolustajille:

    http://yle.fi/uutiset/venajan_ohjussukellusveneet_lisanneet_partiointia_jaamerella/7927521

    10 ydin­sukel­lusvenet­tä bal­lis­tisin ydi­no­hjuksin varustet­tuina, 2000 ydinkärkeä.

    Yhdys­val­lat on käyt­tänyt kahdesti ydi­naset­ta. Ei ole mitään syytä olet­taa, etteikö ydi­naset­ta vielä käytet­täisi, niin kauan kunnes niitä on olemassa.

    Siis, kun suo­ma­lainen vetää sis­siko­rtin, niin venäläi­nen vetää ydi­naseko­rtin. Game over.

  36. jok­eri: Mihin luulet sitä “koko maan puo­lus­tus­ta” tarvit­ta­van, jos kukaan ei tule­vaisu­udessa asu tai… 

    Joko on puo­lus­tuskyky, kuten Suomel­la on täl­lä het­kel­lä tai sit­ten sitä ei ole, kuten esimerkik­si Ruot­sil­la on täl­lä het­kel­lä tilanne. Logi­ikkasi mukaan, kun kaik­ki asu­vat kaupungis­sa, kan­nat­taa puo­lus­taa vain kaupunke­ja. Mitään noin type­r­ää en ole kuul­lut pitkään aikaan! Fik­su tais­telee mah­dol­lisim­man kaukana sieltä, mis­sä pääosa omas­ta väestöstä asuu. USA on kyen­nyt hoita­maan asian läh­es täy­del­lis­es­ti II MS:n jälkeen. 

    Vihreil­läkään ei tur­val­lisu­us­poli­ti­ikan osaami­nen ole ihan kärkeä paria poikkeusta luku­unot­ta­mat­ta. Yksi pääsi sen­tään toiselle kier­rokselle pres­i­dentin­vaaleis­sa. Niin­istöltä on myös kuul­tu real­is­tisia näke­myk­siä puo­lus­tus­meno­jen kas­vat­tamis­es­ta. Moni joko valitet­tavasti elää jonkin­laises­sa rin­nakkaistodel­lisu­udessa tähän reaal­i­todel­lisu­udessa näh­den tai kieltää virheel­liset nuoru­u­den­valin­nat yrit­täen selit­tää mus­tan valkoisek­si itselleen. 

    Kan­nat­taa muis­taa, että ns. rauhan­li­ike on sil­loisen KGB:n ulko­maanopetaa­tio. Nyt kun se tiede­tään, ei kukaan täysjärki­nen usko niihin tee­sei­hin, jos ei itse ole FSB:n leivissä.

  37. Liiken­nein­fraan tulee sijoit­taa siel­lä, mis­sä se on järkevää. Uusi infra ei saisi kuitenkaan olla tehot­tomam­paa, kuin van­ha. Tavoit­teena tulee olla yhteyk­sien nopeut­ta­mi­nen ja suju­voit­ta­mi­nen. Matkus­tus­mukavu­u­den tulee olla valt­tiko­rt­ti eri vai­h­toe­hto­jen välisessä kilpailussa.

    Uut­ta kehärataa, välil­lä Rautatiease­ma-Helsin­ki-Van­taan lentoase­ma, käyt­tävän mat­ka-ajan pitu­u­den jäämi­nen läh­es entiselle tasolle, eli noin puoleen tun­ti­in, oli mielestäni käsit­tämät­tömin uuti­nen tämän aamun lehdessä (HS/15.4.2015/s. A19). Oliko moi­seen ‘köröt­te­lynopeu­teen’ johtanut han­ke lähin­nä vain Van­taan sisäis­ten yhteyk­sien paran­tamiseen tähdän­neen “sil­tarumpupoli­ti­ikan” vai sikäläisen tak­sili­iton har­joit­ta­man (?) lob­bauk­sen tulos?

    PS. Esimerkik­si Shang­hain maglev- junay­hteys noin 30,5 kilo­metrin päässä ole­valle lento­ken­tälle kestää läh­teen (“fi.m.wikipedia.org/wiki/Kiinan_suurnopeusjunaradat ”) mukaan vain noin seit­semän min­u­ut­tia. Tuol­laisen mat­ka-ajan olisi pitänyt olla tavoit­teena em. välille meil­läkin, jos halu­taan tukea kasvua Metropoliksi.

  38. tuo­ta noin,

    Helsin­ki, Espoo, Van­taa, Jar­ven­paa, Ker­a­va, Hyvinkaa, Riihi­ma­ki, Sipoo, Kirkkon­um­mi, Nur­mi­jarvi, Vihti, Tuusu­la, Por­nainen, jne. — ja siis tama vain kesk­i­nen Uusimaa.

    Ne ovat jo niin iso osa koko Suomen asukaslu­vus­ta, etta ehka ne jo pitaisi ajatel­la suurin piirtein osana koko ete­laista (siis muu­ta) Euroop­paa. Mita luulet?

    t. Mikko

    t. Mikko

  39. Kalle: Joko on puo­lus­tuskyky, kuten Suomel­la on täl­lä het­kel­lä tai sit­ten sitä ei ole, kuten esimerkik­si Ruot­sil­la on täl­lä het­kel­lä tilanne. Logi­ikkasi mukaan, kun kaik­ki asu­vat kaupungis­sa, kan­nat­taa puo­lus­taa vain kaupunke­ja. Mitään noin type­r­ää en ole kuul­lut pitkään aikaan! 

    Ei, kyl­lä se on maakun­tapoli­itikko­jen logi­ik­ka, että asevelvol­lisu­ut­ta tarvi­taan, että on paljon joukko­ja ja voidaan puo­lus­taa koko maa­ta. Jos koko maa­ta ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei var­maaan tarvi­ta niin paljoa.

  40. Out­sider:
    Kaupun­git sijait­se­vat vääris­sä paikois­sa. Ennen aikaan kosken ja vesistön var­relle syn­tyi teol­lisu­ut­ta ja sitä myötä kaupunki.Poikkeus var­maankin Helsin­ki, jol­la oli maail­man parhai­ta rannikkolinnoituksia. 

    Kaupun­git syn­tyivät kaup­pa­paikoille, kuten niiden nim­i­tys suomek­si vähän vih­jaa. Kaup­pa­paikko­ja taas syn­tyi hyvien kulkuy­hteyk­sien var­relle, lähin­nä hyvien satamien viereen. Helsingis­sä on mon­ta hyvää satama­paikkaa, joiden suo­jak­si sit­ten 1700-luvul­la alet­ti­in puuha­ta merilinnoitusta.

    Rataverkko Suomes­sa raken­net­ti­in Venäjän armei­jan soti­laal­li­sista näköko­hdista johtuen sisä­maa­han, sata­makaupunkei­hin lähti sit­ten pis­tora­to­ja. Sil­loin Helsin­ki hyö­tyi tuos­ta merilinnoituksesta.

  41. Anomuu­mi:
    Ran­s­ka on wikin mukaan urban­isoituneem­pi maa kuin Sak­sa (oma mutu­ni oli päin­vas­tainen), mut­ta siel­lä on merkit­tävästi suurem­pi hedelmäl­lisyys­luku kuin Sak­sas­sa­ja muis­sa Man­ner-Euroopan mais­sa. Mitä Ran­s­ka tekee oikein kaupunkisu­un­nit­telus­sa? Sak­san äitiyspoli­ti­ikka­han on tietenkin huonoa, päätellen suures­ta kotiäi­tien osuudesta. 

    Ran­skan mamu­väestö on merkit­tävältä osin peräisin Pohjois- ja Län­si-Afrikas­ta, kun taas Sak­san mamuista suurehko osa on turkki­lais­taus­taisia. Heitän ihan rehellis­es­ti hatus­ta, että ns. kan­taväestön osalta merkit­tävää eroa hedelmäl­lisyys­lu­vuis­sa tuskin on.

  42. jok­eri:…Jos koko maa­ta ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei var­maaan tarvi­ta niin paljoa. 

    Mis­tä olet saanut tuol­laisen idean? Voin ker­toa, ettei tuo pidä paikkansa. Kun men­nään joukkomääris­sä liian alas, kuten nyt Ruot­sis­sa, se ei tarkoi­ta että voidaan puo­lus­taa vain osaa maa­ta. Ruot­si on ihan hyvä esmerk­ki, se ei kykene enää puo­lus­ta­maan mitään.

  43. jok­eri: Ei, kyl­lä se on maakun­tapoli­itikko­jen logi­ik­ka, että asevelvol­lisu­ut­ta tarvi­taan, että onpaljon joukko­ja ja voidaan puo­lus­taa koko maa­ta. Jos koko maa­ta ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei var­maaan tarvi­ta niin paljoa. 

    Nim­imerk­ki Jok­eri antaa ‘off top­ic’- kir­joituk­sil­laan itses­tään vaikutel­man ‘viiden­nen kolon­nan’ puoles­ta kir­joit­ta­maan velvoitetulta …

  44. Tuo kaupungeis­sa työn tuot­tavu­us on korkea ei kyl­lä vält­tämät­tä pidä paikkaansa.

    Mitenkähän näille korkeasti palka­tu­ille helsinkiläisille lakimiehille ja kon­sul­teille kävisi jos val­ta­vat vien­ti­te­ol­lisu­uskeskit­tymät Tornios­sa, Raa­hes­sa, Har­javal­las­sa, Rau­mal­la ja Ima­tral­la lopet­taisi­vat toim­intansa työvoiman puut­teessa. Taitaisi sil­loin helsingistä lop­pua lakimiehiltä ja kon­sul­teil­ta työt ja sim­sal­abim työn tuot­tavu­us helsingis­sä romahtaisi.…

    Ruot­sis­sa voi kysyä ihan samal­la taval­la, että jos pohjois­ruotsin syr­jäseuduil­la ole­vat rautakai­vok­set ja vesivoimalat eivät enää löytäisi työn­tek­i­jöitä kun kaik­ki jo muut­ti­vat Tukhol­maan, niin voisi Tukhol­mas­sa lop­pua koh­ta rahat ja tul­la kylymä.…

    Point­ti siis on, että otsikon aja­tus ei ole kovin hyvä.

  45. Sakke:
    Uut­ta kehärataa, välil­lä Rautatiease­ma-Helsin­ki-Van­taan lentoase­ma, käyt­tävän mat­ka-ajan pitu­u­den jäämi­nen läh­es entiselle tasolle, eli noin puoleen tun­ti­in, oli mielestäni käsit­tämät­tömin uuti­nen tämän aamun lehdessä (HS/15.4.2015/s. A19). Oliko moi­seen ‘köröt­te­lynopeu­teen’ johtanut han­ke lähin­nä vain Van­taan sisäis­ten yhteyk­sien paran­tamiseen tähdän­neen “sil­tarumpupoli­ti­ikan” vai sikäläisen tak­sili­iton har­joit­ta­man (?) lob­bauk­sen tulos? 

    Helsin­gin keskus­tas­ta suo­raan lento­ken­tälle kulk­i­joi­ta on sen ver­ran vähän, että yksi kymme­nen min­uutin välein kulke­va bus­si on riit­tänyt tarpeen täyt­tämiseen tähänkin asti.
    Nopeaan junaan riit­täisi kysyn­tää ehkä kahdesti tun­nis­sa. Kuitenkin kun “nopea” juna kulk­isi lento­ken­tälle vain muu­ta­man min­uutin nopeam­min, niin kuka sitä jäisi odot­tele­maan, jos kymme­nen min­uutin välein kulke­val­la junal­la pääsee suurim­man osan päivästä nopeam­min perille. 

    Kehäradan ensisi­jainen tarkoi­tus ei ole kul­jet­taa lentomatkus­ta­jia lentoase­mal­ta Helsin­gin keskus­taan vaan pääkaupunkiseu­tu­laisia töi­hin ken­tälle ja sen läheisyy­teen ja mah­dol­lis­taa uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen asemien läheisyy­teen. Helsin­gin lento­kent­tä on sen ver­ran keskeis­es­ti sijoit­tunut, ettei nopealle yhtey­delle ole tarvet­ta Oslon ja Tukhol­man malliin.

  46. Kyl­lä maakun­tien poli­itikoille koko maan puo­lus­t­a­mi­nen on sivu­seik­ka, point­ti on pitää mah­dol­lisim­man paljon joukko­ja omas­sa maakun­nas­sa tuot­ta­mas­sa työtä. Koko maan puo­lus­tus tietenkin käy siinä kep­pi­hevose­na, vaik­ka joukko­jen aseis­tuk­sen puut­teen takia niil­lä ei varsi­nais­es­ti puo­lus­tet­taisi yhtään mitään. 

    Nyt kun Suo­mi ase­moi itsen­sä Keskus­tan johdol­la tukev­asti har­maalle alueelle, niin puo­lus­tusvoimille on suun­nat­ta­va *merkit­tävästi* lisää rahaa, ei mitään muru­sia mitä nyt on tehty. Sata miljoon­aa, mitä nyt on luvat­tu, ei riitä mihinkään!

    Se ei silti tarkoi­ta että rak­en­tei­ta ei saisi muut­taa, mikäli sille on tarvetta.

  47. Anomuu­miRan­s­ka on wikin mukaan urban­isoituneem­pi maa kuin Sak­sa (oma mutu­ni oli päin­vas­tainen), mut­ta siel­lä on merkit­tävästi suurem­pi hedelmäl­lisyys­luku kuin Sak­sas­sa­ja muis­sa Man­ner-Euroopan mais­sa. Mitä Ran­s­ka tekee oikein kaupunkisu­un­nit­telus­sa? Sak­san äitiyspoli­ti­ikka­han on tietenkin huonoa, päätellen suures­ta kotiäi­tien osuudesta. 

    Löy­tyy hel­posti anom­alia(?) kun kat­sot vaikka­pa wikipedi­as­ta cities by den­si­ty. Jostakin syys­tä tiheim­mistä löy­tyy usei­ta keskikokoisia Ran­skas­ta. Omi­naisu­u­den tyyp­il­lisim­män jäse­nen ollessa ker­talu­okkaa isom­pi Aasiasta.

    Tosin kun tein perus­teel­lisen tark­istuk­sen tark­ista­mal­la niistä yhden niin se sijait­si hyvin lähel­lä Pari­isia. Koke­vatko alueen asukkaat ole­vansa kuitenkin vain Pari­isin satel­lit­ti. Kyseessä voi olla hallinnolli­nen anomalia. 

    Mut­ta tuo selit­täisi kyl­lä samal­la iskul­la kah­ta asi­aa, sekä urban­isaa­tioast­et­ta että syn­tyvyyt­tä l. hyper­ti­heitä kaupunke­ja, vaikkakin keskikokoisia.

  48. Kalle: Mis­tä olet saanut tuol­laisen idean? Voin ker­toa, ettei tuo pidä paikkansa.

    Voin kerota,että sanomasi ei pidä paikkaansa. Ei Suomes­sa ole 15 vuo­den päästä yleistä asevelvol­lisu­ut­ta. Olisi­jo nyt hyvä miet­tiä kor­vaa­va systeemi.

    Sakke: min­un milestäni Suomen olisi tul­lut liit­tyä natoon 90-luvul­la. Nykyi­nen alue­poli­ti­ikkaa­sevelvol­lisu­us on huono juttu.

  49. Tuo­mas L: Helsin­gin keskus­tas­ta suo­raan lento­ken­tälle kulk­i­joi­ta on sen ver­ran vähän, että yksi kymme­nen min­uutin välein kulke­va bus­si on riit­tänyt tarpeen täyt­tämiseen tähänkin asti.
    Nopeaan junaan riit­täisi kysyn­tää ehkä kahdesti tun­nis­sa. Kuitenkin kun “nopea” juna kulk­isi lento­ken­tälle vain muu­ta­man min­uutin nopeam­min, niin kuka sitä jäisi odot­tele­maan, jos kymme­nen min­uutin välein kulke­val­la junal­la pääsee suurim­man osan päivästä nopeam­min perille. 

    Kehäradan ensisi­jainen tarkoi­tus ei ole kul­jet­taa lentomatkus­ta­jia lentoase­mal­ta Helsin­gin keskus­taan vaan pääkaupunkiseu­tu­laisia töi­hin ken­tälle ja sen läheisyy­teen ja mah­dol­lis­taa uusien asuinaluei­den rak­en­t­a­mi­nen asemien läheisyy­teen. Helsin­gin lento­kent­tä on sen ver­ran keskeis­es­ti sijoit­tunut, ettei nopealle yhtey­delle ole tarvet­ta Oslon ja Tukhol­man malliin. 

    Tai­dat olla oike­as­sa, sil­lä kehäradan muo­tokin jo ker­too tuon. 

    Ehkä vuo­dat­telin harmis­tu­mis­tani liikaa, kun viime ker­ral­la koti­matkan lop­pu­vai­heessa hyp­päsin ter­mi­naalis­sa erääseen, juuri lähdössä ole­vaan bus­si­in, joka kierteli ensin lentoase­man ympäristössä, kaarteli sit­ten muual­lakin, ja matkan­teko keskus­taan kesti mielestäni tuol­loin ihan älyt­tömän kauan.

    Toisaal­ta, olisiko mah­dol­lista tehdä maglev’in tyyp­pis­es­tä junas­ta mienkään kan­nat­ta­va, tai edes kan­natet­ta­va (tämähän olisi myös kaiketi poli­it­ti­nen päätös!), jos sel­l­aisel­la yhdis­täisi esim. seu­raa­vat lin­jat (molem­pi­in suun­ti­in!): Helsin­ki- Turku, Tam­pere- Turku, sekä Helsin­ki- Hki-Van­taan lentoase­ma- Tam­pere- Oulu? (… ja, jos tun­neli Tallinnan joskus raken­netaan, tietysti myös sinne, ja ehkä pidemmällekin!)

  50. jok­eri: …Ei Suomes­sa ole 15 vuo­den päästä yleistä asevelvol­lisu­ut­ta. Olisi­jo nyt hyvä miet­tiä kor­vaa­va systeemi… 

    Suomes­sa on yleinen asevelvol­lisu­us 15 vuo­den päästä ja aika mon­es­sa muus­sakin NATO-maas­sa. Use­am­mas­sa kuin nyt! Ensim­mäiset ammat­tiarmei­jaan siir­tyneet ovat tehneet jo palu­un ja iso­ja maitakin on ilmeis­es­ti palaa­mas­sa asevelvol­lisu­u­teen. Ran­s­ka lie­nee ensim­mäi­nen suurista maista, joka palaut­taa asevelvollisuusjärjestelmän.

    Suomen kaltaista maa­ta ei voi puo­lus­taa vain nykyisen kaltaisel­la kaaderisys­teemil­lä tai jos hyväksytään suurem­mat tap­pi­ot, niin mili­isi­jär­jestelmäl­lä. Rahat eivät riitä ammat­tiarmei­jaan. Suori­tuskykyi­nen ammat­tiarmei­ja Suomenkaltaises­sa maas­sa on haihattelua.

  51. Tehkääpä seu­raa­va eksperimentti:

    Otat­te jonkun miljoon­akaupun­gin, vaik­ka Pari­isn tai Lon­toon keskip­is­teen ja kat­sotte, kuin­ka laa­ja ympyrä tulee piirtää,jotta se kat­taisi Suomen koko väkiluvun.

  52. Pekka Pes­si: Kaupun­git syn­tyivät kaup­pa­paikoille, kuten niiden nim­i­tys suomek­si vähän vih­jaa. Kaup­pa­paikko­ja taas syn­tyi hyvien kulkuy­hteyk­sien var­relle, lähin­nä hyvien satamien viereen. Helsingis­sä on mon­ta hyvää satama­paikkaa, joiden suo­jak­si sit­ten 1700-luvul­la alet­ti­in puuha­ta merilinnoitusta.

    Rataverkko Suomes­sa raken­net­ti­in Venäjän armei­jan soti­laal­li­sista näköko­hdista johtuen sisä­maa­han, sata­makaupunkei­hin lähti sit­ten pis­tora­to­ja. Sil­loin Helsin­ki hyö­tyi tuos­ta merilinnoituksesta.

    Vääriä käsi­tyk­siä luku­unot­ta­mat­ta kaupun­gin nimen alku­perä. (Se muuten on ruotsin köping alun­perin kaupun­gi, jota me Suomes­sa kut­suimme kaup­palak­si) — Suomen­lin­na raken­net­ti­in tur­vaa­maan Ruotsin puo­lus­tuk­sel­lista hyökkäys­tä Venäjää vas­taan. Hels­ing­forsin lil­liput­tikaupun­ki oli tässä sivuseikka.

    Radan piti nimeno­mana yhdis­tää maamem järvet ran­nikkoon. Matkus­ta­jakelu­je­tus oli sivuseikka.
    Ei olisi ollut juuri järkeä eikä ainakaan eteläran­nikol­la teknis­es­ti mah­dol­lista rak­en­taa rataa ran­nikkoa pitkin.

    Rantara­ta Turku­un valmis­tui vas­ta 1900-luvun alussa.

  53. åke:

    Point­ti siis on, että otsikon aja­tus ei ole kovin hyvä.

    Ei ole ei. Vihrei­den puheen­jo­hta­jakin puhuu vir­tu­aalilääkäre­itä, vir­tu­aa­lik­ouluista mik­sei vir­tu­aaliyliopis­tois­takin. Palve­lut siir­tyvät pil­vipalveluik­si, vapaa-aika on yhä enem­män vir­tu­aal­ista. Työtäkin voi tehdä mis­sä tahansa kos­ka tahansa. Ja sit­ten kaik­ki pitäisi ahtaa kaupunkei­hin. En ymmär­rä tämän ajatuk­sen logi­ikkaa. Ideat ja hil­jainen ja äänekäskin tieto siir­tyy verkos­sa ihan yhtä hyvin kuin avokont­tor­eis­sakin. Ehkä jopa parem­min, kun häir­iötek­i­jät puuttuvat.

  54. JY:Työtäkin voi tehdä mis­sä tahansa kos­ka tahansa. Ja sit­ten kaik­ki pitäisi ahtaa kaupunkei­hin. En ymmär­rä tämän ajatuk­sen logiikkaa.

    Tuskin siinä logi­ikkaa onkaan. Ei ole järkevää tunkea korkean työt­tömyy­den kaupunkei­hin lisää työt­tömiä korkei­den asumiskus­tan­nusten ääreen. Samal­la lisään­tyvät sosi­aaliset ongel­mat ja rak­en­teel­liset kustannukset.

    Otak­sun täl­laisen ajat­telun taustalle kaupunkikult­tuurin ihan­noin­nin enkä viileää kulu­jen laskemista.

    Se on sit­ten ihan eri asia, jos kaupungis­sa on oikeasti elät­täviä töitä, joi­hin ei saa­da tek­i­jöitä paikalli­sista työt­tömistä. Näin ei kuitenkaan täl­lä het­kel­lä ole. Oikeasti elät­tävät paskadu­u­nitkin vähenevät koko ajan. Ihmi­nen käy töis­sä, mut­ta osan palka­s­ta mak­saa sos­su ja Kela.

  55. JY: Ei ole ei. Vihrei­den puheen­jo­hta­jakin puhuu vir­tu­aalilääkäre­itä, vir­tu­aa­lik­ouluista mik­sei vir­tu­aaliyliopis­tois­takin. Palve­lut siir­tyvät pil­vipalveluik­si, vapaa-aika on yhä enem­män vir­tu­aal­ista. Työtäkin voi tehdä mis­sä tahansa kos­ka tahansa. Ja sit­ten kaik­ki pitäisi ahtaa kaupunkei­hin. En ymmär­rä tämän ajatuk­sen logi­ikkaa. Ideat ja hil­jainen ja äänekäskin tieto siir­tyy verkos­sa ihan yhtä hyvin kuin avokont­tor­eis­sakin. Ehkä jopa parem­min, kun häir­iötek­i­jät puuttuvat.

    Mut­ta kat­sos kun osa meistä on niin van­hanaikaisia, että reaal­i­maail­makin vielä kiehtoo.

    Joskus vain on hyvä vetää per­skän­nit ja men­nä sit­ten grilliltä hake­maan apua aamul­la edessä ole­vaan jysäriin.

    Voihan sitä siel­lä lep­ikon tor­pas­sakin ryypätä, mut­ta onhan se aika tyl­sää yksik­seen, ja vaimokin kat­soo pahasti.

    Työsken­te­ly ja opiskelukin on hauskem­paa porukas­sa. Ideoista on help­poa keskustel­la ja kysyä apua ongelmiin.

  56. Kalle: Suomes­sa on yleinen asevelvol­lisu­us 15 vuo­den päästä ja aika mon­es­sa muus­sakin NATO-maas­sa. Use­am­mas­sa kuin nyt! Ensim­mäiset ammat­tiarmei­jaan siir­tyneet ovat tehneet jo palu­un ja iso­ja maitakin on ilmeis­es­ti palaa­mas­sa asevelvol­lisu­u­teen. Ran­s­ka lie­nee ensim­mäi­nen suurista maista, joka palaut­taa asevelvollisuusjärjestelmän.

    Ei muuten­pidä paikkaansa. EU:n yksi tavoite on ollut kansal­lis­val­tioide muren­nus ja sodan riskin pienen­tän­mi­nen val­tioideb­n­ti­teet­tien murtues­sa. Mitä on ran­skalaisu­us vuon­na 2015, kun Pari­i­sis­sa syn­tyvistä lap­sista kol­mannes ei ole “nati­ivi­ran­skalainen”? Entä suo­ma­laisu­us vuon­na 2030? Lei­jon­ri­ipuk­sel­la ja 4 euron päivä­pal­ka­lla on aika vähän vetovoimaa lähitulevaisuudessa.

    Kansal­lis­val­tiot häviävät Euroopas­sa eikä nuo­ria miehiä saa­da tule­vaisu­udessa ilmaisek­si int­ti­in sit­ten mil­lään. Ammat­tiarmei­ja on tule­vaisu­ut­ta. EU:n tavoite on ollut Euroopan sisäisen sodan riskin vähen­nys ja se näkyy myös kan­sain­välis­ten nuorten käytök­sessä varmasti.

    Ran­s­ka ei tule var­masti palaut­ta­maan asevelvol­lisu­ut­ta eikä tule Ruot­sikaan, kos­ka ruot­salaisu­udelle tai ran­skalaisu­udelle ei ole enäähyvää määritelmää.Ja jos viit­t­a­sit Liet­tuaan, niin siel­lä siir­ryt­ti­in valikoivaan asevelvollisuuteen(noin 20% miehistä inttiin).

  57. JY: Ja sit­ten kaik­ki pitäisi ahtaa kaupunkeihin.

    Lainataan­pa tähän alku­peräistä postaus­ta, kun jätit sen näköjään lukematta:

    Kos­ka tiedän, mitä tähän vas­tataan, halu­an huo­maut­taa, ettei ketään ole tarkoi­tus pakot­taa muut­ta­maan kaupunkei­hin. Se on vain tehtävä mah­dol­lisek­si. Kos­ka kas­vavien kaupunkien kasvua rajoit­taa asun­top­u­la, jokainen, joka vapaae­htois­es­ti halu­aa asua muual­la tekee palveluk­sen niille, jot­ka halu­a­vat muut­taa kaupunkiin.

    Keskustele nyt näi­den kanssa.

  58. Sep­po Korppoo:n kir­joi­tus kiteyt­tää pitkälle Suo­ma­laisen yrit­täjyy­den ongel­man: yri­tyk­siä patis­tel­laan verkkoon, mut­ta siel­lä ne ovat samal­la baanal­la koko maail­man kaikkien tuot­ta­jien kanssa ja kil­pailu on äärim­mäisen kovaa ja meri on punaise­na yrit­täjiä, jot­ka eivät siel­lä pärjää.

    Kun Pirkko Perusyrit­täjä pistää eläkepäivil­lään vaateli­ik­keen­sä Por­voos­sa myyn­ti­in, paljonko hän voi olet­taa siitä saa­vansa suh­teessa siihen mil­laisen elämän­työn ja uran siihen on pistänyt?

    Katse pitäisi olla eteen­päin, mut­ta pakko on myön­tää että onhan tämä aivan älytön mullis­tus ollut, eikä sitä helpota lainkaan se, että mon­et van­hat käytän­nöt ovat jääneet päälle eikä niitä ole uskallet­tu muut­taa. Kyl­lä ihmiset var­maan kävi­sivät kaupoil­la myös kaupungilla jos vain kau­pat ylipäätään oli­si­vat auki.

    Työssäkäyvien kannal­ta mon­en kau­pan 9–17 auki­o­lo on aivan älytön. Hyvä jos kiireinen työssäkäyvä on ehtinyt koti­in viiteen men­nessä. Kan­nat­taisiko harki­ta sitä, että kau­pat oli­si­vat pääsään­töis­es­ti auki esim. 7–11 (aamu­virkut ja eläkeläiset) ja sit­ten uud­estaan illal­la 17–21 (työssäkäyvät). Täl­löin pait­si työssäkäyvät myös ne jot­ka ovat töi­den puoles­ta vaik­ka kaupungis­sa vaik­ka koulu­tus- tai kon­fer­enssi­matkalla voisi­vat illal­la poike­ta kaupun­gin liikkeis­sä. Sopimuk­sen pitäisi olla kuitenkin yhteinen, yhden kau­pan auki­o­lo ei paljoa vielä herätä ihmisiä liikkeelle.

    Eikä muuten Helsinkikään saa pis­teitä tur­is­timyön­teisyy­destä, joskus heinäku­us­sa illal­la etsiske­lin rav­in­to­laa keskus­tas­ta ja mon­en tun­netusti hyvän paikan ovel­la oli lap­pu “kiin­ni” tai “loma­l­la xx.xx” saak­ka. Ja kun Euroop­palaiset tule­vat loma­lle eloku­us­sa, Suo­mi sul­kee oven­sa tur­is­teil­ta, kun koulut alka­vat ja koti­maan matkailu tyrehtyy.

  59. http://yle.fi/uutiset/pohjois-euroopan_suurin_aurinkovoimala_toimintaan_jo_runsaan_vuoden_kuluttua/7919925?ref=leiki-uup

    Suomes­sa on yli 800 000 hehtaaria kitukasvuista, entistä suo­ta, joka on ojitet­tu ja metsitetty. 

    Nämä ovat opti­maal­isia sijain­te­ja aurinkovoimaloille. Taa­tusti tasaista maas­toa, kallio tulee vas­taan jo muu­ta­mas­sa metris­sä ja ei ole kukaan valittamassa.

    Lisäk­si voidaan vielä yhdis­tää aurinkovoimala ja ennal­lis­taa osa suos­ta kosteikok­si. Win win. 

    Samal­ta suol­ta voi siis tule­vaisu­udessa saa­da ener­giaa, mar­jo­ja ja lintupaisteja.

    Ei siis kan­na­ta myy­dä näitä “joutomai­ta” hal­val­la, vaan vuokra­ta ne tule­vaisu­udessa energiantuotantoon.

  60. JY: Ei ole ei. Vihrei­den puheen­jo­hta­jakin puhuu vir­tu­aalilääkäre­itä, vir­tu­aa­lik­ouluista mik­sei vir­tu­aaliyliopis­tois­takin. Palve­lut siir­tyvät pil­vipalveluik­si, vapaa-aika on yhä enem­män vir­tu­aal­ista. Työtäkin voi tehdä mis­sä tahansa kos­ka tahansa. Ja sit­ten kaik­ki pitäisi ahtaa kaupunkei­hin. En ymmär­rä tämän ajatuk­sen logi­ikkaa. Ideat ja hil­jainen ja äänekäskin tieto siir­tyy verkos­sa ihan yhtä hyvin kuin avokont­tor­eis­sakin. Ehkä jopa parem­min, kun häir­iötek­i­jät puuttuvat. 

    Kaupungis­sa ei asu­ta vain työn­teon takia. 

    On ole­mas­sa sel­l­ainenkin käsite kuin Sex and the City, ja mä en tarkoi­ta sil­lä pelkästään ney­ork­i­lais­ten naissinkku­jen toilailua vaan sil­lä että parisuhde­markki­nat kaikille parisuhdet­ta tarvit­seville toimii parem­min kaupungeis­sa kuin maalla. 

    Ehkä jos­sain sel­l­aises­sa maas­sa jos­sa on sharia-laki saadaan muut­tovir­ta kään­net­tyä kaupungeista pois­päin mut­ta näis­sä vapais­sa mais­sa ei.

  61. Sakke: Tai­dat olla oike­as­sa, sil­lä kehäradan muo­tokin jo ker­too tuon. 

    Ehkä vuo­dat­telin harmis­tu­mis­tani liikaa, kun viime ker­ral­la koti­matkan lop­pu­vai­heessa hyp­päsin ter­mi­naalis­sa erääseen, juuri lähdössä ole­vaan bus­si­in, joka kierteli ensin lentoase­man ympäristössä, kaarteli sit­ten muual­lakin, ja matkan­teko keskus­taan kesti mielestäni tuol­loin ihan älyt­tömän kauan.

    Toisaal­ta, olisiko mah­dol­lista tehdä maglev’in tyyp­pis­es­tä junas­ta mienkään kan­nat­ta­va, tai edes kan­natet­ta­va (tämähän olisi myös kaiketi poli­it­ti­nen päätös!), jos sel­l­aisel­la yhdis­täisi esim. seu­raa­vat lin­jat (molem­pi­in suun­ti­in!): Helsin­ki- Turku, Tam­pere- Turku, sekä Helsin­ki- Hki-Van­taan lentoase­ma- Tam­pere- Oulu? (… ja, jos tun­neli Tallinnan joskus raken­netaan, tietysti myös sinne, ja ehkä pidemmällekin!)

    Ei tässä maas­sa, joka on Euroopan vähäväkisimpiä.

  62. Markku af Heurlin:

    Otat­te jonkun miljoon­akaupun­gin, vaik­ka Pariisn… 

    Tehkää se vielä sopi­vas­sa kahvi­las­sa kesäil­tana ja kat­selkaa minkälaisia palvelui­ta kadun var­rel­la on. Sit­ten sama Helsinkiä pienem­mässä ran­skalaises­sa kaupungis­sa. Ero­ja on, mut­ta myös yhtäläisyyk­siä. Yhtäläistä on Helsinkiä parem­pi asukasti­heys ja parem­mat palve­lut. Osit­tain lain­säädän­tö ja osit­tain asi­akas­määrät mah­dol­lis­ta­vat parem­mat palve­lut kuin Helsingissä.

  63. Mik­si uhra­ta merkit­tävästi taloudel­lisia resursse­ja puo­lus­tuk­seen, jon­ka voi tuho­ta ydi­na­seil­la, ja joi­ta me emme voi torjua?

    Kysytään kansalta.

    Annetaanko lisää rahaa puolustusvoimille?

    “Kyl­lä!”, kansa huutaa.

    Nos­te­taanko lisää veroja?

    “Ei!”, kansa huu­taa raivokkaasti.

    Aseet ovat hel­vetin kalli­ita. Suo­mi osti muu­ta­man lyhyenkan­ta­man ris­teily­ohjuk­sen hor­net­tei­hin, ja hin­ta­lap­pu oli 200 miljoon­aa euroa. Yksi täs­mäpom­mi (GBU-38, JDAM), mak­saa 400 000 dol­lar­ia. Siis yksi ain­oa pommi.

    Yksi F‑35 mak­saa 100 miljoon­aa dol­lar­ia. Huolto on hyvin vaa­ti­vaa, ja varaos­aluet­te­lo on todel­la pak­su. Kone myös vaatii huoltoa usein. Huolto mak­saa paljon.

    Yksi AIM-120 keski­matkan ilmatais­telu­o­hjus mak­saa 400 000 dol­lar­ia. Yksi AIM-9x lyhyen kan­ta­man ilmatais­telu ohjus mak­saa yli 600 000 dollaria.

    Panssari­vaunutkin van­henevat, kun Venäjä ilmeis­es­ti ottaa ensim­mäisenä käyt­töön robot­ti MBT:n, jo lähi­t­ule­vaisu­udessa, eikä taa­tusti Yhdys­val­to­jen vas­taus kestä kauaa. 

    Entäs merivoimat? Mis­tä uudet häivete­knolo­gian ohjus­lai­vat? Mis­tä niihin todel­la kalli­it, yli miljoo­nan kpl mak­sa­vat merimaaliohjukset?

    Ei Suo­mi yksinker­tais­es­ti voi lähteä ase­varusteluk­il­paan mukaan. Eikä koivuhalot enää riitä. Se on typerää.

    Suomel­la on aivan tarpeek­si ongelmia ali­jäämäisen bud­jetin, rapis­tu­van infra­struk­tu­urin ja räjähtänei­den sosi­aali- ja ter­veys­meno­jen kanssa.

    Sik­si Suomen täy­tyy vali­ta puoli. Joko Nato, tai Venäjä. Jäsenyys EU:ssa ja soti­laalli­nen puolueet­to­muus on yhdis­telmä, jos­sa Suo­mi jää yksin. Venäjä ei ole vai­h­toe­hto, joten jäl­jelle jää vain Nato.

    Suo­mi on pian siinä tilanteessa, että tämä talouden kort­ti­ta­lo rom­ah­taa ja sil­loin olemme kuin kyp­sä hedelmä Venäjän poimit­tavak­si, jos Putin on vielä vallassa. 

    Eikä se Putin ole mikään yksin­val­tias, Venäjäl­lä nyt vaan on hallinto, joka uhkuu itselu­ot­ta­mus­ta ja halua pala­ta todel­lisek­si suur­val­lak­si. Pas­ka jut­tu Suomen ja muiden Venäjän pien­ten naa­purei­den kannalta.

    Ei Virokaan voi kil­pail­la Venäjän kanssa ase­varustelus­sa. Sodan ajan mies­vahvuuk­sil­la ei ole merk­i­tys­tä, kos­ka elämme joukko­tuhoa­sei­den aikakaut­ta. Viro pystyi vain val­it­se­maan puolensa.

    Suomikaan ei voi enää olla puoluee­ton. Eikä Suo­mi ollut puoluee­ton Kekkosen aikaan, kos­ka Mosko­va vaikut­ti Suomen tekemi­in päätök­si­in. Ja sama suomet­tumi­nen tulee jatku­maan, jos Suo­mi ei val­itse puoltaan.

    Ei Suo­mi yksinker­tais­es­ti voi olla hyvää pataa maan kanssa, joka val­taa naa­puri­mais­taan aluei­ta ja jär­jestää niihin sotia.

    Se tek­isi meistä nau­runalaisia kan­sain­välisen yhteisön edessä, jolle me sädeke­hä lois­taen olemme moral­isoi­neet vuosikaudet sitä ja tätä.

    Mut­ta, huomen­na, Mosko­va saa halu­a­mansa hal­li­tuk­sen ja päämin­is­terin Suomeen. Kekkosen ajat palaavat.

  64. Lau­ri Kumpu­lainen:

    Sik­si Suomen täy­tyy vali­ta puoli. Joko Nato, tai Venäjä. Jäsenyys EU:ssa ja soti­laalli­nen puolueet­to­muus on yhdis­telmä, jos­sa Suo­mi jää yksin. Venäjä ei ole vai­h­toe­hto, joten jäl­jelle jää vain Nato.

    Mut­ta puolueet­to­muus ja asevelvol­lisu­us tuo töitä maakun­ti­in ja edis­tää hajautet­tua yhteiskuntaa.

  65. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Mik­si uhra­ta merkit­tävästi taloudel­lisia resursse­ja puo­lus­tuk­seen, jon­ka voi tuho­ta ydi­na­seil­la, ja joi­ta me emme voi torjua?

    Kysytään kansalta.

    Annetaanko lisää rahaa puolustusvoimille?
    “Kyl­lä!”, kansa huutaa.

    Nos­te­taanko lisää veroja?
    “Ei!”, kansa huu­taa raivokkaasti.

    Aseet ovat hel­vetin kalliita.

    Nyt on kyl­lä keskustelu kulkeu­tunut tiety­iltä osin aika kauak­si otsikon aiheesta, mutta 

    Asei­ta on mon­en hin­taisia. Myös niiden kus­tan­nuste­hokku­us voi vai­hdel­la, tilanteesta riip­puen. Mik­si ihmeessä pitäisi käyt­tää puo­lus­tus­bud­jetin eurot tehottomasti?

    Mitä mak­saa “viit­ta ja tikari”? Entä Kalash­nikov tai tien­var­sipom­mi? Hal­pa ja hyödylli­nen lie­nee myös tieto vas­tus­ta­jan sotakalus­ton heikkouk­sista, sekä tiedonlevi­tys (ajois­sa) laa­jalle monin eri keinoin.

    Entä miten kallis on ase, jon­ka otat vihol­liselta, kun olet ensin kumaut­tanut häneltä tajun kankaalle, vaik­ka sil­lä koivuhalol­la? Entä pelko, jon­ka saat aikaan vihol­lisen joukois­sa … ? Veikkaan että tuo viimek­si mainit­tu voisi jopa olla yksi tehokkaim­mista keinoista, joi­ta tulee silti olla aina monia, ja erilaisia.

    Muis­taak­seni luin aikoinaan jostain kir­jas­ta tai kir­jas­es­ta, miten par­ti­saan­it ja vas­tar­in­tali­ike toimi­vat. Kyn­nys hyökätä maa­han, jos­sa läh­es joka iik­ka (ja lik­ka) voi saa­da aikaan isotkin tap­pi­ot lie­nee paljon suurem­pi kuin kyn­nys lähteä suden lail­la mel­las­ta­maan pelkän lam­maslau­man keskelle ilman heitä. 

    Liial­lisen kiihkon val­las­sa ei karhu tai susikaan edes vält­tämät­tä huo­maa, miten hel­posti viisas ket­tu voi niitä joskus yksinkin jal­lit­taa. Susi­lau­maa vas­taan pitää ketul­la olla tietysti sopi­vat, tehokkaat, ja joskus yllät­tävätkin kon­stit. Sel­l­aisia kan­nat­taa ketun miet­tiä muu­tamia jo ehkä etukä­teen ns. pahan päivän var­alle, lop­ut sit­ten aina kul­loisenkin tilanteen mukaan, oli sit­ten päivä tahi yö. 

    Hajasi­joitet­tu (tai hajalleen sijoit­tunut) hyvin koulutet­tu maan­puo­lus­ta­ja voi olla joskus paljon vaikeampi ja vaar­al­lisem­pi vas­tus­ta­ja kuin sel­l­ainen, joka luot­taa yksin yhteen kalli­iseen ja mon­imutkaiseen, kovin keskitet­tyyn asejärjestelmään. 

    Jotakin kät­tä pitem­pää on silti joskus hyvä olla käden ulot­tuvil­la. Esim. kär­päs­lätkä on kesäl­lä kätevä, jos ini­sevät hyt­ty­set, kär­päset tai vaik­ka isom­mat paar­matkin alka­vat liiak­si häir­itä! Kätev­in­tä on, jos niitä saa lis­tit­tyä use­am­man yhdel­lä kertaa.

    Kär­päsiä ei ammu­ta tykeil­lä, vielä harvem­min ydi­na­seil­la. Kuitenkaan ei liene vaikea uskoa, tai pitää mielessä, että jopa yksikin kär­pä­nen autossa, voi kuskin tolal­taan saadessaan, suis­taa koko auton ojaan!

    Voi toki joskus olla sel­l­aisi­akin ‘otuk­sia’, joi­hin tep­sii yhä nyt, kuten aikoinaankin, parhait­en vain tyk­it, rauta ja teräs (sekä räjäh­teet). Riit­tävän tark­ka ja voimakas tulivoima lie­nee harvem­min kovin epäuskot­tavaa, ja luul­lak­seni sitä aika moni (eri ilman­su­un­nil­la) vieläkin kunnioittaa.

    Häikäilemät­tömiä lokke­ja vas­taan, jot­ka voivat yrit­tää ryöstää esimerkik­si joltakul­ta jäätelötöt­terön tai lihapi­irakan, on olta­va taas ihan toisen­laiset kon­stit. Kaup­pa­to­ril­la lie­nee käytet­ty niiden hyökkäys­ten tor­jun­nas­sa mm. verkko­ja. Verkos­to­ja voi röyhkeäkin har­maalok­ki kavah­taa, ja jät­tää ihmiset parem­min rauhaan. 

    Jos verkos­ta ei jostain syys­tä ole suo­jaa, tulee olla eri­tyisen valp­paana ja pitää ainakin omas­taan huol­ta. Niin­hän ne tekevät mon­et lin­nutkin, jopa jout­sen, omaa revi­ir­iään tunkeil­i­jal­ta puo­lus­taes­saan. Jout­se­nen puo­lus­tuskyvyn ollessa revi­ir­il­lään riit­tävän uskot­ta­va, ottaa mah­dolli­nen tunkeil­i­ja sen kyl­lä huomioon. 

    Kak­si sotkaakin, jot­ka jostain syys­tä tuli­vat liian liki silkkiuikku­ja, ja niiden rak­en­teil­la ole­vaa pesää, sai­vat äkkilähdön, kun silkkiuikut huo­ma­si­vat tunkeil­i­jat, kään­tyivät ja uiv­at niitä kohti, sukel­si­vat lop­pu­vai­heessa, nous­tak­seen pin­taan sotkien luona. Sotkat sai­vat sil­loin totis­es­ti äkkilähdön, episodis­sa, jon­ka näin juuri kuluneel­la viikol­la. Sotkat eivät ainakaan kovin pian tuon tapauk­sen jäl­keen tain­neet enää häir­itä terävänokkaisten silkkiuikku­jen (pesimis-)rauhaa, vaan pysyt­te­liv­ät niiden pesästä riit­tävän etäällä!

  66. Näköhar­jo­ja:

    Star­buks tun­tuu oel­van kaikkial­la ja rantau­tunut Siomeenkin, äh ei kovin mon­taa vuot­ta sitten.

    Fir­ma on perustet­tu 1971 ja alkoi pienenä kahvi­lana. Nyt sil­lä on kaiken kaiki­aan 25.000 liiket­tä, joista puo­let Yhdysvalloissa.

    Pin­ta-alaa kohti se tekee yhden Star­bucksin 740 neliäk­ilo­m­ter­il­lä, mikä on harhaut­ta­va kuva. Kahvioi­ta on suun­nilleen yksi 25.000 asukas­ta kohti.

  67. Tero Tolo­nen:Työssäkäyvien kannal­ta mon­en kau­pan 9–17 auki­o­lo on aivan älytön. 

    Ei kai kaup­po­jen auki­o­lo tuol­la aikavälil­lä ole enää kiin­ni lain­säädän­nöstä? Ainakin suuret päivit­täis­tavarakau­pat ovat tyyp­il­lis­es­ti auki välil­lä 9–21 ja pienet 8–22. Rautakaupois­sa Bauhaus on iltay­hdek­sään asti auki ja erikoiskaupoiuista Verkkokaup­pa sama juttu.

    Kaup­pakeskuk­sis­sa­han vuokralaisethan suo­ras­taan pakote­taan pitämään kau­pat auki aamus­ta iltaan.

    Enem­män auki­olo­ja rajoit­taa var­masti raha ja myyn­ti, iltaisel­la ei vain tule tarpeek­si myyn­tiä että kan­nat­taisi pitää auki. Kyl­lä ne suh­teel­lisen vapai­ta ovat, pois­luki­enn ne muu­ta­mat älyt­tömyy­det ja has­sut pyhäpäivät, jol­loin ei saisi tehdä mitään (jot­ka pitäisi nekin poistaa).

  68. Lau­ri Kumpu­lainen:
    Mik­si uhra­ta merkit­tävästi taloudel­lisia resursse­ja puo­lus­tuk­seen, jon­ka voi tuho­ta ydi­na­seil­la, ja joi­ta me emme voi torjua?

    Olen samaa mieltä liit­tou­tu­mis­es­ta, mut­ta eri mieltä ase­vaarustelus­ta. Kyl­lä mei­dän on pakko sat­sa­ta armei­jaan, olim­mepa liitossa tai emme. Tosin jos emme liity Natoon, armei­jaan pitäisi upot­taa mil­jar­di tai pari enemmän.

    Ja on tot­ta että ydi­na­sei­ta vas­taan emme pär­jää, ellei mei­dän takana ole ydi­na­sei­ta. Mut­ta eikö Ukrainan sota osoi­ta kiis­tat­tomasti, etteivät sodat ole vält­tämät­tä mitään ydin­so­tia? Olisiko Ukrainas­sa käynyt miten kävi, jos maan armei­ja olisi ollut hyvin varustet­tu, tais­telu­valmis ja maan johdon hyp­p­y­sis­sä? Vas­taus: ei olisi.

    Sama jut­tu Suomes­sakin. Jos joku poruk­ka ottaa hal­tu­un­sa vaikka­pa joitakin Ahve­nan­maan saaria, niin kyl­lä ne pitää val­la­ta ihan per­in­teis­es­ti takaisin eikä siel­lä heti ydin­pom­me­ja lentele.

    Se ain­okainen mah­dolli­nen tilanne ei ole kol­mas maail­man­so­ta itä vs. län­si. Suo­ma­lainen tur­val­lisu­usa­jat­telu läh­tee tästä virhep­äätelmästä, jol­loin tietenkin päästään näp­pärästi kiertämään koko liit­tou­tu­misen dilemma.

    Tässä jokunen skenaario:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1419739374121?jako=b67c31c19a7374ea2e72ee7c4dce337e

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/venaja-vaatii-suomelta-laivastotukikohtaa-gotlanti-miehitetaan-voisiko-nain-tapahtua/?shared=71925-a966ca7d-999

  69. anon­il­li: Lainataan­pa tähän alku­peräistä postaus­ta, kun jätit sen näköjään lukematta:

    Keskustele nyt näi­den kanssa.

    Ode kyl­lä tietää, että asioi­ta voidaan ohja­ta tiet­tyyn suun­taan. Sik­si hän on myös huolis­saan siitä, että Keskus­ta on voit­ta­mas­sa vaalit. Sik­si on hurskastelua sanoa, että ketään ei pakote­ta. Keskivi­ikon A‑studiossa Mat­ti Apunen tote­si, että hän halu­aisi, että kaik­ki suo­ma­laiset asu­isi­vat Helsin­gin ja Tam­pereen välil­lä ja tämä sit­ten saisi aikaan suur­ta ideoiden säkenöimistä. Samaan suun­taan Odekin halu­aa (tai ehkä on oikeasti uskoo, että kaik­ki ihmiset halu­a­vat muut­taa suureen kapunki­in) asioi­ta viedä. 

    Tästä sit­ten seurasi ihmette­lyni, että mik­si kaikkien pitää olla yhdessä paikas­sa, kun koko maail­ma on jokaisel­la sylis­sä. Ei Lin­ux ker­neliäkään kehitet­ty sil­lä taval­la, että kaik­ki kehit­täjät oli­vat samas­sa kaupungis­sa. Eivät olleet samal­la man­tereel­lakaan. Eivätkä ole vieläkään.

    Toisaal­ta, jos ne ennus­tuk­set toteu­tu­vat, että robo­t­i­saa­tion ja dig­i­tal­isaa­tion myötä 30% työikäi­sistä on työt­tömiä (hur­jem­piakin ennus­tuk­sia on). Niin minkälaista on asua sel­l­aises­sa suurkaupungis­sa? Tai mikälaista ideoin­tia siel­lä saat­taa alkaa syntyä?

  70. jok­eri: Ei muuten­pidä paikkaansa. EU:n yksi tavoite on ollut kansal­lis­val­tioide muren­nus ja sodan riskin pienentänminen…

    Sodan ris­ki on suurin piirtein vakio. Suo­ma­laisil­la on harha rauhas­ta, kos­ka olemme saa­neet kokea poikkeuk­sel­lisen pitkän rauhan­jak­son. Samanaikaises­ti Euroopas­sakin on ollut usei­ta sotia. 

    Ammat­tiarmei­ja sopii hyvin pieni­in siir­tomaa­soti­in, mut­ta sil­lä ei kykene yksikään euroop­palainen val­tio puo­lus­ta­maan emä­maataan. Iso-Bri­tan­ni­akin vai­h­taa aina jär­jestelmän, kun emäsaari on uhattuna. 

    Ammat­tiarmei­ja on hai­hat­telua. Suurten maid­en, joil­la on vah­va teol­lisu­us poten­ti­aali, on helpom­pi vai­h­taa jär­jestelmien välil­lä. Suomen kaltaises­sa maas­sa on joko reserviläis­armei­ja, tai maa­ta ei ole.

  71. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuos­sa kir­joituk­ses­sa annet­ti­inymmärtää, että työl­lisyysaste tai työn tuot­tavu­us olisi Helsingis­sä huonom­pi kuin muual­la maas­sa. Aika huonos­ti väite saa tukea viral­li­sista tilastoista.

    Näin­hän tuos­sa kir­joituk­ses­sa ei san­ot­tu. Sen sijaan tuoti­in esille se, että Helsin­gin kaupungis­sa samoin kuin sen seudul­la tuot­tavu­us sekä työl­lisyys ovat kehit­tyneet pitkäl­lä aikavälil­lä huonom­min kuin muual­la. Näin­hän ei pitäisi olla, jos Helsin­ki on maan talouden veturi.

    Metropo­lialueen heikon kehi­tyk­sen alkusyynä pidän sitä, että 80 % väestönkasvus­ta on keskit­tynyt liian pienelle alueelle Helsin­gin seutukuntaan.

    Helsin­gin tuot­tavu­us samoin kuin muis­sakin metropoleis­sa on tietysti korkeampi kuin muual­la, mut­ta sen­hän tiede­tään seu­raa­van korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tios­ta, joka on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta. Rahoi­tusyri­tys ostaa olut­te­htaan ton­tin kan­takaupungista ja tehdas siir­tyy muualle ja rahoi­tusy­htiö siir­tyy kan­takaupunki­in. Gun­nar Myrdal tote­si jo 50 luvul­la, että suurkaupun­git kas­va­vat etupäässä muun alueen kus­tan­nuk­sel­la, mikä on help­po laske­mal­la itsekin todeta.

    Kasautu­mis­es­ta tiede­tään, että tuot­tavu­us ja sen kasvu seu­raa­vat ns. ylösalaisin ole­vaa U‑käyrää kaupun­gin tiivistyessä. Hol­lan­nin talousalueelle teh­dyn TFP tutkimuk­sen mukaan kasautu­misen hai­tat alkoi­vat domi­noi­da sen etu­ja noin 1500 asukas­ta per km2 asukasti­hey­del­lä ja tutk­i­jat suosit­ti­vat kasautu­misen ehkäisemistä suurem­mil­la asukastiheyksillä. 

    Muuten tilas­tokeskuk­sen työl­lisyy­den aikasar­joista käy ilmi, että maaseu­tu­mais­ten ja tiivi­iden taa­jamien työl­lisyysaste on kehit­tynyt parem­min viimeis­ten 30 vuo­den aikana kuin kaupunki­mais­ten kun­tien työl­lisyysaste. Ja nyt edel­lis­ten työl­lisyysaste on jo ohit­tanut kaupunki­mais­ten kun­tien työllisyysasteen.

  72. veikko­nen:
    Sama Heikki­nen oli Kalasa­ta­man val­i­tus­rum­ban takana. Vähän sääli, että hänen kri­ti­ik­ki kaupun­gin kasvua vas­taan perus­tuu hänen omi­in val­heisi­in. Yhtä sääli on se, että tohtorin papereil­la saa laukoa ihan mitä tahansa medi­as­sa, kun samo­ja sano­ja ei muuten saisi ikinä samoi­hin papereihin. 

    Vale­htelus­ta syyt­tämi­nen on vaka­va asia. Voiko edelli­nen nim­imerk­ki seisoa sano­jen­sa takana ja ker­toa, mis­sä kohdin tek­stiä oli val­het­ta. Jopa poli­ti­ikas­sa täl­lainen syytös on raskas ja epä­tavalli­nen, saatik­ka tutkimustyössä.

    Anta­mani työl­lisyysas­teen, työ­paikko­jen ja tuot­tavu­u­den pitkän ajan kehi­tysku­vauk­set Helsin­gin seudul­la ovat tarkalleen oikei­ta ja oikean kuvan antavia ja jokainen voi tark­istaa ne Tilas­tokeskuk­sen ja Helsin­gin seu­tu­ti­las­to­jen aikasarjoista.

    Ker­tooko näin voimakas vastareak­tio ehkä siitä, että joil­lakin on leipä kiin­ni asuntorakentamisessa.

    1. Tilas­toil­la voi vale­hdel­la, vaik­ka jokainen esitet­ty väite sisän­sä olisi tot­ta. Siinä tei­dän paperis­sanne san­o­taan esimerkik­si, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Täl­lainen kor­re­laa­tio var­maankin on ole­mas­sa, mut­ta kaus­sali­teetin suun­nan suh­teen se on kyl­lä silk­ka vale. Mis­tä ihmiset halu­a­vat muut­taa pois, siel­lä asun­to­jen hin­ta ale­nee ja raken­netaan vähän ja minne halu­taan muut­taaq, siel­lä hin­nat nou­se­vat ja hin­to­jen nousu houkut­telee rak­en­ta­maan lisää. Päät­te­lynne on saz­man tyy­li­nen kuin jos väit­täisi, että siilmäl­a­sit heiken­tävät näköä, mikä kor­re­laa­tiomielessä pitää paikkansa.

  73. Kari N:
    “Helsin­gin väestönkasvu rasit­taa Suomen taloutta”
    kir­joit­ti tekni­ikan tohtori Juk­ka Heikki­nen sun­nun­tain Hesarin mielipi­de-osios­sa. Onko jut­tuun jotain vastaansanomista?

    Lai­tan vielä nämä numerot tähän, ettei kellekään jää epä­selvää kuva siitä, mikä niiden merk­i­tys on. Kukin tehköön johtopäätök­sen­sä sit­ten niistä:

    GDP per capi­ta on indeksinä kehit­tynyt Helsin­gin seu­tukun­nas­sa (koko maa= 100) 2000-luvulla

    2000 142,2
    2012 134,5

    Tässä nähdään, että muun maan tuot­tavu­us on eden­nyt ripeäm­min. Tren­di on jatkunut saman­su­un­taise­na 2013–2014 (lop­ullisia viral­lisia tilas­toti­eto­ja ei ole vielä saatavil­la näiltä vuosilta). 

    Työ­paikko­jen määrä asukas­ta kohden on kehit­tynyt seutukunnassa

    1987 57,2 %
    2000 52,8 %
    2012 51,2 %

    ja koko maassa

    1987 47,0 %
    2000 43,0 %
    2012 43,1 %

    eli sama trendiero kuin tuot­tavu­udessa. Kan­nat­taa huo­ma­ta, että “koko maa” sisältää myös Helsin­gin seu­tukun­nan, joten ver­rat­taes­sa “muu maa” alueeseen trendiero näky­isi vielä suurempana.

    Työl­lis­ten osu­us asukas­ta kohden (työl­lisyysaste suluissa)taas seudulla

    1987 55,1 % (80,7 %)
    2000 50,4 % (74,3 %)
    2012 48,3 % (72,9 %)

    ja koko maassa

    1987 47,0 % (72,5 %)
    2000 43,0 % (67,2 %)
    2012 43,1 % (68,6 %)

    1. Juk­ka Heikkinen
      Mal­ta. Aion analysoi­da tuon tei­dän paperinne perus­teel­lis­es­ti. Sinän­sä, jos muut­toli­ike olisi kitka­ton­ta, työl­lisyysaste tasoit­tuisi samak­si koko maas­sa, joten vielä sitä näköjään pitäisi vähän jouduttaa.
      Noitssa tilas­tois­sa on olen­naista kuitenkin se, että tuos­sa välis­sä opiske­li­jat on kir­jat­tu helsinkiläi­sisksi, kun ne ennen rasit­ti­vat syn­nyinkun­tansa työllisyysastetta.

  74. Osmo Soin­in­vaara:
    Tilas­toil­la voi vale­hdel­la, vaik­ka jokainen esitet­ty väite sisän­sä olisi tot­ta. Siinä tei­dän paperis­sanne san­o­taan esimerkik­si, että asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen nos­taa asumisen kus­tan­nuk­sia. Täl­lainen kor­re­laa­tio var­maankin on ole­mas­sa, mut­ta kaus­sali­teetin suun­nan suh­teen se on kyl­lä silk­ka vale. Mis­tä ihmiset halu­a­vat muut­taa pois, siel­lä asun­to­jen hin­ta ale­nee ja raken­netaan vähän ja minne halu­taan muut­taaq, siel­lä hin­nat nou­se­vat ja hin­to­jen nousu houkut­telee rak­en­ta­maan lisää. Päät­te­lynne on saz­man tyy­li­nen kuin jos väit­täisi, että siilmäl­a­sit heiken­tävät näköä, mikä kor­re­laa­tiomielessä pitää paikkansa.

    Tässä viit­taat siis Keskus­tan talous­maanti­eteel­lisen työryh­män laa­ti­maan raport­ti­in (2014). En voi vas­ta­ta itse raportin puoles­ta, mut­ta kom­men­toin omas­ta puolestani.

    Asun­torak­en­tamisen vaiku­tuk­ses­ta asumisen kus­tan­nuk­si­in ei nähdäk­seni ole rapor­tis­sa (eikä ole omas­sa Hesan mielipi­dekir­joituk­ses­sanikaan) täl­lä taval­la san­ot­tu. Raport­ti sen sijaan kiin­nit­tää huomio­ta eri­laisen keskit­tämistä edis­tävän proak­ti­ivisen toimin­nan vaiku­tuk­si­in itse asun­torak­en­tamiseen ja sen kus­tan­nuk­si­in. Tärkeim­mäk­si asun­to­jen hin­tata­soa nos­ta­neek­si tek­i­jäk­si tode­taan luot­toekspan­sio kasautu­misen ohel­la. Asun­to­ja­han on raken­net­tu väestönkasvu­un näh­den kak­sik­er­taisel­la vauhdil­la pitkäl­lä aikavälil­lä Helsingissä.

    On hyvä muis­taa, että 2000-luvul­la Helsin­gin kaupun­gin väestönkasvus­ta 60 % on ollut peräisin siir­to­laisu­ud­es­ta, 35 % syn­tyvyy­den enem­myy­destä ja vain 5 % net­to­muu­tos­ta muual­ta Suomes­ta. Seudul­la syn­tyvyy­den enem­myys on niukasti suurem­pi tek­i­jä kuin siir­to­laisu­us. Tässä mielessä meil­lä ei ole tänä päivänä men­neit­ten vuosikym­menten muut­toli­iket­tä muual­ta Suomes­ta Helsinki­in (kier­toli­ike on kuitenkin eli opiskele­maan ja sit­ten takaisin) eikä sen edel­lyt­tämää tarvet­ta asuntorakentamiseen.

    Siir­to­laisu­us on siitä ongel­malli­nen, että siir­to­lais­ten työl­listymi­nen on heikkoa. Siir­to­laiset saa­pu­vat 22–44 ikähaarukas­sa ja kotoutu­vat ja työl­listyvät vas­ta use­ampi­en vuosien kulut­tua (nais­si­ir­to­laiset työl­listyvät eri­tyisen hitaasti). Suuri osa syr­jäy­tyy työelämästä jo 30–40 vuo­ti­aina. Hei­dän työu­ransa jäävät lyhyik­si, mut­ta heistä tulee eläkeläisiä ja huol­let­tavia kan­taväestön tapaan. Arve­len, että Helsin­gin yleiskaa­van ske­naar­i­oil­la koskien väestönkasvua ja asun­torak­en­tamista seudun kun­nille, eri­tyis­es­ti Helsingille, tulee huo­mat­tavia taloudel­lisia vaikeuk­sia jo 2020-luvul­ta alka­en. Ja nämä koske­vat eri­tyis­es­ti huoltosuhdetta.

    Sik­si puu­tu­in asi­aan Hesan kir­joituk­ses­sani. Kovin moni kaupun­gin päät­täjis­sä ei näytä tiedosta­van tätä nyt ehkä heikkona sig­naali­na ilmenevää pom­mia kaupunki­taloudessa. Metropo­liki­ihko kasaut­tamisi­neen on sam­mutet­ta­va ja keski­tyt­tävä alueel­lisen tuot­tavu­u­den ja työl­lisyy­den nos­tamiseen mah­dol­lisim­man pienel­lä väestönkasvul­la muun Suomen mah­dol­lisu­udet kuitenkin täys­määräis­es­ti huomioiden.

  75. juk­ka heikki­nen: Muuten tilas­tokeskuk­sen työl­lisyy­den aikasar­joista käy ilmi, että maaseu­tu­mais­ten ja tiivi­iden taa­jamien työl­lisyysaste on kehit­tynyt parem­min viimeis­ten 30 vuo­den aikana kuin kaupunki­mais­ten kun­tien työl­lisyysaste. Ja nyt edel­lis­ten työl­lisyysaste on jo ohit­tanut kaupunki­mais­ten kun­tien työllisyysasteen.

    Kaupunkien ympäristöstä käy­dään töis­sä kaupungeis­sa, ja kauem­paa maaseudul­ta muute­taan pois, ellei ole työtä. Työl­lisyysas­teen sijaan työ­paikko­jen kokon­ais­määrä mit­taa parem­min sitä, miten taloudelli­nen toimeli­aisu­us alueel­lis­es­ti kehittyy.

  76. juk­ka heikki­nen: Siir­to­laisu­us on siitä ongel­malli­nen, että siir­to­lais­ten työl­listymi­nen on heikkoa.

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen ei liene maa­han­muu­ton pääasialli­nen syy; monis­sa suurkaupungeis­sa on jo pitkään ollut niin, että maan sisäisen muut­toli­ik­keen osalta voi olla muut­to­tap­pi­o­ta, mut­ta maa­han­muut­ta­jien suuren määrän ansios­ta väk­iluku kas­vaa. Jos Suomeen tule­vat maa­han­muut­ta­jat eivät ole sel­l­ainen piristys­ruiske taloudelle, kuin siir­to­laiset his­to­ri­al­lis­es­ti usein ovat olleet, tätä asi­aa kan­nat­taa toki tutkia.
    Sit pait­si, vaik­ka Helsin­gin asukasluku lask­isi, voidaan tarvi­ta lisää asun­to­ja asum­isväljyy­den kasvun vuoksi.

  77. juk­ka heikki­nen: Voiko edelli­nen nim­imerk­ki seisoa sano­jen­sa takana ja ker­toa, mis­sä kohdin tek­stiä oli valhetta. 

    Var­muu­den vuoik­si min­un täy­tyy kysyä, että oletko kir­joit­tanut tämän ihan selvin päin:

    Todis­teek­si riit­tää Salo, jos­sa väestölisäys ja it-ala nos­ti­vat alueen tuot­tavu­u­den asukas­ta kohden 2000-luvul­la Suomen kär­keen. Metropo­likeskeisyy­den vuok­si näistä jalokivistä ei ole huolehdittu. 

  78. Markku af Heurlin: Vääriä käsityksiä

    Suo­mi on vaikea kieli. Det var mån­ga utmärk­ta ham­n­platser i Helsinge. Suomen­lin­na raken­net­ti­in tuo­hon Helsin­gin edustalle, kos­ka paik­ka oli kuin tehty laivas­to­tukiko­hdak­si. Sitä varten Pietarista piti rak­en­taa rata, mui­hin sata­makaupunkei­hin Viipuria luku­unot­ta­mat­ta se tuli myöhem­min. Radan lin­jaus valit­ti­in siten, että brit­ti­laivas­to ei päässyt sitä katkaise­maan, Venäjä oli käynyt sodan Bri­tan­ni­aa vas­taan 1853–56. Ratal­in­jaus vedet­ti­in etelään Kymi­joen vesistön väylistä, joten Vääksyyn piti myöhem­min rak­en­taa kanava.

  79. Pekka Pes­si: Var­muu­den vuoik­si min­un täy­tyy kysyä, että oletko kir­joit­tanut tämän ihan selvin päin:

    Et kri­ti­soi selvästi tätä seikkaa, joten on vaikea vas­ta­ta ilman itse kysymystä. 

    Salon esimerkin nos­tin yhdek­si todis­teek­si sille, että sanoin väestönkasvun ole­van kansan­taloudelle tuot­tavam­paa Helsin­gin seudun ulkop­uolelle. Salo on loogi­nen esimerk­ki, kos­ka alueen tuot­tavu­us nousi it-alan ja väestönkasvun ansios­ta Suomen kär­ki-indek­siluku­un 169 (koko maa =100) 1990- ja 2000-luvul­la use­aankin otteeseen (vrt. Helsin­gin seudun indek­siluku­un 130–140). Rau­ma olisi voin­ut olla toinen esimerkki.

    Salon elek­tron­i­ikka­te­ol­lisu­us periy­tyy jo 1920 luvul­ta alka­neeseen panos­tuk­seen ja osaamiseen. San­o­taan jopa, että koko Nokian matka­puhe­lin­bisnestä ei olisi koskaan syn­tynyt ilman Saloa. Korkea tuot­tavu­us ei edel­lytä siten tiivistyvää metropo­lia. High Tech toimi­alueel­la muual­lakin maail­mas­sa huip­pu­paikat ovat yleen­sä “in the mid­dle of nowhere” eivätkä ne edes viihdy metropoleis­sa. Sak­sas­ta voi maini­ta Greifswaldin.

    Perus­point­ti­ni tässä kohtaa tek­stiä on myös se, että näistä metropolin ulkop­uoli­sista kehi­tyskeskuk­sista on huole­hdit­ta­va. Salon kohdal­la­han näin ei tehty liial­lisen metropo­likeskeisyysa­jat­telun takia. Greif­swald­ista voi oppia.

    1. Juha Heikki­nen
      Kri­ti­soitte paperis­sanne liial­lista riskinot­toa, kun vakaista ammateista siir­ry­täåän kapea-alaisi­in osaamisam­mat­tei­hin. Eikö tä’l­laisen hyvin tuulisen alan keskit­tämi­nen Salon kokoiseen kaupunki­in ollut riskinot­toa suurim­mil­laan. Jos jokin ala on epä­var­ma, sen­hän juuri pitäisi olla suures­sa kaupungis­sa. Jos Salon työ­paikat olsi­vat olleet Turus­sa, työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­udet työl­listyä uud­estaan oli­si­vat olleet paljon parem­mat pääkaupunkiseudus­ta nyt puhu­mat­takaan. Mikä olisi ollut tapa yhteiskun­nan pitää huol­ta Nokian työ­paikoista Salossa?

  80. Kyl­lä Suo­mi taas hakkaa päätään seinään seu­raa­vat neljä vuot­ta ja kaupunki­laiset kär­sii (yli 90 % suomalaisista). 

    Sit­ten päästään kor­jaa­maan hajasi­joituk­sen tuho­ja ja takaisin kehi­tyk­sen raiteille.

    Maaseu­tua ei vuo­sisadan lop­pupuolel­la tarvi­ta edes ruuan­tuotan­toon, kun­han 3‑ulotteinen ruuan­tuotan­to on käytössä. Niin, hehtaar­ille saadaan vaik­ka 1000 hehtaaria, kun­han lätk­itään tuhat kap­palet­ta hehtaare­ja päällekkäin. Ja jos nyt osa­taan rak­en­taa ~900 metriä korkea pil­ven­pi­irtäjä, niin vuosikym­me­nien kulut­tua osa­taan rak­en­taa 1000 metri­nen mod­u­laari­nen kasvihuone.

    Fuu­sioen­er­gia val­jaste­taan käyt­töön täl­lä vuo­sisadal­la, jol­loin nykyiset ener­gia­markki­nat rom­ah­ta­vat kokonaan.

    Kepu­laiset voivat toki yrit­tää parhaim­pansa mukaan tuho­ta Suomen kehi­tyk­sen mukana pysymisen, mut­ta eivät hekään kykene pysäyt­tämään kehitystä. 

    Kepu­lainen maantiede on samaa sar­jaa nat­sien rotuopin kanssa: ide­olo­gian myrkyt­tämää “tiedet­tä”.

    Voit­te­han te yrit­tää selit­tää mus­tan valkoisek­si, mut­ta se nyt vaan on niin, että ihmiskun­ta menee jatku­vasti kehi­tyk­sessä eteen­päin ja osa sitä kehi­tys­tä on se, että ihmiset pakkau­tu­vat kaupunkei­hin, joista kas­vaa kaupunki­val­tioi­ta vuo­sisadan lop­pu­un mennessä.

    Ihmisiä ei pakote­ta Helsinki­in tai Tam­pereelle, vaan ihmiset halu­a­vat Helsinki­in ja Tampereelle.

  81. Kalle: Sodan ris­ki on suurin piirtein vakio. Suo­ma­laisil­la on harha rauhas­ta, kos­ka olemme saa­neet kokea poikkeuk­sel­lisen pitkän rauhan­jak­son. Samanaikaises­ti Euroopas­sakin on ollut usei­ta sotia. 

    Ammat­tiarmei­ja sopii hyvin pieni­in siir­tomaa­soti­in, mut­ta sil­lä ei kykene yksikään euroop­palainen val­tio puo­lus­ta­maan emä­maataan. Iso-Bri­tan­ni­akin vai­h­taa aina jär­jestelmän, kun emäsaari on uhattuna. 

    Ammat­tiarmei­ja on hai­hat­telua. Suurten maid­en, joil­la on vah­va teol­lisu­us poten­ti­aali, on helpom­pi vai­h­taa jär­jestelmien välil­lä. Suomen kaltaises­sa maas­sa on joko reserviläis­armei­ja, tai maa­ta ei ole.

    Kyse on siitä, kuka armei­jaan menee. Kansal­lisiden­ti­teetit­tömässä Euroopas­sa ei saa­da houkutel­tua miehiä ilmaisek­si armei­jaan tulevaisuudessa.

  82. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha Heikkinen
    Kri­ti­soitte paperis­sanne liial­lista riskinot­toa, kun vakaista ammateista siir­ry­täåän kapea-alaisi­in osaamisam­mat­tei­hin. Eikö tä’llaisen hyvin tuulisen alan keskit­tämi­nen Salon kokoiseen kaupunki­in ollut riskinot­toa suurim­mil­laan. Jos jokin ala on epä­var­ma, sen­hän juuri pitäisi olla suures­sa kaupungis­sa. Jos Salon työ­paikat olsi­vat olleet Turus­sa, työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisu­udet työl­listyä uud­estaan oli­si­vat olleet paljon parem­mat pääkaupunkiseudus­ta nyt puhu­mat­takaan. Mikä olisi ollut tapa yhteiskun­nan pitää huol­ta Nokian työ­paikoista Salossa?

    Tehtaat ja tuotan­to­laitok­set pyrkivät sijoit­tumaan metropolien ulkop­uolelle metropolien kalli­im­man työym­päristön takia. Vuon­na 2012 Helsin­gin seudun työ­paikoista 8.5 % oli teol­lisu­ut­ta kun koko maas­sa osu­us oli noin 14 % (Turus­sa noin 13 %) ja Salon seu­tukun­nas­sa noin 23 %. Vielä vuon­na 2007 Salon työ­paikoista teol­lisu­u­den osu­us oli yli kol­mannes. Helsin­gin seudul­la koros­tunei­ta suuria toimi­alo­ja esimerkik­si Saloon näh­den ovat tukkukaup­pa, kul­je­tus, infor­maa­tiovi­estin­tä, ammatill­i­nen, tieteelli­nen ja teknilli­nen toim­inta sekä hallinto ja tukipalve­lu­toimin­not. Muu­toin tietysti elinkeino­rak­en­teet ovat pääosin saman­laiset (suuret sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut, koulu­tus, etc.).

    Salon IT tuotan­toa ei edel­li­sistä ja his­to­ri­al­li­sista syistä olisi voin­ut kehit­tyä Helsin­gin seudulle. 

    Uudelleen­työl­listymi­nen on oma kysymyk­sen­sä eikä sitä oikeas­t­aan tulisi pitää metropoli­etu­na. Korkeasti koulute­tut ja etevät löytävät aina tietysti helpom­min työtä suurkaupungeis­sa, mut­ta he edus­ta­vat suur­ta vähem­mistöä. Helsin­gin seu­tukun­nalle on tul­lut sit­ten 1987 noin 400000 uut­ta ihmistä. Työ­paikko­jen määrä on kuitenkin alueel­la kas­vanut vain 120000. Tätä tulee ver­ra­ta työ­paikkamääräo­su­u­teen kan­taväestöstä, joka on keskimäärin 47 %, siis paljon korkeampi. Helsin­gin seudun olisi pitänyt näin pitkäl­lä aika­jak­sol­la luo­da läh­es kaksinker­tainen määrä työ­paikko­ja. Mut­ta ei, kos­ka kasautu­mise­dut ovat sam­muneet kasautu­mishait­to­jen joh­dos­ta. Uudelleen­työl­listymi­nen on seudul­la hyvin vaikeaa Mat­ti Virtaselle.

    Rohkai­se­vaa, on että Ori­on perus­taa tuotan­toa Saloon. 

    Helsin­gin yleiskaa­van eräs suurista ja vääristä visioista on se, että sen mukaan korkean tuot­tavu­u­den toimi­alat eivät kaavas­sa saisi koh­da­ta mata­lan tuot­tavu­u­den toimi­alo­ja. Täl­lä visi­ol­la alueen inno­vati­ivi­su­ut­ta heiken­netään isol­la kädel­lä. Ker­ron esimerkin:

    Vielä 70-luvul­la Aka­teemikko Jauhon aikaan VTT:llä oli run­saasti sen toim­i­tilois­sa työ­pa­jo­ja, labro­ja ja ver­stai­ta. VTT men­estyi. 90-luvul­ta alkoi ajan­jak­so, jol­loin nämä tilat ja niiden työvoima ajet­ti­in alas. Syynä oli toim­i­tilo­jen korkea vuokra. Toimen­piteen joh­dos­ta alkoi­vat kuitenkin VTT:n taloudel­liset vaikeudet. Tuot­tavu­us ja inno­vati­ivi­su­us ovat kiin­ni siitä, että korkean tuot­tavu­u­den osaa­jat kohtaa­vat ver­stastyön sekä tuotan­non. Tämä on aivan oleellista.

  83. juk­ka heikki­nen:

    Metropo­lialueen heikon kehi­tyk­sen alkusyynä pidän sitä, että 80 % väestönkasvus­ta on keskit­tynyt liian pienelle alueelle Helsin­gin seutukuntaan.

    Helsin­gin tuot­tavu­us samoin kuin muis­sakin metropoleis­sa on tietysti korkeampi kuin muual­la, mut­ta sen­hän tiede­tään seu­raa­van korkean ja mata­lan tuot­tavu­u­den seg­re­gaa­tios­ta, joka on enin­tään nol­la­summapeliä kansan­talouden kannal­ta. Rahoi­tusyri­tys ostaa olut­te­htaan ton­tin kan­takaupungista ja tehdas siir­tyy muualle ja rahoi­tusy­htiö siir­tyy kantakaupunkiin.Gunnar Myrdal tote­si jo 50 luvul­la, että suurkaupun­git kas­va­vat etupäässä muun alueen kus­tan­nuk­sel­la, mikä on help­po laske­mal­la itsekin todeta.

    Kasautu­mis­es­ta tiede­tään, että tuot­tavu­us ja sen kasvu seu­raa­vat ns. ylösalaisin ole­vaa U‑käyrää kaupun­gin tiivistyessä. Hol­lan­nin talousalueelle teh­dyn TFP tutkimuk­sen mukaan kasautu­misen hai­tat alkoi­vat domi­noi­da sen etu­ja noin 1500 asukas­ta per km2 asukasti­hey­del­lä ja tutk­i­jat suosit­ti­vat kasautu­misen ehkäisemistä suurem­mil­la asukastiheyksillä. 

    Muuten tilas­tokeskuk­sen työl­lisyy­den aikasar­joista käy ilmi, että maaseu­tu­mais­ten ja tiivi­iden taa­jamien työl­lisyysaste on kehit­tynyt parem­min viimeis­ten 30 vuo­den aikana kuin kaupunki­mais­ten kun­tien työl­lisyysaste. Ja nyt edel­lis­ten työl­lisyysaste on jo ohit­tanut kaupunki­mais­ten kun­tien työllisyysasteen.

    Aivan saman sisältöi­nen kir­joi­tus oli HS yleisönosas­tossa 1.5.2015. Kir­joit­ta­jana oli Soile Jungewel­ter (os. Heikki­nen). Kumpiko­han teistä oikeasti kir­joit­ti tuon (HS) yleisönosas­ton kirjoituksen.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Juha Heikkinen
    Mikä olisi ollut tapa yhteiskun­nan pitää huol­ta Nokian työ­paikoista Salossa?

    Vas­taan vielä tähän kysymyk­seen. Seu­raa­vat yhteiskun­nan ohjat­tavis­sa ole­vat seikat oli­si­vat olleet ja ovat yhä olen­naisia (alka­en real­is­tisem­mista vai­h­toe­hdoista ja ede­ten vaikeasti toteutettaviin):

    1) Tuoteke­hi­tys ja ‑tutkimus jalka­utet­ta­va valmis­tavi­in tehtaisi­in tai tuotan­to­laitok­si­in, myös massatuotantolaitoksiin.

    2) Julk­isten tutkimus­laitosten yksiköi­den sijoit­ta­mi­nen strate­gis­es­ti tärkeille tuoteke­hi­tys- ja valmistusalueille.

    3) Julk­isten infra­struk­tu­uri-investoin­tien keskit­tämi­nen val­ti­ol­lisel­la ohjauk­sel­la koh­tien 1 ja 2 alueille.

    4) Pääomien vero­tuk­selli­nen ja sään­nöstel­ty ohjaami­nen pysyvästi työl­listävi­in investoin­tei­hin. Tarkoit­taa sitä, että sijoit­ta­jil­la olisi käytän­nössä mah­dol­lisu­us suun­na­ta pääo­maa vain suo­raan yritys‑, tehdas‑, laite- ja laitosin­vestoin­tei­hin. Eri­laiset rahamarkki­nain­stru­men­tit ja pääo­man käyt­tö asun­to­lain­oituk­seen kuihtuisivat. 

    5) Mas­sat­uotan­non ulkois­tamista hal­pa­mai­hin vaikeutet­taisi­in (vaatii G12- tason toimia).

  85. peksu: Aivan saman sisältöi­nen kir­joi­tus oli HS yleisönosas­tossa 1.5.2015. Kir­joit­ta­jana oli Soile Jungewel­ter (os. Heikki­nen). Kumpiko­han teistä oikeasti kir­joit­ti tuon (HS) yleisönosas­ton kirjoituksen.

    Soile­han tuon kir­joit­ti mitä HS:ssä on ja selvit­ti nuo asi­at jo aikaa sit­ten, ja kym­meniä mui­ta on. Soilen kir­joituk­ses­ta tiesin jo etukäteen. 

    Olemme ehkä täl­lä het­kel­lä jonkin­lainen poli­it­tis­es­ti sitou­tu­ma­ton ja sidok­sel­lis­es­ti löy­hä under­ground tutk­i­javerkos­to, mis­siona ns. “viral­lisen totu­u­den” arvioin­ti, jos se kiin­nos­taa. Joukos­sa on väkeä kom­mareista kokkareisi­in ja se toimii spon­taanisti ja ilman johtajaa.

  86. juk­ka heikki­nen: Vas­taan vielä tähän kysymyk­seen. Seu­raa­vat yhteiskun­nan ohjat­tavis­sa ole­vat seikat oli­si­vat olleet ja ovat yhä olen­naisia (alka­en real­is­tisem­mista vai­h­toe­hdoista ja ede­ten vaikeasti toteutettaviin):

    1) Tuoteke­hi­tys ja ‑tutkimus jalka­utet­ta­va valmis­tavi­in tehtaisi­in tai tuotan­to­laitok­si­in, myös massatuotantolaitoksiin.

    Esitätkö sinä ihan vakaval­la naa­mal­la, että val­tio määrää sen, mis­sä Nokian (Koneen, Wärt­silän…) tuotan­to ja tuoteke­hi­tys tapahtuvat?

    3) Julk­isten infra­struk­tu­uri-investoin­tien keskit­tämi­nen val­ti­ol­lisel­la ohjauk­sel­la koh­tien 1 ja 2 alueille.

    Siis het­ki­nen, ymmärsin että se paperi kri­ti­soi keskit­tämistä. Pitääkö nyt ymmärtää, että keskit­tämisessä ei oikeas­t­aan olekaan mitään pahaa, kun­han keskit­tämi­nen tehdään kepu­lais­ten syvim­mille kan­na­tusalueille? Ja jos ei muuten keski­ty, niin sit­ten val­tion rahoilla!

    4) Pääomien vero­tuk­selli­nen ja sään­nöstel­ty ohjaami­nen pysyvästi työl­listävi­in investoin­tei­hin. Tarkoit­taa sitä, että sijoit­ta­jil­la olisi käytän­nössä mah­dol­lisu­us suun­na­ta pääo­maa vain suo­raan yritys‑, tehdas‑, laite- ja laitosin­vestoin­tei­hin. Eri­laiset rahamarkki­nain­stru­men­tit ja pääo­man käyt­tö asun­to­lain­oituk­seen kuihtuisivat.

    5) Mas­sat­uotan­nonulkois­tamista hal­pa­mai­hin vaikeutet­taisi­in (vaatii G12- tason toimia). 

    Nämä kak­si ovat jo niin vajaamielisiä ehdo­tuk­sia, että en viit­si edes kom­men­toi­da. Sanon­pa vain että suun­nitel­mat­aloudel­la ja pro­tek­tion­is­mil­la ollaan har­voin nos­tet­tu minkään maan talout­ta suos­ta, pikem­minkin päinvastoin.

    On kyl­lä taas niin vajaamielisiä jut­tu­ja että huh, huh. Toiv­otaan että Sip­ilä ei kunutele näitä kepun kaikkein pahimpia huru-ukkoja.

  87. Sylt­ty: Esitätkö sinä ihan vakaval­la naa­mal­la, että val­tio määrää sen, mis­sä Nokian(Koneen, Wärt­silän…) tuotan­to ja tuoteke­hi­tys tapahtuvat?

    Nämä kak­si ovat jo niin vajaamielisiä ehdo­tuk­sia, että en viit­si edes kom­men­toi­da. Sanon­pa vain että suun­nitel­mat­aloudel­la ja pro­tek­tion­is­mil­la ollaan har­voin nos­tet­tu minkään maan talout­ta suos­ta, pikem­minkin päinvastoin.

    Toki vero­tuk­sel­la etc voidaan ohja­ta yri­tys­ten sijoit­tumis­päätök­siä. Sitä tapah­tuu koko ajan. Monis­sa tapauk­sis­sa tutkimus- ja tuoteke­hi­tysyk­siköt ovat valmis­tuk­sen yhtey­dessä niin, että niis­sä viedään pro­to­tyyp­it tuotan­toas­t­eelle. Niin­hän on Oulun NSN yksikössä. Ei tämä sinän­sä ole uut­ta, mut­ta Salon tapauk­ses­sa julkisel­la val­lal­la olisi ollut keino­ja vahvis­taa mas­sat­uotan­non ja tuoteke­hi­tyk­sen pysymistä ja sijoit­tumista Saloon. Ja tätä olisi pitänyt vahvis­taa julk­isten yksiköi­den sijoit­tamisil­la. Kat­so miten Sak­sa nos­ti Meck­len­burg-Vor­pom­mernin alueen erääk­si nopeim­min kas­vavak­si ja tärkeim­mäk­si teknolo­giakeskuk­sek­si Euroopas­sa. Ehdot­ta­mani toimet 1), 2) ja 3) ovat suo­raan Sak­san liit­to­val­tion ja vas­taa­van osaval­tion toimintareseptistä.

    Nuo jälkim­mäiset kak­si ehdo­tus­ta oli­vat enem­män ide­ol­o­gisia ja hyvin yleisel­lä tasol­la kuten itsekin ymmär­rät. Moni myös ne ajatuk­seni jakaa. Itse asi­as­sa use­at EU:nkin toimet, Basel sään­nöt etc. per­im­iltään pyrkivät rahoi­tus­laitosten riskipain­o­jen ja pääo­mao­suuk­sien sään­telyssä siihen, että rahoi­tus ohjau­tuu suorem­min ter­veem­pi­in kohteisi­in. Ajatuk­sia on ollut myös sijoi­tus­toimin­nan ja säästö­pankki­toimin­nan erot­tamis­es­ta ja varain­si­ir­tovero­tuk­sen koven­tamis­es­ta. Kyl­lä nämä ovat var­masti Vihreän liik­keenkin ajatuksia.

    Enkä minä esimerkik­si pidä Green­pea­cen toim­intaa ja ehdo­tuk­sia vajaamielis­inä, vaik­ka sen tavoiteaset­telus­ta puut­tuu sen het­ken real­is­mi. Ide­olo­giat ohjaa­vat yhteiskun­taa ja lop­ul­ta mielet muut­tuvat ja toimin­not tule­vat säännöstelyyn.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.