Oden vaaliohjelma. Kaupungistumista on nopeutettava

13.4.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Oden vaaliohjelma 

Tulevalla vaalikaudella on raivattava esteitä kaupunkien kasvun tieltä – on toisin sanoen rakennettava asuntoja muuttovoittoalueille. Tämä on tehokkaimpia tapoja pienentää kestävyysvajetta. Kaupungeissa työllisyysaste on olennaisesti korkeampi kuin maaseudulla, työ on selvästi tuottavampaa. Julkisen talouden kannalta kaupungit ovat nettomaksajia ja maaseutu nettosaajia, vaikka mukaan lasketaan valtion maksamat palkat. Maksajia on oltava enemmän.

Koska tiedän, mitä tähän vastataan, haluan huomauttaa, ettei ketään ole tarkoitus pakottaa muuttamaan kaupunkeihin. Se on vain tehtävä mahdolliseksi. Koska kasvavien kaupunkien kasvua rajoittaa asuntopula, jokainen, joka vapaaehtoisesti haluaa asua muualla tekee palveluksen niille, jotka haluavat muuttaa kaupunkiin.

Erityisesti Helsingin seudulla on sovittava toimista asuntotuotannon kaksinkertaistamiseksi. Tavoitteessa rakentaa Helsinkiin ja sitä ympäröiviin kuntiin 20 000 asuntoa vuodessa ei ole mitään ihmeellistä. Näin tehtiin 70-luvulla ja näin tehdään Tukholmassakin.

Valtiolta tämä edellyttää panostamista liikenneinfraan, jonka rakentaminen nykyisen työnjaon mukaan kuuluu lähinnä valtiolle. Julkisen talouden taakkaa voi helpottaa muuttamalla lainsäädäntöä niin, että kaavoitushyödyt saadaan kerätyksi nykyistä paremmin yhteiskunnalle.

Asuntotuotannon kiihdyttäminen olisi myös kaivattua elvytystä.

Kommentit

93 Vastausta artikkeliin “Oden vaaliohjelma. Kaupungistumista on nopeutettava”

  1. tpyyluoma kirjoitti 13.4.2015 kello 9:20

    Valtiolta tämä edellyttää panostamista liikenneinfraan, jonka rakentaminen nykyisen työnjaon mukaan kuuluu lähinnä valtiolle.

    Periaatteessa varmaan näin, mutta käytännössä varsinkin Helsingisssä valtion rahoitusosuudet ovat parhaimmillaan puolet, yleensä reilusti alle, liikennehankkeen kustannuksista. Esimerkiksi metrosta valtio maksaa 30%, katuverkosta ja ratikoista 0%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. Kari N kirjoitti 13.4.2015 kello 9:30

    “Helsingin väestönkasvu rasittaa Suomen taloutta”
    kirjoitti tekniikan tohtori Jukka Heikkinen sunnuntain Hesarin mielipide-osiossa. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  3. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.4.2015 kello 14:02

    Tuossa kirjoituksessa annettiinymmärtää, että työllisyysaste tai työn tuottavuus olisi Helsingissä huonompi kuin muualla maassa. Aika huonosti väite saa tukea virallisista tilastoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Kalle kirjoitti 13.4.2015 kello 10:09

    Osmo, kaikki eivät halua asua kaupungissa. On ihmisiä, jotka haluavat asua lähiöissä ja maaseudulla. Kaupunkirakentamista tulee tukea, nythän sitä ei käytännössä tehdä, mutta sitä ei pidä tyrkyttää. Pitää luoda mahdollisuuksia.

    Lähiöt ovat pahin ongelma Suomessa. Neukkukuutioita ilman palveluja ja kunnollisia yhteyksiä. Karkeasti ottaen ainoa länsi-eurooppalaisittain terve suomalainen lähiö on Kauniainen: oma kunta, tiiviisti pientaloja ja aseman ympärillä. Kauniaisissakin vähän epäonnistuttiin keskustan kaavoitksessa ja sinne tuli tarpeettomia kerrostaloja.

    Kerrostaloja ei pitäisi rakentaa kuin viiden suurimman kaupungin keskustoihin. Länsi-Euroopassa keskustojen ulkopuolista kerrostalorakentamista on vain Ranskassa, joka tekee slummeja laittomille maahanmuutajille. Iso-Britanniassa on mm. kerrostaloja purettu, koska ne vain aiheuttavat ongelmia.

    Mutta olet oikeassa, että kaupunkien pitää antaa kehittyä. Helsingissäkin pitää kaavoittaa keskustan ulkopuolisia alueita ruutukaavaan. Esimerkkejä ovat mm. Taka-Töölö, Herttoniemi ja Munkkivuori. Rakentaminen ei kuulu kaupungille vaan tontin omistajalle, mutta kaupungin on luotava edellytykset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. teekkari kirjoitti 13.4.2015 kello 10:37

    Juuri näin.

    Ja jotta keskustelu ei taas juutu naurettavaan Helsinki vs. muu Suomi asemasotaan, niin pitää muistaa, että Suomessa on muitakin kaupunkeja. Seuraavaan hallitusohjelmaan pitää saada pääkaupunkiseutu/metropolipolitiikan lisäksi kirjattua kourallinen muita strategisesti merkittäviä kaupunkeja, joiden kasvaminen kansainvälisesti kilpailukykyisiksi pitää ottaa tavoitteeksi.

    Itse laskisin tähän joukkoon Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuopio ovat vähän niillä rajoilla.

    Nykyinen politiikka jossa kaupungeilta niistetään kaikki kasvun mahdollisuudet ja jaetaan ne tukina tasaisesti joka puolelle johtaa siihen, että kaikki kärsivät tasaisesti. Loppukädessä Helsinkin on sitten ainoa kaupunki, joka kiviriipasta huolimatta jaksaa pyristellä eteenpäin. Nykyinen hajasijoituspolitiikka onkin siis kaikkein vahvimmin yksinapaista keskittämistä edistävää politiikkaa.

    Ja tämä ei siis tosiaankaan ole Helsinginkään etu. Kaupungin nopea kasvu maksaa ihan helvetisti rahaa, jota ei ole kun rahat on niistetty muualle. Jos Helsingille olisi olemassa ihan todellisia vaihtoehtoja muissa Suomen kaupungeissa, Helsingillä olisi varaa kasvaa paremmin, asuntojen hinnat eivät nousisi ihan nykyistä naurettavaa tahtia, ja koko valtiontalouden kannatteleminen ei jäisi yksin Helsingin harteille.

    Ja tosiaan kun sanon Helsinki, tarkoitan kaupunkiseutua, en keinotekoista hallinnollista yksikköä, joka nykyisellään on jotakuinkin täsmälleen väärän kokoinen yhtään mihinkään tarkoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  6. veikkonen kirjoitti 13.4.2015 kello 14:13

    Sama Heikkinen oli Kalasataman valitusrumban takana. Vähän sääli, että hänen kritiikki kaupungin kasvua vastaan perustuu hänen omiin valheisiin. Yhtä sääli on se, että tohtorin papereilla saa laukoa ihan mitä tahansa mediassa, kun samoja sanoja ei muuten saisi ikinä samoihin papereihin. Olisi aika monta ihan oikeaa syytä vastustaa kaupunkien kasvua, ainakin jos ne kasvun rajat luonnon näkökulmasta kiinnostaisi jotakuta. Mutta eihän nyt taloutta saa vaarantaa jonkun männynkävyn takia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  7. Seppo Korppoo kirjoitti 13.4.2015 kello 14:24

    OS kirjoittaa: “… on raivattava esteitä kaupunkien kasvun tieltä ….tämä on tehokkaimpia tapoja pienentää kestävyysvajetta.”

    Kaikkein tehokkain tapa, johon kannattaa panostaa eniten on kuitenkin seuraava:

    Pitää pelastaa noin 500 000 työkykyistä ja -halukasta pois työttömyys-kurjuudesta.

    Näin saavutetaan yhdellä iskulla 3 tärkeätä tavoitetta:
    1) Työtön ihminen pääsee työnsyrjään / työyhteisöön kiinni
    2) Työttömyysmaksut, sekä valtion ja kuntien työttömyydestä johtuvat kulut pienenevät
    3) Talouskasvu ja investoinnit saavat piristysruiskeen

    Kannattaa muistaa, että vuosina 2001-2012 jokaista suuryrityksen palkkaamaa yhtä henkeä kohden, PK-yritykset loivat 14 uutta työpaikkaa.

    Yritysten 393 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (55%) syntyy Pk-yrityksissä, ja siellä se suurin kestävyysvajeen pienentämis-potentiaali on!

    Motto: Työttömyysloukut heti pois ja työllistämiskynnys radikaalisti alas!

    Seppo Korppoo
    Työllistämishaluinen PK-yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. antti kirjoitti 13.4.2015 kello 14:36

    Kari N:
    “Helsingin väestönkasvu rasittaa Suomen taloutta”
    kirjoitti tekniikan tohtori Jukka Heikkinen sunnuntain Hesarin mielipide-osiossa. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

    Samassa sunnuntai Hesarissa oli juttu elämästä Hehtaari-palstan pitäjässä; suuri osa ns työvoimasta on yli viiskymppisiä työttömiä. Jos noihin maalaispitäjiin jostain uusia työpaikkoja tehdään, tekijätkin pitää tuoda valtaosin muualta; kaupungeista ja ulkomailta. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  9. jokeri kirjoitti 13.4.2015 kello 14:57

    Pahimpia keskittäjiä on tosiaan tukienripottelu sinne tänne. Ne pitäisi laittaa vain Oulun, tampereen, turun jne. kokoisiin kaupunkeihin

    Toinen mitä tarvittaisiin olisi varuskuntien sijoittaminen pois maaseudulta, jotka kuolevat väkisinkin. Olisi siirryttävä valikoivaan asepalvelukseen sekä ammattiarmeijaan ja varuskuntien tulisi olla näissä toiseksi suurimmissa paikoissa. Nuoret voisivat esim. kieltäytyä armeijastsa, jotta täm’ hulluus saataisiin loppumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  10. Maaseutulainen kirjoitti 13.4.2015 kello 15:19

    On sitä työttömyyttä kaupungeissakin. Vetovoimainen Tamperekin kamppailee varsin suuren työttömyysongelman kanssa.

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3113039/suurten-kaupunkien-tyottomyys-lahestyy-1990-luvun-laman-lukemia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. anomuumi kirjoitti 13.4.2015 kello 15:31

    Kari N:
    “Helsingin väestönkasvu rasittaa Suomen taloutta”
    kirjoitti tekniikan tohtori Jukka Heikkinen sunnuntain Hesarin mielipide-osiossa. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

    Tekstissä mm. ehdotettiin asuntojen korkeaan hintaan Helsingissä ratkaisuksi sen, että vähennetään rakentamista Helsingissä. Siis tarjontapulaan tarjotaan ratkaisuksi tarjonnan entistä voimakkaampaa rajoittamista.

    Vielä hämmentävämpää oli Salon tarjoaminen malliesimerkiksi siitä, kuinka kasvu tulisi suunnata. Kun asia on juuri päinvastoin. Salo on malliesimerkki yhden alan varassa olevasta kaupungista, joka kasvoi ja romahti Nokian mukana. Verrattavissa paperitehdaskuntiin.

    Yksi tärkeä suurempien kaupunkien etu onkin niiden elinkeinorakenteen monipuolisuus. Yksittäisten elinkeinojen romahdus ei romahduta kaupunkia, eivätkä esimerkiksi liikenne- ja asuntoinvestoinnit mene hukkaan. Sen sijaan esim. entisissä paperitehdaspaikkakunnissa asuntojen arvot ovat romahtaneet. Oulunkin voidaan katsoa olleen liikaa Nokiasta riippuvainen, joskin pienemmässä Salossa vaikutus on ollut sitäkin suurempi.

    Lisäksi suurempien kaupunkien työmarkkinoiden suurempi koko on työntekijän etu. Jos yksittäinen työnantaja kaatuu, on suuremmassa kaupungissa helpompi löytää oman alan töitä, kuin paikkakunnalla, jossa alan työnantajia on yksi, se entinen työnantaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  12. Ifa Kytösaho kirjoitti 13.4.2015 kello 15:35

    Helsingin asuntorakentamisen lisäämisessä joudutaan väkisinkin myös täydentämään olemassa olevia asuinalueita. Paikat ovat usei sellaisia, että ne on aivan syystä jätetty aiemmin rakentamatta: huonot perustamisolot.

    Vaikka kaupunki saisi kuinka paljon avustuksia infran rakentamiseen, se ei auta yksittäisen hankkeen käynnistämistä. Pieni hankekoko ja kalliit perustamisolot nostavat yksittäisen hankkeen rakentamiskustannukset uusien asuntojen alueellista markkina-arvoa korkeammiksi.

    Meidän tulisikin saada kaupunkialueille perustusasvustus, jolla tasattaisiin huonoista perustamisolosuhteista johtavat kustannuserot niin, että täydennysrakentamisestakin saataisiin kannattavaa: Malminkartanoon Malminkartanon markkinahinnan mukaista tuotantoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  13. pikkukunnista kirjoitti 13.4.2015 kello 15:51

    “Itse laskisin tähän joukkoon Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuopio ovat vähän niillä rajoilla.”

    Ei ole olemassa mitään väkilukua, jonka jälkeen kaupunki on OK ja sitä ennen ei. Jos ajattelet suuria kaupunkeja, niin joissakin sitä hyvää keskustaa on enemmän ja joissakin vähemmän, mutta hyvä keskusta on hyvää keskustaa siitä riippumatta kuinka laajalti sitä on.

    Jopa rajuilla muuttotappioalueilla kaupunkirakenteen tiivistämiselle on tilausta ja rakentaminen on kannattavaa. Esim. vaikka Imatra. Imatralla ei vielä 90- luvulla tiedetty, missä kaupungin keskusta on ja niitä oli 3 tai 4. Mansikkalaan tehty uusi uljan keskusta on kamala. Kaupungin keskeisimmän rakennuksen, kaupungintalon portailta näkyy taajama-päättyy merkki. 2000 luvulla väkiluku on edelleen laskenut, mutta koskella on rakennettu. Imatrasta on tullut elinvoimaisempi ja viihtyisämpi. Se on nyt ihan mukava pikkukaupunki.

    Ajattele, mitä Lappeenranta olisi, jos yksi suomen suurimmista kauppakeskittymistä (myllymäki) olisi saatu keskustaan? Lappeenrannassa tehtiin 60 luvulla kaava, joka kielsi keskustan rakentamisen. Yliopisto tehtiin 10 kilometriä metsään, kaupat 4 kilometriä toiseen suuntaan metsään. Nyt jokaisesta keskustan hankkeesta väännetään 10 vuotta eikä keskustaa saada eteenpäin millään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  14. JY kirjoitti 13.4.2015 kello 15:59

    antti: Samassa sunnuntai Hesarissa oli juttu elämästä Hehtaari-palstan pitäjässä; suuri osa ns työvoimasta on yli viiskymppisiä työttömiä. Jos noihin maalaispitäjiin jostain uusia työpaikkoja tehdään, tekijätkin pitää tuoda valtaosin muualta; kaupungeista ja ulkomailta. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

    Ei varmaankaan, mutta mitä tukia Pudasjärvi saa, jotka rajoittavat kasvukeskusten kasvua ja menestymismahdollisuuksia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. JY kirjoitti 13.4.2015 kello 16:06

    teekkari:

    Itse laskisin tähän joukkoon Tampereen, Oulun ja Turun kaupunkiseudut. Jyväskylä ja Kuopio ovat vähän niillä rajoilla.

    Nykyinen politiikka jossa kaupungeilta niistetään kaikki kasvun mahdollisuudet ja jaetaan ne tukina tasaisesti joka puolelle johtaa siihen, että kaikki kärsivät tasaisesti.

    Itse laskisin joukkoon vielä ainakin Vaasan, Porin, Joensuun, Mikkelin, Lappeenrannan, Rovaniemen, Lahden, Seinäjoen ja Kajaanin.

    Mutta mitä on ne tuet, jotka riistävät kaupungeilta kasvun mahdollisuudet? Konkretiaa please.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  16. Anomuumi kirjoitti 13.4.2015 kello 16:40

    Ihan kannatettavia ideoita.

    Vielä kaivattaisiin ideoita, joilla saataisiin syntyvyys kasvuun kaupungeissa. Kaupunkien hedelmättömyys on iso ongelma, ja se ilmenee kaikissa länsimaissa. Mittakaavojen tehokkuudesta ja rahasta ei ole paljon iloa, jos ei ole ketään siitä hyötymässä. Koko homma on kuin siemenviljan polttamista viinaksi, kun seuraavasta sukupolvesta maksajat vähenevät entisestään! Tällaisten peruuttamattomien mokien tekemistä ei sitäkään voi pitää tehokkaana.

    Uusien alueiden rakentamisessa on aina ajateltava ensimmäisenä perheen näkökulmaa ja tehtävä ympäristöstä sellainen, johon uskaltaa päästää lapset irti. Sinkku asuu vaikka pahvilaatikossa, mutta lapsiperheen arki on haastavampaa. Kaupungissa se on luvuista päätellen erityisen haastavaa.

    Paljon tehokkuuslisää saataisiin jo sillä, että kaikki epätodennäköisesti työllistyvät pk-seutulaiset asutettaisiin halvemmille asuinpaikoille. Yhteiskunta ei kustanna ylimääräisiä neliöitä huono-osaisille, miksi sitten ylimääräisen keskeistä paikkaakaan? Tämä uudistus lisäisi kaupunkien rauhallisuutta ja lapsiystävällisyyttä valtavasti. Säästyneillä rahoilla voidaan palkata muutamia näyttelijöitä esittämään avohoitopotilaita ja spurguja Hakaniemen ympäristöön, jonne halukkaat voivat mennä nauttimaan vanhan ajan tunnelmasta.

    Ranska on wikin mukaan urbanisoituneempi maa kuin Saksa (oma mutuni oli päinvastainen), mutta siellä on merkittävästi suurempi hedelmällisyysluku kuin Saksassaja muissa Manner-Euroopan maissa. Mitä Ranska tekee oikein kaupunkisuunnittelussa? Saksan äitiyspolitiikkahan on tietenkin huonoa, päätellen suuresta kotiäitien osuudesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Kalle kirjoitti 13.4.2015 kello 17:14

    jokeri:
    …Olisi siirryttävä valikoivaan asepalvelukseen sekä ammattiarmeijaan ja varuskuntien tulisi olla näissä toiseksi suurimmissa paikoissa…

    Suomea, kuten ei Ruotsiakaan puolusteta ammattiarmeijalla. Vain reserviläisarmeija voi olla uskottava Suomen kokoisessa maassa. Ruotsi on hyvä esimerkki täysin pieleen menneestä, epäuskottavasta puolustusratkaisusta: kelpaa puuhasteluun ulkomailla, mutta sillä ei puolusteta Ruotsia. Suomen puolustusratkaisuun toivoo muutosta se, joka on ajatellut hyökätä ja miehittää Suomen.

    Ammattiarmeija vaatii sitä paitsi hyvin jakautuneen luokkayhteiskunnan onnistuakseen. Pitää olla riittävän suuri alaluokka, jotta miehistölle on rekrytointipohjaa. Asiaa on tutkittu aika hyvin ja Suomessa koulutetaan ikäluokan parhaimmisto, kun ammattiarmeijoiden miehistö ei ole ihan sitä penaalin terävintä kynää. Suomen reserviläisarmeija on paljon ammattilaisempi, kuin yksikään ammattiarmeija.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  18. Kalle kirjoitti 13.4.2015 kello 17:23

    Maaseutulainen:
    On sitä työttömyyttä kaupungeissakin. Vetovoimainen Tamperekin kamppailee varsin suuren työttömyysongelman kanssa…

    Jos veorpolitiikan ykköstavoitteena on hävittää yritykset = työpaikat Suomesta, niin kyllä se puree, kun ollaan laskusuhdanteessa. Suomi ei selviä pelkillä palveluilla, saati julkisilla työpaikoilla.

    Veropolitiikkaa pitää ohjata jollain muulla kuin sairaalla kateudella. Kannattaa miettiä, äänestääkö esimerkiksi sellaista ehdokasta, joka kannattaa perintöveroa tai yritysten voittojen verottamista nykyisellä tasolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. Sepi kirjoitti 13.4.2015 kello 19:32

    JY: Itse laskisin joukkoon vielä ainakin Vaasan, Porin, Joensuun, Mikkelin, Lappeenrannan, Rovaniemen, Lahden, Seinäjoen ja Kajaanin.

    Mutta mitä on ne tuet, jotka riistävät kaupungeilta kasvun mahdollisuudet? Konkretiaa please.

    Kaupungeissa on mm. ylisuuret kunnallisveroasteet valtionosuusjärjestelmien takia. Jos kasvukeskuksista ei siirrettäisi rahaa maaseudulle tulonsiirtoina, kasvukestusten kunnallisverot voisivat olla useita prosenttiyksiköitä nykyistä matalammat. Kunnallisvero on yksi merkittävimpiä veroja palvelualan työn verotuksessa ja työn verotuksen lasku taas on aina hyväksi jos halutaan, että työnantajat työllistävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  20. jokeri kirjoitti 13.4.2015 kello 19:54

    Kalle: Suomea, kuten ei Ruotsiakaan puolusteta ammattiarmeijalla. Vain reserviläisarmeija voi olla uskottava Suomen kokoisessa maassa. Ruotsi on hyvä esimerkki täysin pieleen menneestä, epäuskottavasta puolustusratkaisusta: kelpaa puuhasteluun ulkomailla, mutta sillä ei puolusteta Ruotsia. Suomen puolustusratkaisuun toivoo muutosta se, joka on ajatellut hyökätä ja miehittää Suomen.

    Mihin luulet sitä “koko maan puolustusta” tarvittavan, jos kukaan ei tulevaisuudessa asu tai käy syrjäseuduilla?Vuodeksi inttii, että voidaan puolustaa risukasoja ja metsiä, joissa ei ole ihmisiä ollut pitkään aikaan?

    Yleiseen asevelvollisuuteen kohdistuu niin paljon paineita, että se ei tule kestämään kovin kauaa. Se olisi hyvä lakkauttaa jop nyt ja siirtää varuskunnat syrjäseudilta pois toiseksi suurimpiin kaupunkeihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.4.2015 kello 22:31

    O.S. kirjoitti: “Erityisesti Helsingin seudulla on sovittava toimista asuntotuotannon kaksinkertaistamiseksi. Tavoitteessa rakentaa Helsinkiin ja sitä ympäröiviin kuntiin 20 000 asuntoa vuodessa ei ole mitään ihmeellistä. Näin tehtiin 70-luvulla ja näin tehdään Tukholmassakin.

    Valtiolta tämä edellyttää panostamista liikenneinfraan, jonka rakentaminen nykyisen työnjaon mukaan kuuluu lähinnä valtiolle. Julkisen talouden taakkaa voi helpottaa muuttamalla lainsäädäntöä niin, että kaavoitushyödyt saadaan kerätyksi nykyistä paremmin yhteiskunnalle.”

    Louis Edward Alfeld kirjoitti puolestaan artikkelissaan “Urban dynamics-The first fifty years” (lähde: System Dynamics Review, Volume 11, Issue 3, pages 199–217, Autumn (Fall) 1995) sivuilla 204-205 seuraavasti: “One of the principal assumptions behind urban dynamics is the theory of relative attractiveness. The theory states that, given free migration, no place can long remain more attractive than any other place.

    A corollary of the theory suggests the existence of negative counterbalances. Population growth continues until negative pressures arise to counterbalance an area’s underlying attractiveness. Perception delays can cause population to overshoot, thus exaggerating the negative impact of growth.”

    Tämä jälkimmäinen toteamus voi ehkä antaa vähän lohtua seuduille, joilla väki vähenee, jos ne vain kykenisivät kääntämään/hyödyntämään tuon muutoksen voitokseen. Kaupunkialueilla tulee puolestaan miettiä, miten kasvua saadaan hallittua järkevästi, eli siten, ettei esimerkiksi kaupungin viihtyisyys, vehreys ja lähiluonto liikaa kärsisi. Em. lähteen case “Concord 1975” alkoi lukiessa vaikuttaa ihmeen tutunomaiselta tapaukselta.

    Onko liikenteen puuroutuminen sitten Osmon mielestä ainoa negatiivinen vaikutus esimerkiksi Helsingin seudulla, joka tuosta kaupungistumisen rajusta kasvusta seuraa? Näkisin ennemmin seudun (kuvitellun tai todellisen) asuntopulan pikemminkin keinona säilyttää tasapaino.

    Mikäli asuntojen hinnat olisivat Helsingissä kovin alhaiset, kaupungin muiden houkutusten lisäksi, syntyisi taatusti monia ylilyöntejä, joista koko kaupunki kärsisi, mm. lähiluonnon uhraamisen sekä slummiutumisen takia, ja niitä seuraavien lieveilmiöiden myötä. Niiden johdosta Helsinki voisi kurjistua merkittävästi. Kuka sellaista haluaisi? Ei kai vain Osmo?

    Voisin kuvitella, että kaikki eivät suhtaudu tyynesti kaavoitushyötyjen leikkaamiseen. MIT:n emeritus professori Jay W. Forrester kirjoitti v. 1995 päivitetyssä lähteessä (“COUNTERINTUITIVE BEHAVIOR OF SOCIAL SYSTEMS”) seuraavasti:

    “Society becomes frustrated as repeated attacks on deficiencies in social systems lead only to worse symptoms. Legislation is debated and passed with great hope, but many programs prove to be ineffective. Results are often far short of expectations. Because dynamic behavior of social systems is not understood, government programs often cause exactly the reverse of desired
    results.”

    Kuten tuossa edellä todettiin, ovat yhteiskuntamme vuorovaikutusmekanismit usein hyvinkin monimutkaisia. Kaupungit voivat toimia kasvun moottoreina, mutta mitä sitten tehdään, jos kaupungista alkaa huveta se osa asukkaista, joita kaikkein kipeimmin tarvittaisiin? Suosittelen mahdollisten ongelmien ennaltaehkäisyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  22. peksu kirjoitti 14.4.2015 kello 6:23

    Kari N:
    “Helsingin väestönkasvu rasittaa Suomen taloutta”
    kirjoitti tekniikan tohtori Jukka Heikkinen sunnuntain Hesarin mielipide-osiossa. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

    Heikkinen on ollut laatimassa Keskustapuolueen “talousmaantieteellistä” propagandaohjelmaa jossa koko kaupungistumiskehitys yritetään lytätä maanrakoon käsittämättömin perustein. Tämän “tutkimuksen” lopputuloshan oli jo etukäteen päätetty…

    http://www.suomenmaa.fi/politiikka/keskustan_uusi_ty%C3%B6ryhm%C3%A4_k%C3%A4y_keskitt%C3%A4misen_kimppuun_6524780.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  23. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 14.4.2015 kello 6:36

    Edellisestä kirjoituksestani jäi näköjään puuttumaan maininta siitä, että pääkaupunkiseudun liikenneinfran tehostaminen on mielestäni todella tärkeää, koska sujuva liikenne voi antaa monelle paremmat mahdollisuuden työntekoon, vaikka vähän kauempana ja edullisemmin asumiskustannuksin asuisi tai haluaisi asua. Kovin nopeat muutokset voivat joskus olla vaikeita hallita, jos osa muutoksen vaikutuksista ilmaantuu vasta pidemmän ajan kuluessa. Esimerkkinä tästä on usein juuri hyvin voimakas asuntorakentaminen.

    Hyvin toimiva, takkuilematon liikenne voi parantaa monen elämänlaatua, jos se vain osataan järkevällä tavalla hoitaa. Kaikki eivät halua viettää liian pitkiä aikoja päivittäisiä työmatkoja kulkiessaan. Työnteon edellytysten parantaminen on tärkeää koko Suomessa. Pääkaupunkia ja pääkaupunkiseutua ei ole tässä suhteessa mitään syytä unohtaa, sillä ao. alueen merkitys on maallemme erittäin suuri.

    Helsingin työtarjonnan ja -mahdollisuuksien parantamisen kannalta pitäisikin Helsingissä satsata ehkä suhteessa tähänastista enemmän yritystoiminnan edellytysten, ei niinkään asuntorakentamisen edelleen kohentamisen suuntaan. Tästä olisi hyötyä paljon Helsinkiä laajemmallekin alueelle, itse asiassa koko Suomelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. JY kirjoitti 14.4.2015 kello 6:49

    Sepi: Kaupungeissa on mm. ylisuuret kunnallisveroasteet valtionosuusjärjestelmien takia.

    Jos vastustat kunnallisverojen tasausjärjestelmää, vastustat sitten samalla logiikalla varmasti myös progressiivista tuloverotusta ja kunnallisveron työtulovähennystä? Mihin luulet, että nuo rahat käytetään? Menisivätkö ne lakisääteisten peruspalvelujen tuottamiseen? Siihen ne menisivät, vaikka kaikki pudasjärveläiset sirrettäisiin Helsingin lähiöihin asumaan.

    Aloituksessa halutaan, että valtio tukisi kasvukeskusten infraa nykyistä enemmän. Se summa, jolla Pudasjärven infraa rakennetaan ei paljon siinä asiassa vaikuta. Jo nyt isot kaupungit Uudellamaalla vievät kaikki infrarahat ja täällä laidoilla ei uskalla kohta normaaliautolla tien päälle mennä, kun pohja alkaa raapia tienpintaa. Edessä on varmasti sorateihin paluu. Tiehöylän kuljettaja on tulevaisuuden ammatti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. antti kirjoitti 14.4.2015 kello 7:50

    JY: Ei varmaankaan, mutta mitä tukia Pudasjärvi saa, jotka rajoittavat kasvukeskusten kasvua ja menestymismahdollisuuksia?

    Edelleen, saman (tai suunnilleen saman) päivän Hesarissa oli tilastoja kuntien valtionosuuksista. Helsinki oli vahvasti ja selvästi maksajien puolella, Pudasjärvi ei välttämättä taulukkoon osunut, mutta olettaisin että olisi saamapuolella? Kyllä ainakin minä kuvittelisin että tuolla Helsingin vuosittain maksamalla n 200 miljoonalla eurolla jotain Helsingin kasvun eteen voitaisiin täällä tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. TL kirjoitti 14.4.2015 kello 8:36

    Vihreitä ehdokkaita selatessa tuli taas vahvasti mieleen että parasta Vihreille, menestyksen kannalta, olisi juuri nuorennusleikkaus. Enkä millään tavalla viittaa nyt Soininvaaraan, vaan Hassiin, Hautalaan ja muihin kansan silmissä “ryvettyneisiin” poliitikkoihin.

    Kasville teki varmasti hyvää olla kausi pois eduskunnasta. Varmasti Tynkkysellekin tekee. Ja tekisi Hassillekin. Äänestäisin mielelläni ketä tahansa Osmon suosittelemaa henkilöä. Mutta en halua että ääneni valuu Hassille. Mieluummin äänestän vaikka Mikko Alataloa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  27. Seppo Korppoo kirjoitti 14.4.2015 kello 8:48

    Aiheen ohesta vähän ajankohtaista markkinatietoa Suomen talouden tilasta:

    1) K-indeksi

    Ystäväni Janne on kokenut myyntimies. Hän on vuosikausia melkeinpä joka aamu klo 8 aikaan pyörähtänyt erään K-Raudan parkkipaikalla.

    Silloin rakentajat hakevat tavaroita päivän rakennuskohteisiinsa.

    Janne laskee rautakaupan parkkipaikalla ja noutopihassa olevien pakettiautojen lukumäärän, joka on hänen K-indeksinsä.

    Viime kuukausina indeksi on ollut useimmiten alle 10, kun se muutama vuosi sitten oli tavallisesti yli 30.

    Kaupanteko on romahtanut ja henkilömäärääkin kaupassa pudotettu rajusti.

    2) Ruokakauppojen myynti

    Janne myy tavaroitaan myös elintarvikeliikkeisiin. Siellä kauppiaat sanovat nyt, että asiakasmäärät ovat pysyneet suurin piirtein samoina, mutta myyni on laskenut noin 20%.

    Ostetaan maidot, voit, yms. tavalliset tuotteet, mutta mitään kalliimpia tuotteita ei juurikaan nyt osteta.

    3) Internet-ostokset ulkomailta buumissa

    Janne kertoo, että Suomessa on tapahtunut esimerkiksi vähänkin kalliimpien rakennustyökalujen kohdalla merkittävä ostotavan muutos:
    Asiakkaat käyvät kaupassa katsomassa ja tutustumassa tuotteeseen, mutta eivät osta, vaan kirjoittavat laitteen tiedot muistiin.

    Siten he ostavat tämän tavaran webkaupasta Saksasta, Hollannista tai Biteistä, jossa suurten webkauppojen hinnat ovat tyypillisesti 30 – 40% alempia.

    Tietojeni mukaan vuonna 2014 webkauppa-ostokset Suomessa olivat noin 5 miljardia. Niistä vain 1,2 miljardia suomalaisista webkaupoista, loput ulkomailta.

    I rest my case.

    Seppo Korppoo
    Huolestunut suomalainen yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  28. Syltty kirjoitti 14.4.2015 kello 8:54

    Kalle:Suomessa koulutetaan ikäluokan parhaimmisto

    JOku voisi pitää uskomattomana tuhlauksena sitä, että ikäluokan parhaimmiston osana on toimia heikosti aseistettuna tykinruokana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  29. Outsider kirjoitti 14.4.2015 kello 9:44

    Kaupungit sijaitsevat väärissä paikoissa. Ennen aikaan kosken ja vesistön varrelle syntyi teollisuutta ja sitä myötä kaupunki.Poikkeus varmaankin Helsinki, jolla oli maailman parhaita rannikkolinnoituksia. Sekin on mennyt jo vanhaksi.

    Ennen ei ollut erityisiä ongelmia vaatimattomista liikenneyhteykstä. Työpaikat olivat lähellä asuntoa.Sittemmin teitä alettiin hankkia osittain prestige-syistä.

    Nyt on kaikki toisin.Jopa kaupungin käsite on muuttunut. Samoin maaseutu. Asuntotarve saattaa muuttua hetkessä rajusti. Kaivoshanke aiheutti heti Sodankylässä asuntopulaa. Päinvastoin voi myös käydä nopeasti.

    Helsingin asumalähiöihin voi lukea Espoon, Vantaan, Keravan Tuusulan, Hyvinkään jne. Lapsiperhe ei voi asua Helsingissä, vaikka vanhemmat käyvät siellä töissä ja lapset tulevat lukioihin.

    Kuinkahan pitkälle VR on laskenut asemien sulkemissuunnitelmat. Mahtaako heillä olla parempi kristallipallo kuin muilla. Pääradan asemia pistetään taas kiinni vuoden kuluessa. Kun ei kannata. Perheissä on pakko siirtyä vähintään kahden auton taktiikkaan. Nykyään sekään ei riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  30. Syltty kirjoitti 14.4.2015 kello 12:27

    TL:
    Kasville teki varmasti hyvää olla kausi pois eduskunnasta. Varmasti Tynkkysellekin tekee. Ja tekisi Hassillekin.

    No eihän Hassi on ollut viimeksi eduskunnassa 2004. Jos tauko tekee hyvää, niin kuinka ihmeen pitkä sen pitäisi olla, jos noin 10v ei riitä?

    (eipä sillä että toivoisin hassun paluuta, mielestäni hän kuuluisi eläkkeelle muiden sukupolvensa fossiilien kanssa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Syltty kirjoitti 14.4.2015 kello 12:30

    JY: Jo nyt isot kaupungit Uudellamaalla vievät kaikki infrarahat

    Kyllä infra kannattaa rakentaa sinne, missä on liikkujia eikä käyttää vaikkapa 60 mijoonaa euroa siltaan, jota pitkin kulkee 200-400 autoa PÄIVÄSSÄ!

    (kyllä, kepulandiassa harrastetaan tuollaisia aivan loistavia investointeja!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  32. spottu kirjoitti 14.4.2015 kello 13:52

    Seppo Korppoo: Asiakkaat käyvät kaupassa katsomassa ja tutustumassa tuotteeseen, mutta eivät osta, vaan kirjoittavat laitteen tiedot muistiin.
    Siten he ostavat tämän tavaran webkaupasta Saksasta, Hollannista tai Biteistä, jossa suurten webkauppojen hinnat ovat tyypillisesti 30 – 40% alempia.

    Perinteinen jälleenmyyntikanava on mennyttä aikaa. Uudessa maailmanjärjestyksessä valmistaja maksaa showroomin kulut jos viitsii, ja varastottoman verkkokauppa-operaattorin katetaso putoaa murto-osaan nykyisestä. Kuljetussopimukset on tehty isojen logistiikka-operaattoreiden kanssa, jotka pystyvät kilpailuttamaan paikalliset alihankkijansa hengiltä.

    Reuna-alueen realiteetteja, siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  33. Tero Tolonen kirjoitti 14.4.2015 kello 14:00

    OS; “Kaupungeissa työllisyysaste on olennaisesti korkeampi kuin maaseudulla, työ on selvästi tuottavampaa.”

    Jossain vaiheessahan Suomessa tapahtui muutos, jossa moni pieni maaseutupitäjäkin muuttui kaupungiksi. Kansainvälisesti katsottuna Suomi on melkein kokonaan pienten tai korkeintaan keskisuurten paikkakuntien peittämä ja suuri osa näistä on nimetty kaupungeiksi. Monissa näistä on edelleen asutusta siksi, että niissä on jokin kaupungin kokoon nähden suhteellisen iso työnantaja, vaikka Vierämällä (kuka osaa sanoa missä tämä paikkakunta on katsomatta Googlesta) on Ponsse Oyj, monikansallinen pörssiyhtiö.

    Sen sijaan jos katsotaan työllisyyskarttaa, niin rannikolta noin 100km sisämaahan, eteläpohjanmaa, varsinaissuomi ja uusimaa ovat aleuita joissa on vähän työttömyyttä, mikä on varmaan pitkälle pohjalaisen yrittäjyyttä suosivan asenteen ansiota – uusimaa ja varsinaissuomi varmasti hyötyvät satamien läheisyydestä. Suurissa kaupungeissa kuten Tampere tai Oulu ja niiden ympärillä on suhteelisesti paljon työttömiä. Mitä lyhempi matka Eurooppaan tai merelle, sitä parempi.

    Ihmettelen väitettä, että miten työn tuottavuus kasvaisi kaupungissa, jossa asumiskulut ovat suuret ja liikenne ruuhkaista – eikö ole selvää että työpaikat syntyvät sinne minne ne voivat: metsää on hakattava metsässä, pankkiirien tulee tehdä töitä finanssikeskuksissa – miten näiden työtehtävien tuottavuuksia edes voidaan järkevästi vertailla kunnan tyypin perusteella?

    THL teki vertailun sairaaloiden tuottavuuseroista ja Helsingin ja Turun alueen sairaalat olivat huonoimpia tässä vertailussa. On muitakin vertailuja, joissa on havaittu, että suuri kunta ei välttämättä ole sen tehokkaampi yksikkö kuin pieni.

    HS uutisoi, että Uudellamaalla työttömyys oli kasvanut väestöön nähden eniten suhteellisesti koko maassa, Helsingissä työttömyysprosentti on jo yli 11%.

    http://www.hs.fi/ura/a1421724057791

    Kiinnostaisi vähän tietää lisää tuosta “tuottavuudesta” ja miten se on määritelty? Se on selvää, että ihmisten välinen kanssakäyminen lisää liiketoiminnan mahdollisuuksia, ja tämä näkyy etenkin it-alalla, kaupan, finanssitoiminnan palveluissa, mutta on vaikea nähdä miten 10.000 uutta asukasta lisäisi vaikkapa it-yrityksen tuloksellisuutta, jos samaan aikaan ei vaikkapa insinöörejä kouluteta sen enempää kuin aiemminkaan.

    Työvoiman ja tavaroiden liikkuvuuden lisääminen sekä koulutus ovat mielstäni asioita, joihin pitäisi keskittyä ennemmin kuin vain asuntojen määrän kautta elvytykseen. Olen vähän huolissani siitä, että toisaalta ihmisten halutaan asuvan kaupungissa ja toisaalta yksityisautoilun edellytyksiä halutaan kaupungeissa heikentää, jotta ihmiset siirtyisivät joukkoliikenteen käyttäjiksi. Suurissa kaupungeissa, kuten Helsinki, ei ole mitenkään erikoista että keskustasta työmatka todelliselle työpaikalle on luokkaa tunti tai jopa puolitoista julkisilla välineillä.

    Kolme tuntia päivässä on aika pitkä aika ja jos ajatellaan, että haluttaisiin tehostaa työntekijöiden tuottavuutta, niin on vaikea kuvitella että vähentämällä päivästä kolme tuntia se onnistuisi parhaiten. Tämän vuoksi varmaan monet eivät halua muuttaa suoraan keskustaan, vaan jonnekin kauas, jossa on kuitenkin hyvä liikenneyhteys työpaikalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. Ongelmia tiedossa kirjoitti 14.4.2015 kello 14:16

    Kaupungistumista on nopeutettava, sillä jo nyt Helsingin väestönkasvusta yli puolet tulee vieraskielisistä. Enemmänkin olisi tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. tuen maksaja kirjoitti 14.4.2015 kello 16:53

    Tässä on mielenkiintoinen ajankuva. Laittakaa ääni pois ja katsokaa (ilmeisesti*) Milanon ympäristön rakentamista vuonna 1966. Lähiöhän se on, pellolle rakennettu (missään muualla kuin Suomessa…), mutta talot paljon korkeampia kuin Suomessa samaan aikaan ja taloissa harjakatto: https://www.youtube.com/watch?v=JaHUKBlX3ls Huomatkaa myös lasten määrä.

    *Via Gluck on katu Milanossa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  36. anomuumi kirjoitti 14.4.2015 kello 17:11

    TL:
    Vihreitä ehdokkaita selatessa tuli taas vahvasti mieleen että parasta Vihreille, menestyksen kannalta, olisi juuri nuorennusleikkaus. Enkä millään tavalla viittaa nyt Soininvaaraan, vaan Hassiin, Hautalaan ja muihin kansan silmissä “ryvettyneisiin” poliitikkoihin.

    Kasville teki varmasti hyvää olla kausi pois eduskunnasta. Varmasti Tynkkysellekin tekee. Ja tekisi Hassillekin. Äänestäisin mielelläni ketä tahansa Osmon suosittelemaa henkilöä. Mutta en halua että ääneni valuu Hassille. Mieluummin äänestän vaikka Mikko Alataloa.

    Hassi menee joka tapauksessa läpi riippumatta siitä, mitä puoluetta äänestät vai äänestätkö lainkaan. Tässä suhteessa äänesi ei valu hänelle.

    Pirkanmaalla onkin kysymys mahdollisesta toisesta läpimenijästä, jota on mahdoton arvata. Ääni Vihreille Pirkanmaalla voi olla kriittinen siinä suhteessa, että sen ansiosta Pirkanmaan vihreitä edustaa eduskunnassa joku muukin kuin Hassi. Se joku olisi takuulla 1) nuorempi kuin Hassi 2) uusi kansanedustaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  37. Lauri Kumpulainen kirjoitti 14.4.2015 kello 18:48

    Koko maan puolustajille:

    http://yle.fi/uutiset/venajan_ohjussukellusveneet_lisanneet_partiointia_jaamerella/7927521

    10 ydinsukellusvenettä ballistisin ydinohjuksin varustettuina, 2000 ydinkärkeä.

    Yhdysvallat on käyttänyt kahdesti ydinasetta. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö ydinasetta vielä käytettäisi, niin kauan kunnes niitä on olemassa.

    Siis, kun suomalainen vetää sissikortin, niin venäläinen vetää ydinasekortin. Game over.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Kalle kirjoitti 14.4.2015 kello 23:30

    jokeri: Mihin luulet sitä “koko maan puolustusta” tarvittavan, jos kukaan ei tulevaisuudessa asu tai…

    Joko on puolustuskyky, kuten Suomella on tällä hetkellä tai sitten sitä ei ole, kuten esimerkiksi Ruotsilla on tällä hetkellä tilanne. Logiikkasi mukaan, kun kaikki asuvat kaupungissa, kannattaa puolustaa vain kaupunkeja. Mitään noin typerää en ole kuullut pitkään aikaan! Fiksu taistelee mahdollisimman kaukana sieltä, missä pääosa omasta väestöstä asuu. USA on kyennyt hoitamaan asian lähes täydellisesti II MS:n jälkeen.

    Vihreilläkään ei turvallisuuspolitiikan osaaminen ole ihan kärkeä paria poikkeusta lukuunottamatta. Yksi pääsi sentään toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa. Niinistöltä on myös kuultu realistisia näkemyksiä puolustusmenojen kasvattamisesta. Moni joko valitettavasti elää jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa tähän reaalitodellisuudessa nähden tai kieltää virheelliset nuoruudenvalinnat yrittäen selittää mustan valkoiseksi itselleen.

    Kannattaa muistaa, että ns. rauhanliike on silloisen KGB:n ulkomaanopetaatio. Nyt kun se tiedetään, ei kukaan täysjärkinen usko niihin teeseihin, jos ei itse ole FSB:n leivissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  39. Sakke kirjoitti 15.4.2015 kello 6:18

    Liikenneinfraan tulee sijoittaa siellä, missä se on järkevää. Uusi infra ei saisi kuitenkaan olla tehottomampaa, kuin vanha. Tavoitteena tulee olla yhteyksien nopeuttaminen ja sujuvoittaminen. Matkustusmukavuuden tulee olla valttikortti eri vaihtoehtojen välisessä kilpailussa.

    Uutta kehärataa, välillä Rautatieasema-Helsinki-Vantaan lentoasema, käyttävän matka-ajan pituuden jääminen lähes entiselle tasolle, eli noin puoleen tuntiin, oli mielestäni käsittämättömin uutinen tämän aamun lehdessä (HS/15.4.2015/s. A19). Oliko moiseen ‘köröttelynopeuteen’ johtanut hanke lähinnä vain Vantaan sisäisten yhteyksien parantamiseen tähdänneen “siltarumpupolitiikan” vai sikäläisen taksiliiton harjoittaman (?) lobbauksen tulos?

    PS. Esimerkiksi Shanghain maglev- junayhteys noin 30,5 kilometrin päässä olevalle lentokentälle kestää lähteen (“fi.m.wikipedia.org/wiki/Kiinan_suurnopeusjunaradat “) mukaan vain noin seitsemän minuuttia. Tuollaisen matka-ajan olisi pitänyt olla tavoitteena em. välille meilläkin, jos halutaan tukea kasvua Metropoliksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. mikko siitonen kirjoitti 15.4.2015 kello 7:20

    tuota noin,

    Helsinki, Espoo, Vantaa, Jarvenpaa, Kerava, Hyvinkaa, Riihimaki, Sipoo, Kirkkonummi, Nurmijarvi, Vihti, Tuusula, Pornainen, jne. – ja siis tama vain keskinen Uusimaa.

    Ne ovat jo niin iso osa koko Suomen asukasluvusta, etta ehka ne jo pitaisi ajatella suurin piirtein osana koko etelaista (siis muuta) Eurooppaa. Mita luulet?

    t. Mikko

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. jokeri kirjoitti 15.4.2015 kello 11:19

    Kalle: Joko on puolustuskyky, kuten Suomella on tällä hetkellä tai sitten sitä ei ole, kuten esimerkiksi Ruotsilla on tällä hetkellä tilanne. Logiikkasi mukaan, kun kaikki asuvat kaupungissa, kannattaa puolustaa vain kaupunkeja. Mitään noin typerää en ole kuullut pitkään aikaan!

    Ei, kyllä se on maakuntapoliitikkojen logiikka, että asevelvollisuutta tarvitaan, että on paljon joukkoja ja voidaan puolustaa koko maata. Jos koko maata ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei varmaaan tarvita niin paljoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Pekka Pessi kirjoitti 15.4.2015 kello 12:13

    Outsider:
    Kaupungit sijaitsevat väärissä paikoissa. Ennen aikaan kosken ja vesistön varrelle syntyi teollisuutta ja sitä myötä kaupunki.Poikkeus varmaankin Helsinki, jolla oli maailman parhaita rannikkolinnoituksia.

    Kaupungit syntyivät kauppapaikoille, kuten niiden nimitys suomeksi vähän vihjaa. Kauppapaikkoja taas syntyi hyvien kulkuyhteyksien varrelle, lähinnä hyvien satamien viereen. Helsingissä on monta hyvää satamapaikkaa, joiden suojaksi sitten 1700-luvulla alettiin puuhata merilinnoitusta.

    Rataverkko Suomessa rakennettiin Venäjän armeijan sotilaallisista näkökohdista johtuen sisämaahan, satamakaupunkeihin lähti sitten pistoratoja. Silloin Helsinki hyötyi tuosta merilinnoituksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. sunimh kirjoitti 15.4.2015 kello 15:36

    Anomuumi:
    Ranska on wikin mukaan urbanisoituneempi maa kuin Saksa (oma mutuni oli päinvastainen), mutta siellä on merkittävästi suurempi hedelmällisyysluku kuin Saksassaja muissa Manner-Euroopan maissa. Mitä Ranska tekee oikein kaupunkisuunnittelussa? Saksan äitiyspolitiikkahan on tietenkin huonoa, päätellen suuresta kotiäitien osuudesta.

    Ranskan mamuväestö on merkittävältä osin peräisin Pohjois- ja Länsi-Afrikasta, kun taas Saksan mamuista suurehko osa on turkkilaistaustaisia. Heitän ihan rehellisesti hatusta, että ns. kantaväestön osalta merkittävää eroa hedelmällisyysluvuissa tuskin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Kalle kirjoitti 15.4.2015 kello 18:19

    jokeri:…Jos koko maata ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei varmaaan tarvita niin paljoa.

    Mistä olet saanut tuollaisen idean? Voin kertoa, ettei tuo pidä paikkansa. Kun mennään joukkomäärissä liian alas, kuten nyt Ruotsissa, se ei tarkoita että voidaan puolustaa vain osaa maata. Ruotsi on ihan hyvä esmerkki, se ei kykene enää puolustamaan mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. Sakke kirjoitti 15.4.2015 kello 21:15

    jokeri: Ei, kyllä se on maakuntapoliitikkojen logiikka, että asevelvollisuutta tarvitaan, että onpaljon joukkoja ja voidaan puolustaa koko maata. Jos koko maata ei tarvitse puolustaa,joukkoja ei varmaaan tarvita niin paljoa.

    Nimimerkki Jokeri antaa ‘off topic’- kirjoituksillaan itsestään vaikutelman ‘viidennen kolonnan’ puolesta kirjoittamaan velvoitetulta …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  46. åke kirjoitti 15.4.2015 kello 22:52

    Tuo kaupungeissa työn tuottavuus on korkea ei kyllä välttämättä pidä paikkaansa.

    Mitenkähän näille korkeasti palkatuille helsinkiläisille lakimiehille ja konsulteille kävisi jos valtavat vientiteollisuuskeskittymät Torniossa, Raahessa, Harjavallassa, Raumalla ja Imatralla lopettaisivat toimintansa työvoiman puutteessa. Taitaisi silloin helsingistä loppua lakimiehiltä ja konsulteilta työt ja simsalabim työn tuottavuus helsingissä romahtaisi….

    Ruotsissa voi kysyä ihan samalla tavalla, että jos pohjoisruotsin syrjäseuduilla olevat rautakaivokset ja vesivoimalat eivät enää löytäisi työntekijöitä kun kaikki jo muuttivat Tukholmaan, niin voisi Tukholmassa loppua kohta rahat ja tulla kylymä….

    Pointti siis on, että otsikon ajatus ei ole kovin hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  47. Tuomas L kirjoitti 16.4.2015 kello 10:44

    Sakke:
    Uutta kehärataa, välillä Rautatieasema-Helsinki-Vantaan lentoasema, käyttävän matka-ajan pituuden jääminen lähes entiselle tasolle, eli noin puoleen tuntiin, oli mielestäni käsittämättömin uutinen tämän aamun lehdessä (HS/15.4.2015/s. A19). Oliko moiseen ‘köröttelynopeuteen’ johtanut hanke lähinnä vain Vantaan sisäisten yhteyksien parantamiseen tähdänneen “siltarumpupolitiikan” vai sikäläisen taksiliiton harjoittaman (?) lobbauksen tulos?

    Helsingin keskustasta suoraan lentokentälle kulkijoita on sen verran vähän, että yksi kymmenen minuutin välein kulkeva bussi on riittänyt tarpeen täyttämiseen tähänkin asti.
    Nopeaan junaan riittäisi kysyntää ehkä kahdesti tunnissa. Kuitenkin kun “nopea” juna kulkisi lentokentälle vain muutaman minuutin nopeammin, niin kuka sitä jäisi odottelemaan, jos kymmenen minuutin välein kulkevalla junalla pääsee suurimman osan päivästä nopeammin perille.

    Kehäradan ensisijainen tarkoitus ei ole kuljettaa lentomatkustajia lentoasemalta Helsingin keskustaan vaan pääkaupunkiseutulaisia töihin kentälle ja sen läheisyyteen ja mahdollistaa uusien asuinalueiden rakentaminen asemien läheisyyteen. Helsingin lentokenttä on sen verran keskeisesti sijoittunut, ettei nopealle yhteydelle ole tarvetta Oslon ja Tukholman malliin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Syltty kirjoitti 16.4.2015 kello 11:24

    Kyllä maakuntien poliitikoille koko maan puolustaminen on sivuseikka, pointti on pitää mahdollisimman paljon joukkoja omassa maakunnassa tuottamassa työtä. Koko maan puolustus tietenkin käy siinä keppihevosena, vaikka joukkojen aseistuksen puutteen takia niillä ei varsinaisesti puolustettaisi yhtään mitään.

    Nyt kun Suomi asemoi itsensä Keskustan johdolla tukevasti harmaalle alueelle, niin puolustusvoimille on suunnattava *merkittävästi* lisää rahaa, ei mitään murusia mitä nyt on tehty. Sata miljoonaa, mitä nyt on luvattu, ei riitä mihinkään!

    Se ei silti tarkoita että rakenteita ei saisi muuttaa, mikäli sille on tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  49. max kirjoitti 16.4.2015 kello 12:39

    AnomuumiRanska on wikin mukaan urbanisoituneempi maa kuin Saksa (oma mutuni oli päinvastainen), mutta siellä on merkittävästi suurempi hedelmällisyysluku kuin Saksassaja muissa Manner-Euroopan maissa. Mitä Ranska tekee oikein kaupunkisuunnittelussa? Saksan äitiyspolitiikkahan on tietenkin huonoa, päätellen suuresta kotiäitien osuudesta.

    Löytyy helposti anomalia(?) kun katsot vaikkapa wikipediasta cities by density. Jostakin syystä tiheimmistä löytyy useita keskikokoisia Ranskasta. Ominaisuuden tyypillisimmän jäsenen ollessa kertaluokkaa isompi Aasiasta.

    Tosin kun tein perusteellisen tarkistuksen tarkistamalla niistä yhden niin se sijaitsi hyvin lähellä Pariisia. Kokevatko alueen asukkaat olevansa kuitenkin vain Pariisin satellitti. Kyseessä voi olla hallinnollinen anomalia.

    Mutta tuo selittäisi kyllä samalla iskulla kahta asiaa, sekä urbanisaatioastetta että syntyvyyttä l. hypertiheitä kaupunkeja, vaikkakin keskikokoisia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. jokeri kirjoitti 16.4.2015 kello 15:59

    Kalle: Mistä olet saanut tuollaisen idean? Voin kertoa, ettei tuo pidä paikkansa.

    Voin kerota,että sanomasi ei pidä paikkaansa. Ei Suomessa ole 15 vuoden päästä yleistä asevelvollisuutta. Olisijo nyt hyvä miettiä korvaava systeemi.

    Sakke: minun milestäni Suomen olisi tullut liittyä natoon 90-luvulla. Nykyinen aluepolitiikkaasevelvollisuus on huono juttu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Sakke kirjoitti 16.4.2015 kello 17:04

    Tuomas L: Helsingin keskustasta suoraan lentokentälle kulkijoita on sen verran vähän, että yksi kymmenen minuutin välein kulkeva bussi on riittänyt tarpeen täyttämiseen tähänkin asti.
    Nopeaan junaan riittäisi kysyntää ehkä kahdesti tunnissa. Kuitenkin kun “nopea” juna kulkisi lentokentälle vain muutaman minuutin nopeammin, niin kuka sitä jäisi odottelemaan, jos kymmenen minuutin välein kulkevalla junalla pääsee suurimman osan päivästä nopeammin perille.

    Kehäradan ensisijainen tarkoitus ei ole kuljettaa lentomatkustajia lentoasemalta Helsingin keskustaan vaan pääkaupunkiseutulaisia töihin kentälle ja sen läheisyyteen ja mahdollistaa uusien asuinalueiden rakentaminen asemien läheisyyteen. Helsingin lentokenttä on sen verran keskeisesti sijoittunut, ettei nopealle yhteydelle ole tarvetta Oslon ja Tukholman malliin.

    Taidat olla oikeassa, sillä kehäradan muotokin jo kertoo tuon.

    Ehkä vuodattelin harmistumistani liikaa, kun viime kerralla kotimatkan loppuvaiheessa hyppäsin terminaalissa erääseen, juuri lähdössä olevaan bussiin, joka kierteli ensin lentoaseman ympäristössä, kaarteli sitten muuallakin, ja matkanteko keskustaan kesti mielestäni tuolloin ihan älyttömän kauan.

    Toisaalta, olisiko mahdollista tehdä maglev’in tyyppisestä junasta mienkään kannattava, tai edes kannatettava (tämähän olisi myös kaiketi poliittinen päätös!), jos sellaisella yhdistäisi esim. seuraavat linjat (molempiin suuntiin!): Helsinki- Turku, Tampere- Turku, sekä Helsinki- Hki-Vantaan lentoasema- Tampere- Oulu? (… ja, jos tunneli Tallinnan joskus rakennetaan, tietysti myös sinne, ja ehkä pidemmällekin!)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Kalle kirjoitti 16.4.2015 kello 17:54

    jokeri: …Ei Suomessa ole 15 vuoden päästä yleistä asevelvollisuutta. Olisijo nyt hyvä miettiä korvaava systeemi…

    Suomessa on yleinen asevelvollisuus 15 vuoden päästä ja aika monessa muussakin NATO-maassa. Useammassa kuin nyt! Ensimmäiset ammattiarmeijaan siirtyneet ovat tehneet jo paluun ja isoja maitakin on ilmeisesti palaamassa asevelvollisuuteen. Ranska lienee ensimmäinen suurista maista, joka palauttaa asevelvollisuusjärjestelmän.

    Suomen kaltaista maata ei voi puolustaa vain nykyisen kaltaisella kaaderisysteemillä tai jos hyväksytään suuremmat tappiot, niin miliisijärjestelmällä. Rahat eivät riitä ammattiarmeijaan. Suorituskykyinen ammattiarmeija Suomenkaltaisessa maassa on haihattelua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Markku af Heurlin kirjoitti 16.4.2015 kello 22:19

    Tehkääpä seuraava eksperimentti:

    Otatte jonkun miljoonakaupungin, vaikka Pariisn tai Lontoon keskipisteen ja katsotte, kuinka laaja ympyrä tulee piirtää,jotta se kattaisi Suomen koko väkiluvun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Markku af Heurlin kirjoitti 16.4.2015 kello 22:25

    Pekka Pessi: Kaupungit syntyivät kauppapaikoille, kuten niiden nimitys suomeksi vähän vihjaa. Kauppapaikkoja taas syntyi hyvien kulkuyhteyksien varrelle, lähinnä hyvien satamien viereen. Helsingissä on monta hyvää satamapaikkaa, joiden suojaksi sitten 1700-luvulla alettiin puuhata merilinnoitusta.

    Rataverkko Suomessa rakennettiin Venäjän armeijan sotilaallisista näkökohdista johtuen sisämaahan, satamakaupunkeihin lähti sitten pistoratoja. Silloin Helsinki hyötyi tuosta merilinnoituksesta.

    Vääriä käsityksiä lukuunottamatta kaupungin nimen alkuperä. (Se muuten on ruotsin köping alunperin kaupungi, jota me Suomessa kutsuimme kauppalaksi) – Suomenlinna rakennettiin turvaamaan Ruotsin puolustuksellista hyökkäystä Venäjää vastaan. Helsingforsin lilliputtikaupunki oli tässä sivuseikka.

    Radan piti nimenomana yhdistää maamem järvet rannikkoon. Matkustajakelujetus oli sivuseikka.
    Ei olisi ollut juuri järkeä eikä ainakaan etelärannikolla teknisesti mahdollista rakentaa rataa rannikkoa pitkin.

    Rantarata Turkuun valmistui vasta 1900-luvun alussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  55. JY kirjoitti 17.4.2015 kello 11:17

    åke:

    Pointti siis on, että otsikon ajatus ei ole kovin hyvä.

    Ei ole ei. Vihreiden puheenjohtajakin puhuu virtuaalilääkäreitä, virtuaalikouluista miksei virtuaaliyliopistoistakin. Palvelut siirtyvät pilvipalveluiksi, vapaa-aika on yhä enemmän virtuaalista. Työtäkin voi tehdä missä tahansa koska tahansa. Ja sitten kaikki pitäisi ahtaa kaupunkeihin. En ymmärrä tämän ajatuksen logiikkaa. Ideat ja hiljainen ja äänekäskin tieto siirtyy verkossa ihan yhtä hyvin kuin avokonttoreissakin. Ehkä jopa paremmin, kun häiriötekijät puuttuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  56. Maaseutulainen kirjoitti 17.4.2015 kello 12:09

    JY:Työtäkin voi tehdä missä tahansa koska tahansa. Ja sitten kaikki pitäisi ahtaa kaupunkeihin. En ymmärrä tämän ajatuksen logiikkaa.

    Tuskin siinä logiikkaa onkaan. Ei ole järkevää tunkea korkean työttömyyden kaupunkeihin lisää työttömiä korkeiden asumiskustannusten ääreen. Samalla lisääntyvät sosiaaliset ongelmat ja rakenteelliset kustannukset.

    Otaksun tällaisen ajattelun taustalle kaupunkikulttuurin ihannoinnin enkä viileää kulujen laskemista.

    Se on sitten ihan eri asia, jos kaupungissa on oikeasti elättäviä töitä, joihin ei saada tekijöitä paikallisista työttömistä. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Oikeasti elättävät paskaduunitkin vähenevät koko ajan. Ihminen käy töissä, mutta osan palkasta maksaa sossu ja Kela.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.4.2015 kello 12:14

    JY: Ei ole ei. Vihreiden puheenjohtajakin puhuu virtuaalilääkäreitä, virtuaalikouluista miksei virtuaaliyliopistoistakin. Palvelut siirtyvät pilvipalveluiksi, vapaa-aika on yhä enemmän virtuaalista. Työtäkin voi tehdä missä tahansa koska tahansa. Ja sitten kaikki pitäisi ahtaa kaupunkeihin. En ymmärrä tämän ajatuksen logiikkaa. Ideat ja hiljainen ja äänekäskin tieto siirtyy verkossa ihan yhtä hyvin kuin avokonttoreissakin. Ehkä jopa paremmin, kun häiriötekijät puuttuvat.

    Mutta katsos kun osa meistä on niin vanhanaikaisia, että reaalimaailmakin vielä kiehtoo.

    Joskus vain on hyvä vetää perskännit ja mennä sitten grilliltä hakemaan apua aamulla edessä olevaan jysäriin.

    Voihan sitä siellä lepikon torpassakin ryypätä, mutta onhan se aika tylsää yksikseen, ja vaimokin katsoo pahasti.

    Työskentely ja opiskelukin on hauskempaa porukassa. Ideoista on helppoa keskustella ja kysyä apua ongelmiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  58. jokeri kirjoitti 17.4.2015 kello 15:07

    Kalle: Suomessa on yleinen asevelvollisuus 15 vuoden päästä ja aika monessa muussakin NATO-maassa. Useammassa kuin nyt! Ensimmäiset ammattiarmeijaan siirtyneet ovat tehneet jo paluun ja isoja maitakin on ilmeisesti palaamassa asevelvollisuuteen. Ranska lienee ensimmäinen suurista maista, joka palauttaa asevelvollisuusjärjestelmän.

    Ei muutenpidä paikkaansa. EU:n yksi tavoite on ollut kansallisvaltioide murennus ja sodan riskin pienentänminen valtioidebntiteettien murtuessa. Mitä on ranskalaisuus vuonna 2015, kun Pariisissa syntyvistä lapsista kolmannes ei ole “natiiviranskalainen”? Entä suomalaisuus vuonna 2030? Leijonriipuksella ja 4 euron päiväpalkalla on aika vähän vetovoimaa lähitulevaisuudessa.

    Kansallisvaltiot häviävät Euroopassa eikä nuoria miehiä saada tulevaisuudessa ilmaiseksi inttiin sitten millään. Ammattiarmeija on tulevaisuutta. EU:n tavoite on ollut Euroopan sisäisen sodan riskin vähennys ja se näkyy myös kansainvälisten nuorten käytöksessä varmasti.

    Ranska ei tule varmasti palauttamaan asevelvollisuutta eikä tule Ruotsikaan, koska ruotsalaisuudelle tai ranskalaisuudelle ei ole enäähyvää määritelmää.Ja jos viittasit Liettuaan, niin siellä siirryttiin valikoivaan asevelvollisuuteen(noin 20% miehistä inttiin).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. anonilli kirjoitti 17.4.2015 kello 15:59

    JY: Ja sitten kaikki pitäisi ahtaa kaupunkeihin.

    Lainataanpa tähän alkuperäistä postausta, kun jätit sen näköjään lukematta:

    Koska tiedän, mitä tähän vastataan, haluan huomauttaa, ettei ketään ole tarkoitus pakottaa muuttamaan kaupunkeihin. Se on vain tehtävä mahdolliseksi. Koska kasvavien kaupunkien kasvua rajoittaa asuntopula, jokainen, joka vapaaehtoisesti haluaa asua muualla tekee palveluksen niille, jotka haluavat muuttaa kaupunkiin.

    Keskustele nyt näiden kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  60. Tero Tolonen kirjoitti 17.4.2015 kello 17:31

    Seppo Korppoo:n kirjoitus kiteyttää pitkälle Suomalaisen yrittäjyyden ongelman: yrityksiä patistellaan verkkoon, mutta siellä ne ovat samalla baanalla koko maailman kaikkien tuottajien kanssa ja kilpailu on äärimmäisen kovaa ja meri on punaisena yrittäjiä, jotka eivät siellä pärjää.

    Kun Pirkko Perusyrittäjä pistää eläkepäivillään vaateliikkeensä Porvoossa myyntiin, paljonko hän voi olettaa siitä saavansa suhteessa siihen millaisen elämäntyön ja uran siihen on pistänyt?

    Katse pitäisi olla eteenpäin, mutta pakko on myöntää että onhan tämä aivan älytön mullistus ollut, eikä sitä helpota lainkaan se, että monet vanhat käytännöt ovat jääneet päälle eikä niitä ole uskallettu muuttaa. Kyllä ihmiset varmaan kävisivät kaupoilla myös kaupungilla jos vain kaupat ylipäätään olisivat auki.

    Työssäkäyvien kannalta monen kaupan 9-17 aukiolo on aivan älytön. Hyvä jos kiireinen työssäkäyvä on ehtinyt kotiin viiteen mennessä. Kannattaisiko harkita sitä, että kaupat olisivat pääsääntöisesti auki esim. 7-11 (aamuvirkut ja eläkeläiset) ja sitten uudestaan illalla 17-21 (työssäkäyvät). Tällöin paitsi työssäkäyvät myös ne jotka ovat töiden puolesta vaikka kaupungissa vaikka koulutus- tai konferenssimatkalla voisivat illalla poiketa kaupungin liikkeissä. Sopimuksen pitäisi olla kuitenkin yhteinen, yhden kaupan aukiolo ei paljoa vielä herätä ihmisiä liikkeelle.

    Eikä muuten Helsinkikään saa pisteitä turistimyönteisyydestä, joskus heinäkuussa illalla etsiskelin ravintolaa keskustasta ja monen tunnetusti hyvän paikan ovella oli lappu “kiinni” tai “lomalla xx.xx” saakka. Ja kun Eurooppalaiset tulevat lomalle elokuussa, Suomi sulkee ovensa turisteilta, kun koulut alkavat ja kotimaan matkailu tyrehtyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  61. Lauri Kumpulainen kirjoitti 17.4.2015 kello 20:00

    http://yle.fi/uutiset/pohjois-euroopan_suurin_aurinkovoimala_toimintaan_jo_runsaan_vuoden_kuluttua/7919925?ref=leiki-uup

    Suomessa on yli 800 000 hehtaaria kitukasvuista, entistä suota, joka on ojitettu ja metsitetty.

    Nämä ovat optimaalisia sijainteja aurinkovoimaloille. Taatusti tasaista maastoa, kallio tulee vastaan jo muutamassa metrissä ja ei ole kukaan valittamassa.

    Lisäksi voidaan vielä yhdistää aurinkovoimala ja ennallistaa osa suosta kosteikoksi. Win win.

    Samalta suolta voi siis tulevaisuudessa saada energiaa, marjoja ja lintupaisteja.

    Ei siis kannata myydä näitä “joutomaita” halvalla, vaan vuokrata ne tulevaisuudessa energiantuotantoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  62. R.Silfverberg kirjoitti 17.4.2015 kello 20:42

    JY: Ei ole ei. Vihreiden puheenjohtajakin puhuu virtuaalilääkäreitä, virtuaalikouluista miksei virtuaaliyliopistoistakin. Palvelut siirtyvät pilvipalveluiksi, vapaa-aika on yhä enemmän virtuaalista. Työtäkin voi tehdä missä tahansa koska tahansa. Ja sitten kaikki pitäisi ahtaa kaupunkeihin. En ymmärrä tämän ajatuksen logiikkaa. Ideat ja hiljainen ja äänekäskin tieto siirtyy verkossa ihan yhtä hyvin kuin avokonttoreissakin. Ehkä jopa paremmin, kun häiriötekijät puuttuvat.

    Kaupungissa ei asuta vain työnteon takia.

    On olemassa sellainenkin käsite kuin Sex and the City, ja mä en tarkoita sillä pelkästään neyorkilaisten naissinkkujen toilailua vaan sillä että parisuhdemarkkinat kaikille parisuhdetta tarvitseville toimii paremmin kaupungeissa kuin maalla.

    Ehkä jossain sellaisessa maassa jossa on sharia-laki saadaan muuttovirta käännettyä kaupungeista poispäin mutta näissä vapaissa maissa ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. Markku af Heurlin kirjoitti 17.4.2015 kello 23:15

    Sakke: Taidat olla oikeassa, sillä kehäradan muotokin jo kertoo tuon.

    Ehkä vuodattelin harmistumistani liikaa, kun viime kerralla kotimatkan loppuvaiheessa hyppäsin terminaalissa erääseen, juuri lähdössä olevaan bussiin, joka kierteli ensin lentoaseman ympäristössä, kaarteli sitten muuallakin, ja matkanteko keskustaan kesti mielestäni tuolloin ihan älyttömän kauan.

    Toisaalta, olisiko mahdollista tehdä maglev’in tyyppisestä junasta mienkään kannattava, tai edes kannatettava (tämähän olisi myös kaiketi poliittinen päätös!), jos sellaisella yhdistäisi esim. seuraavat linjat (molempiin suuntiin!): Helsinki- Turku, Tampere- Turku, sekä Helsinki- Hki-Vantaan lentoasema- Tampere- Oulu? (… ja, jos tunneli Tallinnan joskus rakennetaan, tietysti myös sinne, ja ehkä pidemmällekin!)

    Ei tässä maassa, joka on Euroopan vähäväkisimpiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Kalle kirjoitti 17.4.2015 kello 23:48

    Markku af Heurlin:

    Otatte jonkun miljoonakaupungin, vaikka Pariisn…

    Tehkää se vielä sopivassa kahvilassa kesäiltana ja katselkaa minkälaisia palveluita kadun varrella on. Sitten sama Helsinkiä pienemmässä ranskalaisessa kaupungissa. Eroja on, mutta myös yhtäläisyyksiä. Yhtäläistä on Helsinkiä parempi asukastiheys ja paremmat palvelut. Osittain lainsäädäntö ja osittain asiakasmäärät mahdollistavat paremmat palvelut kuin Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Lauri Kumpulainen kirjoitti 18.4.2015 kello 12:37

    Miksi uhrata merkittävästi taloudellisia resursseja puolustukseen, jonka voi tuhota ydinaseilla, ja joita me emme voi torjua?

    Kysytään kansalta.

    Annetaanko lisää rahaa puolustusvoimille?

    “Kyllä!”, kansa huutaa.

    Nostetaanko lisää veroja?

    “Ei!”, kansa huutaa raivokkaasti.

    Aseet ovat helvetin kalliita. Suomi osti muutaman lyhyenkantaman risteilyohjuksen hornetteihin, ja hintalappu oli 200 miljoonaa euroa. Yksi täsmäpommi (GBU-38, JDAM), maksaa 400 000 dollaria. Siis yksi ainoa pommi.

    Yksi F-35 maksaa 100 miljoonaa dollaria. Huolto on hyvin vaativaa, ja varaosaluettelo on todella paksu. Kone myös vaatii huoltoa usein. Huolto maksaa paljon.

    Yksi AIM-120 keskimatkan ilmataisteluohjus maksaa 400 000 dollaria. Yksi AIM-9x lyhyen kantaman ilmataistelu ohjus maksaa yli 600 000 dollaria.

    Panssarivaunutkin vanhenevat, kun Venäjä ilmeisesti ottaa ensimmäisenä käyttöön robotti MBT:n, jo lähitulevaisuudessa, eikä taatusti Yhdysvaltojen vastaus kestä kauaa.

    Entäs merivoimat? Mistä uudet häiveteknologian ohjuslaivat? Mistä niihin todella kalliit, yli miljoonan kpl maksavat merimaaliohjukset?

    Ei Suomi yksinkertaisesti voi lähteä asevarustelukilpaan mukaan. Eikä koivuhalot enää riitä. Se on typerää.

    Suomella on aivan tarpeeksi ongelmia alijäämäisen budjetin, rapistuvan infrastruktuurin ja räjähtäneiden sosiaali- ja terveysmenojen kanssa.

    Siksi Suomen täytyy valita puoli. Joko Nato, tai Venäjä. Jäsenyys EU:ssa ja sotilaallinen puolueettomuus on yhdistelmä, jossa Suomi jää yksin. Venäjä ei ole vaihtoehto, joten jäljelle jää vain Nato.

    Suomi on pian siinä tilanteessa, että tämä talouden korttitalo romahtaa ja silloin olemme kuin kypsä hedelmä Venäjän poimittavaksi, jos Putin on vielä vallassa.

    Eikä se Putin ole mikään yksinvaltias, Venäjällä nyt vaan on hallinto, joka uhkuu itseluottamusta ja halua palata todelliseksi suurvallaksi. Paska juttu Suomen ja muiden Venäjän pienten naapureiden kannalta.

    Ei Virokaan voi kilpailla Venäjän kanssa asevarustelussa. Sodan ajan miesvahvuuksilla ei ole merkitystä, koska elämme joukkotuhoaseiden aikakautta. Viro pystyi vain valitsemaan puolensa.

    Suomikaan ei voi enää olla puolueeton. Eikä Suomi ollut puolueeton Kekkosen aikaan, koska Moskova vaikutti Suomen tekemiin päätöksiin. Ja sama suomettuminen tulee jatkumaan, jos Suomi ei valitse puoltaan.

    Ei Suomi yksinkertaisesti voi olla hyvää pataa maan kanssa, joka valtaa naapurimaistaan alueita ja järjestää niihin sotia.

    Se tekisi meistä naurunalaisia kansainvälisen yhteisön edessä, jolle me sädekehä loistaen olemme moralisoineet vuosikaudet sitä ja tätä.

    Mutta, huomenna, Moskova saa haluamansa hallituksen ja pääministerin Suomeen. Kekkosen ajat palaavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. jokeri kirjoitti 18.4.2015 kello 15:36

    Lauri Kumpulainen:

    Siksi Suomen täytyy valita puoli. Joko Nato, tai Venäjä. Jäsenyys EU:ssa ja sotilaallinen puolueettomuus on yhdistelmä, jossa Suomi jää yksin. Venäjä ei ole vaihtoehto, joten jäljelle jää vain Nato.

    Mutta puolueettomuus ja asevelvollisuus tuo töitä maakuntiin ja edistää hajautettua yhteiskuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  67. Sakke kirjoitti 18.4.2015 kello 17:42

    Lauri Kumpulainen:
    Miksi uhrata merkittävästi taloudellisia resursseja puolustukseen, jonka voi tuhota ydinaseilla, ja joita me emme voi torjua?

    Kysytään kansalta.

    Annetaanko lisää rahaa puolustusvoimille?
    “Kyllä!”, kansa huutaa.

    Nostetaanko lisää veroja?
    “Ei!”, kansa huutaa raivokkaasti.

    Aseet ovat helvetin kalliita.

    Nyt on kyllä keskustelu kulkeutunut tietyiltä osin aika kauaksi otsikon aiheesta, mutta

    Aseita on monen hintaisia. Myös niiden kustannustehokkuus voi vaihdella, tilanteesta riippuen. Miksi ihmeessä pitäisi käyttää puolustusbudjetin eurot tehottomasti?

    Mitä maksaa “viitta ja tikari”? Entä Kalashnikov tai tienvarsipommi? Halpa ja hyödyllinen lienee myös tieto vastustajan sotakaluston heikkouksista, sekä tiedonlevitys (ajoissa) laajalle monin eri keinoin.

    Entä miten kallis on ase, jonka otat viholliselta, kun olet ensin kumauttanut häneltä tajun kankaalle, vaikka sillä koivuhalolla? Entä pelko, jonka saat aikaan vihollisen joukoissa … ? Veikkaan että tuo viimeksi mainittu voisi jopa olla yksi tehokkaimmista keinoista, joita tulee silti olla aina monia, ja erilaisia.

    Muistaakseni luin aikoinaan jostain kirjasta tai kirjasesta, miten partisaanit ja vastarintaliike toimivat. Kynnys hyökätä maahan, jossa lähes joka iikka (ja likka) voi saada aikaan isotkin tappiot lienee paljon suurempi kuin kynnys lähteä suden lailla mellastamaan pelkän lammaslauman keskelle ilman heitä.

    Liiallisen kiihkon vallassa ei karhu tai susikaan edes välttämättä huomaa, miten helposti viisas kettu voi niitä joskus yksinkin jallittaa. Susilaumaa vastaan pitää ketulla olla tietysti sopivat, tehokkaat, ja joskus yllättävätkin konstit. Sellaisia kannattaa ketun miettiä muutamia jo ehkä etukäteen ns. pahan päivän varalle, loput sitten aina kulloisenkin tilanteen mukaan, oli sitten päivä tahi yö.

    Hajasijoitettu (tai hajalleen sijoittunut) hyvin koulutettu maanpuolustaja voi olla joskus paljon vaikeampi ja vaarallisempi vastustaja kuin sellainen, joka luottaa yksin yhteen kalliiseen ja monimutkaiseen, kovin keskitettyyn asejärjestelmään.

    Jotakin kättä pitempää on silti joskus hyvä olla käden ulottuvilla. Esim. kärpäslätkä on kesällä kätevä, jos inisevät hyttyset, kärpäset tai vaikka isommat paarmatkin alkavat liiaksi häiritä! Kätevintä on, jos niitä saa listittyä useamman yhdellä kertaa.

    Kärpäsiä ei ammuta tykeillä, vielä harvemmin ydinaseilla. Kuitenkaan ei liene vaikea uskoa, tai pitää mielessä, että jopa yksikin kärpänen autossa, voi kuskin tolaltaan saadessaan, suistaa koko auton ojaan!

    Voi toki joskus olla sellaisiakin ‘otuksia’, joihin tepsii yhä nyt, kuten aikoinaankin, parhaiten vain tykit, rauta ja teräs (sekä räjähteet). Riittävän tarkka ja voimakas tulivoima lienee harvemmin kovin epäuskottavaa, ja luullakseni sitä aika moni (eri ilmansuunnilla) vieläkin kunnioittaa.

    Häikäilemättömiä lokkeja vastaan, jotka voivat yrittää ryöstää esimerkiksi joltakulta jäätelötötterön tai lihapiirakan, on oltava taas ihan toisenlaiset konstit. Kauppatorilla lienee käytetty niiden hyökkäysten torjunnassa mm. verkkoja. Verkostoja voi röyhkeäkin harmaalokki kavahtaa, ja jättää ihmiset paremmin rauhaan.

    Jos verkosta ei jostain syystä ole suojaa, tulee olla erityisen valppaana ja pitää ainakin omastaan huolta. Niinhän ne tekevät monet linnutkin, jopa joutsen, omaa reviiriään tunkeilijalta puolustaessaan. Joutsenen puolustuskyvyn ollessa reviirillään riittävän uskottava, ottaa mahdollinen tunkeilija sen kyllä huomioon.

    Kaksi sotkaakin, jotka jostain syystä tulivat liian liki silkkiuikkuja, ja niiden rakenteilla olevaa pesää, saivat äkkilähdön, kun silkkiuikut huomasivat tunkeilijat, kääntyivät ja uivat niitä kohti, sukelsivat loppuvaiheessa, noustakseen pintaan sotkien luona. Sotkat saivat silloin totisesti äkkilähdön, episodissa, jonka näin juuri kuluneella viikolla. Sotkat eivät ainakaan kovin pian tuon tapauksen jälkeen tainneet enää häiritä terävänokkaisten silkkiuikkujen (pesimis-)rauhaa, vaan pysyttelivät niiden pesästä riittävän etäällä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  68. Markku af Heurlin kirjoitti 18.4.2015 kello 19:05

    Näköharjoja:

    Starbuks tuntuu oelvan kaikkialla ja rantautunut Siomeenkin, äh ei kovin montaa vuotta sitten.

    Firma on perustettu 1971 ja alkoi pienenä kahvilana. Nyt sillä on kaiken kaikiaan 25.000 liikettä, joista puolet Yhdysvalloissa.

    Pinta-alaa kohti se tekee yhden Starbucksin 740 neliäkilomterillä, mikä on harhauttava kuva. Kahvioita on suunnilleen yksi 25.000 asukasta kohti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  69. Syltty kirjoitti 19.4.2015 kello 6:36

    Tero Tolonen:Työssäkäyvien kannalta monen kaupan 9-17 aukiolo on aivan älytön.

    Ei kai kauppojen aukiolo tuolla aikavälillä ole enää kiinni lainsäädännöstä? Ainakin suuret päivittäistavarakaupat ovat tyypillisesti auki välillä 9-21 ja pienet 8-22. Rautakaupoissa Bauhaus on iltayhdeksään asti auki ja erikoiskaupoiuista Verkkokauppa sama juttu.

    Kauppakeskuksissahan vuokralaisethan suorastaan pakotetaan pitämään kaupat auki aamusta iltaan.

    Enemmän aukioloja rajoittaa varmasti raha ja myynti, iltaisella ei vain tule tarpeeksi myyntiä että kannattaisi pitää auki. Kyllä ne suhteellisen vapaita ovat, poislukienn ne muutamat älyttömyydet ja hassut pyhäpäivät, jolloin ei saisi tehdä mitään (jotka pitäisi nekin poistaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  70. Syltty kirjoitti 19.4.2015 kello 6:43

    Lauri Kumpulainen:
    Miksi uhrata merkittävästi taloudellisia resursseja puolustukseen, jonka voi tuhota ydinaseilla, ja joita me emme voi torjua?

    Olen samaa mieltä liittoutumisesta, mutta eri mieltä asevaarustelusta. Kyllä meidän on pakko satsata armeijaan, olimmepa liitossa tai emme. Tosin jos emme liity Natoon, armeijaan pitäisi upottaa miljardi tai pari enemmän.

    Ja on totta että ydinaseita vastaan emme pärjää, ellei meidän takana ole ydinaseita. Mutta eikö Ukrainan sota osoita kiistattomasti, etteivät sodat ole välttämättä mitään ydinsotia? Olisiko Ukrainassa käynyt miten kävi, jos maan armeija olisi ollut hyvin varustettu, taisteluvalmis ja maan johdon hyppysissä? Vastaus: ei olisi.

    Sama juttu Suomessakin. Jos joku porukka ottaa haltuunsa vaikkapa joitakin Ahvenanmaan saaria, niin kyllä ne pitää vallata ihan perinteisesti takaisin eikä siellä heti ydinpommeja lentele.

    Se ainokainen mahdollinen tilanne ei ole kolmas maailmansota itä vs. länsi. Suomalainen turvallisuusajattelu lähtee tästä virhepäätelmästä, jolloin tietenkin päästään näppärästi kiertämään koko liittoutumisen dilemma.

    Tässä jokunen skenaario:
    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1419739374121?jako=b67c31c19a7374ea2e72ee7c4dce337e

    http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/venaja-vaatii-suomelta-laivastotukikohtaa-gotlanti-miehitetaan-voisiko-nain-tapahtua/?shared=71925-a966ca7d-999

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  71. JY kirjoitti 19.4.2015 kello 9:18

    anonilli: Lainataanpa tähän alkuperäistä postausta, kun jätit sen näköjään lukematta:

    Keskustele nyt näiden kanssa.

    Ode kyllä tietää, että asioita voidaan ohjata tiettyyn suuntaan. Siksi hän on myös huolissaan siitä, että Keskusta on voittamassa vaalit. Siksi on hurskastelua sanoa, että ketään ei pakoteta. Keskiviikon A-studiossa Matti Apunen totesi, että hän haluaisi, että kaikki suomalaiset asuisivat Helsingin ja Tampereen välillä ja tämä sitten saisi aikaan suurta ideoiden säkenöimistä. Samaan suuntaan Odekin haluaa (tai ehkä on oikeasti uskoo, että kaikki ihmiset haluavat muuttaa suureen kapunkiin) asioita viedä.

    Tästä sitten seurasi ihmettelyni, että miksi kaikkien pitää olla yhdessä paikassa, kun koko maailma on jokaisella sylissä. Ei Linux kerneliäkään kehitetty sillä tavalla, että kaikki kehittäjät olivat samassa kaupungissa. Eivät olleet samalla mantereellakaan. Eivätkä ole vieläkään.

    Toisaalta, jos ne ennustukset toteutuvat, että robotisaation ja digitalisaation myötä 30% työikäisistä on työttömiä (hurjempiakin ennustuksia on). Niin minkälaista on asua sellaisessa suurkaupungissa? Tai mikälaista ideointia siellä saattaa alkaa syntyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. Kalle kirjoitti 22.4.2015 kello 8:00

    jokeri: Ei muutenpidä paikkaansa. EU:n yksi tavoite on ollut kansallisvaltioide murennus ja sodan riskin pienentänminen…

    Sodan riski on suurin piirtein vakio. Suomalaisilla on harha rauhasta, koska olemme saaneet kokea poikkeuksellisen pitkän rauhanjakson. Samanaikaisesti Euroopassakin on ollut useita sotia.

    Ammattiarmeija sopii hyvin pieniin siirtomaasotiin, mutta sillä ei kykene yksikään eurooppalainen valtio puolustamaan emämaataan. Iso-Britanniakin vaihtaa aina järjestelmän, kun emäsaari on uhattuna.

    Ammattiarmeija on haihattelua. Suurten maiden, joilla on vahva teollisuus potentiaali, on helpompi vaihtaa järjestelmien välillä. Suomen kaltaisessa maassa on joko reserviläisarmeija, tai maata ei ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2015 kello 6:32

    Osmo Soininvaara:
    Tuossa kirjoituksessa annettiinymmärtää, että työllisyysaste tai työn tuottavuus olisi Helsingissä huonompi kuin muualla maassa. Aika huonosti väite saa tukea virallisista tilastoista.

    Näinhän tuossa kirjoituksessa ei sanottu. Sen sijaan tuotiin esille se, että Helsingin kaupungissa samoin kuin sen seudulla tuottavuus sekä työllisyys ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä huonommin kuin muualla. Näinhän ei pitäisi olla, jos Helsinki on maan talouden veturi.

    Metropolialueen heikon kehityksen alkusyynä pidän sitä, että 80 % väestönkasvusta on keskittynyt liian pienelle alueelle Helsingin seutukuntaan.

    Helsingin tuottavuus samoin kuin muissakin metropoleissa on tietysti korkeampi kuin muualla, mutta senhän tiedetään seuraavan korkean ja matalan tuottavuuden segregaatiosta, joka on enintään nollasummapeliä kansantalouden kannalta. Rahoitusyritys ostaa oluttehtaan tontin kantakaupungista ja tehdas siirtyy muualle ja rahoitusyhtiö siirtyy kantakaupunkiin. Gunnar Myrdal totesi jo 50 luvulla, että suurkaupungit kasvavat etupäässä muun alueen kustannuksella, mikä on helppo laskemalla itsekin todeta.

    Kasautumisesta tiedetään, että tuottavuus ja sen kasvu seuraavat ns. ylösalaisin olevaa U-käyrää kaupungin tiivistyessä. Hollannin talousalueelle tehdyn TFP tutkimuksen mukaan kasautumisen haitat alkoivat dominoida sen etuja noin 1500 asukasta per km2 asukastiheydellä ja tutkijat suosittivat kasautumisen ehkäisemistä suuremmilla asukastiheyksillä.

    Muuten tilastokeskuksen työllisyyden aikasarjoista käy ilmi, että maaseutumaisten ja tiiviiden taajamien työllisyysaste on kehittynyt paremmin viimeisten 30 vuoden aikana kuin kaupunkimaisten kuntien työllisyysaste. Ja nyt edellisten työllisyysaste on jo ohittanut kaupunkimaisten kuntien työllisyysasteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 9:01

    Tulen jossain vaiheessa analysoimaan tätä Suomen keskustan aluetalouspaperia vähän syvällisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2015 kello 6:59

    veikkonen:
    Sama Heikkinen oli Kalasataman valitusrumban takana. Vähän sääli, että hänen kritiikki kaupungin kasvua vastaan perustuu hänen omiin valheisiin. Yhtä sääli on se, että tohtorin papereilla saa laukoa ihan mitä tahansa mediassa, kun samoja sanoja ei muuten saisi ikinä samoihin papereihin.

    Valehtelusta syyttäminen on vakava asia. Voiko edellinen nimimerkki seisoa sanojensa takana ja kertoa, missä kohdin tekstiä oli valhetta. Jopa politiikassa tällainen syytös on raskas ja epätavallinen, saatikka tutkimustyössä.

    Antamani työllisyysasteen, työpaikkojen ja tuottavuuden pitkän ajan kehityskuvaukset Helsingin seudulla ovat tarkalleen oikeita ja oikean kuvan antavia ja jokainen voi tarkistaa ne Tilastokeskuksen ja Helsingin seututilastojen aikasarjoista.

    Kertooko näin voimakas vastareaktio ehkä siitä, että joillakin on leipä kiinni asuntorakentamisessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 9:04

    Tilastoilla voi valehdella, vaikka jokainen esitetty väite sisänsä olisi totta. Siinä teidän paperissanne sanotaan esimerkiksi, että asuntojen rakentaminen nostaa asumisen kustannuksia. Tällainen korrelaatio varmaankin on olemassa, mutta kaussaliteetin suunnan suhteen se on kyllä silkka vale. Mistä ihmiset haluavat muuttaa pois, siellä asuntojen hinta alenee ja rakennetaan vähän ja minne halutaan muuttaaq, siellä hinnat nousevat ja hintojen nousu houkuttelee rakentamaan lisää. Päättelynne on sazman tyylinen kuin jos väittäisi, että siilmälasit heikentävät näköä, mikä korrelaatiomielessä pitää paikkansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2015 kello 10:41

    Kari N:
    “Helsingin väestönkasvu rasittaa Suomen taloutta”
    kirjoitti tekniikan tohtori Jukka Heikkinen sunnuntain Hesarin mielipide-osiossa. Onko juttuun jotain vastaansanomista?

    Laitan vielä nämä numerot tähän, ettei kellekään jää epäselvää kuva siitä, mikä niiden merkitys on. Kukin tehköön johtopäätöksensä sitten niistä:

    GDP per capita on indeksinä kehittynyt Helsingin seutukunnassa (koko maa= 100) 2000-luvulla

    2000 142,2
    2012 134,5

    Tässä nähdään, että muun maan tuottavuus on edennyt ripeämmin. Trendi on jatkunut samansuuntaisena 2013-2014 (lopullisia virallisia tilastotietoja ei ole vielä saatavilla näiltä vuosilta).

    Työpaikkojen määrä asukasta kohden on kehittynyt seutukunnassa

    1987 57,2 %
    2000 52,8 %
    2012 51,2 %

    ja koko maassa

    1987 47,0 %
    2000 43,0 %
    2012 43,1 %

    eli sama trendiero kuin tuottavuudessa. Kannattaa huomata, että “koko maa” sisältää myös Helsingin seutukunnan, joten verrattaessa “muu maa” alueeseen trendiero näkyisi vielä suurempana.

    Työllisten osuus asukasta kohden (työllisyysaste suluissa)taas seudulla

    1987 55,1 % (80,7 %)
    2000 50,4 % (74,3 %)
    2012 48,3 % (72,9 %)

    ja koko maassa

    1987 47,0 % (72,5 %)
    2000 43,0 % (67,2 %)
    2012 43,1 % (68,6 %)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  78. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.4.2015 kello 16:56

    Jukka Heikkinen
    Malta. Aion analysoida tuon teidän paperinne perusteellisesti. Sinänsä, jos muuttoliike olisi kitkatonta, työllisyysaste tasoittuisi samaksi koko maassa, joten vielä sitä näköjään pitäisi vähän jouduttaa.
    Noitssa tilastoissa on olennaista kuitenkin se, että tuossa välissä opiskelijat on kirjattu helsinkiläisisksi, kun ne ennen rasittivat synnyinkuntansa työllisyysastetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  79. jukka heikkinen kirjoitti 29.4.2015 kello 12:12

    Osmo Soininvaara:
    Tilastoilla voi valehdella, vaikka jokainen esitetty väite sisänsä olisi totta. Siinä teidän paperissanne sanotaan esimerkiksi, että asuntojen rakentaminen nostaa asumisen kustannuksia. Tällainen korrelaatio varmaankin on olemassa, mutta kaussaliteetin suunnan suhteen se on kyllä silkka vale. Mistä ihmiset haluavat muuttaa pois, siellä asuntojen hinta alenee ja rakennetaan vähän ja minne halutaan muuttaaq, siellä hinnat nousevat ja hintojen nousu houkuttelee rakentamaan lisää. Päättelynne on sazman tyylinen kuin jos väittäisi, että siilmälasit heikentävät näköä, mikä korrelaatiomielessä pitää paikkansa.

    Tässä viittaat siis Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän laatimaan raporttiin (2014). En voi vastata itse raportin puolesta, mutta kommentoin omasta puolestani.

    Asuntorakentamisen vaikutuksesta asumisen kustannuksiin ei nähdäkseni ole raportissa (eikä ole omassa Hesan mielipidekirjoituksessanikaan) tällä tavalla sanottu. Raportti sen sijaan kiinnittää huomiota erilaisen keskittämistä edistävän proaktiivisen toiminnan vaikutuksiin itse asuntorakentamiseen ja sen kustannuksiin. Tärkeimmäksi asuntojen hintatasoa nostaneeksi tekijäksi todetaan luottoekspansio kasautumisen ohella. Asuntojahan on rakennettu väestönkasvuun nähden kaksikertaisella vauhdilla pitkällä aikavälillä Helsingissä.

    On hyvä muistaa, että 2000-luvulla Helsingin kaupungin väestönkasvusta 60 % on ollut peräisin siirtolaisuudesta, 35 % syntyvyyden enemmyydestä ja vain 5 % nettomuutosta muualta Suomesta. Seudulla syntyvyyden enemmyys on niukasti suurempi tekijä kuin siirtolaisuus. Tässä mielessä meillä ei ole tänä päivänä menneitten vuosikymmenten muuttoliikettä muualta Suomesta Helsinkiin (kiertoliike on kuitenkin eli opiskelemaan ja sitten takaisin) eikä sen edellyttämää tarvetta asuntorakentamiseen.

    Siirtolaisuus on siitä ongelmallinen, että siirtolaisten työllistyminen on heikkoa. Siirtolaiset saapuvat 22-44 ikähaarukassa ja kotoutuvat ja työllistyvät vasta useampien vuosien kuluttua (naissiirtolaiset työllistyvät erityisen hitaasti). Suuri osa syrjäytyy työelämästä jo 30-40 vuotiaina. Heidän työuransa jäävät lyhyiksi, mutta heistä tulee eläkeläisiä ja huollettavia kantaväestön tapaan. Arvelen, että Helsingin yleiskaavan skenaarioilla koskien väestönkasvua ja asuntorakentamista seudun kunnille, erityisesti Helsingille, tulee huomattavia taloudellisia vaikeuksia jo 2020-luvulta alkaen. Ja nämä koskevat erityisesti huoltosuhdetta.

    Siksi puutuin asiaan Hesan kirjoituksessani. Kovin moni kaupungin päättäjissä ei näytä tiedostavan tätä nyt ehkä heikkona signaalina ilmenevää pommia kaupunkitaloudessa. Metropolikiihko kasauttamisineen on sammutettava ja keskityttävä alueellisen tuottavuuden ja työllisyyden nostamiseen mahdollisimman pienellä väestönkasvulla muun Suomen mahdollisuudet kuitenkin täysmääräisesti huomioiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. Ville kirjoitti 29.4.2015 kello 14:15

    jukka heikkinen: Muuten tilastokeskuksen työllisyyden aikasarjoista käy ilmi, että maaseutumaisten ja tiiviiden taajamien työllisyysaste on kehittynyt paremmin viimeisten 30 vuoden aikana kuin kaupunkimaisten kuntien työllisyysaste. Ja nyt edellisten työllisyysaste on jo ohittanut kaupunkimaisten kuntien työllisyysasteen.

    Kaupunkien ympäristöstä käydään töissä kaupungeissa, ja kauempaa maaseudulta muutetaan pois, ellei ole työtä. Työllisyysasteen sijaan työpaikkojen kokonaismäärä mittaa paremmin sitä, miten taloudellinen toimeliaisuus alueellisesti kehittyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. Ville kirjoitti 29.4.2015 kello 17:45

    jukka heikkinen: Siirtolaisuus on siitä ongelmallinen, että siirtolaisten työllistyminen on heikkoa.

    Asuntojen rakentaminen ei liene maahanmuuton pääasiallinen syy; monissa suurkaupungeissa on jo pitkään ollut niin, että maan sisäisen muuttoliikkeen osalta voi olla muuttotappiota, mutta maahanmuuttajien suuren määrän ansiosta väkiluku kasvaa. Jos Suomeen tulevat maahanmuuttajat eivät ole sellainen piristysruiske taloudelle, kuin siirtolaiset historiallisesti usein ovat olleet, tätä asiaa kannattaa toki tutkia.
    Sit paitsi, vaikka Helsingin asukasluku laskisi, voidaan tarvita lisää asuntoja asumisväljyyden kasvun vuoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Pekka Pessi kirjoitti 29.4.2015 kello 21:22

    jukka heikkinen: Voiko edellinen nimimerkki seisoa sanojensa takana ja kertoa, missä kohdin tekstiä oli valhetta.

    Varmuuden vuoiksi minun täytyy kysyä, että oletko kirjoittanut tämän ihan selvin päin:

    Todisteeksi riittää Salo, jossa väestölisäys ja it-ala nostivat alueen tuottavuuden asukasta kohden 2000-luvulla Suomen kärkeen. Metropolikeskeisyyden vuoksi näistä jalokivistä ei ole huolehdittu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Pekka Pessi kirjoitti 29.4.2015 kello 21:53

    Markku af Heurlin: Vääriä käsityksiä

    Suomi on vaikea kieli. Det var många utmärkta hamnplatser i Helsinge. Suomenlinna rakennettiin tuohon Helsingin edustalle, koska paikka oli kuin tehty laivastotukikohdaksi. Sitä varten Pietarista piti rakentaa rata, muihin satamakaupunkeihin Viipuria lukuunottamatta se tuli myöhemmin. Radan linjaus valittiin siten, että brittilaivasto ei päässyt sitä katkaisemaan, Venäjä oli käynyt sodan Britanniaa vastaan 1853–56. Ratalinjaus vedettiin etelään Kymijoen vesistön väylistä, joten Vääksyyn piti myöhemmin rakentaa kanava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  84. jukka heikkinen kirjoitti 30.4.2015 kello 7:44

    Pekka Pessi: Varmuuden vuoiksi minun täytyy kysyä, että oletko kirjoittanut tämän ihan selvin päin:

    Et kritisoi selvästi tätä seikkaa, joten on vaikea vastata ilman itse kysymystä.

    Salon esimerkin nostin yhdeksi todisteeksi sille, että sanoin väestönkasvun olevan kansantaloudelle tuottavampaa Helsingin seudun ulkopuolelle. Salo on looginen esimerkki, koska alueen tuottavuus nousi it-alan ja väestönkasvun ansiosta Suomen kärki-indeksilukuun 169 (koko maa =100) 1990- ja 2000-luvulla useaankin otteeseen (vrt. Helsingin seudun indeksilukuun 130-140). Rauma olisi voinut olla toinen esimerkki.

    Salon elektroniikkateollisuus periytyy jo 1920 luvulta alkaneeseen panostukseen ja osaamiseen. Sanotaan jopa, että koko Nokian matkapuhelinbisnestä ei olisi koskaan syntynyt ilman Saloa. Korkea tuottavuus ei edellytä siten tiivistyvää metropolia. High Tech toimialueella muuallakin maailmassa huippupaikat ovat yleensä “in the middle of nowhere” eivätkä ne edes viihdy metropoleissa. Saksasta voi mainita Greifswaldin.

    Peruspointtini tässä kohtaa tekstiä on myös se, että näistä metropolin ulkopuolisista kehityskeskuksista on huolehdittava. Salon kohdallahan näin ei tehty liiallisen metropolikeskeisyysajattelun takia. Greifswaldista voi oppia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  85. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.4.2015 kello 8:26

    Juha Heikkinen
    Kritisoitte paperissanne liiallista riskinottoa, kun vakaista ammateista siirrytäåän kapea-alaisiin osaamisammatteihin. Eikö tä’llaisen hyvin tuulisen alan keskittäminen Salon kokoiseen kaupunkiin ollut riskinottoa suurimmillaan. Jos jokin ala on epävarma, senhän juuri pitäisi olla suuressa kaupungissa. Jos Salon työpaikat olsivat olleet Turussa, työntekijöiden mahdollisuudet työllistyä uudestaan olisivat olleet paljon paremmat pääkaupunkiseudusta nyt puhumattakaan. Mikä olisi ollut tapa yhteiskunnan pitää huolta Nokian työpaikoista Salossa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  86. Lauri Kumpulainen kirjoitti 30.4.2015 kello 11:06

    Kyllä Suomi taas hakkaa päätään seinään seuraavat neljä vuotta ja kaupunkilaiset kärsii (yli 90 % suomalaisista).

    Sitten päästään korjaamaan hajasijoituksen tuhoja ja takaisin kehityksen raiteille.

    Maaseutua ei vuosisadan loppupuolella tarvita edes ruuantuotantoon, kunhan 3-ulotteinen ruuantuotanto on käytössä. Niin, hehtaarille saadaan vaikka 1000 hehtaaria, kunhan lätkitään tuhat kappaletta hehtaareja päällekkäin. Ja jos nyt osataan rakentaa ~900 metriä korkea pilvenpiirtäjä, niin vuosikymmenien kuluttua osataan rakentaa 1000 metrinen modulaarinen kasvihuone.

    Fuusioenergia valjastetaan käyttöön tällä vuosisadalla, jolloin nykyiset energiamarkkinat romahtavat kokonaan.

    Kepulaiset voivat toki yrittää parhaimpansa mukaan tuhota Suomen kehityksen mukana pysymisen, mutta eivät hekään kykene pysäyttämään kehitystä.

    Kepulainen maantiede on samaa sarjaa natsien rotuopin kanssa: ideologian myrkyttämää “tiedettä”.

    Voittehan te yrittää selittää mustan valkoiseksi, mutta se nyt vaan on niin, että ihmiskunta menee jatkuvasti kehityksessä eteenpäin ja osa sitä kehitystä on se, että ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin, joista kasvaa kaupunkivaltioita vuosisadan loppuun mennessä.

    Ihmisiä ei pakoteta Helsinkiin tai Tampereelle, vaan ihmiset haluavat Helsinkiin ja Tampereelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. jokeri kirjoitti 30.4.2015 kello 14:50

    Kalle: Sodan riski on suurin piirtein vakio. Suomalaisilla on harha rauhasta, koska olemme saaneet kokea poikkeuksellisen pitkän rauhanjakson. Samanaikaisesti Euroopassakin on ollut useita sotia.

    Ammattiarmeija sopii hyvin pieniin siirtomaasotiin, mutta sillä ei kykene yksikään eurooppalainen valtio puolustamaan emämaataan. Iso-Britanniakin vaihtaa aina järjestelmän, kun emäsaari on uhattuna.

    Ammattiarmeija on haihattelua. Suurten maiden, joilla on vahva teollisuus potentiaali, on helpompi vaihtaa järjestelmien välillä. Suomen kaltaisessa maassa on joko reserviläisarmeija, tai maata ei ole.

    Kyse on siitä, kuka armeijaan menee. Kansallisidentiteetittömässä Euroopassa ei saada houkuteltua miehiä ilmaiseksi armeijaan tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. jukka heikkinen kirjoitti 1.5.2015 kello 8:32

    Osmo Soininvaara:
    Juha Heikkinen
    Kritisoitte paperissanne liiallista riskinottoa, kun vakaista ammateista siirrytäåän kapea-alaisiin osaamisammatteihin. Eikö tä’llaisen hyvin tuulisen alan keskittäminen Salon kokoiseen kaupunkiin ollut riskinottoa suurimmillaan. Jos jokin ala on epävarma, senhän juuri pitäisi olla suuressa kaupungissa. Jos Salon työpaikat olsivat olleet Turussa, työntekijöiden mahdollisuudet työllistyä uudestaan olisivat olleet paljon paremmat pääkaupunkiseudusta nyt puhumattakaan. Mikä olisi ollut tapa yhteiskunnan pitää huolta Nokian työpaikoista Salossa?

    Tehtaat ja tuotantolaitokset pyrkivät sijoittumaan metropolien ulkopuolelle metropolien kalliimman työympäristön takia. Vuonna 2012 Helsingin seudun työpaikoista 8.5 % oli teollisuutta kun koko maassa osuus oli noin 14 % (Turussa noin 13 %) ja Salon seutukunnassa noin 23 %. Vielä vuonna 2007 Salon työpaikoista teollisuuden osuus oli yli kolmannes. Helsingin seudulla korostuneita suuria toimialoja esimerkiksi Saloon nähden ovat tukkukauppa, kuljetus, informaatioviestintä, ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen toiminta sekä hallinto ja tukipalvelutoiminnot. Muutoin tietysti elinkeinorakenteet ovat pääosin samanlaiset (suuret sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus, etc.).

    Salon IT tuotantoa ei edellisistä ja historiallisista syistä olisi voinut kehittyä Helsingin seudulle.

    Uudelleentyöllistyminen on oma kysymyksensä eikä sitä oikeastaan tulisi pitää metropolietuna. Korkeasti koulutetut ja etevät löytävät aina tietysti helpommin työtä suurkaupungeissa, mutta he edustavat suurta vähemmistöä. Helsingin seutukunnalle on tullut sitten 1987 noin 400000 uutta ihmistä. Työpaikkojen määrä on kuitenkin alueella kasvanut vain 120000. Tätä tulee verrata työpaikkamääräosuuteen kantaväestöstä, joka on keskimäärin 47 %, siis paljon korkeampi. Helsingin seudun olisi pitänyt näin pitkällä aikajaksolla luoda lähes kaksinkertainen määrä työpaikkoja. Mutta ei, koska kasautumisedut ovat sammuneet kasautumishaittojen johdosta. Uudelleentyöllistyminen on seudulla hyvin vaikeaa Matti Virtaselle.

    Rohkaisevaa, on että Orion perustaa tuotantoa Saloon.

    Helsingin yleiskaavan eräs suurista ja vääristä visioista on se, että sen mukaan korkean tuottavuuden toimialat eivät kaavassa saisi kohdata matalan tuottavuuden toimialoja. Tällä visiolla alueen innovatiivisuutta heikennetään isolla kädellä. Kerron esimerkin:

    Vielä 70-luvulla Akateemikko Jauhon aikaan VTT:llä oli runsaasti sen toimitiloissa työpajoja, labroja ja verstaita. VTT menestyi. 90-luvulta alkoi ajanjakso, jolloin nämä tilat ja niiden työvoima ajettiin alas. Syynä oli toimitilojen korkea vuokra. Toimenpiteen johdosta alkoivat kuitenkin VTT:n taloudelliset vaikeudet. Tuottavuus ja innovatiivisuus ovat kiinni siitä, että korkean tuottavuuden osaajat kohtaavat verstastyön sekä tuotannon. Tämä on aivan oleellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. peksu kirjoitti 2.5.2015 kello 10:58

    jukka heikkinen:

    Metropolialueen heikon kehityksen alkusyynä pidän sitä, että 80 % väestönkasvusta on keskittynyt liian pienelle alueelle Helsingin seutukuntaan.

    Helsingin tuottavuus samoin kuin muissakin metropoleissa on tietysti korkeampi kuin muualla, mutta senhän tiedetään seuraavan korkean ja matalan tuottavuuden segregaatiosta, joka on enintään nollasummapeliä kansantalouden kannalta. Rahoitusyritys ostaa oluttehtaan tontin kantakaupungista ja tehdas siirtyy muualle ja rahoitusyhtiö siirtyy kantakaupunkiin.Gunnar Myrdal totesi jo 50 luvulla, että suurkaupungit kasvavat etupäässä muun alueen kustannuksella, mikä on helppo laskemalla itsekin todeta.

    Kasautumisesta tiedetään, että tuottavuus ja sen kasvu seuraavat ns. ylösalaisin olevaa U-käyrää kaupungin tiivistyessä. Hollannin talousalueelle tehdyn TFP tutkimuksen mukaan kasautumisen haitat alkoivat dominoida sen etuja noin 1500 asukasta per km2 asukastiheydellä ja tutkijat suosittivat kasautumisen ehkäisemistä suuremmilla asukastiheyksillä.

    Muuten tilastokeskuksen työllisyyden aikasarjoista käy ilmi, että maaseutumaisten ja tiiviiden taajamien työllisyysaste on kehittynyt paremmin viimeisten 30 vuoden aikana kuin kaupunkimaisten kuntien työllisyysaste. Ja nyt edellisten työllisyysaste on jo ohittanut kaupunkimaisten kuntien työllisyysasteen.

    Aivan saman sisältöinen kirjoitus oli HS yleisönosastossa 1.5.2015. Kirjoittajana oli Soile Jungewelter (os. Heikkinen). Kumpikohan teistä oikeasti kirjoitti tuon (HS) yleisönosaston kirjoituksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. jukka heikkinen kirjoitti 2.5.2015 kello 12:26

    Osmo Soininvaara:
    Juha Heikkinen
    Mikä olisi ollut tapa yhteiskunnan pitää huolta Nokian työpaikoista Salossa?

    Vastaan vielä tähän kysymykseen. Seuraavat yhteiskunnan ohjattavissa olevat seikat olisivat olleet ja ovat yhä olennaisia (alkaen realistisemmista vaihtoehdoista ja edeten vaikeasti toteutettaviin):

    1) Tuotekehitys ja -tutkimus jalkautettava valmistaviin tehtaisiin tai tuotantolaitoksiin, myös massatuotantolaitoksiin.

    2) Julkisten tutkimuslaitosten yksiköiden sijoittaminen strategisesti tärkeille tuotekehitys- ja valmistusalueille.

    3) Julkisten infrastruktuuri-investointien keskittäminen valtiollisella ohjauksella kohtien 1 ja 2 alueille.

    4) Pääomien verotuksellinen ja säännöstelty ohjaaminen pysyvästi työllistäviin investointeihin. Tarkoittaa sitä, että sijoittajilla olisi käytännössä mahdollisuus suunnata pääomaa vain suoraan yritys-, tehdas-, laite- ja laitosinvestointeihin. Erilaiset rahamarkkinainstrumentit ja pääoman käyttö asuntolainoitukseen kuihtuisivat.

    5) Massatuotannon ulkoistamista halpamaihin vaikeutettaisiin (vaatii G12- tason toimia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. jukka heikkinen kirjoitti 2.5.2015 kello 13:16

    peksu: Aivan saman sisältöinen kirjoitus oli HS yleisönosastossa 1.5.2015. Kirjoittajana oli Soile Jungewelter (os. Heikkinen). Kumpikohan teistä oikeasti kirjoitti tuon (HS) yleisönosaston kirjoituksen.

    Soilehan tuon kirjoitti mitä HS:ssä on ja selvitti nuo asiat jo aikaa sitten, ja kymmeniä muita on. Soilen kirjoituksesta tiesin jo etukäteen.

    Olemme ehkä tällä hetkellä jonkinlainen poliittisesti sitoutumaton ja sidoksellisesti löyhä underground tutkijaverkosto, missiona ns. “virallisen totuuden” arviointi, jos se kiinnostaa. Joukossa on väkeä kommareista kokkareisiin ja se toimii spontaanisti ja ilman johtajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Syltty kirjoitti 2.5.2015 kello 14:56

    jukka heikkinen: Vastaan vielä tähän kysymykseen. Seuraavat yhteiskunnan ohjattavissa olevat seikat olisivat olleet ja ovat yhä olennaisia (alkaen realistisemmista vaihtoehdoista ja edeten vaikeasti toteutettaviin):

    1) Tuotekehitys ja -tutkimus jalkautettava valmistaviin tehtaisiin tai tuotantolaitoksiin, myös massatuotantolaitoksiin.

    Esitätkö sinä ihan vakavalla naamalla, että valtio määrää sen, missä Nokian (Koneen, Wärtsilän…) tuotanto ja tuotekehitys tapahtuvat?

    3) Julkisten infrastruktuuri-investointien keskittäminen valtiollisella ohjauksella kohtien 1 ja 2 alueille.

    Siis hetkinen, ymmärsin että se paperi kritisoi keskittämistä. Pitääkö nyt ymmärtää, että keskittämisessä ei oikeastaan olekaan mitään pahaa, kunhan keskittäminen tehdään kepulaisten syvimmille kannatusalueille? Ja jos ei muuten keskity, niin sitten valtion rahoilla!

    4) Pääomien verotuksellinen ja säännöstelty ohjaaminen pysyvästi työllistäviin investointeihin. Tarkoittaa sitä, että sijoittajilla olisi käytännössä mahdollisuus suunnata pääomaa vain suoraan yritys-, tehdas-, laite- ja laitosinvestointeihin. Erilaiset rahamarkkinainstrumentit ja pääoman käyttö asuntolainoitukseen kuihtuisivat.

    5) Massatuotannonulkoistamista halpamaihin vaikeutettaisiin (vaatii G12- tason toimia).

    Nämä kaksi ovat jo niin vajaamielisiä ehdotuksia, että en viitsi edes kommentoida. Sanonpa vain että suunnitelmataloudella ja protektionismilla ollaan harvoin nostettu minkään maan taloutta suosta, pikemminkin päinvastoin.

    On kyllä taas niin vajaamielisiä juttuja että huh, huh. Toivotaan että Sipilä ei kunutele näitä kepun kaikkein pahimpia huru-ukkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. jukka heikkinen kirjoitti 3.5.2015 kello 8:58

    Syltty: Esitätkö sinä ihan vakavalla naamalla, että valtio määrää sen, missä Nokian(Koneen, Wärtsilän…) tuotanto ja tuotekehitys tapahtuvat?

    Nämä kaksi ovat jo niin vajaamielisiä ehdotuksia, että en viitsi edes kommentoida. Sanonpa vain että suunnitelmataloudella ja protektionismilla ollaan harvoin nostettu minkään maan taloutta suosta, pikemminkin päinvastoin.

    Toki verotuksella etc voidaan ohjata yritysten sijoittumispäätöksiä. Sitä tapahtuu koko ajan. Monissa tapauksissa tutkimus- ja tuotekehitysyksiköt ovat valmistuksen yhteydessä niin, että niissä viedään prototyypit tuotantoasteelle. Niinhän on Oulun NSN yksikössä. Ei tämä sinänsä ole uutta, mutta Salon tapauksessa julkisella vallalla olisi ollut keinoja vahvistaa massatuotannon ja tuotekehityksen pysymistä ja sijoittumista Saloon. Ja tätä olisi pitänyt vahvistaa julkisten yksiköiden sijoittamisilla. Katso miten Saksa nosti Mecklenburg-Vorpommernin alueen erääksi nopeimmin kasvavaksi ja tärkeimmäksi teknologiakeskukseksi Euroopassa. Ehdottamani toimet 1), 2) ja 3) ovat suoraan Saksan liittovaltion ja vastaavan osavaltion toimintareseptistä.

    Nuo jälkimmäiset kaksi ehdotusta olivat enemmän ideologisia ja hyvin yleisellä tasolla kuten itsekin ymmärrät. Moni myös ne ajatukseni jakaa. Itse asiassa useat EU:nkin toimet, Basel säännöt etc. perimiltään pyrkivät rahoituslaitosten riskipainojen ja pääomaosuuksien sääntelyssä siihen, että rahoitus ohjautuu suoremmin terveempiin kohteisiin. Ajatuksia on ollut myös sijoitustoiminnan ja säästöpankkitoiminnan erottamisesta ja varainsiirtoverotuksen koventamisesta. Kyllä nämä ovat varmasti Vihreän liikkeenkin ajatuksia.

    Enkä minä esimerkiksi pidä Greenpeacen toimintaa ja ehdotuksia vajaamielisinä, vaikka sen tavoiteasettelusta puuttuu sen hetken realismi. Ideologiat ohjaavat yhteiskuntaa ja lopulta mielet muuttuvat ja toiminnot tulevat säännöstelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus