Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015

21.3.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

Vuoden 2014 kaavoitusmäärät

Olimme siis ylittäneet tavoitteemme. Ensi vuonna on periaattessa sitouduttu kaavoittamaan 25 prosenttia enemmän, mutta toisaalta valtio on rikkonut tuon sopimuksen, joten en tiedä, mitä tehdään. Ainakaan budjetissa ei ole rahaa, joten tuottavuutta pitäisi korottaa 25 %. Tuo yli puoli miljoonaa toimitilaa (= muuta kuin asunrakentamista) johtui saariston kaavoituksesta (kesämökit lasketaan toimitilaksi!), Vuosaaren voimalaitoksesta ja Meilahden sairaala-alueesta. Oikeaa toimitilaa kaavoitettiin merkittävästi Pasilaan. Kehotimme erottamaan tilastoissa toimistot muusta ”toimitilasta”.

Karhusaaren kaavarunko

Hyväksyttiin. Elina Moisio esitti, että tontteja ei saisi ulottaa rantaan ja minä kannatin, mutta hävisimme 7-2. Koskahan tänne tulee se metro? Kaavatalouden kannalta olisi järkevää rakentaa Malmin kentän alue ennen Östersundomia.

Opiskelija-asuntoja Kumpulan kampukselle

Hah! Havainnekuvassa näkyvä tuhlaileva liikennevihreä on kaavan ulkopuolella. Olemassa olevan kaavan mukaan sen voi rakentaa myös tien varrelle. Hyväksyttiin yksimielisesti.

Verkkosaaren eteläosan kaava

Skanska olisi halunnut halvempaa (ja huonompaa) kaavaa. Meillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä kaava muuttamattomana, koska kiinteistölautakunta päättää tontin luovutuksen ehdoista ja maan hinnasta oli jo sovittu. Jos kaavasta olisi tehty halvempi toteuttaa, olisi maan hintaa tietysti pitänyt vastaavasti korottaa, mutta tämä ei ollut meidän käsissämme. Iltalypsy-yritys.

Osmonkulman suojelukaava Käpylässä.

Hyväksyttiin. Tuota pitää joskus polkea katsomaan. En tiennyt, että tuollaistakin löytyy Helsingissä.

Kruununhaan porrashuoneet

Hyväksyttiin. Taas kerran. Tämä kertomus ei varmaan koskaan lopu.

Kolmensepän suojatie

Hyväksyttiin. Jape Lovén esitti, että kehotettaisiin virastoa seuraamaan raitiovaunujen kulun nopeutta. Virasto sanoi, että se on itsestäänselvyys, joten esitys jäi kannattamatta. Tarvittaisiin Suomeenkin se liikennesääntö, että valkoiselle ruudutukselle pysähtymisestä saa aina sakot, niin autoilijoiden into ajaa risteykset tukkoon vähenisi. Virasto arveli, että tässä tukkoon ajaminen vähenisi, koska autoilijat kunnioittavat jostain syystä suojatietä enemmän kuin muuta osaa risteyksestä.

Lausunto vanhankaupunginkosken padon purkamisesta

Lausunto muutettiin Elina Moision (vihr) ehdotuksesta myönteisemmäksi.  Jos pato puretaan, pitää jollain pohjapadolla kosken niskan kohdalla varmistaa, ettei joen pinta laske esimerkiksi Pitkäkosken uimarannan kohdalla. Aika helppoa olisi vain ohjata itäiseen uomaan enemmän vettä, mutta koski on joillekin kaloille liian jyrkkä.

Ensi viikolla 24.3. on kokous peruttu. Se on hyvä. Minä lähden Hanoihin.

Kommentit

16 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.3.2015”

  1. veikkonen kirjoitti 21.3.2015 kello 15:53

    Idea padon purussa on kyllä se, että se koski otetaan sieltä syvästä vedestä esiin laskemalla joen pintaa tarpeeksi ja kunnostetaan kutukuntoon. Alkuperäinen koskihan ei ole se väli sillalta padolle, vaan satoja metrejä ylemmäs.

    Padon tekemä suvantohan se kaloille suurin ihmisen aiheuttama ongelma on, jos jokeen pääsevät. Pato myös helpottaa salakalastusta, hidastaa niidenkin nousua jotka löytävät itähaaraan lopulta, arvokaloista siika ei pääse itähaara ylös, aiheuttaa turhia kolhuja jotka sairastuttavat muutenkin heikentyvän nousukalan, kuolleitakin taimenia löytyy joka vuosi padon alta, voimala tappaa ehkä ankeriaiden lisäksi myös talvikoita ja smoltteja…siis se on ihan perseestä oleva täysin turha kivimuuri.

    Pikkukosken uimalaa voisi käsitellä ihan omana hankkeena, mutta antaa joen virrata vapaana vieressä. Kai sitä poukamaa voisi syventää varsinkin hyppytelineiden alla? Jos vesi laskee kesällä, niin oikeastaanhan siinä syntyy vain mahdollisuus laajentaa hiekkarantaa, joka on se käytetyin juttu! Oikeita uimapaikkojahan, ja paljon parempia Helsinki on täynnä, joten ei mitään syytä jatkaa joen pilaamista ehkä parin kuukauden rannalla köllöttelykauden takia, jossa ihmiset vähän kastautuvat ja harrastavat vähän vesileikkejä. Niitä voi harrastaa vapautetussakin joessa.

    Ihan olisi hyvä saada jotakin vastapainoa tälle luonnonhävitykselle palauttamalla edes joki luonnontilaan, kun näyttää siltä että vain veden alla saattaa olla luonnolle tilaa kasvaa. Muuten alkaa näyttää kummalta vihreiden Kollajan vastustaminen, jos jokiluonto ei kiinnosta edes omalla takapihalla, mutta sitten huutelette muualle kuinka siellä pitää luontoa kunnioittaa. On myös aika tomppelia olla haistamatta ennen vaaleja tällaista juttua, joka kerää yhä enemmän väkeä taakseen, jos ei muuten kiinnosta tuon enempää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Kalle kirjoitti 21.3.2015 kello 20:44

    Pelkän toimistotilan erottaminen muusta toimitilasta vääristää kaavoitusta. On olemassa muutakin, kuin tietotyötä. Tarvitaan niin teollisuuden kuin kaupankin tiloja.

    Parasta on, jos kaavasta saadan ainakin keskustan osalta kokonaan pois merkinnät siitä, mitä tontille saa rakentaa. Ehkä jotain rajoituksia raskaan teollisuuden osalta voi jättää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  3. Maurizio kirjoitti 22.3.2015 kello 0:29

    “Minä Lähden Hanoihin.”

    Ja kaikki vieläpä isoilla KIRJAIMILLAKIN näemmä. No mutta entäs se hiilijalanjälki? Vai eikö sitä lasketa teidän politrukkien / nomenklaturan kyseessä ollessa?

    PS. Kävi muuten taannoin Leonardo DiCapriokin jossain jotain jostakin ilmastonsuojelusta sössöttämässä – tai jotain. Lensi paikalle yksityisjetillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Shakeem kirjoitti 23.3.2015 kello 22:54

    Joo,

    En ole tähän asiaan juurikaan vihkiytynyt, mutta se pato pois vaan sieltä, jos kerran estää kalojen nousua. Voimala voidaan museoida nähtävyydeksi. Olisi hienoa jos kaupungin keskellä kulkisi terve joki, jonne fisua nousee. Sitähän voisi mainostaa jo matkailijoillekin!

    Tunnustan, että se pikkukosken uimarannan mutka on ihan idyllinen, mutta kyllä padon aiheuttamat haitat ylittävät selvästi veden alenemisen tuomat haitat. Tosiasia nyt vain on, että pikkukoskella ei mitään vakavasti otettavaa uintia harrasta kukaan. Hyppytorni pitäisi varmaan turvallisuussyistä purkaa, mutta Helsingissä pääsee kyllä hyppäämään muualtakin. Lapset ja muut vedessä kastautujat jaksavat kyllä kävellä jokiveteen asti läiskyttelemään vaikka vesi olisikin alempana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Kosken rannalla kirjoitti 24.3.2015 kello 9:18

    Kosken itäinen haarahan kulkee jo nyt vapaana, ja sitä pitkin pystyvät jo nyt lohet ja ilmeisesti osa muistakin kalalajeista nousemaan. Koskea kunnostamalla tilanne paranisi entisestään, ja näin myös vanha toimiva voimalamuseo voisi jatkaa toimintaansa.

    Itähaaran kunnostus ei kuitenkaan riitä näille kalamiehille, jotka haluavat ennallistaa koko kosken. Kalamiesten vaatimukset ovat kohtuuttomia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  6. Kaikkea ei voi saada... kirjoitti 24.3.2015 kello 11:53

    Jos joen ennallistaminen tarkoittaa, että Pikkukosken uimaranta (ja mahdollisesti kaikki muutkin joella olevat uimapaikat) muuttuu uimakelvottomaksi, niin silloin se tarkoittaa sitä.

    You can’t have all. Munakasta ei saa aikaiseksi rikkomatta munia.

    Lohdutuksena Helsingin kaupungin sisälle jäisi tästä huolimatta vielä 31-34 uimapaikkaa. Eli selkeästikään tässä ei puhuta maailmanlopusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  7. Bellamyn kumilammas kirjoitti 25.3.2015 kello 17:55

    Sitä kosken itähaaraa ei vaan voi kunnostaa nykyistä paremmaksi ilman että se maksaa hunajaa. Alla on peruskalliota ja ilmeisesti jossain kohtaa kaukolämpöputkikin. Vaatii siis todella rajua räjäyttelyä, paljon työtä ja rahaa.

    Itähaaran kalatie ja pato vaativat säännöllistä kunnostamista, padon purkaminen olisi kertaluonteinen investointi luonnon elvyttämiseksi. Kaiken lisäksi se olisi halvin vaihtoehto. Pikkukosken uimapaikan säilyttämiseen riittää luonnonmukainen pohjapato.

    Ja kyse on ensisijaisesti luonnon elvyttämisestä eikä kalamiesten vaatimuksista. Virkistysarvojen kohentuminen tulee sitten hyvänä bonuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Kaikkea ei voi saada... kirjoitti 26.3.2015 kello 10:33

    Helppo kompata Bellamyä.

    Tosin itselläni ei ole hajuakaan mitä voisi olla luonnonmukainen pohjapato.

    Kuulisin kovin mielelläni (jos joku tietää tai osaa asiaa maallikolle edes karkeasti havainnollistaa), että minkälaiseksi Vantaanjoki muuttuisi “luonteeltaan” mikäli kaikki ihmisen aikaansaamat rakenteet ao. joesta poistettaisiin (ja myös kosket pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan ennallistamaan)?

    Kertoisiko joku tietoviisas myös, että otetaanko Vantaanjoesta vettä? Ja jos niin kuinka paljon, tai oikeammin mitä se tarkoittaisi jos tällainen toiminta lopetettaisiin?

    Vantaanjoen ennallistamiseen liittynee niin monia näkökulmia jotka pitäisi avata niillekin kaupunkilaisille jotka eivät aiheesta tiedä oikeastaan mitään (ainakaan varmasti).

    Kuka näkisi sen vaivan, että hieman sivistäisi sivistymätöntä eli allekirjoittanutta?

    Danke schön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. anonilli kirjoitti 26.3.2015 kello 15:07

    Kaikkea ei voi saada…: Kertoisiko joku tietoviisas myös, että otetaanko Vantaanjoesta vettä?

    Silloin, kun Päijänne-tunnelia huolletaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. tacks kirjoitti 27.3.2015 kello 9:28

    anoniili: As in aika helvetin harvoin vai…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Markku af Heurlin kirjoitti 27.3.2015 kello 10:12

    Vantanjoen /keravanjoen paoista voiis joku ymmäärämvämpi koota yhenäisen esityksen ja myös patojen purmaisen vaiktuksen esim. uimapaikkoihiin. Mitä voidana tehdä, ja mitä ei.

    Itse panin täsäs yhtenä päivän merkilel Helsingin pitäjän Mylykujalla, miten joku kala yirti epätoivosesti toistuvasti hypätä matalan padon ylitse.

    Iktyologian harrastukseni on jäänyt ahveniin. joten en tuntenut lajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  12. anonilli kirjoitti 27.3.2015 kello 11:52

    tacks:
    anoniili: As in aika helvetin harvoin vai…?

    Wikipedian mukaan peruskorjaukset tehtiin 2001 ja 2008 (muistan, että vesi maistui erilaiselta, mutta vuodet eivät tulleet mieleen). Ei tietoa mahdollisista tulevista huoltokatkoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. ze kirjoitti 27.3.2015 kello 11:54

    “Skanska olisi halunnut halvempaa (ja huonompaa) kaavaa.”

    Ihan mielenkiinnosta, mistä kaikesta Skanska halusi karsia? Arvatenkin julkisivuun liittyvistä määräyksistä ja sen semmoisesta. Mistä muusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  14. Grejus kirjoitti 29.3.2015 kello 11:06

    Ajatus padon purkamisesta vaikuttaa muutaman himokalastajan kuningasidealta, johon he ovat saaneet muutaman vihreitä irtopisteitä keräävän poliitikon mukaan.

    Perustelut tuntuvat tarkoitushakuisilta ja ne pitäisi tutkia kunnolla ennen päätöksiä.

    – Virkistysarvot paranevat.

    Varmasti kalastajien kannalta, entä muiden. Jos Pikkukosken uimarannalta joudutaan purkamaan hyppytornit, en tiedä onko hyötyjiä vai häviäjiä enemmän.

    – Pohjoishaaran kalaportaiden kunnostus maksaisi liikaa ja vaatisi maantiesillan purkamisen.

    Tämä Jukka Relanderin esittämä argumentti tuntuu täysin keksityltä ja valheelliselta. Kalaportaiden kunnostus ei varmasti maksaisi yhtä paljon kuin padon purkaminen. Padon hintalappuun on laskettava myös tulevan kosken rakentaminen ja maisemointi. Koskea on pakko muokata runsaasti, koska virtausta on rajoitettava. Ja miksi maantiesilta pitäisi purkaa kalaportaiden takia, jos sitä ei tarvitse purkaa edes padon takia.

    – Padon purkaminen lisää Helsingin kulttuuriarvoja.

    Tämä ei ole mikään fakta, vaan mielipide. En ole varma lisääkö 500 vuotta vanhan, luonnonmukaisen tilan palauttaminen kulttuuriarvoja? Pikemminkin se tuhoaa sen jälkeen rakennetun ympäristön kulttuuriarvoja.

    – Padon purkaminen vapauttaa kalat.

    Pitäisi oikeasti tutkia kalaportaiden kunnostuksen vaikutukset kalojen nousumahdollisuuksiin vs. padon purkaminen. Jos siika ei pääse kunnostetuista kalaportaista ylös, pääsekö se koskesta.

    Vihreät on taas huijattu ajamaan populistisia lillukanvarsia todellisten ympäristökysymysten sijaan. Tähän tuhlattu palstatila ja puheenvuorojen määrä on järkyttävää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. tacks kirjoitti 29.3.2015 kello 17:22

    anonilli: Wikipedian mukaan peruskorjaukset tehtiin 2001 ja 2008 (muistan, että vesi maistui erilaiselta, mutta vuodet eivät tulleet mieleen). Ei tietoa mahdollisista tulevista huoltokatkoista.

    Kiitos näistä tiedoista. Ei kumminkaan ihan joka vuotisesta riesasta ole siis kyse kuitenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  16. If it ain't broke, don't fix it kirjoitti 31.3.2015 kello 19:01

    Grejus: Vihreät on taas huijattu ajamaan populistisia lillukanvarsia todellisten ympäristökysymysten sijaan. Tähän tuhlattu palstatila ja puheenvuorojen määrä on järkyttävää.

    Talk is cheap, ja vihreillä on vaalien jälkeen runsaasti aikaa fundeerata sitä ja tätä kun eivät ole hallituksessa asioista päättämässä. Absolutely no harm done. Kukaan ei ole vielä kuollut tämän nyt käydyn keskustelun aikana eikä seurauksena.

    Ai niin… vanhusten vaipat.

    Tee kuten jo osa tämänkin palstan etevimmistä: heillä filtterilista niin ei tarvitse seurata keskustelua joka hyvästä tai huonosta syystä ei kiinnosta. Kaikkein viksuimmat vain ohittavat kommentit/aiheet kylmästi jotka eivät herätä mielenkiintoa. Kukaan ei estä sinua kokeilemasta jompaa kumpaa strategiaa. Onnea matkaan!

    Antaa ihmisten puhua. Osaksi juuri siksi me saamme aikaiseksi niin tolkuttoman huonoja päätöksiä koska kunnollista julkista keskustelua ei käydä (tai osata käydä). Meidän kannattaa siksikin harjoitella aina kun siihen tarjoutuu hyvä tilaisuus.

    Monen mielestä koko Vantaanjoen ennallistaminen voisi olla hienokin eettis-moraalinen teko. Jenkit, nuo luonnonsuojelun esitaistelijat, purkavat patoja left and right.

    Vaikka Suomi onkin pieni ja mitätön maa, sellainenkin voi näyttää joskus ja joissain asioissa moraalista esimerkkiä isommilleen.

    Mitä väliä sillä muuten on kenen päästä padon purkaminen on lähtenyt liikenteeseen? Onko ajatus huonompi siksi, että sen on mahdollisesti esittänyt joku kalastaja? Kenties jopa julkkis sellainen?

    Grejus, kalaportaiden kunnostuksesta on sanottu, että se tehtiin niin hyvin kun osattiin. Ei ole mitään syytä olettaa, että seuraavalla kerrallakaan kalaportaat tulisivat sellaiseen kuntoon kun niiden pitäisi olla. Meille ei ole yht’äkkiä siunaantunut salattua tietoa.

    Siinä olet aivan oikeassa, että tämä asia vaatii kunnon selvitystä, todennäköisesti simulointejakin. Ainoastaan jokainen järkevä ihminen on ollut tästä samaa mieltä. Kukaan ei ole sanonut, että pato pitää kaataa ennen vappua. Tai mahdollisesti vielä kymmeniin vuosiin.

    Mutta kunnianhimoa pitää olla. Pitää nähdä myös se visio jossa pääkaupungissamme virtaa jälleen kerran joki esteettä mereen. Jos siinä menee nykyiset uimapaikat pilalle, niin sitten ne menee.

    You can’t have all. Sitä olen itse yrittänyt jengille tähdentää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus