Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2015

16.3.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, _ 

(Esityslistaan tästä)

Vuoden 2014 kaavoituksen arviointi ja seuranta

Viime vuonna puollettiin kaavoja yli miljoonan kerrosneliön verran ja kaavoitettu rakennusala sijoittui varsin hyvin raideyhteyksien tai ainakin tulevien raideyhteyksien varrelle. Ongelmana vain on, että tuosta yli miljoonasta yli puolet oli toimitilarakentamista, jota on valmiiksi kaavoitettuna jo yli kuusi miljoonaa kerrosneliötä.

Karhusaaren kaavarunko

Pöydältä

Mielenkiintoista on, että ELY-keskuksen mukaan tällaisia kaavarunkoja ei saisi tehdä, koska niistä ei voi valittaa. Tämä väline on yleiskaavan ja asemakaavan välissä. Kun jotain aluetta aletaan asemakaavoittaa, kaavoittajalla on oltava jokin yleiskaavaa tarkempi kokonaisnäkemys alueesta. ELY:n mukaan loukkaa kansalaisten oikeusturvaa, että tämä yleisnäkemys julkistetaan ja hyväksytään lautakunnassa sen sijaan, että virkamiehet tekisivät sen salaa julkisuudelta ja luottamusmiehiltä.

Jos rakennuslaki toimisi toisin – jos rakennuslupavaiheessa voisi käyttää harkintaa – ehkä tällainen kaavarungon tarkkuus riittäisi asemakaavallekin.

Opiskelija-asuntoja Kumpulan kampukselle.

Yliopisto luopuu noin 14 000 kerrosneliöstä rakennusoikeutta opiskelija-asuntojen hyväksi. Rakennusoikeus vähän kasvaa niin, että asuntokerrosalaa tulee 16 800 kerrosneliötä.

Verkkosaaren eteläosan kaava

Toteuttaja, Skanska, on urputtanut kalliista kaavamääräyksistä, mutta virasto ei halua antaa periksi ja laskea rakentamisen laatua. Pitänee paneutua riidan aiheeseen tarkemmin.

 Osmonkulman suojelukaava Puu-Käpylässä

Aiemmin suojelematta jäänyt osa Puu-Käpylää suojellaan.

Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet ja hissit

Tämä on vaikka kuinka monetta kertaa esillä. Kysymys on siitä, miten painotetaan asukkaiden mahdollisuutta asua kodeissaan ja museaalisia näkökohtia. Tämä kaava ilmeisesti mahdollistaa joidenkin hissien rakentamisen.

Kolmen sepän suojatie Mannerheimintiellä

Pöydältä

Ratikkakuskit ovat epäilleet, että tämä tulee vaikeuttamaan ratikoiden kulkua, vaikka simuloinnit osoittavat muuta, koska suomalaisilla autoilijoilla on hyvin itsekäs tapa ajaa risteykset tukkoon voittaakseen teoriassa pari sekuntia. Liikennesuunnittelijat eivät tätä usko. Tuolla alueella on valkoinen ruudutus osoittamassa, että risteykseen ei pitäisi pysähtyä. Tieliikennelaki ei merkintää tunne, joten se on ohjeellinen. Paremman autokulttuurin maissa saa automaattisesti sakon, jos valkoisen ruudutuksen kohdalla pysähtyy.

Lausunto vanhankaupunginkosken padon purkamisesta.

Kalat palaisivat Vantaanjokeen, jos näin tehtäisiin. Virasto vastustaa jyrkästi, koska kokonaisuus on osa Helsingin teollista historiaa ja koska padon purkaminen laskisi Vantaanjoen pintaa huomattavasti. Edellinen on vähän makuasia ja jälkimmäinen on korjattavissa nostamalla kosken niskaa riittävästi.

 

Kommentit

66 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.3.2015”

  1. Helsingin historiaa kirjoitti 16.3.2015 kello 11:39

    Vanhalla voimalalla rakennuksineen ja putouksineen on historiallista arvoa, ja se muodostaa hienon miljöön Vantaanjoen suulla. Joen itäinen haarahan kulkee sitäpaitsi vapaana.

    Kaikenlaisia koskia on Suomessa riittämiin, mutta Vanhankaupungin putous on ainutlaatuinen osa Helsingin teollista historiaa. Siihen liittyy olennaisesti myös vanhassa voimalarakennuksessa toimiva museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  2. Mikko H kirjoitti 16.3.2015 kello 13:18

    Voiko HKL:ää edellyttää kellottamaan ratikat ennen ja jälkeen uuden suojatien? Sittenpähän voisi ainakin sanoa, onko simulaatioista mihinkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  3. napander kirjoitti 16.3.2015 kello 14:28

    Ehkä kannattaa pyyhkiä se loppukin vihreä teitin puolueesta pois, jos ette runno tuota patoa nurin. Aika vaikea sitten enää perustella mitenkään vihreiden eroavan muista puolueista. Vantaalla Tikkurilankosken padon purku tulee myös tänä vuonna päätettäväksi ja siellä suhtautuminen on ollut laajasti myönteistä, joten aika erikoista jos ylempänä vesistöä vapautetaan koski, mutta helsinkiläiset pitävät joen suulla portteja yhä kiinni ja jatkavat eläinrääkkäystään.

    On aika naurettavaa sitten vastustaa esimerkiksi turkistarhausta, jos itse pitää pystyssä tuollaista tapposeinää turhan takia ja näytösluonteisesti silloin tällöin pyörittää turbiineissa ankeriaat silpuksi. 200-300 kilometriä vesistöä yläpuolella muuttuisi lohijoeksi kerralla, jos tuo seinä vedettäisiin alas. Olisi jo merkittävä matkailuelinkeinokin, jahka suoritetaan muutama vesistönparannusoperaatio lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  4. N kirjoitti 16.3.2015 kello 15:22

    Tarvitaanko Kumpulan kampuksen opiskelijoiden takia todella noin paljon autopaikkoja? Noiden asuntojen opiskelijat luultavastikin opiskelisivat naapurikortteleissa ja käyttäisivät joukkoliikennettä keskustassa asioidessaan. Miksi siis autopaikat?

    Kumpulan kampusalueen pysäköintiä voisi kyllä muuten järkeistää. Yliopiston alueella on päivisin huomattava määrä tyhjiä parkkiruutuja samaan aikaan kun autoja on pysäköity maastoon. Mallia voisi ottaa Ilmatieteen laitokselta, jonka parkkipaikalla ei kovin paljon tyhjää ole eli paikat ovat paremmin käytössä.

    Tietääkseni yliopiston parkkialueella jokaisella parkkiruudulla on nimetty käyttäjä, mutta IL:n puolella taas paikan valinta on vapaa pysäköintiluvan hankkineille. Lupia on myönnetty hieman enemmän kuin on paikkoja, koska läheskään kaikki eivät tule samaan aikaan autolla töihin. Voisiko kaupunki vaatia yliopistoa tehostamaan pysäköintialueen käyttöä lähialueen väärinpysäköinnin vähentämiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  5. Tero kirjoitti 16.3.2015 kello 18:53

    Eli toimitilatonteista on enemmän tarjontaa kuin kysyntää. Onko kaavoitetun toimitilatontin hinta joustanut alaspäin? Jos ei, niin miksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  6. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2015 kello 6:17

    Kyllä, kaavoitettujen tpoimitilojen hinta vähänkin syrjässä on lähellä nollaa. Espoossa kuudennes toimistoista on tyhjillään. Kävi kuitenkin ilmi, että tuosta puolesta miljoonasta kerrosneliöstä suuri osa meni Vuosaaren monipolttoainevoimalaan, HYKS:n sairaala-alueeseen ja esimerkiksi Saariston kaavaan. (Toimitilaa on kaikki, mikäö ei ole asuntoja) Kehotimme eriyttämään toimistot omaksi luokakseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Makkaratalon Hautuumaa kirjoitti 16.3.2015 kello 19:12

    Rakennusten suojelumääräyksiä pitäisi löysätä hissien osalta. Lähtökohtana pitäisi olla rappukäytävän alkuperäiseltä näyttäminen, eli sallittaisiin vanhalta näyttävän hissin rakentaminen.

    Esimerkiksi Uudella ylioppilastalolla joudutaan kantamaan käsipelillä kaikki rullatuolissa istuvat. Oleellisinta ei ole siitä aiheutuva vaiva, vaan sen sijaan se, että rullatuolissa istuvat ajattelevat olevansa vaivaksi, osallistuen harvemmin tapahtumiin.

    Kruununhaan kerrostalon tapauksessa hissittömyys ei välttämättä tarkoita vain sitä, että vanhat ja muuten liikuntarajoitteiset asukkaat joutuvat muuttamaan pois. Se voi tarkoittaa sitä, että 80-vuotiaan 85-vuotias ystävä ei voi tulla ollenkaan hänen asunnolleen, koska tämä ei yksinkertaisesti pääse sinne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  8. Joel Jalkanen kirjoitti 16.3.2015 kello 19:24

    Joku kompromissihan tuossa padossa olisi esim. se, että padosta leikataan alaosa pois. Tällöin pato säilyy ja sen alaosa kuohuu ~nykyiseen tapaan. Omasta mielestäni siistein ratkaisu olisi kylläkin vain räjäyttää se pato ja jättää rauniot paikalleen. Rappioromantiikkaa, sano.

    Aloite on hyvä ja kannatettava, justeeratkaa lausunto sen mukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  9. Eri mieltä kirjoitti 16.3.2015 kello 19:38

    Täysin eri mieltä. Pato on pelkkä ruma kivimuuri, ja museo pääsee aivan uuteen loistoon, kun Helsinginkoski kuohuu vapaana museoalueen läpi.

    Helsingin historiaa:
    Vanhalla voimalalla rakennuksineen ja putouksineen on historiallista arvoa, ja se muodostaa hienon miljöön Vantaanjoen suulla. Joen itäinen haarahan kulkee sitäpaitsi vapaana.

    Kaikenlaisia koskia on Suomessa riittämiin, mutta Vanhankaupungin putous on ainutlaatuinen osa Helsingin teollista historiaa. Siihen liittyy olennaisesti myös vanhassa voimalarakennuksessa toimiva museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Grejus kirjoitti 16.3.2015 kello 20:43

    napander:
    Ehkä kannattaa pyyhkiä se loppukin vihreä teitin puolueesta pois, jos ette runno tuota patoa nurin. A

    Mistä lähtien arvokkaan rakennetun ympäristön purkaminen on ollut jotenkin vihreätä?

    Muutenkin koko asia on naurettava, kallis lillukanvarsi kun täällä olisi todellisiakin ympäristöongelmia käsittelemättä. Suhteellisuudentaju puuttuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  11. KumParkki kirjoitti 16.3.2015 kello 22:21

    N:
    Tietääkseni yliopiston parkkialueella jokaisella parkkiruudulla on nimetty käyttäjä, mutta IL:n puolella taas paikan valinta on vapaa pysäköintiluvan hankkineille. Lupia on myönnetty hieman enemmän kuin on paikkoja, koska läheskään kaikki eivät tule samaan aikaan autolla töihin. Voisiko kaupunki vaatia yliopistoa tehostamaan pysäköintialueen käyttöä lähialueen väärinpysäköinnin vähentämiseksi?

    Yliopistolla ei ole Kumpulassa kenellekään osoitteuja omia parkkipaikkoja, vaan pysäköintilupia “myydään” enemmän kuin paikkoja fyysisesti on tarjolla. Pysäköinnin oikea hinta on makuasia, mutta 400 euroa vuodessa avoimen taivaan alla olevasta paikasta Kumpulassa on sen verran suuri kustannus, ettei ainakaan sen takia tehostamista tarvita: Tuskin kukaan turhanpäiten moista viitsisi maksaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  12. Kalle kirjoitti 16.3.2015 kello 22:25

    Mikä on kaavan tarkoitus? Onko meillä oikeasti varaa vielä säädellä tässäkin artikkelissa luetuilla tavoilla? Tässä kaipaa aikuisten oikeasti säädöstalkoita.

    Museoviraston lakkauttaminen on myös hyvä alku, jos virasto ei kykene ymmärtämään omien ja kaverin rahojen eroa. Jossain muussa kontekstissa tuota sanottaisiin varkaudeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  13. Krtek kirjoitti 17.3.2015 kello 0:13

    “Toteuttaja, Skanska, on urputtanut kalliista kaavamääräyksistä, mutta virasto ei halua antaa periksi ja laskea rakentamisen laatua. Pitänee paneutua riidan aiheeseen tarkemmin.”

    Älkää koskaan antako periksi, tämä on yksiselitteisesti väärin. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan Skanska on tarjonnut tonteista tietyn verran tietäen rajoitukset. Jos niitä helpotetaan, pitäisi järjestää myös uusi kilpailutus ym.

    Toinen syy on, että kaavamääräyksistä ja esim. arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen ominaisuuksista tinkaaminen köyhdyttää kaikki talot laatikoiksi. Sitä tulee tehdä mitä on tarjottu ja sopimukset pitää pitää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  14. mikko siitonen kirjoitti 17.3.2015 kello 3:54

    Napander, taysin samaa mielta

    Purkakaa se tyhma pato. Jos kulttuurihistoria sita vaatii, niin rakentakaa freikkipato kevytlevyista. Tai antakaa lupa susien lahtaamiseen kulttuurihistorian nimissa,

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  15. Jim kirjoitti 17.3.2015 kello 8:10

    Kumpulan kampuksen opiskelija-asuntokaava on hyvä, mutta Kustaa Vaasan tien varren liikennevihreät eivät.

    Lisää tiivistä taloa, kiinni katuun!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  16. N kirjoitti 17.3.2015 kello 9:36

    KumParkki: Yliopistolla ei ole Kumpulassa kenellekään osoitteuja omia parkkipaikkoja, vaan pysäköintilupia “myydään” enemmän kuin paikkoja fyysisesti on tarjolla. Pysäköinnin oikea hinta on makuasia, mutta 400 euroa vuodessa avoimen taivaan alla olevasta paikasta Kumpulassa on sen verran suuri kustannus, ettei ainakaan sen takia tehostamista tarvita: Tuskin kukaan turhanpäiten moista viitsisi maksaa.

    Miksi sitten yliopiston parkkipaikalla on päivisinkin tyhjiä pysäköintiruutuja? Miksi samat autot näyttävät olevan samoissa ruuduissa? Miksi joka ikinen tarkistamani (noin kymmenen tapausta viimeisen viiden vuoden aikana) jalankulkureittejä tukkiva pysäköintipaikkojen ulkopuolelle pysäköity auto on ollut yliopistolaisen auto?

    Vähintäänkin yliopisto voisi puuttua maastopysäköintiin omalla maallaan, koska ilman yliopiston myötävaikutusta kunnallinen pysäköinninvalvonta ei voi siihen puuttua. Yliopisto näyttää tässä todella huonoa esimerkkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  17. Viherinssi kirjoitti 17.3.2015 kello 11:10

    napander: On aika naurettavaa sitten vastustaa esimerkiksi turkistarhausta, jos itse pitää pystyssä tuollaista tapposeinää turhan takia ja näytösluonteisesti silloin tällöin pyörittää turbiineissa ankeriaat silpuksi. 200-300 kilometriä vesistöä yläpuolella muuttuisi lohijoeksi kerralla, jos tuo seinä vedettäisiin alas

    Olematta eläinfysiologian asiantuntija uskaltaisin kyllä veikata turbiinissa silppuuntumalla kuolevan ankeriaan kuolevan huomattavasti nopeammin ja vähemmällä kärsimyksellä kuin kalastajan koukussa tempoilevan lohen.

    Patokysymys näyttäisi olevan argumenteiltaan osapuilleen seuraava:

    Padon poistoa puoltavat argumentit:
    – padolla on vain hyvin vähäinen sähköhuollollinen merkitys
    – pato estää kalastusharrastuksen
    – Jasper Pääkkönen on paljon ihqmpi kuin teollisuushistoriaa vaalivat tylsät insinöörit

    Paidon säilyttämistä puoltavat argumentit:
    – padon haitta on lähinnä kalastusharrastukseen liittyvä
    – pato on merkittävä osa helsinkiläistä teollisuushistoriaa
    – patomiljöö on monen mielestä hieno
    – vesivoiman purkaminen on lähtökohtaisesti huono asia ja esimerkki

    Tietysti tässä vaiheessa kannattaisi miettiä, löytyykö jokin kalastusharrastukselle myönteinen vaihtoehto, joka ei edellytä padon purkamista. Ei tässä oikein rationaalisia argumentteja ole suuntaan eikä toiseen, kyse on arvoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  18. Joel Jalkanen kirjoitti 17.3.2015 kello 11:15

    Mun laittama kommentti näköjään katosi jonnekin tiedon valtamereen, mutta koitetaan uudestaan.

    Tossa patoasiassa kompromissi olisi, että padosta leikataan alaosa veks. Tällöin pato olisi paikallaan ja sen alaosa kuohuisi jokseenkin samanlaisena kuin nyt. Tosin omasta mielestäni siistein vaihtoehto olis vaan räjäyttää se pato ja jättää rauniot muistoksi. Vähän rappioromantiikkaa.

    Aloite on hyvä, hoitakaa lausunto sen mukaiseksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  19. Jari V kirjoitti 17.3.2015 kello 11:30

    N: Voisiko kaupunki vaatia yliopistoa tehostamaan pysäköintialueen käyttöä lähialueen väärinpysäköinnin vähentämiseksi?

    Tehostaminen on toki kannatettavaa, mutta väärinpysäköintiä vähennetään vain sakottamalla väärinpysäköinnistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Antsa kirjoitti 17.3.2015 kello 12:44

    napander:
    helsinkiläiset pitävät joen suulla portteja yhä kiinni ja jatkavat eläinrääkkäystään.

    Voitko kertoa, onko kala yhtä tyhmä kuin aasi, ettei ymmärrä nousta itäistä uomaa ylös? No voihan se olla geeneissä, että kala nousee aina ilta-auringon puolelta. Vähän niinkuin ns. parempi porukka, joka ei viihdy aamuauringon kaupunginosissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  21. spottu kirjoitti 17.3.2015 kello 13:43

    Helsingin historiaa: Kaikenlaisia koskia on Suomessa riittämiin, mutta Vanhankaupungin putous on ainutlaatuinen osa Helsingin teollista historiaa.

    Teknologian historian vaaliminen on sinänsä hienoa ja lähellä omaakin sydäntäni, mutta voimala+patokompleksi joka poistaa kalat joesta on sen verran destruktiivista teknologiaa ettei sen säilyttäminen voi olla mikään itseisarvo.

    Dynaaminen ja elävä (tässä: ekosysteemiltään toimiva, kalastuksen mahdollistava joki) on lopulta aina parempi kuin staattinen monumentti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  22. Pippo kirjoitti 17.3.2015 kello 14:46

    Vanhankaupunginkosken pato pitää purkaa.
    Se on aikansa palvellut teollisen ajan alussa.
    Nyt ihmiset kaipaavat virkistymismahdollisuuksia!
    Padon purkaminen mahdollistaisi vaelluskalojen nousun lähes 300 km pituiselle matkalle Vantaanjoella ja sen sivuhaaroissa. Tikkurilankosken pato ollaan myös purkamassa, jolloin kalat pääsevät nousemaan Keravanjokeen.
    Tulevat sukupolvet tulisivat kiittämään!!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  23. Joel Jalkanen kirjoitti 17.3.2015 kello 15:17

    Viherinssi:
    Patokysymys näyttäisi olevan argumenteiltaan osapuilleen seuraava:

    Padon poistoa puoltavat argumentit:
    – padolla on vain hyvin vähäinen sähköhuollollinen merkitys
    – pato estää kalastusharrastuksen
    – Jasper Pääkkönen on paljon ihqmpi kuin teollisuushistoriaa vaalivat tylsät insinöörit

    No onhan tossa ihan puhtaat luontoarvot, siis jokiekosysteemin ennallistaminen.

    Arvoista toki on kyse, kuten päätöksenteossa aina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  24. Bellamyn kumilammas kirjoitti 17.3.2015 kello 15:33

    Viherinssi:
    Patokysymys näyttäisi olevan argumenteiltaan osapuilleen seuraava:

    Padon poistoa puoltavat argumentit:
    – padolla on vain hyvin vähäinen sähköhuollollinen merkitys
    – pato estää kalastusharrastuksen
    – Jasper Pääkkönen on paljon ihqmpi kuin teollisuushistoriaa vaalivat tylsät insinöörit

    Paidon säilyttämistä puoltavat argumentit:
    – padon haitta on lähinnä kalastusharrastukseen liittyvä
    – pato on merkittävä osa helsinkiläistä teollisuushistoriaa
    – patomiljöö on monen mielestä hieno
    – vesivoiman purkaminen on lähtökohtaisesti huono asia ja esimerkki

    Tietysti tässä vaiheessa kannattaisi miettiä, löytyykö jokin kalastusharrastukselle myönteinen vaihtoehto, joka ei edellytä padon purkamista. Ei tässä oikein rationaalisia argumentteja ole suuntaan eikä toiseen, kyse on arvoista.

    Viherinssi on joko totaalisen pihalla tai sitten troolaa melkoisella rapalalla hyväuskoisia nettikommentaattoreita. Padon purkamisessa ei ole ensisijaisesti kyse kalastuksesta, harrastamisesta tai edes Jasper Pääkkösen ihanuudesta, vaan ihan kaloista ja niiden oikeudesta nousta lisääntymään luonnontilaiseen jokeen. Se että kalakantojen elpyessä myös kalastusharrastus ja muut virkistysarvot saavat nostetta on vain plussaa.

    Tässä on vastakkain 1800-luvulla rakennetun padon historialliset arvot ja toisaalta joen ja sen eliöstön luontoarvot. Sinänsä viherinssi on ihan oikeassa, pato on mitä osuvin monumentti Suomen historian pahimmalle ja totaaliselle ympäristötuholle, vesivoimarakentamiselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  25. Aimo kirjoitti 17.3.2015 kello 16:01

    Vantaankosken padon purkaminen on Jukka Relanderin vaalitäky, ihan samalla tavalla kuin Vaasankatu oli viime vaaleissa Emma Karin. Kumpikin floppaa, mutta tuleepahan todistetuksi, että vihreät ovat oppineet ihka kepulaisen siltarumpupolitiikan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  26. Grejus kirjoitti 17.3.2015 kello 16:13

    Viherinssi:
    Tietysti tässä vaiheessa kannattaisi miettiä, löytyykö jokin kalastusharrastukselle myönteinen vaihtoehto, joka ei edellytä padon purkamista.

    Miten olisi jokeen toinen uoma, jossa ei ole putousta ja josta kalat pääsevät ylös koskimaista reittiä pitkin.

    Ainiin, siellä on se jo! Kalat nousevat Vantaanjokeen jo nyt.

    Jos toinen uoma ei ole täydellinen, niin varmaan sen parantaminen kaloille sopivammaksi olisi paljon helpompaa ja viisaampaa kuin padon purkaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  27. Vika aina KSV:ssä? kirjoitti 17.3.2015 kello 19:14

    Viherinssi: Padon poistoa puoltavat argumentit:

    Tuosta unohtui sellainen monen mielestä varmaan aika olennainenkin asia eli se, että joki voitaisiin palauttaa (ainakin tämän sektorin osalta) nykyistä luonnonmukaisempaan tilaan mitä puolestaan voisi pitää varsin positiivisena seikkana jo sellaisenaankin ottamatta vielä varsinaisesti edes kantaa erinäisiin hyötynäkökulmiin.

    Joki voinee paremmin luonnollisessa tilassaan? Eläimien kohdalla todetaan usein, että eläin viihtyy lajityypillisessä ympäristössä. Sama logiikka pitäisi ylettää koskemaan myös vesistöjä.

    Patoaltaaseen pakotus ei liene joelle lajityypillistä käyttäytymistä?

    Joen ennallistamisesta (varsinkin jos muitakin patoja avattaisiin) seuraisi myös automaagisesti (viiveellä toki) sellaisten elukoiden hakeutuminen paikalle jotka ovat padon pystyttämisen seurauksena sieltä aikoinaan kadonneet.

    Moni saattaisi myös pitää luonnontilaista (tai ainakin luonnontilaisempaa) joki- ja koskimaisemaa visuaalisesti ja ehkä muillakin tavoin sykähdyttävänä maisemana.

    Esteettisille seikoille on vaikea laittaa hintalappua.

    Eräs hyötynäkökulma kalastusharrastuksen lisäksi voisi olla esimerkiksi huikea parannus koskimelontaharrastukseen Helsingissä.

    Toki voimme ihan itse päättää, että mikäli koski päätetään vapauttaa niin kiellämmekö samalla kosken viihdekäytön kokonaan eli pyhitämmekö sen kokonaan elukoille (vai tyydymmekö esim. rajoittamaan käyttöoikeutta vain lintujen pesimisaikaan).

    En tiedä kuinka todennäköistä ylipäätään on, että vaikkapa komea kuningaskalastaja koskaan eksyisi pesimään Vanhankaupungin ympäristöön, mutta mikäli alue muutettaisiin 24/7 karnevaaliksi niin tällaisestakaan mahdollisuudesta ei tarvitsisi tietenkään edes unelmoida.

    Itse en kalasta mutta jollain perverssillä tavalla luullakseni osaisin pitää sitä kovinkin hienona asiana, että ne kalat jotka ovat vuosituhansia sinnikkäästi yrittäneet nousta Vantaanjoelle kutemaan, voisivat puuhasta suoriutua taas kerran ihmisen sitä suuremmin estämättä.

    Näinköhän meillä jo piankin saattaisi olla omat citykarhumme syksyisin kalaonnea kokeilemassa? Tarvitsisi lennättää vähemmän jengiä Kainuun mettiin haaskoille otsoja katselemaan… Plus saattaisivat pistellä parempiin suihin kaikkein vastenmielisimmät kaupunkiänkyrät. Win-win.

    Jengi ottaa jotenkin annettuna sen asenteen, että mitään ei voi muuttaa koska luonto- tai kulttuuriarvot. Mutta IHAN KAIKELLA on luonto- ja kulttuuriarvoja.

    Pitäisi ymmärtää, että mitään ihmisen aikaansaamaa “alkuperäistä” ei ole olemassakaan – eikä voikaan olla. Historia on jatkumoa joka ei varsinaisesti ala mistään eikä myöskään lopu mihinkään. Historia on aina määrittelykysymys.

    Luonnonmukaisuus taas on paljon vähemmän määrittelykysymys. Luonnossa jokin asia joko on aina ollut (siinä mielessä kuin asiasta ylipäätään on mielekästä keskustella) tai ei ole ollut.

    Ennen ihmistä Vantaajoki on aina virrannut esteettä mereen, ja se tulee tekemään näin toki jatkossakin viimeistään siinä vaiheessa kun ihmiset ovat jo poistuneet paikalta (syystä taikki toisesta) tai kadonneet kokonaan näyttämöltä (syystä taikka toisesta).

    Luonnon näkökulmasta pato on vain kiusallinen, mutta siitäkin huolimatta väliaikainen haitta. Padon murtuminen on itsestäänselvää, väistämätöntä.

    Näkisin, että kyse olisi enemmän siitä, että mikään mahti ei kiellä meitä jeesaamasta luontoa asiassa joka pitää hoitaa pois normaalista päiväjärjestyksestä joka tapauksessa.

    Why not do it today rather than one day? Meillä ei ole mitään käsitystä kuinka paljon goodwilliä ja dollareita vapaana juokseva koski katajaiselle kansallemme saattaisikaan ajan kanssa tuottaa.

    Kovin monessa pääkaupungissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta päästä ydinkeskustassa suoraan sporasta koskikalastamaan tai koskimelomaan (tai river rafting, river tubing, jne). Tai vain nauttimaan vapaana juoksevan kosken kuohuista.

    Toisin sanoen kyse on suhteellisen uniikista elämyksestä jolle on vaikea panna hintalappua.

    Kyllä tämä asia vaatisi kunnon keskustelun päätösten tueksi. Itse asiassa lienee suhteellisen harvinaista, että ylipäätään on mahdollista saada niinkin paljon uutta (vai pitäisikö sittenkin sanoa IKIvanhaa?) menettämättä juuri lainkaan mitään “vanhaa”.

    Niin tai näin, veikkaan, että hiljaa virtaa Vantaa vielä tuhansia, ehkä miljooniakin vuosia sen jälkeen kun vihonviimeisinkin ilmastomuutosänkyrä on puskenut horsmaa jo monta sukupolvea.

    Aamen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  28. Pippo kirjoitti 17.3.2015 kello 20:38

    Padon säilyttäminen on turhaa. Saisimme Helsinginkosken eli Helsinge fors vapaaksi padon alta. Kalat pääsisivät vapaasti kulkemaan: 300 km jokia ja puroja yläjuoksulla (itähaara ei käy kaikille kaloille). Upea kalastusmatkailukohde. Koskessa voisi harjoittaa: koskenlaskua tukilla, kanootilla ja kajakilla. Upea luontokohde!

    Helsingin historiaa:
    Vanhalla voimalalla rakennuksineen ja putouksineen on historiallista arvoa, ja se muodostaa hienon miljöön Vantaanjoen suulla. Joen itäinen haarahan kulkee sitäpaitsi vapaana.

    Kaikenlaisia koskia on Suomessa riittämiin, mutta Vanhankaupungin putous on ainutlaatuinen osa Helsingin teollista historiaa. Siihen liittyy olennaisesti myös vanhassa voimalarakennuksessa toimiva museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Sakke kirjoitti 17.3.2015 kello 22:28

    Joel Jalkanen:
    Mun laittama kommentti näköjään katosi jonnekin tiedon valtamereen, mutta koitetaan uudestaan.

    Tossa patoasiassa kompromissi olisi, että padosta leikataan alaosa veks. Tällöin pato olisi paikallaan ja sen alaosa kuohuisi jokseenkin samanlaisena kuin nyt. Tosin omasta mielestäni siistein vaihtoehto olis vaan räjäyttää se pato ja jättää rauniot muistoksi. Vähän rappioromantiikkaa.

    Aloite on hyvä, hoitakaa lausunto sen mukaiseksi.

    En kannata jo rakennetun padon purkamista, jos siellä vesivoimala turbiinia hyödyntäen sähköä kerran tuottaa. Suojelkaa mielummin lähiluontoa muualla.

    En tunne Vantaankosken paikkaa ja sen olosuhteita järin hyvin, mutta eikö kalaportaita ole muka jo keksitty? Jos tuolla ei sellaisia vielä ole, mikä estää tekemästä?

    Ehkäpä ongelma onkin siinä, että meillä kalastetaan ihan liikaa …

    Minkä ihmeen takia muuten veneisiin myydään nykyisin vapatelineitä neljälle tai jopa kahdeksalle vavalle? Eikö yksi vapa per kalastaja muka riitä? Moinen ryöstökalastukselta vaikuttava touhu, pitäisi jo saada kuriin, ja ylimääräiset vavat telineineen verolle, ainakin muilla kuin oikeilla ammattikalastajilla. Ottaako uusi kalastuslaki asiaan edes kantaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. antti kirjoitti 18.3.2015 kello 8:34

    Mikä se asuinkerrosneliömetrien kaavoitustavoite oli? Miljoona vuodessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.3.2015 kello 13:33

    Kaavoitustavoite oli 500 000 k-m2 ja tuotetiin 558 000 k-m2. Ylitettiin siis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  32. Viherinssi kirjoitti 18.3.2015 kello 9:37

    Bellamyn kumilammas: Sinänsä viherinssi on ihan oikeassa, pato on mitä osuvin monumentti Suomen historian pahimmalle ja totaaliselle ympäristötuholle, vesivoimarakentamiselle.

    Suomessa tuotettu vesivoima säästää kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia. Lukema on suunnilleen sama kuin tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä.

    Totaalinen ympäristötuho?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  33. Joel Jalkanen kirjoitti 18.3.2015 kello 10:25

    Sakke: En kannata jo rakennetun padon purkamista, jos siellä vesivoimala turbiinia hyödyntäen sähköä kerran tuottaa. Suojelkaa mielummin lähiluontoa muualla.

    Käsittääkseni padon sähköntuotanto on lähinnä kosmeettista.

    Mä olen nyt asiaa vierestä seuranneena käsittänyt näin (jos joku tietää paremmin niin korjatkaa mielellään):

    Mua luonnonsuojelijana kiinnostaa tässä se, että padon poistamisella saadaan pienellä vaivalla parannettua Vantaanjoen tilaa täältä ties minne Hämeeseen asti. Nykyinen kalaporras ei toimi, sillä aloitteen mukaan “siika, vimpa, toutain ja muut särkikalat eivät pääse jokeen lainkaan”. Ei tarvittane kummoistakaan yhteisöbiologian tuntemusta ajatellakseen, että kalayhteisön palauttaminen jokeen olisi niin sanotusti Kova Juttu. Ihan puhtaasti ekosysteemin ennallistamismielessä. Itselleni kalastusargumentit on täysin toissijaisia, kalat on imo hyvin epäkiinnostavia epäeläimiä.

    (Se on myös taas se, että täällä on Helsingin herrat huutelemassa kalaportaita ties mihin Ounasjokeen, mutta oma tontti on taas niin ja näin.)

    Kyse ei siis ole lähiluonnon suojelusta, vaan kokonaisen keskeisen uusimaalaisen ja eteläsuomalaisen joen ennallistamisesta. Siinä tämän padon poistaminen olisi yksi merkittävä parannus.

    Eipä siinä, olisihan tuo lähivirkistysmielessäkin sangen kova juttu.

    En tunne Vantaankosken paikkaa ja sen olosuhteita järin hyvin, mutta eikö kalaportaita ole muka jo keksitty? Jos tuolla ei sellaisia vielä ole, mikä estää tekemästä?

    Onhan tuossa vieressä kalaporras, mutta se ei siis toimi. Sitä pitäisi räjäytellä aika paljon syvemmäksi. Mikä käy mulle ihan hyvin myös, kysehän oli joen ennallistamisesta (liian usein luonnonsuojelussa keskitytään symbolisiin eleisiin ja päähänpinttymiin esim. niin, että “se on nyt se perkeleen pato siitä saatava pois”).

    Mutta sikäli mä hydrologiasta mitään ymmärrän, mikäli kosken itähaara eli se kalaporras syvennettäisiin tarpeeksi, koski kääntyisi siihen, ja Vanhankaupungin pato jäisi nököttämään sijoilleen vailla “patokokemukseen” sangen olennaisesti kuuluvaa kuohumista. Eli jokiuomassa vain nököttäisi molemmilta puoliltaan monta metriä korkea betonimuuri. Enemmän tuo mun esteettistä silmää häiritsisi kuin se, että paikalla olisi joko muurin rauniot tai sitten alaosastaan avattu, holvimainen muuri, jonka alaosassa koski saisi kuohua.

    Suhtaudun vähän penseästi ajatukseen, että betonipato rakenteena olisi se hieno juttu. Se, että pato seisoisi “tyhjänä” paikallaan vain karnevalisoisi sitä. Mieluummin vain rehellisesti ottaa sen padon pois tavalla tai toisella ja jättää jotkut rakenteet näkyviin muistoksi. Minun mielestäni se olisi paljon historiaa kunnioittavampi teko. Mutta tämä on toki täysin subjektiivinen näkemykseni.

    P.S. Pikkulauantaikevennyksenä Ympäristöruutu 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  34. Pippo kirjoitti 18.3.2015 kello 12:37

    Vanhan voimalan ja hienot historialliset rakennukset säilyttää, mutta pato pitää purkaa. Saisimme upean kalastus- ja koskimelontakohteen keskelle Helsinkiä sekä 300 km jokia ja puroja ylävirrassa. Lisää työpaikkoja palveluelinkeinoihin Helsingin kiinnostavuuden lisääntyessä.

    Helsingin historiaa:
    Vanhalla voimalalla rakennuksineen ja putouksineen on historiallista arvoa, ja se muodostaa hienon miljöön Vantaanjoen suulla. Joen itäinen haarahan kulkee sitäpaitsi vapaana.

    Kaikenlaisia koskia on Suomessa riittämiin, mutta Vanhankaupungin putous on ainutlaatuinen osa Helsingin teollista historiaa. Siihen liittyy olennaisesti myös vanhassa voimalarakennuksessa toimiva museo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Daniel Federley kirjoitti 18.3.2015 kello 16:44

    Manskun suojatiestä ja hidastusvaikutuksesta raitiovaunuille: Jape Lovén teki kokouksessanne vastaehdotuksen, jossa kaupunkisuunnittelulautakunta olisi kehottanut “että jatkosuunnittelussa ja suunnitellun suojatien valmistumisen jälkeenkin kiinnitetään erityisesti huomiota raideliikenteen sujuvuuteen risteyksessä”.

    Vastaehdotus raukesi, koska sitä ei kukaan kannattanut.

    Mitähän haittaa tämän vastaehdotuksen hyväksymisestä olisi ollut? Tämäko on ks-lautakunnan todellinen tahtotila raitioliikenteen suhteen? Ei kannata edes “kiinnittää huomiota” raitiovaunuihin. Kurjaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  36. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.3.2015 kello 16:39

    Ei kannatettu, koska asiaa pidettiin itsestään selvyytenä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  37. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 18.3.2015 kello 19:13

    Osmo Soininvaara:
    Kaavoitustavoite oli 500 000 k-m2 ja tuotetiin 558 000 k-m2. Ylitettiin siis.

    Onko tuo hyvä vai huono asia?

    Mikä on vihreiden suhde stahanovilaisuuteen? Sen maineikas pioneeri ylitti (wikipedian mukaan) hiilenkaivuunorminsa peräti neljätoistakertaisesti. Toivottavasti ‘lisää kaupunkia’-ryhmä tai KSL ei yritä Helsingissä kuluvana tai tulevina vuosina lähellekään samaa! Minun (ja monen muun) käy muutoin lähiluontomme kohtalo sääliksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. j-lu kirjoitti 18.3.2015 kello 22:56

    Museointi on ihan jees, kun siitä ei ole haittaa. Tuosta padosta on haittaa. Mitä ovat ne arvot, jotka padon säilyttämistä puoltavat? Modernin ajan sukupolvien itsekäs tarve jättää jälkeensä muistomonumentteja ajastaan ja saavutuksistaan tulevien sukupolvien riesaksi?

    Otetaan parit kuvat padosta ja sitten dynamiittia. Joella on paljon enemmän annettavaa tuleville sukupolville luonnontilaisena kalajokena kuin museoituna muistona teollisesta ajasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. Joel Jalkanen kirjoitti 19.3.2015 kello 10:00

    Viherinssi: Suomessa tuotettu vesivoima säästää kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia. Lukema on suunnilleen sama kuin tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä.

    Totaalinen ympäristötuho?

    Kyllä jokien patoaminen virtavesien ekosysteemit ja eliöyhteisöt tärvelee, pahastikin, eli siinä mielessä ympäristötuho on totaalinen. Sitä ei poista se, että vesivoima auttaa toisen ympäristötuhon kanssa.

    Ja koska jokien patoaminen tuhoaa ympäristöä, tulee patoamisessa ottaa myös ympäristö huomioon esim. huomioimalla, että kalat pääsevät nousemaan jokeen.

    Näin voisi tehdä myös Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  40. Bellamyn kumilammas kirjoitti 19.3.2015 kello 14:20

    Viherinssi: Suomessa tuotettu vesivoima säästää kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa noin 10 miljoonaa tonnia. Lukema on suunnilleen sama kuin tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt yhteensä.

    Totaalinen ympäristötuho?

    Suomen vaelluskalakannoista on tapettu yli 90% sukupuuttoon vesivoimarakentamisella (merilohi: vaarantunut, järvilohi äärimmäisen uhanalainen (käytännössä häviämässä/hävinnyt luonnosta), Meritaimen äärimmäisen uhanalainen, järvitaimen napapiirin eteläpuolella erittäin uhanalainen ja vaellussiika erittäin uhanalainen). Vähintään kahdestakymmenestä Itämereen laskevasta lohijoesta kaikista, paitsi kahdesta (Tornionjoki joka on säästynyt koska se on rajajoki ja Simojoki), joesta on lohikanta tapettu sukupuuttoon. Vaelluskalakantojen vesivoimarakentamisella tehty tuhoaminen on ollut maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen totaalinen ja on epävirallinen maailmanennätys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  41. Pia-Petri Pampula-Kutri kirjoitti 19.3.2015 kello 16:10

    Tämä on tarkoitettu Sinulle vain. Borgin/Vartiaisen/Soininvaaran talouslinjauksiin liittyen: Teillä on tietenkin hallussanne perimmäinen viisaus, mutta rohkenen kuitenkin viitata Markus Jäntin (mikä lie oppimaton vasemmistohörhö) arvioon Ruotsin työlinjan onnistumisesta. Hän sanoo, että todistusaineisto sen puolesta, että työlinja olisi toiminut, että se olisi merkittävästi tai edes tilastollisesti merkitsevästi nostanut työntekoa, on äärimmäisen vähäistä. Sen sijaan työlinja on kasvattanut yhteiskunnan eriarvoisuutta. On nähty mm. erityisryhmien osalta köyhyyden kasvu. “Liian vanha” tuossa sinun keskusteluketjussa sanoo, että päivärahan jäädyttäminen ja kauden lyhentäminen on johtanut Ruotsissa työttömien velkaantumiseen.

    Varsinainen syy, miksi työntarjontakikkailuun on menty, on tietenkin se, että kulutustavaratuotanto on täältä meiltä pohjoismaista siirtynyt Aasiaan. Valtavat määrät työpaikkoja on kadonnut pois. Elintarviketuotannostakin on hävinnyt työpaikkoja, koska niin valtavat määrät ruokaa tuodaan muualta. Automaatio on tietenkin syönyt osan työpaikoista, mutta vain osan. Tänne on jäänyt vain asiantuntijatehtäviä ja matalan osaamistason apinantöitä. Se taitaa olla niin, että TYÖTÄ EI OLE, KOSKA TÖITÄ EI OLE.

    Ympäristönsuojelun ja ihmisten kannalta jokaisen maan kotimarkkinoiden vahvistaminen olisi viisainta. Sanon tässä yhteydessä nyt kirosanan eli tullit. Sillä tavalla lähituotteet saavat etua, mutta kaikkea on kuitenkin tarjolla, tuontitavaraa vain hiukan kalliimpaan hintaan. ITSEPETOSTA TÄMÄN ASIAN SUHTEEN TIETENKIN JATKETAAN NIIN PITKÄÄN KUIN MAHDOLLISTA, MUTTA SUUNNAMUUTOKSEN AIKA TULEE VIELÄ. Mitä vikaa siinä on, jos talous nojaa sekä vientiin että vahvoihin kotimarkkinoihin? En ymmärrä, miksi se on niin kauheaa (muille kuin ylikansallisille yrityksille)?

    Eli: Miten hyvinvointiyhteiskunta pelastetaan? Rauhoitetaan tämä ylikierroksilla käyvä kansainväl. kilpailu (tullit takaisin), laitetaan veronkierto kuriin, rajoitetaan pääomien liikkeitä, pilkotaan pankit, kielletään keinottelu, keskuspankit rahoittamaan suoraan valtiota ja HUOM: IHMISET JA TIETO, ERITYISESTI TUTKIMUSTIETO LIIKKUKOON VAPAASTI.

    PS. Sinähän inhoat ay-liikettä. Ay-liike tietenkin pitää SDP:n raivelista kiinni niin hyvässä kuin pahassa, mutta jos edistyksellä tarkoitetaan kaikkien ay-liikkeen saavutusten mitätöintiä ja paluuta 1800-luvulle, sitä edistystä en halua.

    PS. Lipponen oli kauhea epädemokraattinen uusliberalisti, ei ihailun arvoinen ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Patoutumia kirjoitti 19.3.2015 kello 16:14

    Viherinssi: Padon poistoa puoltavat argumentit:

    Ja sekin kohta listasta puuttui, että padon ylläpidollekin tulee kustannuksia.

    Patoja, siltoja ja ihan kaikkia ihmisen aikaansaamaa pitää säännöllisesti huoltaa jotta se ei hajoa ennen aikojaan. Ja lopulta näitä rakennelmia on pakko uusia kokonaan niiden teknisen käyttöiän tullessa täyteen.

    Jollen väärin muista, esimerkiksi turbiini odottaa jälleen vaihtamista. Hintaa näillekin tulee pitkässä juoksussa. Ja nimenomaan pitkässä juoksussa sillä jos patoa ei haluta purkaa siitä pitää maksaa ikuisesti.

    Joen ennallistaminen on kertainvestointi. Kun se tehdään hyvin siihen hommaan ei tarvitse enää koskaan uudestaan palata.

    Itse olenkin pitkien linjojen mies. Ydinvoima on hyvä väliaikaisratkaisu kunnes osaamme hyödyntää keltaista palloa nykyistä vieläkin paljon paremmin. Kehtaisi sitä silti jo nytkin hyödyntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  43. Sakke kirjoitti 19.3.2015 kello 22:22

    Patoutumia: Ja sekin kohta listasta puuttui, että padon ylläpidollekin tulee kustannuksia.

    Patoja, siltoja ja ihan kaikkia ihmisen aikaansaamaa pitää säännöllisesti huoltaa jotta se ei hajoa ennen aikojaan. Ja lopulta näitä rakennelmia on pakko uusia kokonaan niiden teknisen käyttöiän tullessa täyteen.

    Tuon toki majavakin tietää. Niitä veijareita olisikin mukava tulla katselemaan, sen ennallistetun Vanhankaupunginkosken suunnalle. Olen sitä mieltä, että Euroopanmajavia voisi olla Suomessa vähän nykyistä enemmänkin. Masa ja Maija Majavaa voisi moni tulla tuone moikkaamaan matkojenkin takaa.

    Vahinko vain, että myös majavien rakentama pato estäisi kalojen nousun yläjuoksulle, mutta ilman vesivoimalaa ei sieltä saataisi edes sähköä. Taitaisi jäädä silloin lopulta myös iPadit ja iPhonet lataamatta ja tänne kirjoittelut tekemättä …

    Onkohan muuten Osmokaan tullut lukeneeksi Helsingin Energian satavuotista historiaa Helenin nettisivuilta, joita hiljan luin. Vuosina 1939-1945 tuli tuon tietolähteen mukaan kaupunkiin siirtolaisten myötä asukkaita sen mukaan lisää 20-30 tuhatta ja “energiantarve oli valtava”. Tuo saattoi minut pohtimaan, millä niiden 400 000 lisäasukkaan sähköt oikein tuotetaan? Minulle riittäisi lisäasukkaina paljon vähempi, mukaanlukien ne kaksi majavaa! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  44. Osmo Soininvaara kirjoitti 20.3.2015 kello 9:40

    Kyllä ne 400 000 jossain maakunnassa käyttävät sähköä enemmän, koska todennäköisesti lämmittävät kämppänsä sähköllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  45. Hei, me multisählätään! kirjoitti 20.3.2015 kello 10:59

    Sakke: Tänne on jäänyt vain asiantuntijatehtäviä ja matalan osaamistason apinantöitä.

    Joku irvileuka saattaisi väittäisi ettei noistakaan hommista ole jäljellä kuin noita jälkimmäisiä…. 😉

    Koulutettua jengiä Suomessa kyllä riittää. Ei tarvitse enää kuin hommata jostain niitä osaajiakin. Multisählääjien panos on nähty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Hei, me multisählätään! kirjoitti 20.3.2015 kello 11:03

    Sakke: Tuon toki majavakin tietää.

    Varmaan kaikki tiesivät, mutta sanoin silti kun viherinssin yhteenvetolistaus oli jäänyt puutteelliseksi.

    Vanhankaupungin pato pitää muutaman kerrostaloin lämpimänä. Ei sillä Sakke ole aikuisten oikeasti hitonkaan merkitystä mihinkään. Se on vain kalliiksi tuleva reliikki. Mutta niistähän me suomalaiset tykkäämme kuin hullu puurosta.

    Täältä tähän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Kalle kirjoitti 20.3.2015 kello 17:47

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ne 400 000 jossain maakunnassa käyttävät sähköä enemmän, koska todennäköisesti lämmittävät kämppänsä sähköllä.

    Tuo voi jopa pitää paikkansa ja sitä pitäisi jopa tukea, koska sähkölle pitää joka tapauksessa olla jakeluverkko. Ei ole järkeä kuljetella turvetta, haketta tai öljyä pitkin ja poikin maata edestakaisin. Lisäbonuksena sähköä voidaan tehdä saasteettomasti ydinvoimalla.

    Kaavoitukseen tämä liittyy siten, että Suomen energiatehokkaimmat talot löytyvät suurimmista kaupungeista, joissa on tiiviitä, yhtenäsiä umpikortteleita. Osa Töölöä, Katajanokan vanhemmat alueet, Krunikka tms ovat paljon energia tehokkaampia (lähde HS) kuin uudet alueet, koska uusien kaupunkialueiden kaavoituksessa on epäonnistuttu.

    Tyypillisiä epäonnistumisia ovat Arbianranta, Kalasatama jne, joissa kaavoituksessa ei ole osattu piirtää yhtenäisiä umpikortteleita. Oma ongelmansa ovat 60- – 90-lukujen lähiöt, joihin ei kannata laittaa latiakaan rahaa kiinni. Ainoa järkevä saneeraustoimenpide on puskutraktori.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  48. Esite kirjoitti 20.3.2015 kello 18:04

    Sakke: mutta ilman vesivoimalaa ei sieltä saataisi edes sähköä. Taitaisi jäädä silloin lopulta myös iPadit ja iPhonet lataamatta ja tänne kirjoittelut tekemättä …

    Jotain suhteelisuudentajua kai voisi olla. Tuon voimalan tuotanto lienee jotain 0,0000002% Suomessa käytettävästä sähköstä. (Tilasto muistaakseni vuodelta 2006).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Sakke kirjoitti 20.3.2015 kello 19:58

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ne 400 000 jossain maakunnassa käyttävät sähköä enemmän, koska todennäköisesti lämmittävät kämppänsä sähköllä.

    Minä taas oletin, että ne mahdolliset uudet asukkaat (tai heistä suuri osa) tulee lämpimistä maista, joissa sähköä käytetään korkeintaan juoma- tai kasteluveden pumppaamiseen, ellei sitten härkiä tuohon tehtävään riitä.

    Maaseudulla taitavat Suomessa fiksuimmat (?) hakea lämmitykseen käyttämänsä puut omasta metsästä, luulisin. Se on ns. omavaraistaloutta, jota monessa asiassa kannatan (joskaan ei nyt ihan kaikissa). Monipuolisuus on myös valttia, jos nyt vaikka jokin Islannin tulivuori saisi purkauksineen aikaan aurinkopaneleiden tehon romahduksen.

    Yhtäkaikki, lisäasukkaat tarvitsevat lisäenergiaa ja myös sen siirtokapasiteettia, vaikka led-lamppujen käyttäjiksi siirtyisivätkin. Lämmitys kuluttaa kaiketi eniten energiaa, mutta onko esim. Helsingin kaukolämpöputkisto kaikkia tulevia tarpeita ajatellen riittävän hyvässä kunnossa? Taitaa tuo ulkolämpötilakin olla taas tänään laskussa …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  50. Sakke kirjoitti 20.3.2015 kello 20:55

    Esite: Jotain suhteelisuudentajua kai voisi olla. Tuon voimalan tuotanto lienee jotain 0,0000002% Suomessa käytettävästä sähköstä. (Tilasto muistaakseni vuodelta 2006).

    Monenko iPadin ja iPhonen lataamiseen tuo Vanhankaupunginkosken voimalaitoksen tuottama sähkö sitten oikein mahtaisi riittää? Tästä kun on kyse, mikä on vastaus? Riittäisikö se sähkön tuotanto lataamaan ne, jos ei koko Suomessa, niin ehkä Helsingissä kuitenkin, kaikki?

    Eikös täällä muuten joskus aiemmin joku esittänyt, että kaikki lisäsähköntarve katetaan hiilellä? Jos vesivoimaa vähennetään yhdenkin iPadin tarpeen verran ja tuo korvataan hiilellä, niin onko se sitten parempi niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. KariS kirjoitti 20.3.2015 kello 21:25

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ne 400 000 jossain maakunnassa käyttävät sähköä enemmän, koska todennäköisesti lämmittävät kämppänsä sähköllä.

    Mihin tuo öletus perustuu?

    Helsinki tuottaa kaukolämpänsä ja sähkönsä lähes täysin fossiilisilla. Miten se muka on parempaa kuin puulämmitys maakunnissa?

    Sähkölämmitys on pääkaupunkiseudun lähiöiden ongelma, ei maakuntien.

    Mihin olettamuksesi perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  52. Maurizio kirjoitti 20.3.2015 kello 21:52

    “Mutta niistähän me suomalaiset tykkäämme kuin hullu puurosta.”

    Ja niin pitääkin. Ihminen, joka ei tunne historiaansa, ei tunne mitään muutakaan. Ja senhän kyllä näkee mm. erinäisissä nykypoliittisissa mielipiteissäkin aivan liian hyvin.

    Mistä muuten – siis historiasta – tulikin tosiaan mieleeni. Tässä tiivistyshölmöilyssähän on nimittäin semmoinen juttu, etteivät sen puolesta suurinta mölyä pitävät päättäjät asu _kukaan_ paikalla, jossa heidän oman olohuoneensa ikkunannäkymät pilaantuisivat – ja jokunen nimeltä mainitsematon asuu jopa harvaanrakennetulla SUOJELULLA alueella, jonne tiivistysrakentamista ei missään tapauksessa tule. Eli mikähän helvetti siinäkin on, että näissä ‘great leap forward’-perseilyissä kärsii _aina_ se tavallinen sakki, mutta nämä kansojen insinöörit eivät itse ikinä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Maurizio kirjoitti 20.3.2015 kello 21:53

    “Ainoa järkevä saneeraustoimenpide on puskutraktori.”

    Mikäs siinä, jos omistajat suostuvat. Onnea vaan taivutteluyritykselle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Mikko H kirjoitti 21.3.2015 kello 1:33

    Osmo Soininvaara: Ei kannatettu, koska asiaa pidettiin itsestään selvyytenä.

    Tämä on kyllä todistusaineiston valossa melkoista toiveajattelua. Ratikkaliikenne on hidastunut tasaisesti viime vuodet ja nopeuttaminen on jäänyt paperille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  55. Helsingin historiaa kirjoitti 21.3.2015 kello 12:32

    Jokainen ymmärtää, että Vanhankaupungin voimala ei ratkaise Helsingin energiantuotantoa, mutta sen arvo on siinä, että museovoimala toimii edelleen alkuperäisessä ympäristössään samalla tavalla kuin silloin, kun se 1800-luvun lopulla perustettiin.

    Padon purkamista ajavat lohduttavat, että vanha tiilirakennushan jäisi edelleen kosken partaalle. Tässä on samaa logiikkaa kuin niillä, joiden mielestä riittää että Malmin suojeltu lentoasemarakennus jätetään uuden betonilähiön keskelle.

    Parasta suojelua on suojella kokonaisia miljöitä, ja säilyttää tällaiset ainutlaatuiset historialliset kohteet alkuperäisessä käytössään. Kaupungin pitäisi osata arvostaa omaa historiaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  56. Democracy anyone? kirjoitti 21.3.2015 kello 18:21

    Helsingin historiaa:
    Jokainen ymmärtää, että Vanhankaupungin voimala ei ratkaise Helsingin energiantuotantoa, mutta sen arvo on siinä, että museovoimala toimii edelleen alkuperäisessä ympäristössään samalla tavalla kuin silloin, kun se 1800-luvun lopulla perustettiin.

    Padon purkamista ajavat lohduttavat, että vanha tiilirakennushan jäisi edelleen kosken partaalle. Tässä on samaa logiikkaa kuin niillä, joiden mielestä riittää että Malmin suojeltu lentoasemarakennus jätetään uuden betonilähiön keskelle.

    Parasta suojelua on suojella kokonaisia miljöitä, ja säilyttää tällaiset ainutlaatuiset historialliset kohteet alkuperäisessä käytössään. Kaupungin pitäisi osata arvostaa omaa historiaansa.

    Tai sitten voitais kokeilla ihan tuota demokratiaa josta olen kuullut paljon hyvää..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  57. Kalle kirjoitti 21.3.2015 kello 21:47

    Maurizio:

    Mikäs siinä, jos omistajat suostuvat. Onnea vaan taivutteluyritykselle.

    Omistajat suostuvat, kun ei ole muuta mahdollisuutta. Totta kai rakennusten jäljellä oleva elinkaari kannattaa käyttää täysimääräisesti hyväksi. Yhteiskunnan rahaa huonokuntoisten kiinteistöjen taloudelisesti kannattamattomaan korjaukseen ei kuitenkaan saa käyttää.

    Rakennuksellakin on elikaari, kuten vaikka autolla tai sohvalla. Joillakin se elinkaari on parikymmentä vuotta, toisilla satoja vuosia. Suomessa tehtiin paljon lyhytikäistä rakennuskantaa 60-luvulla.

    Nyt on aika kaavoittaa lähiöt uudestaan niin, että seuraavia rakennuksia ei rakenneta yhtä huonoon kaavaan. On jo selviä merkkejä siitä, että pian asialla on kiire, kun kokonaisia lähiöitä on teknisen käyttöikänsä päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Daniel Federley kirjoitti 22.3.2015 kello 19:35

    Osmo Soininvaara:
    Ei kannatettu, koska asiaa pidettiin itsestään selvyytenä.

    Minun on vaikea ymmärtää, miksi luotto virkamiehiin säilyy niin sokeana vuodesta toiseen. Nämä ovat niitä samoja virkamiehiä, jotka toisella kädellä kirjoittavat yleviä raportteja ratikoiden nopeuttamisesta ja toisella kädellä rustaavat kielteisen vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa halutaan aivan liian ahtaalta Liisankadulta pari parkkipaikkaa pois, ettei ratikka jumittaisi kohtuuttomasti.

    Muotoillaanko vaikka näin, että olisin kovin yllättynyt, jos tuollainen ennen/jälkeen-seuranta tässä tapauksessa tehtäisiin, sillä kokemus menneestä kertoo muuta. Vielä yllättyneempi olisin, jos seurannan tulos olisi sama kuin simulaation, eli ratikkaliikenne ei hidastunutkaan.

    Olisin varmasti inhottava luottamismies, sillä vaatisin näyttöä, jotta syntyisi luottoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  59. Kalle K. kirjoitti 23.3.2015 kello 16:14

    Koska nähtävästi useiden kalalajien elinolojen parantamiseksi on välttämätöntä purkaa Helsinginkosken pato, tulisi samasta syystä kieltää kalastus koko Vantaanjoen varressa Helsingin kaupungin alueella. Mahdollisesti myös merialueella. Lisäksi kalan syömisestä tulisi tehdä lainvastaista ja rangaistavaa. Jotta pikkuisia ei johdateltaisi pahoille teille, tulisi myös kalaruokien muistelu ja ulkomaisten kalaruokalajien mainostaminen kieltää. Kalasataman kaupunginosa tulee nimetä uudestaan sopivasti, esim. “Kielletty satama”.

    Lopuksi: entisen Vantaanjoen tilalle jäävän Pitkäpitkäpitkäkosken sortuvien rantapenkkojen kunnostaminen ja maisemointi laskutetaan yhteisvastuullisesti padon purkamista kannattaneilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  60. Hannu S. kirjoitti 24.3.2015 kello 9:30

    Hei,

    Vastustan ehdottomasti padon purkamista. Jos pato puretaan, se tulee aiheuttamaan vesivarantojen dramaattisen vähenemisen. Veden pinta laskee ja sitä kiihdyttää padon purkamisen jälkeen kasvava virtausnopeus. Kukin voi todeta kuivina kausina vesimääriä nykyisen padon yli ja itäisessä koskihaarassa. Tämä vesimäärä tulee “virtaamaan” padon puoleisessa länsihaarassa ja itäiseen haaraan ei riittä vettä lainkaan.

    Itäisessä koskihaarassa olevia serpentiinirakenteita on suhteellisen yksinkertaista modifioida, jotta veden laskukulmia niiltä osin missä on jyrkää, voidaan madaltaa esim. Siian nousua ajatellen. Tämä modifiointi maksaa huomattavasti vähemmän, kuin padon purkaminen ja siihen liittyvät maisemoinnin parannukset.

    Padon rajaama vedenpinnan korkeus yltää Pikkukoskelle asti, jolloin rantapenkereet vajoavat koko matkalta ja se tulkee aiheuttamaan laajan ympäristöongelman. Nykyinen vesimäärä tukee penkereitä ja lähistöllä olevia rakenteita. Sortumavaarojakin voi olla tiedossa.

    Erityisesti kuivina kausisna pienet vesimäärät haihtuvat nopeasti ja tuloksena voi olla mutavellistä muodostuva ennallistettu Helsingfors!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Ei mutuilua vaan simulointia kirjoitti 24.3.2015 kello 11:44

    Hannu S:
    Ennen kuin alamme puhumaan mutavelleistä ja kuinka kaikki menisi kuitenkin päin helevettiä, tarvitsemme tietysti ammattilaisten arvioinnit ja simuloinnin päätösten tueksi.

    Tässä keskustelussa tyypillisesti ja näppärästikin sivuutetaan joen ennallistaminen joka ei suinkaan rajoitu Vanhaankaupunkiin vaan tarkasteluun on otettava kaikki muutkin ihmisen aikaansaannoksen ko. joella.

    Eihän tuo ainoa pato ole. Lisäksi koskia on perattu oletettavasti vähän sieltä sun täältä.

    Suomeksi: koko roska pitää ennallistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  62. Pippo kirjoitti 24.3.2015 kello 13:17

    Pato pitää purkaa. Voimalarakennukset pitää jättää paikoilleen muistuttamaan niiden historiasta.
    Padon purkamisesta tulee olemaan valtavasti hyötyä: vanha Helsingfors saadaan nähtävyydeksi, koko koskialue voidaan hyödyntää vaelluskalojen kutualueena ja kulkuväylänä, koskeen voidaan tehdä melontareitti kanootti-,kajakki- ja kumivenretkeilijöille. Koskialuetta voidaan hyödyntää kalastuksessa. Helsingin matkailu kasvaisi lisääntyvien turistimäärien myötä. Saisimme lisää työpaikkoja opaspalveluihin, hotellien ja ravintoloiden käyttöaste kasvaisi. Muuta ei tarvitsis kuin pato purkaa ja koskea ennallistaa. Talkooväkeä kyllä löytyisi ennallistamistöihin. Suomi nousuun uusilla palveluilla ja ideoilla!

    Helsingin historiaa:
    Jokainen ymmärtää, että Vanhankaupungin voimala ei ratkaise Helsingin energiantuotantoa, mutta sen arvo on siinä, että museovoimala toimii edelleen alkuperäisessä ympäristössään samalla tavalla kuin silloin, kun se 1800-luvun lopulla perustettiin.

    Padon purkamista ajavat lohduttavat, että vanha tiilirakennushan jäisi edelleen kosken partaalle. Tässä on samaa logiikkaa kuin niillä, joiden mielestä riittää että Malmin suojeltu lentoasemarakennus jätetään uuden betonilähiön keskelle.

    Parasta suojelua on suojella kokonaisia miljöitä, ja säilyttää tällaiset ainutlaatuiset historialliset kohteet alkuperäisessä käytössään. Kaupungin pitäisi osata arvostaa omaa historiaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  63. Masa kirjoitti 24.3.2015 kello 13:21

    Pato purkuun! Saisimme upean yli 1 km pituisen koskialueen nähtävyydeksi, kalojen kutualueeksi ja vaellusreitiksi sekä melontareitiksi. Museoonkin tulisi noilla vierailuilla lisää vierailijoita. Palvelualoille lisää työpaikkoja, kaupunkilaisille lisää virkistysmahdollisuuksia keskellä kaupunkia!

    Kalle K.:
    Koska nähtävästi useiden kalalajien elinolojen parantamiseksi on välttämätöntä purkaa Helsinginkosken pato, tulisi samasta syystä kieltää kalastus koko Vantaanjoen varressa Helsingin kaupungin alueella. Mahdollisesti myös merialueella. Lisäksi kalan syömisestä tulisi tehdä lainvastaista ja rangaistavaa. Jotta pikkuisia ei johdateltaisi pahoille teille, tulisi myös kalaruokien muistelu ja ulkomaisten kalaruokalajien mainostaminen kieltää. Kalasataman kaupunginosa tulee nimetä uudestaan sopivasti, esim. “Kielletty satama”.

    Lopuksi: entisen Vantaanjoen tilalle jäävän Pitkäpitkäpitkäkosken sortuvien rantapenkkojen kunnostaminen ja maisemointi laskutetaan yhteisvastuullisesti padon purkamista kannattaneilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Sakke kirjoitti 24.3.2015 kello 18:15

    Masa:
    Pato purkuun! Saisimme upean yli 1 km pituisen koskialueen nähtävyydeksi, kalojen kutualueeksi ja vaellusreitiksi sekä melontareitiksi. Museoonkin tulisi noilla vierailuilla lisää vierailijoita. Palvelualoille lisää työpaikkoja, kaupunkilaisille lisää virkistysmahdollisuuksia keskellä kaupunkia!

    Entä jos rakennettaisiin sen nykyisen padon alle (alavirran puolelle toinenkin pato, siten, että siinä uuden ja vanhan padon välissä olisi vedenpinta sen verran korkealla, että ne kalat jaksaisivat paremmin hypätä sieltä patojen välistä ylemmän padon taakse, hypättyään ensin siihen patojen väliin. Tuossahan saattaisi olla yksi ratkaisu niitä kaloja varten, jotka eivät osaa hakeutua sille toiselle reitille, vai kuinka?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  65. Bellamyn kumilammas kirjoitti 25.3.2015 kello 18:08

    Mikään uusi välipato ei onnistu, koska suurin osa kaloista, esim erittäin uhanalaiseksi määritelty vaellussiika, ei pystyisi tuollaisesta hyppäämään senkään vertaa kuin itähaaran kalatietäkään eivät pysty nousemaan. Ehkä muutama äärimmäisen uhanalainen meritaimen, joita kuolee joka syksy patoa päin hyppiessään, säästyisi, mutta muuten idea on täysin älytön. Maksaisi varmaan saman verran kuin turhan padon purkaminen ja nykyisen itähaaran kalatien ja länsihaaran padon säännöllisten korjauskustannusten lisäksi tulisi vielä toisen padon ylläpito maksettavaksi.

    Hannu S:n väite että “itäisessä koskihaarassa olevia serpentiinirakenteita on suhteellisen yksinkertaista modifioida, jotta veden laskukulmia niiltä osin missä on jyrkää, voidaan madaltaa esim. Siian nousua ajatellen” on yksiselitteisesti väärä. Itäisen koskihaara on yksiselitteisesti liian jyrkkä että sitä millään muokkauksilla voidaan korjata. Sehän on jo kerran korjattu niin hyvin kuin osattiin ja lopputulos on mitä on.

    Ylipäätään ihmettelen näitä argumentteja että ilman patoa joessa olisi kesällä liian vähän vettä jne. Kuinka vastenmielistä ja pelottavaa luonnotilainen joki voikaan joillekin olla? Keväällä tulvii ja kesällä virtaama pienenee, niin se luonto toimii. Veden pinnan lasku nykyisen patoaltaan alueella ei aiheuta mitään sortumisia, sillä patoallas ei tue yhtään mitään, toki nämä on hyvä selvittää ennen purkamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  66. Kaikkea ei voi saada... kirjoitti 26.3.2015 kello 11:20

    Tuo Karhusaari on muuten aika metka paikka.

    Ensimmäinen kerta itselleni kun törmäsin Suomessa sellaiseen kuriositeettiin, että asuinalueella, johon pääsee kulkemaan julkisella bussilla eli veronmaksajien kohteliaasti tukemana, on ei pelkästään privaatti uimaranta vaan kokonainen saari (Skadaholmen) käytössään.

    Lukittu portti siis estää saareen pääsyn.

    Portin sisäpuolella olevat eivät varsinaisesti hyvällä katsoneet kun röyhkeästi kävelin ihan portille asti tilannetta tutkailemaan.

    Anyways, pidän asetelmaa kyllä vähän nurinkurisena.

    Ehkä tämäkin asia on tullut “yllättäen ja pyytämättä” niin kuin Suomessa yllättävän moni asia kun niitä alkaa vähänkin penkomaan.

    Ajatus oli siis käydä pulahtamassa meressä samalla kun tutustuu pintapuolisesti uutukaiseen Helsingin kaupunginosaan (jossa emme olleet aikaisemmin käyneet).

    En tiedä muista, mutta itseäni jonkin verran aina kiinnostaa minkälainen natiivieläimistö kulloisestakin kaupunkinosasta mahtaa löytyä.

    Bongasimme tuon houkuttelevan näköisen uimapaikan joltain aikaisemmalta reissulta Talosaareen. Oletimme, että on ihan julkinen ranta kyseessä. Ja siitä se ajatus sitten lähti.

    Karhusaarihan ei ole oikeaoppinen gated community. Toki varallisuus rajaa tehokkaasti köyhälistön ulkopuolelle.

    Vuosaaren sataman naapurin Kantarnäsin niemi oli itselleni ensimmäinen konkreettinen kokemus suomalaisesta gated communitystä. Tosin sillä erolla, että siellä taitaa asua vain Fazerin perikuntaa (ja/tai heidän hyväksymiään naapureita).

    Ehkä olen jotenkin vanhanaikainen (tai muuten outo), mutta kyllähän se jotenkin hirveän epäsuomalaiselta tuntuu, että meiltäkin alkaa löytyä tällaisia isohkojakin tavallisilta pulliaisilta suljettuja asuinalueita.

    Reposaari Laajasalon jokamiesgolfkentän kyljessä on toinen esimerkki.

    Jotenkin se ajatus, että ollaan olevinaan kaupunkilaisia, mutta käytännössä ei olla (tai jouduta olemaan) tekemisissä tavallisten tallaajien kanssa, näyttäytyy ainakin itsestäni mitä suuremmissa määrin anti-urbaaniuutena.

    Tavallaan olisi ehkä hyvä palata ajassa taaksepäin ja siirtyä siihen, että muuttaminen tehtäisiin luvanvaraiseksi. 🙂

    Eihän siitä ole lopulta montaakaan sukupolvea kun ihmisten vapaata liikkumista oman maan sisällä rajoitettiin lailla.

    Ihan tuota mallia en ehdota, mutta näkisin kyllä hyvänä, että ainakin kolmenlaisia ajokortteja voisi olla viisasta alkaa myöntämään.

    Ajokortti joka oikeuttaa omistaa kotieläimen. Ajokortti joka oikeuttaa muuttamisen kaupunkiin. Sekä ajokortti joka oikeuttaa lasten hankkimisen.

    Kuulostaa tietysti hirveän drastiselta ja varmaan elitistiseltäkin, mutta yhteiskunnan paremman toimivuuden kannalta näissä luvissa ei olisi oikeastaan muuta kuin positiivisia puolia.

    Koiraa ei pidä ottaa lapsen korvikkeeksi, eikä lasta anopin/sukulaisten/ystävien hiljentämiseksi ja/tai parisuhteen pelastamiseksi.

    Eikä ihmisen joka viihtyy maaseudulla pitäisi päästää päättämään siitä miten kaupunkia olisi syytä rakentaa (ja muutenkin kehittää).

    Ao. lait syrjisivät vain ihmisiä jotka eivät viitsi edes yrittää (koska kukaan eikä mikään ei siihen voi häntä pakottaa). Siis juuri tätä jengiä (niin rikkaita kuin köyhiäkin) who basically don’t really give a f–k.

    Siitä olen aika vakuuttunut, että em. kaltaisia gated communityjä (tai sellaisten yritelmiä) Helsingin rannat olisivat täynnä jos esim. tämänkin keskustelupalstan Kalle saisi yksinään päättää rantojen rakentamisesta. 🙂

    Mukavata aurinkoista kevätpäivää teille kuulijat. Ja oikein hyvää Hanoin matkaa Odelle (muista tuoda reissulta tuoreita ajatuksia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus