Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

Jätin tänään elämäni viimeisen vasta­lauseen valiokun­nan miet­intöön. Asia kos­ki arvon­lisäveron alara­jan nos­toa  8500 eurosta 10 000 euroon ja huo­jen­nusalueen ylära­jan nos­toa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Vasta­lauseeni kuu­lui lyhyesti

Valiokun­nan mietinnössä ilmenevistä syistä johtuen kat­son, että hal­li­tuk­sen esi­tys tulee hylätä.

Myön­nän, että tässä oli mukana vähän ilkikurisu­ut­ta.  Täl­laista tilaisu­ut­ta ei voin­ut jät­tää käyttämättä.

 

Arvon­lisäveron pois­t­a­mi­nen pien­im­miltä yri­tyk­siltä on kaikkien puoluei­den, myös vihrei­den ohjel­mas­sa. Olen­pa sitä minäkin esit­tänyt ihan oma-aloit­teis­es­ti. Vero­jaos­ton asiantun­ti­jat kään­sivät kuitenkin pään. Esi­tys on hyödytön niiden tavoit­tei­den kannal­ta, joi­ta sil­lä aje­taan, haaskaa rahaa ja on  hallinnol­lis­es­ti hyvin raskas. Raskaut­ta aiheut­taa juuri tuo huo­jen­nusalue, jos­sa verovuo­den jäl­keen jo mak­set­tu­ja arvon­lisävero­ja palaute­taan osit­tain hyvin mon­imutkaisten sään­tö­jen puit­teis­sa takaisin. Näitä aika pien­ten raha­sum­mien käsit­te­lyä tekee ja neu­voo 30 vero­hallinnon virkami­estä. Har­maa­ta talout­ta tor­juu 24 virkami­estä. Vero­hallinto esit­ti kom­pro­missi­na alara­jan nos­tamista 20 000 euroon ja huo­jen­nusalueesta luop­umista kokon­aan, mut­ta se taas tuo­taisi has­sun kan­nusti­non­gel­man siihen rajalle. Liike­vai­h­tora­jan ylit­tymi­nen eurolle voisi teo­ri­as­sa (mut­ta vain teo­ri­as­sa) mak­saa 4800 euroa.

 

Kaikkien puoluei­den ohjel­mas­sa esitetään alara­ja nos­tamista huo­mat­tavasti niin, että joku voi oikeasti ansai­ta elan­ton­sa yri­tyk­ses­tä, joka on arvon­lisävero­ton. Tämä mak­saisi paljon, mut­ta ei toisi juuri lainkaan työ­paikko­ja. On paljon tehokkaampia vero­tukia työl­lisyy­den nos­tamisek­si. Käytän­nössä tämä johtaisi vain ole­vien yri­tys­ten pilkkomiseen. Kymme­nen hen­gen kam­paamos­ta saa arvon­lisäverot­toman pakkoyrit­täjyy­del­lä tekemäl­lä jokaises­ta kam­paa­jas­ta oma yri­tyk­sen­sä. Ja voihan samal­la henkilöl­lä olla näitä Minä Oy:tä kak­sikin kappaletta.

 

Vero­jaos­to pää­tyi yksimielis­es­ti hylkäämään esi­tyk­sen – tai ei oikeas­t­aan hylkäämään, kos­ka se olisi hal­li­tuk­selle niin noloa – vaan päästämään sen raukea­maan. Tämä taas ei kel­van­nut ryh­män­jo­hta­jille, jot­ka käskivät viedä esi­tyk­sen eteenpäin.

 

Vero­jaos­to kir­joit­ti mietinnön, jos­sa perustel­laan esi­tyk­sen hylkäämistä, mut­ta pani sen ensim­mäisek­si virk­keek­si, että hal­li­tuk­sen esi­tys on hyväksyttävissä.

 

Kos­ka min­ul­la on vähän aamu­ja, päätin pitää pääni ja kun­nioit­taa sitä tietoa, jon­ka olimme asiantun­ti­joil­ta saa­neet. Vasta­lauseen tekem­i­nen oli help­poa, kos­ka hylkäämi­nen oli seikkaperäis­es­ti perustel­tu mietinnössä. Sai vero­jaos­ton jäse­niltä run­saasti kan­nus­tus­ta vasta­lauseen tekemiseen juuri tuos­sa muodossa.

Tämä on osa yleisem­pää poli­it­tista ongel­maa, jota olen valais­sut kir­jas­sa Jäähyväiset eduskun­nalle. Asioista päätetään sen perus­teel­la, mikä näyt­tää hyvältä, vaik­ka tiedet­täisi­in, ettei se oikeasti ole hyvä.

Tässä meni taas 41 miljoon­aa euroa Kankku­lan kaivoon. Se on hyvä muis­taa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa, jois­sa pitää sopia vähin­tään parin mil­jardin menoleikkauk­sista. Viimeisiä ja vaikeimpia leikkauk­sia saadaan kiit­tää tästä vaal­itäkys­tä, kos­ka ne helpot leikkauk­set tehdään joka tapauksessa.

 

32 vastausta artikkeliin “Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.”

  1. Mah­tavaa tämä poli­ti­ik­ka, kun omas­sa paperis­sa lukee jo päätök­sen ole­van pas­ka, niin eikös pönt­töeinarikusi­tol­pat mene paskaa puolta­maan. Mitenköhän laske­vat nyt sit­ten sitä työn vero­tus­ta, kun näitä reik­iä ammu­taan kaik­ki muut verot täyteen?

  2. Puolueet ovat nyt jonkun aikaa kil­voitelleet sil­lä, kuka panee tämä alv-alara­jan parem­mak­si. Nos­te­taanko kymp­pi­ton­ni­in, vai tuplataanko komeasti ja pan­naan rajak­si peräti 20 000 euroa?

    Näitä ehdo­tuk­sia tekevät kyl­lä jotkut, joil­ta puut­tuu joko arvostelukyky tai tasku­laskin tai molem­mat. Miten joku voi tosis­saan kuvitel­la, että täl­laisel­la liike­vai­h­dol­la olisi jotain vaiku­tus­ta työllistämiseen?

    Jos fir­man liike­vai­h­to on 20 000 euroa, siitä menee käytän­nössä noin puo­let eli 50 % juok­se­vi­in menoi­hin: vuokrat, vaku­u­tuk­set, YEL, sähkö, vesi, kont­tori­tarvikkeet, kir­jan­pito, matkaku­lut jne. Lista on pitkä.

    “Yrit­täjä­tu­loa” jää siis noin kymp­pi­ton­ni, joka tekeekin hulp­peat 833 euroa kuus­sa. Siis palkkana yrit­täjälle. Ja täl­lä liike­vai­h­dol­la pitäisi sit­ten olla jotain vaiku­tus­ta työl­listämiseen, kun se ei riitä edes yrit­täjän itsen­sä elättämiseen.

    Mik­si pitää kikkail­la täl­laisel­la näperte­lyl­lä? Joku voisi kaikesta käy­dys­tä melskeestä päätel­lä, että tekeil­lä oli joku todel­li­nen käde­no­jen­nus pienyrit­täjälle. Kyl­lä ovat eväät vähissä.

  3. Meneekö tuo ALVit­to­muus niin ettei asi­akkaal­takaan kerätä ALVia vai niin ettei kerät­tyä ALVia vain mak­se­ta val­ti­olle? Molem­mis­sa tosi­aan iso kan­nuste pienehkön fir­man pilkkomiselle niin että jää uusien rajo­jen alle. Pidän tätä täysin jär­jet­tömänä, mut­ta täy­tyy tietenkin harki­ta tuo­ta itsekin.

  4. Pekka Klär­ck: Meneekö tuo ALVit­to­muus niin ettei asi­akkaal­takaan kerätä ALVia vai niin ettei kerät­tyä ALVia vain mak­se­ta valtiolle?

    Jälkim­mäi­nen, ks. tarkem­min vero­hallinnon sivuil­ta.

    Jalankulk­i­ja: Jos fir­man liike­vai­h­to on 20 000 euroa, siitä menee käytän­nössä noin puo­let eli 50 % juok­se­vi­in menoi­hin: vuokrat, vaku­u­tuk­set, YEL, sähkö, vesi, kont­tori­tarvikkeet, kir­jan­pito, matkaku­lut jne. Lista on pitkä. 

    No, ei se nyt ihan noinkaan mene. Juuri pienessä yri­tyk­sessä juok­se­vat menot voivat olla usein pienet, kos­ka oper­ati­iviset puit­teetkin ovat pienet. Min­ul­la itsel­läni on tuon kokolu­okan yri­tys (ja elän sil­lä, kos­ka saan lisäk­si palkkat­u­loa). Mut­ta ain­oa tuol­ta listal­ta joka vähen­tää net­to­tu­loani on YEL. Muis­sa suhteis­sa yri­tys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mut­ta minäkin kyl­lä pidän puheena ole­vaa ehdo­tus­ta täysin älyt­tömänä, vaik­ka siitä olisi itsel­leni suo­raa rahal­lista hyötyä.)

  5. Miten saa­da töi­hin esimerkik­si viisikymp­piset miehet, joi­ta kukaan ei palkkaa ja joiden määrä saat­taa vielä kas­vaa nyky­istäkin hur­jem­mak­si? Mon­elle riit­täisi ton­ni käteen kuus­sa tai allekin viimeistään siinä kohdas­sa kun perus­päivära­ha häämöttää.

    Yrit­täjyys on usein ain­oa real­isti­nen vai­h­toe­hto. Pait­si että vero­pros­en­tik­si tulee hel­posti yli 30% pie­nil­läkin bis­nek­sil­lä (jos siis ynnää henkilöko­htaisen tai toi­min­i­men vero­tuk­sen ja alvin). Näin olen kuullut. 

    Kun tekee pimeästi tai muuten keplotellen, veroi­hin menee paljon vähem­män jos mitään. Aikaa kuluu tosin “vero­su­un­nit­telu­un” eli veronkier­toon. Jol­lain aloil­la se on vaikeaa mut­ta toisil­la hyvin help­poa. Aina on kiin­ni­jäämisen riski.

    Jos­sain kohdas­sa toimin­nas­ta pitää tehdä julk­ista ja lail­lista, jot­ta saisi edes jonkin­laisen eläk­keen. Sekin voi osoit­tau­tua jol­lain aloil­la hyvin hankalaksi.

    Jotenkin polku yrit­täjäk­si pitäisi saa­da sel­l­aisek­si, että har­maa raha ei olisi niin houkut­tel­e­vaa tai usein jopa vält­tämätön­tä, kun ei muuten pär­jää alkuun. 

    ALVit­to­muu­den ylära­jan nos­to ei tietenkään ole ain­oa keino mut­ta var­maan ihan toimiva.

  6. Alv laskute­taan ja tilitetään nor­maal­isti, mut­ta tilikau­den pää­tyt­tyä sitä voi hakea takaisin jos liike­vai­h­to on jäänyt alhaisek­si. Jos tietää että tulo jää mata­lak­si, antaa huo­jen­nus hin­noit­telu­un peli­v­araa, kun tietää että alvin osu­us palau­tuu lop­ul­ta itselle. Raja on kuitenkin sen ver­ran mata­la ettei kukaan var­maan tavoit­tele sen alle jäämistä (itsen­sä pilkkomi­nen mon­ek­si fir­mak­si on sit­ten eri jut­tu). Mut­ta jos vuosi menee aivan ketu­ille saa vähän hyvi­tys­tä jäl­keen­päin, siinä mielessä erään­lainen vakuutus.

  7. “Jalankulk­i­jan” laskel­mat ovat ylimalkaisia.

    Huo­jen­nuksi­na saatavia arvon­lisävero­ja ei las­ke­ta liike­vai­h­toon, vaan ne ovat yri­tyk­sen mui­ta verotet­tavia tuloja.

    Jos fir­man liike­vai­h­to on 20.000 euroa ja sen päälle fir­ma saisi pitää asi­akkail­ta per­imän­sä arvon­lisäverot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yri­tyk­selle tulisi 24.800 euroa. 

    Täl­löin yrit­täjä voisi nos­taa palkko­ja esimerkik­si 12 x 1.500 = 18.000 euroa. 

    Jos yrit­täjä saa aloit­ta­van yrit­täjän alen­nuk­sen, niin kyseisel­lä yrit­täjä­tu­lol­la YEL-vaku­u­tus­mak­sut vuodessa ovat noin 3.300 euroa. Täl­löin yri­tyk­seen jäisi vielä rahaa mui­hin kului­hin 3.500 euroa.

    Mut­ta tästä huoli­mat­ta olen sitä mieltä, että alara­jan korot­ta­mi­nen on suh­teel­lisen teho­ton vero­tu­ki ja että eri­tyis­es­ti hal­li­tuk­sen esi­tys on turhan­päiväistä pikkunäpertelyä.

  8. Löysin täl­laisen VATT:n paperin (link­ki alla), jos­sa arvioidaan, että opti­maa­li­nen ALV-alara­ja olisi Suomes­sa vähän alle 30 000 €. Perus­teena tälle ovat nimeno­maan hallinnol­liset kus­tan­nuk­set. Pienen liike­vai­h­don yri­tyk­sil­lä ne ylit­tävät kerä­tyn veron määrän. Mitäs mieltä Osmo on tästä?

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k278.pdf

  9. Pikku näperte­lyä, mil­lä Suo­mi ei nouse suosta.

    Alv:n alara­jan nos­to vaikka­pa 40 000euroon olisi sitä järkeä jota tässä tarvittaisiin.

    Käytän­nössä asi­akas ei mak­saisi alvia ennenkuin yrit­täjän liike­vai­h­to menee tuon sum­man yli, eli kam­paamossa olisi vain (esimerk­ki) kuit­ti 25e, ei sisäl­lä alvia.

    Ja kun alara­jaa menee yli niin alvia ale­taan mak­saa vas­taa siitä ensim­mäis­es­tä ylimenevästä eurosta.

    Ostois­ta­han yrit­täjä mak­saa kokoa­jan alvia kuitenkin.

    Moniko­han alka­isi yrit­täjäk­si kun alara­ja olisi huo­mat­tavasti suurem­pi kuin nyky­mallis­sa? eli niitä kuu­luisia dynaamisia vaikutuksia.

    Veromene­tyk­set olisi luokkaa 450 miljoon­aa euroa jos alvia ei mak­set­taisi mut­ta dynaamiset vero­tuo­tot olisi isot.

    Yri­tysveroa­han (yhteisövero) las­ket­ti­in juuri niiden dynaamis­ten vaiku­tusten vuok­si ja miten kävi: vero­tuo­tot lask­i­vat noin 800! miljoon­aa euroa ja dynaamisia vaiku­tuk­sia ei ollut juuri laskettavissa.

    Eli men­nään niinkuin ennenkin, rikkaat rikastuu(verot min­imi­in) ja köy­hille ei edes anneta mah­dol­lisu­ut­ta aloit­taa rikas­tu­mi­nen yrittämisellä.

    Ja jos joku halu­aa kikkail­la alara­jan kanssa niin kikkailkoon, ei se raha täältä häviä mihinkään.
    Yrit­täjä mak­saa kuitenkin nor­maalit tel­lit ja lel­lit sekä tulois­taan verot.

  10. Lisäys kom­ment­ti­i­ni vielä: eri­tyis­es­ti työvoimaval­taisille palvelu­aloille alv:n alara­jan reilu nos­to olisi tehokas keino nos­taa yrit­täjyyt­tä( par­tu­rit, siivous ja raken­nusala jne.)

  11. Tom­pe­lo: Miten saa­da töi­hin esimerkik­si viisikymp­piset miehet, joi­ta kukaan ei palkkaa ja joiden määrä saat­taa vielä kas­vaa nyky­istäkin hurjemmaksi? 

    Kovasti aina vaa­di­taan ammat­tili­it­to­ja löysäämään vaa­timuk­si­aan maan edun vuok­si. Nyt olisi jo viimeinkin aika myös työ­nan­ta­japuolen löytää itses­tään se rah­tunen isän­maal­lisu­ut­ta, jol­la saadaan kaikille halukkaille pysyvä palkkatyö. Vai onko aina kyse siitä, että vain toiselta osa­puolelta (palka­nsaa­jat) vaa­di­taan joustoja?

  12. Ossi Sare­so­ja:
    Löysin täl­laisen VATT:n paperin (link­ki alla), jos­sa arvioidaan, että opti­maa­li­nen ALV-alara­ja olisi Suomes­sa vähän alle 30 000 €.

    Nyt kyl­lä tuli lob­barin perustelu, kos­ka ei siinä noin sanota.

  13. Koko alv alara­ja voitaisi­in pois­taa, siitä hyö­tyvät vain sat­un­naista keikka­hom­maa tekevät, jot­ka sit­ten vääristävät hin­noit­telua niiden kohdal­la joille yrit­tämi­nen on päätoimi

  14. Tom­mi Uschanov: Jälkim­mäi­nen, ks. tarkem­min vero­hallinnon sivuil­ta.

    No, ei se nyt ihan noinkaan mene. Juuri pienessä yri­tyk­sessä juok­se­vat menot voivat olla usein pienet, kos­ka oper­ati­iviset puit­teetkin ovat pienet. Min­ul­la itsel­läni on tuon kokolu­okan yri­tys (ja elän sil­lä, kos­ka saan lisäk­si palkkat­u­loa). Mut­ta ain­oa tuol­ta listal­ta joka vähen­tää net­to­tu­loani on YEL. Muis­sa suhteis­sa yri­tys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mut­ta minäkin kyl­lä pidän puheena ole­vaa ehdo­tus­ta täysin älyt­tömänä, vaik­ka siitä olisi itsel­leni suo­raa rahal­lista hyötyä.)

    No tilan­nehan riip­puu mon­es­ta asi­as­ta, esimerkik­si toimi­alas­ta ja yri­tys­muo­dos­ta. Jos pieni osakey­htiö toimii eril­lisessä toim­i­ti­las­sa, jos­sa tarvi­taan erik­seen esim. neu­vot­te­lu­ti­lat, nousee jo toim­i­ti­lakus­tan­nus merkit­täväk­si. Plus siihen päälle muut kulut. Koke­mus on osoit­tanut, että kulut ovat tässä suu­ru­us­lu­okas­sa noin puo­let. Jos liike­vai­h­to on vielä tätä alem­pi, kulu­jen osu­us nousee hel­posti niin, että palkkaa ei jää käytän­nössä ollenkaan.

    Sep­po S: “Jos fir­man liike­vai­h­to on 20.000 euroa ja sen päälle fir­ma saisi pitää asi­akkail­ta per­imän­sä arvon­lisäverot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yri­tyk­selle tulisi 24.800 euroa. Täl­löin yrit­täjä voisi nos­taa palkko­ja esimerkik­si 12 x 1.500 = 18.000 euroa. ”

    Eihän se käytän­nössä näin mene. Alv-hyvi­tys las­ke­taan siitä sum­mas­ta, jos­ta on jo ker­ran vähen­net­ty ostoista saata­vat alv-vähen­nyk­set. Alara­jahuo­jen­nuk­sen saa (jos saa) siitä “netos­ta”, joka on tilitetty.

    Tässäkin esimerkissä kuvitel­laan, että yri­tyk­sel­lä ei ole mitään merkit­täviä kulu­ja. Sopii kokeil­la livenä, niin sit­ten­pähän näkee.

  15. Sylt­ty: Nyt kyl­lä tuli lob­barin perustelu, kos­ka ei siinä noin sanota.

    Kyl­lä siinä san­o­taan. Kat­so kuvio­ta 2 sivul­la 5.

  16. Sil­loin kun eduskun­ta tämän esi­tyk­sen hyväksyy, se samal­la antaa kansalaisilleen luvan kiertää veroja.
    Jokainen kansalainen voi perus­taa itselleen yri­tyk­sen, yhden tai use­ampia, ja tätä kaut­taa on mah­dol­lisu­us saa­da esimerkik­si yri­tys­toim­intansa tai har­ras­tuk­sen­sa kulut ja tulot alverot­tomana kun liike­vai­h­to pysyy rajo­jen alapuolella.
    Kuin­ka paljon on niitä yrit­täjiä, yhden yri­tyk­sen yrit­täjiä jot­ka eivät ole palkkatyössä, joille tämä esi­tys tuo helpo­tus­ta toimeen­tu­loon. han­kkimises­sa? toimeentuloon

  17. “Jalankulk­i­jalle” toteaisin, että monien pienyrit­täjien kan­nat­taa ajatel­la asia kas­savir­ta­pe­rusteis­es­ti juuri niin, kuin aiem­min esitin. Luon­nol­lis­es­ti niis­sä esit­tämis­säni muis­sa kuluis­sa on alvit mukana.
    Laskel­man avul­la saa hel­posti arvioitua, kuin­ka paljon pystyy nos­ta­maan itselleen palkkaa. Sehän se point­ti oli.

    Huo­jen­nuk­sen euromääröis­es­tä lasken­nas­ta en kir­joit­tanut mitään. Luon­nol­lis­es­ti sen lasken­nas­sa osto­jen alvit vähen­netään ensin myyn­nin alveista.

    Mon­en pienyrit­täjän kan­nat­taa mak­saa alvit vain ker­ran vuodessa tilikaut­ta seu­raa­van vuo­den alus­sa. Sil­loin huo­jen­nus tulee ote­tuk­si huomioon jo mak­sun yhtey­dessä. Sitä tapaa käyt­täen alvien mak­su ei rasita rahoi­tus­ta eikä mitään palau­tuk­sia tarvi­ta. Laskel­mat voi tehdä kätevästi verot­ta­jan verotilin laskurilla.

  18. Ossi Sare­so­ja: Kyl­lä siinä san­o­taan. Kat­so kuvio­ta 2 sivul­la 5.

    Edelleen lob­bari elää. Mitäs jos vaik­ka luk­isit ne peruste­lut siitä samas­ta läpyskästä. Et voi väit­tää että siinä san­o­taan noin ja uno­htaa auvois­es­ti kaik­ki ne rajoit­teet mitä siinä luetelti­in. Tai no voit, mut­ta sil­loin puhut käytän­nössä täyt­tä p**skaa.

  19. Sep­po S:
    “Jalankulk­i­jalle” toteaisin, että monien pienyrit­täjien kan­nat­taa ajatel­la asia kas­savir­ta­pe­rusteis­es­ti juuri niin, kuin aiem­min esitin. Luon­nol­lis­es­ti niis­sä esit­tämis­säni muis­sa kuluis­sa on alvit mukana.
    Laskel­man avul­la saa hel­posti arvioitua, kuin­ka paljon pystyy nos­ta­maan itselleen palkkaa. Sehän se point­ti oli.

    Huo­jen­nuk­sen euromääröis­es­tä lasken­nas­ta en kir­joit­tanut mitään. Luon­nol­lis­es­ti sen lasken­nas­sa osto­jen alvit vähen­netään ensin myyn­nin alveista.

    Mon­en pienyrit­täjän kan­nat­taa mak­saa alvit vain ker­ran vuodessa tilikaut­ta seu­raa­van vuo­den alus­sa. Sil­loin huo­jen­nus tulee ote­tuk­si huomioon jo mak­sun yhtey­dessä. Sitä tapaa käyt­täen alvien mak­su ei rasita rahoi­tus­ta eikä mitään palau­tuk­sia tarvi­ta. Laskel­mat voi tehdä kätevästi verot­ta­jan verotilin laskurilla.

    Koko point­ti­han oli se, onko tämän­su­u­ruisel­la liike­vai­h­dol­la jotain vaiku­tus­ta työl­listymiseen vai ei. Sehän on ollut koko tämän vaalipro­pa­gan­dan ydin, jos­sa kil­pail­laan, että kuka edis­tää parhait­en työl­listymistä näil­lä alvin esite­ty­il­lä uusil­la alarajoilla. 

    Ja mis­tä läh­tien on itse voin­ut päät­tää, mil­loin alvit tilitetään? Tähän asti on ollut tiukat sään­nöt siitä, minkä kuun minäkin päivänä alvit pitää ilmoit­taa ja tilittää. 

    Pitää olla tosi olema­ton liike­vai­h­to, jos alvin voi tilit­tää ker­ran vuodessa. Muuten­han ne tilitetään joko ker­ran kuus­sa tai neljän­nesvu­osit­tain liike­vai­h­dos­ta riip­puen. Niin että alve­ja ei “saa pitää itsel­lään” ja mak­saa itselleen palkkana, kuten tääl­lä esitet­ti­in, vaan ensin ne tilitetään ja sit­ten ano­taan tilikau­den päät­tyessä osa takaisin, jos ehdot täyttyvät.

  20. Työvoimaval­taisil­la palvelu­aloil­la kokeilti­in alv:n alen­tamista — pieleen meni. Ruoan alv:n alen­t­a­mi­nen oli suuri ja kallis tulon­si­ir­to kauppaketjuille.

    Vero­tuk­sen hallinnoin yksinker­tais­t­a­mi­nen palvelee jopa enem­män kaikkia, kun aikaa säästyy nypelötämiseltä ihan omaan tekemiseen.

  21. Kuten pakko­ruot­si puheen­vuorosi, jota et saanut pidet­tyä julkises­ti työ­paikallasi “pakol­lisen” menon vuok­si, niin teit “K. Rajamäet” tässäkin tapauksessa.

    Nääs kun vapaus koit­taa, kun pitkä ura (kun­nioitet­ta­va sel­l­ainen) on viimeisiä päiviä vaille valmis.

    Mitenköhän Suomes­sa asi­at olisikaan jos tätä kuu­luisaa puoluekuria ei olisi eduskunnassa?
    Parem­min vai pahemmin…

  22. Mikä tosi­aan estää par­turia start­taa­mas­ta viit­tä OY:tä ja leikka­mas­ta maanan­taisin maanan­taileikkaus oy:n nimis­sä ja tiis­taisin sit­ten tiis­taipar­tu­rit oy:n nimis­sä jne?

  23. JTS:
    Työvoimaval­taisil­la palvelu­aloil­la kokeilti­in alv:n alen­tamista – pieleen meni.

    Jos viit­taat täl­lä rav­in­to­laru­uan alen­net­tuun alv-kan­taan niin käsit­tääk­seni sil­lä ei edes tavoitel­tu halvem­pia hin­to­ja vaan enem­män toim­i­joi­ta. Ja sitä kaut­ta lisää kil­pailua ja työ­paikko­ja, tämä tavoite vaikut­taisi toteutuneen.

  24. Sylt­ty: Edelleen lob­bari elää. Mitäs jos vaik­ka luk­isit ne peruste­lut siitä samas­ta läpyskästä. Et voi väit­tää että siinä san­o­taan noin ja uno­htaa auvois­es­ti kaik­ki ne rajoit­teet mitä siinä luetelti­in. Tai no voit, mut­ta sil­loin puhut käytän­nössä täyt­tä p**skaa.

    Tarkoi­tatko näitä kah­ta asiaa?

    Sivul­ta 6: “Ensik­sikin se olet­taa, että liike­vai­h­tora­jan ala­puolel­la ei mak­se­ta lainkaan arvon­lisäveroa. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, sil­lä myös alv:n ulkop­uolel­la ole­vat yri­tyk­set joutu­vat mak­samaan veroa, kos­ka niiden ostami­in väl­i­tuotepanok­si­in sisäl­tyvä alv ei ole vähennettävissä.”

    Tämän huomioon otta­mi­nen vain nos­taisi opti­maal­ista rajaa.

    Sivul­ta 7: “Toinen, ja vakavampi ongel­ma on se, että lasken­tasään­tö ei ota huomioon vääristymää, joka syn­tyy siitä, että liike­vai­h­tora­jan ylit­tyessä yri­tys joutuu heti alv:n piiri­in koko myyn­nistään, mut­ta juuri ja juuri rajan alit­ta­va yri­tys vält­tyy verolta.”

    Luuletko, että tämä vaikut­taisi radikaal­isti opti­maaliseen alara­jaan. Itse ainakin veikkaisin, että opti­maa­li­nen raja olisi silti selvästi suurem­pi kuin 10 000 €.

  25. Ode, ker­rop­pa arviosi siitä, kuin­ka mon­ta vuosikym­men­tä tietotekni­ikkaa pitää käyt­tää, että vero­tuk­ses­ta saadaan “kyn­nyk­set” pois?
    ALV-vähen­nys voisi olla lin­eaari­nen esim. välil­lä 0–10M, eikä kellekään tulis mitään tarvet­ta kikkailla.

    Kun köy­hänä per­heel­listyneenä piti laskea mil­laseen asum­isjär­jeste­lyyn on varaa, kyselin Kelas­ta eri­lais­ten tukien laskukaavo­ja, jot­ta voisi vali­ta edes läh­es opti­maaliset valin­nat (“Kela-suun­nit­telua”). Oli­vat salaisia, eivätkä suos­tuneet niitä ker­tomaan. Syy jäi hämäräk­si; oliko tarkoi­tus juuri estää täl­laista Kela-opti­moin­tia vai ken­ties se, että jos kaa­vat oli­si­vat julk­isia, pitäisi asi­akas­palveli­joiden pystyä ne kansak­oulupul­li­aisille tulkkaa­maan ja kun henkilökun­ta on tota humanoidi­väkeä, niin…

  26. Ossi Sare­so­ja:
    Sivul­ta 7: “Toinen, ja vakavampi ongel­ma on se, että lasken­tasään­tö ei ota huomioon vääristymää, joka syn­tyy siitä, että liike­vai­h­tora­jan ylit­tyessä yri­tys joutuu heti alv:n piiri­in koko myyn­nistään, mut­ta juuri ja juuri rajan alit­ta­va yri­tys vält­tyy verolta.”

    Tuo­han ei pidä paikkaansa, kos­ka välil­lä 8500–22500 on lin­eaari­nen huojennus.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Arvonlisaverotus/Arvonlisaveron_alarajahuojennus(11826)

  27. Kos­ka asiantun­ti­jat oli­vat taaskin oike­as­sa, miten olisi sem­moinen temp­pu että antaisimme lop­pu­jenkin 199:n välikä­den men­nä meno­jaan ja antaisimme asiantun­ti­joiden päät­tää Suomen politiikasta?

    Ai mut­ta, eihän se olisi demokratiaa.

  28. Sepi:
    Mikä tosi­aan estää par­turia start­taa­mas­ta viit­tä OY:tä ja leikka­mas­ta maanan­taisin maanan­taileikkaus oy:n nimis­sä ja tiis­taisin sit­ten tiis­taipar­tu­rit oy:n nimis­sä jne?

    Ter­ve jär­ki estää. Vain sel­l­ainen, joka ei ole yrit­tänyt pyörit­tää edes yhtä osakey­htiötä, voi ehdot­taa täl­laista. Viisi osakey­htiötä = viisi osakepääo­maa, viisi kir­jan­pitoa, viidet verotil­i­tyk­set, viidet ennakkoverot, viisi tilin­päätöstä, viidet veroil­moituk­set, viidet verotili-ilmoituk­set jne. Jos joku viit­sii ryhtyä täl­laiseen kikkailu­un näin mität­tömän hyö­dyn vuok­si, niin lyc­ka till vaan (sekä suomek­si että pakkoruotsiksi).

  29. Kun eri­laisia huo­jen­nus­ra­jo­ja laa­di­taan, aiheutetaan niil­lä aina jonkin­laisia markki­nahäir­iöitä. Pelkästään päät­täjien esi­in­tuo­mat muu­tose­hdo­tuk­set aiheut­ta­vat tuskaa aloil­la, joil­la pitäisi tietää edes parin vuo­den päähän voimas­sa ole­va verotuskäytäntö.

    Nerokkaim­mat talous­tai­tu­rit osaa­vat käyt­tää niitä hyväk­seen luo­val­la verosuunnittelulla.
    Jotenkin väärältä tun­tuu, että luo­va vero­su­un­nit­telu on kan­nat­tavin­ta bisnestä.

  30. Otta­mat­ta kan­taa sen enem­pää vihrei­den saavu­tuk­si­in tai muiden puoluei­den saavu­tuk­si­in, niin on tämä viimeiset 2 viikkoa ollut suo­ras­taan farssia, kun hal­li­tus­puoleet vaalien pelos­sa lykkääväät tule­via leikkauk­sia seu­raavalle hal­li­tuk­selle. (opin­to­ki- ja keski­as­teen koulu­tus leikkauk­set ja paljon muu­ta, mitä tekemät­tä jäi)

    Kyyti on kylmää kaikille seu­raaval­la hallituskaudella.

Vastaa käyttäjälle toke Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.