Eduskuntatyö, Säästökohteita, Talouspolitiikka, _

Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

Jätin tänään elämäni viimeisen vastalauseen valiokunnan mietintöön. Asia koski arvonlisäveron alarajan nostoa  8500 eurosta 10 000 euroon ja huojennusalueen ylärajan nostoa 22 500 eurosta 30 000 euroon. Vastalauseeni kuului lyhyesti

Valiokunnan mietinnössä ilmenevistä syistä johtuen katson, että hallituksen esitys tulee hylätä.

Myönnän, että tässä oli mukana vähän ilkikurisuutta.  Tällaista tilaisuutta ei voinut jättää käyttämättä.

 

Arvonlisäveron poistaminen pienimmiltä yrityksiltä on kaikkien puolueiden, myös vihreiden ohjelmassa. Olenpa sitä minäkin esittänyt ihan oma-aloitteisesti. Verojaoston asiantuntijat käänsivät kuitenkin pään. Esitys on hyödytön niiden tavoitteiden kannalta, joita sillä ajetaan, haaskaa rahaa ja on  hallinnollisesti hyvin raskas. Raskautta aiheuttaa juuri tuo huojennusalue, jossa verovuoden jälkeen jo maksettuja arvonlisäveroja palautetaan osittain hyvin monimutkaisten sääntöjen puitteissa takaisin. Näitä aika pienten rahasummien käsittelyä tekee ja neuvoo 30 verohallinnon virkamiestä. Harmaata taloutta torjuu 24 virkamiestä. Verohallinto esitti kompromissina alarajan nostamista 20 000 euroon ja huojennusalueesta luopumista kokonaan, mutta se taas tuotaisi hassun kannustinongelman siihen rajalle. Liikevaihtorajan ylittyminen eurolle voisi teoriassa (mutta vain teoriassa) maksaa 4800 euroa.

 

Kaikkien puolueiden ohjelmassa esitetään alaraja nostamista huomattavasti niin, että joku voi oikeasti ansaita elantonsa yrityksestä, joka on arvonlisäveroton. Tämä maksaisi paljon, mutta ei toisi juuri lainkaan työpaikkoja. On paljon tehokkaampia verotukia työllisyyden nostamiseksi. Käytännössä tämä johtaisi vain olevien yritysten pilkkomiseen. Kymmenen hengen kampaamosta saa arvonlisäverottoman pakkoyrittäjyydellä tekemällä jokaisesta kampaajasta oma yrityksensä. Ja voihan samalla henkilöllä olla näitä Minä Oy:tä kaksikin kappaletta.

 

Verojaosto päätyi yksimielisesti hylkäämään esityksen – tai ei oikeastaan hylkäämään, koska se olisi hallitukselle niin noloa – vaan päästämään sen raukeamaan. Tämä taas ei kelvannut ryhmänjohtajille, jotka käskivät viedä esityksen eteenpäin.

 

Verojaosto kirjoitti mietinnön, jossa perustellaan esityksen hylkäämistä, mutta pani sen ensimmäiseksi virkkeeksi, että hallituksen esitys on hyväksyttävissä.

 

Koska minulla on vähän aamuja, päätin pitää pääni ja kunnioittaa sitä tietoa, jonka olimme asiantuntijoilta saaneet. Vastalauseen tekeminen oli helppoa, koska hylkääminen oli seikkaperäisesti perusteltu mietinnössä. Sai verojaoston jäseniltä runsaasti kannustusta vastalauseen tekemiseen juuri tuossa muodossa.

Tämä on osa yleisempää poliittista ongelmaa, jota olen valaissut kirjassa Jäähyväiset eduskunnalle. Asioista päätetään sen perusteella, mikä näyttää hyvältä, vaikka tiedettäisiin, ettei se oikeasti ole hyvä.

Tässä meni taas 41 miljoonaa euroa Kankkulan kaivoon. Se on hyvä muistaa hallitusneuvotteluissa, joissa pitää sopia vähintään parin miljardin menoleikkauksista. Viimeisiä ja vaikeimpia leikkauksia saadaan kiittää tästä vaalitäkystä, koska ne helpot leikkaukset tehdään joka tapauksessa.

 

32 thoughts on “Viimeinen vastalauseeni: mietinnöstä ilmenevistä syistä esitys tulee hylätä.

  1. Mahtavaa tämä politiikka, kun omassa paperissa lukee jo päätöksen olevan paska, niin eikös pönttöeinarikusitolpat mene paskaa puoltamaan. Mitenköhän laskevat nyt sitten sitä työn verotusta, kun näitä reikiä ammutaan kaikki muut verot täyteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. Puolueet ovat nyt jonkun aikaa kilvoitelleet sillä, kuka panee tämä alv-alarajan paremmaksi. Nostetaanko kymppitonniin, vai tuplataanko komeasti ja pannaan rajaksi peräti 20 000 euroa?

    Näitä ehdotuksia tekevät kyllä jotkut, joilta puuttuu joko arvostelukyky tai taskulaskin tai molemmat. Miten joku voi tosissaan kuvitella, että tällaisella liikevaihdolla olisi jotain vaikutusta työllistämiseen?

    Jos firman liikevaihto on 20 000 euroa, siitä menee käytännössä noin puolet eli 50 % juokseviin menoihin: vuokrat, vakuutukset, YEL, sähkö, vesi, konttoritarvikkeet, kirjanpito, matkakulut jne. Lista on pitkä.

    “Yrittäjätuloa” jää siis noin kymppitonni, joka tekeekin hulppeat 833 euroa kuussa. Siis palkkana yrittäjälle. Ja tällä liikevaihdolla pitäisi sitten olla jotain vaikutusta työllistämiseen, kun se ei riitä edes yrittäjän itsensä elättämiseen.

    Miksi pitää kikkailla tällaisella näpertelyllä? Joku voisi kaikesta käydystä melskeestä päätellä, että tekeillä oli joku todellinen kädenojennus pienyrittäjälle. Kyllä ovat eväät vähissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Meneekö tuo ALVittomuus niin ettei asiakkaaltakaan kerätä ALVia vai niin ettei kerättyä ALVia vain makseta valtiolle? Molemmissa tosiaan iso kannuste pienehkön firman pilkkomiselle niin että jää uusien rajojen alle. Pidän tätä täysin järjettömänä, mutta täytyy tietenkin harkita tuota itsekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Pekka Klärck: Meneekö tuo ALVittomuus niin ettei asiakkaaltakaan kerätä ALVia vai niin ettei kerättyä ALVia vain makseta valtiolle?

    Jälkimmäinen, ks. tarkemmin verohallinnon sivuilta.

    Jalankulkija: Jos firman liikevaihto on 20 000 euroa, siitä menee käytännössä noin puolet eli 50 % juokseviin menoihin: vuokrat, vakuutukset, YEL, sähkö, vesi, konttoritarvikkeet, kirjanpito, matkakulut jne. Lista on pitkä.

    No, ei se nyt ihan noinkaan mene. Juuri pienessä yrityksessä juoksevat menot voivat olla usein pienet, koska operatiiviset puitteetkin ovat pienet. Minulla itselläni on tuon kokoluokan yritys (ja elän sillä, koska saan lisäksi palkkatuloa). Mutta ainoa tuolta listalta joka vähentää nettotuloani on YEL. Muissa suhteissa yritys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mutta minäkin kyllä pidän puheena olevaa ehdotusta täysin älyttömänä, vaikka siitä olisi itselleni suoraa rahallista hyötyä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Miten saada töihin esimerkiksi viisikymppiset miehet, joita kukaan ei palkkaa ja joiden määrä saattaa vielä kasvaa nykyistäkin hurjemmaksi? Monelle riittäisi tonni käteen kuussa tai allekin viimeistään siinä kohdassa kun peruspäiväraha häämöttää.

    Yrittäjyys on usein ainoa realistinen vaihtoehto. Paitsi että veroprosentiksi tulee helposti yli 30% pienilläkin bisneksillä (jos siis ynnää henkilökohtaisen tai toiminimen verotuksen ja alvin). Näin olen kuullut.

    Kun tekee pimeästi tai muuten keplotellen, veroihin menee paljon vähemmän jos mitään. Aikaa kuluu tosin “verosuunnitteluun” eli veronkiertoon. Jollain aloilla se on vaikeaa mutta toisilla hyvin helppoa. Aina on kiinnijäämisen riski.

    Jossain kohdassa toiminnasta pitää tehdä julkista ja laillista, jotta saisi edes jonkinlaisen eläkkeen. Sekin voi osoittautua jollain aloilla hyvin hankalaksi.

    Jotenkin polku yrittäjäksi pitäisi saada sellaiseksi, että harmaa raha ei olisi niin houkuttelevaa tai usein jopa välttämätöntä, kun ei muuten pärjää alkuun.

    ALVittomuuden ylärajan nosto ei tietenkään ole ainoa keino mutta varmaan ihan toimiva.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Alv laskutetaan ja tilitetään normaalisti, mutta tilikauden päätyttyä sitä voi hakea takaisin jos liikevaihto on jäänyt alhaiseksi. Jos tietää että tulo jää matalaksi, antaa huojennus hinnoitteluun pelivaraa, kun tietää että alvin osuus palautuu lopulta itselle. Raja on kuitenkin sen verran matala ettei kukaan varmaan tavoittele sen alle jäämistä (itsensä pilkkominen moneksi firmaksi on sitten eri juttu). Mutta jos vuosi menee aivan ketuille saa vähän hyvitystä jälkeenpäin, siinä mielessä eräänlainen vakuutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. “Jalankulkijan” laskelmat ovat ylimalkaisia.

    Huojennuksina saatavia arvonlisäveroja ei lasketa liikevaihtoon, vaan ne ovat yrityksen muita verotettavia tuloja.

    Jos firman liikevaihto on 20.000 euroa ja sen päälle firma saisi pitää asiakkailta perimänsä arvonlisäverot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yritykselle tulisi 24.800 euroa.

    Tällöin yrittäjä voisi nostaa palkkoja esimerkiksi 12 x 1.500 = 18.000 euroa.

    Jos yrittäjä saa aloittavan yrittäjän alennuksen, niin kyseisellä yrittäjätulolla YEL-vakuutusmaksut vuodessa ovat noin 3.300 euroa. Tällöin yritykseen jäisi vielä rahaa muihin kuluihin 3.500 euroa.

    Mutta tästä huolimatta olen sitä mieltä, että alarajan korottaminen on suhteellisen tehoton verotuki ja että erityisesti hallituksen esitys on turhanpäiväistä pikkunäpertelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Pikku näpertelyä, millä Suomi ei nouse suosta.

    Alv:n alarajan nosto vaikkapa 40 000euroon olisi sitä järkeä jota tässä tarvittaisiin.

    Käytännössä asiakas ei maksaisi alvia ennenkuin yrittäjän liikevaihto menee tuon summan yli, eli kampaamossa olisi vain (esimerkki) kuitti 25e, ei sisällä alvia.

    Ja kun alarajaa menee yli niin alvia aletaan maksaa vastaa siitä ensimmäisestä ylimenevästä eurosta.

    Ostoistahan yrittäjä maksaa kokoajan alvia kuitenkin.

    Monikohan alkaisi yrittäjäksi kun alaraja olisi huomattavasti suurempi kuin nykymallissa? eli niitä kuuluisia dynaamisia vaikutuksia.

    Veromenetykset olisi luokkaa 450 miljoonaa euroa jos alvia ei maksettaisi mutta dynaamiset verotuotot olisi isot.

    Yritysveroahan (yhteisövero) laskettiin juuri niiden dynaamisten vaikutusten vuoksi ja miten kävi: verotuotot laskivat noin 800! miljoonaa euroa ja dynaamisia vaikutuksia ei ollut juuri laskettavissa.

    Eli mennään niinkuin ennenkin, rikkaat rikastuu(verot minimiin) ja köyhille ei edes anneta mahdollisuutta aloittaa rikastuminen yrittämisellä.

    Ja jos joku haluaa kikkailla alarajan kanssa niin kikkailkoon, ei se raha täältä häviä mihinkään.
    Yrittäjä maksaa kuitenkin normaalit tellit ja lellit sekä tuloistaan verot.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Tompelo: Miten saada töihin esimerkiksi viisikymppiset miehet, joita kukaan ei palkkaa ja joiden määrä saattaa vielä kasvaa nykyistäkin hurjemmaksi?

    Kovasti aina vaaditaan ammattiliittoja löysäämään vaatimuksiaan maan edun vuoksi. Nyt olisi jo viimeinkin aika myös työnantajapuolen löytää itsestään se rahtunen isänmaallisuutta, jolla saadaan kaikille halukkaille pysyvä palkkatyö. Vai onko aina kyse siitä, että vain toiselta osapuolelta (palkansaajat) vaaditaan joustoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Tommi Uschanov: Jälkimmäinen, ks. tarkemmin verohallinnon sivuilta.

    No, ei se nyt ihan noinkaan mene. Juuri pienessä yrityksessä juoksevat menot voivat olla usein pienet, koska operatiiviset puitteetkin ovat pienet. Minulla itselläni on tuon kokoluokan yritys (ja elän sillä, koska saan lisäksi palkkatuloa). Mutta ainoa tuolta listalta joka vähentää nettotuloani on YEL. Muissa suhteissa yritys on yhtä kuin minä itse ja asuntoni.

    (Mutta minäkin kyllä pidän puheena olevaa ehdotusta täysin älyttömänä, vaikka siitä olisi itselleni suoraa rahallista hyötyä.)

    No tilannehan riippuu monesta asiasta, esimerkiksi toimialasta ja yritysmuodosta. Jos pieni osakeyhtiö toimii erillisessä toimitilassa, jossa tarvitaan erikseen esim. neuvottelutilat, nousee jo toimitilakustannus merkittäväksi. Plus siihen päälle muut kulut. Kokemus on osoittanut, että kulut ovat tässä suuruusluokassa noin puolet. Jos liikevaihto on vielä tätä alempi, kulujen osuus nousee helposti niin, että palkkaa ei jää käytännössä ollenkaan.

    Seppo S: “Jos firman liikevaihto on 20.000 euroa ja sen päälle firma saisi pitää asiakkailta perimänsä arvonlisäverot (24 %) eli 4.800 euroa, niin rahaa yritykselle tulisi 24.800 euroa. Tällöin yrittäjä voisi nostaa palkkoja esimerkiksi 12 x 1.500 = 18.000 euroa. ”

    Eihän se käytännössä näin mene. Alv-hyvitys lasketaan siitä summasta, josta on jo kerran vähennetty ostoista saatavat alv-vähennykset. Alarajahuojennuksen saa (jos saa) siitä “netosta”, joka on tilitetty.

    Tässäkin esimerkissä kuvitellaan, että yrityksellä ei ole mitään merkittäviä kuluja. Sopii kokeilla livenä, niin sittenpähän näkee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Silloin kun eduskunta tämän esityksen hyväksyy, se samalla antaa kansalaisilleen luvan kiertää veroja.
    Jokainen kansalainen voi perustaa itselleen yrityksen, yhden tai useampia, ja tätä kauttaa on mahdollisuus saada esimerkiksi yritystoimintansa tai harrastuksensa kulut ja tulot alverottomana kun liikevaihto pysyy rajojen alapuolella.
    Kuinka paljon on niitä yrittäjiä, yhden yrityksen yrittäjiä jotka eivät ole palkkatyössä, joille tämä esitys tuo helpotusta toimeentuloon. hankkimisessa? toimeentuloon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. “Jalankulkijalle” toteaisin, että monien pienyrittäjien kannattaa ajatella asia kassavirtaperusteisesti juuri niin, kuin aiemmin esitin. Luonnollisesti niissä esittämissäni muissa kuluissa on alvit mukana.
    Laskelman avulla saa helposti arvioitua, kuinka paljon pystyy nostamaan itselleen palkkaa. Sehän se pointti oli.

    Huojennuksen euromääröisestä laskennasta en kirjoittanut mitään. Luonnollisesti sen laskennassa ostojen alvit vähennetään ensin myynnin alveista.

    Monen pienyrittäjän kannattaa maksaa alvit vain kerran vuodessa tilikautta seuraavan vuoden alussa. Silloin huojennus tulee otetuksi huomioon jo maksun yhteydessä. Sitä tapaa käyttäen alvien maksu ei rasita rahoitusta eikä mitään palautuksia tarvita. Laskelmat voi tehdä kätevästi verottajan verotilin laskurilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Ossi Saresoja: Kyllä siinä sanotaan. Katso kuviota 2 sivulla 5.

    Edelleen lobbari elää. Mitäs jos vaikka lukisit ne perustelut siitä samasta läpyskästä. Et voi väittää että siinä sanotaan noin ja unohtaa auvoisesti kaikki ne rajoitteet mitä siinä lueteltiin. Tai no voit, mutta silloin puhut käytännössä täyttä p**skaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  14. Seppo S:
    “Jalankulkijalle” toteaisin, että monien pienyrittäjien kannattaa ajatella asia kassavirtaperusteisesti juuri niin, kuin aiemmin esitin. Luonnollisesti niissä esittämissäni muissa kuluissa on alvit mukana.
    Laskelman avulla saa helposti arvioitua, kuinka paljon pystyy nostamaan itselleen palkkaa. Sehän se pointti oli.

    Huojennuksen euromääröisestä laskennasta en kirjoittanut mitään. Luonnollisesti sen laskennassa ostojen alvit vähennetään ensin myynnin alveista.

    Monen pienyrittäjän kannattaa maksaa alvit vain kerran vuodessa tilikautta seuraavan vuoden alussa. Silloin huojennus tulee otetuksi huomioon jo maksun yhteydessä. Sitä tapaa käyttäen alvien maksu ei rasita rahoitusta eikä mitään palautuksia tarvita. Laskelmat voi tehdä kätevästi verottajan verotilin laskurilla.

    Koko pointtihan oli se, onko tämänsuuruisella liikevaihdolla jotain vaikutusta työllistymiseen vai ei. Sehän on ollut koko tämän vaalipropagandan ydin, jossa kilpaillaan, että kuka edistää parhaiten työllistymistä näillä alvin esitetyillä uusilla alarajoilla.

    Ja mistä lähtien on itse voinut päättää, milloin alvit tilitetään? Tähän asti on ollut tiukat säännöt siitä, minkä kuun minäkin päivänä alvit pitää ilmoittaa ja tilittää.

    Pitää olla tosi olematon liikevaihto, jos alvin voi tilittää kerran vuodessa. Muutenhan ne tilitetään joko kerran kuussa tai neljännesvuosittain liikevaihdosta riippuen. Niin että alveja ei “saa pitää itsellään” ja maksaa itselleen palkkana, kuten täällä esitettiin, vaan ensin ne tilitetään ja sitten anotaan tilikauden päättyessä osa takaisin, jos ehdot täyttyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Työvoimavaltaisilla palvelualoilla kokeiltiin alv:n alentamista – pieleen meni. Ruoan alv:n alentaminen oli suuri ja kallis tulonsiirto kauppaketjuille.

    Verotuksen hallinnoin yksinkertaistaminen palvelee jopa enemmän kaikkia, kun aikaa säästyy nypelötämiseltä ihan omaan tekemiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. Kuten pakkoruotsi puheenvuorosi, jota et saanut pidettyä julkisesti työpaikallasi “pakollisen” menon vuoksi, niin teit “K. Rajamäet” tässäkin tapauksessa.

    Nääs kun vapaus koittaa, kun pitkä ura (kunnioitettava sellainen) on viimeisiä päiviä vaille valmis.

    Mitenköhän Suomessa asiat olisikaan jos tätä kuuluisaa puoluekuria ei olisi eduskunnassa?
    Paremmin vai pahemmin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  17. JTS:
    Työvoimavaltaisilla palvelualoilla kokeiltiin alv:n alentamista – pieleen meni.

    Jos viittaat tällä ravintolaruuan alennettuun alv-kantaan niin käsittääkseni sillä ei edes tavoiteltu halvempia hintoja vaan enemmän toimijoita. Ja sitä kautta lisää kilpailua ja työpaikkoja, tämä tavoite vaikuttaisi toteutuneen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. Syltty: Edelleen lobbari elää. Mitäs jos vaikka lukisit ne perustelut siitä samasta läpyskästä. Et voi väittää että siinä sanotaan noin ja unohtaa auvoisesti kaikki ne rajoitteet mitä siinä lueteltiin. Tai no voit, mutta silloin puhut käytännössä täyttä p**skaa.

    Tarkoitatko näitä kahta asiaa?

    Sivulta 6: “Ensiksikin se olettaa, että liikevaihtorajan alapuolella ei makseta lainkaan arvonlisäveroa. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, sillä myös alv:n ulkopuolella olevat yritykset joutuvat maksamaan veroa, koska niiden ostamiin välituotepanoksiin sisältyvä alv ei ole vähennettävissä.”

    Tämän huomioon ottaminen vain nostaisi optimaalista rajaa.

    Sivulta 7: “Toinen, ja vakavampi ongelma on se, että laskentasääntö ei ota huomioon vääristymää, joka syntyy siitä, että liikevaihtorajan ylittyessä yritys joutuu heti alv:n piiriin koko myynnistään, mutta juuri ja juuri rajan alittava yritys välttyy verolta.”

    Luuletko, että tämä vaikuttaisi radikaalisti optimaaliseen alarajaan. Itse ainakin veikkaisin, että optimaalinen raja olisi silti selvästi suurempi kuin 10 000 €.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Ode, kerroppa arviosi siitä, kuinka monta vuosikymmentä tietotekniikkaa pitää käyttää, että verotuksesta saadaan “kynnykset” pois?
    ALV-vähennys voisi olla lineaarinen esim. välillä 0-10M, eikä kellekään tulis mitään tarvetta kikkailla.

    Kun köyhänä perheellistyneenä piti laskea millaseen asumisjärjestelyyn on varaa, kyselin Kelasta erilaisten tukien laskukaavoja, jotta voisi valita edes lähes optimaaliset valinnat (“Kela-suunnittelua”). Olivat salaisia, eivätkä suostuneet niitä kertomaan. Syy jäi hämäräksi; oliko tarkoitus juuri estää tällaista Kela-optimointia vai kenties se, että jos kaavat olisivat julkisia, pitäisi asiakaspalvelijoiden pystyä ne kansakoulupulliaisille tulkkaamaan ja kun henkilökunta on tota humanoidiväkeä, niin…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  20. Ossi Saresoja:
    Sivulta 7: “Toinen, ja vakavampi ongelma on se, että laskentasääntö ei ota huomioon vääristymää, joka syntyy siitä, että liikevaihtorajan ylittyessä yritys joutuu heti alv:n piiriin koko myynnistään, mutta juuri ja juuri rajan alittava yritys välttyy verolta.”

    Tuohan ei pidä paikkaansa, koska välillä 8500-22500 on lineaarinen huojennus.
    http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Maatalousyrittaja_ja_metsanomistaja/Arvonlisaverotus/Arvonlisaveron_alarajahuojennus(11826)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Sepi:
    Mikä tosiaan estää parturia starttaamasta viittä OY:tä ja leikkamasta maanantaisin maanantaileikkaus oy:n nimissä ja tiistaisin sitten tiistaiparturit oy:n nimissä jne?

    Terve järki estää. Vain sellainen, joka ei ole yrittänyt pyörittää edes yhtä osakeyhtiötä, voi ehdottaa tällaista. Viisi osakeyhtiötä = viisi osakepääomaa, viisi kirjanpitoa, viidet verotilitykset, viidet ennakkoverot, viisi tilinpäätöstä, viidet veroilmoitukset, viidet verotili-ilmoitukset jne. Jos joku viitsii ryhtyä tällaiseen kikkailuun näin mitättömän hyödyn vuoksi, niin lycka till vaan (sekä suomeksi että pakkoruotsiksi).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  22. Kun erilaisia huojennusrajoja laaditaan, aiheutetaan niillä aina jonkinlaisia markkinahäiriöitä. Pelkästään päättäjien esiintuomat muutosehdotukset aiheuttavat tuskaa aloilla, joilla pitäisi tietää edes parin vuoden päähän voimassa oleva verotuskäytäntö.

    Nerokkaimmat taloustaiturit osaavat käyttää niitä hyväkseen luovalla verosuunnittelulla.
    Jotenkin väärältä tuntuu, että luova verosuunnittelu on kannattavinta bisnestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  23. Ottamatta kantaa sen enempää vihreiden saavutuksiin tai muiden puolueiden saavutuksiin, niin on tämä viimeiset 2 viikkoa ollut suorastaan farssia, kun hallituspuoleet vaalien pelossa lykkääväät tulevia leikkauksia seuraavalle hallitukselle. (opintoki- ja keskiasteen koulutus leikkaukset ja paljon muuta, mitä tekemättä jäi)

    Kyyti on kylmää kaikille seuraavalla hallituskaudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.