Juhana loikkasi kokoomukseen!

Juhana Vartiainen loikkasi sitten kokoomukseen. Tunnen Juhanan pitkältä ajalta ja tiedän, että pitkään jatkunut eroprosessi on ollut hänelle vaikea. Juhana on arvomaailmaltaan vankka demari – tai siis hyvinvointiyhteiskunnan arvojen puolustaja. Hän on myös pätevä talousasiantuntija, jonka on ollut vaikea katsoa puolueensa muuttumista talouspolitiikan ykkösosaajasta helppohintaisen populismin kannattajaksi.

Juhanan kääntymiseen on vaikuttanut työ Ruotsin porvarihallituksen talouspoliittisissa taustajoukoissa. Anders Borgin talouspolitiikka on ollut parasta sosialidemokraattista talouspolitiikkaa. Sen ansiosta Ruotsin hyvinvointiyhteiskunta on paljon sosialidemokraattisemmassa kunnossa kuin Suomen. Juhanan on ollut vaikea tukea puoluettaan, joka päättämättömyydellään ja persupeloissaan syö pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksesta.

Tunnistan Juhanan tilan omasta kehityksestäni. Olin pitkään henkisesti jonkinlainen ulkokehän demari. Vihreissä itseasiassa nähtiin asia aikanaan niin, että sosialidemokraatit päättävät Suomen suunnasta, joten jos haluaa vaikuttaa maamme kehitykseen, pitää vaikuttaa demarien linjaan. Ulkopuolelta vaikuttaminen katsottiin paljon tehokkaammaksi.

Pitkään pidin demareita oikeastaan henkisenä kotinani ja oma politiikkani oli liittolaisuutta demarien kanssa. Paavo Lipponen joskus jopa ehdotti minulle puolueeseen liittymistä. En harkinnut hetkeäkään, koska olin merkittävässä asemassa omassa puolueessani ja jotain solidaarisuutta sitä on oltava, mutta jos elämä olisi tietokonepeli, jossa voi palata käännekohtiin, pelkästään uteliaisuuttani pelaisin tuonkin vaihtoehdon läpi ja katsoisin, mitä olisi tapahtunut, jos olisin kutsun hyväksynyt.

Niin kauan kuin Juhana oli demari, en pitänyt häntä poliittisena kilpailijana. Kokoomuksen suhteen asia on vähän toisin.

Enää pitkään aikaan en ole nähnyt demareita henkisenä kotinani paljolti samasta syystä kuin Juhana. Puolue on pudonnut edistyksen kärjestä menneisyyteen halajavaksi jarruttajaksi, joka ei osaa oikein suhtautua maailman muuttumiseen. Nimenomaan puolueen talouspolitiikka on surkeaa. On kauhea katsoa, kuinka Suomen hyvinvointiyhteiskunta tuhoutuu paljolti sen virallisten puolustajien vuoksi. Tätä en sano vahingoniloisena vaan surullisena.

Anders Borgin talouspolitiikka on ollut parasta sosialidemokraattista talouspolitiikkaa, mutta Suomen kokoomus on eri puolue. Kirjassani Jäähyväiset eduskunnalle sanon, että Ruotsin porvareiden rinnalla Suomen kokoomuslaiset vaikuttavat tuittupäisiltä törmäilijöiltä. (Ilta-Sanomat unohti tuon rinnastuksen, mikä muutti merkitystä paljon.) Jos Juhanan onnistuu kokoomuksessa tämä puute korjata, kaikki on anteeksi annettu.

Juhana on maailmankatsomukseltaan sosiaaliliberaali. Hänen oikea kotinsa olisi liberaalinen kansanpuolue, jos sellainen vielä olisi. Kokoomuksessa hän tulee kyllä huomaamaan, että se on oikea oikeistopuolue kaikkine vikoineen, vaikka talouspolitiikka toivottavasti Juhanan mukana muuttuu tyydyttävästä paremmaksi.

Minä en olisi voinut Juhanan loikkaa tehdä. Pelkästään kokemukset SATA-komiteasta, jonka työn kokoomus tuhosi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, antaa pitkäaikaisen rokotussuojan. Siinä meni roskiin juuri sellaisia ehdotuksia, joita teimme yhdessä Juhanan kanssa matalapalkkaraportissamme.

Jos olisin tiennyt, että Juhana edes harkitsee siirtymistä VATT:in ylijohtajan paikalta politiikkaan, olisin tehnyt kaikkeni houkutellakseni hänet vihreisiin, mutta moinen mahdollisuus ei tullut mieleenikään. Jos Juhana olisi nyt vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa, olisin minäkin.

Jos taas minä saisin valita politiikan ja VATT:n ylijohtajan paikan välillä, en harkitsisi sekuntiakaan.

 

Kommentit

172 Vastausta artikkeliin “Juhana loikkasi kokoomukseen!”

  1. napander kirjoitti 7.3.2015 kello 14:31

    Mahtaa noita poikia tuossa oikealla laatikoissaan vituttaa, kun kokoomus kerää näin näppärästi Soininvaaran äänet. Tosin kuka tahansa noista voi myös olla uusi Merikukka, kun jo nyt on salaperäisiä tuplaajarahoittajia takana.

    Vartiainen on kaiken aikaa kuulostanut kyllä enemmän loputtoman kasvun modernilta sosiaalivihreältä, jota ei ympäristön asettamat rajat rajoita vaikka niukkuudesta muussa puhuukin, kuin nykyiseltä, 1970-luvulta haisevalta, neokonnien oppeja tuovalta nykykokoomuksen päälinjalta. Mutta jos VATTista siirtyy politiikkaan, niin miksi kukaan sitten lähtisi oppositioon pienpuolueen kanssa? Kokoomus saattaa vielä päästä hallitukseen ja Vartiainen suoraan ministeriksi.

    Täytyy kyllä onnitella taas Kokoomusta siitä, että pistivät vihreitä taas ovelasti kuonoon Helsingissä. Varmaan on liian pitkälle vietyä jos ajattelee Vartiaisen kiilautuneen vaalit mielessä julkisuudessa Soininvaaran kylkeen? Hauska nähdä miten Kokoomus sitten kipuilee kun on oikeistosossu päättämässä puolueen talouspolitiikasta. Kiva vaalikampanja muuten ollut valtion piikkiin miehellä, jos Väyrynen sitten maksattaa EU:lla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  2. Jouni Martikainen kirjoitti 7.3.2015 kello 15:24

    napander:
    Mahtaa noita poikia tuossa oikealla laatikoissaan vituttaa, kun kokoomus kerää näin näppärästi Soininvaaran äänet.

    Suomen vaalijärjestelmässä äänensä antamisessa pelkän henkilön perusteella ei ole mitään tolkkua, kun annettu ääni hyödyttää kaikkia äänen saaneen puolueen ehdokkaita siinä vaalipiirissä. Oikein äänestämisen ohjeet ohjeet voi katsoa täältä: https://jounimartikainen.wordpress.com/2015/03/07/aanesta-hanta/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  3. Marko Kivelä kirjoitti 7.3.2015 kello 15:25

    Kokoomus on onnistunut tunaroimaan viime aikoina niin paljon, ettei pelkän Vartiaisen tulo ehdokkaaksi taida paljoakaan vaikuttaa. Kokonaiskuva merkitsee paljon enemmän kuin yhden, ehkä läpipääsystä taistelevan ehdokkaan pätevyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  4. Juhani Huopainen kirjoitti 7.3.2015 kello 15:34

    Salonen kirjoitteli aiheesta mielenkiintoisen, oma kommenttini aiheesta siellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  5. Rolle kirjoitti 7.3.2015 kello 15:41

    Marko Kivelä:
    Kokoomus on onnistunut tunaroimaan viime aikoina niin paljon, ettei pelkän Vartiaisen tulo ehdokkaaksi taida paljoakaan vaikuttaa. Kokonaiskuva merkitsee paljon enemmän kuin yhden, ehkä läpipääsystä taistelevan ehdokkaan pätevyys.

    Muiden sekoilut menevät kepun ja psn laariin. Vihreät emämunasivat kunnolla valtakunnallisesti (Niinistön Fennovoima-sekoilu) ja Helsingissä (operaatio Sinnemäki). Odotettavissa heikko tulos ja oppositio-taipaleen jatko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  6. Kalle kirjoitti 7.3.2015 kello 15:50

    Lasse Lehtistä haastateltiin illan Kymppiuutisissa ja hänen tekstinsä oli todella kovaa. Demareilla oli aikoinaan osaavia talousmiehiä taustavaikuttajina ja heitä kuunneltiin. Nyt ei kuunnella, ei uskalleta tehdä esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksia kuten tehtiin 90-luvulla ja tulos on tämä.

    USA:ssa on aika tasaisesti ollut pikässä juoksussa demokraatit ja repubikaanit vallassa. Politiikka toimii, koska välillä rakennetaan ja välillä puretaan. Ei synny samanlaista sosiaalihumppapöhöä, kuin Suomeen on syntynyt.

    Tässä on myös ero Ruotsin demareihin! Ruotsissa ensin tienataan ja vasta sitten jaetaan. Pääomaverotus on aina suosinut ruotsalaista pääomaa ja palkkaverotuskin on saatu nyt kuriin. Suomessa ollaan verottamassa yhteiskunta hengiltä, mikä lopulta tuhoaa hyvinvointiyhteiskunnan kuten kävi Uudessa-Seelannissa. 🙁 En pidä kehityksestä, koska hyvinvointiyhteiskunnassa on eittämättömiä etuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  7. järkyttynyt? kirjoitti 7.3.2015 kello 16:07

    “Anders Borgin talouspolitiikka on ollut parasta sosialidemokraattista talouspolitiikkaa”

    Mitä? Orjatyömallia vielä lisää? Eikö meillä ole satoja tuhansia ihmisiä jo aivan tarpeeksi alistettuna ja loukussa muutenkin? Ensin pitäisi päästää heidät siitä lieasta ja kyllä, perustulo olisi tähän paljon, paljon parempi ratkaisu.

    Tämän päivän inhorealismia voit seurata Saku Timosen blogista ihan ensialkuun.
    http://sakutimonen.com

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  8. Lauri Tierala kirjoitti 7.3.2015 kello 16:21

    Eiköhän meitä edesmenneeseen liberaaliin kansanpuolueeseen (tai Edistyspuolueeseen) mahtuvia ole aika monessa nykyisessä puolueessa. Kokoomuksessa, Vihreissä, RKP:ssä ainakin. Myös SDP:ssä ja Kepussa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  9. Sakke kirjoitti 7.3.2015 kello 16:26

    Olisiko tässä kyseessä demareiden juoni karkottaa kokoomukselta loputkin äänestäjät?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  10. Raimo K kirjoitti 7.3.2015 kello 17:00

    Yleensä sanotaan, että rotat jättävät uppoavan laivan, mutta näköjään joskus myös toisin päin.

    Vartiaisen kannanotot ovat joskus aivan liikaa Chicagon koulukunnan mukaisia, siis todella kaukana hyvinvointivaltion puolustamisesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  11. Tom kirjoitti 7.3.2015 kello 17:22

    Pakkoruotsi-äänestymiskäyttäytyminen takaa, ettei vihreille tule tätä ääntä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  12. Jari S. kirjoitti 7.3.2015 kello 17:29

    Eikö Vartiainen elvytyspainotuksineen (joita hän ei tosin pidä usein esillä) ole tavanomaista Kokoomuslaista kirstunvartijaa (Niinistö, Katainen) enemmän vasemmalla? Jos näin, Vartiaisen menolla Kokoomukseen voi olla jänniä seurauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  13. Tommi Uschanov kirjoitti 7.3.2015 kello 17:44

    Hyvä kommentti asiasta, oikeastaan paras näkemäni. Jotkut näkyvät somessa spekuloineen sillä, mitä mieltä olen henkilökohtaisesti asiasta, kun olen Juhanan ajatteluun perehtynyt ja sitä esitellyt ja saanut häneltä itseltäänkin tästä tunnustusta. No, olen samaa mieltä kuin Osmo. Erityisesti arvio siitä, miten suuri on Ruotsin ja Suomen kokoomuspuolueiden välinen ero nyt tällä hetkellä, on minulla ja Osmolla keskenämme selvästi sama ja Juhanalla eri. (Kuten oikeastaan epäsuorasti sanoinkin taannoisessa esseessäni.)

    Suunilleen ensimmäinen ajatus, kun kuulin tästä, oli minullakin: Vihreät eivät selvästikään tienneet tästä etukäteen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 46

  14. kommentoija kirjoitti 7.3.2015 kello 18:39

    “Olin pitkään henkisesti jonkinlainen ulkokehän demari. ”

    Tämä taisi olla ennen vaalikoneiden aikaa, joissa Soininvaara painoi Kokoomuksen äärilaidan ehdokkaistakin oikealta ohi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  15. Syltty kirjoitti 7.3.2015 kello 18:48

    Kun demarin talouspolitiikka ja todellisuus kohtaavat, huonompi todellisuudelle:

    Olen kuitenkin samalla kokenut, että Vartiaisen näkemykset ovat ennen kaikkea arvomaailmaltaan vieraita niiden tavoitteiden kannalta, jotka olen ymmärtynyt sosialidemokratian ytimeksi. En usko sellaisen talouspolitiikan toimivuuteen, joka lisää eriarvoisuutta ja langettaa suurimmat sopeutumiskustannukset aina yhteiskunnan heikompiosaisten kannettavaksi, enkä sosialidemokraattina hyväksy sellaista.

    http://tuomioja.org/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  16. pjt kirjoitti 7.3.2015 kello 19:21

    Syltty: Vartiaisen näkemykset ovat ennen kaikkea arvomaailmaltaan vieraita niiden tavoitteiden kannalta, jotka olen ymmärtynyt sosialidemokratian ytimeksi.

    Riippuu varmaan vähän siitä, mitä pitää sosialidemokratian ytimenä.

    Itse olen syntynyt 1960-luvulla, ja jos pitäisi etsiä sitä, minkä ymmärrän positiivisessa mielessä sosialidemokratian ytimeksi, niin se olisi Pekka Kuusen kirja 60-luvun sosialipolitiikka ja sen toteuttaminen. Ympäristö on monessa suhteessa muuttunut, mutta eräät asiat eivät ole: jotta varallisuutta voi jakaa ja levittää, se pitää myös luoda ja tienata. Tähän Kuusen kirja kiinnitti paljon huomiota.

    Ja tämä on myös asia, joka on demarien politiikassa unohtunut. Eräänlaiseen cargo-kulttiin tukeutueen ajatellaan, että kun vain puolustetaan ammattiyhdistysliikkeen valtaa ja kolmikantaa, jossa demarit äänestävät äänin 2-1 että ensin juodaan Björnin pullo, niin silloin toteutetaan sosialidemokraattista politiikkaa.

    Tämä ei toimi. Pitäisi saada yrittäminen ja työllistäminen taas liikkeelle. Nyt eivät yritykset innovoi eivätkä investoi eivätkä kasva, vaan kaikki ovat suunnattoman varovaisia. Rikastumisen riskin uhatessa on syytä katsoa, minne pakenee rahoineen. Valtio tempoilee vero- ja muussa politiikassaan, populismi jyrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 48

  17. JTS kirjoitti 7.3.2015 kello 19:22

    Vaalikoneiden kehno laatu ja niiden laatioiden lähes ruotsin kielen taitoa heikommat matemaattiset kyvyt aiheuttavat hämmennystä. Ehdokkaiden mielipiteiden samanalaisuus tai erilaisuus on aika erikoisesti laskettua touhua, siinä avoimella datalla olisi todellakin paikkansa.

    Saako vaalikoneeseen kiireessä arvottua mielipidettä muuttaa? Entä jos vasta myöhemmin perehtyy asiaan.

    Jos Sipilää ään etämälä perässä tullee 49 aitoa kepulaista, niin Vartiaista äänestämällä saa Edukuntaan joukon äärioikeistolaisia hörhöjä jamaan todella rikkaiden asioita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.3.2015 kello 1:03

    JTS
    Äänestä vihreitä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  19. Veijo Kavonius kirjoitti 7.3.2015 kello 19:35

    Tarjonnan taloustiede ei
    todellakaan ole vastaus nykyisiin ongelmiin. Vaikuttaa siltä, että Vartiainen ei ole pystynyt uudistamaan ajatuksiaan (kuten hän totesikin Hesarin haastattelussa)eikä taloustieteellistä osaamistaan. . Ilmeisesti ei Soininvaarakaan. Säälittävää!!
    Ei Suomen taloutta pelasteta laskemalla työntekijöiden palkkoja ja kyykyttämällä köyhiä.
    Ongelma on yritysten johdossa,jossa ei pystytä uudistamaan tuotteita, palveluita, tuotantotapoja ja markkinointia, vaikka rahaa olisi käyutössä säkkikaupalla. Raha jaetaan sen sijaan osinkoina omistajille. Tähän meni yhteisöveron alennus.
    Kuten monet arvostetut taloustieteilijät ovat todenneet, elvytyksen nimissä EU:ssa rahaa tungetaan pankeille, joka ei edistä reealitalouden elpymistä kuin vähäisessä määrin. Osakkeiden ja arvopapereiden hinnat sen sijaan nousevat ja finanssikuplat kasvavat.
    Kansalaiset kärsivät kun EU:ssa yksityisten pankkien velat on sosialisoitu ja muutettu julkiseksi velaksi. Ja kaiken huipuksi laman aiheuttajat moittivat valtioita julkisen velan kasvattamisesta, vaikka ovat itse siihen syypäitä.
    Säälittävää!!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  20. Tommi Uschanov kirjoitti 7.3.2015 kello 19:43

    kommentoija: Tämä taisi olla ennen vaalikoneiden aikaa, joissa Soininvaara painoi Kokoomuksen äärilaidan ehdokkaistakin oikealta ohi?

    Pohjantähden Siukolan vaalikoneessa, jossa kaikki muut paitsi Siukola itse ovat vasisteja ja lahtareita. Ja vielä noskejakin.

    Kuten blogin pitkäaikaiset seuraajat muistavat, tästä vaalikoneasiasta oli täällä aikoinaan asianosaisen itsensä postaus (+ 158 kommentin kommenttiketju): Minä äärioikeistolainen?

    Tuomiojan kommentit ovat kyllä järkyttäviä. Kun kyseessä kuitenkin on eräs sukupolvensa suurimmista suomalaisista valtiomiehistä ja sosiaalidemokraateista – ja ihminen, joka ei varmasti ole kenenkään panttivankina sanomisissaan vaan on yksityishenkilönä täysin aidosti tätä mieltä.

    Muutenkin on aivan älytöntä, että tämä koko tapaus esitetään mediassa täysin rutiininomaisesti jonkinlaiseksi “vasemmiston” ja “oikeiston” kädenväännöksi SDP:n sisällä. Minä itse koen olevani yksilötasolla niin kaukana vasemmalla, että en viihtyisi jäsenenä edes vasemmistoliitossa, SDP:stä puhumattakaan. Ja tästä huolimatta Tuomiojan kommentit asemoivat minun silmissäni hänet Vartiaisesta oikealle. On nimittäin täysin erikseen se, miten vasemmistolaista aatetta puolue kannattaa puolueohjelmassaan ja se, miten vasemmistolaisia lopputuloksia se saa aikaan politiikassa. Ja on tilanteita, joissa edellisen muodon saava vasemmistolaisuus on estämässä jälkimmäisen muodon saavaa vasemmistolaisuutta toteutumasta. Tilanne on valitettavasti tämä esimerkiksi vuoden 2015 Suomessa. No, saapa nähdä miten käy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  21. veepee kirjoitti 7.3.2015 kello 20:30

    Olisiko Vihreissä se mikä on Vartiaiselle vieraannuttavaa esimerkiksi tämä “Vauraus ja aika” -kirjan kuvaama ajatus? Muiden ekonomistien tapaan Vartiainen tuntuu painottavan sitä että pitää painaa enemmän duunia. Tämä on kyllä muutenkin semmoinen homma että en ymmärrä miksi valtavirtaekonomistit eivät kommentoi aihetta (vai onko jäänyt huomaamatta?). Onnellisuuden lisääminen kuitenkin se varsinainen tavoite pitäisi olla.

    Mutta Vartiaisen tavoitteista tulee sellainen spekulaatio mieleen että olisiko hänelle luvattu valtiovarainministerin paikka jos se osuu Kokkelipuolueelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Raimo K kirjoitti 7.3.2015 kello 21:03

    Tommi Uschanov:
    ‘snip’
    Tuomiojan kommentit ovat kyllä järkyttäviä. Kun kyseessä kuitenkin on eräs sukupolvensa suurimmista suomalaisista valtiomiehistä ja sosiaalidemokraateista – ja ihminen, joka ei varmasti ole kenenkään panttivankina sanomisissaan vaan on yksityishenkilönä täysin aidosti tätä mieltä.
    ‘snip’
    Ja tästä huolimatta Tuomiojan kommentit asemoivat minun silmissäni hänet Vartiaisesta oikealle. On nimittäin täysin erikseen se, miten vasemmistolaista aatetta puolue kannattaa puolueohjelmassaan ja se, miten vasemmistolaisia lopputuloksia se saa aikaan politiikassa.
    ‘snip’

    Tuomioja kirjoittaa blogissaan: “En usko sellaisen talouspolitiikan toimivuuteen, joka lisää eriarvoisuutta ja langettaa suurimmat sopeutumiskustannukset aina yhteiskunnan heikompiosaisten kannettavaksi, enkä sosialidemokraattina hyväksy sellaista.”

    Ja tämä järkyttää Tommia ja asemoi Tuomiojan oikealle???

    En ole taloustieteilijä enkä tunne tarkasti Vartiaisen asemaa siinä, mutta kyllä Suomenkin talouteen esitetyt ns. tervehdyttämiskeinot osittain muistuttavat Chicagon koulukunnan oppeja, joiden seurauksena rikkaat ovat rikastuneet (valtavasti) ja köyhät köyhtyneet. Siksi suhtaudun suurella varauksella kaikkeen, mitä taloustieteilijät tieteenä esittävät – ja olen myös pannut merkille sen, kuinka Ruotsi porvarivallan aikana on taantunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  23. Lari kirjoitti 7.3.2015 kello 22:19

    Liberaalinen kansanpuolue se olisi Osmo sinunkin oikea kotisi. Turha Vartiaista on Vihreisiin haikailla. Sen sijaan voitaisiin haikailla sitä liberaalista puoluetta, jolla olisi sekä Osmo että Juhana riveissään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  24. Liian vanha kirjoitti 7.3.2015 kello 22:30
  25. Syltty kirjoitti 7.3.2015 kello 22:52

    Tommi Uschanov:Ja tästä huolimatta Tuomiojan kommentit asemoivat minun silmissäni hänet Vartiaisesta oikealle. On nimittäin täysin erikseen se, miten vasemmistolaista aatetta puolue kannattaa puolueohjelmassaan ja se, miten vasemmistolaisia lopputuloksia se saa aikaan politiikassa.

    No tuo on vähän erikoinen näkökanta.

    Jos nyt vaikka jossain toisessa ulottuvuudessa pistettäisiin Suomee sellainen porvarihallitus, joka toteuttaisi veret seisauttavan yövartijavaltiouudistuksen ja vetäisi taloudessa äärimäista laissez faire-politiikaa niin kovasti, että seuraavissa vaaleissa tämän takia kommunistit pääsevät valtaan kansan kyllästyttyä totaalisesti, kapitalismiin, niin porvarihallitus toteuttikin siis kommunistista politiikkaa? 😀

    Et sinä voi jotain vasemmistolaista määritellä oikeistolaiseksi sillä perusteella, että on tyhmä tai sokea todellisuudelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  26. Liian vanha kirjoitti 8.3.2015 kello 0:04

    Päivärahan jäädyttäminen ja kauden lyhentäminen on johtanut Ruotsissa työttömien velkaantumiseen.

    Pitkäaikaistyöttömiä pyritään aktivoimaan samankaltaisella temputuksella kuin Suomessakin.Ainoa ero on korvaus eli 300/450 päivää työttömänä ollut saa 65% entisestä työttömyyskorvauksesta eli käytännössä ansiosidonanisen kestolla ei ole ylärajaa.

    Nyt ongemaksi on muodostunut pitkäaikaistyöttömien määrä ja uusia ei oteta aktivointitoimiin.

    Eli summa summarum, Soininvaara ja Vartianen ovat tyypillisiä poliitikkoja, jotka julakisevta vain omia mieltymyksiään tukevia juttuja ja pimittävät oleellista tietoa

    http://www.samorg.org/forsakringen/Sidor/Pressmeddelande—A-kassan-ger-allt-s%C3%A4mre-ekonomisk-trygghet-%E2%80%93-var-tredje-arbetsl%C3%B6s-m%C3%A5ste-l%C3%A5na-pengar.aspx#.VPtuHfmsWAU

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  27. vipunen kirjoitti 8.3.2015 kello 0:14

    “Jos Juhana olisi nyt vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa, olisin minäkin.”

    Tämä Osmon kommentti paljastaa vihreiden nykytilasta yllättävän paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  28. Jaassu kirjoitti 8.3.2015 kello 0:22

    Mitä olen välillä lukenut Vartiaisen kommentteja niin tuntuu elävän vähän toisessa maailmassa niin kuin ruotsissa on eletty viimeiset parikymmentä vuotta. Tuskin kukaan nykyään väittää että asiat olisivat Ruotsissa hyvin. Verotus on korkea, rikollisuus ennätysmäisellä tasolla, maahanmuuttajien työllistyminen kehnoa, koulujen oppimistulokset heikentyneet, työttömyys lisääntynyt, islamistit hilluvat maan lähiöissä, useat kunnat ovat lähes konkurssitilassa, ja elävät lähinnä valtion tuolla.

    Dagens Nyheter on kerännyt vähän tilastotietoa ruotsin maahanmuuttajien tilanteesta ja aika kehnolta sekin vaikuttaa, vaikka siitä ei käykkään ilmi miten suuri osa on kuntien keinotyöllistettyinä.
    http://www.dn.se/nyheter/sverige/tio-ar-senare-har-varannan-mindre-an-13-000-i-manaden-1/

    Syyt miksi Ruotsilla vielä toistaiseksi menee kohtuullisesti johtuvat historiallisista syistä, ei siitä että siellä oltaisiin noudatettu erityisen järkevää politiikkaa, eli johtuu siitä että maan teollinen pohja on monipuolisempi. Sen lisäksi oma valuutta, ja sähkön edullisempi hinta ja lyhyemmät matkat eurooppaan ovat ne tekijät jotka tekevät maasta kilpailukykyisemmän.

    Lisäksi maahanmuutto jota tuetaan valtion verovaroista toimii jossakin määrin taloutta elvyttävästi koska siihen syydetyt varat palautuvat osittain kulutuksena takaisin sekä se että ruotsalaiset eivät juurikaan lyhennä asuntovelkojaan tuottaa enemmän rahaa kulutukseen, mutta nämä tulevat tuottamaan tulevaisuudessa suuria ongelmia kun maan talous alkaa supistumaan ja on satavarmaa että näin tulee seuraavan kymmenen vuoden sisällä käymään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  29. hämmästynyt lukemastaan kirjoitti 8.3.2015 kello 1:25

    Olen pitkin vuosia ihmetellyt lehtiuutisissa esitettyjä perusteluja Vartiaisen ehdotuksille. Minusta on ollut kovin helppo huomata, ettei kaikkia lopputulokseen vaikuttavia asioita ole huomioitu. Säästöjä ei olisi syntynyt, vaan lisäkustannuksia.

    Talousoppineet maailmalla pitävät vääränä juuri sitä leikkauspolitiikkaa, jota täällä ollaan jatkamassa, vaikka selkeästi on näkyvissä että linja vie entistä syvemmälle kurimukseen.

    Talousteoria, jonka nimiin täkäläinen koulutus vannoo, ei ole ainoa talousteoria. Viisautta olisi opetella ne muutkin, ja nerokkuutta katsoa, mitä todellisuudessa tapahtuu. Nyt yritetään toimia sellaisen teorian mukaan, joka ei toimi käytännössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  30. Tommi Uschanov kirjoitti 8.3.2015 kello 4:10

    Syltty: Et sinä voi jotain vasemmistolaista määritellä oikeistolaiseksi sillä perusteella, että on tyhmä tai sokea todellisuudelle.

    Voin – aivan samoin kuin voin määritellä jonkun oikeistolaisen vasemmistolaiseksi sillä perusteella, että tämä on tyhmä tai sokea todellisuudelle.

    Ennen vanhaan tässä yhteydessä käytettiin ilmaisuja “objektiivisesti vasemmistolainen” (esim. riistoporvareista, joiden porsastelu satoi vasemmiston laariin) tai “objektiivisesti oikeistolainen” (esim. stalinisteista, joiden vankileirien saariston puolustelu satoi oikeiston laariin). Vaikkapa George Orwell muistetaan toisen maailmansodan aikaisesta toteamuksestaan, että vaikka Britannian pasifistit tarkoittivat hyvää, he olivat silti “objektiivisesti fasisteja”. Samassa mielessä Tuomiojan blogipostaus on objektiivisesti oikeistolainen, vaikka Tuomioja itse on vasemmistolainen.

    Mutta objektiivinen-adjektiivin tämä käyttötapa on viime vuosikymmeninä vähän jäänyt käytöstä. Laajalle levinnyt se joka tapauksessa oli, ja sietäisi elvyttää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  31. Tommi Uschanov kirjoitti 8.3.2015 kello 4:18

    Raimo K: En ole taloustieteilijä enkä tunne tarkasti Vartiaisen asemaa siinä, mutta kyllä Suomenkin talouteen esitetyt ns. tervehdyttämiskeinot osittain muistuttavat Chicagon koulukunnan oppeja, joiden seurauksena rikkaat ovat rikastuneet (valtavasti) ja köyhät köyhtyneet.

    Ns. Chicagon koulukunta, kuten akateemiset koulukunnat yleensäkin, koostuu yksilöistä. Heillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita ja painotuksia, ja heidän ajatteluaan voidaan käyttään monien keskenään hyvin erilaisten asioiden ajamiseen.

    Ärsyttääkö esimerkiksi se, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat keskimäärin kokoomuslaisempia kuin Suomen kansa – tai se, että maatalousministeriön virkamiehet ovat keskimäärin kepulaisempia kuin Suomen kansa? Nämä ovat esimerkkejä ns. sääntelyloukusta, jonka käsitteen keksi ja jonka ilmiönä toi taloustieteessä keskustelun kohteeksi Chicagon koulukuntaa edustava George Stigler. (Hän ei pitänyt sääntelyloukkuja hyvänä asiana vaan huonona.)

    Kannatatko sitä, että saastuttaja maksaa, niin että esimerkiksi ilmastonmuutosta koetetaan hillitä päästökaupalla sen sijaan että saastuttaminen olisi ilmaista? Eräs tärkeä ajatuskuvio, jolla tätä on usein haluttu perustella (oikein tai väärin), on Coasen teoreema, jonka kehittäjä oli Chicagon koulukuntaa edustava Ronald Coase.

    Ja niin edelleen.

    Mutta koska haluat itse yhdistää Juhana Vartiaisen Chicagon koulukuntaan, niin etsipä nyt sitten koulukunnan edustajien kirjoituksista edes muutama tekstikohta, joissa he käyttävät sellaisia ilmaisuja kuin “laaja julkinen talous”, “laaja hyvinvointivaltio” tai “laaja pohjoismainen hyvinvointivaltio” – positiivisessa sävyssä. Vartiainen käytti jo pelkästään lyhyessä ehdokkuuspuheessaan kaikkia kolmea ja asettui täysin yksiselitteisesti niiden puolelle niiden vastustajia vastaan: “Laaja julkinen talous – – meidän jokaisen paras turva.” Missä näin sanoo esimerkiksi Stigler, Coase, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Becker, Milton Friedman tai Eugene Fama?

    ja olen myös pannut merkille sen, kuinka Ruotsi porvarivallan aikana on taantunut.

    Menipä taloudella huonosti tai hyvin, Ruotsin tulonjako gini-kertoimella mitattuna on vuodesta toiseen noin 10–20 % tasaisempi kuin Suomen (riippuen siitä, lasketaanko budjettirahoitteiset hyvinvointipalvelut tuloksi vai ei).

    Eurostatin mittareilla vuonna 2011 kärsi “vakavasta aineellisesta puutteesta” 1,2 % ruotsalaisista, mutta 3,2 % suomalaisista. “Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa” oli 16,1 % ruotsalaisista (EU-maiden kolmanneksi pienin lukema), mutta 17,9 % suomalaisista.

    Miesten elinajanodote oli vuoden 2011 Ruotsissa 79,8 vuotta ja Suomessa 77,6 vuotta. Miesten ja naisten keskiarvot olivat 81,7 ja 80,7.

    Vuonna 2011 julkisen sektorin työntekijöitä oli Suomessa 22,8 % ja Ruotsissa 26,0 %.

    Kokonaisveroaste oli vuoden 2011 Ruotsissa 44,3 % ja Suomessa 43,4 %.

    Törkeistä veropetoksista tuomituista saa Ruotsissa ehdotonta vankeutta 85 %, Suomessa alle 10 %.

    Ruotsissa yli 35 % energiasta on uusiutuvaa, Suomessa noin 25 %.

    Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Ruotsissa viimeksi 85,8 ja Suomessa 70,4. Vasemmistopuolueet saivat Ruotsissa 36,7 % äänistä, Suomessa 27,2 %.

    Ruotsin työllisyysaste on noin 74 %, Suomen noin 69 %.

    Ruotsin viime vuoden talouskasvu oli +2,7 %, Suomen -0,2 %.

    Haluaisin todella kiihkeästi, että Suomi suistuu siihen oikeistolaiseen, julkista sektoria nakertavien veronvihaajien ihannoimaan köyhyyteen ja kurjuuteen, jossa Ruotsi näiden lukujen valossa kituu tuskissaan. Mieluiten siirtyisin siihen heti huomenna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 115

  32. DocX kirjoitti 8.3.2015 kello 9:36

    Mitä halpahintaiseen populismiin tulee, kolme viimeistä pointtia Stubbin kaikkiaan viiden kohdan ohjelmasta julkisen talouden tervehdyttämiseksi olivat käsittääkseni “valtion toiminnan tehostaminen”, kehitysyhteistyöstä leikkaaminen ja ministerien palkkojen alentaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  33. Andy kirjoitti 8.3.2015 kello 10:45

    Tämä luo kyllä uuden ongelman äänestyspäätöksen teon kanssa. Vartiainen on niin hyvä tyyppi että hänet pitää saada eduskuntaan. Lisäksi pidän parempana että kokoomus olisi toiseksi suurin: silloin heillä olisi etu hallitukseen pääsystä. Demareiden hallitusvastuu vaan ei ole Suomelle hyväksi puolueen nykytilassa. Tällä kertaa myös tuntuu että vihreille annettu ääni menisi hieman “hukkaan” koska luulen että puolue on menossa oppositioon joka tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  34. Iskä kirjoitti 8.3.2015 kello 10:57

    Eurostatin mittareilla vuonna 2011 kärsi “vakavasta aineellisesta puutteesta” 1,2 % ruotsalaisista, mutta 3,2 % suomalaisista. “Köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa” oli 16,1 % ruotsalaisista (EU-maiden kolmanneksi pienin lukema), mutta 17,9 % suomalaisista.

    Miesten elinajanodote oli vuoden 2011 Ruotsissa 79,8 vuotta ja Suomessa 77,6 vuotta. Miesten ja naisten keskiarvot olivat 81,7 ja 80,7.

    Vuonna 2011 julkisen sektorin työntekijöitä oli Suomessa 22,8 % ja Ruotsissa 26,0 %.

    Kokonaisveroaste oli vuoden 2011 Ruotsissa 44,3 % ja Suomessa 43,4 %.

    Törkeistä veropetoksista tuomituista saa Ruotsissa ehdotonta vankeutta 85 %, Suomessa alle 10 %.

    Ruotsissa yli 35 % energiasta on uusiutuvaa, Suomessa noin 25 %.

    Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Ruotsissa viimeksi 85,8 ja Suomessa 70,4. Vasemmistopuolueet saivat Ruotsissa 36,7 % äänistä, Suomessa 27,2 %.

    Ruotsin työllisyysaste on noin 74 %, Suomen noin 69 %.

    Ruotsin viime vuoden talouskasvu oli +2,7 %, Suomen -0,2 %.

    Haluaisin todella kiihkeästi, että Suomi suistuu siihen oikeistolaiseen, julkista sektoria nakertavien veronvihaajien ihannoimaan köyhyyteen ja kurjuuteen, jossa Ruotsi näiden lukujen valossa kituu tuskissaan. Mieluiten siirtyisin siihen heti huomenna.

    Merkittävin syy edelliseen on se, että Ruotsi ei ole EMU-jäsen mutta Suomi on.

    Joten suosittelen äänestämään puoluetta, joka ajaa asiaan muutosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  35. Eero Kärki kirjoitti 8.3.2015 kello 11:32

    Pohjoismainen hyvinvointivaltio, kun sillä tarkoitetaan korkeaa verotusta ja sen tulon jakamista julkisen sektorin kautta, on tiensä päässä. Tämä koskee koko Eurooppaa. Sosiaalidemokraattinen jatkumo on Etelä -Amerikkalainen sosialismi ala Venezuela. Kokoomuksen ajattelu on aina ollut amerikkalaista konservatismia. Itse pidän konservatiivista vaihtoehtoa, haittoineenkin, parempana.
    Euroopan vapaa pudotus jatkuu, kunnes kehitysmaissa pystytään, täydellä vatsalla, vaatimaan sitä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  36. Sturmgruppenführer kirjoitti 8.3.2015 kello 11:35

    hämmästynyt lukemastaan:
    Talousoppineet maailmalla pitävät vääränä juuri sitä leikkauspolitiikkaa, jota täällä ollaan jatkamassa, vaikka selkeästi on näkyvissä että linja vie entistä syvemmälle kurimukseen.

    Jos olet per*eillyt taloutesi kuralle ei ole talouspolitiikkaa joka taikatempun tavoin muuttaisi kaiken entiselleen vaan edessä on aina itkua ja hammastenkiristystä.

    Ainoa järkevä asia tällöin on opetella konstit joiden avulla et enää koskaan joudu samaan tilanteeseen uudestaan.

    Niitä kutstutaan leikkauksiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  37. Seppo Korppoo kirjoitti 8.3.2015 kello 13:16

    Tuossa edellä Veijo Kavonuis kirjoitti: “Ongelma on yritysten johdossa,jossa ei pystytä uudistamaan tuotteita, palveluita, tuotantotapoja ja markkinointia, vaikka rahaa olisi käyutössä säkkikaupalla”

    Veijo on oikeilla jäljillä, sillä nyt suuryritysten lisäksi myöskään PK-yritykset eivät pysty uudistumaan Suomessa ja ovatkin panneet maan investointi-boikottiin.

    Koskapa suuryhtiöt ovat jo paljolti hylänneet Suomen, “pääongelmana” ovat ne noin 2000 kasvukykyistä keskisuurta firmaa, jotka eivät täällä investoi ja työllistä.

    Mistähän tämä sitten oikein johtuu?

    Ettei vaan johdu siitä, että Suomi on investointien kannalta täysin kilpailukyvytön maa, eli firmojen johto on kykenemätön tekemään huonoja investointeja?

    Vai johtuisiko se siitä, että yritykset kyllä investoivat ja työllistävät, mutta jossain muussa maassa?

    Sitä kannattaisi miettiä oikein kunnolla, sillä Suomi ei lähde koskaan nousuun, niin kauan kuin tämä boikotti jatkuu.

    Seppo Korppoo
    Huolestunut suomalainen yrittäjä jo 26 vuotta, joka ei haluaisi boikotoida Suomea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  38. Tommi Uschanov kirjoitti 8.3.2015 kello 15:13

    Iskä: Merkittävin syy edelliseen on se, että Ruotsi ei ole EMU-jäsen mutta Suomi on.

    Kuinka ollakaan, Vartiainen on jo puolitoista vuotta sitten omistanut kokonaisen kirjoituksen tähän argumenttiin vastaamiselle: Kruunukateutta?

    Eero Kärki: Pohjoismainen hyvinvointivaltio, kun sillä tarkoitetaan korkeaa verotusta ja sen tulon jakamista julkisen sektorin kautta, on tiensä päässä. Tämä koskee koko Eurooppaa. – – Kokoomuksen ajattelu on aina ollut amerikkalaista konservatismia. Itse pidän konservatiivista vaihtoehtoa, haittoineenkin, parempana.

    “On roskapuhetta väittää, ettei meillä olisi enää varaa hyvinvointivaltioon. Meillä ei ole varaa oikeastaan mihinkään muuhun. Tämä on ihan loistava yhteiskuntamalli.”
    – Juhana Vartiainen (kok) Noste-lehdessä 2/2013

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  39. Oikeistodemari kirjoitti 8.3.2015 kello 15:14

    Tunnistan itseäni Osmon analyysistä itsestään ja Juhana Vartiaisesta. Jos vanha edistyspuolue olisi vielä olemassa, me kaikki (ja ehkä jopa Erkki Tuomioja) saattaisimme olla sen jäseniä. Tunnistan myös sen kylmän oikeistolaisuuden, jonka Osmo näkee kokoomuksessa, ja vähän ihmettelen, eikö Juhana Vartiainen sitä tunnista.

    Toivoisin oman rakkaan SDP:ni palaavan järkilinjoille. Väinö Tannerin, Mauno Koiviston, Kalevi Sorsan ja Paavo Lipposen puolueesta on tullut tullut kastroitu SAK:n poliittinen siipi, joka halajaa ääniä maailman muutosta pelkääviltä ja seniileiltä.

    Olen pahoillani, että joudun sanomaan tämän: SDP yrittää miellyttää yli 60-vuotiaita paikalleen jämähtäneitä, jotka kaipaavat menneisyyteen, ja sellaisia hyväosaisia teollisuusalojen työntekijöitä, joiden suurin intressi on pitää yllä omia ylimitoitettuja etujaan. Myös kuntien työntekijöiden etujen valvominen on muodostunut puolueelle päämääräksi itsessään. Laajaa julkista sektoria ylläpidetään liian usein työntekijöitä, ei kuntalaisia varten.

    Sosiaalidemokratian pitäisi olla maailman muokkaamista paremmaksi ja kykyä uudistuksiin, ei dogmaattista jähmettymistä vanhaan. Konservatiivisuus ja dogmaattisuus ovat jähmettäneet puolueeni. Olen surullinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  40. Viherinssi kirjoitti 8.3.2015 kello 15:18

    Tommi Uschanov: Menipä taloudella huonosti tai hyvin, Ruotsi…

    Ruotsissa yli 35 % energiasta on uusiutuvaa, Suomessa noin 25 %.

    Kiitoksia hyvästä Ruotsi-katsauksesta, siellä kiistatta on moni erityisesti työhön liittyvä asia meitä paremmin, joten kannattaisi yrittää ottaa mallia. Mutta ylläoleva johtuu lähes yksinomaan maantieteestä, ei politiikasta. Ruotsissa on enemmän virtaavaa vettä kuin meillä, joten siellä on enemmän vesivoimaa.

    Sen kanssa politiikalla kyllä on paljonkin tekemistä, että Ruotsissa ei sähköntuotannossa ihmeemmin fossiilisia käytetä. Ydinvoiman suuri määrä mennee kuitenkin enemmän demarien kuin porvarien piikkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  41. Viherinssi kirjoitti 8.3.2015 kello 15:33

    JTS: Vartiaista äänestämällä saa Edukuntaan joukon äärioikeistolaisia hörhöjä ajamaan todella rikkaiden asioita.

    Ja ajattele, vielä todella surkeita hörhöjä siinä hommassa. Kokkarit ovat olleet hallitusvallassa kahdeksan vuotta, ja sinä aikana sekä perintöverotusta että pääomatuloverotusta että korkeiden ansiotulojen että korkeiden eläkkeiden verotusta on kiristetty. Sen sijaan sitä ennen punamulta poisti varallisuusveron.

    Taisi olla muuten vielä sama puolue, joka Sari Sairaanhoitajan avustuksella onnistui tuhoamaan Suomen kilpailukykyä.

    Pienellä pohtimisella löytyy kuitenkin yksi ryhmä, jonka edut ovat parantuneet: suomalaisten yritysten ulkomaalaiset omistajat. Ne hyötyvät yhteisöveron alennuksesta eivätkä kärsi pääomatuloverotuksen kiristämisestä.

    Joten jos suomalaiset superrikkaat ovat takana maksamassa kokoomusta puolelleen, rahalle on tullut todella huonosti vastinetta. Joko ulkomaiset tahot ovat maksaneet paremmin tai Osmo on oikeassa: fiksut porvarit eivät ryhdy poliitikoiksi. Veikkaan jälkimmäistä, vaikka yhteisöveron laskussa EK ei ehkä ihan osaton ollut, ja siellä ulkomaisella omistuksella voi ainakin teoriassa olla vähän äänivaltaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  42. Syltty kirjoitti 8.3.2015 kello 15:35

    DocX:
    Mitä halpahintaiseen populismiin tulee, kolme viimeistä pointtia Stubbin kaikkiaan viiden kohdan ohjelmasta julkisen talouden tervehdyttämiseksi olivat käsittääkseni “valtion toiminnan tehostaminen”, kehitysyhteistyöstä leikkaaminen ja ministerien palkkojen alentaminen.

    Ministereiltä pitää leikata ei siksi, että se vaikuttaisi mihinkään, vaan siksi että leikkaukset olisivat hyväksyttävämpiä. Ben Z selitti tämän aika tyhjentävästi omassa ohjelmassaan:

    Benin leikkauslistan kohta II:
    “Populismia”

    , (sanovat monet poliitikot ja taloudellinen eliitti)

    Kun joudutaan tekemään merkittäviä säästöpäätöksiä, on välttämätöntä, että pyritään oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen sekä siihen, että mahdollisimman monet ovat näissä välttämättömissä talkoissa mukana. Samoin on pidettävä mielessä tasavallan presidentti Sauli Niinistön seuraavat viisaat sanat: ”Kannamme kovasti huolta hintakilpailukykymme ja valtiontalouden tilasta. Moni puhuja on päätynyt siihen, että ehdottomasti jonkun on jostain luovuttava. Pääsääntöisesti jonkun toisen kuin vaatimuksen esittäjän itsensä. Jos aidosti haluaa vaikuttaa, nyt pitää esittää, että tästä meille tärkeästä edusta me luovumme, mistä te?”

    Edellä mainituilla perusteilla esitän seuraavassa ensi vaalikaudeksi säästöjä, joiden kokonaistaloudellinen merkitys on lähes olematon, mutta joilla on vähintään symbolista arvoa ja ennen kaikkea merkitystä edellä esitettyjen rankkojen säästöjen yleisen hyväksyttävyyden kannalta. Samalla tulee toivottavasti jokaiselle selväksi, että näillä säästöillä ei todellakaan voi millään tavalla korvata edellä mainittuja todellisia säästöjä.”

    http://www.benkku.fi/benin-lista/

    Huomatkaapa muuten että Zyskowiz ennusti täysin oikein mm. Erkki Tuomiojan reaktion noihin esitettyihin leikkauksiin!

    Toiseksi, kehitysyhteistyöstä leikkaamista ei voi mitenkään pitää pelkästään populistisena leikkauksena. Kehy-rahat ovat jotain 1,2 miljardia vuodessa (http://www.formin.fi/public/default.aspx?nodeid=15392) ollen suunnilleen samalla tasolla, mitä Suomi maksaa maataloustukiea omasta pussistaan viljelijöille (tämän päälle tulee EU-tuki, joka tietenkin kannattaa ottaa vastaan).

    Jos kaikki noin iljardin euron kohdat ovat “populismia” niin sitten ei jää paljoa muuta kuin sosiaali- ja terveysmenot, mistä leikata. Ja nekin voi aina palastella miljardin siivuihin ja todeta “populismia”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  43. Viherinssi kirjoitti 8.3.2015 kello 15:36

    Iskä: Merkittävin syy edelliseen on se, että Ruotsi ei ole EMU-jäsen mutta Suomi on.

    Euron käyttäminen poistaa yhden työkalun käytöstä, mutta perussyy ongelmiin on kyllä ihan muu. Työvoimakustannusten pitäisi heijastaa tuottavuutta, ja Suomessa ne ovat karanneet käsistä. Ehkä vielä isompi ongelma on se, että Suomessa työllisyysaste on paljon heikompi. Meillä tehdään vähemmän töitä kuin naapurissa, ja lisäksi se työ on paljon epätasaisemmin jakaantunut.

    Nämä asiat Ruotsikin on joutunut hoitamaan poliittisilla päätöksillä kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  44. Syltty kirjoitti 8.3.2015 kello 15:45

    Tässä “surkeat johtajat”-valituksessa aina unohtuu että mitä vaikeampi ympäristö, sitä paremmat johtajat tarvitaan. Jos me luomme superjäykän yhteiskunnan niin totta tosiaan, ainoastaan kaikkein parhaimmat johtajat pärjäävät ja loput firmoista menee konkurssiin ja pistävät pillit pussiin.

    Mitä vaikeampi bisnesympäristö – sitä paremmmat johtajat tarvitaan. Näinhän se menee.

    Jos haluamme todellakin vain kaikkein parhaat ihmiset johtohommiin, niin ehdotan että nostetaan kaikkia veroja 50%. Tämän jälkeen kaikki keskinkertaiset firmat menevät yksinkertaisesti konkurssiin ja jäljelle jää vain todellisia helmiä. Erityisesti vientiteollisuuteen ei jää mitään muuta kuin huipputuottavat firmat huippujohtajineen!

    Esimerkiksi suomalaiseen kauppaa ei jäisi kuin ihan huiput jos arvonlisävero korotettaisiin vaikkapa 40%:iin, ulkomaalaiset jyräisivät kaikki keskinkertaiset verkkokaupat mennen tullen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  45. Viherinssi kirjoitti 8.3.2015 kello 15:56

    OS: Jos olisin tiennyt, että Juhana edes harkitsee siirtymistä VATT:in ylijohtajan paikalta politiikkaan, olisin tehnyt kaikkeni houkutellakseni hänet vihreisiin, mutta moinen mahdollisuus ei tullut mieleenikään. Jos Juhana olisi nyt vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa, olisin minäkin.

    Näkökulma on ymmärrettävä, mutta Vartiaisen valinta on myös yhtä lailla ymmärrettävä. Jos Stubb on hätäpäissään luvannut hänelle näkyvän paikan puolueen talousviisaana, Vartiainen tulee samaan paljon tilaa, oli puolue oppositiossa tai hallituksessa.

    Kokoomuksen kannalta tämä on tietenkin vaaleja ajatellen lottovoitto uskottavuuden osalta. Äänestyskäyttäytymisessä on kuitenkin vähän vaikea keksiä, mistä lisä-äänet tulisivat. Oikeistodemarit ovat jo siirtyneet kokoomusta äänestämään. Ehkä tuolla voi saada muutaman äänen vaikka vihreiltä, mutta en oikein sitäkään usko, koska sinivihreitä äänestäjiä on jo paljon lipsunut kokoomukselle.

    (Ylipäätään gallupit näyttävät siltä, että kokoomuksen kadonneet äänet ovat menneet keskustalle, ja silloin maantieteellä on iso merkitys. Siinä ei Vartiainen auta.)

    Mieleeni jopa juolahtaa sellainen ajatus, että kokoomukselle Vartiainen voi olla hyödyllisin oppositiossa. Sieltä voi heittää hyvinkin paljon vaikeasti ohitettavia asioita hallitukselle pureskeltavaksi, ja samalla kokoomus petaa vuoden 2019 vaalivoittoa. Kokoomuksen pelko voi olla tehokkaampi ase kuin kokoomus hallituksessa, oppositiossa kun pieni sekoilu ei haittaa.

    Hallituksessa taas Vartiaisella olisi varmasti paljon annettavaa talousosaamisen saralta, mutta kun se annettava törmää poliittisiin realiteetteihin ensin oman puolueen sisällä ja sitten hallituskumppanien kanssa, siitä ei välttämättä jää kuin turhaumia jäljelle.

    Se tosin häilähti vähän mielessä, että olisiko Vartiainen voinut siirtyä Sipilän talliin. Keskustallakin todennäköisenä pääministeripuolueena olisi ollut käyttöä talousosaamiselle. Sipilä on kyllä ollut hyvä yritysjohtaja, mutta kansantalouspuolella hän ei ihan vakuuta. Voi tietysti olla, että Vartiaisen kannalta keskustan ehdokkuus Helsingin vaalipiirissä olisi ollut huono veto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  46. Oikeistodemari kirjoitti 8.3.2015 kello 18:48

    Viherinssi:

    Kokoomuksen kannalta tämä on tietenkin vaaleja ajatellen lottovoitto uskottavuuden osalta. Äänestyskäyttäytymisessä on kuitenkin vähän vaikea keksiä, mistä lisä-äänet tulisivat. Oikeistodemarit ovat jo siirtyneet kokoomusta äänestämään.

    Emme ole siirtyneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  47. Syltty kirjoitti 8.3.2015 kello 18:55

    Viherinssi, Vartiaisella ei ole mitään asiaa Keskustaan ja syykin on yksinkertainen: hän on täysin eri mieltä Keskustalle äärimmäisen pyhistä asioista.

    Tässä on Vartiaisen haastattelusta kolme poimintaa, mitä Ruotsissa on hänen mielestä tehty paremmin:

    – Ruotsissa maataloustuki käytännöllisesti katsoen lopetettiin jo 1960-1970 -luvuilla.

    – Voimakas kaupungistuminen on tukenut teollistumista ja monipuolistanut elinkeinorakennetta.

    – Suomessa on harjoitettu enemmän alue- ja maatalouspolitiikkaa ja siitä joudutaan nyt maksamaan ”

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/25/juhana-vartiainen-ruotsissa-tehdaan-parempaa-talouspolitiikkaa

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  48. hämmästynyt lukemastaan kirjoitti 8.3.2015 kello 19:50

    Andy:
    Tämä luo kyllä uuden ongelman äänestyspäätöksen teon kanssa. Vartiainen on niin hyvä tyyppi että hänet pitää saada eduskuntaan. Lisäksi pidän parempana että kokoomus olisi toiseksi suurin: silloin heillä olisi etu hallitukseen pääsystä. Demareiden hallitusvastuu vaan ei ole Suomellehyväksi puolueen nykytilassa. Tällä kertaa myös tuntuu että vihreille annettu ääni menisi hieman “hukkaan” koska luulen että puolue on menossa oppositioon joka tapauksessa.

    Vaan kun ei sinne tarvita hyviä tyyppejä, vaan niitä, jotka osaavat laskea kokonaiskustannukset ja ymmärtävät, että on otettava huomioon myös se, mitä ihmisille tapahtuu.

    Jos halutaan halpatyövoimaa tekemään töitä niin pienellä palkalla, että tarvitaan veronmaksajat maksamaan toimeentulotukea sen lisäksi, se tarkoittaa, että suomalaiset köyhtyvät lisää, ostovoimaa ei synny, köyhyydessä elävät suomalaislapset menettävät mahdollisuuksiaan, sairastuvuus lisääntyy… kovin pieni ilo sen rinnalla on yritysten saama voitto.

    Samainen veijari on halunnut pienten lasten äidit töihin, mikä olisi aiheuttanut miljoonien kuntakohtaiset lisäkustannukset päiväkotien lisärakentamisella ja päivähoitokustannuksilla. Kotihoidontuki kun on pienempi kuin yhden tai useamman lapsen aiheuttaman päivähoitomaksun verokustannus. Työhönpalaavat äidit/vanhemmat veisivät vain ne vähätkin pätkätyömahdollisuudet vastavalmistuneita. Olisi järjetöntä pakottaa äidit töihin, pienokaiset hoitoon ja pitää nuoret työtä etsivät työttöminä.

    En hurraisi tuota logiikkaa.On huolestuttavaa, jos suurempikin joukko harhautuu poluille, joilla todellisuus ei ole se, mikä ensisijaisesti otetaan suunnitelmissa huomioon. Onneksi on paljon niitä, jotka hymähtelevät moisille ajatuksenjuoksuille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  49. Liian vanha kirjoitti 8.3.2015 kello 20:09

    Leikkauksilla on aina seurauksia väestörakenteeseen.

    Hyvä esimekki meillä on 60-70-ja vielä 80-luvultakin

    Suomi oli jäänyt jälkeen muusta Euroopasta niin palkoissa kuin sosiaaliturvassa. Niinpä jo sodan jälkeen muuttoliike ulos oli kohtalaista , mutta 60-luvun lopulla käynnistyi joukkopako, kun ihmiset huomasivat, että Ruotsissa palkat ovat 30-50 % paremmat ja maassa on kunnon sosiaaliturva , niinpä parhaina vuosina jopa 40000 ihmistä lähti Ruotsiin ja muualle maailmaan. Kesälomien jälkeen tehdasssalit kumisivat tyhjyyttä, kun sukuloimana tulleet Ruotsin sukulaiset veivät täyden Volvo lastin työväkeä Ruotsiin

    Niinpä Suomessa eliitti panikoi ja keksittiin kaikenlaista esim lomaltapaluuraha

    Työaikaa lyhennettiin samalle tasolle kuin muualla Euoopassa ja sosiaaliturva luotiin ja keskitysleirit purettiin.

    Nyt Baltia ja Puola kärsivät tästä ongelmasta, mutta enää ei tarvita paljoa kun uusi muutto kynnistyy myös Suomessa.Saksa on otollinen kohde, sillä siellä suuret ikäluokat ovat himen myöhemmin syntyneitä kuin Suomessa ja heidän poistumisensa työelämästä on alkanut.

    Massamaastamuutolle on olemassa pohja, tarvitaan vain sysäys milloin se käynnistyy.

    Suomalainen on varmasti paljon arvostetumpi ja halutumi maahanmuuttaja Saksassa kuin turkkilainen verrokki

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  50. Risto kirjoitti 8.3.2015 kello 20:39

    Viherinssi: Euron käyttäminen poistaa yhden työkalun käytöstä, mutta perussyy ongelmiin on kyllä ihan muu. Työvoimakustannusten pitäisi heijastaa tuottavuutta, ja Suomessa ne ovat karanneet käsistä. Ehkä vielä isompi ongelma on se, että Suomessa työllisyysaste on paljon heikompi.

    Oman valuutan puuttuminen poistaa “yhden työkalun” käytöstä samoin kuin veden tulon katkaisu poistaa yhden keinon käytöstä kuivuudesta kärsivän pellon hoidossa. Työvoimakustannukset ovat liian korkeat, totta. Siinä vaiheessa kun vienti sukelsi, kelluva valuutta olisi painunut mukana palauttaen kilpailuktyvyn. Vienti ei ole toipunut, rahaa ei riitä kotimarkkinoillekaan, joten työllisyys on heikko ja huononemaan päin.

    Euro ei ole syy sille, että Nokialla sakkasi, mutta se on syy sille, ettei Suomi ole kyennyt tilanteeseen sopeutumaan. Tarjolla olleet vaihtoehdot ovat olleet käytännössä nykyinen ei tehdä mitään (tilanne jatkuu huonona), tai sitten sisäinen devalvaatio mallia Kreikka (tai Saksa 1930-luvun alussa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  51. Risto kirjoitti 8.3.2015 kello 21:04

    Tommi Uschanov: Kuinka ollakaan, Vartiainen on jo puolitoista vuotta sitten omistanut kokonaisen kirjoituksen tähän argumenttiin vastaamiselle: Kruunukateutta?

    Mutta onko kirjoituksessa jotain, jonka pitäisi herättää lukijassaan muutakin kuin myötähäpeätä?

    Ihan oikeasti: inflaatiopeikko kurkkii nurkan takana? Mitä olikaan euroalueen core-inflaatio viime aikoina, mihin suuntaan se on matkalla?

    Inflaation kiihdyttäimen ei luo pitkällä aikavälillä hyvinvointia – Ei vai Vartiainen, ei edes kansantalouden ollessa deflaation rajoilla?

    Ei siis usko sen enempää fiskaaliseen kuin rahapoliittiseen elvytykseen. Selvä – mutta jos menee Keynesin ohella myös Milton Friedmanin oikealta puolelta ohi niin että humahtaa, niin on minusta syvällä hörhölaaksossa. Sopii kyllä Kataisen ja Stubbin kaveriksi. Valitettavasti vain kun kiinteitä valuutakursseja (nyt euro-, silloin kultakantaa) ja Vartiaisen niin rakastamaa “sisäistä devalvaatiota” (= palkojen leikkaamista) kokeiltiin suuressa mittakaavassa saatiin kaupanpäälisenä kolmas valtakunta ja toinen maailmansota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  52. Rauli kirjoitti 8.3.2015 kello 21:15

    Toivottavasti tämä ei ole vihapuhetta, mutta…

    Aina kun kuulen sanat “demari” ja “talousosaaminen”, niin en ainoastaan poista varmistinta pistoolistani, vaan tilaan myös tykistökeskityksen ja pari pommikonelaivueellista napalmia.

    Koska Mauno Koiviston ansiot suomalaisen demokratian tervehdyttämisessä Kekkosen ja suomettumisen ajan jälkeen ovat kiistattomat, niin kenties on armollisempaa, ennen kuin alamme käymään läpi hänen toimintaansa valtiovarainministerinä, Suomen Pankin pääjohtajana, pääministerinä ja presidenttinä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  53. Raimo K kirjoitti 8.3.2015 kello 21:46

    Viherinssi: Euron käyttäminen poistaa yhden työkalun käytöstä, mutta perussyy ongelmiin on kyllä ihan muu. Työvoimakustannusten pitäisi heijastaa tuottavuutta, ja Suomessa ne ovat karanneet käsistä. Ehkä vielä isompi ongelma on se, että Suomessa työllisyysaste on paljon heikompi. Meillä tehdään vähemmän töitä kuin naapurissa, ja lisäksi se työ on paljon epätasaisemmin jakaantunut.

    Nämä asiat Ruotsikin on joutunut hoitamaan poliittisilla päätöksillä kuntoon.

    Ei markkintaloudessa poliittisilla päätöksillä hoideta mitään kuntoon, ei Ruotsissa eikä muualla.

    Hyvä esimerkki ovat Kokoomuksen ajamat verohelpotukset yrityksille, joiden piti saattaa taas pyörät pyörimään, mutta investointien sijaan saatiin meheviä osinkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  54. Raimo K kirjoitti 8.3.2015 kello 21:51

    Eero Kärki:
    Pohjoismainen hyvinvointivaltio, kun sillä tarkoitetaan korkeaa verotusta ja sen tulon jakamista julkisen sektorin kautta, on tiensä päässä. Tämä koskee koko Eurooppaa. Sosiaalidemokraattinen jatkumo on Etelä -Amerikkalainen sosialismi ala Venezuela.Kokoomuksen ajattelu on aina ollut amerikkalaista konservatismia. Itse pidän konservatiivista vaihtoehtoa, haittoineenkin, parempana.
    Euroopan vapaa pudotus jatkuu, kunnes kehitysmaissa pystytään, täydellä vatsalla, vaatimaan sitä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

    Hyvinvointiyhteiskunta toimii varsin hyvin (vrt. Ruotsi, Tanska, Norja), mutta nuo ihailemasi amerikkalaiset talousopit ovat suistaneet Etelä-Amerikan maita kaaokseen (Argentiina, Brasilia, Chile, Uruguay) – siellä voidaan puhua vapaasta pudotuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  55. Markku kirjoitti 8.3.2015 kello 21:58

    Kokoomuksen sosiaaliliberaalisiiven ja oikeistodemarien välinen aatteellinen ero on monissa talouspoliittisissa kysymyksissä häviävän pieni. Puoluevalinta varsinkin demarien keskuudessa voi olla lähinnä häveliäisyyskysymys. Demarius tarjoaa piirun verran ihmiskasvoisemman kuorrutuksen omalle ihmis- ja yhteiskuntakuvalle.

    Vielä 1980-luvulla Juhana Vartiaista saattoi pitää jopa vasemmistodemarina. Sittemmin homo economicus on loikannut oikealle. Hänen henkinen kotinsa on mielestäni jo pitkään ollut kokoomus. Tervehdin tyydytyksellä, että Vartiainen rohkeni viimein tulla “kaapista ulos”.

    Se, että hän kannattaa laajaa hyvinvointivaltiota ei vielä sinänsä kelpaa todisteeksi siitä, että hän olisi valinnut väärän puolueen. Päinvastoin. Vartiainen on vain oivaltanut paremmin kuin moni muu kokoomuslainen, että laajasta valtiosta on mahdollista muokata oikein toimenpitein markkinatalouden primus motor, sen verta pumppaava sydän. Saman asian on huomannut myös moni muu, Sixten Korkman, Pekka Kuusi jne.

    Se mikä erottaa Vartiaisen perusdemarista, on kärjistetysti hänen halunsa muokata kansalaisten sosiaalisia oikeuksia korostavasta hyvinvointivaltiosta valtio, jossa ei “velttoilla”, ja jossa työvoiman dekommodifikaatiopyrkimyksen sijaan pyritään työvoiman mahdollisimman laajaan rekommodifikaatioon. Tässä yhteiskuntamallissa hyvinvointivaltion olemassaolon pääasiallinen perustelu on sen kyvyssä maksimoida kansakunnan kilpailukyky ja sen taloudellinen kasvu. Kaikki muu hyvä tai ongelmien ratkaisut (esim. ekologiset kysymykset) ovat alisteista tälle pyrkimykselle.

    Siksi minun on myös hyvin vaikea nähdä, miksi Vartiainen tulisi koskaan valitsemaan puolueekseen Vihreät, vaikka Osmo häntä sinne miten paljon houkuttelisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  56. Raimo K kirjoitti 8.3.2015 kello 22:02

    Tommi Uschanov:
    ‘snip’
    Mutta koska haluat itse yhdistää Juhana Vartiaisen Chicagon koulukuntaan, niin etsipä nyt sitten koulukunnan edustajien kirjoituksista edes muutama tekstikohta, joissa he käyttävät sellaisia ilmaisuja kuin “laaja julkinen talous”, “laaja hyvinvointivaltio” tai “laaja pohjoismainen hyvinvointivaltio” – positiivisessa sävyssä. Vartiainen käytti jo pelkästään lyhyessä ehdokkuuspuheessaan kaikkia kolmea ja asettui täysin yksiselitteisesti niiden puolelle niiden vastustajia vastaan: “Laaja julkinen talous – – meidän jokaisen paras turva.” Missä näin sanoo esimerkiksi Stigler, Coase, Frank Knight, Robert Lucas, Gary Becker, Milton Friedman tai Eugene Fama?
    ‘snip’

    Enpä nyt erityisesti halua yhdistää Vartiaista Chicagon koulukuntaan, mutta ihmettelenpä sitä, että hän siirtyy puolueeseen, joka amerikkalaisia arvoja ihailee.

    Varmaan Chicagon koulukunnasta löytyy jotain positiivistakin, mutta se tuho, jota Friedmanin opit ovat Etelä-Amerikassa saaneet aikaan on kyllä melko hurjaa. Eivätkä Berkeleyn porukka tai Jeffrey Sachs jää juurikaan jälkeen.

    Ja toki Ruotsi joka suhteessa on pärjännyt Suomea paremmin, mutta esim. työttömyys on porvarivallan aikana lähestynyt Suomen lukuja. Koulutuksesta en sano mitään…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  57. Liian vanha kirjoitti 8.3.2015 kello 22:59

    Syltty: Tässä “surkeat johtajat”-valituksessa aina unohtuu että mitä vaikeampi ympäristö, sitä paremmat johtajat tarvitaan. Jos me luomme superjäykän yhteiskunnan niin totta tosiaan, ainoastaan kaikkein parhaimmat johtajat pärjäävät ja loput firmoista menee konkurssiin ja pistävät pillit pussiin.

    Jäykkyydet tulevat jäykistä johtajista.Kun johdetaan käskyttämällä niin on varmaa, että alaisetkin jäykistyvät eivätkä luota johtajiin.

    Ja kun luottamusta eikä yhteisiä tavoitteita ole niin silloin vastustus on kovaa.

    Minä olen toiminut alalla, jossa vaaditaan paljon joustoja jotta palvelu pelaa esim tarvitaan jatkuvasti työaikajärjestelyjä eikä niistä sopiminen ole ollut mahdoton ongelma, pitää vain ottaa toisenkin osapuolen mielipiteet huomioon ja rakentaa kompromisseja.

    Vuorotyö on normaalia, mutta sisältää paljon versiointia normaalista kolmivuorotyöstä esim alla normaali kolmivuorotyökierto ja päällä aamu-päivä-iltavuorot ja täydentäviä vuoroja tai osaiakavuoroja kiiretunneiksi

    Kaikki päivitykset ja muutostyöt tehdään yöllä ja usein viikonloppuna ja niihin tarvitaan joskus kymmeniä ihmisiä ja monella paikkakunnalla.

    Samoin työntekijöiden kanssa on voinut sopia työaikapankin käytöstä eli sesongin aikana on tehty 10-12 tuntista päivää ja pidetty vapaapäiviä tai tehty lyhempää työaikaa .

    Yllättävät vikatyöt ovat vaatineet työntekijöiden herättämistä yöllä ja lähettämistä viankorjaukseen.

    Etc

    Vastapainoksi työntekijöillä on myös vapauksia järjestellä omaa työaikaansa, liukuva työaika, henkilöiden omaehtoinen vuorojärjestely, etätyö etc
    Tai on sovittu, että matkatöissä voi tehdä 10 tuntia ja pitää erjantai vapaana

    Näin siis jo 70-luvulla, jolloin aloitin esimiehenä. Eikä vastaan ole tullut kieltäytymisiä, arvostelua kyllä esityksistä, mutta kyllä niistä on löydetty kompromissi, joka tyydyttää molempia.

    Suomea vaivaa hevon-p ja management -by-perkele johtaminen. Yliopistot suoltavat pukumiehiä ja-ja naisia , jotka osaavat pistää 1000 hevon-p peräkkäin ja pitää niillä tunnin puheen.

    Käytännön johtamiskyky puuttuu eikä pelkän teoreettisen koulutuksen saanut kykene keksimään luovia ratkaisuja , koska ei ymmärrä’ vastapuolen intressejä eikä halua/osaa sovittaa intressejä yhteen

    He ajautuvat management-by-order systeemiin eli työnantaja määrää ja työntekijä tottelee apinan lailla.

    Tai heistä tulee heinäsirkkoja, jotka pomppivat tehtävästä ja yrityksestä toiseen aina kun tulee ongelmia ja pesä jää seuraajien selvitettäväksi, jos nyt heistäkään on enemmän tekijäksi.

    Ei ole ihme jos on ongelmia

    Ja nyt niitä pyritään ratkomaan dikdatuurin keinoin esim esitykset lakko-oikeuden rajoittamisesta johtavat samaan kuin oli NL:ssa, lakko-oikeus oli mutta se oli teoreettinen.

    Yhteiskuntaan pyritään myös rakentamaan taloudellisia pakotteita , joilla ihmisistä tulee käytännössä häkkikanoja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  58. Shakeem kirjoitti 8.3.2015 kello 23:03

    Juhana Vartiainen on ollut henkisesti kokoomuksessa, itse asiassa sen oikealla laidalla jo vuosikausia. Kysymys on myöhästyneestä eroilmoituksesta.

    Demareiden laatuongelmista olen osittain samoilla linjoilla. Demarit eivät ole kuitenkaan ainoa kyseisistä ongelmista kärsivä puolue. Demareille ainutlaatuista on puolueen kyvyttömyys antaa nuorille ehdokkaille tilaa hengittää ja kasvaa.

    Olen samoilla linjoilla myös eräiden edellisten kommenttien kanssa, että Vartiainen taisi käydä vetämässä vaalikamppanjan VATT:n päällikön tuolilta, järkipoliitikkona tunnetun Soininvaaran tasaisten aplodien säestämänä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

    VATT:n päällikön tuoli avasi ovet YLE:n studioon, jossa Vartiainen oli vakiovieras. Hänen tunnettuisuus oli tätä ennen huono. YLE meni myös halpaan ja kutsui Vartiaisen jopa erotuomariksi vain tovi sitten pidettyyn puoluepuheenjohtajien keskustuun. Vartiainen sitten jyrähti “tieteen äänellä”, kuka puhui oikein ja kuka väärin.

    Olisiko YLE:n sitten pitänyt ymmärtää, mitä tapahtuu? Itse ainakin huomasin heti Vartiaisen ensimmäisestä kunnon televisiohaastattelusta hänen kommenttien poliittisuuden. Ongelma oli nimenomaan se, missä ominaisuudessa Vartiaista haastateltiin. Media halusi tavallaan tieteen tukea suotavalle talouspoliittiselle linjalle. Vartiainen (kok.) ei puhunut tieteen äänellä, vaan toimi tylysti puolueensa bulvaanina. Myös professori Pertti Haaparanta on osoittanut nimenomaan tutkimuksiin viitaten Vartiaisen edustaman talouspoliittisen linjan heikkouden. Linjan, jota Euroopassa on nyt harjoitettu karmaisevalla menestyksellä 7 vuotta.

    Oikeuskansleri voisi tutkia Vartiaisen veronmaksajien rahoilla vetämän kamppanjan lainmukaisuuden. Olen pahoillani näin negatiivissävytteisestä kommentista, mutta minusta sille oli aihetta.

    Kaikesta huolimatta Vartiaisen ratkaisu oli oikea. Puolue on hänelle oikea, ja hän myös kuuluu politiikkaan. Ja politiikkaa hän on tehnyt jo vuosia. Edellytykset toimia VATT:n johtajana olivat jo menneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  59. Liian vanha kirjoitti 8.3.2015 kello 23:16

    Jos joku epäilee, ettei Suomen johtajistossa ole vikaa niin kannattaa lukea näitä juttuja

    Niissä ei ole jälkeäkään jäykkyydestä, tappiot on tehty hyvin joustavasti

    http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194965965335/artikkeli/suomen%20historian%20noloin%20kauppa%20jokainen%20suomalainen%20lahjoitti%20saksalaisille%20tuhat%20euroa%20.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. pjt kirjoitti 9.3.2015 kello 0:45

    Jos nyt jatketaan Suomen ja Ruotsin vertailua, niin:

    Ruotsin sähköntuotannosta vesivoimaa on 46 %, Suomessa 17 %. Rakennetaanko äkkiä Vuotos ja muutama muukin allas?

    Ruotsissa kotitalouksien nettovarallisuus on 55 301 $ henkeä kohden kun se on Suomessa 20 190 $ – alle puolet OECD-tasosta. Pitäisikö kotitalouksille asettaa uhkasakkoja, että nyt ryhdytte varakkaammiksi, niin että teillä on varaa maksaa pääomatuloveroja?

    PISA-tutkimuksessa oppilaisen osaamisen indeksi oli Suomessa 529 (OECD:n parhaita), Ruotsin vastaava oli 482 (alle OECD:n keskiarvon). Pitää hankkia äkkiä lukutaidottomia maahanmuuttajia, jotta voimme olla kuin Ruotsi?

    Mutta toisaalta voimme katsoa, että miten Suomi on kehittynyt vuodesta 2000 vuoteen 2012. Ks. http://www.oecd.org/els/emp/howdoesyourcountrycompare-finland.htm :

    – Työttömyys on laskenut (9.8 % -> 7.8 %)
    – Nuorisotyöttömyys on laskenut (20.3 % -> 17.3 %)
    – Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    – työikäisten työllisyysaste on noussut (67.5 % -> 69.5 %)
    – naisten työllisyysaste on noussut (64.5 % -> 68.2 %)
    – ikääntyneiden (55-64) työllisyysaste on noussut (42.3 % -> 58.5 %)
    – määräaikaisesti työllistyneiden osuus on -laskenut (16.5 % -> 15.7 %)
    – vuosittainen työaika on laskenut (1751 h -> 1672 h)
    – keskiansiot ovat kasvaneet viidenneksellä (31 904 $ -> 39 125 $ vuoden 2012 rahassa)

    Joten ihan hyvään suuntaan on monessa asiassa menty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  61. JTS kirjoitti 9.3.2015 kello 2:25

    Kokoomuksen muutama marssiaslel oikealle on ollut kiinnostava kokeilu. Ikäänkuin puolue todella tavoiteelleeööisesti halusi eroon suosiostaan tai sitten äänestäjien arvojen tulkintaosaaminen katosi.

    Vartioineen puhuu ihan tollullisissa asioista:

    Äitien pitkitetyt äitiyslomat ovat iso ongelma naisvaltaisilla aloille. Kunnat taas eivät säästä kun vauvat voivat tulla subjektiiviseen päivähoitoon muutaman viikon varoitusajalla ja ne päiväkodit on rakennettava ja lastenhoitajat palkattava. Kodinhoidon tuki on hukattua rahaa, 6+6+6 malli tasaisi
    kulujakin.

    Maahanmuutto on myös dynaaminen asia. Kun työikäiset niin työläiset kuin työttömät ovat loppumassa niin maasta pn tulossa iso vanhustenhoitoalue.

    Kuntatakennekin pysyy ennallaan vaikka veroprosentti olisi mikä. Ammattiyhdistysliikkeelle on roolinsa, mutta reaalipaökkojen nostaminen työn tuottavuuden kasvua enemmän on vain mahdotonta.

    Vaaleissa äänestäjillä on kysymysmerkki siinä miksi puolueet ovat heidät hylänneet. Perussuomalaiset ovat äärinationalisisessa menneisyydessä ja ilman mitään ideaa tulevaisuudesta koska ennen. Kokoomus ajaa EK:n suuryritysten tavoitteita, toisin kuin aiemmin. Kepu käyttää rahat maaseudulle ja pois kaupungeista ja ihmisistä. SDP on ay-liikkeen haarakonttori ja useita piruja vasemmalla. Arihinmäki ilmeisesti ajattelee olevansa uusmarxilaisen Syriza liittouman vetäjä tai jotain. RKP ajaa kylltikiistojen hengessä vain ruotsin kielen neliraajapuolustusta ja ihmettelee kuinka Kokoomus ohitti oikealta.

    Vihreiden pakka on sekaisin. Ilmeisesti hallitukseen ei edes haluta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  62. Syltty kirjoitti 9.3.2015 kello 7:41

    Minusta on hyvä että kokoomus siirtyy oikealle.

    Ei tänne kolmatta suurta vasemmistopuoluetta tarvita.

    Mitä ihmeen ideaa on olla suurin puolue, jos se tarkoittaa monessa asiassa Lipposesta vasemmalta ohi ajamista? Kyllä tähän maahan pitää mahtua edes yksi puolue, joka ei aja julkisen sektorin kautta kulkevan rahamäärän, tarkoittipa se sitten terveysmenoja, sosiaaliavustuksia, maataloustukia tai yritystukiaisia, maksimoimista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  63. Syltty kirjoitti 9.3.2015 kello 7:51

    pjt:Ruotsissa kotitalouksien nettovarallisuus on 55 301 $ henkeä kohden kun se on Suomessa 20 190 $ – alle puolet OECD-tasosta. Pitäisikö kotitalouksille asettaa uhkasakkoja, että nyt ryhdytte varakkaammiksi, niin että teillä on varaa maksaa pääomatuloveroja?

    Nettovarallsuudesta huomattava osa on asuntovarallisuutta, pitäisi ainakin lopettaa miljarditolkulla rahan polttaminen siihen että ihmiset voivat rakentaa asuntonsa paikkoihin, jossa ne ovat 20v kuluttua arvottomia.

    Kuinka monen miljardin arvosta asuntovarallisuutta on aluepolitiikan takia menettanyt arvoaan? Noin miljoona asuntoa on nykyisellään väärässä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuosta jos tehdään hyvin karkeata “aluepolitiikan epäsuorat kustannukset asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja oletetaan että ilman vuosikymmmeniä jatkunutta aluepolitiikkaa mainitust miljoonasta vaikkapa 30% olisi paremmassa paikkaa, jollon niiden arvo olisi keskimäärin 70 000e korkeampi. Tällöin nettovarallisuutta per asukas olisi 3500e enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  64. Liian vanha kirjoitti 9.3.2015 kello 9:09

    pjt: Työttömyys on laskenut (9.8 % -> 7.8 %)
    – Nuorisotyöttömyys on laskenut (20.3 % -> 17.3 %)
    – Pitkäaikaistyöttömyys on laskenut (29.0 % -> 21.7 % työttömistä)
    – työikäisten työllisyysaste on noussut (67.5 % -> 69.5 %)
    – naisten työllisyysaste on noussut (64.5 % -> 68.2 %)
    – ikääntyneiden (55-64) työllisyysaste on noussut (42.3 % -> 58.5 %)
    – määräaikaisesti työllistyneiden osuus on -laskenut (16.5 % -> 15.7 %)
    – vuosittainen työaika on laskenut (1751 h -> 1672 h)
    – keskiansiot ovat kasvaneet viidenneksellä (31 904 $ -> 39 125 $ vuoden 2012 rahassa)

    Luvut pitävät sisällään harhoja.Esim kun TEM on alkanut tilastoida laajan työttömyyden niin todellinen työttömien luku on 520000

    Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on 230000, mutta TEM mukaan 520000 eli ero on jo niin suuri, että kysymyksessä on tahallinen huijaus.

    Tuo Tilastokeskuksen luku on pelkkä Potemkinin kulissi.

    Sama jatkuu ikääntyneiden työllisyydessä, sekin on pelkkä tilastoharha. Julkinen sektori palkkasi paljon väkeä 80-luvulla je he ovat nyt 50-64-vuotiaita, liki puolet julkisen sektorin työntekijöistä on + 50-vuotiaita

    Julkisen sektorin kaikkien työntekijöiden osuus kaikista työllisistä on n 25 %

    Mutta +50-vuotiaissa osuus on jo liki 50 % ja kun mennään vielä vanhempiin ikäluokkiinn niin osuus vain kasvaa

    Tästä syntyy harha ikään kuin ikääntyneiden työllisyys paranisi, kupla poistuu kun julkisen sektorin tilastopatti poistuu.

    Tuo luku piilottaa alleen sosiaalisen katastrofin, nyt +50-vuotiaat , erityisesti yksityisen sektorin työntekijät, joutuvat viettämään viimeiset 10-15 vuotta kortistossa.

    Kun 500 päivän jälkeen tippuu työmarkkinatuelle niin eläkekertymä lakkaa.Kun nykyiset +50-vuotiaiden eläkekertymä alkoi vasta 23-vuotiaana niin kertymäaika jää huomattavan lyhyeksi ja huolimatta 30-40 vuoden työurasta eläke on vain vähän yli takuueläkkeen suuruiseksi.

    Eli edessä on sosiaalinen katastrofi, jossa meillä on suuri sossun luukulla norkoileva vanhusjoukko.

    Työuran pidentyminen tarkoittaa, että ollaan kortistossa pitkään, todellinen työura ei pitene vaan lyhenee, koska työn jakajia on enemmän

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  65. Eero Kärki kirjoitti 9.3.2015 kello 9:48

    Taloudellisessakin ajattelussa pitää erottaa syy ja seuraus. Venezuela oli esimerkki taloudesta, joka toimi öljyn hinnan ollessa korkealla, mutta mitään (talouden) kehitystä ei tapahtunut, vertaa Suomi. Etelä -Amerikan maiden velanotto, hyviin tarkoituksiin, johti ongelmiin myöhemmin, vertaa Suomi.
    Jos valintatilanne on, joko oman onnensa seppä tai kaikille kaikkea kivaa maksaa mitä maksaa, niin eikö valinta ole realismin ja haihattelun väliltä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Jaakko Kiander kirjoitti 9.3.2015 kello 10:00

    Julkisuuteen näyttää syntyneen käsitys, jonka mukaan Ruotsissa olisi matalammat verot ja kaikin puolin parempi kilpailukyky. Tämä on erikoista, koska Todellisuudessa verotus on Ruotsissa monin kohdin Suomea ankarampaa. Varsinkin työtuloihin kohdistuvan korkean verokiilan vuoksi keskimääräiset työvoimakulut ovat Ruotsissa noin 25 % Suomea korkeammat. Ruotsin kokonaisveroaste on samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta luku ei ole vertailukelpoinen, koska työnantajien maksamat lisäeläkekulut eivät sisälly siihen. Yhteisövero on myös Suomea korkeampi samoin kuin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus. Ruotsin työmarkkinat ovat myös hyvin jäykät vanhojen työntekijöiden tiukan irtisanomissuojan vuoksi. Näiden syiden perusteella voisi sanoa, että Ruotsin kilpailukyky perustuu muihin tekijöihin kuin verotukseen tai joustavuuteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  67. max kirjoitti 9.3.2015 kello 10:33

    Syltty: Nettovarallsuudesta huomattava osa on asuntovarallisuutta, pitäisi ainakin lopettaa miljarditolkulla rahan polttaminen siihen että ihmiset voivat rakentaa asuntonsa paikkoihin, jossa ne ovat 20v kuluttua arvottomia.

    Kuinka monen miljardin arvosta asuntovarallisuutta on aluepolitiikan takia menettanyt arvoaan? Noin miljoona asuntoa on nykyisellään väärässä paikassa.

    http://www.hs.fi/sunnuntai/a1421991224903

    Tuosta jos tehdään hyvin karkeata “aluepolitiikan epäsuorat kustannukset asuntovarallisuudessamme”-laskentaa ja oletetaan että ilman vuosikymmmeniä jatkunutta aluepolitiikkaa mainitust miljoonasta vaikkapa 30% olisi paremmassa paikkaa, jollon niiden arvo olisi keskimäärin 70 000e korkeampi. Tällöin nettovarallisuutta per asukas olisi 3500e enemmän.

    Asuntomarkkinoilla on vaikea päästä kultakutri-tilanteeseen. Taantuvilla seuduilla vapaa kassavirta kannattaa sijoittaa ja olettaa kotinsa arvo nollaksi. Kasvukeskuksissa vapaa kassavirta jää laskennalliseksi ja se pääomittuu (kotiin). Valtava kassavirta vapautuu mutta vasta ja täsmälleen kuolinhetkellä. Toki aina poikkeuksia. Taantuvillakaan seuduilla kaikilla ei ole mahdollisuuksia sijoittaa. Kasvukeskuksista myös muutetaan esimerkiksi halvan hintatason maihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. anonyymi kirjoitti 9.3.2015 kello 10:59

    Syltty: Jos kaikki noin iljardin euron kohdat ovat “populismia” niin sitten ei jää paljoa muuta kuin sosiaali- ja terveysmenot, mistä leikata.

    Hyvä idea. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon julkinen tuki. Siitä saa niitä kaivattuja säästöjä. Saadaan varmaan myös lisää lääkäreitä halvemmalla julkiselle puolelle, jolloin sielläkin työolot parantuvat.

    Ja sen eräänkin veronalennuksen voisi poistaa, kun siitä ei tullut kuin kuluja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  69. Kuntaliitoskuntalainen kirjoitti 9.3.2015 kello 11:13

    Juhana Vartiaisen siirtymistä kokoomukseen voisi peilata äskettäiseen Pisara-rata caseen.

    Pisara radan rahoituksen lykkääntymisen yhtenä syynä nähtiin kokoomuksen maakuntasiiven vastustus. HS tiedon mukaan Stubbin “talouspoliittinen neuvonantaja” Eero Lehti, joka ei ole maakunnan mies, myös vastusti pisararataa. Näin numeroita ymmärtävän pitikin tehdä.

    Vartiaista sovitetaan Stubbin talouspoliittiseksi oikeaksi kädeksi. Vartiainen on varsin suoraan kirjoittanut perinteisen aluepolitiikan turmiollisuudesta ja nähnyt metropolit ainoina tulevaisuuden kasvun moottoreina Suomessa.

    Pystyykö maakuntien kokoomuslaiset pitämään parivaljakkoa stubb-vartiainen kurissa? Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistön pystynee helposti ostamaan noin viittä Suomen suurinta kaupunkia suosivalla talouspolitiikalla ja valtion tukemilla investoinneilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  70. Sturmgruppenführer kirjoitti 9.3.2015 kello 11:34

    JTS:Kokoomus ajaa EK:n suuryritysten tavoitteita, toisin kuin aiemmin.

    Siitä onkin toistakymmentä vuotta kun kukaan on Suomessa ajanut suuryritysten etua. Jäljet näemme ja kärsimme niistä vielä pitkään.

    Maailmaa seuraavalle normaalijärkiselle ei pitäisi olla hankala todeta että suuryritysten etu = kansakunnan etu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  71. Juhana Vartiainen kirjoitti 9.3.2015 kello 12:09

    Hei Osmo,

    Viisas postaus, kyllä sinä minut hyvin tunnet. Tässä muutamia kommentteja tekstiisi ja joihinkin kommenttiketjunkin osiin. Tommi, sinulla on taas loistavia pointteja.

    Aluksi täsmennän, etten ollenkaan ollut elätellyt ajatuksia politiikkaan siirtymisestä. Alexander Stubbin yhteydenotto oli minulle yllätys ja muutti tilanteen. Ja minussa on idealistia ja maailmanparantajaa tallella, olen äärimmäisen huolestunut Suomesta ja sen julkistalouden rahoituksesta. Suomen kriisi on syvä, haluaisin auttaa ratkaisemaan sitä.

    Jos vaikka vihreät olisivat pyytäneet ehdokkaaksi, olisin varmasti myös harkinnut ja pohtinut tarkkaan. Missään tapauksessa en olisi suoralta kädeltä sanonut ei.

    On totta, että minuun tuo Ruotsin moderaattien talouspolitiikka on tehnyt vaikutuksen, nimenomaan minuun taloustieteilijänä, ja sitä kautta tehnyt Suomenkin Kokoomuksen hyväksyttävämmäksi. Sinä ja Tommi Uschanov pohditte, onko Suomen Kokoomus aivan eri maata. No enhän minä Kokoomuspuoluetta kovin hyvin tunne vielä, ja aion tutustua.Mutta minulle oli tärkeää, että Alexander Stubb toivoi minun olevan linjanvetäjä talouspolitiikassa. Silloin alkaa ajatella että pitää vastata huutoonsa, ja voi vaikuttaa asioihin. Anders Borgin kanssa olen jutellut Ruotsin moderaateista. Sielläkin on monenlaisia suuntia, mutta Borg ja Reinfeldt nimenomaan saivat menestyksensä ottamalla vallan perinteiseltä “kaikki verot alas” -oikeistolta. Ja he ovat olleet puolueessaan kiisteltyjä.

    Monet kirjoittajat täällä: mikä ihme teitä vaivaa kun minusta tehdään muka jotakin “tarjonnan taloustieteilijää”? Minä olen keynesiläinen, mutta en bastardikeynesiläinen. Kysynnän säätelyllä hoidetaan resurssien käyttöastetta, mutta kysynnänsäätelyn täytyy aina kartoittaa tarjonta ja tuotantokuilu ja arvioida valtiontalouden kestävyys. Jos “tarjonta” eli työvoima eli resurssipohja ei vanhenevan väestön aikana riitä takaamaan hyvinvointivaltion rahoitusta, myös tähän resurssipohjaan on vaikutettava (eläkeikä, maahanmuutto …), eikä sitä kasvateta kysyntätoimin. Eikä työvoiman lisääminen tietenkään “kyykytä” ketään, koska talous skaalautuu ylöspäin. Jos tulee uusia ihmisiä työmarkkinoille, ei vanhojen tuottavuus tietenkään kärsi siitä. Vai onko mielestänne niin, että jo pelkkä väestön kasvu johtaa sitten Chicagon oppien mukaiseen “köyhien kyykyttämiseen”? Teillä on selvästi jonkinlainen outo kuva taloudesta, jossa pääomakanta on vakio ja palkat siksi laskevat jos työvoima kasvaa. Minä ajattelen taloutta standarditeorin mukaisesti: vakioiset skaalatuotot. Eli Ruotsi on meitä 2 kertaa isompi talous koska työvoima 2 kertaa isompi, mutta ei tietenkään sen takia köyhempi tai matalapalkkaisempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 52

  72. pjt kirjoitti 9.3.2015 kello 12:36

    Syltty: Nettovarallsuudesta huomattava osa on asuntovarallisuutta, pitäisi ainakin lopettaa miljarditolkulla rahan polttaminen

    Suomessa omistusasujia on 73,9 % ja Ruotsissa 70,1 %. Tästä ei saa merkittävää tekijää Ruotsin ja Suomen kotitalouksien nettovarallisuuden valtaviin eroihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Tommi Uschanov kirjoitti 9.3.2015 kello 12:57

    Risto: Mutta onko kirjoituksessa jotain, jonka pitäisi herättää lukijassaan muutakin kuin myötähäpeätä?

    Häpeä(t)ä siitä, että tällainen kolumni joudutaan erikseen kirjoittamaan, vaikka siinä sanotaan lähes itsestäänselviä asioita.

    Ihan oikeasti: inflaatiopeikko kurkkii nurkan takana? Mitä olikaan euroalueen core-inflaatio viime aikoina, mihin suuntaan se on matkalla?

    Pointti oli tässä se, että devalvaatio on eräs inflaation alalaji. Tietenkin se on: samalla rahasummalla saa sen jälkeen entistä vähemmän. Ne, jotka haluavat oman valuutan joka voitaisiin devalvoida, haluavat siis oman valuutan jota inflatoida.

    Inflaation kiihdyttäimen ei luo pitkällä aikavälillä hyvinvointia – Ei vai Vartiainen, ei edes kansantalouden ollessa deflaation rajoilla?

    Kansantalous ei ole ollut pitkällä aikavälillä deflaation rajoilla. Kuluttajahintaindeksi oli deflaatiossa vuoden 2009 kuusi viimeistä kuukautta eikä ole sen jälkeen ollut toista kertaa. Nyt tammikuussa se laski uudestaan nollaan ja voi aivan hyvin mennä uudestaan deflaatioonkin, mutta välillä se ehti käydä parhaimmillaan neljässä prosentissa (kesällä ja syksyllä 2011). Kun talous ei samaan aikaan kasva, niin kyse on ns. stagflaatiosta eikä deflaatiosta. Sitä voi halutessaan pitää parempana tilana kuin deflaatiota, mutta ei väittämällä sen olevan sama asia kuin deflaatio.

    Selvä – mutta jos menee Keynesin ohella myös Milton Friedmanin oikealta puolelta ohi niin että humahtaa, niin on minusta syvällä hörhölaaksossa.

    Puhe on henkilöstä, joka on julkisesti muun muassa sanonut, että “keynesiläistä suhdannepolitiikkaa tarvitaan“; sanonut jopa, että sitä “totta kai tarvitaan“; sekä ilmaissut tyytyväisyytensä äärivasemmiston vaalivoittoon Kreikassa.

    Ei siis usko sen enempää fiskaaliseen kuin rahapoliittiseen elvytykseen.

    Uskoo elvytyksen ja rakenneuudistusten yhdistelmään, ja on puhunut asiasta suurin piirtein suunsa kuivaksi. On toistuvasti halunnut Suomeen rakenneuudistuksia nimenomaan siksi, että ne mahdollistaisivat niin rajun ja massiivisen elvytyksen kuin mitä näin syvässä taantumassa hänen mielestään selvästi tarvittaisiin.

    On sanonut tämän selkeästi ja yksiselitteisesti useita kymmeniä kertoja, lehtikirjoituksissaan, Twitterissä, radiossa, TV:ssä, Twitterissä, lehtien haastatteluissa, Twitterissä, julkisissa esitelmätilaisuuksissaan. Jos asia on mennyt siitä huolimatta ohi, niin edellytyksiä keskustelun jatkamiselle ei taida olla.

    kokeiltiin suuressa mittakaavassa saatiin kaupanpäälisenä kolmas valtakunta ja toinen maailmansota.

    “Janne oli liian kokenut ja vanha tekijä Siukolalle. Kun tämä kaiken lisäksi kiihtyi helposti, sekoitti Janne välihuudoillaan hänen puheensa niin ettei siihen syntynyt sitä vakuuttavuutta, jolla olisi voinut vaikuttaa yleisön mielipiteeseen. Janne sen sijaan säilytti tahallisen itsevarmuutensa ja hallitsi tilanteen loppuun saakka. Äänestykset ratkesivat hänen kantansa mukaisesti – –.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  74. Seppo Korppoo kirjoitti 9.3.2015 kello 13:09

    Jostakin syystä meillä on kova tarve hakea Neuvostotyyliin syyllisiä epäonnistumisiin.

    Usein kohteeksi valikoituu kansan rahoilla mälläilevä “surkea johtaja”.

    Samoin omalla rahallaan riskeeraava yrittäjä-työllistäjä on “luokkavihollisena” jotain tavalla viallinen ja siksi valtion erityinen vero-riiston kohde.

    Tällä tavalla “negatiivisen työn sankarit” ilmeisesti koettavat kääntää huomio pois varsinaisesta ongelmasta:

    Suomi tarvitsee nyt kipeästi työllistävää ja uusien business ideoiden kautta tulevaa talouskasvua, mieluummin viennin kautta.

    Ratkaisu ongelmaan menee näin:

    Nykyisessä nopeatempoisessa ja kansainvälisessä markkinataloudessa on utopiaa olettaa, että julkisen puolen byrokraatti-johtajat voisivat johtaa kannattavaa bussinesta.

    Keynesiläinen julkisen talouden infra-investoinnit voivat tilapaisesti auttaa, mutta kestävästi työllistävää talouskasvua voimme saada vain keskisuuresta PK-sektorista.

    Itse olen toiminut yksityisen puolen yritysjohdossa 40 vuotta, viimeiset 26 vuotta yksityisyrittäjänä.

    Menestyvän liiketoiminnan idea on riskin ottaminen ja sen hallinta; Voi ottaa riskiä vain sen verran kuin pystyy kantamaan.

    Näitä riskejä pitää koko ajan seurata ja lopettaa projekti heti kun riskit nousevat liian suuriksi.

    Kerran analysoin viiden vuoden ajalta omien hankkeitteni onnistumis-prosentin ja sain tulokseni noin 60%.

    Minulla oli siis epäonnistumisia noin 40%, mutta pystyin nämä nielaisemaan, sillä onnistuneet hankkeet kompensoivat tappiot.

    Ratkaisun ydin on yhtäältä siis siinä, että riskejä on otettava ja epäonnistumisia tulee sietää.

    Ja toisaalta se on siinä, että yrittäjäriskin ottajaa pitää kohdella velotuksellisesti oikeudenmukaisesti niin, etteivät monikansalliset veroparatiisi-yritykset voi heitä jyrätä konkurssiin.

    Seppo Korppoo
    Suomalainen yrittäjä joka ottaa koko ajan riskiä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  75. kommentoija kirjoitti 9.3.2015 kello 13:44

    Haluaisin todella kiihkeästi, että Suomi suistuu siihen oikeistolaiseen, julkista sektoria nakertavien veronvihaajien ihannoimaan köyhyyteen ja kurjuuteen, jossa Ruotsi näiden lukujen valossa kituu tuskissaan. Mieluiten siirtyisin siihen heti huomenna.

    Onko tietopaketin (jota en viitsinyt lainata) pointti, että sinun logiikkasi mukaan se, että Ruotsilla menee paremmin kuin Suomella, kumoaa sen, että Ruotsi olisi porvarihallituksen aikana taantunut? Ei väliä lähtötilanteella tai sillä, että samaan aikaan Suomessakin on ollut porvarihallitus tai ainakin kokoomuslainen pääministeri? Eikö ylipäätänsä olisi loogisempaa verrata tilannetta Ruotsissa ennen ja jälkeen porvarihallituksen? Ja ihan oikeastiko pidät itseäsi vasemmistolaisena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  76. spottu kirjoitti 9.3.2015 kello 14:06

    Markku: Kokoomuksen sosiaaliliberaalisiiven ja oikeistodemarien välinen aatteellinen ero on monissa talouspoliittisissa kysymyksissä häviävän pieni.

    Kuten myös vihreiden reaalosiiven kuten tälläkin blogilla olemme saaneet lukea. Tämän joukon ryhmittymistä uudeksi urbaaniliberaaliksi puolueeksi on odoteltu jo vuositolkulla mutta kukaan ei tunnu saavan aikaiseksi.

    Liikkuva äänestäjä jonka on vaikea sulattaa demareiden taantumista etujärjestöksi, kokoomuksen ideologia pragmaattisuuden edellä – uusliberalismia ja vihreiden kvalitatiivista ihquutta on tällä hetkellä jokseenkin vailla henkistä kotia. Ei ihme että keskustan strategia jossa lanseerataan tyhjät käsitteet ja annetaan äänestäjän täyttää ne omilla toiveillaan näyttää toimivan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  77. pjt kirjoitti 9.3.2015 kello 14:26

    anonyymi: Poistetaan yksityisen terveydenhuollon julkinen tuki. Siitä saa niitä kaivattuja säästöjä.

    Tai sitten saadaan lisää jonoja julkiseen sekä varmistetaan, että työssäkäyvät ihmiset eivät saa hoitoa. Tällä hetkellä yksityisen terveydenhoidon julkinen tuki toimii vielä siemenrahana, joka saa ihmiset kuluttamaan yksityisiä terveyspalveluja. Jos viesti on se, että penniäkään verorahoista ei tähän käytetä, niin se tarkoittaa ilmoittautumista terveyskeskuksen jonoon. Joka sitten puolestaan tarkoittaa joko sitä, että terveyskeskusten pitää ryhtyä hoitamaan työssäkäyvää väestöä (ja jättää muun hoitaminen vähemmälle), tai sitä että työssäkäyvä väestö jätetään terveyspalvelujen ulkopuolelle, jotta toteutetaan tasa-arvoa eli priorisoidaan vähäosaisimpia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  78. Sturmgruppenführer kirjoitti 9.3.2015 kello 14:32

    Juhana Vartiainen:
    Eikä työvoiman lisääminen tietenkään “kyykytä” ketään, koska talous skaalautuu ylöspäin.

    Näin tapahtuu vain jos eletään kapitalismissa.

    Suomi on kommunistimaa jossa työvoiman lisäys kasvattaa vain työttömien määrää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  79. Syltty kirjoitti 9.3.2015 kello 14:55

    anonyymi: Hyvä idea. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon julkinen tuki.

    Se on vain 200 miljoonaa eli noin kuudesosa kehy-rahoista eli siis 6x populistisempaa kuin kehitysyhteistyörahojen leikkaus, eikä siis vaikuta yhtään mihnikään.

    (tämä pätee, jos pitää kehy-rahojen leikkausta populismina, jolla ei taloutta käännetä

    pjt: Suomessa omistusasujia on 73,9 % ja Ruotsissa 70,1 %. Tästä ei saa merkittävää tekijää Ruotsin ja Suomen kotitalouksien nettovarallisuuden valtaviin eroihin.

    Ei varmaan, mutta ei varmasti auta että ammumme itseämme jalkaan käyttämällä joka vuosi tonnin per nokka siihen, että asuinrakennuksemme ovat 20v kulutta väärässä paikkaa. Jos valtio hassaa joka ikinen vuosi 1000e aluepolitiikkaan ja maataloustukeet per nokka ja naapuri ei, niin kyllä se 20 vuodessa alkaa jo näkymään kokonaistilanteessakin.

    PS Uschanov on oikeassa, Vartiainen on moneen otteeseen tähdentänyt, että rakenteelliset muutokset mahdollistavat se että voidaan elvyttää joutumatta Kreikan tielle. Vasemmisto tarjoaa Suomelle sitä, että elvytetään niin paljon kuin ranteet sietää, ei tehdä mitään ja toivotaan hartaasti, että jostakin pompsahtaa uusi Nokia. Tämä on Kreikan tie, ei tämmöiselle loputtomasti rahoittajia löydy, koska ei talous lähde pelkästään rahaa holvaamalla liikkeelle, ei varsinkaan kun kyseessä on pieni ja avoin kansantalous, joka on valuuttaunionissa!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  80. Andy kirjoitti 9.3.2015 kello 15:23

    Jaakko Kiander: Julkisuuteen näyttää syntyneen käsitys, jonka mukaan Ruotsissa olisi matalammat verot ja kaikin puolin parempi kilpailukyky. Tämä on erikoista, koska Todellisuudessa verotus on Ruotsissa monin kohdin Suomea ankarampaa. Varsinkin työtuloihin kohdistuvan korkean verokiilan vuoksi keskimääräiset työvoimakulut ovat Ruotsissa noin 25 % Suomea korkeammat. Ruotsin kokonaisveroaste on samaa luokkaa kuin Suomessa, mutta luku ei ole vertailukelpoinen, koska työnantajien maksamat lisäeläkekulut eivät sisälly siihen. Yhteisövero on myös Suomea korkeampi samoin kuin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus. Ruotsin työmarkkinat ovat myös hyvin jäykät vanhojen työntekijöiden tiukan irtisanomissuojan vuoksi. Näiden syiden perusteella voisi sanoa, että Ruotsin kilpailukyky perustuu muihin tekijöihin kuin verotukseen tai joustavuuteen.

    Samaa mieltä Kianderin kanssa, eli olisiko kuitenkin niin että Ruotsilla on yksinkertaisesti laajempi yritysrakenne kuin Suomella. Suomen vienti rakentuu investointituotteille kun taas Ruotsilla niiden lisäksi on vahvoja kuluttajabrändejä. H&M:n ja Ikean myynti vaan kasvaa taantuman aikaan kun taas teollisuuden investiointihyödykkeet eivät mene kaupaksi.

    Anekdoottina voin vielä sanoa että itse työskentelen pohjoismaisessa konsernissa ja tiedän että ruotsalaisilla kollegoilla on paremmat palkat samasta työstä kuin suomalaisilla. En ymmärrä puheita että Ruotsin työvoimakustannukset olisivat Suomea halvemmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  81. jokeri kirjoitti 9.3.2015 kello 15:29

    vieläköhän pohjoismaat käyvät markkinoimassa omaa systeemiään muille maille, kun Suomi romahtaa? Norja porskuttaa öljytuloilla, mutta miten käy Ruotsin ja Tanskan?

    Ehkä republikaanit tulevat markkinoimaan omaa systeeminään Eurooppaan tulevaisuudessa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  82. TTK kirjoitti 9.3.2015 kello 15:54

    pjt:
    Jos nyt jatketaan Suomen ja Ruotsin vertailua, niin:

    Ruotsin sähköntuotannosta vesivoimaa on 46 %, Suomessa 17 %. Rakennetaanko äkkiä Vuotos ja muutama muukin allas?

    Ruotsissa on hieman paremmat olosuhteet vesivoimalle:

    http://www.oulu.fi/northnature/english/englkuvat/precipitation.gif
    http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/38/Europe_topography_map_en.png

    Suomessa sähköä kuluu joku 80 – 90 TWh/a, Vuotos mahdollistaisi ehkä 0,35 TWh/a:n ja Kollaja 0,16 TWh/a:n lisäyksen.

    Kaikkiaankin teknisesti rakentamiskelpoista vesivoimaa olisi 6,7 TWh/a josta ilmeisesti 2,6 TWh/a olisi Tornionjoen vesistössä. (Eli jos halutaan uhrata Tornionjoen lohikanta ja muut luonnonarvot, voidaan saada tuosta ehkä puolet ja ruotsalaiset toisen puolen.)

    Lähde: http://www.vesirakentaja.fi/html/Voimaa%20vedesta%202007%2012082010.pdf

    Ounasjoen rakentaminen tuottaisi 1,2 TWh/a. Eli jos Ounasjoki ja Tornionjoki jätettäisiin pois luvusta, niin vesivoiman rakentamismahdollisuudeksi jäisi 2,9 TWh/a, mikä on 3 – 4 % kulutuksesta.

    Summa summarum: Ruotsalaiset ovat vesivoima-asioissakin hannuhanhia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  83. Tommi Uschanov kirjoitti 9.3.2015 kello 15:59

    kommentoija: Ei väliä lähtötilanteella tai sillä, että samaan aikaan Suomessakin on ollut porvarihallitus tai ainakin kokoomuslainen pääministeri?

    Yksi tai edes kaksi neljän vuoden vaalikautta nyt ei vielä ehdi tehdä isoa eroa ylipäänsä missään maassa. Suomi ja Ruotsi nousivat yhtä syvästä lamasta samaan aikaan 20 vuotta sitten, ja sen jälkeisten 20 vuoden aikana:

    – Suomessa on ollut kokoomuslainen pääministeri 4 vuotta, Ruotsissa 8 vuotta.

    – Suomessa on ollut puhdas porvarihallitus 4 vuotta, Ruotsissa 8 vuotta.

    – Suomessa vasemmisto on ollut hallituksessa 16 vuotta, Ruotsissa 12 vuotta.

    Ja silti suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan “vasemmistolaisuusero” on esittämieni tilastolukujen mukainen, johdonmukaisesti Ruotsin hyväksi.

    Eikö ylipäätänsä olisi loogisempaa verrata tilannetta Ruotsissa ennen ja jälkeen porvarihallituksen?

    Se tulisi loogiseksi siinä vaiheessa, jos vasemmistolaisuusero joskus kääntyisi toisinpäin, siis Suomen hyväksi. Niin kauan kuin se ei ole kääntynyt, Ruotsin kokoomuksen ylläpitämä yhteiskuntamalli on sisällöllisesti vasemmistolaisempi kuin Suomen vasemmiston ylläpitämä malli, vaikka se on muodollisesti oikeistolaisempi. Ja Suomen vasemmiston nykyisellä politiikalla vasemmistolaisuusero ei tule ainakaan kaventumaan.

    Ja ihan oikeastiko pidät itseäsi vasemmistolaisena?

    Jos tietäisit, kuinka moni itsesi vasemmistolaisena pitämä ihminen pitää minua vasemmistolaisena (siitä päätellen, että on antanut minulle myönteistä palautetta niiden kahdeksan vuoden aikana, kun olen käynyt julkista keskustelua vasemmistosta), niin et kysyisi tuota kysymystä ihan tuohon sävyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  84. Jalankulkija kirjoitti 9.3.2015 kello 16:22

    anonyymi: Hyvä idea. Poistetaan yksityisen terveydenhuollon julkinen tuki. Siitä saa niitä kaivattuja säästöjä. Saadaan varmaan myös lisää lääkäreitä halvemmalla julkiselle puolelle, jolloin sielläkin työolot parantuvat.

    Yksityisen terveydenhuollon Kela-tuki on merkittävä vain ja ainoastaan työterveyshuollossa. Työterveyshuollon byrokratian ulkopuolelle jäävä yksityinen terveydenhuolto ja sairaanhoito saa niin mitättömiä Kela-korvauksia, että ne voisi poistaa vaikka heti. Niiden anomiseen kuluu aivan järjettömästi aikaa ja vaivaa, ja niiden käsittely Kelassa takuulla vielä enemmän. Kun lopputulos on yleensä noin 10 euroa per anomus, niin mitä järkeä on ylläpitää sellaista järjestelmää? Olennaista säästöä ei synny korvausten poistamisesta mutta ehkä Kelan porukan vähenemisestä.

    Työterveyshuollon korvausten poistaminen puolestaan johtaisi melkoiseen myllerrykseen, mutta ei takuulla siirtäisi työntekijöitä julkisen puolen asiakkaiksi kuin pienessä määrin. Firmoilla ei ole varaa istuttaa sairaita työntekijöitään jonottamassa viikko- ja kuukausikaupalla hoitoa, oli sen hinta sitten matalampi tai korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Markku kirjoitti 9.3.2015 kello 16:26

    Juhana Vartiainen:

    Monet kirjoittajat täällä: mikä ihme teitä vaivaa kun minusta tehdään muka jotakin “tarjonnan taloustieteilijää”? … Eikä työvoiman lisääminen tietenkään “kyykytä” ketään… Vai onko mielestänne niin, että jo pelkkä väestön kasvu johtaa sitten Chicagon oppien mukaiseen “köyhien kyykyttämiseen”?

    Tuosta Chicagon koulukuntaan kuulumisesta voi olla montaa mieltä, mutta muuten Juhanan omat sanat vastaavat parhaiten hänen kommenttiinsa. Kannattaa erityisesti lukea Juhanan Tieteessä tapahtuu -lehteen (3/2014) kirjoittama artikkeli “Kestävyysvaje on eettinen dilemma”

    Siellä hän toteaa mm. “…on valmisteltava uudistuksia, joilla tavalla
    tai toisella tehdään työnteko houkuttelevammaksi
    ja työvoiman ulkopuolella tai työttömänä oleminen
    hieman vastenmielisemmäksi. Tästä seuraa
    poliittisesti ajankohtainen työntarjonta-agenda:
    eläkeiän nostaminen, työttömyyskorvausten
    keston uudelleentarkastelu, kotihoidon tuen
    lyhentäminen, työn vastaanottamisvelvoitteen
    tiukentaminen, ennenaikaisten eläkejärjestelmien
    poistaminen ja sosiaaliturvan vastikkeellisuus.”

    “Viranomainen ei voi ottaa työttömältä pois hänen
    taloudellista vähimmäistuloaan, mutta hän voi
    vaatia sellaisia vastasuorituksia, jotka häiritsevät työttämän vapaa-aikaa. Kuten Århusin yliopiston professori Torben Andersen on nasevasti ja ironisesti muotoillut: emme voi ottaa työttömältä rahoja pois, mutta voimme varastaa hänen vapaa-aikansa.”

    “Meillä on niin laaja julkinen hyvinvointivaltio, että emme enää omista omaa työpanostamme. Hyvinvointivaltio edellyttää pitkiä työuria, ja vain yksilöllisestä optimoinnista seuraava työntarjontapäätös johtaa yhteensä liian pieneen työpanokseen. Sosiaaliturvalla tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sallia, koska jokaisen arvonlisää tarvitaan markkinataloudessa.”

    Joka suhteessa aika kovaa ja ymmärrettävää puhetta sosiaaliliberaalilta, joka ei pyri kyykyttämään ketään eikä edes kutsuisi itseään tarjontateoreetikoksi! 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  86. pjt kirjoitti 9.3.2015 kello 17:37

    TTK: Summa summarum: Ruotsalaiset ovat vesivoima-asioissakin hannuhanhia.

    My point exactly. Siksi ei ole hirveän järkevää argumentoida tyyliin “Ruotsissa on rakennettu noin paljon uusiutuvaa energiaa ja siksi siellä menee hyvin”. On hyvä rakentaa, kun on olosuhteita, mutta me nyt vain emme voi tehdä samoin. Norjassa asiat ovat energialuonnonvarojen osalta vielä paremmin.

    Samoin ruotsalaiset ovat kotitalouksina paljon vauraampia kuin suomalaiset mm. siksi että teollisuusyhteiskunta kehittyi siellä aiemmin, ja siksi että maantieteellisen aseman ansiosta maa onnistui välttämään sotaan joutumisen toisessa maailmansodassa (ja hyötyi kuulalaakerikaupasta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  87. Tommi Uschanov kirjoitti 9.3.2015 kello 18:49

    pjt: Samoin ruotsalaiset ovat kotitalouksina paljon vauraampia kuin suomalaiset mm. siksi että teollisuusyhteiskunta kehittyi siellä aiemmin, ja siksi että maantieteellisen aseman ansiosta maa onnistui välttämään sotaan joutumisen toisessa maailmansodassa (ja hyötyi kuulalaakerikaupasta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa.

    Eikö täällä pitäisi kovasti ponnistella Suomen viemiseksi Ruotsin suuntaan juuri siitä syystä että Ruotsin yhteiskunnallisen kehitystason saavuttaminen vaatii Suomelta suuremmat ponnistukset kuin se vaati Ruotsilta?

    Jos elettäisiin maatalousyhteiskunnassa ja Suomeen tulisi paha katovuosi mutta Ruotsiin ei, niin olisiko järkevä näkemys silloinkin: emme voi muuttaa sitä että kuolemme Suomessa nälkään ja ruotsalaiset jäävät Ruotsissa henkiin? Turha tehdä mitään vertailua kun kyse on onnesta ja sattumasta, menkää makuulle ja kuolkaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  88. JK kirjoitti 9.3.2015 kello 18:50

    Vartiaisen siirtyminen vahvistaa epäilyksiä, että
    Kesk. ja Kok. ovat jo sopineet porvarihallituksesta. Siksihän kaikki muutkin projektit on ajettu penkkaan pitkin talvea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  89. Jesse kirjoitti 9.3.2015 kello 19:52

    Juhana Vartiainen:
    Hei Osmo,

    Minä olen keynesiläinen, mutta en bastardikeynesiläinen. Kysynnän säätelyllä hoidetaan resurssien käyttöastetta, mutta kysynnänsäätelyn täytyy aina kartoittaa tarjonta ja tuotantokuilu ja arvioida valtiontalouden kestävyys.

    Itse olen pari vuotta seurannut Vartiaisen kommentteja, ja niistä asia käy hyvin selville: mies kannattaa järkevää julkista kysynnänsäätelyä – ja hyvä niin.

    Mutta on yksi merkittävä ongelma, johon toivoisin Juhanalta etenkin kokoomuksen riveissä selvää muutosta: kysyntä- ja tarjontatekijöiden painotukset!

    Vartiaisen kommentit mediassa liittyvät 99 kertaa sadasta Suomen kustannuskilpailukyvyn heikkouteen ja työn tarjontaongelmiin. Kysynnästä Juhana mainitsee ehkä kysyttäessä, ja silloinkin vähän olkia kohauttaen. Esimerkiksi Ylen aamu-tv:ssä 6.3 (http://areena.yle.fi/tv/2694157) Vartiainen sanoi, ettei veronkorotuksilla tai leikkauksilla ratkaista rakenneongelmia – mikä on toki ihan totta.

    Mutta on erittäin valitettavaa, että Vartiainen hyväksyy hiljaa finanssipolitiikan kiristämisen samalla, kun ollaan toteuttamassa kotimaisia reaalipalkkoja faktisesti alentavia tarjontareformeja ja vuosia kestävää palkkamalttia. Näissä oloissa finanssipolitiikkaa on seuraavina vuosina pakko keventää, muuten lama taatusti syvenee – ainakin ilman mullistavaa vienti-ihmettä.

    Jos Juhana menee läpi ja pääsee vaikuttamaan kokoomuksen eduskuntaryhmässä, tässä piilee katastrofin ainekset: päädytäänkin kiristämään kaikkia vipuja samaan aikaan. Tämä toki on suuri riski myös ilman Vartiaista.

    Mutta on pakko kysyä:

    Juhana, lupaatko kansanedustajaksi päästessäsi myötävaikuttaa finanssipolitiikan reiluun keventämiseen, mikäli tarpeellisia tarjontareformeja saadaan läpi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  90. Viherinssi kirjoitti 9.3.2015 kello 21:15

    pjt: Samoin ruotsalaiset ovat kotitalouksina paljon vauraampia kuin suomalaiset mm. siksi että teollisuusyhteiskunta kehittyi siellä aiemmin, ja siksi että maantieteellisen aseman ansiosta maa onnistui välttämään sotaan joutumisen toisessa maailmansodassa (ja hyötyi kuulalaakerikaupasta roimasti). Tätäkään emme oikein voi muuttaa.

    Toki ruotsalaisilla on paljon sellaista, jota voimme vain perikansalliseen tapaan kadehtia. Maa on maantieteellisesti paremmassa paikassa, luonnonvaroiltaan onnekkaampi, väestön maantieteelliseltä jakaumaltaan suotuisampi, ja vanhaa vaurautta on paljon enemmän. Ja kaiken huipuksi ne puhuvat indoeurooppalaista kieltä, jolloin hyödyllisten kielten oppiminen on helpompaa.

    Tätä voisi tietenkin lähteä kerimään takaperin vaikka siitä, että neljä vuosisataa sitten suomalaiset ryöstelivät Eurooppaa henkensä kaupalla, mutta saaliit menivät Ruotsiin. Jotenkin kuitenkin tuntuu hedelmättömältä haikailla jotain, mitä ei voi muuttaa. (Ja jos nyppii liikaa, ruotsalaisilta kannattaa kysellä Kustaa IV Aadolfista.)

    Vaikka meistä ei ruosalaisilla opeilla ihan yhtä menestyvää maata saa kuin Ruotsista, kannattaisi kuitenkin yrittää katsoa, mitä siellä on tehty oikein – ja mitä väärin.

    Ruotsissa näyttäisi olevan kaksi isompaa asiaa, jotka ovat paremmin kuin meillä. Siellä on parempi työllisyys, ja siellä on enemmän yksityisiä pääomia, joita myös sijoitetaan aktiivisesti yritystoimintaan.

    Kumpikin on sekä kulttuurillinen että lainsäädännöllinen kysymys. Takana on tietenkin paljon historiaa, mutta edes nykyhetkestä voisi yrittää oppia ja mielellään panna paremmaksi.

    Ruotsin veroaste tuskin on avaintekijä tässä. Erot ovat kuitenkin aika pieniä, ja Ruotsissa veronkierto on kansallisurheilulaji. Asiat eivät myöskään välttämättä selity korkealla sosiaaliturvalla, mutta kyllähän Ruotsin malli siitä kertoo, että korkea sosiaaliturva on todennäköisesti säilytettävissä, jos kortit pelataan muuten oikein.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  91. Mika kirjoitti 9.3.2015 kello 21:38

    Täyttä huuhaata, ilman minkäänlaista empiiristä tukea, nämä leimaamiset tyyliin ”köyhien kyykyttäjä”. Halpahintaista populismia. Ei työn tarjonnan lisääminen vähennä jo työmarkkinoilla olevien tuotavuutta. Ruotsin edellinen hallitus loi yli 300 000 uutta työpaikkaa, eli kyllä tarjontakapeikkoihin kajoaminen nostaa työllisyyttä, se on nähty suunnilleen jokaisessa maassa joka siihen on ryhtynyt. Tarjonta luo kysyntää. Ja korkeaa työllisyyttä nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii. Ay-liike pitää Suomea panttivankinaan ja sosialistit verottavat Suomen henkihieveriin. Suomeen on pesiytynyt verovaroilla loisiva luokka, alati hupeneva työtä tekevä vähemmistö elättää alati kasvavaa joutilasluokkaa. Olemme kohta tilanteessa jossa yli 50% äänestäjistä saa tavalla toisella elantonsa julkiselta sektorilta ja silloin systeemi ei enää kykene uudistumaan. Ilmeisesti tarvitaan vielä BKTn 10-15% pudotus ennen kuin syntyy tarvittavaa kriisitietoisuutta.

    Seuraavalla (ja sitä seuraavilla) hallituksella on urakkaa menojen sopeuttamisessa tulojen tasolle. Olemme mitoittaneet menomme sille tasolle kuin Nokia muinaisessa suuruudessaan olisi vielä olemassa. Loppupeleissä vain vientisektori synnyttää uutta jaettavaa. Siksi esim. julkisen sektorin palkankorotukset tulisi indeksoida vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

    Hyvä että Vartiainen vaihtoi kokoomukseen, niin täydellisessä umpikujassa on sosialistien ja vihreiden talouspolitiikka. Demareista on tullut ay-liikkeen panttivanki, joka jarruttaa kaikkia parannuksia. ”If it moves, tax it. If it keeps on moving, regulate it. And if it’s dead, subsidise it”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  92. anonyymi kirjoitti 9.3.2015 kello 22:40

    jokeri: Ehkä republikaanit tulevat markkinoimaan omaa systeeminään Eurooppaan tulevaisuudessa?

    Käsittääkseni sekä fasismia että feodalismia on jo kokeiltu. Tulokset eivät mairitelleet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  93. Raimo K kirjoitti 9.3.2015 kello 22:58

    Markku:
    Juhana Vartiainen:
    ‘snip’
    “Meillä on niin laaja julkinen hyvinvointivaltio, että emme enää omista omaa työpanostamme. Hyvinvointivaltio edellyttää pitkiä työuria, ja vain yksilöllisestä optimoinnista seuraava työntarjontapäätös johtaa yhteensä liian pieneen työpanokseen. Sosiaaliturvalla tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sallia, koska jokaisen arvonlisää tarvitaan markkinataloudessa.”
    ‘snip’

    Ahaa… varmaan juuri tämän vuoksi työnantajat tekevät nollatuntisopimuksia: ‘koska jokaisen arvonlisää tarvitaan markkinataloudessa’.
    Ja se, että työntekijät suostuvat tähän ‘johtaa yhteensä liian pieneen työpanokseen’.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  94. Raimo K kirjoitti 9.3.2015 kello 23:01

    Tommi Uschanov: Eikö täällä pitäisi kovasti ponnistella Suomen viemiseksi Ruotsin suuntaan juuri siitä syystä että Ruotsin yhteiskunnallisen kehitystason saavuttaminen vaatii Suomelta suuremmat ponnistukset kuin se vaati Ruotsilta?
    ‘snip’

    Pitäisipä hyvinkin, mutta mm. erään Uschanovin teksteissä kerrotaan Suomen erittäin pitkäaikaisen talouspoliittisen linjan olevan juuri päinvastaisen – ja juuri tähän suuntaan Vartiainen nyt siirtyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  95. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 0:30

    Markku: Meillä on niin laaja julkinen hyvinvointivaltio, että emme enää omista omaa työpanostamme. Hyvinvointivaltio edellyttää pitkiä työuria, ja vain yksilöllisestä optimoinnista seuraava työntarjontapäätös johtaa yhteensä liian pieneen työpanokseen. Sosiaaliturvalla tulee toimeen miten kuten,mutta sitä ei voi sallia, koska jokaisen arvonlisää tarvitaan markkinataloudessa.”

    Ongelmahan ei olekaan työn tarjonta .Jos maassa on 520000 työtöntä niin ei voi puhua työn tarjonnan puutteesta.

    Pikemminkin on ylitarjontaa työvoimasta

    Vain täysi typerys voi väittää, että nuo 520000 ovat kelvottomia työntekijöitä, he ovat kannustinloukussa etc

    Olen valtion laitoksessa joutunut työllistämään noita työttömiä aikoinaan eikä joukossa valtavaa määrää epäkelpoa joukkoa ollut .Suomen mitassa ehkä 50000 , mutta näin on aina ollut

    Ja toisaalta tuotatoa voi suunnitella käyetttävissä olevien resurssien puitteissa.
    Olen kierrellyt Suomea ja maailmaa muokkaamassa erilaisia mätiä organisaatioita tehokkaammaksi eikä lähtökohtana ole voinut olla, että mitään ei voi tehdä kun työntekijät eivät ole oikeanlaisia eikä kaikkia voi vaihtaakaan.

    Silloin täytyy sopeutua käytettävissä olevaan resurssiin ja muokata prosessit ja tuotanto sellaiseksi, että toiminta se on käytettävissä olevilla resursseilla tehokasta ja palvelutaso riittävä.

    Se vaatii silloin esimieheltä muutakin kuin 1000 hevon-p osaamista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  96. spottu kirjoitti 10.3.2015 kello 0:47

    Juhana Vartiainen: Sielläkin on monenlaisia suuntia, mutta Borg ja Reinfeldt nimenomaan saivat menestyksensä ottamalla vallan perinteiseltä “kaikki verot alas” -oikeistolta.

    Onnea ja menestystä vaan Vartiaisen palatsivallankaappaushankkeelle, olisi varmaan Mannerheim-ristin paikka jos tuo onnistuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  97. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 0:50

    Nykyistä lamaa on pidetty seurauksena viennin hiipumisesta, mutta sellaista ilmiötä ei oikein löydy vientitilastoista. Vuosdet 2006-2008 olivat poikkeukselisen hyviä ja sen jälkeen tuli huono vuosi, mutta sellaisia ilmiöitä on ollut aikaisemminkin esim 2000 luvun taitteessa. Viennin kasvu ei ole ollut valtavaa , mutta ei se ole romahtanutkaan kuten esitetään:kyllä julkista velkaantumista ja työttömyyden kasvua pitää hakea muista syistä

    ESim OECD arvio siitä, että eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu syö kasvua on yksi taustalla oleva syy.Mehän tarkastelemme tuloeroissa vain verotettavia tuloja, emme todellisia emmekä tiedä todellista veronkierron määrää

    Toinen syy on palkkojen osuuden hiipuminen bkt , palkkojen osuus on n 50 % luokkaa.Samalla verorasitus on siirtynyt pelkästään palkansaajan kannettavaksi.

    Kolmas on julkisen sektorin palkkojen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuoden 2007 vaalivoiton lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset ja se teki julkisesta sektorista palkkajohtajan

    Alla poiminta vientitilastoista

    2013/ 56 047 549/ 2012/ 56 878 038/
    2011/ 56 855 202/ 2010/ 52 438 587/
    2009/ 45 063 410/ 2008/ 65 580 219/
    2007/ 65 687 616/ 2006/ 61 489 232/
    2005 52 453 007/ 2004/ 48 916 985/
    2003/ 46 378 316/ 2002/ 47 245 156/
    2001/ 47 800 400/ 2000/ 49 484 343/
    1999/ 39 245 523

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Sturmgruppenführer kirjoitti 10.3.2015 kello 8:55

    Liian vanha:
    ESim OECD arvio siitä, että eriarvoisuuden ja tuloerojen kasvu syö kasvua on yksi taustalla oleva syy.

    Melko lapsellinen näkemys. Jos tämä pitäisi paikkansa niin Kiina olisi ollut maailman talousveturi Maon aikana mutta nykyään sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä talousmahtien joukossa.

    Asiat ovat juuri päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. Raimo K kirjoitti 10.3.2015 kello 9:05

    Liian vanha:
    ‘snip’
    Kolmas on julkisen sektorin palkkojen karkaaminen.Kokkomus /Katainen osti vuoden 2007 vaalivoiton lupaamalla julkiselle sektorille ylisuuret palkankorotukset ja se teki julkisesta sektorista palkkajohtajan
    ‘snip’

    Julkisen sektorin palkkajohtajuus ei ainakaan verotilastoista näy – ja palkkaveroa ei ole helppo kiertää julkisella sektorilla.
    Huippupalkkoja saavien listalla ei ole yhtään julkisen sektorin henkilöä – eikä ole koskaan ollutkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.3.2015 kello 12:53

    Julkisen sektorin keskiansiot ovat nousseet, koska julkisen sektorin suorittavaa työtä on vähennetty ja ulkoistettu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. hämmästynyt lukemastaan kirjoitti 10.3.2015 kello 10:39

    Sturmgruppenführer: hämmä

    Leikkaukset tavataan kohdistaa siten, että vaikutus on sama kuin jos sahaisi oksaa, jolla pitäisi istua. Jos kansalaiset pidetään säästöpolitiikalla köyhinä ja ilman ostovoimaa, romutetaan terveydenhoito eikä vaikeutetaan opiskelua, saadaan masentunut, sairas, työkyvytön ja oppimaton väestö, mahdollisesti myös rikollisuutta. Vaikka kymmenen vuoden päästä olisi minkälainen työvoimapula, silloin ei enää ole sitä koulutettua ja ammattitaitoista hyvinvoivaa työntekijövarastoa, on vain kurjalistoa. Siksi leikkausia on järjetöntä kohdistaa muualle kuin sinne, missä on todellista ylijäämää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  102. Mikko Nykänen kirjoitti 10.3.2015 kello 10:53

    liian vanha
    “Nykyistä lamaa on pidetty seurauksena viennin hiipumisesta, mutta sellaista ilmiötä ei oikein löydy vientitilastoista.”

    Eikö viennin putoaminen vuodessa 65,6 miljardista 2008 45 miljardiin ole 2009 romahdus? Jos se, että vienti on 10,5 miljardia pienempi 2013 kuin 2008 ei ole merkittävää, niin eikö silloin valtion talouden 8 miljardin vuosittainen alijäämä ole merkittävä alijäämä?

    Missä muualla kuin öljymaissa vienti on tänä aikana tippunut noin paljon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  103. nos kirjoitti 10.3.2015 kello 12:00

    “Nykyistä lamaa on pidetty seurauksena viennin hiipumisesta, mutta sellaista ilmiötä ei oikein löydyvientitilastoista. Vuosdet 2006-2008 olivat poikkeukselisen hyviä ja sen jälkeen tuli huono vuosi, mutta sellaisia ilmiöitä on ollut aikaisemminkin esim 2000 luvun taitteessa. Viennin kasvu ei ole ollut valtavaa , mutta ei se ole romahtanutkaan kuten esitetään:kyllä julkista velkaantumista ja työttömyyden kasvua pitää hakea muista syistä”

    Peesaan liian vanhaa, paitsi tuon viennin osalta. Ratkaisevaa lienee nettovienti, ei vienti itsessään, kun puhutaan kv-kaupan vaikutuksesta työllisyyteen ja eriarvoisuuteen. Maailman pankin tilastoinnin mukaan Suomen bkt oli noin 200 mrd dollaria vuonna 2005 nettoviennin (vienti – tuonti) oltua noin 10 mrd. Vuonna 2012 bkt oli käyvin hinnoin 255 mrd dollaria nettoviennin oltua miinus 1 mrd. Kun ottaa huomioon nettoviennin romahtamisen kerrannaisvaikutukset kysyntään, on ainakin minusta helppo nähdä yksi Suomen pääongelmista. Se miksi nettovienti on romahtanut, johtunee palkkaratkaisuista, mutta euro on yksi tekijä ainakin oppikirjojen logiikan perusteella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  104. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 13:18

    Raimo K: Julkisen sektorin palkkajohtajuus ei ainakaan verotilastoista näy – ja palkkaveroa ei ole helppo kiertää julkisella sektorilla.
    Huippupalkkoja saavien listalla ei ole yhtään julkisen sektorin henkilöä – eikä ole koskaan ollutkaan.

    Harva huipputuloinen on pelkkä palkkatyöläinen

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  105. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 13:27

    Mika: Ruotsin edellinen hallitus loi yli 300 000 uutta työpaikkaa, eli kyllä tarjontakapeikkoihin kajoaminen nostaa työllisyyttä, se on nähty suunnilleen jokaisessa maassa joka siihen on ryhtynyt. Tarjonta luo kysyntää. Ja korkeaa työllisyyttä nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii.

    Tuo työpaikkojen luonti on onnistunut ennenkaikkea työaikaa lyhentämällä.

    Yleistä työaikaa ei ole lyhennetty, mutta on oettu käyttöön erilaisia kannustimia työajan lyhentämiseksi

    Niinpä lapsiperheet saavat tukea, jos he lyhentäväät työaikaansa ja niinpä naiset ovat suuressa mitassa osa-aikaisia

    Saksa pelaa samalla tavalla työajan lyhentämisellä.Kurzarbeit lyhentää työaikaa ja valtio maksaa 60-70% palkanmentyksestä
    Tai minijob on houkutellut kotirouvia työmarkkinoille ja työsäkäyviä lyhentämään työaikaa, sillä minijob keventää työssäkäyvän verotusta.

    Niinpä keksimääräinen vuosityöaika on laskussa niin Ruotsissa kuin Saksassa.

    Suomessa työaikaa lyhennetään työttömyyden kautta

    http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/12/28/suomalainen-tekee-toita-300-tuntia-pidempaan/201017920/139

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  106. Raimo K kirjoitti 10.3.2015 kello 16:31

    Osmo Soininvaara:
    Julkisen sektorin keskiansiot ovat nousseet, koska julkisen sektorin suorittavaa työtä on vähennetty ja ulkoistettu.

    Näinhän se juuri on – palkkajohtajuudesta ei ole kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Raimo K kirjoitti 10.3.2015 kello 16:32

    Liian vanha: Harva huipputuloinen on pelkkä palkkatyöläinen

    Totta. Ja julkisella sektorillako maksetaan pääomatuloa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 23:06

    Tässä ote Tilastokeskuksen palkkarakenteesta.
    Valtiolle jäänet ovat juuri noita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita

    Yksityinen sektori

    Ylempi korkeakouluaste 4 236

    Valtio

    Ylempi korkeakouluaste 4 494

    Ja jos huomioidaan ikätekijä niin ero kasvaa iän mukana

    Ylempi korkeakoulututkinto

    Yksityinen sektori
    ikäluokka palkka
    35 – 39 4 250
    40 – 44 4 681
    45 – 49 4 810
    50 – 54 4 856
    55 – 59 4 971
    60 – 69 4 686
    Valtio
    35 – 39 4 206
    40 – 44 4 563
    45 – 49 4 774
    50 – 54 4 891
    55 – 59 5 130
    60 – 69 5 399

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  109. Marjukka kirjoitti 10.3.2015 kello 23:15

    Osa kommenteista on asiallisia, mutta aika monessa on pohjavire, että yrityksiä ja hyvätuloisia tarvitaan vain veronmaksajiksi, muuta virkaa heillä ei yhteiskunnassa ole. Kommentteja lukiessa tulee mieleen, että miksi ihmeessä minä tekisin pitkää päivää, ottaisin riskiä ja palkkana olisi moite siitä, että tulos ei menekään veroina kokonaan valtiolle?

    Ja valitetaan, että ei Suomeen investoida tai johtajat/yrittäjät ovat huonoja. Mutta hyvätkään yritykset eivät saisi jakaa osinkoa? Tai että johtajille ei saisi maksaa palkkaa? Miksi kukaan investoisi, jos ei saisi saada sijoittamalleen pääomalle tuottoa? Eli yhteisöveron alennuksen olisi pitänyt toimia vain yhteiseksi, ei yrittäjien hyväksi? Miksipä en minäkin ryhtyisi köllimään perustulolla ja olisin näin kunniallinen kansalainen, en ahne oikeistolainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  110. Liian vanha kirjoitti 10.3.2015 kello 23:18

    Mikko Nykänen:
    liian vanha
    “Nykyistä lamaa on pidetty seurauksena viennin hiipumisesta, mutta sellaista ilmiötä ei oikein löydy vientitilastoista.”

    Eikö viennin putoaminen vuodessa 65,6 miljardista 2008 45 miljardiin ole 2009 romahdus? Jos se, että vienti on 10,5 miljardia pienempi 2013 kuin 2008 ei ole merkittävää, niin eikö silloin valtion talouden 8 miljardin vuosittainen alijäämä ole merkittävä alijäämä?

    Missä muualla kuin öljymaissa vienti on tänä aikana tippunut noin paljon?

    Et lukenut kaikkea, vuosien 2005/6 välillä vienti pomppasi 9 miljardia ylöspäin ja laski taas 2010 samalle tasolle

    Työllisissä ei tapahtunut muutosta , joten tuolla pomppimisella ei ole ollut vaikutusta työllisyyteen

    Muutokset työttömyydessä johtuvat työn tarjontaa ja kokoaikatyötä/työajan pidentämistä suosivasta politiikasta.

    Jos meillä suosittaisiin työajan jakamista Saksan ja Ruotsin tapaan niin meillä olisi n 250000 työllistä enemmän samalla bkt ja paljon vähemmän sosiaalisia ongelmia ja tarvittaisiin paljon vähemmän temputusta ja kyykytystä

    Ja jos julkinen sektori palkkaisi suhteessa saman verran työvoimaa kuin Ruotsi ja jos opiskelijat olisivat samassa mitassa työllisiä kuin Saksassa niin numeroiden valossa meidän pitäisi tuoda maahan muutama satatuhatta työntekijää…..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. pjt kirjoitti 10.3.2015 kello 23:47

    Tommi Uschanov: Eikö täällä pitäisi kovasti ponnistella Suomen viemiseksi Ruotsin suuntaan juuri siitä syystä että Ruotsin yhteiskunnallisen kehitystason saavuttaminen

    Tässä ponnistelussa kannattaa vähän miettiä keinoja. Korkeaan verotukseen uskominen tässä näyttää lähinnä cargo-kultilta. Ruotsi ei ole vauras siksi, että siellä on korkeat verot. Ruotsissa on (on mahdollista olla) korkeat verot siksi, että se on vauras.

    (Cargo-kultilla siis viittaan legendaan Tyynenmeren saarten alkuasukkaiden uskomuksista: saarille ei toisen maailmansodan aikaan tullut lentokoneella tavaraa siksi, että saarella oli avoin kenttä jossa oli jotain merkkejä maassa ja torni laidalla, vaan siellä oli lentokenttä jossa merkintöjä siksi, että amerikkalaiset olivat aikeissa rahdata sinne tavaraa. Kun saarelaiset sodan jälkeen halusivat lisää tavaraa, sitä ei tullut vaikka he rakensivat saarelle lisää lentokentän ulkoisia tunnusmerkkejä.)

    Me emme siis tule vauraaksi ihan vain sillä, että nostamme veroja, vaan sillä, että saamme aikaiseksi kannattavampaa liiketoimintaa ja pystymme lisämään tehdyn työn määrää. Siihen tarvitaan osaamista ja ahkeruutta.

    Tehdyn työn määrän lisäämisessä työnteosta rankaiseminen veroilla ei ole yleensä ihan paras mahdollinen keino.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  112. satunnainen ohikulkija kirjoitti 11.3.2015 kello 0:25

    Marjukka:
    Osa kommenteista on asiallisia, mutta aika monessa on pohjavire, että yrityksiä ja hyvätuloisia tarvitaan vain veronmaksajiksi, muuta virkaa heillä ei yhteiskunnassa ole. Kommentteja lukiessa tulee mieleen, että miksi ihmeessä minä tekisin pitkää päivää, ottaisin riskiä ja palkkana olisi moite siitä, että tulos ei menekään veroina kokonaan valtiolle?

    Ja valitetaan, että ei Suomeen investoida tai johtajat/yrittäjät ovat huonoja. Mutta hyvätkään yritykset eivät saisi jakaa osinkoa? Tai että johtajille ei saisi maksaa palkkaa? Miksi kukaan investoisi, jos ei saisi saada sijoittamalleen pääomalle tuottoa? Eli yhteisöveron alennuksen olisi pitänyt toimia vain yhteiseksi, ei yrittäjien hyväksi? Miksipä en minäkin ryhtyisi köllimään perustulolla ja olisin näin kunniallinen kansalainen, en ahne oikeistolainen.

    Aiemmin yritykset ja palkansaajat pääsivät helpommalla , koska osa valtion ja kuntien tarvitsemista tuloista tuli kuntien ja valtion omistamista yrityksistä. Sitten joku keksi yksityistämisen ja ne yritykset sujahtivat halvalla hyödyttämään harvojen ja valittujen tilejä. Ammottava tyhjä aukko on täytettävä palkansaajia ja yrityksiä verottamalla.

    Yritykset haluavat tehdä voittoa. Uutisista päätellen ne ensisijaisesti haluavat kasvattaa tulostaan vähentämälä väkeä, lakkauttamalla työpaikkoja ja havittelemalla alhaisempia veroja.

    Se toki kasvattaa voittosummaa, mutta ei vientiä, ja sen lisäksi se kasvattaa myös työttömyydenhoitomenoja, asumistukimenoja, mielenterveydenhoitomenoja yms. joita samaiset yritykset sitten joutuvat veroina kustantamaan.

    Yritykset, ainakin suuret ja menestyneet, saavat myös yritystukia. Niillä ei ole havaittu olevan työllistävää vaikutusta. Yritykset siis käyttävät veroalennuksen muuhun. Ilmeisesti yritykset haaveilevat tilanteesta, jossa palkansaajat maksaisivat myös yritystuet ja työttömyydenhoitokulut?

    Sellainenkin vaihtoehto tietysti on, että yritykset ymmärtäisivät yhteiskuntavastuunsa – sen, että ihmiset tarvitsevat työtä saadakseen ostovoimaa. Riittäisi, että yritykset ymmärtäisivät , etteivät ne voi pitää itseään irrallisena osana yhteiskuntaa, vaan niiden oma menestys riippuu siitä, miten hyvin ne osaavat pelata yhteen yhteiskunnan muiden osien kanssa. Tässä en tarkoita poliitikkoja, vaan kansalaisia, palkansaajia. Se saisi pyörät pyörimään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  113. Mikko Nykänen kirjoitti 11.3.2015 kello 0:43

    liian vanha

    Alunperin puhuit lamasta ja myöhemmin työllisyydestä. Talouden taantumasta käytetään nimitystä lama yleensä silloin, kun bruttokansantuote laskee 10% tai kun yhtäjaksoinen taantuma kestää kolme vuotta tai pidempään.

    Mielestäni ei ole väärin sanottu, että vientitilastot tukevat arviota, että nykyinen Suomen lama on ollut seurausta viennin hiipumisesta. Toki analyysiä voi jatkaa vielä pidemmälle ja etsiä perimmäisiä syitä mistä viennin hiipuminen on johtunut.

    Mikä on tuon viennin hiipumisen vaikutus työllisyyteen on tärkeä, mutta eri kysymys. Työllisyys reagoi aina hitaammin ja viiveellä.

    Olen samaa mieltä siitä, että Suomessakin työtä jakamalla työllisyys voisi olla parempi työttömyyden vaivaamilla aloilla.

    Työvoimapula-aloilla voisi tehdä nykyistä pitempääkin päivää, jolloin kokonaistuotantoa saataisiin kasvatettua ja vajeita kurottua umpeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  114. Liian vanha kirjoitti 11.3.2015 kello 7:21

    Sturmgruppenführer: Melko lapsellinen näkemys. Jos tämä pitäisi paikkansa niin Kiina olisi ollut maailman talousveturi Maon aikana mutta nykyään sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä talousmahtien joukossa.

    Asiat ovat juuri päinvastoin.

    Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on leikannut lähes yhdeksän prosenttiyksikköä maamme talouskasvusta. Näin arvioi OECD tänään julkistamassaan raportissa.

    Kun kasvu on muutnekin heikkoa niin tuollainen pudotus muuttaa kasvun negatiiviseksi

    http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/09/nain-tuloerot-vaikuttivat-suomen-talouskasvuun/201416998/12

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  115. Syltty kirjoitti 11.3.2015 kello 7:25

    pjt on täysin oikeassa. Mitä paremmin maan talous on järjestetty, sitä korkeampaa veroastetta se voi ylläpitää.

    Satunnainen ohikulkija taas on hakoteillä. Ei valtion omistamien yritysten voitoilla ole veroasteeseen ollut suuren suurta merkitystä. Ja huomauttaisin että Alkon, VR:n, Postin, Postitelen voitot aikoinaan ja muidenn vastaavien monopoliyhtiöiden voitot ovat olleet käytännössä piiloverotusta.

    “Yritykset haluavat tehdä voittoa. Uutisista päätellen ne ensisijaisesti haluavat kasvattaa tulostaan vähentämälä väkeä, lakkauttamalla työpaikkoja ja havittelemalla alhaisempia veroja.”

    Yritykset tekevät tällä hetkellä tuloksen säästämällä, koska eivät näe että sitä voisi tehdä myyntiä kasvattamalla ja investoimalla. Ne firmat jotka ovat kovasti laajentaneet, ovat enemmän tai vähemmän nesteessä. Hyväksi esimerkeiksi käy Norweigian joka on investointiensa takia ongelmissa. Sama juttu Finnairilla, tosin se on ollut ongelmissa jo ennen investointejakin.

    “Yritykset, ainakin suuret ja menestyneet, saavat myös yritystukia.”

    Yritystuet ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka toimitaan typerästi. Kyllä firmoille keskimäärin olisi parempi että yritystukiin käytettyä pottia pienennettäisiin ja siirrettäisiin yhteisöverojen laskemiseen. Mutta kun Soinin sanoine “se nyt vaan ei käy”. Se ei käy, kun se näyttää niin pahalta. Suomessa, jos haluaa vähentää yritysten maksu niin ensimmäinen keino ei ole verotuksen alentaminen, ehei. Sensijaann ensimmäinen keino on jakaa tukia päättävän poliitikon lempialalle, olipa se sitten tuulimyllyt, risujen polttaminen tai raskasteollisuus. Poliitikoista on mukavampi jakaa sama rahapotti pienelle porukalle siten, että saajaa kohti tulee kunnon potti kuin vain vähentää veroja.

    Meilläkin on firmassa menossa kehityshomma, johon ollaan mietitty että pitäisi varmaan hakea jotain haistapaska-tukea ihan vain siksi että ilmainen raha kelpaa. Kaikenlaiset typerät kehittämistuet pitäisi karsia.

    “Sellainenkin vaihtoehto tietysti on, että yritykset ymmärtäisivät yhteiskuntavastuunsa – sen, että ihmiset tarvitsevat työtä saadakseen ostovoimaa.”

    Ei talous noin toimi.

    “vaan niiden oma menestys riippuu siitä, miten hyvin ne osaavat pelata yhteen yhteiskunnan muiden osien kanssa”

    Ei tuhannet ja taas tuhannet yritykset ja yksittäiset palkansaajat pysty mitenkään pelaamaan yhteen. Kyllä se on valtion ja työmarkkinajärjestöjen homma järjestää.

    Jättäisitkö itse pyytämmättä ansaitsemaasi palkankorotusta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  116. max kirjoitti 11.3.2015 kello 9:10

    Marjukka:
    yrittäjien hyväksi? Miksipä en minäkin ryhtyisi köllimään perustulolla ja olisin näin kunniallinen kansalainen, en ahne oikeistolainen.

    Perustulo yhdistetään jostakin kummallisesta syystä usein/aina kölliskelyyn.

    Jos tahtoo kölliskellä se kannattaa nimenomaan tehdä ennen perustuloyhteiskuntaa. Perustuloyhteiskunnassa työ on mahdollisimman kannustavaa ja kölliminen mahdollisimman vähän kannustavaa.

    Ei kannata muutoin varteenotettavaa ajattelua ojaan ajaa tuollaisilla kömmähdyksillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  117. Raimo K kirjoitti 11.3.2015 kello 9:30

    Liian vanha:
    Tässä ote Tilastokeskuksen palkkarakenteesta.
    Valtiolle jäänet ovat juuri noita ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita
    ‘snip’

    Juuri niin – so what? Palkkajohtajuudesta se ei kerro.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  118. Marjukka kirjoitti 11.3.2015 kello 14:31

    Eikös vihreiden mallissa perustulo rahoiteta verotuksen progressiota sekä yhteisö- ja pääomaverotusta rajusti nostamalla. Kuka sen jälkeen luo työpaikat, joihin ihmiset ryntäävät perustulon kannustana? Ja kenen enää kannattaa maksaa tai itselleen tavoitella parempaa palkkaa, jos suurin osa menee veroina eli tulontasauksena juurikin pelkkää köllimistä ja yhteiskunnan varoilla puuhastelua harrastavalle joukolle. Perustulo on siis lähtökohdaltaan mahdoton rahoitettava, maksajat loppuvat hyvin nopeasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  119. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.3.2015 kello 17:07

    Ei vihreiden veromallissa verotus mitenkään kiristy. Marginaalivero pysyy keskimäärin samana kuin nyt, mutta siitä tulee tasaisempi, kun nykymallissa on melkein sadan prosentin efektiivisiä marginaaliveroja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  120. Tero Tolonen kirjoitti 11.3.2015 kello 17:44

    Suomen B2C kauppa vuotaa ulkomaille, Saksa, Etelä-Korea, verkkokauppa etc vievät kuluttajien pääomaa, isot asuntolainat taas vapaata pääomaa. B2B toimii oikein hyvin, mutta ei riitä kompensoimaan kulutuskäyttäytymisen muutosta. Koskee myös osakesäästämistä, Aasia tuottaa, Eurooppa ei

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  121. pjt kirjoitti 11.3.2015 kello 19:06

    Liian vanha: Suomessa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti, mikä on leikannut

    Ei pidä paikkaansa. Katso Tilastokeskuksen kuvaa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05-27_kat_002_fi.html

    Tuloerot ovat aivan viime vuosina hieman laskeneet (kuten aina silloin, kun taloudessa menee huonosti), ja ne ovat nyt suunnilleen samalla tasolla kuin 2000-luvun vaihteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  122. pjt kirjoitti 11.3.2015 kello 19:10

    Syltty: Ja huomauttaisin että Alkon, VR:n, Postin, Postitelen voitot aikoinaan ja muidenn vastaavien monopoliyhtiöiden voitot ovat olleet käytännössä piiloverotusta.

    Kuten myös esimerkiksi Helenin voitot nykyään.

    Yritykset tekevät tällä hetkellä tuloksen säästämällä, koska eivät näe että sitä voisi tehdä myyntiä kasvattamalla ja investoimalla. Ne firmat jotka ovat kovasti laajentaneet, ovat enemmän tai vähemmän nesteessä.

    Niin, valtio on toki yrittänyt kerätä voittoja yritystoiminnalla. Esimerkiksi Posti investoimalla logistiikkatoimintoihin naapurimaissa:

    http://www.talouselama.fi/uutiset/puolen+miljardin+investoinnit+tuottivat+yli+sadan+miljoonan+tappiot++harhaan+meni/a2295662

    Avoimilla markkinoilla kuitenkin vaadittaisiin liiketoiminta-osaamista, pelkkä omien kansalaisten pakkorahastaminen ei aina riitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  123. Shakeem kirjoitti 11.3.2015 kello 21:28

    Juhana taas YLE:n studiossa.

    Hauskaa, että ensimmäistä kertaa hän myönsi, että tiede ei annakaan aina hyviä vastauksia, miten talouspolitiikka tulee hoitaa. Talouspoliittisessa analyysissa mennäänkin siis näppituntumalla. Tämä on jäänyt kertomatta joka ikinen kerta aiemmin, kun häneltä on haluttu kantoja.

    Nostan siis hattua Juhanalle rehellisyydestä, joka olisi saanut löytyä jo aiemminkin. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Zemppiä vain vaalikamppanjaan; Juhanasta tulee ihan pätevä ehdokas ja aika varma läpimenijä, vaikka tosiaan tässä vähän eri linjoilla ollaankin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  124. spottu kirjoitti 11.3.2015 kello 21:30

    napander: Mahtaa noita poikia tuossa oikealla laatikoissaan vituttaa, kun kokoomus kerää näin näppärästi Soininvaaran äänet.

    Osuvaa. Oikean laatikon herroja ja rouvia Yanaria lukuunottamatta nimittäin yhdistää YLEn vaalikoneen mukaan se että he ovat juurikin työn tarjontakysymyksissä (ansiosidonnainen, minimityöaika) Kokoomuksen eikä Vihreiden linjoilla. Toisaalta, kaikkien vatsa ei kestä Kokoomuksen äänestämistä, edes silloin kun jalo tavoite on vääntää puoluetta Ruotsin suuntaan.

    Diversiteetti on vihreiden ehdokkaiden keskuudessa kyllä melkoinen, voidaan kysyä onko noin heterogeeninen puolue enää tarkoituksenmukainen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  125. anonyymi kirjoitti 12.3.2015 kello 11:22

    pjt: Kuten myös esimerkiksi Helenin voitot nykyään.

    Helen tosin myös tarjoaa energiaa aika halvalla. Ja kyllä kaupungin tekemä piiloverotus on parempi asia kuin pukumiesten tekemä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  126. Markku kirjoitti 12.3.2015 kello 16:24

    spottu:
    Diversiteetti on vihreiden ehdokkaiden keskuudessa kyllä melkoinen, voidaan kysyä onko noin heterogeeninen puolue enää tarkoituksenmukainen.

    Tämä alkaa olla äänestäjän kannalta hankala kuluttajansuojakysymys. Vaikka puolue on verraten pieni, se vaikuttaa aatteellisesti hajanaisemmalta kuin suuremmat puolueet. Myös jäsenistö jakautuu taloudellisissa, sosiaalisissa ja ekologisssa kysymyksissä kovin eri leireihin. Puoluen sisältä löytyvät ekovihreät, armonvihreät, teknokraattivihreät, kulttuurivihreät, sukupuolivihreät, eläinoikeusvihreät, itsensä työllistäjävihreät, kaupunkivihreät, maaseutuvihreät ja mitä niitä kaikkia onkaan. Kaikilla varmaankin tärkeä sanoma, mutta lieneekö yhtään kokoavaa asiaa, josta vihreät olisivat edes jossain määrin yksimielisiä. Ehkä edelleen luonnonsuojeluaate, mutta sekin enää vain erittäin yleisellä tasolla. Heti kun aletaan keskustella keinoista (ydinvoimaa vai ei, talouskasvua vai ei, väestönkasvua vai ei jne.) väki alkaa jo hajaantua kuin varpusparvi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  127. Tero Tolonen kirjoitti 12.3.2015 kello 17:14

    Suomessa pitäisi panostaa hyviin pk-yrityksiin, joita ei tunneta ja jotka kasvavat 30-40% vuositahtia, yksi esimerkki Kauppalehden jutusta poimittuna “Tässä ovat Suomen 76 salaista menestyjää”

    “Termi “hidden champions” – “salaiset menestyjät” on peräisin Saksasta, jossa viennin menestyksen on todettu nojautuvan erikoistuneisiin pk- ja perheyrityksiin.”

    Suomalaisten vahvuus tuntuisi olevan juuri teollisuuden ja yritysten prosessien kehittäminen erikoistuneilla ratkaisuilla, näiden yritysten hyvä puoli on, että työvoimaan tarvitaan myös paljon tukihenkilöstöä – asiakaspalvelijoita, kääntäjiä, asentajia, myyjiä – eli pystytään työllistämään aika erityyppisiä ihmisiä saman yrityksen sisällä, insinöörien osuus voi olla jopa ohjelmistoalan yrityksissä tällöin luokkaa 15%.

    Prosessien automatisointi ja tehostusratkaisuilla on sekin hyvä piirre, että niiden tilaukset saattavat olla pitkäkestoisiaa, mutta yritysten kasvu oman maan ulkopuolella voi joskus vaatia oman ekolokeron ostamista yrityskaupoilla – Koneen historia on tästä hyvä esimerkki, Basware on toinen. Rahoituksen saaminen tämäntyppiseen kasvuun on oma kehityskohteensa.

    Prosessityökalut voivat olla ja usein ovatkin ohjelmistoja, esim. Tamperelainen M-Files on kasvanut hyvin ja sai jälleen tunnustusta:

    https://www.sttinfo.fi/release?releaseId=23887073

    Suomalainen M-Files rankattiin maailman johtavaksi tiedonhallintaratkaisuksi

    Miten tämmöiset yritykset sitten saataisiin pysymään Suomessa kannattavina, vai olisiko sille edes tarvetta? Onko sillä edes merkitystä omistaako kannattavan yrityksen, joka toimii Suomessa joku Suomalainen pääomasijoittaja vai Amerikkalainen eläkerahasto?

    Joku voisi sanoa että ei ole, ainoa asia millä on merkitystä on se, onko täällä osaavaa ja koulutettua työvoimaa – jos ei, kasvua tavoitteleva yritys lähtee joka tapauksessa muualle. Sillä ei ole mitään merkitystä maksetaanko insinöörille tai sihteerille 3200 vai 3240 eur kuussa, jos yritys ei pysty palkkaamaan markkinoilta niitä 30 uutta huipputason tyyppiä, joita se tarvitsee. Tässä mielessä siis en ole lainkaan Vartiaisen ja Borgin linjoilla sen suhteen miten Suomen kasvua vauhditetaan.

    Kun Steve Jobsilta kysyttiin mitä USA:n pitäisi tehdä auttaakseen kasvua, hän vastasi jotain tyyliin “kouluttakaa miljoonaa uutta insinööriä”. Nyt, jos joku katsoi oikeasti tuon matematiikan opettajien palaverin, siinä todettiin että meiltä puuttuu Suomesta noin 1000 pitkän matematiikan lukijaa vuosittain ja yleisestikin taso on laskenut.

    “Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä ja osaamista, joten tuottavuustasoa on näitä muuttamalla vaikea nostaa” – Borg

    Todellisuus on jotain muuta. Siis, jos joku päättäjä tämän lukee niin: keskittykää hyvät ihmiset siihen koulutukseen ja laittakaa sen rakenteet ja resurssit kuntoon niin, että entistä suurempi osa opintoja aloittavista lapsista oikeasti valmistuu aikuiseksi jolla on ammatti, valmistuu nopeammin ja entistä paremmalla osaamispohjalla, jotta meillä on enemmän työvoimaa kasvua varten – sillä osaavat ihmiset kyllä hoitavat sekä omansa että tämän maan asiat kuntoon itsestään. Ja: ohittakaa virkamiehet ja kysykää suoraan opettajilta miten se tehdään, koska he ovat todellisia asiantuntijoita tässä suhteessa.

    PS. Kannattaa kaikkien tiivistä kaupunkirakennetta ihannoivienkin huomata, että kaikki nuo yritykset eivät ole pääkaupunkiseudulta: siihen on varmasti moniakin syitä, tonttien saatavuus, hinnat, asumiskulujen nousu mikä taas ajaa ylöspäin palkkakulujen nousua, kulttuurierot halussa ryhtyä yrittäjäksi etc. – maakuntiin (hassu termi sinänsä) siis paitsi kannattaa perustaa myös syntyy yrityksiä, ja ne kasvavat mikäli vain osaavaa työvoimaa on tarjolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  128. Pekka Pessi kirjoitti 12.3.2015 kello 17:40

    Osmo Soininvaara: Ei vihreiden veromallissa verotus mitenkään kiristy.

    Veroja siinä tosin maksetaan 15,2 miljardia enemmän kuin nyt. Vastaavasti tulonsiirtoja (ml. perustulo) olisi 15,4 miljardia enemmän kuin nyt.

    Työn verotus kiristyisi merkittävästi, pääomatuloja saavien verotus taas helpottaisi, ja päälle tulisi vielä perstulo. Mutta ehkä se on tarkoituskin, pääsee ihmiset vähän leppoistamaan kunhan on vähän jäänyt syrjään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  129. Osmo Soininvaara kirjoitti 12.3.2015 kello 22:11

    Pekka Pessi,
    Perustulon voi toteuttaa myös negatiivisena tuloverona siten, että perustulot ja verot nettoutetaan ja maksetaan vaiun erotus joko t5ulonsiirtona takaisin tai verona. Jos näin tehdään, verot vähenevät nykyisestä. Oitäisikö sinun siis kannattaa raivoisasti tätä? Kuintenkin lopputulos on aritmeettisesti sama kuin perustulossa. Olennaista ei ole edestakaisin kulkeva rahamäärä vaan marginaalivero.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  130. Liian vanha kirjoitti 12.3.2015 kello 18:25

    pjt: Ei pidä paikkaansa. Katso Tilastokeskuksen kuvaa:
    http://www.stat.fi/til/tjt/2012/04/tjt_2012_04_2014-05-27_kat_002_fi.html

    Tuloerot ovat aivan viime vuosina hieman laskeneet (kuten aina silloin, kun taloudessa menee huonosti), ja ne ovat nyt suunnilleen samalla tasolla kuin 2000-luvun vaihteessa.

    Tuokin tilasto alkaa olla tilastoharhojen korruptoima.Tilasto perustuu otantaan, jossa käytännössä arvioidaan vain tulonsaajan talouden muodollisia tuloja

    Kuvaava on esim Keskisen tulot, firma tuottaa miljoonia ja tarjoaa monenlaisia etuja ja todelliset käytettävissä olevat tulot ovat moninkertaiset

    Viralliset tulot ovat kuitenkin pienet

    “Tuurin kauppakeisari Vesa Keskinen vei voiton julkkiskyläkauppiaiden tulotaistelussa. Keskinen tienasi viime vuonna ansiotuloja 35 916 euroa ja pääomatuloja 5 078 euroa. Lapin tunnetuin kyläkauppias Sampo Kaulasen tulot olivat 34 617 euroa.

    Keskinen tienasi vuonna 2012 yhteensä 35 863 euroa. Tulopottia kasvatti tämän lisäksi 82 072 pääomatulot. Kaulasen ansiotulot olivat hieman korkeammat 39 398 euroa, mutta hänen pääomatulonsa oli vain 7 163 euroa.”
    http://www.iltalehti.fi/verot-viihde/2014110218768055_vv.shtml

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  131. Pekka Pessi kirjoitti 12.3.2015 kello 23:03

    Osmo Soininvaara:
    Olennaista ei ole edestakaisin kulkeva rahamäärä vaan marginaalivero.

    Arskan ja Jaskan tulot ovat nyt 100 killinkiä. Arska maksaa veroja 40 killinkiä, Jaska 30 killinkiä. Sitten säädetään 5 killingin perustulo. Sen rahoittamiseksi Arskan veroja korotetaan 8 killingillä ja Jaskan veroja 2 killingillä. Veroja maksetaan 10 killinkiä enemmän, saman verran kuin perustuloja tilitetään, raha siis liikkuu edestakaisin.

    Jotenkin maagisesti Arskan käteen jäävät tulot pienenevät kuitenkin 3 killinkiä, vaikka verotus ei kuulemma kiristy. Vastaavasti Jaskan kasvavat 3 killinkiä. Koska molemmat kuitenkin kuuluvat samaan tulodesiiliin, asiat on hyvin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 13.3.2015 kello 10:37

    Perustulossa ei tapahdu noin. Se ei tasaa tuloja enempää kuin nykyinen järjestelmä, mutta tekee sen loogisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. JaSa kirjoitti 12.3.2015 kello 23:15

    Ode:

    “Perustulon voi toteuttaa myös negatiivisena tuloverona…”

    Voi puhua myös arvonlisäveron palautuksesta, eli kulutusverosta, joka on tehty progressiiviseksi niin, ettei sitä tarvitse maksaa kovin pienestä kulutuksesta. Teknisesti tällainen progressiivisuus voidaan toteuttaa niin, että veroa ensin maksetaan kaikesta kulutuksesta, mutta osa verosta palautetaan. Monet sellaiset, jotka vastustavat henkeen ja vereen perustuloa, ovat lämpimästi negatiivisen tuloveron tai progressiivisen kulutusveron kannalla. Sallittakoon se heille!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  134. hämmästynyt lukemastaan kirjoitti 12.3.2015 kello 23:39

    Syltty: Satunn

    Syltylle. Itse asiassa valtion&kuntien tuottavan toiminnan yksityistäminen sattui jättämään juuri sote-sektorin tarvitseman rahamäärän kokoisen aukon tuloihin. Jollain se on täytettävä, eikä täyttäjiksi löydy muita kuin palkansaajat ja yritykset. Tietenkin valtio voisi myös viisaasti palauttaa toimintojaan, mutta ei umpimähkään talvivaaratyyppisesti.

    Onko viisaampaa ostaa armeijan näkkileivät Ruotsista kuin palkata suomalaiset tekemään näkkäriä kotimaassa? Ulkomailta tuotetun näkkärin hintaan pitää lisätä suomalaisten työttömyydenhoitokustannukset. Kokonaishinta on silloin järjetön. Jos on kilpailutettava, suomalainen näkkäri voittaisi hiilijalanjäljen verran. Kriisitilanteissa lähituotannosta olisi etua. Vaan ei, kaikessa tehdään saman esimerkin mukaisesti kokonaiskustannuksiltaan kalliiksi tulevia päätöksiä, yhä uudelleen ja uudelleen.

    Yritysten veroalea kaupattiin nimenomaan sillä, että ne rahotettaisiin poistamalla yritystuet. Kun veroalepäätös oli tehty, kelkka kääntyi ja yritystukien määrää lisättiin. Tässä vaiheessa olisi ollut kovan kritiikin paikka monestakin syystä, mutta huomasiko media edes mainita asiasta?

    Tottakai ilmainen ja vastikkeeton raha kiinnostaa niitä yrityksiä, joiden on mahdollsita sitä hakea. Vastuullinen poliitikko seuraisi tutkimustietoja yritystukien hyödyllisyydesta, havaitsisi ettei niitä tutkimuksissa ole löytynyt, ja toimisi sen mukaan. Vaan jos politiikkaa tehdään muita tavoitteita varten, silloin tietenkään ei piitata moisesta.

    Suurilla yrityksillä olisi vastuunsa. Pienet toki ovatkin samassa pinteessä kuin palkansaajat, yhtä yksin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  135. Liian vanha kirjoitti 13.3.2015 kello 10:34

    YLE julkaisi tutkimuksen, miten kasvu/asukas on jakaantunut Suomessa 2000-2012.

    Eniten huomiotani herätti suuret erot:Kun tyypillinen kasvu oli 2000-2012 15-25 % niin Uudellamaalla jäätiin alle 9 % !!!

    Teorioiden mukaan kasvun pitäisi kiihtyä muuttovoittoalueilla ja sen mukaan Uudenmaan pitäisi olla kasvun veturi sillä se saa tuplajättipotin, kun kotimaasta ja ulkomailta tuleva muuttovoitto kiihdyttää siellä kasvua.

    Mutta suurimmalla muuttovoittoalueella kasvu per henkilö on melkein heikointa, vain Kymenlaaksolla menee heikommin

    Näyttäisi siltä, että muuttovoitto kanavoituu matalatuottoisen työn lisääntymiseen ja niinpä se alkaa rajoittaa kasvua eli muuttoliike hidastaa kokonaiskasvua.

    Eli vähiten tuottavat ihmiset liikkuvat ja lopputulema on vähätuottoisen väestön lisääntyminen Suomessa eli olemme menettämässä osaamiseen perustuvan tuotannon ja Suomesta tehdään Pohjolan Bangladeshia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  136. Liian vanha kirjoitti 13.3.2015 kello 10:42
  137. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.3.2015 kello 11:06

    Pekka Pessi: Arskan ja Jaskan tulot ovat nyt 100 killinkiä. Arska maksaa veroja 40 killinkiä, Jaska 30 killinkiä. Sitten säädetään 5 …

    En nyt jaksa ajatella näitä killinkejä läpi kun juutun jo siihen miksi ihmeessä Arska ja Jaska maksavat heti alussa samasta tulosta eri verot, ja Vihreiden mailli on jo ehtinyt muuttuakin, mutta leikkaan-liimaan kuitenkin sokeasti toisesta säikeestä:

    Täällä on esitetty niin tarkat yksityiskohdat että niiden pohjalta on voitu tehdä simulointi todeliisella tilastoaineistolla.

    Yksinkertaisempaa konkretisointia varten rohkenen lainata toisesta säikeestä mitä tapahtuisi 6000 €/v perustulolla 40% tasaverolla, amatöörin laskemana (caveat emptor):


    Vuosi . Saajia . Vero% . Kert . Vero% . Kertyy
    tulot . . . . . nykyään . nyk . perustulossa
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    0-1t . . 175t . . 4.7 . . . 3 . -1415 . -1019
    1-2.5t . 130t . . 2.2 . . . 5 .. -316 . .-695
    2.5-5t . 153t . . 3.4 . . .19 .. -123 . .-694
    5-7.5t . 198t . . 9.2 . . 116 . . -54 . .-681
    7.5-10t. 335t . . 4.9 . . 143 . . -29 . .-848
    10-15t . 622t . . 9.4 . . 737 . .. -8 . .-612
    15-20t . 504t . .14.4 . .1270 . . 5.6 . ..492
    20-25t . 460t . .16.3 . .1691 . . 13.3 . .1379
    25-30t . 465t . .17.6 . .2254 . . 18.2 . .2324
    30-40t . 701t . .20.7 . .5006 . . 22.6 . .5464
    40-50t . 356t . .24.2 . .3841 . . 26.5 . .4196
    50-60t . 184t . .27.1 . .2715 . . 29.0 . .2907
    60-80t . 151t . .29.6 . .3042 . . 31.2 . .3208
    80-100t . 54t . .32.6 . .1548 . . 33.2 . .1580
    >100t . . 60t . .34.8 . .3811 . . 36.7 . .4021
    - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
    Yht . . 4548t . . . . .26200M€ . . . . .21023M€

    Perustulomallissa kertyy siis verotuloja 5.2 mrd vähemmän kuin nykymallissa. Mutta budjetin kulupuolellakin on vähemmän maksettavaa kun joukko nykyisiä tukia korvataan perustulolla. Nimetön kansalaisaktivisti oli täällä kaivanut tulo- ja menoarviosta seuraavat säästöt (en ole itse tarkistanut):

    Omaishoidontuki 153 Me
    Kotihoidon tuet 384 Me
    Peruspäiväraha 197 Me
    Työmarkkinatuki 743 Me
    Ansiopäivärahan perusosa 2074 Me
    Toimeentulotuki 600 Me
    Työttömyyseläkkeet 531 Me
    Työvoimapol. koulutustuet ja päiväraha 133 Me
    Työvoimapol. aikuiskoulutus 364 Me
    Opintotuki 937,4 Me

    = 6.1 mrd

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  138. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.3.2015 kello 11:14

    Pekka Pessi: Veroja siinä tosin maksetaan 15,2 miljardia enemmän kuin nyt. Vastaavasti tulonsiirtoja (ml. perustulo) olisi 15,4 miljardia enemmän kuin nyt.

    En nyt jaksa funtsia miten sinä asian miellät, ja onko siinä jotain vikaa, mutta leikkaan-liimaan toisesta säikeestä:

    Nykysysteemissä 115 mrd:n verotettavista tuloista kannetaan 25 mrd:n verot ja niistä maksetaan 6 mrd perustavimpia tukia. Jäljelle jää 19 mrd muihin valtion ja kuntien menoihin.

    Perustulossa 115 mrd:n verotettavista tuloista kannetaan 40% tasaverolla 46 mrd:n verot ja maksetaan takaisin 27 mrd kansalaispalkkana. Jäljelle jää 19 mrd muihin valtion ja kuntien menoihin.

    Siellä toisessa säikeessä on puntaroitu myös asiaan liittyviä karvaisia komplikaatioita, jotka eivät mahdu tähän. Itse olen eniten huolissani asumistukien kohtalosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  139. Mikko Kiviranta kirjoitti 13.3.2015 kello 11:35

    Pekka Pessi: Työn verotus kiristyisi merkittävästi, pääomatuloja saavien verotus taas helpottaisi, ja päälle tulisi vielä perstulo. Mutta ehkä se on tarkoituskin, pääsee ihmiset vähän leppoistamaan kunhan on vähän jäänyt syrjään.

    Leppoistamisnäkökohta ei mielestäni ole motiivina Vihreiden mitoituksessa perustulolle, mikä toivottavasti kuultaa läpi äskeisestä postauksestani. Perustulon voi kyllä mitoittaa myös niin anteliaaksi ettei sitä kansantalous kestä, niinkuin mielestäni BIENin kansalaisaloite oli mitoitettu, ainakin minun ja monen muunkin mielestä. Mutta se ei ole Vihreiden mallin tarkoitus.

    Leikkanpa-liimaanpa kuitenkin myös leppoistamisnäkökulman tueksi toisesta säikeestä:

    Prometheus:Vastikkeettomuus.

    Pelkään pahoin että vastikkeettomuus on pakosta edessämme ennemmin tai myöhemmin, kun koneet tuottavat yhä enemmän tavaraa, tarvitsematta muuta vastiketta kuin sähkö ja raaka-aineet.

    Canonin suunnitelmissa on muutaman vuoden päässä tehtaat joissa ei ole yhtään työntekijää. Ihmisiä tarvitaan vain tuomaan raaka-aineet tehtaalle ja viemään kamerat kauppoihin. Volkswagenilla on samantapaisia suunnitelmia lähes työntekijättömistä autotehtaista. Omalla työpaikallani kehitellään tekniikoita joiden avulla kaupan kassoilla ei tarvita henkilökuntaa: kun tuotteissa on hintalappuna älytarrat, riittää työntää ostoskärry läpi portista joka laskee kaikkien ostosten hinnan ja pyytää luottokorttia.

    Tämmöisen paineen vallitessa minun mielestäni Perustulo on pienin mahdollinen myönnytys vastikkeettomuuden suuntaan. Täydellinen antautuminen olisi Marxin periaate “kaikki kykyjensä mukaan, kullekin tarpeidensa mukaan”, mutta siihen en olisi menossa koska se tappaa kaikki kannusteet.

    Olemme muuten tässä blogissa aikaisemmin vääntäneet kättä samantapaisesta ilmiöstä: jos tekijänoikeudet rapautuvat olemattomiin (ns. piratismi), silloin toisaalta aineettomien tuotosten – kuten elokuvien ja tietokoneohjelmistojen kuluttajat saavat hyödykkeensä vastikkeetta, mutta toisaalta hyödykkeiden tekijöiltä häviää iso osa kannusteista kun työstä ei enää saa palkkaa.

    Käytäntö on osoittanut että tuollaisessakin tilanteessa vapaaehtoistyönä syntyy paljon arvokasta – mm. Linux-käyttöjärjestelmä, jonka pohjalle rakennettua Android-puhelinta varmaan joka toinen vastaantulija kantaa nykyään taskussaan. Ei ole mahdotonta etteikö “joutilaiden” perustulon saajien joukossa syntyisi samanlaista tuotteliasta kuhinaa, kuten uusia yritysideoita – semminkin kun niistä *saa* palkkaa, ehdotettu prosentti lisätuloille on luokkaa 40%.

    Toinen syy olla säntäämättä suin päin “kaikille tarpedensa mukaan” -malliin, on että hypertuottaviksi muuttuvan tavaratuotannon ja aineettomien hyödykkeiden tuotannon rinnalla säilyy koko joukko työtä jota ei saa kovin pian automatisoitua, ja jonka tekemseen pitää olla rahalliset kannusteet. Katujen kunnossapito, vanhusten hoitaminen, siivoaminen, maanpuolustus noin esimerkiksi.

    Sitten vielä: jotain täysin vastikkeetonta hyödykkeiden jakamista ei voi tehdä irrallaan globalisaatiosta. Iso osa niistä huipputuottavista tehtaista on muualla kuin Suomessa, ja täällä pitää pystyä tekemään semmoista minkä voi ihan perinteisen vastikkeellisen markkinatalouden mekanismilla vaihtaa muualla tehtyihin hyödykkeisiin.

    Olisin valmis leikkaamaan reilusti nykyisestä tukiviidakosta.

    Siihenhän se perustulokin tähtää. Ison tukiviidakon tilalla olisi yksi kannustin: tee mitä teet, 40% jää aina omaan pussiin. Toki jää vielä kysymys: tarvitseeko sitä perustulo-osaakaan olla? Väitäisin että tarvitsee. Jos sterotyyppinen matalapalkkaduuni Siwan kassallakin häviää (älytarrat), se että työtön ei löydä töitä ei välttämättä johdu tyhmyydestä tai laiskuudesta.

    Nälkä kyllä kannustaa mutta kun maailman reunaehdot ovat muuttuneet, on riski että kannustamme ne kannustettavat hengiltä. Ja vaikka ei näkisi tuossa moraalista ongelmaa, voi kysyä että kukas ostaa ne Canonin kamerat? Vai ajetaanko ne jyrällä murskaksi heti kun ne on saatu ulos automaattitehtaasta? (No, tähän tulee oikea vastaus hinnoista ja kysynnästä ja tarjonnasta, ja se johtais matemaattiseen katastrofiteoriaan – liian pitkä juttu tähän).

    Ylipäänsä väittäisin MuTulla että tasapainon haku kannusteisiin, asteikolla jonka toisessa päässä on ison porukan nälkäkuolema kannusteiden kovuuteen ja toisessa päässä kaikkien heittäytyminen muiden elätettäviksi (ja sitten nälkäkuolema), on muuttumassa kriittisemmäksi. Kiikku on muuttumassa kiikkerämmäksi.

    Nykyinen järjestelmä passivoi. Perustulo passivoi vielä enemmän.

    Ensimmäisen hyväksyn, mutta kuinka vedit siitä tuon toisen? Perustulossa olisi mahdollista parantaa työnteolla omaa asemaansa heti ensimmäisestä eurosta lähtien.

    Nykysysteemissä vastikkeellisuuteen pureudutaan niin kynsin hampain että tukea tarvitsevat pakotetaan olemaan ahkeroivinaan. Pitää vaikkapa autonkorjaustaitojen sijasta opetella Kelan sääntöjä ja kaavakeiden täyttötaitoa.

    Olen joskus nähnyt Kari Suomalaisen pilapiirroksen 50-luvulta, jossa kaksi työmiestä nojaa lapiohinsa ja katsoo vieressä möyrivää kaivinkonetta (silloin uusi näky Suomessa):
    – Tuo prkl se vie työt kymmeneltä lapiomieheltä.
    – Ei kun sadalta lusikkamieheltä.

    Varmaankin vastikkeellisuuden nimissä voisi ajaa nykytyömaalta sen kaivinkoneen pois, ja tuoda tilalle työkkäristä 10 tuensaajaa lapiot kourassa. Ja jos tuensaajia tulee lisää, vaihdetaan kaikille lusikat.

    Luulisin että on parempi jos nuo työnhakijat ovat vastikkeettomasi joutilaina (mutta eivät leveästi eläen!), ja voisivat käyttää energiansa sen miettimiseen mitä uutta ja ennennäkemätöntä maailmassa voisi tehdä. Tai mitä pientä tekemätöntä duunia lähinaapurustosta löytyy. Sen sijaan että energia menisi hengissä pysymiseen, lusikkaa kaivuvälineenä käyttäen. Jos joku prosentti joukosta päätyy puiston penkeille kaljaa juomaan, niin sen voi mielestäni sietää – on siellä kaljanjuojia nykyäänkin. Mutta jos enemmistö päätyisi kaljanjuojiksi, olen samaa mieltä että ajatus perustulosta olisi älytön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  140. Eero kirjoitti 13.3.2015 kello 12:28

    Osmo Soininvaara:
    Perustulossa ei tapahdu noin. Se ei tasaa tuloja enempää kuin nykyinen järjestelmä, mutta tekee sen loogisemmin.

    Vastaus on vähintään hiukan harhaanjohtava. Vihreiden perustulomallin voi katsoa tasaavan tuloja muutamaakiin eri kautta.

    -Opiskelijat: opintorahaa ja asumislisää maksetaan keskimäärin 438 euroa kuussa eli heillä 560e perustulo nostaa tuloja 122 eurolla kuussa. Tarkoittaa valtion budjetissa luokkaa 400 miljoonaa lisämenoja. Opintotuen ollessa verollista ja perustulon ollessa veroton etuus, erotus on vielä hieman tuotakin suurempi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on huono asia, mutta opintotuen korotuksia kannattavat tahot varmasti ovat eri mieltä.

    -Pääomatulo: nykyään pääomatuloista maksetaan veroa 30%, ja korotetun verokannan 33% mukaisesti 30000 euron ylittäviltä tuloilta, Vihreiden perustulomallissa nämä nostettaisiin 33 ja 35 prosenttiin (raja-arvona 40000 e). Vaikuttaako tämä nosto Vihreiden mielestä yrittämisen kannusteisiin, onko se harmillinen mutta välttämätön osa mallia, vai onko se jopa suotavaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tai vastaavien tavoitteiden ajamiseksi?

    -Muutokset muihin veroihin: kiinteistöveroa +120Me, ympäristölle haitallisia verotukia -600Me. Mielestäni tässä Vihreät toimii oikein, eli esittäessään valtiolle lisäkustannuksia tuottavaa mallia kerrotaan millä nuo rahoitetaan. Kustannusneutraaliksi sillä ei sitä itse PERUSTULOA kuitenkaan saada (koska nuo eivät liity perustuloon mitenkään), joten semmoisena perustuloa itsessään on turha markkinoidakaan ellei parametreja muuteta esityksestä.

    Mielestäni on todennäköisintä, että ensimmäinen sekä toinen nimenomaan tasaavat tuloja merkityksessä “gini-kerroin laskee”, mutta voin olla toki väärässäkin. Siksi kaipaisin vielä hieman syvemmälle menevää analyysiä ehdotuksen vaikutuksista ennen kuin itse liityn “perustulo niinku olis jo”-rintamaan. Voi sen analyysin jättää tekemättäkin, mutta sitten sen tekee poliittiset vastustajat ehdotuksen näkökulmasta kiusallisemmassa ja kriittisemmässä tilanteessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  141. Andy kirjoitti 13.3.2015 kello 14:18

    Liittyen vielä keskusteluun Suomen kilpailukyvystä ja työvoimakustannuksista: Roger Wessmanilla on aiheesta pari erittäin hyvää kirjoitusta.

    http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/ongelmallinen-kilpailukyky.html

    http://www.marketnoze.com/uutiset/ajankohtaista/miksi-ruotsi-voittanut-vientikilpailun.html

    Näiden johtopäätös on että todellisuudessa Suomen kilpailukyky verrattuna Ruotsiin ei ole välttämättä heikentynyt Suomen omien päätösten seurauksena, vaan pääsyyllinen itse asiassa on Nokia-klusterin romahdus. Tämä on johtanut kansantalouden kokonaistuottavuuden heikentymiseen joka taas johtaa yksikkötyökustannusten nousuun (kun tuottavuus alenee).

    Väitän että suurin tekijä Suomen heikkoon kehitykseen viime vuosina on yritysten huono kehitys (ja yritysjohtajien huonot päätökset).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  142. Eero kirjoitti 13.3.2015 kello 15:57

    Eero:-Opiskelijat: opintorahaa ja asumislisää maksetaan keskimäärin 438 euroa kuussa eli heillä 560e perustulo nostaa tuloja 122 eurolla kuussa. Tarkoittaa valtion budjetissa luokkaa 400 miljoonaa lisämenoja. Opintotuen ollessa verollista ja perustulon ollessa veroton etuus, erotus on vielä hieman tuotakin suurempi. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että tämä on huono asia, mutta opintotuen korotuksia kannattavat tahot varmasti ovat eri mieltä.

    Pakko korjata hieman omaa tekstiäni: 400 miljoonaa lisäeuroa opintotukeen on liian suuri summa. Haarukoin sen kertomalla keskimääräisen opintorahan+asumislisän opintotukea saavien määrällä, mutta pienellä lisämiettimisellä tajuaa että tämä vei pieleen useammastakin syystä. Oikea summa lienee lähempänä 200-250 miljoonaa. Lisäksi tuolla on dynaamisia vaikutuksia, koska kannuste työssäkäyntiin opintojen ohessa laskee hieman (rajaveroaste nousee; Toisaalta, samalla ne työtunnit jotka opiskelijat silti tekevät tuottavat enemmän verotuloja valtiolle per yksikkö). Jokatapauksessa, perustulo = selvästi lisärahaa opiskelijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  143. Raimo K kirjoitti 13.3.2015 kello 16:23

    Kiintoisa näkemys.
    Jos tarkastellaan esim. autoteollisuutta (automotive industry) ja vuotta 2011 niin reaalituntipalkan indeksi Saksassa oli 105, Suomessa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoita, että Suomi olisi menettänyt kilpailukykyään, päinvastoin.

    Ja jos saksalaisten mielestä Suomessa kannattaa valmistaa autoja (Mercedes) ja laivoja (Meyer Werft), niin nuo erilaiset abstraktioihin (ja alituiseen valittamiseen) perustuvat arviot pitäisi jättää omaan arvoonsa (jos niillä jotain arvoa on).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  144. Tero Tolonen kirjoitti 13.3.2015 kello 16:28

    Andy: Suomen kilpailukyky verrattuna Ruotsiin ei ole välttämättä heikentynyt Suomen omien päätösten seurauksena, vaan pääsyyllinen itse asiassa on Nokia-klusterin romahdus,

    Uskon että tämä on vahvasti totta. Ja miksi näin kävi? Silläkin riskillä, että toistan itseäni, aika moni Nokialla työskennellyt voinee allekirjoittaa sen mitä Steve Jobs sanoo tässä videossa:

    https://www.youtube.com/watch?v=TRZAJY23xio&t=25m43s

    “… so the people who can make company more successful are sales and marketing people, and they end up running the companies. And the product people get driven out of decision making forums. And the companies forget what it means to make great products.”

    Helposti tulee mieleen esim. Rovio, joka alkoi nopeasti vetää puoleensa erilaisia huipputason johtajia, rupesi valmistamaan pehmoleluja – strategia mikä oli varmasti tietyllä tapaa hyvä ja osoittautui toimivaksi, mutta toisaalta ajoi sen melko kauaksi siitä mikä oli yrityksen alkuperäisen menestyksen taustalla – luoda loistavia pelejä. Aika näyttää miten Supercellin peleihin keskittyvä strategia tulee toimimaan, mutta on selvää että yritys voi onnistua ainoastaan siinä mikä on strateginen päämäärä.

    On mielenkiintoista pohtia miten herkkä julkishallinto on tuolle samalle “monopoli” -syndroomalle. Ajautuuko johtajiksi herkemmin hyviä ideoiden myyjiä kuin hyviä johtajia? Ovatko julkishallinnon johtajat vastuussa työstään ja kuka tämän tason arvioi, sekä mitkä ovat seuraukset mikäli työ ja tulokset eivät toimi, esimerkiksi virkamiestasolla kunnolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  145. sammontakoja kirjoitti 13.3.2015 kello 17:35

    Olkoon X leikkaaminen, elvyttäminen, julkinen talous tai yksityinen talous.

    Sanotaan että X on hyvä juttu.
    Kaikki data viittaa siihen, ainakin tällä talousalueella se on toiminut. Osa talousoppineista nyökyttelee taustalla hyväksyvästi.

    Sitten tulee kritiikki. Ei se X toimikaan. Lieneekö koskaaan toiminutkaan. Ei ainakaan näillä ja näillä talousalueilla. Osa talousoppineista nyökyttelee taustalla hyväksyvästi.

    Vasemmisto painottaa julkista taloutta ja elvyttämistä.
    Oikeisto painottaa yksityistä taloutta ja leikkaamista.

    Puuttuu puolue joka painottaa joko yksityistä taloutta ja elvyttämistä tai julkista taloutta ja leikkaamista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  146. Pekka Pessi kirjoitti 13.3.2015 kello 19:04

    Osmo Soininvaara:
    Perustulossa ei tapahdu noin. Se ei tasaa tuloja enempää kuin nykyinen järjestelmä, mutta tekee sen loogisemmin.

    Työn verotus kiristyy, pääomatuloilla elävien verotus helpottuu. Kannattaisi varmaan lukea puolueen perustuloanalyysi läpi. Alle 40 sivua, ei luulisi olevan paha nakki.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  147. Pekka Pessi kirjoitti 13.3.2015 kello 19:16

    Mikko Kiviranta: En nyt jaksa ajatella näitä killinkejä läpi kun juutun jo siihen miksi ihmeessä Arska ja Jaska maksavat heti alussa samasta tulosta eri verot, ja Vihreiden mailli on jo ehtinyt muuttuakin

    Muuttunut malli löytyy täältä. Sieltä selviää myös miksi veroasteet voivat olla erilaiset, vaikka tulot ovat samat.

    Yksi asia mallissa ei ole muuttunut, oikeita marginaaliveroasteita ei ole kehdattu kirjoittaa auki, “puhtaana käteen” saatavasta tulosta on maksettava vielä työntekijän sosiaaliturvamaksut. Toisin sanoen, perustulomallin analyysimallissa on oletettu marginaaliveroksi 50,21 %, yli 50 000 € tuloilla 58,21 %.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  148. Ville kirjoitti 13.3.2015 kello 20:12

    Väitän että suurin tekijä Suomen heikkoon kehitykseen viime vuosina on yritysten huono kehitys (ja yritysjohtajien huonot päätökset).

    Wessmanin kirjoitusten perusteella kyse on ensisijaisesti yhden yrityksen eli Nokian heikosta kehityksestä. Ja Nokiankin osalta on mahdollista, ettei mikään sen johtajien päätös olisi olennaisesti pystynyt muuttamaan kehityksen suuntaa. Ison laivan suuntaa ei muuteta hetkessä ja tuurilla laivatkin seilaavat 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  149. Tapio kirjoitti 13.3.2015 kello 21:58

    Andy: Näiden johtopäätös on että todellisuudessa Suomen kilpailukyky verrattuna Ruotsiin ei ole välttämättä heikentynyt Suomen omien päätösten seurauksena, vaan pääsyyllinen itse asiassa on Nokia-klusterin romahdus.

    Wessmania tarkempi kirjoitus on mm. Malirannan saman asian tarkastelu:
    http://www.etla.fi/kolumnit/kilpailukykyongelma-tuottavuus-ja-palkat/
    Malirannan oleellinen viesti on, että “Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen ja vientiosuuksien menetykset alkoivat siis jo 2000-luvun alussa, eli ennen Nokian vaikeuksia. Viime vuosien heikkeneminen sen sijaan selittyy merkittävältä osin elektroniikkateollisuuden vaikeuksilla.”

    Huono kehitys on tottakai aina johtajien vastuulla, mutta pelkästäänkö yritysjohtajien vastuulla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  150. Samuli Kaisis kirjoitti 13.3.2015 kello 22:27

    Tää yritysjohtajien huonot päätökset -argumentti on minusta aika ontto. Miten saataisiin yritysjohtajat tekemään parempia päätöksiä? Ja onko se jonkun mielestä syy esim olla irtisanomatta työntekijöitä? Jos huonot yritysjohtajat menee vaihtoon, kuka tulee tilalle? Onko meillä jossain varastossa parempia yritysjohtajia, esim AY-liikkeessä? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  151. Raimo K kirjoitti 14.3.2015 kello 10:03

    Samuli Kaisis:
    ‘snip’
    Onko meillä jossain varastossa parempia yritysjohtajia, esim AY-liikkeessä? 🙂

    Eipä taida olla… huonolta siis näyttää. 🙁

    Tosin elinkeinoelämän järjestöt voisivat motivoida johtajia hoitamaan hommansa eikä pelkästään vaatimaan yhteiskunnalta lisää rahaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  152. Tapio kirjoitti 14.3.2015 kello 11:45

    Raimo K: Ja jos saksalaisten mielestä Suomessa kannattaa valmistaa autoja (Mercedes) ja laivoja (Meyer Werft), niin nuo erilaiset abstraktioihin (ja alituiseen valittamiseen) perustuvat arviot pitäisi jättää omaan arvoonsa (jos niillä jotain arvoa on).

    Vähän laajempi kuva löytyy paitsi Borg&Vartiainen sekä Malirannan raporttien lisäksi esimerkiksi VNK:n julkaisusta 3/2012.

    http://vnk.fi/documents/10616/622970/R0312_Kustannuskilpailukyvyn.pdf/576e63dc-d4af-466e-a728-5ba19a33f0a6?version=1.0

    Tuo raportti osoittaa, että kilpailukyvyn rapautuminen on alkanut aikoja sitten.

    Erinomaista, että meillä on edelleenkin muutamia kilpailukykyisiä Suomessa toimivia yrityksiä, mutta eivät ne yksinään maata pelasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  153. Raimo K kirjoitti 14.3.2015 kello 13:42

    Tapio:
    ‘snip’
    Tuo raportti osoittaa, että kilpailukyvyn rapautuminen on alkanut aikoja sitten.

    Erinomaista, että meillä on edelleenkin muutamia kilpailukykyisiä Suomessa toimivia yrityksiä, mutta eivät ne yksinään maata pelasta.

    Ja mistähän alkaen Valtioneuvoston kansliasta on tullut puolueeton tutkimuslaitos?

    Kipailukykyiset ja toimivat yritykset sitävastoin osoittavat, että kilpailukykyä on, jos siihen on tahtoa.
    Ikävä kyllä liian monilla tahtoa on vain osingonjakoon ja ruikuttamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  154. Seppo Korppoo kirjoitti 14.3.2015 kello 14:38

    Yritettyään muutaman kerran turhaan valloittaa Suomen, Stalin sanoi: “Suomalaisilla on niin kova pää, että tosiasiat pitää lyödä siihen lekalla.”

    Tässä talouskasvun ymmärtämisessäkin näyttää olevan sama tilanne:

    1) On nykyoloissa täysin puupäistä luulla, että riittävä talouskasvu saadaan nyt aikaan jonkun julkisen sektorin byrokraatin tai ammattiyhdistys-pukarin johdolla.

    Nämä henkilöt pystyvät siihen yhtä vähän kuin menestyksellisesti leikkaamaan umpisuolen tulehduspotilasta.

    2) Talouskasvua saadaan aikaan vain menestyvien yritysjohtajien + riskisijoittajien toimesta. Heitä kyllä Suomestakin löytyy, jos vain ehdoista sovitaan. Jos ei sovita, niin kasvua ei synny.

    3) Historia osoittaa senkin, että kun tosiasiat siihen kovaan päähän on saatu lyötyä, sitten rupeaakin tapahtumaan ihmeitä…

    Toivottavaa on, että se leka jostain löytyy ja se pää on jotain kovaa puuta, ettei hukuta, ennekuin tosiasiat valkenevat…

    Seppo Korppoo
    Kovapäinen yrittäjä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  155. Viherinssi kirjoitti 14.3.2015 kello 16:11

    Pekka Pessi: Yksi asia mallissa ei ole muuttunut, oikeita marginaaliveroasteita ei ole kehdattu kirjoittaa auki,

    Perustulomallissa on hyvin vähän liikkuvia osia. Ensin päätetään perustulo, sen jälkeen siitä piirretään jonkinlainen veronmaksukäyrä ylöspäin. Käyrä ei voi olla kovin epäjatkuva, ja käytännössä marginaaliprosentinkin pitäisi pysyä vakiona tai kasvaa monotonisesti tulojen kasvaessa.

    Asiaa on yksinkertaisinta ajatella tasaprosenttimallilla. Jos perustulo laitetaan korkealle, marginaaliprosentin pitää olla hyvin korkea, jotta keskituloiset maksaisivat tarpeeksi veroja perustulon kattamiseen.

    Pienituloisilta ei rahaa saa, ja suurituloisia on liian vähän rahoittamaan mallia. Tästä syystä olennainen asia on marginaaliprosentti nollatuloisen ja keskituloisen välillä. Jos keskituloisten verotusta yrittää pudottaa prosenttiyksikön verran, suurituloisten verotusta pitää vastaavasti nostaa monta prosenttia. Tämä johtaa epärealistisen jyrkkiin marginaaliprosentteihin keskitulon kohdalla.

    Pelkään pahoin, että perustulo kaatuukin tähän. Vasemmistolle ei kelpaa sellainen perustulon taso, joka mahdollistaisi oikeiston hyväksynnän tuloveroille. Dynaamisten vaikutusten (työnteon lisääntyminen) ja byrokratian kevenemisen vuoksi verotus voisi keventyä kokonaisuutena, mutta kyllä tuossa helposti syntyy tulonsiirto keskiluokalta alaspäin.

    Tätä voi tarkastella myös sitä kautta, että nyt pienituloisten marginaaliprosentti on poskettoman korkea. Tukien lakkaamisen jälkeen prosentti putoaa alas noustakseen sitten ylemmillä keskituloilla taas korkeaksi. Käyrää katsoessa ei ole vaikea löytää häviäjiä. (Tosin fiskaalisilla päätöksillä myös suurituloiset saadaan tehtyä häviäjiksi, vaikkei se tuoton kannalta paljon vaikuta.)

    Olen perustulon kannattaja, mutta suunta sinne on kyllä aika pienillä askelilla kulkemista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  156. Viherinssi kirjoitti 14.3.2015 kello 16:19

    Eero: Pakko korjata hieman omaa tekstiäni: 400 miljoonaa lisäeuroa opintotukeen on liian suuri summa. Haarukoin sen kertomalla keskimääräisen opintorahan+asumislisän opintotukea saavien määrällä, mutta pienellä lisämiettimisellä tajuaa että tämä vei pieleen useammastakin syystä. Oikea summa lienee lähempänä 200-250 miljoonaa.

    Perustulon ja opiskelun yhteensovittamiseen ilman merkittäviä fiskaalisia tappioita on helppo konsti: lukukausimaksut. Niillä voidaan kerätä opiskelijoilta nykyisen opintotuen ja perustulon erotus pois. Tässä on sekin hyvä puoli, että kannuste valmistua nopeast paranee huomattavasti, kun listoilla roikkuminen maksaa tuhansia euroja vuodessa.

    Tosin tämä riippuu paljon vaikeammasta yhteensovittamisesta, eli asumisen tukien yhteensovittamisesta perustuloon. Siihen on vaikea löytää hyvää ratkaisua.

    Toinen perustulon kannalta vaikea yhteensovitettava on kotihoidon tuki. Kotihoidon tuki ja perustulo painivat samassa suuruusluokassa, ja jos kotihoidon tuen kestoa lyhennetään, paremmin työllistävillä aloilla vanhemmat voivat sitten sanoa heipat työnantajalle ja jäädä haluamakseen ajaksi kotiin perustulolle. Tämä ei ainakaan ole kovin hyvin linjassa nykyisen hoitovapaata lyhentävän suuntauksen kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  157. Raimo K kirjoitti 15.3.2015 kello 10:15

    Seppo Korppoo:
    ‘snip’
    2) Talouskasvua saadaan aikaan vain menestyvien yritysjohtajien + riskisijoittajien toimesta. Heitä kyllä Suomestakin löytyy, jos vain ehdoista sovitaan. Jos ei sovita, niin kasvua ei synny.
    ‘snip’

    Seppo Korppoo
    Kovapäinen yrittäjä

    Näinhän se juuri on. Ikävä vain, että sellaisia yritysjohtajia tai sijoittajia ei löydy, on vain ikuisia ruikuttajia… vaikka saksalaiset näyttävät, että yrittäminen onnistuu myös Suomessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  158. max kirjoitti 15.3.2015 kello 10:55

    Viherinssi: Tosin tämä riippuu paljon vaikeammasta yhteensovittamisesta, eli asumisen tukien yhteensovittamisesta perustuloon. Siihen on vaikea löytää hyvää ratkaisua.

    Varmaan järkähtämättömän ja kärsivällisen yksinkertaistamisen kautta siirtymäaikoineen. Asuntolainan korkovähennyksen laimentaminen historiaan. Asumistukien harmonisoiminen riippumattomaksi omistajuudesta. Tällä hetkellähän tukilaskurien mukaan vuokra-asunnossa subventoidaan jopa vierasta pääomaa(!) ja omistusasunnon kohdalla vain vieraan pääoman hintaa. Plus joitakin yhteisiä eriä molemmissa tapauksissa.

    Tapauskohtauksettomampi asumistukimitoitus olisi sitten myöhemmässä vaiheessa helpompi ujuttaa perustulomitoitukseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. Syltty kirjoitti 15.3.2015 kello 11:27

    Raimo K: Näinhän se juuri on. Ikävä vain, että sellaisia yritysjohtajia tai sijoittajia ei löydy, on vain ikuisia ruikuttajia… vaikka saksalaiset näyttävät, että yrittäminen onnistuu myös Suomessa.

    Onkos muuten näillä johtajiamme soimaajilla mitään parannuskeinoja?

    Kaikkein ilmeisimpiä tulee heti mieleen eli kannusteiden parantaminen:
    1. Ylimpiä palkkatulojen marginaaliveroasteita selvästi alaspäin.

    2. Yrittäjyyden nykyistä vähäisempi verotus. Aika moni yritysohtaja on samalla yrittäjä, niinpä yrittäjien terävimmän kärjen leventämiseksi vähennetään roimasti verotusta.

    3. Ulkomaalaisille palkkajohtajille roimat verohelpotukset ja muit etuja (noh, näitähän ymmärtääkseni on jo olemassa, mutta kyllä niitä tarvitaan enemmmän).

    4. Lisää kilpailua kotimarkkinoille, säädellyt monopolialat kuten rautatiet romukoppaan niin saadaan lisää yritysjohtajia, knu yhden firman aloille perustetaan uusia yrityksiä. Tavaraliikenteessä VR käyttää selvästi monopoliasemaansa kilpailun esteeseen, henkilöliikenteessä kilpailu ei ole edes mahdollista.

    Erityisesti kohdat 1+3 pitää yhdistää, koska suomalaiset ovat kelvottomia johtajia. Eli ulkomailta tänne muuttaville johtajille oikein mojovan-pojova alennus tuloveroon, jotta voidaan vähän kompensoida huonoa ilmastoa.

    Miltäs kuulostaa? Tosin en usko että kukaan, jonka perusteluissa on “huonot yritysjohtajat”, on oikeasti ehdottammassa ainuttakaan toimenpidettä, jolla johtajien pätevyyttä voitaisiin pyrkiä nostamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  160. Maurizio kirjoitti 15.3.2015 kello 11:37

    “Käsittääkseni sekä fasismia että feodalismia on jo kokeiltu. Tulokset eivät mairitelleet.”

    Käsittääkseni vassareiden lapsellinen tapa nimittää kaikkia mielestään epäihqun taantumuksellisia ‘fasisteiksi’ on edelleen voimissaan. No, eipä mairittele heitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  161. Tapio kirjoitti 15.3.2015 kello 11:50

    Raimo K: Jos tarkastellaan esim. autoteollisuutta (automotive industry) ja vuotta 2011 niin reaalituntipalkan indeksi Saksassa oli 105, Suomessa 75 (http://www.industriall-europe.eu/committees/cb/2014/IndustrViennaInclCover-EN.pdf). Tämä ei osoita, että Suomi olisi menettänyt kilpailukykyään, päinvastoin.

    Vilkaisin tuota artikkelia. Sen mukaan ei ole ihme, että Suomeen kannattaa autoteollisuutta sirtää. Autoteollisuuden tuntipalkat nimittäin putosivat täällä vuoden 2008 21.41 eurosta vuoden 2011 17.44 euroon, kun taas hieman nousivat Saksassa. Kyllä tuollainen pudotus kilpailukykyä lisää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  162. Tapio kirjoitti 15.3.2015 kello 11:54

    Raimo K: Ja mistähän alkaen Valtioneuvoston kansliasta on tullut puolueeton tutkimuslaitos?

    No, kyllä nyt pistät roskakoriin monta varsin arvostettua itsenäistä tutkijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  163. Tapio kirjoitti 15.3.2015 kello 11:56

    Raimo K: Näinhän se juuri on. Ikävä vain, että sellaisia yritysjohtajia tai sijoittajia ei löydy, on vain ikuisia ruikuttajia… vaikka saksalaiset näyttävät, että yrittäminen onnistuu myös Suomessa.

    Kyllä suomalainen teollisuus on jatkanut investointeja, muttei Suomeen. Tilanne näyttää onneksi olevan muuttumassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  164. Viherinssi kirjoitti 15.3.2015 kello 12:22

    Raimo K: Kipailukykyiset ja toimivat yritykset sitävastoin osoittavat, että kilpailukykyä on, jos siihen on tahtoa.
    Ikävä kyllä liian monilla tahtoa on vain osingonjakoon ja ruikuttamiseen.

    On aika yksisilmäistä niputtaa yrityksiä yhteen nippuun – ja vielä yksisilmäisempää laittaa kaikkea yritysjohdon piikkiin.

    Yrityksen toimitusjohtaja ei ole diktaattori eikä kuningas. Hyvin toimivassa yrityksessä toimitusjohtaja toteuttaa yrityksen hallituksen linjaamaa omistajatahtoa, ja isot strategiset päätökset tehdään yhteistyössä hallituksen ja toimitusjohtajan välillä. Hallitus taas tekee strategiset linjaukset omistajatahdon mukaisesti.

    Periaatteessa rakennelma on aika yksinkertainen. Jos hallitus ei omistajien mielestä hoida hommaansa, hallitus vaihdetaan. Hallituksen tärkein tehtävä puolestaan on huolehtia siitä, että toimitusjohtaja on paras mahdollinen tehtäväänsä. Toimitusjohtaja taas vastaa operatiivisen organisaation toiminnasta.

    Tuossa on kieltämättä varsinkin isommissa pörssiyrityksissä heikko lenkki omistajien ja hallituksen välillä. Monissa yrityksissä omistajia on niin paljon ja suurimmatkin niin hajautuneita, että hallitus voi vetää pitkälti omaa linjaansa. Yksityisesti omistetuissa yrityksissä ja pörssin perheyrityksissä (vaikkapa Kone Oyj) tämä lenkki on yleensä selkeämpi.

    Se ei kuitenkaan ole selvää, onko tällä olennaista merkitystä riskinottoon. Yrityksen menestykseen sillä saattaa olla, koska joidenkin tutkimusten mukaan pitkällä aikavälillä parhaiten selviytyvät yritykset, joilla on selvä yksityinen ankkuriomistajataho.

    Tämän rakenteen ymmärtäminen on olennainen avain yritysten nykyisen nynnyilyn selittämiseen. Varovaisuudessa on kaksi avainkomponenttia. Toinen on se, ettei alhaaltapäin tule ajatuksia investoinneista, toinen taas se, etteivät omistajat halua ottaa riskiä.

    Johdon kannalta tilanne ei kovin paljon kannusta investointeihin. Omistajien toive riskin välttämisestä ei innosta toimitusjohtajaa ehdottamaan riskialttiita asioita, ja toisaalta nykyinen markkinatilanne on monella alalla sellainen, että investointien riskit ovat nousseet liian suuriksi.

    Tuotannolliset investoinnit sinänsä eivät yleensä luo kovin paljon uutta kysyntää. Iso osa investoinneista on nykyisen kapasiteetin laajentamista, ja niitä ei monella alalla kannata tehdä. Ilmiö on jossain määrin globaali. Markkinat ovat sakanneet myös vientiyrityksiltä, eikä tässä tarvitse puhua pelkästään telecomista.

    Isojen yritysten kohdalla pitää myös kaivautua paljon syvemmälle kuin pelkkään konsernitilinpäätöksen viimeiseen riviin. Monella yrityksellä on viimeisen kymmenen vuoden aikana polkenut liikevaihto paikallaan, mutta yritys on samassa ajassa joutunut muuttamaan koko liiketoimintansa joksikin muuksi. Toisaalta meillä voi olla samanlaisilla numeroilla toimiva yritys, joka vain makoilee laiskana paikallaan. Joskus yritys menestyy johdosta huolimatta, joskus taas hyvä johto saa minimoitua tappioita.

    Vielä yksi mielenkiintoinen näkökohta liittyy yritysten rahoitusrakenteisiin. Nykyisillä opeilla yritysten pitäisi elää pienellä omavaraisuusasteella ja isolla velkavivulla. Tämä tekee suhdannevaihteluista paljon rajumpia, ja juuri nyt riskinotto tuntuu sitä kautta vielä huonommalta ajatukselta.

    Tässä tosin on isoja yrityskohtaisia eroja. Näyttää siltä, että markkinoille on kehittynyt pitkäaikaistalletuksille vaihtoehtoinen osakesijoitusten luokka, jossa sijoitetaan rahaa vakaisiin mutta tylsiin osakkeisiin. Nämä yritykset ovat korkean omavaraisuusasteen firmoja, joilla on hyvä ja tasainen kehitys. Ilmiö ei kuitenkaan välttämättä hyödytä näitä yrityksiä, eikä se ainakaan tuo omistajien suunnasta kannustimia riskiin.

    En halua väittää, etteikö Suomessa olisi huonosti johdettuja firmoja vaikka kuinka paljon. Itsekin jonkin sortin yritysjohtajana olisin mieluusti paljon parempi hommassani kuin mitä olen. Riskiaversio on kuitenkin paljolti omistajien ja rahoittajien suunnasta tullut asia. Siinä asiassa operatiivinen organisaatio on rengin asemassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  165. Viherinssi kirjoitti 15.3.2015 kello 12:32

    Raimo K: Näinhän se juuri on. Ikävä vain, että sellaisia yritysjohtajia tai sijoittajia ei löydy, on vain ikuisia ruikuttajia… vaikka saksalaiset näyttävät, että yrittäminen onnistuu myös Suomessa.

    Olen muuten tavannut kovin vähän ruikuttavia yritysjohtajia. Tuleen makaamaan jäävät karsiutuvat nopeasti.

    Jos taas viittaat etujärjestötoimintaan, niin se on niin meillä kuin muuallakin ja niin työnantajilla kuin -tekijöilläkin lähinnä organisoitua ruikuttamista.

    Suomessa kävi niin, että Nokian kanssa kävi uskomaton tuuri. Uskomattomalla tuurilla on taipumus loppua joskus. Nyt se mäihä on loppunut, ja meidän pitäisi sopeutua vallitseviin reaaliteetteihin. Ei ole mitenkään sanottua, että Nokian johdon toisenlainenkaan toiminta olisi kovin helposti johtanut kovin toisenlaiseen lopputulokseen. Ainakin Samsungin tie näyttää nyt vähän heikolta.

    Reaaliteetteja on paljon, mutta yksi niistä on se, että meillä ei ole mitään erityistä globaalia kilpailuetua ellei joku keksi miten myydään puoli vuotta kestävää marraskuuta maailmalla. Toinen on se, että me emme voi aina odottaa vientiteollisuuden vetävän tätä maata suosta. Kolmas on se, että meillä ei ole varaa pitää isoa osaa työikäisistä työelämän ulkopuolella. Neljäs on se, ettemme voi ikuisesti odottaa sijoittajien maksavan meille säilytysmaksua rahastaan.

    Saa olla eri mieltä noista, mutta sitten on hyvä perustella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  166. Viherinssi kirjoitti 15.3.2015 kello 12:41

    Seppo Korppoo: 2) Talouskasvua saadaan aikaan vain menestyvien yritysjohtajien + riskisijoittajien toimesta. Heitä kyllä Suomestakin löytyy, jos vain ehdoista sovitaan. Jos ei sovita, niin kasvua ei synny.

    Olen itse vähän huolestunut myös tuosta riskisijoituspuolesta. Meiltä puuttuu nykymaailman menoon nähden merkittävä määrä startuppien ja pienten kasvuyritysten tarvitsemaa ensimmäisen kierroksen rahoitusta.

    Toisen kierroksen rahoitusta on enemmän liikkeellä kuin mitä järkeviä kohteita, koska ensimmäisen kierroksen rahaa on niin vähän. Tosin tuo toisen kierroksenkin raha on osittain yllättävän vähän kunnianhimoista, ja riskien ja tuottojen tulo otetaan mieluummin pienellä kuin suurella riskillä. Lisäksi raha on paljolti esimerkiksi ruotsalaista, mikä ei ehkä ole meille ihan kunniaksi.

    Ensimmäisen kierroksen rahoituksen erityishaaste on se, että rahan lisäksi pitäisi saada osaamista ja asiantuntemusta yritysjohtoon. Jos kolme vastavalmistunutta insinööriä ja kaksi ekonomia on perustanut lupaavan startupin, sen luotsaaminen globaaliksi toimijaksi vaatii loistavien tuotteiden ja markkinoinnin lisäksi myös hyvää johtamista, jota suoraan koulusta tulleilta on kohtuutonta odottaa. (Kyllä sekin arpa joskus voittaa, ei silti.)

    Asia ei ratkea edes sillä, että perustetaan jokin valtiollinen ensimmäisen kierroksen rahoittajataho. Yksityiset enkelit pitäisi saada liikkeelle. Siinä on kuitenkin sellainen ongelma, että Suomesta puuttuu rikkaita verrattuna kilpailijamaihin.

    Toinen vaihtoehto startupeille on se, että nykyiset vakavaraiset yritykset alkavat innokkaasti tehdä uusia avauksia. Silläkin tavalla saadaan uutta teknologiaa ja markkinoita. Mutta mikä olisi tuohon oikea kannustin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  167. Tapio kirjoitti 15.3.2015 kello 19:22

    Syltty: Miltäs kuulostaa? Tosin en usko että kukaan, jonka perusteluissa on “huonot yritysjohtajat”, on oikeasti ehdottammassa ainuttakaan toimenpidettä, jolla johtajien pätevyyttä voitaisiin pyrkiä nostamaan.

    Komppaan kovasti ajatusta, että helpotettaisiin suomalaisten yritysjohtajien korvaamista ulkomaalaisilla. Saataisiin kunnon luova tuho käyntiin.

    Ulkomaalaisten johtajien/omistajien aikaansaama luova tuho irtisanoi Oulun seudulla muutamassa vuodessa nelisen tuhatta ihmistä.

    Tuo sama tuho sai täällä sen aikaan, että suurin osa irtisanotuista “koodareista ja muista ammattilaisista” on nyt töissä. Vaikeinta on irtisanotulla hallinnollisella keskijohdolla. PK-yritykset eivät heitä tarvitse.

    Raimo K., olen kanssasi samaa mieltä, ettei pelkkä valittaminen kannata. Kilpailukyvyn onkgelmat pitäisi kuitenkin tunnustaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  168. Raimo K kirjoitti 15.3.2015 kello 21:06

    Tapio: Kyllä suomalainen teollisuus on jatkanut investointeja, muttei Suomeen. Tilanne näyttää onneksi olevan muuttumassa.

    Sepä se.
    Ja kyllä, esim. metsäteollisuus on tajunnut, että ruikuttamalla ei tule rahaa, täytyy investoida tulevaisuuteen, muuten homma loppuu.

    Esimerkkejä teollisuudesta, joka vain nosti osinkoja hyvinä aikoina on vaikka kuinka paljon, esim. vaikka brittien autoteollisuus (tai moottoripyöräteollisuus), saksalainen kamerateollisuus…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  169. Seppo Korppoo kirjoitti 16.3.2015 kello 9:02

    Tuossa edellä Viherinssi ja Tapiokin pistävät harvinaisen tukevaa ja asiantuntevaa tekstiä.

    Kiitos! Tätä lisää!

    Seppo Korppoo

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  170. åke kirjoitti 16.3.2015 kello 12:06

    Jaakko Kiander:
    Näiden syiden perusteella voisi sanoa, että Ruotsin kilpailukyky perustuu muihin tekijöihin kuin verotukseen tai joustavuuteen.

    Joo ei täällä ole alhaisia veroja palkansaajilla.

    LÄhes aina kun keskustelu Ruotsin kilpailukyvystä alkaa niin lopputuloksena vertailussa Suomeen on vain leveämpi vientiteollisuus ja parempi pääomien käyttö.

    Luonnonvarat tietysti myös auttavat Ruotsia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  171. anonyymi kirjoitti 16.3.2015 kello 14:13

    Maurizio: Käsittääkseni vassareiden lapsellinen tapa nimittää kaikkia mielestään epäihqun taantumuksellisia ‘fasisteiksi’ on edelleen voimissaan.

    Et taida oikein ymmärtää, kuinka korruptoitunutta Yhdysvaltain politiikka oikein on, mitä asioita republikaanit nykyään ajavat ja kenen eduksi. Se jos mikä on lapsellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  172. Tero Tolonen kirjoitti 18.3.2015 kello 13:40

    Voisin vielä lisätä, että yritysten kehittäminen vaatii ennenkaikkea pitkäjänteisyyttä – raha on vain yksi tekijä monien muiden joukossa.

    On ehkä harmi, että Wahroosit ja Fazerit lähtevät pois, mutta toisaalta, on todennäköistä että heiltä puuttuu tämä pitkäjänteisyyden elementti, mikä on rahaakin tärkeämpi piirre investoinneissa.

    Erittäin positiivista signaalia toi myös Bruce Oreck kiertäessään ConnectUSA tapahtumissa – Suomalaisten yritysten kannattaisi rakentaa vientiklustereita, joissa keskitytään esimerkiksi johonkin vähän vähemmän tunnettuun osavaltioon tai osaan Yhdysvaltoja, ei siis kannata lentää välttämättä ensin New Yorkiin vaan aloittaa vaikka jostain 100 – 200.000 asukkaan kaupungista ja hakea sieltä pohjaa tuotteiden myynnille.

    Oreckin mielestä Suomessa ei ole mitään vikaa valtiona: täällä on kaikki aivan huippuluokkaa. Täältä ehkä puuttuu MIT:n kaltainen huippuyliopisto, mutta se ei tarkoita etteikö meillä olisi ihmisiä jotka ovat opiskelleet MIT:ssa ja tekevät ihan kansainvälisesti arvostettua tukimustyötä eri aloilla.

    Oreckista voi oppia myös uudelleen sen vanhan viisauden, että jokainen menestyvä yritys tarvitsee hyvän jutunkertojan. Siinä on varmaan petrattavaa – markkinointihenkiset insinöörit tai insinöörien ajatuksenkulkua ymmärtävät markkinoijat, semmoisia tarvittaisiin.

    Tekisi ehkä opiskelijoille hyvää myös nähdä elämää vähän oman ekolokeron ulkopuolelta, esimerkiksi taiteen opiskeiljoiden olisi hyvä tehdä harjoitustöitä insinöörien kanssa, samoin ehkä lääketieteen opiskelijoiden olisi varmaan hyvä ymmärtää jotain tietotekniikasta ja niin edelleen. Poikkitieteelliset harjoitustyöt, se olisi yksi asia mitä toivoisin yliopistoihin ja AMK tasolle lisää. Tämmöisistä porukoista voi syntyä hyvinkin uusia ideoita, ajatuksia ja yrityksiä.

    Ja lisätään tähän vielä kansainvälinen ulottuvuus, esim. yhteistyö USA:n tai Englannin välillä, niin oltaisiin aika pitkällä ja lisättäisiin positiivisten sattumien määrää. Miltä kuulostaisi vaikkapa kurssi, jossa perustettaisiin oikea yritys Yhdysvaltoihin tai Suomeen? Opiskelijat tai yksityiset sijoittajat yhdessä perustaisivat kurssin aikana firman jonka liiketoimintasuunnitelma luotaisiin yhdessä tietyn porukan kanssa. Mikäli yritys menestyisi, saisivat investoijat – yliopisto tai yksityissijoittajat oman osuutensa pois ja kiinnostavaa olisi ajan kuluessa seurata miten näille kurssin puitteissa perusteltuille yrityksille on käynyt. Suurin osa varmaan menisi konkurssiin, mutta osasta voisi olla tullut jo ihan menestyviäkin tapauksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus