Lisää kaupunkia Helsinkiin lausuu yleiskaavasta. Voi allekirjoittaa.

Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mä on valmis­tel­lut lausun­non Helsin­gin yleiskaavas­ta. Hauskaa kuul­la täl­lainen Yes in my back­yard ‑lausun­to kaikkien niiden asun­to­ja kauhis­tele­vien laus­in­to­jen rin­nal­la. Lausun­non voi käy­dä allek­i­joit­ta­mal­la tykkäämäl­lä tai kom­men­toimal­la osoit­teessa. Lue tästä ja jos olet samaa mieltä, allekir­joi­ta. Minä en voi allekir­joit­taa, kos­ka min­ul­la ei ole ollut tapana lähet­tää kir­jeitä itselleni.

168 vastausta artikkeliin “Lisää kaupunkia Helsinkiin lausuu yleiskaavasta. Voi allekirjoittaa.”

  1. Jos “takapi­hal­la” on tilaa alle 10 metriä naa­purin tont­ti­in, niin mik­si ihmeessä siihen rakoon pitäisi rakentaa?

  2. Ei tuo­ta voi hyväl­läkään tah­dol­la sanoa kaupunki­maisek­si. Helsin­ki hajoaa entistä pahem­min. Jo ensim­mäi­nen kuva osoit­taa sen.

  3. Nim­byt eivät osaa ajatel­la tarpeek­si laa­jakat­seis­es­ti. Kun kaupun­ki tiivistyy ja kas­vaa, voi hyvin käy­dä niin, että keskeisil­lä paikoil­la ole­vien asun­to­jen arvot nou­se­vat enem­män kuin mer­inäköalan mene­tyk­sessä hävitään. Menetet­ty voit­to­han on se keskeisin huolenaihe;)

  4. Todel­la hyva asia. M8ta muu­ta voi sanoa.

    t. Mikko

  5. Link­ki vaatii kir­jau­tu­misen naa­makir­jaan. Onko ryh­mä avoin ei-naa­makir­jalaisille ollenkaan?

  6. Jos val­tu­us­ton hyväksymät ylim­i­toite­tut asukas­tavoit­teet johta­vat yleiskaavas­sa siihen, että kaupun­gin kaik­ki viher­alueet ja lähimet­sät raken­netaan täy­teen asun­to­ja, tavoit­tei­ta pitäisi tark­istaa. Päät­täjien velvol­lisu­us on muut­taa huonot päätökset.

  7. Ville:
    Nim­byt eivät osaa ajatel­la tarpeek­si laa­jakat­seis­es­ti. Kun kaupun­ki tiivistyy ja kas­vaa, voi hyvin käy­dä niin, että keskeisil­lä paikoil­la ole­vien asun­to­jen arvot nou­se­vat enem­män kuin mer­inäköalan mene­tyk­sessä hävitään. Menetet­ty voit­to­han on se keskeisin huolenaihe;)

    Useim­mat Nim­byt eivat ajat­tele kotin­sa myyn­tivoit­toa, vaan ovat huolestuneet nykyisen elinympäristön­sä säi­lymis­es­tä. Nim­byt ovat joutuneet Helsingis­sä mak­samaan kovan hin­nan miel­lyt­tävästä asuinympäristöstä. Vuokral­la asu­jat vaa­ti­vat lop­ut­tomasti uusia vuokrat­alo­ja ja mielum­min parhaille paikolle, joi­ta on onnis­tu­ut­tu säästämään rak­en­tamiselta virkistysalueina.

  8. Ryh­män net­tikeskuste­lut ja merkit­tävä osa vaikut­tamis­es­ta tehdään tosi­aan Face­bookissa mm. his­to­ri­al­li­sista syistä. Addres­sitek­sti alla, oman kan­na­tusvi­estin voi lähet­tää myös sähkö­pos­titse osoit­teeseen Jaakko (piste) sarela (a) gmail (piste) com. Aikaa on tänä iltana kel­lo yhdek­sään asti. 

    Ryh­mäl­lä on myös muu­ta toim­intaa, johon kaik­ki ovat lämpimästi ter­ve­tullei­ta. Esimerkkinä kaupunkisu­un­nit­telupu­bi, joka jär­jestetään joka kuukau­den ensim­mäisenä tiis­taina klo 18 alka­en. Ensi tiis­taina kokoon­numme Pain­obaaris­sa, jos­sa on vier­aana, kaupunkisu­un­nit­telu­peli Cities: Sky­li­nesin pää­su­un­nit­teli­ja Karoli­ina Korppoo.

    Kan­nan­ot­to:
    Helsin­ki on julkaissut uuden yleiskaa­van luon­nok­sen. Sen tavoite on tiivistää kaupunkia ja asut­taa 250 000 uut­ta asukas­ta Helsinki­in vuo­teen 2050 mennessä.
    Me allekir­joit­ta­jat Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mästä halu­amme kiit­tää yleiskaaval­u­on­nos­ta urbaanista otteesta ja tiivi­in kaupunki­rak­en­tamisen tuomis­es­ta takaisin kaupunkisu­un­nit­telu­un. Eri­tyis­es­ti pidämme arvokkaana (1) tavoitet­ta rak­en­taa merkit­tävästi lisää sekoit­tunut­ta kaupunkia iso­jen sisään­tuloväylien var­teen bule­vardis­oimal­la ne, (2) sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen kan­takaupun­ki ‑merkin­nän käyt­töönot­toa ja (3) sitä, että erot­telus­ta eri talo­tyyp­pi­en mukaan on luovut­tu. Eri­tyis­es­ti kiitämme suun­nitel­maa län­si-Helsin­gin osalta, jos­sa iso­jen väylien bule­vardis­oimi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen yhdis­tää yksinäiset lähiöt raide­v­erkos­tol­la siten, että
    alueelle syn­tyy toimi­vaa verkos­tokaupunkia ja laadukas­ta urbaa­nia ympäristöä.
    Tiivi­il­lä kaupungilla on tutk­i­tusti monia etu­ja, joi­ta suuri joukko kaupunki­laisia tarvit­see. Se tar­joaa monipuoliset palve­lut, työ­paikko­jen ja palvelu­iden hyvän saavutet­tavu­u­den, mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa viihty­isää käve­ly-ympäristöä ja kaupun­gin strate­gian mukaises­ti suurem­man kulku­ta­pao­su­u­den käve­lylle, pyöräi­lylle ja joukkoli­iken­teelle. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen säästää vihreää ja luo edel­ly­tyk­set talouskasvulle. Kaavaa tulee jatko­su­un­nit­telus­sa kehit­tää yhä urbaan­im­paan ja tiivi­im­pään suun­taan. Samal­la voidaan luop­ua jois­takin suun­nitel­luista kaupunki­rak­en­teen laa­jen­nok­sista viheralueille.
    Nyky­is­ten pien­taloaluei­den kort­telialuei­den mak­simite­hokku­ut­ta tulee nos­taa ehdote­tus­ta 0,4:stä tun­tu­vasti ylöspäin esimerkik­si kort­telite­hokku­u­teen 1. Tämä mah­dol­lis­taa vuosikym­me­nien aikana pien­taloaluei­den orgaanisen kasvun ja tiivistymisen euroop­palaisek­si pien­talo­val­taisek­si kaupunkiym­päristök­si, jon­ka asukas­määrä elät­tää laadukkaat paikalliset palve­lut ja tuo uuden­laisen urbaanin asum­is­vai­h­toe­hdon niille, jot­ka halu­a­vat asua omas­sa talos­saan, mut­ta silti kaupungissa.
    Ehdo­tamme lisäk­si, että:
    Yleiskaavas­sa tulee varautua myös ennustet­tua suurem­paan kasvu­un. Helsin­gin tämän­hetkisel­lä väestönkasvu­vauhdil­la yleiskaa­van asut­tamis­tavoite (250 000 uut­ta aukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä) täyt­tyy jo huo­mat­tavasti ennen vuot­ta 2050.
    Toteut­tamis­su­un­nit­telus­sa pri­or­isoidaan han­kkei­ta, jot­ka kiin­nit­tyvät suo­raan ole­mas­saol­e­vaan kan­takaupunki­in, ja eri­tyis­es­ti kan­takaupun­gin täydennysrakentamishankkeita.
    Hert­toniemen, Roi­hu­pel­lon, Viik­in­ran­nan, Pitäjän­mäen ja Kon­alan teol­lisu­usalueet merk­itään kan­takaupun­ki-merkin­näl­lä ja niitä kehitetään sekoit­tuneena kaupunki­rak­en­teena. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to kehit­tää uusia kort­te­limalle­ja, jois­sa pien­te­ol­lisu­us, toimis­to­työ­paikat ja asum­i­nen voivat elää samas­sa ympäristössä rin­nakkain ja päällekäin. Tästä hyö­tyvät niin yri­tyk­set kuin asukkaatkin.
    Lah­den­väylän bule­vardis­oimi­nen kan­nat­taa sekä liiken­teel­lis­ten haastei­den, kus­tan­nusten, että Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalueen pitkien tont­tivuokrien vuok­si jät­tää ajalle, jol­loin koke­mus­ta bule­vardis­oimis­es­ta on ker­tynyt merkit­tävästi enemmän
    Munkkivuoren ja Pitäjän­mäen alueel­la tulee kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta siihen, että alueet nivoutu­vat yht­enäisek­si kaupunki­rak­en­teek­si ja edis­tetään näin verkos­tokaupun­gin syn­tymistä. Yksi vai­h­toe­hto tämän toteut­tamiseen on tuo­da kaupunki­rakenne sor­me­na Munkkivuores­ta Pitäjän­mäen suun­taan kar­tanon ja met­sän väli­in jäävän vyöhyk­keen kaut­ta. https://dl.dropboxusercontent.com/…/Yleiskaava%20Munkkivuor…
    Ratikkaverkkoa tulee kut­sua yhden­mukaises­ti ratikkaverkok­si ja piirtää ne samal­la merkin­näl­lä. Nyt kaa­va sisältää kah­den­laista ratikkarataa, joista toinen saat­taa olla metro ja toinen saat­taa olla bus­si. Täl­lainen luo epä­var­muut­ta siitä, mitä ollaan tekemässä. Joukkoli­iken­teen verkos­tom­aisen runk­olin­jarak­en­teen onnis­tu­misen edel­ly­tys on, että se kul­kee vain joukkoli­iken­teelle tarkoite­tu­il­la kaistoil­la. Kan­takaupun­gin laa­jen­tu­vien bule­var­di­en alueel­la pikaratikkaratkaisu on sekä liiken­teel­lis­es­ti että taloudel­lis­es­ti tehokkain ratkaisu liiken­netarpei­den tyydyttämiseen.
    Kan­takaupunkimerk­in­tä tulee laa­jen­taa Nor­den­skiöldinkadun ja Töölön­lah­den välisel­lä alueel­la asfal­toidulle ja raken­netulle alueelle viher­alue­merkin­nän sijas­ta. Alueel­la on myös merkit­tävää poten­ti­aalia kan­takaupun­gin laa­jen­tamiseen eri­tyis­es­ti Män­tymäen ken­täl­lä, Vauhti­tien ja Nor­den­skiöldinkadun varressa.
    Pasi­la on saavutet­tavu­udeltaan paras alue koko Suomes­sa. Sik­si Pohjois-Pasi­las­sa VR:n varikkoalueen (yhdyskun­tateknisen huol­lon alueek­si merkit­ty) käyt­töönot­toa asun­to ja työ­paikkarak­en­tamiseen tulee selvit­tää yhteistyössä val­tion kanssa. On tutkit­ta­va sekä vai­h­toe­hto, jos­sa varikkoalue siir­retään kokon­aisu­udessaan kaupun­gin laa­jen­e­misen tieltä, että vai­h­toe­hto jos­sa varikkoalueen kokoa supis­te­taan merkit­tävästi nykyis­es­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­laiset varikkoalueet muis­sa saman kokolu­okan kaupungeis­sa vaativa.
    Ase­makaavoitus­ta tulee nopeut­taa. Kaupun­gin tulee ylläpitää tule­vaisu­udessa jatku­vasti nyky­istä merkit­tävästi suurem­paa yleiskaa­va- ja ase­makaavavaran­toa, jot­ta rak­en­tamisen edel­ly­tyk­set voidaan tur­va­ta tulevaisuudessakin.
    Kehä I tulee muut­taa kaupunkibule­vardik­si Itäkeskuk­sen ja Lah­den­väylän välil­lä. Näin tue­taan itä-Helsin­gin kehittymistä.
    Lisää kaupunkia Helsinki­in on ryh­mä on kaikille niille, joiden mielestä Helsin­gin seudul­la on aivan liian vähän oikeaa kaupunkia. Tiheästi raken­net­tu­ja ker­rostaloko­rt­telei­ta, joiden kivi­jalat ovat pikkuli­ikkeitä täyn­nä ja jois­sa on sopi­vasti puis­to­ja luo­mas­sa kaupunki­laisille kohtau­s­paikko­ja. Tämä mielipi­de on syn­tynyt yhteistyössä keskustelus­sa ryh­män Facebook-sivulla.

  9. Tässä kan­nan­oton tek­sti kokon­aisu­udessaan niille, jot­ka eivät pääse luke­maan sitä Face­book­ista. Sen voi allekir­joit­taa myös lähet­tämäl­lä sähkö­pos­tia min­ulle osoit­teeseen jaakko.sarela@gmail.com

    Helsin­ki on julkaissut uuden yleiskaa­van luon­nok­sen. Sen tavoite on tiivistää kaupunkia ja asut­taa 250 000 uut­ta asukas­ta Helsinki­in vuo­teen 2050 mennessä.

    Me allekir­joit­ta­jat Lisää kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mästä halu­amme kiit­tää yleiskaaval­u­on­nos­ta urbaanista otteesta ja tiivi­in kaupunki­rak­en­tamisen tuomis­es­ta takaisin kaupunkisu­un­nit­telu­un. Eri­tyis­es­ti pidämme arvokkaana (1) tavoitet­ta rak­en­taa merkit­tävästi lisää sekoit­tunut­ta kaupunkia iso­jen sisään­tuloväylien var­teen bule­vardis­oimal­la ne, (2) sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen kan­takaupun­ki ‑merkin­nän käyt­töönot­toa ja (3) sitä, että erot­telus­ta eri talo­tyyp­pi­en mukaan on luovut­tu. Eri­tyis­es­ti kiitämme suun­nitel­maa län­si-Helsin­gin osalta, jos­sa iso­jen väylien bule­vardis­oimi­nen ja rak­en­t­a­mi­nen yhdis­tää yksinäiset lähiöt raide­v­erkos­tol­la siten, että
    alueelle syn­tyy toimi­vaa verkos­tokaupunkia ja laadukas­ta urbaa­nia ympäristöä.

    Tiivi­il­lä kaupungilla on tutk­i­tusti monia etu­ja, joi­ta suuri joukko kaupunki­laisia tarvit­see. Se tar­joaa monipuoliset palve­lut, työ­paikko­jen ja palvelu­iden hyvän saavutet­tavu­u­den, mah­dol­lisu­u­den rak­en­taa viihty­isää käve­ly-ympäristöä ja kaupun­gin strate­gian mukaises­ti suurem­man kulku­ta­pao­su­u­den käve­lylle, pyöräi­lylle ja joukkoli­iken­teelle. Tiivis rak­en­t­a­mi­nen säästää vihreää ja luo edel­ly­tyk­set talouskasvulle. Kaavaa tulee jatko­su­un­nit­telus­sa kehit­tää yhä urbaan­im­paan ja tiivi­im­pään suun­taan. Samal­la voidaan luop­ua jois­takin suun­nitel­luista kaupunki­rak­en­teen laa­jen­nok­sista viheralueille.

    Nyky­is­ten pien­taloaluei­den kort­telialuei­den mak­simite­hokku­ut­ta tulee nos­taa ehdote­tus­ta 0,4:stä tun­tu­vasti ylöspäin esimerkik­si kort­telite­hokku­u­teen 1. Tämä mah­dol­lis­taa vuosikym­me­nien aikana pien­taloaluei­den orgaanisen kasvun ja tiivistymisen euroop­palaisek­si pien­talo­val­taisek­si kaupunkiym­päristök­si, jon­ka asukas­määrä elät­tää laadukkaat paikalliset palve­lut ja tuo uuden­laisen urbaanin asum­is­vai­h­toe­hdon niille, jot­ka halu­a­vat asua omas­sa talos­saan, mut­ta silti kaupungissa.

    Ehdo­tamme lisäk­si, että:
    Yleiskaavas­sa tulee varautua myös ennustet­tua suurem­paan kasvu­un. Helsin­gin tämän­hetkisel­lä väestönkasvu­vauhdil­la yleiskaa­van asut­tamis­tavoite (250 000 uut­ta aukas­ta vuo­teen 2050 men­nessä) täyt­tyy jo huo­mat­tavasti ennen vuot­ta 2050.

    Toteut­tamis­su­un­nit­telus­sa pri­or­isoidaan han­kkei­ta, jot­ka kiin­nit­tyvät suo­raan ole­mas­saol­e­vaan kan­takaupunki­in, ja eri­tyis­es­ti kan­takaupun­gin täydennysrakentamishankkeita.

    Hert­toniemen, Roi­hu­pel­lon, Viik­in­ran­nan, Pitäjän­mäen ja Kon­alan teol­lisu­usalueet merk­itään kan­takaupun­ki-merkin­näl­lä ja niitä kehitetään sekoit­tuneena kaupunki­rak­en­teena. Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to kehit­tää uusia kort­te­limalle­ja, jois­sa pien­te­ol­lisu­us, toimis­to­työ­paikat ja asum­i­nen voivat elää samas­sa ympäristössä rin­nakkain ja päällekäin. Tästä hyö­tyvät niin yri­tyk­set kuin asukkaatkin.

    Lah­den­väylän bule­vardis­oimi­nen kan­nat­taa sekä liiken­teel­lis­ten haastei­den, kus­tan­nusten, että Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalueen pitkien tont­tivuokrien vuok­si jät­tää ajalle, jol­loin koke­mus­ta bule­vardis­oimis­es­ta on ker­tynyt merkit­tävästi enemmän.

    Munkkivuoren ja Pitäjän­mäen alueel­la tulee kiin­nit­tää eri­ty­istä huomio­ta siihen, että alueet nivoutu­vat yht­enäisek­si kaupunki­rak­en­teek­si ja edis­tetään näin verkos­tokaupun­gin syn­tymistä. Yksi vai­h­toe­hto tämän toteut­tamiseen on tuo­da kaupunki­rakenne sor­me­na Munkkivuores­ta Pitäjän­mäen suun­taan kar­tanon ja met­sän väli­in jäävän vyöhyk­keen kautta. 

    Ratikkaverkkoa tulee kut­sua yhden­mukaises­ti ratikkaverkok­si ja piirtää ne samal­la merkin­näl­lä. Nyt kaa­va sisältää kah­den­laista ratikkarataa, joista toinen saat­taa olla metro ja toinen saat­taa olla bus­si. Täl­lainen luo epä­var­muut­ta siitä, mitä ollaan tekemässä. Joukkoli­iken­teen verkos­tom­aisen runk­olin­jarak­en­teen onnis­tu­misen edel­ly­tys on, että se kul­kee vain joukkoli­iken­teelle tarkoite­tu­il­la kaistoil­la. Kan­takaupun­gin laa­jen­tu­vien bule­var­di­en alueel­la pikaratikkaratkaisu on sekä liiken­teel­lis­es­ti että taloudel­lis­es­ti tehokkain ratkaisu liiken­netarpei­den tyydyttämiseen. 

    Kan­takaupunkimerk­in­tä tulee laa­jen­taa Nor­den­skiöldinkadun ja Töölön­lah­den välisel­lä alueel­la asfal­toidulle ja raken­netulle alueelle viher­alue­merkin­nän sijas­ta. Alueel­la on myös merkit­tävää poten­ti­aalia kan­takaupun­gin laa­jen­tamiseen eri­tyis­es­ti Män­tymäen ken­täl­lä, Vauhti­tien ja Nor­den­skiöldinkadun varressa. 

    Pasi­la on saavutet­tavu­udeltaan paras alue koko Suomes­sa. Sik­si Pohjois-Pasi­las­sa VR:n varikkoalueen (yhdyskun­tateknisen huol­lon alueek­si merkit­ty) käyt­töönot­toa asun­to ja työ­paikkarak­en­tamiseen tulee selvit­tää yhteistyössä val­tion kanssa. On tutkit­ta­va sekä vai­h­toe­hto, jos­sa varikkoalue siir­retään kokon­aisu­udessaan kaupun­gin laa­jen­e­misen tieltä, että vai­h­toe­hto jos­sa varikkoalueen kokoa supis­te­taan merkit­tävästi nykyis­es­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­laiset varikkoalueet muis­sa saman kokolu­okan kaupungeis­sa vaativa. 

    Ase­makaavoitus­ta tulee nopeut­taa. Kaupun­gin tulee ylläpitää tule­vaisu­udessa jatku­vasti nyky­istä merkit­tävästi suurem­paa yleiskaa­va- ja ase­makaavavaran­toa, jot­ta rak­en­tamisen edel­ly­tyk­set voidaan tur­va­ta tulevaisuudessakin. 

    Kehä I tulee muut­taa kaupunkibule­vardik­si Itäkeskuk­sen ja Lah­den­väylän välil­lä. Näin tue­taan itä-Helsin­gin kehittymistä.

    Lisää kaupunkia Helsinki­in on ryh­mä on kaikille niille, joiden mielestä Helsin­gin seudul­la on aivan liian vähän oikeaa kaupunkia. Tiheästi raken­net­tu­ja ker­rostaloko­rt­telei­ta, joiden kivi­jalat ovat pikkuli­ikkeitä täyn­nä ja jois­sa on sopi­vasti puis­to­ja luo­mas­sa kaupunki­laisille kohtau­s­paikko­ja. Tämä mielipi­de on syn­tynyt yhteistyössä keskustelus­sa ryh­män Facebook-sivulla.

  10. A: Link­ki vaatii kir­jau­tu­misen naa­makir­jaan. Onko ryh­mä avoin ei-naa­makir­jalaisille ollenkaan?

    On, tosin osal­lis­tu­mi­nen on kovin vaikea­ta FB:a käyt­tämät­tä. Elämä on val­in­to­ja, jotkut niistä sulke­vat joitakin jut­tu­ja pois.

    Kaik­ista viois­taan huoli­mat­ta FB on läh­es ain­oa kelvolli­nen yhteistyövä­line. Parem­paakaan ei ole ennen kuin D‑Cent-pro­jek­ti valmistuu.

  11. Val­ta­van suosit­tua tuo, sen­hän on allekir­joi­tanut jo melkein neljäkym­men­tä (40) ihmistä!

  12. “Nim­byt eivät osaa ajatel­la tarpeek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät allekir­joi­ta älykääpiömäistä ja epämääräistä ‘kestävän kehi­tyk­sen’ ide­olo­giaa, jon­ka mukaan mm. yksi­ty­isautoilu tulee kieltää ja kansa sul­loa ahtaaseen sump­pu­un. Niin ja ovat­pa­han vielä pir­u­laiset epäi­hqu­ja por­vare­itakin omistusasuntoineen!!!11!!

  13. Sakke:
    Jos “takapi­hal­la” on tilaa alle 10 metriä naa­purin tont­ti­in, niin mik­si ihmeessä siihen rakoon pitäisi rakentaa? 

    Asia on päivän­selvä, ainakin siel­lä minne päiväkin joskus pais­taa: Jos tilaa on vähän, ei sinne enää mah­du lisää, ellei ale­ta sullomaan. 

    Jokainen tarvit­see oman tilansa. Mm. tästä syys­tä kanan­mu­nat myy­dään yleen­sä pussien sijaan munaken­nois­sa, jois­sa jokaista varten on varat­tu oma, riit­tävä tilansa. Liikaa tiivistämäl­lä meni­sivät kuoret rik­ki ja sekaisin syötävien ainesten kanssa, muuttuen syömäkelvot­tomak­si kokke­lik­si, sotkien pahim­mil­laan vielä ympäristönsäkin.

    Eri asia on sit­ten siel­lä, mis­sä siel­lä takapi­hal­la on tilaa hehtaarikau­pal­la (lue: riit­tävästi) eikä rak­en­t­a­mi­nen pilaisi esimerkik­si ain­ut­laa­tu­isia, merkit­täviä tai tärkeitä kult­tuuri­in, luon­toon, eri­tyis­es­ti lähilu­on­toon, avari­in maisemi­in, kau­ni­isi­in näkymi­in tai sosi­aal­isi­in seikkoi­hin liit­tyviä arvo­ja. Eiköhän se Maankäyt­tö- ja raken­nus­la­ki tai­da näistä asioista jotakin ihan pykäli­in kir­jat­tuna sanoa. Laki on käsit­tääk­seni sama maas­samme kaikkialla.

  14. Aika kaukana ollaan kestävästä, jos neljän­nesmiljoo­nan väestönkasvua kut­su­taan kestäväk­si kehi­tyk­sek­si vain sil­lä perus­teel­la, että tarkoi­tus on saa­da hei­dät käyt­tämään vähän enem­män julk­ista liiken­net­tä ja raken­nuk­set vähän tiivi­im­min. Oikeasti mitään muu­ta ei ole saavutet­tavis­sa kuin säästyvää luon­toa rak­en­tamiselta tiivistämisen kaut­ta, mut­ta seu­raa­va neljän­nesmiljoona täyt­tää sit­ten senkin tilan joka nyt mah­dol­lis­es­ti säästyy. Sik­si kestävä kasvu onkin itseri­s­tiri­ita, ja surkeaa onkin että ympäristöak­tivis­mi onkin muut­tunut luon­non­suo­jelus­ta clean­tech-aktivis­mik­si, jos­sa luon­to useim­miten jää jalkoi­hin. Jostain syys­tä vihreän teol­lisu­u­den syn­nit ovat puh­tai­ta, vaik­ka useim­miten ne ovat vain jatkoa van­halle tuhosysteemille. 

    Nähtävästi vihreistä ei ole pysäyt­tämään luon­non katoamista, tai edes huo­maa­maan sitä. Mitäköhän miet­tivät sit­ten muu­ta­man vuosikymme­nen päästä, kun nykyiset vihreät vain kat­soi­vat tärkeäk­si pitää yllä sitä kehi­tys­tä, joka tuhoaa tämän maapallon.

  15. Lisää asukkai­ta Helsinki­in ‑ajatuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sille syn­tyy automaat­tis­es­ti pikku puti­ikke­ja, kahviloi­ta, viini­baare­ja, rav­in­toloi­ta, kivi­jalka­kaup­po­ja ja itumyymälöitä, kun­han vaan talot raken­netaan riit­tävän tiheästi toisi­in­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain.

    Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikansa urbaane­ja kaupungi­nosia, mut­ta eipä ole siel­läkään liiem­mälti kivi­jalka­kaup­po­ja ja viini­baare­ja näkynyt. No, Pasi­las­sa on sen­tään yksi kivijalkamoskeija.

  16. Mikko Särelä:

    “Pasi­la on saavutet­tavu­udeltaan paras alue koko Suomes­sa. Sik­si Pohjois-Pasi­las­sa VR:n varikkoalueen (yhdyskun­tateknisen huol­lon alueek­si merkit­ty) käyt­töönot­toa asun­to ja työ­paikkarak­en­tamiseen tulee selvit­tää yhteistyössä val­tion kanssa. On tutkit­ta­va sekä vai­h­toe­hto, jos­sa varikkoalue siir­retään kokon­aisu­udessaan kaupun­gin laa­jen­e­misen tieltä, että vai­h­toe­hto jos­sa varikkoalueen kokoa supis­te­taan merkit­tävästi nykyis­es­tä vas­taa­maan parem­min sitä kokoa, jon­ka täl­laiset varikkoalueet muis­sa saman kokolu­okan kaupungeis­sa vaativa.”

    Tämä alue rak­e­nent­ti­in ML-keskuk­sek­si (jon­ka muis­tona 70-luvul­ta aina luen mark­si­mi-lenin­imiskeskuk­sek­si.- rak­e­nent­ti­in 60–70 luvul­la. Tun­net­ti­in nimel­lä Pasi­la-pro­jek­ti, kun koulun voikkatun­neil­la kävin siel­lä päin suun­nista­mas­sa.- Alue on laa­ja, 1800 x 2700 metriä eli läh­es 5 km². Mut­ta saman­laiset alueet, ehkä kaht­e­na pienem­pänä alueena on Tukhol­mas­sakin Cen­tar­il­ta pohjoiseen Sol­nas­sa ja etelään samoin n 6 km päässä keskusasemalta. 

    Ja Tukhol­ma on läpikulku- ei päätease­ma, kuten Helsin­ki. en tosin tiedä, mis­tä kauko­ju­nat lähteävät, kun omat koke­muk­seni Ruotsin rautateista rajoit­tuvat 70-luvun alku­un esim. matkalle Tukhol­mas­ta Kööpen­ham­i­nan ja Köl­nin kaut­ta Baseli­in. Olisin tietenkin voin­ut samaan vaivaan jatkaa Milanoon, mut­ta suun­tana oli Langres.

    Seu­raa­va mah­dol­lisu­us rak­en­taa uusi rat­api­ha-alue olisi vas­ta Ker­a­van jälkeen…

  17. Lisät­tävä edelliseen.

    Laa­ja ‑alue sisältää myös rekkater­mi­naalin, joka siir­retään pois ja tilalle tulee asun­to­ja. VR:n varikko­lau on ehkä alle puo­let koo alueesta.

  18. Mau­r­izio:
    “Nim­byt eivät osaa ajatel­la tarpeek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät allekir­joi­ta älykääpiömäistä ja epämääräistä ‘kestävän kehi­tyk­sen’ ide­olo­giaa, jon­ka mukaan mm. yksi­ty­isautoilu tulee kieltää ja kansa sul­loa ahtaaseen sump­pu­un. Niin ja ovat­pa­han vielä pir­u­laiset epäi­hqu­ja por­vare­itakin omistusasuntoineen!!!11!!

    Miten sit­ten ahtaiden katukuilu­jen keskel­lä voisi oppia ajat­tele­maan laa­jakat­seis­es­ti? Onko ehkä tarkoi­tus tuot­taa seu­raav­ista sukupolvista entistä kapeakatseisempia?

    Mitä voivat sam­makot kaivon poh­jal­la tietää mitään siitä, mitä kaikkea maan­pin­nal­la voi lähilu­on­to laa­jal­la skaalal­la ja pitkäl­lä tähtäimel­lä tar­jo­ta? Vaaro­ja, ehkä niitäkin, mut­ta sen lisäk­si val­taisan määrän eri­laisia elämyk­siä. Sanonko, kyl­lä sanon: se on elämän, pitkän tai lyhyen, rikkautta. 

    PS. Taisin muuten viime kesänä lop­ul­takin onnis­tua val­oku­vaa­maan har­maa­haikaran Telkkäku­jan vierel­lä, siel­lä, vierel­lä ruovikon, mis­sä vesilin­nut pesivät, ja mihin Kaupung­in­val­tu­us­ton tam­miku­us­sa hyväksymä osayleiskaa­va käsit­tääk­seni antaa (vai antaako?) jonkin­laisen oikeu­den rah­da­ta louhet­ta ja soraa monimetriset kerrokset. 

    Koivusaaren toisel­la puolel­la, lähel­lä jään reunaa, oli telkkiä ja isokoskeloitakin paikalla jo yhteen­sä yli kymme­nen. Laut­tasaaren Län­si­u­la­pan­niemen takaa suun­tasi lai­va ula­palle. Yksi jout­sen lensi, tuol­la län­tisen Helsin­gin Koivusaaren suun­nal­la tois­taisek­si molem­min puolin avoimen Län­siväylän yli. Minä kysyn: mitä tek­isi jout­sen kapeakat­seis­ten ihmis­ten bulevardilla?

  19. Juk­ka: …Vuokral­la asu­jat vaa­ti­vat lop­ut­tomasti uusia vuokrat­alo­ja ja mielum­min parhaille paikolle, joi­ta on onnis­tu­ut­tu säästämään rak­en­tamiselta virkistysalueina. 

    Peri­aat­teessa noin, mut­ta Helsingis­sä on liikaa risukoi­ta, joi­ta kut­su­taan virk­istysalueik­si. Itse olen syn­tynyt kaupungis­sa ja halu­an asua kaupungis­sa. Kaupungis­sa asumises­sa on omat etun­sa, joi­ta ei liian har­vaan raken­netus­sa Helsingis­sä synny.

    Se on tot­ta, että Helsingis­sä ei nyky­menol­la myöskään syn­ny oma­leimaisia asuinaluei­ta. Ranta-alueille ei ole mitään järkeä rak­en­taa vuokratuotan­toa ja vas­taavasti kovan rahan asun­not eivät ter­veessä kaupunki­rak­en­teessa kuu­lu vuokra-asun­to­jen sekaan.

  20. Urbaani Pasi­las­sa:
    Lisää asukkai­ta Helsinki­in ‑ajatuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sille syn­tyy automaat­tis­es­ti pikku puti­ikke­ja, kahviloi­ta, viini­baare­ja, rav­in­toloi­ta, kivi­jalka­kaup­po­ja ja itumyymälöitä… 

    Itu-kaupoista ei niin väliä, mut­ta pari lihakaup­paa Hakaniemen hallin lisäk­si olisi kiva. 😉 Jot­ta syn­tyy kaupunkäyn­tiä, pitää olla riit­tävät ihmisvir­rat. Ihmisvir­to­ja saadaan vain, kun on sekaisin asum­ista ja toim­i­tilo­ja. Kaupungis­sa pitäisi olla julki­nen liikenne, joka toimii. Helsin­ki vain on niin pieni ja har­vaan raken­net­tu, ettei julki­nen liikenne ole kan­nat­tavaa kuin aivan niemen kär­jessä. Tämän takia henkilöau­to on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto pääos­alle liikku­jista. Har­val­la on saman spåral­in­jan var­rel­la sekä koti, työ­paik­ka että stocka.

    Helsin­gin ongel­ma on her­ra Jean­neret-Gris, jon­ka oppe­ja jotkut kuun­te­liv­at sodan jäl­keen, kun Helsinkiä olisi pitänyt rak­en­taa. Meiltä puut­tuu 60-vuot­ta kaupunki­rak­en­tamista. Nyt on onnek­si vähän yri­tys­tä, mut­ta oikeaa suun­taa ei ole vielä löy­tynyt. Ara­bi­an­ran­ta oli fiasko. Kalasa­ta­ma ja Jätkäsaari jo vähän parem­pia, mut­ta ihan kaupunki­maisik­si niitä ei oikein hyväl­lä oma­l­latun­nol­la voi kut­sua. Öljysa­ta­ma olikin taas täy­delli­nen katastrofi.

  21. Ikäviä nämä kan­nan­otot, jot­ka saat­ta­vat olla sinän­sä hyviäkin, mut­ta eivät oikeasti avoimia meille kaikille. Face­book-väen sisäpi­irin juttuja.

  22. Urbaani Pasi­las­sa:
    Lisää asukkai­ta Helsinki­in ‑ajatuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sille syn­tyy automaat­tis­es­ti pikku puti­ikke­ja, kahviloi­ta, viini­baare­ja, rav­in­toloi­ta, kivi­jalka­kaup­po­ja ja itumyymälöitä, kun­han vaan talot raken­netaan riit­tävän tiheästi toisi­in­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain. 

    Noin äkkiseltään on intui­i­ivis­es­ti uskot­tavaa, että kahvil­lan kan­nat­tavu­udel­la lie­nee jotain tekemistä sen kanssa onko sil­lä asi­akkai­ta, jon­ka taas tyh­mem­pi kuvit­telisi kor­reloivan sen kanssa kuin­ka paljon sen ympäril­lä asuu ihmisiä. Mut­ta ei tämä selkeästikään niin mene ihan vain sik­si että sinä niin san­ot, käyt­täen esimerkkinä kah­ta muus­ta kaupungista irralleen raken­nut­tua lähiö, ja kos­ka niin lukee inter­netis­sä se on var­masti tot­ta. Anteek­si, riit­täköö sovi­tuk­sek­si että aje­taan jatkos­sa lähipalvelui­ta paikkoi­hin jos­sa on mah­dol­lisim­man vähän talo­ja, mikä voisi men­nä pieleen, vai pitääkö tääl­lä Kurvis­sa tuika­ta viere­inen umpiko­rt­teli tuleen? Kun siinä menee kaupun­gin paras viini­baari samal­la, niin en oikein viitsisi.

  23. tpyy­lu­o­ma: Noin äkkiseltään on intui­i­ivis­es­ti uskot­tavaa, että kahvil­lan kan­nat­tavu­udel­la lie­nee jotain tekemistä sen kanssa onko sil­lä asi­akkai­ta, jon­ka taas tyh­mem­pi kuvit­telisi kor­reloivan sen kanssa kuin­ka paljon sen ympäril­lä asuu ihmisiä. Mut­ta ei tämä selkeästikään niin mene ihan vain sik­si että sinä niin san­ot, käyt­täen esimerkkinä kah­ta muus­ta kaupungista irralleen raken­nut­tua lähiö, ja kos­ka niin lukee inter­netis­sä se on var­masti tot­ta. Anteek­si, riit­täköö sovi­tuk­sek­si että aje­taan jatkos­sa lähipalvelui­ta paikkoi­hin jos­sa on mah­dol­lisim­man vähän talo­ja, mikä voisi men­nä pieleen, vai pitääkö tääl­lä Kurvis­sa tuika­ta viere­inen umpiko­rt­teli tuleen? Kun siinä menee kaupun­gin paras viini­baari samal­la, niin en oikein viitsisi.

    Voihan jäkyti­jäk.

    Pasilois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asukas­ta. siis koht­laisen kaupun­gin ver­ran. Ja työ­paikko­ja vaik­ka muille jakaa. — Me suo­ma­laiset emme vain har­rat­sa kahviloisa käymistä, valitet­tavasti. Olemme metsäkansaa.

  24. Vähöän off-top­ic, innoitunut­ta käyttörunoutta:

    Siemens ja Are­va ne yhte­hen soppii.
    Nyt­ten ne pas­saan pussauskoppiin.
    Niks ja naks.
    Niile syn­tyi bugia kaks.

  25. “kor­reloivan sen kanssa kuin­ka paljon sen ympäril­lä asuu ihmisiä” 

    Tietenkin tarvi­taan riit­tävää markki­napo­h­jaa, mut­ta mui­ta palvelu­iden muo­dos­tu­miseen ja suun­tau­tu­miseen vaikut­tavia tek­i­jöitä ovat mm. niiden hin­tata­so, asu­jaimis­ton ostovoima, seudun yleinen sosi­aa­li­nen ongelmaisuus/ongelmattomuus ja ihmis­ten henkilöko­htainen mieltymyskirjo. 

    Hip­ster­i­jen­gi tun­tuu kuvit­tel­e­van, että kun mes­ta sur­votaan täy­teen betoni­laatikoi­ta, muut­tuu se koht­sil­lään automaag­illis­es­ti jonkin­laisek­si Pohjolan Berli­iniksi. No jos näin on, niin minkä takia palve­lut ovat Helsin­gin per­in­teisil­läkin umpiko­rt­telia­suinalueil­la Berli­ini­in ver­rat­tuna varsin köykäisiä tai peräti olemattomia? 

    Vih­je: niin ja vas­taus­ta­han ette kyl­lä tule raken­nusti­hey­destä tai sen puut­teesta löytämään. Esim. mainit­tu Sak­san pääkaupun­ki on itse asi­as­sa kokon­aisu­udessaan varsin _harvaan_ raken­net­tu — ja silti sel­l­aista edes agraar­i­henkistä tup­punurkkaus­ta ei sieltä löy­dykään, jon­ka kylän­rait­il­la ei olisi vähin­täänkin paakarin­li­iket­tä, ital­ialaista rav­in­to­laa ja Spätkau­fia (ja usein jonkun _omakotitalon_ pihal­la viihty­isää Bier­garte­nia, niin että sepä siitä tiivistämisen vält­tämät­tömyy­destä). Joten vetäkääpä eko­be­toni-ihmiset tois­es­ta narus­ta pli­is, kos­ka se ensim­mäi­nen otti ja katkesi… 

    PS. Mul­la on ollut yllä­maini­tus­sa stadis­sa kakkoskämp­pä jo vuosikau­sia, joten kat­son kyl­lä han­kki­neeni jotain ihan _oikeatakin_ paikallis­tun­te­mus­ta mes­tas­ta tähän ikään mennessä.

    1. Jos Berli­i­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näköjään aika paljon tiivistämistä että päästään edesw har­vaan rakennetuksi.

  26. Maail­ma on men­nyt kum­mallisek­si. Ole­mas­saol­e­vat puis­tot ja viher­alueet halu­taan kaik­ki muut­taa ker­rostaloa­sun­noik­si ja liiken­neväy­lik­si siel­lä mis­sä ihmiset luon­nos­taan liikku­vat, ja sit­ten istu­tuk­set raken­netaan talo­jen katoille.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Berli­i­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näköjään aika paljon tiivistämistä että päästään edesw har­vaan rakennetuksi.

    Wikipedi­an mukaan Berli­i­ni kokon­aispin­ta-ala on 892 km² ja väk­iluku 3 419 623 ja asukastiheys
    3 834 as./km². Tämä käsit­tää koko osaval­tion. Pots­dam ei kuu­lu Berli­ini­in, vai on oma kaupunk­in­sa ja Barn­den­bur­gin osaval­tion pääkaupun­ki. Ei huol­ta eli Sans Souci.

    Asustin seit­semän vuot­ta sit­ten Togokadul­la, noin 4 km (16 min) Friedric­strassen ase­mas­ta. Paikalle ris­te­sivät metro‑, raitotie- ja bus­sil­in­jat. Alue oli kolmik­er­roksista 20-luvul­la väljästi raken­net­tua työläiskaupunginosaa. 

    Nyt maa­han­muut­ta­jien asut­ta­maa pääosin. Puis­tokadut ja väljät puistopi­hat. Kuu­luu Länsi-Berliiniin.

  28. “että päästään edes har­vaan rakennetuksi.” 

    Ehkä. Mut­ta kuten yllä jo totesinkin, niin eipä se per­in­teinenkään tiivis kan­takaupun­ki tääl­lä kovinkaan kum­moista palvelukir­joa viimeisen sadan vuo­den aikana ole onnis­tunut luomaan. 

    Siis­pä: jos joku tätä beton­isoimista nyt silti hin­gul­la halu­aa ajaa, niin olkoot edes rehelli­nen ja lyökööt ide­ol­o­giset moti­ivin­sa pöytään kaiken maail­man diibadaa­ban sijaan. Saisi nimit­täin koko lail­la enem­män arvos­tus­ta täl­laiselta opponentiltakin.

  29. Kahviloille on toi­sis­sa mais­sa toisen­laisia syitä ja mah­dol­lisuuk­sia. Eivät ne mikään itse­tarkoi­tus ol
    En viit­si nimetä mai­ta ja kaupunke­ja, mut­ta ale­taan siitä, että jos­sain muul­la asun­not ovat olleet ahtai­ta ja eivät muutenkan ole täyt­täneet Helsin­gin kaupun­gin vaa­timuk­sia. Kahvilois­sa ja baareis­sa on voin­ut tava­ta. Panee vähän parem­mat kuteet päälle. Saa annet­tua vähön toisen kuvan kuin mitä siel­lä himassa.
    Kahvi­las­sa saa juo­da ryyp­pyjä ilman luparumbaa.
    Duu­nis­sa ei ole ohjat­tu hoitoono­h­jauk­seen kun tulee ruokatun­nil­ta noiden antimien naut­timisen jälkeen.
    Duu­nipäivät voivat olla paljon pidem­piä kuin tääl­lä, joten siinä vähän pidem­mät tauot sopivat.
    Kas­sakuit­tia ei ole aina annet­tu ja on voin­ut uno­htua ker­toa kaikkea verot­ta­jalle. Palkkaakin on voin­ut mak­saa uno­htaen osas­ta ker­toa kenellekään.
    Kaupun­ki ei ole kytän­nyt , että onko var­masti invaves­sat, kos­ka tuli ras­va­hor­mi put­sat­tua ym.
    Työn­tek­i­jöi­den ansiot ovat olleet suh­teel­lisen vaa­ti­mat­to­mia, Kahvi­lan­pitäjän per­he on töis­sä kahvilassa.

    Onko nämä hyviö vai huono­ja jut­tu­ja, kukin voi itse päät­tää kantansa.
    Lisäk­si kelit ovat nois­sa mais­sa sen ver­ran parem­pia, että sitä viit­sii poike­ta, kun ei tarvitse advent­ti­so­hjos­sa kyntää.

  30. Mau­r­izio:
    “Nim­byt eivät osaa ajatel­la tarpeek­si laajakatseisesti.” 

    Lue: nim­byt eivät allekir­joi­ta älykääpiömäistä ja epämääräistä ‘kestävän kehi­tyk­sen’ ide­olo­giaa, jon­ka mukaan mm. yksi­ty­isautoilu tulee kieltää ja kansa sul­loa ahtaaseen sump­pu­un. Niin ja ovat­pa­han vielä pir­u­laiset epäi­hqu­ja por­vare­itakin omistusasuntoineen!!!11!!

    Hehe. Kek­sitään olk­iukko­ja. “Nim­by­jen” mielestä Helsin­gin tulisi näyt­tää tältä: kuva. LKH-ryh­mäläis­ten mielestä esim. tältä: kuva. Molem­mis­sa on auto­ja, mut­ta ensim­mäisessä ei niiden lisäk­si muu­ta olekaan ajateltu. 😉

  31. Urbaani Pasi­las­sa:
    Lisää asukkai­ta Helsinki­in ‑ajatuk­sen kan­nat­ta­jat usko­vat, että katu­jen var­sille syn­tyy automaat­tis­es­ti pikku puti­ikke­ja, kahviloi­ta, viini­baare­ja, rav­in­toloi­ta, kivi­jalka­kaup­po­ja ja itumyymälöitä, kun­han vaan talot raken­netaan riit­tävän tiheästi toisi­in­sa kiin­ni ikku­nat vastakkain.

    Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikansa urbaane­ja kaupungi­nosia, mut­ta eipä ole siel­läkään liiem­mälti kivi­jalka­kaup­po­ja ja viini­baare­ja näkynyt. No, Pasi­las­sa on sen­tään yksi kivijalkamoskeija.

    Enpä sanoisi ihan noin. Minus­ta LKH-ryh­män keskusteluis­sa on aika vah­va kon­sen­sus siitä, että pelkkä tehokku­us ei riitä, vaan jalankulkuym­päristön ja mit­takaa­van ylipään­sä tulee olla miel­lyt­tävä. Pasi­las­sa ja Mer­i­haas­sa ei ole. Ryh­mässä on pidet­ty myös Kes­ki-Pasi­lan ja Kalasa­ta­man keskuk­sen suun­nitelmia huonoina/epäonnistuneina, vaik­ka niis­säkin teho­ja piisaa.

  32. Mau­r­izio:
    Vih­je: niin ja vas­taus­ta­han ette kyl­lä tule raken­nusti­hey­destä tai sen puut­teesta löytämään. Esim. mainit­tu Sak­san pääkaupun­ki on itse asi­as­sa kokon­aisu­udessaan varsin _harvaan_ rakennettu

    Juuh elikkäs.

    Berli­i­ni on toki hyvä esimerk­ki kaupungista, jos­sa on hyvin paljon tiivistä kaupunkia ja sen ansios­ta on jäänyt tilaa myös muulle. Mielestäni tuo on hyvä “trade-off” — sel­l­ainen, johon myös Helsingis­sä pitäisi pyrk­iä. Täl­lä het­kel­lä Helsin­gin suurin “laatutek­i­jä” Berli­inin näh­den taitaa olla pysäköin­tikent­tien ja epämääräis­ten tien­var­silepikko­jen suuri määrä.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Jos Berli­i­ni on har­vaan raken­net­tu, on meil­lä näköjään aika paljon tiivistämistä että päästään edesw har­vaan rakennetuksi.

    Jep, Helsingis­sä noin 2800 asukasta/km^2, Berli­inis­sä 3900 asukasta/km^2. Eli Berli­inin tihey­del­lä Helsingis­sä asu­isi noin 850000 asukas­ta, joka — kas kum­maa — on uuden yleiskaa­van ole­tus vuodelle 2050. 

    Itse toivoisin Helsin­gin saavut­ta­van Berli­inin asukasti­hey­den paljon aikaisimme, vaikka­pa jo 2025.

  34. Berli­i­ni tosi­aan kär­sii vieläkin tois­es­ta maail­man­so­das­ta ja sen jälki­main­ingeista. Ilman näitä tapah­tu­mia olisi alueen asukasluku ja taloudelli­nen voima jotain ihan muu­ta. Tämä sit­ten vaikut­taa asukasti­hey­teen kanssa. Tämä epäti­heä ympäristö on kyl­lä keskimääräistä helsinkiä tiivim­pää ja kaupunki­maisem­paa. Omien koke­muk­sien mukaan töölöläiset saat­ta­vat käyt­tää kehäykkösen korkeudel­la ole­via palvelui­ta esim isom­pi­en ostok­sien­sa tekemiseen. Töölöstä pääsee aika nopeasti ruu­tukaa­va-alueen ulkop­uolelle. Töölöön­hän on myös halut­tu kioskia suurem­paa ruokakaup­paa. Berli­inis­sä on kyl­lä mon­en­moista eri­laista naa­pu­rus­toa ja kaupunkikylää. Kokolu­ok­ka joku muu­ta­ma satatuhat­ta. Seudullisu­ut­ta on siel­lä on siel­lä kanssa. Mit­takaa­va on paljon isom­pi. Lisäk­si esim työn hin­ta yms vaikuttaa. 

    Keskustelu kivi­jaloista ja kahviloista on ollut mielestäni aivan liikaa esil­lä. Asumisen hin­nat, elämän­laadus­ta ja koko maan kil­pailukyvys­tä piätäisi olla esil­lä paljon enem­män. Se slum­mi­u­tu­mis­ar­gu­ment­ti on myös huomioita­va eri keinoin. Mut­ta se ei voi olla syy ram­paut­taa koko yhteiskun­taa rak­en­tamista rajoit­ta­mal­la ja estämäl­lä yleistä kehi­tys­tä. Kaupun­gin tasol­la vas­takeino­ja voisi olla vaik­ka rak­en­tamisen laatu , viihty­isät ympäristöt toimi­va julki­nen liikenne . Ei siis rekka­parkkia ja met­sää juna-asemil­la jos­sa junat kul­kee har­voin , ja jotain 30 min välein kulke­via busse­ja jot­ka jät­tävät jalankulk­i­jan kannal­ta ikävään ympäristöön. Sosi­aa­li­nen insinöröin­ti toimii kyl­lä myös tiivimpi­en ympäristö­jen eduk­si jos niin halu­taan. Valin­nan­varaa eri tyyp­pi­sistä asuin­paikoista on kyl­lä tulevaisuudessakin.

  35. Tämä ei nyt liity tähän mitenkään, mut­ta min­ul­la on ehdo­tus yhdek­si ansain­ta­logi­ikak­si blogille. Tar­joa kom­ment­tiosas­tolle pien­tä kuukausi­mak­sua vas­taan toinen käyt­töli­it­tymä. Esimerkik­si seu­raav­ista omi­naisuuk­sista voisi joku (esimerkik­si minä ainakin jois­tain allaole­vista) olla valmis mak­samaan jonkun euron kuussa:

    -kom­ment­tien jär­jestämi­nen keskustelusäikeittäin
    ‑kom­ment­tien monipuolisem­pi haku­toim­into (esim kom­mentin kir­joit­ta­jan perusteella)
    ‑joidenkin kom­men­toi­jien kom­ment­tien piilot­ta­mi­nen näkyvistä
    ‑pri­vaat­tikom­ment­tisäi­keet vain mak­sav­ille ja/tai kut­su­tu­ille nimimerkeille
    ‑saat­taisi­pa joku olla halukas näyt­tämään muille kom­men­toi­jille jol­lain sym­bo­l­il­la, että kuu­luu mak­savien kom­men­toi­jien parem­paan kastiin.
    ‑parem­mat mah­dol­lisu­udet muo­toil­la kom­ment­te­ja (kuvien liit­tämi­nen, tek­stin muotoilu) 

    En tiedä kuin­ka han­kalaa tuol­laisen tuen tekni­nen toteu­tus olisi.

  36. Markku af Heurlin: Voihan jäkytijäk. 

    Pasilois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asukas­ta. siis koht­laisen kaupun­gin ver­ran. Ja työ­paikko­ja vaik­ka muille jakaa. – Me suo­ma­laiset emme vain har­rat­sa kahviloisa käymistä, valitet­tavasti. Olemme metsäkansaa.

    Itä- ja Län­si-Pasi­la on käyt­tän­nössä ihan yhtä kaukana toi­sis­taan kuin Töölö ja Kallio. Minä olen mielestäni kyl­lä näh­nyt Helsingis­sä kahviloi­ta ja niis­sä ihmisiä, ja noin kor­vaku­urol­ta väit­täisin että ovat ihan kantaväestöä.

    Vakavis­saan, ei tää nyt ole mikään kult­tuuri­a­sia. Ihmiset tekee asioi­ta jot­ka ovat help­po­ja ja mukavia, esimerkik­si käy kivas­sa kahvi­las­sa joka on mukavasti lähel­lä. Jos mitään edel­ly­tyk­siä sel­l­aisel­la ole, niin ei niitä myöskään ole.

  37. Markku af Heurlin:
    Pasilois­sa on yhteen­sä lähe 9000 asukas­ta. siis koht­laisen kaupun­gin ver­ran. Ja työ­paikko­ja vaik­ka muille jakaa. – Me suo­ma­laiset emme vain har­rat­sa kahviloisa käymistä, valitet­tavasti. Olemme metsäkansaa. 

    Palvelu­iden syn­tymi­nen vaatii sitä, että kaupunki­rakenne on yht­enäi­nen — eli että käteväl­lä ja miel­lyt­täväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä on run­saasti ihmisiä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käteväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan — sik­si ne eivät kykene ruokki­maan tois­t­en­sa palvelukysyn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kaupungista irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta puut­tuu jalankulk­i­jan näkökul­ma käytän­nössä kokonaan.

    Kahviloiden run­saus yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen alueel­la osoit­taa vääräk­si väit­teet siitä, että suo­ma­laiset eivät har­ras­ta kahvi­las­sa käymistä. (Sinän­sä kahviloiden määrä ei ole kaupunkisu­un­nit­telun tärkeimpiä tavoit­tei­ta — sen sijaan niiden määrä antaa ihan kohtu­ullisen hyvän arvion siitä onko kaupun­ki onnis­tunut rak­en­ta­maan hyvää kaupunkia vai ei.)

  38. Kalle: Helsin­ki vain on niin pieni ja har­vaan raken­net­tu, ettei julki­nen liikenne ole kan­nat­tavaa kuin aivan niemen kär­jessä. Tämän takia henkilöau­to on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto pääos­alle liikkujista. 

    Helsingis­sä on 620 000 asukas­ta, mut­ta vain noin 200 000 henkilöau­toa. Tämän perus­teel­la voisi luul­la, ettei pääosa liikku­jista liiku koskaan mihinkään.

    Minä olen niin van­ha setä, että muis­tan HKL:n viikon mit­taisen lakon helmiku­us­sa 1998. Se osoit­ti aika havain­nol­lis­es­ti, mikä on joukkoli­iken­teen pain­oar­vo helsinkiläis­ten liikku­misen mah­dol­lis­ta­jana ja mikä taas henkilöautoilun.

  39. Kalle: “Helsin­ki vain on niin pieni ja har­vaan raken­net­tu, ettei julki­nen liikenne ole kan­nat­tavaa kuin aivan niemen kär­jessä. Tämän takia henkilöau­to on käytän­nössä ain­oa vai­h­toe­hto pääos­alle liikkujista.” 

    Ei niemen kär­jessä ole juurikaan mitään julk­ista liiken­net­tä, saatik­ka että se olisi kan­nat­tavaa. Aivan niemenkär­keen pääsee pääasi­as­sa vain tyhjänä ajaval­la bus­sil­la 24, joka on keski­vai­heil­la erikois­tunut hau­taus­maal­la kävi­jöi­den ja mah­dol­lis­ten avan­touimarien palvelemiseen. Kan­takaupun­gin itäpuolelta pääsee län­sipuolelle vielä het­ken seiskan ratikalla, kunnes sekin val­jaste­taan Län­sisa­ta­man viinar­allin tukemiseen. Sit­ten ei enää pääsekään mil­lään muul­la kuin vai­h­ta­mal­la muu­ta­man ker­ran. Tai sit­ten henkilöau­tol­la, johon suuri osa jo nyt pakote­taan. Kätevää ja kan­nat­tavaa, vai?

  40. Mau­r­izio: Esim. mainit­tu Sak­san pääkaupun­ki on itse asi­as­sa kokon­aisu­udessaan varsin _harvaan_ raken­net­tu – ja silti sel­l­aista edes agraar­i­henkistä tup­punurkkaus­ta ei sieltä löy­dykään, jon­ka kylän­rait­il­la ei olisi vähin­täänkin paakarin­li­iket­tä, ital­ialaista rav­in­to­laa ja Spätkau­fia (ja usein jonkun _omakotitalon_ pihal­la viihty­isää Bier­garte­nia, niin että sepä siitä tiivistämisen välttämättömyydestä). 

    Toisaal­ta vähit­täiskaup­pa on Sak­sas­sa tavat­toman van­hanaikaises­ti säädel­ty ala ver­rat­tuna Suomeen. Mar­ketit menevät kiin­ni iltakahdek­salta ja ovat sun­nun­taisin kiin­ni kokon­aan. Suo­ma­laista isoa elin­tarvikekioskia vas­taa­va Spätkauf, joka nimen­sä mukaises­ti on paikallisel­la mit­ta­pu­ul­la “myöhäkaup­pa”, menee sekin usein kiin­ni jo kymmeneltä tai yhdeltä­toista — eikä edes se saa myy­dä sun­nun­taisin esim. alko­holi­juo­mia tai mon­taa muu­takaan tuoteryhmää.

    Ker­too paljon, että kun maail­man mah­tavin kaup­paketju Wal-Mart tuli Sak­saan torvet soiden 90-luvun lopus­sa, se jou­tui muu­ta­man vuo­den päästä vetäy­tymään itkua vään­täen pois tehtyään noin mil­jardin (!) dol­lar­in tappiot.

    Mut­ta jos joku Suomes­sa ehdot­taisi, että palvelu­jen Suomea rikkaampi kir­jo saat­taisi olla yhtey­dessä niiden Suomea tiukem­paan sään­te­lyyn, hän saisi vas­taansa koko elinkei­noelämän, joka yhteen ääneen huu­taisi Kekkos­ta, 70-lukua ja Neu­vos­toli­it­toa. Ja jos joku konkreet­tis­es­ti ehdot­taisi, että alaa koske­va Suomen lain­säädän­tö muutet­taisi­in Sak­san liit­to­tasaval­lan mukaisek­si, hänet toiv­otet­taisi­in Sak­san demokraat­tiseen tasavaltaan.

  41. “Kahviloiden run­saus yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen alueella” 

    Niin. Siis Helsingis­sähän ei todel­lakaan ole Espaa luku­unot­ta­mat­ta _runsaasti_ kahviloi­ta mis­sään, joten kom­ment­tisi osoit­taa vääräk­si väit­teet siitä, että olisit oikeassa.

  42. Pääkaupunkiseudulle halu­taan saa­da 600.000 uut­ta asukas­ta. On esitet­ty epäi­lyjä siitä, riit­tääkö Päi­jän­netun­nelin kap­a­siteet­ti, vai pitäisikö suihkuaiko­ja lyhentää.

  43. Mikko Särelä: Palvelu­iden syn­tymi­nen vaatii sitä, että kaupunki­rakenne on yht­enäi­nen – eli että käteväl­lä ja miel­lyt­täväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä on run­saasti ihmisiä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käteväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kykene ruokki­maan tois­t­en­sa palvelukysyn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kaupungista irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta puut­tuu jalankulk­i­jan näkökul­ma käytän­nössä kokonaan.

    Kahviloiden run­saus yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen alueel­la osoit­taa vääräk­si väit­teet siitä, että suo­ma­laiset eivät har­ras­ta kahvi­las­sa käymistä. (Sinän­sä kahviloiden määrä ei ole kaupunkisu­un­nit­telun tärkeimpiä tavoit­tei­ta – sen sijaan niiden määrä antaa ihan kohtu­ullisen hyvän arvion siitä onko kaupun­ki onnis­tunut rak­en­ta­maan hyvää kaupunkia vai ei.) 

    Mik­si ihmis­ten pitäisi juo­da kahvia, ja vielä jos­sain kup­pi­las­sa? Mil­lä ihmeen perus­teel­la juuri kahviloiden määrä olisi hyvän kaupun­gin mit­ta? Mielestäni esim. kaup­pa (tai kil­pailun vuok­si ehkä mielum­min kak­si), kir­jas­to, koulu, päiväkoti ja ter­veyskeskus käve­lyetäisyy­del­lä ovat oma­l­ta osaltaan paljon tärkeämpiä tek­i­jöitä. Kahvithan voinee ihmi­nen yleen­sä kai juo­da kotonakin.

    Entä mil­lä asukaspop­u­laa­tion tihey­del­lä tai ihmis­run­sauden määräl­lä tuo miel­lyt­tävä käve­lyetäisyys muut­tuu vähem­män miel­lyt­täväk­si? Aina­han se ei liene riip­pu­vaista yksin etäisyy­destä. Kahvi­lan­pitäjän tai kaup­pi­aan näkökul­ma voi olla myöskin toinen kuin asi­akkaan. Väl­jem­mässä bus­sis­sakin on mukavampi matkus­taa kuin täy­teen ahde­tus­sa. Jos tilanne on nyt siedet­tävä asukkaan kannal­ta, mikä (tai kuka) takaa, että se on sitä jatkos­sakin, sit­ten kun nyky­isin asun­nois­saan hoidet­ta­vat yksinäiset van­huk­set lop­ul­ta pois­tu­vat kesku­ud­estamme ja niis­sä asun­nois­sa asu­vien määrä jälleen esim. nelin-viisinkertaistuu? 

    Nyky­isin (kun olen saanut parem­paakin kokea) en vält­tämät­tä enää viihty­isi esim. Töölössä, ellei sit­ten korkein­taan jonkin puis­ton reunal­la, edel­lyt­täen että deekut, huume­hörhöt ja kal­jakas­si­porukat eivät siel­lä liiko­ja hillu, ympäristön­sä “sosi­aal­ista kan­tokykyä” eri tavoin liiak­si koetellen. Ole­tan, että kaupungi­nosan pop­u­laa­tion, ja varsinkin vuokra-asun­noisa asu­vien määrän kas­vaes­sa myös ongelmien määrä ja niiden näkyvyys/kuuluvuus kasvaa. 

    Tietyssä vai­heessa ylitetään kri­it­ti­nen piste, jon­ka jäl­keen slum­mi­u­tu­mis­pros­es­si läh­tee liik­keelle ketjureak­tion tavoin. Miten hyvin mah­taa “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmä tun­tea kyseistä sosi­aalialaan kuu­lu­vaa problematiikkaa?

  44. ze: Enpä sanoisi ihan noin. Minus­ta LKH-ryh­män keskusteluis­sa on aika vah­va kon­sen­sus siitä, että pelkkä tehokku­us ei riitä, vaan jalankulkuym­päristön ja mit­takaa­van ylipään­sä tulee olla miellyttävä.

    No noin pitäisi tietysti ollakin! Muuten­han joku voisi ajatel­la, että kyse onkin vain jostakin Liiskatkaa-Kaikki-Helsinkiläiset-ryhmästä. 

    Sitä vain ihmette­len, miten muka esimerkik­si Osmon et kump­panei­den (nelikon) pam­fletin kan­siku­van alueelle, jon­ka varsin hyvin tun­nen, sitä “hyvää kaupunkia” tiivistämäl­lä saataisi­in aikaan? Hietaniemen hau­tu­umaan “asukkien” sekaanko aio­taan jatkos­sa myös eläväisem­mät uudet tulokkaat sijoit­taa? Vai onko ehkä kyse vain ns. kuolleista sieluista?

  45. Mikko Särelä: Palvelu­iden syn­tymi­nen vaatii sitä, että kaupunki­rakenne on yht­enäi­nen – eli että käteväl­lä ja miel­lyt­täväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä on run­saasti ihmisiä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käteväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kykene ruokki­maan tois­t­en­sa palvelukysyn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kaupungista irral­laan ole­via lähiöitä… 

    Tässä on asian ydin. Helsin­ki on hajanainen rykelmä epämääräisiä lähiöitä, joil­ta puut­tuu idea. Alueet eivät ole yhtey­dessä, vaan väli­in on tahal­laan jätet­ty ryteiköitä, joi­ta kut­su­taan viherkäytäviksi. Kaavoituk­ses­ta puut­tuu täysin idea kaupungista. 

    Kun kaiken lisäk­si ollaan viime vuodet tehty keskimääräisen huonoa kaupunkiym­päristöä kaikille rak­en­ta­mal­la sekaisin omis­tus ja vuokra-asum­ista sekä kaiken­laisia markki­nahäir­iöitä, niin olemme täysin hal­lit­se­mat­tomas­sa tilanteessa. Nyky­menol­la olemme koh­ta samas­sa tilanteessa kuin moni USA:n suurkaupungeista. Keskus­ta slum­mi­u­tuu ja ihmiset pak­enevat lähikun­ti­in. Ain­oa ero on, ettei meil­lä ole sitä kaavoitet­tua kaupunkia, jota voisi pelastaa.

    Olisi kiva tietää, miten olemme kyen­neet yhdis­tämään kaik­ki kaavoitus ja rahoi­tusvirheet kaupunkisu­un­nit­telus­sa? Se vaatii jonkin­laista lah­jakku­ut­ta! Pelkästään huonot poli­itikot eivät riitä, tarvi­taan myös huono­ja virkamiehiä. Minus­ta on voita­va sanoa kelvot­toma­lle kaavoit­ta­jalle, että hänen käden­jälken­sä on surkeaa ja yhteiskun­nan kannal­ta olisi toiv­ot­tavaa siirtää työ­panos esimerkik­si nakkikioskille.

  46. Jaakko: Hert­toniemen, Roi­hu­pel­lon, Viik­in­ran­nan, Pitäjän­mäen ja Kon­alan teol­lisu­usalueet merk­itään kan­takaupun­ki-merkin­näl­lä ja niitä kehitetään sekoit­tuneena kaupunkirakenteena.

    Mik­sei tässä maini­ta Vallilaa? Se on lähim­pänä ydinkeskus­taa ja alueel­la on huo­mat­ta­van paljon pitkään tyhjänä seis­syt­tä, jo huonoon kun­toonkin päästet­tyä toimitilaa.

  47. Tom­mi Uschanov: …Minä olen niin van­ha setä, että muis­tan HKL:n viikon mit­taisen lakon helmiku­us­sa 1998. Se osoit­ti aika havain­nol­lis­es­ti, mikä on joukkoli­iken­teen pain­oar­vo helsinkiläis­ten liikku­misen mah­dol­lis­ta­jana ja mikä taas henkilöautoilun. 

    Muis­tan hyvin itsekkin! Kaik­ki toi­mi main­iosti ja osin liikenne toi­mi län­teen päin parem­min kuin nor­maal­isti, kos­ka bus­sit eivät hai­tan­neet mak­savia matkus­ta­jia. Tun­te­mani lännestä Helsinki­in tule­vat pitivät jär­jeste­lyä hyvänä, jopa suo­ta­vana jatkaa.

    Ongel­man muo­dosti vain paikoi­tus. Paikoituk­sen suun­nit­telu ei ole Helsin­gin vahvuuk­sia. Toisaal­ta sil­loin sai paikoit­taa järkevästi ja paikoi­tus­takin löysi kohtu­ullis­es­ti. Tuokin jär­jeste­ly pysyvänä paran­taisi kaupunkiympäristöä.

    Toimi­va julki­nen liikenne vaatii tiivi­in kaupunki­rak­en­teen (Pari­isi, New York, jne). Helsingistä puut­tuu se kaupunki!

  48. Aika mesen­tavaa keskustelua. Mut­ta mina­han olenkin vain “Mikko”.

    t. Mikko

  49. Väestöpo­h­ja lie­nee vält­tämätön, mut­ta ei riit­tävä ehto elävälle kahvi­lakult­tuurille. Esim. tääl­lä Nykissä on monia yllät­tävän kahvi­la-köy­hiä kaupungi­nosa-osia, mikä johtunee pitkälti aluei­den kult­tuurista. Met­säläisyys siis var­maan selit­tää ainakin osan Helsin­gin tilanteesta.

    Viikon­lop­pulisien pois­to yhdessä dereg­u­laa­tio-tsunamin kanssa voisi edis­tää kum­masti stadin kahvi­latar­jon­taa ja elävää kaupunkikuvaa.

    Mikko Särelä: Palvelu­iden syn­tymi­nen vaatii sitä, että kaupunki­rakenne on yht­enäi­nen – eli että käteväl­lä ja miel­lyt­täväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä on run­saasti ihmisiä. Län­si-Pasi­la ja Itä-Pasi­la eivät ole käteväl­lä käve­lyetäisyy­del­lä toi­sis­taan – sik­si ne eivät kykene ruokki­maan tois­t­en­sa palvelukysyn­tää tai ‑tar­jon­taa. Molem­mat ovat muus­ta kaupungista irral­laan ole­via lähiöitä. 

    Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telus­ta puut­tuu jalankulk­i­jan näkökul­ma käytän­nössä kokonaan.

    Kahviloiden run­saus yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen alueel­la osoit­taa vääräk­si väit­teet siitä, että suo­ma­laiset eivät har­ras­ta kahvi­las­sa käymistä. (Sinän­sä kahviloiden määrä ei ole kaupunkisu­un­nit­telun tärkeimpiä tavoit­tei­ta – sen sijaan niiden määrä antaa ihan kohtu­ullisen hyvän arvion siitä onko kaupun­ki onnis­tunut rak­en­ta­maan hyvää kaupunkia vai ei.)

  50. Urbaani Pasi­las­sa: Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasi­la ovat oman aikansa urbaane­ja kaupungi­nosia, mut­ta eipä ole siel­läkään liiem­mälti kivi­jalka­kaup­po­ja ja viini­baare­ja näkynyt. 

    Itä-Pasi­las­sa vaan ei päästä kuin kahdessa 250x250 m ruudus­sa kovin kum­moisi­in asukasti­heyk­si­in, mikä näkyy Pääkaupunkiseudun väestöti­heyskar­tas­ta vuodelta 2013: https://a.tiles.mapbox.com/v3/hannes.ij3nbhhi/page.html#15/60.1987/24.9421

    Mer­i­haas­sa ongel­ma vielä koros­tuu, kos­ka alue on Itä-Pasi­laakin pienem­pi ja sivus­sa kaik­ista jalankulk­i­javir­roista. Jopa Töölö voisi olla reunoil­taan tiivi­im­min asut­tu, jot­ta kivi­jalka­palveluille olisi vielä parem­min väestöpohjaa.

    Töölön ongel­ma tosin taita­vat olla pienet liiketi­lat, mikä johtunee kan­tavista väli­sein­istä raken­nuk­sis­sa (arvio perus­tuu alueen rak­en­tamisa­janko­htaan ja “Ker­rostalot 1880–2000” ‑kir­jaan, http://i.levykauppax.fi/cover/normal/1/11/114699.jpg?book )

    Vas­ta Kallios­sa (Lin­jo­jen ja Torkke­lin­mäen osa-alueet Kallion perus­pi­iris­sä) rupeaa ole­maan kun­nol­la asukaspo­h­jaa monipuoliselle palve­lu­tar­jon­nalle (n. 16800 as/0,83 km^2, Helsin­ki Alueit­tain 2014).

  51. Mikko Särelä:(Sinän­sä kahviloiden määrä ei ole kaupunkisu­un­nit­telun tärkeimpiä tavoit­tei­ta – sen sijaan niiden määrä antaa ihan kohtu­ullisen hyvän arvion siitä onko kaupun­ki onnis­tunut rak­en­ta­maan hyvää kaupunkia vai ei.) 

    Taisin jos­sakin ketjus­sa ehdot­taa, että “hyvän” kaupun­gin mit­tari on kaikille avoimien ovien ja muiden kulkuaukko­jen (ja mah­dol­lis­es­ti sisäänkat­sot­tavis­sa ole­vien ikkunoiden) pin­ta-ala-osu­us/lukumäärä katu­ta­sos­sa tjsp.

  52. Kalle: Muis­tan hyvin itsekkin! Kaik­ki toi­mi mainiosti 

    Eli et muista hyvin. Olin itse juuri tuol­loin sen­hetkisen pomoni autokuski­na, ja se oli yhtä hel­vetin­moista kaaos­ta Man­ner­heim­intien mit­tai­sine jonoi­neen. Kun kävelin yht­enä päivänä kotoani kilo­metrin päähän tak­si­tol­palle (puhe­lim­itse tak­sia ei saanut mitenkään), niin siel­lä oli läh­es kymme­nen hen­gen jono. Omakoti­taloalueel­la arki­aa­mu­na kel­lo 11.

    Töistä tuli muhkea määrä ylivoimaisen esteen aiheut­tamia pois­saolo­ja, ja esim. Stock­man­nin myyn­ti las­ki 25 % nor­maalivi­ikos­ta. Hesari kir­joit­ti tuoreeltaan: “Kuluneen viikon joukkoli­iken­nelakko on koke­mus, jos­ta helsinkiläiset puhu­vat vielä vuosien päästä.” (8.2.1998)

  53. ze: Hehe. Kek­sitään olk­iukko­ja. “Nim­by­jen” mielestä Helsin­gin tulisi näyt­tää tältä: kuva. LKH-ryh­mäläis­ten mielestä esim. tältä: kuva. Molem­mis­sa on auto­ja, mut­ta ensim­mäisessä ei niiden lisäk­si muu­ta olekaan ajateltu. 

    Tätäkin viestiä on kak­si peukut­tanut, vaik­ka kum­mas­sakaan <a>-tägis­sä ei ole linkkiä kuvaan. Ihme­tyt­tää kuin­ka paljon näitä oikein peukute­taan pelkästään “oikei­den” mielip­itei­den tukemiseksi.

  54. Janne Pel­to­la: Töölön ongel­ma tosin taita­vat olla pienet liiketilat..

    Ei Töölössä ole ongel­maa, vaan kysymys on ihan nor­maal­ista kaupunki­rak­en­teen itse­or­gan­isoi­tu­mis­es­ta. Ei sel­l­aista kaupunkia tai edes kaupungi­nosaa olekaan jos­sa palve­lu­tar­jon­ta olisi jotenkin tasais­es­ti jakautunut.

    Sekoit­tunut kaupunki­rakenne on illu­u­sio joka syn­tyy lyhy­istä etäisyyk­sistä ja hyvistä liiken­ney­hteyk­sistä. Todel­lisu­udessa, etabloituneessa kaupungis­sa on erik­seen päivit­täis­tavarakadut, bilekadut/aukiot, kaup­pakadut, työ­paikkakeskit­tymät, nuorten aikuis­ten asuinalueet, varakkaam­man väen asuinalueet, miesten­pukimokadut, aikuisvi­ihdekadut, kult­tuuriper­in­töalueet jnpp. Kon­trastit ja jatku­vu­us yhdessä jalankulk­i­jamit­takaa­van kanssa tekevät kaupungista elävän.

    Tiivi­in etabloituneen kaupun­gin toimin­nalli­nen jako on samankaltainen kuin lähiökaupungis­sa pait­si että mit­takaa­va on toimi­va, ja luon­te­vampi kos­ka lop­putu­los on syn­tynyt itse­or­gan­isoi­tu­misen tulok­se­na eikä kaavamääräyksellä.

  55. Ongelmia tiedos­sa:
    Pääkaupunkiseudulle halu­taan saa­da 600.000 uut­ta asukas­ta. On esitet­ty epäi­lyjä siitä, riit­tääkö Päi­jän­netun­nelin kap­a­siteet­ti, vai pitäisikö suihkuaiko­ja lyhentää. 

    Asiantun­tem­at­to­mia epäi­lyjä. Päi­jän­netun­nelin kap­a­siteetista on käytössä täl­lä het­kel­lä vajaa kolmannes.

  56. Onpas masen­tavia kommentteja. 

    Sakke: Mik­si ihmis­ten pitäisi juo­da kahvia, ja vielä jos­sain kup­pi­las­sa? Mil­lä ihmeen perus­teel­la juuri kahviloiden määrä olisi hyvän kaupun­gin mit­ta? Mielestäni esim. kaup­pa (tai kil­pailun vuok­si ehkä mielum­min kak­si), kir­jas­to, koulu, päiväkoti ja ter­veyskeskus käve­lyetäisyy­del­lä ovat oma­l­ta osaltaan paljon tärkeämpiä tek­i­jöitä. Kahvithan voinee ihmi­nen yleen­sä kai juo­da kotonakin. 

    Se sana “kahvi­la” vaatii var­maan tässä vai­heessa kään­nök­sen selkok­ielelle: Lisään­tymisiässä ole­via vapai­ta naisia, muual­la kuin kotona tai hun­nutet­tuna;) Mut­ta kos­ka sitä ei voi kaupun­gin­su­un­nit­telu­virkamies kir­joit­taa suo­raan raport­tei­hin­sa niin käytetään sanaa “kahvi­la”.

    Kalle:
    Muis­tan hyvin itsekkin! Kaik­ki toi­mi main­iosti ja osin liikenne toi­mi län­teen päin parem­min kuin nor­maal­isti, kos­ka bus­sit eivät hai­tan­neet mak­savia matkus­ta­jia. Tun­te­mani lännestä Helsinki­in tule­vat pitivät jär­jeste­lyä hyvänä, jopa suo­ta­vana jatkaa. 

    Tänään oli VR:n junali­iken­teessä koko aamu­ru­uhkan kestävä sähköhäir­iö. Minä ja tuhan­net muut jouduimme lähtemään bus­sil­la töi­hin. Mat­ka kesti n tun­nin kun se junal­la taval­liseti kestää puoli tun­tia. Syy mik­si bus­si kul­ki niin hitaasti oli­vat autot jot­ka tukki­vat tien. Ja minä tulen Espoos­ta. En kaipaa jatkoa siihen järjestelyyn.

    Coun­try­boy:

    Eivät kaik­ki helsinkiläiset kaupunkisu­un­nit­telus­ta kiin­nos­tuneet tun­nu kaipaa­van “lisää kaupunkia” ide­olo­giaa. Löysin täl­laisen Lau­ri Nord­ber­gin artikke­lin aiheesta: 

    No mikähän kaupunkisu­un­nit­telun asiantun­ti­ja se Nord­berg sit­ten on? Valit­taa osaa ainakin mut­ta osaako muu­ta? Sel­l­aiset jot­ka eivät siedä että Suomel­la on pääkaupun­ki joka yrit­tää pysyä mukana kehi­tyk­sessä voisi miet­tiä miltä meistä tun­tu­isi jos Sta­dia ei olisi ja pääkaupun­ki olisi joko Tukhol­ma tai Moskova?

  57. “eikä edes se saa myy­dä sun­nun­taisin esim. alko­holi­juo­mia tai mon­taa muu­takaan tuoteryhmää.” 

    Spätkau­fit? Berli­inis­sä? Höpö höpö. Kyl­lä ainakin meil­läpäin Wilmers­dor­fis­sa saavat. 

    Menepä tsekkaa­maan esim. Spätkauf osoit­teessa Bun­de­sallee 199 (no heti siinä huolt­sikan vier­essä kuitenkin jos muis­tan talon numeron nyt väärin) joku sun­nun­tai-ilta tai ‑yö. Auki on ja viinaa myyvät niin myöhään kuin vain viit­sivät. Kiin­ni lait­ta­vat aikaisin vain sil­loin, jos ja kun olet­ta­vat myyn­nin ole­van huonoa. 

    Super­mar­ketit ovat sun­nun­taisin kiin­ni, mut­ta siitä heti kul­man takaa Prager Platzil­ta löy­tyvä leipäkaup­pa (jonkun isom­man ketjun fil­i­aali, en nyt muista minkä) myy kuitenkin tuoret­ta leipää myös sun­nun­taisin muis­taak­seni klo 08–12. Ja kyseiseltä mainit­se­mal­tani Shellin huolt­sikaltakin saa mm. viinaa 24/7.

    Eli tiedä, ennenkuin kir­joi­tat, älä luule!

  58. Helsin­gin työ­paikko­jen määrä väheni viime vuon­na 6100:lla työ­paikalla, mut­ta asukasluku kuitenkin jatkaa kasvuaan. Asukkai­ta saa kyl­lä ulko­mail­ta, mut­ta työ­paikko­ja on vaikeampi luoda.

  59. Tom­mi Uschanov: Mut­ta jos joku Suomes­sa ehdot­taisi, että palvelu­jen Suomea rikkaampi kir­jo saat­taisi olla yhtey­dessä niiden Suomea tiukem­paan sään­te­lyyn, hän saisi vas­taansa koko elinkei­noelämän, joka yhteen ääneen huu­taisi Kekkos­ta, 70-lukua ja Neu­vos­toli­it­toa. Ja jos joku konkreet­tis­es­ti ehdot­taisi, että alaa koske­va Suomen lain­säädän­tö muutet­taisi­in Sak­san liit­to­tasaval­lan mukaisek­si, hänet toiv­otet­taisi­in Sak­san demokraat­tiseen tasavaltaan.

    Helsin­gin ohjei­ta kahvi­lan perus­ta­jille, Ase­makaavas­ta WC tilo­jen mitoituk­seen: http://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Ravintola_kahvila_perustaminen_2012-05.pdf

    Monis­sa kohtaa viitataan tarkem­pi­in säädök­si­in, esim ilman­vai­h­don ja viemäröin­nin teknis­ten määräys­ten osalta, ettei ihan näin simp­peliä ole. 

    Tom­mil­la on var­masti vas­taa­va sak­salainen säädöskokoel­ma lait­taa ver­tail­tavak­si, sit­ten­pä näemme miten Lisää Kahviloi­ta Helsinki­in ‑henkisessä kaupungis­sa asummekaan?

  60. Mau­r­izio:
    Auki on ja viinaa myyvät niin myöhään kuin vain viit­sivät. Kiin­ni lait­ta­vat aikaisin vain sil­loin, jos ja kun olet­ta­vat myyn­nin ole­van huonoa. 

    Ainakin Berli­inin kaupun­gin sivuil­la on luettavissa
    Ladenöff­nungs­ge­setz, joka ker­too, että sun­nun­taisin on sal­lit­tua myydä:

    - kel­lo 13–20 kart­to­ja; matkaop­pai­ta; tupakkatuot­tei­ta; eloku­vaus- ja val­oku­vaus­tarvikkei­ta; sekä välit­tömästi käytet­täväk­si elin­tarvikkei­ta ja “vält­tämät­tömyyshyödykkeitä” (Bedarf­sar­tikel).

    - kel­lo 7–16 kukkia; sanoma- ja aikakausle­htiä; leipo­mo­tuot­tei­ta; maitotuotteita.

    Suun­nilleen kaik­ki muu näyt­täisi ole­van kiel­let­ty. Itse ker­tomasi var­maan on tot­ta, mut­ta siinä riko­taan lakia. Sitä taide­taan rikkoa siel­lä aika paljon — pieni googlailu löytää usei­ta uutisia rikosil­moituk­sista, joi­ta sun­nun­ta­iauki­olosta on tehty Berliinissä.

    Oli tämä miten oli, niin auki­oloa­jat eivät edes ole lainkaan ain­oa asia, joka Sak­san erot­taa Suomes­ta päivit­täis­tavarakau­pas­sa. Mui­ta tärkeitä Sak­san piirteitä ovat mm. sisään­heit­to­tuot­tei­den kiel­to sekä merkit­tävästi automar­ket­ti­vas­taisem­pi kaavoitus.

  61. Vierask­ielis­ten osu­us Helsin­gin väestöstä oli vuo­den 2014 alus­sa 12,8 pros­ent­tia. Yli puo­let Helsin­gin vuo­den 2013 väestönkasvus­ta tuli vieraskielisistä.

  62. antti: Tom­mil­la on var­masti vas­taa­va sak­salainen säädöskokoel­ma lait­taa ver­tail­tavak­si, sit­ten­pä näemme miten Lisää Kahviloi­ta Helsinki­in ‑henkisessä kaupungis­sa asummekaan? 

    Berli­in­istä löy­tyi lähim­mäk­si vasti­neek­si 32-sivuiset rav­in­tolan perus­tamiso­hjeet linkkei­neen lisäti­etoi­hin. Aika paljon samo­ja jut­tu­ja näyt­täisi käsit­televän kuin tuo Helsin­gin PDF.

  63. Helsingistä tosi­aan puut­tuu kat­ta­vat ohjeet rav­it­se­mus­li­ik­keen perus­tamisek­si koo­tusti kun­nal­liselta puolelta. Ja tämähän on suo­raa tulon­si­ir­toa alan konsulteille.

  64. anonyy­mi: Tätäkin viestiä on kak­si peukut­tanut, vaik­ka kum­mas­sakaan <a>-tägis­sä ei ole linkkiä kuvaan. Ihme­tyt­tää kuin­ka paljon näitä oikein peukute­taan pelkästään “oikei­den” mielip­itei­den tukemiseksi.

    Taisit itse peukut­taa, jot­ta pääset näpäyt­tämään :D. Nuo peukut ovat kyl­lä ihan turha keksin­tö, mut­ta mielip­iteitähän niil­lä on tarkoi­tuskin tukea? Tässä vielä ne viestistä tip­puneet kuvat: 

    “NIM­BY-Helsin­ki”: http://i.imgur.com/xz4XIb6.jpg

    “LKH-Helsin­ki”: http://i.imgur.com/8Qbuqbu.jpg

    Molem­mis­sa voi ajaa autol­la, mut­ta ensim­mäisessä ei ole paljon muu­ta sit­ten ajatel­tukaan ja jäl­ki on sen näköistä ;). Ovatko NIM­BYt ihan hul­lu­ja, kun tuol­laista ympäristöä halu­a­vat? (Sisäl­löltään yhtä aiv­o­ton viesti keräsi muuten 12 peukkua, joten ei niitä tosi­aan voi kovin vakavasti ottaa.)

  65. Sakke: Tietyssä vai­heessa ylitetään kri­it­ti­nen piste, jon­ka jäl­keen slum­mi­u­tu­mis­pros­es­si läh­tee liik­keelle ketjureak­tion tavoin. Miten hyvin mah­taa “Lisää kaupunkia Helsinkiin”-ryhmä tun­tea kyseistä sosi­aalialaan kuu­lu­vaa problematiikkaa?

    Kun puhut niin innois­sasi slum­mi­u­tu­mis­es­ta, niin voisitko lis­ta­ta muu­ta­man esimerkin slum­mi­u­tuneista, san­o­taan vaik­ka yli 500 000 asukkaan kaupungeista? Aihe kiin­nos­taa min­u­akin, mut­ta kuu­luisim­mat kuule­mani tapauk­set ovat kehi­tys­maista ja Jenkkilän autokaupungeista, joi­ta ei voi ehkä ihan suo­raan ver­ra­ta Helsinkiin.

  66. Mat­ti Kin­nunen: … toivoisin Helsin­gin saavut­ta­van Berli­inin asukasti­hey­den paljon aikaisimme, vaikka­pa jo 2025. 

    Helsin­ki ei voi saavut­taa Berli­inin asukasti­heyt­tä, kos­ka Helsin­gin pin­ta-ala on liian suuri. Helsin­ki pitää pilkkoa ja aloit­taa nyky­istä kanatkaupunkia lähin­nä ole­vista uusista kun­nista tiivistäminen.

  67. Tom­mi Uschanov: Eli et muista hyvin. Olin itse juuri tuol­loin sen­hetkisen pomoni autokuskina… 

    Itse liu’utin töi­hin tuloa ja lähtöä muu­ta­mal­la kymmenel­lä min­uu­til­la ruuhkan pelos­sa ja ainakin keskus­taas­ta län­teen veti todel­la mainiosti.

  68. “Itse ker­tomasi var­maan on tot­ta, mut­ta siinä riko­taan lakia.” 

    Tuskin­pa. En tosin tiedä, mikä laki- tai säädösko­h­ta noi­ta Späte­jä nimeno­mais­es­ti kos­kee (ei näköjään kuitenkaan Ladenöff­nungs­ge­setz), mut­ta jotkut halu­aisi­vat kyl­lä muut­taa juuri sitä, jot­ta tuo _voitaisiin_ kieltää: 

    http://www.thelocal.de/20150218/politician-wants-last-call-on-berlin-beer-sales

    Sun­nun­taikiel­to? Tuo Berli­inin kämp­pämme läheinen Spätkauf saat­taisi sel­l­aista rikkoakin, mut­ta ettäkö se viere­inen Shellin huoltoase­makin vielä? En usko.

  69. Janne Pel­to­la:

    Vas­ta Kallios­sa (Lin­jo­jen ja Torkke­lin­mäen osa-alueet Kallion perus­pi­iris­sä) rupeaa ole­maan kun­nol­la asukaspo­h­jaa monipuoliselle palve­lu­tar­jon­nalle (n. 16800 as/0,83 km^2, Helsin­ki Alueit­tain 2014).

    Joo. Lin­joil­la ja Fle­mar­il­la on run­saasti hiero­masa­lonke­ja ja 5 euron pizze­ri­oi­ta. Ei noi­ta kahviputkia hirvit­tävästi ole ilmestynyt.

  70. spot­tu: “Ei Töölössä ole ongel­maa, vaan kysymys on ihan nor­maal­ista kaupunki­rak­en­teen itse­or­gan­isoi­tu­mis­es­ta. Ei sel­l­aista kaupunkia tai edes kaupungi­nosaa olekaan jos­sa palve­lu­tar­jon­ta olisi jotenkin tasais­es­ti jakautunut.”

    Kun Töölössä lev­isi tieto kasin ratikkapysäkkien pois­tamis­es­ta ja vähen­tämis­es­tä, yhden pysäkin välit­tömästä läheisyy­destä katosi pikavauh­tia 5 myymälää. Kesti ties kuin­ka mon­ta kuukaut­ta, ennen kuin isoimpi­in löy­tyi uusia vuokralaisia. Näin tehokas­ta on Helsin­gin asukas- ja yrit­täjäys­tävälli­nen kaupunkisuunnittelu.

    Töölössä on muutenkin havait­tavis­sa, että kivi­jalka­kau­pat muut­tuvat pikku­fir­mo­jen toimis­toik­si, ja varsi­nais­ten kaup­po­jen määrä supistuu.

  71. Lisää asukkai­ta Helsinki­in:
    Asukkai­ta saa kyl­lä ulkomailta … 

    Tässä blo­gauk­ses­sa oli siis kyse Helsin­gin yleiskaaval­u­on­nok­ses­ta. Yleiskaavaa laa­tivil­la kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tol­la ja Helsin­gin kaupungilla ei ole juuri val­tuuk­sia rajoit­taa maa­han­muut­toa. Niiden vaan pitää taval­la tai toisel­la sopeu­tua siihen että tuli­joi­ta on, niin muual­ta Suomes­ta kuin ulkomailtakin.

    Puh­taan itsekkäistä syistä toivon, ettei maa­han­muut­toa vaikeuteta Helsin­gin asun­top­u­laa ylläpitämäl­lä. Olen ker­ran muut­tanut ulko­mail­ta Helsinki­in, ja ajat­telin joku päivä tehdä saman uudestaan.

  72. yksi­ty­istäjä: Joo. Lin­joil­la ja Fle­mar­il­la on run­saasti hiero­masa­lonke­ja ja 5 euron pizze­ri­oi­ta. Ei noi­ta kahviputkia hirvit­tävästi ole ilmestynyt. 

    Hiero­masa­lonke­ja sekä pizze­ri­oi­ta on van­has­taan Kallios­sa paljon, mut­ta ne ovat kuitenkin vähen­tyneet viime vuosi­na ja mielestäni enem­män ker­too se että uusia ei ole juuri perustet­tu. Sen sijaan osaan näistä kivi­jalkatiloista on perustet­tu nimeno­maan kahviloi­ta, laadukkai­ta olui­ta myyviä kup­pi­loi­ta, ruoka­paikko­ja (ei piz­zaa) jne. Itse voin nimetä kym­menkun­ta uudehkoa kahvilaa/ajanviettopaikkaa Kallio/Alppiharju ‑alueelta. En tiedä sit­ten kuin­ka paljon niitä pitää ilmestyä että olisi ‘hirvit­tävästi’.

  73. cite=“comment‑4

    No mikähän kaupunkisu­un­nit­telun asiantun­ti­ja se Nord­berg sit­ten on? Valit­taa osaa ainakin mut­ta osaako muu­ta? Sel­l­aiset jot­ka eivät siedä että Suomel­la on pääkaupun­ki joka yrit­tää pysyä mukana kehi­tyk­sessä voisi miet­tiä miltä meistä tun­tu­isi jos Sta­dia ei olisi ja pääkaupun­ki olisi joko Tukhol­ma tai Moskova? 

    Tietääk­seni on sama henkilö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mistö ry:tä. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­teluseu­ran toim­i­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?.

  74. Taas ker­ran on julka­istu tilas­toti­eto­ja helsinkiläis­ten elin­iästä. Alle maan keskiar­von, vaik­ka ollaan keskimääräistä varakkaampia.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1425377972567.html?pos=ok-trm-uutk

    Näis­sä selvi­tyk­sis­sä yleen­sä lyhyin elinikä on kan­takaupungis­sa (Kallio, Alp­pi­har­ju, Vallila jne). Ylikuolleisu­ut­ta on eri­tyis­es­ti syöpään, alko­holi­sairauk­si­in ja väki­val­taan. Naisil­la itse­murhat, rin­ta­syöpä ovat korostuneita. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la voidaan parem­min ja eletään pidem­pään, vaik­ka “siel­lä ei ole niin paljoa kaupunkia”.

  75. Mikä siinä on ettei voi­da hyväksyä että kaikil­la ei ole samat miel­tymyk­set asum­isym­päristön suh­teen kuin itsel­lä? Jos nyky­istä isom­pi osa ihmi­sistä halu­aa asua tiivi­isti, lähel­lä työ­paikko­ja ja palvelu­ja, niin mik­si sitä ei näille voi­da suo­da, jos se on vielä yhteiskun­nan ja ympäristön kannal­ta edullista? Toisaal­ta, jos joku halu­aa asua omakoti­talos­sa tai väljässä met­sälähiössä, niin suo­takoon se myös heille. En esimerkik­si lähtisi tiivistämään liikaa Helsin­gin 1900-luvun alun pien­taloalui­ta. Vaik­ka niistä alku­peräi­nen raken­nuskan­ta olisikin hävin­nyt, kapeat kadut ja van­hat puut pitävät osaltaan kaupunkia ihmisen mit­takaavas­sa ja his­to­ri­an arkiympäristössä. 

    Jokaisen on asumisen suh­teen kuitenkin tehtävä kom­pro­mis­se­ja, joten jos halu­aa sitä väljyyt­tä, voi asua kauem­pana kan­takaupungista. Kaupun­gin tehtävä ei ole tar­jo­ta kaikille väljää asum­ista kaupun­gin keskus­tas­ta, kos­ka se ei ole yksinker­tais­es­ti mah­dol­lista. Yhteiskun­nan etu mak­si­moituu kun kan­takaupunkia laa­jen­netaan muu­ta­ma kilo­metri nykyis­es­tä jokaiseen suuntaan.

    Yleiskaavae­hdo­tuk­sen ansio mielestäni on juuri se, että on melko mainio kom­pro­mis­si eri­lais­ten miel­tymys­ten tarpei­den ja ide­olo­gioiden suh­teen. Tästä syys­tä se tulee saa­maan myös kri­ti­ikkiä kaik­ista suun­nista näiltä yhden asian liikkeiltä, oli sit­ten kyseessä uusurban­is­tit, antiur­ban­is­tit, luon­non­suo­jeli­jat tai vaik­ka “maa­han­muut­tokri­itikot”.

  76. Mau­r­izio: Sun­nun­taikiel­to? Tuo Berli­inin kämp­pämme läheinen Spätkauf saat­taisi sel­l­aista rikkoakin, mut­ta ettäkö se viere­inen Shellin huoltoase­makin vielä? En usko. 

    Niin, siis en puhunut huoltoasemista mitään (eikä tuo lakikaan), vaan pelkästään kaup­po­jen sun­nun­tai- ja ilta-auki­olosta. Tämä saat­toi jäädä epä­selväk­si. Huoltoasemien tilanne on Sak­sas­sa paljon lähempänä Suomea kuin kauppojen.

    Kalle: Itse liu’utin töi­hin tuloa ja lähtöä muu­ta­mal­la kymmenel­lä min­uu­til­la ruuhkan pelos­sa ja ainakin keskus­taas­ta län­teen veti todel­la mainiosti. 

    Niin. Sit­ten oli vain ne sadat tuhan­net ihmiset, joiden olisi ollut pakko liikkua 1) jos­sain toisaal­la Helsingis­sä tai 2) tuol­la päin Helsinkiä mut­ta eri aikaan. Ja joista suurel­la enem­mistöl­lä, todet­takoon se nyt vielä ker­tauk­sen vuok­si, ei ole käytössään henkilöau­toa.

  77. Sakke: Entä mil­lä asukaspop­u­laa­tion tihey­del­lä tai ihmis­run­sauden määräl­lä tuo miel­lyt­tävä käve­lyetäisyys muut­tuu vähem­män miellyttäväksi? 

    Jos tämän asian hah­mot­ta­mi­nen tun­tuu ylivoimaiselle, suosit­te­len vaikka­pa kulke­maan kävellen yli Pasi­lan­sil­lan Län­si-Pasi­las­ta Itä-Pasi­laan tai päin­vas­toin ja arvioimaan, oliko koke­mus miellyttävä.

  78. Kalle: Helsin­ki ei voi saavut­taa Berli­inin asukasti­heyt­tä, kos­ka Helsin­gin pin­ta-ala on liian suuri. Helsin­ki pitää pilkkoa ja aloit­taa nyky­istä kanatkaupunkia lähin­nä ole­vista uusista kun­nista tiivistäminen.

    Jos Matin laskut aiem­min esit­tämät laskut pitävät paikkaansa — ja ne mielestäni tarpeek­si suurel­la tarkku­udel­la pitävät — niin sil­loin väit­teesi on: “Helsinki­in ei voi muut­taa asumaan 230000 ihmistä lisää, kos­ka sen pin­ta-ala on liian suuri.” Voitko ava­ta hie­man tarkem­min tätä järkeilyäsi.

  79. Jalankulk­i­ja: Kun Töölössä lev­isi tieto kasin ratikkapysäkkien pois­tamis­es­ta ja vähen­tämis­es­tä, yhden pysäkin välit­tömästä läheisyy­destä katosi pikavauh­tia 5 myymälää.

    Tää on tätä. Kun jos­sain on vih­doin luon­te­va paik­ka palveluille, myl­lätään asi­akasvir­rat uusik­si yhdel­lä hark­it­se­mat­toma­l­la päätöksellä.

    Kun olisi aikoinaan raken­net­tu kevyt cut-and-cov­er ‑tyyp­pinen metro kaupunki­ju­nan sijaan, toimi­si­vat metroasemien sisäänkäyn­nit (Töölössäkin) pysyv­inä palvelu­iden grav­i­taa­tiopis­teinä kuten ne parem­min suun­nitel­luis­sa kaupungeis­sa tekevät.

  80. Jalankulk­i­ja:

    …Töölössä on muutenkin havait­tavis­sa, että kivi­jalka­kau­pat muut­tuvat pikku­fir­mo­jen toimis­toik­si, ja varsi­nais­ten kaup­po­jen määrä supistuu. 

    Samal­la muute­taan toimis­to­ja asun­noik­si. Kaupungi­nosa yksipuolis­tuu ja palve­lut heikkenevät edelleen. Spåran lisäk­si on tärkeää, että asi­akkaille on riit­tävästi lyhy­taikaista paikoi­tus­ta. Vain riit­tävät asi­akasvir­rat takaa­vat palvelut.

    Kos­ka kadun­var­si­paikoi­tus on melkein ilmaista, on pääosa Töölön auto­halleista muus­sa käytössä. Vain kadun­var­si­paikoituk­sen hin­nan­nos­to ja suun­nitel­tu­jen uusien hal­li­paikko­jen rak­en­t­a­mi­nen takaa riit­tävästi asi­aka­s­paikko­ja. Riit­tävä asi­aka­s­paikoi­tus ja spåral­in­jat takaa­vat kaup­po­jen ja muiden yri­tys­ten elin­mah­dol­lisu­udet ja siten asukkaille välil­lis­es­ti parem­mat palve­lut. Eikä se täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nenkaan olisi pahitteeksi. 😉

  81. Coun­try­boy: Tietääk­seni on sama henkilö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mistö ry:tä. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­teluseu­ran toim­i­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?. 

    Eli ei oikein kovin mairit­tele­via ref­er­ensse­jä. Sitä tarkoitit? 😉

  82. Esite: …Voitko ava­ta hie­man tarkem­min tätä järkeilyäsi. 

    Ei saa­da riit­tävää ihmisvir­taa kaupunki­mais­ten palvelu­iden tai kan­nat­ta­van julkisen liiken­teen kannal­ta. Helsin­ki on liian laa­ja ja hajanainen. Jos tuo 230 000 asukas­ta lisää saadaan markki­nae­htois­es­ti Kehä I:n sisälle ollaan jo parem­mas­sa tilanteessa. Itäpuolel­la Kehä I ollee liian kaukana.

    Lähiörak­en­t­a­mi­nen on sit­ten oma jut­tun­sa. Pääkaupunkiseudun ain­oa euroop­pal­isit­tain ter­ve lähiö on Grani (pien­talo­ja, tiivi­isti 10 000 asukas­ta ja radan var­res­sa omana kun­tanaan). Jos noi­ta olisi vaik­ka 30, niin raideli­ikenne syöt­täisi Helsinkiä. Ai niin, pitäisi olla niitä työ­paikko­ja, joista Helsin­ki yrit­tää eroon hin­nal­la mil­lä hyvän­sä (Öljysa­ta­ma).

    Suosit­telisin matkaa vaik­ka Pari­isi­in ja istu­mista esimerkik­si jos­sakin Boule­vard Saint-Ger­main’in kahvi­las­sa. Muu­ta­ma tun­ti ja ymmär­rät, mikä on kaupun­ki ja mik­si Pari­isi toimii mut­ta Helsin­ki ei!

  83. Mau­r­izio:
    “Kahviloiden run­saus yht­enäisen kaupunki­rak­en­teen alueella” 

    Niin. Siis Helsingis­sähän ei todel­lakaan ole Espaa luku­unot­ta­mat­ta _runsaasti_ kahviloi­ta mis­sään, joten kom­ment­tisi osoit­taa vääräk­si väit­teet siitä, että olisit oikeassa.

    Mut­ta kun ei ole oikein yht­enäistä kaupunkialuet­takaan. Jo Taka-Töölö on ihan jotain muu­ta kuin yhtenäistä. 

    Palvelu­iden heikkoon tasoon on muitakin syitä kuin pelkästään kaavoitus. Työvoimakus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa liian korkeat, mikä pohjim­mil­taan johtuu liian korkeas­ta veroasteesta. 

    Kokon­aisu­us luo euroop­palaisit­tain erit­täin huonon palvelu­rak­en­teen. Yksi kor­jat­ta­va asia on kaupunkien kaavoitus, mut­ta se ei pelkästään riitä.

  84. spot­tu: Kun olisi aikoinaan raken­net­tu kevyt cut-and-cov­er ‑tyyp­pinen metro kaupunki­ju­nan sijaan, toimi­si­vat metroasemien sisäänkäyn­nit (Töölössäkin) pysyv­inä palvelu­iden grav­i­taa­tiopis­teinä kuten ne parem­min suun­nitel­luis­sa kaupungeis­sa tekevät.

    Metro on suurten kaupunkien liiken­nevä­line. Helsin­gin kokoises­sa pikkukaupungis­sa spåra on kustannustehokkaampi.

  85. Tom­mi Uschanov: …Ja joista suurel­la enem­mistöl­lä, todet­takoon se nyt vielä ker­tauk­sen vuok­si, ei ole käytössään henkilöau­toa.

    Tuo on aika heikko argu­ment­ti. Joko he eivät tarvitse autoa, eli asu­vat aivan työ­paikkansa vier­essä ja/tai sit­ten hei­dän elämän­ti­lanteen­sa on sel­l­ainen, ettei autolle ole käyt­töä. Esimerkik­si opiske­li­joi­ta, joil­la on käve­ly-/pyörä­mat­ka laitok­selle ja opiskelijarientoihin.

    Helsin­gin seu­tu on niin hajanainen, että pääos­alle työssäkäyvistä ihmi­sistä ain­oa järkevä liiken­nevä­line on henkilöau­to oli lakkoa tai ei. Parkkipaikko­jen puut­teen takia osa joutuu kulke­maan julk­isil­la, mikä näkyy tässäkin ketjus­sa esille tulleena työpaikkakatona. 

    Olen tehnyt aikoinani sijain­ti­ana­lyysiä yhdelle työ­nanata­jani yksikölle. Liiken­teeseen liit­tyen esille nousi kolme tarvet­ta: paikoi­tusti­laa työn­tek­i­jöille, raskas raideli­ikenne ja polkupyörien säi­ly­tys. Helsinkiläiset vai­h­toe­hdot hävi­sivät kil­pailun, kos­ka yksikään ei pystynyt takaa­maan riit­tävää paikoi­tus­ta. Bus­si ei kuu­lunut halut­tavu­ut­ta lisäävi­in tek­i­jöi­hin, päin vastoin.

    1. Kalle. Otatko pohdin­nois­sasi lainkaan huomioon sitä, että kan­takaupungis­sa asu­vista enem­mistöl­lä koti­talouk­sista ei ole autoa. Jotenkin yrität osoit­taa, ettei heitä voi olla olemassa.

  86. Niemen län­sipuolel­la on kyl­lä has­su aukko minkään alepa/siwa/k‑marketia isom­pi­en päivit­täis­tavarakau­pan yksiköi­den suh­teen, kun Kamp­ista ja steis­siltä saa jatkaa aina jon­nekin Munkkivuoreen ja Haa­gaan saak­ka ennen kuin tulee lähin­nä seu­raa­vat vas­taan. Itäpuolel­la (ja län­nessäkin Larun suun­taan) on ainakin duop­o­lin osu­us­toimin­nal­lisen puolen isom­piakin kaup­po­ja sen­tään kilo­metrin tai parin välein. Luulisi Töölöön ja Meikun asukasti­heyk­sil­lä löy­tyvän kysyn­tää laa­jem­mankin valikoiman kaupoille lähietäisyydellä.

  87. Coun­try­boy: Tietääk­seni on sama henkilö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mistö ry:tä. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­teluseu­ran toim­i­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?. 

    60-luvun mielip­iteil­lä ei tämän päivän kaupunke­ja suunnitella.

  88. spot­tu: Tää on tätä. Kun jos­sain on vih­doin luon­te­va paik­ka palveluille, myl­lätään asi­akasvir­rat uusik­si yhdel­lä hark­it­se­mat­toma­l­la päätöksellä.

    Kun olisi aikoinaan raken­net­tu kevyt cut-and-cov­er ‑tyyp­pinen metro kaupunki­ju­nan sijaan, toimi­si­vat metroasemien sisäänkäyn­nit (Töölössäkin) pysyv­inä palvelu­iden grav­i­taa­tiopis­teinä kuten ne parem­min suun­nitel­luis­sa kaupungeis­sa tekevät. 

    Kor­jatkaa jos olen väärässä, mut­ta olen ymmärtänyt että cut-and-cov­er ‑tekni­ik­ka on Helsin­gin olois­sa huo­mat­tavasti kallio­rak­en­tamista kalli­im­paa, eli hyö­ty-kus­tan­nus­suhde puhuu. Muu­ta­man kymme­nen sekun­nin aikasäästö liuku­por­tais­sa ei olisi puoltanut paljon suurem­pia raken­nuskus­tan­nuk­sia ja tun­nelei­den rak­en­tamisen aiheut­tamia liiken­nehäir­iöitä ja niiden aiheut­tamia aikamenetyksiä.

    Tukhol­man tun­nel­banaa­han raken­net­ti­in n. 4 km cut-and-cov­er ‑tekni­ikalla ennen 60-lukua ja siir­ryt­ti­in sit­ten kokon­aan kallio­tun­nelei­den kaivamiseen, ilmeis­es­ti juuri edel­li­sistä syistä.

  89. Tuo­mas L.:
    Mikä siinä on ettei voi­da hyväksyä että kaikil­la ei ole samat miel­tymyk­set asum­isym­päristön suh­teen kuin itsellä? 

    Nur­mi­järveläiselle kan­takaupun­gin laa­jen­e­m­i­nen ja liiken­teen kulku­muo­to-osuuk­sien kehit­tämi­nen käve­lyn, pyöräi­lyn ja joukkoli­iken­teen suun­taan ovat huono­ja asioi­ta, kos­ka ne merk­it­sevät intu­ivis­es­ti nur­mi­järveläisen työ­matkan piten­e­mistä ajal­lis­es­ti. (Näin ei vält­tämät­tä ole, mut­ta logi­ik­ka siinä kehi­tyk­sessä on sen ver­ran vaikeam­paa, ettei se nur­mi­järveläiselle aukea). 

    Kyseessä on yksiselit­teis­es­ti asia, jos­sa kaupunki­laisen ja nur­mi­järveläisen intres­sit eivät kohtaa: kaupun­gin viihty­isyys elinympäristönä ja mah­dol­lisu­us liikkua kaupunkissa henkilöau­tol­la sujuvasti.

    Vas­takkainaset­telun aika ei ole ohi.

  90. KalleHelsin­gin seu­tu on niin hajanainen, että pääos­alle työssäkäyvistä ihmi­sistä ain­oa järkevä liiken­nevä­line on henkilöau­to oli lakkoa tai ei. Parkkipaikko­jen puut­teen takia osa joutuu kulke­maan julk­isil­la, mikä näkyy tässäkin ketjus­sa esille tulleena työpaikkakatona. 

    Siitä että joidenkin on pakko kulkea julk­isil­la töi­hin pysäköin­tipaikko­jen niukku­u­den taka­ia olen eri mieltä. Sil­loin kun ikää tulee yli 40 v arvostaa sitä ettei tarvitse itse ajaa ja varoa tört­töil­i­jöitä liiken­teessä. Se mikä ärsyt­tää eniten autoa ajaes­sa ovat nimeno­maan muut tört­töil­i­jät ja niitä riit­tää ja sik­si jätän auton vapaae­htois­es­ti koti­in. Ja mun kohdal­la ei säästy­isi edes aikaa kun olen valin­nut sekä asun­non että työ­paikan suht läheltä junaa.

    1. Minä ihmette­len ihmisiä, joiden aika on niin hal­paa, voivat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla.

  91. “Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla.” 

    No minä puolestani säälin sel­l­aisia valkokaulu­sor­jia, joiden on _pakko_ lukea meilit jo työ­matkalla. Ahtaas­sa lävessä hikoil­e­vat, piruparat.

  92. Osmo Soin­in­vaara: Minä ihmette­len ihmisiä, joiden aika on niin hal­paa, voivat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla.

    Olen samaa miet­tinyt joskus. Olen tul­lut vähän siihen tulok­seen, että monil­la saat­taa­vat asi­at olla niin ikävästi, että se tun­nin istu­mi­nen ruuhkas­sa men­nen tullen on ain­oa mah­dol­lisu­us “omaan aikaan”. Olkoonkin, että sil­loin ei juuri muu­ta voi tehdä kuin istua ja ihme­tel­lä tai kuun­nel­la radio­ta. Toisaal­ta olen kyl­lä ehdot­tomasti istu­misen ja ihmette­lyn sekä radion kuun­telun suuri fanit­ta­ja. Vah­vasti kuitenkin olen sitä mieltä, että nuo asi­at on parem­pi itsen­sä ja eri­tyis­es­ti muiden kannal­ta hoitaa jos­sain muual­la kuin henkilöau­tossa ruuhkassa.

  93. Kalle: Tuo on aika heikko argumentti. 

    Bus­si ei kuu­lunut halut­tavu­ut­ta lisäävi­in tek­i­jöi­hin, päin vastoin.

    Heikko argu­ment­ti, että ei ole autoa? 😀 No, entä jos ei vain ole?

    En tiedä onko turku­laisen validia kom­men­toi­da tähän Helsinkiä koske­vaan keskustelu­un. Mut­ta kom­men­toin kuitenkin. Ole­tan, että Turus­sa on heikom­pi julki­nen liikenne kuin Helsingis­sä ja lisäk­si pääosin väl­jem­pi asukasti­heys. Siitä huoli­mat­ta min­ul­la ei ole autoa, ja bus­siy­htey­det ja pysäkin läheisyys oli­vat vah­vat vaikut­timet asun­toa ostaes­sani. Ihmette­len ihmisiä, jot­ka halu­a­vat käyt­tää rahaa ja vaivan­näköä auton ylläpitämiseen.

  94. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ihmette­len ihmisiä, joiden aika on niin hal­paa, voivat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla. 

    Ai pyöräil­lessä?

  95. Tom­mi Uschanov: … enem­mistöl­lä ei ole käytössään henkilöautoa. 

    Entä polkupyörää…? Kai nyt edes poikkeusti­lanteessa suurim­mal­la osal­la helsinkiläi­sistä työssäkäyvistä on kuitenkin mah­dol­lisu­us käyt­tää polkupyörää jol­la pääsee töi­hin kun bus­sit ei kulje.

  96. Kalle: Helsin­gin seu­tu on niin hajanainen, että pääos­alle työssäkäyvistä ihmi­sistä ain­oa järkevä liiken­nevä­line on henkilöau­to oli lakkoa tai ei. 

    Helsin­gin seudun joukkoli­ikenne on niin kat­ta­va ja toimii niin hyvin, että pääos­alle työssäkäyvistä ihmi­sistä ain­oa järkevä kulku­muo­to on joukkoli­ikenne. Ellei sit­ten kul­je pyöräl­lä tai jalan.

    Aika keveil­lä argu­menteil­la tääl­lä perustel­laan henkilöau­ton käyt­tämistä, kun ottaa huomioon, miten val­ta­vat kus­tan­nuk­set se nyky­ta­sol­la pääkaupunkiseudul­la aiheut­taa. Lop­u­ton let­ka ruuhkas­sa matele­via auto­ja, joista 90%:ssa on sisäl­lä ain­oas­taan kul­jet­ta­ja, täyt­tämässä ja pilaa­mas­sa kaupunki­ti­laa, on puh­taasti resurssien tuh­laamista, muiden kaupunki­lais­ten kustannuksella.

  97. Kalle: Helsin­gin seu­tu on niin hajanainen, että pääos­alle työssäkäyvistä ihmi­sistä ain­oa järkevä liiken­nevä­line on henkilöau­to oli lakkoa tai ei. 

    Taju­atko nyt ylipään­sä ollenkaan, että tässä puhutaan ihan raaoista luvuista?

    Helsingis­sä on noin 320 000 työl­listä ja, kuten todet­tu, hie­man yli 200 000 henkilöau­toa (kul­loinkin liiken­nekäytössä). Niistäkään kaik­ki eivät ole työl­lisil­lä yksi­ty­ishenkilöil­lä vaan eläkeläisil­lä, tak­seina, piz­zatak­seina, kaupun­gin käytössä, talviteloil­la ja niin edelleen. Jos Helsin­gin joka ain­oa yksi­ty­isauto olisi ensin­näkin jonkun työl­lisen käytössä ja toisek­si vielä nimeno­maan työ­matkakäytössä, niin auto­ja riit­täisi siltikin vain korkein­taan joka toiselle Helsin­gin työlliselle.

    Puo­let ei ole mil­lään maail­man matem­ati­ikalla “pääosa”. Varsinkin, kun se puo­let on täysin hypo­teet­ti­nen ja teo­reet­ti­nen mak­si­mi, joka todel­lisu­udessa alit­tuu reilusti.

    Jär­jestelmän pääkäyt­täjä: Entä polkupyörää…? Kai nyt edes poikkeusti­lanteessa suurim­mal­la osal­la helsinkiläi­sistä työssäkäyvistä on kuitenkin mah­dol­lisu­us käyt­tää polkupyörää jol­la pääsee töi­hin kun bus­sit ei kulje. 

    Polkupyörien määrää ei liene tilas­toitu, mut­ta tämä teo­ria kyl­lä tes­tat­ti­in maini­tus­sa lakos­sa vuon­na 1998. Polkupyöriä ei ihmeem­min ilmestynyt mis­tään, eikä mikään anna ymmärtää, että niitä olisi ilmestynyt sittenkään.

    Että ihmiset tuos­ta vain pyöräil­i­sivät päivit­täin 10–15 kilo­metriä suun­taansa (tai jopa enem­män), helmiku­us­sa (lakkovi­ikol­la oli loskainen nol­lake­li), ja samaisen lakon vuok­si poikkeuk­sel­lis­es­ti liik­keel­lä ole­vien henkilöau­to­jen tukkies­sa liiken­teen Pari­isia tai Roomaa muis­tut­tavak­si sumpuk­si? Aja­tus ei ole kyl­lä tästä maailmasta.

  98. “…on puh­taasti resurssien tuh­laamista, muiden kaupunki­lais­ten kustannuksella.” 

    Kaltais­esi kaupunki­laisvihreän on help­poa vetäistä tästä herne­pus­si nenään — ja niin­hän te tietenkin aina teet­tekin. Mut­ta per­ife­ri­as­ta Helsinki­in töi­hin tule­van onkin sit­ten huonompi.

  99. “Ihmette­len ihmisiä, jot­ka halu­a­vat käyt­tää rahaa ja vaivan­näköä auton ylläpitämiseen.” 

    Ihmettele pois, mut­ta kun siitä autos­ta on myös huvia ja hyö­tyä. Ja riip­puu tietenkin tilanteesta, käytetäänkö sitä päivit­täisi­in työmatkoihin(kin).

    Mut­ta kun tässä nyt ker­ran ihmettelemään ruvet­ti­in, niin minä puolestani ihmettelisin ihmisiä, jot­ka halu­a­vat käyt­tää aikaa ja rahaa jonkun hölmön ja sikakalli­in luo­mu- ja/tai eko­höm­pän ostamiseen; mut­ta enpäs kuitenkaan ihmettelekään, kos­ka ymmär­rän, että joil­lakuil­la on ali­ta­juinen syyl­lisyys län­si­mais­es­ta hyväo­saisu­ud­estaan ja täten tarve rauhoitel­la omaatun­toaan (ja viha­ta autoja). 

    Niin että onhan näitä ihme­tyk­sen aihei­ta itse kullakin.

  100. Koti-isä: Aika keveil­lä argu­menteil­la tääl­lä perustel­laan henkilöau­ton käyt­tämistä, kun ottaa huomioon, miten val­ta­vat kus­tan­nuk­set se nyky­ta­sol­la pääkaupunkiseudul­la aiheuttaa. 

    Real­is­mia on että auton käytöl­lä säästää vapaa-aikaa ruuhk­ista huoli­mat­ta tun­te­ja viikos­sa. Jos näin ei olisi, kaupunki­rakenne olisi varsin toisen­näköi­nen eikä koko tiivistämis­hanket­ta tarvittaisi.

    Tämä ongel­ma on onnek­si kor­jaan­tu­mas­sa osin itses­tään kun markki­nat aja­vat työ­paikko­ja raskas­raiteen var­teen ja asun­to­ja kaupunki­in. Tämä on juurikin se tren­di jota uuden yleiskaa­van pitäisi helpottaa.

  101. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ihmette­len ihmisiä, joiden aika on niin hal­paa, voivat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla.

    Heh. Useim­mat menevät autol­la töi­hin siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että ei ole mui­ta järke­viä vai­h­toe­hto­ja. Pääkaupunkiseudun ‘suju­va joukkoli­ikenne’ on pelkkä leg­en­da. Jos työ­mat­ka yhteen suun­taan eri­lai­sine vai­h­toi­neen kestää 1,5 tun­tia ja oma­l­la autol­la 20 min­u­ut­tia, niin mikähän mah­taa olla useimpi­en val­in­ta? Eikä tähän auta mitään työ­paikan val­in­ta sijain­nin perus­teel­la, kos­ka fir­mat muut­ta­vat kaike­naikaa ‘kus­tan­nuste­hokkaampi­in’ tiloi­hin, jot­ka voivat olla esimerkik­si 25 km:n päässä Vantaalla.

  102. Kalle: Tuo on aika heikko argu­ment­ti. Joko he eivät tarvitse autoa, eli asu­vat aivan työ­paikkansa vier­essä ja/tai sit­ten hei­dän elämän­ti­lanteen­sa on sel­l­ainen, ettei autolle ole käyt­töä. Esimerkik­si opiske­li­joi­ta, joil­la on käve­ly-/pyörä­mat­ka laitok­selle ja opiskelijarientoihin. 

    Ei se ihan noin ole. Asun eräässä Itä-Helsingis­sä alueel­la, jol­la on varsin hyvät joukkoli­iken­ney­htey­det. Lähi­talois­sa asuu mm. lap­siper­heitä, joil­la ei ole autoa. Auto­ton on myös oma per­heeni, vaik­ka lap­sia on use­ampia ja molem­mat van­hem­mat käyvät töis­sä noin 10 km etäisyy­del­lä kotoa.

    Yksit­täis­ten ihmisen tekemiset voivat johtaa vääri­in kuvitelmi­in. Ratkai­se­vaa on se, että enem­mistö helsinkiläistalouk­sista on autot­to­mia ja että myös moni­lap­siset per­heet pär­jäävät autot­ta. Autot­to­muus vaatii toimi­vaa joukkoli­iken­net­tä ja/tai kun­nol­lisia pyöräi­lyre­it­te­jä sekä riit­täviä palvelui­ta lähellä. 

    Mitä tarkoit­taa “lähel­lä” on sit­ten eri asia. Meille lähel­lä on hie­man yli kilo­metri, kos­ka se on se mat­ka, jon­ka kävelee vielä mukavasti las­ten tai ruokaos­tosten kanssa. Jollekin autoilu­un tot­tuneelle 200 metriäkin saat­taa olla liikaa. Tot­tumis- ja viitsimiskysymys.

  103. Coun­try­boy:
    Taas ker­ran on julka­istu tilas­toti­eto­ja helsinkiläis­ten elin­iästä. Alle maan keskiar­von, vaik­ka ollaan keskimääräistä varakkaampia.

    Näis­sä selvi­tyk­sis­sä yleen­sä lyhyin elinikä on kan­takaupungis­sa (Kallio, Alp­pi­har­ju, Vallila jne). Ylikuolleisu­ut­ta on eri­tyis­es­ti syöpään, alko­holi­sairauk­si­in ja väki­val­taan. Naisil­la itse­murhat, rin­ta­syöpä ovat korostuneita. 

    Espoos­sa ja Van­taal­la voidaan parem­min ja eletään pidem­pään, vaik­ka “siel­lä ei ole niin paljoa kaupunkia”.

    Tosin tuon selvi­tyk­sen mukaan Etelä-Helsingis­sä asu­vat elävät kaikkein van­him­mak­si. Kek­sitkö jonkun toisen perus­teen vas­tus­taa kaupun­gin rak­en­tamista, vai alatko sinäkin nyt vaa­tia lisää Etelä-Helsinkiä Helsinkiin?

  104. Kalle: Kokon­aisu­us luo euroop­palaisit­tain erit­täin huonon palvelu­rak­en­teen. Yksi kor­jat­ta­va asia on kaupunkien kaavoitus, mut­ta se ei pelkästään riitä. 

    ja

    Anna R: sen­tään kilo­metrin tai parin välein. Luulisi Töölöön ja Meikun asukasti­heyk­sil­lä löy­tyvän kysyn­tää laa­jem­mankin valikoiman kaupoille lähietäisyydellä. 

    Riit­tääköhän Suomes­sa pelkkä talouden lib­er­al­isoin­tikaan riit­tävän asukasti­hey­den ohel­la. Rakas­tamme basaare­ja ja yleistä hil­lu­mista mut­ta vain tur­is­tiko­hteis­sa. Onko jämp­ti (ja virkain­toinen) suo­ma­laisu­us ja hal­ki-poik­ki-ja-kau­ni­iseen-pinoon, kun voisi jät­tää epämääräiseen kasaankin, jonkin­lainen kiro.

    Ehdotan rav­is­tele­maan tätä kiroa Helsin­gin parhaalle paikalle komeaa ilotaloa kaikil­la herkuil­la eli kaikille mah­dol­lisille sukupuo­lille, suun­tau­tu­misille ja lail­lisille himoille. Loivasti leikkimielis­es­ti ehdotan toki vain.

  105. R.Silfverberg:

    Se sana “kahvi­la” vaatii var­maan tässä vai­heessa kään­nök­sen selkok­ielelle: Lisään­tymisiässä ole­via vapai­ta naisia, muual­la kuin kotona tai hun­nutet­tuna;) Mut­ta kos­ka sitä ei voi kaupun­gin­su­un­nit­telu­virkamies kir­joit­taa suo­raan raport­tei­hin­sa niin käytetään sanaa “kahvi­la”.

    OK, tuo on mielestäni aika hyvä perustelu, jota en vain tul­lut ajatelleek­si, joten hyväksyn sen. 🙂

  106. ze: Kun puhut niin innois­sasi slum­mi­u­tu­mis­es­ta, niin voisitko lis­ta­ta muu­ta­man esimerkin slum­mi­u­tuneista, san­o­taan vaik­ka yli 500 000 asukkaan kaupungeista? Aihe kiin­nos­taa min­u­akin, mut­ta kuu­luisim­mat kuule­mani tapauk­set ovat kehi­tys­maista ja Jenkkilän autokaupungeista, joi­ta ei voi ehkä ihan suo­raan ver­ra­ta Helsinkiin. 

    En ole slum­meista innois­sani, pyrin niitä vält­tämään. Kel­paisiko tämä esimerk­ki (Kowloon):
    “http://www.greggirard.com/content/gallery/girard_kowloon_c.jpg”?

  107. Helsin­ki on lähivu­osi­na saa­mas­sa val­ta­vat määrät uusia asun­to­ja aivan kaupun­gin keskus­ta-alueille, kun­han kaik­ki satamil­ta ja rautateiltä vapau­tuneet alueet raken­netaan tiivi­isti talo talon viereen. Tämähän on jokaisen kaupunkisu­un­nit­teli­jan märkä unel­ma. Mut­ta mik­si mikään ei riitä?

  108. ze: Taisit itse peukut­taa, jot­ta pääset näpäyt­tämään :D. Nuo peukut ovat kyl­lä ihan turha keksin­tö, mut­ta mielip­iteitähän niil­lä on tarkoi­tuskin tukea? Tässä vielä ne viestistä tip­puneet kuvat: 

    Kuvat ovat juuri sel­l­aista tahal­lista harhaan­jo­htamista ja olk­iukko­jen rak­en­telua kuin kuvittelinkin.

  109. Sakke: En ole slum­meista innois­sani, pyrin niitä vält­tämään. Kel­paisiko tämä esimerk­ki (Kowloon):
    “http://www.greggirard.com/content/gallery/girard_kowloon_c.jpg”?

    Mikä se slum­mi­u­tunut yli 500 000 asukkaan kaupun­ki tässä tapauk­ses­sa sit­ten oli? Hong Kong? Sehän on Kiinan vau­rain kaupun­ki, joten aika huono esimerk­ki. Löy­tyykö parempia?

    Tuon Kowloonin kaivami­nen ref­er­enssik­si on muutenkin vähän outoa, sil­lä kukaan ei ole sanonut, että asukasti­hey­den pitäisi olla luokkaa 1 260 000 as./km². Itse sanois­in, että kaupungi­nosa­ta­sol­la (Kowloon­han oli ain­oas­taan yksi 0,026 km² kokoinen kaupungi­nosa) joku 45 000 as./km² voi olla ihan toimi­va ja viihty­isä (tjeu esim: http://en.wikipedia.org/wiki/Upper_East_Side), mut­ta Helsingis­sä ei ole tarvet­ta edes niin suurille tiheyksille.

  110. anonyy­mi: Kuvat ovat juuri sel­l­aista tahal­lista harhaan­jo­htamista ja olk­iukko­jen rak­en­telua kuin kuvittelinkin.

    No kap­pas kum­maa. Luepa se alku­peräi­nen viesti vielä uudem­man kerran.

  111. Mau­r­izio:
    “…on puh­taasti resurssien tuh­laamista, muiden kaupunki­lais­ten kustannuksella.” 

    Kaltais­esi kaupunki­laisvihreän on help­poa vetäistä tästä herne­pus­si nenään – ja niin­hän te tietenkin aina teet­tekin. Mut­ta per­ife­ri­as­ta Helsinki­in töi­hin tule­van onkin sit­ten huonompi.

    Se on se per­ife­ri­aan muut­tamisen hin­ta. Ei Helsin­gin kan­na­ta hai­ta­ta omia asukkaitaan per­ife­ri­as­sa asu­vien hyväksi.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle. Otatko pohdin­nois­sasi lainkaan huomioon sitä, että kan­takaupungis­sa asu­vista enem­mistöl­lä koti­talouk­sista ei ole autoa. Jotenkin yrität osoit­taa, ettei heitä voi olla olemassa. 

    Osmo. Ihan autoista riip­pumat­ta min­ua kiin­nos­taisi tietää, mis­sä kul­kee omas­ta mielestäsi kan­takaupun­gin raja? 

    (Aikoinaan itse ajat­telin, että sil­lä saat­taisi olla jotain tekemistä raitio­vaunu­jen kanssa.)

    1. Kat­so kaupun­gin kart­to­ja ennen vuot­ta 1946. Se on kan­takaupunkiu ja muut ovat liitos­aluei­ta. Munkkinie­mi on liitos­aluet­ta, vaik­ka sinne menee ratikka. 

  113. “Munkkinie­mi on liitos­aluet­ta, vaik­ka sinne menee ratikka.” 

    Niin­pä niin. Ja silti ole­tan tei­dän halu­a­van, että myös munkkalaiset paalaisi­vat auton­sa. Eli eihän tämä mihinkään ns. kan­takaupunki­in ja todel­lisi­in tilaon­gelmi­in OIKEASTI näytä liittyvän.

  114. “Ei Helsin­gin kan­na­ta hai­ta­ta omia asukkaitaan per­ife­ri­as­sa asu­vien hyväksi.” 

    OK, eli monoa kaikille niin lop­puu se pär­ryyt­te­ly + eko­tuomiois­tu­imen langet­ta­ma 6kk uudelleenk­oulu­tusleir­i­tuomio päälle. Tämä selvä.

  115. Mau­r­izio:
    “Munkkinie­mi on liitos­aluet­ta, vaik­ka sinne menee ratikka.” 

    Niin­pä niin. Ja silti ole­tan tei­dän halu­a­van, että myös munkkalaiset paalaisi­vat auton­sa. Eli eihän tämä mihinkään ns. kan­takaupunki­in ja todel­lisi­in tilaon­gelmi­in OIKEASTI näytä liittyvän.

    Siis kos­ka Munkkinie­mi liitet­ti­in osak­si Helsinkiä vuo­den 1946 suures­sa alueli­itok­ses­sa (se ei siis viral­lis­es­ti ole kan­takaupunkia), niin siitä vedät johtopäätök­sen, että “tämä” (mikä?) ei OIKEASTI liity kan­takaupunki­in ja “todel­lisi­in tilaon­gelmi­in”? Nyt ollaan niin jän­nän äärel­lä, että vaadin saa­da tietää lisää B).

  116. Palaan­pa taas kuni­gasa­jatuk­seeni, kun asia taas on, tai oli, tapetilla.

    PISARALLE PAREMPI LINJAUS 

    Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt tapetil­la. Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa toisin tavoin. Sil­loin rata myös tar­joaisi suo­ran junay­htey­den lento­ken­tältä Meilah­teen ja Töölöön ja suo­ran lähi­ju­nay­htey­den Meilah­den klinikoille. Se lyhen­täisi tun­nil­la Kirkkon­um­mel­la asu­van sairaan­hoita­jan päivit­täistä työmatkaa. 

    Ehdot­ta­mani rata lähtisi Huopalahdes­ta maan alle jatkaisi Ruskea­suon sekä Meilahdessa HUS:in klinikoiden alta Töölön­to­rille. Sieltä edelleen Kampin kaut­ta Rauta­tien­to­rille, Hakaniemeen ja Käpylään, jos­sa liit­ty­isi Ker­a­van kaupunkirataan

    Välil­lä Kamp­pi – Rautatiease­ma – Hakanie­mi rata kulk­isi samas­sa tasos­sa kuin metro, joten asemil­ta on help­po vai­h­taa. Tämä merk­it­see sitä, että Töölön metroa ei voi toteut­taa, mut­ta toisaal­ta tämä rata olisi sama kuin Töölön metro.

    Radan pitu­us olisi noin 12–13 km, ja kus­tan­nuk­sia tulisi arvi­ol­ta lisää 400–600 Me. Iso raha, mut­ta pienem­pi kuin Län­simetron jatkami­nen Matinkylästä Kiven­lah­teen. Rata on syytä tehdä myös kauko­ju­nille sopivaksi.

    Yksi­no­maan Meilah­den sairaala- ja ope­tuskom­pleksin päivit­täis­ten käyt­täjien lukumäärä , siis henkilökun­ta, opiske­li­jat, polik­linikkakäyn­nit, mag­neet­tiku­vauk­set sekä muut tutkimuk­set ja omaisvierailut on 12.000 henkeä. Käyt­täji­in on lisät­tävä vielä mm. työter­veyslaitos, Markki­noin­ti-Insi­ti­tu­ut­ti ja jäähalli. 

    Mas­saamme on vain paikallis­li­iken­net­tä. Pääradal­la 600 km matkalla Helsingistä Oulu­un on noin 2 miljoo­nan asukkaan väestöpo­h­ja. Sak­sas­sa 70 kilo­metrin matkalla Bon­nista Köl­nin kaut­ta Düs­sel­dor­fi­in saman­ver­ran, jopa suurempi.

    Val­tio­varain­min­is­ter­il­lämme ja tämän lehden toimit­ta­jil­la on hie­man oudot käsi­tyk­set val­tio-oikeud­es­ta. Bud­jet­ti­val­ta maas­samme edelleen kuu­luu eduskunnalle.

  117. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­so kaupun­gin kart­to­ja ennen vuot­ta 1946. Se on kan­takaupunkiu ja muut ovat liitos­aluei­ta. Munkkinie­mi on liitos­aluet­ta, vaik­ka sinne menee ratikka. 

    Täti­ni oli pitkään Kivelän sairaalas­sa hoi­dos­sa. kat­selin kuvia Töölön kallioista, joitkain lato­ja. Vuo­sisadan vai­h­teessa siis.

    Rune­brginkadul­la, HOK:in talos­sa on kuva paikas­ta v 1922 tai sinne päin. Perin surkea lau­tahökke­li siinä kökötti.

  118. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä ihmette­len ihmisiä, joiden aika on niin hal­paa, voivat men­nä töi­hin autol­la. Muut luke­vat sähkö­postin työmatkalla.

    Siinäpä se onnen autu­us, että voi lukea sähkö­pos­tia. Voihan sitä aikaa käyt­tää esim. musi­ikin, kir­jo­jen jne. kuun­telemiseen. Ja ihan miettimiseen.
    Min­ul­la on käsit­tääk­seni Soin­in­vaaran kanssa yhtä lyhyt mat­ka työ­paikalla, joten minus­takin on joskus tun­tunut kum­mal­ta se, että jotkut viet­tävät niin paljon aikaa työ­paikalle men­e­miseen. Siis­pä kysyin ihmisiltä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmärsin paremmin.
    Tästä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­tanut kir­jan Rush Hour. Eri­laisia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Matkan voi nähdä myös erään­laise­na väl­i­ti­lana, ei kotona eikä töis­sä. Omaa aikaa, autossa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

  119. Markku af Heurlin: “Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt tapetil­la. Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa toisin tavoin.”

    Ihmette­len edelleen, mik­sei näitä ratkaisu­ja kyseenalais­te­ta oikeasti. Ote­taan nyt esimerkik­si tämä Helsin­gin metro, jos­ta koh­ta tulee Helsin­gin ja Espoon metro. Pääkaupunkiseu­tu yrit­tää kovasti esi­in­tyä metropoli­na, mut­ta onko tämä todel­la metropolin suun­nit­telua? Muual­la metroa laa­jen­netaan sinne, mis­sä on paljon asu­tus­ta. Mut­ta tääl­lä metroa suun­nitel­laan ja laa­jen­netaan met­si­in, ja sit­ten ale­taan väk­isin suun­nitel­la asu­tus­ta sen ympärille. Mik­sei Helsin­gin vaivais­es­ta tynkämet­ros­ta tehdä oikeaa metroa, joka oikeasti kulk­isi siel­lä, mis­sä asukkaatkin asu­vat, kuten kan­takaupungis­sa ja isoim­mis­sa lähiöissä?

    Mik­si ‘metropoli-Helsin­gin’ kauko­ju­nat pitää väk­isin tuo­da aivan kaupun­gin keskus­taan Kai­vokadulle? Ei muis­sakaan (oikeis­sa) metropoleis­sa kul­je­ta kauko­ju­nil­la keskus­taan, vaan ase­mat ovat siel­lä, mis­sä ne mah­tu­vat toim­i­maan, ja keskus­taan jatke­taan metrolla. 

    Päivit­täistä kauko­ju­nay­hteyt­tä Helsin­gin keskus­taan eivät tarvitse kuin muu­ta­mat har­vat. Lähi­ju­nia sen sijaan tarvit­se­vat tuhan­net. Mik­sei liiken­ner­atkaisu­ja tehdä hei­dän ehdoil­laan? Nyt lähi­ju­nat halu­taan tunkea parkki­in pari mil­jar­dia mak­savaan Pis­ara-put­keen, jot­ta kauko­ju­nat mah­tu­vat Kai­vokadulle. Älytöntä.

  120. Jlankulji­lalle

    1) Helsin­ki ei oel metropoli

    2) Pari­isin Mont­par­nassen ase­ma on aika lähel­lä Eiffel-.tornia tai lux­em­bur­gin puis­toa. Ile del la cité on 2 km matkan päässä.

    3) Hgin rautaiease­ma on muuen läh­es kilo­metrin päässä val­tioeu­vos­ton lin­nas­ta. ehkää 700 m.

    4) metropoleis­sa kaupun­ki jatkuu pitkälle rauta­tien vartta

    5) suosit­te­len googler-kat­to­je tutkiskelua.
    https://www.google.fi/maps/place/Gare+Montparnasse/@48.8509577,2.3156271,12z/data=!4 m²!3m1!1s0x47e67034be607857:0x846b1131cf96c7fb

  121. Jalankulk­i­ja:
    Markku af Heurlin: “Pis­ara eli lähi­ju­nara­ta Pasi­las­ta Töölön, Rauta­tien­torin, Hakaniemen ja Alp­pi­lan kaut­ta takaisin Pasi­laan on nyt tapetil­la. Nyt kun Pis­ara raken­netaan seu­raavak­si 150 vuodek­si, kan­nat­taa selvit­tää tulisiko se toteut­taa toisin tavoin.”

    Mik­si ‘metropoli-Helsin­gin’ kauko­ju­nat pitää väk­isin tuo­da aivan kaupun­gin keskus­taan Kai­vokadulle? Ei muis­sakaan (oikeis­sa) metropoleis­sa kul­je­ta kauko­ju­nil­la keskus­taan, vaan ase­mat ovat siel­lä, mis­sä ne mah­tu­vat toim­i­maan, ja keskus­taan jatke­taan metrolla. 

    Päivit­täistä kauko­ju­nay­hteyt­tä Helsin­gin keskus­taan eivät tarvitse kuin muu­ta­mat har­vat. Lähi­ju­nia sen sijaan tarvit­se­vat tuhan­net. Mik­sei liiken­ner­atkaisu­ja tehdä hei­dän ehdoil­laan? Nyt lähi­ju­nat halu­taan tunkea parkki­in pari mil­jar­dia mak­savaan Pis­ara-put­keen, jot­ta kauko­ju­nat mah­tu­vat Kai­vokadulle. Älytöntä.

    Hgin ruatieaase­man 200.000 päivit­täi­sistä käyt­täjistä puo­let kul­kee lähi­ju­nil­la ja puo­let kauko­ju­nil­la. Ja kauko­ju­nal­lakin halu­aa nopeasti eism.edsukuntaan, yliopis­tolle tai min­is­ter­iöi­hin tai Nordean pääkont­tori­in, jos on päivän asia…

    1. Hgin ruatieaase­man 200.000 päivit­täi­sistä käyt­täjistä puo­let kul­kee lähi­ju­nil­la ja puo­let kauko­ju­nil­la. Ja kauko­ju­nal­lakin halu­aa nopeasti eism.edsukuntaan, yliopis­tolle tai min­is­ter­iöi­hin tai Nordean pääkont­tori­in, jos on päivän asia…

      Tämä tieto on pakko kor­ja­ta. Päärautatiease­man kaut­ta kul­kee päivässä 240 000 matkus­ta­jaa, joista yli 90% on lähili­iken­teen matkus­ta­jia. Koko maas­sa tehdään päivit­täin noin 40 000 kaukoli­iken­teen matkaa, mis­tä Helsingistä alka­via tai päät­tyviä matko­ja on var­maankin alle puolet.

  122. Rolling Heurlin: Siinäpä se onnen autu­us, että voi lukea sähkö­pos­tia. Voihan sitä aikaa käyt­tää esim. musi­ikin, kir­jo­jen jne. kuun­telemiseen. Ja ihan miettimiseen.
    Min­ul­la on käsit­tääk­seni Soin­in­vaaran kanssa yhtä lyhyt mat­ka työ­paikalla, joten minus­takin on joskus tun­tunut kum­mal­ta se, että jotkut viet­tävät niin paljon aikaa työ­paikalle men­e­miseen. Siis­pä kysyin ihmisiltä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmärsin paremmin.
    Tästä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­tanut kir­jan Rush Hour. Eri­laisia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Matkan voi nähdä myös erään­laise­na väl­i­ti­lana, ei kotona eikä töis­sä. Omaa aikaa, autossa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

    Sain pitkän työt­töämyyskaudén jäl­keen tun­tiopet­ta­jan hom­man Itäkeskusken lukios­sa. mat­ka vei suun­taansa 1½ tunia täältä Kirkkon­um­melta. Ihan mukavasti meni junassa.

  123. Osmo Soin­in­vaara: Tämä tieto on pakko kor­ja­ta. Päärautatiease­man kaut­ta kul­kee päivässä 240 000 matkus­ta­jaa, joista yli 90% on lähili­iken­teen matkus­ta­jia. Koko maas­sa tehdään päivit­täin noin 40 000 kaukoli­iken­teen matkaa, mis­tä Helsingistä alka­via tai päät­tyviä matko­ja on var­maankin alle puolet.

    Niin­pä. Sik­si onkin kum­mallista, että investoin­nit tehdään täl­laiselta poh­jal­ta. Ei ihme, että Pis­ara-han­kkeen kan­nat­tavu­us on surkea. 

    Osa Helsin­gin kauko­ju­na­matkoista alkaa tai päät­tyy var­maan jo nyt Pasi­laan, jos­sa ainakin jotkut kauko­ju­nat pysähtyvät. Eli tästä vajaas­ta 10 pros­en­tista kaik­ki eivät vält­tämät­tä edes kul­je päärautatiease­man kautta.

    1. Ei se kauko­ju­na voi kuitenkaan sinne Pasi­laan jäädä, kos­ka sil­loin se vas­ta tuk­keena olisi. Pasi­las­sa on 9 raidet­ta, rautatiease­mal­la 19.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Tämä tieto on pakko kor­ja­ta. Päärautatiease­man kaut­ta kul­kee päivässä 240 000 matkus­ta­jaa, joista yli 90% on lähili­iken­teen matkus­ta­jia. Koko maas­sa tehdään päivit­täin noin 40 000 kaukoli­iken­teen matkaa, mis­tä Helsingistä alka­via tai päät­tyviä matko­ja on var­maankin alle puolet.

    Rolling Heurlin: Siinäpä se onnen autu­us, että voi lukea sähkö­pos­tia. Voihan sitä aikaa käyt­tää esim. musi­ikin, kir­jo­jen jne. kuun­telemiseen. Ja ihan miettimiseen.
    Min­ul­la on käsit­tääk­seni Soin­in­vaaran kanssa yhtä lyhyt mat­ka työ­paikalla, joten minus­takin on joskus tun­tunut kum­mal­ta se, että jotkut viet­tävät niin paljon aikaa työ­paikalle men­e­miseen. Siis­pä kysyin ihmisiltä, joil­la on pidem­pi mat­ka. Sen jäl­keen ymmärsin paremmin.
    Tästä on Ian Gate­ley vas­ta kir­joit­tanut kir­jan Rush Hour. Eri­laisia tapo­ja sen jäl­keen, kun junat keksittiin.
    Matkan voi nähdä myös erään­laise­na väl­i­ti­lana, ei kotona eikä töis­sä. Omaa aikaa, autossa ehkä enem­män omaa kuin bussissa.

    Sain pitkän työt­töämyyskaudén jäl­keen tun­tiopet­ta­jan hom­man Itäkeskusken lukios­sa. mat­ka vei suun­taansa 1½ tunia täältä Kirkkon­um­melta. Ihan mukavasti meni junassa.

  125. Osmo Soin­in­vaara: Tämä tieto on pakko kor­ja­ta. Päärautatiease­man kaut­ta kul­kee päivässä 240 000 matkus­ta­jaa, joista yli 90% on lähili­iken­teen matkus­ta­jia. Koko maas­sa tehdään päivit­täin noin 40 000 kaukoli­iken­teen matkaa, mis­tä Helsingistä alka­via tai päät­tyviä matko­ja on var­maankin alle puolet.

    Tietoni ovat toden­näkiset­si vanhentuneet.

    Wikipedi­as­ta : markus­ta­jia päärautaiease­mal­lanoin 200 000, jos­ta lähiliikennettä
    n. 91 000 (ark., 2006)

    Voi olla että kauko­matkus­ta­ja määritel­lään eri tavoin eri lähteissä.

    Kuin­ka mon­ta kauko­ju­naa (pl siis Lah­den, HML jne kom­muut­ter­ili­ikenne) lähtekään Hgin päärautaiease­mal­ta arkisin?

  126. Coun­try­boy: Tietääk­seni on sama henkilö, joka oli perus­ta­mas­sa Enem­mistö ry:tä. Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­teluseu­ran toim­i­ja, ollut töis­sä YM:ssä, jos oikein olen tulkinnut ?.

    Olen kyl­lä sama henkilö ja elänyt per­heineni autot­tomana sen jäl­keen kuin Enem­mistö r.y. perustet­ti­in 1968. Muista kaupunkisu­un­nit­telumeri­iteistäni voin maini­ta, että istu­in 22 vuot­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nas­sa ja vuodes­ta 1992 läh­tien vielä neljä vuot­ta Uuden­maan liiton hal­li­tuk­ses­sa, pääosan ajas­ta vihrei­den edus­ta­jana. Työu­rani tein YM:ssä ensin kaavoitus‑, sit­ten luonnonsuojelusektorilla.
    Tuon artikke­lin lähetin ensin Hesari­in, mut­ta kun se ei suos­tunut sitä julkaise­maan, toisek­si suurim­man levikin aamule­hteen, Maaseudun Tule­vaisu­u­teen. Tarkoituk­seni oli nos­taa keskustelua yleiskaa­van perus­lähtöko­hdista. Pitääkö Helsin­gin ja koko pääkaupunkiseudun ylipäätään kas­vaa? Helsingis­sä ja sen naa­purikun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 miljoon­aa ja laa­jem­mal­la metropo­lialueel­la 1,4 miljoon­aa ihmistä. Mitä etu­ja saavute­taan sil­lä, että se paisute­taan yli kah­den miljoo­nan mega­metropo­lik­si? San­o­taan, että Helsin­gin pitää pystyä kil­paile­maan Tukhol­man, Pietarin ja muiden Itämeren suurkaupunkien kanssa. Voisiko joku ker­toa min­ulle, mis­tä siinä oikein kil­pail­laan? Jos tarkoite­taan sitä, että kil­pail­laan kan­sain­välisitä suuryri­tyk­sistä yms., en usko, että sel­l­ainen vält­täisi sijoit­tumas­ta Helsinki­in sen vuok­si, että tääl­lä on vain puoli­toista miljoon­aa eikä yli kak­si miljoon­aa asukas­ta. Minus­ta tätä asi­aa pitääkin ajatel­la taval­lisen kansalaisen kannal­ta. Helsin­gin seudul­la on jo nyt suuri määrä mitä eri­laisimpia työ­paikko­ja, opiskelumah­dol­lisuuk­sia, teat­tere­i­ta, eloku­via, musi­ikki­ta­pah­tu­mia, rav­in­toloi­ta, mah­dol­lisuuk­sia monipuolisi­in ihmiskon­tak­tei­hin jne. Eikö tääl­lä ole ihan hyvä elää ? Mitä me vielä muka tarvit­semme ? Pelkään, että kun Helsin­gin kaupun­gin nyky­is­ten rajo­jen sisälle ruve­taan ahtaa­maan Tam­pereen ja Hämeen­lin­nan yhteistä väestöä vas­taa­va määrä, yli 300 000 ihmistä lisää, se johtaa väistämät­tä monien met­sien, ranto­jen ja muiden nyky­isille asukkaille tärkei­den viher­aluei­den tuhou­tu­miseen, vaik­ka nyt toisin selitetään. Tun­nus­tan avoimesti, että olen de-growth ajat­telun kan­nat­ta­ja, niin kaupunkisu­un­nit­telus­sa kuin muu­toinkin. Kohtu­ulli­nen kasvu on vielä hyväksyt­tävis­sä, mut­ta ei sel­l­ainen mega­lo­ma­nia, jota yleiskaava­su­un­nit­teet edustavat.

  127. Osmo Soin­in­vaara:
    Ei se kauko­ju­na voi kuitenkaan sinne Pasi­laan jäädä, kos­ka sil­loin se vas­ta tuk­keena olisi. Pasi­las­sa on 9 raidet­ta, rautatiease­mal­la 19.

    Niin­pä niin. Tämä Pasi­lan laa­jen­nus­mah­dol­lisu­us menetet­ti­in siinä vai­heessa, kun Pasi­lan ton­tit myyti­in raken­nus­li­ikkeille. Sin­nehän olisi sopin­ut vaik­ka minkälainen kaukojuna-asema. 

    Helsin­gin keskip­is­tet­tä on vuosikym­me­nien aikana use­aan otteeseen yritet­ty hila­ta pohjoiseen päin pois ahtaal­ta niemeltä, mut­ta koskaan se ei ole onnis­tunut. Nyt sit­ten yritetään kohot­taa sitä ylöspäin. Lop­putu­lok­se­na Fifty Shades of Grey Con­crete, Helsin­gin uusi raikas ilme.

  128. Tuo­mas L.: Jokaisen on asumisen suh­teen kuitenkin tehtävä kom­pro­mis­se­ja, joten jos halu­aa sitä väljyyt­tä, voi asua kauem­pana kantakaupungista. 

    Voi aina yrit­tää, mut­ta tiivistäjät tule­vat sinne sotke­maan, kos­ka vain hei­dän mielip­i­teen­sä on oikea.

  129. Lau­ri Nord­berg: Pitääkö Helsin­gin ja koko pääkaupunkiseudun ylipäätään kas­vaa? Helsingis­sä ja sen naa­purikun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 miljoon­aa ja laa­jem­mal­la metropo­lialueel­la 1,4 miljoon­aa ihmistä. Mitä etu­ja saavute­taan sil­lä, että se paisute­taan yli kah­den miljoo­nan megametropoliksi? 

    Pitääkö kasvua sit­ten akti­ivis­es­ti estää? Olisko parem­pi että esim minä olisin aikanani muut­tanut maal­ta jon­nekin Nur­mi­järvelle ja sieltä ajaisin autol­la päivit­täin töi­hin pk seudulle jonkun 40 v ajan? Vaiko että ostin käm­pän Helsingistä ja ajan työ­matkat pyöräl­lä ne samat 40 v?

  130. Lau­ri Nord­berg: Helsingis­sä ja sen naa­purikun­nis­sa asuu nyt jo 1,1 miljoon­aa ja laa­jem­mal­la metropo­lialueel­la 1,4 miljoon­aa ihmistä. Mitä etu­ja saavute­taan sil­lä, että se paisute­taan yli kah­den miljoo­nan megametropoliksi? 

    Se ei tapah­du het­kesssä. Kumpikaan meistä tuskin elää siinä vai­heessa enää kun se asukas­määrä saavute­taan. Mei­dän lapsemme ja lapsen­lapsemme halu­a­vat toden­näköis­es­ti asua tääl­lä ettei tarvitse muut­taa pois sik­si että maal­ta tai ulko­mail­ta tule­vat vievät asun­not tai hilaa­vat asun­to­jen hin­nat yli syn­type­r­äis­ten maksukyvyn. 

    Lau­ri Nord­berg:

    San­o­taan, että Helsin­gin pitää pystyä kil­paile­maan Tukhol­man, Pietarin ja muiden Itämeren suurkaupunkien kanssa. Voisiko joku ker­toa min­ulle, mis­tä siinä oikein kil­pail­laan? Jos tarkoite­taan sitä, että kil­pail­laan kan­sain­välisitä suuryri­tyk­sistä yms., en usko, että sel­l­ainen vält­täisi sijoit­tumas­ta Helsinki­in sen vuok­si, että tääl­lä on vain puoli­toista miljoon­aa eikä yli kak­si miljoon­aa asukasta. 

    Itse halu­aisin tänne enem­män elämä, nähtävyyk­siä ym niin että kan­sain­välis­ten fir­mo­jen ym toim­i­jat viihty­i­sivät tääl­lä, kaik­ki eivät nyky­isin viihdy, valite­taan että tääl­lä ei ole mitään. Ja mun mielestäni Helsin­ki on aikamoinen maalais­läävä ihan Tukhol­maankin ver­rat­tuna. Sik­si halu­aisin tänne esim Guggen­heim-museon, näyt­täviä pil­ven­pi­irtäjiä, toisen metrolin­jan (=pis­ara-radan) mah­dol­lis­ta­maan nopean matkus­tamisen kan­takaupun­gin sisäl­lä autoru­uhkien ohi pohjois-etelä-suun­nas­sa, uuden jäähal­li-viihdekeskuk­sen Män­tymäelle jne. Joidenkin mielestä se on mega­lo­maanista hul­lu­ut­ta mut­ta useim­mis­sa naa­puri­maid­en suuris­sa kaupungeis­sa se on tätä päivää jo!

  131. antti: Pitääkö kasvua sit­ten akti­ivis­es­ti estää? 

    Kyl­lä. Suomen väestön kasaan­tu­mi­nen Helsinki­in aiheut­taa ongelmia ja elämisen laadun laskua sekä Helsingis­sä että siel­lä, mis­tä väestö häviää. Voit­ta­jia ovat vain pääkaupunkiseudun raken­nus­li­ik­keet ja viro­laiset raken­nus­miehet. Minus­ta se ei oikein riitä perusteluksi.

  132. anonyy­mi: Kyl­lä. Suomen väestön kasaan­tu­mi­nen Helsinki­in aiheut­taa ongelmia ja elämisen laadun laskua sekä Helsingis­sä että siel­lä, mis­tä väestö häviää

    Maaor­ju­us takaisin? Kul­taisen Venäjän aamunkoitto?

  133. anonyy­mi: Kyl­lä. Suomen väestön kasaan­tu­mi­nen Helsinki­in aiheut­taa ongelmia ja elämisen laadun laskua sekä Helsingis­sä että siel­lä, mis­tä väestö häviää. Voit­ta­jia ovat vain pääkaupunkiseudun raken­nus­li­ik­keet ja viro­laiset raken­nus­miehet. Minus­ta se ei oikein riitä perusteluksi. 

    Useim­mil­la pie­nilä mail­la joil­la on taipumista edes jonkin­laiseen korkeam­paan kult­tuurin on isot pääkaupun­git. Itä­val­lal­la Wien, Tan­skalla Kööpen­ham­i­na, Nor­jal­la Oslo, Irlan­nil­la Dublin, Latvial­la Riika ja TVi­ron Tallinnakin kel­paa esimerkik­si. Näis­sä mais­sa maaseudun ja pääkaup­n­gin väli­nen työnk­jako on myös selvä. Ne eivät kil­paile kuten miellä.

  134. Markku af Heurlin:

    Välil­lä Kamp­pi – Rautatiease­ma – Hakanie­mi rata kulk­isi samas­sa tasos­sa kuin metro, joten asemil­ta on help­po vaihtaa.

    Helsin­gin keskus­taan, jos­sa on jo hyvät joukkoli­iken­nepalve­lut, ei pitäisi alkaa turhaan rak­en­tele­maan uusia rin­nakkaisia junara­to­ja. Kan­nat­tam­a­ton­ta rataa ei pidä ryhtyä rak­en­ta­maan sil­lä perus­teel­la, että sille saadaan EU-tukea, tai että se lisää työl­lisyyt­tä. Se olisi yhteis­ten raho­jen väärinkäyttöä.

  135. Anna R:
    Niemen län­sipuolel­la on kyl­lä has­su aukko minkään alepa/siwa/k‑marketia isom­pi­en päivit­täis­tavarakau­pan yksiköi­den suh­teen, kun Kamp­ista ja steis­siltä saa jatkaa aina jon­nekin Munkkivuoreen ja Haa­gaan saak­ka ennen kuin tulee lähin­nä seu­raa­vat vas­taan. Itäpuolel­la (ja län­nessäkin Larun suun­taan) on ainakin duop­o­lin osu­us­toimin­nal­lisen puolen isom­piakin kaup­po­ja sen­tään kilo­metrin tai parin välein. Luulisi Töölöön ja Meikun asukasti­heyk­sil­lä löy­tyvän kysyn­tää laa­jem­mankin valikoiman kaupoille lähietäisyydellä.

    Voi iesus­ris­tus sen­tään. Mikä määrä kaup­po­ja teille suatana koskaan piisaisi?

    Ruo­ho­lahdessa on jo ostoshel­vetti. Jätkäsaa­reen tullee lisää. Kalasa­ta­maan tulee ostoshel­vetti. Kes­ki-Pasi­laan myös.

    Men­tal­i­teetista päätellen sil­loin on hyvä kun lähim­pään max­i­mar­ket­ti­in kävelee alle 5 minuuttia.

    Itseäni aina jak­saa ihme­tyt­tää, että kuin­ka jengille joka muut­taa mihin tahansa tulee aina pyytämät­tä ja yllä­tyk­senä sekin tieto ettei aivan lähet­tyvil­lä sit­ten olekaan X:ää, Y:tä ja Z:aa.

    Juur­tukaa koloi­hinne ja hen­git­täkää niin syvään omaa tunkkaisu­ut­tanne ettette tule enää ihmisiä häir­it­semään first world kipuilullanne.

    Iki­ili­ikku­ja on kek­sit­ty. Sen nimi on valitus.

  136. Kuka­han tässä valit­taa? Min­ul­la on kyl­lä omat lähipalve­lut kun­nos­sa, Stock­an myrkky ja Ruo­ho­lah­den City­mar­ket molem­mat käve­ly­matkan päässä, ensim­mäisessä tulee käy­tyä ker­ran pari kuus­sa ja toises­sa noin ker­ran vuodessa (ja lop­ut sopi­vam­man kokoi­sista kaupoista). Muut­to­halukku­u­teen noille alueille tuo kyl­lä vaikut­taa minullakin.

  137. anonyy­mi: Kyl­lä. Suomen väestön kasaan­tu­mi­nen Helsinki­in aiheut­taa ongelmia ja elämisen laadun laskua sekä Helsingis­sä että siel­lä, mis­tä väestö häviää.

    Oma kasautu­miseni Helsinki­in on lisän­nyt omaa elämän­laat­u­ani. Se että naa­pu­ritkin ovat kasautuneet, mah­dol­lis­taa ihan kohtu­ulliset palve­lut käve­lyetäisyy­del­lä, lisäkasautu­mi­nen vielä parem­mat, ja useammalle.

    Mitkä ovat ne Helsin­gin kasvu­un liit­tyvät tek­i­jät jot­ka aiheut­ta­vat min­ulle ja naa­pureil­leni “ongelmia ja elämisen laadun laskua”? Onko tämä kehi­tys jo käyn­nistynyt, ja jos, niin mil­lä taval­la elämän­laatu­ni olisi parem­paa jos Helsingis­sä olisikin vain 500000 ihmistä, tai 400000?

  138. Anna R:
    Kuka­han tässä valit­taa? Min­ul­la on kyl­lä omat lähipalve­lut kun­nos­sa, Stock­an myrkky ja Ruo­ho­lah­den City­mar­ket molem­mat käve­ly­matkan päässä, ensim­mäisessä tulee käy­tyä ker­ran pari kuus­sa ja toises­sa noin ker­ran vuodessa (ja lop­ut sopi­vam­man kokoi­sista kaupoista). Muut­to­halukku­u­teen noille alueille tuo kyl­lä vaikut­taa minullakin.

    Kovasti jät­tämäsi kom­ment­tisi val­i­tuk­selta kuitenkin kuul­losti. Joko meil­lä on eri käsi­tys ter­mistä tai ammat­ti­huolestut muidenkin puolesta.

    Mut­ta tois­tan: en onnis­tu näkemään aukko­ja nykyisessäkään vähit­täiskau­pan palvelu­rak­en­teessa mainit­se­mis­sasi osoit­teis­sa (saati sit­ten vuosikymme­nen kuluttua).

    Mikäli tulk­itsin sano­jasi oikein, annat ymmärtää, että myös omaan muut­to­halukku­u­teesi vaikut­ti Stock­an Herkun ja Ruo­ho­lah­den Cit­tarin läheisyys.

    Ja kuitenkin toteat käyväsi ensin maini­tus­sa mak­simis­saan pari ker­taa kuus­sa, ja jälkim­mäisessä ker­ran vuodessa.

    Tämä tuk­isi käsi­tys­täni, että jen­gi laa­jem­minkin halu­aa — ja pahim­mil­laan vain väit­tää halu­a­vansa — asioi­ta joi­ta eivät todel­lisu­udessa sit­ten kuitenkaan käyttäisi.

    Esimerkik­si Van­taal­la sinäkin asu­isit paljon edullisem­min (tai tilavam­min) ja voisit silti ajaa tak­sil­la keskus­tan Stock­alle kak­si ker­taa kuus­sa ja ker­ran vuodessa prefer­oimaasi Cittariin.

    Ei, kyl­lä mun täy­tyy olet­taa, että painav­im­mat syyt mik­si päädy­it asumaan juuri sinne minne päädy­it eivät liity oikeas­t­aan juuri lainkaan päivit­täis­tavarakaup­po­jen tar­jon­taan alueel­lasi, ja sen sijaan aivan olen­nais­es­ti kaiken­laiseen muuhun palve­lu­tar­jon­taan jos­ta keskus­tas­sa eleli­jä pääsee tun­netusti nautiskelemaan.

    Tai sit­ten ker­rot niin tot­ta kuin osaat eli muis­telet väärin.

    Mikä ei ole lainkaan yllät­tävää kun meil­lä kaikil­la on kuitenkin nykyään ihan liikaa hip­stere­itä tut­tava­pi­iris­sä jot­ka pitävät sekä Stock­an Herkus­sa että Cit­taris­sa asioin­tia liian por­var­il­lise­na, ja/tai liian tavis­maise­na (tai ylipäätän jotenkin pahana tai vain urpona), joten on hyvä aina muis­taa maini­ta — tai ainakin vih­ja­ta — että pääasi­as­sa teemme ostok­semme pienis­sä kivi­jal­ka­li­ikkeis­sä jot­ka ovat triplaviherreilusertifioituja.

    Asial­lista jatkoa sin­ulle Anna.

  139. spot­tu: Oma kasautu­miseni Helsinki­in on lisän­nyt omaa elämän­laat­u­ani. Se että naa­pu­ritkin ovat kasautuneet, mah­dol­lis­taa ihan kohtu­ulliset palve­lut käve­lyetäisyy­del­lä, lisäkasautu­mi­nen vielä parem­mat, ja useammalle.

    Mitkä ovat ne Helsin­gin kasvu­un liit­tyvät tek­i­jät jot­ka aiheut­ta­vat min­ulle ja naa­pureil­leni “ongelmia ja elämisen laadun laskua”? Onko tämä kehi­tys jo käyn­nistynyt, ja jos, niin mil­lä taval­la elämän­laatu­ni olisi parem­paa jos Helsingis­sä olisikin vain 500000 ihmistä, tai 400000?

    Her­ra Spot­tu uno­htaa nyt her­ra Anonyymin argu­men­tista (jota tosin ei välit­tänyt tai osan­nut täs­men­tää) kokon­aan toisen puoliskon.

    Tuskin her­ra Anonyymil­la on syytä epäil­lä etteikö her­ra Spot­tu (ja useim­mat täl­lä foo­ru­mil­la akti­ivis­es­ti kaupungis­tu­misen puoles­ta posi­ti­iviseen sävyyn kir­joit­tel­e­vat) viihty­isi oikeinkin hyvin Helsingissä.

    Oletet­tavasti her­ra Anonyy­mi viitan­nee elämän­laadun laskul­la ainakin asun­to­jen hin­to­jen jatku­vaan nousu­un PK-seudul­la (jos­ta hyö­tyvät vain he jot­ka ovat jo päässeet asun­toon kiin­ni, tai joil­la on siihen tule­vaisu­udessakin varaa, ja varsinkin niiden jot­ka aiko­vat lunas­taa kalli­it pelimerkkin­sä hyvään hin­taan jos­sain vaiheessa).

    Mah­dol­lis­es­ti Anonyy­mi tarkoit­ti myös trendiä jos­sa entiset teol­lisu­udelle pyhite­tyt alueet muut­tuvat pikku hil­jaa kaik­ki asuinalueik­si jon­ka seu­rauk­se­na yhä suurem­pi osa kil­pailee yhä harvem­mista teol­lisu­u­den työ­paikoista (sikäli mikäli niitä tähän maa­han ylipäätään jää koural­lista enempää).

    Kyl­lä näk­isin, että joku teol­lisu­udessa työsken­televä Helsingis­sä kotia pitävä saat­taa kokea täl­laisen kehi­tyk­sen laske­van oleel­lis­es­ti henkilöko­htaista elämänlaatua.

    Aivan samal­la taval­la pitäisi olla itses­tään selvää, mitä kaupungis­tu­misen kiihtymi­nen yhtääl­lä merk­it­see jos­sain toisaal­la eli alueil­la jois­sa tapah­tuu päin vas­taista kehi­tys­tä (=väki vähe­nee ja viimeinen sam­mut­taa lamput).

    Mut­ta jos oma elämä pyörii lat­te­mu­ki ja hiilikuitupyörä ‑akselil­la, niin näyt­täähän se elo sil­loin kovinkin eri­laiselta. Jopa vaikeasti käsitettävältä.

    Veikkaan, että yksi ja aivan olen­nainen syy mik­si niin mon­en tahon on vaikea tul­la toimeen nk. vihrei­den kanssa on juuri tämä, että vastapuol­ta ei vaivaudu­ta oikeas­t­aan edes kuuntelemaan.

    Mik­si kuun­nel­la kun kuitenkin tietää, että on itse oike­as­sa ja toinen väärässä?

    Ei se ole mikään ihme ettei Vihre­itä halu­ta hal­li­tus­vas­tu­useen eikä hei­dän lähtöään hal­li­tuk­ses­ta myöskään noteer­a­ta muuten kuin totea­mal­la lakonis­es­ti, että noh, tämä on vähän niin kuin se hei­dän jut­tun­sa. Lop­pu­jen lopuk­si ne tulee ja menee niin kuin ne tah­too. Me yritetään kek­siä niille kaik­kee mukavaa touhuamista, mut­ta ei ne oikein jak­sa keskit­tyä mihinkään, tai sit­ten alkaa hirveä poru kaik­ista lil­lukan­var­sista. Se käy meille muille aika raskaak­si taakaksi.

    Samal­la taval­la kuin SDP:llä ei ole ollut enää vuosikymme­neen mitään todel­lista syytä olla ole­mas­sa nyky­maail­mas­sa jota ei voi kon­trol­loi­da sanele­mal­la palkkapoli­ti­ikkaa jol­la kul­loinkin “pitäisi” men­nä (ainakin Eduskun­taan jos ei reaal­i­maail­mas­sa juurikaan muualle), tilanne on ollut vas­taa­van­lainen Vihreille ainakin jo viimeiset kymme­nen vuotta. 

    Vihreys (miten ikinä kukin sen kokeekin tai halu­aa määritel­lä) on inte­groitunut pysyväk­si osak­si kaikkea yhteiskun­nal­lista tekemistä ja vaikut­tamista — ovat puolueet ja hei­dän jäse­nen­sä siitä sit­ten henkilöko­htais­es­ti mitä mieltä tahansa.

    Vihrei­den agen­da (ydin­voimaa luku­unot­ta­mat­ta — jon­ka voisikin tiivistää epä-älyl­lisek­si tun­nepo­h­jaisek­si yleiskit­inäk­si) on pitkälti täytet­ty. A decent run, vah­va kuusi plus­sa, ma sanoisin.

    Vaikkei etabloituneen ja vah­vasti omaan itsekeit­et­tyyn liemeen semen­toituneen puolueen lopet­ta­mi­nen tun­ne­tu­ista syistä onnis­tukaan, voisi Osmo kuitenkin edes sym­bol­is­es­ti sam­mut­taa Vihrei­den lam­pun. Noh, taval­laan Osmo tämän jo tekikin.

    En yllät­täisi jos Vihreät pilkkou­tu­isi eril­lisik­si klaaneik­si joista jokainen vihreä äänestäjä voi sit­ten vali­ta mieleisen­sä mukaisen kom­bon joka tar­joaa ser­ti­fioitua parhautta.

    Demar­i­ut­ta epäilen vah­vasti periy­tyväk­si taudik­si. Vaati­nee sotavet­er­aanien tavoin, että viimei­sistäkin on kulunut ainakin pari sukupolvea ennen kuin osa­taan suh­tau­tua yrit­täjään muu­nakin kuin lap­sia syövänä hirviönä.

    Toiv­ot­tavasti Osmokin — ken­ties jo piankin? — loikkaisi kokkarei­den, tai RKP:n, rivei­hin. Kumpaakin puoluet­ta olisi huo­mat­tavasti helpom­pi yrit­tää muut­taa sisältä päin.

    Has­sua ettei tätä koskaan oikein ymmär­ret­ty (tai ymmär­ret­ty toteut­taa). Mut­ta siis edelleen mah­dol­lista yhtä kaikki.

    Mie­lenki­in­toiset vaalit tulos­sa. Yksi ääni täältä vähem­män Vihreille. Tämän rokotan ihan siitä että töpeksit­ti­in Siemensin kanssa niin totaalis­es­ti. Lai­ta pen­tu asialle ja… 

    Joten näyt­täisi siltä, että olen nyt kokon­aan vail­la poli­it­tista hätä­ma­joi­tus­ta. Demare­i­ta ja jyvä­jem­mare­i­ta emme ole, ja per­suk­si taas emme halua tul­la. Ei ihan hel­vetistä jää vaihtoehtoja.

    Ottaisin vinkke­jä vas­taan eli kuva olis kiva. Seu­raavia asioi­ta näk­isin järkeväk­si alkaa toteut­taa (edes jol­lain aikataululla):

    * Hanasaaren sähkölaitok­sen muu­tolle pitäisi ymmärtää näyt­tää vihreää. 

    * Armei­jan häätämiselle ja San­ta­hami­nen nopealle kaavoit­tamiselle myös. Jon­ka myötä pitäisi luon­nol­lis­es­tkin palkata parem­mat insinöörit laske­maan mil­lä keinoin metroy­hteys saadaan kuin saadaankin toteutetuk­si Laa­jasa­lon kaut­ta San­ta­ham­i­naan (ja mikä jot­tei Val­lisaaren ja Suomen­lin­nan kaut­ta back to mainland).

    * Her­ne­saa­res­sa puolestaan pitäisi ymmärtää näyt­tää punaista val­oa huvive­ne­sa­ta­man kaivamiselle ja istut­taa sillekin paikalle lisää asukkai­ta. Osaisin myös arvostaa, että kaupun­ki tart­tuisi main­os­toimis­to N2:n Töölön­lahti ‑suun­nitel­maan (toki hienosäätö pitäisi alis­taa äänestykselle). 

    * Koivusaaren rak­en­tamista ei saisi lykätä.

    Ja bonuk­se­na:

    * Tehdään peri­aatepäätös Helsin­gin yliopis­tokam­puk­sen rak­en­tamis­es­ta Laak­soon (jol­loin­ka Laak­son sairaala­toimin­not mah­dute­taan Meilah­teen, ja keskus­tas­ta vapau­tuu paljon isohko­ja arvoa­sun­to­ja hyvä­tu­loisille, myös hyvä­tu­loisille lap­siper­heille, jot­ka Espoo nyt nap­paa, ja jot­ka puolestaan saisi­vat mah­dol­lisu­u­den has­sa­ta massin­sa niihin mon­i­naisi­in uusi­in kivi­jalka­puti­ikkei­hin joiden ole­mas­saolon yliopis­ton siirtämi­nen tek­isi mahdolliseksi).

    * Tehdään peri­aatepäätös Lintsin toim­into­jen siirtämis­es­tä Eläin­tarhan alueel­la, ja snadin kukku­lakaupun­gin rak­en­tamis­es­ta nykyisen Lintsin paikalle. 

    Super­bonus:

    * Kaivaute­taan Töölön­järvi takaisin esille (tont­tite­hokku­ud­es­ta tinkimättä).

    Makean veden allas onkin Helsinkin surkein kom­pas­tuskivi. Vähän kuin kos­mista svid­duilua läh­es 190 000 jär­ven Suomessa.

    Muuten olen aika hap­py camper.

    Hel­vetill­i­nen pet­tymys tietysti, ettei saa­da tämän parem­paa kaupunkia aikaisek­si sen enem­pää Jätkäsaa­res­sa, Kalasa­ta­mas­sa, Viik­in­mäessä saati Kru­unuvuores­sa. Wast­ed oppor­tu­ni­ty, mut­ta näil­lä men­nään kun ei muuhunkaan rohkeus, rah­keet tai vain osaami­nen tun­nu riittävän.

    Oma suh­tau­tu­miseni Helsinki­in on vähän sama kuin olisi suh­tau­tu­mi­nen heikko­lah­jaiseen lapseen. Taputan ja muutenkin pyrin kan­nus­ta­maan vaik­ka sisim­mässä tietää, että sen tyh­myy­den kanssa pitää vaan opetel­la elämään.

    Ihan muka­va kaupun­ki fan­tas­tisen upeal­la paikalla (tietysti tal­vet Van­taal­la ovat varmem­pia, but you can’t have all). Vielä kun onnis­tu­isimme tekemään yleiselle apa­tialle jotain. Baby steps. Siihen uskon. Ja pakkokin on jo oman mie­len­ter­vey­den säi­lyt­tämisenkin kannalta.

    Näi­hin tunnelmiin.

    PS. Muis­takaa käy­dä uurnil­la. Jos poli­ti­ik­ka mielestäsi kusee niin ole hyvä ja mene kuitenkin raa­pus­ta­maan se kirkkovene siihen lap­pu­un. Se on ain­oa tapa todel­la selvit­tää onko kyse vaan siitä ettei niinku mikään hot­si­ta, vaiko ihan aikuis­ten oikeasti siitä ettei ole riit­tävän hyviä ehdokkai­ta tar­jol­la — tai toden­näköisem­min riit­tävän hyviä puolueita.

  140. spot­tu: Mitkä ovat ne Helsin­gin kasvu­un liit­tyvät tek­i­jät jot­ka aiheut­ta­vat min­ulle ja naa­pureil­leni “ongelmia ja elämisen laadun laskua”? 

    Esimerkik­si voi löy­tyä aika paljonkin naa­pure­i­ta (ja vähän kauem­paakin kuin ihan naa­pu­rus­tos­ta), jot­ka ovat muut­ta­neet asuinalueelleen ennen kuin sitä on oltu rak­en­ta­mas­sa täy­teen ja nimeno­maan juuri sen vuok­si, ettei sitä ole raken­net­tu täy­teen. Lisäa­sukkaat aiheut­ta­vat lisää tarpee­ton­ta autoli­iken­net­tä, jne.
    NIMBY-asenne leimataan aina itsekkääk­si, mut­ta ihan yhtä itsekäs on YIMBY-asen­nekin — puhu­mat­takaan YIYBY-asen­teesta, jota suurin osa YIMBYili­jöistä ennen kaikkea kannattaa.

  141. anonyy­mi: Esimerkik­si voi löy­tyä aika paljonkin naa­pure­i­ta (ja vähän kauem­paakin kuin ihan naa­pu­rus­tos­ta), jot­ka ovat muut­ta­neet asuinalueelleen ennen kuin sitä on oltu rak­en­ta­mas­sa täy­teen ja nimeno­maan juuri sen vuok­si, ettei sitä ole raken­net­tu täy­teen. Lisäa­sukkaat aiheut­ta­vat lisää tarpee­ton­ta autoli­iken­net­tä, jne. 

    Onko se toisaal­ta niin vaikea ymmärtää että Helsin­gin seu­tu kas­vaa mui­ta euroop­palaisia kaupunke­ja nopeam­min ja kasvu hidas­tuu vas­ta kunnes on saavutet­tu Kööpen­ham­i­nan seudun asukas­määrän. Nämä yleiskaavaa puuhaa­vat YIM­BY-henkiset ihmiset ovat käyneet kat­so­mas­sa muiden pin­ten maid­en Helsinkiä tiheäm­min raken­net­tu­ja ja isom­pia pääkaupunke­ja ja tulleet siihen tulok­seen että asukas­määrän lisäys ei ole huonoa asia ja ihmisiä saadaan oikeil­la ratkaisuil­la liikku­maan muil­la vää­lineil­lä kuin vain autolla.

  142. Suomes­sa on vielä yli 4 miljoon­aa ihmistä, jot­ka täy­tyy saa­da asutet­tua Helsinki­in, ja ulko­mail­ta saadaan lisää.

  143. R.Silfverberg: Onko se toisaal­ta niin vaikea ymmärtää että Helsin­gin seu­tu kas­vaa mui­ta euroop­palaisia kaupunke­ja nopeam­min ja kasvu hidas­tuu vas­ta kunnes on saavutet­tu Kööpen­ham­i­nan seudun asukas­määrän. Nämä yleiskaavaa puuhaa­vat YIM­BY-henkiset ihmiset ovat käyneet kat­so­mas­sa muiden pin­ten maid­en Helsinkiä tiheäm­min raken­net­tu­ja ja isom­pia pääkaupunke­ja ja tulleet siihen tulok­seen että asukas­määrän lisäys ei ole huonoa asia 

    Ensin­näkin: YIYBY-henkiset.
    Toisek­si: He ovat tulleet.
    Kol­man­nek­si kaipaisin pitäviä perustei­ta noille väit­teille. Kuvit­telisin kun­nol­lis­ten aluekeskusten kehit­tämisen estävän tuo­ta tarpee­ton­ta kasvua ja säi­lyt­tävän muual­lakin työpaikkoja.

    R.Silfverberg: ihmisiä saadaan oikeil­la ratkaisuil­la liikku­maan muil­la vää­lineil­lä kuin vain autolla. 

    Ihmis­ten liikut­tamiseen muutenkin kuin autoil­la ei tarvi­ta muu­ta kuin autotei­den jatku­van rak­en­tamisen ja laa­jen­tamisen sekä auto­jen lait­tamisen kaiken keskiöön lopet­ta­mi­nen. Kyl­lä väl­jem­mässäkin lähiössä saadaan autoli­iken­net­tä vähen­net­tyä, kun suun­nit­telun poh­jak­si ote­taan tilanne, jos­sa autoa voi kyl­lä kukin halutes­saan käyt­tää mut­ta jos­sa sen käyt­tämi­nen on tehty mah­dol­lisim­man han­kalak­si ja epämiel­lyt­täväk­si ja alis­teisek­si muiden liikku­mis­muo­to­jen ja elämisen pien­im­millekin tarpeille. Käyt­täkööt sit­ten halukkaat autoa aivan vapaasti ahtail­la väylil­lään, kun niistä ei ole muille hait­taa eikä niitä tarvitse muiden liikkues­saan huomioida.

    Toisaal­ta voidaan epäil­lä tuo­ta “autokaupunki­tavoitet­ta” (tai ‑isku­lauset­ta) tiivistämisessä, kun edes keskus­tas­sa ei jalankulk­i­joi­ta ja kevyt­tä liiken­net­tä ole saatu liikku­misen keskiöön eikä autoilua mar­gin­al­isoitua, vaik­ka tälle olisi selvä sosi­aa­li­nen tilaus ja se helpot­taisi ja paran­taisi kaikkien siel­lä liikku­vien elämää. Tämä pyörätiepu­uhastelukin on ihan älytön­tä hom­maa, kun autot silti pide­tään kaiken keskiössä. Autoteitä sulke­mal­la jäisi keskus­taankin tilaa kun­nol­lisille pyöräkaistoille.
    On pitänyt men­nä ulko­maille löytämään sieltä ihan väärät ratkaisut, kun ne oikeat eivät jostain syys­tä kelpaa.

  144. R.Silfverberg: Useim­mil­la pie­nilä mail­la joil­la on taipumista edes jonkin­laiseen korkeam­paan kult­tuurin on isot pääkaupun­git. Itä­val­lal­la Wien, Tan­skalla Kööpen­ham­i­na, Nor­jal­la Oslo, Irlan­nil­la Dublin, Latvial­la Riika ja TVi­ron Tallinnakin kel­paa esimerkik­si. Näis­sä mais­sa maaseudun ja pääkaup­n­gin väli­nen työnk­jako on myös selvä. Ne eivät kil­paile kuten miellä. 

    Tuos­ta pien­ten maid­en lis­tas­ta jäi sem­moinen huo­maa­mat­ta, että ne ovat myös kooltaan pieniä Nor­jaa luku­unot­ta­mat­ta, jos­ta siitäkin maa­pal­lon pin­nan­muodot rajaa­vat paljon pois. Mitä edes tarkoite­taan tuos­sa yhtey­dessä “kil­pailul­la”? Kan­nuste­taanko nois­sa mais­sa tyh­jeneväl­lä maaseudul­lakin koko maan tyh­jen­tämistä pääkaupunki­in? Vai olisiko ken­ties tilanne siel­lä ihan vas­taa­va kuin Suomes­sakin ja niitä ongelmia, joi­ta suo­ma­lainen Suomes­sa näkee, ei sat­un­naisvisi­it­il­lä käyvä suo­ma­lainen siel­lä päällepäin näe? Mah­taako­han niitä ongelmia vas­tavuorois­es­ti muun­maalaiset Suomes­sa nähdä? Ollaanko ken­ties siel­lä vain ongelmis­sa pidem­mäl­lä ja tääl­lä olisi hyvä tilaisu­us tehdä asioi­ta paremmin?

    spot­tu: Oma kasautu­miseni Helsinki­in on lisän­nyt omaa elämänlaatuani. 

    Varsi­naista epäilystä ei ole tuos­sa suh­teessa min­ul­la koskaan ollutkaan. Sen sijaan siir­tymis­esi on saat­tanut kollek­ti­ivis­es­ti heiken­tää muiden elämän­laat­ua sekä Helsingis­sä että siel­lä, mis­tä pois muu­tit, enem­män kuin oma elämän­laa­tusi on kasvanut.

  145. ite­jeesus:

    * Tehdään peri­aatepäätös Lintsin toim­into­jen siirtämis­es­tä Eläin­tarhan alueel­la, ja snadin kukku­lakaupun­gin rak­en­tamis­es­ta nykyisen Lintsin paikalle.” 

    Täl­laiset mil­jardin dol­lar­in siir­toe­hdo­tuk­set muut­tuvat astet­ta uskot­tavam­mik­si heti, kun vihrei­den yim­by­jen laa­ja kaar­ti ehdot­taa asuin­talon rak­en­tamista itäisen kan­takaupun­gin (läh­es) ain­oalle rak­en­ta­mat­toma­lle ton­tille eli Josafatin kallioille, tälle tun­netulle vihreälle piknik-reser­vaatille, joka ei siis ole puis­to vaan hen­gen­vaar­alli­nen jyrkänne keskel­lä kan­takaupun­gin infraa ja liikenneyhteyksiä.

  146. Jalankulk­i­ja: Itse dig­gaan siitä, että jos ja kun raken­netaan niin pyritään rak­en­ta­maan maan­pin­nan muo­to­ja kunnioittaen.

    Itsel­läni ei ole mitään eri­ty­isiä antipa­tioi­ta Jose­fatin kallioi­ta eikä siel­lä aikaansa mah­dol­lis­es­ti viet­täviä kohtaan. En edes muista kallioil­la vis­i­teer­an­neeni. Oikeampi kysymys olisi mik­si pila­ta ilmeis­es­ti kohta­laisen uni­ik­ki paik­ka joka jo toimii monille puis­tona kun ao. paikalle ei kuitenkaan saisi rak­en­taa kuin pari has­sua mata­laa tönöä?

    Eli too lit­tle too late.

    Paljon parem­pi olisi pistää korkean (mut­ta hoikan) rak­en­tamisen paukut Lintsin laa­jen­netulle mäelle.

    Sinäl­lään Sturen- ja Alp­pikadun väli­in eristyk­seen jääneet kak­si nykyisel­lään melkoisen säälit­tävää epäaluet­ta var­maan kan­nat­taisikin uhra­ta asuin­rak­en­tamisen alttarille.

    Ylipäätään tuo Hesarin ja Sturenkadun liiken­nekolmio on aikamoinen turhake jon­ka järkiperäistämi­nen tar­joaisi isohkoa rakentamispotentiaali.

    Sturenkadun voisi poikkaista kokon­aan kohdas­ta jos­sa se yhtyy Jose­fatinkatu­un. Ruuhkaut­taa vaan suot­ta Hesarin.

    Sturenkat­ua autoil­e­vat pitäisi aset­taa lap­sipuolen ase­maan ja pakot­taa käyt­tämään pääasial­lis­es­ti Hämeenkat­ua ja Hesaria suhail­lessaan itä-län­si suun­nas­sa. Vai­h­toe­htois­es­ti kököt­täkööt val­ois­sa odot­ta­mas­sa pääsyä Hesar­ille joltakin sivukadulta.

    Wallininkadun sil­lan voisi ottaa alas kokon­aan ja Hesarin voisi lyhyeltä pätkältä räjäyt­tää kulke­maan mon­tus­sa jon­ka peitok­si kan­si. Jäl­jelle jäävän Sturenkadun tyn­gän päälle tor­nia pystyyn, ja sama jut­tu vas­taa­van Hesarin tun­nelipätkän suhteen. 

    Näin uusi kukkalakaupun­ki saisi vielä “ylimääräiset” 2,25 hehtaaria lisää rakennusmaata.

    Ja lisää raken­nusalaa­han saisi sil­lä, että vedet­täisi­in kant­ta junaradan päälle (vaik­ka Nor­den­skiöldinkadul­ta aina Tokoin­ran­taan asti, yhteen­sä 9,3 hehtaaria). Var­maankin kan­nen voisi halutes­sa jät­tää sivuil­ta auki mikäli prefer­oidaan, että juna­matkus­ta­jille pitää jät­tää edes jonkin­lainen näkyvyys ulos. 

    Joka tapauk­ses­sa Lintsin siir­ron myötä Eläin­tarhan alue voisi parhaim­mil­laan muut­tua läh­es ympärivuorokautisek­si “viihdekeitaak­si”.

    Alueelle saataisi­in sitä paljon peräänku­u­lutet­tua pöhinää (jota sieltä nyt puut­tuu). Plus muun­laista synergiaetua.

    Esim. hypermegaperhe/ryhmälipuilla voitaisi­in mah­dol­lis­taa piipah­t­a­mi­nen eri kohteis­sa jous­tavasti ja vai­vat­tomasti siten, että joku osa porukas­ta voisi käy­dä urheilemassa/uimassa/aurinkoa otta­mas­sa sil­loin kuin muu osa seu­rueesta viihty­isi parem­min huvipuis­ton elämys­ten äärel­lä (tai kat­so­mas­sa kuin­ka Suo­mi ottaa taas tur­paan fudik­ses­sa keneltä tahansa, tai kuu­lostele­mas­sa Cheekin neljät­täkymmenet­tä stadionkeikkaa).

    Vas­taa­van­laisil­la keskit­täjäe­duil­la miesväenkin saat­taisi saa­da nyky­istä helpommin/useammin houkutel­luk­si kat­so­maan balet­tia tahi oop­per­aa joi­ta kuitenkin ovat itsekin tuke­mas­sa (halu­si­vat sitä tai ei, joten mik­si hem­metis­sä eivät kävisi edes ker­ran elämässä kat­so­mas­sa mis­tä siinä on kyse, tiedä vaik­ka iskisi kuin tuhat volttia).

    Aito­ja ei tietenkään alueelle ilmesty­isi Lintsin siir­ron myötä lisää vaan päin vas­toin koko Eläin­tarhan alue pitäisi tehdä mah­dol­lisim­man avoimek­si tal­lus­taa. Niin että yhtälail­la helsinkiläis­ten kuin tur­istienkin olisi help­po puo­li­vahin­gos­sakin eksyä päl­lis­telemään alueen kul­lois­takin viihde­tar­jon­taa (jota pitäisi nimeno­maan pyrk­iä tuol­la alueelle keskit­tämään, niin että ellei nyt ihan toiv­ot­toman nir­so ihmi­nen ole kyseessä niin aina olisi edes jol­lain tavoin pien­tä mie­lenki­in­toa herät­tävää tarjolla).

    Eli siis salakavalasti houkuteltaisi­in pahaa aav­is­ta­mat­to­mia luop­umaan nyky­istä helpom­min rahoistaan.

  147. Rahaa on, takaan sen: “Sturenkat­ua autoil­e­vat pitäisi aset­taa lap­sipuolen ase­maan ja pakot­taa käyt­tämään pääasial­lis­es­ti Hämeenkat­ua ja Hesaria suhail­lessaan itä-län­si suun­nas­sa. Vai­h­toe­htois­es­ti kököt­täkööt val­ois­sa odot­ta­mas­sa pääsyä Hesar­ille joltakin sivukadulta.”

    Nää lan­delta tulleet nim­byt pal­jas­tuu aina täl­lä samal­la taval­la. Helsingis­sä ei ole Hämeenkat­ua, on vain Hämeentie.

  148. Jalankulk­i­ja:
    Rahaa on, takaan sen: “Sturenkat­ua autoil­e­vat pitäisi aset­taa lap­sipuolen ase­maan ja pakot­taa käyt­tämään pääasial­lis­es­ti Hämeenkat­ua ja Hesaria suhail­lessaan itä-län­si suun­nas­sa. Vai­h­toe­htois­es­ti kököt­täkööt val­ois­sa odot­ta­mas­sa pääsyä Hesar­ille joltakin sivukadulta.”

    Nää lan­delta tulleet nim­byt pal­jas­tuu aina täl­lä samal­la taval­la. Helsingis­sä ei ole Hämeenkat­ua, on vain Hämeentie.

    Oh dear.

    Olen siis tyyp­pi joka ei muista edes puolison­sa puhe­lin­nu­meroa vielä 14 vuo­den jäl­keenkään. Ja otak­sun, etten tule sitä koskaan ulkoa oppimaankaan.

    Jos teen kuole­maa jos­sain, ja halu­an rim­paut­taa vaimolle pikaiset jäähyväiset, niin soi­tan tarvit­taes­sa numerotiedustelun kaut­ta. Prob­lem solved.

    Uskoak­seni häm­men­tävänkin usein saatan kut­sua katu­ja teik­si ja teitä kaduik­si. Sekoi­tan myös usein vihreän ja sini­nen keskenään. Siis tiedän oikein hyvin, että taivas on sini­nen ja ruo­ho maas­sa vihreää. Olen vain jotenkin onnis­tunut aikoinani opet­tele­maan värit harmil­lis­es­ti väärin päin.

    Tok­i­han minäkin tiedän, että esimerkik­si tieli­iken­nela­ki suh­tau­tuu tiehen ja katu­un eri tavoin. Ole­tusar­voiset useim­mat Oden pal­staa seu­raa­vat ja sitä kom­men­toi­vat ovat määritelmäeroista varsin hyvin perillä.

    Omat aivoni ovat vaan jotenkin sil­lä lail­la esiviritet­ty, että itse pyrin — jo ihan normi­ar­jen suju­vu­u­denkin kannal­ta — selkeyt­tämään monia asioi­ta itsel­leni joi­ta itse sat­un pitämään tarpeet­toman rasit­tavina. Kuten nyt esimerkik­si asian­lai­ta on tämän tie/katu ‑erot­telun kanssa.

    Motari, val­tatie, kan­tatie, katu, pihatie, kär­ripolku, jne. Rakkaal­la lapsel­la on mon­ta nimeä.

    Käytän­nön tasol­la kaik­ki vievät kuitenkin yhdestä pis­teestä johonkin toiseen. Joil­lain kulku­väylil­lä vaan saa lain mukaan porhal­taa nopeam­min kuin jol­lain toisel­la. Ja joil­lain kulku­väylil­lä tupataan rajoit­ta­maan eri kulku­muo­to­jen liikku­mista voimallisem­min kuin joil­lain toisilla.

    Mut­ta mun aivoni eivät silti tee laadullista eroa katu- ja tiev­erkos­ton välil­lä: mulle ne näyt­täy­tyvät samana avoimien väylien muo­dosta­mana katkea­mat­tomana ketju­na jota pyrin parhaani mukaan hyö­dyn­tämään liikkues­sani kar­tal­la niin fyy­sis­es­ti kuin mentaalisestikin.

    Sinä mah­dol­lis­es­ti hah­mo­tat asian jol­lain toisel­la taval­la. Pis­teet siitä mikäli näin on.

    Arkipuheessa katu on kuitenkin vain yksi tien­pätkä muiden joukos­sa. Tämä saat­taa sat­tua kipeästikin syn­type­r­äisen kaupunki­laisen sydämeen, mut­ta näin se nyt vaan menee.

    Itsessänikin on pien­tä pedan­tin vikaa, mut­ta pyrin kuitenkin ole­maan ojen­ta­mat­ta oletet­tavasti aikuisia ihmisiä jot­ka sat­tuvat joskus/usein/aina kut­sumaan jotain asi­aa epäek­sak­til­la ter­mil­lä (ymmär­ryk­sen siitä kuitenkaan kärsimättä).

    Mah­datko olla samaa mieltä siitä, että meil­lä olisi ihan oikeitakin ongelmia vatvot­tavak­si ja mah­dol­lisuuk­sien mukaan jopa ratkot­taviksi asti? Vai oletko ken­ties useinkin havain­nut pilkun­vi­ilaamisen helpot­ta­neen ihmis­ten välistä kom­mu­nikoin­tia — tai ylipäätään lisän­neen yhteistyöin­toa ja ‑kykyä?

    Ei siinä mitään jos tykkäät vain itsek­sesi höpötel­lä niitä näitä, mut­ta tämä on kuitenkin keskustelu­foo­ru­mik­si tarkoitet­tu, joten olisi ihan asial­lista yrit­tää tämä sel­l­aise­na myöskin pitää.

    Eli arvostaisin kovasti mikäli malt­taisit irrot­taa herneen het­kek­si nenästä ja kom­men­toi­da muu­ta­mal­la sanal­la itse asi­aa, sen sijaan, että tar­tut epäolen­naisuuk­si­in ja pyrit leimaa­man keskustelukump­panin jonkin­laisek­si ihmisek­si heti kättelyssä.

    Jatkaisin mielel­läni asial­in­jal­la mikäli tämä kävisikö sin­ullekin päin­sä, mut­ta en ole eri­tyisem­min kiin­nos­tunut käyt­tämään liikenevää aikaani epäkeskusteluun.

    Kaikel­la rakkaudel­la, Landepaukkusi

  149. To: All Lan­de­paukkus Must Die!

    Tuli­pa dra­mati­ikkaa oikein sivun täy­deltä. Tässä siis tar­jol­la itse pihvi sämpylän välissä:

    “Oikeampi kysymys olisi mik­si pila­ta ilmeis­es­ti kohta­laisen uni­ik­ki paik­ka joka jo toimii monille puis­tona kun ao. paikalle ei kuitenkaan saisi rak­en­taa kuin pari has­sua mata­laa tönöä?”

    Uni­ik­ki paik­ka joka “toimii puis­tona”? Miten niin uni­ik­ki? Helsin­ki on täyn­nä vaik­ka kuin­ka uni­ikke­ja paikko­ja, jot­ka ovat tuhan­sien ihmis­ten virk­istysaluei­ta. Mut­ta eipä niitä ole kauheasti säälit­ty viimeaikai­sis­sa kaavoitushankkeis­sa. Met­sää nurin ja tilalle Fifty Shades of Grey Concrete.

    Ja miten niin pari has­sua “mata­laa tönöä”? Josafatin kallioille saisi kun­non annok­sen tor­ni­talo­ja, oikein pil­ven­pi­irtäjiä, kun sen tuke­va kalliop­erä kestäisi vaik­ka minkälaisen perus­tuk­sen. Ker­roksia reilusti sekä alas- että ylöspäin. Ihan eri maa­ta kuin joku Klu­u­vin ruh­je, johon kuitenkin saati­in tunget­tua mm. metro.

    Vai uhkaako tämä sit­tenkin jonkun nim­byn kotikulmia?

  150. Ei Helsin­gin kan­takaupungis­sa kovin mon­taa vas­taavaa kalliopuis­toa löy­dy, mik­si pitäisi pyrk­iä tilanteeseen jos­sa ain­oatakaan täl­laista mes­taa ei olisi jäljellä?

    Itse olen pitkään peräänku­u­lut­tanut sitä, että kaupungi­nosien annet­taisi­in kehit­tyä reilusti oman­laisik­sen­sa. Näin ihan jokaiselle tulisi aikaa myöten luonne joka houkut­taisi sinne tietyn­tyyp­pistä asu­jaimis­toa eli lop­ul­ta syn­tyvä palapeli tyy­dyt­täisi ihan kaiken­laisia ihmisiä (joil­la nyt vaan on toi­sis­taan eriäviä preferenssejä).

    Ei siis enem­män samaa, vaan enem­män monipuolisuutta. 

    Minus­ta hyvä kom­pro­mis­si (joka pitäisi laa­jem­minkin ottaa käyt­töön) on se, että las­ke­taan alueen Y raken­nus­po­ten­ti­aali ja sikäli mikäli alueen immeiset halu­a­vat tämän alueen Y säästää raken­nusvim­mal­ta, niin tämän sääste­tyn alueen ver­ran pitää lisätä rak­en­tamista jos­sain isom­mas­sa rakennuskohteessa.

    Sito­vasti, ei leik­isti. Tämä on aidosti toimi­vaa demokratiaa.

    Ja toki myös sito­va suo­jelupäätös eli tiks lukkoon ja avain heit­etään lähim­pään jor­pakkoon. Case closed.

    Every­body hap­py. Except me and my mon­key — kos­ka kaikkia ei voi koskaan miel­lyt­tää. Mut­ta ei tarvit­sekaan miel­lyt­tää. Nämä ihmiset osaa­vat ihan itses­tään hakeu­tua lan­del­la jos­sa on kiva asua ja yrit­tää ja saa tehdä oman pään­sä mukaan juuri niin kuin haluaapi.

    Win-win. Win-win-win. Win.

    (PS. Hyväksyn perisuo­ma­laisen anteek­sipyyn­tösi. Eihän se ollut ollenkaan vaikeaa. Proud of you, man.)

  151. Ei sul­la Lintsin uudelleen­si­joituk­ses­ta ja asuin­rak­en­tamis­es­ta ollut mitään palautet­ta antaa…?

  152. Uni­ik­ki as in not very com­mon: “Minus­ta hyvä kom­pro­mis­si (joka pitäisi laa­jem­minkin ottaa käyt­töön) on se, että las­ke­taan alueen Y raken­nus­po­ten­ti­aali ja sikäli mikäli alueen immeiset halu­a­vat tämän alueen Y säästää raken­nusvim­mal­ta, niin tämän sääste­tyn alueen ver­ran pitää lisätä rak­en­tamista jos­sain isom­mas­sa rakennuskohteessa.”

    Tulit juuri anta­neek­si täy­del­lisen määritelmän käsit­teille nim­by ja yiyby.

    Tämähän olisi hieno sys­tee­mi, jos meil­lä sat­tuisi ole­maan lähidemokra­ti­aa, jol­loin ihan kaik­ki voisi­vat vaikut­taa omaan alueeseen­sa tai kaupungi­nosaansa. Vaan kun eivät voi, ei sit­ten mis­sään pienessäkään yksi­tyisko­hdas­sa, esimerkik­si yhden pysäkin sijoituk­ses­sa, puhu­mat­takaan bus­si- tai ratikkalin­joista. Ei, vaik­ka olisi mil­lainen lau­ma huutamassa. 

    Jot­ta tämä nim­by­i­ly lakkaisi ole­mas­ta täl­laista kuu­rupi­iloa, ehdotankin Helsin­gin seu­raavien kun­nal­lis­vaalien yhtey­teen kansanäänestys­tä käve­ly- ja pihakaduista. Tas­a­puolis­es­ti asukkaista valit­tu komitea saisi ehdot­taa eri kaupungi­nosi­in käve­lykatu­ja, joista sit­ten suosi­tu­im­mat toteutet­taisi­in. Tämä olisi ensim­mäi­nen askel jonkun­sort­tiseen paikallis­vaikut­tamiseen, jota ei tähän men­nessä ole eri­tyisem­min nähty.

  153. Johan alka­isi ihmisiä (paikallis)politiikka kiinnostaa. 

    Tätä peri­aatet­ta vaan täy­tyy alkaa toteut­taa. Niin simp­peliä se on. 

    Vaaleil­la val­i­tut virkamiehet räknäävät paljonko kul­loinkin on uskot­ta­va pro­jek­tio asukas­määrän lisäykselle. 

    Itse ole­tan, että enem­mistö jengistä prefer­oisi esim. radan­var­sir­ak­en­tamista, bule­vardis­oin­te­ja sekä kan­sit­tamisia siinä vai­heessa kun vai­h­toe­hdok­si tar­jo­taan Nuuk­sion ja Sipoon kaltaisia ihan oikei­ta korpia.

  154. Jalankulk­i­ja: Kan­natan lämpimästi aja­tus­tasi lähidemokra­t­ian lisäämis­es­tä. Kuin­ka ajat­telit ratkaista ongel­man jol­la varmis­te­taan, että ehdot­ta­masi komitea saadaan mah­dol­lisim­man edustavaksi?

    Varmis­tan vielä, että Lintsin siir­to ja rak­en­t­a­mi­nen ei sin­ua siis ajatuk­se­na houku­ta yhtään? 

    Sul­la tun­tuu vaan ole­van suh­teel­lisen valikoi­va tapa keskustel­la, mitä itse pidän aika rasittavana.

    Ehdotan, että jatke­taan keskustelua nyt kun olemme pääsemässä hyvään alkuun?

    Vai pelkäätkö ken­ties leimau­tu­vasi yiyby:ksi tai nimby:ksi samal­la ket­teryy­del­lä jol­la tun­nut mui­ta leimaavan? 🙂

    En kysy ilkeyt­täni vaan sik­si etten jatkos­sa ere­hty­isi käyt­tämään suot­ta aikaani keskustelukump­pani­in joka ei oikeas­t­aan tun­nu edes välit­tävän keskustel­la (siis sikäli mikäli olen tulkin­nut sin­ua oikein).

    Täältä tähän. No hard feel­ings either way, just let me know. Much obliged.

  155. Jalankulk­i­ja: Heh. Useim­mat menevät autol­la töi­hin siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että ei ole mui­ta järke­viä vai­h­toe­hto­ja. Pääkaupunkiseudun ‘suju­va joukkoli­ikenne’ on pelkkä leg­en­da. Jos työ­mat­ka yhteen suun­taan eri­lai­sine vai­h­toi­neen kestää 1,5 tun­tia ja oma­l­la autol­la 20 min­u­ut­tia, niin mikähän mah­taa olla useimpi­en val­in­ta? Eikä tähän auta mitään työ­paikan val­in­ta sijain­nin perus­teel­la, kos­ka fir­mat muut­ta­vat kaike­naikaa ‘kus­tan­nuste­hokkaampi­in’ tiloi­hin, jot­ka voivat olla esimerkik­si 25 km:n päässä Vantaalla.

    Eivät ne fir­mat sen­tään ihan joka toinen vuosi vai­h­da sijain­tia. Yllät­tävän moni pitää toim­i­ti­lansa samas­sa paikas­sa vuosikau­sia, joskus jopa vuosikymmeniä.

    Seli­tyk­siä, niitä aina riit­tää. Lop­u­ton luon­non­va­ra ja toinen yleis­maail­malli­nen ikili­ikku­ja (toinen on tämä ihan nor­maali kaikesta valittaminen).

    Aikuiselta ihmiseltä, puhu­mat­takaan kaupunki­in töi­hin hinku­val­ta, voidaan myös perustel­lusti odot­taa, että hän selvit­tää julkisen liiken­teen yhtey­det kotoa töi­hin (ja ylipäätään työ­paikkak­lus­terei­hin jois­sa oman alan töitä toden­näköisim­min on tar­jol­la myös tule­vaisu­udessa) siinä vai­heessa kun hän vas­ta hark­it­see mihin saat­taisi olla toimivimpia julkia liiken­ney­hteyk­siä hala­ja­van järkevää/järkevintä muuttaa.

    Jotkut rakas­ta­vat heit­tää näitä tarkoi­tushakuisia (lue: kek­sit­tyjä) esimerkke­jä perustel­lak­seen mik­si julki­nen liikenne on epäonnistunut.

    Nämä ihmiset katso­vat julkisen liiken­teen epäon­nis­tuneen mikäli lähin bus­sipysäk­ki ei sijaitse 100 metrin päässä sekä kotoa että nykyis­es­tä työ­paikas­ta tarkastellen.

    Mikäli näin sulois­es­ti kuitenkin sat­tuisi asian­lai­ta ole­maan, virhe havaitaan viimeistään siinä, että ko. bus­si ei kul­jekaan vai­h­dot­ta ja muutenkaan suorinta/nopeinta reit­tiä kotoa työ­paikalle tasan klo 8:17 (tai minä tahansa muu­na sat­tuman­varais­es­ti valikoitu­vana aikana jol­loin ko. henkilö prefer­oi julkiseen liiken­nevä­li­neeseen nous­ta), ja sama toisin päin töistä koti­in esim. klo 16:34.

    Ja jos kuitenkin sat­tuisi jostain myyt­tisen fan­tas­tis­es­ta syys­tä näin kuitenkin ole­maan, lop­ul­ta voi kuitenkin vedo­ta siihen, että kanssamatkus­ta­jal­la kainalo­hi­ki tai alak­oul­u­lainen puhuu joskus kovin äänekkäästi tai kos­ka bus­sis­sa on kuuma, kylmä tai liian sopi­va tai matkalla on yksi tai kak­si selkeästi ais­tein havait­tavis­sa ole­vaa töyssyä jois­sa selkä saat­taa mul­jah­taa ehkä hyvinkin ikävästi.

    Todel­lisen syyn­hän me tiedämme kaik­ki, usein myös valit­ta­ja itse: s/he does­n’t real­ly give a f‑ck.

    “Kyl­lä käyt­täisin julk­ista, mut­ta kos­ka sat­u­in muut­ta­maan jon­nekin pel­lolle paket­ti­taloon Per­släven­rait­ti 2 A:han jos­sa ei ole mitään palvelui­ta — eikä tule koskaan ole­maankaan — pait­si vesi ja sähkö ton­tille, ja kaupun­ki on Suuri Saatana kos­ka kat­e­goris­es­ti kieltäy­tyy tuot­ta­mas­ta Per­släven­raitin asukkaille Kut­su­Pusi-Pusi­Plus­Su­per­Nami­Hal­i­Hali ‑bus­si­palvelua joka kun­non veron­mak­sajille automaagis­es­ti kuu­luisi, niin allekir­joit­ta­neen on pakko ajaa Hum­mer­il­la duu­ni­in kesät tal­vet kos­ka kaupun­ki ei myöskään suos­tu asukkaiden lukui­sista pon­sista huoli­mat­ta auraa­maan pihati­etämme kaikkein ensimmäiseksi.

    Nim­imerk­ki, Helsin­gin nykyjo­htoon pet­tynyt veronmaksaja”

Vastaa käyttäjälle torquato Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.