Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015

22.2.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(esityslistaan tästä)

Lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta

Tekstissä on tällainenkin palanen:

Helsingin seudulla on käynnissä useita muita seudullisia maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä selvityksiä. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaa (HLJ2015) ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä maankäytön suunnitelmaa (MASU) on laadittu yhteistyössä alueen kuntien, Helsingin seudun liikenteen ja Uudenmaan liiton kesken. Alueelle on laadittu yhteinen asuntostrategia vuoteen 2025.

Nämä kaikki on hyvällä yhteistyöllä sovitettavissa yhteen, mutta huomattakoon: siitä ovat luottamusmiesorganisaatiot täysin sivussa. Se ei voi tapahtua kuin viranomaisyhteistyönä. Metropolihallinto kaatui. Toivoisin että siitä tehtäisiin uusi, vahvempi versio, koska ei tällainen suunnittelujärjestelmä voi olla demokraattinen.

Tuulivoimalle pitäisi lausunnon mukaan esittää enemmän alueita. On se kumma, kun Saksassa ja Tankassa tuulivoimaa voidaan rakentaa asutuksen läheisyyteen ja meillä vaaditaan kahden kilometrin etäisyys asutukseen.

Liito-oravien suojelu tulisi ratkaista maakuntakaavan tasolla. Tämä varmaankin tarkoittaa, että merkitään alueet, joilla liito-oravien elämä halutaan tehdä mahdolliseksi. Jotainhan tälle pitäisi tehdä, koska laji on joko runsastunut huomattavasti tai siitä on saatu uusia tietoja. Tiukimpien tulkintojen mukaan koko Etelä-Suomi pitäisi kohta asettaa rakennuskieltoon liito-oravan suojelemiseksi.

Maakuntakaavan mukaan oikeastaan kaikki virkistykseen soveltuvat alueet pitäisi varata virkistykseen. Tämä on vähän hankala sovittaa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa. Virkistysalueista ja merkintöjen luonteesta on lausunnossa pitkät tarinat. Yleisesti merkinnöistä toivotaan strategisempia eikä aivan metrilleen rajaavia. Joitakin merkintöjä kuten Malmin eteläpuolella olevaa, esitetään vähän siirrettäväksi. Melkin saarelle toivotaan mahdollisuutta rakentaa merellinen kaupunginosa. (Haa, ainakin yksi autoton kaupunginosa siis tulossa!) Nurmijärventien bulevardisoinnille halutaan antaa mahdollisuus (vie siivun keskuspuistosta). Vartiosaareen ja Ramsinniemeen halutaan mahdollisuutta rakentamiseen.

Myllymatkantie 6:n tiivistyskaava

Tämä pantiin pöydälle ajatuksella, että nostetaan tehokkuus 1,5:een. Virkamiehet sanoivat, että ei onnistu, koska pysäköinti tulisi liian kalliiksi, ja tänne piti tulla kohtuuhintaista rakentamista. Tätä on vähän hankala hyväksyä. Tiivistäminen on kaupungin kannalta niin edullistä, että kannattaisi oikeastaan maksaa tuo pysäköiminen kaupungin kassasta, jos kerran on niin välttämätöntä laittaa paljon pysäköintipaikkoja metroaseman läheisyydessä oleville tonteille. Tämä taas tietysti rikkoisi periaatteen kustannusten jakamisesta valtion ja kunnan kesken sosiaalisessa asuntotuotannossa. Parempi siis kaataa maito maahan, kun ei pystytä sopimaan sen jakamisesta.

Toinenkin perustelu virkamiehillä oli: tiivistäminen on vaikeata ilman, että puretaan olemassa olevia taloja. Tämä on perusteluna parempi, jopa ratkaiseva.

Jätkäsaareen kaksi täysikokoista urheilukenttää

Talven ajaksi toinen voidaan kattaa ja toisesta tehdä tekojäärata. Jos tuolla pelataan jalkapalloa, myötätuuleen pelaavalla joukkueella on huomattava etu puolellaan. Ylimitoitus? Suomessa on paljon 15 000 asukkaan kuntia, joissa on peräti kolme urheilukenttää.

Kruunuvuoren asemakaavan luonnos

Suurin osa Kruunuvuoresta jätetään virkistysalueeksi ja alueella oleva lampi ympäristöineen merkitään luonnonsuojelumerkinnällä. Tämän alueen kaavoituksesta on vuorineuvos Aarnin perhe käynyt tappion päätyneen taistelun kaupungin kanssa vaatien nyt viheralueeksi merkityn alueen ottamista tasapuolisuuden nimissä asuinalueeksi. KHO asettui kiistassa kaupungin kannalle. Nyt ratikkasillan kupeeseen tulee pieni, 1600 asukkaan kerrostalovaltainen alue. Lisäksi kauempana on pieni omakotialue, jolla varmaankin on oma historiansa.

Vähän ihmetytti pääkadun epäkatumainen, lähiömäinen yleisilme.

Tästä varmaankin katsotaan esittely ja mietitään sitten.

 

 

 

Kommentit

43 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.2.2015”

  1. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 22.2.2015 kello 22:14

    Jep, jep, ei tule yllätyksenä, että esityksessä lausunnoksenne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta ehdotetaan mahdollisuutta rakentaa Vartiosaareen ja Ramsinniemeen.

    Ihmettelinkin jo maakuntakaavaluonnokseen tutustuessani, että Uudenmaan liitto oli sentään ymmärtänyt säilyttää Ramsinniemen virkistysaluemerkinnän ja merkitä Vartiosaarenkin valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi, vaikka kaavaluonnoksen esittelytilaisuudessa tuli selväksi, että monessa (mm. Malmin lentoasema) liitto oli tarkkaan seurannut Helsingin askelmerkkejä. Toki arvasin, että Helsingin kaupunki pyrkii vaikuttamaan näihinkin liiton jonkinasteisiin yrityksiin säilyttää maakuntakaavoituksen ohjaava rooli.

    Ei kerro hyvää lautakunnasta, jos se tällaista lähtee lausumaan. Ja varsinkaan ei kerro hyvää maakuntaliitosta, jos se antaa yleiskaavaluonnoksen huonoimpien osien ohjata maakuntakaavoitusta ja päätyy kaupungin vaatimuksesta muuttamaan Ramsinniemen ja Vartiosaaren merkintöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Kalle kirjoitti 22.2.2015 kello 22:37

    Kruunuvuorenranta on surullinen kappale Helsingin kehittämistä tai paremmin kehittämättömyytä. Kaikki havainnekuvat, jotka olen alueelta nähnyt, ovat surkeita.

    Puistorakentamista voidaan pitää jopa täydellisenä kusetuksena. Puistot tehdään muiden maille ja espoolaiseen tapaan varmaan rakennetaan heti kun maa on saatu halvalla kaupungin omistukseen. Olen yhä sitä mieltä, ettei kunnilla saa olla maanomistusoikeutta. Eturistiriita nykyjärjestelmässä on liian suuri.

    Alueesta olisi pitänyt tehdä jotain. Joko pientaloalue tai kaupunkia, mutta nyt se on syntymässä iso sekasotku periaatteella, jokaiselle puolueelle jotain.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  3. kake kirjoitti 23.2.2015 kello 3:49

    Jalkapallossa pelataan kaksi puoliaikaa. Joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoa välissä. Näin on nokkelasti eliminoitu kaavoittajan vaikutus pelin lopputuloksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Sakke kirjoitti 23.2.2015 kello 8:04

    Eikö jalkapallossa yleensä huolehdita olosuhteiden tasapuolisuudesta, esimerkiksi tuulen ja auringon häikäisyn osalta siten, että järjestetään peliajan puolivälissä eri suuntiin hyökkäävien/puolustavien joukkueiden puolten vaihto?

    Olisiko tuulelle alttiista sijainnista energiataloudellista hyötyä avoimelle tekojääradalle? (Miten avoin se on?) Talvella ja keväällä mereltä puhaltava kylmänviileä tuuli voisi auttaa säästämään kentän jäähdytyskustannuksissa, vai miten asia lienee? (Pitäisi varmaan tehdä asiaa koskevat laskelmat)

    Minne varastoidaan talven ajaksi Jätkäsaaren kaikkien (tulevien) uusien asukkaiden veneet? Jos joka viidennellä on vene, riittääkö 3000 uutta veneiden talvisäilytyspaikkaa? Paljonko energiaa on tarkoitus käyttää niiden veneiden saamiseksi talvisille sijoilleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.2.2015 kello 9:35

    Olen tietoinen jalkapallon säännöistä. Olettaen, että tuuli ei muutu, saamme nähdä otteluita, jossa tilanne on puoliajalla 10-0 ja lopputulos 10-11. Tämän nyt ei pitänyt olla tuossa kaavassa olennaisin asia, lähinnä tarkoitettu vitsiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Kari N kirjoitti 23.2.2015 kello 8:58

    “Maakuntakaavan mukaan oikeastaan kaikki virkistykseen soveltuvat alueet pitäisi varata virkistykseen. Tämä on vähän hankala sovittaa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uutta asukasta, niin eikö virkistysalueita tarvita mieluummin lisää kuin vähemmän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  7. Raitiovaunuja ilman pysäkkejä kirjoitti 23.2.2015 kello 10:04

    Näyttäisi siltä, että liito-oravien suojelussa on onnistuttu. Nyt voitaisiin palata takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  8. janimh kirjoitti 23.2.2015 kello 10:12

    Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.

    Oras Tynkkysen tuuleenhuutelu on kallista. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa

    Ei säästä rahaa, eikä ympäristöä.

    “Tuulivoima ei suinkaan syrjäytä kalleinta sähköä vaan se syrjäyttää halvimman sähkön, joka päinvastoin lisää sähkön hintaa. Suomessa tuulivoiman säätövoima on vesivoima, jolloin se syrjäyttää halvemman vesivoiman. Samalla voidaan todeta, että yhtään ainoata grammaa eivät CO2-päästöt vähene.

    Kun tuulee, vesivoimaloissa laitetaan patoluukkuja pienemmälle eikä ainoatakaan hiilivoimalaa suljeta. Vihreä sähkö korvaa siis vihreän sähkön.

    Kun tuulivoimaa rakennetaan lisää, joudutaan säätövoimaakin rakentamaan lisää. Vesivoiman lisärakentaminen ei Suomessa enää ole mahdollista, jonka vuoksi säätövoiman lisätarve täytyy rakentaa hiili- tai kaasuvoimaloista. Tulivoiman lisärakentamisen myötä joudutaan Suomessakin rakentamaan siis lisää fossiilista sähkövoimaa, kuten Saksassa ja Tanskassa on täytynyt tehdä. Forssaan on jo yksi 300 MW kaasuturbiinilaitos rakennettu.

    Saksan tuulivoima on halventanut välillä naapurimaiden sähkön hintaa. Kun tuulee kovasti, ei tuulimyllyjä pysäytetä, vaikka sähköä tuotetaan yli maan tarpeen. Jotta verkot eivät kaatuisi, myy Saksa ylimääräistä tuulisähköä naapurimaihin alennettuun hintaan tai antaa jopa ilmaiseksi tai joskus on jopa maksanut siitä, että joku huolii tämän sekundasähkön. Myös Tanska joutuu ajoittain myymään ylimääräisen tuulisähkönsä negatiiviseen hintaan Norjaan.

    Sähkön markkinahinta on pääasiassa halventunut sen vuoksi, että öljyn ja kivihiilen hinta on laskenut. USA on ottanut käyttöönsä runsaat liuskekaasuvarantonsa ja dumppaa halpaa kivihiiltä Eurooppaan.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  9. Osmo Soininvaara kirjoitti 23.2.2015 kello 19:21

    janimh
    Luepa nyt huolella viestisi

    Tuulivoima ei suinkaan syrjäytä kalleinta sähköä vaan se syrjäyttää halvimman sähkön, joka päinvastoin lisää sähkön hintaa.

    Miksi ajojärjestyksessä joku pitäisi kalliin voimalan käytnnissä ja sulkisi halvan? Lisäksi sähkön hinta ei määräydy keskimäräisen hinnan vaan kalleimman käynnissä olevan voimalan marginaalihinnan mukaan. Tio vesivoimaesimerkkisi (säätövoima) oli sikäli hölmö, että jos noin tehdään, tarkoituksen aon vain säästää sitä vettä käytettäväksi silloin, kun sähkön hinta on korkeampi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Asukastavoitteet tarkistettava kirjoitti 23.2.2015 kello 10:16

    “Maakuntakaavan mukaan oikeastaan kaikki virkistykseen soveltuvat alueet pitäisi varata virkistykseen. Tämä on vähän hankala sovittaa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Mitä tahansa on hankala sovittaa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa. Yleiskaavan ylimitoitetut väestötavoitteet olisi syytä tarkistaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  11. Antto Korhonen kirjoitti 23.2.2015 kello 10:34

    Jätkäsaaren liikuntapuiston rakentamisaikataulu mietityttää. Onko tosiaan niin, että muutaman jalkapallokentän ja pukuhuoneiden rakentamiseen pitää varata aikaa yhdeksän vuotta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  12. napander kirjoitti 23.2.2015 kello 13:24

    HJK kun otti Pallokenttä 7:n hoitoonsa, niin kaupungin budjetista vapautui Jätkäsaaren kenttiin rahaa. Ylivoimaisesti harrastetuin laji ansaitsee panostuksia myös kaupungin puolelta lisää. Tekonurmia voi myös käyttää 24h/vrk monta vuotta uusimatta ainakin treenikäytössä, jos niitä ei pilaa tekemällä niistä jääratoja talveksi! Pulaa on treenikentistä futikseen, joten joku rusettiluistelujää ei vastaa kysyntään ja pilaa sen tekonurmen. Voisi kaupunki myös vihdoin hoitaa omistamansa Sonera Stadionin asialliseen kuntoon nykyisestä sade- ja tuulitunnelista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. teekkari kirjoitti 23.2.2015 kello 13:31

    Kari N:
    “Maakuntakaavan mukaan oikeastaan kaikki virkistykseen soveltuvat alueet pitäisi varata virkistykseen. Tämä on vähän hankala sovittaa yhteen 600 000 uuden asukkaan kanssa.”

    Jos tulee 600.000 uutta asukasta, niin eikö virkistysalueita tarvita mieluummin lisää kuin vähemmän?

    Periaatteessa näin, käytännössä pitää miettiä, minkälaisia arvoja virkistyskäytössä tavoitellaan.

    Esimerkiksi aarniometsä on oikein hyvää virkistysaluetta, mutta sen arvo virkistyskäytössä vähenee radikaalisti heti jos siellä on enemmän kuin yksi ihminen pariakymmentä hehtaaria kohden (=virkistysarvo perustuu luonnon rauhaan). Vaikkapa pallokentän virkistysarvo päinvastoin kasvaa kun kentällä on enemmän pelaajia (=yksin on ikävä pelata)

    Varsin merkittävä osa pääkaupunkiseudun “virkistysalueesta” on erilaista ryteikköä, joka ei ole virkistysarvoltaan eikä varsinkaan käyttöasteeltaan kovinkaan kummoista

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  14. Matti kirjoitti 23.2.2015 kello 15:05

    Kaiken voisi summata niin, että pitää tehdä valintoja. Asuinalueilla on hyvä jättää tilaa elämiselle ja luonnolle muuten tuloksena on kivikylä. Ei mikään elävä, lapset, nuoret, tavalliset ja erilaiset ihmiset halua asua täyteen rakennetuissa getoissa; niistähän jengi haluaa pois. Stadi on ollut väljä ja vihreä: täällä on voinut hengittää ja sellainen mestan arvo kasvaa koko ajan. Siksi on niitä alueita, joista tykätään. Rakentakaa kaikki paikat ja rannat täyteen, niin lumo on kadonnut eikä sitä enää takaisin saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  15. Merelle ja saaristoon kirjoitti 23.2.2015 kello 20:56

    Vartiosaaren ja Ramsinniemen rannat pitää jättää rakentamatta. Helsinki tarvitsee vielä rakentamattomat merenrantansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  16. Krtek kirjoitti 23.2.2015 kello 22:21

    janimh:
    Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.

    Oras Tynkkysen tuuleenhuutelu on kallista. Oikeasti.

    Höpö höpö. Tuulivoima alentaa Suomen sähkön aluehintaa enemmän kuin tuet maksavat:

    http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/energiakolmio-tuulivoima-laskee-sahkon-hintaa-tukia-enemman/689963/

    Tuulivoima on nyt myös kustannustehokkain tapa toteuttaa Suomen uusiutuvan energian tavoitteet. Vesivoimaa ei voi lisätä, puun poltto on ristiriidassa metsätalouden kanssa (ja kantojen poltto vapauttaa vain lisää päästöjä) ja biokaasuja tulee kuin kärpäseltä pierua.

    Varavoimaa rakennetaan lisää uuden ydinreaktorin vuoksi (jolla on muuten mennyt jo ihan muutama vuosi ylimääräistä rakentuessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Kari N kirjoitti 23.2.2015 kello 22:27

    teekkari:
    Esimerkiksi aarniometsä on oikein hyvää virkistysaluetta, mutta sen arvo virkistyskäytössä vähenee radikaalisti heti jos siellä on enemmän kuin yksi ihminen pariakymmentä hehtaaria kohden (=virkistysarvo perustuu luonnon rauhaan). Vaikkapa pallokentän virkistysarvo päinvastoin kasvaa kun kentällä on enemmän pelaajia (=yksin on ikävä pelata)

    Varsin merkittävä osa pääkaupunkiseudun “virkistysalueesta” on erilaista ryteikköä, joka ei ole virkistysarvoltaan eikä varsinkaan käyttöasteeltaan kovinkaan kummoista

    Näin on, jos hyväksyy esityksesi perusteet. Minun mielikaupungissani on myös villiä luontoa, pensaita, pöheikköjä, siilejä, sammakoita jne Nautin kevään vihreästä puhkeamisesta ja syksyn väriloistosta. Keskuspuistossa muut ihmiset eivät häiritse, eivät edes silloin kun siellä vielä oli asunnottomien majoja. Kovasti en osaa nauttia Espanpuiston riveihin istutetuista puista ja höylätyistä nurmikoista. Jos metsässä saa olla vain yksi ihminen, ei kaupungissa sitten saa olla metsää lainkaan. Melko kylmää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Markku af Heurlin kirjoitti 23.2.2015 kello 23:10

    Kuka arvon keskustelijoista ja myös Lautakunnnan Korkeastii Arvostetuista Jäsenistä on käynyt kävelemässä Kruunuvuoren metsäalueella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  19. Jade kirjoitti 24.2.2015 kello 9:30

    Mallia Kruunuvuoren rakentamiseen tulisi ottaa vastarannalta, Kruunuhaasta. Ehdotettu metsälähiö (korttelitehokkuus 1.2)on karmeaa maan tuhlausta. Eikö KSV:ssa olla sisäistetty sillan tuomaa boostia saavutettavuuteen? Ollaan 15 minuutin ratikkamatkan päässä Kaivokadulta. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  20. Lauri kirjoitti 24.2.2015 kello 11:15

    Se Kruunuvuoren sillankorvan kaavaluonnos näyttää kyllä tosi alimitoitetulta, ja miten sitä sitten tiivistäisi jälkikäteen? Maisemasyistä, selostuksen mukaan, on jätetty kaikki varsin matalaksi, mutta sekään ei selitä nelikerroksisten korttelien (viisikulmioiden) keskellä olevia 2-kerroksisia kortteleita. Ei muutenkaan yksinkertaisesti vaikuta kantakaupunkimaiselta, vaikka tehtäisiin osa taloista “paikallaan muuratusta tiilestä”. Epäillen suhtaudun myös näihin maisemaperusteisiin: ei saa nousta kallion laen yli. Rakenna siinä uutta kaupunkia, kun se pitää piilottaa rantakallion koloon. Mutta sama se, parantaa (kaupunkimaistaa) voisi vaikkei korottaisikaan.

    Ja jos tehdään townhouseja sporakiskojen varteen, niin siellä näkisi mielellään villiäkin arkkitehtonista monimuotoisuutta, jonka mittakaava mahdollistaa ja joka juuri tekee townhouse-kadusta (ja sitä kautta mahdollisesti uudesta kaupunginosasta) mielenkiintoisen.

    Tämä tilaisuus ei tule toistumaan – juuri niin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  21. anonyymi kirjoitti 24.2.2015 kello 12:13

    Eikös se metoropolihallinto menisi näppärästi sinne maakuntahallintoon sotenkin mukana? Siis jonkinlaisena osajoukkona tietenkin mutta kai sen voisi sinne järkevästikin järjestää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. anonyymi kirjoitti 24.2.2015 kello 12:17

    Jade: Mallia Kruunuvuoren rakentamiseen tulisi ottaa vastarannalta, Kruunuhaasta. Ehdotettu metsälähiö (korttelitehokkuus 1.2)on karmeaa maan tuhlausta. Eikö KSV:ssa olla sisäistetty sillan tuomaa boostia saavutettavuuteen? Ollaan 15 minuutin ratikkamatkan päässä Kaivokadulta. Tämä tilaisuus ei tule toistumaan!
    http://www.sarela.fi/wp-content/uploads/2013/09/Kruunuvuorenranta-joukkoliikenne-kartta.004.jpg

    Hyvä pointti.

    Menee asiasta hieman ohi, mutta tahtoisin kuitenkin huomauttaa, että Pasila on lähijunalla viiden minuutin päässä Rautatieasemasta eli jonkin verran johtaa tuo kuva harhaan..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  23. Matti Kinnunen kirjoitti 24.2.2015 kello 15:02

    janimh: Tuulivoimaa ei pidä lisätä enää yhtään.
    Oras Tynkkysen tuuleenhuutelu on kallista. Oikeasti.
    http://www.vihreat.fi/blogit/oras-tynkkynen/kallis-tuulivoima-saastaa-rahaa
    Ei säästä rahaa, eikä ympäristöä

    Kummallinen juttu.

    Kiina rakensi 21GW lisää tuulivoimaan 2014. http://spectrum.ieee.org/energywise/energy/renewables/china-dominates-but-us-wind-energy-market-rebounds

    Turkki meinaa rakentaa 20GW tuulivoimaa 8 vuodessa (käyttöaste 25%) eli kattamaan noin 12% http://www.windpowermonthly.com/article/1335068/analysis-turkey-outlines-ambitious-wind-target sähköntarpeesta.

    Saksassa talous kasvoi mutta CO2-päästöt vähenivät viime vuonna. Osin tuulivoiman vuoksi. http://www.dw.de/renewables-help-cut-german-co2-emissions/a-18176835

    Taskan sähköstä 39% tulee tuulivoimasta: http://www.windpowermonthly.com/article/1330530/europe-european-wind-energy-data-proves-positive

    ja Britanniassakin tuulesta tuli viime kuussa 14% sähköstä.

    Että on se kumma kun kaikkialla muualla tuulesta saa paljon energiaa ja kaikkialla investoidaan hurjasti tuulivoimaan, mutta Suomessa se ei vaan millään kannattaisi. Joko kaikki muut ovat tyhmiä ja huijaavat tai sitten toisinpäin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  24. j-lu kirjoitti 24.2.2015 kello 15:44

    Jätkäsaaren pussinperään ei ole mitään järkeä rakentaa tekojäärataa. Paljon parempi paikka olisi Johanneksen kenttä, mutta kun sille ei museovirasto ilmeisesti myönnä lupaa, niin Tehtaanpuiston kenttä on hyvä vaihtoehto sekin. Tai Kaisaniemi, mutta se alkaa olla jo aika lähellä Bragua, samaten Väiski.

    Toinen tekojää kantakaupunkiin jokatapauksessa tarvittaisiin. Bragu on esim. tänä iltana taas niin tukossa, että siellä on vaarallista pelata, kun puolen jalkapallokentän kokoisella alueella on parhaimmillaan kymmenenkunta peliä samaan aikaan käynnissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Lauri kirjoitti 24.2.2015 kello 16:05

    anonyymi: Hyvä pointti.

    Menee asiasta hieman ohi, mutta tahtoisin kuitenkin huomauttaa, että Pasila on lähijunalla viiden minuutin päässä Rautatieasemasta eli jonkin verran johtaa tuo kuva harhaan..

    Alkuperäisessä yhteydessään tuo kartta esittää sporayhteyksiä siltaa pitkin Kruunuvuoresta länteen eli tässä tapauksessa Pasilaan, ajatuksena se että Pasila ja Kruunuvuori olisivat mahdollisen uuden raitiolinjan pääteasemat. Eli se esittää Itä-Helsingin linjoja ja vaihdotonta sporayhteyttä Pasilaan, ja siksi kai siihen ei ole piirretty junayhteyttä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  26. hukkaan meni kirjoitti 25.2.2015 kello 10:19

    Kunhan liikuntaviraston, tai mikä taho liikuntakenttiä hallinnoikin, tulokseen lasketaan kuluna n. 50 euroa/tunti 14 tuntia vuorokaudessa (kentän mahdollinen käyttöaika), joka päivä (4 % tuotto-odotus 1000e/m2 maan arvolle). Alkaisi näkyä miten paljon yhteiskunnan varoja törsätään urheilun nimissä. Vaihtoehtona sallittakoon käyttää 500 hengen menetettyjä kunnallisverotuottoja. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  27. Kalle kirjoitti 26.2.2015 kello 20:59

    hukkaan meni:
    Kunhan liikuntaviraston, tai mikä taho liikuntakenttiä hallinnoikin, tulokseen lasketaan kuluna n. 50 euroa/tunti 14 tuntia vuorokaudessa (kentän mahdollinen käyttöaika), joka päivä (4 % tuotto-odotus 1000e/m2 maan arvolle)…

    Kuten sanoin, kunnilta pitää poistaa oikeus omistaa maata poisluettuna pieni kunnantalo, koulut, puistot, urehilukentät ja teknisen toimen varikot. Kunta on nykylainsäädännöllä kiinteistökeinottelija, mihin tuo nimimerkin “hukkaan meni”kin ajatuksen juoksu viittaa. Se vie kunnan huomion oleellisesta, eli peruspalveluiden tuottamisesta.

    Joku sanoo, että listani ei ole täydellinen, koska siitä puuttuu mm. terveyskeskus, päiväkoti ja vanhainkoti sekä sitä ja tätä. Lista on mielestäni melko täydellinen. Vanhainkodin osalta voisin käydä keskustelua sen lisäämisestä listalle, mutta onko se kaikki muu oikeasti peruspalvelua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  28. anonyymi kirjoitti 27.2.2015 kello 9:29

    j-lu: Paljon parempi paikka olisi Johanneksen kenttä, mutta kun sille ei museovirasto ilmeisesti myönnä lupaa

    Onko syynä se, että jäähdytyskontti on ruma? Olen samaa mieltä, mutta kai sen silti voisi jotenkin naamioida ympäröivään arkkitehtuuriin sopivalla tavalla, jotta kenttä saataisiin kunnolla hyödynnettyä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. eemil kirjoitti 2.3.2015 kello 15:07

    Jätkäsaareen kaksi täysikokoista urheilukenttää

    On muistettava fakta, joka ei ole vielä auennut kovinkaan monelle.

    Urheilukenttärakentaminen palvelee hyvin pientä marginaaliporukkaa Suomessa. Se lisäksi tukee urheilubisnestä , tuottamalla sen harjoittamiseen infrastruktuurin yhteiskunnan varoilla. Samoin kyseiset urheilulaitokset/alueet mahdollistavat junioriurheilun, joka taas on hyvin pienen nuorison osan harrastusta. Nämä junnurheiljat taasen muodostavat pohjan tulevalle urheilu- / markkinointibisnekselle.

    Se mitä todella tarvitaan on : skeittiparkit, frisbeegolfradat, BMX-, temppupyöräilyradat, parkour-alueet, kiipeilyseinät. Näistä soveltuvin osin myös sisäversiot.( tyhjien teollisuushallien muuuntaminen)

    Yleisurheiluun ja ulkopalloiluun tarvitaan koulujen pihoihin tekonurmimonitoimikentät ja päällystetty juoksu-/ vauhdinottorata alastulopaikkoineen, korkeushyppypaikka, heittorinki – ja se on siinä, eikä maksa paljon tai vie tilaa liikaa.

    Businesurheilupyhätöt ovat sitten eri asia kuin kansalaisten liikuntapaikat.

    Ps. ja sitten vielä hyvät kevyen liikenteen alustat ja verkosto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  30. eemil kirjoitti 3.3.2015 kello 8:06

    hukkaan meni: kentän mahdollinen käyttöaika)

    Urheilukenttien käyttöaika on todella lyhyt. Vuoden mittaan yu-kentillä on yksi suurempi (alueellinen) kisa ja muutama hippoikäkausikilpailu: Nämä jälkimmäisen kaltaiset voitaisiin pitää koulujen harjoituspihoilla . Niillä olisi myöskin parkkipaikat valmiina , urheilukentille pitää varata ko. alueet erikseen.

    Palloilulajien harjoitteluun ja peleihin tarvitaan kenttiä huhtikuulta lokakuun puoleenväliin. Kesällä on n. kuukauden tauko. Arkipäivinä palloilu ja yu-kentät ovat 100 prosenttisesti tyhjiä.

    Koulujen lukukausien aikana kenttiä käytetään liikuntatuntien pitoon , tosin yhä vähemmässä määrin. Edelleenkin kouluille riittäisivät harjoituskenttäolosuhteet piha-alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Miksei mielummin Villinki? kirjoitti 29.3.2015 kello 16:41

    ODE: “Melkin saarelle toivotaan mahdollisuutta rakentaa merellinen kaupunginosa. (Haa, ainakin yksi autoton kaupunginosa siis tulossa!)”

    Missä noin sanotaan? Melkkiä ei mainita Neloskaavan kaavaluonnoksessa sanallakaan… Mä haluaisin kanssa sen Päättäjille laaditun version luettavaksi.

    Mutta siis eikö Melkin (ja Vallisaaren) sijaan olisi paljon järkevämpää duunata autoton kaupunginosa Villinkiin, vaikkapa wanhaan tyyliin rakennettuna (esim. sokkeloisia kapeita kujia jotka toimivat samalla tuulimuureina)?

    Ei tarvitsisi duunata kuin kaksi lyhyttä kevyen liikenteen siltaa (yksi 30 metrinen ja yksi 40 metrinen) Laajasalosta ilman, että tarvitsisi upottaa ikuisesti massia lauttayhteyden järjestämiseen.

    Villinki tarjoaisi Melkkiä paljon suuremman asutuspotentiaalin. Villingissähän on lisäksi ollut asutusta “aina”. Melkissä käsittääkseni ei (mitä nyt jotain kapiaisia käynyt välillä kiviä potkimassa huvin ja hyödyn vuoksi). Joten asutushistoriallisestikin sopisi paremmin uhrattavaksi rakentamisen alttarille.

    Parhaimmillaan Villingistä olisi mahdollisuus duunata suomalainen nykyversio Tallinnan vanhasta kaupungista. Toki rakentaen maanpinnanmuotoja kunnioittaen.

    Eikä kannattaisi mielummin pyrkiä rauhoittamaan saaret joihin ei kohdistu ns. luonnollista rakentamispainetta?

    Vartiosaari on upea paikka, mutta ainakin itse funtsin, että ehkä noi 40 000+ vuosaarelaista voisi hyvinkin ansaita nykyistä suoremman yhteyden keskustaan tulevaisuudessa.

    Vartiosaarenkin voisi suunnitella autottomaksi ja siltayhteydet voisi toteuttaa aluksi vain kevyelle liikenteelle. Ehkäpä insinööri saattaisi osata hyvinkin jättää varauksen ratikkayhteydelle mikäli sellaista tulevaisuudessa tahdottaisiin?

    Täytyy alkaa pistää kova kovaa vasten. To get something you got to first give something…

    Pistetään Melkin ja Vallisaaren rakentamiskiellon ehdoksi autottoman asuinalueen rakentamisen aloittaminen Vartiosaaressa ja Villingissä.

    Sitten on vielä tuon ison Ässän kohtalo…

    Natojäsenyyden hakemisen ehdoksi pitäisi laittaa Santahaminen rakentaminen, Kruunuvuoren kaavoittaminen kokonaan uusiksi sekä metron kaivauttaminen saaririnkinä mantereelta mantereelle (yksi noista tunneleistahan on jo kaivettu).

    Ruhje on pelkkä hidaste, ei este. Luotan insinööritaitoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Nurmijärventien bulevardisointi - whaaat? kirjoitti 29.3.2015 kello 16:48

    ODE: “Nurmijärventien bulevardisoinnille halutaan antaa mahdollisuus (vie siivun keskuspuistosta).”

    Sivistäisikö joku tyhymää joka ei tiedä, että mistä tässä nyt oikein puhutaan…?

    ***

    Jonkun Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien parantaminen pitäisi raakata things-to-do -listalta heti ensimmäiseksi.

    Skutsissa asumisen hintana pitääkin tai ainakin pitäisi olla se, että sivistyksen pariin siirtymiseen nyt vaan joutuu käyttämään jonkin verran, ehkä suhteellisen paljonkin, aikaa. You can’t have all. Too f–king bad.

    Eli nurmijärveläiset saavat luvan jatkossakin turvata Hämeenlinnan väylään. Vaihtoehtoisesti muuttakoot lähemmäs nykyistä tai tulevaisuudessa rehellisesti kuviteltavissa olevaa kaupunkirakennetta mikäli kaipaavat lyhyempiä duunimatkoja ja/tai kattavampia palveluja.

    Näin se homma etenee. Mottona pitäisi olla, että: “Mitäs läksit.”

    ***

    Kannatettava ajatus olisi suoristaa rantarataa eli linjata se kulkemaan Turun motaria myötäillen.

    Uusi juna-asema vaan motarille Lohjan ja Nummelan leikkauspisteeseen, ja molemmista pikaratikkakiskot kumpaankin keskustaan.

    Sitten noin aluksi vaikka triplataan Nummelan asukasmäärä. Malmin kentänkin toiminnot voisi siirtää Nummelaan.

    Tavaraliikennettä varten kannattaa toki säilyttää nykyiset raiteet Hankoon. Kirkkonummi-Hanko väliä voisi alkaa suhailla vain aamuisin ja iltaisin jollain kevennetyllä commuter lättähattujunalla. Ken missaa junan, menkööt bussilla (tai ottakoot taksin alle). Your problem.

    Bonuksena helsinkiläiset saisivat nopean raideyhteyden Uudenmaan suurimmalle järvelle. Priceless. Järvihän meiltä puuttuu.

    ***

    Kun meillä nyt kerta on lännessä tuo Nuuksion kansallispuisto (joka käytännössä jatkuu Luukin erämaa-alueena) niin ei olisi ollenkaan kohtuutonta, että Vihdintie pikemminkin downgreidattaisiin museotieksi (ja nopeus laskettaisiin johonkin 50-60 hujakoille).

    Hyvä esimerkki jenkkilän suunnalta on Natchez Trace Parkway. Ao. tietä voi ajaa eteenpäin pysähtymättä koskaan risteävän liikenteen vuoksi. Myöskään rekkaliikenteellä ei ole lupa ajaa ao. tiellä. Johonkin tuon tyyppiseen ratkaisuun pitäisi Vihdintienkin suhteen pyrkiä.

    Itsekin diggaan (tai ainakin diggaisin) autolla ajelusta jos sitä vaan voisi jossain vielä tehdä kiireettömästi.

    Minusta matkanteon pitäisi olla elimellinen osa koko reissua joka lähtee jostain ja päätyy jonnekin eikä vaan pakollinen paha, hermoja kiristävää suorittamista helvetin mielenkiinnottomilla ja muutenkin penseillä (semi)motareilla joissa urpot ohittelee left and right koska laskevat tulevansa perille määränpäähänsä epileptisellä kaahaamisellaan kenties jopa 5 minuuttia aikaisemmin.

    Kyllä itse paljon mielummin annan bussikuskin ajella motarit munkin puolesta. Onnibussissahan voi datata pornoa samalla kun matkanteko edistyy. 5-10€ per suunta. What’s there not to love?

    People are strange kuten Viski-Jim jo aikoinaan eppäili.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 29.3.2015 kello 19:30

    Käytin tahallani vanhentunutta nimeä. Nurmijärventie on nykyjään Hämeenlinnan väylä

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. What's yer point? kirjoitti 29.3.2015 kello 16:50

    Markku af Heurlin:
    Kuka arvon keskustelijoista ja myös Lautakunnnan Korkeastii Arvostetuista Jäsenistä on käynyt kävelemässä Kruunuvuoren metsäalueella?

    Olen käynyt. Montakin kertaa. Varmaan moni muukin. Kuinka niin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  35. Mihin terve ihminen tarvitsee urheilua? kirjoitti 29.3.2015 kello 17:01

    Urheilun (ja kulttuurin) tukeminen pitäisi lopettaa vaiheittain kokonaan. Kulttuuri joka ei pysy tukematta pystyssä joutaakin kuolla pois.

    Urheilu tulee yhteiskunnalle monin tavoin kalliiksi. Urheilija ei tervettä päivää näe vaan leikkauttaa (ja uudelleen leikkauttaa) ja kuntouttaa itseään hautaan asti sekä aktiiviuran aikana että sen jälkeen. Kannattaako sellaisesta maksaa? Vastaan itse: ei kannata.

    Ylipäätään massin loputon syytäminen vain sillä perusteella, että korkeintaan promille urheilevista saattaa tulla kansainvälisen tason urheilijoiksi, ei maksa vaivaa. Sehän ei loppu viimein hyödytä ketään muita kuin näitä muutamia onnekkaita.

    Ja huippuammattilaisethan muuttavat kuitenkin pois maasta eli maksavat veronsa jonnekin muualle (jos nyt veroja ylipäätään viitsivät maksella). Miksi tällaista toimintaa kannattaisi veronmaksajilla maksatuttaa?

    Kuten tunnettua urheilu myös lisää epätervettä kilpailumentaliteettia joka heijastuu negatiivisesti koko ympäröivään yhteiskuntaan.

    Urheilu on korkeimman luokan hedonismia joka ei tuota maailmaan mitään pysyvää jälkipolville jaettavaksi (toisin kuin vaikkapa musiikki, kuvataide ja kirjallisuus).

    Liikkuminenhan ei maksa pennin jeniä eikä vaadi minkään valtakunnan suorituspaikkojen rakentamista alun alkaenkaan. Sen kuin vaan lähtee mettää tai kylille käppäilemään. Ennen y-sukupolvea pärköyriä kutsuttiin ihan vaan kikkailuksi. Sitä varteen pidä varta vasten alkaa rakentamaan yhtään mitään.

    Jessus sentään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. tämä selvä kirjoitti 30.3.2015 kello 9:27

    Ounastelinkin, ettei muustakaan voi olla kyse. Henk.koht. sitä mieltä, että Keskuspuisto olisi hemmetisti mukavampi paikka viettää aikaa jos siellä ei tarvitsisi kuunnella jatkuvaa liikenteen melua. Pretty much defeats the whole point.

    Bulevardisointi varmasti laskisi nopeuksia ja sitä kautta vähentäisi meluvaikutusta Keskuspuistoon päin ehkä oleellisestikin, mutta näkisin siitä huolimatta järkevänä, että Manskun itäpuolelle rakennettaisiin myös ihan oikea meluaita. Eli hoikkien asuntojen muuri.

    Parempi nipistää vähän pois kun sillä saadaan aikaiseksi parempaa, enemmän metsään kuuluvaa, äänimaisemaa. Bonari sitten vielä lisää asukkaita keskustaan ja oletettavasti Keskuspuistolle myös lisää niitä käyttäjiä.

    Win-win. Win-win-win. Win.

    Mutta ei kun täällä niin paljon mielensä pahoittajia ja ammattivalittajia.

    Mitäs Hanoihin kuuluu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Syltty kirjoitti 30.3.2015 kello 9:35

    Matti Kinnunen:Saksassa talous kasvoi mutta CO2-päästöt vähenivät viime vuonna. Osin tuulivoiman vuoksi.

    Saksa on ihan käsittämätön esimerkki, jos puhe on mitenkään järkevästä energiapolitiikasta.

    Nimenomaan (vihreiden ylistämä) Saksa on ollut Euroopassa se, joka on epäonnistunut omissa CO2-tavoitteissaan.

    ” Germany has fallen behind in its ambitious goals for reducing carbon emissions. It is burning more coal than at any point since 1990. “

    http://www.nytimes.com/2014/12/04/world/europe/germany-carbon-emissions-environment.html?_r=0

    Germany now EU’s worst polluter as CO2 emissions rise

    http://phys.org/news/2014-05-germany-eu-worst-polluter-co2.html

    I rest my case.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. anonilli kirjoitti 30.3.2015 kello 15:10

    Syltty: Saksa on ihan käsittämätön esimerkki, jos puhe on mitenkään järkevästä energiapolitiikasta.

    Nimenomaan (vihreiden ylistämä) Saksa on ollut Euroopassa se, joka on epäonnistunut omissa CO2-tavoitteissaan.

    Saksalaista energiaulkopolitiikkaa: http://www.altinget.se/misc/SigmarGabriel.pdf
    Ruotsalaisen energiajätin toivotaan jatkavan hiilen louhintaa Saksassa, koska sitä on tarkoitus polttaa vielä pitkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Sakke kirjoitti 13.6.2015 kello 6:55

    Helsingin kaupunki on näköjään käynnistänyt tuulivoimakyselyn, ks. “tuulivoimakysely.fi”, jossa lehtitietojen mukaan on mahdollista kertoa mm. vastaajan mielipide siitä, minne “tuulivoimala sopisi tai minne se ei missään nimessä sopisi”.

    Jostain syystä kyselyn vastaussivu heitti minut uudelta, vastaussivulta pellolle, ennen kuin se oli edes kokonaan avautunut. Olenko ainoa alle 360 metriä rannasta asuva, jonka tuo “kansalaismielipiteitä kaiketi kartoittamaan tarkoitettu järjestelmä” estää tällä tavoin kyselyn ulkopuolelle sulkee?

    Kyseisen kaltaisten nettipohjaisten kyselyjen käyttö taitaa olla yhteiskunnassamme yleistymässä. Herää kuitenkin kysymys, ymmärtävätkö niiden laatijat, ja varsinkaan työn teettäjät, niitämonia periaatteellisia ongelmia ja haasteita, jotka näennäisesti demokraattiselta ja viattomalta vaikuttavaan kyselyn järjestelyihin ja esim. kysymysten asettelutapaan liittyy?

    Saatujen vastausten tulkinnastahan voisi kirjoittaa myös oman lukunsa.

    Toivottavasti joku saadaan pikaisesti korjaamaan tuon uuden nettikyselyn viallinen (ensimmäinen?) kysymyssivu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  40. Jussi kirjoitti 24.6.2015 kello 13:33

    Villinki tarjoaisi Melkkiä paljon suuremman asutuspotentiaalin. Villingissähän on lisäksi ollut asutusta “aina”. Melkissä käsittääkseni ei (mitä nyt jotain kapiaisia käynyt välillä kiviä potkimassa huvin ja hyödyn vuoksi). Joten asutushistoriallisestikin sopisi paremmin uhrattavaksi rakentamisen alttarille…
    Tosin nämä kivien potkijat omistavat mökkinsä 🙂
    Ken sitten lunastaisi ne mökit?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  41. Maurizio kirjoitti 24.6.2015 kello 18:51

    “Ken sitten lunastaisi ne mökit?”

    Varmaankin sinä, koska tuskin edes Helsingistä löytyy niin pösilöä poliitikkoa, että se tuollaista kehtaisi ehdottaa. On nimittäin sen verran nk. hyvää veronmaksajaa tuolla saarella (kakkos)asumassa +& ne villat ja kulttuuriympäristönsä ovat muutenkin suojelukohteita.

    Eli älä nyt kuitenkaan _vielä_ naura koko matkaasi pankkiin, kun menet sitä lunastus- ja uudelleenrakennusrahoitusta ruinaamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Minna kirjoitti 19.7.2015 kello 16:42

    Ongelmaksi muodostunee armeijan henkilökunnan mökit. Ne ovat omistusmökkejä metsähallituksen mailla sekä Melkissä että Villingissä. Lunastus? Kuka lunastaa? Kaupunki? En oikein jaksa uskoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  43. Jukka kirjoitti 26.7.2015 kello 12:47

    No ei kukaan 😊 Kävin molemmilla saarilla vierailulla viikolla. Siellä rakennetaan uuttakin kesämökkiä ja vanhoja remontoidaan. Armeija ei todellakaan tule luopumaan näistä kahdesta saaresta vuosikymmeniin, Santahaminasta ei koskaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus