Näin ratkaisisin sote-solmun

Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

Malli tulee perus­tu­maan maakun­nan kokoisi­in yksiköi­hin. Tämä on tärkein­tä ja suuri paran­nus nykyti­laan. Ratkaista­vana on oikeas­t­aan vain neljä asiaa.

  1. Mon­tako noi­ta aluei­ta on? Yleinen mielipi­de on, että 19 on liikaa, jos on kyse tuot­tamisen lisäk­si myös jär­jestämis­es­tä, siis siitä päät­tämis­es­tä, mitä mis­säkin tuote­taan.  En tiedä, voiko tämän jät­tää lais­sa auki, mut­ta olisi parem­pi, että voisi. Täl­lä aikataul­ul­la ei voi pää­tyä kuin 19 alueeseen. Voihan laki­in kir­joit­taa ”korkein­taan 19”. Lop­putu­los on tosi­asi­as­sa, että sairaan hoitopi­iri ottaa vas­tat­tavak­seen myös ter­veyskeskuk­sista ja sosi­aal­i­toimes­ta. Ymmärtääk­seni noi­ta 19 aluet­ta ei ole sote-lais­sa määrätty.
  2. Hallinto. Olen voimakkaasti sil­lä kan­nal­la, että pitäisi men­nä suori­in vaalei­hin. Muuten tulee kaiken­laisia kak­soisen­em­mistöjä, jot­ka voivat johtaa päätök­sen­teon hal­vaan­tu­miseen. Tähän asti on kuvitel­tu, että Keskus­ta kan­nat­taa suo­ria vaale­ja ja muut kun­tay­htymä­mallia, mut­ta asia on ehkä juuri päin­vas­toin. Täl­lä aikavälil­lä var­maankin päädytään kun­tay­htymä­malli­in, jol­loin siihen tulee se haus­ka yksi­tyisko­h­ta, että bud­jetin takana on olta­va enem­mistö äänistä ja vähin­tään kak­si kun­taa. Maakun­nan pääkaupun­gin (enem­mistö äänistä yksinään) on liit­toudut­ta­va pien­im­män maalaiskun­nan kanssa, jolle voi luva­ta melkein mitä hyvän­sä. Tilanteeseen, jos­sa koko muu maakun­ta liit­toutuu keskuskaupunkia vas­taan, ei ole mitään ratkaisua. Toimii kuin Yhdys­val­tain hallinto.
  3. Rahoi­tus. Oma vero­tu­soikeus olisi paras. Jos se ei ole poli­it­tis­es­ti mah­dolli­nen, pitäisi tehdä niin, että kun­tien nykyiset sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon val­tiono­su­udet mak­se­taan suo­raan sote-piir­ille. Kun­nan mak­su­o­su­u­den kannal­ta oikeu­den­mukaisin­ta on tehdä kuten Kain­u­us­sa. Mak­su on suh­teessa kun­nan vero­tu­loi­hin mukaan luet­tuna vero­tu­lo­jen tasaus. (Kain­u­us­sa se oli suh­teessa vero­tu­loi­hin ja val­tiono­suuk­si­in, mut­ta jälkim­mäiset meni­sivät siis suo­raan sote-piir­ille) Täl­löin Kau­ni­ainen tukee Karkki­laa, mut­ta onko siinä eroa siihen, että Kulosaari tukee Kon­tu­laa? Ter­vey­den edis­tämis­es­tä palk­it­sem­i­nen pitää jär­jestää erikseen.
  4. Erikois­sairaan­hoidon työn­jako. Tähän ne viisi miljoon­api­ir­iä oli alun perin tarkoitet­tu. Nyt uhkaa tilanne, jos­sa työn­jaos­ta ei päätä kukaan, jol­loin seu­rauk­se­na on kallis kil­pavarustelu. Tekonivelkirur­giaa tehdään jo melkein 60 sairaalas­sa, mis­sä on ainakin 80 % liikaa. Ohjaus­val­ta pitäisi antaa min­is­ter­iölle, jol­la on jo nyt oikeus päät­tää esimerkik­si sydä­men­si­ir­roista. Mitä tähän sanoo perus­tus­la­ki, sitä ei perus­tus­valiokun­ta tietenkään sano etukäteen.

On viide­skin asia. Rahoituk­ses­ta uhkaa tul­la saman­lainen kuin oli sairaan­hoitopi­ireil­lä vielä 1980-luvul­la: kiin­teä euromääräi­nen mak­su jäsenkun­nil­ta, jon­ka puit­teis­sa työtä tehti­in omaan verkkaiseen tahti­in. Tahti parani huo­mat­tavasti, kun alet­ti­in mak­saa annetun hoidon määrän perus­teel­la. Tämä laisku­u­teen kan­nus­tamisen ris­ki on ratkaista­va sote-piirien sisäl­lä. Siitä ehkä jos­sain toises­sa postauksessa.

 

46 vastausta artikkeliin “Näin ratkaisisin sote-solmun”

  1. Mikään ei täl­laista maakun­nal­lista monop­o­lia pako­ta kehit­tämään toimintaansa.
    Monop­o­lil­la ei ole mitään tarvet­ta han­kkia osaa palveluista yksi­ty­isiltä palve­lu­tuot­ta­jil­ta kil­paile­maan itsen­sä kanssa.
    Jos bud­jet­ti­raamit ylit­tyvät, lopete­taan reuna-aluei­den palvelupis­teitä ja investoidaan keskuskaupun­gin lisätiloihin.

    “Ei ehdit­ty muu­ta mallia tehdä annetus­sa ajas­sa.” — onhan sekin peruste päätök­selle — päät­tymässä ole­van vaa­likau­den monumentti.

  2. Osmo: “Tekonivelkirur­giaa tehdään jo melkein 60 sairaalas­sa, mis­sä on ainakin 80 % liikaa. Ohjaus­val­ta pitäisi antaa min­is­ter­iölle, jol­la on jo nyt oikeus päät­tää esimerkik­si sydämensiirroista.”

    Tämä nyt on vain detalji, mut­ta ei tekonivelkirur­gia ole todel­lisu­udessa mikään ongel­ma. Ei se niin vaa­ti­vaa ole.
    Todel­li­nen ongel­ma on hoitoon­pääsy ter­veyskeskuk­seen ihan perus­ta­son tilanteis­sa, jos­sa myös suuret mas­sat ovat — eikä siihen hallinto­him­meleil­lä tar­jo­ta mitään ratkaisua.

    Ja koko keskustelu lev­eistä har­tioista on ihan vinksahtanutta.

    Huip­pukirurginen leikkaus­ryh­mä on n. 10 henkilöä ja esim. Turus­sa yksi­tyi­nen lääkäri­ase­ma on tehnyt 8 tun­tia kestäviä huip­pu­vaa­tivia leikkauk­sia ruti­ini­no­mais­es­ti, ei siinä mitään miljoon­api­ir­iä ole tarvit­tu — eikä tarvi­ta jatkossakaan.
    Eikä David Beck­ham tul­lut Turku­un leikkaut­ta­maan jalka­ansa sik­si, että siel­lä on jokin väestöpo­h­ja, vaan sik­si, että siel­lä on huip­pukirur­gi ja tiimi.

    THL ohjatkoon erikois­tu­mista ja laitein­vestoin­te­ja, se on ihan OK, mut­ta pitäisi ymmärtää, että toimin­nan, hallinnon ja rahoituk­sen organ­isoin­ti ovat eri asioita.

  3. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekonivelkirur­gias­sa laatu on todel­la tärkeätä, kos­ka pieleen men­neitä on paljon. Koke­mus tuo taitoa. 

    Ja muus­sa kirur­gias­sa ei ole niin väliä?
    Pieleen men­neitä on aika paljon, johtuen mm. siitä, että suuret yksiköt ovat käyt­täneet suuria määriä sel­l­aisia tekoniveliä, joka eivät ole kestäneet. Nyt on kokemusta.

    1. Kaikessa erikois­sairaan­hoi­dos­sa erikois­tu­mi­nen tuo ruti­inia ja paran­taa laat­ua. Juuri sik­si pitäisi voi­da ohja­ta erikois­sairaan­hoitoa niin, ettei kaikkea tehdä kaikkialla.

  4. Ottaen huomioon tiukan aikataulun ehdotan, että Kain­u­un hallintoma­llinkokeilun lait ja ase­tuk­set ote­taan käyt­töön maan­laa­juis­es­ti maakun­nat huomioiden ja veto-oikeudet poissulkien. 

    Kain­u­un kokeilu käyn­nistyi ällistyt­tävän hel­posti ja päät­tyi ihan tyyp­il­lis­es­ti yksit­täisen kun­nan jukuripäisyy­teen. Myös kokeilun lopet­ta­mi­nen oli helppoa.

    PS: Blo­gin päiväys näyt­tää, että aika on nyt 20.2.2250 klo 14:24. Ter­veisiä sinne.

  5. Val­tiono­su­udet vain maakun­nille, siis toimin­nan jär­jestäjille kuten opetuk­ses­sa. Kun­nil­la ja val­ti­ol­la vero­tu­soikeus, ei kol­mat­ta verot­ta­jaa. Maakun­ti­in suo­rat vaalit.

    Val­tio tasaisi vain maakun­tien rahoi­tus­ta, kun­tien väli­nen tasaus tapah­tu­isi kunkin maakun­nan sisällä.

    Miltä kuu­lostaa?

  6. Raimo K:
    …THL ohjatkoon erikois­tu­mista ja laitein­vestoin­te­ja, se on ihan OK… 

    THL on nähty. Liian kallis ylläpi­det­täväk­si. Lakkaute­taan ja har­vat hyödyl­liset osat voidaan ehkäpelastaa.

  7. Tekonivelkirur­gias­ta,

    Laatu on tärkeätä, tietysti. Laat­ua pitää vaa­tia myös eri palvelupis­tei­den toimin­nan laadun mittaamiselta. 

    Jos maakun­nalli­nen monop­o­li päät­tää itse tehdä kaiken, niin ei sil­loin ole tarvet­ta mita­ta ja ver­ra­ta tek­isikö joku muu kil­pail­e­va alueen toim­i­ja saman asian laadullis­es­ti yhtä hyvin, mut­ta edullisemmin.

    Aiem­minkin on deba­toitu pienem­pi­en sairaaloiden leikkaus­toimin­nan ole­mas­saolon oikeu­tuk­ses­ta. Kyse ei ole siitä mis­sä palvelu tehdään tehokkaasti vaan mihin min­is­ter­iö tai maakun­nalli­nen hallinto toimen­piteet halu­aa poli­it­tis­es­ti ohjata. 

    Kovin syväl­listä keskustelua yksi­ty­is­ten palve­lu­tuot­ta­jien roolista annetus­sa aikataulus­sa ei käytäne.

  8. Osmo Soin­in­vaara: Sosi­aali- ja ter­veysvaliokun­ta päät­ti tehdä uuden sote-mallin tiis­tai­hin men­nessä. Ja vielä san­o­taan, ettei julkises­sa sek­toris­sa ole tuottavuutta!

    Sote-mallit on viimeiset neljä vuot­ta ollut sem­moisia, että niitä vois yhtä hyvin tehdä tusi­nan viikon­lo­pus­sa. Tätä tuotan­toa tart­tis vis­si­in mita­ta vahvis­tet­tuina lakeina.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekonivelkirur­gias­sa laatu on todel­la tärkeätä, kos­ka pieleen men­neitä on paljon. Koke­mus tuo taitoa.

    Kyl­lä kai. Tam­pereen Coxa on nimeno­maan erikois­tunut tähän, ja silti siel­lä on paljon pieleen men­neitä leikkauk­sia ja joudu­taan tekemään uus­in­taleikkauk­sia, koke­muk­ses­ta huolimatta.

  10. Kuule­han vitun runk­kari: tuu edes päiväks tekeen hoitoalan hom­mia niin ei paljon laisku­us sana ensim­mäisenä eikä edes viimeisenä tuu mieleen. Jos hom­maan tulee edes vähän väljyyt­tä niin ehkä poruk­ka jak­saa jopa tehdä sitä työtä. Omas­sa tiimis­sä 1/3 on työn aiheut­tamien ter­ver­songelmien takia 50% työa­jal­la ja sairaus­lo­mat on jatku­via. Help­po se on kir­jotel­la kaiken­laista paskaa läp­päril­lä kun ei oo ikinä tarvin­nu tehdä oikei­ta töitä. Vaadin julk­ista anteek­sipyyn­työ viimeisen kap­paleen kom­men­tis­tasi! — ter­veisin lähi­hoita­jan kotihoidosta

    1. Markus Heikkilä,
      Hyvä kun huo­mau­tit sanavalin­nas­ta, kos­ka väärinkäsi­tyk­sen mah­dol­lisu­us oli ilmeinen. Huo­mau­tus laisku­ud­es­ta kos­ki 1980-luvun erikois­sairaan­hoitoa, ja sitä kuvaa­va yleinen lause, kel­lo on yksi, hyvästi HYKS, ei tarkoit­tanut perushoita­jia. Lisäk­si organ­isaa­tion laisku­us on eri asia kuin yksit­täisen työn­tek­i­jän laisku­us, sil­lä tarkoite­taan paljolti hallinnon mukavu­u­den­halua, jon­ka vuok­si toim­intaa ei kehitetä. Huono joht­a­mi­nen taas tarkoit­taa työn­htek­i­jöille usein aiv­fan kohtu­u­ton­ta ja kohtu­ut­tomasti jakau­tu­vaa työtaakkaa.

  11. Kuka on se lap­si joka sanoo keis­arin ole­van ilman vaatteita?

    Perus­tus­laki­valiokun­nan ja mm VTVn Pöystin mielestä Sote lain muu­tok­set edel­lyt­tävät mm kun­taku­ulemisen ja kat­ta­van taloudel­lis­ten vaiku­tusten arvion. Niitä ei aikuis­ten oikeesti tehdä kolmes­sa viikossa.

    Poli­it­tis­es­ti ohjat­tu vai­h­toe­hto B laki saadaan, mut­ta ei asiantun­ti­joiden arvioin­nin kaut­ta kulkenut­ta lakia.

  12. Markus Heikkilä:
    Kuule­han vitun runk­kari: tuu edes päiväks tekeen hoitoalan hom­mia niin ei paljon laisku­us sana ensim­mäisenä eikä edes viimeisenä tuu mieleen. Jos hom­maan tulee edes vähän väljyyt­tä niin ehkä poruk­ka jak­saa jopa tehdä sitä työtä. Omas­sa tiimis­sä 1/3 on työn aiheut­tamien ter­ver­songelmien takia 50% työa­jal­la ja sairaus­lo­mat on jatku­via. Help­po se on kir­jotel­la kaiken­laista paskaa läp­päril­lä kun ei oo ikinä tarvin­nu tehdä oikei­ta töitä. Vaadin julk­ista anteek­sipyyn­työ viimeisen kap­paleen kom­men­tis­tasi! – ter­veisin lähi­hoita­jan kotihoidosta 

    Joku hoidet­ta­va kir­joit­telee täl­laisia ja vaatii vielä anteek­sipyyn­töä! Ei ole lääk­i­tys kohdallaan.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaikessa erikois­sairaan­hoi­dos­sa erikois­tu­mi­nen tuo ruti­inia ja paran­taa laat­ua. Juuri sik­si pitäisi voi­da ohja­ta erikois­sairaan­hoitoa niin, ettei kaikkea tehdä kaikkialla. 

    Näin­hän se juuri on, mut­ta se ei edel­lytä miljoon­api­ire­jä, pikem­minkin pieniä, ket­ter­iä erikoisyksiköitä.

  14. Markus Heikkilä:Omas­sa tiimis­sä 1/3 on työn aiheut­tamien ter­ver­songelmien takia 50% työa­jal­la ja sairaus­lo­mat on jatkuvia. 

    Onko tuo mielestäsi tehokasta?

    Mikään organ­isaa­tio ei tee uud­is­tuk­sia jos ei ole mitään syytä sille. Jostain on tul­ta­va painet­ta, muuten pide­tään van­has­ta kiinni.

  15. Jalankulk­i­ja: Tam­pereen Coxa on nimeno­maan erikois­tunut tähän, ja silti siel­lä on paljon pieleen men­neitä leikkauk­sia ja joudu­taan tekemään uus­in­taleikkauk­sia, koke­muk­ses­ta huolimatta.

    Jos tekee paljon, tulee pien­estäkin virhe­p­ros­en­tista huoli­mat­ta tehtyä paljon virheitä.

    Virhei­den absolu­ut­tista määrää kiin­nos­tavampi — ja eri tuot­ta­jien ero­ja kuvaavampi — mit­tari on pieleen men­nei­den osuus. 

    Ja noin yleen­säkin, “paljon” on aika dem­a­gogi­nen kvanttori.

  16. Yleen­sä työpäivän päät­teek­si totean, että “Tänäänkään ei saavutet­tu mitään merkit­tävää terveyshyötyä.”

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Tekonivelkirur­gias­sa laatu on todel­la tärkeätä, kos­ka pieleen men­neitä on paljon. Koke­mus tuo taitoa.

    Ehkä pieleen­men­neitä OLI paljon joskus ennenvanhaan?
    Suurim­pana yksit­täisenä ongel­mana var­maan val­takun­nal­lis­es­ti noin 15 000 DePuy:n ASR-tekonive­len saanut­ta. Näitä vai­hde­taan edelleen. Toinen asia, mikä on nos­tanut epäon­nis­tunei­den määrää aiem­min on ollut se, että käytän­nössä kaik­ki lonkka­mur­tu­mat oper­oidaan. Myös ne, jois­sa nähdään aav­is­tuk­sen omainen mah­dol­lisu­us siitä, että oper­aa­tio saat­taa ehkä tuo­da jotain hyötyä.

    Epäon­nis­tunei­den pro­teti­soin­tien syyt ovat useim­miten hyvin selviä yksit­täis­ten kuntoutu­jien kohdal­la. Lonkkien osalta merkit­tävästi onnis­tu­misia tulee toden­näköis­es­ti lisäämään lukkokupit, jol­la on ken­ties mah­dol­lisu­us jäädä paikoilleen, vaik­ka kuntoutu­ja kotiu­tu­misen jälkeisenä päivänä pyörisi por­taat alas kuperkeikoilla.

    Polvipro­teesien suh­teen ongel­mat ovat eri­laisia. Tässä tulee vas­taan kuntoutuk­sen määrä, laatu ja keinot. Jos kuntoutu­ja saa kiin­ni asi­as­ta kol­man­nel­la postop fys­ioter­api­akäyn­nil­lä, niin ollaan aika rankasti myöhässä. Ja jos Suo­mi oikeasti roikkuu siinä, että fys­sar­it eivät saa antaa saati määrätä lääk­i­tys­tä ennenkuin kaik­ki opis­to­ta­soiset fys­sar­it on eläk­keel­lä, niin muu­tos­ta on turha odottaa.

  18. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:

    Poli­it­tis­es­ti ohjat­tu vai­h­toe­hto B laki saadaan, mut­ta ei asiantun­ti­joiden arvioin­nin kaut­ta kulkenut­ta lakia.

    Muu­tok­set ovat niin suuria että tarvi­taan uusi HE joka käy läpi myös oikeuskans­lerin syynin.

  19. Raimo K: Näin­hän se juuri on, mut­ta se ei edel­lytä miljoon­api­ire­jä, pikem­minkin pieniä, ket­ter­iä erikoisyksiköitä.

    Miljoon­api­irien idea oli juuri siinä, että vain sel­l­aisel­la on tarpeek­si muske­lia ryhtyä jaka­maan tehtäviä eri yksiköille. Ei maakun­ta, jon­ka tehtävänä olisi kaiken ter­vey­den­hoidon jär­jestämi­nen, voi yksin päät­tää, että mepä nyt erikois­tu­taankin vaik­ka sit­ten siihen tekonivelkirur­giaan, ja jätetään muu hoita­mat­ta. Liian pieni yksikkö kun ei voi erikois­tua kaikkeen.

    Toisaal­ta tietenkään pienen, ket­terän yksikön ei ole mikään pakko sijai­ta eristyk­sistä muista pienistä, ket­ter­istä yksiköistä, vaan niitä voi olla usei­ta yhden isom­man katon alla. Ket­teryys on kiin­ni lähin­nä johtamis­es­ta ja työn­jaos­ta, ei koosta.

  20. Olenko­han ymmärtänyt oikein, että oli sote-ratkaisu mikä tahansa, niin tavoitel­tu ratkaisu ei tule säästämään kustannuksia?

    Suomen tilanne on niin hirveä, että kaikkien uud­is­tusten tulee johtaa merkit­tävi­in säästöi­hin. Ja uud­is­tuk­sia todel­la tarvi­taan. Sote-sek­tori taitaa viedä puo­let julkisen menoista ja kaikille pitäisi olla selvää, että sieltä on säästöeu­ro­ja eniten löydettävä.

    Jos valmis­telta­vat ratkaisut eivät sisäl­lä säästöjä, niin turha viedä eteen­päin. Irrote­taan koko han­ke poli­it­tis­es­ta päätök­sen­teosta ja annetaan virkamiehille päätösvalta.

  21. teekkari: Miljoon­api­irien idea oli juuri siinä, että vain sel­l­aisel­la on tarpeek­si muske­lia ryhtyä jaka­maan tehtäviä eri yksiköille.
    ‘snip’

    Ja mikähän miljoon­api­iri se oli, joka jakoi pienelle turku­laiselle yksikölle niin paljon ‘muske­lia’, että se houkut­teli David Beck­hamin leikkaut­ta­maan jalka­nsa siellä?

    Kum­malli­nen aja­tus, että järkevä työn­jako edel­lyt­täisi jät­tiyk­siköitä, todel­lisu­us ker­too päin­vas­taista: isot yksiköt tuot­ta­vat ison byrokratian.
    Teekkari­a­jatuk­set sopi­vat hyvin liukuhi­h­natyöhön, mut­ta ter­veyd­ne­huolto ei ole sellaista.

    1. Sakari Ora­va on tyyp­illi­nen esimerk­ki pitkälle menevästä erikois­tu­mis­es­ta ja työn­jaos­ta. Työn­jaos­ta ja erikois­tu­mis­es­ta juuri on kyse. Yksikön ei tarvitse olla suuri, jos se on erikois­tunut johonkin tiet­tyyn asi­aan. En usko, että Beck­ham olisi halun­nut tul­la leikat­tak­si yksikköön, joka on tehnyt yhden vas­taa­van leikkauk­sen kak­si vuot­ta aiem­min, mut­ta yleen­sä leikkaa umpisuolia.

  22. Catili­na:
    Yleen­sä työpäivän päät­teek­si totean, että “Tänäänkään ei saavutet­tu mitään merkit­tävää terveyshyötyä.” 

    Onnek­si täl­laisia tohtor­e­i­ta on harvassa.

  23. Raimo K: Ja mikähän miljoon­api­iri se oli, joka jakoi pienelle turku­laiselle yksikölle niin paljon ‘muske­lia’, että se houkut­teli David Beck­hamin leikkaut­ta­maan jalka­nsa siellä? 

    Pienen yksi­tyisen turku­laisyk­sikön markki­na-alue kat­taa 7 mil­jar­dia ihmistä, hoitoono­h­jauskeinona toimii raha. Kyl­lä siinä on tilaa erikois­tu­miselle, muut toim­i­jat hoitakoon loput.

    Maakun­nan kokoinen julkisen ter­vey­den­huol­lon laitos ei voi erikois­tua johonkin tiet­tyyn alaan, kos­ka vas­tu­ualueeseen kuu­luu kaik­ki vau­vas­ta vaari­in ja ihot­tumas­ta aivoin­fark­ti­in. Ei julkisen sek­torin oman vas­tu­ualueen­sa ain­oa toim­i­ja voi sanoa vas­taan­otolle jal­ka poik­ki tule­valle että sori, me erikois­tu­taan sisäe­limi­in. Riit­tävän suurel­la vas­tu­ualueel­laa näin voidaan toimia, kos­ka sen alle mah­tuu usei­ta yksiköitä, ja jalka­nsa katkaissut voidaan ohja­ta sel­l­aiseen yksikköön, joka on erikois­tunut luunmurtumiin.

    Julkisel­la puolel­la byrokra­ti­aa on väk­isin enem­män kuin yksi­tyisel­lä, kos­ka vas­tu­ut ovat eri­laiset. Resursse­ja kaiken tekemiseen ei yksinker­tais­es­ti voi olla, ja sik­si tarvi­taan pri­or­isoin­tia. Ja kos­ka meil­lä on täl­lainen has­su tasa-arvoisu­us­pe­ri­aate, niin pri­or­isoin­ti­in tarvi­taan vähän hel­vetin tiukat sään­nöt, ja niitä sään­töjä valvo­maan virkami­hiä. Toki byrokra­ti­as­ta pitää pyrk­iä tekemään mah­dol­lisim­man suju­vaa, mut­ta kokon­aan siitä ei voi päästä eroon.

    Yksi­tyisel­lä puolel­la voidaan käy­dä suo­raan asi­aan ja lähet­tää lasku perästä, kos­ka mitään kat­tavaa vas­tu­u­ta kaik­ista kansalai­sista ei ole. Resurssien riit­tävyy­destä vas­taa hin­noit­telu, joka rajaa poten­ti­aal­is­ten asikkaiden määrää.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Sakari Ora­va on tyyp­illi­nen esimerk­ki pitkälle menevästä erikois­tu­mis­es­ta ja työn­jaos­ta. Työn­jaos­ta ja erikois­tu­mis­es­ta juuri on kyse. Yksikön ei tarvitse olla suuri, jos se on erikois­tunut johonkin tiet­tyyn asi­aan. En usko, että Beck­ham olisi halun­nut tul­la leikat­tavak­si yksikköön, joka on tehnyt yhden vas­taa­van leikkauk­sen kak­si vuot­ta aiem­min, mut­ta yleen­sä leikkaa umpisuolia. 

    “Työn­jaos­ta ja erikois­tu­mis­es­ta juuri on kyse.” Niin­pä, eikä siinä tarvi­ta miljoon­api­ire­jä eikä lev­eitä har­tioi­ta eikä ylhäältä tule­vaa ohjaustakaan.

    Erikois­sairaan­hoidon ongel­mat johtu­vat pääasi­as­sa johtamis­es­ta ja siitä, että kun­tay­htymässä ei omis­ta­jao­h­jaus­ta ole, vain laskun­mak­sajia — ja sehän on johtanut hirvit­tävään tuhlaukseen.

    Eikä kaik­ki tuh­laus ole edes varusteluk­il­paa, kävin eilen TYKSin uudessa sairaalas­sa ja en voi olla häm­mästelemät­tä arkkite­htu­uria, joka sopisi parem­min johonkin tuomiokirkkoon kuin toimi­vaan sairaalaan, tyhjät korkeat aulati­lat ovat aivan val­tavia (poti­lashuoneet ovat vaa­ti­mat­to­mia). Luu­len­pa, että mikäli kaik­ki ne kuu­tiot oli­si­vat hyö­tyti­laa, niihin mah­tu­isi se suun­nit­telus­sa ole­va 200 miljoo­nan uusi sairaala aivan hyvin.

  25. Raimo K: Erikois­sairaan­hoidon ongel­mat johtu­vat pääasi­as­sa johtamis­es­ta ja siitä, että kun­tay­htymässä ei omis­ta­jao­h­jaus­ta ole, vain laskun­mak­sajia – ja sehän on johtanut hirvit­tävään tuhlaukseen.

    Täs­mälleen näin. Tässä mielessä kun­tay­htymän hallintoe­limet ja suo­ril­la vaaleil­la val­i­tut (maakunta)valtuustot ja niiden val­it­se­mat hal­li­tuk­set toimi­vat eri lail­la. Selkeä omis­ta­javas­tuu syn­tyy luon­te­vam­min suo­ril­la vaaleilla.

  26. Raimo K: Onnek­si täl­laisia tohtor­e­i­ta on harvassa.

    Raimo K taas halu­aa olla kaiken tietävä asi­akaskuningas. Minä sit­ten val­it­sen asi­aakkani ja sanon että menepä muualle kolotuksinesi.

  27. On viide­skin asia. Rahoituk­ses­ta uhkaa tul­la saman­lainen kuin oli sairaan­hoitopi­ireil­lä vielä 1980-luvul­la: kiin­teä euromääräi­nen mak­su jäsenkun­nil­ta, jon­ka puit­teis­sa työtä tehti­in omaan verkkaiseen tahti­in. Tahti parani huo­mat­tavasti, kun alet­ti­in mak­saa annetun hoidon määrän perus­teel­la. Tämä laisku­u­teen kan­nus­tamisen ris­ki on ratkaista­va sote-piirien sisäl­lä. Siitä ehkä jos­sain toises­sa postauksessa.

    Toisaal­ta tasamak­susys­tee­mis­sä tulee mukana mak­su­jen vaku­u­tushenk­i­nen tasaus, jota on usein käsitel­ty tässä blo­gis­sa (esim. ongel­ma että yksi keuhko­hal­vaus­poti­las romut­taa pikkupitäjän talouden). Ja siinä ei vält­tämät­tä tarvi­ta amerikkalaisen vaku­u­tusjär­jestelmän veroista kir­jan­pitoa ja tilas­toin­tia joka hoitosuorituksesta. 

    Kuulin väitet­tävän että jälkim­mäi­nen on merkit­tävä osasyy, mik­si tääl­lä menee mil­jardikau­pal­la rahaa tehu-tieto­jär­jestelmien han­k­in­taan ja tulok­se­na ole­van sekun­dan käyt­tämiseen. Amerikas­sa tiedot tarvi­taan vaku­ut­ta­jan ja sairaalan välistä lasku­tus­ta varten, mut­ta Suomes­sa niil­lä saadaan aikaan lähin­nä var­i­anssia rahan­si­ir­toi­hin julkises­ta taskus­ta toiseen (jota sit­ten yritetään tasoit­taa kun­tali­itok­sil­la), kova­palkkaisten lääkärien ajankäyt­töä sih­teer­in­työhön, sekä pro­jek­te­ja Tiedolle ja Accenturelle.

    Kiin­teä mak­su kuu­lostaa siis taikalu­odil­ta joka aut­taisi kah­ta isoa ongel­maa. Sairaan­hoitopi­irien laisku­us saisi olla todel­la pahan­laista ettei kannattaisi.

  28. Catili­na: Raimo K taas halu­aa olla kaiken tietävä asi­akaskuningas. Minä sit­ten val­it­se­nasi­aakkani ja sanon että menepä muualle kolotuksinesi. 

    Onhan sitä koke­mus­ta ker­tynyt, poti­laana ja asi­akkaana, onnek­si ei sen­tään ihan kaikesta… ja jotkut lääkärit tun­tu­vat elävän kuin siat pel­los­sa… tai Pellossa.

  29. teekkari:
    ‘snip’
    Maakun­nan kokoinen julkisen ter­vey­den­huol­lon laitos ei voi erikois­tua johonkin tiet­tyyn alaan, kos­ka vas­tu­ualueeseen kuu­luu kaik­ki vau­vas­ta vaari­in ja ihot­tumas­ta aivoin­fark­ti­in. Ei julkisen sek­torin oman vas­tu­ualueen­sa ain­oa toim­i­ja voi sanoa vas­taan­otolle jal­ka poik­ki tule­valle että sori, me erikois­tu­taan sisäe­limi­in. Riit­tävän suurel­la vas­tu­ualueel­la näin voidaan toimia, kos­ka sen alle mah­tuu usei­ta yksiköitä, ja jalka­nsa katkaissut voidaan ohja­ta sel­l­aiseen yksikköön, joka on erikois­tunut luunmurtumiin.
    ‘snip’

    Mah­tuu? Tot­ta kai mah­tuu, mut­ta mik­si pitäisi olla vain yksi toimija?

    Vau­vas­ta vaari­in tosi­aan, sote-uud­is­tuk­sen tasa-arvoise­na tavoit­teena on yksi toim­i­ja eli äitiys­neu­vola ja van­hainkoti saman katon alla, syn­er­giaako — vain hie­man kär­jistäen. Ei kuu­losta järkevältä.

    Eikä kuu­losta järkevältä sekään, että luun­mur­tu­ma ja aivoin­fark­ti hoide­taan samas­sa paikas­sa ja samal­la bud­jetil­la. Jalan kip­saa lääk­in­tä­vah­times­tari, aivoin­fark­tia ei ehkä hoi­da sama henkilö?

    Oikeas­t­aan koko vas­tu­ualueen käsite on aika absurdi.
    Jos ote­taan esimerkik­si Ahve­nan­maan maakun­ta­malli niin voidaan tode­ta, että jalat kip­sa­taan Maar­i­an­ham­i­nas­sa, sydän­leikkauk­set tehdään Turus­sa ja aivoin­fark­tit vaikka­pa Tukhol­mas­sa — ja väestöpo­h­jaa on 29 000 — ja hyvin menee.

    1. Maakun­nan kokoinen julkisen ter­vey­den­huol­lon laitos ei voi erikois­tua johonkin tiet­tyyn alaan, kos­ka vas­tu­ualueeseen kuu­luu kaik­ki vau­vas­ta vaari­in ja ihot­tumas­ta aivoin­fark­ti­in. Ei julkisen sek­torin oman vas­tu­ualueen­sa ain­oa toim­i­ja voi sanoa vas­taan­otolle jal­ka poik­ki tule­valle että sori, me erikois­tu­taan sisäelimiin. 

      Eihän maakun­nan kokoisel­la sotepi­ir­il­lä ole vain yhtä yksikköä. Uudel­la­maal­la esimerkik­si on sairaa­zloi­ta vaik­ka kuin­ka. Kyl­lä maakun­nas­sa voi olla yksi yksikkö, joka erikois­tuu vaik­ka avosy­dänkirur­giaan tai syn­ny­tyk­si­in. Kätilöopis­to esimerkik­si var­maanki­in kään­nyt­tää poti­laan, joka valit­taa katken­nut­ta jalkaa.

  30. Raimo K:lle tiedok­si, että minä en ole kaimani Pellossa.

    Kum­masti vaan tul­ti­in kotoa pyytämään taas töi­hin, ja kun sain juuri ilon mak­saa val­ti­olle 30k siitä, että edelleenkin voin asua koto­nani, ja toinen talo tarvit­see uuden päällilau­doituk­sen, niin pitää nyt vähän olla tekev­inään töitä. Kyl­lä minä sit­ten lop­pu­vuo­den taas leppoistan.

  31. Mat­ti Kin­nunen: Jos tekee paljon, tulee pien­estäkin virhe­p­ros­en­tista huoli­mat­ta tehtyä paljon virheitä.

    Virhei­den absolu­ut­tista määrää kiin­nos­tavampi – ja eri tuot­ta­jien ero­ja kuvaavampi – mit­tari on pieleen men­nei­den osuus. 

    Ja noin yleen­säkin, “paljon” on aika dem­a­gogi­nen kvanttori.

    Cox­an tekoniv­elleikkauk­sista joudu­taan uusi­maan 20 — 30 % amerikkalaisen ASR-nive­len vuok­si, jos­ta irtoaa elim­istöön met­al­lipö­lyä. Se on aika paljon se. Ja on tätä “hal­paniveltä” käytet­ty muual­lakin, Suomes­sa kaikki­aan ainakin 20 000.

    “Paljon” on näköjään dem­a­gogiaa vain toisi­naan. Osmon käytössä se ei ole sitä: “Tekonivelkirur­gias­sa laatu on todel­la tärkeätä, kos­ka pieleen men­neitä on paljon. Koke­mus tuo taitoa.”

  32. Halu­ais­in­pa nähdä sel­l­aisen laskel­man esimerkik­si tekoniv­elleikkauk­sista, joka on tehty poti­laan kannal­ta. Lehdis­sä on esitel­ty laskelmia siitä, mitä joku vaa­ti­va leikkaus mak­saa “yhteiskun­nalle”, jol­la tarkoite­taan sairaalalle ja kun­nalle syn­tynyt­tä kus­tan­nus­ta. Toisaal­ta esitel­lään yksi­tyis­sairaaloiden veloituk­sia (jot­ka eivät sinän­sä poikkea suurestikaan julkisen puolen kustannuksista).

    Mut­ta mis­tä näkyvät poti­laalle aiheutu­vat kus­tan­nuk­set, jot­ka johtu­vat tolkut­tomas­ta jonot­tamis­es­ta? Pitkä kuukausien sairaus­lo­ma ja työkyvyt­tömyys ennen leikkaus­ta, mah­dol­lis­es­ti menetet­ty työ­paik­ka, kivun­hallinta? Plus tietysti inhimilli­nen kär­simys, jon­ka hin­taa on kaikkein vaikein arvioi­da. Ja sit­ten tähän päälle työ­nan­ta­jalle syn­tyvä kus­tan­nus sijaisuuksi­neen ja muine seuraamuksineen.

    On help­po ymmärtää yri­tyk­siä, jot­ka mak­sa­vat henkilökun­tansa yksi­tyiseen leikkauk­seen, kun kokon­aiskus­tan­nus nousee älyt­tömäk­si julkisel­la puolel­la kaikkine sivuvaikutuksineen.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Eihän maakun­nan kokoisel­la sotepi­ir­il­lä ole vain yhtä yksikköä. Uudel­la­maal­la esimerkik­si on sairaa­zloi­ta vaik­ka kuin­ka. Kyl­lä maakun­nas­sa voi olla yksi yksikkö, joka erikois­tuu vaik­ka avosy­dänkirur­giaan tai syn­ny­tyk­si­in. Kätilöopis­to esimerkik­si var­maanki­in kään­nyt­tää poti­laan, joka valit­taa katken­nut­ta jalkaa.

    Älä ole niin var­ma Kätilöopis­tos­ta. Kyl­lä siel­läkin kan­nat­taisi alkaa varautua suun­nit­teil­la ole­vaan syn­ny­tysosas­to­jen lakkau­tuk­seen. Näin­hän Tam­misaa­res­sakin on tehty: syn­ny­tysosas­to kiin­ni, ja nyt sinne lähetetään helsinkiläiset tekonivelpoti­laat leikat­taviksi. Tosi kätevää, varsinkin niille, jot­ka sit­ten paikan pääl­lä kuule­vat, että nyt ei olekaan resursse­ja, joten mars takaisin koti­in Helsinki­in ja uudelleen viimeisek­si leikkausjonoon (= toiset 6 kuukaut­ta jonotusta).

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mikä poruk­ka Tam­misaa­res­sa jou­tui uudelleenk­oulu­tuk­seen ja millaiseen…

  34. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    Kuka on se lap­si joka sanoo keis­arin ole­van ilman vaatteita?

    Vihrei­den eduskun­taryh­män johta­ja, eduskun­nan sosi­aali- ja ter­veyslau­takun­nan jäsen Outi Alanko-Kahilu­o­to edes yrittää. 

    Hänen mielestään päämin­is­teri saisi nyt ottaa asian vas­tu­ulleen ja sopia muiden puolue­jo­hta­jien kanssa, miten tästä ede­tään niin, että lakiesi­tys voidaan valmis­tel­la huolel­lis­es­ti. (HS)

  35. Jalankulk­i­ja: Älä ole niin var­ma Kätilöopis­tos­ta. Kyl­lä siel­läkin kan­nat­taisi alkaa varautua suun­nit­teil­la ole­vaan syn­ny­tysosas­to­jen lakkau­tuk­seen. Näin­hän Tam­misaa­res­sakin on tehty: syn­ny­tysosas­to kiin­ni, ja nyt sinne lähetetään helsinkiläiset tekonivelpoti­laat leikattaviksi.
    ‘snip’

    Syn­ny­tys­ten määrä Helsingis­sä ja Tam­misaa­res­sa on kyl­lä melko erilainen.

  36. Sil­loin kun asia (sote­la­ki) ete­nee selkeästi vas­toin annet­tu­ja pelisään­töjä (perus­tus­laki­valiokun­nan anta­mat kri­teer­it) herää houku­tus miet­tiä mitkä ovat moti­iv­it tehdä laki kiiru­usti valmiiksi.

    Olisiko pelkona kun­tien sote ulkois­tus­sopimusten määrän nopea kasvu, jos nyt vielä saadaan sös­sit­tyä koko hom­ma totaalisesti?

    Sote-valiokun­nas­sa vaikut­taisi ole­van jäseniä joille käy mikä tahansa malli mil­lä tahansa valmis­telul­la ja kus­tan­nuske­hi­tyk­sel­lä, kun­han vain saadaan kir­jat­tua laki­in julkisen monop­o­lin yksi­noikeus sotepalvelu­iden tuottamiseen.

  37. Yksi näkökan­ta sote­lain valmi­ik­sisaat­tamisek­si on ollut: tehdään nyt laki ja paikataan sit­ten vaalien jäl­keen jos huo­mataan ongelmia. Jos eduskun­nan isos­sa salis­sa joku rohke­nee kyseenalais­taa pykälää, ihmeem­piä tark­istus­laskelmia ei ehditä tehdä, eikä jää aikaa yhteisen uuden kom­pro­missin muodostamiseen.

    Ihan aikataulun vuok­si laki­in voi jäädä buge­ja. Vaalien jäl­keen onkin sit­ten vaikeampi saa­da yksimielisyyt­tä siitä oliko bugi vahinko vai lain omi­naisu­us joka on ollut poli­it­tisen ohjauk­sen harkitsema.

    Detalji­na valiokun­ta aikoo kuul­la kuut­ta eri­laista kun­taa. Mitenkähän tilas­toti­eteil­i­jä suorit­taisi tälkaisen otok­sen ja olisiko kun­tien vähem­mistö­val­tu­utet­tu tyy­tyväi­nen tähän valintaan.

    Sekin häm­men­tää mil­laisel­la evästyk­sel­lä kun­tien edus­ta­jat ovat liik­keel­lä antaes­saan asiantun­ti­ja-apua salas­s­api­det­tävästä esityksestä.

  38. Raimo K: Syn­ny­tys­ten määrä Helsingis­sä ja Tam­misaa­res­sa on kyl­lä melko erilainen.

    Joo, mut­ta se ei silti estä suun­nit­tele­mas­ta Kätilöopis­ton sulkemista. Sitä pait­si varsi­nainen point­ti on se, että Hus keskit­tämisin­nos­saan ja “suu­ru­u­den ekono­mi­aa” ajaes­saan lopet­taa palk­i­tut ja hyvin toimi­vat yksiköt (kuten Tam­misaaren syn­ny­tysosas­ton). Samal­la poti­laiden tilanne heikke­nee entis­es­tään, kun syn­ny­tys­matkat lan­del­la pitenevät ja helsinkiläiset puolestaan pakote­taan Tam­misaa­reen hoidet­taviksi, vaik­ka pääkaupunkiseu­tu on pul­lol­laan sairaaloi­ta. Byrokra­tia ratkaisee, ei poti­laan etu.

  39. Lapista tulisi tehdä Ahve­nan­maan kaltainen autonomi­nen alue.

    Esimerkik­si Venäjä, pin­ta-alal­taan maail­man suurin val­tio, sisältää usei­ta läh­es itsenäisiä aluei­ta, ja jopa tasaval­to­ja pres­i­dent­tei­neen. Paikall­ishallinnol­la on käsit­tääk­seni ihan oikeasti päätösvaltaakin.

    Nämä alueet sijait­se­vat kaukana Mosko­vas­ta, kuten Lap­pi sijait­see kaukana Helsingistä.

    Maanti­eteelli­nen Siperia vas­taa aika hyvin maanti­eteel­listä Lap­pia. Ihmisiä on har­vas­sa, luon­non­va­ro­ja on paljon, ilmas­to on karu ja niin edelleen.

    Muu­tos kohti auton­o­mista Lap­pia voisi hyvinkin alkaa sote-uudistuksesta.

  40. Kun­tali­itoskun­ta­lainen:
    ‘snip’
    Sote-valiokun­nas­sa vaikut­taisi ole­van jäseniä joille käy mikä tahansa malli mil­lä tahansa valmis­telul­la ja kus­tan­nuske­hi­tyk­sel­lä, kun­han vain saadaan kir­jat­tua laki­in julkisen monop­o­lin yksi­noikeus sotepalvelu­iden tuottamiseen. 

    Jäsen­ten osalta tämä saat­taa pitää paikkansa, mut­ta sote-palvelu­iden tuot­tamises­sa julkisel­la sek­to­ril­la ei ole monop­o­lia — vilkaisepa vaik­ka ulos ikku­nas­ta — eikä sitä myöskään esi­tyk­sis­sä ole, mut­ta koko ns. sote-uud­is­tus kos­kee vain julkisen puolen hallintoa.

Vastaa käyttäjälle Capella Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.