Mitä tehdä Kreikalle?

Eduskun­nan valiokun­nis­sa kesken ole­vista asioista ei tari­noi­da, mut­ta omista mielip­iteistään saa ker­toa. Ei liene kenellekään salaisu­us, että Kreikan lainao­hjel­mas­ta käy­dään neu­vot­telua ja jos tässä liiku­taan johonkin suun­taan. eduskun­nan suurelta valiokunnal­ta voidaan tarvi­ta päätöstä Suomen kan­nas­ta hyvinkin lyhyel­lä varoi­tusa­jal­la. Sik­si edus­ta­jamme suures­sa valiokun­nas­sa, Johan­na Sumu­vuori kyseli ryh­mältä, mil­lainen liikku­mati­la hänel­lä ryh­män puoles­ta on. Kir­joi­tan tähän oman vas­tauk­seni,  kos­ka on muutenkin pitänyt kir­joit­taa Kreikas­ta. Näin siis vastasin: 

Ei ole pelkoa, että Antti Rinne toisi esi­tyk­sen, joka olisi niin löperö, etteivät vihreät voisi sitä hyväksyä. Ei toisaal­ta ole pelkoa siitäkään, että tulisi sel­l­ainen esi­tys, joka miel­lyt­täisi min­ua, mut­ta ker­ron kan­tani silti. Minus­ta ei ole mitään järkeä pitää Kreikkaa henki­tor­eis­saan tyyli­in paras kreikkalainen on työtön kreikkalainen. Miten maa voi mak­saa velka­nsa, jos kreikkalaiset pide­tään työt­töminä? Jos joku on velkaa min­ulle, en panisi hän­tä käsir­autoi­hin ja estäisi hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun.

Ilmas­sa on paljon kos­toa pahoille kreikkalaisille. Kos­ton kohde on väärä, sil­lä eivät Kreikan köy­hät ole kansan­talouden kir­jan­pitoa väären­täneet. Toisaal­ta Espan­jan ja Por­tu­galin tilan­net­ta ajatellen ei olisi hyvä, että Kreikan lain­o­ja annet­taisi­in anteek­si, vaik­ka ako­r­di saat­taisi olla edullisem­pi vai­h­toe­hto myös velko­jille. Voisi teo­ri­as­sa saa­da takaisin edes jotain. Kreikan vaale­ja voisi kuitenkin kun­nioit­taa niin, että troikan sanele­maa Sasi-henkistä ohjel­maa kor­jat­taisi­in. Tai en tiedä, kuin­ka paljon troik­ka on myötä­vaikut­tanut siihen, että ahtaalle maas­sa pan­naan huono-osaisim­mat ja jätetään rikkaat rauhaan, mut­ta ide­ol­o­gis­es­ti tämä sopii mon­elle myös Suomessa.

Sen sijaan, että kohteek­si ote­taan köy­hät, voisi ajatel­la, että Kreik­ka alka­isi verot­taa rikkaitaan. Tämä kai oli voit­ta­neen Syrizan ohjel­mas­sa. Minus­ta pitäisi hyväksyä, että vaal­i­t­u­losta kun­nioit­taen Kreik­ka muut­taa ter­ve­hdyt­tämiso­hjel­maansa ja alkaa verot­taa maas­sa ole­via kohta­laisen varakkai­ta ihmisiä niin kuin mekin heitä vero­tamme. (Emme tosin laivan­varus­ta­jia mekään.)

Muu­tos vie vähän aikaa. Yleen­sä vero­tus perus­tuu kalen­terivu­osi­in. Sik­si Kreikalle on annet­ta­va lisää aikaa, mikäli se sitoutuu toisen­laiseen ter­ve­hdyt­tämiso­hjel­maan. Ei kuitenkaan ole pelkoa, että suuri valiokun­ta saisi eteen­sä täl­laisen paperin.

Muuten olen sitä mieltä, että Kreikan taloudel­lis­es­ta ja sosi­aalis­es­ta tuhoamis­es­ta ei tätä aikaa tul­la ylistämään. Yhdys­val­lat antoi toisen maail­man­so­dan jäl­keen taloudel­lista tukea Sak­san jälleen­rak­en­tamiseen, vaik­ka Sak­sa ei ollut ollut mikään varsi­nainen pyhimys sodassa.

61 vastausta artikkeliin “Mitä tehdä Kreikalle?”

  1. Islanti­laisethan kieltäy­tyivät mak­samas­ta pankkien­sa tap­pi­oi­ta. Eikä siitä suurem­pia lainei­ta lop­ul­ta syntynyt.

    Tämä tie on siis mah­dolli­nen. Käsit­tääk­seni kuitenkin kreikan tapauk­ses­sa maa tarvit­see jatku­vasti käteistä virkami­esten palkko­jen mak­su­un. Tästä syys­tä kreik­ka lie­nee riip­pu­vainen velko­jis­taan myös tule­vaisu­udessa ja kur­ju­us tulee jatkumaan. 

    Ei Kreik­ka näytä halu­a­van pois EU:sta tai eurostakaan. 10 vuodessa kreik­ka var­maan taas nousee entiselle tasolle.

  2. Jos taloudel­li­sis­sa kri­i­seis­sä on jotain hyvää, se on mah­dol­lisu­us tehdä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia, jot­ka eivät muuten menisi läpi eri intres­siryh­mien vas­tus­taes­sa. Olen ymmärtänyt, että Kreikan ongel­mat ovat pitkälti olleet sen suun­taisia, että jos jos­sain tehdään uud­is­tus, val­taan äänestetään poruk­ka jot­ka peru­ut­ta­vat uudistukset. 

    Kreik­ka on tehnyt nyt paljon uud­is­tuk­sia, ja niitä ei pitäisi möh­liä peru­ut­ta­mal­la ne. Hyviä esimerkke­jä Syrizan ajatuk­set palaut­taa siivoo­jat suo­raan min­is­ter­iön palkkalis­toille, peru­ut­taa kiin­teistövero jne. Kreikas­sa ei ole myöskään ollut lainkaan tuloveroa alle 12000 euroa tien­aav­ille, joten 3 miljoon­aa kreikkalaista ei ole mak­sanut mui­ta vero­ja kuin alvia.

  3. Paul Krug­man on sitä mieltä, että Kreikalta vaa­dit­tuun bud­jet­tiyli­jäämään 4,5 % BKT:stä (nykyisen 1,5 % sijas­ta) pääsem­i­nen söisi 7,5 — 8 % BKT:stä.

    http://krugman.blogs.nytimes.com//2015/02/14/greeces-excess-burden/

    En tiedä olisiko rikkaiden verot­tamisel­la pienem­pi BKT-ker­roin kuin menoleikkauk­sil­la tai veronko­ro­tuk­sil­la kaut­ta lin­jan, luul­tavasti (en ole taloustieteilijä).

  4. Itsenäi­nen val­tio saa tietysti tehdä omat päätök­sen­sä. Jos päät­tävät että eivät ota uut­ta lainaa tai eivät sopeu­ta bud­jet­ti­aan vaa­timusten mukaan niin oma­pa on asiansa, ja jos on ole­mas­sa mekanis­me­ja joil­la noiden päätösten seu­rauk­set eivät rajoitu vain heille itselleen, muut mah­dol­liset osa­puo­let saa­vat toimia miten parhaak­si katso­vat. Anta­vat lisävelkaa, suo­raa tukea, lait­ta­vat laina­hanat kiin­ni, potki­vat Kreikan rahali­itos­ta ulos, lähtevät tankkien kanssa per­imään saatavi­aan, tai miten nyt parhaak­si näkevätkään. Turha moral­isoin­ti on pelkkää ajanhukkaa.

    Mut­ta sin­un ja muun vasem­mis­ton Syriza-symp­pauk­ses­ta uno­htuu yksi asia: Kreik­ka oli jo ennen Syrizan val­taan­tu­loa päässyt tulois­sa ja menois­sa velan­hoit­o­meno­ja luku­unot­ta­mat­ta tas­apain­oon. Ei siis ole itses­tään­selvää että velko­ja­maid­en vaa­ti­mat ehdot tukipaketeille oli­si­vat tehneet bud­jet­ti­va­jeen kuromisen mah­dot­tomak­si, kuten käsir­autaes­imerkil­läsi annat ymmärtää. Syrizan vaalilu­pauk­si­in kun kuu­lui muu­takin kuin vain rikkaiden verottamista.

    Oliko nuo velka­e­hdot kohtu­ut­to­mia niille taval­lisille köy­hille kreikkalaisille vai ei on toinen kysymys, en minä itse heitä sinän­sä syyl­listäisi vaik­ka ken­ties tyh­mästi ovat aikoinaan äänestäneetkin. Valitet­tavasti demokra­t­ian ja itsenäis­ten kansal­lis­val­tioiden luon­teeseen kuu­luu myös se, että huonoista päätök­sistä pääsee kär­simään moni viatonkin.

  5. Ver­taami­nen Islanti­in on myöhäistä. Kri­isin alus­sa läh­es­tulkoon kaik­ki lainat kreikalle oli­vat myön­täneet Ran­skan ja Sak­san pankit (yli 120 mil­jar­dia yhteen­sä), val­tioiden velka­vas­tu­ut oli­vat min­i­maaliset. Tänään sekä julk­isten että yksi­ty­is­ten pankkien velka­vas­tu­ut ovat läh­es­tulkoot nolla.

    Eli EKP, IMF ja poli­itikot ovat siirtäneet kaik­ki vas­tu­ut yhteisik­si. Eikä pelkästään siten että Ran­s­ka ja Sak­sa kan­taisi­vat suurim­man vas­tu­un, vaan näil­lä mail­la on nyt suh­teessa pienem­pi ris­ki ja velankan­to­vas­tuu kuin kri­isin puhkeamisen aikaan.

    On myös hyvä huomioi­da että EKP ei vas­taa kansal­lisille par­la­menteille vaan sen tehtävänä on pitää pankkien huol­ta, minkä se on tehnyt loistavasti.

  6. Osmo Soin­in­vaara:
    Miten maa voi mak­saa velka­nsa, jos kreikkalaiset pide­tään työt­töminä? Jos joku on velkaa min­ulle, en panisi hän­tä käsir­autoi­hin ja estäisi hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun 

    Hohhoi­jaa. Kreik­ka mak­saa velois­taan olema­ton­ta korkoa. Tämän lisäk­si veloil­la on vielä 8 vuo­den lyhen­nys­va­paakin. Ja halutes­saan kreikkalaiset saisi­vat näitäkin ehto­ja var­masti sovit­tua paremmiksi.

    Veloil­la ei siis ole mitään merk­i­tys­tä Kreikan taloudelle läh­es vuosikymme­neen. Niistä puhumi­nen on joko asiantun­tem­aton­ta lässy­tys­tä tai jonkin epämääräisen poli­it­tisen agen­dan ajamista.

  7. Kreik­ka on itse osansa valin­nut. Sokei­den ajoko­r­tit, met­surei­den ulkoil­mal­isäko­r­vaus, palkan­lisä siitä, että tulee aamul­la töi­hin. Se rääkkääkö Kreik­ka kreikkalaisia vai tekeekö sen EU, on sivu­seik­ka. Toden­näköis­es­ti EU tekee ”rahoi­tus­paketin”, jol­la kaik­ki katso­vat voit­ta­vansa ja sama meno jatkuu. Ovatko luk­i­jat jo huo­man­neet, että Suo­mi on Kreikan tiel­lä, eikä ole ole­mas­sa mitään demokraatista voimaa, joka mah­dol­lis­taisi muutoksen?

  8. Kreikan avus­tamisen kohdal­la virhe tehti­in jo ihan ensim­mäisessä avus­tus­paketis­sa. Jos sil­loin oli selvää, että Kreik­ka on niin syvästi velka­an­tunut, että se ei kykene siitä palau­tu­maan. Kreikalle annetut tukipaketit vain siir­sivät ongel­maa eteen­päin, mut­ta sil­loin oli poli­it­tis­es­ti mah­do­ton­ta myön­tää sitä. EUn vaa­ti­ma reit­ti ei ole yhtään sen parem­pi nyt kuin sil­loinkaan, se vain ajaa Kreikkaa syvem­mälle umpikujaan.

    Mut­ta ei Syrizan halu­a­ma ratkaisu ole yhtään sen parem­pi. Käytän­nössä, jos Syriza saisi mitä halu­aisi, se vain kään­täisi kel­lo­ja taak­sepäin ja päädyt­täisi­in tilanteeseen juuri ennen kri­isin laukeamista. Kreikalla olisi yhä kestämätön velkataak­ka ja mon­et Kreikan talouteen tehdyt tarpeel­liset uud­is­tuk­set (kuten virkami­esten ja hei­dän etu­jen vähen­tämi­nen, talouden sul­jet­tu­jen sek­to­rien avaami­nen ja niin edelleen) perut­taisi­in. Edessä olisi pian uusi velka­kri­isi, sil­lä Kreikan kansan­talous ei edelleenkään kykenisi kan­ta­maan velkataakkaansa.

    Kreikan neu­vot­te­lut ovat sikäli yhden­tekevät, että molem­pi­en puolien halu­a­ma jatko­ta­pa ajaisi samaan umpiku­jaan, ain­oas­taan vähän eri reit­tiä. Kreik­ka pysyy kri­i­sis­sä kunnes joko Kreik­ka eroaa eurosta tai EUssa imple­men­toidaan tulon­si­ir­tounioni. Nyt kiis­tel­lään vain siitä, mil­lä taval­la pitkitetään kri­isiä. Keskip­itkäl­lä ja pitkäl­lä aikavälil­lä paras tulos olisikin var­maankin neu­vot­telu­iden totaa­li­nen kar­i­u­tu­mi­nen ja Kreikan pois­tu­mi­nen eurosta. Se on lyhyel­lä aikavälil­lä hyvin kivu­lias­ta, mut­ta mitä pidem­pään varsi­naista ratkaisua lykätään, sitä kivu­li­aam­paa ratkais­us­ta tulee — onpa se Kreikan pois­tu­mi­nen eurosta tai tulonsiirtounioni.

  9. Ei kuule tartte pelätä, että Kreik­ka lait­taisi minkään­laista ter­ve­hdyso­hjel­maa eteen­päin. Johan sen nyt tästä huo­maa. Sitä­pait­si kansa kyl­lä kyl­lästyyy kom­mu­nis­tiseen hallintoon melko nopeasti ja seu­raavis­sa vaaleis­sa tulee kenkää.

    Ain­oa ohjel­ma mitä he halu­a­vat noudt­taa, on lisää rahaa ilman ohjelmaa.

    Ei jatkoon, Kreik­ka ulos rahali­itos­ta. Sil­loin he voivat hoitaa kil­pailukykyn­sä kun­toon köy­htymäl­l­lä kep­pik­er­jäläisik­si kun drak­ma on mikkihiirirahaa.

  10. Krtek: Kreikas­sa ei ole myöskään ollut lainkaan tuloveroa alle 12000 euroa tien­aav­ille, joten 3 miljoon­aa kreikkalaista ei ole mak­sanut mui­ta vero­ja kuin alvia.

    Suomes­sa 12 000 euroa vuodessa ansait­se­van vero­pros­ent­ti on 2,5%, että eipä toi nyt kovin kaukana nol­las­ta ole.

  11. Kun euroalueel­la ei ole pitävää säädöspo­h­jaa on rahan jakami­nen kreikalle kuin jake­lisi raho­jaan kadul­la toivoen että joku toisi takaisin. Parem­pi että kreik­ka irtau­tuu eurosta ja panee asiansa kuntoon.

  12. Kreikan koy­hät ovat aikanaan äänestäneet demokraat­tis­es­ti, ei siel­lä mikään junt­ta ole viime vuosi­na enää ollut val­las­sa. Kyl­lä köy­hillä on myös uurnil­la ollut enem­män joukkovoimaa kuin rikkail­la joten myöskään mikään rikas vähem­mistö ei ole ollut asioista päät­tämässä vaan velak­si elämi­nen ja tilas­to­jen vääristämi­nen on ollut suurim­man osan etu. 

    Jos röyhkey­destä, ahneud­es­ta tai tyh­myy­destä halu­taan palki­ta anta­mal­la velat anteek­si ja anta­mal­la kor­rup­tion jatkua, siitä vaan. Suomen vuoro onkin nyky­menol­la seu­raa­vana joten ehkä ihan hyvä leikkiä armelias­ta että pedataan itselle paik­ka almujonossa.

  13. Krtek:
    Kreikan ongel­mat ovat pitkälti olleet sen suun­taisia, että jos jos­sain tehdään uud­is­tus, val­taan äänestetään poruk­ka jot­ka peru­ut­ta­vat uudistukset. 

    Suomes­sa osa­taan tämäkin tehokkaam­min. Hal­li­tus ehtii neljän vuo­den sisäl­lä itse perua omat uud­is­tuk­sen­sa huo­mat­tuaan ne mah­dot­tomik­si (ja kut­suu sitä uudistukseksi).

  14. Kaikki­neen tapaus on kiehto­va, sil­lä syriza­lais­es­ta vasem­mis­to­hu­man­is­mista on tul­lut paneu­roop­palainen liike, jos­sa Varo­ufakis vetoaa euroop­palais­ten kadun­mi­esten yhteiseen asi­aan pahaa ekp:tä vastaan. 

    Kreik­ka on var­masti oike­as­sa siinä, että lainao­hjel­man kos­to­men­tal­i­teet­ti on yksi­no­maan vahin­gol­lista. Ennen kaikkea kär­simään joutuu se sukupolvi, joka ei ollut edes äänestysiässä kor­rup­tion rehottaessa.

    Tästä huoli­mat­ta syriza­lainen lainao­hjel­man­haukku­mis­re­tori­ik­ka haiskah­taa vähän liikaa oman kil­ven kiil­lot­tamiselta. Kreikkalainen talous­poli­ti­ik­ka kaipaisi kipeästi ratkaisukeskeisyyt­tä ja suo­raselkäisyyt­tä näin suomalaiskadunmiesvinkkelistä.

  15. Kreikkaa lain­ot­ta­neet sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit on nyt saatu pelastet­tua ahdin­gostaan. Lisäk­si EKP:n elvy­tys­toimet ovat nos­ta­neet entis­es­tään osakkei­den arvo­ja. Kiitos veron­mak­sajille, varakkail­la on taas varaa ostaa Fer­rare­i­ta ja he voivat jatkaa varo­jen­sa piilot­telua veroparatiiseissa.

    Suomen pankeil­la ei ollut alun­perin riske­jä Kreikas­sa. Ja kos­ka Sak­san ja Ran­skan val­tiot oli­si­vat joka tapauk­ses­sa pelas­ta­neet itse omat pankkin­sa, niin suo­ma­laisil­la veron­mak­sajil­la ei ollut kri­isin alka­es­sa mitään suurem­pia riske­jä Kreikan suhteen.

    Tar­tun­tavaar­al­la ja kri­isil­lä pelot­telu kuitenkin puri Suomen hal­li­tuk­seen. Suo­mi otti osan Sak­san ja Ran­skan pankkien osak­keen­o­mis­ta­jien ja näi­den maid­en veron­mak­sajien riskeistä mei­dän veron­mak­sajien piikkiin.

    Nyt velko­jana pääsemme määräämään, mitä velal­lisen eli Kreikan val­tion pitäisi tehdä.

    Kreikkaa ja kreikkalaisia mei­dän pitää aut­taa vaa­ti­mal­la Kreikan val­ti­ol­ta järke­viä toimia. 

    Mut­ta sitä en vieläkään ymmär­rä, mik­si mei­dän piti aut­taa rikkai­ta sak­salaisia ja ran­skalaisia. Sen hölmöy­den vasti­neek­si mei­dän pitäisi nyt vaa­tia, että Sak­sa ja Ran­s­ka kan­taisi­vat nor­maalia osu­ut­taan suurem­man vas­tu­un Kreikan avustusoperaatiosta. 

    Mei­dän pitäisi vaa­tia, että Sak­sa ja Ran­s­ka kiristävät rikkaiden veron­mak­sajien­sa vero­tus­ta Kreikan avustamiseksi.

  16. Kuten Tomi mainit­si, Sak­sa ja Ran­s­ka ovat toim­i­neet suo­jel­lak­seen pankke­jaan ja viivyt­tääk­seen ratkaisua. EU:ssa ei ole sol­i­daarisu­ut­ta jota yhteis­val­u­ut­ta edel­lyt­tää, vaan omat edut tule­vat ensin. Kreikalle pitäisi löytää tie pois veloista ja pois euroalueesta. 

    Pitäisi myös vaa­tia, että Kreik­ka lopet­taa asei­den jät­tios­tot (Sak­salta) ja palaut­taa puo­lus­tus­meno­jen suh­teen brut­tokansan­tuot­teeseen järkevälle tasolle. Kreikan puo­lus­tus­meno­jen suhde bkt:hen 2000 — 2008 oli 3.6% kun EU:n keskiar­vo oli 1.6 [1]. Kreikan puo­lus­tus­menot ovat kri­isin alet­tua olleet jatku­vasti EU:n huip­pua ja lähel­lä 3% bkt:stä [2] reilusti yli NATO:n tavoit­teen samaan aikaan kun Suomes­sa kitkutel­laan 1.3% tun­tu­mas­sa [3].

    Vai­h­toe­htois­es­ti jos hyväksytään, että yksi lainanan­ta­jat voivat pistää Kreikan aut­ta­maan ase­vi­en­tiään, voidaan vaa­tia mulle kans peri­aat­teel­la Kreikkaa osta­maan sato­ja Pase­ja Suomes­ta velko­jen armah­duk­sen kuittaukseksi. 

    [1] https://www.bicc.de/uploads/tx_bicctools/BICC_Focus_Griechenland_engl_fin.pdf

    [2] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS

    [3] http://data.worldbank.org/indicator/MS.MIL.XPND.GD.ZS

  17. Stur­m­grup­pen­führer: Veloil­la ei siis ole mitään merk­i­tys­tä Kreikan taloudelle läh­es vuosikymme­neen. Niistä puhumi­nen on joko asiantun­tem­aton­ta lässy­tys­tä tai jonkin epämääräisen poli­it­tisen agen­dan ajamista.

    Taitaa niil­lä ola merk­i­tys­tä. Lehti­ti­eto­jen mukaan Kreikan pitäisi tänä vuon­na lyhen­tää velko­jaa 17 mil­jardin edestä, mikä lie­nee 7…9% sen BKT:stä.

  18. Eero Kär­ki:
    Kreik­ka on itse osansa valin­nut. Sokei­den ajoko­r­tit, met­surei­den ulkoil­mal­isäko­r­vaus, palkan­lisä siitä, että tulee aamul­la töi­hin. Se rääkkääkö Kreik­ka kreikkalaisia vai tekeekö sen EU, on sivu­seik­ka. Toden­näköis­es­ti EU tekee ”rahoi­tus­paketin”, jol­la kaik­ki katso­vat voit­ta­vansa ja sama meno jatkuu. Ovatko luk­i­jat jo huo­man­neet, että Suo­mi on Kreikan tiel­lä, eikä ole ole­mas­sa mitään demokraatista voimaa, joka mah­dol­lis­taisi muutoksen?

    Eikä suomes­sakin mak­se­ta siitä, että vaivau­tuu loma­l­ta takaisin töihin

    1. Jos Suomes­sa ehdotet­taisi­in, että palk­ka niiltä päiviltä kun jää väite­tyn sairau­den takia pois töistä, olisi pienem­pi kuin oikeil­ta työpäiviltä, kauhea huu­to siitä syn­ty­isi. Se, että asia on kir­jat­tu noin päin ker­too vain siitä, että kansaa pide­tään tyhmänä.
      On aivan sama san­o­taanko, että palk­ka on päivässä 50 euroa ja jos tulee töi­hin saa 20 lisää kuin sanoa, että palk­ka on 70 euroa, mut­ta jos on sairas, joutuu mak­samaan 20 euroa.

      Mut­ta onhan meil­lä ollut lisäpuutelisä niille, joiden palkkoi­hin ei kohdis­tu mitään muu­ta lisää.

  19. Tapio: Taitaa niil­lä ola merk­i­tys­tä. Lehti­ti­eto­jen mukaan Kreikan pitäisi tänä vuon­na lyhen­tää velko­jaa 17 mil­jardin edestä, mikä lienee7…9% sen BKT:stä.

    Val­tion­ve­lan kier­rä­tys on aivan nor­maalia toim­intaa eikä siinä ole mitään ongel­maa niinkauan kun val­tion hal­li­tus nou­dat­taa sijoit­ta­jat vaku­ut­tavaa kuri­nalaista talouspolitiikkaa.

    Viime vuon­na Kreikan val­tion­vel­ka oli jo kovaa kyytiä palaa­mas­sa sijoi­tuskelpoisek­si paperik­si joten jopa siel­lä tämä on siis aivan todis­tet­tavasti mahdollista.

    Nythän Kreik­ka on täysin sijoi­tuskelvo­ton mut­ta se on nykyisen hal­li­tuk­sen oma päätös.

  20. dio­di:
    Kuten Tomi mainit­si, Sak­sa ja Ran­s­ka ovat toim­i­neet suo­jel­lak­seen pankkejaan… 

    Lain­o­jen takaisin­perin­nässä kaikin keinoin ei muuten ole mitään väärää.

    Rikolli­nen on se joka jät­tää lainansa maksamatta.

  21. Juuri niin. Kreikan ongel­ma ei ole se, mitä Krug­man sen väit­tää ole­van. Tai oikeas­t­aan, Krug­manin teesi on oikea, sitä vaan tulk­i­taan väärin.

    On tot­ta, että Euro on yksinker­tais­es­ti liian vah­va val­u­ut­ta. Euro on nimit­täin ekvi­va­lent­ti sen kanssa, etä val­tio ylläpitäisi kiin­teää vai­h­tokurssia ja vapai­ta pääo­ma­markki­noi­ta. Ei täysin, tosin. Eurossa ollessan maa ei voi joutua keskus­pankin val­u­ut­tavaran­tokri­isi­in. Sen­si­jaan sille voi käy­dä niin, että val­tio ei saa lainaa. 

    Jos val­tio elää yli varo­jen­sa, niin näin käy lop­ul­ta. Jos maal­la on oma val­u­ut­ta, niin maan val­u­ut­ta sukeltaa täl­laises­sa tilanteessa, maan kansalaiset eivät voi ostaa ulko­mail­ta mitään ja koti­markki­nat kor­vaa­vat ulko­maan­markki­nat. Eurossa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään, joten ne menevät ulko­maille ja maas­sa ei enää käy­dä kaup­paa. Karrikoiden. 

    Hin­nat eivät jous­ta alaspäin. Tämä on se, mis­tä kaik­ki johtuu. Jos Kreikalla olisi oma raha, se olisi nyt devalvoitunut 50 prossaa tms ja siinä rahas­sa mitatut lainat olisi help­po mak­saa pois euroilla. 

    Euron toimivu­us nojasi ideaan, että val­tiot eivät elä yli varo­jen­sa. Tämä on vähän niinkuin se, että ei rikol­lista ole järkevää pistää vanki­laan sen jäl­keen kun rikos on tehty, ei se sitä enää estä. 

    Kreikan kurit­ta­mi­nen on vält­tämätön­tä jot­ta *muut* mak­sa­vat velkansa.

  22. alek­sis salusjärvi: Tästä huoli­mat­ta syriza­lainen lainao­hjel­man­haukku­mis­re­tori­ik­ka haiskah­taa vähän liikaa oman kil­ven kiil­lot­tamiselta. Kreikkalainen talous­poli­ti­ik­ka kaipaisi kipeästi ratkaisukeskeisyyt­tä ja suo­raselkäisyyt­tä näin suomalaiskadunmiesvinkkelistä. 

    Käsit­tääk­seni Syriza juuri halu­aa muut­taa jo tehdyt leikkauk­set sel­l­aisik­si, että turhat ihmiset lähtevät ja tarpeel­liset saa­vat työ­paikkansa takaisin. Nythän leikkauk­set ovat kai lähin­nä kohdis­tuneet nimeno­maan toteut­tavaan henkilöstöön. Varaa leika­ta lisää ei juuri ole.

    dio­di: Vai­h­toe­htois­es­ti jos hyväksytään, että yksi lainanan­ta­jat voivat pistää Kreikan aut­ta­maan ase­vi­en­tiään, voidaan vaa­tia mulle kans peri­aat­teel­la Kreikkaa osta­maan sato­ja Pase­ja Suomes­ta velko­jen armah­duk­sen kuittaukseksi. 

    Tai sit­ten voidaan ottaa takaisin­mak­su mate­ri­aali­na, kun Venäjä tuos­sa rajan takana pullis­telee. Kreikalla olisi varaa leika­ta sieltä. Ainakin noille Rau­ma-luokan ohjusveneille voisi ne kor­vaa­jat han­kkia samantien…

    Min­ua kyl­lä jatku­vasti ihme­tyt­tää miten Kreikan, Espan­jan, jne. otta­mat lainat hoidet­ti­in meikäläisit­täin niin type­r­ästi. Ongel­mana peri­aat­teessa oli Sak­san ja Ran­skan pankkien tolku­ton lainanan­to. Miten ihmeessä ei kenenkään päähän pälkähtänyt, että oltaisi­in vain pelastet­tu pankit omis­tu­so­su­ut­ta vas­taan? Kreik­ka olisi sit­ten voin­ut vaik­ka jät­tää lainat mak­samat­ta, kun­han pahim­man yli olisi päästy. Riskit oli­si­vat erään­tyneet ja markki­namekanis­mi päästet­ty toim­i­maan. Nyt vain on painet­tu pankkien riskinot­to villaisella.

  23. Kreikan kohdal­ta olenkan­sain­väli­sistä laat­ule­hdis­tä ollut ymmärtäv­inäni muu­tamia myön­teisiä asioita.

    - Syrizan hal­li­tus on tois­taisek­si vähem­män epäi­lyt­tävä kuin kah­den aiem­man val­ta­puolueen hal­li­tuk­set, jois­sa rak­en­teelli­nen kor­rup­tio oli päässyt aika pahaksi.

    - Kreikan talous on kään­tynyt, siis net­to­talous. Tämä on eri­no­mainen asia ja mah­dol­lis­ta­nee Kreikan palu­un luot­tomarkki­noille ylipäätään.

    - Säästöjä on tehty paljon ja miten nopeim­min saatu aikaan. Tässä vai­heessa tarvi­taan kansalais­lle myös myön­teisiä asioi­ta ja rak­en­teel­lis­ten säästö­jen jatkamisen ohes­sa myös sosi­aal­is­ten ongelmien estämistä.

    - Neu­vot­te­lut ovat ennen muu­ta olleet siitä, että nykyi­nen talouskasvu saadaan jatkumaan. 

    - EU:n hätälainao­hjel­matt ovat toim­i­neet siten, että katas­tro­feil­ta on väl­tyt­ty. Kreikan ongel­matkin ovat hyt hal­lit­taval­la tasol­la ja enää pieni osa euroaluet­ta. Irlan­ti, Poru­gali ja Espan­ja ovat normalisoituneet. 

    - Kun Olli Rehnin nihilisti­nen poli­ti­ik­ka lop­pui euron arvokin on siir­tynyt okeaan suun­taan lähem­mäk­si dol­lar­ia. Euro oli yliarvostettu.

    - EU:n lainao­hjel­mat ovat toim­i­neet. Se on meille kaikille hyvä ja vien­ti­te­ol­lisu­udelle hyvä.

    - Medi­an logi­ikas­sa Perssuo­ma­lais­ten lasun­noille annetaan aika paljon näkyvyyt­tä. Tämä saa kuvit­tele­maan näke­my­serot suuremmaksi.

    - Mark­ka-ajan korko­ta­soa ja deval­vaa­tiok­ier­ret­tä kaik­paa enään kuka? Joku joka on ne kur­jat ajat unohtanut.

    - Poli­itikoiden kyky perustel­la päätök­siään on vähän heikois­sa kantimissa.

  24. Palataan­pa askel takaisin niin nähdään parem­min. Jo vuosia on ollut selvää, että kreikkalaisil­la on Sveit­sis­sä ja muis­sa parati­i­seis­sa yli 300 mil­jar­dia varo­ja piilos­sa. Suuri osa tästä on taval­la tai toisel­la Kreikan val­ti­ol­ta kupat­tua tai varastettua.

    Mik­si Kreikas­sa ei sääde­tä lakia, jol­la varat vaa­di­taan menet­tämisen ja vanki­lan uhal­la kotiut­ta­maan ja sijoit­ta­maan Kreikan val­ti­o­lain­oi­hin??? Täl­lä tavoin Kreik­ka vapau­tu­isi ulko­mai­sista velois­taan ja saisi taloudel­lisen itsenäisyyten­sä takaisin. Luulisi Syrizaa tämän vai­h­toe­hdon kiinnostavan.

  25. Valitet­tavasti Syrizan suunnal­ta ei ole kuu­lunut mitään toimen­piteistä, joil­la val­tion­talous saataisi­in tas­apain­oon. Ennenkuin Kreik­ka uskot­tavasti päät­tää toimen­piteistä, joil­la lisätään val­tion tulo­ja ja/tai alen­netaan menoja.

    Ymmärtääk­seni edelli­nenkin hal­li­tus yrit­ti järkeistää talout­ta ja lopet­taa erinäisiä saavutet­tu­ja etu­ja. Tästä nousi hirveä huu­to, ja lakot. Saavutet­tu­jen etu­jen pois­ton sijaan jäl­jelle jäi juus­to­höylä. Nyt Syriza jät­täisi höylänkin pois ja loi­sisi muiden val­tioiden taskuilla.

  26. Tiedemies:
    ‘snip’
    Eurossa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään, joten ne menevät ulko­maille ja maas­sa ei enää käy­dä kaup­paa. Karrikoiden.
    ‘snip’

    Ja mis­sähän euro­maas­sa kau­pan hyl­lyt ovat tyhjät? Muis­telet ilmeis­es­ti entistä Neuvotoliittoa.
    Karrikoiden?

  27. Osmo: “Jos joku on velkaa min­ulle, en panisi hän­tä käsir­autoi­hin ja estäisi hän­tä ansait­se­mas­ta raho­ja velan maksuun.”

    Eivät ne jot­ka ovat käsir­au­dois­sa (tai pitäisi pan­na käsir­autoi­hin) muutenkaan mak­sa, toiset maksavat.

  28. Sep­po S:
    Kreikkaa lain­ot­ta­neet sak­salaiset ja ran­skalaiset pankit on nyt saatu pelastet­tua ahdingostaan.
    ‘snip’

    Ei aivan.
    Wikipedia: “all pri­vate cred­i­tors hold­ing Greek gov­ern­ment bonds were required at the same time to sign a deal accept­ing extend­ed matu­ri­ties, low­er inter­est rates, and a 53.5% face val­ue loss”.

  29. Peru­songel­ma lie­nee se, että Kreikan BKT on noin 249 mil­jar­dia, Suomen on noin 276 mil­jar­dia — ja Kreik­ka on noin 2 ker­taa suurem­pi. Ei ole tuotan­toa, mil­lä mak­saa mitään.

    Toinen ongel­ma on se, miten ihmeessä tuonkokoinen kansan­talous mitenkään voi heilut­taa EU:ta tai euroa — mut­ta selväk­si on tul­lut, että taloustiede tosi­aan on kek­sit­ty, jot­ta saataisi­in astrolo­gialle lisää uskottavuutta.

  30. JTS:

    – Mark­ka-ajan korko­ta­soa ja deval­vaa­tiok­ier­ret­tä kaik­paa enään kuka? Joku joka on ne kur­jat ajat unohtanut. 

    Kuten ylivoimainen enem­mistö kaik­ista euron puo­lus­telijoista, sinäkin teet sen virheen, että kuvit­telet eurol­la ole­van vain yksi vai­h­toe­hto, euroon kytket­ty mark­ka. Jos meil­lä olisi mark­ka nyt, se olisi mitä toden­näköisim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu.

  31. Ei kreikas­sa kau­pan hyl­lyt tyh­jene, kos­ka ihmisil­lä ei ole rahaa. Jos Kreikalla olisi oma val­u­ut­ta ja hin­tasään­nöste­ly joka määräisi ettei hin­to­ja saa nos­taa, niin kaup­po­jen hyl­lyt todel­lakin oli­si­vat tyhjät.

  32. Tiedemies:
    Ei kreikas­sa kau­pan hyl­lyt tyh­jene, kos­ka ihmisil­lä ei ole rahaa. Jos Kreikalla olisi oma val­u­ut­ta ja hin­tasään­nöste­ly joka määräisi ettei hin­to­ja saa nos­taa, niin kaup­po­jen hyl­lyt todel­lakin oli­si­vat tyhjät. 

    Mik­si sit­ten kir­joitit, että “Eurossa koti­maas­sa on euro­ja, mut­ta koti­maas­ta niil­lä ei saa mitään”?

  33. Marko Hami­lo: Kuten ylivoimainen enem­mistö kaik­ista euron puo­lus­telijoista, sinäkin teet sen virheen, että kuvit­telet eurol­la ole­van vain yksi vai­h­toe­hto, euroon kytket­ty mark­ka. Jos meil­lä olisi mark­ka nyt, se olisi mitä toden­näköisim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu. 

    Meil­lähän oli 1) vah­va mark­ka ja sit­ten 2) del­valvoitu mark­ka ja vielä 3) lisää devalvoitu mark­ka — tämä ain­oas­taan 90-luvul­la — eikä mikään näytä siltä, että nykyiset päät­täjät oli­si­vat viisaampia.

    Mut­ta ehkä vain halu­at kun­non tuot­toa sijoituksillesi?
    Tuol­loin sijoi­tustili pankissa tuot­ti 14%, mut­ta asun­to­lainan korko saat­toi olla 18%. Hienoa aikaa 😉

  34. Olen kokenut Kreik­ka-keskustelun jotenkin turhaut­tavak­si, sil­loin aikaisem­min ja myös nyt. Johtuneeko siitä, että tahtipuikkoa ovat heilut­ta­neet perus­suo­ma­laiset varsin pop­ulis­tiseen tyyliin?

    Keskustelu on ollut myös kovin jyrkkää ja kiihkeää. Tun­tuu siltä, että keskustelua ei aina myöskään käy­dä vil­pit­tömästi itse asi­aa pohdiskellen, vaan tarkoi­tushakuis­es­ti joitain mui­ta poli­it­tisia tavoit­tei­ta ajaen. Lähin­nä kai euroon ja EU:hun liittyen.

    Osmo Soin­in­vaara tekee kuitenkin aiheesta hyviä huomioi­ta, samoin muu­ta­mat kom­men­toi­jat, joten lisään­pä pari omaakin reunahuomautusta.

    Usein san­o­taan, että taval­liset kreikkalaiset ovat tilanteeseen syyt­tömiä. Ei kai nyt sen­tään, sil­lä hehän ovat vaaleis­sa äänestäneet itselleen val­lan­pitäjät. Sen ei silti pidä johtaa kohtu­ut­tomaan rankaisemisen kierteeseen.

    Olen ymmärtänyt, että var­al­lisu­ut­ta Kreikas­sa on paljon. Mik­sei sitä saa­da käyt­töön ongel­man ratkaisemisek­si? Onnis­tuuko edes nyt voit­tanut vasem­mistop­uolue siinä?

    Ja lopuk­si: pienenä kansana suo­ma­lais­ten kan­nat­taisi vält­tää kovin ylim­ielistä ja ankaraa suh­tau­tu­mista. Koskaan ei tiedä mil­loin me tarvit­semme sol­i­daarisu­ut­ta muilta.

  35. Osmo kir­joit­taa “Miten maa voi mak­saa velka­nsa, jos kreikkalaiset pide­tään työttöminä?”

    Työt­tömyy­den paradoksi 

    Espan­jan talous on läht­enyt kasvu­un ja lainan­tarve vähen­tynyt sen jäl­keen kun maan työt­tömyys nousi jopa 27 prosenttiin.
    Myös Por­tu­gali ja Irlan­ti ovat saa­neet talout­taan kun­toon, mut­ta hin­tana on ollut työt­tömyy­den räjähdys­mäi­nen kasvu.

    Myös Kreikas­sa nähti­in oire­i­ta maan talouden ter­ve­htymisen suun­taan ja jälleen mas­satyöt­tömyy­den jäl­keen. Tapah­tuuko näin säästöku­urien seu­rauk­se­na työt­tömyy­destä huoli­mat­ta vai nimeno­maan pääasi­as­sa työt­tömyy­den ansios­ta? Alen­taako työt­tömyys väestön ostovoimaa ja sitä kaut­ta kulu­tus­ta niin, että rahat parem­min ohjau­tu­vat maalle vau­raut­ta tuovi­in tuotan­nol­lisi­in investointeihin? 

    Espan­jas­sa työt­tömäk­si var­masti jou­tui suuri joukko niitä, jot­ka oli­vat rak­en­ta­neet asun­to­ja, joiden takia syn­tyi asun­toku­pla, mikä oli keskeisiä syitä maan syvään lamaan. Talouskasvua mitataan BKT:n muu­tok­sel­la. BKT mit­taa myös turhia ja jopa vahin­gol­lisia töitä, jol­laisek­si osoit­tau­tui osa asuntorakentamisesta.

  36. Kreikan on tänä vuon­na lyhen­net­tävä velko­ja ja mak­set­ta­va korko­ja yhteen­sä n. 19 mil­jar­dia. N. 9 mil­jar­dia on IMF luot­to­ja, lop­ut markki­noil­ta. Nämä on mak­set­ta­va, ei niitä rul­la­ta eteen­päin. Ei Kreik­ka edes neu­vot­tele IMF:n kanssa, eikä yksi­ty­is­ten velko­jien kanssa, vain euro­ryh­män kanssa. Lisäk­si on lyhy­taikaista lainaa (T‑Bill) 14,6 mil­jar­dia, mitkä pystyy kier­rät­tämään EKP:n luvalla.

  37. Sylt­ty: Ei kuule tartte pelätä, että Kreik­ka lait­taisi minkään­laista ter­ve­hdyso­hjel­maa eteen­päin. Johan sen nyt tästä huo­maa. Sitä­pait­si kansa kyl­lä kyl­lästyyy kom­mu­nis­tiseen hallintoon melko nopeasti ja seu­raavis­sa vaaleis­sa tulee kenkää. 

    1) Kom­mu­nis­tiseen? Puheena ole­van puolueen ohjel­ma muis­tut­taa läheis­es­ti Län­si-Euroopan sosi­aalidemokraat­tis­ten puoluei­den ohjelmia jostain kylmän sodan vuosikym­me­niltä, jol­loin niil­lä oli nimeno­maan kova tarve irrot­tau­tua kaikesta kom­mu­nis­mi­in vivahtavastakin.

    2) Vaik­ka se olisikin kom­mu­nisti­nen, niin his­to­ri­an val­os­sa on aivan älytön­tä väit­tää, että kom­mu­nisti­nen hallinto on automaat­tis­es­ti kansan silmis­sä vähem­män legi­t­i­i­mi kuin sen ei-kom­mu­nisti­nen vai­h­toe­hto. Esimerkik­si Viet­namin sodan lop­putu­lok­sen ratkaisi pitkälti se, että Yhdys­val­tain ulkopoli­it­tisille päätök­sen­tek­i­jöille oli mah­do­ton­ta käsit­tää, että kansal­lis­tun­teen voivat jos­sakin maas­sa poli­it­tis­es­ti “omis­taa” nimeno­maan kom­mu­nis­tit, jol­loin tämän kansal­lis­tun­teen miel­letyt loukkauk­set koitu­vat nimeno­maan kom­mu­nistien pro­pa­gan­davoitok­si. Kreikas­sa on nyt saman­lainen tilanne. Syriza miel­letään nimeno­maan Kreikan pelas­ta­jak­si sen häpäisi­jöiltä. Jos sel­l­aiseen puolueeseen ylipään­sä kyl­lästytään, niin huo­mat­tavasti hitaam­min kuin puolueisi­in, joiden kan­nat­tamisen moti­vaa­tio­taus­ta on toisenlainen.

    Stur­m­grup­pen­führer: Rikolli­nen on se joka jät­tää lainansa maksamatta. 

    Ei ole. Jos rikosoikeu­den ja velvoiteoikeu­den väli­nen ero on näin hämärä, niin ei ehkä kan­na­ta sanoa näistä asioista mitään.

  38. Edelli­nen kri­ti­soitua säästöpoli­ti­ikkaa toteut­tanut hal­li­tus sai Kreikan talouden kas­va­maan nopeim­min euroalueella.

    Syriza on jo ennen vaalivoit­toaan onnis­tunut sös­simään Kreikan bud­jet­tiyli­jäämän. Puolue lupaili veronalen­nuk­sia, joten toiveikkaat verov­elvol­liset ovat yksinker­tais­es­ti jät­täneet veron­sa mak­samat­ta mar­rasku­un jäl­keen. Luo­to­nan­ta­jien luot­ta­mus Kreikan kykyyn mak­saa velka­nsa on rom­ah­tanut, talouskasvu pysähtynyt.

  39. Koko kreikan ja muiden maid­en tukipaket­tien taustal­la­han ei käsi­tyk­seni mukaan ole ollut juurikaan mitään tekemistä talous­poli­ti­ikan kanssa, vaan kyse on ollut vain Eu nimel­lä kulkev­as­ta ikili­ikku­jas­ta joka on ikuinen ja peruuttamaton.

    Kyseessä oli/on siis poli­it­ti­nen missio/ visio jota pide­tään pystyssä väkisin.

    Kunnes sit­ten ehkä kansakun­ta toisen­sa perään kyl­lästyy ja äänestää uudet tuulet- tuskin.

    Näin on käynyt Kreikas­sa ja sitä “tuli­paloa” tässä nyt täl­lä ker­taa sam­mute­taan ja toiv­otaan ettei met­sä­pa­lo lev­iä muualle.

    Syyl­lis­ten etsin­tä tässä vai­heessa on turhaa.

  40. Jyr­ki Patomä­ki:
    Alen­taako työt­tömyys väestön ostovoimaa ja sitä kaut­ta kulu­tus­ta niin, että rahat parem­min ohjau­tu­vat maalle vau­raut­ta tuovi­in tuotan­nol­lisi­in investointeihin? 

    Ei vaan työt­tömyys pakot­taa porukan men­emään töi­hin merkit­tävästi aikaisem­paa alem­mal­la pal­ka­lla. Täl­löin aiem­min kan­nat­ta­mat­tomat investoin­nit muut­tuvatkin kannattaviksi.

    Ei tosin päde Kreikkaan, nykyi­nen kom­mu­nis­ti­hal­li­tus on varmis­tanut sen että sinne ei kukaan investoi yhtään mitään vaik­ka zor­bak­set tek­i­sivät töitä ilmaiseksi.

  41. Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­jal­ta vaa­dit­tu talouden kur­jis­tus oli mur­to-osa siitä mitä Kreikalta on vaadittu. 

    Mitä enem­män per*eelleen on val­tion talous ajet­tu, sitä suurem­pi on tipu­tus kun pitää alkaa elää tulo­jen­sa mukaan. Ei tässä sen kum­mem­mas­ta ole kysymys.

  42. Tom­mi Uschanov:2) Vaik­ka se olisikin kom­mu­nisti­nen, niin his­to­ri­an val­os­sa on aivan älytön­tä väit­tää, että kom­mu­nisti­nen hallinto on automaat­tis­es­ti kansan silmis­sä vähem­män legi­t­i­i­mi kuin sen ei-kom­mu­nisti­nen vaihtoehto. 

    No muu­ta­man vuo­den kulut­tua seu­raavis­sa vaaleis­sa­han nähdään, mitä mieltä kreikkalaiset ovat Syrizan hallinnos­ta. Voihan se olla että vaik­ka maan talouden ajaa päin seinää, kan­na­tus pysyy. Pysy­i­hän se Chavezinkin kannatus.

  43. uusi kas­vo tääl­lä:
    Koko kreikan ja muiden maid­en tukipaket­tien taustal­la­han ei käsi­tyk­seni mukaan ole ollut juurikaan mitään tekemistä talous­poli­ti­ikan kanssa… 

    Ei niin, tukipaketithan ovat olleet human­itääri­nen mis­sio jol­la on pehmen­net­ty rom­ah­ta­neen talouden vaiku­tuk­sia Kreikan yhteiskuntaan.

    Ilman niitä paik­ka olisi tätä nykyä Somalia.

  44. Kreikan vero­ker­tymä suh­teessa viral­liseen brut­tokansan­tuot­teeseen on 30 %. Suomes­sa vas­taa­va luku on 43,6 %.

    Ainakin sen län­si­maisen sosialidemokraat­tisen osan poli­it­tista vasem­mis­toa luulisi sekä Kreikas­sa että Kreikan ulkop­uolel­la kan­nat­ta­van sitä, että Kreik­ka nos­taa veroas­t­een­sa suun­nilleen samoihin.

    Ja sen jäl­keen Kreikalla ei pitäisikään enää olla vaikeuk­sia hoitaa lain­o­ja. Ei oikeas­t­aan edes tarvit­sisi lainoja.

    Jos nimit­täin usko­taan, että veronkiristyk­sistä ei ole hait­taa, kuten Suomes­sa suo­ma­laisille uskotellaan.

    (Eikä nyt men­nä vielä siihen, että epävi­ralli­nen BKT suh­teessa viral­liseen on Kreikas­sa suurem­pi kuin Suomessa.)

  45. Marko Hami­lo: Jos meil­lä olisi mark­ka nyt, se olisi mitä toden­näköisim­min kel­lu­va mark­ka, kuten Ruot­sil­la on kel­lu­va kruunu. 

    Kel­lu­va mark­ka olisi devalvoitunut suurten vien­tiyri­tys­ten pain­os­tuk­ses­ta ja hei­dän saat­u­aan rahansa tur­vaan. (Näin on käynyt.) Sit­ten olisi saatu palkanko­ro­tuk­sia. Siinäkin on omia voit­ta­jia, kansalaiset ovat häviäjiä.

    Ruot­sil­la on omat ongel­mansa vapaan SEK val­u­u­tansa kanssa, siel­lä keskus­pank­ki yrit­tää estää val­u­u­tan arvon nousua ja laskua. Suomea isom­pi väestä ja kansan­talous sekä monipuolisem­pi vien­ti­te­ol­li­si­u­us ja palvelusek­tori anta­vat suojaa.

    SEK nousut ovat kyykyt­täneet siel­lä vien­tiä, laskemiset taas muuten kansalaisia. Tan­skas­sa DEK on kiin­ni eurossa. EU maista suuris­sakin taloudel­li­sis­sa vaikeuk­sis­sa esimerkik­si Unkari on pysynyt kiin­ni eurossa.

    No, Venäjäl­lä on oma val­u­ut­ta. Voi kat­soa onko siel­lä iloa val­u­u­tan arvon putoamis­es­ta ja miten se vaikut­taa korkoihin.

  46. Mik­si Kreikan talous elpyi viime syksynä? Oliko kyse pelkästään har­joite­tus­ta poli­ti­ikas­ta vai esimerkik­si öljyn hin­nas­ta, maat­alouden sato­ta­sos­ta (maat­alous on toki vain n. 3 % Kreikan BKT:sta) tai jostain muusta?

    1. Siis het­ki­nen. Onko Kreikan talous päässyt sille tasolle, mis­tä lähedet­ti­in? Jos ensin putoaa kuopan poh­jalle ja nousee siitä askeleen, ei ole vielä ihan huipulla.

  47. Stur­m­grup­pen­führer: Lain­o­jen takaisin­perin­nässä kaikin keinoin ei muuten ole mitään väärää.

    Rikolli­nen on se joka jät­tää lainansa maksamatta. 

    Pitäisikö Sak­san sit­ten mak­saa van­hat velkansa?
    Ensim­mäisen maail­man­so­dan jäl­keen aja­tus siitä, että ne pitäisi mak­saa sai sak­salaiset lop­ul­ta lah­taa­maan aika mon­ta miljoon­aa ihmistä. Toisen sodan jäl­keen kasot­tin sit­ten tarkoituk­sen­mukaisek­si päästää hei­dät pälkähästä.

    Se 4.5% BKT:stä minkä Kreikan pitäisi mak­saa vuosit­tain (siis euro­ryh­män vaa­timus val­tion­talouden yli­jäämästä ilman korkoku­lu­ja) vas­taa suu­nilleen Suomen sotako­r­vauk­sien vuosit­taista tasoa. Kreikan tapauk­ses­sa tämän vain pitäisi jatkua vain lievästi lask­ien vuosikym­me­nien ajan. Ei aivan yllät­tävää, että kun Kreikas­sa kansa on saanut tarpeekseen.

  48. Vel­ka on vain ja ain­oas­taan luot­ta­muk­sen mit­tari, eikä mitään muuta.

    Euroopas­sa tätä ei ymmär­retä, joka näkyy siten, että Euroop­pa tekee “Japan­it” syösten maanosan pitkään ja katk­er­aan noidankehään.

    Protes­tant­ti­nen maail­manku­va ei tunne uut­ta alkua, toista mah­dol­lisu­ut­ta eli tut­taval­lisem­min amerikkalaista unelmaa.

  49. “niin ei ehkä kan­na­ta sanoa näistä asioista mitään.” 

    Jos minä pum­min sin­ul­ta rahaa tietäen, etten tn. pysty ikinä mak­samaan takaisin, niin en ehkä ole rikolli­nen, mut­ta pum­mi silti. Ja saivar­rel­laan­pa Kreikan työtätekevän kansan ahdin­gos­ta kasvot­toman kap­i­tal­is­min puris­tuk­ses­sa kuin­ka paljon hyvän­sä, niin muuk­si­pa tuo ei muu­tu kuitenkaan. 

    Niin ja sitä­pait­si. Kumpi nyt lop­pu­peleis­sä on se suurem­pi rois­to — Kreikalle rahaa lainan­nut, vaiko se paikalli­nen pop­ulis­tikusipääpoli­itikko, joka osti tyh­mien äänet vip­paa­mal­la fyrkkaa väären­tämien­sä tilas­to­jen perusteella?

  50. JTS:No, Venäjäl­lä on oma val­u­ut­ta. Voi kat­soa onko siel­lä iloa val­u­u­tan arvon putoamis­es­ta ja miten se vaikut­taa korkoihin. 

    Jos ruplal­la olisi kiin­teä kurssi tai Venäjä olisi eurossa, se olisi vielä suurem­pi katas­trofi mmaan taloudelle. Val­u­u­tan syöksymi­nen on aina seu­raus, ei mikään syy.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Jos ensin putoaa kuopan poh­jalle ja nousee siitä askeleen, ei ole vielä ihan huipulla.

    Niin mut­ta pahin on sil­loin jo ohitse.

    http://www.theguardian.com/world/2014/nov/27/is-the-greek-economy-improving

    http://ec.europa.eu/economy_finance/eu/countries/greece_en.htm

    http://money.cnn.com/2015/02/13/news/economy/greece-economy-talks/index.html?iid=HP_River

    Sitä minä en ymmär­rä, mik­si Kreikas­sa pitäisi nos­tel­la vero­ja. Eihän siinä ole mitään järkeä, jos maas­sa on kor­rup­tio­ta ja veronkier­to yleinen kansan­hu­vi­tus. Jos val­tio ei pysty, ei kykene eikä siihen kukaan luo­ta, niin mitäpä jos ajet­taisi­in se mah­dol­lisim­man pienek­si? Kreikkaan tarvi­taan yövar­ti­javal­tio min­imisosi­aal­i­tur­val­la ja nol­layri­tys­tu­il­la ja verot niin pieniksi kuin mah­dol­lista. Vas­ta kun luot­ta­mus on palautet­tu, voidaan taas alkaa laa­jen­ta­maan julk­ista sek­to­ria. Nythän Syrizan voiton jäl­keen mennnään ihan väärään suun­taan: puolue on var­masti yksi kaikkein innokkaim­mista julkisen sek­torin paisut­ta­jista. Tämä ei tule toimimaan.

    Samat­en maa käyt­tää edelleenkin puo­lus­tuk­seen talouden kan­tokykyyn näh­den aivan liikaa rahaa. Sil­lä on myös sota­ma­te­ri­aalia vaik­ka kuin­ka paljon, sitä vas­taan voisi joko kui­tata velko­ja tai sitä voisi yksinker­tais­es­ti lait­taa myyn­ti­in. Mekin voitaisi­in ostaa sieltä vaikka­pa sata Leop­ard 2A6:sta hin­taan 200 miljoon­aa euroa ja sata 2A4:sta, jos tarvet­ta olisi halvem­malle kalus­tolle. Kreikalla on paljon sel­l­aista kalus­toa, jota voisi käyt­tää tääl­läkin, koh­ta sille meinaan on tarvetta.

  52. Kreikas­sa oli ennen kri­isiä varsin yleinen aja­tus, että pohjoises­sa Euroopas­sa tyh­mät ihmiset rehkivät ja tekevät liikaa töitä, kun taas Etelä-Euroopan viisaat ihmiset osaa­vat elää oikein. Omako­htaista koke­mus­ta tämän ide­olo­gian läpäisemistä ihmi­sistä on. Itsel­leni ei ollut suuri yllä­tys, että Kreik­ka ajau­tui umpiku­jaan. Jos asen­teet eivät muu­tu, sama meno jatkuu.

    En ole kovin innokkaasti anta­mas­sa kreikkalaisille oikeut­ta jatkaa van­haan malli­in. Syrizan voitossa on tietysti jotain vasem­mis­toro­mant­tis­es­ti hienoa ja sykähdyt­tävää, mut­ta en silti lähtisi tuke­maan puolueen poli­ti­ikkaa. Kreikalla ja Syriza­l­la ei ole varaa uhota.

  53. Mau­r­izio:

    Niin ja sitä­pait­si. Kumpi nyt lop­pu­peleis­sä on se suurem­pi rois­to – Kreikalle rahaa lainan­nut, vaiko se paikalli­nen pop­ulis­tikusipääpoli­itikko, joka osti tyh­mien äänet vip­paa­mal­la fyrkkaa väären­tämien­sä tilas­to­jen perusteella?

    Ja Suomes­sako ei ole ollut näitä “pop­ulis­tikusipääpoli­itikko­ja” jot­ka lupaa­vat sulle ja mulle kaikkea hyvää?

    Taitaa olla Suomen val­tion vel­ka 100Mrd euroa jos­ta täl­lä het­kel­lä suurin osa on syömävelkaa, eli kulu­tamme enem­män kuin tien­aamme- kiitos populistikusipääpoliitikoiden.

    Ja vaalit kevääl­lä tulos­sa ja mil­tei kaik­ki lupaa­vat ettei ainakaan tol­ta ja tältä momen­til­ta leika­ta, päinvastoin.

  54. No nyt saati­in nor­maali Euroop­palainen ratkaisu Kreikan kri­isi­in: neljän kuukau­den tuumaus­tauko jon­ka suo­ma­laiset pankkisedät selit­tivät ole­van Kreikan täy­delli­nen tap­pio, kos­ka se joutuu nielemään ylpeyten­sä ja otta­maan vas­taan mil­jardikau­pal­la uuni­tuor­e­i­ta euro­ja. Syrizan johta­ja puolestaan ker­toi että sopimus vapaut­taa Kreikan sille asete­tu­ista säästökahleista.

  55. Osmo Soin­in­vaara:
    Espan­jal­ta vaa­dit­tu talouden kur­jis­tus oli mur­to-osa siitä mitä Kreikalta on vaadittu. 

    Paljonko enem­män suomen olisi sinne kreikkaan pitänyt laina­ta? Tai suomen pankin, jos se laina tulisi ekp:ltä.

  56. “jot­ka lupaa­vat sulle ja mulle kaikkea hyvää?” 

    Ja point­tisi oli niin mikä? Kukaan ei ole tietääk­seni väit­tänyt, etteikö näitä olisi meil­läkin pil­vin pimein, mut­ta _Kreikastahan_ tässä nyt täl­lä ker­taa kuitenkin puhuttiin. 

    Vai oletko siis sitä mieltä, että Kreikan tapa toimia on OK, kos­ka mekin teemme niin?

  57. Mitä mak­saa val­tion (tai yksi­tyi­nen) maa Kreikas­sa ja paljonko sitä siel­lä lienee? 

    Liikenisiköhän tuol­ta ehkä joitakin saaria esim. suo­ma­laisille (ja muillekin euro-maille) myytäväk­si, tai velko­ja vas­taan kui­tat­tavak­si, jos ei kiin­teistövero ole liian paha, tai sel­l­aisek­si nouse …

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.