Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet

Tule­vaisu­u­den työelämässä tarvi­taan nyky­istä enem­män jous­to­ja. Kan­nuste­taan työn­tek­i­jöitä ja työ­nan­ta­jia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liit­tyvien neu­vot­telu­rak­en­tei­den syntymistä. 

Ei varsi­nainen hal­li­tu­so­hjel­ma koh­ta, jos ker­ran lähde­tään siitä, ettei asia kuu­lu hal­li­tuk­selle ja eduskunnalle.

Työl­listämisen kyn­nys­tä alen­netaan. Piden­netään koeaikaa puoleen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pystyy vaku­ut­tumaan siitä, että työn­tek­i­jä on työte­htävään sopi­va. Pitkäaikaistyötön on voita­va palkata määräaikaiseen työ­suh­teeseen ilman eri­ty­isiä perusteluita. 

Tätä var­maan moni pitää työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sien polkemise­na. Se kuitenkin toimisi niiden hyväk­si, joiden palkkaamises­sa nähdään syys­tä tai pelkän ennakkolu­u­lon poh­jal­ta ris­ki. Pää­si­sivät edes näyttämään.

Työl­listämisen esteitä ja byrokra­ti­aa pure­taan. Kehitetään yri­tys­ten verkkoa­sioin­tia siten, että jatkos­sa kaik­ki työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän velvoit­teet hoitu­vat yhdessä palvelussa.

Kehotan kokoomus­ta ole­maan yhtey­dessä tap­atur­mavaku­ut­ta­ji­in, jot­ka eivät halua, että palkka.fi:ssä voisi tehdä tap­atur­mavaku­u­tus­sopimuk­sen. Halu­a­vat asi­akaskon­tak­tin, jot­ta voivat myy­dä muitakin vaku­u­tuk­sia. Voidaan kysyä, onko tap­atur­mavaku­u­tuk­ses­sa kil­pailus­ta enem­män hait­taa kuin hyö­tyä, kun muu­ta­man euron vaku­u­tuk­sen solmimi­nen on tun­tien työn takana.

Luo­daan oppisopimusk­oulu­tuk­sen rin­nalle uusi koulu­tus­sopimus. Siitä tehdään sekä nuorten että yri­tys­ten kannal­ta jous­ta­va ja houkut­tel­e­va väylä ammat­ti­in ja työelämään. 

Tätä esitimme Juhana Var­ti­aisen kanssa mata­la­palkkara­por­tis­samme. Tätä esit­tää myös Keskus­ta, joten veikkaan tämän toteutuvan.

Työperäistä maa­han­muut­toa lisätään luop­umal­la työvoiman saatavu­usharkin­nas­ta. Raken­netaan yhdessä kan­sain­välis­ten yri­tys­ten ja työvoima­toimis­to­jen kanssa jous­tavampi käytän­tö asiantun­ti­joiden työlupi­en vauhdit­tamisek­si Suomeen.

Suomeen saisi tul­la työhön, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in pää­sisi vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä. Moni kv-yri­tys kai­h­taa Suomea sijain­tipaikkana, kos­ka eivät voi luot­taa siihen, että saa­vat tuo­da asiantun­ti­jat mukanaan. Vaik­ka lop­ul­ta saisi­vatkin, pitkä pros­es­si koetaan han­kalak­si ja epä­var­mak­si. Lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä tämä tietysti heiken­tää koti­maisen työvoiman neu­vot­telu­ase­maa työ­markki­noil­la, mut­ta vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä meille kaikille on hyö­tyä siitä, että hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la on riit­tävästi maksajia.

Ohi kai kuitenkin ovat ajat, jol­loin Suomes­sa opiskelleen piti valmis­tut­tuaan matkus­taa koti­maa­hansa anomaan mah­dol­lis­es­ti tule­vaa työlupaa.

73 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (3) Työllistämisen esteet”

  1. “Kehotan kokoomus­ta ole­maan yhtey­dessä tap­atur­mavaku­ut­ta­ji­in, jot­ka eivät halua, että palkka.fi:ssä voisi tehdä tapaturmavakuutussopimuksen. ”

    Todel­lakin! Ja ennen vaku­u­tusy­htiöi­den samal­la hallinnoima työt­tömyys­vaku­u­tuskin piti siirtää eril­liseen pili­pali-työt­tömyys­vaku­u­tus­ra­has­toon, jot­ta AY- ja työ­nan­ta­jaeli­it­il­lä olisi taas uusi hallintoneu­vos­to, jos­ta nos­taa palkkioita.

    Pois eril­liset eläke, tap­atur­ma, työt­tömyys­vaku­u­tus, pakko­henki­vaku­u­tus jne. ja vain yksi sivuku­lumak­su, vain yksi luukku, ja työl­listämi­nen olisi merkit­tävästi helpompaa!

  2. “Pois eril­liset eläke, tap­atur­ma, työt­tömyys­vaku­u­tus, pakko­henki­vaku­u­tus jne. ja vain yksi sivuku­lumak­su, vain yksi luukku, ja työl­listämi­nen olisi merkit­tävästi helpompaa!”

    Kan­natan varauk­set­tomasti! Palkka.fi:n voisi myös tehdä ymmär­ret­täväk­si ja käytet­tävyy­deltään toimi­vak­si. Pienenä esimerkkinä vuosiy­h­teenve­don tieto­jen tarkas­t­a­mi­nen ja muu­tosten teko etukäteen.

    Työ­sopimus­lain voisi samal­la kir­joit­taa uudelleen selkeäk­si kokon­aisu­udek­si. Juuri kyselin HRltä asi­as­ta ja sanoi­vat lain­säädän­nön kom­mer­venkkien vievän tuhot­tomasti aikaa. Osa-aika-yrit­täjänä en edes hark­itse palkkaamista, kun aika ei riitä kaikkien detaljien opiskelu­un vaan mielu­um­min teen ne öisin ja käytän sat­un­nais­es­ti vuokratyöntekijää.

  3. Itse olen käyt­tänyt eläke­vaku­u­tus­mak­su­jen mak­samiseen Ilmarisen tilapäisen työ­nan­ta­jan verkkopalvelua, joka on mielestäni kätevä. Mut­ta sit­ten sen päälle tule­vat tap­atur­ma- ja työt­tämyys­vaku­u­tus­mak­sut tun­tu­vat hölmöläisen byrokratialta. 

    Nyt pitäisi ryhtyä helpot­ta­maan ihmis­ten työl­listämistä. Eli kaik­ki yhteen sivukulumaksuun.

  4. Jous­tot ovat pelkkää myrkkyä, jos ker­ran lamas­sa ei val­tiokaan saisi olla ali­jäämäi­nen. Mil­lä sit­ten ylläpi­de­tään kysyn­tää, jos kaik­ki yri­tyk­setkin irti­sanovat? Sak­sas­sakin menee parem­min, kos­ka irti­sanomi­nen on kallista. Ilmeis­es­ti siel­lä on kek­sit­ty fir­man sisäl­lä jotain työtä lamas­sakin. Vaik­ka sit­ten niitä investoin­te­ja tms.

    Muutenkin jous­tol­la vain siir­retään yrit­tämisen riskiä työn­tek­i­jöille. Mil­lä tämä riskinot­to kor­vataan? Suurem­mal­la osu­udel­la voitoista? On nimit­täin vielä näkemät­tä ne ehdo­tuk­set. Entä miten tämä toimii tilanteessa, jos­sa työ­suhde on katkaistu? Voiton oikeu­tus jää kovin ohuek­si, kun ris­ki siir­tyy aina vain enem­män työn­tek­i­jöille ja val­ti­olle eikä vero­jakaan mak­sa kuin köyhät.

  5. jiipee:
    ‘snip’
    Työ­sopimus­lain voisi samal­la kir­joit­taa uudelleen selkeäk­si kokon­aisu­udek­si. Juuri kyselin HRltä asi­as­ta ja sanoi­vat lain­säädän­nön kom­mer­venkkien vievän tuhot­tomasti aikaa. Osa-aika-yrit­täjänä en edes hark­itse palkkaamista, kun aika ei riitä kaikkien detaljien opiskelu­un vaan mielu­um­min teen ne öisin ja käytän sat­un­nais­es­ti vuokratyöntekijää. 

    Työ­sopimus­la­ki on todel­lisu­udessa varsin selkeä, mut­ta kyl­lähän juris­tit itselleen ja toisilleen työtä kek­sivät. Juris­te­ri­aa, siis!

  6. Osmo: “Piden­netään koeaikaa puoleen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pystyy vaku­ut­tumaan siitä, että työn­tek­i­jä on työte­htävään sopiva.”

    Ay-liike näyt­tää ylireagoivan tähän, vaik­ka pikku­jut­tuhan tämä on. Eipä sil­lä tai­da juuri vaiku­tuk­si­akaan olla?

  7. Tan­skas­sa ei ole irti­sanomis­suo­jaa, mis­tä sikäläi­nen SAK:kin pitää, ja työl­lisyys on siitä asti ollut paljon parem­pi kuin meil­lä. Kokoomuk­sen lääk­keet ovat siis oikean­su­un­taisia mut­ta tarpeet­toman lieviä.

  8. anonyy­mi:
    Muutenkin jous­tol­la vain siir­retään yrit­tämisen riskiä työntekijöille. 

    Eli työn­tek­i­jälle on suuri ris­ki joutua ole­maan puoli vuot­ta töis­sä ja sen jäl­keen puoli vuot­ta työt­tömänä — sen sijaan että olisi koko vuo­den työttömänä. 

    Ei ihme että tämä maa on siinä tilas­sa kun on jos ajat­telu on tuollaista.

  9. anonyy­mi: Sak­sas­sakin menee parem­min, kos­ka irti­sanomi­nen on kallista. Ilmeis­es­ti siel­lä on kek­sit­ty fir­man sisäl­lä jotain työtä lamassakin.

    Sak­sas­sa menee parem­min ehkä sik­si, että palkat eivät ole nousseet kymme­neen vuo­teen ja on kek­sit­ty minijobit.

  10. Kan­natan myös kovasti tuo­ta palkka.fi ‑palvelun kehittämistä.

    Opti­m­i­ti­lanteessa työ­nan­ta­ja vaan mak­saisi sen tietyn sum­man rahaa tuolle palkkatilille ja verot­ta­ja hoitaisi kaiken sosi­aal­i­tur­vaan ja vero­tuk­seen liit­tyvän automaat­tis­es­ti niin että kaikkien tarvit­see vain kat­soa aiheeseen liit­tyvät rapor­tit ja mah­dol­lis­es­ti tehdä muu­tok­sia, jos on jotain korjattavaa.

    Täl­lä taval­la mielestäni päästäisi­in myös yri­tysveros­ta eroon oikeu­den­mukaisel­la taval­la : yri­tyk­set jot­ka halu­a­vat investoi­da työl­lisyy­teen, mut­ta eivät juuri täl­lä tilikaudel­la siihen ennätä, voisi­vat siirtää rahat tuolle palkkatilille ikäänkuin suo­jaan verotukselta.

    Jos taas yri­tys halu­aa käyt­tää raho­ja johonkin yhteiskun­nan kannal­ta ei-merk­i­tyk­sel­liseen, verot­ta­jan karhun käpälä voisi hyvin käy­dä hunajapurkilla.

    Täl­löin yri­tysveroon ei tarvit­sisi koskea, vaan se voisi olla hyvinkin ole­mas­sa nil­lä yri­tyk­sil­lä, joiden tarkoituk­se­na ei ole työl­listää, kas­vaa tai investoida.

    Teo­ri­as­sa voisi olla myös erik­seen erilli­nen investoin­ti-tili joka olisi tarkoitet­tu vaikka­pa kan­sain­välistymistä varten. Sit­ten kun investoin­ti-tilil­lä on vaikka­pa 40.000 EUR rahaa niin Fin­Pron asiantun­ti­ja ottaa yhteyt­tä ja ker­too vai­h­toe­hdoista mihin rahaa voisi käyt­tää yhteistyössä muiden vien­tiyri­tys­ten kanssa. Peri­aat­teessa use­at yri­tyk­set voisi­vat muo­dostaa myös klus­tere­i­ta, jos niil­lä olisi saman­su­un­taisia investointeja.

  11. Raimo K:
    Osmo: “Piden­netään koeaikaa puoleen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pystyy vaku­ut­tumaan siitä, että työn­tek­i­jä on työte­htävään sopiva.”

    Ay-liike näyt­tää ylireagoivan tähän, vaik­ka pikku­jut­tuhan tämä on. Eipä sil­lä tai­da juuri vaiku­tuk­si­akaan olla? 

    Vaikut­taa, ettei koea­jan piden­nys­vaa­timus­ta ole mietit­ty lop­pu­un asti. Koeaikana molem­mat työ­suh­teen osa­puo­let — työn­tek­i­jä ja työ­nan­ta­ja — voivat päät­tää työ­sopimuk­sen välit­tömästi. Pidem­pi koeai­ka sal­lii työ­nan­ta­jan päästä han­kalak­si osoit­tau­tu­vas­ta työn­tek­i­jästä eroon vielä puolen vuo­den jäl­keen. Toisaal­ta työn­tek­i­jäkin on vapaa lähtemään kiin­nos­tavam­man paikan perään nopeasti; koulu­tuskus­tan­nuk­set ja uuden työn­tek­i­jän etsimi­nen jäävät täl­löin työ­nan­ta­jan huoliksi.

  12. Raimo K:
    Osmo: “Piden­netään koeaikaa puoleen vuo­teen, jot­ta työ­nan­ta­ja pystyy vaku­ut­tumaan siitä, että työn­tek­i­jä on työte­htävään sopiva.”

    Ay-liike näyt­tää ylireagoivan tähän, vaik­ka pikku­jut­tuhan tämä on. Eipä sil­lä tai­da juuri vaiku­tuk­si­akaan olla?

    Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvit­tämään, onko työn­tek­i­jästä työhön, niin fir­man pere­hdy­tyspros­es­seis­sa on jotain pahasti vialla.

    Pidem­pi koeai­ka ei siinäkään mielessä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­sopimus­ta ei voi irti­sanoa tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä.

  13. Jaakko: Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvit­tämään, onko työn­tek­i­jästä työhön, niin fir­man pere­hdy­tyspros­es­seis­sa on jotain pahasti vialla.

    Pidem­pi koeai­ka ei siinäkään mielessä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­sopimus­ta ei voi irti­sanoa tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä. 

    Työn­tek­i­jän osaami­nen käynee ilmi varsin nopeasti (luul­tavasti se on yritet­ty selvit­tää jo rekry­toitaes­sa), mut­ta koeaikaa saate­taan käyt­tää siihen, että työn­tek­i­jä voidaan palkata, vaikkei ole var­masti tiedos­sa kuin­ka pitkäk­si aikaa työtä on. Määräaikaiset sopimuk­setkin kun tulk­i­taan hel­posti pysyviksi…

    Koea­jal­la ole­van työ­suhde on oikeas­t­aan parem­min tur­vat­tu kuin varsi­naises­sa työ­suh­teessa olevan;)

  14. Jaakko: Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvit­tämään, onko työn­tek­i­jästä työhön, niin fir­man pere­hdy­tyspros­es­seis­sa on jotain pahasti vialla.

    Olen toista mieltä. Lyhyt koeai­ka pakot­taa tekemään päätök­set joskus turhan aikaisin. 

    Monil­la AMK-nuo­ril­la on suuria sopeu­tu­mis­vaikeuk­sia sään­nöl­lisi­in työaikoi­hin ja ‑tapoi­hin. Siinä menee hel­posti 3 kk “vain” näi­den asioiden opet­tamiseen. Suurim­mas­ta osas­ta näistä nuorista tulee kuitenkin kun­non työn­tek­i­joitä, jos työ­nan­ta­jan kär­siväl­lisyys riit­tää. Änkyrät ovat mon­esti helmiä.

    Kan­natan pitkää koeaikaa nuo­rille ja erityisryhmille.

  15. Lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä tämä tietysti heiken­tää koti­maisen työvoiman neu­vot­telu­ase­maa työ­markki­noil­la, mut­ta vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä meille kaikille on hyö­tyä siitä, että hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la on riit­tävästi maksajia.

    Mon­tako­han vuot­ta tai vuosikym­men­tä tämä “vähänkään pitem­mäl­lä tähtäimel­lä” olisi, kun val­lit­se­va poli­it­ti­nen lin­ja on, että Kreikan tie on olta­va mei­dänkin tiemme? Mikä on se vuosi, jol­loin BKT saavut­taisi nyky­istä lamaa edeltävän huipun tason? Työvoima­pu­laakin on odotet­tu jo ajal­ta ennen öljykri­isiä. Sil­loin juuri työelämään pääss­set ikälu­okat ovat eläköi­tyneet, mut­ta vielä sitä pulaa odote­taan. Kun ulko­maalais­taus­tais­tai­sista huoli­mat­ta suo­tu­isam­mas­ta ikärak­en­teesta pienem­pi osu­us kuin kan­taväestöstä on töis­sä, miten tämä paran­taa hyv­in­voin­ti­val­tion “mak­su­taset­ta”.

    Turha sanoa, että työlu­palainen tekee työtä. Tekee kai, mut­ta hänen lapsen­sa eivät, eikä toden­näköis­es­ti hänen vai­mon­sakaan. Tosia on myös se, että työlu­pa­jär­jestelmää ilman hark­in­taa käyt­täi­sivät hyväk­si myös hyl­syn saa­neet tur­va­paikan­hak­i­jat, eivätkä he todel­lakaan kyselisi TESsin perään.

  16. Jaakko:
    ‘snip’
    Pidem­pi koeai­ka ei siinäkään mielessä lisää jous­to­ja, että koea­jal­la ole­van työ­sopimus­ta ei voi irti­sanoa tuotan­nol­li­sista tai taloudel­li­sista syistä. 

    Koea­jal­la ole­van saa irti­sanoa syytä ilmoit­ta­mat­ta eli mis­tä syys­tä tahansa eikä sitä tarvitse työn­tek­i­jälle kertoa.

  17. Ville:
    ‘snip’
    Koea­jal­la ole­van työ­suhde on oikeas­t­aan parem­min tur­vat­tu kuin varsi­naises­sa työ­suh­teessa olevan 😉 

    Koea­jal­la ole­val­la ei ole mitään työsuhdeturvaa.

  18. Suomeen saisi tul­la työhön, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in pää­sisi vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä. Moni kv-yri­tys kai­h­taa Suomea sijain­tipaikkana, kos­ka eivät voi luot­taa siihen, että saa­vat tuo­da asiantun­ti­jat mukanaan. Vaik­ka lop­ul­ta saisi­vatkin, pitkä pros­es­si koetaan han­kalak­si ja epä­var­mak­si. Lyhyel­lä tähtäyk­sel­lä tämä tietysti heiken­tää koti­maisen työvoiman neu­vot­telu­ase­maa työ­markki­noil­la, mut­ta vähänkin pidem­mäl­lä tähtäimel­lä meille kaikille on hyö­tyä siitä, että hyv­in­voin­ti­val­ti­ol­la on riit­tävästi maksajia.

    Tuo­ta, jos hyv­in­voin­ti­val­ti­olle on tarkoi­tus han­kkia mak­sajia eikä meno­er­iä, eikö saatavu­ushark­in­ta pitäisi säi­lyt­tää mata­lat­u­loi­sis­sa töis­sä? Voitaisi­in aset­taa vaik­ka 4500 euron tulo­ra­ja kuukausi­pal­ka­lle, sen ylit­tävät työt pois­tet­taisi­in harkin­nas­ta. Kyl­lähän asiantun­ti­ja vähin­tään sen ansaitsee.

    Ovat sosi­aal­i­tur­van piiris­sä tai eivät, mata­lan tuot­tavu­u­den työläiset eivät tuo­ta sen ver­taa vero­tu­lo­ja mitä menee hei­dän per­heen­sä vaa­timi­in palvelui­hin ja asum­is­tu­keen. Vähän pitem­mäl­lä aikavälil­lä on edessä myös eläkkei­den ja van­hushuol­lon kus­tan­nuk­set. Ennen kuin alat vähät­telemään pitkän aikavälin merk­i­tys­tä, muis­tut­taisin että Suo­mi saa täl­lä het­kel­lä lainaa nollakorolla.

    Jos saatavu­ushark­in­taa ei koskaan tuo­da takaisin, eikö kansalais­ten huonom­pi neu­vot­telu­ase­ma jää pysyväk­si? Kun vielä ollaan otta­mas­sa mata­lat­u­loisia, joista ei ole hyö­tyä val­ti­ollekaan, mitä ihmeen poli­ti­ikkaa tämä on olev­inaan? Aje­taanko tässä Suomen niukille lai­tu­mille lisää lihakar­jaa, jot­ta omis­ta­va vähem­mistö saisi pak­sumpia siivu­ja leivän päälle?

    Suvait­sisitko viimeinkin ker­toa, mikä vit­si tässä oikein on. Vihreää tämä ei ainakaan ole.

  19. Ei tai­da olla ole­mas­sa niin mieliku­vi­tuk­sel­lista syytä, ettei se kel­paisi tääl­lä koea­jan piden­tämisen perusteluksi.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Tässä käsitel­lään siis kokoomuk­sen, ei vihrei­den ohjelmaa.

    Jaa, luulin että suo­ra tek­sti oli omaa kom­ment­ti­asi. Ehdol­la­han sinä et ole, eikä vihrei­den ohjel­ma min­ua juuri kiin­nos­takaan. Halu­an vain tietää, mikä saa poli­itikon, jos entisenkin, aja­maan val­ti­olle ja kansalle ilmi­selvästi vahin­gol­lista politiikkaa.

    Etkö enää kan­na­ta saatavu­usharkin­nan pois­toa kaut­ta lin­jan? Tai kan­natat, mut­ta et mis­tään varsi­nais­es­ta syys­tä? Kos­ka se on nyt muo­tia? Kos­ka har­ra­s­tat globaalia etkä kansal­lista hyv­in­voin­nin optimointia?

    Vai oliko sin­ul­la jokin hyväkin syy sille, mik­si mei­dän pitäisi ottaa sel­l­aisia muut­ta­jia, joista on meille työtä eikä apua?

  21. Jaakko: Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvit­tämään, onko työn­tek­i­jästä työhön, niin fir­man pere­hdy­tyspros­es­seis­sa on jotain pahasti vialla.

    Neljä kk riitätä hyvin lapi­o­hom­mis­sa tai jos palkataan valmis tek­i­jä valmi­iseen hommaan. 

    Jos mies palkataan asiantun­ti­ja­hom­mi­in ja oikeasti tarvit­see pere­hdyt­tämistä, niin se on kyl­lä hyvin vähän. Eri­tyis­es­ti vas­tavalmis­tunei­den kohdal­la neljä kk ei kaikil­la riitä siihen, että hom­ma oikeasti alka­isi suju­maan niin että siitä voi sanoa että se alkaa suju­maan, vaik­ka se sit­ten esimerkik­si puolen vuo­den kulut­tua sujuisi.

  22. Raimo K: Koea­jal­la ole­van saa irti­sanoa syytä ilmoit­ta­mat­ta eli mis­tä syys­tä tahansa eikä sitä tarvitse työn­tek­i­jälle kertoa.

    Tarken­nuk­sia: koea­jal­la ei irti­san­o­ta, vaan kyseessä on työ­suh­teen purkami­nen koea­jal­la eli koeaikapurku. 

    Käytän­nössä tilanne on noin kuin esität, kos­ka syytä ei tarvitse ker­toa (kuin vas­ta oikeudessa, jos purku riitaute­taan). Kuitenkin syy pitäisi olla. Esimerkik­si koea­jal­la ei saisi työ­suhdet­ta purkaa, jos huo­maakin työn­tek­i­jän ole­van vaikka­pa johonkin vähem­mistöön kuuluva. 

    Voi, kun­han ei ker­ro. Mut­ta on näitäkin tapauk­sia, jos­sa työ­nan­ta­ja on ollut ammat­ti­taido­ton ja men­nyt ker­tomaan että potkut tulee kos­ka [syy joka ei kel­paa] -> avaa heti oven riitauttamiselle

  23. Sylt­ty: Tarken­nuk­sia: koea­jal­la ei irti­san­o­ta, vaan kyseessä on työ­suh­teen purkami­nen koea­jal­la eli koeaikapurku. 

    Käytän­nössä tilanne on noin kuin esität, kos­ka syytä ei tarvitse ker­toa (kuin vas­ta oikeudessa, jos purku riitaute­taan). Kuitenkin syy pitäisi olla. Esimerkik­si koea­jal­la ei saisi työ­suhdet­ta purkaa, jos huo­maakin työn­tek­i­jän ole­van vaikka­pa johonkin vähem­mistöön kuuluva. 

    Voi, kun­han ei ker­ro. Mut­ta on näitäkin tapauk­sia, jos­sa työ­nan­ta­ja on ollut ammat­ti­taido­ton ja men­nyt ker­tomaan että potkut tulee kos­ka [syy joka ei kel­paa] -> avaa heti oven riitauttamiselle

    Asia on juuri näin. Työ­sopimus­lais­sa (2001/55) tode­taan seuraavasti:

    “Koea­jan kulues­sa työ­sopimus voidaan molem­min puolin purkaa. Työ­sopimus­ta ei saa kuitenkaan purkaa syr­jivil­lä tai muu­toinkaan koea­jan tarkoituk­seen näh­den epäasial­lisil­la perusteilla.”

    Lisäk­si em. lais­sa annetaan jo nyt mah­dol­lisu­us puolen vuo­den koea­jalle mikäli työn­tek­i­jälle jär­jestetään koulu­tus­ta yhtä­jak­sois­es­ti 4 kk.

  24. Osmo Soin­in­vaara:
    Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasxsa saa olla vain, jos on töissä. 

    Minus­ta tun­tuu että Soin­in­vaaran ja Var­taisen kan­nat­taisi julk­i­sis­sa avauk­sis­saan selit­tää entistä enem­män rauta­lan­gas­ta “työperäisyy­den” aja­tus­ta ja juuri sitä mitä se käytän­nössä tarkoittaisi. 

    Keskustelu­pal­stoil­la ja uutiskom­menteis­sa tulk­i­taan, ehkä tarkoituk­sel­lis­es­ti kär­jistäenkin, sen aina tarkoit­ta­van täy­del­listä rajo­jen avaamista ja ter­ve­tu­lo­toiv­o­tus­ta tul­la naut­ti­maan rajat­tomas­ta sosiaaliturvasta.

  25. Kieltämät­tä kär­jistin, työ­sopimus­lain 4 §:n 4. moment­ti alkaa näin “Koea­jan kulues­sa työ­sopimus voidaan molem­min puolin purkaa. Työ­sopimus­ta ei saa kuitenkaan purkaa syr­jivil­lä tai muu­toinkaan koea­jan tarkoituk­seen näh­den epäasial­lisil­la perusteilla.”

    Kun työ­suhde voidaan päät­tää syytä ilmoit­ta­mat­ta, käytän­nössä syy voi olla mikä tahansa.

  26. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Jos mies palkataan asiantun­ti­ja­hom­mi­in ja oikeasti tarvit­see pere­hdyt­tämistä, niin se on kyl­lä hyvin vähän. Eri­tyis­es­ti vas­tavalmis­tunei­den kohdal­la neljä kk ei kaikil­la riitä siihen, että hom­ma oikeasti alka­isi suju­maan niin että siitä voi sanoa että se alkaa suju­maan, vaik­ka se sit­ten esimerkik­si puolen vuo­den kulut­tua sujuisi. 

    Täl­lai­sis­sa tapauk­sis­sa voidaan — lail­lis­es­ti — sopia 6 kuukau­den koeajasta.

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasxsa saa olla vain, jos on töissä. 

    Ei tarkoi­ta, että per­heen jokaisen jäse­nen pitäisi olla töis­sä, ja tulo­ra­jat ovat aika vaa­ti­mat­tomat. Neljän vuo­den jäl­keen voi jo hakea kansalaisu­ut­ta, jol­loin tulo­rajo­ja ei enää ole.

    Maail­man­his­to­ria ei (vaik­ka julk­isu­udessa usein annetaan muu­ta ymmärtää) tunne tapaus­ta, jos­sa esimerkik­si jonkin maan joukkoli­iken­nejär­jestelmä olisi rom­ah­tanut maa­han­muut­ta­jien vähäisen lukumäärän takia, joten halu­aisin kyl­lä selkeämän todis­telun siitä, miten edes yksin elävä mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja on yhteiskun­nan kokon­aise­dun mukainen, kun reunae­htoina maas­sa ei ole täystyöl­lisyyt­tä ja niitä omia työt­tömiä ei voi siirtää jonkun toisen elätettäväksi. 

    Meil­lä on myös vapaa työvoiman liikku­vu­us EU-alueel­la, ja suurel­la osal­la tuo­ta aluet­ta on val­lal­la massatyöttömyys.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta on aina apua, kos­ka maasxsa saa olla vain, jos on töissä.

    On apua, mut­ta, etenkin pohjo­is­maid­en ollessa kyseessä, useim­miten sitäkin enem­män rasitetta.

    Kun et aiem­paa kom­ment­tiani selvästikään sisäistänyt, kokeil­laan numeroiden kanssa. Ote­taan Helsinki­in ETA:n ulkop­uolelta muut­tanut siivo­ja, vuosit­tainen brut­topalk­ka 24000 € (tekee pitkää päivää). Olete­taan, ettei hän saa etuuk­sia. Hän mak­saa nyt vero­ja ~3100 € vuodessa. Työn lisäar­vos­sa ei ole paljoa enem­pää verotet­tavak­si, mopit ja rätit eivät varsi­nais­es­ti ole mitään rahanpainokoneita.

    Menop­uolelta mainit­takoon, että ter­vey­den­hoidon kus­tan­nuk­set per capi­ta ovat Suomes­sa 3000 € pin­nas­sa. Tietenkin tämä pain­ot­tuu hie­man myöhempään ikään, ja Suomen ikä­jakau­ma on ylä­pain­oinen. Mut­ta ota huomioon mata­lat korot nyk­yarvoa lask­ies­sasi. Olkoon siivo­jal­la myös 0.75 las­ta koulus­sa. Perusk­oulu­vuo­den hin­ta on keskimäärin n. 9000 €, joten sinä ja Var­ti­ainen olette meille muille jo use­am­man ton­nin pystyssä. Tämä ennen kuin on edes päästy asum­is­tu­keen, työ­matkavähen­nyk­si­in, puoli­son etuuksiin…

    Jos aiot leikkiä help­po­heikkiä, kan­nat­taa vali­ta joku toinen paik­ka kuin oma blogisi.

    Tietenkin teil­lä saat­taa olla joku lop­pu­ratkaisu, jol­la län­si­maid­en ulkop­uolis­es­ta maa­han­muu­tos­ta saadaan pitkäl­lä välil­lä kan­nat­tavaa. Kan­nat­taisi sanoa mikä se on, kos­ka meil­lä tulee ole­maan vaikeuk­sia houkutel­la hyviäkään muut­ta­jia, jos he alka­vat epäil­lä mei­dän lop­ul­ta myyvän hei­dät per­hei­neen varaosiksi.

    1. Olete­taan, ettei hän saa etuuk­sia. Hän mak­saa nyt vero­ja ~3100 € vuodessa.
      Johan tuo mak­saa pelkkää arvon­lisäveroa 5000 €/vuosi.

  29. Koeai­ka:Lisäk­si em. lais­sa annetaan jo nyt mah­dol­lisu­us puolen vuo­den koea­jalle mikäli työn­tek­i­jälle jär­jestetään koulu­tus­ta yhtä­jak­sois­es­ti 4 kk.

    Juu, tässä on vain ihan sama jut­tu kuin koeaika­pu­runk­in kanssa: lais­sa lukee kaiken­laista, todel­lisu­us on sit­ten vähän erilainen.

    Eli teo­ri­as­sa voi ollakin mah­dolisu­us, käytän­nössä ei kum­minkaan ole.

  30. Tuol­laisen mata­la­palkkaisen maa­hamuut­ta­ja ei saisi tuo­da ei-työl­listyvää puolisoa mukanaan. Jos tuo, niin sil­loin menee kyl­lä var­masti pakkaselle.

    Jälkikasvu sinän­sä paran­taa sit­ten aikanaan oma­l­ta osaltaan huolto­suhdet­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juuri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kestävyys­va­je pukkaa tosis­saan päälle, täl­laisen lapset mukana-mamun vaiku­tus huolto­suh­teeseen voi olla melko hyvä.

    1. Mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja Kata­janokalla toi vai­mon mukanaan ja vaik­ka per­he ei nos­tanut mitään sosi­aal­i­tukia, vaimo lähetet­ti­in kotimaahan.

  31. Työvoiman ulkop­uolel­la ole­va vaimo ja 1 muku­la Helsingis­sä, vuokrakak­sio 900 €/kk. Asum­is­tu­ki ~400 €.

    ALVit suli­vat siihen. Olet­taen että rahat alku­jaankin pysyivät maas­sa eivätkä läht­e­neet West­ern Union­in kaut­ta Kaakkois-Aasiaan.

    Vielä jäävät TyEL-mak­sut, mut­ta uskaltaako niitä men­nä polt­ta­maan? Vai päädym­mekö siihen ikävään lop­putu­lok­seen, ettei maa voi rikas­tua lisäämäl­lä köyhälistöään?

  32. Sylt­ty: Juu, tässä on vain ihan sama jut­tu kuin koeaika­pu­runk­in kanssa: lais­sa lukee kaiken­laista, todel­lisu­us on sit­ten vähän erilainen.

    Eli teo­ri­as­sa voi ollakin mah­dolisu­us, käytän­nössä ei kum­minkaan ole.

    Kyl­lä näitä käytän­nössäkin on. Itsel­länikin oli nykyisen työni alka­es­sa n. puolen vuo­den koulu­tus ja koeaikana käytet­ti­in sit­ten tuo­ta kuut­ta kuukautta.

  33. Kan­ta­suo­ma­lainen oli töis­sä 40 vuot­ta ja mak­soi van­hempi­en­sa eläk­keet ja suurten ikälu­okkienkin eläkkeitä. Teki neljä las­ta, jot­ka kävivät ter­veyskeskuk­sia ja koulu­ja kuin syöpä. Kun tuli oma vuoro jäädä eläk­keelle, myi asun­ton­sa huip­ul­la nuorem­malle polvelle ja lähti lapsi­nen­sa Por­tu­gali­in ja sekä eläk­er­a­hat että kerät­ty var­al­lisu­us katoa­vat kokon­aan Suomen kier­rosta. Tämä on se todel­li­nen kuset­ta­ja, maastamuuttaja.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja Kata­janokalla toi vai­mon mukanaan ja vaik­ka per­he ei nos­tanut mitään sosi­aal­i­tukia, vaimo lähetet­ti­in kotimaahan.

    Eli tämän kaverin tapauk­ses­sa puoli­son tuon­nille vaa­dit­ta­va suun­taa anta­va, 1700 €/kk toimeen­tu­loedel­ly­tys ei täyt­tynyt? Vai kat­sot­ti­inko Kata­janok­ka eri­tyisen vaa­ti­vak­si alueek­si per­heeny­hdis­tämisen suhteen?

    Per­heeny­hdis­tämiseen vaa­dit­tavaan tuloon saa muuten laskea myös asum­istuet, lap­sil­isät ja koti­hoidon tuen. Hypo­teet­ti­nen 2000 € tien­aa­va siivoo­jamme saa siis heit­tämäl­lä puoli­son ja lapsen mukaansa, 2200 € vaa­timus, yli 2500 € tulot
    etu­udet ml.

    Jos yhdis­tämi­nen ei jostain syys­tä kuitenkaan toi­mi, ei se tarkoi­ta kuin 4 vuo­den viivästys­tä ennen kansalaisu­u­den myön­tämistä. Se jäl­keen voi ottaa muutenkin rennommin.

    1. Ymmärtääk­seni työperäisen maa­han­muu­ton kohdal­la per­heen yhdis­tämisessä ei tuloik­si las­ke­ta tulonsiirtoja.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja Kata­janokalla toi vai­mon mukanaan ja vaik­ka per­he ei nos­tanut mitään sosi­aal­i­tukia, vaimo lähetet­ti­in kotimaahan.

    Näin on käynyt myös Kasvi­huone-Poh­jan­maal­la, jos­ta per­he karkoitet­ti­in, kun kasvi­huoneessa työsken­nelleen miehen palk­ka ei riit­tänyt per­heen normielättämiseen. 

    Hyvin oli­si­vat pär­jän­neet siel­lä maal­la, mut­ta kun numerot.

  36. Anomuu­mi: Vielä jäävät TyEL-mak­sut, mut­ta uskaltaako niitä men­nä polt­ta­maan? Vai päädym­mekö siihen ikävään lop­putu­lok­seen, ettei maa voi rikas­tua lisäämäl­lä köyhälistöään?

    Kum­masti vain mon­et maat, m.l. Ruot­si, ovat rikas­tuneet sil­lä, että ne ovat tuoneet maa­hansa työtätekevää köyhälistöä.

    Työperäisil­lä maa­han­muut­ta­jil­la arvot ovat kohdal­laan ja niin on myös hei­dän lap­sil­laan, jos kotoutuk­ses­sa on edes jotenkuten onnistuttu.

  37. Sylt­ty: Tuol­laisen mata­la­palkkaisen maa­hamuut­ta­ja ei saisi tuo­da ei-työl­listyvää puolisoa mukanaan. Jos tuo, niin sil­loin menee kyl­lä var­masti pakkaselle.

    Tämä on Sveitsin malli.

    Sylt­ty: Jälkikasvu sinän­sä paran­taa sit­ten aikanaan oma­l­ta osaltaan huolto­suhdet­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juuri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kestävyys­va­je pukkaa tosis­saan päälle, täl­laisen lapset mukana-mamun vaiku­tus huolto­suh­teeseen voi olla melko hyvä.

    Tämä on se oleelli­nen asia, uusista geeneistä puhumattakaan.

  38. Sylt­ty:
    Jälkikasvu sinän­sä paran­taa sit­ten aikanaan oma­l­ta osaltaan huolto­suhdet­ta. Toki maa­han­muut­ta­ja, jol­la on lau­ma lap­sia, ei auta juuri nyt, mut­ta 10–20v kulut­tua, kun se kestävyys­va­je pukkaa tosis­saan päälle, täl­laisen lapset mukana-mamun vaiku­tus huolto­suh­teeseen voi olla melko hyvä.

    Mukavaa toivea­jat­telua. Lapset kuitenkin ovat saman­laisia kuin van­hempansa. Esim. Yhdys­val­to­jen mek­siko­lais­ten maa­han­muut­ta­jien jälkeläiset ovat pysyneet melkein yhtä köy­hinä kuin muut­ta­neet van­hem­mat. Kol­mas sukupolvi tur­vau­tuu tuki­in yhtä paljon kuin ensimmäinenkin.

    Jälkeläisil­lä ei myöskään ole työ­pakkoa oleskelu­lu­van menet­tämisen pelos­sa. Myös työ­moraali muut­tuu kan­taväestön suun­taan, kun etu­udet ovat samat. Jos uskomme Soin­in­vaaraa, työperäisil­lä maa­han­muut­ta­jil­la on 100 % työl­lisyysaste. Jälkeläiset tuskin yltävät samaan.

    Se on turskaa all the way down.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Mata­la­palkkainen maa­han­muut­ta­ja Kata­janokalla toi vai­mon mukanaan ja vaik­ka per­he ei nos­tanut mitään sosi­aal­i­tukia, vaimo lähetet­ti­in kotimaahan. 

    Mikä erot­taa tämän niistä tapauk­sista jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuuri­in kuu­lu­van laa­jen­netun sukukäsi­tyk­sen perus­teel­la toiv­ote­taan ter­ve­tulleek­si kym­meniä ihmisiä (joil­la ei ole kieli­taitoa tai ammat­tik­oulu­tus­ta). Olen myös käsit­tänyt että Suomes­ta on varsin vaikea “lähet­tää” ulos ketään vaik­ka asianomisel­la ei olisi oleskelulu­paa tai edes henkilöpapereita.

    1. Mikä erot­taa tämän niistä tapauk­sista jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuuri­in kuu­lu­van laa­jen­netun sukukäsi­tyk­sen perus­teel­la toiv­ote­taan ter­ve­tulleek­si kym­meniä ihmisiä (joil­la ei ole kieli­taitoa tai ammattikoulutusta). 

      Mis­tä täl­laista roskaa oikein kumpuaa? Työperäisen maa­han­muu­ton perus­teel­la ei saa tuo­da edes omaa vaimoaan, elleivät rahat riitä tämän elättämiseen.

  40. Ei Suo­mi tarvitse työperäistä maa­han­muut­toa, vaan työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tuk­sen. Johan alkaa bus­sikuskin hom­ma kel­va­ta kan­ta­suo­ma­laisillekin, jos sos­su ja työkkäri panevat hanat kiinni.

  41. Raimo K: Koea­jal­la ole­val­la ei ole mitään työsuhdeturvaa.

    Ei kyl­lä täysin pidä paikkaansa. Mikäli työ­nan­ta­ja irti­sanoo koea­jal­la epäasial­li­isin perustein, voi joutua mak­samaan korvauksia.

  42. Anomuu­mi: Se on turskaa all the way down.

    Ei vält­tämät­tä ole.

    Oletko huomioin­ut, että ruotsin­suo­ma­laisil­la menee varsin hyvin?

  43. Betoni­por­sas: Mikä erot­taa tämän niistä tapauk­sista jois­sa maa­han­muut­ta­jan kult­tuuri­in kuu­lu­van laa­jen­netun sukukäsi­tyk­sen perus­teel­la toiv­ote­taan ter­ve­tulleek­si kym­meniä ihmisiä (joil­la ei ole kieli­taitoa tai ammattikoulutusta).

    Meniköhän human­itääri­nen ja työperäi­nen sekaisin?

    Talouden kannal­ta työperäi­nen maa­han­muut­to on pääsään­töis­es­ti hyvä asia. Aika vähän on esimerkke­jä siitä, että työperäi­nen maa­han­muut­to olisi aiheut­tanut taloudel­lisia vaikeuk­sia. Toisin päin kyl­lä näkyy paljonkin, esimerk­isi Sak­sas­sa ja Sveit­sis­sä on paljon työperäisiä maahanmuuttajia.

    Human­itääri­nen maa­han­muut­to on nimen­sä mukaises­ti kan­sain­välistä sosi­aal­i­toim­intaa, joka on lähtöko­htais­es­ti kuluerä. Siitäkin voi ehkä joskus jol­lain aikavälil­lä olla taloudel­lista iloa — tai sit­ten ei. Tavoite ei kuitenkaan ole hyötyminen.

    Jos vas­tu­s­tat human­itääristä maa­han­muut­toa, niin sit­ten kan­nat­taa sanoa se ääneen. Jos vas­tu­s­tat työperäistä maa­han­muut­toa, niin perustele vähän lisää.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Ymmärtääk­seni työperäisen maa­han­muu­ton kohdal­la per­heen yhdis­tämisessä ei tuloik­si las­ke­ta tulonsiirtoja.

    http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys:

    Tietyt sosi­aalietu­udet vähen­tävät vaa­dit­ta­van toimeen­tu­lon määrää. Näitä etuuk­sia san­o­taan kus­tan­nuk­sia kor­vaaviksi sosi­aal­i­tur­vae­tuuk­sik­si. Täl­laisia ovat esimerkiksi

    lapsilisä
    lapsen hoitotuki
    elatustuki
    opintoraha
    asumistuki.

  45. Tero Tolo­nen: Ei kyl­lä täysin pidä paikkaansa. Mikäli työ­nan­ta­ja irti­sanoo koea­jal­la epäasial­li­isin perustein, voi joutua mak­samaan korvauksia. 

    Vähänkään parem­min kar­tal­la ole­vat työ­nan­ta­jat osaa­vat olla anta­mat­ta syytä työ­suh­teen purkamiseen koea­jal­la. Tai jos syy annetaan, se ote­taan geneeris­ten yleis­es­ti hyväksyt­ty­jen ympäripyöreyk­sien joukosta.

    Todel­liset syyt voivat hyvinkin olla sel­l­aisia, että niistä jou­tu­isi raas­tu­vas­sa pulaan. Sik­si siis ei kan­na­ta sanoa mitään. Vaik­ka siitä voisi fik­sulle työn­tek­i­jälle olla hyö­tyäkin, että tietäisi todel­liset syyt.

    Todel­liset syyt muuten tuskin liit­tyvät ikään, sukupuoleen tai etniseen taus­taan kos­ka ne näkyvät jo haas­tat­telu­vai­heessa. Työ­nan­ta­jan kannal­ta han­kalin tilanne on se, että työn­tek­i­jä ilmoit­taa koea­jal­la ole­vansa raskaana, kos­ka sen jäl­keen työ­suh­teen purkami­nen mil­lään asial­lisel­lakaan syyl­lä johtaa hel­posti leivät­tömän pöy­dän ääreen.

  46. Tapio: Tämä on se oleelli­nen asia, uusista geeneistä puhumattakaan.

    Oleelli­nen asia on taloudelli­nen ja rahalli­nen huolto­suhde, ts. työl­lis­ten suhde mui­hin ja väestöön liit­tyvät vero­tu­lot vs. menot. Jos halu­amme paran­taa taloudel­lista huolto­suhdet­ta, pitää varmis­taa, ettei mukana tule per­heen­jäseniä. Jos halu­amme pitää finans­seista huol­ta, pitää saatavu­ushark­in­ta säi­lyt­tää matalatuloisilla.

    Uudet geen­it? Arvostan kiin­nos­tus­tasi eugeni­ikkaan, mut­ta usko kun sanon, että keinosi ovat aivan väärät. Voin pitää pienen luen­nonkin jos halu­at vai­h­taa puheenai­het­ta. Jos kuitenkin halu­at itsepin­tais­es­ti pitää kiin­ni erheestäsi, niin onko liikaa pyy­det­ty, että han­kit halu­a­masi suku­so­lut oma­l­la rahal­lasi, etkä tuo maa­han siitosyk­silöitä val­tion piikkiin?

    Van­hanaikainen rodun­jalostus on joka tapauk­ses­sa mon­en sukupol­ven jut­tu, puhu­mat­takaan luon­non­va­lin­nas­ta. Genomien skan­naus ja PGD, ehkä iteroitu PGD, on tääl­lä jo paljon aikaisem­min. Syn­teet­tiset genomitkaan eivät vält­tämät­tä ole kovin kaukana.

  47. Koeai­ka: Kyl­lä näitä käytän­nössäkin on. Itsel­länikin oli nykyisen työni alka­es­sa n. puolen vuo­den koulu­tus ja koeaikana käytet­ti­in sit­ten tuo­ta kuut­ta kuukautta.

    Mitä se puolen vuo­den koulu­tus sit­ten sisäl­si? Oliko ihan oikea koulu­tu­so­hjel­ma tms? Sel­l­ainen on ihan eri asia kuin tavalli­nen perehdyttäminen.

    En ole koskaan itse tör­män­nyt tuol­laiseen, joten ei se kovin yleistä ole! 

    On ihan turha väit­tää että neljä kuukaut­ta riit­tää, kkun se min­un oman koke­muk­seni mukaan ei ole riit­tänyt. Onnek­si saati­in yksi irti­san­ot­tua tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la syil­lä ja toinen, kun pidet­ti­in se niin pitkään pakkolo­ma­l­la, että lähti itse. 

    Eli kahdesti on meil­läkin koeai­ka lop­punut kesken. Tok­i­han se nyky­is­ten reunae­hto­jen val­lit­ses­sa oli mei­dän oma vikamme, potku­jen antamisen kynnnys on meil­lä ollut liian korkea. Mut­ta kyl­lähän me opit­ti­in ja viisas­tut­ti­in, nykyään pure­taan koea­jal­la heti, kun vähän hais­te­taan epäpätevyyt­tä. Ei kat­sel­la kyl­lä yhtään. Viimeisenä koeaikapäivänä pide­tään aina palaveri, jos­sa mietitään pure­taanko kun vielä ehditään. Mielestäni täl­lainen liipasin­sor­men herk­iste­ly on kuitenkin vähän han­kalaa sekä mei­dän että työn­tek­i­jän kannal­ta. Täl­läkin het­kel­lä on yksi kaveri seu­ran­nas­sa, onko­han vielä kah­den kk kulut­tua töis­sä. Parem­pi se on vain purkaa työ­suhde, jos epäilyttää.

    1. Jos on palkat­tu koea­jal­la sel­l­ainen vähän kiikun kaakun tapaus, on hänen etun­sa, että on enem­män aikaa antaa näyt­töä eikä pakote­ta työ­nan­ta­jaa tekemään ratkaisua nopeasti.

  48. Viherinssi:
    Jos vas­tu­s­tat human­itääristä maa­han­muut­toa. Jos vas­tu­s­tat työperäistä maahanmuuttoa. 

    Mik­si ole­tat että vas­tus­tan jotain?

    Kysyin syytä siihen että näen­näis­es­ti saman­laises­sa tilanteessa tehdään täysin eri­laisia ratkaisu­ja, joil­la usein on yksilöön aika dra­maat­tiset vaikutukset.

    Suomes­sa perustel­laan human­i­taarista maa­han­muut­toa yleen­sä nimeno­maan hyö­tymisel­lä ja pääkaupunkiseudun logis­ti­ik­ka- ja hoitoalan työvoimantarpeella.

    1. Human­i­taarista maa­han­muut­toa perustel­laan human­i­taarisil­la syil­lä. Sen vaiku­tus julkisen talouden tas­apain­oon on kiel­teinen, työperäisen myönteinen.

  49. Viherinssi: Vähänkään parem­min kar­tal­la ole­vat työ­nan­ta­jat osaa­vat olla anta­mat­ta syytä työ­suh­teen purkamiseen koeajalla.

    Se on tot­ta. Se tapaus mis­tä itse olen kuul­lut meni suur­in­pi­irtein niin, että työ­na­jan­ta­ja ilmoit­ti, jonkin, toden­näköis­es­ti täysin oikean syyn — ja jou­tui vas­tu­useen tästä. 

    Sotii vain omaa moraa­likäsi­tys­täni vas­taan se, että “parem­min kar­tal­la ole­vat = osaa­vat hyö­dyn­tää lain prosaan­reik­iä”. En halu­aisi, että yrit­täjyys edel­lyt­täisi mitään oman­tun­non ohi­tusleikkaus­ta — ne joil­la se on, pis­tetään lak­i­tu­vas­sa kär­simään. Toiset taas vale­htel­e­vat syyn, ja ovat kuiv­il­la. Tyh­myy­destä sakote­taan on van­ha sanonta.

    Tässä nyt men­näänkin taas sit­ten siihen, että mitä hyö­tyä koea­jan piden­tämis­es­tä todel­lisu­udessa on, jos kuitenkin on ole­mas­sa lail­lisi­akin irti­sanomis­pe­rustei­ta, joil­la hom­ma voidaan hoitaa ilman mitään eriko­is­menet­te­ly­itä tai lain hen­gen vas­taista toimintaa.

  50. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä täl­laista roskaa oikein kumpuaa? 

    Mikä kysymyk­sessäni oli roskaa?

    Kysyin syytä siihen, mik­si eri perusteil­la maa­han tule­via ja hei­dän per­heitään kohdel­laan eri tavalla?

    Viherinssi vas­tasi jo osit­tain. Mik­si näistä asioista on vaikeaa puhua ilman että kysymys tulk­i­taan roskak­si tai vastustamiseksi?

    Tässä blo­gis­sakin on usein juuri sekoitet­tu “työperäi­nen” ja “human­i­taari­nen” maa­han­muut­to esimerkik­si sil­lä että pääkaupunkiseudun joukkoli­ikenne ei toimisi ilman jälkim­mäistä. Onko kyse siis yhteiskun­nan kannal­ta vil­pit­tömästä aut­tamis­es­ta vai itsekkäästä hyö­tymis­es­tä (ja tiukko­jen työlu­pakäytän­tö­jen ove­las­ta kiertämisestä)?

  51. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt oli puhe työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta ja sen piti kyl­lä olla aivan selvää. 

    Min­ulle ei ainakaan ole täysin selvää mik­si pelataan kak­sil­la korteilla. 

    Väitän­pä että suurin osa taval­li­sista suo­ma­lai­sista ei tee eroa siinä mil­lä papereil­la ja mis­sä hallinnol­lises­sa kiin­tiössä maa­han­muut­ta­jalle on oleskelun­sa myönnetty. 

    Heille kaik­ki maa­han­tuli­jat ovat lähtöko­htais­es­ti työperäisiä kos­ka human­i­taarista maa­han­muut­toa perustel­laan aina yhteiskun­nan saa­ma hyö­ty edel­lä mm. pääkaupunkiseudun ns. “p***atyön” tek­i­jöi­den puutteella.

    Jos jotain vas­tus­tan, se on orwellilainen uuskieli ja han­kalien kysymyk­sien väis­te­ly tahal­lista sumu­ver­hoa levittämällä.

    1. Pääosa työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta tulee Viros­ta. On se kum­ma, jos viro­laisi­in raken­nustyömiehi­in kohdis­taa niitä ennakkolu­u­lo­ja joi­ta jotkut kohdis­ta­vat OECD-maid­en ulkop­uolelta tule­vi­in. Se ei ole mikään peruste näi­den sotkemiselle, että jotkut sotke­vat niitä tahallaan.

  52. Betoni­por­sas: Heille kaik­ki maa­han­tuli­jat ovat lähtöko­htais­es­ti työperäisiä kos­ka human­i­taarista maa­han­muut­toa perustel­laan aina yhteiskun­nan saa­ma hyö­ty edel­lä mm. pääkaupunkiseudun ns. “p***atyön” tek­i­jöi­den puutteella.

    Human­itäärisen maa­han­muu­ton ain­oa peruste on humanitäärinen.

    Mut­ta sit­ten tek­isi mie­leni siteer­a­ta his­to­ri­anopet­ta­jaa: “Pas­si­ivi ei ole koskaan tehnyt mitään. Kuka teki?” Kuka siis perustelee? Ainakin itse pidän ilmiöil­lä ison eron, kos­ka työperäi­nen maa­han­muut­to läh­tee mei­dän tarpeis­tamme, human­itääri­nen muut­ta­jien tarpeista.

    En ole näh­nyt viral­lis­ten taho­jen kovin paljon näitä sotke­van. Sitä en sit­ten tiedä, mitä antifan tai hom­man puit­teis­sa puhutaan.

  53. Sylt­ty: Mitä se puolen vuo­den koulu­tus sit­ten sisäl­si? Oliko ihan oikea koulu­tu­so­hjel­ma tms? Sel­l­ainen on ihan eri asia kuin tavalli­nen perehdyttäminen.

    En ole koskaan itse tör­män­nyt tuol­laiseen, joten ei se kovin yleistä ole!

    Koulu­tus sisäl­si työn tekemiseen vält­tämät­tä tarvit­tavia asi­akokon­aisuuk­sia, joi­ta ei myöskään mis­sään koulus­sa sel­l­aise­naan voi opiskel­la. Koulu­tu­so­hjel­ma luon­nol­lis­es­ti oli. 

    En väit­tänyt että tämä olisi yleistä, vaan että se on jo nykyään mah­dol­lista ja sitä myös tehdään. 

    Työ­sopimus­lain koeaikaa koskevas­sa pykälässä puhutaan eri­tyis­es­tä koulu­tuk­ses­ta, jol­loin se jät­tää tulkin­nan­varaa mitä tuo ‘eri­tyi­nen’ tarkoit­taa. En löytänyt äkkiseltään keisiä, jos­sa tätä olisi tulkit­tu oikeudessa.

  54. Tero Tolo­nen: Sotii vain omaa moraa­likäsi­tys­täni vas­taan se, että “parem­min kar­tal­la ole­vat = osaa­vat hyö­dyn­tää lain prosaan­reik­iä”. En halu­aisi, että yrit­täjyys edel­lyt­täisi mitään oman­tun­non ohi­tusleikkaus­ta – ne joil­la se on, pis­tetään lak­i­tu­vas­sa kär­simään. Toiset taas vale­htel­e­vat syyn, ja ovat kuiv­il­la. Tyh­myy­destä sakote­taan on van­ha sanonta.

    Olen kanssasi samaa mieltä. Sen ver­ran kuitenkin näin työ­nan­ta­javinkke­listä on pakko sanoa, että por­saan­reikien hyö­dyn­tämisen sijas­ta puhuisin sudenkuop­pi­en varomisesta.

    Minus­ta olisi mukavam­paa, jos voisin koea­jal­la tapah­tu­van työ­suh­teen purun tapauk­ses­sa ker­toa työn­tek­i­jälle ihan reilusti syyt. Niiden tietämi­nen ja ymmärtämi­nen aut­taisi mon­esti työn­tek­i­jää kehit­tämään itseään tai etsimään itselleen parem­min sopivia töitä. Nyt kuitenkin tuo­hon sisäl­tyy niin mon­ta sudenkuop­paa, että on parem­pi olla hil­jaa, jos ei tark­istu­ta sanomisi­aan juris­til­la. (Joka antaa ohjeek­si, ettei pidä sanoa mitään)

    Tässä nyt men­näänkin taas sit­ten siihen, että mitä hyö­tyä koea­jan piden­tämis­es­tä todel­lisu­udessa on, jos kuitenkin on ole­mas­sa lail­lisi­akin irti­sanomis­pe­rustei­ta, joil­la hom­ma voidaan hoitaa ilman mitään eriko­is­menet­te­ly­itä tai lain hen­gen vas­taista toimintaa.

    Ei ole ole­mas­sa mitään lain hen­gen mukaisia tavanomaisia menet­te­lyjä tois­taisek­si voimas­sa ole­van työ­suh­teen purkamisek­si koea­jan jäl­keen. Jos peruste on se, että työn­tek­i­jän työ­panos ei vas­taa odotuk­sia, tilanteen pitää olla todel­la paha.

    Isom­mis­sa fir­moissa­han hom­ma hoide­taan siten, että kun pain­o­las­tia on ker­tynyt tarpeek­si, jär­jestel­lään organ­isaa­tio­ta uudelleen. Vähen­nys­tarvet­ta on noin kymme­nen henkilön ver­ran. Sit­ten sat­tumal­ta organ­isaa­tios­ta valikoitu­vat ne kymme­nen, joista halu­taan eroon. Mat­ka jatkuu aav­is­tuk­sen kevyem­mäl­lä laival­la, ja sen jäl­keen tilalle voi palkata parem­pia tek­i­jöitä melkein samoi­hin hommiin.

    Pienem­mis­sä yri­tyk­sis­sä tuo ei käytän­nössä oikein toi­mi. Menet­te­ly on taiteen sään­tö­jen mukaan tehtynä suun­nilleen yhtä raskas, on vähen­net­tävänä yksi tai sata henkeä. Muutenkin viiden­toista hen­gen yri­tyk­sessä on vähän has­sua raken­nel­la uusia liike­toim­intayk­siköitä ja strat­e­goi­ta sen vuok­si, että Antti tai Aino osoit­tau­tui virherekryksi.

    Neljän kuukau­den koeai­ka on asiantun­ti­jate­htävis­sä erit­täin lyhyt jo sel­l­aise­naan. Hyvin raken­netul­la pere­hdy­tyk­sel­lä neljä kuukaut­ta tam­miku­us­ta toukoku­uhun voi toimia, mut­ta neljä kuukaut­ta toukoku­us­ta syysku­uhun lop­puu kesken, kos­ka kesän aikana ihmiset ovat joko loma­l­la tai tekemässä loma­l­la ole­vien töitä omien­sa lisäksi.

    Kuusi kuukaut­ta olisi ter­ve­tul­lut muu­tos. Työ­nan­ta­jal­la­haan ei sinän­sä ole moti­vaa­tio­ta heit­tää ketään hyvää tek­i­jää neljän ja kuu­den kuukau­den välis­sä pois, joten on aika vaikea nähdä, keneltä tämä olisi pois.

  55. Koeai­ka: Työ­sopimus­lain koeaikaa koskevas­sa pykälässä puhutaan eri­tyis­es­tä koulu­tuk­ses­ta, jol­loin se jät­tää tulkin­nan­varaa mitä tuo ‘eri­tyi­nen’ tarkoit­taa. En löytänyt äkkiseltään keisiä, jos­sa tätä olisi tulkit­tu oikeudessa.

    Jos­ta syys­tä työ­nan­ta­ja ei sitä uskalla soveltaa — ellei kyse ole aivan ilmi­selvästä koulun penkil­lä istumisesta.

  56. Daniel Fed­er­ley: Ei Suo­mi tarvitse työperäistä maa­han­muut­toa, vaan työt­tömyys­tur­vau­ud­is­tuk­sen. Johan alkaa bus­sikuskin hom­ma kel­va­ta kan­ta­suo­ma­laisillekin, jos sos­su ja työkkäri panevat hanat kiinni.

    Taitaa kiin­nos­taa vielä vähem­män. Suomes­sa bussi­na­joko­rtin hin­ta on taivais­sa, joten jos pistää raha­hant kiin­ni niin tuskin­pa per­sauki­nen kyke­nee kus­tan­ta­maan 5000–8000 hin­taista ajoko­rt­tia itselleen

    Viro­lainen taas voi ostaa kortin vira­nomaiselta mur­to-osal­la, joten bus­sikuskit ovat viro­laisia tai maista, jois­sa kortin saa hal­val­la, lailis­es­ti tai laittomasti.

    Mut­ta pääasi­a­han ei olekaan osaako ajaa vaan, että kort­ti löytyy

  57. “Suomeen saisi tul­la työhön, mut­ta sosi­aal­i­tur­van piiri­in pää­sisi vas­ta, kun on ollut riit­tävän kauan töis­sä. Moni kv-yri­tys kai­h­taa Suomea sijain­tipaikkana, kos­ka eivät voi luot­taa siihen, että saa­vat tuo­da asiantun­ti­jat mukanaan. Vaik­ka lop­ul­ta saisi­vatkin, pitkä pros­es­si koetaan han­kalak­si ja epävarmaksi. ”

    Asiantun­ti­joi­hin ei sovel­leta tarve­hark­in­taa, joten jokainen EU/E­TA-ulkop­uolelta on saanut työ/oleskeluluvan ilman tarve­hark­in­taa. Yhtään asiantun­ti­ja­hake­mus­ta ei evätty

    Ja muis­takin hake­muk­sista 83 % hyväksyt­ti­in eli työperäiselle maa­han­muu­tolle on hyvin vähän esteitä

    Ja EU alueelta on esteetön mah­dol­lisu­us muut­taa maa­han, mikä tarkoit­taa n 400 miljoon­aan työn­tek­i­jän tarjontaa

    Vapaa työperäi­nen maa­han­muut­to mah­dol­lis­taisi lait­toman maa­han­muu­ton EU-alueelle, maa­han­tu­loon kun riit­täisi tekaistu työpaikka.
    Ja sen jäl­keen muualle EU:iin, jos­sa on löy­sem­pi sosiaaliturva

    Mut­ta mik­si joku halu­aisi tänne, sosi­aal­i­tur­vakin kun on EU:n heikoimpia, johtamiskult­tuuri man­age­ment-by-perkele-tyyp­pistä ja sin­ut voidaan potkia pihalle pien­estäkin syys­tä ilman korvauksia.

    Ja kun ikään­nyt niin elät 10–15 vuot­ta ennen eläkeikää sos­sun luukul­ta, joudut käyt­tämään omaisu­ute­si ja säästösi­ja vanhuudenturvasi

    Ter­vey­den­hoito on eri­ar­vois­in­ta OECD maid­en joukossa

    Suo­mi on taan­tu­mas­sa on 60–30-luvulle ja niin­pä on vain ajan kysymys, kos­ka muut­toli­ike Suomes­ta käynnistyy

    Kyl­lä ne syyt sille, ettei tänne halu­ta johtu­vat aivan muus­ta syys­tä kuin maahanmuuttobyrokratiasta

    1. Asiantun­ti­jan käsite on epämääräi­nen ja tulk­in­ta vai­htelee tapausko­htais­es­ti. Sen käsit­telem­i­nen, tarvi­taanko tarve­hark­in­taa, kestää kauan.

  58. Liian van­ha: Viro­lainen taas voi ostaa kortin vira­nomaiselta mur­to-osal­la, joten bus­sikuskit ovat viro­laisia tai maista, jois­sa kortin saa hal­val­la, lailis­es­ti tai laittomasti. 

    Että oikein vira­nomaiselta? Kan­nat­taisi kuule käyt­tää sel­l­aisia sano­ja, joiden merk­i­tyk­sen ymmärtää. Mut­ta olet var­maan saanut ATK-ajoko­rtin oikein stiiknafuulialta.

    Suomes­sa työ­nan­ta­ja niin kuin vaik­ka Helb koulut­taa tyyp­it, oli niil­lä housut kuluneet per­sauk­sista puh­ki eli ei. Ainakaan takavu­osi­na ei kurs­seille ollut tunkua.

  59. Viherinssi: Kuusi kuukaut­ta olisi ter­ve­tul­lut muu­tos. Työ­nan­ta­jal­la­haan ei sinän­sä ole moti­vaa­tio­ta heit­tää ketään hyvää tek­i­jää neljän ja kuu­den kuukau­den välis­sä pois, joten on aika vaikea nähdä, keneltä tämä olisi pois. 

    Niin, ei tietenkään ole, mut­ta jos irti­sanomi­nen on tehtävä, niin se on tehtävä ja mielestäni reiluin­ta olisi täl­löin nou­dat­taa nor­maale­ja työe­htokäytän­töjä — hyvin paljon­han on myös kiin­ni työ­nan­ta­jas­ta, eli jos on tehty väärä rekrytöinti.

    Yri­tyk­sen suh­dan­teet, tilauskan­nat etc. vai­htel­e­vat — toisaal­ta voi vai­hdel­la myös työn­tek­i­jän elämän­ti­lanne ja toiveet työ­paikalta, työte­hokin voi muut­tua, jos moti­vaa­tio kär­sii mil­loin vain, ei pelkästään tuon 6kk aikana vaan koko työu­ran aikana. Per­he voi joutua muut­ta­maan toiselle paikkakun­nalle vaikka­pa puoli­son opiskelu­iden takia tai voi tul­l­la mui­ta muu­tok­sia, puolin ja toisin, joi­ta ei pystytä näkemään ennalta.

    Mielestäni ter­veen­pää olisi etsiä jotenkin yleisel­lä tasol­la jous­tavampia käytän­töjä — täm­möi­nen 4kk -> 6kk säätö tun­tuu vähän keinotekoiselta ja ei ainakaan omien koke­musteni val­os­sa vaikut­taisi mil­lään taval­la rekrytöintipäätökseen.

  60. Jaakko: Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvit­tämään, onko työn­tek­i­jästä työhön, niin fir­man pere­hdy­tyspros­es­seis­sa on jotain pahasti vialla.

    Pistää miet­timään kuin­ka mon­taa yri­tys­tä tämäkin henkilö on johtanut, jot­ta voi täl­laisen mielip­i­teen tote­na ilmoit­taa? Kuin­ka moni vas­taa­va “totu­us” tulee täysin ummikon suusta?

  61. Pekka Pes­si: Että oikein vira­nomaiselta? Kan­nat­taisi kuulekäyt­tää sel­l­aisia sano­ja, joiden merk­i­tyk­sen ymmärtää. Mut­ta olet var­maan saanut ATK-ajoko­rtin oikein stiiknafuulialta.

    Suomes­sa työ­nan­ta­ja niin kuin vaik­ka Helb koulut­taa tyyp­it, oli niil­lä housut kuluneet per­sauk­sista puh­ki eli ei. Ainakaan takavu­osi­na ei kurs­seille ollut tunkua.

    Bal­ti­as­sa pitkään asuneen vaoin vaku­ut­taa, että kortin ost­a­mi­nen on aika yleistä Baltiassa.Kunmaat ovat kor­rup­toi­tu­mis­si­joituk­ses­sa tuol­la 30-yläpuolel­la tai ala­puolel­la miten hau­taan ‚niin täl­lainenkin on mahdollista

    Ja joka tapauk­ses­sa ajoko­rt­ti mak­saa Bal­ti­as­sa mur­to-osan Suomen hintatasosta.Bussi-ja kuor­ma-autokul­jet­ta­jia valmis­tuu niin vähän ylei­sistä oppi­laitok­sista, etteä pula on jatkuva.

  62. Osmo Soin­in­vaara:
    Asiantun­ti­jan käsite on epämääräi­nen ja tulk­in­ta vai­htelee tapausko­htais­es­ti. Sen käsit­telem­i­nen, tarvi­taanko tarve­hark­in­taa, kestää kauan.

    Var­maankin, mut­ta kun asiantun­ti­joiden määrä suh­teessa muiden hak­i­joi­hin on suuri niin määritelmä on pikem­minkin avara kuin suppea. 

    Samaa puhuu sekin, että jos työnantaja/hakija on määritel­lyt itsen­sä asiantun­ti­jak­si niin yhtään hake­mus­ta ei ole hylätty

    Mitä tulee käsit­telyaikoi­hin niin olen ollut itse hak­i­jana mon­es­sa maas­sa eikä puolen vuo­den odot­telu ole mikään ihme.

    Tein ker­ran työlu­vat­ta töitä­ja sain sakot . Englan­ti­laiset kol­le­gat jou­tu­i­v­at vanki­laan ja karkote­tuk­si, kun työ­nanat­ja ei saanut työlu­pia ajois­sa, ja pro­jek­ti oli menos­sa kiville eli oli akkoaloit­taa ilman lupia . Entisenä Englan­nin siir­tomaana englan­ti­laiset eivät olleet suo­sios­sa, minä suo­ma­laise­na selvisin pikku ran­gais­tuk­sel­la ja sain jatkaa töitä

    Ja kun enti­nen työ­nan­ta­jani toi maa­han joukon intialaisia “asiantun­ti­joi­ta ” polke­maan palkko­ja niin henkiöt oli­vat maas­sa jo kuukau­den kulut­tua sop­parin allekirjoittamisesta. 

    Lupaan näyt­täisi siis ole­van ohi­tuskaitakin, jos nor­maali on kuukausia ??

Vastaa käyttäjälle Betoniporsas Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.