Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan nykyistä enemmän joustoja. Kannustetaan työntekijöitä ja työnantajia lisäämään paikallista sopimista ja siihen liittyvien neuvottelurakenteiden syntymistä.
Ei varsinainen hallitusohjelma kohta, jos kerran lähdetään siitä, ettei asia kuulu hallitukselle ja eduskunnalle.
Työllistämisen kynnystä alennetaan. Pidennetään koeaikaa puoleen vuoteen, jotta työnantaja pystyy vakuuttumaan siitä, että työntekijä on työtehtävään sopiva. Pitkäaikaistyötön on voitava palkata määräaikaiseen työsuhteeseen ilman erityisiä perusteluita.
Tätä varmaan moni pitää työntekijöiden oikeuksien polkemisena. Se kuitenkin toimisi niiden hyväksi, joiden palkkaamisessa nähdään syystä tai pelkän ennakkoluulon pohjalta riski. Pääsisivät edes näyttämään.
Työllistämisen esteitä ja byrokratiaa puretaan. Kehitetään yritysten verkkoasiointia siten, että jatkossa kaikki työnantajan ja työntekijän velvoitteet hoituvat yhdessä palvelussa.
Kehotan kokoomusta olemaan yhteydessä tapaturmavakuuttajiin, jotka eivät halua, että palkka.fi:ssä voisi tehdä tapaturmavakuutussopimuksen. Haluavat asiakaskontaktin, jotta voivat myydä muitakin vakuutuksia. Voidaan kysyä, onko tapaturmavakuutuksessa kilpailusta enemmän haittaa kuin hyötyä, kun muutaman euron vakuutuksen solmiminen on tuntien työn takana.
Luodaan oppisopimuskoulutuksen rinnalle uusi koulutussopimus. Siitä tehdään sekä nuorten että yritysten kannalta joustava ja houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.
Tätä esitimme Juhana Vartiaisen kanssa matalapalkkaraportissamme. Tätä esittää myös Keskusta, joten veikkaan tämän toteutuvan.
Työperäistä maahanmuuttoa lisätään luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta. Rakennetaan yhdessä kansainvälisten yritysten ja työvoimatoimistojen kanssa joustavampi käytäntö asiantuntijoiden työlupien vauhdittamiseksi Suomeen.
Suomeen saisi tulla työhön, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsisi vasta, kun on ollut riittävän kauan töissä. Moni kv-yritys kaihtaa Suomea sijaintipaikkana, koska eivät voi luottaa siihen, että saavat tuoda asiantuntijat mukanaan. Vaikka lopulta saisivatkin, pitkä prosessi koetaan hankalaksi ja epävarmaksi. Lyhyellä tähtäyksellä tämä tietysti heikentää kotimaisen työvoiman neuvotteluasemaa työmarkkinoilla, mutta vähänkin pidemmällä tähtäimellä meille kaikille on hyötyä siitä, että hyvinvointivaltiolla on riittävästi maksajia.
Ohi kai kuitenkin ovat ajat, jolloin Suomessa opiskelleen piti valmistuttuaan matkustaa kotimaahansa anomaan mahdollisesti tulevaa työlupaa.
“Kehotan kokoomusta olemaan yhteydessä tapaturmavakuuttajiin, jotka eivät halua, että palkka.fi:ssä voisi tehdä tapaturmavakuutussopimuksen. ”
Todellakin! Ja ennen vakuutusyhtiöiden samalla hallinnoima työttömyysvakuutuskin piti siirtää erilliseen pilipali-työttömyysvakuutusrahastoon, jotta AY- ja työnantajaeliitillä olisi taas uusi hallintoneuvosto, josta nostaa palkkioita.
Pois erilliset eläke, tapaturma, työttömyysvakuutus, pakkohenkivakuutus jne. ja vain yksi sivukulumaksu, vain yksi luukku, ja työllistäminen olisi merkittävästi helpompaa!
“Pois erilliset eläke, tapaturma, työttömyysvakuutus, pakkohenkivakuutus jne. ja vain yksi sivukulumaksu, vain yksi luukku, ja työllistäminen olisi merkittävästi helpompaa!”
Kannatan varauksettomasti! Palkka.fi:n voisi myös tehdä ymmärrettäväksi ja käytettävyydeltään toimivaksi. Pienenä esimerkkinä vuosiyhteenvedon tietojen tarkastaminen ja muutosten teko etukäteen.
Työsopimuslain voisi samalla kirjoittaa uudelleen selkeäksi kokonaisuudeksi. Juuri kyselin HRltä asiasta ja sanoivat lainsäädännön kommervenkkien vievän tuhottomasti aikaa. Osa-aika-yrittäjänä en edes harkitse palkkaamista, kun aika ei riitä kaikkien detaljien opiskeluun vaan mieluummin teen ne öisin ja käytän satunnaisesti vuokratyöntekijää.
Itse olen käyttänyt eläkevakuutusmaksujen maksamiseen Ilmarisen tilapäisen työnantajan verkkopalvelua, joka on mielestäni kätevä. Mutta sitten sen päälle tulevat tapaturma- ja työttämyysvakuutusmaksut tuntuvat hölmöläisen byrokratialta.
Nyt pitäisi ryhtyä helpottamaan ihmisten työllistämistä. Eli kaikki yhteen sivukulumaksuun.
Joustot ovat pelkkää myrkkyä, jos kerran lamassa ei valtiokaan saisi olla alijäämäinen. Millä sitten ylläpidetään kysyntää, jos kaikki yrityksetkin irtisanovat? Saksassakin menee paremmin, koska irtisanominen on kallista. Ilmeisesti siellä on keksitty firman sisällä jotain työtä lamassakin. Vaikka sitten niitä investointeja tms.
Muutenkin joustolla vain siirretään yrittämisen riskiä työntekijöille. Millä tämä riskinotto korvataan? Suuremmalla osuudella voitoista? On nimittäin vielä näkemättä ne ehdotukset. Entä miten tämä toimii tilanteessa, jossa työsuhde on katkaistu? Voiton oikeutus jää kovin ohueksi, kun riski siirtyy aina vain enemmän työntekijöille ja valtiolle eikä verojakaan maksa kuin köyhät.
Työsopimuslaki on todellisuudessa varsin selkeä, mutta kyllähän juristit itselleen ja toisilleen työtä keksivät. Juristeriaa, siis!
Osmo: “Pidennetään koeaikaa puoleen vuoteen, jotta työnantaja pystyy vakuuttumaan siitä, että työntekijä on työtehtävään sopiva.”
Ay-liike näyttää ylireagoivan tähän, vaikka pikkujuttuhan tämä on. Eipä sillä taida juuri vaikutuksiakaan olla?
Tanskassa ei ole irtisanomissuojaa, mistä sikäläinen SAK:kin pitää, ja työllisyys on siitä asti ollut paljon parempi kuin meillä. Kokoomuksen lääkkeet ovat siis oikeansuuntaisia mutta tarpeettoman lieviä.
Eli työntekijälle on suuri riski joutua olemaan puoli vuotta töissä ja sen jälkeen puoli vuotta työttömänä — sen sijaan että olisi koko vuoden työttömänä.
Ei ihme että tämä maa on siinä tilassa kun on jos ajattelu on tuollaista.
Saksassa menee paremmin ehkä siksi, että palkat eivät ole nousseet kymmeneen vuoteen ja on keksitty minijobit.
Kannatan myös kovasti tuota palkka.fi ‑palvelun kehittämistä.
Optimitilanteessa työnantaja vaan maksaisi sen tietyn summan rahaa tuolle palkkatilille ja verottaja hoitaisi kaiken sosiaaliturvaan ja verotukseen liittyvän automaattisesti niin että kaikkien tarvitsee vain katsoa aiheeseen liittyvät raportit ja mahdollisesti tehdä muutoksia, jos on jotain korjattavaa.
Tällä tavalla mielestäni päästäisiin myös yritysverosta eroon oikeudenmukaisella tavalla : yritykset jotka haluavat investoida työllisyyteen, mutta eivät juuri tällä tilikaudella siihen ennätä, voisivat siirtää rahat tuolle palkkatilille ikäänkuin suojaan verotukselta.
Jos taas yritys haluaa käyttää rahoja johonkin yhteiskunnan kannalta ei-merkitykselliseen, verottajan karhun käpälä voisi hyvin käydä hunajapurkilla.
Tällöin yritysveroon ei tarvitsisi koskea, vaan se voisi olla hyvinkin olemassa nillä yrityksillä, joiden tarkoituksena ei ole työllistää, kasvaa tai investoida.
Teoriassa voisi olla myös erikseen erillinen investointi-tili joka olisi tarkoitettu vaikkapa kansainvälistymistä varten. Sitten kun investointi-tilillä on vaikkapa 40.000 EUR rahaa niin FinPron asiantuntija ottaa yhteyttä ja kertoo vaihtoehdoista mihin rahaa voisi käyttää yhteistyössä muiden vientiyritysten kanssa. Periaatteessa useat yritykset voisivat muodostaa myös klustereita, jos niillä olisi samansuuntaisia investointeja.
Vaikuttaa, ettei koeajan pidennysvaatimusta ole mietitty loppuun asti. Koeaikana molemmat työsuhteen osapuolet — työntekijä ja työnantaja — voivat päättää työsopimuksen välittömästi. Pidempi koeaika sallii työnantajan päästä hankalaksi osoittautuvasta työntekijästä eroon vielä puolen vuoden jälkeen. Toisaalta työntekijäkin on vapaa lähtemään kiinnostavamman paikan perään nopeasti; koulutuskustannukset ja uuden työntekijän etsiminen jäävät tällöin työnantajan huoliksi.
Juuri näin. Jos ei pysty neljässä kuukaudessa selvittämään, onko työntekijästä työhön, niin firman perehdytysprosesseissa on jotain pahasti vialla.
Pidempi koeaika ei siinäkään mielessä lisää joustoja, että koeajalla olevan työsopimusta ei voi irtisanoa tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Työntekijän osaaminen käynee ilmi varsin nopeasti (luultavasti se on yritetty selvittää jo rekrytoitaessa), mutta koeaikaa saatetaan käyttää siihen, että työntekijä voidaan palkata, vaikkei ole varmasti tiedossa kuinka pitkäksi aikaa työtä on. Määräaikaiset sopimuksetkin kun tulkitaan helposti pysyviksi…
Koeajalla olevan työsuhde on oikeastaan paremmin turvattu kuin varsinaisessa työsuhteessa olevan;)
Olen toista mieltä. Lyhyt koeaika pakottaa tekemään päätökset joskus turhan aikaisin.
Monilla AMK-nuorilla on suuria sopeutumisvaikeuksia säännöllisiin työaikoihin ja ‑tapoihin. Siinä menee helposti 3 kk “vain” näiden asioiden opettamiseen. Suurimmasta osasta näistä nuorista tulee kuitenkin kunnon työntekijoitä, jos työnantajan kärsivällisyys riittää. Änkyrät ovat monesti helmiä.
Kannatan pitkää koeaikaa nuorille ja erityisryhmille.
Montakohan vuotta tai vuosikymmentä tämä “vähänkään pitemmällä tähtäimellä” olisi, kun vallitseva poliittinen linja on, että Kreikan tie on oltava meidänkin tiemme? Mikä on se vuosi, jolloin BKT saavuttaisi nykyistä lamaa edeltävän huipun tason? Työvoimapulaakin on odotettu jo ajalta ennen öljykriisiä. Silloin juuri työelämään päässset ikäluokat ovat eläköityneet, mutta vielä sitä pulaa odotetaan. Kun ulkomaalaistaustaistaisista huolimatta suotuisammasta ikärakenteesta pienempi osuus kuin kantaväestöstä on töissä, miten tämä parantaa hyvinvointivaltion “maksutasetta”.
Turha sanoa, että työlupalainen tekee työtä. Tekee kai, mutta hänen lapsensa eivät, eikä todennäköisesti hänen vaimonsakaan. Tosia on myös se, että työlupajärjestelmää ilman harkintaa käyttäisivät hyväksi myös hylsyn saaneet turvapaikanhakijat, eivätkä he todellakaan kyselisi TESsin perään.
Koeajalla olevan saa irtisanoa syytä ilmoittamatta eli mistä syystä tahansa eikä sitä tarvitse työntekijälle kertoa.
Koeajalla olevalla ei ole mitään työsuhdeturvaa.
Tuota, jos hyvinvointivaltiolle on tarkoitus hankkia maksajia eikä menoeriä, eikö saatavuusharkinta pitäisi säilyttää matalatuloisissa töissä? Voitaisiin asettaa vaikka 4500 euron tuloraja kuukausipalkalle, sen ylittävät työt poistettaisiin harkinnasta. Kyllähän asiantuntija vähintään sen ansaitsee.
Ovat sosiaaliturvan piirissä tai eivät, matalan tuottavuuden työläiset eivät tuota sen vertaa verotuloja mitä menee heidän perheensä vaatimiin palveluihin ja asumistukeen. Vähän pitemmällä aikavälillä on edessä myös eläkkeiden ja vanhushuollon kustannukset. Ennen kuin alat vähättelemään pitkän aikavälin merkitystä, muistuttaisin että Suomi saa tällä hetkellä lainaa nollakorolla.
Jos saatavuusharkintaa ei koskaan tuoda takaisin, eikö kansalaisten huonompi neuvotteluasema jää pysyväksi? Kun vielä ollaan ottamassa matalatuloisia, joista ei ole hyötyä valtiollekaan, mitä ihmeen politiikkaa tämä on olevinaan? Ajetaanko tässä Suomen niukille laitumille lisää lihakarjaa, jotta omistava vähemmistö saisi paksumpia siivuja leivän päälle?
Suvaitsisitko viimeinkin kertoa, mikä vitsi tässä oikein on. Vihreää tämä ei ainakaan ole.
Tässä käsitellään siis kokoomuksen, ei vihreiden ohjelmaa.
Ei taida olla olemassa niin mielikuvituksellista syytä, ettei se kelpaisi täällä koeajan pidentämisen perusteluksi.
Jaa, luulin että suora teksti oli omaa kommenttiasi. Ehdollahan sinä et ole, eikä vihreiden ohjelma minua juuri kiinnostakaan. Haluan vain tietää, mikä saa poliitikon, jos entisenkin, ajamaan valtiolle ja kansalle ilmiselvästi vahingollista politiikkaa.
Etkö enää kannata saatavuusharkinnan poistoa kautta linjan? Tai kannatat, mutta et mistään varsinaisesta syystä? Koska se on nyt muotia? Koska harrastat globaalia etkä kansallista hyvinvoinnin optimointia?
Vai oliko sinulla jokin hyväkin syy sille, miksi meidän pitäisi ottaa sellaisia muuttajia, joista on meille työtä eikä apua?
Työperäisestä maahanmuutosta on aina apua, koska maasxsa saa olla vain, jos on töissä.
Neljä kk riitätä hyvin lapiohommissa tai jos palkataan valmis tekijä valmiiseen hommaan.
Jos mies palkataan asiantuntijahommiin ja oikeasti tarvitsee perehdyttämistä, niin se on kyllä hyvin vähän. Erityisesti vastavalmistuneiden kohdalla neljä kk ei kaikilla riitä siihen, että homma oikeasti alkaisi sujumaan niin että siitä voi sanoa että se alkaa sujumaan, vaikka se sitten esimerkiksi puolen vuoden kuluttua sujuisi.
Tarkennuksia: koeajalla ei irtisanota, vaan kyseessä on työsuhteen purkaminen koeajalla eli koeaikapurku.
Käytännössä tilanne on noin kuin esität, koska syytä ei tarvitse kertoa (kuin vasta oikeudessa, jos purku riitautetaan). Kuitenkin syy pitäisi olla. Esimerkiksi koeajalla ei saisi työsuhdetta purkaa, jos huomaakin työntekijän olevan vaikkapa johonkin vähemmistöön kuuluva.
Voi, kunhan ei kerro. Mutta on näitäkin tapauksia, jossa työnantaja on ollut ammattitaidoton ja mennyt kertomaan että potkut tulee koska [syy joka ei kelpaa] -> avaa heti oven riitauttamiselle
Asia on juuri näin. Työsopimuslaissa (2001/55) todetaan seuraavasti:
“Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.”
Lisäksi em. laissa annetaan jo nyt mahdollisuus puolen vuoden koeajalle mikäli työntekijälle järjestetään koulutusta yhtäjaksoisesti 4 kk.
Minusta tuntuu että Soininvaaran ja Vartaisen kannattaisi julkisissa avauksissaan selittää entistä enemmän rautalangasta “työperäisyyden” ajatusta ja juuri sitä mitä se käytännössä tarkoittaisi.
Keskustelupalstoilla ja uutiskommenteissa tulkitaan, ehkä tarkoituksellisesti kärjistäenkin, sen aina tarkoittavan täydellistä rajojen avaamista ja tervetulotoivotusta tulla nauttimaan rajattomasta sosiaaliturvasta.
Kieltämättä kärjistin, työsopimuslain 4 §:n 4. momentti alkaa näin “Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.”
Kun työsuhde voidaan päättää syytä ilmoittamatta, käytännössä syy voi olla mikä tahansa.
Tällaisissa tapauksissa voidaan — laillisesti — sopia 6 kuukauden koeajasta.
Ei tarkoita, että perheen jokaisen jäsenen pitäisi olla töissä, ja tulorajat ovat aika vaatimattomat. Neljän vuoden jälkeen voi jo hakea kansalaisuutta, jolloin tulorajoja ei enää ole.
Maailmanhistoria ei (vaikka julkisuudessa usein annetaan muuta ymmärtää) tunne tapausta, jossa esimerkiksi jonkin maan joukkoliikennejärjestelmä olisi romahtanut maahanmuuttajien vähäisen lukumäärän takia, joten haluaisin kyllä selkeämän todistelun siitä, miten edes yksin elävä matalapalkkainen maahanmuuttaja on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, kun reunaehtoina maassa ei ole täystyöllisyyttä ja niitä omia työttömiä ei voi siirtää jonkun toisen elätettäväksi.
Meillä on myös vapaa työvoiman liikkuvuus EU-alueella, ja suurella osalla tuota aluetta on vallalla massatyöttömyys.
On apua, mutta, etenkin pohjoismaiden ollessa kyseessä, useimmiten sitäkin enemmän rasitetta.
Kun et aiempaa kommenttiani selvästikään sisäistänyt, kokeillaan numeroiden kanssa. Otetaan Helsinkiin ETA:n ulkopuolelta muuttanut siivoja, vuosittainen bruttopalkka 24000 € (tekee pitkää päivää). Oletetaan, ettei hän saa etuuksia. Hän maksaa nyt veroja ~3100 € vuodessa. Työn lisäarvossa ei ole paljoa enempää verotettavaksi, mopit ja rätit eivät varsinaisesti ole mitään rahanpainokoneita.
Menopuolelta mainittakoon, että terveydenhoidon kustannukset per capita ovat Suomessa 3000 € pinnassa. Tietenkin tämä painottuu hieman myöhempään ikään, ja Suomen ikäjakauma on yläpainoinen. Mutta ota huomioon matalat korot nykyarvoa laskiessasi. Olkoon siivojalla myös 0.75 lasta koulussa. Peruskouluvuoden hinta on keskimäärin n. 9000 €, joten sinä ja Vartiainen olette meille muille jo useamman tonnin pystyssä. Tämä ennen kuin on edes päästy asumistukeen, työmatkavähennyksiin, puolison etuuksiin…
Jos aiot leikkiä helppoheikkiä, kannattaa valita joku toinen paikka kuin oma blogisi.
Tietenkin teillä saattaa olla joku loppuratkaisu, jolla länsimaiden ulkopuolisesta maahanmuutosta saadaan pitkällä välillä kannattavaa. Kannattaisi sanoa mikä se on, koska meillä tulee olemaan vaikeuksia houkutella hyviäkään muuttajia, jos he alkavat epäillä meidän lopulta myyvän heidät perheineen varaosiksi.
Oletetaan, ettei hän saa etuuksia. Hän maksaa nyt veroja ~3100 € vuodessa.
Johan tuo maksaa pelkkää arvonlisäveroa 5000 €/vuosi.
Juu, tässä on vain ihan sama juttu kuin koeaikapurunkin kanssa: laissa lukee kaikenlaista, todellisuus on sitten vähän erilainen.
Eli teoriassa voi ollakin mahdolisuus, käytännössä ei kumminkaan ole.
Tuollaisen matalapalkkaisen maahamuuttaja ei saisi tuoda ei-työllistyvää puolisoa mukanaan. Jos tuo, niin silloin menee kyllä varmasti pakkaselle.
Jälkikasvu sinänsä parantaa sitten aikanaan omalta osaltaan huoltosuhdetta. Toki maahanmuuttaja, jolla on lauma lapsia, ei auta juuri nyt, mutta 10–20v kuluttua, kun se kestävyysvaje pukkaa tosissaan päälle, tällaisen lapset mukana-mamun vaikutus huoltosuhteeseen voi olla melko hyvä.
Matalapalkkainen maahanmuuttaja Katajanokalla toi vaimon mukanaan ja vaikka perhe ei nostanut mitään sosiaalitukia, vaimo lähetettiin kotimaahan.
Työvoiman ulkopuolella oleva vaimo ja 1 mukula Helsingissä, vuokrakaksio 900 €/kk. Asumistuki ~400 €.
ALVit sulivat siihen. Olettaen että rahat alkujaankin pysyivät maassa eivätkä lähteneet Western Unionin kautta Kaakkois-Aasiaan.
Vielä jäävät TyEL-maksut, mutta uskaltaako niitä mennä polttamaan? Vai päädymmekö siihen ikävään lopputulokseen, ettei maa voi rikastua lisäämällä köyhälistöään?
Kyllä näitä käytännössäkin on. Itsellänikin oli nykyisen työni alkaessa n. puolen vuoden koulutus ja koeaikana käytettiin sitten tuota kuutta kuukautta.
Kantasuomalainen oli töissä 40 vuotta ja maksoi vanhempiensa eläkkeet ja suurten ikäluokkienkin eläkkeitä. Teki neljä lasta, jotka kävivät terveyskeskuksia ja kouluja kuin syöpä. Kun tuli oma vuoro jäädä eläkkeelle, myi asuntonsa huipulla nuoremmalle polvelle ja lähti lapsinensa Portugaliin ja sekä eläkerahat että kerätty varallisuus katoavat kokonaan Suomen kierrosta. Tämä on se todellinen kusettaja, maastamuuttaja.
Eli tämän kaverin tapauksessa puolison tuonnille vaadittava suuntaa antava, 1700 €/kk toimeentuloedellytys ei täyttynyt? Vai katsottiinko Katajanokka erityisen vaativaksi alueeksi perheenyhdistämisen suhteen?
Perheenyhdistämiseen vaadittavaan tuloon saa muuten laskea myös asumistuet, lapsilisät ja kotihoidon tuen. Hypoteettinen 2000 € tienaava siivoojamme saa siis heittämällä puolison ja lapsen mukaansa, 2200 € vaatimus, yli 2500 € tulot
etuudet ml.
Jos yhdistäminen ei jostain syystä kuitenkaan toimi, ei se tarkoita kuin 4 vuoden viivästystä ennen kansalaisuuden myöntämistä. Se jälkeen voi ottaa muutenkin rennommin.
Ymmärtääkseni työperäisen maahanmuuton kohdalla perheen yhdistämisessä ei tuloiksi lasketa tulonsiirtoja.
Näin on käynyt myös Kasvihuone-Pohjanmaalla, josta perhe karkoitettiin, kun kasvihuoneessa työskennelleen miehen palkka ei riittänyt perheen normielättämiseen.
Hyvin olisivat pärjänneet siellä maalla, mutta kun numerot.
Kummasti vain monet maat, m.l. Ruotsi, ovat rikastuneet sillä, että ne ovat tuoneet maahansa työtätekevää köyhälistöä.
Työperäisillä maahanmuuttajilla arvot ovat kohdallaan ja niin on myös heidän lapsillaan, jos kotoutuksessa on edes jotenkuten onnistuttu.
Tämä on Sveitsin malli.
Tämä on se oleellinen asia, uusista geeneistä puhumattakaan.
Mukavaa toiveajattelua. Lapset kuitenkin ovat samanlaisia kuin vanhempansa. Esim. Yhdysvaltojen meksikolaisten maahanmuuttajien jälkeläiset ovat pysyneet melkein yhtä köyhinä kuin muuttaneet vanhemmat. Kolmas sukupolvi turvautuu tukiin yhtä paljon kuin ensimmäinenkin.
Jälkeläisillä ei myöskään ole työpakkoa oleskeluluvan menettämisen pelossa. Myös työmoraali muuttuu kantaväestön suuntaan, kun etuudet ovat samat. Jos uskomme Soininvaaraa, työperäisillä maahanmuuttajilla on 100 % työllisyysaste. Jälkeläiset tuskin yltävät samaan.
Se on turskaa all the way down.
Mikä erottaa tämän niistä tapauksista joissa maahanmuuttajan kulttuuriin kuuluvan laajennetun sukukäsityksen perusteella toivotetaan tervetulleeksi kymmeniä ihmisiä (joilla ei ole kielitaitoa tai ammattikoulutusta). Olen myös käsittänyt että Suomesta on varsin vaikea “lähettää” ulos ketään vaikka asianomisella ei olisi oleskelulupaa tai edes henkilöpapereita.
Mistä tällaista roskaa oikein kumpuaa? Työperäisen maahanmuuton perusteella ei saa tuoda edes omaa vaimoaan, elleivät rahat riitä tämän elättämiseen.
Ei Suomi tarvitse työperäistä maahanmuuttoa, vaan työttömyysturvauudistuksen. Johan alkaa bussikuskin homma kelvata kantasuomalaisillekin, jos sossu ja työkkäri panevat hanat kiinni.
Ei kyllä täysin pidä paikkaansa. Mikäli työnantaja irtisanoo koeajalla epäasialliisin perustein, voi joutua maksamaan korvauksia.
Ei välttämättä ole.
Oletko huomioinut, että ruotsinsuomalaisilla menee varsin hyvin?
Meniköhän humanitäärinen ja työperäinen sekaisin?
Talouden kannalta työperäinen maahanmuutto on pääsääntöisesti hyvä asia. Aika vähän on esimerkkejä siitä, että työperäinen maahanmuutto olisi aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia. Toisin päin kyllä näkyy paljonkin, esimerkisi Saksassa ja Sveitsissä on paljon työperäisiä maahanmuuttajia.
Humanitäärinen maahanmuutto on nimensä mukaisesti kansainvälistä sosiaalitoimintaa, joka on lähtökohtaisesti kuluerä. Siitäkin voi ehkä joskus jollain aikavälillä olla taloudellista iloa — tai sitten ei. Tavoite ei kuitenkaan ole hyötyminen.
Jos vastustat humanitääristä maahanmuuttoa, niin sitten kannattaa sanoa se ääneen. Jos vastustat työperäistä maahanmuuttoa, niin perustele vähän lisää.
http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen/toimeentuloedellytys:
Tietyt sosiaalietuudet vähentävät vaadittavan toimeentulon määrää. Näitä etuuksia sanotaan kustannuksia korvaaviksi sosiaaliturvaetuuksiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi
lapsilisä
lapsen hoitotuki
elatustuki
opintoraha
asumistuki.
Vähänkään paremmin kartalla olevat työnantajat osaavat olla antamatta syytä työsuhteen purkamiseen koeajalla. Tai jos syy annetaan, se otetaan geneeristen yleisesti hyväksyttyjen ympäripyöreyksien joukosta.
Todelliset syyt voivat hyvinkin olla sellaisia, että niistä joutuisi raastuvassa pulaan. Siksi siis ei kannata sanoa mitään. Vaikka siitä voisi fiksulle työntekijälle olla hyötyäkin, että tietäisi todelliset syyt.
Todelliset syyt muuten tuskin liittyvät ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan koska ne näkyvät jo haastatteluvaiheessa. Työnantajan kannalta hankalin tilanne on se, että työntekijä ilmoittaa koeajalla olevansa raskaana, koska sen jälkeen työsuhteen purkaminen millään asiallisellakaan syyllä johtaa helposti leivättömän pöydän ääreen.
Oleellinen asia on taloudellinen ja rahallinen huoltosuhde, ts. työllisten suhde muihin ja väestöön liittyvät verotulot vs. menot. Jos haluamme parantaa taloudellista huoltosuhdetta, pitää varmistaa, ettei mukana tule perheenjäseniä. Jos haluamme pitää finansseista huolta, pitää saatavuusharkinta säilyttää matalatuloisilla.
Uudet geenit? Arvostan kiinnostustasi eugeniikkaan, mutta usko kun sanon, että keinosi ovat aivan väärät. Voin pitää pienen luennonkin jos haluat vaihtaa puheenaihetta. Jos kuitenkin haluat itsepintaisesti pitää kiinni erheestäsi, niin onko liikaa pyydetty, että hankit haluamasi sukusolut omalla rahallasi, etkä tuo maahan siitosyksilöitä valtion piikkiin?
Vanhanaikainen rodunjalostus on joka tapauksessa monen sukupolven juttu, puhumattakaan luonnonvalinnasta. Genomien skannaus ja PGD, ehkä iteroitu PGD, on täällä jo paljon aikaisemmin. Synteettiset genomitkaan eivät välttämättä ole kovin kaukana.
Mitä se puolen vuoden koulutus sitten sisälsi? Oliko ihan oikea koulutusohjelma tms? Sellainen on ihan eri asia kuin tavallinen perehdyttäminen.
En ole koskaan itse törmännyt tuollaiseen, joten ei se kovin yleistä ole!
On ihan turha väittää että neljä kuukautta riittää, kkun se minun oman kokemukseni mukaan ei ole riittänyt. Onneksi saatiin yksi irtisanottua tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja toinen, kun pidettiin se niin pitkään pakkolomalla, että lähti itse.
Eli kahdesti on meilläkin koeaika loppunut kesken. Tokihan se nykyisten reunaehtojen vallitsessa oli meidän oma vikamme, potkujen antamisen kynnnys on meillä ollut liian korkea. Mutta kyllähän me opittiin ja viisastuttiin, nykyään puretaan koeajalla heti, kun vähän haistetaan epäpätevyyttä. Ei katsella kyllä yhtään. Viimeisenä koeaikapäivänä pidetään aina palaveri, jossa mietitään puretaanko kun vielä ehditään. Mielestäni tällainen liipasinsormen herkistely on kuitenkin vähän hankalaa sekä meidän että työntekijän kannalta. Tälläkin hetkellä on yksi kaveri seurannassa, onkohan vielä kahden kk kuluttua töissä. Parempi se on vain purkaa työsuhde, jos epäilyttää.
Jos on palkattu koeajalla sellainen vähän kiikun kaakun tapaus, on hänen etunsa, että on enemmän aikaa antaa näyttöä eikä pakoteta työnantajaa tekemään ratkaisua nopeasti.
Miksi oletat että vastustan jotain?
Kysyin syytä siihen että näennäisesti samanlaisessa tilanteessa tehdään täysin erilaisia ratkaisuja, joilla usein on yksilöön aika dramaattiset vaikutukset.
Suomessa perustellaan humanitaarista maahanmuuttoa yleensä nimenomaan hyötymisellä ja pääkaupunkiseudun logistiikka- ja hoitoalan työvoimantarpeella.
Humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan humanitaarisilla syillä. Sen vaikutus julkisen talouden tasapainoon on kielteinen, työperäisen myönteinen.
Se on totta. Se tapaus mistä itse olen kuullut meni suurinpiirtein niin, että työnajantaja ilmoitti, jonkin, todennäköisesti täysin oikean syyn — ja joutui vastuuseen tästä.
Sotii vain omaa moraalikäsitystäni vastaan se, että “paremmin kartalla olevat = osaavat hyödyntää lain prosaanreikiä”. En haluaisi, että yrittäjyys edellyttäisi mitään omantunnon ohitusleikkausta — ne joilla se on, pistetään lakituvassa kärsimään. Toiset taas valehtelevat syyn, ja ovat kuivilla. Tyhmyydestä sakotetaan on vanha sanonta.
Tässä nyt mennäänkin taas sitten siihen, että mitä hyötyä koeajan pidentämisestä todellisuudessa on, jos kuitenkin on olemassa laillisiakin irtisanomisperusteita, joilla homma voidaan hoitaa ilman mitään erikoismenettelyitä tai lain hengen vastaista toimintaa.
Mikä kysymyksessäni oli roskaa?
Kysyin syytä siihen, miksi eri perusteilla maahan tulevia ja heidän perheitään kohdellaan eri tavalla?
Viherinssi vastasi jo osittain. Miksi näistä asioista on vaikeaa puhua ilman että kysymys tulkitaan roskaksi tai vastustamiseksi?
Tässä blogissakin on usein juuri sekoitettu “työperäinen” ja “humanitaarinen” maahanmuutto esimerkiksi sillä että pääkaupunkiseudun joukkoliikenne ei toimisi ilman jälkimmäistä. Onko kyse siis yhteiskunnan kannalta vilpittömästä auttamisesta vai itsekkäästä hyötymisestä (ja tiukkojen työlupakäytäntöjen ovelasta kiertämisestä)?
Nyt oli puhe työperäisestä maahanmuutosta ja sen piti kyllä olla aivan selvää.
Minulle ei ainakaan ole täysin selvää miksi pelataan kaksilla korteilla.
Väitänpä että suurin osa tavallisista suomalaisista ei tee eroa siinä millä papereilla ja missä hallinnollisessa kiintiössä maahanmuuttajalle on oleskelunsa myönnetty.
Heille kaikki maahantulijat ovat lähtökohtaisesti työperäisiä koska humanitaarista maahanmuuttoa perustellaan aina yhteiskunnan saama hyöty edellä mm. pääkaupunkiseudun ns. “p***atyön” tekijöiden puutteella.
Jos jotain vastustan, se on orwellilainen uuskieli ja hankalien kysymyksien väistely tahallista sumuverhoa levittämällä.
Pääosa työperäisestä maahanmuutosta tulee Virosta. On se kumma, jos virolaisiin rakennustyömiehiin kohdistaa niitä ennakkoluuloja joita jotkut kohdistavat OECD-maiden ulkopuolelta tuleviin. Se ei ole mikään peruste näiden sotkemiselle, että jotkut sotkevat niitä tahallaan.
Humanitäärisen maahanmuuton ainoa peruste on humanitäärinen.
Mutta sitten tekisi mieleni siteerata historianopettajaa: “Passiivi ei ole koskaan tehnyt mitään. Kuka teki?” Kuka siis perustelee? Ainakin itse pidän ilmiöillä ison eron, koska työperäinen maahanmuutto lähtee meidän tarpeistamme, humanitäärinen muuttajien tarpeista.
En ole nähnyt virallisten tahojen kovin paljon näitä sotkevan. Sitä en sitten tiedä, mitä antifan tai homman puitteissa puhutaan.
Koulutus sisälsi työn tekemiseen välttämättä tarvittavia asiakokonaisuuksia, joita ei myöskään missään koulussa sellaisenaan voi opiskella. Koulutusohjelma luonnollisesti oli.
En väittänyt että tämä olisi yleistä, vaan että se on jo nykyään mahdollista ja sitä myös tehdään.
Työsopimuslain koeaikaa koskevassa pykälässä puhutaan erityisestä koulutuksesta, jolloin se jättää tulkinnanvaraa mitä tuo ‘erityinen’ tarkoittaa. En löytänyt äkkiseltään keisiä, jossa tätä olisi tulkittu oikeudessa.
Olen kanssasi samaa mieltä. Sen verran kuitenkin näin työnantajavinkkelistä on pakko sanoa, että porsaanreikien hyödyntämisen sijasta puhuisin sudenkuoppien varomisesta.
Minusta olisi mukavampaa, jos voisin koeajalla tapahtuvan työsuhteen purun tapauksessa kertoa työntekijälle ihan reilusti syyt. Niiden tietäminen ja ymmärtäminen auttaisi monesti työntekijää kehittämään itseään tai etsimään itselleen paremmin sopivia töitä. Nyt kuitenkin tuohon sisältyy niin monta sudenkuoppaa, että on parempi olla hiljaa, jos ei tarkistuta sanomisiaan juristilla. (Joka antaa ohjeeksi, ettei pidä sanoa mitään)
Ei ole olemassa mitään lain hengen mukaisia tavanomaisia menettelyjä toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen purkamiseksi koeajan jälkeen. Jos peruste on se, että työntekijän työpanos ei vastaa odotuksia, tilanteen pitää olla todella paha.
Isommissa firmoissahan homma hoidetaan siten, että kun painolastia on kertynyt tarpeeksi, järjestellään organisaatiota uudelleen. Vähennystarvetta on noin kymmenen henkilön verran. Sitten sattumalta organisaatiosta valikoituvat ne kymmenen, joista halutaan eroon. Matka jatkuu aavistuksen kevyemmällä laivalla, ja sen jälkeen tilalle voi palkata parempia tekijöitä melkein samoihin hommiin.
Pienemmissä yrityksissä tuo ei käytännössä oikein toimi. Menettely on taiteen sääntöjen mukaan tehtynä suunnilleen yhtä raskas, on vähennettävänä yksi tai sata henkeä. Muutenkin viidentoista hengen yrityksessä on vähän hassua rakennella uusia liiketoimintayksiköitä ja strategoita sen vuoksi, että Antti tai Aino osoittautui virherekryksi.
Neljän kuukauden koeaika on asiantuntijatehtävissä erittäin lyhyt jo sellaisenaan. Hyvin rakennetulla perehdytyksellä neljä kuukautta tammikuusta toukokuuhun voi toimia, mutta neljä kuukautta toukokuusta syyskuuhun loppuu kesken, koska kesän aikana ihmiset ovat joko lomalla tai tekemässä lomalla olevien töitä omiensa lisäksi.
Kuusi kuukautta olisi tervetullut muutos. Työnantajallahaan ei sinänsä ole motivaatiota heittää ketään hyvää tekijää neljän ja kuuden kuukauden välissä pois, joten on aika vaikea nähdä, keneltä tämä olisi pois.
Josta syystä työnantaja ei sitä uskalla soveltaa — ellei kyse ole aivan ilmiselvästä koulun penkillä istumisesta.
Taitaa kiinnostaa vielä vähemmän. Suomessa bussinajokortin hinta on taivaissa, joten jos pistää rahahant kiinni niin tuskinpa persaukinen kykenee kustantamaan 5000–8000 hintaista ajokorttia itselleen
Virolainen taas voi ostaa kortin viranomaiselta murto-osalla, joten bussikuskit ovat virolaisia tai maista, joissa kortin saa halvalla, lailisesti tai laittomasti.
Mutta pääasiahan ei olekaan osaako ajaa vaan, että kortti löytyy
“Suomeen saisi tulla työhön, mutta sosiaaliturvan piiriin pääsisi vasta, kun on ollut riittävän kauan töissä. Moni kv-yritys kaihtaa Suomea sijaintipaikkana, koska eivät voi luottaa siihen, että saavat tuoda asiantuntijat mukanaan. Vaikka lopulta saisivatkin, pitkä prosessi koetaan hankalaksi ja epävarmaksi. ”
Asiantuntijoihin ei sovelleta tarveharkintaa, joten jokainen EU/ETA-ulkopuolelta on saanut työ/oleskeluluvan ilman tarveharkintaa. Yhtään asiantuntijahakemusta ei evätty
Ja muistakin hakemuksista 83 % hyväksyttiin eli työperäiselle maahanmuutolle on hyvin vähän esteitä
Ja EU alueelta on esteetön mahdollisuus muuttaa maahan, mikä tarkoittaa n 400 miljoonaan työntekijän tarjontaa
Vapaa työperäinen maahanmuutto mahdollistaisi laittoman maahanmuuton EU-alueelle, maahantuloon kun riittäisi tekaistu työpaikka.
Ja sen jälkeen muualle EU:iin, jossa on löysempi sosiaaliturva
Mutta miksi joku haluaisi tänne, sosiaaliturvakin kun on EU:n heikoimpia, johtamiskulttuuri management-by-perkele-tyyppistä ja sinut voidaan potkia pihalle pienestäkin syystä ilman korvauksia.
Ja kun ikäännyt niin elät 10–15 vuotta ennen eläkeikää sossun luukulta, joudut käyttämään omaisuutesi ja säästösija vanhuudenturvasi
Terveydenhoito on eriarvoisinta OECD maiden joukossa
Suomi on taantumassa on 60–30-luvulle ja niinpä on vain ajan kysymys, koska muuttoliike Suomesta käynnistyy
Kyllä ne syyt sille, ettei tänne haluta johtuvat aivan muusta syystä kuin maahanmuuttobyrokratiasta
Asiantuntijan käsite on epämääräinen ja tulkinta vaihtelee tapauskohtaisesti. Sen käsitteleminen, tarvitaanko tarveharkintaa, kestää kauan.
Että oikein viranomaiselta? Kannattaisi kuule käyttää sellaisia sanoja, joiden merkityksen ymmärtää. Mutta olet varmaan saanut ATK-ajokortin oikein stiiknafuulialta.
Suomessa työnantaja niin kuin vaikka Helb kouluttaa tyypit, oli niillä housut kuluneet persauksista puhki eli ei. Ainakaan takavuosina ei kursseille ollut tunkua.
Niin, ei tietenkään ole, mutta jos irtisanominen on tehtävä, niin se on tehtävä ja mielestäni reiluinta olisi tällöin noudattaa normaaleja työehtokäytäntöjä — hyvin paljonhan on myös kiinni työnantajasta, eli jos on tehty väärä rekrytöinti.
Yrityksen suhdanteet, tilauskannat etc. vaihtelevat — toisaalta voi vaihdella myös työntekijän elämäntilanne ja toiveet työpaikalta, työtehokin voi muuttua, jos motivaatio kärsii milloin vain, ei pelkästään tuon 6kk aikana vaan koko työuran aikana. Perhe voi joutua muuttamaan toiselle paikkakunnalle vaikkapa puolison opiskeluiden takia tai voi tullla muita muutoksia, puolin ja toisin, joita ei pystytä näkemään ennalta.
Mielestäni terveenpää olisi etsiä jotenkin yleisellä tasolla joustavampia käytäntöjä — tämmöinen 4kk -> 6kk säätö tuntuu vähän keinotekoiselta ja ei ainakaan omien kokemusteni valossa vaikuttaisi millään tavalla rekrytöintipäätökseen.
Pistää miettimään kuinka montaa yritystä tämäkin henkilö on johtanut, jotta voi tällaisen mielipiteen totena ilmoittaa? Kuinka moni vastaava “totuus” tulee täysin ummikon suusta?
Baltiassa pitkään asuneen vaoin vakuuttaa, että kortin ostaminen on aika yleistä Baltiassa.Kunmaat ovat korruptoitumissijoituksessa tuolla 30-yläpuolella tai alapuolella miten hautaan ‚niin tällainenkin on mahdollista
Ja joka tapauksessa ajokortti maksaa Baltiassa murto-osan Suomen hintatasosta.Bussi-ja kuorma-autokuljettajia valmistuu niin vähän yleisistä oppilaitoksista, etteä pula on jatkuva.
Varmaankin, mutta kun asiantuntijoiden määrä suhteessa muiden hakijoihin on suuri niin määritelmä on pikemminkin avara kuin suppea.
Samaa puhuu sekin, että jos työnantaja/hakija on määritellyt itsensä asiantuntijaksi niin yhtään hakemusta ei ole hylätty
Mitä tulee käsittelyaikoihin niin olen ollut itse hakijana monessa maassa eikä puolen vuoden odottelu ole mikään ihme.
Tein kerran työluvatta töitäja sain sakot . Englantilaiset kollegat joutuivat vankilaan ja karkotetuksi, kun työnanatja ei saanut työlupia ajoissa, ja projekti oli menossa kiville eli oli akkoaloittaa ilman lupia . Entisenä Englannin siirtomaana englantilaiset eivät olleet suosiossa, minä suomalaisena selvisin pikku rangaistuksella ja sain jatkaa töitä
Ja kun entinen työnantajani toi maahan joukon intialaisia “asiantuntijoita ” polkemaan palkkoja niin henkiöt olivat maassa jo kuukauden kuluttua sopparin allekirjoittamisesta.
Lupaan näyttäisi siis olevan ohituskaitakin, jos normaali on kuukausia ??