Kokoomuksen hallitusohjelma (2) Työelämätavoitteita

Uud­is­te­taan työaikalain­säädän­tö vas­taa­maan työelämän muu­tok­sia. Lisätään työa­jan jous­to­ja. Laa­jen­netaan työaika­pankkien käyt­töä. Lisätään osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia, jot­ta eri­tyis­es­ti pien­ten las­ten van­hem­mat, osatyökykyiset, van­huseläk­keel­lä ole­vat ja työeläk­keel­lä ole­vat voivat osal­lis­tua nyky­istä jous­tavam­min työelämään.

Tästä puut­tuu konkre­tia, joten vähän han­kala ottaa kan­taa. Työa­jan jous­tot ovat hyvä asia, jos työn­tek­i­jän mielipi­det­tä kuul­laan myös, mut­ta erit­täin huono, jos työ­nan­ta­ja voi yksipuolis­es­ti määrätä. Osa-aikatyön mah­dol­lisuuk­sia yritet­ti­in paran­taa SATA-komite­as­sa suun­nilleen noista syistä, joi­ta tässä esitetään, mut­ta kokoomus kaa­toi. Osatyökyky­is­ten osal­lis­tu­mis­mah­dol­lisu­us edel­lyt­tää muu­tok­sia työkyvyt­tömyy­seläkkeisi­in. Ei pitäisi myön­tää eläkkeitä vaan vam­mais­tukia, jot­ka eivät pienene, vaik­ka vam­mas­taan huoli­mat­ta tek­isi työtä. Sokeil­la täl­lainen mah­dol­lisu­us van­has­taan on. Muille ryh­mille sitä ei ole halut­tu laa­jen­taa, kos­ka hui kauhea, joku voi olla niin sin­nikäs, että saa täyt­tä palkkaa ja kuitenkin sen päälle tulee tuo eläke. Kestäisikö kansan­taloutemme täl­laisen uutteruuden?

 Ikäsyr­jin­tä on väärin. Tue­taan ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisuuk­sia jatkaa työelämässä nyky­istä pidem­pään. Ote­taan käyt­töön ikäjo­htamisen hyviä käytän­töjä työpaikoilla.

 Ihan diibadaabaa. Konkrea­tia puuttuu.

 Kaik­ki läh­tee siitä, että töis­sä on hyvä olla. Sik­si sosi­aal­i­tur­vaa, sosi­aali­vaku­u­tus­ta ja palvelui­ta kehitetään, jot­ta ne yhdessä tuke­vat työn­tekoa ja työkykyä. Sairaus­pois­saolo­ja vähen­netään vaa­likau­den aikana neljän­nek­sel­lä. Hyvä joht­a­mi­nen ja työter­veyshuol­lon ennal­taehkäi­sevän toimin­nan pain­ot­ta­mi­nen ovat esimerkik­si työhyv­in­voin­nin edel­ly­tyk­siä. Valmis­tel­laan johtamisen kehit­tämiso­hjel­ma yhdessä jär­jestö­jen kanssa.

 Miten sairaus­pois­saolo­ja vähennetään?

 Työelämästä tehdään tasa-arvoisem­pi. Van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set jae­taan nyky­istä tasaisem­min työ­nan­ta­jien välil­lä. Uud­is­te­taan van­hempainva­paa­jär­jestelmä siten, että se tukee tasa-arvoista van­hem­muut­ta ja lisää pien­ten las­ten van­hempi­en työllisyyttä.

 Var­ti­ainen – Soin­in­vaara ‑mata­la­palkkara­por­tis­sa ehdote­taan euromääräistä hyvi­tys­tä työ­nan­ta­jalle, jon­ka työn­tek­i­jä läh­tee äitiys­lo­ma­lle ja palaa takaisin. Isäki­in­tiö koti­hoidon­tu­keen yhdessä kepun kanssa?

 Ihan jokaisen panos tarvi­taan. Syr­jäy­tymis­vaaras­sa ole­vien nuorten, osatyökyky­is­ten ja vam­mais­ten henkilöi­den mah­dol­lisuuk­sia osal­lis­tua työelämään parannetaan.

 Kat­so yllä. Eikö tämä ollut jo tuol­la aiem­min? Onko tätä edi­toitu lainkaan?

  Siir­tymisen palkkatyöstä yrit­täjäk­si – ja päin­vas­toin – pitää olla helpom­paa. Yrit­täjän ja palka­nsaa­jan sosi­aal­i­tur­van perus­teet­tomat erot poistetaan.

 Kuu­luisas­sa viiden hen­gen rapor­tis­sa työt­tömyys­tur­vas­ta esitimme, että yrit­täjyy­teen hairah­tunei­ta ei pidet­täisi automaat­tis­es­ti luokkav­i­hol­lisi­na, joil­ta pitää kaik­ki työt­tömyys­tur­va evätä, mut­ta vihak­si­han sel­l­ainen ehdo­tus pisti. Luokkapet­tureille ei pidä työn­tek­i­jöi­den työt­tömyys­tur­vara­ho­ja jakaa!

 Työn perässä muut­ta­mi­nen tehdään kan­nat­tavam­mak­si. Asun­topoli­ti­ikkaa uud­is­te­taan tuke­maan työvoiman liikku­vu­ut­ta. Lisätään markki­nae­htoista, kohtu­uhin­taista asun­torak­en­tamista. Siir­retään asumisen vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä tuke­maan ihmis­ten kuhunkin elämän­ti­lanteeseen sopi­van asun­non valintaa.

 Enää puut­tuvat keinot.

Yleis­arvio: aika löysää.

19 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (2) Työelämätavoitteita”

  1. OS kir­joit­taa: “Kuu­luisas­sa viiden hen­gen rapor­tis­sa työt­tömyys­tur­vas­ta esitimme, että yrit­täjyy­teen hairah­tunei­ta ei pidet­täisi automaat­tis­es­ti luokkavihollisina”

    Yrit­täjille on jo 1990-luvul­ta alka­en käynyt selväk­si, että luokkav­i­hol­lisia ollaan. Sil­loin isän­maa teloit­ti kym­meniä tuhan­sia kan­nat­tavi­akin yrit­täjiä ISISin tyyliin.

    Taisi yksi insinööri älytä edes nyt pyytää näitä teko­ja anteeksi…

    Viimeis­ten tilas­to­jen mukaan investoin­nit ovat Suomes­sa käytän­nössä pysähtyneet. Suur­te­ol­lisu­utemme lisäk­si nyt myös yrit­täjät ovat hylän­neet tämän pysähtyneisyy­den ja himovero­tuk­sen maan.

    Björn Wahlroos puolestaan on sanonut, että hän ei enää usko mui­hin kuin suo­ma­laisi­in insinööreihin.

    Teekkarik­er­homme enti­nen baarimes­tari Kalle Isokalliokin äsket­täin tokaisi, että on alka­nut yrit­täjien maastamuutto-aalto.

    Insinööri-poikani Tuo­mas lähti tekemään Big-data pro­jek­te­ja Aus­trali­aan, kuin Suomes­sa sel­l­aisia ei ole.

    Kun lukee näitä pop­ulistien kir­joit­tamia epäuskot­tavia puolueo­hjelmia, niin kyl­lä yrit­täjälle tulee suru puseroon, kun isän­maan kaik­ki tärkeät indikaat­torit vilkut­ta­vat punaista.

    Maa­ta johtaa pieni kolmikan­ta-eli­it­ti, joka elää todel­lisu­ud­es­ta irral­laan ja käyt­tää aikansa vel­ka-doupat­tuna luokkav­i­hol­lisien etsintään. 

    Sep­po Korppoo
    Hairah­tunut insinööri-yrit­täjä ja luokkavihollinen

  2. “Van­hem­muu­den kus­tan­nuk­set jae­taan nyky­istä tasaisem­min työ­nan­ta­jien välillä.”

    Ker­toisiko joku, mik­si ihmeessä työ­nan­ta­jan pitää vielä erik­seen mak­saa siitä, että hänen työn­tek­i­jän­sä jää pitkäk­si ajak­si pois töistä? Eikö työ­nan­ta­jalle sijaisen hom­maami­nen ja koulut­ta­mi­nen ole jo riit­tävä rasite? 

    On yhteiskun­nan kannal­ta hyödyl­listä että ihmiset han­kki­vat lap­sia, ei työ­nan­ta­jan kannal­ta. Yhteiskun­ta siis osal­lis­tukoon kus­tan­nuk­si­in. Ne eivät mis­sään tapauk­ses­sa kuu­lu työ­nan­ta­jan maksettaviksi!

  3. Min­un mielestäni on liioitel­tua ja kär­jistävää puhua yrit­täjistä luokkav­i­hol­lisi­na. Tuol­lainen retori­ik­ka kuu­luu lähin­nä eduskun­nan ulkop­uolis­ten pienkom­mu­nis­tipuoluei­den sanavarastoon.

    Syy siihen, mik­si ammat­tili­itot ja siinä sivus­sa erit­täin mon­et virkamiehet ja poli­itikot vas­tus­ta­vat mah­dol­lisu­ut­ta työt­tömyys­tur­val­la yrit­tämiseen, on erit­täin yksinker­tainen: jos on alun­perin luo­tu kor­vamerkit­ty rahas­to tiet­tyyn käyt­töön, niin muut käyt­tö­tarkoituk­set ovat väärinkäyt­töä ja johta­vat rahas­to­jen tyh­jen­e­miseen nopeasti. Sama kos­kee jos­sakin määrin myös pop­ulis­tise­na täkynä käytet­tyä eläk­er­a­has­toista vip­paamista koti­maisi­in infrahankkeisiin.

    Työt­tömyyskas­soil­la on nykyään vaikeuk­sia selviy­tyä edes peruste­htävästään, eli ansiosi­don­nais­ten työt­tömyysko­r­vausten mak­samis­es­ta työt­tömille työn­hak­i­joillekaan, joten on ymmär­ret­tävää, että kenelle tahansa kas­san kirstun­var­ti­jana toimi­valle on kauhis­tus kuul­la, että hänen vas­tu­ul­laan ole­via raho­ja yhtäkkiä pitäisi lap­a­ta yritystukiinkin.

    En vas­tus­ta eril­lis­ten osa-aikayrit­täjyys­ra­has­to­jen tai yrit­täjien start­ti­ra­hara­has­to­jen perus­tamista, kun­han niiden hin­ta­lap­pu veron­mak­sajille pysyy järke­vis­sä mitois­sa. Sil­loin ainakin kaikille olisi alus­ta pitäen selvää, mitä varten kyseiset rahas­tot ovat olemassa.

  4. Eri­tys­ryh­mien työssäkäyn­ti on enem­män sosi­aalipoli­ti­ikkaa, mut­ta laa­jasti ymmär­ret­ty kansan­taloudelli­nen hyö­ty kan­nat­taa toki tuos­ta ottaa. Pien­ten las­ten äiti tai yli viisikymp­pinen kuu­luu kyl­lä omi­tuis­es­ti tähän eritysryhmään.
    Jos nykyisel­lään työ­teossa työan­ta­jan ‑työtek­i­jän välil­lä on sym­me­tria, niin voiko sym­me­tria toteu­tua amerikkalaises­sa olet erotet­tu ‑irti­sanon itseni asetel­mas­sa, edel­lyt­täen että työt­tömyysko­r­vaus on kunnossa?

  5. Sep­po Korp­poo:
    ‘snip’
    Yrit­täjille on jo 1990-luvul­ta alka­en käynyt selväk­si, että luokkav­i­hol­lisia ollaan. Sil­loin isän­maa teloit­ti kym­meniä tuhan­sia kan­nat­tavi­akin yrit­täjiä ISISin tyyliin.
    ‘snip’
    Sep­po Korppoo
    Hairah­tunut insinööri-yrit­täjä ja luokkavihollinen 

    Mikähän maa oli arv. luokkav­i­hol­lisen isän­maa tuolloin?
    Ei se ainakaan Suo­mi ollut — ilmeis­es­ti ei ole nytkään.

  6. Ase­moiko tuo “luokkav­i­holli­nen” vain teitä, jot­ka siitä puhu­vat: rehelliset yrit­täjät ovat usein olleet meistä jokaisen luokka­tovere­i­ta ja epäre­helliset ovat yleen­sä epäre­hellisiä muiden veroista tai rikol­lis­es­ti eläviä.

  7. Eiköhän 1990-luvun alus­sa yrit­täjille ja muillekin ongelmia aiheut­ta­neet markki­na­t­alouden mekanis­mit enem­män kuin mikään “luokkav­i­hol­lis­ten” jah­taami­nen tai “riistäjien” kiusaaminen.

  8. Raimo K: Mikähän maa oli arv. luokkav­i­hol­lisen isän­maa tuol­loin? Ei se ainakaan Suo­mi ollut – ilmeis­es­ti ei ole nytkään. 

    Meinaatko että val­u­ut­ta­lainan otta­mi­nen oli sil­loin epäisän­maal­lista? Ja yri­tys­toimin­nan kaut­ta työl­listämi­nen tänään?

  9. Mikko Num­melin: Työt­tömyyskas­soil­la on nykyään vaikeuk­sia selviy­tyä edes peruste­htävästään, eli ansiosi­don­nais­ten työt­tömyysko­r­vausten mak­samis­es­ta työt­tömille työnhakijoillekaan

    Eivätkä ne selviäkään. Kas­sat mak­sa­vat noin viisi pros­ent­tia ansiosidonnaisista.

  10. Olti­in nyt ay-liitoista mitä mieltä tahansa, niin ilman liitto(j)a ei olisi tul­lut ainakaan allekir­joit­ta­neen työ­paikalle viimeiseen viiteen­toista vuo­teen yhtään palkanko­ro­tus­ta kenellekään, kos­ka aina meni huonosti.…tosin tilin­päätök­set oli­vat aina plus­sal­la ja investoiti­in kokoajan.

    Että jos olisi paikalli­nen sopimi­nen käytössä laa­jem­min, niin se olisi suurim­mas­sa osis­sa fir­mo­ja, omistajien/ johdon sanelua ja käsky­tys­tä- ja se ei ole mielestäni mitään sopimista.

  11. “Kuu­luisas­sa viiden hen­gen rapor­tis­sa työt­tömyys­tur­vas­ta esitimme, että yrit­täjyy­teen hairah­tunei­ta ei pidet­täisi automaat­tis­es­ti luokkav­i­hol­lisi­na, joil­ta pitää kaik­ki työt­tömyys­tur­va evätä, mut­ta vihak­si­han sel­l­ainen ehdo­tus pisti. Luokkapet­tureille ei pidä työn­tek­i­jöi­den työt­tömyys­tur­vara­ho­ja jakaa!”

    Hauskan iro­nis­es­ti kir­joitet­tu, sinän­sä tärkeästä ja oikeas­ta asi­as­ta. Vaan kovin vakavasti tätä on taas kommentoitu…

  12. Pahoin pelkään, että Kokoomus ajat­telee ajaes­saan työelämään jous­to­ja enem­män työ­nan­ta­jaa kuin työntekijää. 

    Silti toivoisi jous­to­jen lisään­tyvän, kun­han se tapah­tu­isi molem­pi­en osa­puolten edut huomioiden. Tosin ay-liike taitaa puolestaan karsas­taa kaikkia joustoja…

  13. Viherinssi: Eivätkä ne selviäkään. Kas­sat mak­sa­vat noin viisi pros­ent­tia ansiosidonnaisista.

    Lop­ut kerätään verolu­on­teisi­na pakol­lisi­na työ­nan­ta­jan ja työn­tek­i­jän työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suina ja tämä on hyvin tiedos­sani. Kuitenkin viime vuosi­na on ilmen­nyt tilantei­ta, jois­sa kas­so­jen rahati­lan­net­ta on näi­denkin tulon­si­ir­to­jen jäl­keen joudut­tu paikkaile­maan velka­ra­hal­la, mikä on vieläkin huonom­pi asia mon­es­sakin mielessä.

    Samoin, vaik­ka kas­sat peri­aat­teessa ovat val­tion takaamia, niin hal­li­tus ja eduskun­ta saat­ta­vat jos­sakin vai­heessa ottaa niiden hallinnon hal­tu­un­sa ammat­tiy­hdis­tys­li­ikkeiltä ja YTKl­ta eli Loimaan kas­salta ja kiristää niiden käyt­töedel­ly­tyk­siä, jos osoit­tau­tuu, että niiden kaut­ta vuo­taa julk­isia varo­ja kuin seu­las­ta. Juuri tämä jälkim­mäi­nen uhkaku­va toteu­tu­isi, jos niille kek­sit­täisi­in yhtäkkiä sivute­htävä yri­tys­tuk­i­na ja ansiosi­don­naiset jak­sot piteni­sivät hallitsemattomasti.

    Nykyi­nen tavoiteti­la on ymmär­ret­tävästi se, että ansiosi­don­naisel­la ole­va mah­dol­lisim­man pian noin 1–4 kuukau­den aikana työl­listy­isi uud­estaan ja palau­tu­isi ansiosi­don­naisen nos­ta­jas­ta takaisin työt­tömyys­vaku­u­tusten net­tomak­sa­jak­si. 500 päivän ansiosi­don­naisen nos­telu on tarkoitet­tu ääri­ta­pauk­sek­si eikä normiksi.

  14. “Ikäsyr­jin­tä on väärin. Tue­taan ikään­tynei­den työn­tek­i­jöi­den mah­dol­lisuuk­sia jatkaa työelämässä nyky­istä pidem­pään. Ote­taan käyt­töön ikäjo­htamisen hyviä käytän­töjä työpaikoilla.

    OS: Ihan diibadaabaa. Konkrea­tia puuttuu.”

    Tot­ta ja ilmaan heit­e­tyt ideatkin ovat huonoja. 

    Ikäsyr­jin­tään on toki syyn­sä. Ikään­tynyt työn­tek­i­jä tulee usein työ­suorituk­seen­sa näh­den työ­nan­ta­jalle kalli­im­mak­si kuin nuorem­pi, minkä lisäk­si keskisu­uret ja suuret yri­tyk­set joutu­vat otta­maan tuon mon­een ker­taan läpikäy­dyn työkyvyttömyyseläkeriskin.

    Tilan­net­ta helpot­taisi, jos yli 54 vuo­ti­aiden työn­tek­i­jöi­den työ­nan­ta­jaku­lu­ja, m.l. tuo työkyvyt­tömyy­seläk­eris­ki, pienen­net­täisi­in. Suurin osa heistä ei ole enää parhaas­sa iskus­sa, mut­ta henkilöko­htaisia palkko­ja ja niiden lisiä on vaikea pienentää.

    Tämän lisäk­si osa-aikaises­ta työstä pitäisi tehdä kaikille osa­puo­lille, siis myös senior­eille mah­dol­lista ja kan­nat­tavaa. Heil­lähän palkko­jen suhde elämisen kului­hin useim­miten sal­lisi keven­tää työn­tekoa. Varsinkin jos takana on pitkä työhis­to­ria, viimeiset vuodet voisi ottaa löy­sem­min, kiitos uuden eläkesysteemin.

  15. OS: “Ei pitäisi myön­tää eläkkeitä vaan vam­mais­tukia, jot­ka eivät pienene, vaik­ka vam­mas­taan huoli­mat­ta tek­isi työtä. Sokeil­la täl­lainen mah­dol­lisu­us van­has­taan on.”

    Olet kir­joit­tanut tästä aiem­min mut­ta en (laisku­ut­tani) nyt löytänyt: Onko tuo sokeille järjestynyt mah­dol­lisu­us nimeno­maan Soke­van kaut­ta jon­ka har­jo­jen valmis­tus­ta RAY on tukenut ja joka nyt lopete­taan (RAY ei voi tukea liike­toim­intaa)? Osa-aika työl­listymi­nen pitäisi tietysti jär­jestää kaikille vammaisille.

    1. Sokei­den eri­laises­sa työkyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ei ole mitään tekemistä Soke­van kanssa. On vain aikanaan säädet­ty, että se ei ole tulovähen­teinen. Saa koho­ta vaik­ka sin­fo­niaorkesterin viu­lu­solis­tik­si, mut­ta saa työkyvyt­tömyy­seläk­keen erään­laise­na haittakorvauksena.

  16. Pekka T.: Tosin ay-liike taitaa puolestaan karsas­taa kaikkia joustoja… 

    Johtuneeko siitä, että mekani­ik­ka on lop­putule­mal­taan sama kuin liiken­teessä: pienem­pi joustaa?

Vastaa käyttäjälle Tapio Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.