Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus

Kokoomuk­sen ohjel­ma on niin paljon pidem­pi kuin Keskus­tan, että en pysty käsit­telemän sitä yhtä kat­tavasti, vaan poimin siitä kiin­nos­tavimpia kohtia.

Sosi­aal­i­tur­vaa ja vero­tus­ta uud­is­te­taan siten, että työl­lä ansai­tus­ta eurosta jää pie­nil­lä tuloil­la aina vähin­tään 50 sent­tiä käteen.

Hienon tun­tu­inen tavoite, jota kan­nat­taa ihan mielel­lään. Kat­so­taan­pa mitä tämä tarkoit­taa. Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumiskulku­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis. Radikaali perustulomalli? 

Kohtu­ullis­te­taan laskel­maa ja jätetään patol­o­gisim­mat tapauk­set pois, sil­lä ehkä kokoomus ei niitä tarkoi­ta. Ote­taan lähtöko­hdak­si, että net­to­tu­lot ovat 900 euroa tulot­tomil­la. Sil­lä ei pär­jää Helsin­gin raadol­lisil­la asun­tomarkki­noil­la, mut­ta muual­la ehkä. Täl­löinkin pitäisi 1500 euron palka­s­ta koitua 1650 euron net­toan­siot. Minus­ta tämä on hieno tavoite ja kan­nat­na täl­laista radikaalia tulo­jakau­man muu­tos­ta lämpimästä, mut­ta kan­nat­taako kokoomus? Kan­nat­taisiko aloit­taa siitä, että käteen jää 40 %?

Huo­mat­takoon, että tässä esimerkki­laskel­mas­sa ei ollut lap­sia. Yksin­huolta­ja kol­men lapsen kanssa on paljon han­kalampi tapaus. Jos ei asukaan yksin vaan huole­htii siinä sivus­sa kolmes­ta laps­es­ta, laskel­ma muut­tuu aivan mahdottomaksi.

Tulovero­tus­ta keven­netään kaikissa tuloluokissa.

Vähän vaikea sovit­taa yhteen edel­lisen kohdan kanssa, ellei kulu­tusvero­ja nos­te­ta radikaal­isti. Sinän­sä tuon kohdan täyt­tämisek­si riit­täisi, että tehdään saman suu­ru­inen euromääräi­nen alen­nus kaikkien vero­tuk­seen, mut­ta kokoomus taitaa tarkoit­taa, että kaikkia mar­gin­aaliv­ero­ja alen­netaan. Näinä ankeina aikoina kan­nat­taisi rak­en­teel­lisen työt­tömyy­den alen­tamisek­si tyy­tyä alen­ta­maan vero­ja pieni­palkkaisimpi­en kohdal­la niin, että muut mar­gin­aaliv­erot jätetään ennalleen. Onko maal­lamme malt­tia vauras­tua? Toiv­ot­tavasti tämä ohjel­mako­h­ta on tarkoitet­tu vain vaaleihin.

34 vastausta artikkeliin “Kokoomuksen hallitusohjelma (1) Työnteon kannattavuus”

  1. Onko mitään järkeä mak­saa toista ton­nia ihmiselle siitä, ettei tämä tee mitään? Ei meil­lä ole oikeasti varaa näin anteliaaseen sossuun.

    Toisaal­ta tässä näkee kaavoituk­sen ongel­mat Helsingis­sä. Asumis­es­ta on tehty tieten tah­toen liian kallista. Tämän vuok­si tulee kyseenalais­taa, onko kan­nat­tavaa pitää toimeen­tu­loluukul­ta tien­estin­sä han­kkivia ollenkaan tääl­lä? Juuri nuo asun­not tarvit­taisi­in duunareille. Yhteiskun­nalle on halvem­paa osoit­taa asun­not toimeen­tu­lotuen asukkaille vaik­ka Kemi­järveltä tai Porista.

    Eli idea voi olla sinän­sä hyvä, mut­ta vaatii puut­tumista liian löy­häkä­tiseen sosi­aal­i­tur­vaamme. Siihen on pakko puut­tua tai olemme koh­ta nurin, kuten kävi Uudessa Seelannissa.

  2. Kallista asum­ista voi suit­sia toteut­ta­mal­la val­takun­nal­lisen perus­tu­lon rin­nalle kun­nal­lisen perustulon. 

    Jos asum­i­nen kun­nas­sa on muuhun val­takun­taan näh­den riit­tävän kallista, sakote­taan kun­taa ja jae­taan sakko­sum­mas­ta kaikille kun­ta­laisille riit­tävästi rahaa että kun­nas­sa olisi varaa asua. Käytän­nössä johtaa kun­nal­lisvero­pros­entin nos­toon ja tulon­si­ir­toon suu­rit­u­loisil­ta kun­ta­laisil­ta pienituloisille.

    Kun­ta voisi tietysti vält­tyä sakol­ta toteut­ta­mal­la riit­tävän röyhkeää kaavoitus­poli­ti­ikkaa, joka painaa asumisen hin­nan alaspäin. Tämä on tarkoituk­sen­mukaista, kos­ka Suomes­sa kukaan muu kuin kun­ta itse ei voi näin tehdä.

    Koko him­melin byrokraat­ti­nen laa­ju­us olisi laskea asumisen indek­si­hin­nan ero­tus val­takun­nal­liseen medi­aani­in jokaiselle kun­nalle, ja jos se ylit­tää jonkun kyn­nys­sum­man, ker­toa se kun­nan väk­ilu­vul­la, laskut­taa se kunnal­ta ja tilit­tää kuntalaisille. 

    Poli­it­tista ja käytän­nön käden­vään­töä toisaal­ta riit­tää sil­lä, miten se asumisen indek­si­hin­ta määritel­lään. Mitoite­taanko se kun­nan mak­sim­i­hin­nan mukaan? Riit­tääkö minkälainen asun­to tahansa?

  3. Mietin vain sitä, onko henkilöko­htais­es­ti tai yhteiskun­nal­lis­es­ti järkevää, että pien­ten las­ten yksin­huolta­ja­van­hempaa lainkaan yritetään patis­taa takaisin töi­hin ennen kuin nuorinkin lap­sista on päiväkoti-iässä. Toki, jos las­ten hoito muuten järjestyy, niin ei sil­loin toki tule työn­hakua estääkään.

  4. Kalle: Tämän vuok­si tulee kyseenalais­taa, onko kan­nat­tavaa pitää toimeen­tu­loluukul­ta tien­estin­sä han­kkivia ollenkaan tääl­lä? Juuri nuo asun­not tarvit­taisi­in duunareille. Yhteiskun­nalle on halvem­paa osoit­taa asun­not toimeen­tu­lotuen asukkaille vaik­ka Kemi­järveltä tai Porista.

    Ongel­mak­si tulee se, että täl­lais­ten “sisäiseen karkoituk­seen” ajet­tu­jen olisi sit­tem­min han­kalampi työl­listyä, kos­ka pääkaupunkiseudulle nimeno­maan tul­laan työ- ja opiskelu­paikko­jen perässä ja tiet­ty­jen maakun­takaupunkien hal­vat asun­to­jen hin­nat perus­tu­vat siihen, ettei siel­lä ole tarpeek­si töitä.

    On myös oletet­tavis­sa, että mon­et nuoret aikuiset tuli­si­vat ainakin kesäaikaan ennem­min vaik­ka asun­not­tom­i­na tois­t­en nurkissa oleile­maan pääkaupunkiseudulle kuin jäi­sivät syr­jäseudul­la ole­vi­in tukiasuntoihinsa.

    On toki tun­net­tu tosi­a­sia, että Vihrei­den strate­giaan kuu­luu oman kan­nat­ta­jakun­nan profi­ilin ja kun­nal­lisen val­ta-ase­man varmis­tamisek­si nimeno­maan kasa­ta muual­ta Suomes­ta ja ulko­mail­ta pien­i­t­u­loista väkeä, pääasi­as­sa opiske­li­joi­ta, mut­ta myös työt­tömiä, Helsinki­in mah­dol­lisim­man lähelle keskus­taa. Tämä huokuu myös läpi Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­ton yleiskaava­su­un­nitel­man joka sivulta.

  5. Mitähän kokoomus todel­la tavoit­telee? Sitäkö, että toimeen­tu­lo­tu­ki puoleen ja tukea hakeville suosi­tus siir­tyä ruo­ka-apua hake­vak­si Kou­volan ja Kemi­jär­ven halpoi­hin rapis­tu­vi­in 60–70 ‑luvun kerrostaloihin?

  6. Osmo: “Toimeen­tu­lo­tu­ki takaa yksin vuokral­la asu­valle Helsingis­sä noin 1135 €/kk puh­taana käteen. Tästä noin 650 on asumisku­lu­jen kor­vaamista ja 485 € toimeen­tu­lotuen peru­sosaa. Jos tästä lähde­tään, pitäisi 1500 euron kuukausi­palka­s­ta jäädä siis käteen 1885 euroa. Aika antelias malli siis.”

    Käteen?
    Se ei tarkoit­tane sitä, että kun kaik­ki kulut on mak­set­tu, jää jäl­jelle jotakin ‘käteen’.
    Aika har­valle jää mitään käteen, kun kaik­ki kulut (ml. mah­dolli­nen säästö) on maksettu.
    Tulk­it­sen, että 1500 euron palka­s­ta jäisi käteen 750 euroa, mikä ei olekaan eri­tyisen anteliasta.

  7. Ymmär­rän toimeen­tu­lotuen merk­i­tyk­sen. Silti tun­tuu joskus karul­ta, että itse olen koulut­tanut itseäni pitkään, teen viisi päivää viikos­sa töitä ja min­ulle jää palka­s­ta käteen vero­jen ja mak­su­jen jäl­keen kuukaudessa pikkuisen run­saat 2300 euroa. Joku toinen ikälu­okas­tani ei ole tehnyt mitään itsen­sä eteen, elää sos­sun rahoil­la ja saa “puh­taana käteen” puo­let tästä, tekemät­tä mitään.

    Onko tämä sit­ten oikein? Itse olen täm­möi­nen tyl­sämieli­nen sosi­aalidemokraat­ti, joka kan­nat­taa heikoista huol­ta pitävää yhteiskun­taa. Välil­lä kuitenkin pistää miet­timään. Kaik­ki sos­sun asi­akkaat eivät ole heikko­ja. Osa on — valitet­tavasti — laisko­ja ja laskelmoivia.

    No, onhan työn­te­ol­la muukin merk­i­tys kuin rahalli­nen, nimit­täin sosi­aa­li­nen. Ilman työtä pää hajoaa. En vai­h­taisi osia ja toivon, että en joudu sos­sun palvelu­ja käyt­tämään. Mut­ta se pien­i­t­u­loinen, jolle työstä jää vero­jen jäl­keen käteen 1300–1400 euroa kuus­sa, miet­tii var­maan, kan­nat­taako lähteä raskaisi­in pieni­palkkaisi­in töi­hin vai men­näkö sit­tenkin sos­su­un ja hakea raha hel­posti. Työstä vapau­tu­van aikansa voi käyt­tää vaik­ka kir­jas­tossa tai eloku­vis­sa tai lähibaarissa.

  8. Olisi­han tuo­ta mie­lenki­in­toista kokeil­la vaik­ka 40% tasolla.

  9. Oikeis­tode­mari:Onko tämä sit­ten oikein?

    Voithan kokeil­la sos­su­vai­h­toe­htoa. Toimeen­tu­lotuel­la ei tehdä juuri muu­ta kuin pysytään hengissä.

    Elämän sisältö sen sijaan tulee usein siitä, että saa ylimääräisiä sata­sia — sata­sia, joil­la voi han­kkia elämään­sä sisältöä.

    Jos alat toimeen­tu­lotuelle, istut käm­pässäsi, syöt hal­paa ruokaa ja käyt ehkä lenkil­lä. Jos olet henk­i­nen ihmi­nen ja saat iloa kir­joista ja muus­ta netin ja kir­jas­ton tar­joa­mas­ta, niin tämä ehkä riit­tää, mut­ta luu­len­pa, että mon­et eivät ymmär­rä, mitä elämä toimeen­tu­lotuel­la käytän­nössä tarkoit­taa. Se eristää yhteiskun­nas­ta ja muista ihmi­sistä ja vie mah­dol­lisu­u­den elämän pieni­in iloihin.

    Suosit­te­len kokeile­maan. Minä olen kokeil­lut. Ei ole juh­laa, ei. Elämästä tulee ajan kulut­tamista, tietyl­lä tapaa kuole­man odot­tamista. Yksinäiset, sisäl­löt­tömät päivät seu­raa­vat toisiaan.

  10. Sep­po S:
    Mitähän kokoomus todel­la tavoit­telee? Sitäkö, että toimeen­tu­lo­tu­ki puoleen ja tukea hakeville suosi­tus siir­tyä ruo­ka-apua hake­vak­si Kou­volan ja Kemi­jär­ven halpoi­hin rapis­tu­vi­in 60–70 ‑luvun kerrostaloihin?

    Kaiken jär­jen mukaan sitä että jos sosi­aal­i­tu­ista huoli­mat­ta menee töi­hin niin ansaitut eurot eivät leikkaa tukia 1:1 suh­teessa. Vaan ennem­min niin että jos ansaut­see kak­si euroa, tuet tip­puisi­vat yhdel­lä eurolla.

    1. antti, sitä swillä var­maankin tarkoite­taan, mut­ta tämä toisaal­ta tarkoit­taa, että tukien on jatkut­ta­va jon­nekin 2000 euron tuloi­hin saak­ka, mikä taas olisi melkoinen tulon­si­ir­ron vallankumous.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    antti, sitä swillä var­maankin tarkoite­taan, mut­ta tämä toisaal­ta tarkoit­taa, että tukien on jatkut­ta­va jon­nekin 2000 euron tuloi­hin saak­ka, mikä taas olisi melkoinen tulon­si­ir­ron vallankumous.

    Mihin ansio­tu­lota­soon asti esit­tämäsi perus­tu­lon tuki­vaiku­tus ulottuisi?

    1. Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo on 560 euroa ja mar­gin­aaliv­ero 42 %. Net­tomak­sa­jak­si siir­tyy suun­nilleen 1330 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdalla.

  12. Kun nyt on kaiken­laisia “hoito­takui­ta” ja “nuoriso­takui­ta” säädet­ty, niin miten olisi “tuloloukku­takuu”, eli vaik­ka erilli­nen toimeen­tu­lo­tu­keen (ja Kelan tuki­in) sisään leiv­ot­tu mekanis­mi, jol­la taataan, ettei KENENKÄÄN efek­ti­ivi­nen mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti nouse yli 75:n.

    Voihan tuo­ta toki viila­ta alem­maskin, mut­ta 75% voisi olla nyt ensi alku­un real­is­tisem­pi luku kuin 50%. Ja olen jo luovut­tanut sen suh­teen, että tätä ikinä saataisi­in aikaan nyky­istä tukivi­idakkoa purka­mal­la. Joten tehdään täl­lainen lisävir­i­tys vaik­ka sit­ten. Tärkein­tä on, että itse asia tulee kuntoon.

  13. Olen vuosikym­meniä odot­tanut, että ansio­tu­lon ja sosi­aal­i­tur­van sovit­ta­mi­nen tapah­tu­isi automaat­tis­es­ti päivässä eikä usei­den viikko­jen mit­taisil­la lausun­takier­roksil­la eri viras­tois­sa. Neu­vo on ilmainen, kus­tan­nus­neu­traali ja jos halu­taan, niin vain tähän ajatuk­seen voi liit­tää jatkok­si mallin eurosta aina viisikym­men­tä sent­tiä tuloja.

  14. Perus­tu­lo voisi toimia, jos siinä yhdis­tetään asum­is­tu­ki ja toimeen­tu­lo­tu­ki. Ei ole mitään järkeä, että toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkaan asum­ista Helsingis­sä tue­taan enem­män kuin asum­ista Karkkilassa.

    Tätä perustel­laan ihmis­suhteil­la, mikä on ihan ymmär­ret­tävää. Toisaal­ta, jos helsinkiläi­nen työtön saa työ­tar­jouk­sen Karkki­las­ta, niin eikös hänen pidä muut­taa Karkki­laan karenssin uhalla,vaikka kaik­ki kaver­it jäävätkin Helsinkiin?

    Järkeväm­pää olisi, jos kaik­ki saisi­vat saman sum­man ja voisi­vat sit­ten vali­ta, mihin sen käyt­tävät. Voisi asua pienessä käm­pässä Kallios­sa tai sit­ten suurem­mas­sa Suomussalmella.

    Muis­taak­seni joku esit­ti aikaisem­min, että perus­tu­loa kokeil­taisi­in yrit­täjil­lä. Olisiko tämä mahdollista?

    1. Työn perässä ei ole pakko muut­taa, mut­ta työ on otet­ta­va vas­taan kohtu­ullisen matkan päästä. Karkki­la taitaa olla Helsingistä kat­sot­tuna raja­mail­la. Jos työn perässä olisi pakko muut­taa, ei Suomes­sa olisi työkyky­isiä työt­tömiä raken­nusalal­la, kos­ka Helsingis­sä on työvoimapula.

  15. Näis­sä vaalio­hjelmis­sa pitäisi olla sen ver­ran kulut­ta­jan­suo­jaa, että jos puolue ehdot­taa talouteen vaikut­taavaa asi­aa X (siis joitakin arvokysymyk­siä luku­unot­ta­mat­ta melkein kaikkea), sen pitäisi lait­taa rätin­git pöytään. Paljonko meno­ja, paljonko tulo­ja, mikä on dynaami­nen vaiku­tus, mil­lä aikavälil­lä näin olete­taan tapahtuvan.

    Jäi­sivät löysät puheet vähän vähem­mälle, ja niihin olisi helpom­pi tar­ra­ta kiinni.

  16. Kan­natan ehdot­tomasti pienyrit­teliäisyt­tä. Olin itsekin pienyrit­täjä 90-luvun laman iskiessä. En ikinä enää sen jäl­keen saanut työtä, huoli­mat­ta vuosia jatkuneesta koulut­tau­tu­mis­es­tanikaan. Syy oli ja on nykyäänkin itses­tään selvä=ikärasismi. Sinän­sä yritäjil­lä ei sel­l­aista kat­so­ta syn­niksi, mut­ta tek­isin vieläkin työtä (olen 66-vuo­tias), mut­ta turha haaveil­lakaan. Jo 90 luvun laman jäl­keen hain atk-alan osa­jana mm Nokialle ja moni­in alan yri­tyk­si­in töi­hin ja kaikissa oli vas­taus, ettei yli 40-vuo­tias voi enää osa­ta atk- tekni­ikkaa. Olin tutus­tunut atk:n käyt­töön jo 70-luvul­la ja siis n 20-vuot­ta elänyt sitä renk­inä käyt­täen työssä. 90-luvun lamas­ta ei ole opit­tu mitään min­un mielestäni, sil­lä koke­mus heit­et­ti­in romukop­paan kor­vaa­mal­la koke­neet muka­mas kaiken osaav­il­la nuo­ril­la jupeil­la. Niin­hän nytkin tehdään ja lama sen kuin jatkuu!

  17. tulee kyseenalais­taa, onko kan­nat­tavaa pitää toimeen­tu­loluukul­ta tien­estin­sä han­kkivia ollenkaan tääl­lä? Juuri nuo asun­not tarvit­taisi­in duunareille. Yhteiskun­nalle on halvem­paa osoit­taa asun­not toimeen­tu­lotuen asukkaille vaik­ka Kemi­järveltä tai Porista.

    Taitaisi vaa­tia muu­tos­ta perus­tus­laki­in tuo ehdo­tuk­sesi, että ihmisiä voitaisi­in työti­lanteen mukaan pal­lotel­la paikkakunnal­ta toiselle.

    Sitä pait­si ehdo­tuk­ses­sasi hei­jas­tuu se van­hakan­tainen aja­tus, että ihmi­nen joko on töis­sä tai ei ole, ja että tämä tilanne kestää pitkään. Näin­hän ei silp­pu- ja pätkä­du­u­nien yhteiskun­ta toi­mi. Nykyään saatat olla puo­let ajas­tasi työt­tömänä, sit­ten löy­tyy parik­si viikok­si keikkaa. Tai teet siivoo­jana tai kau­pan kas­sana osapäivä­du­u­nia, jol­loin palk­ka on niin pieni että sos­sus­ta on haet­ta­va lop­ut. Tai olet ns. tarvit­taes­sa töi­hin kut­sut­ta­va. Työelämä nimeno­maan halu­aa, että täl­laista jous­tavaa työvoimare­serviä on ole­mas­sa! Ja sinä olet siirtämässä sen Kemi­järvelle, täysin vas­toin etenkin palvelu­alo­jen yri­tys­ten intressejä.

  18. Tiedemies:
    Eihän tuos­sa tarvitse kuin pudot­taa perus­tur­van taso puoleen. 

    Tuos­sa?
    Jos perus­tur­va Suomes­sa pudote­taan puoleen, päästään ostovoima huomioon ottaen suun­nilleen Pohjois-Kore­an tasolle.

  19. Osmo Soin­in­vaara:
    Vihrei­den perus­tu­lo­ma­llis­sa perus­tu­lo on 560 euroa ja mar­gin­aaliv­ero 42 %. Net­tomak­sa­jak­si siir­tyy suun­nilleen 1330 euron kuukausi­t­u­lo­jen kohdalla. 

    Onko vihrei­den mallis­sa mukana asumisen tukemista? Jos on, niin tuo kir­joit­ta­masi ei päde, vaan todel­lisu­udessa net­tomak­sa­jak­si siir­tymisen raja on ylempänä.

  20. Viherinssi:
    Näis­sä vaalio­hjelmis­sa pitäisi olla sen ver­ran kulut­ta­jan­suo­jaa, että jos puolue ehdot­taa talouteen vaikut­taavaa asi­aa X (siis joitakin arvokysymyk­siä luku­unot­ta­mat­ta melkein kaikkea), sen pitäisi lait­taa rätin­git pöytään. Paljonko meno­ja, paljonko tulo­ja, mikä on dynaami­nen vaiku­tus, mil­lä aikavälil­lä näin olete­taan tapahtuvan. 

    Minus­ta riit­täisi se, että esit­täisi yksi­tyisko­htais­es­ti sen, mitä oikeasti muutet­taisi­in. Sit­ten vaikka­pa VATT suht puolueet­tomana toim­i­jana lask­isi nuo luvut esi­in. Jos tämä tehtäisi­in aina ker­ran neljässä vuodessa (ennen vaale­ja), ei tästä koi­tu­isi edes eri­tyisen suur­ta kuor­maa kyseiselle lafkalle. 

    Olisi puoluei­den asia tehdä ehdo­tuk­sen­sa sen ver­ran yksiselit­teisik­si, ettei sit­ten tulisi “väärää” tulosta VATT:n laskuista. Yhdessä paikas­sa ole­vat puoluei­den talouse­hdo­tuk­set ja yhden ja saman asiantun­ti­japi­irin läpikäyminä aut­taisi äänestäjiä äänestyspäätöstä tehdessään. Jos joku net­invään­täjä jak­saisi, niin tulok­set voisi esit­tää jopa siinä muo­dos­sa, että käyt­täjä voisi pan­na siihen oman tilanteen­sa tiedot ja net­ti­sivu sit­ten ker­toisi, minkä puolueen ohjel­ma olisi juuri hänen oman henkilöko­htaisen talouten­sa kannal­ta paras vai­h­toe­hto. Näis­sä laskuis­sa olisi toki pakko jät­tää dynaamiset vaiku­tuk­set huomiotta, kos­ka niihin liit­tyy liikaa oletuksia.

  21. En nyt ehdot­tanut perus­tur­van puolit­tamista. Kun­han totesin, että jos halu­taan päästä matali­in mar­gin­aalei­hin kaut­ta lin­jan kas­vat­ta­mat­ta meno­ja, niin puolit­ta­mal­la perus­tur­va siihen päästään.

    Minus­ta asum­is­tu­ki pitäisi lakkaut­taa kokon­aan. Se on täysin hölmöläisen peiton­jatkamista. Jos nyt ajatel­laan asi­aa edes het­ki, niin asum­is­tu­ki kap­i­tal­isoituu läh­es kokon­aan asun­to­jen hin­taan. Mis­sä se tapah­tuu? No siel­lä mis­sä asun­noista on kysyn­tää. Mis­sä asun­noista on kysyn­tää, niin siel­lä mis­sä on töitä. Siel­lä on kova kus­tan­nus­ta­so muutenkin.

    Asum­is­tu­ki pois­taa riskiä väärästä kohtaa. Jos — ja tämä on iso jos — mitään alue­poli­ti­ikkaa edes olisi järkeä har­joit­taa enää, niin yksi paras keino olisi asum­istuen pois­t­a­mi­nen, kos­ka asum­is­tu­ki jos mikä houkut­telee muut­ta­maan isoi­hin kaupunkei­hin. Ja siis, se houkut­telee nimeno­maan niitä muut­ta­maan isoi­hin kaupunkei­hin joil­la sinne muut­tamiseen ei olisi varaa, tai joiden muut­tamiseen liit­tyy iso ris­ki, kuten epä­vakaa työpaikka. 

    Per­ife­ri­as­ta taas sit­ten läh­tee työ- ja ostovoimaa mikä vaan entis­es­tään kur­jis­taa sitä. Jos jostain voidaan vihre­itä yms kaupunkipuoluei­ta syyt­tää maaseudun autioi­tu­misen suh­teen, ja jos ylipäätään sitä on mielekästä tarkastel­la ongel­mana, niin asumisen tukem­i­nen on kyl­lä siel­lä ykköspäässä tässä sairaudessa. Ja se kun pir­u­lainen tosi­aan vielä itsessään nos­taa asumisen hin­taa kaikille muillekin, niin en vaan ymmär­rä miten voi olla että sitä niin hanakasti puolustetaan. 

    Minä ehdot­taisin 250 euron perus­tu­loa, jon­ka kyl­jessä on pro­gres­sioast­eikko neljäl­lä por­taal­la niin, että 500 kuukausi­palka­s­ta jäisi käteen 800, ton­nin palka­s­ta 1200, kah­den ton­nin palka­s­ta 1900, ja jostain 4000 palka­s­ta eteen­päin näyt­täisi suun­nillen nykyiseltä. Asum­is­tu­ki jäi­hin heti, ja joka vuosi höylätään siitä pois. Toimeen­tu­lo­tu­ki jäi­hin ja muu­ta­ma pros­ent­ti vuodessa siitä siir­retään perus­tu­loon. Ansiosi­don­nainen jäihin. 

    Näi­den dynaamisil­la vaiku­tuk­sil­la uskoisin saata­van työl­lisyys ylös rajusti, ja sosi­aal­i­menot pudotet­tua järkevälle tasolle. Lap­sil­isään ei tarvitse koskea, se voi olla muk­su­jen perustulo.

  22. Tiedemies: kah­den ton­nin palka­s­ta 1900

    Tähän ei voi mitenkään, mil­lään ole­tuk­sil­la, olla varaa. Nykyään 1900 jää käteen jostain 2550 euron brut­tokuukausi­palka­s­ta (plus mii­nus jotain riip­puen kun­nal­lisveros­ta ja muista seikoista), ja tämän alle jää niin hir­muinen määrä väestöä että tuo­ta veron­mene­tys­tä ei voisi paika­ta millään.

  23. Tiedemies: Minus­ta asum­is­tu­ki pitäisi lakkaut­taa kokon­aan. Se on täysin hölmöläisen peiton­jatkamista. Jos nyt ajatel­laan asi­aa edes het­ki, niin asum­is­tu­ki kap­i­tal­isoituu läh­es kokon­aan asun­to­jen hin­taan. Mis­sä se tapah­tuu? No siel­lä mis­sä asun­noista on kysyn­tää. Mis­sä asun­noista on kysyn­tää, niin siel­lä mis­sä on töitä. Siel­lä on kova kus­tan­nus­ta­so muutenkin.

    Ja kos­ka kus­tan­nus­ta­so on kova, työn­tek­i­jäjär­jestöt vaa­ti­vat lisää lik­saa kaikille ja sol­i­daarisyyssy­istä nimeno­maan alimpi­en taulukkopalkko­jen korot­tamista. Tämä puolestaan huonon­taa yri­tys­ten toim­intakykyä alueil­la, jois­sa elinkus­tan­nuk­set ovat huo­mat­tavasti mata­lam­mat kuin Ruuhka-Suomessa.

    Kom­pro­mis­si­t­u­los sit­ten on, että taulukkopalkat aset­tuvat toisaal­ta liiaan mata­lik­si Helsin­gin seudulle, jol­loin tarvi­taan kaiken­laisia tukia, toisaal­ta “tarpeet­toman” korkeik­si maakun­nis­sa, jol­loin työtä siihen hin­taan ei löy­dy, ja tarvi­taan toisen­laisia tukia.

  24. Tiedemies: Asum­is­tu­ki pois­taa riskiä väärästä kohtaa. Jos — ja tämä on iso jos — mitään alue­poli­ti­ikkaa edes olisi järkeä har­joit­taa enää, niin yksi paras keino olisi asum­istuen pois­t­a­mi­nen, kos­ka asum­is­tu­ki jos mikä houkut­telee muut­ta­maan isoi­hin kaupunkei­hin. Ja siis, se houkut­telee nimeno­maan niitä muut­ta­maan isoi­hin kaupunkei­hin joil­la sinne muut­tamiseen ei olisi varaa, tai joiden muut­tamiseen liit­tyy iso ris­ki, kuten epä­vakaa työpaikka.

    Itse en usko, että hom­ma ihan noin toimii. Eli en usko, että kaupunkei­hin muute­taan, kos­ka siel­lä saa asum­is­tukea, vaan ennem­minkin asum­is­tu­ki menee pääosin siihen, että siel­lä jo asu­vien ei tarvitse muut­taa, jos tulot putoa­vat esim. työt­tömyy­den vuoksi. 

    Jos asum­is­tu­ki pois­tet­taisi­in, tästä voisi seu­ra­ta se, että työt­tömien olisi pakko muut­taa kasvukeskuk­sista pois. No, tätä voi tietenkin pitää siinä mielessä hyvänä asiana, että työt­tömän elät­tämi­nen verora­hoin on halvem­paa muual­la kuin kasvukeskuk­ses­sa ja toisaal­ta hänen muut­ton­sa ansios­ta kasvukeskuk­ses­sa vapau­tu­isi asun­to sinne työtä tekemään tulevalle. 

    Huonoa on sit­ten se, että tämä sys­tee­mi kip­paisi rikkaiden kaupunkien köy­hät muutenkin talouten­sa kanssa kamp­paile­vien muut­to­tap­piokun­tien riesak­si. Jos asum­is­tu­ki kor­vat­taisi­in korkeam­mal­la kiin­teäl­lä tuel­la, jotkut kun­nat, jois­sa on halpo­ja asun­to­ja, voisi­vat muut­tua yhteiskun­nan kaatopaikoik­si, joi­hin hakeu­tu­isi­vat elämään perus­tu­lol­la ne, joi­ta ei työn­teko kiin­nos­ta, ja niistä lähti­sivät kaik­ki muut kyn­nelle kykenevät lit­o­maan pois. 

    Tästä uhas­ta huoli­mat­ta olen ehdo­tuk­sesi kanssa samaa mieltä. Asum­is­tu­ki pitäisi vähit­täin pois­taa ja kor­va­ta asuin­paikas­ta riip­pumat­toma­l­la perustulolla.

  25. Tiedemies:
    En nyt ehdot­tanut perus­tur­van puolit­tamista. Kun­han totesin, että jos halu­taan päästä matali­in mar­gin­aalei­hin kaut­ta lin­jan kas­vat­ta­mat­ta meno­ja, niin puolit­ta­mal­la perus­tur­va siihen päästään.
    ‘snip’

    Ja sit­ten var­maan erään­laisia leire­jä, joiden avul­la noista ylimääräi­sistä ihmi­sistä päästäisi­in eroon — lop­ulli­nen ratkaisu, siis.

  26. Palka­s­ta kerät­tävät verot ovat val­tion bud­jetista ver­rat­en pieni osa, noin kuusi mil­jar­dia, vähän alle. Yksin työt­tömyysko­r­vausten ja asum­istuen yhteen­las­ket­tu määrä on luokkaa puo­let tästä, ja toimeen­tu­lo­tu­ki, vaik­ka meneekin kun­nil­ta, on 700–800 miljoon­aa. Sit­ten on vielä opin­tora­ha, joka on luokkaa miljardin. 

    Kun­nal­lisvero läh­tee juok­se­maan nykyisel­lään suun­nilleen siitä kohtaa kun tien­aa noin 400 euroa kuus­sa. Jos ajatel­laan että se on kiin­teä 20%, niin ei tuos­sa min­un laskel­mas­sani ihan kauheasti ole oikeasti heit­toa kustannusneutraaliudesta. 

    Jos lähde­tään, että break-even piste tässä sys­tee­mis­sä on esimerkik­si 1500 euron tien­estit — eli kun kuukausi­palk­ka on 1500 niin se jää myös käteen, eikä ole toimeen­tu­lo­tukea, asum­is­tukea, ansiosi­don­naista (ainakaan val­tion mak­samaa) jne, niin väitän kyl­lä täysin vakaval­la naa­mal­la tätä enem­män kuin kus­tan­nus­neu­traa­lik­si. Olet­taen että sil­lä on edes jonkin ver­ran dynaamista vaiku­tus­ta, niin sanois­in että säästöä tulee miljarditolkulla.

    1. Pääosa veroista on kulu­tusvero­ja, jot­ka on tietysti las­ket­ta­va mukaan, kun arvioidaan Viras­to Suomeen muut­ta­van raken­nustyömiehen vaiku­tus­ta julkiseen talouteen. Jos saadaan virossa koulutet­tu ammat­timies tänne ilman omia investoin­te­ja koulu­tuk­seen, on tämä aivan var­masti edullista Suomen kansan­taloudelle, vaik­ka tämä var­maankin eläkepäiv­inään muut­taa takaisin Viroon ja vie ansioeläk­keen mukanaan.

  27. Oikeis­tode­mari:
    Ymmär­rän toimeen­tu­lotuen merk­i­tyk­sen. Silti tun­tuu joskus karul­ta, että itse olen koulut­tanut itseäni pitkään, teen viisi päivää viikos­sa töitä ja min­ulle jää palka­s­ta käteen vero­jen ja mak­su­jen jäl­keen kuukaudessa pikkuisen run­saat 2300 euroa. Joku toinen ikälu­okas­tani ei ole tehnyt mitään itsen­sä eteen, elää sos­sun rahoil­la ja saa “puh­taana käteen” puo­let tästä, tekemät­tä mitään. 

    Jos yhtään lohdut­taa, niin aika mon­et muut (ehkä ei sin­un ikälu­okas­tasi, mut­ta seu­raav­ista) ovat koulut­ta­neet itseään ihan yhtä pitkään, mut­ta eivät ole saa­neet työtä valmis­tu­misen­sa jäl­keen. Omas­sa tapauk­ses­sani jäi jatko-opin­nois­takin puut­tumaan ohjaa­ja, aihe tai rahoi­tus, vaik­ka matem­ati­ikan gradus­tani sain eximi­an ja opin­tokokon­aisuuk­sien arvosanat oli­vat välil­lä 3–5. Toisaal­ta kuulin myös tohto­rien vaikeuk­sista löytää työtä tai apurahoja. 

    Jotkut työt­tömät päät­tävät vielä yrit­tää koulut­tau­tua uudelle alalle, sel­l­aiselle jolle täl­lä het­kel­lä povataan hyviä työnäkymiä. Tässä yhtey­dessä työkkärin tädit ja sedät arpo­vat, täyt­tyvätkö “eri­tyiset syyt” sille, että uut­ta tutk­in­to-opiskelua tue­taan työt­tömyy­se­tu­udel­la. Jotkut saa­vat omae­htoisen opiskelun tuen, toiset kuten minä eivät saa (samas­sa koulu­tuk­sen aloit­ti toinen mais­teri yhtä pitkän työt­tömyy­den jäl­keen, ja hänel­lä kävi parem­pi arpaon­ni). Opin­to­tukea sai viime syksynä 9 kuukaut­ta lisää toisen tutkin­non aloit­tamiseen, ensi syksys­tä läh­tien ei enää yhtäkään. Näin ollen jos työtä ei löy­dy (ja jos löy­ty­isi niin ei kai opiskelu olisi enää vai­h­toe­htokaan) niin ain­oak­si toimeen­tu­lon tur­vak­si jää toimeen­tu­lo­tu­ki, jota saa vain jos koko per­heen tulot ja varat ovat käytän­nössä nol­las­sa, jota täy­tyy hakea joka kuu erik­seen ja jon­ka hakemiseen täy­tyy ilmeis­es­ti lait­taa liit­teitä niin pankista kuin Kelas­ta kuin kuka ties mis­täkin, ja kaiketi vielä käy­dä sos­sus­sa selit­tämässä tilannettaan.

    Eniten tässä ärsyt­tää oikeis­to­me­di­an kam­pan­ja syyt­tää työt­tömyy­destä työt­tömiä, johon kuu­luu sos­su-Tatu­jen ja omaisuuten­sa myyvien lumen­pu­dot­ta­jien esilletuonti.

  28. kom­men­toi­ja: Omas­sa tapauk­ses­sani jäi jatko-opin­nois­takin puut­tumaan ohjaa­ja, aihe tai rahoi­tus, vaik­ka matem­ati­ikan gradus­tani sain eximi­an ja opin­tokokon­aisuuk­sien arvosanat oli­vat välil­lä 3–5. Toisaal­ta kuulin myös tohto­rien vaikeuk­sista löytää työtä tai apurahoja. 

    On todel­la kum­mallista, etei hyvil­lä matem­ati­ikan lau­datur-papereil­la löy­dy töitä. Ainakin takavu­osi­na se oli todel­la korkealle arvostet­tu opinnäyte.

    Olisiko­han ongel­ma tämänkaltaisen tutkin­non suorit­tanei­den ihmis­ten liikku­vu­udessa? Ainakin tääl­lä Pohjois-Suomes­sa on kehit­tymässä paha pula mat/fys/kem opet­ta­jista. Nuoret ovat jo vuosia pitäneet tuo­ta yhdis­telmää liian työläänä ja vaikeana ja senior­it ovat eläköitymässä.

    Suuret ikälu­okat muut­ti­vat työn perässä usei­ta ker­to­ja niin Suomen sisäl­lä kuin ulko­mail­lakin, oli­pa tutk­in­toa tai ei. Se ei tai­da nyt olla tapana.

    Pysyvä ratkaisu kai on, että kaik­ki pakkau­tu­vat Helsinki­in. Ei tarvitse muut­taa kuin ker­ran ja molem­mille puolisoille löy­tyy töitä.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Pääosa veroista on kulu­tusvero­ja, jot­ka on tietysti las­ket­ta­va mukaan, kun arvioidaan Viras­to Suomeen muut­ta­van raken­nustyömiehen vaiku­tus­ta julkiseen talouteen. Jos saadaan virossa koulutet­tu ammat­timies tänne ilman omia investoin­te­ja koulu­tuk­seen, on tämä aivan var­masti edullista Suomen kansan­taloudelle, vaik­ka tämä var­maankin eläkepäiv­inään muut­taa takaisin Viroon ja vie ansioeläk­keen mukanaan.

    Ei viro­lainen rak­samies jätä juuri mitään Suomeen. Viro­lainen ostaa eväät ja juo­mat mukaan Viros­ta. Tääl­lä hän asuu kimp­pakäm­pässä tai asun­to­vaunus­sa, senkin hän on ostanut Virosta

    Per­heen sosi­aal­i­tur­va mak­se­taan Viroon .

    Suomes­sa saadus­ta palka­s­ta hän mak­saa Virossa Viron ja Suomen välisen palkkaeron mafi­alle, joka tilit­tää sen työnantajalle

    Oma lukun­sa ovat ns lähete­tyt työn­tek­i­jät, tänne jää vain paha haju.

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.