Sosiaaliset terveyserot

12.2.2015 · Aihe: sote, _ 

(Kirjoitus on julkaistu kolumnina Lääkärilehdessä.)

Sosiaaliset terveyserot ovat Suomessa suuret verrattuna muihin vauraisiin maihin, ja ne ovat kasvussa. Ne ovat itse asiassa vielä tilastoissa näkyviäkin suuremmat, koska tulot ja koulutus mittaavat sosiaalista huono-osaisuutta huonosti eivätkä siksi saa ilmiötä kunnolla kiinni. Asuinalueiden väliset erot elinajan odotteessa ovat suurissa kaupungeissa noita tulo- ja koulutusjaotteluilla mitattuja suuremmat. Näin on muuallakin. Oslossa ero itä- ja länsipuolen alueiden välillä elinajassa on kymmenen vuotta.  

Onko terveydenhuoltojärjestelmämme siis syrjivä, koska köyhät elävät sairaampina ja kuolevat nuorempina?

Vaikka sairastamisen ja ennenaikaisen kuoleman vitsaus arvottaisiin yksilöiden kesken, saisimme tulokseksi, että köyhät sairastavat enemmän ja kuolevat nuorempina. Sairaus tekee ihmisestä köyhän, koska se estää tulojen hankkimisen. Köyhyys myös ohjaa sairaita asumaan kaupunginosiin, joissa asunnot ovat halpoja. Varsinkin aikaisemmin halvat asunnot olivat myös alueilla, joilla eläminen oli epäterveellistä lähinnä liikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden ja melun johdosta. Vaikka ilma on nyt puhdistunut, ero sairastavuustilastoissa pitkään näkyy pitkään.

Olemme olleet vakuuttuneita, että pitkittynyt työttömyys on vaaraksi terveydelle, koska työttömistä pitkäaikaistyöttömät ovat sairaampia ja terveimmät ovat töissä. Petri Böckeman ja Pekka Ilmakunnas tutkivat asiaa Palkansaajien tutkimuslaitoksessa pitkittäisaineistolla ja havaitsivat, että pitkäaikaistyöttömien terveys ei ollut heikentynyt työttömyyden aikana, vaan he olivat sairaita jo työttömiksi joutuessaan. Sairaus pitkitti työttömyyttä eikä päinvastoin. Ongelma on olemassa, mutta se osatyökykyisten kelpaamattomuus töihin Suomessa.

Onko yhteiskunnan vika, että ammattikoululaiset polttavat enemmän tupakkaa ja köyhät syövät itsensä lihaviksi ja lenkkeilevät vähemmän? Pelkästään erot tupakoinnissa ennustavat liki kolmen vuoden eroa elinajan odotteessa lukioon ja ammattikouluun menevien välillä. Yhteisön vika se on, koska kyse on osittain laumakäyttäytymisestä, mutta minä en tiedä tehokkaita tapoja puuttua asiaan valtion käytettävissä olevin keinoin.

Kun nyt tupakasta tuli puhe, miksi melkein kaikki mielenterveyskuntoutujat polttavat? Paha tapa vai puutetta lääkityksessä? Aikoja sitten havaittiin, että ADHD-nuorilla on kohonnut riski päätyä amfetamiinin ongelmakäyttäjiksi. Nyt amfetamiinijohdannaista annetaan ADHD-lääkkeenä.

Kaikki vika ei ole terveydenhuollon syrjivyydessä, mutta terveydenhuoltojärjestelmä saa vain osittaisen vapautuksen vastuusta. Kahdesta yhtä terveestä rikas saa Suomessa enemmän terveyspalveluja kuin köyhä. Ero on OECD-maiden suurimpia, Yhdysvaltain luokkaa. Jos sillä ei olisi vaikutusta terveyseroihin, voisimme saman tien todeta, etteivät terveyspalvelut vaikuta terveydentilaan.

Hyvä mittari terveydenhuollon tuottamille eroille on niiden elinvuosien menetys, jotka olisi voitu välttää terveydenhuollon keinoin. Myös tämä ero on suuri ja kasvaa.

Jos onnistuu sairautensa kanssa pääsemään erikoissairaanhoidon asiakkaaksi, ei hoidon laadussa ole enää mainittavaa eroa rikkaan ja köyhän välillä. Rikas vaan pääsee aikaisemmin ja todennäköisemmin.

Sosiaaliset erot keskittyvät perusterveydenhuollon tarjoamiin palveluihin. Jakautuminen hyväosaisten työterveyshuoltoon ja ”hyödyttömien” kansalaisten terveyskeskushoitoon on tässä keskeistä. Vikaa on sekä palvelujen saatavuudessa että alttiudessa hakeutua hoitoon.

On käynnistettävä määräaikaiset terveystarkastukset kutsupohjalla kaikille terveyskeskusten asiakkaille, joilla sitä ei ole työterveyshuollon puolesta. Tästä voisi säätää vaikka lain.

Kommentit

56 Vastausta artikkeliin “Sosiaaliset terveyserot”

  1. smokin' joe kirjoitti 12.2.2015 kello 13:56

    Oikeassa olet, ongelma on mutta puuttuminen on vaikeaa. Jos et mene terveysasemalle, et juuri hoitajaa näe. Eroa on myös miesten ja naisten hakeutuvuudessa hoitoon. En tiedä pitäisikö asian antaa olla, vai keksiä jotain valistusta radikaalimpia toimenpiteitä. Itse ainakin vierastan luentoja järjestelmän syrjivyydestä, kun kyse on kuitenkin pääosin oman tahdon omaavien kansalaisten valinnoista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  2. Tero Tolonen kirjoitti 12.2.2015 kello 14:30

    Hyvin vahvasti samaa mieltä. Ihmisen elämää ja sen kustannuksia pitäisi katsoa kokonaisuutena – tällä hetkellä unohduksissa ovat ihmiset ikäluokassa 20-65 vuotta.

    Kärjistäen voisi sanoa, että autoja ja eläimiäkin hoidetaan paremmin kuin keski-ikäisiä ihmisiä.

    Hoitovaihe on kuitenkin jo aavistuksen myöhäinen hetki vaikuttaa nimenomaan sosiaaliseen terveyteen.

    Mitäpä jos 10-20% alkoholiveron 1,4 miljardin tuotosta kohdennettaisiin ennaltaehkäisyyn vaikka siten, että halutessaan työttömäksi joutunut voi liittyä johonkin liikuntaa harrastavaan yhteisöön, jossa samalla luotaisiin sosiaalisia kontakteja, terveyttä ja yleistä hyvinvointia, ehkä luotaisiin uusia ideoita ja työpaikkojakin samalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  3. AnnaJ kirjoitti 12.2.2015 kello 15:39

    Kyllähän se tuntuu olevan aika mahdotonta saada terveyskeskuksessa ennaltaehkäisevää, terveyttä ylläpitävää palvelua. Työttömänä ollessani (ja mm AMK-opiskelijana, jossa ainoa terveydenhoitopalvelu oli terveyskeskus)olisin joskus halunnut mennä ihan vain terveystarkastukseen. Mutta en edes uskaltanut ottaa sitä puheeksi. Terveyskeskuksissa vallitsee sellainen fiilis, että ainoa validi syy asioida siellä on todella sairaana oleminen.

    Minua myös vihastuttaa se, että naisten edellytetään ravaavan jatkuvasti gynekologin tarkastuksissa, joita ei edes julkisella puolella saa, ellei jo ole sairas. Tämä tietää naisille yksityislääkärikäyntejä vuosittain, omasta pussista maksettuna. No, tavalliselle työssäkäyvälle ei ole paha kustannus, mutta periaatteessa epätasa-arvoista. Entäs ne köyhät? Opiskelijana tai työttömänä ei tullut mieleenkään laittaa neljännestä kuukausituloista yksityislääkärikäyntiin, ihan vain tarkastamisen ilosta.

    Nykyään olen siinä onnellisessa asemassa, että työnantajani järjestämä työterveyspalvelu kattaa myös nämä gynekologiset tarkastuskäynnit 🙂 Tasan ei käy onnenlahjat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  4. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 12.2.2015 kello 16:15

    Tero Tolonen: että halutessaan työttömäksi joutunut voi liittyä johonkin liikuntaa harrastavaan yhteisöön, jossa samalla luotaisiin sosiaalisia kontakteja, terveyttä ja yleistä hyvinvointia, ehkä luotaisiin uusia ideoita ja työpaikkojakin samalla.

    Jokainen työtön tai työttömäksi joutuvat on tervetullut Helsingin Polkupyöräilijöiden viikoittaisille pyöräretkille ja kunnon kohotessa myös liki joka päivä järjestettäville kuntolenkeille.

    Pyöräily on halpa harratus. Pyöräillessä kunto nousee, verensokeriarvot paranevat, metabolinen oireyhtymä helpottaa ja mahdollinen masennuskin vähenee.

    Tervetuloa! Lisätietoja osoitteesta https://www.hepo.fi/retket-ja-lenkit/pyoraretket/

    HePolla ei toki ole mitään sitä vastaan, jos jokin valtiollinen instanssi antaisi meille ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoduuniimme vaikkapa 200000 euroa vuodessa. Jos sen saisimme, tuottaisimme säästöinä moninkertaisesti takaisin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  5. Raimo K kirjoitti 12.2.2015 kello 17:20

    Osmo: “On käynnistettävä määräaikaiset terveystarkastukset kutsupohjalla kaikille terveyskeskusten asiakkaille, joilla sitä ei ole työterveyshuollon puolesta. Tästä voisi säätää vaikka lain.”

    Niin voisi. Mutta lakiin pitäisi myös sisältyä lisäresurssointi – raha seuraa potilasta myös julkiselle puolelle.

    On selvää, että terveyskeskusten pääongelmaan eli viikkojen odotusaikoihin ei ole muuta lääketttä kuin lisärresurssit – sote-hallintohimmeli ei tähän vaikuta muuta kuin negatiivisesti eli lisääntyvä hallinto syö resursseja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Anomuumi kirjoitti 12.2.2015 kello 18:11

    … voisimme saman tien todeta, etteivät terveyspalvelut vaikuta terveydentilaan.

    Tämä onkin aika lähellä totuutta. Terveyteen vaikuttavat paljon enemmän muut tekijät kuin palvelut (terveydenhoito), etenkin jos akuutit tapaukset otetaan pois laskuista.

    Tero Tolonen:
    Mitäpä jos 10-20% alkoholiveron 1,4 miljardin tuotosta kohdennettaisiin ennaltaehkäisyyn vaikka siten, että halutessaan työttömäksi joutunut voi liittyä johonkin liikuntaa harrastavaan yhteisöön, jossa samalla luotaisiin sosiaalisia kontakteja, terveyttä ja yleistä hyvinvointia, ehkä luotaisiin uusia ideoita ja työpaikkojakin samalla.

    Tsetseenit ovat keksineet todella yhteisöllisen ja itsetuntoa nostattavan liikuntamuodon, joka voisi tuoda jytkettä ja eloa autioituville tanssilavoille. Peittoaa rapukestit ja pönöttävän kuorolaulun kuus-nolla.

    Jos siihen vielä liittäisi jonkinlaista Schützenverein- tai Kaitseliit-tyyppistä toimintaa, niin saataisiin myös aimo parannus puolustukselliseen pelotteeseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  7. Rolle kirjoitti 12.2.2015 kello 18:32

    Ei ne terveystarkastuksetkaan auta, ellei saavu paikalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  8. Pekka T. kirjoitti 12.2.2015 kello 19:01

    Tämä taitaa olla niitä ikuisia muna vai kana -ongelmia. Köyhyys aihauttaa sairautta ja sairaus köyhyyttä, mutta kumpi on ensin?

    Ikinä tätä ongelmaa ei saada ratkaistua, mutta tietysti yhteiskunnan pitää yrittää vähentää terveys- ja köyhyyseroa, ainakin jollekin hyväksyttävälle tasolle. Vaan mikä sellainen taso voisi olla?

    Voi tietysti miettiä myös tätä: miksi ylipäätään kukaan aloittaa tupakoinnin? Ei varmastikaan heikentääkseen terveyttään?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Stadin Paroni kirjoitti 12.2.2015 kello 20:08

    Väittäisin että justannustehokkain tapa vähentää hoitokustannuksia ja inhimillistä kärsimystä olisi vähentää sairastumista eikä tehostaa hoitoa. Pitäisi hoitaa terveyttä eikä vasta sairautta. Terveydenhoitaminen on varsin pitkälti yksilön oman tiedon, toiminnan, rahoituksen ja motivaation varassa.

    Varsinkaan julkisen terveydenhuollon puolelta on turha kysellä aikaa vaikka hammastarkastukseen tai hammaskiven poistoon. Sitten kun leegot meinaa tippua suusta niin kallista juurihoitoa tai hampaanpoistoa varten saa kiireajan samalle viikolle. Järjetöntä kun koko viiden käynnin juurihoito olisi voitu välttää paikkaamalla kyseinen hammas silloin kun reikä oli alkava ja oireeton. Tulee mieleen vanha tarina metsurista jolla ei ollut aikaa teroittaa sahaansa kun tylsällä sahalla sahaaminen oli niin hidasta että kaikki aika meni siihen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  10. Jo Eläkeläinen kirjoitti 12.2.2015 kello 22:34

    Mitä voisin itse tehdä sosiaalisten terveyserojen kaventamiseksi? Jos terveydentilani paranee, suurenevat terveyserot huonompikuntoisiin mutta kaventuvat parempikuntoisiin. Ja päinvastoin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Liian vanha kirjoitti 12.2.2015 kello 23:05

    Terveyskeskusten mitoitusperusteena on alle 18- ja yli 63-vuotta täyttänyt väestö.

    Terkkarit eivät varaa resurssia työttömille eikä ilman työterveyshuoltoa oleville henkilöille eli meillä on n 1,4 miljoona henkilöä ilman terveydenhuoltoa.

    Jos työtön haluaa terkkariin niin häntä hoidetaan , jos resursseja sattuu lemaan , mutta suuri yt romauttaa monen terkkarin palvelutason.

    Terkkareiden hnekilötö on erikoistunut lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin, joten työikäisen väestön ongelmiin ei löydy riittävää ammattitaitoa.

    Niinpä esim Helsingin kaupunkikaan ei käytä työterveyshuoltoon terkkareita vaan työterveyteen erikoisstunutta vastaanottoa

    Mutta työttömät ja ilman työterveyshuoltoa olevat saavat tyytyä armopaloihin.

    Työterveyshuolto on romuttunut, sillä niissäkin palveluita on supistettu ja vain ylemmät toimihenkilöt saavat rajatonta palvelua

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Viherinssi kirjoitti 13.2.2015 kello 0:49

    Matti Kinnunen, HePon pj: HePolla ei toki ole mitään sitä vastaan, jos jokin valtiollinen instanssi antaisi meille ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoduuniimme vaikkapa 200000 euroa vuodessa. Jos sen saisimme, tuottaisimme säästöinä moninkertaisesti takaisin.

    Tätä foorumia lukee aika moni. Olisi hyvin mielenkiintoista nähdä jokin laskelma aiheesta.

    Toki summan ei tarvitse olla 200 000 euroa, se voi olla ihan yhtä hyvin 2 000 tai 2 000 000 euroa, jos sillä pääsee parempaan lopputulokseen.

    Liikkumattomuus on yksi suurista kansanterveydellisistä ongelmista ja sidoksissa toiseen suureen (ylipaino). Käytännössä on osoittautunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoida liikkumaan. Tästä syystä hyvät ideat ovat kansanterveydellisestikin arvokkaita, joten älä pidä niitä itselläsi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  13. theta kirjoitti 13.2.2015 kello 2:47

    “Yhteisön vika se on, koska kyse on osittain laumakäyttäytymisestä, mutta minä en tiedä tehokkaita tapoja puuttua asiaan valtion käytettävissä olevin keinoin.”

    Ammattikoulujen ja lukioiden yhdistäminen helpottaisi sosiaalista jakautumista amisluusereihin ja lukiolaismenestyjiin. Ei ole sosiaalisesti paras idea lähteä puolittamaan 15-vuotiaita tällä tavalla, vaikka kuinka pitäisi sitä pedagogisesti perusteltuna.

    Tehtäisiinkö tämä sitten kaikille pakollisella lukiolla, jonka jälkeen haetaan “yo-pohjaisesti” ammattikouluun vai sovelletaanko Ruotsin mallia on toinen juttu. Oleellista on, että nuoret kasvaisivat yhdessä aikuisiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. eemil kirjoitti 13.2.2015 kello 8:18

    O.S:”Yhteisön vika se on, koska kyse on osittain laumakäyttäytymisestä, mutta minä en tiedä tehokkaita tapoja puuttua asiaan valtion käytettävissä olevin keinoin.”

    On hämmästyttävää, että O.S. ei tiedä WHO:n terveyden edistämisen keinovalikoimaa. Nosta keinoista tässä esille yhden keskeisen, koulutus.

    Pidemmälle koulutetut ovat sen vuoksi terveempiä, että he tietävät enemmän terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja ovat asennoituneet myös toteuttamaan niitä. Kansalaisten erityminen alkaa jo koulusta. Lukiolaiset saavat huomattavasti enemmän terveyskasvatusta kuin ammattikouluun tai työelämään siirtyvät.

    Lukiolaiset asennoituvat myös paremmin terveyssanomaan omaksuen käytänteitä elämäänsä. Myös heidän koulutetumpi kotitaustansa tukee terveyttä edistäviä valintoja. Asia ei ole näin pelkistetty sillä sosiologisella ulottuvuudella on oma vahva vaikutuksensa.

    Listaan WHO:n terveyden edistämisen periaatteet:

    1.Terveysosaamisen kehittäminen
    2.Yhteiskunnallinen päätöksenteko
    3.Terveyttä tukevat ympäristöt
    4.Terveydenhuolto
    5.Yhteisöllisyys

    Kuten huomataa kyseessä on erittäin laaja ja hieno valikoima ja yksittäisillä toimenpiteillä ei saada suuria aikaan. Kun tasaisesti kehitetään kaikkia osa-alueita , niin suunta on parempaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  15. Syltty kirjoitti 13.2.2015 kello 8:25

    Mistähän niitä lisäresursseja oikein revitään? Kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat on jo töissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  16. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 13.2.2015 kello 9:15

    Viherinssi: Liikkumattomuus on yksi suurista kansanterveydellisistä ongelmista ja sidoksissa toiseen suureen (ylipaino). Käytännössä on osoittautunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoida liikkumaan. Tästä syystä hyvät ideat ovat kansanterveydellisestikin arvokkaita, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Saksalaisen tutkimuksen mukaan http://www.adfc.de/gesundheit/gesund-bleiben/studie-radfahrer-und-das-gesundheitssystem/jeder-radfahrer-erspart-dem-gesundheitssystem-1200-euro aktiivinen pyöräily vähentää terveydenhoitokuluja per pyöräilijä vuodessa 1200 euroa.

    Mitä HePo sitten tekisi lisärahalla? Ainakin pystyisimme lobbaamaan ponnekkaammin parempaa pyöräilyinfraa, mikä lisää suoraan pyöräilyä. Järjestäisimme enemmän retkiä, jotka innostavat ihmisiä aloittamaan pyöräilyn. Järjestäisimme enemmän katuajokoulutuksia, jotta pyöräily ei pelottaisi. Järjestäisimme enemmän pyöräilyopetusta heille, jotka eivät vielä osaa.

    Tekisimme kampanjan, jossa julkkikset pyöräilisivät (polkee tähtien kanssa) tavisten kanssa.

    Järjestäisimme enemmän pyöräileviä työmatkabusseja lähiöistä. Ne näyttävät olevat kelpo keino innostaa pyöräilemään.

    200keurolla voisimme varmasti saada muutaman tuhat aktiivista, ympärivuotisesti pyöräilevää ihmistä Helsinkiin lisää. Vähintään. Se jo maksaisi itsensä takaisin.

    Helsingin kaupunki muuten tutki asiaa ja totesi, että euro pyöräilyn edistämiseen tuo 8 euroa takaisin terveyshyötyinä, halvampana infrana etc. Kumman huonosti näin kannattavaa investointia kuitenkaan kaupunki rahoittaa – nyt ovat olleet pyörätiet jääratoina monta viikkoa ja pyöräily vähentynyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  17. Raimo K kirjoitti 13.2.2015 kello 9:27

    Syltty:
    Mistähän niitä lisäresursseja oikein revitään? Kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat on jo töissä.

    Tämä on hyvä kysymys. Entä vastaus?

    Kaikki sairaanhoitajat saattavat olla töissä, mutta eivät sairaanhoitajan töissä eivätkä Suomessa.

    Lääkärien suhteen tilanne on ongelmallisempi, mutta jotakin lienee tehtävissä.
    Jos esimerkiksi terveyskeskuksen työsuhde olisi houkuttelevampi, ylikansallisten firmojen ylihintaisia palveluksia ei tarvitsisi käyttää ja sieltä vapautuisi työvoimaa. Mutta terveyskeskuksissa pitäisi olla riittävästi vakansseja ja lääkäreiden pitäisi haluta sinne töihin. Nyt molemmat ehdot jäävät täyttymättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. TimoT kirjoitti 13.2.2015 kello 9:49

    Syltty:
    Mistähän niitä lisäresursseja oikein revitään? Kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat on jo töissä.

    Pitää kouluttaa lisää, vaikka ainakin lääkäriliitto sitä kovasti vastustaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  19. AnnaJ kirjoitti 13.2.2015 kello 10:10

    Viherinssi:

    Käytännössä on osoittautunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoida liikkumaan. Tästä syystä hyvät ideat ovat kansanterveydellisestikin arvokkaita, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Pyöräilyolosuhteiden parantaminen.
    Ihmisiä ei tarvis motivoida liikkumaan, kun liikkuminen tulisi puolivahingossa työ-, koulu- ja asiointimatkoilla. Olis kaikkien etu, jos pyöräily olisi helppoa ja yksinkertaista.

    Kuitenkin nykyinen liikennejärjestelmämme suorastaan huutaa, että “täällä kuuluu liikkua autolla”. Autoille on sileät leveät asfaltit ja kaikki kääntymiset ja kaistat merkittynä ja mietittynä valmiiksi. Autot menevät keskellä ja muut kiemurrelkoot jotain kinttupolkuja jossain reunoilla. Pyörällä joudut jatkuvasti tulkitsemaan sääntöjä, “mites tästä nyt kuuluu ajaa”, pohtimaan missä seuraava pyöräväylä on ja että miten käännyt oikean reunan pyörätieltä vasemmalle… jne. Puhumattakaan talvikunnossapidosta… Tällä hetkellä ajoradat ovat lähes kesäkunnossa, kun taas pyörätiet sellaisia ettei niihin edes kovin moni pyörällä uskalla.
    Näistä lähtökohdista saamme mitä tilaamme, eli autossa istuvia ihmisiä.

    Jestas kuinka paljon pyöräilisin enemmän, jos sais0in pyöräillä ajoradoilla ilman että pitäisi jatkuvasti pelätä joutuvansa jossain kohtaa bussin kyljen ja reunakiven väliin kiilatuksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  20. Lukija kirjoitti 13.2.2015 kello 10:42

    Julkiset tee terveysrahat painottuvat köyhiin. On hyvä, että rikkaat rahoittavat uusia hoitoja. Siksi niitä kehitetään ja lopulta ne tulevat kaikkien ulottuville.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. tcrown kirjoitti 13.2.2015 kello 10:44

    Syltty:
    Mistähän niitä lisäresursseja oikein revitään? Kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat on jo töissä.

    Nostetaan lääkärien palkkoja, ja sovitaan, että lääkäreiden ei tarvitse tehdä enempää töitä kuin viitsivät. Takuuvarma resepti. Missään tapauksessa lääkärien tarjonnan lisääminen ei auta mihinkään ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Syltty kirjoitti 13.2.2015 kello 11:05

    Viina, tupakka & kalja kortille ja otetaan käyttöön seuraavat säännöt:

    1. Alle 20 000e vuodessa ansaitsevat eivät saisi ostaa mitään.
    2. Yli 50 000e vuodessa ansaitsevien verot puolitettaisiin

    Jo lähtisi terveyserot supistumaan 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  23. Betoniporsas kirjoitti 13.2.2015 kello 11:11

    Matti Kinnunen, HePon pj:
    Mitä HePo sitten tekisi lisärahalla? Ainakin pystyisimme lobbaamaan ponnekkaammin parempaa pyöräilyinfraa, mikä lisää suoraan pyöräilyä.

    Lobaaminen ei “suoraan” lisää pyöräilyä, liikenneinfran parantaminen lisää pyöräilyä. Jokainen lobbaamiseen käyetty kiloeuro on pois pyöräteiden kunnossapidosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  24. tpyyluoma kirjoitti 13.2.2015 kello 11:30

    Kun nyt tupakasta tuli puhe, miksi melkein kaikki mielenterveyskuntoutujat polttavat? Paha tapa vai puutetta lääkityksessä?

    Aiheesta on hieman tutkimusta, joitakin viitteitä siitä että esimerkiksi skitsofreniaan tupakointi auttaa jonkin verran. Toisaalta voidaan selittää myös että tupakka jollain tavalla lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin, tuoreessa tutkimuksessa tupakoinnin lopettaminen auttoi masennukseen, joka tosin saattaa selittyä silläkin että ylipäänsä jossain onnistuminen auttaa masennukseen. Tämäkin on niitä asioita joissa syyseurausuhteet on kovin kimurantteja.

    Nikotiinilla sinänsä on sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Se nostaa verenpainetta ja aiheuttaa(nee) riippuvutta (tästä on jotain soraääniä joiden mukaan riippuvuutta aiheuttaa tupakassa muut ainesosta). Toisaalta nikotiini kognitiivisesti joko rauhoittaa tai piristää käyttötavasta riippuen, sekä ilmeisesti laskee BMI:a. Hyöpuolella on esimerkiksi myös pienempi riski sairastua alzheimeriin tautiin, tosin tästä näyttö on kai heikompaa. Nikotiinia sinänsä ei pidetä karsinogeenisena, tosin siitä on jotain alustavia viitteitä.

    Tupakan kohdalla nämä hyödyt ja haitat toki ovat triviaaleja sen terveyshaittoihin verratuna, mutta nuuskan kohdalla tämä ei ole lainkaan selvää, koska sen terveyshaitat ovat suhteellisen pieniä. Sähkötupakan tai nikootinilääkkeiden kohdalla toki vielä enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  25. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 13.2.2015 kello 12:25

    Betoniporsas: Lobaaminen ei “suoraan” lisää pyöräilyä, liikenneinfran parantaminen lisää pyöräilyä. Jokainen lobbaamiseen käyetty kiloeuro on pois pyöräteiden kunnossapidosta.

    Jaa, no onneksi HePon sitten tekee tällä hetkellä viikottain kymmeniä tunteja palkatonta työtä pyörätiesuunnitelmien kommentoimiseksi, suunnittelijoiden opastamiseksi, rakennusviraston henkilöstön tutustuttamiseksi pyöräteiden ylläpidon ongelmiiin jne.

    Meinaatko, että jos meillä olisi varaa palkata pari henkilöä tekemään tätä – ja paljon muuta – niin tlanne jotenkin huononisi. AIka outoa on, jon niin väität.

    Jos kuitenkin maltat katsoa sivulle https://www.hepo.fi/pyora-ja-liikenne/kannanotot/ , niin huomaat, että me teemme ihan merkittävän määrän huippuasiantuntevaa kommentointityötä. Plus palkatonta suunnittelutyötä.

    Mitä parempi infra, sitä enemmän pyöräilijöitä ja sitä pienemmät terveydenhoitukulut. Me teemme tämän eteen töitä väsymättä. Jos haluat auttaa, liity HePoon https://www.hepo.fi/yhdistys/jasenyys/ ja tule mukaan vaikuttamaabn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  26. Eero Kärki kirjoitti 13.2.2015 kello 13:34

    Kansakouluaikana köyhässä perheessä oli enemmän kuin kolme lasta, äiti kotona, isä kunnalla apumiehenä. Kunta jakoi vaateapunsakin koulun kautta.
    Väitän, että köyhyyden ja huono-osaisuuden välillä on yhtäsuuruusmerkki, koska köyhyyttä on niin helppo mitata. Siis köyhyys ei ole huono-osaisuutta. Ihailen suuresti ihmisiä, jotka vaihtavat työteon, tuon helsinkiläisen päättömän säntäilyn, riittävään mutta niukkaan toimeentuloon.
    Pointti on totta kai ilmeiset syyt, mielenterveys, alkoholismi jne. Oma huomioni kiinnittyy yhä enemmän kärryltä pudonneisiin. Niihin, jolla ei ole taitoa selviytyä oikeastaan mistään: ruuan valmistus, veroilmoitus, aseta kortti koneeseen siten, että kuvapuoli tullee ylöspäin … Omasta lapsuudesta muistan, että tämä opetus oli osa kasvamista kotona ja koulussa. En tiedä kuka on laistanut?
    Terveyden ikäkausitarkastukset ilman nopeaa diagnostiikkaa ovat turhia, siis seulottavat sairaudet, verikoe,tulokset, lääkitys (lääkkeet) samalla kertaa (vertaa jaetaan esitteitä tupakoinnin vaaroista).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  27. eemil kirjoitti 13.2.2015 kello 15:24

    O.S:”On käynnistettävä määräaikaiset terveystarkastukset kutsupohjalla kaikille terveyskeskusten asiakkaille, joilla sitä ei ole työterveyshuollon puolesta. Tästä voisi säätää vaikka lain.”

    Tämä oli mannaa lääkäreille, lainsäätäjä lupaa työllistää. Suomessa on ikiaikainen , luja usko noitiin, välskäreihin ja nyttemmin lääkäreihin. Pitkään puhuttiinkin sairaanhoitojärjestelmästä, terveydenhoitojärjestelmä nimitys on paljon myöhäisempää perua.

    Vieläkin erheellisesti ymmärretään terveydenhoito terveyskeskuksissa ja sairaaloissa annettavaksi palveluksi. Käsite on paljon laajempi, ja sen alaan kuuluvat kaikki terveyttä edistävät , ylläpitävät ja sairauksia ennaltaehkäisevät toimet.

    Lääkäritkään eivät aikaisemmin , osin ei nykyäänkään, kiinnittäneet paljoa huomiota ennaltaehkäisyyn. Osin työorientoitunut kansakaan ei ehtinyt hoitaa terveyttään ennaltaehkäisevästi eikä osannut moista ylellisyyttä vaatiakaan.

    Ihmisen luontainen laiskuuskin ruokkii sairaanhoidon brändiä; halutaan pilleri verenpaineen hoitoon, jotta elämäntapoja ei tarvitsisi muuttaa.

    Onkohan se geeniperimää ? Kivikaudella jäivät henkiin sukua jatkamaan ne yksilöt, jotka saalistuksen välissä syrjöittelivät luolan perällä. Nälän uhatessa oli sitten voimia sännätä sapelihammastiikerin saalistukseen hyvissä voimin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  28. Matti Kinnunen kirjoitti 13.2.2015 kello 16:57

    Minulle kävi muutama vuosi niin, että kävin lääkärissä syystä X, jonka vuoksi lääkäri halusi ottaa verikokeen. Vaikka X ei mitenkään liittynyt verensokeriin, lääkäri testautti senkin.

    Verensokerin oli esidiabeettinen. Lääkäri tökkäisi minua mahaan ja sanoi, että tuosta pitäisi hieman saada pois.

    Pelästyin diabetes-tulevaisuutta. Sehän on varsin ikävä, jopa tappava, mutta onneksi pääosin omin vältettävissä oleve (siis kakkostyyppi) sairaus.

    Otin selvää asioista ja hieman muutin eli tapojani. Laihdutin noin 20kg, söin terveellisemmmin ja liikuin enemmän. Helppoa!

    Vuoden päästä veresokerini oli pudonnut noin yli 20% eli normaaliksi ja on sen jälkeen pysynyt normaalina.

    Väittäisin siis, että aikainen puuttuminen (vaikka sitten mahaan tökkäämisenä) on erittäin arvokasta ja varmasti säästäisi laajemmin käytettynä uskomattoman paljon yhteiskunnan varoja.

    Väittäisin myös, että yhteiskunnan rakenteiden ja kannusteiden muuttaminen liikuntaa suosiviksi vähentäisi yhteiskunnan kuluja ja kestävyysvajetta ratkaisevasti. Mitä jos päivittäisestä 10km kävelystä saisi 5 euron veronvähennyksen? Mitä jos pyörätiet pantaisiin vihdoin kuntoon? Jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. Raimo K kirjoitti 13.2.2015 kello 17:11

    eemil:
    ‘snip’
    Vieläkin erheellisesti ymmärretään terveydenhoito terveyskeskuksissa ja sairaaloissa annettavaksi palveluksi. Käsite on paljon laajempi, ja sen alaan kuuluvat kaikki terveyttä edistävät , ylläpitävät ja sairauksia ennaltaehkäisevät toimet.
    ‘snip’

    Ja Kiina tässäkin esikuvana?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  30. Tero Tolonen kirjoitti 13.2.2015 kello 18:38

    Vähemmän lääkäreitä, enemmän terveysliikuntaa ja yhteisöllisyyttä – ALV verovähennyksiä prosessoimattomille kasviksille ja hedelmille.

    Polkupyörä maksaa 500 euroa, lenkkarit satasen ja vuosi kuntosalilla muutamasta satasesta tonniin. Fitbit -kävelymittarin saa 95 eurolla, liikuntaseuran jäsenmaksu on 100-300e / vuosi.

    Hampaan paikkaus maksaa yksityisellä luokkaa 100e per paikka, sähköhammasharja maksaa 39e, opastus käyttöön ei paljon mitään. Suuhygienistillä ei tarvitse käydä montaa kertaa vuodessa, kun tietää kaluston kunnosta paljon.

    Mikä näistä olisi mielestänne järkevin investointi? Lainata rahaa Kreikkaan vai invesoida oman kansakunnan terveyteen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  31. Kalle kirjoitti 13.2.2015 kello 19:07

    Koko asialla ei ole mitään tekemistä terveydenhuoltojärjestelmän kanssa. Sen sijaan tässä alkaa näkyä koululiikunnan puutteet ja liiat koulukyydit. Lapset eivät hyötyliiku tarpeeksi.

    Perheet, joilla on parempi sosioekonominen asema, kannustavat lapsia liikuntaharrastuksiin. Vähävaraiset eivät näin tee. Tilanne kärjistyy, kun liikuntaa ei edes koeta väyläksi parempaan, kuten USA:n, kehitysmaiden tai vaikkapa Malmön slummeissa. Sosiaaliturvan purkaminen auttaisi varmasti, mutta minusta ongelmaan pitäisi löytää parempiakin keinoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  32. Rolle kirjoitti 13.2.2015 kello 19:15

    theta:
    “Yhteisön vika se on, koska kyse on osittain laumakäyttäytymisestä, mutta minä en tiedä tehokkaita tapoja puuttua asiaan valtion käytettävissä olevin keinoin.”

    Ammattikoulujen ja lukioiden yhdistäminen helpottaisi sosiaalista jakautumista amisluusereihin ja lukiolaismenestyjiin. Ei ole sosiaalisesti paras idea lähteä puolittamaan 15-vuotiaita tällä tavalla, vaikka kuinka pitäisi sitä pedagogisesti perusteltuna.

    Tehtäisiinkö tämä sitten kaikille pakollisella lukiolla, jonka jälkeen haetaan “yo-pohjaisesti” ammattikouluun vai sovelletaanko Ruotsin mallia on toinen juttu. Oleellista on, että nuoret kasvaisivat yhdessä aikuisiksi.

    Ei. Et ehkä huomaa, että ehdotat oppivelvollisuuden pidentämistä 3 vuodella, ja monilla on vaikeaa jaksaa edes nykyistä 9 vuotta koulussa.

    Ja ei, ei kannata yhdistää eri kouluja. Tähän minulla on ihan omakohtainenkin peruste. Yläaste oli elämäni surkeinta aikaa. Lukion myötä pääsin eroon ammattikouluun ja pudokkaiksi päätyneistä nutipäistä ja elämän laatu parani valtavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  33. pjt kirjoitti 13.2.2015 kello 21:06

    AnnaJ: Jestas kuinka paljon pyöräilisin enemmän, jos sais0in pyöräillä ajoradoilla ilman että pitäisi jatkuvasti pelätä joutuvansa jossain kohtaa bussin kyljen ja reunakiven väliin kiilatuksi.

    Mutta jos siinä ajoradalla ei olisi busseja ja muita autoja, se ei olisikaan lumesta ja jäästä puhtaana kuten nyt. Lumen sataessa bussit ja muu raskas liikenne puhaltavat lunta pois tieltä, ja autojen nastat syövät jään pois. Siksi ajorata on puhdas, kun taas pyörätiellä on jalankulkijoiden jääksi tamppaamaa lunta. Se, että ajoradalla on kivempi ajaa, ei tältä osin tule kunnossapidon näin merkittävästä erosta, vaan siitä että siellä on niitä busseja.

    Mitä tulee huonoihin merkintöihin, niin ne ovat tosiaan tavallisia Suomessa, sekä ajoradan että pyöräteiden osalta. Tämä on puolivenäläinen maa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  34. Viherinssi kirjoitti 13.2.2015 kello 22:22

    AnnaJ: Pyöräilyolosuhteiden parantaminen.
    Ihmisiä ei tarvis motivoida liikkumaan, kun liikkuminen tulisi puolivahingossa työ-, koulu- ja asiointimatkoilla. Olis kaikkien etu, jos pyöräily olisi helppoa ja yksinkertaista.

    Pyöräilyn lisääntyminen on ilman muuta hyvä juttu. Arkipyöräilylle on paljon esteitä. Ihan hatusta tässä arvaus jonkinlaisessa tärkeys- tai yleisyysjärjestyksessä:

    – laiskuus

    – huono kunto

    – hikoilu

    – taivaalta eri muodoissa tuleva vesi

    – ylämäet

    – vastatuuli

    – pakkanen

    – väylien surkea kunnossapito talvella ja talven jälkeen

    – sekavat liikennejärjestelyt

    – vaarallinen liikenne

    – hinta

    Jätin listalta “liian pitkät matkat” ja “liian paljon tavaraa” pois, kun ne ovat niin tilannekohtaisia. Valitettavan iso osa listasta on sellaista, johon on vaikea vaikuttaa ulkopuolelta. Motivaatio syntyy ihmisen sisällä, säät ovat mitä ovat, ja jos menee pidempää matkaa reippaammin, hikoilee.

    Listan loppupäänkin asiat ovat pyöräilijöille tärkeitä. Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta ei voi kovin paljon kiroilematta puhua. (Eikä se nyt kyllä ole edes pelkästään pyöräilijöiden ongelma, osa väylästöstä on tällä hetkellä täysin käyttökelvotonta nastattomilla kengilläkin.) Osa liikennejärjestelyistä on todella kurjia, ja tietysti vielä ikävämpää on se, että uusia huonoja järjestelyjä tehdään.

    Valitettavasti verkostoon, ylläpitoon ja järjestelyihin liittyvät asiat ovat isommissa asioissa ison rahan kysymyksiä. Hyvällä verkostosuunnittelulla voidaan vaikuttaa myös olosuhdeongelmiin (tuulisuus, mäkisyys), mutta silloin rahaa tarvitaan vielä enemmän. On joukko pikkuasioita, jotka pitäisi saada kuntoon, mutta niiden merkitys kokonaispyöräilyyn lienee aika pieni.

    Tästä syystä olin kovin kiinnostunut siitä, että Matti Kinnusella oli selvästi paljonkin ajatuksia siitä, miten noihin motivaatiotekijöihin voitaisiin puuttua pienelläkin rahalla. Kulttuurimuutos on tässä kuitenkin avainsana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  35. Friikku kirjoitti 13.2.2015 kello 23:08

    Muuten hyvä teksti, mutta “hyödyttömistä” tai “hyödyttömien” terveyskeskuksesta ei kannattaisi puhua edes lainausmerkeissä, sillä mm. freelancerit joutuvat käyttämään terveyskeskusta, koska kukaan ei tarjoa heille työterveyshuoltoa. Pakkofreelanciutta suosivat monet firmat, myös eräät miljonäärikansanedustajien firmat, jotka eivät osalle henkilöstöään suostu muunlaisia työsopimuksia tarjoamaan. Ja tuskin yksinyrittäjilläkään kovin usein on varaa muunlaiseen työterveyshuoltoon kuin terveyskeskus. Huomaa, että hyväosaisen on vaikea kuvitella kuinka moni töissäkäyväkin joutuu turvautumaan terveyskeskukseen. Sinänsä olen saanut terveyskeskuksesta hyvää palvelua, mutta ongelma on nimenomaan siinä, että sinne ei voi mennä vain tarkastuttamaan itseään, vaan vasta kun on jotain vaivaa. Moni sairaus olisi hyvä huomata ajoissa, joten terveystarkastukset myös terveyskeskusten varassa oleville olisi todella tervetullut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. Kalle kirjoitti 14.2.2015 kello 10:17

    TimoT: Pitää kouluttaa lisää, vaikka ainakin lääkäriliitto sitä kovasti vastustaakin.

    Todellisuudessa meillä ei ole varaa edes nykyisen kaltaiseen terveydenhuoltoverkostoon eikä näin kattavaan sosiaaliturvaan. Tällä hetkellä pitkälti yli 70% yhteiskunnan menoista on sosiaali- ja terveysmenoja. Kolmas merkitsevä menoerä on muuten koulutus. Millään muulla ei ole käytännössä merkitystä.

    Pystymme rakentamaan koko päätieverkon motareiksi, palkkaamaan paljon lisää rajavartioita yhä epävakaammalle itärajalllemme ja tuplaamaan käristuomarien määrän ilman minkäänlaista merkittävää vaikutusta talouteen. Sen sijaan emme kykene ylläpitämään mykyisenkaltaista sosiaalihumppaa.

    On kyettävä siirtymään reaktiivisesta proaktiiviseen terveydenhuoltoon. Ilmeisesti merkittävin tekijä on nuorten liikunnan puute, lapset kasvavat huonokuntoisiksi ja muuttuvat nopeasti sairaiksi erityisesti alemmissa tuloluokissa. Lääkärin saavutettavuus ei ole tasa-arvoa. Liikunnan vähyys on epätasa-arvoa.

    Katselin omien lasteni koulunkäyntiä välillä kauhulla. Koululiikuntaa on liian vähän. Onneksi molemmilla oli urheiluharrastuksia siinä sivussa. Olisi saanut olla enemmänkin. Lukiossa mukaan tullut terveyskasvatus oppiaineena on täysin naurettavaa, eikä anna minkäänlaisia eväitä elämään, oman kropan ymmärtämiseen. Jos rahalla halutaan parantaa kansanterveyttä, on rahoitusta siirrettävä sosiaali- ja terveysmenoista opetukseen ja liikuntapaikkoihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  37. ft- m kirjoitti 14.2.2015 kello 10:36

    Viherinssi:
    Liikkumattomuus on yksi suurista kansanterveydellisistä ongelmista ja sidoksissa toiseen suureen (ylipaino). Käytännössä on osoittautunut, että ihmisiä on kovin vaikea motivoida liikkumaan. Tästä syystä hyvät ideat ovat kansanterveydellisestikin arvokkaita, joten älä pidä niitä itselläsi!

    Polkupyöräilyn tukeminen terveydenhuollon kulujen vuoksi on todennäköisesti turhaa, ainakin se on näpertelyä. Toki intohimo voi olla tähänkin.

    Käytännössä se kuluja aiheuttava kansanosa ei pääse pyörän päälle eikä mene vaikka pääsisi.

    Päällikkölajit tuettavaksi ovat uinti ja kuntosali.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. Kalle kirjoitti 14.2.2015 kello 11:52

    ft- m: Polkupyöräilyn tukeminen terveydenhuollon kulujen vuoksi on todennäköisesti turhaa…

    Pyöräilyn tukeminen on turhaa, mutta pyöräilyn turhien esteiden poistaminen on järkevää. Esimerkiksi rahaa kannattaa ennemmin laittaa kantatieverkon pientareisiin kuin terveydenhuoltoon – noin niinkuin yksinkertaistaen. Tieverkon parantaminen mahdolistaa samalla koulukyytien vähentämisen, millä taas on suoraan vaikutusta terveyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  39. Kalle kirjoitti 14.2.2015 kello 11:55

    Vaikka pidänkin suomalaista alkoholipolitiikkaa idioottien puuhasteluna, olen vähän surullinen katsoessani näiden kahden peräkkäisen jutun kommentointia. Sosiaalisiin terveyseroihin on alle 40 kommenttia ja keskioluthölmöilyihin yli 80!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  40. Countryboy kirjoitti 14.2.2015 kello 12:42

    Suomen terveydenhuolto on yksi länsimaiden epätasa-arvoisemmista, toisin kuin luullaan. Työelämässä (=Palkkatyössä olevilla) olevilla se on hyvä, mutta muilla huono. Tästä on tullut OECD:ltä kritiikkiä, samoin kuin Suomen perusturvan alhaisesta tasosta.

    Tärkeitä elinikää lyhentäviä tekijöitä ovat tupakointi, alkoholi, liikkumattomuus. Duunareista polttaa 30-40%, kun taas lääkäreistä vain 5%.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Sakke kirjoitti 15.2.2015 kello 7:51

    Luettuani tuosta Aasian mallista, jossa yritystuet tiputetaan pois muilta kuin kaikkein parhaimmin menestyviltä firmoilta, tuli mieleen ajatus, voisikohan tuollaista mallia soveltaa myös maamme sosiaali- ja terveyspuolella?

    Jos joku haluaa itse tuhota terveytensä alkoholilla, huumeilla, tupakalla ja/tai ylipainolla, niin siitä vaan, mutta kantakoon kustannukset siitä seurauksineen myös silloin ihan itse. Tällä mallilla ongelma hoituisi nopeammin itsestään ja yhteiskunnan säästöt olisivat huomattavat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  42. Jalankulkija kirjoitti 16.2.2015 kello 16:15

    Matti Kinnunen:
    Minulle kävi muutama vuosi niin, että kävin lääkärissä syystä X, jonka vuoksi lääkäri halusi ottaa verikokeen. Vaikka X ei mitenkään liittynyt verensokeriin, lääkäri testautti senkin.

    Verensokerin oli esidiabeettinen. Lääkäri tökkäisi minua mahaan ja sanoi, että tuosta pitäisi hieman saada pois.

    Pelästyin diabetes-tulevaisuutta. Sehän on varsin ikävä, jopa tappava, mutta onneksi pääosin omin vältettävissä oleve (siis kakkostyyppi) sairaus.

    Otin selvää asioista ja hieman muutin eli tapojani. Laihdutin noin 20kg, söin terveellisemmmin ja liikuin enemmän. Helppoa!

    Vuoden päästä veresokerini oli pudonnut noin yli 20% eli normaaliksi ja on sen jälkeen pysynyt normaalina.

    Väittäisin siis, että aikainen puuttuminen (vaikka sitten mahaan tökkäämisenä) on erittäin arvokasta ja varmasti säästäisi laajemmin käytettynä uskomattoman paljon yhteiskunnan varoja.

    Väittäisin myös, että yhteiskunnan rakenteiden ja kannusteiden muuttaminen liikuntaa suosiviksi vähentäisi yhteiskunnan kuluja ja kestävyysvajetta ratkaisevasti. Mitä jos päivittäisestä 10km kävelystä saisi 5 euron veronvähennyksen? Mitä jos pyörätiet pantaisiin vihdoin kuntoon? Jne.

    Aika railakasta yleistystä. Entäs ne fillaristit joilla on (vuosien pyöräilystä huolimatta) diabetes, dementia, korkea verenpaine tai joku muu kansantauti? Joilla pyöräily ei ole parantanut diabetestä mutta ei ole myöskään estänyt sitä tulemasta? Sitten ovat vielä erikseen ne “terveet”, jotka ovat joutuneet lopettamaan pyöräilyn, kun lonkka tai olkapää on mennyt muussiksi kaatuessa. Nämä eivät ole mitään satuolentoja, vaan lyhyt otanta tuttavapiiristäni.

    Tämä pyöräilyn lobbaaminen menee välillä aika pahasti överiksi. Onneksi on olemassa muitakin liikunnan muotoja, monet huomattavasti paljon turvallisempia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 16.2.2015 kello 20:28

    Jalankulkija: Aika railakasta yleistystä. Entäs ne fillaristit joilla on (vuosien pyöräilystä huolimatta) diabetes, dementia, korkea verenpaine tai joku muu kansantauti? Joilla pyöräily ei ole parantanut diabetestä mutta ei ole myöskään estänyt sitä tulemasta?

    Populaation tasolla pyöräily – kuten mikä tahansa säännöllinen liikunta – vähentää sairastuvuutta. Toki joku aina sairastuu – aivan kuten joku ei saa syöpää vaikka tupakoi 2 askia päivässä.

    Päivittäisen liikunnan nostaminen tuntiin auttaa tutkitusti pysymään terveenä. Jos pyöräily tuntuu liian vaaralliselta – mitä se ei todellakaan ole – niin aina voi kävellä, juosta, soutaa, uida tai vaikkapa pelata sählyä. Kaikki nämä ovat hyvästä, kuten myös kuntosalilla rehkiminenkin.

    Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne on syytä rakentaa pyöräilyä ja kävelyä suosivaksi. Se on paitsi halvempaa kuin muunlainen rakenne, myös kansanterveydelle edullisempaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Kalle kirjoitti 16.2.2015 kello 20:34

    Jalankulkija: …Tämä pyöräilyn lobbaaminen menee välillä aika pahasti överiksi. Onneksi on olemassa muitakin liikunnan muotoja, monet huomattavasti paljon turvallisempia.

    Silti kokonaisuudessaan pyöräily on järkevää hyötyliikuntaa ja kilpailukyinen vaihtoehto työmatkan ollessa 5 – 20 km yhteen suuntaan. Jotkut ajavat paljon pidempikin matkoja muutaman kerran viikossa.

    Iso osa kolareista tapahtuu huonosti suunnitellun liikenneympäristön vuoksi ja nämä turhat onnettomuudet on syytä karsia pois. Monet uusistakin kevyenliikenteen runkoväylistä on suunniteltu sikamaisen huonosti ja vaarallisesti! Onko yksi pätevä liikennesuunnittelija ELY:yn liikaa vaadittu?

    Helsingissä tilanne on viimevuosina parantunut. Suurimmat ongelmat ovat tällähetkellä maantieverkon puolella. Esimerkiksi olisi kiva nähdä joskus se neropatti, joka on suunnitellut Kehä I:n uudet kevyenliikenteen väylät Leppävaaran etelä- ja pohjoispuolella. Kyse ei ole hinnasta, vaan huonosta suunnittelusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. Jalankulkija kirjoitti 17.2.2015 kello 17:44

    Matti Kinnunen, HePon pj: Populaation tasolla pyöräily – kuten mikä tahansa säännöllinen liikunta – vähentää sairastuvuutta. Toki joku aina sairastuu – aivan kuten joku ei saa syöpää vaikka tupakoi 2 askia päivässä.

    Päivittäisen liikunnan nostaminen tuntiin auttaa tutkitusti pysymään terveenä.

    Kaupunki- ja yhdyskuntarakenne on syytä rakentaa pyöräilyä ja kävelyä suosivaksi. Se on paitsi halvempaa kuin muunlainen rakenne, myös kansanterveydelle edullisempaa.

    Eipä taida olla ihan näin yksioikoista. Liikenneviraston ja kumppaneiden julkaisema EU-rahoitteinen arvio kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutuksista arvioi, että sairastuvuutta koskevaa näyttöä on kuitenkin vähemmän kuin kuolleisuutta koskevaa näyttöä sekä kävelyn että pyöräilyn osalta, minkä vuoksi sairastuvuutta koskevia vaikutuksia ei tähän taloudelliseen arviointiin ole sisällytetty, koska se lisäisi arvioinnin epävarmuutta. Raportin asiantuntijat suosittelivat siksi, että pyöräilyn ja kävelyn HEAT-menetelmissä keskitytään toistaiseksi vain kokonaiskuolleisuuteen.

    Fillaristit mielellään korostavat pyöräilyn ylivertaisia terveysvaikutuksia. Näyttö suorista terveysvaikutuksista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  46. Kalle kirjoitti 18.2.2015 kello 10:03

    Jalankulkija: …Näyttö suorista terveysvaikutuksista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista.

    Näyttö ei ole vähäistä (läski kuolee aikaisemmin kuin normaalipainoinen), mutta sen arviointi voi olla vaikeaa. Tutkijathan vain myöntävät, ettei heillä ole keinoa mallintaa keskeistä osa-aluetta, joten tutkimuksen tulokset ovat hyödyttömiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  47. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 18.2.2015 kello 14:01

    Jalankulkija: Fillaristit mielellään korostavat pyöräilyn ylivertaisia terveysvaikutuksia. Näyttö suorista terveysvaikutuksista taitaa kuitenkin olla vähäistä eikä pelkästään yksisuuntaista.

    Näin ei kuitenkaan ole vaikka miten siltä tuntuisi.

    OECD:n Cycling and Healthy -tutkimuksen yhteenvedossa sanotaan

    “Cycling significantly improves health

    The most important point to retain is that cycling, as a form of moderate exercise, can greatly reduce clinical health risks linked to cardiovascular disease, obecity, Type-2 diabetes, certain forms of cancer, osteoporosis and depression. …. This health improving effect is robust across different studies and georaphical contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmeisimme siis pyöräily on terveydelle eduksi. Tämä on tutkittua faktaa eikä mitään propagandaa. Lue enemmän, luulket vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  48. Jalankulkija kirjoitti 18.2.2015 kello 14:21

    Kalle: “Näyttö ei ole vähäistä (läski kuolee aikaisemmin kuin normaalipainoinen)”

    Mihinkähän tutkittuun tietoon tämä väite perustuu? Sairaimmat tuntemani henkilöt ovat olleet hoikkia koko ikänsä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  49. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.2.2015 kello 15:07

    Kyllä ylipainon vaikutus eliniän odotteeseen on moneen kertaan tutkittu asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  50. Raimo K kirjoitti 18.2.2015 kello 16:29

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ylipainon vaikutus eliniän odotteeseen on moneen kertaan tutkittu asia.

    Niinpä on – ja viimeksi on havaittu, että laihat vanhukset kuolevat aikaisemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  51. Countryboy kirjoitti 18.2.2015 kello 17:16

    Matti Kinnunen, HePon pj: Näin ei kuitenkaan ole vaikka miten siltä tuntuisi.

    OECD:n Cycling and Healthy -tutkimuksen yhteenvedossa sanotaan

    “Cycling significantly improves health

    The most important point to retain is that cycling, as a form of moderate exercise, can greatly reduce clinical health risks linked to cardiovascular disease, obecity, Type-2 diabetes, certain forms of cancer, osteoporosis and depression. …. This health improving effect is robust across different studies and georaphical contexts …”

    ks http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/transport/cycling-health-and-safety/cycling-safety-key-messages-and-recommendations_9789282105955-1-en#page5

    Mitä ilmeisimme siis pyöräily on terveydelle eduksi. Tämä on tutkittua faktaa eikä mitään propagandaa. Lue enemmän, luulket vähemmän.

    Jos pyöräilee pakokaasujen ja pienhiukkasten keskellä, tulee myös negatiivisia vaikutuksia. Helsingissä typenoksidipitoisuudet ylittävät aika-ajoin EU:n normit.

    Pitäisi sanoa pikemmin niin, että kaikki kestävyysliikunta edistää terveyttä. Ja vielä mieluimmin se tulisi suorittaa metsässä, ei vilkasliikenteisillä kaduilla, joilla on myös onnettomuusvaara.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  52. Pekka Pessi kirjoitti 18.2.2015 kello 18:33

    Osmo Soininvaara:
    Kyllä ylipainon vaikutus eliniän odotteeseen on moneen kertaan tutkittu asia.

    Tässäkin on sama juttu kuin siinä viinan vetämisessä, alipainoinen (BMI –20) tai normaalipainoinen (20–30 BMI) kuolee nuorempana kuin ylipainoinen (BMI 25–30). Liikalihavuus (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 18.2.2015 kello 20:35

    Countryboy: Pitäisi sanoa pikemmin niin, että kaikki kestävyysliikunta edistää terveyttä. Ja vielä mieluimmin se tulisi suorittaa metsässä, ei vilkasliikenteisillä kaduilla, joilla on myös onnettomuusvaara.

    Lainaamani OECD:n tutkimus on kanssasi samaa mieltä. Samoin minä.

    Vilkkaiden katujen varsilla on lisäksi ikävä pyöräillä. Helsingissä vaikkapa Kulosaaren sillalla, joskin siinä voi valita puhtaahkon ilman tuulen suunnan mukaan. Silti kivempaa on pyöräillä Viikin peltojen ja arboretumin läpi ja meren rantaa. Samalla tavoin Keskuspuiston läpi polkemalla välttää paljon saasteita (ja vastatuulta). Samoin ratojen varsilla on suht hyvä ilma.

    Sinänsä tietenkin hassua, että pyöräilijä/juoksija joutuu kiertämään moottorivehkeiden painaessa suoraan…

    Ks. OECD:n tutkimus, sivu 5, linkki yllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. Matti Kinnunen, HePon pj kirjoitti 18.2.2015 kello 20:36

    Jalankulkija: Mihinkähän tutkittuun tietoon tämä väite perustuu? Sairaimmat tuntemani henkilöt ovat olleet hoikkia koko ikänsä.

    Populaatiotason terveysasioita ei oikein voi omasta kokemuksestaan johtaa. Tämän nyt luulisi olevan jokaiselle edes lukiosta valmistuneella itsestäänselvyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  55. Jalankulkija kirjoitti 19.2.2015 kello 0:11

    Matti Kinnunen: “The most important point to retain is that cycling, as a form of moderate exercise, can greatly reduce clinical health risks..”

    Kannattaa sitä paitsi katsoa, mitä tässä oikeasti sanotaan: “can … reduce” = siis “saattaa vähentää” (mikä on eri asia kuin että vähentää) ja “moderate exercice” – siis kohtuudella harjoitettuna. Ei siis välttämättä koske raivokkaasti kaahaavia sukkahousuraketteja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Viherinssi kirjoitti 19.2.2015 kello 0:51

    Pekka Pessi: Tässäkin on sama juttu kuin siinä viinan vetämisessä, alipainoinen (BMI –20) tai normaalipainoinen (20–30 BMI) kuolee nuorempana kuin ylipainoinen (BMI 25–30). Liikalihavuus (BMI 30–) on toki vaarallisinta.

    Lisäksi korrelaatio ja kausaliteetti ovat tässä vaikeasti tutkittavissa.

    Jos katsotaan populaatiota BMI < 20, siinä on merkittävä määrä ihmisiä, joiden matala BMI johtuu sairaudesta. Taustalla voi olla niin anoreksia, syöpä kuin vaikka krooninen suolistosairaus. Kaikilla näillä on muutenkin varsin ikävä vaikutus elinikään.

    Tässä suhteessa vertaaminen viinan vetämiseen on hyvä. Tunnetusti täysraittiit ovat hieman vähemmän terveitä kuin kohtuukäyttäjät. Täysraittiissa kuitenkin ryhmänä on ihmisiä, joiden terveys ei kestä alkoholia. Lisäksi ryhmässä voi olla ihmisiä, joilla on esimerkiksi ahdistunut suhtautuminen elämästä nauttimiseen, mikä jo sinänsä tunnetusti lyhentää elinikää.

    Näistä syistä on suhteellisen helppo todeta ylipainon ja runsaan alkoholinkulutuksen olevan epäterveellistä, mutta matalan painoindeksin ja vähäisen alkoholinkäytön terveysvaikutuksia on vaikea tutkia. Toki ongelmallisia tekijöitä pyritään eliminoimaan tutkimuksessa, mutta se ei ole kovin helppoa. Koska erot muuten ovat suhteellisen pieniä, kompensaatiomenetelmät saattavat vaikuttaa huomattavasti lopputulokseen.

    BMI on tietysti vielä siitä kiero, että se ei kerro kehon koostumuksesta. Lisäksi se on ongelmallinen lyhyiden ja pitkien yksilöiden kohdalla. Nykyään jonkin verran suositellaan vyötärönympäryksen ja pituuden suhteen käyttämistä, se olisi ilmeisesti parempi mittari.

    Yksilön kohdalta kiinnostava kysymys on se, voiko omaa terveyttään parantaa pudottamalla painoa tai vähentämällä alkoholinkäyttöä. Tähän tutkimustieto osaa sanoa sen verran, että selvä ylipaino ja runsas alkoholinkulutus kannattaa laittaa kuriin. Sen pidemmälle on vaikea päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus