Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous

Koko Suomeen 200 000 työ­paikkaa lisää, talous kah­den pros­entin kasvu-uralle yrit­täjyyt­tä vahvis­ta­mal­la, velak­si elämi­nen loppuu

Tavoite: Vuon­na 2019 talous kas­vaa kah­den pros­entin vauhdil­la, työ­paikko­jen määrä lisään­tyy kohti 200.000 työ­paikan tavoitet­ta yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la. Val­tion­talouden todel­li­nen ali­jäämä paine­taan alle kah­den mil­jardin euron ja kun­tat­alouden ali­jäämä noin miljardiin.

Tämä sinän­sä rehelli­nen laskel­ma pal­jas­taa tilanteen hirvit­tävyy­den. Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia ali­jäämäiset. Olemme sitoutuneet siihen, että keskimääräisessä suh­dan­neti­lanteessa julki­nen talous on korkein­taan 0,5 % ali­jäämäi­nen, mut­ta tämä menee kolminker­tais­es­ti yli. Suo­mi selviää kreikkalaistyylisel­lä tilas­tokikalla laske­mal­la eläke­jär­jestelmän muodol­lisen yli­jäämän mukaan julkiseen talouteen, mitä ei sal­li­ta muille. Pitäisi tietysti laskea myös eläke­jär­jestelmän vas­tu­u­ve­lan kasvu, jos eläk­keet sotke­taan tähän.

Yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la paran­nus­ta kan­sain­väliseen kustannuskilpailukykyyn.

Sisäi­nen deval­vaa­tio olisi var­maankin paikallaan. Kun työl­lisyys parani vuon­na 2007 ”liikaa”, palkat nousi­vat yhdek­sän pros­ent­tia. Tuot­tavu­us ei ole nous­sut lainkaan, joten kil­pailukyvyssä on vähän tekemistä.

Kasvu­ra­has­tos­ta helpo­tus­ta yri­tys­ten rahoituk­sen pullonkauloihin.

Tätä ehdo­tus­ta on eri puo­lil­la joukol­la ihme­tel­ty, sil­lä rahaa on pan­na yri­tyk­si­in vaik­ka kuin­ka paljon, ideat vain puut­tuvat. Tai vaku­udet. Basel III estää pankeil­ta riski­ra­hoituk­sen, eikä meil­lä ole yksi­ty­istä rahaa kanavoitu­mas­sa. Riski­ra­hoituk­sen vero­tus (tap­pi­oiden vähen­tämi­nen, osinko­tu­lo­jen vero­tus suh­teessa muiden pääo­mat­u­lo­jen yksinker­taiseen vero­tuk­seen) ehkäisee pankki­tileil­lä mätänevien raho­jen kanavoimisen yri­tys­ten oman pääo­mane­htoiseen rahoituk­seen. Mitään järkeä nyt ainakaan ei ole myy­dä val­tion tuot­tavaa omaisu­ut­ta tämän rahoit­tamisek­si aikana, jol­loin val­tion velan nimelli­nen korko on ‑0,17 %.

Vero­tus työn­tekoa, riskinot­toa ja yrit­täjyyt­tä kannustamaan.

Edel­liseen viitat­en, perustel­tu, mut­ta vähän kaipaisi yksi­tyisko­htia jo näin ennen vaaleja.

Toimeli­aisu­ut­ta ja kil­pailua rajoit­tavaa sään­te­lyä pure­taan esimerkik­si pois­ta­mal­la ETA-alueen ulkop­uolelta tule­van työvoiman tarveharkinta.

Tämä on ain­oa toi­mi, jol­la ohjel­mas­sa lisätään työn tar­jon­taa, eikä tämänkään vaiku­tus ole kuin mar­gin­aa­li­nen, kos­ka Suo­mi on hyvin vähän houkut­tel­e­va kohde työperäiselle maa­han­muu­tolle. Ei ole mitään mah­dol­lisu­ut­ta lisätä työl­lisyyt­tä 200 000 hen­gel­lä, ellei toteuteta työn tar­jon­taa lisääviä toimia. Muuten käy niin kuin kävi vuon­na 2007.

Toteut­ta­mat­ta jääneet refor­mit pan­naan toimeen (eläkeu­ud­is­tus, sote) sekä kun­tien tehtäviä ja toim­intat­apo­ja uudistetaan.

Tähänkö piti uhra­ta oikein painomustetta?

Tiukalla menokuril­la, tuot­tavu­u­den paran­tamisel­la ja tarvit­taes­sa menosäästöil­lä (2 mrd.) val­tion menot jäädytetään reaalis­es­ti vuo­den 2014 tasolle

Kak­si mil­jar­dia on paljon rahaa. Keskus­tan eduskun­takäyt­täy­tymisen perus­teel­la näitä raho­ja ei voi ainakaan ottaa mis­tään sel­l­ais­es­ta, mitä nykyi­nen hal­li­tus on ehdot­tanut, vaan jo toteutetut säästöt pitää purkaa kaik­ki. Ymmärtääk­seni kulis­seis­sa keskustel­laan paljon raaem­mista säästöistä. Niistä olisi hyvä keskustel­la ennen vaale­ja. Jos vaalei­hin men­nään ker­toma­l­la, mihin kaik­keen tulee heti lisää rahaa, kun vain meitä äänestätte ja huhtiku­un lop­ul­la pal­jaste­taan, mitä oikeasti joudu­taan tekemään, ei se ainakaan herätä luot­ta­mus­ta politiikkaan.

Yleis­arviona on san­ot­ta­va, ettei näytä keskustal­lakaan ole­van lääkkeitä talouskurimuk­seemme. Tai jos on, niitä ei uskalleta kertoa.

= = = =

Ohjel­mas­sa on viiden tavoit­teen ohel­la mui­ta pakol­lisia osia, kuten ulko- ja tur­val­lisu­us­poli­ti­ik­ka, tyhjän­päiväisyyk­siä sisältävä EU-lin­jaus ja mie­lenki­in­toinen koh­ta val­tioneu­vos­ton työ­tapo­jen uud­is­tamis­es­ta, jon­ka arvioimi­nen vaatii vähän pere­htymistä keskusta­laiseen terminologiaan.

Ulkopoli­ti­ikas­ta san­o­taan, että ylläpi­de­tään mah­dol­lisu­ut­ta liit­tyä Natoon. Hal­li­tu­so­hjel­maan ei siis enää kir­jat­taisi, että jäsenyyt­tä ei haeta. Tämä on nyky­olois­sa ymmär­ret­tävä muu­tos, mut­ta voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suo­mi liity Natoon.

 

70 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (5/5) Talous”

  1. voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suo­mi liity Natoon.

    Vai­h­toe­htois­es­ti se onkin Vik­tor Orban joka sopii Putinin kanssa ettei Suo­mi liity Natoon. Tai sit­ten joko Erdo­gan tai Tsipras lyp­sää liit­tymiselle ennakkoe­hdot etteivät muut jäsen­maat voi suos­tua, tai molem­mat esit­tävät lyp­sy-ehto­ja jot­ka ovat keskenään ristiriidassa.

    Toivon sydämestäni että nyky­hal­li­tuk­sel­la on kas­sakaap­pi­in pitkälle valmis­tel­tuna kah­den­vä­li­nen sopimus USAn kanssa. Ja että nato-optio­hölmöläiset eivät voita vaale­ja, mut­ta taitaa olla turha toive.

  2. Jos rantarak­en­t­a­mi­nen vapaute­taan muual­la pait­si suo­jelu­alueil­la (kepun 101-ohjel­mas­sa lupa täy­den­nys­rak­en­taa 25 m² ilman raken­nuslu­paa) niin täysin yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la syn­ty­isi ainakin muu­ta­man mil­jardin raken­nus­in­vestoin­nit. Kaupunkien täy­den­nys­rak­en­tamises­sa tietysti vielä paljon suuremmat.

  3. Yksi mie­lenki­in­toinen seik­ka on se, että keskus­ta puhuu ”yrit­täjyy­den kan­nus­tamis­es­ta”. Keskus­ta on usein puhunut per­in­töveron laskus­ta maatiloille ja per­heyri­tyk­sille. Toden­näköis­es­ti keskus­ta ehdot­taa per­in­töveron pois­toa maa­jus­seille, mut­ta taval­liselle kansalle se jätet­täisi­in toiseen kymme­neen pros­entt­ti­in tai korotet­taisi­in nykyis­es­tä. Mik­si kepun kan­na­tus on korkea,kun se kannattaa:

    -asevelvol­lisien lähet­tämistä alue­poli­it­tisit­sa syistä maalle vuodeksi
    ‑vält­tämät­tä kuole­vien paikko­jen tukemista alue­poli­it­tisin syin, kun pitäisi tukea toisik­si parhai­ta kaupunke­ja sen sijaan
    ‑per­in­töveron pois­toa maa­jus­seil­ta, mut­ta sen jät­töä muille
    ‑maaseudulle sijoitet­tavia nol­layliopis­to­ja alue­poli­it­ti­sista syistä

    Kepu on maa­jussien puolue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä.

  4. Ettei Keskustal­lakaan ihmelääket­tä Suomen talouteen… Tässä on: siir­ry­tään heti vaalien jäl­keen omaan kel­lu­vaan val­u­ut­taan; Ruotsin ja Bri­tann­ian tie olkoon mei­dänkin tiemme. Parem­pi siir­tyä ajois­sa, hyvässä järjestyk­sessä, valmis­tel­lusti. Myöhem­min joudu­taan tekemään pakkoloik­ka, äkkiä, tunaroiden.

  5. Eurosta eroami­nen ja oman val­u­u­tan päästämi­nen kel­lumaan johtaisi asun­to ja muiden velal­lis­ten ahdinkoon, kos­ka lainat on nos­tet­tu eurois­sa, ja pitää mak­saa myös takaisin euroissa.

  6. Talouden osalta jokaisen puolueen perusvi­esti vaikut­taisi ole­van pitkälti sama: ikuinen 2% kasvu, julkisen talouden jäädyt­tämi­nen tai supis­t­a­mi­nen, lisää tutkimus­ra­haa yri­tyk­sille ja ulkoimail­ta hal­patyövoimaa minimipalkoilla.

    Kenelle tätä yhteiskun­taa täl­lä vai­h­toe­hdot­toma­l­la tiuken­nus-tehos­tus-resep­til­lä raken­netaan? Ei ainakaan taval­lisille kansalaisille. Kun kaik­ki suinkin mah­dol­liset tehtävät opti­moidaan, tehoste­taan, saneer­aataan ja ulkois­te­taan. Jäl­jelle jää muu­ta­ma tuoteke­hit­telijä, vero­su­un­nit­telu­un erikois­tunei­ta kon­sult­ti­toimis­to­ja ja kasa viro­laisia siivoojia.

    Kun fokus pitäisi kään­tää Suomeen ja suo­ma­laisi­in, tähän maa­han ja se sen asukkaisi­in. Se on mei­dän resurssi. Yhteiskun­nan kannal­ta tärkeää ei ole opti­moi­da viimeiseen asti OP-Pohjolan tulosta, vaan saa­da mum­mot hoidet­tua. Ja me pystymme hoita­maan ne mum­mot aivan itse ja taku­ul­la riit­tävän tehokkaasti, ilman fil­ip­pi­iniläistä hal­patyön­tek­i­jää. Ja lisäk­si aivan omin rahoin, ilman ulko­maista velka­vipua. Jos niin halu­amme. Nyt selvästikään emme halua.

    Taas ker­ran tulee mieleen vähin­täänkin nimeltään osu­va kir­ja “Ain­oa vai­h­toe­hto ja sen vaihtoehdot”.

  7. Kuka­han toimit­ta­ja sen tote­si: kaik­ki ovat keskusteluis­sa sitä mieltä, että vaalien jäl­keen on pakko tart­tua vesuri­in ja että Suo­mi on Pohjoisen sairas mies, Kreikan tiel­lä ja talous on aivan hir­muises­sa kunnossa.

    Mut­ta ennen vaale­ja kukaan ei uskalla sanoa tätä. 

    Kaik­ki nämä talous­lääk­keet, joil­la Suo­mi oikeasti saadaan nousun, on aivan liian oikeis­to­laista poli­ti­ikkaa. Suo­mi pitäisi äänestäjien mielestä saa­da nousu­un holvaa­mal­la val­tion rahaa sinne ja tänne, tai ainakin siten, ettei äänestäjän omat tuki­aiset ja ilmais­palve­lut vaarannu.

  8. Kuin­ka moni Vihrei­den eduskun­tavaaliehdokkaana ole­vista on Suomen taloud­es­ta ja tarvit­tavista toimen­piteistä samaa mieltä kuin yllä? 

    Luu­len­pa ettei kovinkaan moni. Saa suositel­la jos joku tun­tee sellaisen.

  9. Eläke­jär­jestelmä on kiin­nos­ta­va jokeri.
    Val­tion vel­ka­lyok­i­tuk­sen takeena on mah­dol­lisu­us laina­ta 10 mil­jar­dia mil­loin vain eläke­varoista, joka on luo­tot­ta­jille vai­h­toe­hto. Sen seu­rauk­se­na toki eläkeikä nousee ja eläk­keet pienenevät, nyky­puskureil­la kun selvitään suurista ikälu­ok­ista ja ainakin vuo­teen 2060 saak­ka ihan hyvin. 

    Pure­taanko EMU puskuria? Luul­tavasti. Vaalio­hjel­mat eivät siitä paljoa sano. Sil­lä saadaan 0 korkoinen velka­an­tu­mi­nen poik­ki. Nyt samas­ta syys­tä myyti­in 5% tuot­toa tahkon­nut Telia­Son­era Solid­i­u­min tuo­toista. Täysin edesvas­tu­u­ton­ta mut­ta poli­it­tis­es­ti linjakasta. 

    Eläkeu­ud­is­tus vapaut­taisi eläke­jär­jestelmästä pikara­hoi­tus­ta hal­li­tuk­selle. Joka tapauk­ses­sa tuot­tavista ja poli­it­tis­es­ti sopivista tuot­tavu­ut­ta nos­tavista ideoista on pula.

    1. Val­tion eläke­jrä­jestelmä vedet­ti­in hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti piilot­taa eduskunnal­ta. Ei ole mitään järkeä, että val­tio, jol­la on vero­tu­soikeus, kerää eläkerahastoa.

  10. Mon­tako miljoon­aa työtön­tä Suomes­sa pitäisi olla, jot­ta syn­ty­isi tar­jon­taide­olo­gian mukaiset 200 000 työ­paikkaa? Täl­läkin het­kel­lä kun vapaa­ta työvoimaa on tar­jol­la pitkälti yli tuon 200 000. Kreikas­sa vielä karum­mat luvut, eikä työ­paikko­ja synny.

  11. Lukaisin tämän vuo­den bud­jet­tia hie­man. Val­tion net­tove­lan­ot­to on nin 4.5 mil­jar­dia euroa. 

    Nyt esitän rumia luku­ja, mut­ta tuo on niin iso sum­ma että täy­tyy jonkun menet­tää saamapuolelta.

    -Kehi­tysavus­ta puoli mil­jar­dia pois. Se on paljon, mut­ta viimeaikaiset uutiset ja evi­denssi viit­taa­vat kyl­lä siihen, että 800 miljoon­aa tekee enem­män vahinkoa kuin 300 miljoon­aa. 300 miljoon­aakin on paljon.
    — Jokaisen min­is­ter­iön hallinnos­ta pois 10%, ja jos menot yli 100 miljoon­aa, niin 25% 100 miljoo­nan ylit­tävältä osalta. Tästä tulee lasku­jeni mukaan 300 miljoonaa.
    — Eläke­menoista pois mil­jar­di. Jos ei muuten, niin sit­ten perus­tus­lakia muuttamalla.
    — Korkeak­ouluil­ta pois 200 miljoonaa.
    — Luon­non­hait­tako­r­vauk­sista yms pois 250 miljoonaa
    — Yleis­ra­dio lakkaute­taan, 500 mijoonaa.
    — “Julkiset työvoima ja yri­tys­palve­lut”, ainakin 100 miljoon­aa pois.
    — Asum­is­tu­ki absolu­ut­tis­es­ti jäi­hin, mielel­lään lasku-uralle.
    — uusi­u­tu­van ener­gian tuki puo­lik­si, 100 miljoonaa.
    — Kun­nil­ta velvoit­tei­ta pois 2.5 mil­jardin edestä, val­tiono­suuk­sia alas vas­taaval­la summalla. 

    Siinä on nyt viisi mil­jar­dia. Olkaa hyvät.

  12. ”Vai­va maas, man­na taivaas”, olen pitänyt tätä työvoiman tar­jon­nan lisäämis­puhet­ta monikult­tuuril­lisu­us­in­toilun viimeisenä töräyk­senä. Juhana Var­ti­ainenkin on lehtien pal­stoil­la myön­tänyt, että tarkoi­tus on alen­taa, hillitä, palkko­ja sisäisen inflaa­tion kaut­ta. Tämä selit­tää EK mukanaolon. Jos Jus­si Hal­la-ahol­ta kysytään, niin muut­toli­ike aiheut­taa tap­pi­oi­ta Suomelle ja kansan­taloudelle. Eniten näis­sä keskusteluis­sa ärsyt­tää älylli­nen epäre­hellisyys: Suo­mi pelas­tuu maa­han­muu­ton avulla?
    Suomen ja Neu­vos­toli­iton tavar­a­vai­h­don lop­pumetril­lä talous­teo­ri­aan tuli tääl­lä käsite ”pieni avoin talous”. Ideana oli tode­ta itses­tään­selvyys, että vien­tikaup­pa määrit­telee suures­sa määrin talouden tilan. Kun kat­soo taak­sepäin ja eteen­päin, niin tätä itses­tään­selvyyt­tä ei nou­date­ta val­tion­taloudessa tai työ­markki­na­sopimises­sa. Euroopan ja Suomen tulee sopeu­tua vuosikym­meniä kestävään hitaaseen talouskasvu­un. Jos palkko­ja ei voi leika­ta, niin sopeu­tu­mi­nen tapah­tuu työt­tömyy­den, pätkätöi­den, nol­la­sopimusten kaut­ta. Tule­vaisu­udessa ”tuot­tavaa työtä” tekee har­va ja kysymys on siitä, miten niiden muiden ase­ma jär­jestetään. Tässä kon­tek­stis­sa kan­natan kansalaispalkkaa.
    Kun­ta rak­en­taa hallin, yrit­täjä liisaa koneet ja rahaa on men­nyt jo kymme­nen miljoon­aa. Sit­ten ale­taan sor­va­ta puisia löy­lykauhan var­sia. Toiv­otaan, että olemme oppi­neet jotain 80 ‑luvul­ta.
    Jos halu­aa ilkeästi arvioi­da keskus­tan kasvu­ra­has­to­ja ja bio­talouden työ­paikko­ja, risu­paket­te­ja, niin keskustal­la on kyky syn­nyt­tää appa­raat­te­ja, jol­la se jakaa taloudel­lista etua omilleen.

  13. jas­ka:
    ‑maaseudulle sijoitet­tavia nol­layliopis­to­ja alue­poli­it­ti­sista syistä

    Lai­tatko lis­taa näistä “maaseudun” nollayliopistoista.

    jas­ka:
    Kepu on maa­jussien puolue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä. 

    Suurin osa kepun kan­natuk­ses­ta tulee ei-maaseudulta.

  14. jas­ka: Kepu on maa­jussien puolue, mut­ta moni ei tätä ymmärrä.

    Tuo­hon lauseeseen kitey­tyy se iki­aikainen ongel­ma mik­si Suomel­la menee huonos­ti. Kansa on jakau­tunut kah­tia ja riitelemäl­lä keskenämme jäämme yhä enem­män taka­matkalle kil­pail­i­ja­mai­himme nähden.

    “Yläjuok­sul­ta tulee las­tu, s*****a , äkkiä sinne kirveet mukana…”

  15. Tämäkin ker­tonee jotain odotuk­sista: 2% talouska­su­va ei ole tapana pitää “kovana nousukaut­e­na”, vaan ihan nor­maali­na talouskasvu­na, mut­ta ehkä se näis­sä olo­suhteis­sa sit­ten sitä on.

  16. OS: voi tietysti olla, että Merkel ja Putin ehtivät sitä ennen sopia, etteivät Ukraina ja Suo­mi liity Natoon.

    Todel­li­nen uhka, kun tämä joukko neu­vot­telee. Venäjäl­lä, Ran­skalla ja Sak­sal­la on ollut taipumus­ta etupi­ireistä sopimiseen

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläke­jrä­jestelmä vedet­ti­in hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti piilot­taa eduskunnal­ta. Ei ole mitään järkeä, että val­tio, jol­la on vero­tu­soikeus, kerää eläkerahastoa.

    Osmo, entä jos rahas­ton rahoi­tus­varat ovat ulko­mai­sis­sa arvopa­pereis­sa? Eikö val­tio voi sil­loin käyt­tää kulu­tuk­sen­sa rahoit­tamiseen tai eläke­menon tasoit­tamiseen ulko­maisia resursseja? 

    Peri­aat­teessa­han voisi sanoa että rahas­toivas­sa eläke­jär­jestelmässä ei ole järkeä kos­ka koko kansan­talouden palkka­sum­ma on poten­ti­aalis­es­ti eläke­mak­su­jen kohteena jol­loin voisimme pyörit­tää Pay As You Go — systeemiä. 

    Sul­je­tus­sa taloudessa toki eläk­keet rahoite­taan aina kunkin työssä ole­van sukupol­ven työl­lä, mut­ta avotaloudessa eläke­jär­jestelmäl­lä voi olla reaal­isia saamisia ulkomailta.

  18. OS: Riski­ra­hoituk­sen vero­tus (tap­pi­oiden vähen­tämi­nen, osinko­tu­lo­jen vero­tus suh­teessa muiden pääo­mat­u­lo­jen yksinker­taiseen vero­tuk­seen) ehkäisee pankki­tileil­lä mätänevien raho­jen kanavoimisen yri­tys­ten oman pääo­mane­htoiseen rahoitukseen. 

    Sääli, että avoir fis­cal­ista joudut­ti­in luop­umaan lähin­nä kai EU:n takia. EU:n verope­ri­aat­teet taita­vat ylipäätän­sä olla osasyyl­lisiä EU:n yri­tys­maail­maa vaivaavaan skleroosiin.

    Keskus­tan talouso­sio on mielestäni yllät­tävän rohkea ja täs­mälli­nen mui­hin osi­in ver­rat­tuna. No, onhan talous ja yri­tys­toim­inta Sip­ilän ominta alaa.

  19. Osmo: “Kova nousukausi, epäre­al­is­tisen hyvä työl­lisyy­den parane­m­i­nen, kah­den mil­jardin val­tion talouden säästöt ja sen jäl­keen val­tio ja kun­nat enää kolme mil­jar­dia alijäämäiset.”

    Kah­den pros­entin kasvu per vuosi ei ole mikään kova nousukausi. Itse asi­as­sa aja­tus on melko real­isti­nen, miten lie­nee toteu­tuk­sen laita.

  20. Jos ei Natoon, niin sit­ten uno­htakaa viimeistään se Pis­ara ja se mil­jar­di aseisi­in. Esit­televät jo Venäjän tele­vi­siokanav­il­la venäläis­tankkien paraa­ti­marssia Euroopan itäisi­in pääkaupunkeihin. 

    Olisi­han tuos­sa Tallinnan tun­nelis­sakin pitkä rahareikä tunkea ilmaista rahaa. Pis­ara nyt näyt­tää muutenkin tyh­mältä ver­rat­tuna toiseen metrolin­jaan, joten aika sama mitä kepu sille tekee. 

    Mitä ylipäätään on väliä mitä siel­lä eduskun­nas­sa tehdään, sik­si Fred­erik. Sen per­in­töveron voisi silti vai­h­taa Ruotsin malli­in, yri­tysveron Viron ja alvin yht­enäistää ja laskea niin alas kun mitenkään tun­tuu järkevältä.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläke­jrä­jestelmä vedet­ti­in hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti piilot­taa eduskunnal­ta. Ei ole mitään järkeä, että val­tio, jol­la on vero­tu­soikeus, kerää eläkerahastoa.

    Liika­nen aloit­ti val­tion eläkkei­den ahas­toin­nin jo 80-luvulla.Syynä oli yliku­um­ne­tunut talous ja val­tio yrit­ti vetää rahaa pois markkinoilta.Niinistö yrit­ti purkaa rahastoa

    Vero­tuk­sen pienen­tämi­nen eläkkei­den rahas­toin­nin ja raa­has­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovinkaan tyh­mää , etenkin, jos rahas­toa käytetään suh­dan­tei­den tasoit­tamiseen eli hyv­inä aikoina säästetään ja huonoina puretaan

  22. mai­ju:
    Jos rantarak­en­t­a­mi­nen vapaute­taan muual­la pait­si suo­jelu­alueil­la (kepun 101-ohjel­mas­sa lupa täy­den­nys­rak­en­taa 25 m² ilman raken­nuslu­paa) niin täysin yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la syn­ty­isi ainakin muu­ta­man mil­jardin raken­nus­in­vestoin­nit. Kaupunkien täy­den­nys­rak­en­tamises­sa tietysti vielä paljon suuremmat. 

    SUOMI NOUSUUN KESÄMÖKKEJÄ RAKENTAMALLA! (ks. sanakir­jas­ta sanan “investoin­ti” merkitys)

  23. Liian van­ha: Liika­nen aloit­ti val­tion eläkkei­den ahas­toin­nin jo 80-luvulla.Syynä oli yliku­um­ne­tunut talous ja val­tio yrit­ti vetää rahaa pois markkinoilta.Niinistö yrit­ti purkaa rahastoa

    Vero­tuk­sen pienen­tämineneläkkei­den rahas­toin­nin ja raa­has­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovinkaan tyh­mää , etenkin, jos rahas­toa käytetään suh­dan­tei­den tasoit­tamiseen eli hyv­inä aikoina säästetään ja huonoina puretaan

    En nyt tunne val­tion kir­jan­pitoa, mut­ta eikö tähän riit­täisi kir­japi­dolli­nen varau­ma, joka olisi selkeä ja min­i­maalisen byrokraattinen.

    Toinen asia sit­ten se, että hal­li­tuk­sil­la ja par­la­menteil­lä on suuri kiusaus kaa­p­a­ta eläk­er­a­hat (-rahas­tot, ‑varauk­set) rahoit­ta­maan kaikkea hyvää tai ainakin paikkaa­maan bud­jet­tia, oli­vat­pa ne rahat tulleet sit­ten yksi­tyiseltä tai julkiselta sektorilta.

    Näitä kaap­pauk­sia on tapah­tunut viime vuosi­na mm. EU:ssa ja jopa 50-luvun maalais­li­it­to­laises­sa Suomessa.

    Tämä pre-kepu­lainen kaap­paus on ymmärtääk­seni tärkein syy siihen, että yksi­tyisen sek­torin lak­isääteisiä eläke­mak­suk­er­tymiä hallinnoi­vat tänäkin päivänä yksi­ty­isoikeudel­liset eläkey­htiöt, ei julkishallinto.

    Hyödyl­lisimpiä työ­nan­ta­ja ja ‑tek­i­jäpuolen yhtei­sistä saavutuksista!

  24. Val­tion olisi fik­sua omis­taa _tuottavia_ yri­tyk­siä, juuri osinko­tuot­to­jen vuok­si. Ne sopi­vat juuri sään­nöl­lis­ten eläkev­as­tu­iden kat­tamiseen ja vas­taavi­in pitkäjän­teisiä menoi­hin. Ide­ol­o­gis­es­ti toki voi vas­tus­taa kaikkea val­tion omi­tus­ta, kuten Kokoomus, kalli­ik­si vain tulee. 

    Solid­i­u­min toim­inta on tragedia! 

    Vero­tu­lo­jen­sa ongel­ma ovat suh­dan­nevai­hte­lut, toki rahat aina saadaan, mut­ta tasoit­ta­va rahas­toin­ti on hyvä asia. 

    EK:n näke­myk­sen mukaan mitään hyvää aikaa ei koskaan ole ollut eikä mil­loinkaan rahaa säästää suh­dan­teen vuok­si. Poli­itikot tämän myös ymmärtävät, kun rahaa on se jaetaan.

  25. Krtek: SUOMI NOUSUUN KESÄMÖKKEJÄ RAKENTAMALLA! (ks. sanakir­jas­ta sanan “investoin­ti” merkitys)

    Kesämökkien rak­en­t­a­mi­nen on lois­ta­va investoin­ti, matkailu on maail­man suurin elinkeino. Lisäk­si mökki­rak­en­t­a­mi­nen tapah­tuu koti­maisel­la työvoimal­la ja raa­ka-aineil­la. Kaikki­aan investoin­nin rahoista jotain 30% muut­tuu vero­tu­loik­si yhteiskun­nalle, ilman että yhteiskunnal­ta kuluu mitään. Jos ver­taa vaik­ka tuulivoimalaan jon­ka hin­nan veron­mak­sa­jat mak­sa­vat noin kolminker­taise­na suurelta osin sak­salaisille pääomasijoittajille.

  26. Samu V.: Mon­tako miljoon­aa työtön­tä Suomes­sa pitäisi olla, jot­ta syn­ty­isi tar­jon­taide­olo­gian mukaiset 200 000 työpaikkaa? 

    Sen voi laskea siitä, mon­tako oli työn­tar­jon­taide­ol­o­gises­sa Ruot­sis­sa sinä aikana, kun sinne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­taide­ol­o­giseen Suomeen nolla).

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläke­jrä­jestelmä vedet­ti­in hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti piilot­taa eduskunnal­ta. Ei ole mitään järkeä, että val­tio, jol­la on vero­tu­soikeus, kerää eläkerahastoa. 

    Val­tion eläk­keet hoitaa nyky­isin Keva, joten rahas­to ja vero­tu­soikeus eivät enää mene yksi yhteen.

    Ja sinän­sä on Hyvä Asia, että rahaa on säästössä, vaikka­pa vain eläkkeisiin.
    Itse asi­as­sa aikaisem­min tääl­lä eräs Osmo on kri­ti­soin­ut sitä, että rahas­tois­sa ei ole tarpeek­si rahaa.

  28. Liian van­ha:
    ‘snip’
    Vero­tuk­sen pienen­tämi­nen eläkkei­den rahas­toin­nin ja rahas­to­jen tuo­ton kaut­ta ei ole kovinkaan tyh­mää, etenkin, jos rahas­toa käytetään suh­dan­tei­den tasoit­tamiseen eli hyv­inä aikoina säästetään ja huonoina puretaan. 

    Eläk­er­a­has­to­jen tarkoi­tus on kyl­lä eläkkei­den mak­sun tur­vaami­nen eikä suh­dan­nevai­htelu­jen tasaami­nen — vai olisitko valmis hyväksymään eläk­keesi vai­htelun suh­dan­tei­den mukaan?

  29. R.Silfverberg:
    Eurosta eroami­nen ja oman val­u­u­tan päästämi­nen kel­lumaan johtaisi asun­to ja muiden velal­lis­ten ahdinkoon, kos­ka lainat on nos­tet­tu eurois­sa, ja pitää mak­saa myös takaisin euroissa. 

    Voi elämän kevät. Voiko mus­taa enää selit­tää valkoisem­mak­si ja valkoista mustem­mak­si? Asun­tove­lal­lis­ten laina­pa­peries­sa lukee, että velka­sopimuk­seen sovel­let­ta­va laki on Suomen laki. Sil­lä samal­la lail­la, mil­lä oma raha ote­taan käyt­töön, muute­taan näi­den sopimuk­sien rahayksikkökin.

    Sen sijaan se “sisäi­nen deval­vaa­tio”, jon­ka puoles­ta kokoomus on rum­mut­tanut, ja näköjään Soin­in­vaarakin tuos­sa ylhääl­lä, pistää asun­tovel­laiset kur­ju­u­teen. Vel­ka pysyy samansa, mut­ta palk­ka, mil­lä se pitäisi mak­saa, tip­puu vaik­ka 20% (olet­taen, että ei jää kokon­aan työt­tömäk­si julkisel­la tai kotimarkkinasektorilla).

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläke­jrä­jestelmä vedet­ti­in hihas­ta, kun 2000-luvun alus­sa rahaa piti piilot­taa eduskunnal­ta. Ei ole mitään järkeä, että val­tio, jol­la on vero­tu­soikeus, kerää eläkerahastoa. 

    Nyt en ymmär­rä “sivun” sisäistä logi­ikkaa? Tässä sinä nähdäk­seni (oikein) rin­na­s­tat eläke­mak­sut vero­tuk­seen, ylem­pänä ihmettelit, kun ne rin­naste­taan julk­ista talout­ta tilastoidessakin.

    1. Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­ti­ol­la on vero­tu­soikeus. Eläk­keet on joko jätet­tävä julkisen talouden yli­jäämästä pois kokon­aan tai otet­ta­va ne mukaan oikein. Sil­loin on las­ket­ta­va rahas­to­jen koon muu­tosten lisäk­si eläkev­as­tu­un kasvu tai pienen­e­m­i­nen. Tois­taisek­si se kas­vaa koko ajan, joten eläk­er­a­has­to­jen mukaan otta­mi­nen heiken­tää julkisen talouden tas­apain­oa tai siis pitäisi heikentää.

  31. Tiedemies:
    Lukaisin tämän vuo­den bud­jet­tia hie­man. Val­tion net­tove­lan­ot­to on nin 4.5 mil­jar­dia euroa. 

    Nyt esitän rumia luku­ja, mut­ta tuo on niin iso sum­ma että täy­tyy jonkun menet­tää saamapuolelta.

    —————-

    Siinä on nyt viisi mil­jar­dia. Olkaa hyvät.

    Aivan oikeaa real­is­mia siitä, mitä tarkoit­taa rahayk­sikkönä miljardi.
    Todet­takoon, ettei nämä leikkauk­setkaan säästä sitä 5 miljardia.Tulee työt­tömiä ja vähe­nee vero­tu­lot. Muitakin meno­ja var­maan syntyy.

  32. Tom­mi Uschanov: Sen voi laskea siitä, mon­tako oli työn­tar­jon­taide­ol­o­gises­sa Ruot­sis­sa sinä aikana, kun sinne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­taide­ol­o­giseen Suomeen nolla).

    Suomes­sa oli vuon­na 1989 2,5 miljoon­aa työl­listä eli 2,5 miljoona työ­paikkaa ja n 80000 työtöntä

    Meil­lä oli vuon­na 2007 n 2,5 miljoon­aa työl­listä eli 2,5 miljoon­aa työpaikkaa.
    2007 219000 ja päälle n 150000 piilotyötöntä

    Maa­han­muut­ta­jia oli tul­lut n 220000 1990–2007

    Mis­sä ovat ne Suomen maa­han­muu­ton dynaami­ikan luo­mat nettotyöpaikat ?

  33. Tiedemies:

    -Kehi­tysavus­ta puoli mil­jar­dia pois. Se on paljon, mut­ta viimeaikaiset uutiset ja evi­denssi viit­taa­vat kyl­lä siihen, että 800 miljoon­aa tekee enem­män vahinkoa kuin 300 miljoon­aa. 300 miljoon­aakin on paljon.
    – Jokaisen min­is­ter­iön hallinnos­ta pois 10%, ja jos menot yli 100 miljoon­aa, niin 25% 100 miljoo­nan ylit­tävältä osalta. Tästä tulee lasku­jeni mukaan 300 miljoonaa.
    – Eläke­menoista pois mil­jar­di. Jos ei muuten, niin sit­ten perus­tus­lakia muuttamalla.
    – Korkeak­ouluil­ta pois 200 miljoonaa.
    – Luon­non­hait­tako­r­vauk­sista yms pois 250 miljoonaa
    – Yleis­ra­dio lakkaute­taan, 500 mijoonaa.
    – “Julkiset työvoima ja yri­tys­palve­lut”, ainakin 100 miljoon­aa pois.
    – Asum­is­tu­ki absolu­ut­tis­es­ti jäi­hin, mielel­lään lasku-uralle.
    – uusi­u­tu­van ener­gian tuki puo­lik­si, 100 miljoonaa.
    – Kun­nil­ta velvoit­tei­ta pois 2.5 mil­jardin edestä, val­tiono­suuk­sia alas vas­taaval­la summalla. 

    Mitä Osmo on mieltä täl­lai­sista käsit­tämät­tömistä leikkaus­lis­toista, jot­ka täl­läkin kom­ment­ti­pal­stal­la näyt­tävät saa­van tukea?

    Nol­lako­rko­jen, laske­van vien­tikysyn­nän, epä­var­man koti­maisen ostovoiman ja suurien fis­cal mul­ti­pli­erien aikana ko. toimen­piteet johtaisi­vat väistämät­tä kasvun hidas­tu­miseen ja työt­tömyy­den nousu­un entisestään. 

    Käytän­nössä siis bud­je­toidut leikkauk­set eivät edes real­isoidu, ja velka­suhde jatkaa kasvuaan vero­tu­lo­jen supis­tu­misen ja työt­tömyys­tur­va­meno­jen nousun takia. Ollaan entistäkin syvemmällä.

    Tämän suun­taisia vaiku­tuk­sia aiheut­ta­vat kyl­lä luul­tavim­min jo ensi hal­li­tuskaudelle suun­nitel­lut miljardileikkaukset. 

    Mik­sei kokeil­taisi kom­boa ali­jäämäis­es­ti toteutet­tu mil­jardilu­okan keven­nys työn vero­tuk­seen + reilu sisäi­nen deval­vaa­tio + työn tar­jon­taa lisäävät refor­mit? Jotain voisi tapahtua.

  34. Osmo,

    kansan­talouden tilin­pidos­sa niitä eläkkeitä pide­tään tulon­si­ir­toina ja mak­su­ja veroina. Tämä sik­si että eläkkeitä saaval­la ei ole riskiä, varat eivät ole yksilöl­lisiä rahoit­ta­mas­sa jotain tiet­tyä henkilöä.

    Tulon­si­ir­to­jen osalta ei voi­da sanoa myöskään että ker­tynyt eläkeoikeus olisi julkisen val­lan vas­tuu. Sik­si se kan­nan muu­tos ei ole meno eikä eläk­keen mak­su vas­tu­un purkamista.

    Ruotsin yksilöl­liset lisäeläk­keet taas eivät kuu­lu julkiseen talouteen sen vuok­si että vaku­ute­tul­la on ris­ki sijoi­tusten tuo­ton suhteen.

  35. Raimo K: Eläk­er­a­has­to­jen tarkoi­tus on kyl­lä eläkkei­den mak­sun tur­vaami­nen eikä suh­dan­nevai­htelu­jen tasaami­nen – vai olisitko valmis hyväksymään eläk­keesi vai­htelun suh­dan­tei­den mukaan? 

    Nimeno­maan ilman rahas­to­ja eläkkei­den suu­ru­u­den olisi pakko jous­taa suh­dan­tei­den mukaan. Muuten työl­lis­ten määrän vähen­tyessä laskusuh­dan­teessa eläke­mak­sut kohoaisi­vat aivan sietämät­tömälle tasolle, ja talous pysähty­isi kokonaan.

    Jo nyt eläke­jär­jestelmään tulee sisään rahaa vähem­män kuin siitä mak­se­taan ulos. Rahas­to­jen tuo­ton ansios­ta tämä ei ole ongel­ma, ja itseasi­as­sa rahas­tot kas­va­vat edelleen.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­ti­ol­la on verotusoikeus. 

    Mikä on se fun­da­men­taali ero val­tion ja muiden eläkkei­den välil­lä? Eikö kaikissa eduskun­ta päätä minkälainen määrä työ­nan­ta­jien palkkakus­tan­nuk­sista siir­retään “eläke­varoi­hin” ja päätä paljonko eläkkeitä mak­se­taan? Jos eläke­varat siir­retään pois julkisen talouden laskelmista, hal­li­tus voisi siis­tiä val­tion­talout­ta (jok­sikin aikaa) leikkaa­mal­la eläke­mak­su­ja ja korot­ta­mal­la samal­la sum­mal­la muu­ta vero­tus­ta. Vähän niinkuin teesken­nel­lään, että Son­er­an osakkei­den myyn­nistä saata­vat rahat ovat “tuloa”, eikä tase-erän vai­h­t­a­mi­nen toiseksi.

    Eihän eläke­mak­suil­la ja eläkev­as­tu­il­la ole myöskään mitään kiin­teätä yhteyt­tä. Bru­taal­ista san­ot­tuna, eläkev­as­tu­ut ovat viime kädessä, mitä eduskun­ta niiden päät­tää olevan.

    1. Val­tio on eri ase­mas­sa kuin yksi­tyi­nen toim­i­ja. Nämä eläk­er­a­has­tot ovat siinä puo­livälis­sä, kos­ka ne eivät oikeas­t­aan ole yksi­ty­isiä. Yksi sukupolvi ei voi lait­taa seteleitä kenkälaatikkoon mak­saak­seen seu­raavalle sukupolvelle hoivansa ja ostaak­seen siltä ruokansa, kos­ka osat­taisi­in sitä rahaa painaa myöhem­minkin. Van­hu­u­den tur­vak­si tarvi­taan työtä, jota nuorem­mat tekevät sil­loin kun van­huk­set ovat van­huk­sia. Sik­si rahas­toi­va eläke­jär­jestelmä ei toi­mi maail­man­laa­juis­es­ti Val­tion kyky vas­ta­ta eläkkeistään ei parane lainkaan sil­lä, että val­tio ottaa mil­jardin lainaa ja sijoit­taa mil­jardin eläk­er­a­has­toon. Sksi val­ti­ol­li­sis­sa eläk­er­a­has­tois­sa ei ole päätä eikä häntää.
      Kestävyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa eläke­meno­jen tule­va kehi­tys ote­taan huomioon. Nämä laskel­mat tehdään ymmärtääk­seni oikein, mut­ta julkisen talouden ali­jäämälaskelmis­sa eläk­keet on las­ket­tu tietois­es­ti väärin.

  37. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tion eläk­keet ovat vähän eri asia, kos­ka val­ti­ol­la on vero­tu­soikeus. Eläk­keet on joko jätet­tävä julkisen talouden yli­jäämästä pois kokon­aan tai otet­ta­va ne mukaan oikein. Sil­loin on las­ket­ta­va rahas­to­jen koon muu­tosten lisäk­si eläkev­as­tu­un kasvu tai pienen­e­m­i­nen. Tois­taisek­si se kas­vaa koko ajan, joten eläk­er­a­has­to­jen mukaan otta­mi­nen heiken­tää julkisen talouden tas­apain­oa tai siis pitäisi heikentää. 

    Vai että pitäisi heiken­tää. Miksi?
    Eläkev­as­tuu toki kas­vaa, mut­ta niin kas­va­vat rahastotkin.

    Val­tion eläk­keet ovat varsin pieni osa eläke­po­tista eikä val­tion eläk­er­a­has­to sisäl­ly val­tion talousarvioon.
    Kela mak­saa kansaneläk­keet ja niistäkin mak­se­taan kela-mak­sua ja Kelakin rahastoi.
    Mik­si näin muka ei pitäisi tehdä ja jäädä ilman sijoitustuottoja?

  38. Janne:
    ‘snip’
    Mik­sei kokeil­taisi kom­boa ali­jäämäis­es­ti toteutet­tu mil­jardilu­okan keven­nys työn vero­tuk­seen + reilu sisäi­nen deval­vaa­tio + työn tar­jon­taa lisäävät refor­mit? Jotain voisi tapahtua. 

    Sisäisen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esit­tämässä yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sakin: ei ole toteut­ta­jia (yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa puut­tuu toinen sopijapuoli).

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä maa­han­muut­ta­jat ainakin ovat vält­tämätön osa työn tarjontaa. 

    Ilman maa­han­muut­ta­jia Helsin­gin seudun työ­markki­nat oli­si­vat yliku­umen­tuneet pahasti ja tulok­se­na olisi ollut vielä huo­mat­tavasti pahempi tuot­tavu­u­den lasku ja sen seu­rauk­se­na toden­näköis­es­ti suurem­pi työt­tömyys ja vero­tu­lo­jen lasku. Jos­sain Kymen­laak­sos­sa toki voi olla vaikea nähdä maa­han­muu­ton hyö­tyjä, mut­ta epäilen etteivät työt­tömät paper­im­iehet lähde sieltä Helsinki­in tekemään siivoo­jan tai las­ten­hoita­jan töitä.

  40. Ris­to: Voi elämän kevät. Voiko mus­taa enää selit­tää valkoisem­mak­si ja valkoista mustem­mak­si? Asun­tove­lal­lis­ten laina­pa­peries­sa lukee, että velka­sopimuk­seen sovel­let­ta­va laki on Suomen laki. Sil­lä samal­la lail­la, mil­lä oma raha ote­taan käyt­töön, muute­taan näi­den sopimuk­sien rahayksikkökin.

    Sen sijaan se “sisäi­nen deval­vaa­tio”, jon­ka puoles­ta kokoomus on rum­mut­tanut, ja näköjään Soin­in­vaarakin tuos­sa ylhääl­lä, pistää asun­tovel­laiset kur­ju­u­teen. Vel­ka pysyy samansa, mut­ta palk­ka, mil­lä se pitäisi mak­saa, tip­puu vaik­ka 20% (olet­taen, että ei jää kokon­aan työt­tömäk­si julkisel­la tai kotimarkkinasektorilla).

    Jos Suomes­sa ote­taan köyt­töön toinen rahayk­sikkö kuin euro, ja kaik­ki Suomen palkat ja eläk­keet ym mak­se­taan tässä uudessa, ja jos muut maat jatka­vat euron käyt­töä, niin lainat jot­ka on nos­tet­tu eurois­sa on mak­set­ta­va takaisin eurois­sa, siinä ei ole mitään keskusteltavaa! Tietysti pankit voivat tul­la vas­taan ja lunas­taa lainat ja tar­jo­ta uut­ta tilalle, mut­ta korko tulisi niis­sä ole­maan usei­ta pros­ent­tiyk­siköitä korkeampi kuin nykyiset Euri­bori­in sido­tut. Muis­tu­tan myös että Suomen kansan­talous ei ole yhtä vakaal­la poh­jal­la kuin Ruotsin, joka on pär­jän­nyt oma­l­la val­u­u­ta­lal. Suo­ma­laiset ekon­o­mistit ovat arvioi­neet että jos Suo­mi ottaisi markat käyt­töön, sen arvo kel­luisi n 20 % alaspäin heti ensim­mäisenä päivänä. 

    Laina­si­vathan jotkut 1990-luvul­la rahaa D‑markoissa kos­ka korko oli mata­lampi, ja jou­tu­i­v­at katk­erasti mak­samaan ne takaisin D‑markoissa sen jäl­keen kun Suomen markan arvo oli kel­lunut 30% alaspäin.

    Tässä se eurosta lupumisen ris­ki johtuu, sik­si mm kreikkalaisetkaan eivät halua luop­ua siitä.

    Sisäi­nen deval­vaa­tio toimii tietysti samal­la taval­la, sitä toitotet­ti­in myös 1990-luvulla. 

    Minä hyväksy­isin sisäisen deval­vaa­tion jos se koskisi palkko­jen lisäk­si myös eläkkeitä, maat­alous­tukia, työt­tömyysko­r­vauk­sia ja mui­ta KELAn mak­samia tukia, eli kaikkia leikat­taisi­in samal­la pros­en­til­la. 1990-luvun ns Sor­san sopimuk­ses­sa puhut­ti­in vain palkoista ja sik­si siitä ei tul­lut mitään. Se pelas­taisi joidenkin mielesstä kuitenkin suurtyöttömyydeltä.

  41. Raimo K: Sisäisen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esit­tämässä yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sakin: ei ole toteut­ta­jia (yhteiskun­ta­sopimuk­ses­sa puut­tuu toinen sopijapuoli).

    Mut­ta sinähän se olet aina sanonut, että työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­naos­a­puo­lille, nytkö ne eivät kuulukaan??

    No jos niistä ei ole toim­i­maan, niin aina­han eduskun­ta sit­ten voisi säätää työ­markki­noi­ta koske­via lake­ja? Min­un mielestäni se on säätänyt ainakin työ­sopimus­lait. Eduskun­ta päät­tää täl­läkin het­kel­lä mm. tak­sien hin­noista. En näe mitään eri­ty­istä syytä sille, etteikö eduskun­ta voisi jol­lakin lail­la vaikka­pa sil­pais­sa tiet­tyä pros­ent­timäärää palkoista pois ja samal­la sil­paista alvia ja tulovero­tus­ta alaspäin. 

    Näin­hän se sisäi­nen deval­vaa­tio saataisi­in mah­dol­lisim­man puh­taasti toteutettua.

    Mut­ta siis on päivä­selvää että mitään nimel­lisin hin­noin tapah­tu­vaa sisäistä deval­vaa­tio­ta ei var­masti tule koskaan. Reaal­i­hin­to­ja voidaan pikkuhil­jaa laskea, kun pide­tään koro­tuk­set nol­las­sa. Tätä kaut­ta saadaan hitaahkosti kil­pailukykyä korjattua.

  42. eemil: Kansa on jakau­tunut kah­tia ja riitelemäl­lä keskenämme jäämme yhä enem­män takamatkalle

    Itse aion loba­ta fik­suna pitämieni näke­mys­ten ja puoluei­den eteen sen mitä pystyn vaalipäivään asti. Mut­ta vaalipäivänä annan ääneni sil­lä perus­teel­la että saadaan kokoon vah­va ja toim­intakykyi­nen hal­li­tus. Vaik­ka se sit­ten tarkoit­taisi äänen antamista Keskustalle. Mitä hyvän­sä kun­han väl­tetään nykyi­nen hal­vaan­tunut sil­lisalaat­ti. Mut­ta vaalipäivään on vielä aikaa.

    Sama asia kuin että hyvän johta­jan tun­nistaa siitä että hän tekee päätök­siä. Lop­pu­peleis­sä melkein yksi ja sama mitä päätök­siä, kun­han tekee.

  43. Raimo K: Sisäisen deval­vaa­tion ongel­ma on sama kuin Kepun esittämässä

    Toinen sisäisen deval­vaa­tion ongel­ma on että se siirtää vau­raut­ta niille joil­la on säästöjä tai omaisu­ut­ta, niiltä joil­la on velkaa eikä ole omaisu­ut­ta vaan ain­oas­taan oma työpanoksensa.

    Vähin­täänkin tämä tekee deval­vaa­tio-oper­aa­tios­ta kansalais­ten kesku­udessa epä­su­osi­tun, mut­ta on sil­lä se reaal­i­taloudelli­nenkin hait­tansa: väärä käsi­tys että raha on jotain jota voi syödä vahvis­tuu. Jos nyt tien­aan istu­mal­la rahakasan pääl­lä Suomen/EU:n devalvoitues­sa sisäis­es­ti, ehkäpä tien­aan vielä enem­män jos jatkan rahakasal­la istu­mista ja samal­la sysään sisäde­val­vaa­ti­olle lisä­vauh­tia kun raha ei liiku?

    Tässä siis havaitaan että istu­mi­nen ei tuo­ta lisää syötävää, ahkeroimi­nen tuot­taa. Ja olete­taan että sisäde­val­vaa­tio tapah­tuu (puoli)suljetulla talousalueel­la jos­sa kansan­taloudelle eri­tyiset mut­ta yksi­ty­istalouk­sil­ta puut­tuvat takaisinkytken­nät ovat voimas­sa .

  44. Janne: Mitä Osmo on mieltä täl­lai­sista käsit­tämät­tömistä leikkaus­lis­toista, jot­ka täl­läkin kom­ment­ti­pal­stal­la näyt­tävät saa­van tukea?
    Nol­lako­rko­jen, laske­van vien­tikysyn­nän, epä­var­man koti­maisen ostovoiman ja suurien fis­cal mul­ti­pli­erien aikana ko. toimen­piteet johtaisi­vat väistämät­tä kasvun hidas­tu­miseen ja työt­tömyy­den nousu­un entisestään.
    Käytän­nössä siis bud­je­toidut leikkauk­set eivät edes real­isoidu, ja velka­suhde jatkaa kasvuaan vero­tu­lo­jen supis­tu­misen ja työt­tömyys­tur­va­meno­jen nousun takia. Ollaan entistäkin syvemmällä. 

    Miten suh­taudut siihen, että jos vede­tään tarpeek­si pitkään suurel­la ali­jäämäl­lä, voidaan joutua Kreikan tilanteeseen, jos­sa raha­hanat sulkeu­tu­vat ja leikkauk­set tehdään ker­ral­la väk­isin? Toimi­iko Key­ne­siläi­nen elvy­tys­lin­ja kun­nol­la ilman omaa keskus­pankkia ja kykyä itsenäiseen rahapolitiikkaan?

  45. Minä yritin parhaan tah­toni mukaan tehdä “leikkaus­lis­tan” sel­l­aisel­la taval­la, että sen työl­lisyys­vaiku­tus olivi mah­dol­lisim­man vähäinen.

    Toki, “kun­tien velvol­lisuuk­sien” 2.5 mil­jar­dia on mus­ta laatikko; jätetään se siis pois. Lis­tas­sa on täten noin kolmisen miljardia. 

    Kehi­tysavun dynaami­nen vaiku­tus Suomen talouteen on melkein var­masti koko­lail­la nol­la. Jos siitä leikataan 500 miljoon­aa, niin se 500 miljoon­aa menee velan­oton vähen­tämiseen. Ei tule työt­tömyyt­tä. Tästä toimen­piteestä en pidä itsekään, mut­ta on paljon evi­denssiä siitä että kehi­tysavus­ta on hait­taa, joten tämä leikkaus ei olisi ollenkaan niin paha miltä se “tun­tuu”.

    Jokaisen min­is­ter­iön hallinnos­ta 10–25% hallintoku­luista pois tarkoit­taa mitä? Nämä ovat siis raho­ja, joil­la mak­se­taan virkamiehille palkkaa ja ostel­laan edus­tus­lounai­ta. Uskooko joku, että nois­sa tehtävä työ on hyödyl­listä. Minä väitän — ja ihan tosis­sani väitän — että hallinnol­lisen työn dynaami­nen vaiku­tus on korkein­taan nol­la, toden­näköis­es­ti se on negati­ivi­nen, eli se että julki­nen sek­tori palkkaa viras­toon tai min­is­ter­iöön virkamiehen, toden­näköis­es­ti mak­saa kansan­taloudelle rahaa. 

    Korkeak­ouluis­sa koulute­taan liikaa väkeä. Ammun itseäni jalka­an kun sanon että leikatkaa 200 miljoon­aa, kos­ka minä olen itse pää­tymässä kilo­metrite­htaalle jos en ensim­mäis­ten joukos­sa, niin aika pian. Minä löytäisin toden­näköis­es­ti uuden työ­paikan, ja niin löytäisi moni muukin. Yliopis­tois­sa käytetään jatku­vasti enem­män rahaa hallintoon ja se pitää pysäyt­tää, ks edel­lä. Tästä voi leika­ta enem­mänkin, jos tehdään niin, että yri­tyk­set saa­vat rahoit­taa ope­tus­ta ja tutkimus­ta verottomasti. 

    Yleis­ra­dio­ta en viit­si edes kom­men­toi­da. 500 miljoon­aa on aivan mieletön määrä rahaa. 

    Lopuis­sa voi olla jotain dynami­ikkaa. Uusi­u­tu­van ener­gian tuen en usko tuot­ta­van käytän­nössä mitään hyö­tyjä. Työl­lisyys­vaiku­tus on aivan mitätön. Ei, täl­lä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten suh­taudun uusi­u­tu­vaan ener­giaan yleen­sä. Sen käyt­töä saa ja pitää lisätä, mut­ta tukien avul­la se ei tapahdu. 

    Tar­jon­ta­puolelle lääkkeitä? Asum­is­tu­ki pois, rak­en­ta­mat­toma­lle tont­ti­maalle ran­gais­tus­lu­on­toinen kiin­teistövero, toimeen­tu­lo­tu­ki yms pois, tilalle perus­tu­lo ja negati­ivi­nen tulovero asteikon alapäähän. Työ­nan­ta­javelvoit­tei­ta pois, ansiosi­don­naisen kesto puo­lik­si. Osa palkkaku­luista ALV-vähen­nyskelpoisek­si. Koti­talousvähen­nyk­sen alara­jaa ylös ja vähen­nyskelpoista työtä laa­jem­mak­si (pros­ent­tia voi vieläkin tuo­da alas). Yhteisöveroa alas / Yri­tys­tukia alas niin, että nämä menevät kustannusneutraalisti. 

    On tot­ta, että val­tio saa velkaa läh­es nol­lako­rol­la. Sitä pitää hyö­dyn­tää, mut­ta se ei saa tarkoit­taa rak­en­teel­lis­ten meno­e­rien kar­simisen sivu­ut­tamista. Jos on infra­hankkei­ta joi­ta kan­nat­taisi rak­en­taa, niin ne pitääkin rak­en­taa nyt, mut­ta kun niitä ei juuri ole. Isom­pi­en kun­tien infra­hankkei­ta ja koulu­jen kor­jauk­sia yms voisi rahoit­taa kyl­lä, siinä on kohtu­ullista takaisin­mak­sua. Juok­se­vien kulu­jen lisäämi­nen lainara­hal­la on omaan jalka­an, tai pikem­minkin päähän, ampumista.

  46. Tuo­mas L: Ilman maa­han­muut­ta­jia Helsin­gin seudun työ­markki­nat oli­si­vat yliku­umen­tuneet pahasti ja tulok­se­na olisi ollut vielä huo­mat­tavasti pahempi tuot­tavu­u­den lasku ja sen seu­rauk­se­na toden­näköis­es­ti suurem­pi työt­tömyys ja vero­tu­lo­jen lasku. Jos­sain Kymen­laak­sos­sa toki voi olla vaikea nähdä maa­han­muu­ton hyö­tyjä, mut­ta epäilen etteivät työt­tömät paper­im­iehet lähde sieltä Helsinki­in tekemään siivoo­jan tai las­ten­hoita­jan töitä.

    Helsingis­sä työt­tömiä on 32000 luokkaa ja maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys on edelleen hyvin korkea eli 23 % luokkaa

    Työt­tömyyt­tä tarvi­taan , jot­ta markki­na­t­alous ei toimisi.

    Eli palkat alka­isi­vat nous­ta aloil­la, joil­la on työvoimapulaa-.Mutta pahin mitä voi maail­mas­sa tapah­tua on palkko­jen jous­to ylöspäin markki­na­t­alouden sään­tö­jen mukaan

    Alaspäin toki saa jous­taa ja sitä varten tarvi­taan paljon työttömiä

    Lain­aus Osmon aikaisem­mista blog­gauk­sista “Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on helpot­tanut merkit­tävästi työvoima­pu­laa pääkaupunkiseudun joukkoli­iken­teessä. Onko tämä oikein vain väärin? Toise­na vai­h­toe­htona olisi ollut nos­taa bus­sikuskien palkkaa. Palkat oli­si­vat parem­mat ja bus­si­matkat kalli­impia. Ulko­maisen työvoiman tar­jon­ta pitää matalia palkko­ja matali­na ja toisaal­ta hyödykkei­den hin­to­ja halpoin”

    Taustal­la on kuitenkin se, että bus­siko­rt­ti mak­saa Suomes­sa luokkaa 8000 euroa ja Virossa ja Venäjäl­lä riit­tää kun mak­saa sata­sia katsastusmiehelle.

    Kun val­tio nos­taa kyn­nyk­sen korkeal­la oman maan kansalaisille niin se antaa epäreilun kil­pailue­dun ulkomaalisille

    1. Taustal­la on kuitenkin se, että bus­siko­rt­ti mak­saa Suomes­sa luokkaa 8000 euroa ja Virossa ja Venäjäl­lä riit­tää kun mak­saa sata­sia katsastusmiehelle.

      Jokin raja liioit­telemises­sakin. Helsin­gin sisäi­nen vuosilip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tuli­iken­teessä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­taosaa suomen joukkoliikenteestä.

  47. Mikko Kivi­ran­ta:Jos nyt tien­aan istu­mal­la rahakasan pääl­lä Suomen/EU:n devalvoitues­sa sisäis­es­ti, ehkäpä tien­aan vielä enem­män jos jatkan rahakasal­la istu­mista ja samal­la sysään sisäde­val­vaa­ti­olle lisä­vauh­tia kun raha ei liiku?

    Sisäisen deval­vaa­tion ideana on kor­ja­ta euroalueen sisälle syn­tyneitä hin­tavääristymiä. Ei siinä ole mitään mieltä, että koko euroalue tekee samaa yhtäaikaa. Kill­pail­lukykyn­sä menet­tänei­den on han­kit­ta­va sitä lisää, sak­salais­ten taas ei.

    Ja pelkkä sis deval­vaa­tio ei var­maankaan ukdsinään auta, on tuo vaje sen ver­ran paha. Kyl­lä sen lisäk­si tarvi­taan niitä uus­lib­er­aaleik­sikin haukut­tu­ja rak­en­teel­lisia muutoksia..

    Mut­ta eivät ne tro­pit kel­paa kenellekään, kun saadaan niin hyvin lainaa. Ennus­tan että jotain tapah­tuu siinä vai­heessa, kun val­tion kas­sa alkaa tyh­jen­emään ja lainaa ei enää saa entiseen malliin.

  48. Osmo Soin­in­vaara: Jokin raja liioit­telemises­sakin. Helsin­gin sisäi­nen vuosilip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tuli­iken­teessä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­taosaa suomen joukkoliikenteestä.

    taidet­ti­in tarkoit­taa bussin kul­jet­tamiseen oikeut­tavaa bus­si­a­joko­rt­tia. Jos sen hin­ta on korkea, ei sitä moni voi han­kkia ja tar­jon­ta töi­hin on sik­si koti­mai­sis­sa vähäistä.

    Mie­lenki­in­toista muuten, kun luen vau­raut­ta ja aikaa nyt, niin sivul­la 89 kirjoitat:

    “Jos halu­aa paran­taa prekari­aatin ase­maa, tulee suosia toimia, jot­ka lisäävät työn kysyn­tää ja vähen­tävät sen tarjontaa”. 

    Olet viime vuosikymmenel­lä ollut sitä mieltä, että työn tar­jon­nan lisäämi­nen on työläisille huono asia, mut­taa nykyään se on aja­masi asia.

  49. Osmo Soin­in­vaara: Jokin raja liioit­telemises­sakin. Helsin­gin sisäi­nen vuosilip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tuli­iken­teessä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­taosaa suomen joukkoliikenteestä. 

    Taisi olla kyse D‑luokan ajoko­rtista.… (joka tosin ei ihan kahdek­saa ton­nia sekään maksa).

  50. Tom­mi Uschanov: Sen voi laskea siitä, mon­tako oli työn­tar­jon­taide­ol­o­gises­sa Ruot­sis­sa sinä aikana, kun sinne syn­tyi 150 000 (samaan aikaan kun ei-työn­tar­jon­taide­ol­o­giseen Suomeen nolla).

    Heh, ai ide­olo­gias­tako se on kiin­ni? Samaan aikaan Suomes­sa väk­iluku nousi 500 000 ja tuos­ta var­masti osa on sitä työvoiman tar­jon­ntaa, no? Työ­paikko­jen lukumäärä ei kuit­nekaan nous­sut eli ? Toki ide­oligisia ihmisiä eivät fak­tat koskaan vaku­u­ta kun ne ovat ris­tiri­idas­sa ide­olo­gian kanssa.

  51. Sylt­ty:
    Ja pelkkä sis deval­vaa­tio ei var­maankaan ukdsinään auta, on tuo vaje sen ver­ran paha. Kyl­lä sen lisäk­si tarvi­taan niitä uus­lib­er­aaleik­sikin haukut­tu­ja rak­en­teel­lisia muutoksia.. 

    Ja sit­ten ihme­tel­lään, mik­si talous ei vieläkään nouse vaik­ka kysyn­täve­toises­sa lamas­sa on leikat­tu sitä kysyn­tää molem­min käsin.

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä maa­han­muut­ta­jat ainakin ovat vält­tämätön osa työn tarjontaa.

    Helsingis­sä työt­tömiä on n 10 % , mut­ta maa­han­muut­ta­jien työt­tömyys 24 % luokkaa

    Näyt­tää siltä, että nuo siivoustyöt eivät kel­paa edes maahanmuuttajille.

    Ja kun bus­siko­rtin hin­ta on 8000 euron luokkaa niin kuka hul­lu investoi noin paljon kort­ti­in, jos se takaa työtä vain sil­loin täl­löin muu­ta­mak­si kuukaudeksi.

    Veli venäläi­nen tai veli viro­lainen voi ostaa kortin muu­ta­mal­la satasella

  53. Liian van­ha: Mis­sä ovat ne Suomen maa­han­muu­ton dynaami­ikan luo­mat nettotyöpaikat ?

    Kyl­lä niitä tekemät­tömiä töitä ja siis työ­paikko­ja on, mut­ta kun maa­han­muut­ta­jia ei hevil­lä päästetä töi­hin. Eikä hei­dänkään kan­na­ta aina töitä vastaanottaa.

    Suurin osa työkyky­i­sistä maa­han­muut­ta­jista on työhaluisia.

  54. Työssäkäyvät mak­sa­vat aina eläk­keel­lä ole­vien eläk­keet, rahas­toin­nil­la voidaan vähän ohja­ta suh­dan­nevai­htelui­ta. Sik­si Solid­i­u­mia olisi järkevä käyt­tää ihan oikeana tuot­ta­vana sijoi­tus­laitok­se­na kuten Met­sähal­lis­tuskin toimii. Jos myy­dään tuot­ta­vat osak­keet, mik­set val­tion kaikkia maaomis­tuk­si­akin sitten? 

    Maa­han­muut­tossa keskustel­laan vähän eri asi­as­ta, kun minä ja jotkut muutkin olemme huolis­saan, että 2015 — 2035 suun­nilleen edes työikäisiä ei löy­dy maas­ta niin paljoa, että eläk­keet pysyt­täisi­in maksamaan.

    Yri­tyk­sen näkökul­mas­ta työvoima on yksi raa­ka-aine — siis saatavu­us ja osaami­nen. Jos joutuu tuo­maan työvoiman ja vielä koulut­ta­maan, investoin­ti jää äkkiä tekemättä.

    Pienenä keven­nyk­senä: Fen­novoimal­la ei ole kauhean hellpoa saa­da työvoimaa sinne voimalalleen. Olk­ilu­o­dos­sakin siinä oli tekemistä.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Jokin raja liioit­telemises­sakin. Helsin­gin sisäi­nen vuosilip­pu mak­saa 550 euroa ja seu­tuli­iken­teessä 1100 euroa. Tämä hin­ta kos­kee val­taosaa suomen joukkoliikenteestä.

    Kysymys oli ajoko­rtista. Kun hin­ta on korkea ja työ epä­var­maa niin ei kukaan suo­ma­lainen aja bus­siko­rt­tia. D kort­ti mak­saa n 5500 euroa, mut­ta alla pitää olla jo b‑kortti , joka taas mak­saa 2000–2500 euroa eli tuo 8000 euroa pitää pistää jos halu­aa ajaa bussia

    Viro­lainen ja venäläi­nen selviää mur­to-osal­la ja jopa ilman koultusta

    Aikoinaan sih­teeri­ni oli menos­sa ajo­tutk­in­toon IVY maas­sa ja kun ihmettelin ‚miten hän voi onnis­tua, kun ei ole ollut autokoulussa.

    Hän näyt­ti setelitukkoa.

    Ei suo­ma­li­nen voi kil­pail­la kor­rup­tion kanssa, mut­ta eli­it­timme hyväksyy kyl­lä korruption

  56. Sylt­ty: Mut­ta sinähän se olet aina sanonut, että työ­markki­na-asi­at kuu­lu­vat työ­markki­naos­a­puo­lille, nytkö ne eivät kuulukaan??
    ‘snip’

    Olen edelleen (ja jatku­vasti) sitä mieltä.

    Ja sik­si ihmette­len Kepun esi­tys­tä yhteiskun­ta­sopimuk­ses­ta: kuka sopii kenen kanssa mitä?

    Aikaisem­min yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la (kun uno­hde­taan Jean Jacques Rousseau) on meil­lä tarkoitet­tu sitä, että palka­nsaa­jat luop­u­vat jostakin ja vasti­neeek­si työ­nan­ta­jat lupaa­vat työl­listää — mut­ta kun työ­nan­ta­jat eivät suos­tu! Siis toista sopi­japuol­ta ei ole, sil­lä työ­nan­ta­jat eivät suos­tu sopi­maan työl­lisyy­destä, palka­nsaa­jil­ta tule­va raha kyl­lä suos­tu­taan otta­maan vastaan.

  57. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­tam­a­ton­ta eläkev­as­tu­u­ta on kai noin 700 G€. Tämän rin­nal­la rahas­tot ovat aika pieniä. 

    Pieniä, ehkä — mut­ta tarpeel­lisia, eivät tarpeet­to­mia! Ja niitä on syytä kas­vat­taa sijoi­tus­tuot­to­jen kasvattamiseksi.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio on eri ase­mas­sa kuin yksi­tyi­nen toim­i­ja. Nämä eläk­er­a­has­tot ovat siinä puo­livälis­sä, kos­ka ne eivät oikeas­t­aan ole yksi­ty­isiä. Yksi sukupolvi ei voi lait­taa seteleitä kenkälaatikkoon mak­saak­seen seu­raavalle sukupolvelle hoivansa ja ostaak­seen siltä ruokansa, kos­ka osat­taisi­in sitä rahaa painaa myöhem­minkin. Van­hu­u­den tur­vak­si tarvi­taan työtä, jota nuorem­mat tekevät sil­loin kun van­huk­set ovat van­huk­sia. Sik­si rahas­toi­va eläke­jär­jestelmä ei toi­mi maail­man­laa­juis­es­ti Val­tion kyky vas­ta­ta eläkkeistään ei parane lainkaan sil­lä, että val­tio ottaa mil­jardin lainaa ja sijoit­taa mil­jardin eläk­er­a­has­toon. Sik­si val­ti­ol­li­sis­sa eläk­er­a­has­tois­sa ei ole päätä eikä häntää.
    Kestävyys­va­jet­ta las­ket­taes­sa eläke­meno­jen tule­va kehi­tys ote­taan huomioon. Nämä laskel­mat tehdään ymmärtääk­seni oikein, mut­ta julkisen talouden ali­jäämälaskelmis­sa eläk­keet on las­ket­tu tietois­es­ti väärin. 

    Siis mitkä “nämä” eläk­er­a­has­tot? Val­ti­ol­la on yksi, vain yksi. Se ei ole yksityinen.

    Sit­ten on kun­tasek­tori ja kirkko. Ne eivät ole yksityisiä.

    Lop­ut ovat yksi­ty­isiä eikä niiden kanssa val­ti­ol­la pitäisi olla mitään tekemistä.

    Val­tion eläk­er­a­has­tol­la on pää ja hän­tä, kos­ka val­tion henkilöstö koko ajan supis­tuu, rahas­tol­la tasa­taan sen vaiku­tus­ta (uno­hta­mat­ta sijoitustuottoja).

    Olisi melko kum­mallista jos val­tio “painaisi lisää rahaa” vain rahoit­taak­seen val­tion eläkkeet.

    Kestävyys­va­jeesta puhutaan sitä ja tätä, mut­ta näyt­tää siltä, että myös yksi­tyisen sek­torin “vaje” on mukana laskelmis­sa, vaik­ka sitä ei ole.

  59. Raimo K:Aikaisem­min yhteiskun­ta­sopimuk­sel­la (kun uno­hde­taan Jean Jacques Rousseau) on meil­lä tarkoitet­tu sitä, että palka­nsaa­jat luop­u­vat jostakin ja vasti­neeek­si työ­nan­ta­jat lupaa­vat työl­listää – mut­ta kun työ­nan­ta­jat eivät suos­tu! Siis toista sopi­japuol­ta ei ole, sil­lä työ­nan­ta­jat eivät suos­tu sopi­maan työl­lisyy­destä, palka­nsaa­jil­ta tule­va raha kyl­lä suos­tu­taan otta­maan vastaan.

    Mitään sopimus­ta­han ei tarvitse koskaan tehdä, kun ei tun­nus­ta edes sem­moi­sen tarvet­ta, saatik­ka sitä että olisi ole­mas­sa jokin sopimuskump­pani. Jos sem­moinen nyt kum­minkni sat­tuu ole­maan, niin aina voi vaa­tia mah­dot­to­mia. Tai vai­h­toe­htois­es­ti lähteä siitä, että kaik­ki saavute­tut edut pide­tään, jol­loin sopimuk­sen vaiku­tus on puh­das nolla.

    Näin se hom­ma Suomes­sa toimii, tai siis ei toi­mi. Me olemme Kreikan tiel­lä ja hyvin vah­vasti, sen tuon kepun yliop­ti­misti­nen laskel­ma osoittaa. 

    Sitä­pait­si jos eduskun­ta sen tekee sopimuk­sen, niin kyl­lähän siinä kansa tekee edus­ta­jien väl­i­tyk­sel­lä sopimuk­sen itsen­sä kanssa…

  60. Sylt­ty:
    ‘snip’
    Sitä­pait­si jos eduskun­ta sen tekee sopimuk­sen, niin kyl­lähän siinä kansa tekee edus­ta­jien väl­i­tyk­sel­lä sopimuk­sen itsen­sä kanssa… 

    Jos eduskun­ta (siis val­tio) alkaa todel­la työl­listää, niin kyl­lä siitä huu­to nousisi.

  61. Raimo K: Pieniä, ehkä – mut­ta tarpeel­lisia, eivät tarpeet­to­mia! Ja niitä on syytä kas­vat­taa sijoi­tus­tuot­to­jen kasvattamiseksi.

    Eiköhän se alku­peräi­nen idea ollut, että rahas­toin­nil­la keven­netään suurten ikälu­okkien eläköi­tymis­es­tä aiheutu­vaa rasitet­ta työssä käyville seu­raav­ille ikälu­okille. Rahas­tot siis pitäisi tyh­jen­tää seu­raa­van parinkymme­nen vuo­den aikana.

  62. Kreikas­sa voi käy­dä tutus­tu­mas­sa sisäisen deval­vaa­tion vaikutuksiin.

Vastaa käyttäjälle Syltty Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.