Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas malli­maa! Tarkoite­taanko täl­lä, että Suomen käytän­nöistä ote­taan oppia vai että niistä ote­taan opiksi?

Lupakäytän­töjä helpote­taan ja norme­ja pure­taan (eri­tyis­es­ti yrit­täjyy­den ja investoin­tien lupaby­rokra­tia, kol­mas sek­tori, maat­alous, asum­i­nen ja maankäyttö)

Normien purkami­nen yleisel­lä tasol­la oikein hyvä tavoite, mut­ta sit­ten tule­vat vas­taan yksi­tyisko­h­dat. Jokaisel­la normil­la on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupaby­rokra­ti­aa kan­nat­taa yksinker­tais­taa niin, että vira­nomaisil­ta haetaan han­kkeeseen yksi lupa ja vira­nomais­toim­inta organ­isoidaan niin, että eri näköko­h­dat pun­ni­taan siel­lä vira­nomais­päässä, eikä niin, ettei ter­veel­lisyy­destä ja tur­val­lisu­ud­es­ta tarvitse enää välit­tää.  Asumisen ja maankäytön nor­mit? Tarkoite­taanko täl­lä väestön­suo­jia ja autopaikko­ja tai ken­ties esteet­tömyyt­tä? Toiv­ot­tavasti ei energiamääräyksiä.

Jos sil­lä tarkoite­taan raja­ton­ta hajaraken­nu­soikeut­ta, pitäisi säätää laki, etteivät taa­jamien asukkaat joudu tämän mak­sum­iehek­si, vaan haja-asu­jat mak­sa­vat aiheutu­vat kulut itse. Ei voi olla niin, että min­ul­la on oikeus rak­en­taa pysyvä asun­toni ulkolu­odolle ja kun­nan on jär­jestet­tävä koulukul­je­tuk­set helikopter­il­la, tuo­ta­va sähkö ja viemäri ja van­hu­u­den päiv­inäni kolme kotikäyn­tiä päivässä.

Yksi vai­h­toe­hto on, että pysyvän asun­non saa rak­en­taa sin­nekin, mis­sä se on nyt kiel­let­tyä, mut­ta nämä oli­si­vat kesämökin ase­mas­sa niin, ettei sinne voi vaa­tia koulukul­je­tuk­sia eikä myöskään van­hus­palvelu­ja, viemäre­itä tai vesijohtoja.

Tieto­suo­jakäytän­tö muute­taan – kansalaisen palveluikku­na käyttöön.

Kryp­tis­es­ti san­ot­tu. Toiv­ot­tavasti tässä on sisäl­lä aja­tus tieto­suo­jatalkoista. Meil­lä on lain­säädän­nössä eri­laisia tieto­suo­jamääräyk­siä yli vii­sisa­taa ja ne on kaik­ki kir­joitet­tu var­muu­den vuok­si vähän eri taval­la. Tämä on keskeinen syy siihen, ettei mikään tieto­jär­jestelmä tule koskaan toim­i­maan. Jos tieto­suo­jamääräyk­set oli­si­vat yleis­lais­sa, jär­jestelmän suun­nit­teli­ja voisi jotenkin pysyä niistä ajan tasalla.

Yksi vai­h­toe­hto voisi olla, että meil­lä olisi kah­den­laisia tieto­suo­jalain­säädän­töjä, tiuk­ka ja nor­maali, ja henkilö itse saa päät­tää. Joka val­it­see nor­maalin, saa toimi­vat palve­lut ja joka val­it­see tiukan, saa sel­l­aiset palve­lut, jot­ka tiuk­ka jär­jestelmä tekee mah­dol­lisek­si. Yksi­tyi­nen sek­tori­han toimii näin. Sivus­to kysyy, saako ohjel­ma käyt­tää esimerkik­si paikkati­eto­jasi ja jos et sitä sal­li, ei se myöskään toimi.

Kokeil­e­va Suo­mi –toim­intatavak­si, sääde­tään kokeilulaki

Hauskaa, että joku jak­saa vielä yrit­tää. Yhteiskun­nal­liset kokeilut on Suomes­sa estet­ty sil­lä, että kansalaisia ei saa aset­taa keskenään eri ase­maan. Onnek­si juris­tit eivät ole tutus­tuneet lääketi­eteel­lisi­in kokeisi­in. Nehän perus­tu­vat aina siihen, että on koeryh­mä ja ver­tail­uryh­mä, jot­ka saa­vat eri lääket­tä tai mah­dol­lis­es­ti pelkkää plaseboa.

Hyvin kan­natet­ta­va tavoite.

Ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmät: yksi yhteen­sopi­va sote-palvelu­väylä ote­taan käyt­töön viimeistään vuon­na 2019

Aloite­taanko ajan­lasku ken­ties uud­estaan Juha Sip­ilän ykköshal­li­tuk­sen perus­tamis­es­ta? Sil­loin tuo ajanko­h­ta tun­tuu realistiselta. 🙂

Julkisen sek­torin johtamisjär­jestelmä uud­is­te­taan alka­en Val­tioneu­vos­ton työsken­telystä sekä min­is­terei­den ja avus­ta­jien määrän vähen­tämis­es­tä. Val­tion tilin­pitokäytän­tö muutetaan.

Var­maankin val­tioneu­vos­to toimisi parem­min, jos min­is­tere­itä olisi vain 12, mut­ta miten Sip­ilä saa Juhan­talon, Van­hasen ja Väyry­sen tyy­tyväisek­si ja naiski­in­tiön täy­teen? Avus­ta­jien määrää voisi vähen­tää ja val­tiosi­h­teer­i­jär­jestelmän ken­ties lakkaut­taa, mut­ta edessä on han­kala yhtälö. EU:n min­is­ter­ineu­vos­tol­la on yhtä mon­ta kok­ous­ta siitä riip­pumat­ta, mon­tako min­is­ter­iä Suomen hal­li­tuk­ses­sa on. Nyt val­tiosi­h­teer­it ovat voineet sijais­taa min­is­tere­itä. Miten Suomen asi­at hoide­taan, jos min­is­ter­it ovat yhtä mit­taan Brys­selis­sä istu­mas­sa luu­rit korvilla?

Val­tion tilin­pito­jär­jestelmä pitäisi todel­la uud­is­taa niin, että olisi erik­seen tase ja erik­seen tulot ja menot, eikä omaisu­u­den myyn­tiä käsiteltäisi tulona. Sil­loin ehkä Juha Sip­ilä huo­maisi, ettei hänen kasvu­ra­has­toaan kan­natakaan rahoit­taa myymäl­lä tuot­tavaa omaisu­ut­ta vaan lainal­la, jos­ta Suo­mi on viimek­si mak­sanut negati­ivista korkoa (-0,17%).

26 vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto”

  1. Vaik­ka lie­nee peri­aat­teessa sama, että myykö omaisu­u­den ja ottaa sen vuosien tuo­ton ker­ral­la vai yhden vuo­den tuo­ton vuosit­tain, toki nyt korot puolta­vat velkaa, niin ei kyl­lä kauheasti huvi­ta tämä val­tiososial­is­mi, jos­sa hyvää myy­dään pois ja sit­ten oste­taan Tal­vi­vaaraa ja mak­se­taan esimerkik­si Yaralle kallis infra niin, että kehi­tys­maatkin nau­ra­vat Suomelle. Mitä lupi­in tulee, niin Yaral­takaan ei tul­la nyky­lain puit­teis­sa vaa­ti­maan mitään sel­l­aista, että Tal­vi­vaara ei tois­tu­isi. Sit­ten näitäkin ehto­ja halu­taan höl­len­tää, vaik­ka jo nyt ote­taan sato­ja miljoo­nia velkaa vain pitääk­seen Tal­vi­vaaraa elos­sa, joka sit­ten menee eurol­la eteen­päin ilman että osta­ja joutuu otta­maan vas­tu­u­ta jo tapah­tuneista tuhoista. 

    Paljon parem­pi, että poli­itikot eivät saa mil­jardipot­tia myyn­neistä, jot­ka sit­ten has­sa­taan näin. Vitut­taa vähem­män, jos veron­mak­sajille jää edes jotain tuot­tavaa, varsinkin jos saa koro­ton­ta tai jatkos­sakin mata­lako­rkoista velkaa. 

    Has­sua sinän­sä, että Nor­ja opet­taa kehi­tys­maille miten tehdä tuot­tavia sopimuk­sia ulko­mais­ten kanssa, eikä antaa kaikkea vain pois, mut­ta meil­lä sit­ten poli­itikot jär­jestään anta­vat rikkaudet pois. Mihin tarvi­taan maan­puo­lus­tus­ta, kun jo rauhan aikana täältä saa kaik­ki rikkaudet ilmaiseksi?

  2. “Hauskaa, että joku jak­saa vielä yrit­tää. Yhteiskun­nal­liset kokeilut on Suomes­sa estet­ty sil­lä, että kansalaisia ei saa aset­taa keskenään eri asemaan.”

    No tämäpä oli muka­va uuti­nen nil­lle, jot­ka ovat har­mitelleet sitä, mik­si naa­purikun­nas­sa on mata­lampi vero­pros­ent­ti ja parem­mat palvelut.

    Voisiko tämänkin asian ratkaista demokra­t­ian avul­la? Jos vaik­ka ihmisiä ei saa aset­taa eri ase­maan, he voivat kuitenkin äänestämäl­lä päät­tää halu­a­vatko ottaa jonkun käytän­nön käyt­töön vai eivät. Siihen­hän noiden kun­tien erisu­u­ruiset vero­pros­en­tit, palve­lut etc. perus­tu­vat — paikall­ishallintoon. Eli: jos jotain asi­aa halu­taan kokeil­la, paikallis­es­ti voidaan äänestää tämän kokeilun käyttöönotosta.

    Tai: vai­h­toe­htois­es­ti demokraat­tis­es­ti val­i­tut kun­nan edus­ta­jat voivat tehdä tämän päätök­sen. Demokra­ti­as­sa­han on kyse lakien säätämis­es­tä eikä siitä että pom­pi­taan lakimi­esten aivoitusten mukaan — sen pitäisi men­nä täysin päin vas­toin — laki ja oikeus valvoo demokra­t­ian toteu­tu­mista, eikä toisinpäin.

    Heilut­taako tässä nyt hän­tä koiraa?

  3. Ehkä keskus­tan mielestä ympäristölu­pia voitaisi­in jois­sakin erikoistapauk­sis­sa myön­tää run­saasti työ­paikko­ja tuoville yri­tyk­sille, vaik­ka tiukil­la lupae­hdoil­la ei 100 pros­ent­tisel­la var­muudel­la voitaisikaan tur­va­ta viitasam­makon ja liito-ora­van lev­ähdy­s­paikko­jen säilymistä.

  4. Onko Soin­in­vaaran mielestä haja-asu­tus tosi­aan noin suuri ongel­ma? Eikö suurem­pi ongel­ma ole kun­tien kaavoit­ta­mat yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vat pel­loille rak­en­ta­mat taa­ja­mat? Kyl­lä maaseudullekkin täy­tyy ehdot­tomasti saa­da rak­en­taa. Ehkä ei täysin vapaa­ta raken­nu­soikeut­ta mihin vain, mut­ta jos halu­amme, että maaseu­tua kehitetään on rak­en­t­a­mi­nen sal­lit­ta­va. Moni yri­tys­toim­inta sopii vil­je­lyn lisäk­si haja-asu­tusalueelle. Eikä kovin moni jak­sa sitä kivaa lähi­tuotet­tua luo­mu­ruokaa tuot­taa, jos kaik­ki kehit­tämi­nen naa­pu­rus­tos­ta kielletään.

    1. Yritin arva­ta mitä keskus­ta tuol­la tarkoit­taa. Min­ul­la ei ole pääl­lim­mäisenä ongel­mana se, miten keskusta­laiset kun­nat aja­vat itsen­sä perikatoon.

  5. Vesi­jo­hto­jen osalta tilanne on kyl­lä usein niin, että asukkaat eivat niitä halua, vaan kun­ta pakot­taa asukkaat liit­tymään vesio­su­uskun­ti­in. Kus­tan­nuk­set jäävät kun­nille hyvin pieniksi. Parem­pi vai­h­toe­hto olisi edel­lyt­tää järkevä kiin­teistöko­htainen vesi­huolto (esin. kuiv­akäymälä) haja-asutusalueella.
    Ja mis­sä minee hyväksyt­tävyy­den raja kuka mak­saa kenenkäkin palvelui­ta? Alkaa kulosta­maan aika oikeistolaiselta…

  6. vihreät ovat aat­teel­lisel­la yksi­to­tisu­udel­laan aja­neet itsen­sä oppo­si­tioon pitkäk­si aikaa. Pitäisi vali­ta puheen­jo­hta­jak­si joku avarakat­seisem­pi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

  7. Osmo Soin­in­vaara tekee hyviä kri­it­tisiä huomioi­ta, jot­ka anta­vat mah­dol­lisu­u­den mie­lenki­in­toiseen jatkokeskustelu­un. Sel­l­aisi­akin kom­ment­te­ja on tul­lut, mut­ta sit­ten on myös näitä:

    mai­ju:
    vihreät ovat aat­teel­lisel­la yksi­to­tisu­udel­laan aja­neet itsen­sä oppo­si­tioon pitkäk­si aikaa. Pitäisi vali­ta puheen­jo­hta­jak­si joku avarakat­seisem­pi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

    Mai­ju ei vaivaudu keskustele­maan, ei perustele­maan, vaan tyy­tyy yksioikoiseen poli­it­tiseen sät­timiseen. Mik­si ihmeessä? Mitä hän sil­lä kuvit­telee saavuttavansa?

  8. Mik­si haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen nähdään niin kovin mus­tavalkoise­na asiana. Jatkos­sakin on var­masti maaseudul­la mielum­min asu­via ihmisiä, kun osa taas halu­aa asua kaupungis­sa. Sen sijaan, että väitel­lään asum­is­muo­to­jen parem­muud­es­ta, tulisi keskit­tyä molem­pi­en asuinympäristö­jen kestävään kehit­tämiseen. Maaseu­tua tarvi­taan jatkos­sakin ainkain ruoan tuot­tamiseen. Pitäisikin pohtia tapo­ja miten maaseu­tu­a­sum­i­nen voidaan jär­jestää mah­dol­lisim­man kestävästi ja kehit­tää kaupun­gin ja maaseudun välistä vuorovaiku­tus­ta. Soin­in­vaaran tokaisut tyyli­in, että maaaseudul­la saa asua kun­han mak­saa kaiken itse (ja vielä verot kaupunki­in) ei vie asi­aa yhtään eteen­päin vaan luo pelkästään tarpee­ton­ta kaupun­gin ja maaseudun vas­taikkainaset­telua. Toista ääripäätä edus­taakin sit­ten kepu.

  9. Tuo lääketiede­v­er­taus ei ihan suo­raan toi­mi perus­tu­lain yhden­ver­taisu­us­vaa­timuk­sen ja sosi­aal­i­tur­vakokeilu­jen osalta kuten esität. Lääketi­eteel­listä tutkimus­takin nimit­täin sään­nel­lään. Tutkimus­lu­van edel­ly­tyk­senä on se, että koe­henkilöi­den ter­vey­delli­nen etu asete­taan aina tieteen ja yhteiskun­nan etu­jen edelle. Käytän­nössä tämä tarkoit­taa sitä, että ver­tail­tavien hoito­jen voidaan olet­taa ole­van yhtä tehokkai­ta. Jos meil­lä on perustel­tu epäilys siitä, että toinen hoi­dos­ta on tehokkaampi, tutkimuslu­paa ei saa huonom­man hoidon antamiseen osalle tutkit­tavista. Sosi­aal­i­tur­vas­ta me voidaan päätel­lä, että jos yhdelle mak­se­taan enem­män verora­haa toiselle samas­sa tilanteessa ole­valle, enem­män saa­van hyv­in­voin­ti tulee ole­maan korkeampi kuin vähem­män saa­van. Täl­löin tutkimus­in­tres­si menee toisen henkilön hyv­in­voin­nin edelle.

  10. OS: Ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmät: yksi yhteen­sopi­va sote-palvelu­väylä ote­taan käyt­töön viimeistään vuon­na 2019
    Aloite­taanko ajan­lasku ken­ties uud­estaan Juha Sip­ilän ykköshal­li­tuk­sen perus­tamis­es­ta? Sil­loin tuo ajanko­h­ta tun­tuu realistiselta. 🙂 

    Jep. Ei tai­da olla kenel­läkään ohjel­man kir­joit­ta­jal­la har­main­takaan aav­is­tus­ta siitä, minkä kokolu­okan savotas­ta on kyse.

    Olisin jo ilois­es­ti yllät­tynyt, jos savot­ta olisi kar­toitet­tu, ja jos asioiden tak­laamiseen olisi suun­nitel­ma vuon­na 2019. Imple­men­toin­ti­in menee hyvin pitkä aika.

    Kukaan ei ole tehnyt tuol­laista jär­jestelmää mis­sään maail­mas­sa siinä laa­ju­udessa. Niistä ei ole koke­muk­sia, eikä edes niiden taustalle tarvit­tavia rak­en­tei­ta tun­neta kovin hyvin. Tämä ei ole mikään triv­i­aali SQL-kyse­ly sinne, https-API tuonne ‑har­joi­tus. Ongel­mat liit­tyvät sen tiedon luonteeseen.

    Pelkästään lääketi­eteelli­nen tieto on osit­tain aika kimu­rant­tia. Sosi­aalipuolen datan lisäämi­nen siihen ei var­masti tee elämästä helpom­paa. Ongelmia riit­tää myös yksilön tieto­tur­van kohdalla.

    On aika help­poa sanoa, että “tehdään­pä yht­enäi­nen tieto­jär­jestelmä, kos­ka nykyiset eivät jut­tele keskenään”. Mikään ei kuitenkaan takaa, että tuo yht­enäi­nen tieto­jär­jestelmä on oikeasti kus­tan­nuste­hokkain tapa saa­da halu­tut edut

  11. Volmert­ti: Onko Soin­in­vaaran mielestä haja-asu­tus tosi­aan noin suuri ongelma? 

    Tässä blo­gis­sa käyti­in pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkik­si Hailu­odon kus­tan­nuk­sista. Haja-asu­tus voi monis­sa tilanteis­sa olla kallista, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­lisu­us vält­tää pahim­mat ongelmat.

  12. Viherinssi: Tässä blo­gis­sa käyti­in pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkik­si Hailu­odon kus­tan­nuk­sista. Haja-asu­tus voi monis­sa tilanteis­sa olla kallista, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­lisu­us vält­tää pahim­mat ongelmat. 

    Niin­pä. Kyl­lä se aika kalli­ik­si tulee, kun haja-asu­tusaluei­den lapset laite­taan kun­nan piikki­in aamul­la tak­sil­la koulu­un ja illal­la takaisin. Vuodessa on 190 koulupäivää, joten matko­ja tulee yhteen­sä 380 kpl. 

    Jos koulumatkaa olisi vaikka­pa 15 km, niin sitä kyytiä ei sitä var­masti alta kympin saa. Täl­löin 3800e pelkki­in koulukyytei­hin. Jos mat­ka mak­saakin 20e, niin siihen uppoaa jo melkein kahdek­san tuhat­ta euroa, pelkki­in matkus­tamiseen! Ihanan kallista! LVM:n kyse­lyn mukaan joil­lakin alueil­la km-hin­ta koulkyy­dille on jo korkeampi kuin taval­liselle tak­si­matkalle, eli min­im­i­hin­ta tak­si­matkalle täl­lä het­kel­lä on 1,55 e/km.

    Koulukul­je­tuk­sen kus­tan­nus 2013 keskimäärin 1920 e/kulj. oppilas.

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2751813/koulukyyti-maksoi-keskimaarin-yli‑1%E2%80%89200-euroa

    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/perusopetus/koulukuljetus/Documents/Koulukuljetusten%20tila%20kunnissa.pdf

  13. Viherinssi: Tässä blo­gis­sa käyti­in pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkik­si Hailu­odon kus­tan­nuk­sista. Haja-asu­tus voi monis­sa tilanteis­sa olla kallista, ja mak­sa­jal­la pitää olla mah­dol­lisu­us vält­tää pahim­mat ongelmat.

    En epäile, etteikö osa haja-asu­tusalueelle rak­en­tamis­es­ta olisi haitallista eri näkökul­mista. Mut­ta toisaal­ta huono kaupunkisu­un­nit­telukin (ja taa­jamien rak­en­t­a­mi­nen) on aiheut­tanut sosi­aal­isia ongelmia puhu­mat­takaan ympäristön turmelemis­es­ta. Täl­lä perus­teel­la ei kuitenkaan olla kieltämässä kaikkea kaupunkisuunnittelua.
    Halu­an vain sanoa, että nyt ollaan demon­isoimas­sa kokon­aan haja-asu­tusalueelle rak­en­tamista ja ehdot­ta­mas­sa sitä tehtäväk­si ilman oikeut­ta palvelui­hin. Esimerkik­si Uudel­la­maal­la on aluei­ta, jois­sa maaseudun kehit­tämi­nen on tehty hyvin vaikeak­si, kos­ka kaavoit­ta­ja näkee vain uhkia. Toisaal­ta aluei­ta pide­tään reserv­inä yksi­ty­isautoilu­un perus­tu­vien taa­jamien rak­en­tamiselle. Täl­löin vaiku­tuk­set ovat var­masti suurem­mat kuin muu­ta­man yksit­täisen hajarak­en­ta­jan tapauksessa.

    1. Tämä ehdo­tus kos­ki siis niitä aluei­ta, joi­hin ei nyt saa rak­en­taa pysyvää asu­tus­ta lainkaan ja kesämökke­jä, joista ei saa samas­ta syys­tä tehdä talvi­a­sut­tavia. Jos tämä sal­li­taan ehdol­la, ettei vaa­di sinne palvelu­ja, on se nykyti­laan näh­den lib­er­aalimpi ratkaisu, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

  14. Asumisen ja maankäytön nor­mit? Tarkoite­taanko täl­lä väestön­suo­jia ja autopaikko­ja tai ken­ties esteet­tömyyt­tä? Toiv­ot­tavasti ei energiamääräyksiä.

    Onhan tässä nyt huumo­ria? Ihan var­muudek­si, ei kai vain se ener­gia­todis­tus­mielipuolisu­us ole kir­joit­ta­jan mielestä nor­mi paikallaan?

  15. Viherinssi: Kukaan ei ole tehnyt tuol­laista jär­jestelmää mis­sään maail­mas­sa siinä laa­ju­udessa. Niistä ei ole koke­muk­sia, eikä edes niiden taustalle tarvit­tavia rak­en­tei­ta tun­neta kovin hyvin.

    Eivät nämä jär­jestelmät oikeasti ole niin vaikei­ta suun­nitel­la ja toteut­taa. Kan­nat­taa huomioi­da että ter­vey­den­huol­lon jär­jestelmiä on maail­ma täyn­nä, ja Suomes­sakin toim­inta (myös sosi­aalipuolen) pyörii koko ajan ole­mas­saolevil­la ohjelmis­toil­la jot­ka joku on suun­nitel­lut ja toteut­tanut siihen aikaan kun tieto­jär­jestelmäpro­jek­tit oli­vat vain pro­jek­te­ja ja aja­tus niiden nos­tamis­es­ta vaalio­hjel­maan olisi ollut vain huono vitsi.

    Jos ole­tusar­vona on että jär­jestelmä on ääret­tömän mon­imutkainen, siitä suun­nitel­laan sel­l­ainen. Tämä on hallintolähtöis­ten tieto­jär­jestelmäpro­jek­tien omi­naisu­us, jota tapaa sekä julkisel­la puolel­la että suurem­man­puolei­sis­sa yrityksissä.

  16. Koulu­aikana olin kesätöis­sä pk ‑fir­mas­sa, joka oli han­kki­mas­sa uut­ta tieto­jär­jestelmää. Neu­vot­telu muis­tut­ti tele­vi­sios­ta tut­tua kaup­pa­rat­su- eläkeläi­nen ‑pöly­imurikaup­paa ja muis­te­len tapaus­ta vieläkin kiusaantuneena.
    Kun ongel­ma on matem­a­ti­soitavis­sa, niin siitä voidaan kir­joit­taa ohjel­ma. Tässä mielessä Sote ‑tietoko­neo­hjel­man kir­joit­ta­mi­nen ei ole vaikeaa. Ongel­ma on mukaan tup­pau­tu­vis­sa tek­i­jöis­sä, jot­ka aja­vat, tietenkin, omaa etu­aan. Vas­taavasti on vaikea kuvitel­la kau­pal­lista toim­i­jaa, joka luovut­taisi lähdekood­in täy­det käyttöoikeudet.
    Valitet­tavasti on tul­lut ilmi, että val­tio (min­is­ter­iöt) vetäy­tyvät avoin rajap­in­ta ‑ajat­telun taakse (nämä ns. palvelu­väylät), joka ei ratkaise mitään, vaan siirtää ongel­man (työn) toiseen paikkaan. Tässä mielessä keskus­tan ”sote ‑palvelu­väylä” ei ole ratkaisu mihinkään.
    Kansal­li­sis­sa han­kkeis­sa ohjel­man lähdekoo­di pitää omis­taa. Luulisi myös Euroopas­ta löy­tyvän mai­ta, joi­ta kiin­nos­taisi avoimeen lähdekood­i­in perus­tu­va sote ‑ohjelmis­to.
    Eli muu­ta­ma organ­isaat­tori, yliopis­tot ja korkeak­oulut koodaa­maan, EU ‑rahal­la euroop­palaista yhteistyötä.
    PS. Val­tio­varain­min­is­ter­iö lait­taa yli sata miljoon­aa euroa palvelu­arkkite­htu­uri­hankkeeseen (palvelu­väylä). Jotkut pitävät han­ket­ta ”ont­tona kuore­na”, jep, jep.

  17. hup­sis:Onhan tässä nyt huumo­ria? Ihan var­muudek­si, ei kai vain se ener­gia­todis­tus­mielipuolisu­us ole kir­joit­ta­jan mielestä nor­mi paikallaan? 

    Suku­laiseni myi par­i­talon­sa ja jou­tui han­kki­maan todistuksen. 

    Mietit­ti­in kah­teen mieheen, että kos­ka todis­tus on raken­nusko­htainen, niin mitähän ihmettä se osta­ja tekikään sil­lä kah­den erikokoisen asun­non keskiar­vol­la, varsinkin kun toises­sa oli ilmaläm­pöpump­pu ja toises­sa ei?

  18. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä ehdo­tus kos­ki siis niitä aluei­ta, joi­hin ei nyt saa rak­en­taa pysyvää asu­tus­ta lainkaan ja kesämökke­jä, joista ei saa samas­ta syys­tä tehdä talvi­a­sut­tavia. Jos tämä sal­li­taan ehdol­la, ettei vaa­di sinne palvelu­ja, on se nykyti­laan näh­den lib­er­aalimpi ratkaisu, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

    Tois­tan joskus aiem­min ker­tomani muut­to­tap­piokun­nan kun­naninsinöörin paina­jaisunen: Hän näki tois­tu­vasti unta, että syr­jäiselle kylmälle tilalle — siis aikoinaan asuinkäyt­töön raken­netulle tilalle — muut­taa monilapsiperhe.

    Ainakin hänelle huoli oli todellinen.

  19. ter­vey­den­huol­lon tieto­jär­jestelmien suurin ongel­ma on, että eri tahot eivät vain suos­tu ylipäätään keskustele­maan mis­tään keskenään. 

    SOTE-uud­is­tuk­ses­sa tulos oli yhden sairaan­hoitopi­irin lakkaut­ta­mi­nen ja HUS-aleen laa­jen­t­a­mi­nen Lah­teen. Se ei yhteistyötä taikasauval­la paran­na tai lisää. Sik­si tieto­jär­jestelmien osalta tässä ei tul­la pääseemään yhtään mihinkään. Vähäi­nenkin kulukuri kat­soi sote-alueil­ta, joten onnea matkaan ohjelmistokauppiaat.

  20. Volmert­ti:
    Mik­si haja-asu­tusalueel­la asum­i­nen nähdään niin kovin mus­tavalkoise­na asiana. Jatkos­sakin on var­masti maaseudul­la mielum­min asu­via ihmisiä, kun osa taas halu­aa asua kaupungis­sa. Sen sijaan, että väitel­lään asum­is­muo­to­jen parem­muud­es­ta, tulisi keskit­tyä molem­pi­en asuinympäristö­jen kestävään kehittämiseenkepu.

    Niin, siis itse asu­isin mielel­läni hal­val­la isos­sa talos­sa jos­sain maaseudul­la, mut­ta kos­ka tarvit­sen palve­lut lähel­leni, niin olen valin­nut asuin­paikak­seni kaupun­gin. Jokaiselle sal­lit­takoon tämä val­in­ta. Väärin on kuitenkin se, että min­ut pienessä kopis­sa asu­van kaupunki­laisen edel­lytetään kus­tan­ta­van isos­sa talos­sa maal­la asu­vien palve­lut. Jokainen mak­sakoon tarvit­se­mansa. Ei maal­la asum­i­nen ole mikään perusoikeus.

  21. Kim: Väärin on kuitenkin se, että min­ut pienessä kopis­sa asu­van kaupunki­laisen edel­lytetään kus­tan­ta­van isos­sa talos­sa maal­la asu­vien palve­lut. Jokainen mak­sakoon tarvit­se­mansa. Ei maal­la asum­i­nen ole mikään perusoikeus.

    Mah­tavaa, että ainakin vielä tois­taisek­si elämme yhteiskun­nas­sa, jos­sa muillekkin kuin hyvin toimeen­tulevil­la on tar­jol­la palveluita…

  22. Viherinssi: Tämä ei ole mikään triv­i­aali SQL-kyse­ly sinne, https-API tuonne ‑har­joi­tus. Ongel­mat liit­tyvät sen tiedon luonteeseen.

    Niin, muis­te­len että joskus 10 ‑vuot­ta sit­ten olin kuun­tele­mas­sa kuin­ka asi­at muut­tuvat ja käyt­töön tulee väylä, joka ratkaisee kaik­ki ongelmat.

    Mei­dän tilanteem­me­han on vähän saman­lainen kuin Amerikan pankki­jär­jestelmä, jos­sa aiko­jen saatossa on eri osaval­tioi­hin perustet­tu lukuisia eri­laisia pankke­ja, joil­la on kaikil­la omat tieto­jär­jestelmän­sä. Tilisi­ir­to pankista toiseen on todel­la han­kalaa tehdä, mut­ta ihmiset eivät koe tätä ongel­mana, kos­ka tietoturva.

    Virossa taas päästi­in aloit­ta­maan nol­las­ta, perusteil­taan väylä ei ole kovin haas­ta­va mut­ta kus­tan­nuk­set tule­vat sit­ten jälk­i­ju­nas­sa sin­nekin, kun tulee yhä uusia jär­jestelmiä, jot­ka pitää inte­groi­da ole­mas­saol­e­vaan ja ken­ties jo vähän van­henevaan väylään. Siitä on ollut jo puhet­ta, että Vironkin väylässä on jotain teknisiä ratkaisui­ta, jot­ka eivät ole ihan kaikkien uudem­pi­en tren­di­en mukaisia.

    Jos halu­am­ma yhtäaikaa, edullista, täy­del­listä tieto­tur­vaa sisältävän, kaikkien eri jär­jestelmien kanssa jut­tel­e­van, nopeasti toimi­van ja käyt­täjäys­täväl­lisen jär­jestelmän niin mitään ei var­masti koskaan saa­da valmi­ik­si, kos­ka tuo on mah­do­ton yhtälö — ainakin niin kauan kunnes eri ohjelmis­to­valmis­ta­jat saa­vat sovit­tua yhteiset “kiskot” joil­la tietoa siir­retään — toisin sanoen vähin­täänkin tiedosto­for­maat­ti, joka on määritel­ty tarvi­taan. Sitä ennen, jokaisel­la uudel­la lait­teel­la on oma rajap­in­tansa, jon­ka kaut­ta uuden­laista dataa tulee.

    Ja siis täm­möi­nen muu­tos ei tule tapah­tu­maan sik­si että joku halu­aa niin tapah­tu­van, vaan sen men­tävä yhdessä eri taho­jen kau­pal­lis­ten intressien kanssa. Vas­ta sit­ten kun ole­mas­sa jokin globaali kau­palli­nen intres­si saa­da jär­jestelmät jut­tele­maan keskenään, isot ja pienet toimit­ta­jat otta­vat inter­graa­tion johonkin väylään riit­tävän tosis­saan. Tämä muu­tos voi kestää vuosikym­meniä. Nyt ollaan siinä pis­teessä, että meil­lä on muu­ta­ma käyt­töjär­jestelmä ja mah­dol­lisu­us tehdä kood­ia joka toimii useis­sa jär­jestelmis­sä, mut­ta että päästäisi­in rajap­in­to­jen tasolle, siihen voi men­nä vielä het­ki. Pelkkä tekni­ik­ka ei siis riitä, vaan tarvi­taan myös se kau­palli­nen moti­vaa­tio. Vähän samaan tapaan kuin vaikka­pa eri tietokone tai kam­er­avalmis­ta­jil­la on intresse­jä käyt­tää samaa USB, muisti‑, val­oku­va jne. for­maat­tia. Se tulee kyl­lä toden­näköis­es­ti tapah­tu­maan ajan kanssa.

    Virossa olti­in tässä mielestäni visionäärisiä ja nähti­in kehi­tys ja mah­dol­lisu­us — voisimme kehit­tää tänne ter­vey­den­huol­lon “iTunesin” tai “App Storen” jos tääl­lä olisi jengillä visio­ta ja rohkeut­ta lähteä aja­maan sitä. Se vaatisi kuitenkin ennenkaikkea jonkun hyvän johta­jan, joka osaisi ajaa täm­möisiä han­kkei­ta usei­den eri toim­i­joiden kanssa. Jonkun johon kaik­ki toim­i­jat luot­ta­vat. Sem­moista ei vält­tämät­tä ole olemassa.

    Paljon tärkeäm­pää siis nyt tässä vai­heessa olisi pyrk­iä siihen, että eri jär­jestelmistä ja niiden tieto­sisäl­löistä saataisi­in doku­men­taa­tio sekä koneelli­nen rajap­in­ta ulos — edes jol­lain tavalla.

  23. Tapio: Tois­tan joskus aiem­min ker­tomani muut­to­tap­piokun­nan kun­naninsinöörin paina­jaisunen: Hän näki tois­tu­vasti unta, että syr­jäiselle kylmälle tilalle – siis aikoinaan asuinkäyt­töön raken­netulle tilalle – muut­taa monilapsiperhe.

    Ainakin hänelle huoli oli todellinen. 

    Eipä täl­lainen asia todel­lista kun­naninsinööriä het­kau­ta mitenkään.

Vastaa käyttäjälle Seppo S Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.