Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto

8.2.2015 · Aihe: Vaalilupausten kommentointia 

Suomi julkisen sektorin johtamisen, byrokratian purkamisen, digitalisaation ja kokeilujen mallimaaksi

Taas mallimaa! Tarkoitetaanko tällä, että Suomen käytännöistä otetaan oppia vai että niistä otetaan opiksi?

Lupakäytäntöjä helpotetaan ja normeja puretaan (erityisesti yrittäjyyden ja investointien lupabyrokratia, kolmas sektori, maatalous, asuminen ja maankäyttö)

Normien purkaminen yleisellä tasolla oikein hyvä tavoite, mutta sitten tulevat vastaan yksityiskohdat. Jokaisella normilla on ainakin joskus ollut jokin peruste. Lupabyrokratiaa kannattaa yksinkertaistaa niin, että viranomaisilta haetaan hankkeeseen yksi lupa ja viranomaistoiminta organisoidaan niin, että eri näkökohdat punnitaan siellä viranomaispäässä, eikä niin, ettei terveellisyydestä ja turvallisuudesta tarvitse enää välittää.  Asumisen ja maankäytön normit? Tarkoitetaanko tällä väestönsuojia ja autopaikkoja tai kenties esteettömyyttä? Toivottavasti ei energiamääräyksiä.

Jos sillä tarkoitetaan rajatonta hajarakennusoikeutta, pitäisi säätää laki, etteivät taajamien asukkaat joudu tämän maksumieheksi, vaan haja-asujat maksavat aiheutuvat kulut itse. Ei voi olla niin, että minulla on oikeus rakentaa pysyvä asuntoni ulkoluodolle ja kunnan on järjestettävä koulukuljetukset helikopterilla, tuotava sähkö ja viemäri ja vanhuuden päivinäni kolme kotikäyntiä päivässä.

Yksi vaihtoehto on, että pysyvän asunnon saa rakentaa sinnekin, missä se on nyt kiellettyä, mutta nämä olisivat kesämökin asemassa niin, ettei sinne voi vaatia koulukuljetuksia eikä myöskään vanhuspalveluja, viemäreitä tai vesijohtoja.

Tietosuojakäytäntö muutetaan – kansalaisen palveluikkuna käyttöön.

Kryptisesti sanottu. Toivottavasti tässä on sisällä ajatus tietosuojatalkoista. Meillä on lainsäädännössä erilaisia tietosuojamääräyksiä yli viisisataa ja ne on kaikki kirjoitettu varmuuden vuoksi vähän eri tavalla. Tämä on keskeinen syy siihen, ettei mikään tietojärjestelmä tule koskaan toimimaan. Jos tietosuojamääräykset olisivat yleislaissa, järjestelmän suunnittelija voisi jotenkin pysyä niistä ajan tasalla.

Yksi vaihtoehto voisi olla, että meillä olisi kahdenlaisia tietosuojalainsäädäntöjä, tiukka ja normaali, ja henkilö itse saa päättää. Joka valitsee normaalin, saa toimivat palvelut ja joka valitsee tiukan, saa sellaiset palvelut, jotka tiukka järjestelmä tekee mahdolliseksi. Yksityinen sektorihan toimii näin. Sivusto kysyy, saako ohjelma käyttää esimerkiksi paikkatietojasi ja jos et sitä salli, ei se myöskään toimi.

Kokeileva Suomi –toimintatavaksi, säädetään kokeilulaki

Hauskaa, että joku jaksaa vielä yrittää. Yhteiskunnalliset kokeilut on Suomessa estetty sillä, että kansalaisia ei saa asettaa keskenään eri asemaan. Onneksi juristit eivät ole tutustuneet lääketieteellisiin kokeisiin. Nehän perustuvat aina siihen, että on koeryhmä ja vertailuryhmä, jotka saavat eri lääkettä tai mahdollisesti pelkkää plaseboa.

Hyvin kannatettava tavoite.

Terveydenhuollon tietojärjestelmät: yksi yhteensopiva sote-palveluväylä otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2019

Aloitetaanko ajanlasku kenties uudestaan Juha Sipilän ykköshallituksen perustamisesta? Silloin tuo ajankohta tuntuu realistiselta. 🙂

Julkisen sektorin johtamisjärjestelmä uudistetaan alkaen Valtioneuvoston työskentelystä sekä ministereiden ja avustajien määrän vähentämisestä. Valtion tilinpitokäytäntö muutetaan.

Varmaankin valtioneuvosto toimisi paremmin, jos ministereitä olisi vain 12, mutta miten Sipilä saa Juhantalon, Vanhasen ja Väyrysen tyytyväiseksi ja naiskiintiön täyteen? Avustajien määrää voisi vähentää ja valtiosihteerijärjestelmän kenties lakkauttaa, mutta edessä on hankala yhtälö. EU:n ministerineuvostolla on yhtä monta kokousta siitä riippumatta, montako ministeriä Suomen hallituksessa on. Nyt valtiosihteerit ovat voineet sijaistaa ministereitä. Miten Suomen asiat hoidetaan, jos ministerit ovat yhtä mittaan Brysselissä istumassa luurit korvilla?

Valtion tilinpitojärjestelmä pitäisi todella uudistaa niin, että olisi erikseen tase ja erikseen tulot ja menot, eikä omaisuuden myyntiä käsiteltäisi tulona. Silloin ehkä Juha Sipilä huomaisi, ettei hänen kasvurahastoaan kannatakaan rahoittaa myymällä tuottavaa omaisuutta vaan lainalla, josta Suomi on viimeksi maksanut negatiivista korkoa (-0,17%).

Kommentit

26 Vastausta artikkeliin “Keskustan “hallitusohjelma” (3/5) Hallinto”

  1. napander kirjoitti 8.2.2015 kello 10:54

    Vaikka lienee periaatteessa sama, että myykö omaisuuden ja ottaa sen vuosien tuoton kerralla vai yhden vuoden tuoton vuosittain, toki nyt korot puoltavat velkaa, niin ei kyllä kauheasti huvita tämä valtiososialismi, jossa hyvää myydään pois ja sitten ostetaan Talvivaaraa ja maksetaan esimerkiksi Yaralle kallis infra niin, että kehitysmaatkin nauravat Suomelle. Mitä lupiin tulee, niin Yaraltakaan ei tulla nykylain puitteissa vaatimaan mitään sellaista, että Talvivaara ei toistuisi. Sitten näitäkin ehtoja halutaan höllentää, vaikka jo nyt otetaan satoja miljoonia velkaa vain pitääkseen Talvivaaraa elossa, joka sitten menee eurolla eteenpäin ilman että ostaja joutuu ottamaan vastuuta jo tapahtuneista tuhoista.

    Paljon parempi, että poliitikot eivät saa miljardipottia myynneistä, jotka sitten hassataan näin. Vituttaa vähemmän, jos veronmaksajille jää edes jotain tuottavaa, varsinkin jos saa korotonta tai jatkossakin matalakorkoista velkaa.

    Hassua sinänsä, että Norja opettaa kehitysmaille miten tehdä tuottavia sopimuksia ulkomaisten kanssa, eikä antaa kaikkea vain pois, mutta meillä sitten poliitikot järjestään antavat rikkaudet pois. Mihin tarvitaan maanpuolustusta, kun jo rauhan aikana täältä saa kaikki rikkaudet ilmaiseksi?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  2. Tero Tolonen kirjoitti 8.2.2015 kello 11:33

    “Hauskaa, että joku jaksaa vielä yrittää. Yhteiskunnalliset kokeilut on Suomessa estetty sillä, että kansalaisia ei saa asettaa keskenään eri asemaan.”

    No tämäpä oli mukava uutinen nillle, jotka ovat harmitelleet sitä, miksi naapurikunnassa on matalampi veroprosentti ja paremmat palvelut.

    Voisiko tämänkin asian ratkaista demokratian avulla? Jos vaikka ihmisiä ei saa asettaa eri asemaan, he voivat kuitenkin äänestämällä päättää haluavatko ottaa jonkun käytännön käyttöön vai eivät. Siihenhän noiden kuntien erisuuruiset veroprosentit, palvelut etc. perustuvat – paikallishallintoon. Eli: jos jotain asiaa halutaan kokeilla, paikallisesti voidaan äänestää tämän kokeilun käyttöönotosta.

    Tai: vaihtoehtoisesti demokraattisesti valitut kunnan edustajat voivat tehdä tämän päätöksen. Demokratiassahan on kyse lakien säätämisestä eikä siitä että pompitaan lakimiesten aivoitusten mukaan – sen pitäisi mennä täysin päin vastoin – laki ja oikeus valvoo demokratian toteutumista, eikä toisinpäin.

    Heiluttaako tässä nyt häntä koiraa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  3. Seppo S kirjoitti 8.2.2015 kello 12:50

    Ehkä keskustan mielestä ympäristölupia voitaisiin joissakin erikoistapauksissa myöntää runsaasti työpaikkoja tuoville yrityksille, vaikka tiukilla lupaehdoilla ei 100 prosenttisella varmuudella voitaisikaan turvata viitasammakon ja liito-oravan levähdyspaikkojen säilymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  4. Volmertti kirjoitti 8.2.2015 kello 13:24

    Onko Soininvaaran mielestä haja-asutus tosiaan noin suuri ongelma? Eikö suurempi ongelma ole kuntien kaavoittamat yksityisautoiluun perustuvat pelloille rakentamat taajamat? Kyllä maaseudullekkin täytyy ehdottomasti saada rakentaa. Ehkä ei täysin vapaata rakennusoikeutta mihin vain, mutta jos haluamme, että maaseutua kehitetään on rakentaminen sallittava. Moni yritystoiminta sopii viljelyn lisäksi haja-asutusalueelle. Eikä kovin moni jaksa sitä kivaa lähituotettua luomuruokaa tuottaa, jos kaikki kehittäminen naapurustosta kielletään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2015 kello 14:34

    Yritin arvata mitä keskusta tuolla tarkoittaa. Minulla ei ole päällimmäisenä ongelmana se, miten keskustalaiset kunnat ajavat itsensä perikatoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Volmertti kirjoitti 8.2.2015 kello 13:27

    Vesijohtojen osalta tilanne on kyllä usein niin, että asukkaat eivat niitä halua, vaan kunta pakottaa asukkaat liittymään vesiosuuskuntiin. Kustannukset jäävät kunnille hyvin pieniksi. Parempi vaihtoehto olisi edellyttää järkevä kiinteistökohtainen vesihuolto (esin. kuivakäymälä) haja-asutusalueella.
    Ja missä minee hyväksyttävyyden raja kuka maksaa kenenkäkin palveluita? Alkaa kulostamaan aika oikeistolaiselta…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. maiju kirjoitti 8.2.2015 kello 14:52

    vihreät ovat aatteellisella yksitotisuudellaan ajaneet itsensä oppositioon pitkäksi aikaa. Pitäisi valita puheenjohtajaksi joku avarakatseisempi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  8. Pekka T. kirjoitti 8.2.2015 kello 18:00

    Osmo Soininvaara tekee hyviä kriittisiä huomioita, jotka antavat mahdollisuuden mielenkiintoiseen jatkokeskusteluun. Sellaisiakin kommentteja on tullut, mutta sitten on myös näitä:

    maiju:
    vihreät ovat aatteellisella yksitotisuudellaan ajaneet itsensä oppositioon pitkäksi aikaa. Pitäisi valita puheenjohtajaksi joku avarakatseisempi, ei nyt vaan tule ketään mieleen!

    Maiju ei vaivaudu keskustelemaan, ei perustelemaan, vaan tyytyy yksioikoiseen poliittiseen sättimiseen. Miksi ihmeessä? Mitä hän sillä kuvittelee saavuttavansa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  9. Volmertti kirjoitti 8.2.2015 kello 20:42

    Miksi haja-asutusalueella asuminen nähdään niin kovin mustavalkoisena asiana. Jatkossakin on varmasti maaseudulla mielummin asuvia ihmisiä, kun osa taas haluaa asua kaupungissa. Sen sijaan, että väitellään asumismuotojen paremmuudesta, tulisi keskittyä molempien asuinympäristöjen kestävään kehittämiseen. Maaseutua tarvitaan jatkossakin ainkain ruoan tuottamiseen. Pitäisikin pohtia tapoja miten maaseutuasuminen voidaan järjestää mahdollisimman kestävästi ja kehittää kaupungin ja maaseudun välistä vuorovaikutusta. Soininvaaran tokaisut tyyliin, että maaaseudulla saa asua kunhan maksaa kaiken itse (ja vielä verot kaupunkiin) ei vie asiaa yhtään eteenpäin vaan luo pelkästään tarpeetonta kaupungin ja maaseudun vastaikkainasettelua. Toista ääripäätä edustaakin sitten kepu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Jussi Airaksinen kirjoitti 8.2.2015 kello 21:49

    Tuo lääketiedevertaus ei ihan suoraan toimi perustulain yhdenvertaisuusvaatimuksen ja sosiaaliturvakokeilujen osalta kuten esität. Lääketieteellistä tutkimustakin nimittäin säännellään. Tutkimusluvan edellytyksenä on se, että koehenkilöiden terveydellinen etu asetetaan aina tieteen ja yhteiskunnan etujen edelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vertailtavien hoitojen voidaan olettaa olevan yhtä tehokkaita. Jos meillä on perusteltu epäilys siitä, että toinen hoidosta on tehokkaampi, tutkimuslupaa ei saa huonomman hoidon antamiseen osalle tutkittavista. Sosiaaliturvasta me voidaan päätellä, että jos yhdelle maksetaan enemmän verorahaa toiselle samassa tilanteessa olevalle, enemmän saavan hyvinvointi tulee olemaan korkeampi kuin vähemmän saavan. Tällöin tutkimusintressi menee toisen henkilön hyvinvoinnin edelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  11. Viherinssi kirjoitti 8.2.2015 kello 23:22

    OS: Terveydenhuollon tietojärjestelmät: yksi yhteensopiva sote-palveluväylä otetaan käyttöön viimeistään vuonna 2019
    Aloitetaanko ajanlasku kenties uudestaan Juha Sipilän ykköshallituksen perustamisesta? Silloin tuo ajankohta tuntuu realistiselta. 🙂

    Jep. Ei taida olla kenelläkään ohjelman kirjoittajalla harmaintakaan aavistusta siitä, minkä kokoluokan savotasta on kyse.

    Olisin jo iloisesti yllättynyt, jos savotta olisi kartoitettu, ja jos asioiden taklaamiseen olisi suunnitelma vuonna 2019. Implementointiin menee hyvin pitkä aika.

    Kukaan ei ole tehnyt tuollaista järjestelmää missään maailmassa siinä laajuudessa. Niistä ei ole kokemuksia, eikä edes niiden taustalle tarvittavia rakenteita tunneta kovin hyvin. Tämä ei ole mikään triviaali SQL-kysely sinne, https-API tuonne -harjoitus. Ongelmat liittyvät sen tiedon luonteeseen.

    Pelkästään lääketieteellinen tieto on osittain aika kimuranttia. Sosiaalipuolen datan lisääminen siihen ei varmasti tee elämästä helpompaa. Ongelmia riittää myös yksilön tietoturvan kohdalla.

    On aika helppoa sanoa, että “tehdäänpä yhtenäinen tietojärjestelmä, koska nykyiset eivät juttele keskenään”. Mikään ei kuitenkaan takaa, että tuo yhtenäinen tietojärjestelmä on oikeasti kustannustehokkain tapa saada halutut edut

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  12. Viherinssi kirjoitti 8.2.2015 kello 23:23

    Volmertti: Onko Soininvaaran mielestä haja-asutus tosiaan noin suuri ongelma?

    Tässä blogissa käytiin pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkiksi Hailuodon kustannuksista. Haja-asutus voi monissa tilanteissa olla kallista, ja maksajalla pitää olla mahdollisuus välttää pahimmat ongelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  13. Syltty kirjoitti 9.2.2015 kello 9:37

    Viherinssi: Tässä blogissa käytiin pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkiksi Hailuodon kustannuksista. Haja-asutus voi monissa tilanteissa olla kallista, ja maksajalla pitää olla mahdollisuus välttää pahimmat ongelmat.

    Niinpä. Kyllä se aika kalliiksi tulee, kun haja-asutusalueiden lapset laitetaan kunnan piikkiin aamulla taksilla kouluun ja illalla takaisin. Vuodessa on 190 koulupäivää, joten matkoja tulee yhteensä 380 kpl.

    Jos koulumatkaa olisi vaikkapa 15 km, niin sitä kyytiä ei sitä varmasti alta kympin saa. Tällöin 3800e pelkkiin koulukyyteihin. Jos matka maksaakin 20e, niin siihen uppoaa jo melkein kahdeksan tuhatta euroa, pelkkiin matkustamiseen! Ihanan kallista! LVM:n kyselyn mukaan joillakin alueilla km-hinta koulkyydille on jo korkeampi kuin tavalliselle taksimatkalle, eli minimihinta taksimatkalle tällä hetkellä on 1,55 e/km.

    Koulukuljetuksen kustannus 2013 keskimäärin 1920 e/kulj. oppilas.

    http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2751813/koulukyyti-maksoi-keskimaarin-yli-1%E2%80%89200-euroa

    http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/opeku/opetus/perusopetus/koulukuljetus/Documents/Koulukuljetusten%20tila%20kunnissa.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  14. Volmertti kirjoitti 9.2.2015 kello 11:46

    Viherinssi: Tässä blogissa käytiin pari viikkoa takaperin keskustelua esimerkiksi Hailuodon kustannuksista. Haja-asutus voi monissa tilanteissa olla kallista, ja maksajalla pitää olla mahdollisuus välttää pahimmat ongelmat.

    En epäile, etteikö osa haja-asutusalueelle rakentamisesta olisi haitallista eri näkökulmista. Mutta toisaalta huono kaupunkisuunnittelukin (ja taajamien rakentaminen) on aiheuttanut sosiaalisia ongelmia puhumattakaan ympäristön turmelemisesta. Tällä perusteella ei kuitenkaan olla kieltämässä kaikkea kaupunkisuunnittelua.
    Haluan vain sanoa, että nyt ollaan demonisoimassa kokonaan haja-asutusalueelle rakentamista ja ehdottamassa sitä tehtäväksi ilman oikeutta palveluihin. Esimerkiksi Uudellamaalla on alueita, joissa maaseudun kehittäminen on tehty hyvin vaikeaksi, koska kaavoittaja näkee vain uhkia. Toisaalta alueita pidetään reservinä yksityisautoiluun perustuvien taajamien rakentamiselle. Tällöin vaikutukset ovat varmasti suuremmat kuin muutaman yksittäisen hajarakentajan tapauksessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  15. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.2.2015 kello 14:31

    Tämä ehdotus koski siis niitä alueita, joihin ei nyt saa rakentaa pysyvää asutusta lainkaan ja kesämökkejä, joista ei saa samasta syystä tehdä talviasuttavia. Jos tämä sallitaan ehdolla, ettei vaadi sinne palveluja, on se nykytilaan nähden liberaalimpi ratkaisu, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  16. hupsis kirjoitti 9.2.2015 kello 15:44

    Asumisen ja maankäytön normit? Tarkoitetaanko tällä väestönsuojia ja autopaikkoja tai kenties esteettömyyttä? Toivottavasti ei energiamääräyksiä.

    Onhan tässä nyt huumoria? Ihan varmuudeksi, ei kai vain se energiatodistusmielipuolisuus ole kirjoittajan mielestä normi paikallaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  17. spottu kirjoitti 9.2.2015 kello 15:49

    Viherinssi: Kukaan ei ole tehnyt tuollaista järjestelmää missään maailmassa siinä laajuudessa. Niistä ei ole kokemuksia, eikä edes niiden taustalle tarvittavia rakenteita tunneta kovin hyvin.

    Eivät nämä järjestelmät oikeasti ole niin vaikeita suunnitella ja toteuttaa. Kannattaa huomioida että terveydenhuollon järjestelmiä on maailma täynnä, ja Suomessakin toiminta (myös sosiaalipuolen) pyörii koko ajan olemassaolevilla ohjelmistoilla jotka joku on suunnitellut ja toteuttanut siihen aikaan kun tietojärjestelmäprojektit olivat vain projekteja ja ajatus niiden nostamisesta vaaliohjelmaan olisi ollut vain huono vitsi.

    Jos oletusarvona on että järjestelmä on äärettömän monimutkainen, siitä suunnitellaan sellainen. Tämä on hallintolähtöisten tietojärjestelmäprojektien ominaisuus, jota tapaa sekä julkisella puolella että suuremmanpuoleisissa yrityksissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  18. Eero Kärki kirjoitti 9.2.2015 kello 16:22

    Kouluaikana olin kesätöissä pk -firmassa, joka oli hankkimassa uutta tietojärjestelmää. Neuvottelu muistutti televisiosta tuttua kaupparatsu- eläkeläinen -pölyimurikauppaa ja muistelen tapausta vieläkin kiusaantuneena.
    Kun ongelma on matematisoitavissa, niin siitä voidaan kirjoittaa ohjelma. Tässä mielessä Sote -tietokoneohjelman kirjoittaminen ei ole vaikeaa. Ongelma on mukaan tuppautuvissa tekijöissä, jotka ajavat, tietenkin, omaa etuaan. Vastaavasti on vaikea kuvitella kaupallista toimijaa, joka luovuttaisi lähdekoodin täydet käyttöoikeudet.
    Valitettavasti on tullut ilmi, että valtio (ministeriöt) vetäytyvät avoin rajapinta -ajattelun taakse (nämä ns. palveluväylät), joka ei ratkaise mitään, vaan siirtää ongelman (työn) toiseen paikkaan. Tässä mielessä keskustan ”sote -palveluväylä” ei ole ratkaisu mihinkään.
    Kansallisissa hankkeissa ohjelman lähdekoodi pitää omistaa. Luulisi myös Euroopasta löytyvän maita, joita kiinnostaisi avoimeen lähdekoodiin perustuva sote -ohjelmisto.
    Eli muutama organisaattori, yliopistot ja korkeakoulut koodaamaan, EU -rahalla eurooppalaista yhteistyötä.
    PS. Valtiovarainministeriö laittaa yli sata miljoonaa euroa palveluarkkitehtuurihankkeeseen (palveluväylä). Jotkut pitävät hanketta ”onttona kuorena”, jep, jep.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. Syltty kirjoitti 9.2.2015 kello 17:50

    hupsis:Onhan tässä nyt huumoria? Ihan varmuudeksi, ei kai vain se energiatodistusmielipuolisuus ole kirjoittajan mielestä normi paikallaan?

    Sukulaiseni myi paritalonsa ja joutui hankkimaan todistuksen.

    Mietittiin kahteen mieheen, että koska todistus on rakennuskohtainen, niin mitähän ihmettä se ostaja tekikään sillä kahden erikokoisen asunnon keskiarvolla, varsinkin kun toisessa oli ilmalämpöpumppu ja toisessa ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  20. Tapio kirjoitti 9.2.2015 kello 18:15

    Osmo Soininvaara:
    Tämä ehdotus koski siis niitä alueita, joihin ei nyt saa rakentaa pysyvää asutusta lainkaan ja kesämökkejä, joista ei saa samasta syystä tehdä talviasuttavia. Jos tämä sallitaan ehdolla, ettei vaadi sinne palveluja, on se nykytilaan nähden liberaalimpi ratkaisu, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?

    Toistan joskus aiemmin kertomani muuttotappiokunnan kunnaninsinöörin painajaisunen: Hän näki toistuvasti unta, että syrjäiselle kylmälle tilalle – siis aikoinaan asuinkäyttöön rakennetulle tilalle – muuttaa monilapsiperhe.

    Ainakin hänelle huoli oli todellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. JTS kirjoitti 9.2.2015 kello 19:16

    terveydenhuollon tietojärjestelmien suurin ongelma on, että eri tahot eivät vain suostu ylipäätään keskustelemaan mistään keskenään.

    SOTE-uudistuksessa tulos oli yhden sairaanhoitopiirin lakkauttaminen ja HUS-aleen laajentaminen Lahteen. Se ei yhteistyötä taikasauvalla paranna tai lisää. Siksi tietojärjestelmien osalta tässä ei tulla pääseemään yhtään mihinkään. Vähäinenkin kulukuri katsoi sote-alueilta, joten onnea matkaan ohjelmistokauppiaat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  22. Kim kirjoitti 9.2.2015 kello 20:25

    Volmertti:
    Miksi haja-asutusalueella asuminen nähdään niin kovin mustavalkoisena asiana. Jatkossakin on varmasti maaseudulla mielummin asuvia ihmisiä, kun osa taas haluaa asua kaupungissa. Sen sijaan, että väitellään asumismuotojen paremmuudesta, tulisi keskittyä molempien asuinympäristöjen kestävään kehittämiseenkepu.

    Niin, siis itse asuisin mielelläni halvalla isossa talossa jossain maaseudulla, mutta koska tarvitsen palvelut lähelleni, niin olen valinnut asuinpaikakseni kaupungin. Jokaiselle sallittakoon tämä valinta. Väärin on kuitenkin se, että minut pienessä kopissa asuvan kaupunkilaisen edellytetään kustantavan isossa talossa maalla asuvien palvelut. Jokainen maksakoon tarvitsemansa. Ei maalla asuminen ole mikään perusoikeus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. Volmertti kirjoitti 9.2.2015 kello 23:14

    Kim: Väärin on kuitenkin se, että minut pienessä kopissa asuvan kaupunkilaisen edellytetään kustantavan isossa talossa maalla asuvien palvelut. Jokainen maksakoon tarvitsemansa. Ei maalla asuminen ole mikään perusoikeus.

    Mahtavaa, että ainakin vielä toistaiseksi elämme yhteiskunnassa, jossa muillekkin kuin hyvin toimeentulevilla on tarjolla palveluita…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Tero Tolonen kirjoitti 10.2.2015 kello 11:56

    Viherinssi: Tämä ei ole mikään triviaali SQL-kysely sinne, https-API tuonne -harjoitus. Ongelmat liittyvät sen tiedon luonteeseen.

    Niin, muistelen että joskus 10 -vuotta sitten olin kuuntelemassa kuinka asiat muuttuvat ja käyttöön tulee väylä, joka ratkaisee kaikki ongelmat.

    Meidän tilanteemmehan on vähän samanlainen kuin Amerikan pankkijärjestelmä, jossa aikojen saatossa on eri osavaltioihin perustettu lukuisia erilaisia pankkeja, joilla on kaikilla omat tietojärjestelmänsä. Tilisiirto pankista toiseen on todella hankalaa tehdä, mutta ihmiset eivät koe tätä ongelmana, koska tietoturva.

    Virossa taas päästiin aloittamaan nollasta, perusteiltaan väylä ei ole kovin haastava mutta kustannukset tulevat sitten jälkijunassa sinnekin, kun tulee yhä uusia järjestelmiä, jotka pitää integroida olemassaolevaan ja kenties jo vähän vanhenevaan väylään. Siitä on ollut jo puhetta, että Vironkin väylässä on jotain teknisiä ratkaisuita, jotka eivät ole ihan kaikkien uudempien trendien mukaisia.

    Jos haluamma yhtäaikaa, edullista, täydellistä tietoturvaa sisältävän, kaikkien eri järjestelmien kanssa juttelevan, nopeasti toimivan ja käyttäjäystävällisen järjestelmän niin mitään ei varmasti koskaan saada valmiiksi, koska tuo on mahdoton yhtälö – ainakin niin kauan kunnes eri ohjelmistovalmistajat saavat sovittua yhteiset “kiskot” joilla tietoa siirretään – toisin sanoen vähintäänkin tiedostoformaatti, joka on määritelty tarvitaan. Sitä ennen, jokaisella uudella laitteella on oma rajapintansa, jonka kautta uudenlaista dataa tulee.

    Ja siis tämmöinen muutos ei tule tapahtumaan siksi että joku haluaa niin tapahtuvan, vaan sen mentävä yhdessä eri tahojen kaupallisten intressien kanssa. Vasta sitten kun olemassa jokin globaali kaupallinen intressi saada järjestelmät juttelemaan keskenään, isot ja pienet toimittajat ottavat intergraation johonkin väylään riittävän tosissaan. Tämä muutos voi kestää vuosikymmeniä. Nyt ollaan siinä pisteessä, että meillä on muutama käyttöjärjestelmä ja mahdollisuus tehdä koodia joka toimii useissa järjestelmissä, mutta että päästäisiin rajapintojen tasolle, siihen voi mennä vielä hetki. Pelkkä tekniikka ei siis riitä, vaan tarvitaan myös se kaupallinen motivaatio. Vähän samaan tapaan kuin vaikkapa eri tietokone tai kameravalmistajilla on intressejä käyttää samaa USB, muisti-, valokuva jne. formaattia. Se tulee kyllä todennäköisesti tapahtumaan ajan kanssa.

    Virossa oltiin tässä mielestäni visionäärisiä ja nähtiin kehitys ja mahdollisuus – voisimme kehittää tänne terveydenhuollon “iTunesin” tai “App Storen” jos täällä olisi jengillä visiota ja rohkeutta lähteä ajamaan sitä. Se vaatisi kuitenkin ennenkaikkea jonkun hyvän johtajan, joka osaisi ajaa tämmöisiä hankkeita useiden eri toimijoiden kanssa. Jonkun johon kaikki toimijat luottavat. Semmoista ei välttämättä ole olemassa.

    Paljon tärkeämpää siis nyt tässä vaiheessa olisi pyrkiä siihen, että eri järjestelmistä ja niiden tietosisällöistä saataisiin dokumentaatio sekä koneellinen rajapinta ulos – edes jollain tavalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  25. Raimo K kirjoitti 10.2.2015 kello 17:05

    Tapio: Toistan joskus aiemmin kertomani muuttotappiokunnan kunnaninsinöörin painajaisunen: Hän näki toistuvasti unta, että syrjäiselle kylmälle tilalle – siis aikoinaan asuinkäyttöön rakennetulle tilalle – muuttaa monilapsiperhe.

    Ainakin hänelle huoli oli todellinen.

    Eipä tällainen asia todellista kunnaninsinööriä hetkauta mitenkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  26. Syltty kirjoitti 16.2.2015 kello 14:20

    Hesarissa juttua noista losseista ja lautoista:

    “Valtio kuljettaa autoja tiettömiin saariin – yhteysalusliikenne seilaa ilmaiseksi tyhjillään”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1423982785270

    Ihanan kallista asumista!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus