Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015

8.2.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Katajanokan pysäköintiluola

Pöydältä.

Haluaisin palauttaa tämän sen selvittämiseksi, mitä toimia pysäköinnin osalta luolan valmistuttua tehdään maan päällä. Jos yksin saisin päättää, tekisin Luotsikadusta pihakadun ainakin sen loppupäästä, mutta kun en saa, niin vähän lievempänä vaihtoehtona voisi olla asukaspysäköintipaikkojen vähentäminen liikkeitä palvelevan lyhytaikaisen pysäköinnin hyväksi. Siis muutama ruutu, joissa asukaspysäköintitunnus ei olisi voimassa, jolloin niitä voisi käyttää lyhytaikaiseen pysäköintiin tai kuorman purkamiseen ja lastaamiseen. Tällaista esitetään myöhemmin tällä listalla Citylogistiikan toimenpideohjelmassa. Edelleen talvikuukausiksi voisi siirtyä vuoropysäköintiin tai ainakin määrätä jokaiselle kadunpätkälle yksi siivouspäivä Tukholman tapaan, koska lumityöt ovat nyt aika hankalia. Teknisesti tällaisen esityksen ei kai tarvitse olla palautus, koska nämä toimet eivät vaadi asemakaavan muuttamista, paitsi ehkä se pihakatu.

Myllymatkantien 6:n kaava

Pöydältä

En tiedä, miksi Rautava pyysi tämän pöydälle. Olen valmis hyväksymään tämän, mutta jos Rautava ehdottaa korkeampaa tehokkuutta, tuskin panen vastaan. Mutta tässäkin on tehokkuuden esteenä pysäköinti.

Ulvilantie 10:n täydennyskaava Munkkivuoressa

Taloyhtiö haluaa tontilleen toisen talon (putkiremontti tulossa) Pyysi viisikerroksista, saa nelikerroksisen. Tonttitehokkuus nousee 0,54:stä 0,84:ään. Eikö sitä taloa nyt voisi tehdä viisikerroksisena niin kuin on se toinenkin talo tontilla. Olen kovin haluton kaavoittamaan taloja viheralueille tällaisten syiden takia.

Citylogistiikan toimenpideohjelma

Nopealla läpivilkuilulla ei haaviin jäänyt oikein mitään. Löytääkö joku muu tästä huomionarvoista. Täytynee kuulla esittely. Esitykseni näistä pysähtymisruuduista Katajanokalle poimin kuitenkin tästä ohjelmasta.

Lauuntoluonnos Östersundomin maakuntakaavasta

Tätä ei voi laittaa pöydälle. (!)

Lausunnossa moititaan liian tiukkoja rajoja ja toivotaan yleispiirteisempää. Jokin ongelma tietysti syntyy siitä, jos maakuntakaava on yksityiskohtaisempi kuin yleiskaava.

Yleiskaavassa on enemmän työpaikkarakentamista. Lausunnossa vastustetaan tämän rakentamisen sitomista raideyhteyteen. Hankala juttu, koska Espoossa Histan osalta tällainen vaatimus on. Koko Östersundomin rakentaminen käy kyseenalaiseksi, jos raideyhteyttä ei tulekaan. Tuon työpaikka-alueen rakentaminen kai sidotaan metropäätökseen, jolloin rakentamisen voi aloittaa ennen metron tuloa, kunhan metroon tai muuhun raideyhteyteen on sitouduttu.

Maakuntakaavassa on laitettu ekologinen käytävä Porvoonväylän suuntaisesti Östersundomin kartanon ja Majvikin väliselle ranta-alueelle. Yleiskaavassa on vain viheryhteys. Yhteisessä yleiskaavassa on runsaasti rakentamista, Sakarinmäen ja Majvikin metroasemien ympäristöt on osoitettu tiiviin rakentamisen alueiksi. Yleiskaavassa on merellinen virkistysreitti, mutta ei lajien siirtymisen mahdollistavaa ekologista käytävää.

Granön saari Sipoossa on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Lausunnon mukaan tätä pitäisi lieventää niin, että saaresta voisi kehittää monipuolisen virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan alueen.

Lopullisen lausunnon antaa kaupunginhallitus.

Lausunto ulkovalaistuksen tarveselvityksestä

Lausunto on myönteinen. Katuvalaistus on siirtynyt Helsingin energialta rakennusvirastolle, joten yksi kokki sopassa vähemmän. Valaistus on aivan olennainen osa kaupunkikuvaa. Led-lamput tekevät siitä paljon halvempaa ja parempaa.

Oikaisuvaatimus poikkeamisluvan hylkäämisestä

Virastopäällikkö on hylännyt toimitilan muuttamisen asunnoksi Iso-Roobertinkadulla pihasiivessä perustellen sitä pienyritysten toimitilatarpeella. Tämä on aika periaatteellinen kysymys, koska tarvetta on myös asunnoille ja alun perin pihasiivessä on ollut asuntoja.

Lausunnot meluvalleista

Meluvalli Porvoon väylällä Jakomäen kohdalla hankaloittaa baanaverkon tekemistä, mutta kannatetaan silti. Meluvalli Kehä I:llä Sepänmäen kohdalla on ongelmaton.

Kommentit

27 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2015”

  1. PErttu Ehn kirjoitti 8.2.2015 kello 13:01

    Ulvilantien taloyhtiöstä; ovatkohan tehneet mitään arviota uuden talon vaikutuksesta olemassa olevien osakkeiden arvoon? Meillä Munkkivuoressa lähellä tuota vastaava hanke meni nurin (jo hallituksessa), koska lopputulos olisi voinut olla jopa negatiivinen nykyisille osakkaille. Viihtyisä ja paljon käytetty piha olisi menetetty, kaunis näkymä pihalle tärvääntynyt – jokaisesta asunnosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  2. Markku af Heurlin kirjoitti 8.2.2015 kello 15:32

    Seurannut Soinivnaaran ehdotuksia lumenaurauksesta. Kuinka monta kerta olet keskustellut kahvikupin ääressä asiasta lumenauraajan tai kauhakuormajaan kuljettajan kanssa? Mten hän näkee ongelman?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  3. spottu kirjoitti 8.2.2015 kello 16:07

    PErttu Ehn: Ulvilantien taloyhtiöstä; ovatkohan tehneet mitään arviota uuden talon vaikutuksesta olemassa olevien osakkeiden arvoon?

    Kartan perusteella on kyllä aika win-win -suunnitelma. Sitä en vaan ymmärrä että tontin valoisa eteläpuoli tuhlataan pihan sijaan parkkipaikoille vaikka uusi rakennus mahdollistaisi koko yhtiön pysäköinnin siirtämisen uuden talon kellariin. Talon eteläpuoli muuttuu jatkossa varmasti entistä viihtyisämmäksi (hiljaisemmaksi) kun aikanaan Turunväylä bulevardisoidaan ja ajonopeuksia lasketaan.

    Viisi kerrosta olisi hyvin perusteltu, ei haittaisi tuossa kohtaa ketään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  4. Kalle kirjoitti 8.2.2015 kello 16:49

    Katajanokan pysäköintipaikoista olen samaa mieltä. Lyhytaikaisia pitää saada tavalla tai toisella lisää, muuten firmoilla ei ole asiakkaita. Omilla kulmilla pysäköintipaikkaa etsiessä aina harmittavat nuo puolen korttelin asiakaspysäköintipaikat, mutta illalla ravintolassa käydessä muistaa, ettei korttelin sushi-ravintolaakaan olisi ilman niitä.

    Ulvilantien suhteen olen eri mieltä. Aluetta ei saa täydennysrakentaa nykyisellä kaavalla. Siitä tulee vain entistä suurempi sotku. Alueelle pitää saada kaupunkimainen kaava, jota lähdetään vähitellen toteuttamaan.

    Östersundomin rakentamisessa ei ole vähääkään järkeä, koska alueelle ei ole yhteyksiä. Omakotirakentaminen on ihan ok, mutta raskas raide tuonne ei koskaan tule olemaan kannattava. Jos itäpuolelle halutaan rakentaa, tulee se tehdä Hyvinkää – Porvoo radan varteen. Sinne saattaa kannattaa kaavoittaa muutama uusi kaupunki ( = uusi kunta).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  5. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.2.2015 kello 19:18

    Kalle. Ole6tko koskaan ajatellut, että olet vä’hemmistössä’. Kuinkahan suuri osa kantakaupungin suishiravintoloiden asiakkaista tulee autolla ja pysäköi oven eteen? Prosentti vai alle prosentti?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. anomuumi kirjoitti 8.2.2015 kello 19:38

    Kaupunkisuunnitteluvirasto:
    Nykyisen asuinrakennuksen pihassa ei ole autopaikkoja, mutta kaavamuutoksen mukaisen rakennusluvan yhteydessä edellytetään, että niitä rakennetaan kaavamääräysten mukainen määrä eli kuusi uutta paikkaa. [..] Rakennuksen kerrosluku on pudotettu viidestä neljään [..] rakennusoikeuden vähennys johtaa myös autopaikkojen vähenemiseen ja piha-alueen vehreyden lisääntymiseen.

    Taloyhtiö haluaisi täydennysrakentaa. Kaupunki asettaa täydennysrakentamisen ehdoksi sen, että vehreää pihaa muutetaan parkkipaikaksi. Jotta uusia asuntoja saa rakentaa, myös lohkaistavan tontin piha tulee varata lähinnä pysäköintiä varten.

    Tässä vaiheessa huolestutaan vehreydestä. Voisiko pysäköintivaatimuksista joustaa? No ei tietenkään, vaan jotta pysäköintipaikan reunalle saadaan nurmikaistale, pitää asuntoja rakentaa vähemmän, koska muuten pihalle pitäisi pysäköintinormien tyydyttämiseksi rakentaa vielä jokunen pysäköintipaikka.

    Samalla kun kantakaupungissa halutaan päästä eroon sisäpihojen pysäköintipaikoista, täällä pakotetaan vanhatkin talot muuttamaan vehreät pihansa parkkipaikoiksi!

    Asukaspysäköintitunnusjärjestelmä on laajenemassa Munkkivuoreen 2017 (voi kun tulisi jo 2016). Kun tämä talo on valmis, ei pysäköinnin maksuttomuudesta johtuva ajoittainen tukkoisuus enää liene Munkkivuoressa nykyisenlainen ongelma.

    Osmo Soininvaara:
    Taloyhtiö haluaa tontilleen toisen talon (putkiremontti tulossa) Pyysi viisikerroksista, saa nelikerroksisen.

    Toisella puolen katua on seitsenkerroksisia taloja..

    Näitä kerroksia vähennetään melko säännöllisesti lähes jokaisessa täydennysrakentamistapauksessa. Onko tässä mitään tolkkua? Kun talo ja hissi kuitenkin rakennetaan, ei yhdestä lisäkerroksesta ole kuin hyötyä. Lisää asuntoja hyvällä paikalla, paremmat edellytykset lähipalveluille ja joukkoliikenteelle, lisää tuloja nykyisille asukkaille putkiremonttia varten ja töitä rakentajille.

    Asukkaiden aloitteesta lähtevä täydennysrakentaminen on kaupungin kannalta mitä iloisin asia. Sitä pitäisi tukea eikä hankaloittaa kerrosmääriä pudottamalla ja pihojen pilaamista edellyttämällä.

    Yksittäistapauksena tämä ei toki ole suuri, mutta kun sama kaava toistuu kaikkialla, on vaikutus merkittävä, myös asukkaiden intoon lähteä ylipäätään suunnittelemaan täydennysrakentamista.

    Mielestäni tämä olisi syytä palauttaa valmisteluun evästyksellä asukkaiden pyytämät 5 kerrosta ja joustoa pysäköintinormiin/pihojen tärvelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 34

  7. Kalle kirjoitti 8.2.2015 kello 20:55

    Osmo Soininvaara:
    Kalle. Ole6tko koskaan ajatellut, että olet vä’hemmistössä’. Kuinkahan suuri osa kantakaupungin suishiravintoloidenasiakkaista tulee autolla ja pysäköi oven eteen? Prosentti vai alle prosentti?

    Niemen kärjessä tilanne voisi ehkä olla ehkä toinen, mutta todellisuudessa myös sinne iso osa ravintolavieraista tulee autolla. Käypä joskus fillarilla Mutterikioskilla tai Mattolaiturilla lenkin päätteeksi kahvilla. (Mutterikioskilla oli muuten oikea kahvikone ja Mattolaiturilla kapselikone viime kesänä!) Rannan paikat ovat koko ajan täynnä ja enemmänkin ihmisiä tulisi, jos paikkoja olisi.

    Helsinki ei toimi samalla tavalla kuin suuret kaupungit, koska se ei ole suuri kaupunki. Kaupungin kehitys loppui sodan jälkeen ja rakennettiin juuri Haagan, Munkkivuoren ja Herttoniemen tapaisia lähiöitä. Niiden tehokkus ei riitä toimivaan julkiseen liikenteeseen, eikä siten asiakkaita tule tarpeeksi pelkästään julkisilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Sakke kirjoitti 8.2.2015 kello 22:16

    Onko ns. remontti-Reiskan (firmalla) mahdollista hankkia/saada jakeluliikenteen pysäköintitunnus?

    Remontin tekoon meno ei taida olla ihan jakeluliikennettä, mutta onko se sitten huoltoliikennettä? Työmaita lienee heillä ympäri kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  9. Ulla Tapaninen kirjoitti 9.2.2015 kello 9:19

    Sakke:
    Onko ns. remontti-Reiskan (firmalla) mahdollista hankkia/saada jakeluliikenteen pysäköintitunnus?

    Remontin tekoon meno ei taida olla ihan jakeluliikennettä, mutta onko se sitten huoltoliikennettä? Työmaita lienee heillä ympäri kaupunkia.

    Jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen tarkempi suunnittelu tapahtuu vasta myöhemmin. Perusperiaatteena on, että se on tarkoitettu pysähtymiseen jakelun- ja purun ajaksi, ei siis pysäköintiin, vaikka pysäköinti olisi huoltoa varten.

    Tunnus myönnetään kuukausittain/vuosittain ammattimaiselle jakelu- ja keräilyliikenteelle, mutta myös päivälupa myönnetään myös muille, esim. muuttoa varten. Näin ollen huoltoliikenteen on myös mahdollista saada tunnus purku- ja lastaustoiminnalle.

    Tunnus mahdollistaa pysähtymisen merkityille paikoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  10. Vallilanlaakson laidalla kirjoitti 9.2.2015 kello 10:09

    spottu:

    Viisi kerrosta olisi hyvin perusteltu, ei haittaisi tuossa kohtaa ketään.

    Juurikin näin.

    Minun mielestäni taloyhtiöille pitäisi antaa vapaammat kädet suunnitella omaa ympäristöään. Nehän sen parhaiten tuntevat. Lisärakentamisella rahoitetaan isoja remontteja, ja ympäristöönsä sovitettu lisä- ja täydennysrakentaminen elävöittää kaupunkia, luo kysyntää palveluille ja parantaa taloyhtiöiden rahoitusvalmiutta.

    Jos putkiremontti maksaa täällä 1000 eur/m2, niin oletusarvona ei voi olla, että pakotetaan lainaamaan kaikki rahat. Pitää voida hyödyntää käyttämätöntä potentiaalia ja saada tehokkaampia kaavoja siinä samalla.

    Tuo katutasojen liiketilojen muutoskielto toimii niinikään vain erittäin rajatulla alueella kantakaupungissa.

    Todennäköisesti Iso Roobertinkadun casessakin nuo pihan puolen tilat ovat asuntoina parempia.
    Ja toivottavasti taloyhtiöiden käsiä ei sidota liiaksi tuolla katutason tilojen muutoskiellolla muissa kaupunginosissa kävelykeskustan ulkopuolella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. tpyyluoma kirjoitti 9.2.2015 kello 10:55

    Myllypuro ja Ulvilantie, ihan varmaan söpöjä hankkeita, mutta yksi syy lisää huutonauraa kun vaaditaan että …sijaan pitäisi täydennysrakentaa. No kun ei rakenneta, parilla hassulla talolla ole mitään merkitystä asuntotuotantotarpeiden kannalta.

    Katsoo nyt vaikka tuota havainnekuvaa Myllypurosta. Tonttitehokkuus nousee peräti yhteen, joka on metroaseman vieressä edelleen huono vitsi. Vuorovaikutusraportista voi taas lukea raikkaita kannanottoja siitä kuinka nuokin vähäiset ihmismäärät pilaavat onnelisen Myllypuron mallikaupunginosan, kuinka parkkipaikkoja on liian vähän jo nyt ja uudet parkkipaikat tuhoavat pihat, sekä ylipäänsä siitä kuinka Myllypuron tulee olla juuri samanlainen kuin aina ennenkin, mutta parempi.

    Munkkivuoressa taas, niin no onhan siinä <a href=http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2015/Ksv_2015-02-10_Kslk_3_El/81966F1F-0680-42FF-9096-12EF11BBA839/Liite.pdf toinen talo, jolloin tonttiteho nousee peräti 0,8. On sanomattakin selvää että “rakennuksen kerrosmäärä (4) ja rakennuskorkeus uhkaavat alueen
    kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurisia arvoja”
    ja niin edelleen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  12. Matti Kinnunen kirjoitti 9.2.2015 kello 14:07

    > Meluvalli Porvoon väylällä Jakomäen kohdalla hankaloittaa baanaverkon tekemistä, mutta kannatetaan silti.

    Helsingin Polkupyöräilijöiden puheenjohtajana en pidä tätä toimintatapaa hyvänä. Meillä on nyt hyväksytty baanaverkko, jota pitää noudattaa. Jos on aivan välttämätöntä rakentaa meluvalleja baanaverkon päälle, niin pitäisi jo päätöstä ehdottaessa sanoa, mihin baana siirtyy ja pyytää siihen mm. pyörälijöiltä kommentit. Ei moottoritienkään päälle rakenneta pyörätietä noin vain ilmoitusmenettelyllä.

    Noin muutoin jos minä olisin päättämässä, niin minä laskisin kyseisestä kohdasta nopeusrajoituksen 100km/h => 80km/h, minkä jälkeen tutkisin, josko meluvalli on yhä tarpeen. 100km/h -rajoitus voisi ihan hyvin alkaa vastaa Helsingin ja Vantaan rajalta noin 200metriä Jakomäestä itään. Voisi säästy pari miljoona rahaakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  13. Ville kirjoitti 9.2.2015 kello 16:33

    Eikö Katajanokan pysäköintiluolan sisäänajorampin paikkaa voisi vielä harkita, että tontin mahdollinen rakentaminen tulevaisuudessa olisi järkevämmin mahdollista.
    Onko tarkoitus jättää kylmäasema paikalle edelleen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  14. Viherinssi kirjoitti 9.2.2015 kello 19:46

    OS: Valaistus on aivan olennainen osa kaupunkikuvaa. Led-lamput tekevät siitä paljon halvempaa ja parempaa.

    Tekninen kommentti: LED-teknologia ei sinänsä tee valaistuksesta yhtään parempaa, vaikka se mahdollistaakin monta asiaa.

    Omien havaintojeni mukaan Helsingissä käytettävissä LED-valaisimissa on merkittäviä optisia tai silmän fysiologiaan liittyviä ongelmia.

    Ensimmäinen on se, että usein käytetyissä valaisintyypeissä yksittäiset LEDit näkyvät sivusuunnassa suhteellisen laajalle sektorille, eikä niiden edessä ole diffuusoria. Koska liki pistemäisen valolähteen luminanssi (tiettyyn suuntaan lähtevän valon määrä valolähteen pinta-alayksikköä kohden) on erittäin korkea, pienikin vilkaisu siihen suuntaan saa aikaan hankalaa häikäistymistä.

    Toinen ongelma liittyy valittuun värilämpötilaan. Korkean värilämpötilan sinertävät LEDit ovat kyllä halpoja ja näyttävän värisiä, mutta ihmisen näkemisen kannalta etenkin hämärässä ne ovat huonoja. Ihminen ei sillä sinisellä tee muutenkaan oikein mitään, ja hämärässä olisi huomattavasti miellyttävämpää katsella keltaisempaa sävyä.

    Kolmas ongelma saattaa liittyä edellämainittuihin, mutta minun silmääni monet LED-valot ovat liian kirkkaita, jolloin valaistujen ja ei-valaistujen alueiden kontrasti jää kovin suureksi. Tämä olisi kyllä helppo hoitaa himmentämällä, ja siinä olisi vielä saatavilla vähän rahallisia etujakin. Esimerkiksi puolet pienempi valaistusvoimakkuus ei vielä ihan mahdottoman paljon vaikuta näkemiseen. (Sitä en osaa sanoa, ovatko Helsingissä käytetyt uudet LED-valaisimet himmennettäviä.)

    Nämä ovat sikäli sääli, että ulkovalaistuksessa LEDeillä voisi tehdä erittäin hyvää valaistusta. Nyt tuntuu siltä, että luksimittari on tyytyväisempi kuin ihmiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  15. Daniel Federley kirjoitti 10.2.2015 kello 0:50

    Ehkä Ulvilantien olisi kannattanut anoa seitsemää kerrosta, niin olisivat saaneet viisi. Vähän virkamiesviekkautta peliin.

    Minusta voisitte nyt lautakunnassa muuttaa tuota niin, että se viides kerros sallitaan. Ei sen toteuttamiselle ole tuossa paikassa mitään esteitä. Ei varjoja, ei todellisia parkkipaikkaongelmia, ei näkemänestoja, ei mitään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  16. Betoniporsas kirjoitti 10.2.2015 kello 9:10

    Viherinssi: minun silmääni monet LED-valot ovat liian kirkkaita, jolloin valaistujen ja ei-valaistujen alueiden kontrasti jää kovin suureksi.

    En tiedä käytetystä tekniikasta, mutta eniten omiin silmiin sattuvat ne teiden varsilla olevat itsevalaisevat mainostaulut. Ne kiinnittävät huomion pois liikenteestä ja pahimmillaan pakottavat siristämään silmiä.

    Olen pitkään hämmästellyt miten sellaiset sallitaan, vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa harmittomampiakin asioita tunnutaan kontrolloitavan hengiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  17. anonyymi kirjoitti 10.2.2015 kello 11:23

    Betoniporsas: En tiedä käytetystä tekniikasta, mutta eniten omiin silmiin sattuvat ne teiden varsilla olevat itsevalaisevat mainostaulut. Ne kiinnittävät huomion pois liikenteestä ja pahimmillaan pakottavat siristämään silmiä.

    Nykyiset kirkkaat ajovalot alkavat olla jo häikäisyluokkaa ainakin jalankulkijoille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. Koti-isä kirjoitti 10.2.2015 kello 12:27

    > Meluvalli Porvoon väylällä Jakomäen kohdalla hankaloittaa baanaverkon tekemistä, mutta kannatetaan silti.

    Aika välinpitämätön kommentti kun vertaa, miten keskustakirjaston suunnitelmassa otetaan edelleen huomioon moneen kertaan hylätyn keskustatunnelin varaus, minkä takia rakennuksen hinta nousee miljoonilla.

    Tyyliin polkupyöräilijät joutavat mutkitella, mutta autojen optiot tunneleihin täytyy säilyttää ikuisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  19. j-lu kirjoitti 10.2.2015 kello 14:10

    Ulvilantie ja Myllypuro ovat paraatiesimerkkejä siitä, että kaavoitus, ts. rakentamisen säätely, on enemmän vahingoksi kaupungille kuin hyödyksi.

    Tämä ihan kaikella kunnioituksella hyvää tarkoittavia päättäjiä kohtaan. Monesti on niin, että kun on jossain asiassa ns. sisällä, ei ymmärrä sen naurettavuutta ulospäin. Voin hyvin kuvitella, että asianosaiset virkamiehet pitävät työtään tärkeänä kaupunkikuvan kannalta ja poliitikot luulevat luottamustoimellaan samaten olevan yleistä merkityksellisyyttä. Tosiasiassa he vain tuhlaavat muiden aikaa ja rahaa vaatimuksillaan.

    Suomi on säätely-yhteiskunta. Kouluissa ei ilmeisesti lueta sitä kirjallisuutta, jossa säätely todetaan tieksi tehottomuuteen. Pitäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  20. Maurizio kirjoitti 10.2.2015 kello 14:50

    “kuinka nuokin vähäiset ihmismäärät pilaavat onnelisen Myllypuron mallikaupunginosan”

    Eräs kritisoijista taisi olla paikallinen taloyhtiö, joka siis edustaa osakkaitaan / käyttää osakkaittensa valtaa. Vastustivat tiivistämisrakentamista varsin hyvin argumentein, joka kertonee siitä, että paikallisina tietävät / tuntevat asuinympäristönsä paremmin kuin joku kaltaisesi betonivihreä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  21. Joel Jalkanen kirjoitti 10.2.2015 kello 20:53

    Viherinssi:
    Toinen ongelma liittyy valittuun värilämpötilaan. Korkean värilämpötilan sinertävät LEDit ovat kyllä halpoja ja näyttävän värisiä, mutta ihmisen näkemisen kannalta etenkin hämärässä ne ovat huonoja. Ihminen ei sillä sinisellä tee muutenkaan oikein mitään, ja hämärässä olisi huomattavasti miellyttävämpää katsella keltaisempaa sävyä.

    Siniset sävyt on myös ihmiselle epäterveellisintä valosaastetta; häiritsee unta eniten jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  22. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.2.2015 kello 21:49

    Koti-isä: Aika välinpitämätön kommentti kun vertaa, miten keskustakirjaston suunnitelmassa otetaan edelleen huomioon moneen kertaan hylätyn keskustatunnelin varaus, minkä takia rakennuksen hinta nousee miljoonilla.

    Tyyliin polkupyöräilijät joutavat mutkitella, mutta autojen optiot tunneleihin täytyy säilyttää ikuisesti.

    Eikö tunneli autoille ole kaikkein paras melueste?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Viherinssi kirjoitti 10.2.2015 kello 22:19

    Betoniporsas: En tiedä käytetystä tekniikasta, mutta eniten omiin silmiin sattuvat ne teiden varsilla olevat itsevalaisevat mainostaulut. Ne kiinnittävät huomion pois liikenteestä ja pahimmillaan pakottavat siristämään silmiä.

    Olen pitkään hämmästellyt miten sellaiset sallitaan, vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa harmittomampiakin asioita tunnutaan kontrolloitavan hengiltä.

    Samaa olen ihmetellyt, vaikka eipä siinä oikeasti ole mitään ihmeteltävää.

    Asiahan on mennyt niin, että erittäin kirkkaat LED-teknologialla tehdyt suuret liikkuvan kuvan näytöt ovat aivan viime aikoina tulleet sen hintaisiksi, että ne kiinnostavat mainostajia. Ja koska mainostajaa kiinnostaa huomioarvo, näyttöjä poltetaan niin kirkkaalla kuin ne kestävät.

    Säätelijä taas on antanut tauluille lupia samalla tavalla kuin aikaisemmille mainoksille tajuamatta teknologian kehitystä. Asiaan on nyt kyllä jo jonkin verran ainakin Helsingissä herätty, mutta ei sille kai mitään ole saatu tehdyksi.

    Jo ihan liikenneturvallisuuden vuoksi mainostaulujen luminanssi ei saisi ylittää tiettyä yleiseen valaistukseen suhteessa olevaa arvoa. Teknologisesti tämä on helposti tehtävissä ja tauluissa todennäköisesti jo olemassaoleva ominaisuus. Enää ei tarvita kuin vihainen regulaattori hoitamaan homma kuntoon.

    (Jos olisin diktaattori, liikkuvaa kuvaa ei saisi laittaa tielläliikkujien normaaliin näkökenttään ilman erittäin painavia perusteita. Ihmisen silmän toimintaan on hyvin syvälle koodattu se, että huomio pitää kiinnittää liikkuvaan kohteeseen. Jos autoilija tuijottaa vaistomaisesti taulua, eikä sen vuoksi näe huonosti näkyvää jalankulkijaa, tulos voi olla aika traaginen.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  24. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.2.2015 kello 22:29

    Ulla Tapaninen: Jakeluliikenteen pysäköintitunnuksen tarkempi suunnittelu tapahtuu vasta myöhemmin. Perusperiaatteena on, että se on tarkoitettu pysähtymiseen jakelun- ja purun ajaksi, ei siis pysäköintiin, vaikka pysäköinti olisi huoltoa varten.

    Tunnus myönnetään kuukausittain/vuosittain ammattimaiselle jakelu- ja keräilyliikenteelle, mutta myös päivälupa myönnetään myös muille, esim. muuttoa varten. Näin ollen huoltoliikenteen on myös mahdollista saada tunnus purku- ja lastaustoiminnalle.

    Tunnus mahdollistaa pysähtymisen merkityille paikoille.

    Pienen tai isonkin remonttifirman pysäköintitarpeitten voisi kuvitella olevan osin samat, mutta (HUOM!) osin myös vallan erilaisiet kuin jakeluliikenteellä.

    1.Remontin kesto voinee vaihdella parista tunnista moneen päivään tai viikkoon, väliin voi mahtua vaihtelevan pituisia taukoja, kun esim. tasoite tai maali kuivuu. Remontin perusteellisuus ja laajuuskin vaikuttanevat sen kestoon. Joskus työtä tehdään vain esim. aamupäivä, toisinaan voi päivä venyä jopa iltaan. Jos remontti kestää kaksi viikkoa, pitääkö reiskan hakea lupa erikseen joka ikiseksi päiväksi?

    2. Välillä pitänee hakea aineksia, puuttuvia tarvikkeita, tai täydentää työkalu-/konevarastoa, ellei kaikki ole työmaalla. Isoimmat liikkeet ja varastot voivat olla matkan päässä, samoin ajallisesti lomittain tai rinnakkain menevä työmaa. Harva remonttimies taitaa asunnon parketit ja pitkät listat, tai vessanpytyt kantaa ruuhkabussissa tai -raitiovaunussa kainalossaan.

    Tässä on kyse kaupunkiasunnon remontintekijän työmaalogistiikasta. Jotta se sujuisi juohevasti, voisi ehkä olla hyvä, jos remonttireiskallakin olisi omanlaisensa, sopivat oikeudet antava, todelliset tarpeet huomioiva pysäköintitunnus. Onko sellaista kehitetty?

    Järkevää lienee se että remonttireiskan käyttää aikansa pääosin remontin tekoon, ei niinkään hänen tarpeisiinsa sopivien pysäköintipaikkojen etsimiseen. Yksi vaihtoehto voisi tietenkin olla, että viimeksimainittuja paikkoja olisi riittävästi Reiskankin tarpeisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  25. Pirkko kirjoitti 11.2.2015 kello 11:09

    Miten siinä Katajanokalle aiotussa maanalaisessa pysäköintiluolassa oikein kävi? Edes asemakaava-asiakaspalvelu ei osannut tulkita päätöstiedotetta nr 3 — saiko YIT:n hanke vihreää valoa vai ei?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  26. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2015 kello 14:58

    Sai vihreää valoa. Laitan varmaan selostuksen tänään, kun on valtuustossa on aikaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  27. Betoniporsas kirjoitti 11.2.2015 kello 13:33

    Ulla Tapaninen:
    Tunnus myönnetään kuukausittain/vuosittain ammattimaiselle jakelu- ja keräilyliikenteelle, mutta myös päivälupa myönnetään myös muille, esim. muuttoa varten. Näin ollen huoltoliikenteen on myös mahdollista saada tunnus purku- ja lastaustoiminnalle.

    Myönnetäänkö näitä myös pizzaläheteille? Taannoin suutuin eräälle kuskille joka ajoi vauhdikkaasti pitkin kevyenliikenteenväylää. Vastasi että hänellä on sellaiset luvat joilla saa ajaa mihin vaan. On älytöntä että ihmisten turvallisuus uhrataan joidenkin pizzanhimolle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus