Pirkka pienpanimo-olut?

Eduskun­nas­sa on käsit­telyssä pien­pan­i­moiden naut­ti­man vero­helpo­tuk­sen rajo­jen nos­t­a­mi­nen. Täl­lainen vero­helpo­tus tarkoit­taa aina kil­pailun vääristymää, joten sitä on voita­va jotenkin perustella.

Perustelu on min­un mielestäni vain ja ain­oas­taan se, että pien­pan­i­moiden tar­jon­ta monipuolis­taa olutkulttuuria. 

Direk­sti­ivi kieltää pien­pan­i­moil­ta lisenssi­valmis­tuk­sen. Ei siis voi tehdä pienes­sa pan­i­mossa Heinekeniä ja väit­tää tätä olutkult­tuuria elävöit­tämisek­si pien­tuotan­nok­si. Näin ei pitäisi voi­da tehdä edes, jos tekee KOFF-olutta.

Mut­ta entä sopimus­valmis­tus? Minä en näe perustei­ta antaa vero­tukea  pien­pan­i­moissa valmis­tet­tavalle Pirk­ka-oluelle. Pien­pan­i­mon pitäisi olla itsenäi­nen ja tuot­taa omaa tun­nis­tet­tavaa olut­merkkiään. Ei se mitään olutkult­tuuria edistä.

73 vastausta artikkeliin “Pirkka pienpanimo-olut?”

  1. Moi,
    Olin kuul­ta­vana pari tun­tia sit­ten vero­jaos­tossa jos­sa asi­aa käsit­telti­in. Asiantun­ti­joiden lausun­nos­ta tuli var­maankin täysin selväk­si, että näitä pirk­ka olui­ta ei valmista yksikään pien­pan­i­mo, joten siitä on turha olla huolis­saan. Posi­ti­ivisen päätök­sen jäl­keen olut­va­likoima monipuolis­tuu, se taas on var­maa. Eduskun­nan viisas­ta päätöstä odottaen,

    kun­nioit­taen

    Rami Aarik­ka

    Laiti­lan Wirvoitusjuo­mate­hdas Oy

    1. Minä en saa ker­toa, mitä jaos­tossa keskusteli­in tai asiantun­ti­jat sanoi­vat, mut­ta tuo tilaus­valmis­ta­ja on pienem­mässäkin mit­takaavas­sa vähän eri asia kuin aito pien­pan­i­mo. Mut­ta Rami, ole huo­let­ta. Laki tuskin muut­tuu. On vain aika help­po keisi viedä koko alen­nus tuomioistuimeen.

  2. Täl­lais­ten pis­teu­ud­is­tusten sijaan olisi järkeväm­pää tehdä kokon­aisu­ud­is­tus, joka vähen­täisi alko­holi­in liit­tyvää hol­hous­ta yleisel­lä tasol­la. Pan­i­moi­jen (myös suur­pan­i­mo­jen) tulisi saa­da myy­dä kaiken vahvuista olut­ta (mukaan) suo­raan pan­i­mol­ta. Samoin eri­laiset mais­ta­tus- ja mais­te­lu­ta­pah­tu­mat tulisi sal­lia pan­i­mo­jen tilois­sa. Olu­iden mais­ta­tus kaupois­sa ja tor­eil­la tulisi sal­lia, kuten myös mukaan myyn­ti tor­eil­la. Kun viinit saadaan maitokaup­poi­hin, voidaan uud­is­tuk­sen ulot­taa myös niihin.
    Mallia voisi ottaa British Columbi­as­sa tehdy­istä uudistuksista:
    http://bc.ctvnews.ca/new-b-c-liquor-laws-to-take-effect-april‑1–1.2109857

    Alko­holin ongel­ma- ja suurku­lut­ta­jien tilanteeseen täl­laiset muu­tok­set eivät vaiku­ta mitenkään, sil­lä he hak­i­si­vat miedot juo­mansa edelleen Tallinnas­ta tai Pris­man sisään­heit­to­tar­jouk­ses­ta, mut­ta muu­tok­set lisäi­sivät pien­pan­i­mo­jen ja tilavi­ini­tarho­jen toim­intaedel­ly­tyk­siä merkittävästi.
    Kuin­ka hienoa olisikaan, jos ris­teily­tur­is­tit voisi­vat Kaup­pa­to­ril­la mais­tel­la ja ostaa suo­ma­laisia pien­pan­i­mo-olui­ta ja tilaviinejä?

    Valitet­tavasti Suomes­sa men­nään täysin vas­takkaiseen suun­taan kuin British Columbi­as­sa, tapaus­es­imerkkinä mieto­jen juomien ulko­main­on­nan tiuken­nuk­set. Kos­ka lapset.

  3. Hei
    Lyhyt kommentti.
    Pien­pan­i­mo todel­lakin tulee raja­ta omi­in tuo­tok­si­in, kysymys kuu­luukin — entä jos valmis­taa keskus­li­ik­keelle nk.privatelabel — olut­ta. Litrara­jaa ei var­maan kohtu­ut­tomasti tule nostaa.

    Olen­nainen seik­ka kos­kee myyn­tiä — pien­pan­i­moil­la tulee olla mah­dol­lisu­us myy­dä tuot­teitaan kulut­ta­jalle, myös kotikäyt­töön. Kaikil­la ei ole jakelu­un sopivia kanavia.
    Nyky­lain­sään­nön puit­teis­sa ongel­mak­si aiheut­taa myyntiajat(kellonajat), tämä tulisi ainakin mietinnössä huomioi­da. Nythän jakelun ja vähit­täis­myyn­nin suh­teen nk. Isot ja pien­pan­i­mot ovat eri­ar­voises­sa asemassa

  4. Maku­un en ota kan­taa, mut­ta pien­pan­i­mo ‑olut on aina kalli­im­paa kuin suur­tuotan­non etu­ja käyt­tävä bulkki­o­lut. Eli pien­pan­i­mo ‑oluelle olisi määrät­ty alin hin­ta. Olutkult­tuuri(?) kehit­ty­isi, jos ruokar­avin­to­lat saisi­vat jonkin­laista veroe­t­ua koti­mais­es­ta (kalli­ista) pien­pan­i­mo ‑olues­ta. Toisaal­ta on vaar­al­lista nähdä olu­en­pani­jat sankareina, nuo miehet häm­men­tämässä kapus­toil­laan mal­las­ta, kun kum­minkin on kysymys alko­holista, liuottimesta.

  5. Mik­si ja kuin­ka isol­la rahal­la pitäisi edis­tää olutkult­tuuria? Entä viinikult­tuuria? Liköörikult­tuuria? Viinakult­tuuria? Kuin­ka merkit­tävä tek­i­jä pien­pan­i­moiden vero­helpo­tus on ko. panimoille? 

    Pien­pan­i­moiden liike­toim­inta kohdis­tuu ainakin viral­lis­es­ti pre­mi­um-seg­ment­ti­in, jos­sa hin­ta on vähem­män tärkeä tek­i­jä kuin laatu. Kulut­ta­jan pitäisi olla valveu­tunut nautiske­li­ja, joka ottaa pul­lon sil­loin, toisen täl­löin. Luulisi, ettei tuos­sa pienel­lä hin­taerol­la ole kulut­ta­jallekaan merkitystä.

    Asia voisi itse asi­as­sa olla parem­pi jär­jestää niin päin, että kaik­ki mak­sa­vat verot ihan nor­maal­isti, mut­ta tar­jol­la olisikin olutkult­tuu­ritu­ki, jon­ka voi saa­da ihan minkälainen toim­i­ja tahansa, kun­han tuote on olutkult­tuurin kehit­tymisen kannal­ta olennainen.

    = = =

    Minus­takin on kivaa, että olut­ta tehdään pien­pan­i­moissa. Se tun­tuu paljon hauskem­mal­ta kuin jokin ker­avalainen hehtaar­i­hal­li. Yhteis­ten raho­jen käyt­tämisessä “kivan” lisäk­si voisi kokeil­la myös numeroi­ta, ja lisäk­si päi­htei­den kohdal­la tarkastel­la kokon­aisu­ut­ta muutenkin.

    Voi olla, että pien­pan­i­moiden tukem­i­nen on erit­täin fik­sua myös rahal­lis­es­ti eri­lais­ten seu­ran­nais­vaiku­tusten vuok­si. Alko­ho­likeskustelus­sa käytet­ty argu­men­taa­tio kuitenkin usein tun­tuu menevän pelkäk­si vaah­to suus­sa (tai tuopis­sa) lob­baamisek­si ilman niitä ihan aito­ja numeroita.

  6. Olutkult­tuuris­sa ei ole kyse merkeistä vaan maus­ta. Suo­ma­lais­ten pien­pan­i­moiden osaami­nen ei perus­tu lätkäspon­soroin­nil­la myytävään help­poon lageri­in joka noi­ta kolmea mainit­se­maasi isoa merkkiä yhdistää.

    Jos tiet­ty pien­pan­i­mo on ain­oa Suomes­sa joka tekee vaik­ka uudel­la hybridipros­es­sil­la amer­i­can dop­pel­bock­porter weizen-alea, ei liene estet­tä etteikö se saisi myy­dä sitä mil­lä brändil­lä haluaakin. 

    Keskus­li­ikkeille myytäväl­lä bulkki­lager­il­la on luul­tavasti niin kapeat mar­gin­aalit että pien­pan­i­mot eivät tee sel­l­aisel­la sopimuk­sel­la yhtään rahaa veroalen­nuk­sista huolimatta.

  7. Mik­si pitäisi erik­seen tukea nimeno­maan pien­pan­i­moi­ta, tai mitään pan­i­moi­ta? Eikö vero­tus­ta nimeno­maan pitäisi saa­da mah­dol­lisim­man yksinker­taisek­si ja laajapohjaiseksi?
    Onko nimeno­maan pien­pane­mises­sa jotain sel­l­aisia posi­ti­ivisia ulkois­vaiku­tuk­sia, jot­ka kom­pen­soi­vat vero­tukien negati­iviset ulkoisvaikutukset?

  8. Veikkaan­pa, että kun pan­i­mo tekee Keskon kanssa sopimuk­sen Pirk­ka-olu­en pane­mis­es­ta, volyymit ovat sitä luokkaa, että kyse ei enää ole pienpanimosta.

  9. Viherinssi: Asia voisi itse asi­as­sa olla parem­pi jär­jestää niin päin, että kaik­ki mak­sa­vat verot ihan nor­maal­isti, mut­ta tar­jol­la olisikin olutkult­tuu­ritu­ki, jon­ka voi saa­da ihan minkälainen toim­i­ja tahansa, kun­han tuote on olutkult­tuurin kehit­tymisen kannal­ta olennainen. 

    Kri­teeri voisi kehit­tämisen sijaan olla myös säi­lyt­tämi­nen. Vaikka­pa Lam­min Sahti ansait­sisi tukea siinä mis­sä maakuntamuseotkin.

  10. Meil­lä on siis jumalat­tomat alko­ho­liv­erot, jot­ta kansa ei joisi olut­ta ja sit­ten taas toisaal­ta annetaan vero­helpo­tuk­sia pie­nille panimoille? 😀

  11. Perustelu on min­un mielestäni vain ja ain­oas­taan se, että pien­pan­i­moiden tar­jon­ta monipuolis­taa olutkulttuuria. 

    Minä yhdyn Viherinssin ihmette­lyyn. Mikä on se olutkult­tuurin (pien­ten tai iso­jen pan­i­moiden) posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, minkä perus­teel­la sitä pitää tukea yhteiskun­nan pus­sista sen­til­läkään? Pitäisikö tukea myös tupakkakult­tuuria? Entä nenänu­uskakult­tuuria? Parvekegrillauskulttuuria? 

    Eikö sitä alko­ho­likult­tuuria tue­ta jo aivan tarpeek­si sil­lä, että alko­ho­liv­ero ei kata kuin pienen osan alko­holin aiheut­tamista välit­tömistä ja välil­li­sistä kustannuksista?

    (Ei, en ole abso­lutisti enkä ole sitä vaa­ti­mas­sa keneltäkään.)

  12. Joitakin pien­pan­i­mo-olui­ta mais­ta­neena totean, että ne eivät ole hyvän­makuisia. Tolkut­toman kalli­ita ne ovat.

    Tykästyin “hehtaar­i­hal­lis­sa” valmis­tet­tuun koti­maiseen lageri­in jo vuon­na 1967.

    Eri­ty­isiä vero­huo­jen­nuk­sia ei kaipaa mikään alkoholijuoma.

  13. Voisiko ajatel­la etta tee olut­ta miten parhaak­si naet ja myy sita jos joku ostaa.

    Ei kai se ole mahdollista.

    t. Mikko

  14. Jaos­to voisi käyt­tää viisi­toista min­u­ut­tia ajas­taan ja kokeil­la miten help­poa on tila­ta netistä eri­laisia olui­ta halvem­mal­la mitä Alkos­ta koskaan, ja täysin lail­lis­es­ti. Seu­raavas­sa kok­ouk­ses­sa voitte sit­ten naut­tia oluis­tanne ja mietiä mil­laisia lisätelk­iä takaovi vielä tarvit­see ja jatkaa teesken­te­lyä ettette tiedä miten paraa­tiovi on apposen ammollaan.

    Tässä vai­heessa tulee jo tiet­ty mieleen että peikkonne on nimeltään Pirk­ka; kaik­ki tehdään mitä voidaan osu­uskau­pan markki­nao­suuk­sien puolesta!

  15. Olen ymmärtänyt, että vero­helpo­tuk­ses­sa (ainakin siinä nykyisessä) on ollut ongel­mana, että se piene­nee por­tait­tain, kun tuotan­to ylit­tää rajan (200 000, 3 milj., 5,5 milj., 10 milj. litraa). 

    Pan­i­mon ei siis kan­na­ta tuot­taa määrää, joka on vähän jonkin noista rajoista yläpuolel­la, ja varsinkin Laiti­lal­la ylim­män rajan rikkou­tu­mi­nen uhkaa tul­la kalliiksi.

    Onko tätä pro­gres­sio­ta yritet­ty uudessa esi­tyk­sessä järkeistää niin, että nämä kan­nustin­loukut vältettäisiin?

    1. Ainakin sen ylim­män rajan osalta tulee pirtkä alue, jos­sa vero­helpo­tus säi­lyy mak­sim­imäärän osalta, vaik­ka vähän yli menisikin. Ylkimevevältä osalta tavalli­nen vero.

  16. tcrown: Minä yhdyn Viherinssin ihmette­lyyn. Mikä on se olutkult­tuurin (pien­ten tai iso­jen pan­i­moiden) posi­ti­ivi­nen ulkois­vaiku­tus, minkä perus­teel­la sitä pitää tukea yhteiskun­nan pus­sista sen­til­läkään? Pitäisikö tukea myös tupakkakult­tuuria? Entä nenänu­uskakult­tuuria? Parvekegrillauskulttuuria? 

    Mielestäni kyse on lop­pu­jen lopuk­si työl­lisyy­destä. Pien­pan­i­mo­tuot­tei­ta ja erikoisolui­ta joka tapauk­ses­sa oste­taan jonkin ver­ran. Jos suo­ma­laisia tuot­tei­ta ei ole saatavil­la, oste­taan pelkästään ulko­maisia tuot­tei­ta. Onnis­tunut valmis­ta­ja voi saa­da aikaan myös vientiä.

    Tupakkaan ver­taami­nen kuu­lostaa vähän kalte­van pin­nan argumentilta.

  17. Vaik­ka en muuten ole kireän alko­holipoli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, niin en ymmär­rä mis­ki jotain alko­holi­in liit­tyvää bisnestä pitäisi tukea sik­si että se on “pien­imuo­toista”? Pitäisikö pon­tikankeit­täjiäkin tukea?

  18. Yön yli nukut­tuani pien­pan­i­moiden helpo­tuk­set vaiva­si­vat edelleen mieltäni, siis veroteknis­es­ti. Miten luo­da tas­a­puo­li­nen, vira­nomais­tulkin­nas­ta riip­puma­ton, jär­jestelmä, jos ain­oa tun­nus­merk­ki on kalli­impi hin­ta raa­ka ‑aineista ja käsi­työstä johtuen? No, Kaup­pale­hden artikke­li pal­jasti, että kyse on pelkästään ”poli­it­tis­es­ta tasaamis­es­ta” suur­pan­i­moiden ja vähän pienem­pi­en pan­i­moiden välil­lä. Ja tätä vero­pelleilyä vas­tus­tan kiivaasti. Pien­pan­i­mo valmis­taa olut­ta muu­tamia tuhan­sia litro­ja, pul­lot­taa käsin ja myy olu­en tuore­tavarana lähialueelle ja aloit­taa seu­raa­van kier­roksen valmis­tamisen. Täl­laiselle pienyri­tys­toimin­nalle voisi vero­tukea antaa. Kos­ka en halua moit­tia itseäni keskustelun selonot­tovelvol­lisu­u­den laimin­lyön­nistä, moitin poli­ti­ikko­ja turhien lakien tekemisestä.

  19. R.Silfverberg:
    Vaik­ka en muuten ole kireän alko­holipoli­ti­ikan kan­nat­ta­ja, niin en ymmär­rä mis­ki jotain alko­holi­in liit­tyvää bisnestä pitäisi tukea sik­si että se on “pien­imuo­toista”? Pitäisikö pon­tikankeit­täjiäkin tukea? 

    Jos kysymyk­sen muut­taisi muo­toon “mik­si bisnestä pitäisi tukea sik­si että se on pien­imuo­toista”, niin mitä mieltä olisit? Eikö työl­lisyy­den lisäämisessä nimeno­maan toitote­ta panos­tus­ta pk-sektoriin?

  20. Ville: Jos kysymyk­sen muut­taisi muo­toon “mik­si bisnestä pitäisi tukea sik­si että se on pien­imuo­toista”, niin mitä mieltä olisit? Eikö työl­lisyy­den lisäämisessä nimeno­maan toitote­ta panos­tus­ta pk-sektoriin?

    Niin toitote­taan, mut­ta se toito­tus ei ker­ro koko totu­ut­ta. Pienyri­tyk­set työl­listävät taval­lis­es­ti vain omis­ta­japer­heen + jonkun hantslankarin jota palkataan aina vain määräaikaisek­si, ja pihis­tel­lään niin ettei yri­tys koskaan kas­va vaan pide­tään se niin pienenä ettei sitä tarvi laa­jen­taa. Oste­taan ulkop­uolisil­ta vain kaikkein vält­tämät­tömin. Verkos­toidu­taan vain rotarykerhossa. 

    Suuryri­tyk­set ovat ne jot­ka pitävät Suomea pystyssä ja työl­listävät eniten, verkos­toitu­vat, ja osta­vat palvelui­ta muil­ta yhtiöiltä eniten, kas­va­vat ja kansainvälistyvät. 

    On tot­ta että mon­en suury­ti­tyk­sen taustal­la on jokin pieni per­heyri­tys joka on kas­vanut, mut­ta se miten suuri osu­us kas­vaa isok­si nou­dat­taa gaussin käyrää. Taval­lis­es­ti jokin inno­vaa­tio tai muu kil­pailutek­i­jä antaa nos­tet­ta, jos sitä osa­taan hyödyntää. 

    Olut jos­sain omas­sa tyn­nyris­sä pan­tu­na ei ole sel­l­aista inno­vaa­tio­ta että nos­taisi pien­pan­i­mon arvos­tus­ta tai työl­listäis järin monia. Suomes­sa alko­holi­bisnes on muutenkin niin sään­nöstel­tyä ja säädel­tyä että tois­t­en suosimi­nen tois­t­en kus­tan­nuk­sel­la täyt­täisi jo kor­ruptin merkit.

    1. On tot­ta että mon­en suury­ti­tyk­sen taustal­la on jokin pieni per­heyri­tys joka on kas­vanut, mut­ta se miten suuri osu­us kas­vaa isok­si nou­dat­taa gaussin käyrää.

      Ei kyl­lä nou­da­ta. Kovin on jakau­ma vino.

  21. Kyl­lä tuo on taas näperte­lyä pahim­mil­laan. 🙁 Tarvi­taan kokon­aisu­ud­is­tus, joka las­kee vero­tus­ta, mut­ta ennen kaikkea vapaut­taa myyn­nin suo­raan tehtaal­ta ja eri­lai­sis­sa tilaisuuk­sis­sa. Nyky­su­un­taus vain tukee humala­hakuisu­ut­ta ja pahen­taa ongelmia.

  22. Ville: Mielestäni kyse on lop­pu­jen lopuk­si työl­lisyy­destä. Pien­pan­i­mo­tuot­tei­ta ja erikoisolui­ta joka tapauk­ses­sa oste­taan jonkin ver­ran. Jos suo­ma­laisia tuot­tei­ta ei ole saatavil­la, oste­taan pelkästään ulko­maisia tuot­tei­ta. Onnis­tunut valmis­ta­ja voi saa­da aikaan myös vientiä.

    Mil­lä perus­teel­la tämä kos­kee eri­tyis­es­ti pien­pan­i­moi­ta eikä muu­ta pk-sek­to­ria? (tietämät­tä siis tarkem­min mis­tä vero­helpo­tuk­ses­ta täl­lä ker­taa on kyse)

  23. Osmo Soin­in­vaara: Ei kyl­lä nou­da­ta. Kovin on jakau­ma vino. 

    Suomen pääo­mavero­tuk­sel­la ja eri­tyis­es­ti sen idioot­ti­maisel­la per­in­tövero-osu­udel­la on vain yksi tavoite: estää yri­tys­ten kasvu ja min­i­moi­da työ­paikat. Saamme juuri sitä, mitä tilaamme.

  24. Hel­posti­han tuon ratkaisee, las­kette vaan vero­tus­ta kaikelta muul­takin pien­pan­i­moiden tasolle.

  25. Pieniä pan­i­moi­ta pitää tukea. Mais­telkaa suo­ma­laisia pien­pan­i­mo­tuot­tei­ta. Ne ovat aivan jotain muu­ta kuin maut­tomat perus­litkut, joi­ta suurem­mat yhtiöt Suomes­sa panevat mas­so­jen ryypät­täväk­si. Paras tuki on kansan kart­tuisa käsi, mut­ta val­tion vero­huo­jen­nuk­sil­la on toiv­ot­tavasti oma osuuten­sa ja olutkult­tuurimme kehit­tyy suotuisasti.

  26. Nor­maal­i­jakau­ma on sym­metri­nen. Yer­i­tys­ten koko­jakau­ma on sel­l­ainen jos­sa on paljon pieniä ja vähän suuria, mut­ta jotkut hyvinkin suuria. Vino oikealle

  27. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Per­in­tövero kyl­lä kohdis­tuu melkein kokon­aan asuntovarallisuuteen. 

    Suomen ain­oa todel­li­nen yhteiskun­nalli­nen ongel­ma on pääo­maköy­hyys. Joku syr­jäy­tymi­enn on ihan rep­pu­lu­okan jut­tu siihen verrattuna.

  28. Edus­ta­ja Soin­in­vaara kir­joit­taa: “Mut­ta entä sopimus­valmis­tus? (…) Pien­pan­i­mon pitäisi olla itsenäi­nen ja tuot­taa omaa tun­nis­tet­tavaa olutmerkkiään.”
    Sitaat­ti herät­tää mon­ta uut­ta kysymys­tä. Tämä on myös ymmär­ret­tävis­sä niin, että Soin­in­vaaran mielestä kaikki­nainen pien­pan­i­moiden sopimus­valmis­tus olisi siis kiel­let­tävä. Siihen lop­puisi­vat ker­ta­heitol­la rav­in­toloiden, matkailukeskusten ja jopa Pres­i­dentin­lin­nan omat tuote­merk­it sekä ns. musta­lais­pan­i­mot. Ei Suomes­sa voi, eikä saa, lain­säädän­nöl­lä eritel­lä sitä, mitä olut­ta tai mil­lä tuote­merkil­lä pien­pan­i­mot voivat tuot­teitaan valmis­taa. Suur­pan­i­moiden lisenssi­valmis­tus, kuten lakiesi­tyk­sessä tode­taan, on toinen jut­tu. Jos tarkko­ja ollaan, sekään ei ole kiel­let­tyä, mut­ta vero­huo­jen­nuk­set siinä bis­nek­sessä jäävät saamatta. 

    Olin kyseisessä vero­jaos­ton kok­ouk­ses­sa kuul­ta­vana asiantun­ti­jana. Esitin jopa laa­jem­paa por­ras­tus­ta kuin hal­liuk­sen esi­tyk­seen on kir­jat­tu. Pien­pan­i­mot eivät elä eikä olutkult­tuuri kehi­ty ilman meitä kohtuukäyt­täjiä ja olu­iden nautiske­li­joi­ta. Olut­li­iton mot­to ”Juo vähem­män, mut­ta parem­paa” on kään­tymässä muo­toon ”Juo vähem­män, mut­ta entistä kalli­im­paa”. Tämä suun­taus ei ole kenenkään etu; ei val­tio­val­lan, pien­valmis­ta­jien, eikä mei­dän kuluttajien.
    Olut­li­iton kir­jalli­nen lausun­to vero­jaos­tolle on luet­tavis­sa tääl­lä: http://olutliitto.fi/olutliitto-pienpanimoiden-uusi-veroporrastus-tarkea-myos-kuluttajien-kannalta/

    Heik­ki Kähkönen
    puheenjohtaja
    Olutliitto

    1. Ymmärtääk­seni tuo sopimus­valmis­tus­pykälä ei ole auki, joten ei syytä huoleen. En eväisi­in tukea sopimus­valmis­ta­jal­ta, jos asi­akkai­ta on useita.

  29. Varsi­nainen kysymys taitaa kuu­lua: onko Gril­li­mais­teri-olu­en valmis­tus pien­pan­i­mo­toim­intaa vai ei?

  30. Lau­ri Kan­gas:
    Varsi­nainen kysymys taitaa kuu­lua: onko Gril­li­mais­teri-olu­en valmis­tus pien­pan­i­mo­toim­intaa vai ei?

    Gril­li­mais­teri-olut on niin pahaa että en suosit­tele! Lidlin omat merk­it taitaa olla Olvin valmistamia.

  31. Oikeis­tode­mari:
    Pieniä pan­i­moi­ta pitää tukea. Mais­telkaa suo­ma­laisia pien­pan­i­mo­tuot­tei­ta. Ne ovat aivan jotain muu­ta kuin maut­tomat perus­litkut, joi­ta suurem­mat yhtiöt Suomes­sa panevat mas­so­jen ryypät­täväk­si. Paras tuki on kansan kart­tuisa käsi, mut­ta val­tion vero­huo­jen­nuk­sil­la on toiv­ot­tavasti oma osuuten­sa ja olutkult­tuurimme kehit­tyy suotuisasti.

    Miten se menikään: Jos se liikkuu, vero­ta sitä. Jos se liikkuu senkin jäl­keen, säätele sitä. Ja jos se lakkaa liikku­mas­ta, mak­sa sille tuki­aisia. Jotenkin koomista on, että Suomes­sa yrit­täjät ja sik­si itseään nimitet­täväk­si halu­a­vat aina julkiselle raha­pus­sille. Suomen ongel­ma ei ole pääo­maköy­hyys tai korkea vero­tus, vaan se, että eri­laisia vero­huo­jen­nuk­sia annetaan täysin hatus­ta vede­tyin perusteluin.

  32. Lidlin omat merk­it taitaa olla Olvin valmistamia.

    Pirk­ka-olu­en puskara­dio väitää ole­van Olvin 120 (CXX).

    Lidlin sak­salaisit­tain nime­tyt oluet taita­vat kyl­lä olla Sak­salaista tuon­tika­maa, Grafen­walder ainakin mais­tuu just samal­ta kuin perus­lager mais­tuu germaaniassa.…

    http://en.wikipedia.org/wiki/Grafenwalder

  33. Eero Kär­ki: Yön yli nukut­tuani pien­pan­i­moiden helpo­tuk­set vaiva­si­vat edelleen mieltäni, siis veroteknis­es­ti. Miten luo­da tas­a­puo­li­nen, vira­nomais­tulkin­nas­ta riip­puma­ton, jär­jestelmä, jos ain­oa tun­nus­merk­ki on kalli­impi hin­ta raa­ka ‑aineista ja käsi­työstä johtuen?

    Vas­tauk­se­na kysymyk­seen: Suo­ma­lainen alko­ho­liv­ero­tus suosii jo nyt jonkun ver­ran kalli­impia juo­mia, kos­ka alko­ho­liv­ero mak­se­taan vahvu­u­den ja juo­matyypin mukaan. Esimerkik­si viinip­ul­lon hin­nas­sa on aivan saman ver­ran veroa on kyseessä sit­ten pöytävi­i­ni tai vuosik­er­tavi­i­ni, mikä tasaa niiden välistä hin­taeroa. En nyt jak­sa laskea, mut­ta ulko­muis­tista, seit­sämän euron viinip­ul­lo Alkos­sa mak­saa verot­tomana euron ja viiden­toista euron pul­lo jotain seit­semän euroa, eli tuot­teen hin­nas­sa on seitsinker­tainen ero vaik­ka myyn­ti­hin­nas­sa se on vain kaksinkertainen.

    Jos tätä halu­taan edis­tää oluei­den kohdal­la, voi sen tehdä suht vero- ja hin­ta­neu­traal­isti niin että alko­ho­liv­eroa korote­taan noin 6o sen­til­lä olut­l­i­tral­ta, ja samal­la olu­en ALV pois­te­taan. Nykyisen euron tölkin vero­tus ei muu­tu, mut­ta kol­men euron tölkin vero­tus tip­puu 30 senttiä.

    1. Viinip­ul­los­sa on veroa vähän yli kak­si euroa, kaikissa laatu­un ja hin­taan kat­so­mat­ta. Vii­ni, joka mak­saa Ran­skas­sa 1,5 euroa ei mak­saa Alkos­sa mitään, kos­ka Alkon ei kan­na­ta ostaa huono­ja ja halpo­ja viine­jä lainkaan. Alkon halvim­mat viinit mak­sa­vat muual­la noin neljä euroa.
      KORJAUS: Viinip­ul­los­sa on veroa 2,94 euroa, kun mukaan on las­ket­tu valmis­tevero ja valmis­teveroon kohdis­tu­va ALV. Tämä myös tarkoit­taa, että halvim­mat Alkos­sa myytävät viinit mak­saisi­vat ilman lako­ho­liv­eroa noin kolme euroa. 

  34. Sylt­ty:
    Nyt se per­in­tövero tuhoaa jo Suomen olutkulttuurin!

    Pien­pan­i­mo on yri­tys­toim­intaa ja työl­listäjä ihan siinä mis­sä mikä tahansa muu yri­tys. Suomen pääo­mavero­tus, jon­ka ain­oa kan­ta­va teema on kateus, leikkaa työ­paikko­ja. Ei syn­ny keskisu­uria yri­tyk­siä, vaik­ka tuote olisi kun­nos­sa. Pan­i­moalaa leikkaa kaiken lisäk­si vielä hölmö pis­teverokin. Eihän kukaan täysjärki­nen vero­ta nykyisel­lä tavalla.

  35. R.Silfverberg: Gril­li­mais­teri-olut on niin pahaa että en suosit­tele! Lidlin omat merk­it taitaa olla Olvin valmistamia. 

    Olvil­la ei liene pan­i­moi­ta Saksassa?

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalle,
    Per­in­tövero kyl­lä kohdis­tuu melkein kokon­aan asuntovarallisuuteen.

    Osato­tuuk­sien ker­tomi­nen, esimerkik­si per­in­töveros­ta on kehit­tävää, vai onko? Kun ote­taan koko Suo­mi, niin asia voi olla näin.
    Mut­ta maaseudul­la veikkaisin maa- ja met­sä­talouden tilo­jen ole­van euromääräis­es­ti huo­mat­tavasti suurempi.
    Samoin myös niil­lä lounais­suomen raha-alueil­la, joil­la voitaisi­in kas­vat­taa suo­ma­laista raa­ka-ainet­ta pienpanimotoimintaan.
    No se on jotakin sel­l­aista, jota ei kan­na­ta vihrei­den mielestä tukea?
    Suomen sähköstä tuote­taan hyvin pieni osu­us tuulivoimal­la. Mik­si kil­pailua tulee vääristää tuke­mal­la tuulivoimaa?
    Annet­taisi­in sen kil­pail­la ydin­voiman ja puul­la tuote­tun sähkön kanssa markkinaehtoisesti!

  37. Oikeis­tode­mari: Pieniä pan­i­moi­ta pitää tukea.

    Siitä vaan sit­ten kävelee kaup­paan ja tukee. Mil­lä perus­teel­la siihen verora­ho­ja tarvi­taan, eikö niille muka ole parem­paa käyt­töä kuin sin­un alko­holinkäyt­tösi tukeminen?

  38. Tämän Varkau­den ja Joen­su­un välil­lä kulke­van sil­tarumpu-tien var­rel­la on Vala­m­on luostari, joka tuot­taa viiniä myyn­ti­in. Olen ostanut niitä usein tuli­aisik­si. Viskin tuot­tamis­takin siel­lä suun­nitel­laan. Saimaan pan­i­mo tekee myös vah­vaa luostari olut­ta, jota saa Alkosta.

    Entäpä jos Vala­m­on luostari halu­aisi teet­tää jol­lain pan­i­mol­la Vala­m­on luostar­i­olu­en? Sel­l­aisen trap­pis­ti­tyylisen, kalli­in ja hienos­tuneen, joka mak­saa 20€ pul­lo. Mik­si tuon sopimus­valmis­tus pitäisi kieltää, ja mik­sei luostari saisi myy­dä sitä luostarista ulos?

  39. Tämän aiheen vier­estä, mut­ta sivuten Soin­in­vaaran kir­joituk­sia ter­vey­den­huol­lon uud­is­tamis­es­ta ja rahoit­tamis­es­ta: Lääkäri kyl­lästyi tekemään ter­veistä sairai­ta (Helsin­gin Sanomat).

    Tämä osui taan­noin äiti­ni kohdalle, kun hänelle määrät­ti­in koles­tero­lilääk­i­tys. Äidin koles­tero­liluke­mat oli­vat itse asi­as­sa alle raja-arvo­jen, mut­ta lähel­lä niitä. Lääkäri määräsi lääk­keen, ilmeis­es­ti ikään kuin var­muu­den vuok­si. Koko toim­inta tun­tui ole­van täysin fik­soitunut numeroiden hoita­miseen. Tässä tapauk­ses­sa poti­las sietää lääket­tä ilmeis­es­ti hyvin eikä sivu­vaiku­tuk­sia ole näkynyt, joten suurem­paa vahinkoa ei tul­lut. Lääkärikin lop­ul­ta melkein hihkui onnes­ta, kun numerot pienenivät. Naa­pu­rus­ton rou­ville on kyl­lä käynyt toisinkin ja sit­ten on kär­sit­ty sivu­vaiku­tuk­sia ja kokeil­tu koko joukko statiineja.

  40. Raimo K: Olvil­la ei liene pan­i­moi­ta Saksassa?

    Ainakin Lidlin talvi­o­lut tehdän Olvil­la, purkissa lukee niin. Lidlin “sinisessä” ei lue valmis­ta­jaa mut­ta mais­tuu ihan yhdeltä Olvin merk­iltä joka myy­dään keltai­sis­sa tölkeissä.

  41. R.Silfverberg: Ainakin Lidlin talvi­o­lut tehdän Olvil­la, purkissa lukee niin. Lidlin “sinisessä” ei lue valmis­ta­jaa mut­ta mais­tuu ihan yhdeltä Olvin merk­iltä joka myy­dään keltai­sis­sa tölkeissä. 

    Niin­pä tehti­in Nobelan­er-kesäo­lutkin, mut­ta ainakin osa vakimerkeistä tulee Saksasta.

  42. Mielestäni olisi oikeu­den­mukaista antaa vero­tu­ki pien­pan­i­moille yli 4,7% oluille, joi­ta on han­kala saa­da myyn­ti­in Alkon monop­o­lin takia. Tuo edis­tää olutkult­tuuria, ja samal­la pitää sopimus­valmis­tus­määrät pieninä. 

    Jos pien­pan­i­mo tekee maitokaup­pavahvuista olut­ta mas­sat­uotan­tona, tehkööt sen sit­ten samoil­la veroil­la isom­pi­en kanssa.

    Alkon sään­töjä pitäisi muut­taa niin, että paikalliset pien­tuot­ta­jat voisi­vat tuo­da myös pieniä eriä paikallisi­in Alkoi­hin. Ettei niitä tarvit­sisi myy­dä net­tikaupoista Tallinnan kaut­ta kier­rät­täen. Tai hakea sieltä Arka­di­an Alkos­ta, jos­sa pide­tään parem­malle väelle erikoisvalikoimaa.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    ‘snip’
    Alkon halvim­mat viinit mak­sa­vat muual­la noin neljä euroa. 

    Ja silti rait­tius­in­toil­i­jat ovat sitä mieltä, että alko­holi on Suomes­sa halpaa.

  44. Sopimus­valmis­tus pien­pan­i­mol­la on jotain aivan muu­ta kuin eri etiketin lätkäisemistä bulkkituotteeseen. 

    Pyynikil­lä tilaus­tuote on design-tuote, jolle suun­nitel­laan oma resep­ti. Ei suurelta pan­i­mol­ta voi pieni rav­in­to­la tila­ta 350L olut­ta oma­l­la resep­til­lä. Mon­et tilaus­tuot­teemme ovat resep­tiltään ja tyylila­jil­taan sel­l­aisia, ettei meil­lä ole sel­l­aisia omas­sa tuote­va­likoimas­sa. Olemme akti­ivis­es­ti markki­noi­neet rav­in­toloille mah­dol­lisu­ut­ta suun­nitel­la oluelle oma resep­ti ja nämä tuot­teet edus­ta­vat täl­lä het­kel­lä kol­ma­sosaa liike­vai­h­dos­ta. Pan­i­mon nimi kyl­lä lukee pienel­lä etiketis­sä, joten puh­das­ta “pirkka-olut”-valmistusta meil­lä ei harrasteta.

    Oma tun­nis­tet­ta­va olut­merk­ki on todel­la van­hakan­taista ajat­telua bis­nek­sessä, jos­sa tuote myy­dään uutu­usar­vol­la. Täl­löin kan­nat­taa lanseer­a­ta uusi tuote vaik­ka joka toinen viikko, eli tuote­merkke­jä tulee paljon. 

    Pien­pan­i­mo­jen vero­helpo­tuk­sille on ihan selkeä peruste, sil­lä pien­pan­i­moiden tuot­teis­sa on paljon suurem­pi osa hin­nas­ta työvoimakus­tan­nuk­sia, joista työn­tek­i­jät ovat mak­sa­neet ansiotuloveroja. 

    Mat­ti Olkinuora
    Pyynikin käsityöläispanimo

  45. TL:
    Tämän Varkau­den ja Joen­su­un välil­lä kulke­van sil­tarumpu-tien var­rel­la on Vala­m­on luostari, joka tuot­taa viiniä myyn­ti­in. Olen ostanut niitä usein tuli­aisik­si. Viskin tuot­tamis­takin siel­lä suun­nitel­laan. Saimaan pan­i­mo tekee myös vah­vaa luostari olut­ta, jota saa Alkosta.

    Entäpä jos Vala­m­on luostari halu­aisi teet­tää jol­lain pan­i­mol­la Vala­m­on luostar­i­olu­en? Sel­l­aisen trap­pis­ti­tyylisen, kalli­in ja hienos­tuneen, joka mak­saa 20€ pul­lo. Mik­si tuon sopimus­valmis­tus pitäisi kieltää, ja mik­sei luostari saisi myy­dä sitä luostarista ulos?

    Varkau­den-Joen­su­un siltarumputie?
    Nyt on jo vähän Vihreää tietoa!
    Tiesitkö, että siel­lä tien päässä tehdään mm. sata­manos­ture­i­ta maail­malle, jokainen niistä tarvit­see ulko­maille lähtemiseen 6–7 erikoiskuljetusrekkaa.
    Tai Abloyn lukot. Tiedätkö mis­sä ne tehdään?

    Vihrei­denkin paris­sa tulisi nähdä tosi­a­sioi­ta, eikä pelkästään ker­toa osatotuuksia!

  46. Osmo Soin­in­vaara:
    Viinip­ul­los­sa on veroa vähän yli kak­si euroa, kaikissa laatu­un ja hin­taan kat­so­mat­ta. Vii­ni, joka mak­saa Ran­skas­sa 1,5 euroa ei mak­saa Alkos­sa mitään, kos­ka Alkon ei kan­na­ta ostaa huono­ja ja halpo­ja viine­jä lainkaan. Alkon halvim­mat viinit mak­sa­vat muual­la noin neljä euroa.

    Minkä vuok­si niitä halpo­ja viine­jä ei kan­na­ta tuo­da maa­han? En ymmär­rä tätä logi­ik­ka. Ymmär­rän toki, että jotkut hal­vat viinit ovat todel­la huono­ja. Olen kokeil­lut. Olen myös Berli­inis­sä juonut luo­mu­vi­iniä, joka mak­saa vähän päälle kak­si euroa pul­lo ja on ihan ok. Onko siis niin, että hal­vat viinit veisivät kysyn­tää kalli­im­mil­ta viineiltä. Vai onko kyse vain jonkin­lais­es­ta pääl­leli­ima­tus­ta hinnan/laadun kon­trol­lista, jol­la ei sinän­sä ole kan­nat­tavu­u­den kanssa mitään tekemistä?

    1. Halpo­ja viine­jä ei kan­na­ta tuo­da sen takia, että niiden hin­nas­sa vähän yli kak­si euroa/pullo veroa merk­it­sisi niin paljon,m että kustannus/laatu ‑suhde muut­tuisi surkeaksi.

  47. Onpa näitä tukia ja vero­helpo­tuk­sia Suomes­sa val­ta­va määrä. Mielestäni pitäisi jotenkin har­mon­isoi­da, vaikea osoit­taa että olu­en tai vir­voitusjuomien valmis­tus vaatisi eri­ty­ishuomio­ta, kos­ka alko­holin ja sok­erin ter­veysvaiku­tuk­set ovat tiedossa. 

    Tukia ylläpi­det­täessä pitäisi kiin­nit­tää huomioi­ta siihen mihin suun­taan se ohjaa jotain toimi­alaa — siihen että saadaan tukia vai siihen että kasve­taan tai pide­tään toim­intaa yllä.

    Tärkein asia minkä julki­nen sek­tori voisi tehdä, olisi han­kkia itse niiden yri­tys­ten tuot­tei­ta, sekä ker­toa ja antaa julki­nen ref­er­enssi siitä — esim. “pien­pan­i­mon olut XYZ, Eduskun­nan val­in­ta saunail­toi­hin” toimisi var­maan kansan­välis­es­tikin. Tosin Suomes­sa var­maan laiton­ta sanoa näin — en tiedä mik­si, mut­ta arvelen.

    Tai kat­sokaa nyt vaik­ka Sveit­siläisiä linkku­veit­siä — Vic­tori­nox ja Wenger — hyviä esimerkke­jä siitä miten val­ti­olli­nen han­k­in­ta voi muo­dos­tua jopa globaa­lik­si brändik­si. Mut­ta moni pieni yri­tys on Suomes­sakin alka­nut kas­vaa, kun val­tio on jotain kaut­ta han­kkin­ut pienenkin pro­jek­tin, tuot­teet tmv. jos­ta on tul­lut ensim­mäi­nen ns. kova ref­er­enssi. Ver­rat­tuna yri­tys­tu­keen tässä on selkeä ero: on ole­mas­sa tarve, asi­akas, aikataulu, mah­dolli­nen jatku­vu­us ja parhaas­sa tapauk­ses­sa kaik­ki voit­ta­vat ja paljon.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Viinip­ul­los­sa on veroa vähän yli kak­si euroa, kaikissa laatu­un ja hin­taan kat­so­mat­ta. Vii­ni, joka mak­saa Ran­skas­sa 1,5 euroa ei mak­saa Alkos­sa mitään, kos­ka Alkon ei kan­na­ta ostaa huono­ja ja halpo­ja viine­jä lainkaan. Alkon halvim­mat viinit mak­sa­vat muual­la noin neljä euroa.

    Het­ki­nen. Ostin ker­ran Espan­jas­sa hyvän viinin, joka mak­soi 8 euroa. Sama vii­ni oli siihen aikaan Alkos­sa hin­taan 14 tai 15 euroa, en muista täs­mälleen. Joka tapauk­ses­sa eroa oli n. 7 euroa ja hin­ta läh­es kaksinker­tainen Suomes­sa. Joko vero on suurem­pi kuin tuo reilu 2 euroa tai Alko vetää kovaa katet­ta noista.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Vii­ni, joka mak­saa Ran­skas­sa 1,5 euroa ei mak­saa Alkos­sa mitään, kos­ka Alkon ei kan­na­ta ostaa huono­ja ja halpo­ja viine­jä lainkaan. 

    Tässä on sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen dis­con­nect suo­ma­laises­sa alko­holipoli­ti­ikas­sa. Ymmär­rät­täkö te, että suo­ma­laiset juo­vat myös tul­lak­seen kän­ni­in ja siihen tarkoituk­seen halvin olut tai punkku sopii eri­no­mais­es­ti? Ja niin kauan kun Alko ei niitä tar­joa, Tul­li joutuu rikko­maan lakia pitääk­seen sak­salaisen pos­timyyn­tivi­inan kuris­sa. Viron suh­teen tais­teluhan hävit­ti­in jo vaik­ka jotain venkuroin­tia vielä yritetäänkin.

    Asia on help­po kor­ja­ta sil­lä, että asi­as­ta vas­taa­va min­is­teri käy ker­tomas­sa Tullille mitä laki sanoo ja pakot­taa hei­dät päästämään 2 euron viini­laatikot läpi. Viinaveroa voidaan laskea jos halu­taan kil­pail­la, tai Alko voi esim. men­nä konkurssi­in. Sama se, kun­han sitä humalavi­inaa saa jatkos­sakin halvalla.

  50. Minä sanon lievästi kohon­neista koles­teroleista, että puolue ei hyväksy, vaik­ka minä hyväksynkin.

  51. Ylläol­e­vaan Soin­in­vaaraan kom­ment­ti­in pieni täs­men­tävä lisäys: viinin alko­ho­liv­ero on tosi­aan 339 euroa hehtoli­tral­ta, eli 2,37 euroa pul­lol­ta. Alko­ho­liv­ero­taulukot EU-maista löytyvät:

    http://ec.europa.eu/taxation_customs/resources/documents/taxation/excise_duties/alcoholic_beverages/rates/excise_duties-part_i_alcohol_en.pdf

    Alko­ho­liv­ero ei tosi­aan mitenkään maagis­es­ti jous­ta hin­takat­e­go­ri­oiden mukaan, vaan se on ihan Alkon oman ja vähän epälo­ogisen hin­noit­telumallin mukainen ratkaisu. Sitä muu­ta­man euron laatikkovi­iniä ei saa, kun politruk­ki on sen Alkos­sa päät­tänyt ja osa kalli­im­mista viineistä on suh­teessa halvem­pia kuin niiden pitäisi, kos­ka politrukin vaimoa on pitänyt miel­lyt­tää. Keski­hin­tais­ten hin­nat lie­nee lotottu.

    1. Alkol­la ei ole jous­to-oikeut­ta hin­noit­telu­un. EU-määräys monop­o­lioikeud­es­ta sisältää hin­noit­telukaa­van, jos­ta ei saa poike­ta (koti­maisen ym suos­in­ta). Viinin hin­ta riip­puu tasan kahdes­ta para­metrista: sisäänos­to­hin­ta ja määrä. Kun maa­han­tuo­jat tietävät kaa­van, ne hin­noit­tel­e­vat myyn­män­sä viinin niin, että syn­tyy näitä 9,98 ‑hin­to­ja.
      Yleen­sä noin 10 euron hin­taiset viinit ovat Alkos­sa tämän kaa­van ansios­ta saman­hin­taisia kuin koti­maas­saan ja tätä kalli­im­mat halvem­pia. Poikkek­sia löy­tyy, kos­ka Espan­jas­sa EU ei määrää vähit­täiskau­pan hinnoista.

    2. Kiitos Tuo­mo. Käyn kor­jaa­mas­sa kom­ment­tiani, kos­ka en halua levit­tää väärää tietoa. Itseasi­as­sa vero on 2,94 euroa pul­lol­ta, kos­ka mukaan tulee laskea myös ALV siltä osin, kun sitä mak­se­taan tuos­ta valmisteverosta.

  52. Ris­to: Varkau­den-Joen­su­un siltarumputie?
    Nyt on jo vähän Vihreää tietoa! 

    Viit­tasin huonos­ti tuo­hon aiem­paan postauk­seen, jos­sa kom­menteis­sa perustelin kyseisen tien tärkeyt­tä ja merkitystä.
    http://www.soininvaara.fi/2014/12/16/budjettivastalause/

    Olen siel­lä suun­nal­la pyörinyt toista vuosikym­men­tä, ja yli vuosikymme­nen haaveil­lut Vala­m­on luostar­i­olues­ta, jon­ka tuot­tamisen ja myyn­nin val­tio kieltää (vaik­ka viiniä ja likööriä saa myy­dä). Suomen eduskun­nas­sa käytävä olutkeskustelu on tasan yhtä järkevää, kuin keskustelu siitä, pitäisikö ran­skalaiset viinit lai­men­taa vedel­lä 6% vahvuisik­si jot­ta kansa ei alkoholisoidu. 

    En ole vihreän puolueen jäsen, kun­nal­lis­vaaleis­sa olen äänestänyt vihre­itä, käytän­nön kaupunkipoli­ti­ikas­sa olen vihrei­den kanssa samaa mieltä. Val­takun­nan­poli­ti­ikas­sa Vihreät taas pain­ot­ta­vat mielestäni epäoleel­lisia asioi­ta väärään suuntaan.

  53. J: Tässä on sel­l­ainen mie­lenki­in­toinen dis­con­nect suo­ma­laises­sa alko­holipoli­ti­ikas­sa. Ymmär­rät­täkö te, että suo­ma­laiset juo­vat myös tul­lak­seen kän­ni­in ja siihen tarkoituk­seen halvin olut tai punkku sopii eri­no­mais­es­ti? Ja niin kauan kun Alko ei niitä tar­joa, Tul­li joutuu rikko­maan lakia pitääk­seen sak­salaisen pos­timyyn­tivi­inan kuris­sa. Viron suh­teen tais­teluhan hävit­ti­in jo vaik­ka jotain venkuroin­tia vielä yritetäänkin.

    Asia on help­po kor­ja­ta sil­lä, että asi­as­ta vas­taa­va min­is­teri käy ker­tomas­sa Tullille mitä laki sanoo ja pakot­taa hei­dät päästämään 2 euron viini­laatikot läpi. Viinaveroa voidaan laskea jos halu­taan kil­pail­la, tai Alko voi esim. men­nä konkurssi­in. Sama se, kun­han sitä humalavi­inaa saa jatkos­sakin halvalla.

    Mitähän lakia tul­li tarkalleen ottaen rikkoo? Jos EU-alueel­la toimi­va sak­salainen net­tikaup­pa myy suo­ma­laiselle 2 tai edes 12 eurol­la viini­laatikoi­ta, se rikkoo itse lakia. Tai vai­h­toe­htois­es­ti har­joit­taa melkoisen kan­nat­tam­a­ton­ta bisnestä. Etämyyn­nis­sä tuon kau­pan tulee mak­saa suo­ma­lainen alko­ho­liv­ero Suomeen.

    PS. Osmo, en pystynyt lähet­tämään kom­ment­tia puhe­limel­la — Kom­men­toi-nap­pi puut­tui kokon­aan lomakkeesta.

  54. tcrown: Siitä vaan sit­ten kävelee kaup­paan ja tukee. Mil­lä perus­teel­la siihen verora­ho­ja tarvi­taan, eikö niille muka ole parem­paa käyt­töä kuin sin­un alko­holinkäyt­tösi tukeminen?

    Olen yrit­tänyt tukea parhaani mukaan, mut­ta en suos­tu alko­holisoi­tu­maan sen­tään vaik­ka asia on tärkeä…

    Vakavasti puhuen: Meil­lä on aivan liian voimakas vero­tus alko­holi­tuot­teil­la. Isot pan­i­mot pär­jäävät vero­tuk­sen kanssa, kos­ka niil­lä on suur­tuotan­non edut puolel­laan ja mah­ta­vat jakelu­verkos­tot. Pien­ten pan­i­moiden vero­tukea voi perustel­la vaikka­pa sil­lä, että niin ennal­taehkäistään kartellin muo­dos­tu­mista koti­maiseen tuotantoon.

  55. Kävin juuri S‑marketissa ja ostin 2 tölkkiä Kof­fin 3‑veroluokan olut­ta. Tölkin sisältö mak­soin 0,79€ ja kuori 0,15€. Olisi tar­jol­la ollut muitakin olut­merkke­jä mut­ta niiden ALV alkoi pyör­ryt­tämään päätäni.

  56. Huip­pu­vinien osalta Alko on yksi EU:n halvimpia han­k­in­ta­paikko­ja. Se on iso osta­ja ja logis­ti­ikkaku­lut ovat hallinnassa.

    Jos ei usko voi käy­dä ‘fine wines’ myymälässä maail­mal­la, jois­sa hin­noit­telu on enemmn kysyntälähtöistä.

    Huono puoli taas on, että enää Alko ei anna huip­pu­vi­inien van­hen­tua varas­tois­saan. Liike­taloudel­lis­es­ti se ei tietenkään kannata.

    Joskus monipoli on mainet­taan parempi.

  57. Oikeis­tode­mari: Pien­ten pan­i­moiden vero­tukea voi perustel­la vaikka­pa sil­lä, että niin ennal­taehkäistään kartellin muo­dos­tu­mista koti­maiseen tuotantoon.

    Eivätkö koti­mais­ten suur­tuot­ta­jien hin­takartel­liyri­tyk­set rajoitu joka tapauk­ses­sa maa­han­tuon­ti­in? Pan­i­moi­ta on kaikissa mais­sa näil­lä nurkil­la, joten vähänkään suo­laisem­pi kartel­li­hin­noit­telu koti­maisil­ta valmis­ta­jil­ta lisää tuontia.

    Olu­en tukku­tuon­tia ei ole kiel­let­ty eikä sen kum­mem­min sään­nöstel­ty, kun­han verot mak­se­taan oikein. Johan EU-määräyk­setkin vaa­ti­vat ulko­mais­ten tuot­tei­den pistämisen samalle viivalle koti­mais­ten kanssa.

  58. Itse pois­taisin alko­ho­liv­eron ja myyn­ti­ra­joituk­set ainakin käyt­tämäl­lä valmis­te­tu­il­ta juomilta.

    Mut­ta eihän täl­läi­nen voi men­nä läpi tänä päivänä.

  59. Reilu viikko ilman Osmon uut­ta kir­joi­tus­ta on kuin 100 päivää ilman pienpanimo-olutta.

  60. Onko­han Laiti­las­sa olu­en käyt­tö vähen­tynyt ja kylän­rait­ti rauhoit­tunut, kun Kukko-olu­en main­os peittomaalattiin?

Vastaa käyttäjälle JTS Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.