Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Pohjolan talon ase­makaa­van laatimisperiaatteet

Ongel­ma tässä on lähin­nä se, että yleiskaavamme perus­tuu vah­vasti kaupunkibule­vardei­hin, mut­ta tässä nou­date­taan vielä aivan muu­ta peri­aatet­ta. Kyse on oikeas­t­aan siitä, saako kaupungis­sa asua. Liikenne tuot­taa vielä nyky­isin epäter­veel­listä hen­gi­tysil­maa, mut­ta kaavo­ja tehdään vuosikymmeniksi.

Tämän voisi antaa ehkä men­nä, jos jatko­su­un­nit­telua ohjeis­te­taan yleiskaavae­hdo­tuk­sen hen­gen mukaisesti.

Myl­ly­puroon Yläkiven­tielle opiskelija-asuntoja 

Tiivistyskaa­va aivan metroase­man vier­essä kaupun­gin vuokrat­alo­jen alueel­la nos­taa tont­tite­hokku­u­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maan­haaskauskaavo­ja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuot­tanut viihty­isyyt­tä? Uut­ta ker­rosalaa noin 15 000k‑m2. Opiske­li­joi­ta siis noin 400, jos tästä tulee opiskelija-asuntola.

Ihan siinä lähel­lä on taloy­htiön suun­nitel­ma purkavas­ta saneer­auk­ses­ta, jos­sa tont­tite­hokku­us nousisi noin 2,5:een.

 

Myl­ly­matkantien täydennyskaava

Edel­lisen naa­puris­sa tiivis­tetään yksi­tyisessä omis­tuk­ses­sa ole­vaa aluet­ta. Tämä on ollut vielä väl­jem­min kaavoitet­tua. Nyt run­saat 15 000 k‑m2 nos­taa tont­tite­hokku­u­den 0,9:ään.

Kata­janokalle iso pysäköintiluola

Ainakin tulee lisää liiken­net­tä. Tässä yhtey­dessä voisi minus­ta vähän vähen­tää kadun­var­si­paikko­ja ja siir­tyä ainakin talvisin vuoropy­säköin­ti­in, kos­ka kaupunki­mais­es­ti raken­ne­tu­il­ta kaduil­ta lumen pois­t­a­mi­nen on jok­seenkin mah­do­ton­ta, kun kadut ovat täyn­nä kesää odot­ta­maan jätet­tyjä auto­ja. Luot­sikadus­ta saisi todel­la hienon pihakadun. Sitä käy nytkin yksi ulko­mainen arkkite­htiryh­mä viikos­sa kat­so­mas­sa, vaik­ka katu on pilat­tu pysäköinnillä.

Pasi­lan keskus­tako­rt­telin liikennesuunnitelma

Me olemme ker­ran jo hyväksyneet tämän alus­ta­vana ja sen jäl­keen val­tu­us­to on hyväksynyt kaa­van. Liiken­nesu­un­nit­telupääl­likkö hyväksyi oma­l­la päätök­sel­lään sen saman­laise­na kuin lau­takun­nan hyväksymä alus­ta­va suun­nitel­ma oli, ja minäkin olisin antanut sen men­nä, mut­ta puheen­jo­hta­jamme äkkäsi, että näin suuri suun­nitel­ma on vietävä peräti val­tu­us­toon ja käyt­ti otto-oikeut­taan. Sisältö on jo ker­ran lau­takun­nas­sa hyväksyt­ty. Mitä me tek­isimme ilman juris­te­ja! (Var­maankin jotain hyödyllistä.)

Liiken­neon­net­to­muudet Helsingis­sä vuosi­na 2012 ja 2013

Helsin­ki on muu­ta maa­ta selvästi tur­val­lisem­pi paik­ka liiken­teen kannal­ta. Vuon­na 2012 liiken­teessä kuoli yhdek­sän ja vuon­na 2013 10 henkeä. Väk­ilukua vas­taa­va osu­us olisi liki 30/vuosi. Kuolleista läh­es puo­let on viimeisen viiden vuo­den aikana ollut 65 vuot­ta täyt­täneitä. Onnet­to­muuk­sista aiheu­tui noin 190 miljoo­nan euron kus­tan­nuk­set vuodessa. Tämä sum­ma ylit­tää joukkoli­iken­teen sub­ven­tion selvästi, mut­ta toki joukos­sa on myös joukkoli­iken­teen aiheut­tamia onnettomuuksia.

Vuosaaren Rasti­lan­rait­ti pihakaduk­si, jot­ta saataisi­in parkkipaikkoja.

Poikkeamis­lu­pa Laut­tasaa­res­sa. Suo­jel­tu raken­nus pure­taan (tähän on jo lupa) ja tilalle raken­netaan kivi­raken­nus puu­raken­nuk­sen sijaan.

 

 

 

 

 

 

54 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015”

  1. Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin liiken­nesu­un­nitel­maan liit­tyen YIT: n sivuil­ta löy­tyy havain­neku­va tuos­ta Vetu­ri­tien bus­sipysäkin / Tri­plan sisäänkäyn­nin kohdalta.
    http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT/getFile.do;jsessionid=3E43916250138BE411580B8DB92C6063?showSlideshow=true&downloadDialog=true&ticket=187643&cart=true&cartUuid=6520528&cartUuid=6520528&uuid=6536812&type=original

    Ei näytä kovin hyvältä pyöräil­i­jöi­den eikä bus­si­matkus­ta­jien kannal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörä­tien välis­sä, ja kulku ohjat­tu pyörä­tien yli tietys­tä kohdasta.

  2. Vetu­ri­tien suun­nitel­ma on myös varsin täy­del­lis­es­ti ris­tiri­idas­sa yleiskaavas­sa esite­tyn bule­vardis­oin­nin kanssa. Siitä vaan repimään liiken­nesu­un­nitel­maa auki kun ker­ran juristi pisti sen vielä käsittelyyn.

  3. EKK:
    Kes­ki-Pasi­lan keskus­tako­rt­telin liiken­nesu­un­nitel­maan liit­tyen YIT: n sivuil­ta löy­tyy havain­neku­va tuos­ta Vetu­ri­tien bus­sipysäkin / Tri­plan sisäänkäyn­nin kohdalta.
    Ei näytä kovin hyvältä pyöräil­i­jöi­den eikä bus­si­matkus­ta­jien kannal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörä­tien välis­sä, ja kulku ohjat­tu pyörä­tien yli tietys­tä kohdasta. 

    Onko piin­tyneim­mille pyöräil­i­jöille mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toim­intaansa muun yhteiskun­nan toim­intaan, ja esimerkik­si hidas­taa nopeut­taan tai nous­ta sat­u­las­ta tarpeen vaaties­sa? Käsit­tääk­seni yhteisik­si luo­dut pelisään­nöt, eli lait ja ase­tuk­set, tässä tapauk­ses­sa liiken­net­tä koske­vat, koske­vat myös pyöräil­i­jöitä. eli, ei muu­ta vaa­di­ta (pyöräil­i­jöiltä) kuin hyväk­si havait­tu­jen säädösten nou­dat­tamista ja liiken­nekuri­nalaisu­ut­ta, aset­tumal­la samaan ruo­tu­un, mis­sä muutkin liikku­jat jo ovat!

    Jos tuo ei onnis­tu, niin ei tosi­aankaan hyvältä näytä. Jalankulk­i­jan tulee mielestäni tuos­sakin paikas­sa olla se “kunkku”.

  4. Kiitos Pasi­lan­sil­lan suun­nit­teli­jalle. Riit­tävän lev­eä raitio­vaunukaista ja hyvä pysäkkijärjestely.

  5. OS kir­joit­ti

    “Myl­ly­puroon Yläkiven­tielle opiskelija-asuntoja

    Tiivistyskaa­va aivan metroase­man vier­essä kaupun­gin vuokrat­alo­jen alueel­la nos­taa tont­tite­hokku­u­den 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maan­haaskauskaavo­ja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuot­tanut viihty­isyyt­tä? Uut­ta ker­rosalaa noin 15 000k-m2. Opiske­li­joi­ta siis noin 400, jos tästä tulee opiskelija-asuntola.”

    Tämä väljyys oli osa lähiöarkkite­htu­uria. Asun­poi­hin ei sil­loin ja niil­lä varoil­la riit­tänyt väljyyt­tä, mut­ta pihat toi­vat elämän­laat­ua. Jotkut arvosta­vat sitä. Ja alue on viihty­isä, kun tun­nen siel­lä asuvia.

    Ver­tailun katelin kart­taku­vaa Oden nuoruduen­maisemista Kar­tan­otieltä Munkkiniemestä. Eipä se noin puus­ta katosen kovin tiivi­imältä vaikuttanut.

  6. Markku, Kar­tanon­tie ja Yläkiven­tie ovat myös viihtyvyy­deltään ja hin­tata­soltaan hiukan eri luokassa.

  7. Daniel Fed­er­ley:
    Markku, Kar­tanon­tie ja Yläkiven­tie ovat myös viihtyvyy­deltään ja hin­tata­soltaan hiukan eri luokassa.

    Viihtyvyys on aika sub­jek­ti­ivi­nen seik­ka. Jotkut — kuten minä — eivät viihdy mis­sään. Kak­si tut­tuani asuu Myl­ly­purossa ja viihtyvät hvyin. Kiit­tävät maisemia.

  8. “Tämän voisi antaa ehkä men­nä, jos jatko­su­un­nit­telua ohjeis­te­taan yleiskaavae­hdo­tuk­sen hen­gen mukaisesti.”

    Ei voisi. Kaupungis­sa talot pitää rak­en­taa kiin­ni katu­un. Mitä järkeä on suun­nitel­la bule­varde­ja muu­ta­ma kilo­metri pohjoisem­mak­si ja samaan aikaan rak­en­taa lähiöitä nykyisen kan­takaupun­gin kylkeen?

  9. ze: Kaupungis­sa talot pitää rak­en­taa kiin­ni katuun.

    Olisi oleel­lista että tämä yksinker­tainen hyvän kaupunkisu­un­nit­telun perus­pe­ri­aate vih­doin tajut­taisi­in Helsingissä.

    Ikonok­las­min vuosi­na 1967 Pari­i­sis­sa luovut­ti­in vähäk­si aikaa Hauss­man­nin peru­ja olleista julk­i­sivu­pe­ri­aat­teista ja sal­lit­ti­in korkea rak­en­t­a­mi­nen juuri samal­la ide­al­la kuin Helsingis­sä eli var­jos­tu­songel­ma ratkaistaan jät­tämäl­lä tilaa talon julk­i­sivun ja jalka­käytävän väli­in. Lop­putu­los oli sen ver­ran kauhea että vain vuosikymme­nen jäl­keen palat­ti­in van­haan julk­i­sivulin­jasys­teemi­in, rajoit­taen samal­la talon korkeut­ta suh­teessa kadun leveyteen.

    Kaupunki­jatku­mossa taloil­la ei ole ulko­muo­toa, vaan julk­i­sivu. Suo­ma­laises­sa arkkite­htu­uri-muka-ideaalis­sa muo­to ja visuaal­isu­us yliko­ros­tu­vat jatku­mon, koke­muk­sen ja hap­tisu­u­den kustannuksella.

    Eli voisiko tämä epäkaupun­gin hivut­ta­mi­nen kaupun­gin sisään kaa­va ker­ral­laan vih­doin loppua?

  10. Mikä idea on rak­en­taa opiske­li­ja-asun­to­ja Myl­ly­puroon? Ei niitä ole ainakaan korkeak­oulu­opiske­li­joille tarkoitet­tu?? Vai onko joku onneton yksikkö oikeasti pää­tynyt sinne??? Uuti­sis­sa oli joku vuosi sit­ten jotain suomenkielisen AMK:n siirtämis­es­tä Itä-Helsinki­in, mikä ei kyl­lä vaikut­tanut ihan täysjärkiseltä idealta.

    Yliopis­tokam­puk­set tulee rak­en­taa niin, että ne yhdis­tävät asumisen, opiskelun ja sosi­aalisen elämän. Tipoit­tain sinne tänne raken­netut opiske­li­ja-asun­not ovat hölmöin­tä miten voidaan HOAS:n raho­ja tuh­la­ta. Vai onko tarkoi­tus jyrätä koko Myl­ly­puro kam­puk­sen alta? Se voisi toimia. 🙂 Päästäisi­in väärin kaavoite­tus­ta lähiöstä ja saataisi­in uusi kampus.

    HOAS on muutenkin täl­lä het­kel­lä ongel­ma. Se on liian suuri ja sil­lä on liian määräävä ase­ma pystyäk­seen palvele­maan opiske­li­joi­ta. Vääris­sä paikois­sa ole­vat asun­not voi myy­dä ja lop­ut jakaa osakun­tien sekä ainey­hdis­tys­ten kesken. Myy­dy­istä asun­noista saaduil­la tuloil­la kan­nat­taa rak­en­taa Kaisaniemen nykyi­nen puis­to täy­teen opiskelija-asuntoja.

  11. OS: Kyse on oikeas­t­aan siitä, saako kaupungis­sa asua. Liikenne tuot­taa vielä nyky­isin epäter­veel­listä hen­gi­tysil­maa, mut­ta kaavo­ja tehdään vuosikymmeniksi.

    Tuos­ta epäter­veel­lisyy­destä asukkaiden kannal­ta olisi kovin kiin­toisaa nähdä numeroita.

    Uudet talot otta­vat ener­giate­hokku­ussy­istä kor­vausil­man keskite­tysti tuloil­makoneil­la. Tuloil­makoneen otto on varsin paljon katukuilun yläpuolel­la, ja lisäk­si koneessa on aina suo­da­tus. Otto voidaan tietenkin tehdä pihan puolelta, ja tarvit­taes­sa sille voidaan vaik­ka rak­en­taa vähän piip­pua puh­taam­man ilman ottamiseen korkeammalta.

    Nykyisessä liiken­teessä ain­oa mah­dol­lis­es­ti ongel­malli­nen osa on NOx. Se voi inver­si­oti­lanteessa jäädä varsin korkeak­si pitoisu­udek­si katukuilui­hin, mut­ta siinä tilanteessa talon lyhyem­pi tai pidem­pi etäisyys kadus­ta on varsin saman­tekevä. Typen oksi­di­en suo­dat­ta­mi­nen talon tuloil­mas­ta on haas­tavaa, joten ne tule­vat sisäänkin.

    Olisi siis fik­sumpaa vaa­tia talon sisäil­mal­ta jotkin laa­tu­s­tan­dard­it kuin ruve­ta kieltämään asioiden tekemistä. Eri­tyis­es­ti hiukkas­ten osalta keskite­tyn tuloil­man ja hajaute­tun tuloil­man (ikku­nan­raot, ikku­navent­ti­ilit, eril­liset vent­ti­ilit) välil­lä on todel­la paljon eroa.

    Ilman­laatu on paljon kri­it­tisem­pi ongel­ma niille raukoille, jot­ka joutu­vat kulke­maan katu­ta­sos­sa ilman suo­dat­timia (so. kevyelle liiken­teelle). Siihen ei talon raken­nu­s­paik­ka auta.

  12. Kiin­nos­tavaa ettei Pohjolan talon suun­nitel­mas­ta ole mate­ri­aaleis­sa mukana ehdo­tus­ta vas­taavaa havainnekuvaa. 

    Ensivilka­isul­la sel­l­aisek­si ere­htyy luule­maan JKMM:n ehdo­tuk­sen kuvaa, jos­sa Huopalah­den­tien laidan talois­sa on mata­lampi osa rajaa­mas­sa katu­ti­laa. Vas­ta tarkem­min kat­soes­sa huo­maa että muu­tose­hdo­tuk­ses­ta nuo mata­lam­mat osat on pyy­hit­ty pois, ja jäl­jelle on jäänyt vain ehtaa pistetaloa.

    Mik­si ihmeessä tämä pitäisi päästää läpi, kun ero a)yleiskaavaluonnokseen, b) kil­pailun voit­ta­neeseen ehdo­tuk­seen ja c) maalaisjär­keen on noin suuri? Uuteen valmis­telu­un vain, toimi­va kaa­va syn­tyy vas­ta kun luon­nos laite­taan ensin kuntoon.

  13. ze:
    “Tämän voisi antaa ehkä men­nä, jos jatko­su­un­nit­telua ohjeis­te­taan yleiskaavae­hdo­tuk­sen hen­gen mukaisesti.”

    Ei voisi. Kaupungis­sa talot pitää rak­en­taa kiin­ni katu­un. Mitä järkeä on suun­nitel­la bule­varde­ja muu­ta­ma kilo­metri pohjoisem­mak­si ja samaan aikaan rak­en­taa lähiöitä nykyisen kan­takaupun­gin kylkeen? 

    Jos lisää asun­to­ja on jon­nekin raken­net­ta­va, saat­taisi Huopalah­den­tien taloriv­istön jatkami­nen pohjois­lu­o­teeseen olla se kivut­tomin tapa toimia. Tuo on yksi kaupun­gin luon­nol­lisim­mista kasvusu­un­nista, pohjoisen ja koil­lisen lisäk­si. Siitä pyrk­isin kuitenkin pitämään huol­ta, että mitään tyylit­tömiä talo­ja kum­malli­sine, teräväkul­mai­sine, rumine ulokkei­neen, ei tuonne edel­lis­ten (lienevätkö 50-luvul­ta?) jatkok­si raken­neta. Tyylirikot voivat olla joskus aivan kam­mot­tavia. Antakaa arkkite­htien suun­nitel­la parem­paa, sil­lä kyl­lä he senkin osaa­vat, kun­han vain val­tu­u­tuk­sen siihen saa­vat. KSL:n tehtävä on nähdäk­seni ehkäistä ruman kaupunkiku­van kasvua.

    Uusien talo­jen, jos niitä tehdään, tulee sopia kau­ni­isti edel­lis­ten jat­keek­si. Myös yhteen­sopivu­us Pohjolan entisen pääkont­torin kanssa on syytä huomioi­da, jos jälkim­mäisen alku­peräiset osat on tarkoi­tus säi­lyt­tää. Pui­ta ja pen­sai­ta tarvi­taan myös Huopalah­den­tien var­relle, jot­ta vähääkään vehreyt­tä tuo­vaa ei sieltä kokon­aan menetettäisi.

  14. EKK: Ei näytä kovin hyvältä pyöräil­i­jöi­den eikä bus­si­matkus­ta­jien kannal­ta. Vähin­tään tuos­sa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörä­tien välis­sä, ja kulku ohjat­tu pyörä­tien yli tietys­tä kohdasta.

    Jep. Jos tämä on lop­ulli­nen suun­nitel­ma, niin mitään ei ole taaskaan opit­tu tai käy­ty kat­so­mas­sa mallia Tukholmasta/Köpiksestä.

    Lev­eäpi alue bus­sia odot­televille. SIt­ten joko kaide pyörä­tien ja odotusti­lan väli­in tai pyörätie bus­sikaistaa pitkin.

  15. Kalle: Mikä idea on rak­en­taa opiske­li­ja-asun­to­ja Myllypuroon? 

    Myl­ly­puroon on suun­nit­teil­la Metropolia-AMK:n 6000 opiske­li­jan kam­pus aivan metroase­man kyl­keen, kiven­heiton päähän kaava­muu­tok­sen opiskelija-asunnoista. 

    Kyl­lä minä sanois­in, että ihan oikeaan paikkaan ovat asun­not tulossa.

  16. Kalle:
    Mikä idea on rak­en­taa opiske­li­ja-asun­to­ja Myl­ly­puroon? Ei niitä ole ainakaan korkeak­oulu­opiske­li­joille tarkoitet­tu?? Vai onko joku onneton yksikkö oikeasti pää­tynyt sinne??? 

    Metropo­lian lisäk­si vier­essä on Viikin kam­pus. Myl­ly­puro ja Viik­ki ovat kas­va­neet yhteen, ei kaupungi­nosia ero­ta oikeas­t­aan kuin neliöhinnasta.

  17. Sakke: Onko piin­tyneim­mille pyöräil­i­jöille mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toim­intaansa muun yhteiskun­nan toim­intaan, ja esimerkik­si hidas­taa nopeuttaan… 

    Pyöräli­iken­teel­lä on ihan samat tarpeet kuin muul­lakin liiken­teel­lä: nopeaa, hal­paa ja tehokas­ta. Tuol­lainen vir­i­tys osoit­taa lähin­nä osaa­mat­to­muut­ta. Joku kesä­tyt­tö piir­rel­lyt aikansa kuluk­si pysäkin?

  18. Pekka Pes­si: Metropo­lian lisäk­si vier­essä on Viikin kampus… 

    Ei Viikissä ole kam­pus­ta siinä mielessä, minä se muual­la maail­mas­sa ymmär­retään. Sinne olisi sel­l­ainen saatu, jos olisi ollut tah­toa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muu­ta kuin yliopis­ton toim­into­ja. Viik­ki ei täytä määritelmää: yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän.

  19. Daniel Fed­er­ley:
    …Riit­tävän lev­eä raitiovaunukaista… 

    Pait­si että tuol­la taval­la romute­taan spåran etua mui­hin näh­den! Spåran etu­na­han on ollut mui­ta julkisen­li­iken­teen vai­h­toe­hto­ja paljon pienem­pi katutilantarve.

  20. Kalle: Ei Viikissä ole kam­pus­ta siinä mielessä, minä se muual­la maail­mas­sa ymmär­retään. Sinne olisi sel­l­ainen saatu, jos olisi ollut tah­toa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muu­ta kuin yliopis­ton toim­into­ja. Viik­ki ei täytä määritelmää: yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän.

    Har­voin olen ollut Kallen kanssa näin paljon samaa mieltä! En näin viikkiläisenä ollut edes tajun­nut, mis­tä me ollaan jää­ty pait­si ennen kun viime syksynä pääsin sukelta­maan Otaniemen lauan­taiyöhön. Tuom­mosel­la rak­en­teel­la niitä inno­vaa­tioi­ta syntyy.

    Jos me nyt prkl saataisi­in edes baari siihen Tiedepuis­ton nurkille.

  21. Kalle: Ei Viikissä ole kam­pus­ta siinä mielessä, minä se muual­la maail­mas­sa ymmär­retään. Sinne olisi sel­l­ainen saatu, jos olisi ollut tah­toa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muu­ta kuin yliopis­ton toim­into­ja. Viik­ki ei täytä määritelmää: yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän 

    Mik­siköhän sel­l­ainen amerikkalainen aka­teem­i­nen ghet­to pitäisi saa­da? Epäilen että suurin osa yliopis­to­lai­sista (kuten minä) halu­aa sekä opiskel­la ja työsken­nen­nel­lä sekoit­tuneessa kaupunki­rak­en­teessa. Sen vuok­si iso osa yliopis­toa toimii edelleenkin ydinkeskustassa. 

    Viikin ongel­ma on se että se on pohjim­mil­taan lähiö, jos­sa työ­paik­ka- ja yliopis­toalue hyper­mar­ket­tei­neen on erotet­tu pel­lol­la (!) asuinalueesta, jol­loin mitään sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen palvelui­ta ei vahin­gos­sakaan pääse syn­tymään, elävästä kaupungista nyt puhu­mat­takaan, huoli­mat­ta tuhan­sista työn­tek­i­jöistä, opiske­li­joista ja asukkaista.

  22. Tuo­mas L.: Kalle: Ei Viikissä ole kam­pus­ta siinä mielessä, minä se muual­la maail­mas­sa ymmär­retään. Sinne olisi sel­l­ainen saatu, jos olisi ollut tah­toa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muu­ta kuin yliopis­ton toim­into­ja. Viik­ki ei täytä määritelmää: yhdis­tää opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän 

    Mik­siköhän sel­l­ainen amerikkalainen aka­teem­i­nen ghet­to pitäisi saa­da? Epäilen että suurin osa yliopis­to­lai­sista (kuten minä) halu­aa sekä opiskel­la ja työsken­nen­nel­lä sekoit­tuneessa kaupunki­rak­en­teessa. Sen vuok­si iso osa yliopis­toa toimii edelleenkin ydinkeskustassa.

    Viikin ongel­ma on se että se on pohjim­mil­taan lähiö, jos­sa työ­paik­ka- ja yliopis­toalue hyper­mar­ket­tei­neen on erotet­tu pel­lol­la (!) asuinalueesta, jol­loin mitään sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen palvelui­ta ei vahin­gos­sakaan pääse syn­tymään, elävästä kaupungista nyt puhu­mat­takaan, huoli­mat­ta tuhan­sista työn­tek­i­jöistä, opiske­li­joista ja asukkaista.

    Jok­seenkin hölömöä vetää 2 km Jok­eri­rataa sänkipel­to­jen poik­ki. Valko­poski­han­hilla on siivet..!

    http://www.hs.fi/mielipide/a1396413649229

  23. Tuo­mas L.: Mik­siköhän sel­l­ainen amerikkalainen aka­teem­i­nen ghet­to pitäisi saa­da? Epäilen että suurin osa yliopis­to­lai­sista (kuten minä) halu­aa sekä opiskel­la ja työsken­nen­nel­lä sekoit­tuneessa kaupunkirakenteessa.

    Näin on help­po luul­la jos ei ole koskaan asunut kam­puk­sel­la. Täl­laisen lähiökas­vatin näkökul­mas­ta kam­puk­sen lah­jakku­us­re­servikeskit­tymä ja ilmapi­iri oli maail­manku­vaa muut­ta­va koke­mus. Ei mitenkään onnis­tu­isi sekoit­tuneessa kaupunkirakenteessa.

    Jos minus­ta riip­puisi, Meilah­teen raken­net­taisi­in kam­pus lääkik­sen opiske­li­joille ja Musi­ikki­talon ympäristöön Sibelius-akatemi­an opiskelijoille.

    Elävän ja sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen palve­lut ovat muuten kam­puk­sel­la häm­mästyt­tävän yhden­tekevä asia, kos­ka fokus on muual­la, eikä vapaa-ajan ongelmia ole.

  24. spot­tu:
    Elävän ja sekoit­tuneen kaupunki­rak­en­teen palve­lut ovat muuten kam­puk­sel­la häm­mästyt­tävän yhden­tekevä asia, kos­ka fokus on muual­la, eikä vapaa-ajan ongelmia ole. 

    Suo­mi poikkeaa van­hoista sivistys­maista siten että johta­vat yliopis­tot ovat pääkaupungis­sa eikä eril­li­sis­sä yliopis­tokaupungeis­sa. Meiltä siis puut­tuu Cam­brid­gen, Upp­salan, Hei­del­ber­gin ja Tar­ton kaltaiset keski­a­jal­ta peräisin toim­i­neet sivistyk­sen kehdot.

    Kos­ka Helsingi­is­sä opiske­li­jat kil­pail­e­vat työssäkäyvien kanssa samoista vuokra-asun­noista, ja säätiöt ja osakun­nat eivät raken­na tai ylläpidä riit­tävästi niitä, niin niistä on aina pula tai ovat yli­hin­taisia. Siitä emer­i­tus­pro­fes­sori Kari Raiv­ion pahek­suma opiske­li­joiden työssäkäyn­ti lukukau­den aikanakin pääosin johtuu. 

    Toisaal­ta kam­pus ei miel­lytä kaikkia. Ehkä ensim­mäiset 3 vuosikurssia on kiva asua yhdessä saman­lais­ten tyyp­pi­en kanssa mut­ta sit­ten kaipaa muun­laista seu­raa. Olen itse asunut kanssa teekkarikylässä (en Otaniemessä mut­ta yhden toisen kaupun­gin) ja huonoin­ta oli yksipuo­li­nen sukupuoli­jakau­ma! Kaik­ki eivät opiskele yliopis­tossa tai ylipään­sä mis­sään että pää­sisi bril­jeer­aa­maan tiedesaavutuksilla.

  25. Arto: Jok­seenkin hölömöä vetää 2 km Jok­eri­rataa sänkipel­to­jen poikki.

    Sinän­sä se, että raiti­otie kul­kee laa­jan viher­alueen poik­ki ei ole lainkaan hölmöä. Pätkän voi oletet­tavasti rak­en­taa edullis­es­ti ja läh­es ilman pysäkke­jä (eli osu­us on nopea ajaa), jol­loin se yhdis­tää mui­ta kohtei­ta tehokkaasti. Raiti­otie häir­it­see viher­aluet­ta vähem­män kuin bussien jyris­te­ly. Kyse on tietysti siitä, onko viher­alue tarpeen ja hyväk­si vai­h­toe­htoi­hin näh­den, ja onko raiti­o­tien reit­ti muuten hyvä. Jok­er­il­la matkus­ta­jien kysyn­tää riit­tää joka tapauk­ses­sa ja Viikin pel­lot on vis­si­in julis­tet­tu pyhik­si iankaikkises­ta iankaikkiseen.

  26. Tuo­mas L.: Mik­siköhän sel­l­ainen amerikkalainen aka­teem­i­nen ghet­to pitäisi saada… 

    Sen takia, että Helsin­gin yliopis­tos­ta saadaan teho­ja irti. Hyville yliopis­toille yht­enäi­nen piirre opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän yhdis­tämisen voidaan toteut­taa kahdel­la taval­la: perus­ta­mal­la yliopis­to pie­neen kaupunki­in tai rak­en­ta­mal­la toimi­va kam­pus. Nyt Helsin­gin yliopis­tol­la ei ole kumpaakaan.

    Vilka­isin muu­ta­man Viikissä toimi­van tiedekun­nan aine­jär­jestö­jen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat oli­vat spårakisko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Jos ei tehdä pelili­ikkeitä Helsin­gin yliopis­ton ase­man paran­tamisek­si, tul­laan jos­sain vai­heessa tilanteeseen, jos­sa kan­nat­taa rahoit­taa mui­ta yksiköitä ja tehdä vain bulkkia Helsingis­sä. Aal­to yliopis­to, turku­laiset yliopis­tot ja oul­u­laiset korkeak­oulut kiit­tävät. Kan­nat­taa tutkia vähän nyky­isiä tulos/panos suhteita!

    Tuos­sa yllä oli juuri oikean­laisia ajatuk­sia Helsin­gin yliopis­ton kam­pus­rak­en­teesta. Kru­u­nun­jalokivi keskus­takam­pus on ehkä suurin haaste. Minus­ta nykyi­nen Kaisaniemen puis­to tulee rak­en­taa yliopis­ton tarpeisiin.

    Jos yliopis­toa ei kyetä kehit­tämään Helsingis­sä, voi sen myös siirtää vaik­ka Kel­lokoskelle tai Porvooseen. 😉

  27. R.Silfverberg: Ehkä ensim­mäiset 3 vuosikurssia on kiva asua yhdessä saman­lais­ten tyyp­pi­en kanssa mut­ta sit­ten kaipaa muun­laista seuraa.

    Juuri näin. Kolme ensim­mäistä vuot­ta ovat immer­sion kannal­ta keskeisimpiä. Tosifri­ikeille pitää tietysti olla omat tohtori­talon­sa, mut­ta yleis­es­ti ottaen asumisen, opiskelun ja sosi­aalisen elämän yhdis­tämi­nen hyödyt­tää nimeno­maan nuorem­pia opiskelijoita.

  28. Sakke: Onko piin­tyneim­mille pyöräil­i­jöille mah­do­ton aja­tus yrit­tää sopeut­taa omaa toim­intaansa muun yhteiskun­nan toim­intaan, ja esimerkik­si hidas­taa nopeut­taan tai nous­ta sat­u­las­ta tarpeen vaaties­sa? Käsit­tääk­seni yhteisik­si luo­dut pelisään­nöt, eli lait ja ase­tuk­set, tässä tapauk­ses­sa liiken­net­tä koske­vat, koske­vat myös pyöräil­i­jöitä. eli, ei muu­ta vaa­di­ta (pyöräil­i­jöiltä) kuin hyväk­si havait­tu­jen säädösten nou­dat­tamista ja liiken­nekuri­nalaisu­ut­ta, aset­tumal­la samaan ruo­tu­un, mis­sä muutkin liikku­jat jo ovat! 

    Jos autoil­i­jat saataisi­in samaan ruo­tu­un, ja he voisi­vat sopeut­taa toim­intaansa muun yhteiskun­nan toim­intaan, ja esimerkik­si pysähtyä tarvit­taes­sa, ei Vetu­ri­ti­estä tarvit­sisi tehdä 140 miljoon­aa euroa veron­mak­sajien raho­ja mak­savaa moot­torikat­ua keskelle tule­vaa kaupunkia.

  29. Kalle:
    Vilka­isin muu­ta­man Viikissä toimi­van tiedekun­nan aine­jär­jestö­jen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat oli­vat spårakisko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Snadisti off-top­ic, mut­ta kyl­lä me bio- ja ympäristöti­eteel­lisen tyyp­it ainakin ihan vis­usti Viikissä toimitaan.

  30. Pohjo­la- talon kaa­va on, kuten Ode tote­sit, paluu men­neeseen. Kos­ka liikenne aiheut­taa niin paljon ter­veyshait­to­ja niin muute­taan samaa peri­aatet­ta nou­dat­taen kaik­ki keskus­tan asun­not varas­toik­si ja toim­i­tiloik­si (tämä sarkas­mia). Miten ihmiset aikoinaan yleen­sä selvi­sivät hengis­sä kun ei ollut “tur­vana” nyky­istä sään­tövi­idakkoa? Ihan hyvin selvi­sivät ja selviäi­sivät vieläkin. Kaavoista yleen­sä: ei kaikkia räpätäte­jä ja ukko­ja tarvitse kuun­nel­la, aina joku kitisee. Kitisköön sit­ten siitä että alue on liian tehokas mut­ta kaavoite­taan asun­to­ja nos­ta­mal­la tehokku­ut­ta vas­taran­nan kiiskeistä välittämättä.

  31. Kalle: Sen takia, että Helsin­gin yliopis­tos­ta saadaan teho­ja irti. Hyville yliopis­toille yht­enäi­nen piirre opiskelun, asumisen ja sosi­aalisen elämän yhdis­tämisen voidaan toteut­taa kahdel­la taval­la: perus­ta­mal­la yliopis­to pie­neen kaupunki­in tai rak­en­ta­mal­la toimi­va kam­pus. Nyt Helsin­gin yliopis­tol­la ei ole kumpaakaan.

    Vilka­isin muu­ta­man Viikissä toimi­van tiedekun­nan aine­jär­jestö­jen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat oli­vat spårakisko­jen var­res­sa, mikä on järkevää. 

    Jos ei tehdä pelili­ikkeitä Helsin­gin yliopis­ton ase­man paran­tamisek­si, tul­laan jos­sain vai­heessa tilanteeseen, jos­sa kan­nat­taa rahoit­taa mui­ta yksiköitä ja tehdä vain bulkkia Helsingis­sä. Aal­to yliopis­to, turku­laiset yliopis­tot ja oul­u­laiset korkeak­oulut kiit­tävät. Kan­nat­taa tutkia vähän nyky­isiä tulos/panos suhteita!

    Tuos­sa yllä oli juuri oikean­laisia ajatuk­sia Helsin­gin yliopis­ton kam­pus­rak­en­teesta. Kru­u­nun­jalokivi keskus­takam­pus on ehkä suurin haaste. Minus­ta nykyi­nen Kaisaniemen­puis­to tulee rak­en­taa yliopis­ton tarpeisiin.

    Jos yliopis­toa ei kyetä kehit­tämään Helsingis­sä, voi sen myös siirtää vaik­ka Kel­lokoskelle tai Porvooseen. 

    Prince­ton taitaa olla ain­oa huip­puyliopis­to pienessä kaupungis­sa. Muut ovat useim­miten suuris­sa kaupungeis­sa, niiden metropo­lialueil­la tai ainakin Oulun kokoi­sis­sa kaupungeis­sa väestökeskit­tymien lähel­lä. Nyt kun verkos­toi­tu­mi­nen on tärkeää, ympäristön merk­i­tys nousee entis­es­tään, esimerkkinä vaik­ka joku Stanford.

    Pieni­in kaupunkei­hin tutk­i­joiden rekry­toin­ti voi ylipään­sä olla vaikeaa kun puolisollekin pitäisi löytää töitä. Helsingistä mon­et käyvät hoita­mas­sa pro­fes­su­ure­ja maakun­tayliopis­tois­sa, mut­ta palaa­vat takaisin per­hesy­istä kun virko­ja vapau­tuu Helsingistä.

    Tutkimusjo­htamista sivuaineena luke­neena ja yliopis­tol­la 14 vuot­ta työsken­nelleenä on tul­lut selväk­si, että tutkimuk­sen teon kult­tuuri on ain­oa rel­e­vant­ti tek­i­jä joka erot­taa hyviä tutkimus­laitok­sia huonoista. Se tulee esi­in sekä opetuk­ses­sa, menetelmis­sä että tutkimuk­sen teon eti­ikas­sa. Siitä, mikä on opiske­li­jan koulumatkan pitu­u­den merk­i­tys, ei ole tul­lut vas­taan tutkimuksia. 

    Teekkar­it tun­netusti mielel­lään hel­livät myyt­tiä teekkarei­den ain­ut­laa­tuis­es­ta opiskelukult­tuurista, jos­sa opiskelu, asum­i­nen ja sosi­aa­li­nen elämä yhdis­tyvät. Yllä­tyk­se­na meikäläiselle tulee kuitenkin se, että teekkar­it olet­ta­vat saman kult­tuurin puut­tuvan yliopis­tol­ta. En ole huo­man­nut TKK:n ja HY:n välil­lä ero­ja aka­teemises­sa tai opiskelukult­tuuris­sa. Aineko­htaiset erot voivat toki olla suuria. Pienen sisään­pääsypros­entin aloil­la moti­vaa­tio ja yhteishen­ki on var­maankin vahvempaa.

    Lopuk­si: Viik­ki on HY:n kam­puk­sista ain­oa, jos­sa on merkit­tävässä määrin opiske­li­ja-asum­ista, eli se muis­tut­taa kaikkein eniten amerikkalaistyyp­pistä yliopis­to. Viikissä myös asuu huo­mat­ta­van paljon yliopis­ton henkilökun­taa. Siitä huoli­mat­ta sitä pide­tään tääl­lä esimerkkinä jonkin­lais­es­ta epäkampuksesta.

  32. Opiske­li­ja-asun­to­jen rak­en­tamises­sa Myl­ly­puroon on järkeä kahdessakin mielessä. Ensin­näkin Myl­ly­puro on metrolin­jan var­rel­la, toisek­si Suomes­sa on pitkään nou­datet­tu kaavoitus­pe­ri­aatet­ta, jol­la eri asuinalueille pyritään sekoit­ta­maan use­aa eri­laista asum­is­muo­toa, jot­ta ainakin hidastet­taisi­in eril­lis­ten hyväo­sais­ten ja huonom­pio­sais­ten aluei­den muo­dos­tu­mista tai kor­jat­taisi­in van­ho­ja virheitä.

  33. Itse en ole vihrei­den kan­nat­ta­ja mut­ta pakko myön­tää että tiivistämisessä olen samal­la kan­nal­la ja vankasti. Yleiskaa­va 2050 tun­tuu ole­van vain ajanku­luk­si kyhät­ty läpyskä jota ei aio­takaan nou­dat­taa. Alue toisen­sa perään suun­nitel­laan yhtä tehot­tomasti kuin ennenkin. Mis­sä se sitou­tu­mi­nen Kaa­va 2050:een oikein näkyy?

  34. spot­tu: Näin on help­po luul­la jos ei ole koskaan asunut kam­puk­sel­la. Täl­laisen lähiökas­vatin näkökul­mas­ta kam­puk­sen lah­jakku­us­re­servikeskit­tymä ja ilmapi­iri oli maail­manku­vaa muut­ta­va koke­mus. Ei mitenkään onnis­tu­isi sekoit­tuneessa kaupunkirakenteessa. 

    Käsit­tääk­seni amerikkalaisil­la ja brit­tiläisil­lä kam­puk­sil­la on myös tavanomaisem­paa kuin Suomes­sa, että opiske­li­jat jaka­vat samaa huonet­ta majoi­tusti­lana. Suo­ma­laiset opiske­li­jat vaa­ti­vat nykyisel­lään vähin­tään omaa huonet­ta solus­ta tai mielu­um­min yksiötä tai sitä suurem­paa asuntoa.

  35. spot­tu: Juuri näin. Kolme ensim­mäistä vuot­ta ovat immer­sion kannal­ta keskeisimpiä… 

    Se mitä tiedän hyvien yliopis­to­jen kam­puk­sista, on asun­to­laelämä pakol­lista juuri tuon pari kolme vuot­ta. Vaik­ka papal­la olisi kuin­ka paljon rahaa, asut asun­to­las­sa use­am­man ihmisen solus­sa. Se sosi­aal­is­taa kum­masti ja kar­sii pois sel­l­aiset, joil­la ei ole edel­ly­tyk­siä nor­maali­in kanssakäymiseen = työelämään.

  36. Mikko Num­melin:
    …toisek­si Suomes­sa on pitkään nou­datet­tu kaavoitus­pe­ri­aatet­ta, jol­la eri asuinalueille pyritään sekoit­ta­maan use­aa eri­laista asumismuotoa… 

    Tuo peri­aate­han on jo tässäkin todet­tu kelvot­tomak­si, kun raken­netaan opiske­li­ja-asun­to­ja. Opiske­li­ja-asun­not tulee rak­en­taa opinahjon kylkeen.

    Tähän kelvot­tomaan peri­aat­teeseen liit­tyen uuti­soiti­in juuri, että vähä­varaiset lapset ja nuoret kär­sivät, jos he asu­vat varakkaas­sa ympäristössä. Uutista lukies­sani tuli mieleen, että paljonko nykyis­es­tä syr­jäy­tymiskier­teestä on itse aiheutet­tua vääräl­lä kaavoituk­sel­la? Työläiskaupungi­nosien iden­ti­teetin tuhoami­nen taitaa tul­la yhteiskun­nalle kalliiksi!

  37. Kalle: Tuo peri­aate­han on jo tässäkin todet­tu kelvot­tomak­si, kun raken­netaan opiske­li­ja-asun­to­ja. Opiske­li­ja-asun­not tulee rak­en­taa opinahjon kylkeen.

    Mik­si opiskelu­paikan pitäisi olla ihan vier­essä, mut­ta työ­paikalle voidaan kuitenkin matkus­taa julk­isil­la? Opiskeluhan on taval­laan opiske­li­jan työtä ja monil­la voi olla erit­täin hyviä syitä asua muual­la kuin kam­puk­sel­la, esimerkik­si sik­si, että on jo puoliso ja perhe.

    Tähän kelvot­tomaan peri­aat­teeseen liit­tyen uuti­soiti­in juuri, että vähä­varaiset lapset ja nuoret kär­sivät, jos he asu­vat varakkaas­sa ympäristössä. Uutista lukies­sani tuli mieleen, että paljonko nykyis­es­tä syr­jäy­tymiskier­teestä on itse aiheutet­tua vääräl­lä kaavoituk­sel­la? Työläiskaupungi­nosien iden­ti­teetin tuhoami­nen taitaa tul­la yhteiskun­nalle kalliiksi!

    Huono-osais­ten asuinaluei­den eriy­tymisessä on kak­si merkit­tävää ongel­maa. Ensin­näkin, asum­i­nen kyseisen­laa­tuisel­la alueel­la leimaa työn­hak­i­jaa, joka tietenkin joutuu täyt­tämään lomakkeisi­in myös osoiteti­eton­sa. Toisek­si, se, ettei parem­pio­sais­ten elin­ta­soa peit­el­lä vier­essä asu­vien huonom­pio­sais­ten näkyvistä, johtaa siihen, että huonom­pio­saiset osaa­vat vaa­tia enem­män tulon­tasauk­sia ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia ja tämä hei­jas­tuu äänestyskäyt­täy­tymisen kaut­ta koko poli­it­tiseen järjestelmään.

    1. Tuo­hon paikkaan oli jok­seenkin pakko kaavoit­taa opiske­li­ja-asun­to­ja, kos­ka taval­lisille ihmisille kaavoitet­tuna autopaikkanor­mi olisi estänyt tiivistämisen kokon­aan. 🙁 Metroase­ma 300 metrin päässä.

  38. Mikko Num­melin:
    Huono-osais­ten asuinaluei­den eriy­tymisessä on kak­si merkit­tävää ongel­maa. Ensin­näkin, asum­i­nen kyseisen­laa­tuisel­la alueel­la leimaa työn­hak­i­jaa, joka tietenkin joutuu täyt­tämään lomakkeisi­in myös osoitetietonsa. 

    Se mis­sä osoit­teessa asuu ei Suomes­sa ole vielä ongel­ma töitä hakies­sa. Jos ylipään­sä on asun­to siis eikä yövy roskalaatikoissa. 

    Mikko Num­melin:

    Toisek­si, se, ettei parem­pio­sais­ten elin­ta­soa peit­el­lä vier­essä asu­vien huonom­pio­sais­ten näkyvistä, johtaa siihen, että huonom­pio­saiset osaa­vat vaa­tia enem­män tulon­tasauk­sia ja työn­tek­i­jöi­den oikeuk­sia ja tämä hei­jas­tuu äänestyskäyt­täy­tymisen kaut­ta koko poli­it­tiseen järjestelmään. 

    Tätä en oikein ymmärtänyt. Se että pien­i­t­u­loinen ja mar­gin­aalis­sa elävä ei äänestä Kokoomus­ta, RKP:tä tai Vihreä Liit­toa ei kai ole ollut 100 vuo­teen mikään uusi asia?

  39. Mikko H: Sinän­sä se, että raiti­otie kul­kee laa­jan viher­alueen poik­ki ei ole lainkaan hölmöä. Pätkän voi oletet­tavasti rak­en­taa edullis­es­ti ja läh­es ilman pysäkke­jä (eli osu­us on nopea ajaa), jol­loin se yhdis­tää mui­ta kohtei­ta tehokkaasti. 

    Ennen van­haan raitio­vaunulin­jat raken­net­ti­in sinne, mis­sä on matkus­ta­jia, mikä hidas­taa matkan­tekoa. Nyt on huo­mat­tu, että jos pysäk­it pois­te­taan, rait­sikoiden kulku nopeu­tuu huomattavasti.

  40. R.Silfverberg: Se mis­sä osoit­teessa asuu ei Suomes­sa ole vielä ongel­ma töitä hakies­sa. Jos ylipään­sä on asun­to siis eikä yövy roskalaatikoissa.

    Tässähän on hyvin olen­nainen asia heti san­ot­tu, eli ettei se vielä ole Suomes­sa ongel­ma. Jos seg­re­gaa­tio päästetään eten­emään, niin huonoista alueista tulee ongelmapesäkkeitä, jois­sa lähik­oulun laatu on huonom­pi ja nuoret muo­dosta­vat rikol­lis­jenge­jä. Asumisen taso asuinalue huomioiden kielii monis­sa mais­sa paljon henkilön taus­tas­ta ja resurs­seista menestyä.

    Jos sen sijaan on parem­pi- ja huonom­pio­sais­ten seka-aluei­ta, niin moni vähä­varaisu­ud­es­ta kumpua­va ongel­ma pal­jas­tuu helpom­min ja siihen herätään kek­simään sosi­aal­ista ratkaisua. Esimerkkinä täl­lais­es­ta on ollut viimeaikainen keskustelu omien äly­puhe­lin­ten käytöstä koulutöis­sä. Kun ilmeni, että osalle lap­sista ei hei­dän van­hem­mil­laan ollut varaa hieno­ja lait­tei­ta han­kkia, nos­tet­ti­in esi­in yhden­ver­taisu­us ja vaa­timuk­set siitä, että koulu­työt tulee suorit­taa ainakin perusk­oulus­sa pääasi­as­sa koulun tar­joamil­la välineil­lä. Jos olisi ollut seg­re­goituneet alueet, niin parem­man alueen kouluis­sa omien äly­puhe­lin­ten käyt­tö­vaa­timuk­set olisi ohitet­tu olanko­hau­tuk­sel­la kun 99%:lla ne oli­si­vat olleet itses­tään selvyys ja huonom­man alueen kouluis­sa ei vas­taavaa tekni­ikkaa olisi uskallet­tu ottaa lainkaan käyttöön.

  41. Täy­den­nys­rak­en­tamis­es­ta…

    On tosi­aan hyvä kysymys, että kuka niitä tilan­tuh­lauskaavo­ja on tehnyt. Kuitenkin nyt kun ne on tehty, ei niitä voi noin vain kor­ja­ta täyt­tämäl­lä lähiön aukot uusil­la lähiö­taloil­la. Kaupunki­mainen tai keskus­ta­mainen rak­en­t­a­mi­nen on oma juttunsa. 

    Olen aina ollut sitä mieltä, että lähiöt olisi pitänyt tehdä kaupungeik­si. Ei tuol­laista meikäläistä slum­mikon­sep­tia kuin lähiö pitäisi olla ole­mas­sakaan, vaan kaupun­gin pitäisi jatkua niin kauan kuin kaupun­ki jatkuu ja sit­ten sen pitäisi vai­h­tua maaseuduk­si. Raja-alueel­la olisi pien­taloaluevyöhyke, mut­ta mitään yli 2. ker­roksista ei pitäisi toteut­taa eril­listalona koskaan. Pait­si tietysti museot, oop­per­at ja vas­taa­vat julkiset pytin­git, mut­ta ne ovat eri asia.

    Myl­ly­purosta ei tule mil­lään taval­la parem­pi paik­ka sil­lä, että ker­rostalo­jen välistä kaade­taan kau­ni­it van­hat män­nyt ja tilalle raken­netaan uusi ker­rosta­lo, jon­ka ikkunoista näkee suo­raan naa­purien ikkunoista sisään. Tiivistä tulee kyl­lä, mut­ta ei sen urbaan­im­paa. Jos halu­taan tehdä umpiko­rt­telei­ta, niin pure­taan van­hat ja tehdään uudet keskus­ta­maiset kort­telit tilalle. Mut­ta tämä nykymeinin­ki on taas uusi tapa tehdä väärin. Kor­jataan van­ho­ja virheitä uusil­la virheillä.

  42. Mikko: Myl­ly­purosta ei tule mil­lään taval­la parem­pi paik­ka sil­lä, että ker­rostalo­jen välistä kaade­taan kau­ni­it van­hat män­nyt ja tilalle raken­netaan uusi ker­rosta­lo, jon­ka ikkunoista näkee suo­raan naa­purien ikkunoista sisään. Tiivistä tulee kyl­lä, mut­ta ei sen urbaan­im­paa. Jos halu­taan tehdä umpiko­rt­telei­ta, niin pure­taan van­hat ja tehdään uudet keskus­ta­maiset kort­telit tilalle. Mut­ta tämä nykymeinin­ki on taas uusi tapa tehdä väärin. Kor­jataan van­ho­ja virheitä uusil­la virheillä.

    Urbaa­nius ei ole siitä kiin­ni, minkälaisia talo­ja on raken­net­tu, vaan nimeno­maan tiiviy­destä. Kun on tarpeek­si paljon asukkai­ta per neliök­ilo­metri, syn­tyy palveluita.

    Uuden maail­man suurkaupun­git ovat ihan yhtä urbaane­ja kuin van­hat euroop­palaiset, vaik­ka ne eivät umpiko­rt­telei­hin perustukaan.

  43. j‑lu: Kun on tarpeek­si paljon asukkai­ta per neliök­ilo­metri, syn­tyy palveluita.

    Valitet­tavasti tämä ei pidä sel­l­aise­naan paikkaansa. Oikeampi totea­mus kuu­luisi, että kau­pan suuryk­siköitä ja palvelui­ta syn­tyy eniten sel­l­aisi­in paikkoi­hin, joi­hin pääsee hel­posti paljon mak­sukyky­isiä asi­akkai­ta oma­l­la autol­la. Jos kaavoituk­sel­la ei anneta myön­teisiä kan­nus­timia perus­taa täl­laisia urbaanille alueille raidey­hteyk­sien var­relle, niin joku kehyskun­ta antaa luvan rak­en­taa sen vaik­ka kuin­ka autioon paikkaan, johon on vain ajoti­et olemassa.

    Nyky­isil­lä suun­nitelmil­la Helsinki­in yritetään haalia tai on muutenkin tulos­sa paljon sel­l­aista väkeä, jon­ka kulu­tus on heikon var­al­lisu­usti­lanteen vuok­si niukkaa. Yliopis­to-opiske­li­jat voivat toki olla hyväo­sai­sista taus­toista, mut­ta heil­lä on eri­tyis­es­ti opiskelun alku­vu­osi­naan rajal­liset mah­dol­lisu­udet tehdä suuria hankintoja.

    Ja kun paper­it ovat kouras­sa ja monil­la myös per­heen perus­t­a­mi­nen edessä, suun­ta on keskus­tas­ta pois­päin lähiö- tai pien­talovyöhykkeille. Vas­taran­nanki­iskiäkin toki on, mut­ta tämä on edelleen huo­mat­ta­van yleis­es­ti toteu­tu­va stereotypia.

  44. Raitio­vaunu­ja ilman pysäkke­jä: Ennen van­haan raitio­vaunulin­jat raken­net­ti­in sinne, mis­sä on matkus­ta­jia, mikä hidas­taa matkan­tekoa. Nyt on huo­mat­tu, että jos pysäk­it pois­te­taan, rait­sikoiden kulku nopeu­tuu huomattavasti.

    Tämä on aivan totta! 

    Muis­tu­u­pa vain mieleeni sokerite­htaan aivan paikkansapitävä main­os: “Sok­eri on puh­das­ta luon­non energiaa.!”

  45. Joel Jalka­nen: …me bio- ja ympäristöti­eteel­lisen tyyp­it ainakin ihan vis­usti Viikissä toimitaan. 

    Hyvä! 🙂 Kun kaik­ki ymmärtävät tuon, niin saadaan vähitellen syn­tymään Viikin kampus.

  46. Mikko Num­melin: …Jos kaavoituk­sel­la ei anneta myön­teisiä kan­nus­timia perus­taa täl­laisia urbaanille alueille raidey­hteyk­sien varrelle… 

    Pari kom­ment­tia tuo­hon. Helsingis­sä ei ole raideli­iken­net­tä kuin kan­takaupungis­sa ja jokunen kiskon­pätkä sen ulkop­uolel­la. Syynä tähän on liian hajanainen rakenne jota tukee käsit­tämätön halu tukea kan­nat­tam­a­ton­ta bus­sili­iken­net­tä. Kan­takaupunkia ei ole pahem­min laa­jen­net­tu sotien jäl­keen. Nyt on muu­ta­ma yri­tys, joista osa on täy­del­lisiä katas­tro­fe­ja kuten Ara­bi­an­ran­ta ja osa muuten vaan liian har­vaan kaavoitet­tua, kuten Jätkäsaari.

    Toisaal­ta jos Helsin­ki olisi suuri kaupun­ki, tääl­lä ei olisi kau­pan suuryk­siköitä, vaan lukuisia erikois­li­ikkeitä. Ei NY:ssa, LA:ssa, Pari­i­sis­sa tai Lon­toos­sa ole hirveästi kau­pan suuryk­siköitä, vaan siel­lä on hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä ole­via erikoisliikkeitä.

    Mikko Num­melin: …Ja kun paper­it ovat kouras­sa ja monil­la myös per­heen perus­t­a­mi­nen edessä, suun­ta on keskus­tas­ta pois­päin lähiö- tai pien­talovyöhykkeille. Vas­taran­nanki­iskiäkin toki on, mut­ta tämä on edelleen huo­mat­ta­van yleis­es­ti toteu­tu­va stereotypia. 

    Tähän on keskeisenä syynä, ettei tehdä uusia kaupunki­maisia aluei­ta. Taka-Töölöön jäl­keen on ihan sama asutko Meikus­sa, Hert­toniemessä vai Tapi­o­las­sa. Tapi­o­las­sa on jopa parem­mat palve­lut. Kan­takaupunkia pitää kas­vat­taa niin, että on myös lap­siper­heille sopivia aluei­ta. Uusia kaupungi­nosia pitää myös selkeäm­min pro­filoi­da eri­laisille ihmis­ryh­mille. Nykyi­nen kaikille jotakin, eli kenellekkään ei mitään, on huono ratkaisu.

  47. Tähän on keskeisenä syynä, ettei tehdä uusia kaupunki­maisia aluei­ta. Taka-Töölöön jäl­keen on ihan sama asutko Meikus­sa, Hert­toniemessä vai Tapi­o­las­sa. Tapi­o­las­sa on jopa parem­mat palve­lut. Kan­takaupunkia pitää kas­vat­taa niin, että on myös lap­siper­heille sopivia aluei­ta. Uusia kaupungi­nosia pitää myös selkeäm­min pro­filoi­da eri­laisille ihmis­ryh­mille. Nykyi­nen kaikille jotakin, eli kenellekkään ei mitään, on huono ratkaisu.

    Tätä en juurikaan ymmär­rä. Mon­et korkeak­oulute­tut ja parem­pit­u­loiset lap­siper­heel­liset eivät halua omak­si asuin­paikak­seen vilkkaasti liiken­nöi­tyä ja lap­sille omin päin liikut­tavak­si han­kalaa ja vaar­al­lista kan­takaupunkiym­päristöä, vaan paljon asuin­neliöitä, tila­van pihan, oman saunan, lähel­lä ole­van luon­non ja ilman tähti­ti­eteel­lisiä lisäkus­tan­nuk­sia omaavia autopaikkoja.

  48. Mikko Num­melin: …Jos seg­re­gaa­tio päästetään etenemään… 

    Seg­re­gaa­tios­ta on kyl­lä ympäri maail­maa hyviä koke­muk­sia. Kan­nat­taa tutus­tua mm. Kanadan eri kaupunkien tapaan luo­da asuinalueille tyyp­illi­nen ilme. 🙂 Suomen nykyi­nen kaavoitus­poli­ti­ik­ka vai tuot­taa aluei­ta, jot­ka eivät kel­paa kenellekkään. 🙁

    On toki tot­ta, että isois­sa kaupungeis­sa jokin alue saat­taa muo­dos­tua ongel­mak­si. Siihen aut­taa yleen­sä pusku­trak­tori. Näin on tehty niin Lon­toos­sa, New Orlean­sis­sa kuin mon­es­sa muus­sakin paikas­sa. Ei se sen kum­mem­paa ole. Nor­maalia kier­tokulkua kaupunkiym­päristössä, joka tosin on täl­lä het­kel­lä hukas­sa Helsingissä.

  49. Kalle: Ei NY:ssa, LA:ssa, Pari­i­sis­sa tai Lon­toos­sa ole hirveästi kau­pan suuryk­siköitä, vaan siel­lä on hyvien liiken­ney­hteyk­sien päässä ole­via erikoisliikkeitä.

    Ei Helsin­gin keskus­tas­sakaan ole iso­ja ruokakaup­po­ja, vaan erikois­li­ikkeitä. Iso­jen tei­den var­sil­la sit­ten on automar­ket­te­ja. Ja niin on yllämainituissakin.

  50. Mikko Num­melin: Tätä en juurikaan ymmär­rä. Mon­et korkeak­oulute­tut ja parem­pit­u­loiset lap­siper­heel­liset eivät halua omak­si asuin­paikak­seen vilkkaasti liiken­nöi­tyä ja lap­sille omin päin liikut­tavak­si han­kalaa ja vaar­al­lista kan­takaupunkiym­päristöä, vaan paljon asuin­neliöitä, tila­van pihan, oman saunan, lähel­lä ole­van luon­non ja ilman tähti­ti­eteel­lisiä lisäkus­tan­nuk­sia omaavia autopaikkoja.

    Kuvailemi­asi aluei­ta on raken­net­tu viime vuosikymmenet Helsin­gin kehyskun­nat täy­teen, ja niiden hin­tata­so on kohtuullinen. 

    Kaik­ki eivät kuitenkaan halua asua noin.

    Itse hyvä­tu­loise­na lap­siper­heel­lisenä asun kan­takaupungis­sa. Lähel­lä ole­vat palve­lut kor­vaa­vat autopaikan; Luon­non ja pihan sijaan val­it­sen mielu­um­min elävän kaupunkiym­päristön; “Lisäneliöitä” löy­tyy lähistön palveluista.

  51. Hei
    Liiken­teen määrästä Kata­janokalla! Tuskin pysäköin­ti­hal­li liiken­net­tä lisää. Vaan liiken­net­tä syn­nyt­tää lai­vat. Tallinnas­ta tulee 2–3 laivaa päivässä ja samoin Ruot­sista. Tämä aiheut­taa liiken­net­tä n 2000–5000 autoa/päivä edestakas Kata­janokalle. Joukos­sa val­ta­va määrä rekko­ja ja raskas­ta kul­je­tus­ta. Suurin osa autoista aja­vat läpi kaupun­gin jon­nekin muualle kuin Hesaan. Hesas­sa on uusi sata­ma Vuosaa­res­sa joten lai­vat sinne. Nythän on vihreä valit­tu kaupun­gin johtoon. Joten lai­vat pois Kata­janokalta ja koko keskus­tas­ta. Liiken­teen takia sil­lat hajoa­vat ja pres­i­dentin­lin­na tärinän takia vajoaa maan sisään. jne
    terv

  52. Raimo Pön­ty­nen:
    Hei
    Liiken­teen määrästä Kata­janokalla! Tuskin pysäköin­ti­hal­li liiken­net­tä lisää. Vaan liiken­net­tä syn­nyt­tää lai­vat. Tallinnas­ta tulee 2–3 laivaa päivässä ja samoin Ruot­sista. Tämä aiheut­taa liiken­net­tä n 2000–5000 autoa/päivä edestakas Kata­janokalle. Joukos­sa val­ta­va määrä rekko­ja ja raskas­ta kul­je­tus­ta. Suurin osa autoista aja­vat läpi kaupun­gin jon­nekin muualle kuin Hesaan. Hesas­sa on uusi sata­ma Vuosaa­res­sa joten lai­vat sinne. Nythän on vihreä valit­tu kaupun­gin johtoon. Joten lai­vat pois Kata­janokalta ja koko keskus­tas­ta. Liiken­teen takia sil­lat hajoa­vat ja pres­i­dentin­lin­na tärinän takia vajoaa maan sisään. jne
    terv

    Tämä on lop­u­ton­ta kiis­te­lyä. Valitet­tavsti ei ole oikein järkeä siirtää matkus­ta­jali­iken­net­tä Vuosaa­reen, eikä mui­ta paikko­ja oikein löy­dy. Ja auto­lau­tatöi­ikenne palvelee muu­ta matkustajaliikennettä.

    Helsin­ki sjais­tee niemel­lä, ja manti­eteelle emem mah­da mitään.

    kek­sutelu olisi paljon yödyl­lisemp­pää, jos joku selvit­tä­siui tarkem­mat lvu­ut siitä, kuin­ka paljon atuoli­ike­nent­tä amtk­su­ata­jter­mi­naalit tuo­vat. Ms Mariel­la-auto­lau­tan matkus­ta­jaka­p­a­siteet­ti on 2500 henkä ja autoka­p­a­siteet­ti 430 ha / 60 rekkaa.

  53. Markku af Heurlin: Tämä on lop­u­ton­ta kiis­te­lyä. Valitet­tavasti ei ole oikein järkeä siirtää matkus­ta­jali­iken­net­tä Vuosaa­reen, eikä mui­ta paikko­ja oikein löy­dy. Ja auto­laut­tali­ikenne palvelee muu­ta matkustajaliikennettä.

    Oikein huomioitu. Vaik­ka metro jatket­taisi­in Vuosaa­reen, se ei pois­taisi sitä tosi­seikkaa, että Vuosaari sijait­see han­kalasti pääkaupunkiseudun taa­ja­ma-alueen itäisel­lä reunal­la ja matkus­ta­jali­iken­teen keskit­tämi­nen sinne lisäisi autoli­iken­net­tä laivoille pääkaupunkiseudun län­ti­sistä osista, eri­tyis­es­ti Espoos­ta päin, kuor­mit­taen molem­pia kehiä.

    On myös muis­tet­ta­va vuo­de­naiko­jen aset­ta­mat rajoit­teet. Suuria rahdin kul­je­tuk­seen kelpoisia laivo­ja joudu­taan väistämät­tä käyt­tämään ain­oina mah­dol­lisi­na talvi­o­lo­suhteis­sa, kevyet kan­tosi­ip­i­aluk­set sopi­vat vain kesäkaudelle.

    Helsin­gin Vihrei­den poli­ti­ik­ka tun­tuu keskit­tyvän siihen harhaku­vitel­maan, että Helsin­gin kan­takaupun­ki voisi olla vain omien asukkaiden­sa olo­huone suuren liikekeskuk­sen ja kan­sain­välis­ten yhteyk­sien risteysko­hdan sijasta.

    Itse asi­as­sa Vuosaa­res­sa on jo täl­lä het­kel­lä jonkin ver­ran matkus­ta­jali­iken­net­tä, joten täysin vaille käytän­nön koke­mus­ta ei siitäkään tule­via päätök­siä ajatellen jäädä:

    Hansater­mi­naali, Vuosaari

Vastaa käyttäjälle Tuomas Lehtomaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.