Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015

25.1.2015 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Pohjolan talon asemakaavan laatimisperiaatteet

Ongelma tässä on lähinnä se, että yleiskaavamme perustuu vahvasti kaupunkibulevardeihin, mutta tässä noudatetaan vielä aivan muuta periaatetta. Kyse on oikeastaan siitä, saako kaupungissa asua. Liikenne tuottaa vielä nykyisin epäterveellistä hengitysilmaa, mutta kaavoja tehdään vuosikymmeniksi.

Tämän voisi antaa ehkä mennä, jos jatkosuunnittelua ohjeistetaan yleiskaavaehdotuksen hengen mukaisesti.

Myllypuroon Yläkiventielle opiskelija-asuntoja

Tiivistyskaava aivan metroaseman vieressä kaupungin vuokratalojen alueella nostaa tonttitehokkuuden 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maanhaaskauskaavoja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuottanut viihtyisyyttä? Uutta kerrosalaa noin 15 000k-m2. Opiskelijoita siis noin 400, jos tästä tulee opiskelija-asuntola.

Ihan siinä lähellä on taloyhtiön suunnitelma purkavasta saneerauksesta, jossa tonttitehokkuus nousisi noin 2,5:een.

 

Myllymatkantien täydennyskaava

Edellisen naapurissa tiivistetään yksityisessä omistuksessa olevaa aluetta. Tämä on ollut vielä väljemmin kaavoitettua. Nyt runsaat 15 000 k-m2 nostaa tonttitehokkuuden 0,9:ään.

Katajanokalle iso pysäköintiluola

Ainakin tulee lisää liikennettä. Tässä yhteydessä voisi minusta vähän vähentää kadunvarsipaikkoja ja siirtyä ainakin talvisin vuoropysäköintiin, koska kaupunkimaisesti rakennetuilta kaduilta lumen poistaminen on jokseenkin mahdotonta, kun kadut ovat täynnä kesää odottamaan jätettyjä autoja. Luotsikadusta saisi todella hienon pihakadun. Sitä käy nytkin yksi ulkomainen arkkitehtiryhmä viikossa katsomassa, vaikka katu on pilattu pysäköinnillä.

Pasilan keskustakorttelin liikennesuunnitelma

Me olemme kerran jo hyväksyneet tämän alustavana ja sen jälkeen valtuusto on hyväksynyt kaavan. Liikennesuunnittelupäällikkö hyväksyi omalla päätöksellään sen samanlaisena kuin lautakunnan hyväksymä alustava suunnitelma oli, ja minäkin olisin antanut sen mennä, mutta puheenjohtajamme äkkäsi, että näin suuri suunnitelma on vietävä peräti valtuustoon ja käytti otto-oikeuttaan. Sisältö on jo kerran lautakunnassa hyväksytty. Mitä me tekisimme ilman juristeja! (Varmaankin jotain hyödyllistä.)

Liikenneonnettomuudet Helsingissä vuosina 2012 ja 2013

Helsinki on muuta maata selvästi turvallisempi paikka liikenteen kannalta. Vuonna 2012 liikenteessä kuoli yhdeksän ja vuonna 2013 10 henkeä. Väkilukua vastaava osuus olisi liki 30/vuosi. Kuolleista lähes puolet on viimeisen viiden vuoden aikana ollut 65 vuotta täyttäneitä. Onnettomuuksista aiheutui noin 190 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Tämä summa ylittää joukkoliikenteen subvention selvästi, mutta toki joukossa on myös joukkoliikenteen aiheuttamia onnettomuuksia.

Vuosaaren Rastilanraitti pihakaduksi, jotta saataisiin parkkipaikkoja.

Poikkeamislupa Lauttasaaressa. Suojeltu rakennus puretaan (tähän on jo lupa) ja tilalle rakennetaan kivirakennus puurakennuksen sijaan.

 

 

 

 

 

 

Kommentit

54 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 27.1.2015”

  1. EKK kirjoitti 25.1.2015 kello 21:58

    Keski-Pasilan keskustakorttelin liikennesuunnitelmaan liittyen YIT: n sivuilta löytyy havainnekuva tuosta Veturitien bussipysäkin / Triplan sisäänkäynnin kohdalta.
    http://yit.materialbank.net/NiboWEB/YIT/getFile.do;jsessionid=3E43916250138BE411580B8DB92C6063?showSlideshow=true&downloadDialog=true&ticket=187643&cart=true&cartUuid=6520528&cartUuid=6520528&uuid=6536812&type=original

    Ei näytä kovin hyvältä pyöräilijöiden eikä bussimatkustajien kannalta. Vähintään tuossa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörätien välissä, ja kulku ohjattu pyörätien yli tietystä kohdasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  2. Mikko H kirjoitti 26.1.2015 kello 3:18

    Veturitien suunnitelma on myös varsin täydellisesti ristiriidassa yleiskaavassa esitetyn bulevardisoinnin kanssa. Siitä vaan repimään liikennesuunnitelmaa auki kun kerran juristi pisti sen vielä käsittelyyn.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  3. Sakke kirjoitti 26.1.2015 kello 7:48

    EKK:
    Keski-Pasilan keskustakorttelin liikennesuunnitelmaan liittyen YIT: n sivuilta löytyy havainnekuva tuosta Veturitien bussipysäkin / Triplan sisäänkäynnin kohdalta.
    Ei näytä kovin hyvältä pyöräilijöiden eikä bussimatkustajien kannalta. Vähintään tuossa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörätien välissä, ja kulku ohjattu pyörätien yli tietystä kohdasta.

    Onko piintyneimmille pyöräilijöille mahdoton ajatus yrittää sopeuttaa omaa toimintaansa muun yhteiskunnan toimintaan, ja esimerkiksi hidastaa nopeuttaan tai nousta satulasta tarpeen vaatiessa? Käsittääkseni yhteisiksi luodut pelisäännöt, eli lait ja asetukset, tässä tapauksessa liikennettä koskevat, koskevat myös pyöräilijöitä. eli, ei muuta vaadita (pyöräilijöiltä) kuin hyväksi havaittujen säädösten noudattamista ja liikennekurinalaisuutta, asettumalla samaan ruotuun, missä muutkin liikkujat jo ovat!

    Jos tuo ei onnistu, niin ei tosiaankaan hyvältä näytä. Jalankulkijan tulee mielestäni tuossakin paikassa olla se “kunkku”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  4. Daniel Federley kirjoitti 26.1.2015 kello 12:05

    Kiitos Pasilansillan suunnittelijalle. Riittävän leveä raitiovaunukaista ja hyvä pysäkkijärjestely.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  5. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2015 kello 12:05

    OS kirjoitti

    “Myllypuroon Yläkiventielle opiskelija-asuntoja

    Tiivistyskaava aivan metroaseman vieressä kaupungin vuokratalojen alueella nostaa tonttitehokkuuden 0,8:sta 1,0:aan. Kuka näitä maanhaaskauskaavoja on aikanaan tehnyt! Onko väljä kaavoitus tuottanut viihtyisyyttä? Uutta kerrosalaa noin 15 000k-m2. Opiskelijoita siis noin 400, jos tästä tulee opiskelija-asuntola.”

    Tämä väljyys oli osa lähiöarkkitehtuuria. Asunpoihin ei silloin ja niillä varoilla riittänyt väljyyttä, mutta pihat toivat elämänlaatua. Jotkut arvostavat sitä. Ja alue on viihtyisä, kun tunnen siellä asuvia.

    Vertailun katelin karttakuvaa Oden nuoruduenmaisemista Kartanotieltä Munkkiniemestä. Eipä se noin puusta katosen kovin tiiviimältä vaikuttanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Daniel Federley kirjoitti 26.1.2015 kello 13:24

    Markku, Kartanontie ja Yläkiventie ovat myös viihtyvyydeltään ja hintatasoltaan hiukan eri luokassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  7. Markku af Heurlin kirjoitti 26.1.2015 kello 13:50

    Daniel Federley:
    Markku, Kartanontie ja Yläkiventie ovat myös viihtyvyydeltään ja hintatasoltaan hiukan eri luokassa.

    Viihtyvyys on aika subjektiivinen seikka. Jotkut – kuten minä – eivät viihdy missään. Kaksi tuttuani asuu Myllypurossa ja viihtyvät hvyin. Kiittävät maisemia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  8. ze kirjoitti 26.1.2015 kello 14:29

    “Tämän voisi antaa ehkä mennä, jos jatkosuunnittelua ohjeistetaan yleiskaavaehdotuksen hengen mukaisesti.”

    Ei voisi. Kaupungissa talot pitää rakentaa kiinni katuun. Mitä järkeä on suunnitella bulevardeja muutama kilometri pohjoisemmaksi ja samaan aikaan rakentaa lähiöitä nykyisen kantakaupungin kylkeen?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 58

  9. spottu kirjoitti 26.1.2015 kello 17:03

    ze: Kaupungissa talot pitää rakentaa kiinni katuun.

    Olisi oleellista että tämä yksinkertainen hyvän kaupunkisuunnittelun perusperiaate vihdoin tajuttaisiin Helsingissä.

    Ikonoklasmin vuosina 1967 Pariisissa luovuttiin vähäksi aikaa Haussmannin peruja olleista julkisivuperiaatteista ja sallittiin korkea rakentaminen juuri samalla idealla kuin Helsingissä eli varjostusongelma ratkaistaan jättämällä tilaa talon julkisivun ja jalkakäytävän väliin. Lopputulos oli sen verran kauhea että vain vuosikymmenen jälkeen palattiin vanhaan julkisivulinjasysteemiin, rajoittaen samalla talon korkeutta suhteessa kadun leveyteen.

    Kaupunkijatkumossa taloilla ei ole ulkomuotoa, vaan julkisivu. Suomalaisessa arkkitehtuuri-muka-ideaalissa muoto ja visuaalisuus ylikorostuvat jatkumon, kokemuksen ja haptisuuden kustannuksella.

    Eli voisiko tämä epäkaupungin hivuttaminen kaupungin sisään kaava kerrallaan vihdoin loppua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 33

  10. Kalle kirjoitti 26.1.2015 kello 21:33

    Mikä idea on rakentaa opiskelija-asuntoja Myllypuroon? Ei niitä ole ainakaan korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu?? Vai onko joku onneton yksikkö oikeasti päätynyt sinne??? Uutisissa oli joku vuosi sitten jotain suomenkielisen AMK:n siirtämisestä Itä-Helsinkiin, mikä ei kyllä vaikuttanut ihan täysjärkiseltä idealta.

    Yliopistokampukset tulee rakentaa niin, että ne yhdistävät asumisen, opiskelun ja sosiaalisen elämän. Tipoittain sinne tänne rakennetut opiskelija-asunnot ovat hölmöintä miten voidaan HOAS:n rahoja tuhlata. Vai onko tarkoitus jyrätä koko Myllypuro kampuksen alta? Se voisi toimia. 🙂 Päästäisiin väärin kaavoitetusta lähiöstä ja saataisiin uusi kampus.

    HOAS on muutenkin tällä hetkellä ongelma. Se on liian suuri ja sillä on liian määräävä asema pystyäkseen palvelemaan opiskelijoita. Väärissä paikoissa olevat asunnot voi myydä ja loput jakaa osakuntien sekä aineyhdistysten kesken. Myydyistä asunnoista saaduilla tuloilla kannattaa rakentaa Kaisaniemen nykyinen puisto täyteen opiskelija-asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  11. Viherinssi kirjoitti 26.1.2015 kello 23:39

    OS: Kyse on oikeastaan siitä, saako kaupungissa asua. Liikenne tuottaa vielä nykyisin epäterveellistä hengitysilmaa, mutta kaavoja tehdään vuosikymmeniksi.

    Tuosta epäterveellisyydestä asukkaiden kannalta olisi kovin kiintoisaa nähdä numeroita.

    Uudet talot ottavat energiatehokkuussyistä korvausilman keskitetysti tuloilmakoneilla. Tuloilmakoneen otto on varsin paljon katukuilun yläpuolella, ja lisäksi koneessa on aina suodatus. Otto voidaan tietenkin tehdä pihan puolelta, ja tarvittaessa sille voidaan vaikka rakentaa vähän piippua puhtaamman ilman ottamiseen korkeammalta.

    Nykyisessä liikenteessä ainoa mahdollisesti ongelmallinen osa on NOx. Se voi inversiotilanteessa jäädä varsin korkeaksi pitoisuudeksi katukuiluihin, mutta siinä tilanteessa talon lyhyempi tai pidempi etäisyys kadusta on varsin samantekevä. Typen oksidien suodattaminen talon tuloilmasta on haastavaa, joten ne tulevat sisäänkin.

    Olisi siis fiksumpaa vaatia talon sisäilmalta jotkin laatustandardit kuin ruveta kieltämään asioiden tekemistä. Erityisesti hiukkasten osalta keskitetyn tuloilman ja hajautetun tuloilman (ikkunanraot, ikkunaventtiilit, erilliset venttiilit) välillä on todella paljon eroa.

    Ilmanlaatu on paljon kriittisempi ongelma niille raukoille, jotka joutuvat kulkemaan katutasossa ilman suodattimia (so. kevyelle liikenteelle). Siihen ei talon rakennuspaikka auta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  12. Jarkko kirjoitti 27.1.2015 kello 1:06

    Kiinnostavaa ettei Pohjolan talon suunnitelmasta ole materiaaleissa mukana ehdotusta vastaavaa havainnekuvaa.

    Ensivilkaisulla sellaiseksi erehtyy luulemaan JKMM:n ehdotuksen kuvaa, jossa Huopalahdentien laidan taloissa on matalampi osa rajaamassa katutilaa. Vasta tarkemmin katsoessa huomaa että muutosehdotuksesta nuo matalammat osat on pyyhitty pois, ja jäljelle on jäänyt vain ehtaa pistetaloa.

    Miksi ihmeessä tämä pitäisi päästää läpi, kun ero a)yleiskaavaluonnokseen, b) kilpailun voittaneeseen ehdotukseen ja c) maalaisjärkeen on noin suuri? Uuteen valmisteluun vain, toimiva kaava syntyy vasta kun luonnos laitetaan ensin kuntoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  13. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 27.1.2015 kello 6:59

    ze:
    “Tämän voisi antaa ehkä mennä, jos jatkosuunnittelua ohjeistetaan yleiskaavaehdotuksen hengen mukaisesti.”

    Ei voisi. Kaupungissa talot pitää rakentaa kiinni katuun. Mitä järkeä on suunnitella bulevardeja muutama kilometri pohjoisemmaksi ja samaan aikaan rakentaa lähiöitä nykyisen kantakaupungin kylkeen?

    Jos lisää asuntoja on jonnekin rakennettava, saattaisi Huopalahdentien talorivistön jatkaminen pohjoisluoteeseen olla se kivuttomin tapa toimia. Tuo on yksi kaupungin luonnollisimmista kasvusuunnista, pohjoisen ja koillisen lisäksi. Siitä pyrkisin kuitenkin pitämään huolta, että mitään tyylittömiä taloja kummallisine, teräväkulmaisine, rumine ulokkeineen, ei tuonne edellisten (lienevätkö 50-luvulta?) jatkoksi rakenneta. Tyylirikot voivat olla joskus aivan kammottavia. Antakaa arkkitehtien suunnitella parempaa, sillä kyllä he senkin osaavat, kunhan vain valtuutuksen siihen saavat. KSL:n tehtävä on nähdäkseni ehkäistä ruman kaupunkikuvan kasvua.

    Uusien talojen, jos niitä tehdään, tulee sopia kauniisti edellisten jatkeeksi. Myös yhteensopivuus Pohjolan entisen pääkonttorin kanssa on syytä huomioida, jos jälkimmäisen alkuperäiset osat on tarkoitus säilyttää. Puita ja pensaita tarvitaan myös Huopalahdentien varrelle, jotta vähääkään vehreyttä tuovaa ei sieltä kokonaan menetettäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  14. Matti Kinnunen kirjoitti 27.1.2015 kello 8:02

    EKK: Ei näytä kovin hyvältä pyöräilijöiden eikä bussimatkustajien kannalta. Vähintään tuossa pitäisi olla aita pysäkin ja pyörätien välissä, ja kulku ohjattu pyörätien yli tietystä kohdasta.

    Jep. Jos tämä on lopullinen suunnitelma, niin mitään ei ole taaskaan opittu tai käyty katsomassa mallia Tukholmasta/Köpiksestä.

    Leveäpi alue bussia odotteleville. SItten joko kaide pyörätien ja odotustilan väliin tai pyörätie bussikaistaa pitkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  15. teekkari kirjoitti 27.1.2015 kello 10:11

    Kalle: Mikä idea on rakentaa opiskelija-asuntoja Myllypuroon?

    Myllypuroon on suunnitteilla Metropolia-AMK:n 6000 opiskelijan kampus aivan metroaseman kylkeen, kivenheiton päähän kaavamuutoksen opiskelija-asunnoista.

    Kyllä minä sanoisin, että ihan oikeaan paikkaan ovat asunnot tulossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  16. Pekka Pessi kirjoitti 27.1.2015 kello 12:16

    Kalle:
    Mikä idea on rakentaa opiskelija-asuntoja Myllypuroon? Ei niitä ole ainakaan korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu?? Vai onko joku onneton yksikkö oikeasti päätynyt sinne???

    Metropolian lisäksi vieressä on Viikin kampus. Myllypuro ja Viikki ovat kasvaneet yhteen, ei kaupunginosia erota oikeastaan kuin neliöhinnasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  17. Kalle kirjoitti 27.1.2015 kello 20:48

    Sakke: Onko piintyneimmille pyöräilijöille mahdoton ajatus yrittää sopeuttaa omaa toimintaansa muun yhteiskunnan toimintaan, ja esimerkiksi hidastaa nopeuttaan…

    Pyöräliikenteellä on ihan samat tarpeet kuin muullakin liikenteellä: nopeaa, halpaa ja tehokasta. Tuollainen viritys osoittaa lähinnä osaamattomuutta. Joku kesätyttö piirrellyt aikansa kuluksi pysäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  18. Kalle kirjoitti 27.1.2015 kello 20:51

    Pekka Pessi: Metropolian lisäksi vieressä on Viikin kampus…

    Ei Viikissä ole kampusta siinä mielessä, minä se muualla maailmassa ymmärretään. Sinne olisi sellainen saatu, jos olisi ollut tahtoa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muuta kuin yliopiston toimintoja. Viikki ei täytä määritelmää: yhdistää opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  19. Kalle kirjoitti 27.1.2015 kello 23:02

    Daniel Federley:
    …Riittävän leveä raitiovaunukaista…

    Paitsi että tuolla tavalla romutetaan spåran etua muihin nähden! Spåran etunahan on ollut muita julkisenliikenteen vaihtoehtoja paljon pienempi katutilantarve.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Joel Jalkanen kirjoitti 27.1.2015 kello 23:27

    Kalle: Ei Viikissä ole kampusta siinä mielessä, minä se muualla maailmassa ymmärretään. Sinne olisi sellainen saatu, jos olisi ollut tahtoa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muuta kuin yliopiston toimintoja. Viikki ei täytä määritelmää: yhdistää opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän.

    Harvoin olen ollut Kallen kanssa näin paljon samaa mieltä! En näin viikkiläisenä ollut edes tajunnut, mistä me ollaan jääty paitsi ennen kun viime syksynä pääsin sukeltamaan Otaniemen lauantaiyöhön. Tuommosella rakenteella niitä innovaatioita syntyy.

    Jos me nyt prkl saataisiin edes baari siihen Tiedepuiston nurkille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  21. Tuomas L. kirjoitti 28.1.2015 kello 9:00

    Kalle: Ei Viikissä ole kampusta siinä mielessä, minä se muualla maailmassa ymmärretään. Sinne olisi sellainen saatu, jos olisi ollut tahtoa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muuta kuin yliopiston toimintoja. Viikki ei täytä määritelmää: yhdistää opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän

    Miksiköhän sellainen amerikkalainen akateeminen ghetto pitäisi saada? Epäilen että suurin osa yliopistolaisista (kuten minä) haluaa sekä opiskella ja työskennennellä sekoittuneessa kaupunkirakenteessa. Sen vuoksi iso osa yliopistoa toimii edelleenkin ydinkeskustassa.

    Viikin ongelma on se että se on pohjimmiltaan lähiö, jossa työpaikka- ja yliopistoalue hypermarketteineen on erotettu pellolla (!) asuinalueesta, jolloin mitään sekoittuneen kaupunkirakenteen palveluita ei vahingossakaan pääse syntymään, elävästä kaupungista nyt puhumattakaan, huolimatta tuhansista työntekijöistä, opiskelijoista ja asukkaista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  22. Arto kirjoitti 28.1.2015 kello 11:53

    Tuomas L.: Kalle: Ei Viikissä ole kampusta siinä mielessä, minä se muualla maailmassa ymmärretään. Sinne olisi sellainen saatu, jos olisi ollut tahtoa. Nyt se on liian hajanainen ja seassa on kaikkea muuta kuin yliopiston toimintoja. Viikki ei täytä määritelmää: yhdistää opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän

    Miksiköhän sellainen amerikkalainen akateeminen ghetto pitäisi saada? Epäilen että suurin osa yliopistolaisista (kuten minä) haluaa sekä opiskella ja työskennennellä sekoittuneessa kaupunkirakenteessa. Sen vuoksi iso osa yliopistoa toimii edelleenkin ydinkeskustassa.

    Viikin ongelma on se että se on pohjimmiltaan lähiö, jossa työpaikka- ja yliopistoalue hypermarketteineen on erotettu pellolla (!) asuinalueesta, jolloin mitään sekoittuneen kaupunkirakenteen palveluita ei vahingossakaan pääse syntymään, elävästä kaupungista nyt puhumattakaan, huolimatta tuhansista työntekijöistä, opiskelijoista ja asukkaista.

    Jokseenkin hölömöä vetää 2 km Jokerirataa sänkipeltojen poikki. Valkoposkihanhilla on siivet..!

    http://www.hs.fi/mielipide/a1396413649229

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  23. spottu kirjoitti 28.1.2015 kello 12:40

    Tuomas L.: Miksiköhän sellainen amerikkalainen akateeminen ghetto pitäisi saada? Epäilen että suurin osa yliopistolaisista (kuten minä) haluaa sekä opiskella ja työskennennellä sekoittuneessa kaupunkirakenteessa.

    Näin on helppo luulla jos ei ole koskaan asunut kampuksella. Tällaisen lähiökasvatin näkökulmasta kampuksen lahjakkuusreservikeskittymä ja ilmapiiri oli maailmankuvaa muuttava kokemus. Ei mitenkään onnistuisi sekoittuneessa kaupunkirakenteessa.

    Jos minusta riippuisi, Meilahteen rakennettaisiin kampus lääkiksen opiskelijoille ja Musiikkitalon ympäristöön Sibelius-akatemian opiskelijoille.

    Elävän ja sekoittuneen kaupunkirakenteen palvelut ovat muuten kampuksella hämmästyttävän yhdentekevä asia, koska fokus on muualla, eikä vapaa-ajan ongelmia ole.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. R.Silfverberg kirjoitti 28.1.2015 kello 14:06

    spottu:
    Elävän ja sekoittuneen kaupunkirakenteen palvelut ovat muuten kampuksella hämmästyttävän yhdentekevä asia, koska fokus on muualla, eikä vapaa-ajan ongelmia ole.

    Suomi poikkeaa vanhoista sivistysmaista siten että johtavat yliopistot ovat pääkaupungissa eikä erillisissä yliopistokaupungeissa. Meiltä siis puuttuu Cambridgen, Uppsalan, Heidelbergin ja Tarton kaltaiset keskiajalta peräisin toimineet sivistyksen kehdot.

    Koska Helsingiissä opiskelijat kilpailevat työssäkäyvien kanssa samoista vuokra-asunnoista, ja säätiöt ja osakunnat eivät rakenna tai ylläpidä riittävästi niitä, niin niistä on aina pula tai ovat ylihintaisia. Siitä emeritusprofessori Kari Raivion paheksuma opiskelijoiden työssäkäynti lukukauden aikanakin pääosin johtuu.

    Toisaalta kampus ei miellytä kaikkia. Ehkä ensimmäiset 3 vuosikurssia on kiva asua yhdessä samanlaisten tyyppien kanssa mutta sitten kaipaa muunlaista seuraa. Olen itse asunut kanssa teekkarikylässä (en Otaniemessä mutta yhden toisen kaupungin) ja huonointa oli yksipuolinen sukupuolijakauma! Kaikki eivät opiskele yliopistossa tai ylipäänsä missään että pääsisi briljeeraamaan tiedesaavutuksilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  25. Mikko H kirjoitti 28.1.2015 kello 17:58

    Arto: Jokseenkin hölömöä vetää 2 km Jokerirataa sänkipeltojen poikki.

    Sinänsä se, että raitiotie kulkee laajan viheralueen poikki ei ole lainkaan hölmöä. Pätkän voi oletettavasti rakentaa edullisesti ja lähes ilman pysäkkejä (eli osuus on nopea ajaa), jolloin se yhdistää muita kohteita tehokkaasti. Raitiotie häiritsee viheraluetta vähemmän kuin bussien jyristely. Kyse on tietysti siitä, onko viheralue tarpeen ja hyväksi vaihtoehtoihin nähden, ja onko raitiotien reitti muuten hyvä. Jokerilla matkustajien kysyntää riittää joka tapauksessa ja Viikin pellot on vissiin julistettu pyhiksi iankaikkisesta iankaikkiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  26. Kalle kirjoitti 28.1.2015 kello 21:43

    Tuomas L.: Miksiköhän sellainen amerikkalainen akateeminen ghetto pitäisi saada…

    Sen takia, että Helsingin yliopistosta saadaan tehoja irti. Hyville yliopistoille yhtenäinen piirre opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän yhdistämisen voidaan toteuttaa kahdella tavalla: perustamalla yliopisto pieneen kaupunkiin tai rakentamalla toimiva kampus. Nyt Helsingin yliopistolla ei ole kumpaakaan.

    Vilkaisin muutaman Viikissä toimivan tiedekunnan ainejärjestöjen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat olivat spårakiskojen varressa, mikä on järkevää.

    Jos ei tehdä peliliikkeitä Helsingin yliopiston aseman parantamiseksi, tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa kannattaa rahoittaa muita yksiköitä ja tehdä vain bulkkia Helsingissä. Aalto yliopisto, turkulaiset yliopistot ja oululaiset korkeakoulut kiittävät. Kannattaa tutkia vähän nykyisiä tulos/panos suhteita!

    Tuossa yllä oli juuri oikeanlaisia ajatuksia Helsingin yliopiston kampusrakenteesta. Kruununjalokivi keskustakampus on ehkä suurin haaste. Minusta nykyinen Kaisaniemen puisto tulee rakentaa yliopiston tarpeisiin.

    Jos yliopistoa ei kyetä kehittämään Helsingissä, voi sen myös siirtää vaikka Kellokoskelle tai Porvooseen. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  27. spottu kirjoitti 28.1.2015 kello 22:41

    R.Silfverberg: Ehkä ensimmäiset 3 vuosikurssia on kiva asua yhdessä samanlaisten tyyppien kanssa mutta sitten kaipaa muunlaista seuraa.

    Juuri näin. Kolme ensimmäistä vuotta ovat immersion kannalta keskeisimpiä. Tosifriikeille pitää tietysti olla omat tohtoritalonsa, mutta yleisesti ottaen asumisen, opiskelun ja sosiaalisen elämän yhdistäminen hyödyttää nimenomaan nuorempia opiskelijoita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  28. Olli Pottonen kirjoitti 29.1.2015 kello 8:04

    Sakke: Onko piintyneimmille pyöräilijöille mahdoton ajatus yrittää sopeuttaa omaa toimintaansa muun yhteiskunnan toimintaan, ja esimerkiksi hidastaa nopeuttaan tai nousta satulasta tarpeen vaatiessa? Käsittääkseni yhteisiksi luodut pelisäännöt, eli lait ja asetukset, tässä tapauksessa liikennettä koskevat, koskevat myös pyöräilijöitä. eli, ei muuta vaadita (pyöräilijöiltä) kuin hyväksi havaittujen säädösten noudattamista ja liikennekurinalaisuutta, asettumalla samaan ruotuun, missä muutkin liikkujat jo ovat!

    Jos autoilijat saataisiin samaan ruotuun, ja he voisivat sopeuttaa toimintaansa muun yhteiskunnan toimintaan, ja esimerkiksi pysähtyä tarvittaessa, ei Veturitiestä tarvitsisi tehdä 140 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja maksavaa moottorikatua keskelle tulevaa kaupunkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  29. Joel Jalkanen kirjoitti 29.1.2015 kello 9:42

    Kalle:
    Vilkaisin muutaman Viikissä toimivan tiedekunnan ainejärjestöjen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat olivat spårakiskojen varressa, mikä on järkevää.

    Snadisti off-topic, mutta kyllä me bio- ja ympäristötieteellisen tyypit ainakin ihan visusti Viikissä toimitaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  30. Tuomas Lehtomaa kirjoitti 29.1.2015 kello 10:48

    Pohjola- talon kaava on, kuten Ode totesit, paluu menneeseen. Koska liikenne aiheuttaa niin paljon terveyshaittoja niin muutetaan samaa periaatetta noudattaen kaikki keskustan asunnot varastoiksi ja toimitiloiksi (tämä sarkasmia). Miten ihmiset aikoinaan yleensä selvisivät hengissä kun ei ollut “turvana” nykyistä sääntöviidakkoa? Ihan hyvin selvisivät ja selviäisivät vieläkin. Kaavoista yleensä: ei kaikkia räpätätejä ja ukkoja tarvitse kuunnella, aina joku kitisee. Kitisköön sitten siitä että alue on liian tehokas mutta kaavoitetaan asuntoja nostamalla tehokkuutta vastarannan kiiskeistä välittämättä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  31. Tuomas L. kirjoitti 29.1.2015 kello 12:05

    Kalle: Sen takia, että Helsingin yliopistosta saadaan tehoja irti. Hyville yliopistoille yhtenäinen piirre opiskelun, asumisen ja sosiaalisen elämän yhdistämisen voidaan toteuttaa kahdella tavalla: perustamalla yliopisto pieneen kaupunkiin tai rakentamalla toimiva kampus. Nyt Helsingin yliopistolla ei ole kumpaakaan.

    Vilkaisin muutaman Viikissä toimivan tiedekunnan ainejärjestöjen sivut. Niistä yhdenkään tilat eivät olleet Viikissä! Tilat olivat spårakiskojen varressa, mikä on järkevää.

    Jos ei tehdä peliliikkeitä Helsingin yliopiston aseman parantamiseksi, tullaan jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa kannattaa rahoittaa muita yksiköitä ja tehdä vain bulkkia Helsingissä. Aalto yliopisto, turkulaiset yliopistot ja oululaiset korkeakoulut kiittävät. Kannattaa tutkia vähän nykyisiä tulos/panos suhteita!

    Tuossa yllä oli juuri oikeanlaisia ajatuksia Helsingin yliopiston kampusrakenteesta. Kruununjalokivi keskustakampus on ehkä suurin haaste. Minusta nykyinen Kaisaniemenpuisto tulee rakentaa yliopiston tarpeisiin.

    Jos yliopistoa ei kyetä kehittämään Helsingissä, voi sen myös siirtää vaikka Kellokoskelle tai Porvooseen.

    Princeton taitaa olla ainoa huippuyliopisto pienessä kaupungissa. Muut ovat useimmiten suurissa kaupungeissa, niiden metropolialueilla tai ainakin Oulun kokoisissa kaupungeissa väestökeskittymien lähellä. Nyt kun verkostoituminen on tärkeää, ympäristön merkitys nousee entisestään, esimerkkinä vaikka joku Stanford.

    Pieniin kaupunkeihin tutkijoiden rekrytointi voi ylipäänsä olla vaikeaa kun puolisollekin pitäisi löytää töitä. Helsingistä monet käyvät hoitamassa professuureja maakuntayliopistoissa, mutta palaavat takaisin perhesyistä kun virkoja vapautuu Helsingistä.

    Tutkimusjohtamista sivuaineena lukeneena ja yliopistolla 14 vuotta työskennelleenä on tullut selväksi, että tutkimuksen teon kulttuuri on ainoa relevantti tekijä joka erottaa hyviä tutkimuslaitoksia huonoista. Se tulee esiin sekä opetuksessa, menetelmissä että tutkimuksen teon etiikassa. Siitä, mikä on opiskelijan koulumatkan pituuden merkitys, ei ole tullut vastaan tutkimuksia.

    Teekkarit tunnetusti mielellään hellivät myyttiä teekkareiden ainutlaatuisesta opiskelukulttuurista, jossa opiskelu, asuminen ja sosiaalinen elämä yhdistyvät. Yllätyksena meikäläiselle tulee kuitenkin se, että teekkarit olettavat saman kulttuurin puuttuvan yliopistolta. En ole huomannut TKK:n ja HY:n välillä eroja akateemisessa tai opiskelukulttuurissa. Ainekohtaiset erot voivat toki olla suuria. Pienen sisäänpääsyprosentin aloilla motivaatio ja yhteishenki on varmaankin vahvempaa.

    Lopuksi: Viikki on HY:n kampuksista ainoa, jossa on merkittävässä määrin opiskelija-asumista, eli se muistuttaa kaikkein eniten amerikkalaistyyppistä yliopisto. Viikissä myös asuu huomattavan paljon yliopiston henkilökuntaa. Siitä huolimatta sitä pidetään täällä esimerkkinä jonkinlaisesta epäkampuksesta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Mikko Nummelin kirjoitti 29.1.2015 kello 12:13

    Opiskelija-asuntojen rakentamisessa Myllypuroon on järkeä kahdessakin mielessä. Ensinnäkin Myllypuro on metrolinjan varrella, toiseksi Suomessa on pitkään noudatettu kaavoitusperiaatetta, jolla eri asuinalueille pyritään sekoittamaan useaa erilaista asumismuotoa, jotta ainakin hidastettaisiin erillisten hyväosaisten ja huonompiosaisten alueiden muodostumista tai korjattaisiin vanhoja virheitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. tuomas lehtomaa kirjoitti 29.1.2015 kello 13:55

    Itse en ole vihreiden kannattaja mutta pakko myöntää että tiivistämisessä olen samalla kannalla ja vankasti. Yleiskaava 2050 tuntuu olevan vain ajankuluksi kyhätty läpyskä jota ei aiotakaan noudattaa. Alue toisensa perään suunnitellaan yhtä tehottomasti kuin ennenkin. Missä se sitoutuminen Kaava 2050:een oikein näkyy?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  34. Mikko Nummelin kirjoitti 29.1.2015 kello 14:07

    spottu: Näin on helppo luulla jos ei ole koskaan asunut kampuksella. Tällaisen lähiökasvatin näkökulmasta kampuksen lahjakkuusreservikeskittymä ja ilmapiiri oli maailmankuvaa muuttava kokemus. Ei mitenkään onnistuisi sekoittuneessa kaupunkirakenteessa.

    Käsittääkseni amerikkalaisilla ja brittiläisillä kampuksilla on myös tavanomaisempaa kuin Suomessa, että opiskelijat jakavat samaa huonetta majoitustilana. Suomalaiset opiskelijat vaativat nykyisellään vähintään omaa huonetta solusta tai mieluummin yksiötä tai sitä suurempaa asuntoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  35. Kalle kirjoitti 29.1.2015 kello 19:03

    spottu: Juuri näin. Kolme ensimmäistä vuotta ovat immersion kannalta keskeisimpiä…

    Se mitä tiedän hyvien yliopistojen kampuksista, on asuntolaelämä pakollista juuri tuon pari kolme vuotta. Vaikka papalla olisi kuinka paljon rahaa, asut asuntolassa useamman ihmisen solussa. Se sosiaalistaa kummasti ja karsii pois sellaiset, joilla ei ole edellytyksiä normaaliin kanssakäymiseen = työelämään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Kalle kirjoitti 29.1.2015 kello 19:09

    Mikko Nummelin:
    …toiseksi Suomessa on pitkään noudatettu kaavoitusperiaatetta, jolla eri asuinalueille pyritään sekoittamaan useaa erilaista asumismuotoa…

    Tuo periaatehan on jo tässäkin todettu kelvottomaksi, kun rakennetaan opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asunnot tulee rakentaa opinahjon kylkeen.

    Tähän kelvottomaan periaatteeseen liittyen uutisoitiin juuri, että vähävaraiset lapset ja nuoret kärsivät, jos he asuvat varakkaassa ympäristössä. Uutista lukiessani tuli mieleen, että paljonko nykyisestä syrjäytymiskierteestä on itse aiheutettua väärällä kaavoituksella? Työläiskaupunginosien identiteetin tuhoaminen taitaa tulla yhteiskunnalle kalliiksi!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  37. Mikko Nummelin kirjoitti 29.1.2015 kello 23:08

    Kalle: Tuo periaatehan on jo tässäkin todettu kelvottomaksi, kun rakennetaan opiskelija-asuntoja. Opiskelija-asunnot tulee rakentaa opinahjon kylkeen.

    Miksi opiskelupaikan pitäisi olla ihan vieressä, mutta työpaikalle voidaan kuitenkin matkustaa julkisilla? Opiskeluhan on tavallaan opiskelijan työtä ja monilla voi olla erittäin hyviä syitä asua muualla kuin kampuksella, esimerkiksi siksi, että on jo puoliso ja perhe.

    Tähän kelvottomaan periaatteeseen liittyen uutisoitiin juuri, että vähävaraiset lapset ja nuoret kärsivät, jos he asuvat varakkaassa ympäristössä. Uutista lukiessani tuli mieleen, että paljonko nykyisestä syrjäytymiskierteestä on itse aiheutettua väärällä kaavoituksella? Työläiskaupunginosien identiteetin tuhoaminen taitaa tulla yhteiskunnalle kalliiksi!

    Huono-osaisten asuinalueiden eriytymisessä on kaksi merkittävää ongelmaa. Ensinnäkin, asuminen kyseisenlaatuisella alueella leimaa työnhakijaa, joka tietenkin joutuu täyttämään lomakkeisiin myös osoitetietonsa. Toiseksi, se, ettei parempiosaisten elintasoa peitellä vieressä asuvien huonompiosaisten näkyvistä, johtaa siihen, että huonompiosaiset osaavat vaatia enemmän tulontasauksia ja työntekijöiden oikeuksia ja tämä heijastuu äänestyskäyttäytymisen kautta koko poliittiseen järjestelmään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.1.2015 kello 9:35

    Tuohon paikkaan oli jokseenkin pakko kaavoittaa opiskelija-asuntoja, koska tavallisille ihmisille kaavoitettuna autopaikkanormi olisi estänyt tiivistämisen kokonaan. 🙁 Metroasema 300 metrin päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. R.Silfverberg kirjoitti 30.1.2015 kello 10:15

    Mikko Nummelin:
    Huono-osaisten asuinalueiden eriytymisessä on kaksi merkittävää ongelmaa. Ensinnäkin, asuminen kyseisenlaatuisella alueella leimaa työnhakijaa, joka tietenkin joutuu täyttämään lomakkeisiin myös osoitetietonsa.

    Se missä osoitteessa asuu ei Suomessa ole vielä ongelma töitä hakiessa. Jos ylipäänsä on asunto siis eikä yövy roskalaatikoissa.

    Mikko Nummelin:

    Toiseksi, se, ettei parempiosaisten elintasoa peitellä vieressä asuvien huonompiosaisten näkyvistä, johtaa siihen, että huonompiosaiset osaavat vaatia enemmän tulontasauksia ja työntekijöiden oikeuksia ja tämä heijastuu äänestyskäyttäytymisen kautta koko poliittiseen järjestelmään.

    Tätä en oikein ymmärtänyt. Se että pienituloinen ja marginaalissa elävä ei äänestä Kokoomusta, RKP:tä tai Vihreä Liittoa ei kai ole ollut 100 vuoteen mikään uusi asia?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. Raitiovaunuja ilman pysäkkejä kirjoitti 30.1.2015 kello 17:21

    Mikko H: Sinänsä se, että raitiotie kulkee laajan viheralueen poikki ei ole lainkaan hölmöä. Pätkän voi oletettavasti rakentaa edullisesti ja lähes ilman pysäkkejä (eli osuus on nopea ajaa), jolloin se yhdistää muita kohteita tehokkaasti.

    Ennen vanhaan raitiovaunulinjat rakennettiin sinne, missä on matkustajia, mikä hidastaa matkantekoa. Nyt on huomattu, että jos pysäkit poistetaan, raitsikoiden kulku nopeutuu huomattavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  41. Mikko Nummelin kirjoitti 30.1.2015 kello 20:41

    R.Silfverberg: Se missä osoitteessa asuu ei Suomessa ole vielä ongelma töitä hakiessa. Jos ylipäänsä on asunto siis eikä yövy roskalaatikoissa.

    Tässähän on hyvin olennainen asia heti sanottu, eli ettei se vielä ole Suomessa ongelma. Jos segregaatio päästetään etenemään, niin huonoista alueista tulee ongelmapesäkkeitä, joissa lähikoulun laatu on huonompi ja nuoret muodostavat rikollisjengejä. Asumisen taso asuinalue huomioiden kielii monissa maissa paljon henkilön taustasta ja resursseista menestyä.

    Jos sen sijaan on parempi- ja huonompiosaisten seka-alueita, niin moni vähävaraisuudesta kumpuava ongelma paljastuu helpommin ja siihen herätään keksimään sosiaalista ratkaisua. Esimerkkinä tällaisesta on ollut viimeaikainen keskustelu omien älypuhelinten käytöstä koulutöissä. Kun ilmeni, että osalle lapsista ei heidän vanhemmillaan ollut varaa hienoja laitteita hankkia, nostettiin esiin yhdenvertaisuus ja vaatimukset siitä, että koulutyöt tulee suorittaa ainakin peruskoulussa pääasiassa koulun tarjoamilla välineillä. Jos olisi ollut segregoituneet alueet, niin paremman alueen kouluissa omien älypuhelinten käyttövaatimukset olisi ohitettu olankohautuksella kun 99%:lla ne olisivat olleet itsestään selvyys ja huonomman alueen kouluissa ei vastaavaa tekniikkaa olisi uskallettu ottaa lainkaan käyttöön.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. Mikko kirjoitti 30.1.2015 kello 22:35

    Täydennysrakentamisesta…

    On tosiaan hyvä kysymys, että kuka niitä tilantuhlauskaavoja on tehnyt. Kuitenkin nyt kun ne on tehty, ei niitä voi noin vain korjata täyttämällä lähiön aukot uusilla lähiötaloilla. Kaupunkimainen tai keskustamainen rakentaminen on oma juttunsa.

    Olen aina ollut sitä mieltä, että lähiöt olisi pitänyt tehdä kaupungeiksi. Ei tuollaista meikäläistä slummikonseptia kuin lähiö pitäisi olla olemassakaan, vaan kaupungin pitäisi jatkua niin kauan kuin kaupunki jatkuu ja sitten sen pitäisi vaihtua maaseuduksi. Raja-alueella olisi pientaloaluevyöhyke, mutta mitään yli 2. kerroksista ei pitäisi toteuttaa erillistalona koskaan. Paitsi tietysti museot, oopperat ja vastaavat julkiset pytingit, mutta ne ovat eri asia.

    Myllypurosta ei tule millään tavalla parempi paikka sillä, että kerrostalojen välistä kaadetaan kauniit vanhat männyt ja tilalle rakennetaan uusi kerrostalo, jonka ikkunoista näkee suoraan naapurien ikkunoista sisään. Tiivistä tulee kyllä, mutta ei sen urbaanimpaa. Jos halutaan tehdä umpikortteleita, niin puretaan vanhat ja tehdään uudet keskustamaiset korttelit tilalle. Mutta tämä nykymeininki on taas uusi tapa tehdä väärin. Korjataan vanhoja virheitä uusilla virheillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  43. j-lu kirjoitti 31.1.2015 kello 11:49

    Mikko: Myllypurosta ei tule millään tavalla parempi paikka sillä, että kerrostalojen välistä kaadetaan kauniit vanhat männyt ja tilalle rakennetaan uusi kerrostalo, jonka ikkunoista näkee suoraan naapurien ikkunoista sisään. Tiivistä tulee kyllä, mutta ei sen urbaanimpaa. Jos halutaan tehdä umpikortteleita, niin puretaan vanhat ja tehdään uudet keskustamaiset korttelit tilalle. Mutta tämä nykymeininki on taas uusi tapa tehdä väärin. Korjataan vanhoja virheitä uusilla virheillä.

    Urbaanius ei ole siitä kiinni, minkälaisia taloja on rakennettu, vaan nimenomaan tiiviydestä. Kun on tarpeeksi paljon asukkaita per neliökilometri, syntyy palveluita.

    Uuden maailman suurkaupungit ovat ihan yhtä urbaaneja kuin vanhat eurooppalaiset, vaikka ne eivät umpikortteleihin perustukaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  44. Mikko Nummelin kirjoitti 31.1.2015 kello 15:57

    j-lu: Kun on tarpeeksi paljon asukkaita per neliökilometri, syntyy palveluita.

    Valitettavasti tämä ei pidä sellaisenaan paikkaansa. Oikeampi toteamus kuuluisi, että kaupan suuryksiköitä ja palveluita syntyy eniten sellaisiin paikkoihin, joihin pääsee helposti paljon maksukykyisiä asiakkaita omalla autolla. Jos kaavoituksella ei anneta myönteisiä kannustimia perustaa tällaisia urbaanille alueille raideyhteyksien varrelle, niin joku kehyskunta antaa luvan rakentaa sen vaikka kuinka autioon paikkaan, johon on vain ajotiet olemassa.

    Nykyisillä suunnitelmilla Helsinkiin yritetään haalia tai on muutenkin tulossa paljon sellaista väkeä, jonka kulutus on heikon varallisuustilanteen vuoksi niukkaa. Yliopisto-opiskelijat voivat toki olla hyväosaisista taustoista, mutta heillä on erityisesti opiskelun alkuvuosinaan rajalliset mahdollisuudet tehdä suuria hankintoja.

    Ja kun paperit ovat kourassa ja monilla myös perheen perustaminen edessä, suunta on keskustasta poispäin lähiö- tai pientalovyöhykkeille. Vastarannankiiskiäkin toki on, mutta tämä on edelleen huomattavan yleisesti toteutuva stereotypia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  45. Markku af Heurlin kirjoitti 1.2.2015 kello 14:22

    Raitiovaunuja ilman pysäkkejä: Ennen vanhaan raitiovaunulinjat rakennettiin sinne, missä on matkustajia, mikä hidastaa matkantekoa. Nyt on huomattu, että jos pysäkit poistetaan, raitsikoiden kulku nopeutuu huomattavasti.

    Tämä on aivan totta!

    Muistuupa vain mieleeni sokeritehtaan aivan paikkansapitävä mainos: “Sokeri on puhdasta luonnon energiaa.!”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. Kalle kirjoitti 1.2.2015 kello 20:00

    Joel Jalkanen: …me bio- ja ympäristötieteellisen tyypit ainakin ihan visusti Viikissä toimitaan.

    Hyvä! 🙂 Kun kaikki ymmärtävät tuon, niin saadaan vähitellen syntymään Viikin kampus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Kalle kirjoitti 1.2.2015 kello 20:15

    Mikko Nummelin: …Jos kaavoituksella ei anneta myönteisiä kannustimia perustaa tällaisia urbaanille alueille raideyhteyksien varrelle…

    Pari kommenttia tuohon. Helsingissä ei ole raideliikennettä kuin kantakaupungissa ja jokunen kiskonpätkä sen ulkopuolella. Syynä tähän on liian hajanainen rakenne jota tukee käsittämätön halu tukea kannattamatonta bussiliikennettä. Kantakaupunkia ei ole pahemmin laajennettu sotien jälkeen. Nyt on muutama yritys, joista osa on täydellisiä katastrofeja kuten Arabianranta ja osa muuten vaan liian harvaan kaavoitettua, kuten Jätkäsaari.

    Toisaalta jos Helsinki olisi suuri kaupunki, täällä ei olisi kaupan suuryksiköitä, vaan lukuisia erikoisliikkeitä. Ei NY:ssa, LA:ssa, Pariisissa tai Lontoossa ole hirveästi kaupan suuryksiköitä, vaan siellä on hyvien liikenneyhteyksien päässä olevia erikoisliikkeitä.

    Mikko Nummelin: …Ja kun paperit ovat kourassa ja monilla myös perheen perustaminen edessä, suunta on keskustasta poispäin lähiö- tai pientalovyöhykkeille. Vastarannankiiskiäkin toki on, mutta tämä on edelleen huomattavan yleisesti toteutuva stereotypia.

    Tähän on keskeisenä syynä, ettei tehdä uusia kaupunkimaisia alueita. Taka-Töölöön jälkeen on ihan sama asutko Meikussa, Herttoniemessä vai Tapiolassa. Tapiolassa on jopa paremmat palvelut. Kantakaupunkia pitää kasvattaa niin, että on myös lapsiperheille sopivia alueita. Uusia kaupunginosia pitää myös selkeämmin profiloida erilaisille ihmisryhmille. Nykyinen kaikille jotakin, eli kenellekkään ei mitään, on huono ratkaisu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  48. Mikko Nummelin kirjoitti 1.2.2015 kello 22:05

    Tähän on keskeisenä syynä, ettei tehdä uusia kaupunkimaisia alueita. Taka-Töölöön jälkeen on ihan sama asutko Meikussa, Herttoniemessä vai Tapiolassa. Tapiolassa on jopa paremmat palvelut. Kantakaupunkia pitää kasvattaa niin, että on myös lapsiperheille sopivia alueita. Uusia kaupunginosia pitää myös selkeämmin profiloida erilaisille ihmisryhmille. Nykyinen kaikille jotakin, eli kenellekkään ei mitään, on huono ratkaisu.

    Tätä en juurikaan ymmärrä. Monet korkeakoulutetut ja parempituloiset lapsiperheelliset eivät halua omaksi asuinpaikakseen vilkkaasti liikennöityä ja lapsille omin päin liikuttavaksi hankalaa ja vaarallista kantakaupunkiympäristöä, vaan paljon asuinneliöitä, tilavan pihan, oman saunan, lähellä olevan luonnon ja ilman tähtitieteellisiä lisäkustannuksia omaavia autopaikkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. Kalle kirjoitti 1.2.2015 kello 23:21

    Mikko Nummelin: …Jos segregaatio päästetään etenemään…

    Segregaatiosta on kyllä ympäri maailmaa hyviä kokemuksia. Kannattaa tutustua mm. Kanadan eri kaupunkien tapaan luoda asuinalueille tyypillinen ilme. 🙂 Suomen nykyinen kaavoituspolitiikka vai tuottaa alueita, jotka eivät kelpaa kenellekkään. 🙁

    On toki totta, että isoissa kaupungeissa jokin alue saattaa muodostua ongelmaksi. Siihen auttaa yleensä puskutraktori. Näin on tehty niin Lontoossa, New Orleansissa kuin monessa muussakin paikassa. Ei se sen kummempaa ole. Normaalia kiertokulkua kaupunkiympäristössä, joka tosin on tällä hetkellä hukassa Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  50. Viherinssi kirjoitti 1.2.2015 kello 23:57

    Kalle: Ei NY:ssa, LA:ssa, Pariisissa tai Lontoossa ole hirveästi kaupan suuryksiköitä, vaan siellä on hyvien liikenneyhteyksien päässä olevia erikoisliikkeitä.

    Ei Helsingin keskustassakaan ole isoja ruokakauppoja, vaan erikoisliikkeitä. Isojen teiden varsilla sitten on automarketteja. Ja niin on yllämainituissakin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Jarkko kirjoitti 2.2.2015 kello 13:08

    Mikko Nummelin: Tätä en juurikaan ymmärrä. Monet korkeakoulutetut ja parempituloiset lapsiperheelliset eivät halua omaksi asuinpaikakseen vilkkaasti liikennöityä ja lapsille omin päin liikuttavaksi hankalaa ja vaarallista kantakaupunkiympäristöä, vaan paljon asuinneliöitä, tilavan pihan, oman saunan, lähellä olevan luonnon ja ilman tähtitieteellisiä lisäkustannuksia omaavia autopaikkoja.

    Kuvailemiasi alueita on rakennettu viime vuosikymmenet Helsingin kehyskunnat täyteen, ja niiden hintataso on kohtuullinen.

    Kaikki eivät kuitenkaan halua asua noin.

    Itse hyvätuloisena lapsiperheellisenä asun kantakaupungissa. Lähellä olevat palvelut korvaavat autopaikan; Luonnon ja pihan sijaan valitsen mieluummin elävän kaupunkiympäristön; “Lisäneliöitä” löytyy lähistön palveluista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  52. Raimo Pöntynen kirjoitti 3.2.2015 kello 16:09

    Hei
    Liikenteen määrästä Katajanokalla! Tuskin pysäköintihalli liikennettä lisää. Vaan liikennettä synnyttää laivat. Tallinnasta tulee 2-3 laivaa päivässä ja samoin Ruotsista. Tämä aiheuttaa liikennettä n 2000-5000 autoa/päivä edestakas Katajanokalle. Joukossa valtava määrä rekkoja ja raskasta kuljetusta. Suurin osa autoista ajavat läpi kaupungin jonnekin muualle kuin Hesaan. Hesassa on uusi satama Vuosaaressa joten laivat sinne. Nythän on vihreä valittu kaupungin johtoon. Joten laivat pois Katajanokalta ja koko keskustasta. Liikenteen takia sillat hajoavat ja presidentinlinna tärinän takia vajoaa maan sisään. jne
    terv

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  53. Markku af Heurlin kirjoitti 5.2.2015 kello 17:52

    Raimo Pöntynen:
    Hei
    Liikenteen määrästä Katajanokalla! Tuskin pysäköintihalli liikennettä lisää. Vaan liikennettä synnyttää laivat. Tallinnasta tulee 2-3 laivaa päivässä ja samoin Ruotsista. Tämä aiheuttaa liikennettä n 2000-5000 autoa/päivä edestakas Katajanokalle. Joukossa valtava määrä rekkoja ja raskasta kuljetusta. Suurin osa autoista ajavat läpi kaupungin jonnekin muualle kuin Hesaan. Hesassa on uusi satama Vuosaaressa joten laivat sinne. Nythän on vihreä valittu kaupungin johtoon. Joten laivat pois Katajanokalta ja koko keskustasta. Liikenteen takia sillat hajoavat ja presidentinlinna tärinän takia vajoaa maan sisään. jne
    terv

    Tämä on loputonta kiistelyä. Valitettavsti ei ole oikein järkeä siirtää matkustajaliikennettä Vuosaareen, eikä muita paikkoja oikein löydy. Ja autolautatöiikenne palvelee muuta matkustajaliikennettä.

    Helsinki sjaistee niemellä, ja mantieteelle emem mahda mitään.

    keksutelu olisi paljon yödyllisemppää, jos joku selvittäsiui tarkemmat lvuut siitä, kuinka paljon atuoliikenenttä amtksuatajterminaalit tuovat. Ms Mariella-autolautan matkustajakapasiteetti on 2500 henkä ja autokapasiteetti 430 ha / 60 rekkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  54. Mikko Nummelin kirjoitti 6.2.2015 kello 9:37

    Markku af Heurlin: Tämä on loputonta kiistelyä. Valitettavasti ei ole oikein järkeä siirtää matkustajaliikennettä Vuosaareen, eikä muita paikkoja oikein löydy. Ja autolauttaliikenne palvelee muuta matkustajaliikennettä.

    Oikein huomioitu. Vaikka metro jatkettaisiin Vuosaareen, se ei poistaisi sitä tosiseikkaa, että Vuosaari sijaitsee hankalasti pääkaupunkiseudun taajama-alueen itäisellä reunalla ja matkustajaliikenteen keskittäminen sinne lisäisi autoliikennettä laivoille pääkaupunkiseudun läntisistä osista, erityisesti Espoosta päin, kuormittaen molempia kehiä.

    On myös muistettava vuodenaikojen asettamat rajoitteet. Suuria rahdin kuljetukseen kelpoisia laivoja joudutaan väistämättä käyttämään ainoina mahdollisina talviolosuhteissa, kevyet kantosiipialukset sopivat vain kesäkaudelle.

    Helsingin Vihreiden politiikka tuntuu keskittyvän siihen harhakuvitelmaan, että Helsingin kantakaupunki voisi olla vain omien asukkaidensa olohuone suuren liikekeskuksen ja kansainvälisten yhteyksien risteyskohdan sijasta.

    Itse asiassa Vuosaaressa on jo tällä hetkellä jonkin verran matkustajaliikennettä, joten täysin vaille käytännön kokemusta ei siitäkään tulevia päätöksiä ajatellen jäädä:

    Hansaterminaali, Vuosaari

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus