Ansioturvareformi

Olin tekemässä esi­tys­tä ansio­tur­van reformista viisi­henkisessä joukos­sa, jota voi hyvinkin kut­sua epäpy­häk­si allianssik­si. Meitä oli Eli­na Lep­omä­ki (kansane­dus­ta­ja, kok), Juhana Var­ti­ainen (VATT, yli­jo­hta­ja), Tuo­mas Pöysti (val­tion tarkas­tusvi­ras­ton pääjo­hta­ja), sosi­aalipoli­ti­ikan pro­fes­sori Heik­ki Hiil­amo ja minä. Jot­ta en ottaisi kun­ni­aa tois­t­en tekemästä työstä on heti san­ot­ta­va, että min­un osuuteni tek­sti­in jäi muiden kir­jankir­joi­tuski­irei­den vuok­si vähäiseksi.

Esi­tyk­sen voi lukea tästä.

Pääko­h­dat esi­tyk­sessämme olivat:

Työt­tömyys­vaku­u­tus pakol­lisek­si ja Kelan hallinnoimak­si. Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vaku­u­tus­tur­vaa. Tätä yritet­ti­in kau­nis­tel­la niin, että työt­tömyyskas­sat tilit­tävät val­ti­olle vaku­ut­ta­mat­toman palka­nsaa­jan osan (pitävät työ­nan­ta­jan osan), mut­ta tämä ei muu­ta asi­aa mitenkään parem­mak­si. Sehän tarkoit­taa, että vaku­ut­tam­a­ton joutuu mak­samaan palka­s­taan sel­l­aista veroa val­ti­olle, jota vaku­utet­tu ei joudu mak­samaan. Esimerkik­si Nor­jas­sa on pakolli­nen työt­tömyys­vaku­u­tus. Sairaus­vaku­u­tuk­sen liitet­ty työ­tulo­vaku­u­tus on myös pakollinen.

Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen siir­to Kelalle toisi huo­mat­tavia säästöjä hallintokuluissa.

Palka­nsaa­ja­jär­jestöt eivät tästä pidä, kos­ka ne ymmär­ret­tävästi halu­a­vat säi­lyt­tää tilanteen, jos­sa ammat­ti­jär­jestöi­hin houkutel­laan työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen avul­la. Tosin ammat­ti­jär­jestöistä riip­puma­ton Loimaan kas­sa on jo suurin työttömyyskassa.

Ansio­tur­van ja perus­tur­van väli­nen kytkös pois­te­taan. Kun kaik­ki ovat vaku­utet­tu­ja, ei mitään perus­päivära­haa edes ole. Työ­markki­natu­ki kuitenkin jää. Tämä kytken­tä on estänyt perus­tur­van koro­tuk­set. Sairaus­vaku­u­tuk­ses­sakaan ei täl­laista kytköstä ole.

Yrit­täjä­tu­lot eivät ole rikos. Tähän asti pienikin omae­htoinen tulon­hank­in­ta yrit­täjänä, esimerkik­si yksi sanomale­htiar­tikke­li, on voin­ut viedä oikeu­den työt­tömyys­tur­vaan kokon­aan. Tässä ei ole mitään järkeä. Työt­tömän vähäisiä yrit­täjä­tu­lo­ja tulee kohdel­la samal­la taval­la kuin työt­tömän sat­u­naisia palkkat­u­lo­ja, siis 300 euron suo­jao­su­us ja yhteensovitus.

Työt­tömyys­tur­van tasoa nos­te­taan sadan päivä osalta ja kestoa lyhen­netään. Suomes­sa on poikkeuk­sel­lisen pitkä työt­tömyys­tur­va, kak­si vuot­ta. En tiedä yhtään maa­ta, jos­sa olisi pidet­ty näin pitkää mak­suaikaa tarkoituk­sen­mukaise­na. (En väitä, ettei niitä ole.) Ruot­sis­sa mak­se­taan vuosi. Suomes­sa sairaus­päivära­haa voi nos­taa korkein­taan vuo­den. Vuo­den pitu­ista mak­suaikaa esitämme myös Suomeen.

Vas­taavasti esitämme, että sadal­ta ensim­mäiseltä päivältä mak­se­taan selvästi nyky­istä korkeam­paa työt­tömyys­tur­vaa. Kaiken kaikki­aan esi­tys on kus­tan­nus­neu­traali. Tämä ei siis ole mikään säästöesitys.

Julk­istamisti­laisu­udessa Roope Uusi­ta­lo sanoi että talous­teo­ri­an mukaan työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen keston pitäisi riip­pua suh­dan­neti­lanteesta. Var­teenotet­ta­va ajatus.

Empi­iris­es­ti on help­po osoit­taa, että työt­tömyyspäivära­han pitkä mak­suai­ka piden­tää työt­tömyys­jak­so­ja. Jos kat­somme kesto­jakau­maa, lyhy­itä työt­tömyys­jak­so­ja on eniten. Jakau­ma on vah­vasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyt­tymistä työl­listymis­to­den­näköisyys selvästi kasvaa.

Jos työt­tömyys­tur­van kestoa lyhen­netään, työt­tömiä tuke­via toimen­piteitä tietysti myös aikaiste­taan. Nykyi­nen käytän­tö olla tekemät­tä mitään ensim­mäisen vuo­den aikana on hyvin epä­tarkoituk­sen­mukainen, kos­ka työt­tömyys sitk­istyy pitkityttyään.

182 vastausta artikkeliin “Ansioturvareformi”

  1. Hyvä aloite ja nerokkaat peruste­lut. Imperi­u­min vas­taiskua odotellen toiv­otan onnea aloit­teen toteuttamiselle.

  2. Hie­man tästä sivu­un, mut­ta: Eril­liset työvoimak­oulu­tuk­set pitäisi lopet­taa ja työt­tömät ohja­ta kaikille avoimeen koulu­tuk­seen. Koke­muk­seni mukaan työvoimak­oulu­tus­ta jär­jestävät yri­tyk­set käyt­tävät nykysys­teemiä help­pona ansain­takeinona, jos­sa laadus­ta ei tarvitse välit­tää. Val­tion raho­jen ja työt­tömän ajan ja ener­gian tuhlausta!

  3. Osmo Soin­in­vaara on men­nyt mukaan laitaoikeis­to­laisen Eli­na Lep­omäen ja muu­ta­man muun surkeasti ver­hoil­tu­un yri­tyk­seen tuho­ta Suomes­ta ay-liik­keen vaiku­tus­val­ta. Soin­in­vaara itsekin myön­tää tämän totea­mal­la, että ay-liike ei pidä muutosesityksestä.

    Osmo voisi ker­toa meille, mitä seu­raavak­si. Kun tämä hei­dän tavoit­tele­mansa uud­is­tus on saavutet­tu, Lep­omä­ki alkaa seu­raavak­si vaa­tia ansiosi­don­naisen tason selkeää vähen­tämistä. Kun ay-liike ei enää ole pelis­sä mukana, por­var­i­hal­li­tuk­sen olisi help­po heiken­tää työt­tömyys­tur­vaa selvästi. Onko Osmo niin, että tämä on sin­unkin tavoitteesi?

    1. Oikeis­tode­mari. Aikamoinen olk­iukko. Mis­tä täl­lai­sisia ajatuk­sia oikein sik­iää? Esitykse3ssä muuten ei mitenkään kiel­let­ty lisä­vaku­u­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tömyyskas­sat voisi­vat pan­na pystyyn, kun­han eivät pako­ta siihen ei-jäseniä rahoittajiksi. 

  4. Palka­nsaa­ja­jär­jestöt eivät tästä pidä, kos­ka ne ymmär­ret­tävästi halu­a­vat säi­lyt­tää tilanteen, jos­sa ammat­ti­jär­jestöi­hin houkutel­laan työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen avulla. 

    Jos/kun aja­tus ei ay-liik­keelle kel­paa, niin ilmoite­taan sit­ten että saa­vat pitää tunkkin­sa kokon­aan, ja saa­vat monop­o­lin alansa ansiosi­don­naisi­in työt­tömyys­vaku­u­tuk­si­in ilman että sen enem­pää julki­nen sek­tori kuin työ­nan­ta­jat osal­lis­tu­vat lysti­in. Sen lisäk­si että julkisen sek­torin kestävyys­va­je para­nee merkit­tävästi, sat­un­naiset kohtu­ut­tomat palkanko­ro­tus­vaa­timuk­set mak­sate­taan jäsenistöllä.

  5. Minus­ta hatun­nos­ton arvoinen esi­tys! Toivon, että ainakin pääosa ehdo­tuk­sista toteutetaan. Pidän ay-liiket­tä vält­tämät­tömänä osana demokraat­tista yhteiskun­taa, mut­ta tässä asi­as­sa reak­tio on ollut käsit­tämätön, joskaan ei odot­tam­a­ton. Työt­tömien saami­nen tasa-arvoisik­si keskenään pitäisi olla ammat­tiy­hdis­tys­ten yhteisenä tvoitteena.

  6. Osmo Soin­in­vaara on lop­ul­ta ihan rehellis­es­ti ase­moin­ut itsen­sä Kokoomuk­sen oikeis­tosi­iv­en kylkeen(Lepomäki). Oliko­han tässä per­im­mäi­nen syy, mik­si Anni Sin­nemä­ki tuu­pat­ti­in apu­laiskaupungi­jo­hta­jak­si ohi konkarin..? Vaiko Var­tiosaari..? Sipoon metsät..?

  7. Eri­no­mainen esi­tys. Hyvää työtä Ode ja muut. 

    Ikävä kyl­lä näin hyvil­lä ideoil­la ei ole Suomes­sa mitään saumaa toteu­tua. Joku ne aina torppaa.

  8. Oikeis­tode­mari:
    Osmo Soin­in­vaara on men­nyt mukaan laitaoikeis­to­laisen Eli­na Lep­omäen ja muu­ta­man muun surkeasti ver­hoil­tu­un yri­tyk­seen tuho­ta Suomes­ta ay-liik­keen vaikutusvalta. 

    Ay-liike on tuhon­nut Suomen. On aika tuho­ta tuholainen.

  9. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikeis­tode­mari. Aikamoinen olk­iukko. Mis­tä täl­lai­sisia ajatuk­sia oikein sik­iää? Esitykse3ssä muuten ei mitenkään kiel­let­ty lisä­vaku­u­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tömyyskas­sat voisi­vat pan­na pystyyn, kun­han eivät pako­ta siihen ei-jäseniä rahoittajiksi. 

    Työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen kohdal­la ilmeis­es­ti olisi ihan oikeasti mah­dol­lista alen­taa pakol­lista mak­sua ja kor­vaus­ta, jol­loin voi vapaae­htois­es­ti ottaa lisävakuutusturvaa.
    Eläke­vaku­u­tusten kohdal­la­han tämä ei ole mahdollista 😉

  10. Erit­täin ter­ve­tul­lut esi­tys. Ei ole mitään järkeä jatkaa nykyisel­lä haitallisel­la ja kalli­il­la jär­jestelmäl­lä. Sik­si työ­markki­na­jär­jestöt on kaivet­ta­va poteroistaan.

    Ilmeis­es­ti samas­sa yhtey­dessä pois­taisitte palka­nsaa­jatyöt­tömien lisäpäivät. Yrit­täjä­työt­tömil­lähän sel­l­aisia ei olekaan.

    Uusi jär­jestelmä voisi kuitenkin hie­man ottaa huomioon sitä, että ikään­tyneet työl­listyvät keskimäärin mui­ta heikommin. 

    Pitkään työelämässä olleet ovat mak­sa­neet yleen­sä pitkään vaku­u­tus­mak­su­ja ja sik­si ikään­tyneil­lä voisi olla por­raste­tusti oikeus hie­man pidem­pään ansiosi­don­naiseen, vaikka­pa mak­simis­saan 350 päivään. 

    Samoin laskusuh­dan­teessa val­tio­val­ta voisi piden­tää kaikkien päivära­haoikeut­ta vaikka­pa kymmenel­lä prosentilla.

  11. Hyvä poh­japa­peri jatkokeskustelulle. Yksinker­tainen ja hallinnon osalta kus­tan­nuste­hokas malli. Kiitos siitä. Toteu­tuk­sen osalta mallis­sa on selkeät muodot. Sen tajuaa ensiluke­mal­ta, mikä on tälle ajalle harv­inaista. Poli­it­tises­sa käsit­telyssä kokon­aisu­us tosin totu­tusti sotket­taisi­in etupi­irien puo­lus­taes­sa omaa reviiriään.

    Kuten Osmo toteat, on ay-liike ehdotet­tua muu­tos­ta vas­taan. Saavute­tu­ista eduista ja rahavir­roista ei ymmär­ret­tävästi halu­ta luop­ua, vaik­ka uusi­tus­sa jär­jestelmässä olisi muuten vaakakup­pi posi­ti­ivisen puolel­la. Vas­tus­tus näem­mä tapah­tuu ad hominem ‑tason arvostelul­la esi­tyk­sen jatkoke­hit­te­lyn ja paran­nuse­hdo­tusten sijaan.

  12. Täl­laisia esi­tyk­siä on vaikea saa­da läpi, sil­lä ay-liike tun­tuu vas­tus­ta­van kaikkea mikä saat­taisi vähänkin jos­sain joskus jonkun kohdal­la heiken­tää saavutet­tu­ja etu­ja. Oikeis­tode­mari antoi tästä ajat­telus­ta tyylipuh­taan esimerkin.

    On jotenkin aivan absur­di aja­tus, että tuol­lainen monipuo­li­nen ja viisas ryh­mä olisi täysin Eli­na Lep­omäen val­las­sa. En tunne Lep­omäkeä, mut­ta voi olla myös hän­tä kohtaan loukkaavaa lukea hänet noin yksioikoisek­si ihmiseksi.

    Sanois­in, että tarvit­semme päin­vas­toin lisää täl­laista. Fik­su­ja ihmisiä eri taus­toista ja aja­tus­maail­moista etsimässä uusia tapo­ja saa­da tämän maan asi­at kun­toon. Jos he löytävät yhteisen ehdo­tuk­sen niin sitä kan­nat­taa totis­es­ti kuunnella.

  13. Hyvä kohde uud­is­tuk­selle. Ei pidä tyy­tyä havait­tu­jen ongelmien paikalliseen kor­jailu­un. Parem­pi purkaa koko paket­ti auki, miet­tiä mitä tuol­ta jär­jestelmältä halut­ti­in, ja kir­joit­taa nykyisen risukasan tilalle ker­talu­okkaa yksinker­taisem­mat ja reilum­mat säännöt.

  14. Rohkea ja järkevä esi­tys jatkoke­hit­te­lyn pohjaksi.

    Toteutues­saan se pois­taisi ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keeltä insen­ti­ivin pitää yllä korkeahkoa työt­tömyyt­tä. Käytän­nössähän suurin syy liit­tyä liit­toi­hin on juuri tämä työttömyysturva.

    Odotet­tavis­sa on neliraajajarrutus.

  15. Yksi lisäys vielä ehdo­tuk­seen olisi lisätä ansiosi­don­naiseen tur­vaan ylära­ja. Korkea­t­u­loisil­la pitäisi olla ymmär­rystä pistää osa tuloista säästöön, ja sil­loin ansiosi­don­naisen tärkeys pienenee.

  16. Aina on muis­tet­ta­va ay-demarin viisaus: Perus­tu­lo pas­sivoi, mut­ta ruhti­naal­lisen pitkä ja korkea ansiosi­don­nainen ei.

    En oikein voi ottaa tosis­sani ihmisiä, jot­ka eivät myön­nä ansiosi­don­naisen kan­nustin­vaiku­tuk­sia etu­u­den saa­jille taik­ka ammat­tili­it­to­jen todel­lista moti­ivia nykyti­lan säi­lyt­tämisek­si. Lep­omäen oikeis­to­laisu­u­den kauhis­telu on tässä tietysti hyvä sijaistoiminto.

    Kuu­lun itse toki liit­toon, ja kehotan kaikkia uusia nuo­ria työkavere­i­tanikin liit­tymään (vähin­tään kas­saan), kos­ka oikeasti vain ide­al­isti tai tyh­mä luop­uu nykysys­tee­mis­sä oikeud­es­ta ansiosi­don­naiseen, jota kuitenkin mak­saa. Kumpiakin olen tavannut.

    Onko tuo sadal­ta päivältä vielä nykyis­es­täkin korotet­tu kor­vaus jokin sok­erikuor­rute, jol­la tämä muu­tos on tarkoi­tus tehdä jotenkin hyväksyt­täväk­si? Muut muu­tok­set ovat järkeenkäypiä.

  17. Ainakin Sak­sas­sa ja Ran­skas­sa työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan noin 2 vuo­den palkan erot­taes­saan pitkään töis­sä olleen henkilön. Tämä on selvästi suurem­pi kor­vais kuin ansiosi­don­nainen. Suomes­sa irti­sanomiset voidaan hoitaa työ­nan­ta­jalle edullisel­la taval­la ja veron­mak­sa­jat toimi­vat maksumiehinä

  18. Eri­no­mainen avaus!

    Kaik­ki kun­nia ay-liikkelle. Ilman sitä ei nyky­istä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta olisi.

    Mut­ta sosi­aali­vaku­ut­tamisen ja kor­po­rati­ivisen val­lankäytön kytkös on syyt purkaa. Työter­veyshuol­lon lail­la nykyi­nen jär­jestelmä toteut­taa tulon­si­ir­to­ja kaikkein köy­him­miltä keskiluokalle.

  19. Ansio­tur­vare­for­mi vaikut­taa oikeis­to­laisim­mal­ta yksit­täiseltä ide­al­ta, joi­ta Suomen poli­it­tises­sa ilmas­tossa on lähi­aikoina tul­lut vas­taan. Ehdo­tuk­seen liit­tyvät ainakin seu­raa­vat — tietois­es­ti huomioidut tai huomioimat­tomat — näkökohdat.

    (i) Ehdo­tus esit­tää ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van leikkaamista puoleen. On paljon mah­dol­lista, etteivät leikkauk­set jää tähän. Työ­nan­ta­japuolel­la on luon­nol­lis­es­ti intres­si syn­nyt­tää tilanne työvoiman liikatar­jon­nas­ta: tilanteesta, jos­sa irti­san­otuk­si joutuneen blue- tai white col­lar ‑työn­tek­i­jän on pakko han­kkia mitä tahansa työtä henken­sä pitimik­si. Viiteen­sa­taan päivään kiin­nitet­ty ansiosi­don­nainen yhdessä lisäk­oulu­tu­sop­ti­ol­la on antanut liikku­mavaraa vaik­ka uuden ammatin opiskelu­un. Nyt liikku­mavara poistuu.

    (ii) Ehdo­tus heiken­tää kes­ki- ja suu­rit­u­lois­t­en työt­tömyys­tur­vaa huo­mat­tavasti. Soin­in­vaaran speku­loin­nin mukaises­ti yksi­tyiset työt­tömyys­vaku­u­tuk­set yleistyvät. Tämä nos­ta­nee aiheel­lista vas­tar­in­taa työt­tömyys­tur­van net­tomak­sajien puoles­ta: jos mak­san tur­vaa veroina, ja joudun silti tur­vau­tu­maan yksi­tyiseen vaku­u­tuk­seen, mik­si mak­san veroja?

    (iii) Loimaan kas­sas­ta huoli­mat­ta tämänkaltaisen esi­tyk­sen läpi heiken­tänee ay-liik­keen val­taa. Samaan aikaan inter­ven­ti­ol­la lie­nee negati­ivi­nen vaiku­tus koti­talouk­sien investointeihin.

    1. Ehdo­tus esit­tää ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van leikkaamista puoleen. 

      Ehdo­tus on ansiotuer­van osalta kus­tan­nus­neu­traali, eli siinä jae­taan asni­tur­vaa euromääräis­es­ti yhtä paljon kuin aiem­min. Kestoa esitetään lyhen­net­täväk­si samal­la tasol­la kun se on esimerkik­si Ruotsissa.

  20. Osmo Soin­in­vaara:
    Oikeis­tode­mari. Aikamoinen olk­iukko. Mis­tä täl­lai­sisia ajatuk­sia oikein sik­iää? Esitykse3ssä muuten ei mitenkään kiel­let­ty lisä­vaku­u­tus­tur­vaa, jhon­ka ay-liik­keen työt­tömyyskas­sat voisi­vat pan­na pystyyn, kun­han eivät pako­ta siihen ei-jäseniä rahoittajiksi. 

    Aja­tus sik­iää siitä, minkä jokainen sivistynyt ja yhteiskun­nal­lista keskustelua viime vuosi­na seu­ran­nut kansalainen näkee omin silmin: Eli­na Lep­omäen ja muiden laitakokoomus­lais­ten tavoit­teena on pois­taa ay-liik­keeltä kaik­ki mah­dol­lisu­udet puo­lus­taa työn­tek­i­jöi­den ase­maa yhteiskunnassa.

    Kun työt­tömyys­tur­vare­formil­la on pois­tet­tu ansiosi­don­naisen ja ay-liik­keen yhteys ja saatu ay-liik­keen jäsen­määrä lasku­un, sen jäl­keen voidaan heiken­tää muutenkin työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Luulisi sin­un fik­suna miehenä osaa­van laskea 1+1 oikein. Tietenkin tavoit­teena on pois­taa myös yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set ja pitkän päälle myös heiken­tää työt­tömyys­tur­van tasoa. Ehkä tämä on sin­unkin tavoitteesi?

    Mitä tulee lisä­vaku­u­tus­tur­vaan, niin kai ymmär­rät, että jos val­tio ja työ­nan­ta­jat eivät ole mukana yhdessä rahoit­ta­mas­sa lisä­tur­vaa, mil­lään jär­jestöl­lä ei käytän­nössä ole mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta lisävakuutusta.

    PS: Olk­iukko-ter­mi alkaa olla jo aika passé. Kek­si jotain uutta.

  21. Stur­m­grup­pen­führer: Ay-liike on tuhon­nut Suomen. On aika tuho­ta tuholainen.

    Näin olen kuul­lut joidenkin IKL:ää ihaile­vien kokoomuk­sen oikeaa laitaa edus­tavien älykkö­jen pohdiskelleen. Samoin Suomen on kuule­mani mukaan tuhon­nut äänioikeus naisille, 8 tun­nin työpäivä, perusk­oulu ja julki­nen ter­vey­den­hoito. Sem­moista tuhoa se ay-liike ja tietysti myös sosi­aalidemokra­tia ovat saa­neet aikaan.

  22. Jut­telin joku aika sit­ten sveit­siläisen kol­le­gan kanssa työt­tömyys­tur­vas­ta suomessa/ruotsissa vs. sveitsissä.

    Kol­le­ga väit­ti että sveit­sis­sä irti­san­ot­tu saa entistä palkkaansa kah­den vuo­den ajan, minkä jäl­keen kor­vaus ale­nee. Tämä se vas­ta pas­sivoi! Mut­ta onpa­han yksilön kannal­ta melko tur­valli­nen systeemi.

  23. Eri­no­mainen keskustelun avaus. Näitä lisää kiitos.

    Poteroi­hin kaivau­tunut ay-rin­ta­ma on aloit­tanut jo haulikkoam­munnan ja ensim­mäis­inä tähtäimis­sä olleet Sitra, Lep­omä­ki ja Soin­in­vaara. Odotan esim. Antti AY Rin­teen kan­taa val­tion­va­rain­min­is­terin roolissa.

    Pari yksi­tyisko­htaa olisin valmis viemään pitem­mälle, vaik­ka työryh­mä lie­nee poli­it­tis­ten reali­teet­tien vuok­si aset­tanut varovaisem­mat tavoit­teet. 250 päivää ansiosi­don­naisel­la on liian pitkä työl­listymisen kannal­ta. 6 kk on oikeasti riit­tävä ja motivoi­va aika työn löytämiseen. Toise­na asiana uud­is­tuk­sen pitää tuo­da säästöjä val­tion­talouteen eikä tyy­tyä kus­tan­nus­neu­traal­i­u­teen. Tämä tavoite on saavutet­tavis­sa vaik­ka alkukuukausien työt­tömyysko­r­vauk­sen tasoa nos­tet­taisi­in nykyisestä.

  24. Oikeis­tode­mari:
    Osmo Soin­in­vaara on men­nyt mukaan laitaoikeis­to­laisen Eli­na Lep­omäen ja muu­ta­man muun surkeasti ver­hoil­tu­un yri­tyk­seen tuho­ta Suomes­ta ay-liik­keen vaiku­tus­val­ta. Soin­in­vaara itsekin myön­tää tämän totea­mal­la, että ay-liike ei pidä muutosesityksestä.

    Höpöhöpö. Ay-liike on ylivoimais­es­ti suurin syylli­nen Suomen talouden nykyiseen kur­ju­u­teen ja surkeaan työl­lisyys­ti­lanteeseen. Se on kaa­pan­nut itselleen val­lan, mut­ta on jo vuosia ollut kyken­emätön tekemään esim. työelämän vält­tämät­tömiä muu­tok­sia. Val­ta, uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä ja talouselämässä suo­ras­taan tuhoisa.

  25. Suomen työt­tömyys­tur­va on huo­mom­pi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, sik­si ehdo­tus on kehno, kun maas­sa on 600000 työtöntä.

    Ihmette­len Hiil­a­m­on ja Soin­in­vaaran mukanao­lo uus­lib­er­aalin oikeis­ton tekeleis­sä. Koko talous­poli­it­ti­nen ajat­telu on peperis­sa väärä. Tar­jon­nan taloustiede ei toimi.

    1. Suomen työt­tömyys­tur­va on huo­mom­pi kuin muis­sa Pohjo­is­mais­sa, sik­si ehdo­tus on kehno, kun maas­sa on 600000 työtöntä.

      Tämä esi­tys veisi työt­tömyys­tur­vaa aimo askeleen pohjoimaiseen suun­taan: taso nousisi ja kesto aset­tuisi pohjo­is­maiselle tasolle.
      On aika vaikea ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tömään, kos­ka ansiosi­don­naista heistä saa vain murto-osa.

  26. Idea on sinän­sä hyvä, mut­ta tek­isin sen vähän toisin päin. Eli työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen hyvin hyvin pieni peru­sosa, joka on “pakolli­nen” ja sit­ten jokainen saa ottaa lisää vaku­u­tuk­sia, jos sel­l­aisia halu­aa. Lisä­vaku­u­tuk­set olsi­vat nor­maalia bisnestä, eikä veroeu­ro­ja sotket­taisi niihin.

    Tämän jäl­keen olisimme tilanteessa, jos­sa 1) työ­nan­ta­jat kil­pail­si­vat var­muudel­la ja 2) työn­tek­i­jöitä kiin­nos­taisi oikeasti myös työ­nanata­jan hyv­in­voin­ti. Val­tion leipä muut­tuisi jälleen pitkäk­si ja kapeak­si, mikä pitkäl­lä aikavälil­lä säästäisi val­tion meno­ja, jos val­tio kykenisi muu­natu­tu­maan takaisin var­mak­si työnantajaksi.

  27. Kuu­lostaa muuten hyvältä, mut­ta nuo “työt­tömiä tuke­vat toimen­piteet”, joi­ta aikaistet­taisi­in, arve­lut­ta­vat. Mil­laisia nuo toimen­piteet oli­si­vat? Ilmaisia työ“kokeiluja”, “har­joit­telua” tai nöyryyt­tävyy­den huip­pu “kuntout­tavaa työ­toim­intaa”, jos­sa kuntou­tus­tarpeen perus­teek­si riit­tää liian pitkä työttömyys?

  28. Dan Koivu­laak­son kri­it­tiset kom­men­tit Liberolähet­tiläi­den (mm. Soin­in­vaara-Lep­omä­ki) paperi­sta oli­vat minus­ta hyviä ja perustel­tu­ja. Työt­tömien rankaisemis­ta­han tässä on kysymys. Itse vietin työt­tömyys­jak­soa saadessani fudut ns. organ­isaa­tiomuu­tossy­istä eikä mitään jakoa olisi ollut saa­da uut­ta työtä 3 kuukaudessa. Sel­l­aisen luu­lot­telu on täyt­tä huuhaa­ta. Soin­in­vaaran-Lep­omäen Liberopa­peris­sa vih­jail­laan törkeästi, että työt­tömät lint­sail­e­vat sen 500 päivää ja kun tuki lop­puu, niin sit­ten vain “men­nään” töi­hin, tuos­ta vain heit­tämäl­lä. Irti­sanomi­nen on Suomes­sa paljon helpom­paa kuin euroop­palai­sis­sa sivistys­val­tiois­sa. Suo­ma­lainen eri­ty­ispi­irre on myös voimakas työt­tömien leimaami­nen. Ehdotan, että jos men­nään vähänkään tämän paperin suun­taan, niin sit­ten yhteiskun­nan ja työ­nan­ta­jien on pakkovelvoit­teel­la taat­ta­va työ­paik­ka työt­tömälle viimeistään 100 päivän jäl­keen. Nykyisen talouseli­itin ja poli­itikkotörp­pö­jen vaiku­tus talouselämään on ollut sel­l­ainen, että lamat tois­tu­vat yhä tihenevin välein ja jokaises­sa täl­laises­sa vai­heessa tulee aina vain lisää työt­tömiä. Vas­tuu sysätään nyt heille. Pila­tus pesee kätensä.
    Mut­ta ammat­tili­it­toi­hin kan­nat­taa kyl­lä kuu­lua. Ne anta­vat myös jäse­nilleen tärkeää ammatil­lista koulu­tus­ta, jota ei mis­tään Loimaan alekas­sas­ta saa. Minä kuu­lun liit­toon pääasi­as­sa juuri tämän takia.

    1. Työt­tömien rankaisemis­ta­han tässä on kysymys. Itse vietin työt­tömyys­jak­soa saadessani fudut ns. organ­isaa­tiomuu­tossy­istä eikä mitään jakoa olisi ollut saa­da uut­ta työtä 3 kuukaudessa.

      Mis­tä nyt tem­paisit tuon 3 kuukaut­ta? Me esitämme vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruy­ot­sis­sa ja samaa kun on sairaus­päivära­han maksamisessa.
      Jan Koivu­laako kat­soi asial­lisek­si myös väit­tää, että esitämme työ­nan­ta­jien mak­su­o­su­u­den pois­tamista. Mitään täl­laista esi­tys­tä ei ole, vaan Koivu­laak­son väite on sil­ka vale. Minus­ta on säälit­tävä, että jos ei löy­dä asial­lisia argu­ment­te­ja, pitää men­nä levit­tämään val­heel­lista tietoa esityksestä.

  29. Janomies:
    Osmo Soin­in­vaara on lop­ul­ta ihan rehellis­es­ti ase­moin­ut itsen­sä Kokoomuk­sen oikeis­tosi­iv­en kylkeen(Lepomäki). Oliko­han tässä per­im­mäi­nen syy, mik­si Anni Sin­nemä­ki tuu­pat­ti­in apu­laiskaupungi­jo­hta­jak­si ohi konkarin..? Vaiko Var­tiosaari..? Sipoon metsät..? 

    Mitäpä jos yrit­täisit keskustel­la (asial­lis­es­ti) tästä esityksestä.

    Esi­tys on nimit­täin hyvä.

  30. Lois­to­hanke! Se saa oikeu­tuk­sen­sa oikeas­t­aan jo Antti Palolan pahek­sun­nas­ta ay-liik­keen val­it­se­man eduskun­nan juh­lara­has­ton tilo­jen käytöstä.

    Nim­imerk­ki “ansiosi­don­naisel­la pitkään ollut”.

  31. Osmo ylisti aikaisem­min Tanskan .
    Malli­in kuu­luu ansiosi­don­naisen pitkä kesto.Vielä muu­ta­ma vuosi sit­ten se oli jopa neljä vuot­ta , mut­ta näyt­tää nyt ole­van kak­si vuot­ta eli n 500 päivää ?

    Ja Sak­sas­sa yli 50-vuo­tias saa päivära­haa 1,5 vuot­ta ja päälle tulee vielä irti­sanom­siko­r­vaus, joka voi olla jopa kol­men vuo­den palkka

    Ja Ruot­sis­sakin ansiosi­don­naista 300 päivää eli 60 viikkoa eli 15 kk ja lisäk­si saa 450 päivää, jos työt­tömäl­lä on huol­let­tavia lapsia

    Ja näyt­tääol­e­van ettei niin Tan­skas­sa kuin Ruot­sis­sakaan val­tio hoi­da työt­tömyysko­r­vauk­sia vaan kassat

    http://www.samorg.org/akassorna/Sidor/default.aspx#.VMQclP7kdgk

  32. Pienehkö sivu­seik­ka ken­ties, mut­ta itse toivoisin myös mah­dol­lisim­man täy­del­listä läpinäkyvyyt­tä siihen, mitä tääl­lä kukakin kenenkin puoles­ta mak­saa ja minkä verran.

    Esim. työ­nan­ta­ja käsit­tääk­seni mak­saa osan työn­tek­i­jän eläke- ja sv-mak­sus­ta (?), mut­ta palkkakuitis­sa näkyy ain­oas­taan se (pienem­pi?) työn­tek­i­jän mak­sama osu­us. Siinä pitäisi mielestäni näkyä eritel­tynä koko se sum­ma, joka työ­nan­ta­jal­ta läh­tee palkkana ja sivuku­luina. Liian moni meistä ei jak­sa erik­seen oma­l­la ajal­laan selvitel­lä kuin­ka kalli­ik­si oma työ­paik­ka työ­nan­ta­jalle tulee, ja mitä niil­lä mak­se­tu­il­la rahoil­la oikeasti tehdään. Kuitenkin jokaisen olisi se hyvä tietää. 

    Ehdo­tus kokon­aisu­udessaan vaikut­taa lois­taval­ta ja on lisäk­si eri­no­mais­es­ti ajoitet­tu. Äänestän seu­raavis­sa vaaleis­sa puoluet­ta, joka ilmoit­taa tavoit­teek­seen tämän saamisen hal­li­tu­so­hjel­maan (ja jon­ka uskon pystyvän myös toteut­ta­maan aikeen­sa). Jos nämä lyhy­een tek­stin­pätkään mah­tu­vat asi­at saataisi­in muutet­tua nopeasti, min­ul­la olisi tule­vaisu­ud­estamme jo huo­mat­tavasti myön­teisem­pi kuva.

  33. Ansio­tur­vas­sa on uud­is­tet­tavaa. Silti olisi kan­nat­tanut kysyä myös ansio­tur­van saa­jil­ta, uud­is­tuk­sen kohteelta ajatuksia. 

    500 päivän jäl­keen kun­ta mak­saa pitkäaikaistyöt­tömistäkin Kelalle, jol­lon siel­lä on suuri intres­si temp­putyöl­listää ihmisiä. Se on toki hyvä asia pala­ta työelämään. Kan­nus­tavu­u­den ja motivoin­nin kanssa sil­lä ei ole tekemistä. 

    Pahim­mil­laan yli 40-vuo­ti­aat oli­vat ulkona työelämästä, nyky­isin ja ilmeisen pysyvästi kaik­ki yli 50-vuo­ti­aat. Siihen ei kikkailu vaiku­ta. Ei myöskään sisäi­nen palkanalennus. 

    Yli 50-vuo­ti­aiden kohdal­la olisi kysyt­tävä oikei­ta syitä, mik­si eivät enää kel­paa palkat­tavak­si. Onko korotet­tu eläke­mak­su sivuku­lu­na hyvä idea? 

    Kas­so­jen mon­i­naisu­us ja eri­laiset toim­intata­vat ja päällekkäiset jär­jestelmät ovat kyl­lä tuh­laus­ta olemat­toman val­lan vuok­si. Silti se ole se isoin asia, Oba­ma henk­i­nen yleinen ansiosi­don­naisu­us kylläkin.

  34. Oikeis­tode­mari: Näin olen kuul­lut joidenkin IKL:ää ihaile­vien kokoomuk­sen oikeaa laitaa edus­tavien älykkö­jen pohdiskelleen. Samoin Suomen on kuule­mani mukaan tuhon­nut äänioikeus naisille, 8 tun­nin työpäivä, perusk­oulu ja julki­nen ter­vey­den­hoito. Sem­moista tuhoa se ay-liike ja tietysti myös sosi­aalidemokra­tia ovat saa­neet aikaan.

    Klak, kalik­ka kalahti…

    Sdp:n tak­er­tu­mis­es­ta men­neisi­in saavu­tuk­si­in, uud­is­tu­mis- ja muu­tosten­tekokyvyt­tömyy­destä sekä silmien sulkemis­es­ta oli jo aiem­mas­sa OSn blo­gis­sa. Sama kos­kee val­utet­tavasti ay-liiket­tä. Maail­ma muut­tuu, mut­ta sdp ja ay kieltä­tyvät näkemästä ja ymmärtämästä tätä.

  35. Oikeis­tode­mari: Aja­tus sik­iää siitä, minkä jokainen sivistynyt ja yhteiskun­nal­lista keskustelua viime vuosi­na seu­ran­nut kansalainen näkee omin silmin: Eli­na Lep­omäen ja muiden laitakokoomus­lais­ten tavoit­teena on pois­taa ay-liik­keeltä kaik­ki mah­dol­lisu­udet puo­lus­taa työn­tek­i­jöi­den ase­maa yhteiskunnassa.

    Kun työt­tömyys­tur­vare­formil­la on pois­tet­tu ansiosi­don­naisen ja ay-liik­keen yhteys ja saatu ay-liik­keen jäsen­määrä lasku­un, sen jäl­keen voidaan heiken­tää muutenkin työn­tek­i­jöi­den ase­maa. Luulisi sin­un fik­suna miehenä osaa­van laskea 1+1 oikein. Tietenkin tavoit­teena on pois­taa myös yleis­si­to­vat työe­htosopimuk­set ja pitkän päälle myös heiken­tää työt­tömyys­tur­van tasoa. Ehkä tämä on sin­unkin tavoitteesi?

    Mitä tulee lisä­vaku­u­tus­tur­vaan, niin kai ymmär­rät, että jos val­tio ja työ­nan­ta­jat eivät ole mukana yhdessä rahoit­ta­mas­sa lisä­tur­vaa, mil­lään jär­jestöl­lä ei käytän­nössä ole mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta lisävakuutusta.

    PS: Olk­iukko-ter­mi alkaa olla jo aika passé. Kek­si jotain uutta.

    Eli ay-liik­keel­lä ei ole oikein mtään muu­ta annet­tavaa edes jäse­nilleen, pat­si muiden rahoit­ta­ma työt­tömyys­tur­va? Kos­ka ansiosi­don­nainen joka tapauk­ses­sa rahoite­taan yhtei­sistä varoista, kuu­luu se kaikille ja sen hallinnoin­ti yhteiskunnalle.

    Ay voi tietenkin vapaasti jär­jestel­lä omara­hoit­teisen lisä­tur­van jäse­nilleen. Itse toki mielu­um­min hoidan lisä­tur­van mielu­um­min itse säästämäl­lä ja sijoittamalla

  36. Vesa: Höpöhöpö. Ay-liike on ylivoimais­es­ti suurin syylli­nen Suomen talouden nykyiseen kur­ju­u­teen ja surkeaan työl­lisyys­ti­lanteeseen. Se on kaa­pan­nut itselleen val­lan, mut­ta on jo vuosia ollut kyken­emätön tekemään esim. työelämän vält­tämät­tömiä muu­tok­sia. Val­ta, uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä ja talouselämässä suo­ras­taan tuhoisa. 

    Höpöhöpö vaan itselle­si. Ay-liik­keel­lä on vain se val­ta, joka sille annetaan. Eduskun­ta Suomes­sa nyky­isinkin lait säätää — ja työ­markki­noil­la on kak­si osapuolta.

    Talouselämässä tosi­aan “uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä” — ja sehän näkyy anteliaana osin­gon­jakamise­na sen sijaan, että investoitaisi­in tulevaisuuteen.

  37. Ylim­ielistä ja epäre­hellistä. Jos tarkoi­tus on heiken­tää työt­tömyys­tur­vaa, sanokaa se suo­raan. Kuka tahansa voi kos­ka tahansa liit­tyä kas­san jäsenek­si, eli tasa-arvon kanssa täl­lä paper­il­la ei ole mitään tekemistä. Sivu­toimis­ten yrit­täjien ase­maa on epailemät­tä syytä paran­taa, mut­ta muuten tässä men­nään Kokoomuk­ses­ta heit­tämäl­lä oikeal­ta ohi.

    1. Ker­ro mitää pahaa on pakol­lises­sa työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa. Mik­si sairaus­vaku­u­tus on pakolli­nen, mut­ta työt­tömyys­vaku­u­tus ei ole?

  38. Tutk­i­ja Punavuores­ta : “Viiteen­sa­taan päivään kiin­nitet­ty ansiosi­don­nainen yhdessä lisäk­oulu­tu­sop­ti­ol­la on antanut liikku­mavaraa vaik­ka uuden ammatin opiskelu­un. Nyt liikku­mavara poistuu”.

    Juuri näin. Käytin tätä hyödyk­seni ja opiske­lin uuden ammatin, kos­ka tutk­i­jatyötä en enää saanut. Näin on tietenkin joutunut tekemään moni muukin. Työt­tömik­si joutuneista suurim­mal­la osal­la on pala­va halu päästä takaisin työelämään. Minä uhrasin jatkok­oulut­tau­tu­misel­la pari vuot­ta eläkek­er­tymästäni ja sain uusil­la papereil­la reip­paasti pieni­palkkaisem­man työn. Kukaan ei voi tul­la ainakaan väit­tämään, että tässä vieroksut­taisi­in työtä. Minä olen jous­toni jous­tanut palk­ka-alen­e­mis­ten ja vajaak­er­tymien takia, sen vuok­si kaiken­lainen vih­jailu työt­tömistä lintsareista ja joutoväestä on syvästi loukkaavaa, samoin kuin tämä oikeis­to­lainen paperi työt­tömyys­tur­van rajus­ta ales­ta. Sivistys on kadon­nut Suomes­ta, yhdestä maail­man rikkaim­mista val­tioista. Suo­ma­lainen tyly asen­neilmapi­iri on hiuk­sia nostattavaa.

  39. Ehdo­tuk­ses­sa on kak­si fak­taa: päivära­hakau­den kesto on pitkä ja ansiopäivära­han tulisi pakolli­nen kaikille palkansaajille.

    Esite­tyt peruste­lut ovat monil­ta virheel­lisiä, omi­tu­isia ja epäjo­hdon­mukaisia. En ala kir­jaa­maan tässä niitä kaikkia, kos­ka tek­stistä tulisi aivan liian pitkä.

    Tuo kap­pale 2.7 on suo­ras­taan type­rä. Siinä väitetään, että työt­tömyyskas­sat eivät edis­tä jäsen­ten­sä työl­listymistä, kos­ka ne mak­sa­vat vain osat kuluista. Samoin “työt­tömyyskas­san jäsenel­lä ole ei täysimääräisiä kan­nus­timia vält­tää työt­tömyyt­tä, kun hänen työt­tömyys­tur­vansa kus­tan­nuk­sista vain mur­to-osa lankea hänelle itselleen.” 

    Vas­taus “ongel­maan” on siirtää mak­sa­t­us Kelalle. Perustele, miten Kela (siis pelkkä etu­u­den mak­sa­ja) edis­tää työt­tömien työl­listymistä. Sehän mak­saa jo nyt perus­päivära­ha ja työ­markki­nat­uen. Ker­ro myös, miten kas­san­jäsen­mak­sun pois­tu­mi­nen lisää työn­tek­i­jän kan­nus­tia vält­tää työttömyyttä.

    Pakko vielä tode­ta tuos­ta kestos­ta. Toisin kuin väität. Kesto Ruot­sis­sa ei ole yksinker­tais­es­ti 300 päivää, vaan siihen tulee 150 lisäpäivää, jos­sa työn­hak­i­jal­la on alle 18 vuo­ti­ai­ta lapsia.

    Ver­taus on sairaus­vaku­u­tuk­sen päivära­hakau­den kestoon on myös huono. Jos sairaus jatkuu pidem­pään, henkilö on työkyvyt­tömyy­seläk­keen. Eli jatkaa suur­in­pi­irtein saman­ta­soisel­la etuudella.

    Annat myös ymmärtää, ettei yrit­täjä voi saa­da sovitel­tua työt­tömyy­se­tu­ut­ta. Tuokaan ei pidä paikkaansa. Alla asi­aa koske­va lakipykälä. 

    Työt­tömyys­tur­valain 4 luvun 1 §.

    1 §
    Oikeus sovitel­tu­un työttömyysetuuteen

    Sovitel­tu­un työt­tömyy­se­tu­u­teen on oikeus tämän lain 1–3 luvus­sa sääde­tyin edel­ly­tyksin työnhakijalla:

    1) joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisu­us perus­tuu työn­tek­i­jän aloit­teesta tapah­tuneeseen työa­jan lyhentämiseen;

    2) jon­ka päivit­täistä työaikaa on lyhen­net­ty lomau­tuk­sen tai lomau­tuk­seen rin­nastet­ta­van syyn joh­dos­ta tai jon­ka työn­teko on estynyt sel­l­aisen työ­tais­te­lu­toimen­piteen takia, jol­la ei ole riip­pu­vu­us­suhdet­ta hänen työe­htoi­hin­sa tai työoloihinsa;

    3) joka on vas­taan­ot­tanut enin­tään kak­si viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai

    4) jol­la on tuloa 1 luvun 6 §:n mukaises­ta yri­tys­toimin­nas­ta tai omas­ta työstä.

    1. Annat myös ymmärtää, ettei yrit­täjä voi saa­da sovitel­tua työt­tömyy­se­tu­ut­ta. Tuokaan ei pidä paikkaansa. Alla asi­aa koske­va lakipykälä.

      Työt­tömyys­tur­valain 4 luvun 1 §.

      1 §
      Oikeus sovitel­tu­un työttömyysetuuteen

      Sovitel­tu­un työt­tömyy­se­tu­u­teen on oikeus tämän lain 1–3 luvus­sa sääde­tyin edel­ly­tyksin työnhakijalla:

      1) joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisu­us perus­tuu työn­tek­i­jän aloit­teesta tapah­tuneeseen työa­jan lyhentämiseen;

      2) jon­ka päivit­täistä työaikaa on lyhen­net­ty lomau­tuk­sen tai lomau­tuk­seen rin­nastet­ta­van syyn joh­dos­ta tai jon­ka työn­teko on estynyt sel­l­aisen työ­tais­te­lu­toimen­piteen takia, jol­la ei ole riip­pu­vu­us­suhdet­ta hänen työe­htoi­hin­sa tai työoloihinsa;

      3) joka on vas­taan­ot­tanut enin­tään kak­si viikkoa kestävän kokoaikatyön; tai

      4) jol­la on tuloa 1 luvun 6 §:n mukaises­ta yri­tys­toimin­nas­ta tai omas­ta työstä. 

      Sotket kak­si asi­aa. Yrit­täjäl­lä voi olla työt­tömyys­vaku­u­tus yri­tys­toimin­nas­ta. Mei­dän paperis­samme ongel­mak­si koetaan henkilö, joka on vaku­utet­tu palka­nsaa­jana ja joutuu työt­tömäk­si. Täl­laiselta henkilöltä kaikki­nainen yrit­täjyys on kiel­let­ty. Yhdestä mak­sullis­es­ta lehtikir­joituk­ses­ta menee koko kuukau­den työttömyyspäiväraha.

  40. Osmo Soin­in­vaara: Tämä esi­tys veisi työt­tömyys­tur­vaa aimo askeleen pohjoimaiseen suun­taan: taso nousisi ja kesto aset­tuisi pohjo­is­maiselle tasolle.
    On aika vaikea ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tömään, kos­ka ansiosi­don­naista heistä saa vain murto-osa.

    Tuos­sa aiem­min joku jo ker­toikin, mikä on työt­tömyys­tur­van taso muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Euroopas­sa ovat yleisiä jopa 2–3 vuo­den palkkaa vas­taa­vat irti­sanomisko­r­vauk­set. Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa ja hal­paa. Lisäk­sib­työt­tömyys­tur­va ei vas­taa viiteryh­män standardia.

  41. Yksi keskeinen ongel­ma on se, että työt­tömäk­si jou­tu­misen jäl­keen tulisi olla mah­dol­lisu­us välit­tömästi opiskel­la uuteen ammat­ti­in, eikä tätä opiskelua / har­joit­telu­aikaa tulisi mis­sään nimessä huka­ta siihen, että joku virkamies kyt­tää oletko ken­ties osa-aikatöis­sä tai opiskeletko vai perustitko oman yrityksen.

    Nimit­täin jos ihmi­nen on tuona aikana vaikka­pa töis­sä, hän mak­saa täl­löin takaisin tuloveroa, kulut­taa enem­män ja siten mak­saa myös vero­tu­lo­ja takaisin yhteiskunnalle.

    Kri­teer­inä ansiosi­don­naisen saamiselle tietenkin pitäisi olla tiet­ty työssäoloai­ka, eli sitä voitaisi­in ajatel­la erään­laise­na ennenaikaise­na eläk­keenä. Mut­ta koen ainakin itse todel­la hälyyt­tävänä sen, että työt­tömäk­si joutuneet koke­vat sosi­aalises­sa medi­as­sa yhteiskun­nan rajoit­ta­van vah­vasti hei­dän pyrkimyk­siään takaisin työelämään — katkaise­mal­la ansiosi­don­naisen vaikka­pa jonkun opiskelu­jak­son, sivu­toimisen tai vähä­palkkaisen työn takia — täm­möi­nen kierre pitäisi katkaista heti.

  42. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä nyt tem­paisit tuon 3 kuukaut­ta? Me esitämme vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruy­ot­sis­sa ja samaa kun on sairaus­päivära­han maksamisessa.

    Ruot­sis­sa ansiosi­don­naista työt­tömyyspäivära­haa saa 300 arkipäivää , siis 15 kuukautta.Ainkain Ruotsin val­tion mukaan

  43. Vesa: Höpöhöpö. Ay-liike on ylivoimais­es­ti suurin syylli­nen Suomen talouden nykyiseen kur­ju­u­teen ja surkeaan työl­lisyys­ti­lanteeseen. Se on kaa­pan­nut itselleen val­lan, mut­ta on jo vuosia ollut kyken­emätön tekemään esim. työelämän vält­tämät­tömiä muu­tok­sia. Val­ta, uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä ja talouselämässä suo­ras­taan tuhoisa.

    Suurin sylli­nen on Nok­isn johto ja hal­li­tus edel­liseltä vuosikymmeneltä. Koko mobile teki defac­to konkan. Myös met­sä­te­ol­lisu­udesss tehti­in takavu­osi­na vakavia strate­gisia virhearvioita.

  44. Eikö tämä sama keskustelu käy­ty jo viisi vuot­ta sit­ten siinä Soin­in­vaaran SATA-komite­as­sa? Paljon puhet­ta, vähän teko­ja. Samat­en kuin asevelvol­lisu­u­den nyky­muodon järkevyy­destä ollaan jutel­tu jo 15 vuot­ta sit­ten, mut­ta mitään ei tapah­du. Ei Suomes­sa tehdä päätök­siä mistään.

    Eri­tyis­es­ti demar­it ovat täysin kyken­emät­tömiä tekemään mitään muu­ta kuin nos­ta­maan vero­ja, sil­lä he usko­vat kan­natuk­sen­sa laske­neen viime vuosikymme­nen veropäätösten joh­dos­ta ja yrit­tävät ostaa anekaupoil­la kan­na­tus­taan takaisin nos­ta­mal­la vero­ja ja pelaa­mal­la mielikuvil­la. Demar­it eivät voi tehdä mitään päätöskiä, jot­ka oli­si­vat “oikeis­to­laisia”.

  45. Tässä ketjus­sa näyt­tävät menevän sekaisin kak­si asi­aa: työt­tömyys­tur­van kesto ja työt­tömyys­tur­van ulot­ta­mi­nen yhtäläis­es­ti kaikki­in niihin, jot­ka sen mak­samiseen osallistuvat.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Mis­tä nyt tem­paisit tuon 3 kuukaut­ta? Me esitämme vuo­den mit­taa, siis samaa kuin Ruy­ot­sis­sa ja samaa kun on sairaus­päivära­han maksamisessa… 

    Siir­tymi­nen pohjo­is­maiseen, lyhy­een ja korkeaan työt­tömyys­tur­vaan on paran­nus nykyiseen. 🙂

  47. Kan­natan ehdo­tus­ta. Tämä on yksi har­vo­ja jär­jel­lisiä ehdo­tuk­sia jol­la Suomen tilan­net­ta voidaan oikeasti paran­taa. Hyvä Soin­in­vaara, hyvä työryhmä!

  48. On pikkuisen huvit­tavaa kat­soa tätä hyväo­sais­ten ruiku­tus­ta siitä että heiltä viedään hei­dän saavute­tut etuoikeuten­sa pois, kun tun­tee henkilöko­htais­es­ti ihmisiä, jot­ka elävät työ­markki­nat­uen ja toimeen­tu­lotuen varas­sa. Ja yrit­tävät tehdä sitä uran­vai­h­toa tai kuntou­tu­mista tai mitä nyt kukakin tekee näi­den tukien varas­sa ja vira­nomais­ten pompoteltavana.

    Ay-liik­keel­lä on kun­ni­akas his­to­ria mut­ta nykyti­las­sa min­ul­la ei ole sitä kohtaan suopei­ta ajatuk­sia. Perus­tur­van varas­sa oli­jat on ay-liike unohtanut.

  49. Minus­ta ehdo­tus on sinän­sa aika hyvä. Mitä tekemistä työt­tömyys­tur­val­la ja ansiosi­don­naisel­la enää tarvit­see olla ammat­tili­iton jäsenyy­den kanssa? Ei mitään. Tämä ehdo­tus on askel oikeaan suuntaan.

    Toinen vai­h­toe­hto soin­in­vaaran ja kump­panien mallille olisi saksan/sveitsin malli, jos­sa irti­sano­va fir­ma mak­saa irti­san­otulle täyt­tä palkkaa kah­den vuo­den ajan (jos siis olen oikein ymmärtänyt). Hyvä puoli sak­san mallis­sa on se, että fir­ma var­masti tosis­saan yrit­tää työl­listää kaik­ki ja sat­saa työntekijöihinsä.

  50. Hyvä, että työt­tömyys­tur­vaa mietitään, mut­ta sitä en ole ymmärtänyt, mik­si työt­tömyys­tur­van pitää olla ansioon sidottu.

    Oli iso tai pieni palk­ka, niin kau­ra­pu­uro mak­saa saman ver­ran. Parem­pit­u­loisel­la toden­näköis­es­ti enem­män säästöjä, joten hätä ei niin suuri.

    Mis­tä löy­ty­isi perus­teet koko ansiosidonnaiselle?

    PS. Itse hyvä­tu­loinen ja naut­tin­ut aikanaan ansiosi­don­nais­es­ta, joten siitä suun­nas­ta katselen.

  51. Osmo Soin­in­vaara: Tämä esi­tys veisi työt­tömyys­tur­vaa aimo askeleen pohjoimaiseen suun­taan: taso nousisi ja kesto aset­tuisi pohjo­is­maiselle tasolle.
    On aika vaikea ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tömään, kos­ka ansiosi­don­naista heistä saa vain murto-osa.

    Ansiosi­don­naista sai vuon­na 2013 noin puo­let työt­tömistä. Viime vuo­den vai­h­teessa noin 40 pros­ent­tia. Tämä muu­tos johtuu siitä, että mon­et ovat pudon­neet työ­markki­nat­uelle 500 päivän täytyttyä. 

    Oletko siis sitä mieltä, että ansiopäivära­haa saa mur­to-osa työttömistä?

    http://www.kela.fi/documents/10180/1630866/Suomen_tyottomyysturvaetuuksien_kk-tilasto.pdf/5f8838a3-7e9e-4c57-902e-33b0959c56b5

    1. Oletko siis sitä mieltä, että ansiopäivära­haa saa mur­to-osa työttömistä?

      Riip­puu työt­tömän määritelmästä. Se oli vas­taus kaver­ille, joka väit­ti, että työt­tömiä on 600 000. Jos määritelmä on tul­lainen, ansiosi­don­naista saa vain murto-osa

  52. “Jakau­ma on vah­vasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyt­tymistä työl­listymis­to­den­näköisyys selvästi kasvaa.”

    Tuo­hon vaikut­taa osin ainakin se, että kun­ta työl­listää kaik­ki yli 57 vuo­ti­aat, kunnes päivät nol­lau­tu­vat. Tuo ikälu­ok­ka on syytä put­sa­ta pois jakaumasta.

  53. En sotke. Jos yri­tys­toim­inta on vähäistä tai sivu­toimista, on työt­tömäl­lä oikeus sovitel­tu­un päivärahaan.Tuossa TEM:n soveltamiso­hje. Sivul­ta 25 alka­en yritystoiminnasta.

    http://finlex.fi/data/normit/41984-TEM2192FinlexOhje_.pdf

    Eli jos työvoima­toimis­to ei pidä toim­intaa pää­toimise­na, Kela tai kas­sa mak­saa sovitel­tua päivära­haa, jos­sa se ottaa yri­tys­toimin­nas­ta saadun tulon huomioon.

    1. Olen saanut erit­täin paljon pos­tia eduskun­taan ihmisiltä, joiden osalta yrityso6timinta on kiel­let­ty. Eräs aikanaan etevä for­tra­nohjel­moi­ja jäi työt­tömäk­si ja arveliu,. ette3ivät for­tra­nohjel­moi­jien työ­markki­nat 2010-luvul­la ole mainit­ta­vat. Hän oli etevä val­okuaa­ja ja yrit­ti han­kkia lisä­tu­lo­ja val­oku­vaa­jana. Työvoik­ma­toimis­to ilmoit­ti, että jos lasku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansiosi­don­naisen lop­ullis­es­ti. On myös tapauk­sia, jos­sa yksi lehtikir­joi­tus on vienyt työttömyyskorvauksen.

  54. Real­isti: Suurin sylli­nen on Nok­isn johto ja hal­li­tus edel­liseltä vuosikymmeneltä. Koko mobile teki defac­to konkan. Myös met­sä­te­ol­lisu­udesss tehti­in takavu­osi­na vakavia strate­gisia virhearvioita.

    Vaik­ka Nokia ja Pulp&Paper elim­i­noidaan tilas­toista, tuot­tavu­u­den kasvu on pysähtynyt 2007…2008 tasolle. Työikäisen väestön määrä on läht­enyt pienen­emään n. 2010 ja sitä jatkuu jon­nekin 2025:een asti.

    Meil­lä on siis myös ihan kotiku­toinen ongel­ma. On aivan turha syyt­tää Noki­aa etc. ja mitä se sitä­pait­si auttaa.

    Tart­tis tehdä jotain, vaik­ka se, mitä vta­pio sanoi:

    vta­pio: Mut­ta sosi­aali­vaku­ut­tamisen ja kor­po­rati­ivisen val­lankäytön kytkös on syyt purkaa. Työter­veyshuol­lon lail­la nykyi­nen jär­jestelmä toteut­taa tulon­si­ir­to­ja kaikkein köy­him­miltä keskiluokalle.

  55. Tero Tolo­nen: Mut­ta koen ainakin itse todel­la hälyyt­tävänä sen, että työt­tömäk­si joutuneet koke­vat sosi­aalises­sa medi­as­sa yhteiskun­nan rajoit­ta­van vah­vasti hei­dän pyrkimyk­siään takaisin työelämään – katkaise­mal­la ansiosi­don­naisen vaikka­pa jonkun opiskelu­jak­son, sivu­toimisen tai vähä­palkkaisen työn takia – täm­möi­nen kierre pitäisi katkaista heti.

    Juuri näin.

    Virkamieet tekevät Suomes­sa työtään lain ja ase­tusten pilkun­tarkkoina tulk­it­si­joina. Kun­nia siitä heille.

    Syynä jär­jet­tömään lop­putu­lok­seen on huono lain­säädän­tö, jon­ka (tässä tapauk­ses­sa) työ­markki­na­jär­jestöt ovat valmis­telleet, jota Val­tion­va­rain­min­is­ter­iö täs­men­tänyt, ja jon­ka Eduskun­ta on hyväksynyt.

  56. Real­isti: Tuos­sa aiem­min joku jo ker­toikin, mikä on työt­tömyys­tur­van taso muis­sa Pohjo­is­mais­sa. Euroopas­sa ovat yleisiä jopa 2–3 vuo­den palkkaa vas­taa­vat irti­sanomisko­r­vauk­set. Suomes­sa irti­sanomi­nen on help­poa ja hal­paa. Lisäk­sib­työt­tömyys­tur­va ei vas­taa viiteryh­män standardia.

    Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­kalista tapauk­sista ei pääse eroon kuin rahal­la. Muuten täy­tyy toteut­taa mon­imutkaiset yt-jär­jeste­lyt ja ‑ehdot. Irti­sanomisen vaikeus ja työl­listämisen kalleus vähen­tävät, varsinkin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­lisuuk­sia työllistää.

  57. Tää menee vähän sivu­un aiheesta, mut­ta mun ter­vey­den­hoita­ja sisko väit­tää, että työ­nan­ta­ja joutuu mak­saan osan sairaseläk­keestä. Jos näin pn, niin ei ihme että meitä 50 vuo­ti­ai­ta ken­gitään ulos innokkaasti, ainakin entis­es­tä työpaikastani.

    T. Työtön senior scientist

    1. markku
      Tästä juuri on kyse. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä koskaan palkkaa ketään yli 50-vuo­ti­as­ta on yleisenä ohjeena mop­nes­sa yri­tyk­sessä, kos­ka työkyvyt­tömyy­seläk­keet rasit­ta­vat riskinä yli 50-vuo­ti­as­ta enem­män kuin nuorem­pia. Älä sen vuok­si myöskään palkkaa ketään, jol­la on etenevä sairaus. Tämä on yksi kolmikan­nan sopimista järjettömyyksistä.

  58. Rolle: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­kalista tapauk­sista ei pääse eroon kuin rahal­la. Muuten täy­tyy toteut­taa mon­imutkaiset yt-jär­jeste­lyt ja ‑ehdot. Irti­sanomisen vaikeus ja työl­listämisen kalleus vähen­tävät, varsinkin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­lisuuk­sia työllistää.

    On help­poa. Olen ollut molem­min puolin pöytää. 6 viikon valmi­ik­si ohjat­tu näytelmä, jos­sa juuri ne lähtevät, joiden on halut­tu lähtevän.

  59. Ei tässä neli­raa­ja­jar­ru­tuk­sen luva­tus­sa maas­sa mis­tään ay-liik­keen sisään­heit­to­tuot­teesta voi­da kyl­lä luop­ua. En usko että täm­möi­nen uud­is­tus menisi läpi vaik­ka työt­tömyy­se­tuuk­sia korotettaisiin!

    Ehdo­tushan on hyvä.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    markku
    Tästä juuri on kyse. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä koskaan palkkaa ketään yli 50-vuo­ti­as­ta on yleisenä ohjeena mop­nes­sa yri­tyk­sessä, kos­ka työkyvyt­tömyy­seläk­keet rasit­ta­vat riskinä yli 50-vuo­ti­as­ta enem­män kuin nuorem­pia. Älä sen vuok­si myöskään palkkaa ketään, jol­la on etenevä sairaus. Tämä on yksi kolmikan­nan sopimista järjettömyyksistä.

    Vuo­den 2005 eläkeu­ud­is­tuk­ses­sa tuo iski pois­tui pienem­miltä yri­tyk­siltä kokon­aan eli niiltä joiden väitetään luo­van kaik­ki uudet työpaikat

    Suuril­la työ­nan­ta­jil­la on pieni ris­ki, jos sat­tuu use­ana perät­täisenä vuote­na siir­tymään aikaisem­paa his­to­ri­aa enem­män työn­tek­i­jöitä työkyvyttömyyseläkkeelle.

    Sil­loinkin nousu on mak­su­lu­okan nousu, ei siis vas­tuu jokaises­ta työkyvyt­tömyy­destä erikseen

  61. Raimo K: Talouselämässä tosi­aan “uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä” – ja sehän näkyy anteliaana osin­gon­jakamise­na sen sijaan, että investoitaisi­in tulevaisuuteen.

    Rahaa tur­suil­e­va kas­sa toisaal­ta johtaa kaiken­laiseen muuhun jär­jet­tömyyk­si­in. Voipi ostaa vaikka­pa Pohjois-Amerikkalaisen paper­i­fir­man tai 3G-oikeuk­sia Saksasta.

  62. Rolle: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­kalista tapauk­sista ei pääse eroon kuin rahal­la. Muuten täy­tyy toteut­taa mon­imutkaiset yt-jär­jeste­lyt ja ‑ehdot. Irti­sanomisen vaikeus ja työl­listämisen kalleus vähen­tävät, varsinkin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­lisuuk­sia työllistää.

    Yksit­täi­sis­sä henkilöstä johtu­vista syistä tapah­tu­vas­sa irti­sanomises­sa ei tarvi­ta mon­imutkaista yt-menettelyä.Riittää, että työ­nan­ta­ja kuun­telee irti­san­ot­ta­van näkökan­nan, mut­ta se ei vaiku­ta työ­suh­teen päättymiseen

    Koke­muk­seni mukaan siihen menee 0,5–1 tuntia.Tilaisuudesta tehdään pöytäkir­ja ja työnetk­i­jä hyväksyy tai riitaut­taa irtisanomisen/työsuhten purun , mut­ta henkilö läh­tee oli hän mitä mieltä tahansa

    Irti­sanomis­suo­ja tässä tapauk­ses­sa perus­tuu muut­maan laki­in ja sopimukseen.Yksi on laki sopimus­suo­jas­ta. Eli sopimuk­sen purkaminen/päättäminen vaati perusteen.Ethän voi pistää urakoit­si­jaakaan pihalle , jos jäl­ki ei miel­lytä, puut­tei­den pitää olla vakavia ja pienistä ja kohta­lai­sis­takin virheistä sopimus­ta ei voi purkaa.

    TJa kun perustelee irti­san­omista niin on parem­pi olla oike­as­sa, sil­lä Suomen lain mukaan naa­purista eikä työn­tek­i­jästä eikä muis­takaan ihmi­sistä saa ker­toa perät­tömiä, ei ainakaan negati­ivisia perättömiä.

    Hel­posti uno­hde­taan, että kaik­ki muukin lain­säädän­tö kos­kee työelämää, ei se ole muus­ta yhteiskun­nas­ta eris­tet­ty alue.

    Ja sama tilanne on muual­lakin, ainkin jos nou­date­taan maid­en lake­ja. Sopim­su­lain­säädän­tö on län­si­mais­sa suurin piirtein saman­laista, perät­tömiä ei saa ker­toa Tan­skas­sakaan työnetk­i­jästä ja samat ILOn sop­par­it ovat voimas­sa 200 maas­sa , myös tuo Unfait dismissal-sopimus.

  63. Pir­jo: “Jakau­ma on vah­vasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyt­tymistä työl­listymis­to­den­näköisyys selvästi kasvaa.”
    Tuo­hon vaikut­taa osin ainakin se, että kun­ta työl­listää kaik­ki yli 57 vuo­ti­aat, kunnes päivät nol­lau­tu­vat. Tuo ikälu­ok­ka on syytä put­sa­ta pois jakaumasta.

    Tuos­ta linkistä löy­tyy Met­allin kas­san ansiosi­don­nais­ten työt­tömyys­jak­so­jen pitu­us­jakau­ma eikä sel­l­aista piikkiä kuin Osmo väit­tää, löydy

    http://tyottomyyskassa.metalliliitto.fi/documents/426400/426965/tyottomyysjaksojen_pituusjakaumat_2009_-_2010.pdf/4ea812cd-ca70-4d98-862a-4f28d57abbb1

  64. Osmo Soin­in­vaara: Työvoik­ma­toimis­to ilmoit­ti, että jos lasku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansiosi­don­naisen lopullisesti.

    Olen tör­män­nyt vas­taavi­in tapauk­si­in aivan lähikuukausi­na. Työl­listän täl­lä het­kel­lä pari ihmistä ja itsenikin sivu­toimis­es­ti ns. osu­uskun­ta lasku­tus­palvelu­jen kautta.

    TE-toimis­to siis suo­raan kieltää työtön­tä ihmistä, joka akti­ivis­es­ti hakee töitä, tekemästä pieniä eri alan hom­mia alle 300€/kk lasku­tuk­sel­la min­ulle. Ja olemme kak­si yksi­ty­ishenkilöä, kum­mal­lakaan ei ole yri­tys­tä, mut­ta molem­mat olemme laskut­ta­neet välil­lä lasku­tus­palvelun kautta. 

    Ja halu­aisin työl­listää kaverin ihan lail­lis­es­ti muu­ta­mak­si päiväk­si kuus­sa, mut­ta se ei ole sal­lit­tua, vaik­ka sen pitäisi olla sal­lit­tua? Ja te toimis­ton päätök­sistä ei voi valit­taa, vaik­ka toinen tut­tu vira­nomainen ker­toi että TE-toimis­to on väärässä. 

    Mitä täl­laises­sa tilanteessa voi lail­lis­es­ti tehdä?

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­ro mitää pahaa on pakol­lises­sa työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa. Mik­si sairaus­vaku­u­tus on pakolli­nen, mut­ta työt­tömyys­vaku­u­tus ei ole?

    Eihän tuo työt­tömyys­vaku­u­tus näytä ole­van pakolli­nen Ruot­sis­sa eikä Tanskassakaan,kassan pitää liit­tyä erik­seen kummassakin

  66. Teetkö päätelmät totu­ud­es­ta kansal­lais­ten yhtey­de­not­to­jen perustel­la? Lail­la ja sen sen soveltamiso­hjeil­la ei ole mitään merkitystä?

    Tuo mitä kir­joi­tat, ei ole Suomen lain­säädän­nön mukaista. Jos joku tek­isikin täysin lain­vas­taisen päätök­sen työ- ja elinkeino­toimis­tossa, siihen voi hakea muu­tos­ta. En tiedä, onko ker­to­muk­set edes tot­ta. Et sinäkään tiedä. Lev­ität sitä kuitenkin totuute­na ja esität jopa lain­säädän­nön muuttamista. 

    Kansalaiset kir­joit­ta­vat kaiken­laista. Uskotko todel­la, mitä he kir­joit­ta­vat. Onko tot­ta, mitä kan­sailiset kir­joit­ta­vat poli­itikoista? Aja­vatko poli­itikot pelkästään omaa etu­aan? Ovatko he ahnei­ta oman edun tavoit­telijoi­ta? Voin tarvit­taes­sa linkit­tää mon­ta keskustelu­pal­staa, jos­sa näin on todettu.

    Tuo kir­joituk­sesi eläkkeistäkään ei pidä paikkaansa. Sait kuitenkin levitet­tyä totu­ut­ta, ettei 50 vuot­ta täyt­täneitä kan­na­ta palkata. Tuo kos­kee vain suuria työ­nan­ta­jia ja siel­läkin vaiku­tuk­set eivät ole kuvaami­asi. Ohes­sa asi­aa koske­va tutkimus.

    http://www.etk.fi/en/gateway/PTARGS_0_2712_459_770_3439_43/http%3B/content.etk.fi%3B7087/publishedcontent/publish/etkfi/en/julkaisut/research_publications/reports/employer_liability_in_disability_pension_costs_7.pdf

    1. ES
      Kyl­lä, kuun­te­len kansal­is­ten yhtey­de­not­to­ja, kos­ka ne ylään­sä ker­to­vat asioista niiun kuin kansalainen ne kjo­kee., Jos on varaa palkata huip­pu­juristi, saa ehkä eri­laista kohtelua. Kun lain­säädän­tö on niin seka­va kuin se on, eli­it­ti pär­jää sen kanssa parem­min kuin rahvas.
      Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu todel­lakaan ei koske pien­impiä työ­nan­ta­jia, joi­ta on lukumääräis­es­ti paljon, mut­ta nmi­is­sä on pienen koon takia vähän työ­paikko­ja. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu kos­kee suur­in­ta osaa poten­ti­aalis­s­ta työ­paikoista. Tätä korostaa vielä se, että iän tuomi­in ongelmi­in löy­tyy vas­taus järkevästä työn­jaos­ta yri­tyk­sen sisäl­lä, mikä taas on mah­dol­lista vain suuris­sa työpaikoissa.
      Ennen viimeinen työ­nan­ta­ja mak­soi tosi­asi­as­sa työkyvytömyy­seläk­keen kokon­aan. Nyt tehdään arvon­ta, kos­ka mak­su­taulukko on por­tait­tainen. Odotusar­vo on ennal­laan, mut­ta yksi työkyvyt­tömyy­seläke voi olla joko ilmainen tai mak­saa ihan mahdottomasti.
      Tähän ongel­maan olisi help­po­ja ratkaisu­ja, mut­ta jotenkin kolmikan­ta ei niihin kykene.
      Tilas­toista näkee lop­putu­lok­sen: mikä on 50-vuo­ti­aan työt­tömäk­si jääneen työl­listymis­to­den­näköisyys Suomes­sa ja Ruotsissa.

  67. Rolle: Hal­paa; ehkä, help­poa; ei. Han­kalista tapauk­sista ei pääse eroon kuin rahal­la. Muuten täy­tyy toteut­taa mon­imutkaiset yt-jär­jeste­lyt ja ‑ehdot. Irti­sanomisen vaikeus ja työl­listämisen kalleus vähen­tävät, varsinkin pien-yri­tys­ten, halu­ja ja mah­dol­lisuuk­sia työllistää. 

    Hal­paa, kyl­lä. Help­poa, kyllä!
    YT-neu­vot­te­lut eivät ole mon­imutkaiset, hiukan aikaa ne toki vaa­ti­vat, mut­ta niiden avul­la on help­po irti­sanoa suuri­akin joukko­ja.
    Ja yksit­täisen henkilön irti­sanomiseen riit­tävät tuotan­nol­liset ja taloudel­liset syyt — ja niitä on aina, aina voi muut­taa organisaatiota.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    markku
    Tästä juuri on kyse. Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu. Älä koskaan palkkaa ketään yli 50-vuo­ti­as­ta on yleisenä ohjeena mop­nes­sa yri­tyk­sessä, kos­ka työkyvyt­tömyy­seläk­keet rasit­ta­vat riskinä yli 50-vuo­ti­as­ta enem­män kuin nuorem­pia. Älä sen vuok­si myöskään palkkaa ketään, jol­la on etenevä sairaus. Tämä on yksi kolmikan­nan sopimista järjettömyyksistä.

    Sairaus yksi jut­tu, työt­tömyys toinen. 

    Henkilöstä on myös päästävä eroon ennen 56–57 vuo­den ikää, kos­ka jos sen jäl­keen irti­sanoo, niin yri­tys joutuu mak­samaan työt­tömyys­tur­van lisäpävien kus­tan­nuk­set (sum­ma riip­puu yri­tyk­sen koos­ta — isot mak­sa­vat 90% työttömyyskorvauksesta).

  69. Käsit­telit­tekö Osmo ollenkaan sitä vai­h­toe­htoa, että ansiope­rus­tais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta luovut­taisi­in ja kor­vaus olisi kaikille sama? Perus­tu­lon suun­taan siis.

  70. Ruot­sis­sa on irtisanomisjärjestys.Kun voimaa vähen­netään, viimek­si tulleet irti­san­o­taan. Eikö ole aika toden­näköistä, että iäkkäi­den työl­lisyys nousee ver­rat­tuna maa­han, jos­sa ei ole vas­taavaa lainsäädäntöä.

  71. Kos­ka yhteiskun­ta on tehnyt viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tu­ul­la ikään­tynei­den työl­listymisen keskimääräistä vaikeam­mak­si, niin eikö olisi perutel­tua, että näille ikään­tyneille mak­set­taisi­in ansiosi­don­naista vähän keskimääräistä pitem­pi aika?

  72. Liian van­ha,
    Mitähän työt­tömyys­jak­son pitu­udel­la tarkoite­taan Met­allin kas­san tilas­tois­sa? Yhä use­am­mat käyt­tävät 500 päivän oikeut­taan useis­sa eris­sä. Välil­lä ovat työt­tömänä ja välil­lä töis­sä. Toiset pystyvät keräämään oikeu­den uuteen 500 päivän jak­soon suh­teel­lisen nopeasti, toiset eivät olenkaan.

    Jos kat­so­taan Met­allin tilas­to­ja, pitäisi joukos­ta ottaa pois ikään­tyneet, jot­ka ovat päässeet lisäpäiville. Vas­ta sit­ten nähtäisi­in, onko Osmon mainit­se­maa piikkiä olemassa.

    Ei kan­na­ta tui­jot­taa yksi­no­maan ansios­si­don­nais­ten päivien määrää. Toinen olen­nainen muut­tu­ja on, miten pitkä työssäoloai­ka tarvi­taan uuden jak­son ansait­semiseen? Jos sitä aikaa samal­la lyhen­net­täisi­in, se kan­nus­taisi parem­min otta­maan tilapäisiä töitä tai ryhtymään yrit­täjähom­mi­in. Maali eli uusi ansiosi­don­naisen jak­so olisi helpom­min saavutettavissa.

    Myös uuden jak­son ansiosi­don­naisen määrän lasken­tasään­nöt ovat tärkeitä. Nyt sään­nöis­sä on 80 pros­entin tur­valauseke. Entäpä, jos se olisikin 85 pros­ent­tia? Sil­loin kel­paisi parem­min työ, jos­sa ansio­ta­so on aiem­paa alempi.

    Minus­ta pitäisi men­nä juuri siihen suun­taan, että lyhen­netään mak­simipäivien määrää, mut­ta samal­la jouste­taan hie­man muis­sa ehdois­sa. Se kan­nus­taisi otta­maan vas­taan lyhy­itä myös heikom­min palkat­tu­ja työ­jak­so­ja, kas­vat­taisi posi­ti­ivis­es­ti pätkä­työl­listymis­ten lukumäärää sekä toisi jous­tavu­ut­ta työ­markki­noille. Pitkät yhtä­jak­soiset työt­tömyyskaudet vähenevät ja ihmiset pysyvät parem­min työkykyisinä.

    Mon­et työt­tömät eivät tunne kaikkia mon­imutkaisia pykäliä eikä kukaan heitä neu­vo. Sik­si työvoimavi­ra­nomais­ten pitäisi ker­toa työt­tömille myös kor­vausasioista. Näin kan­nus­tavu­ut­ta työhön saataisi­in parannettua.

  73. Liian van­ha: Tuos­ta linkistä löy­tyy Met­allin kas­san ansiosi­don­nais­ten työt­tömyys­jak­so­jen pitu­us­jakau­ma eikä sel­l­aista piikkiä kuin Osmo väit­tää, löydy 

    Tilanne tuskin enää sama. Met­allin v. 2010 tilas­toa kau­nistaa mm. suurten ikälu­okkien eläkeput­keen siivoamiset. Talousti­lanne myös ihan toinen. Pitkät työt­tömyysa­jat tosiasia.

  74. “Tilas­toista näkee lop­putu­lok­sen: mikä on 50-vuo­ti­aan työt­tömäk­si jääneen työl­listymis­to­den­näköisyys Suomes­sa ja Ruotsissa.”

    Ruot­salises­sa fir­mas­sa 10 vuot­ta palvelleen voin ker­toa että Ruotsin työlain­säädän­tö poikkeaa oleel­liseti Suomen vastaavasta.

    Ikään­tynei­den korkea työl­lisyysaste Ruot­sis­sa johtuu muu­ta­mas­ta seikas­ta: Irti­sanomises­sa laki suo­jaa ikääntyneitä 

    Toinen suo­jaa­va seik­ka on työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus eli henkilöstöl­lä on käytän­nössä veto-oikeus johdon henkilöstöä koske­vi­in päätöksiin

    Ruot­salainen työt­tömyysput­ki on sel­l­ainen, että yri­tys sopii henkilön kanssa , että henkilö pois­tuu riv­istä, mut­ta hän saa kom­pen­saa­tio­ta esim 70 % palka­s­taan kunnes täyt­tää 65-vuot­ta .Tilas­tois­sa hän on työllinen

    Hyvä esimerk­ki omas­ta entis­es­tä ruot­salais­es­ta työ­paikas­ta: Uusi ruot­salainen , mut­ta maail­mal­la palvel­lut tj halusi päästä eroon kaik­si­ta yli 50-vuotiaista.

    Suomes­sa kaik­ki +50-vuo­ti­aat pis­tet­ti­in jonoon ja san­ot­ti­in suu­ri­na erinä irti, kunnes tj sekosi kuviois­saan ja sai kenkää itsekin.

    Ruot­sis­sa henkilöstö torp­pasi irti­sanom­set ja iäkkäät siir­ret­ti­in yksikköön, jos­ta he läh­tivät eläkkelle sitä mukaa kun täyt­tivät 65-vuotta.Työvelvoitetta heil­lä ei ollut ja niin­pä kol­le­gani osti hevos­ti­lan Öölan­nista ja kävi pari ker­taa ilmoit­tau­tu­mas­sa Tukholmassa.Yhtiö tark­isti, että henkilö on hengissä.

    Samoin kol­le­gani toises­sa ruot­salises­sa fir­mas­sa ilman­tui yhtäkkiä Suomeen kun täyt­ti 60-vuotta.Hän ker­ti ole­vansa yhtiön mak­samal­la eläk­keel­lä eli sai 70 % palka­s­taan kunnes täyt­tää 65-vuotta

    Henkilöstön myötämääräämisoikeus estää myös johdon päätök­set ikään­tynei­den työhöno­ton rajoittamisesta.

    Mut­ta enpä ole näh­nyt, että Vihreät esit­tä­sivät saman­laista myöstämääräämisoikeut­ta Suomeen ??
    Ain­oas­taan ran­gais­tusten koventamista

    Sak­sas­sa, Rot­sis­sa ja muual­lakin Euroopas­sa henkilöstöl­lä on laa­jem­pi myötämääräämisoikeus ja usein veto-oikeus työ­nan­ta­jan henkilöstä koske­vi­in päätöksiin

    1. Ruotsin irti­sanomis­lain­säädän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­tyneitä irti­san­o­ta, mut­ta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin.

  75. Kuin­ka haitallisena/hyödyllisenä pidät sitä, että uud­is­tuk­set johtaisi­vat samal­la ammat­tiy­hdis­tys­ten jäsen­määrien laskuun?

    Itsekin pidän jär­jestelmää huonos­ti raken­net­tuna tuon osa hyö­tyy kaik­ki mak­saa ‑menet­te­lyn takia. Toisaal­ta näen sen arvon siinä, että näin ammat­tiy­hdis­tys­ten jäsen­määrät ovat suurem­pia, vaik­ka oikeasti kas­saan voi tietysti kuu­lua pelkästäänkin. Näen siis jär­jestelyssä merkit­tävän jär­jeste­lyn ulk­ouolisen edun.

  76. Nyt on nos­tet­tu meteliä siitäkin, että joku mak­saa ja toinen hyö­tyy. Sama tilanne kuin vaikka­pa lap­sil­i­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­sil­isän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin.

  77. Esi­tys poimii rusi­nat maksalaatikosta.
    Jos rak­en­teel­lisia yli 50-vuo­ti­aiden työl­listymistä estävää jär­jestelmää ei muute­ta ensin, nämä aktivoivat muu­tok­set tekevät pahaa jälkeä. 

    Eläkkeitä on pudotet­tu noin 10% ja ikään­tynei­den työt­tömyys aiheut­taa aika pahan van­hus­ten vähä­varaisu­u­den. Siinä kun taitet­tu indek­si osui isom­pi­in eläkkeisi­in tämä vie pienetkin eläkkeet. 

    Ongel­ma ovat 1947 — 1955 syn­tyneet isot ikälu­okat, jot­ka ovat eläk­keel­lä 2020 (viimeistään 2023) siis seu­raa­van Kah­den Eduskun­nan on ratkot­ta­va paha tilanne. Uusia veron­mak­sajia kun ei vain ole, kiitos nuiv­an maa­han­muut­topoli­ti­ikan. Sik­si juuri näitä ennen 1965 syn­tyneitä kait tarvi­taan, mut­ta heitä ei voi palkata.

  78. Osmo Soin­in­vaara: Työvoik­ma­toimis­to ilmoit­ti, että jos lasku­tus ylit­tää 1000 euroa VUODESSA hän menet­tää koko ansiosi­don­naisen lop­ullis­es­ti. On myös tapauk­sia, jos­sa yksi lehtikir­joi­tus on vienyt työttömyyskorvauksen.

    Tuski­na ne työkkärin tädit ay-liik­keen kir­joil­la ovat.Nuo ovat niitä täti-kohtaisia sovel­luk­sia, niitä voi joka täti kek­siä mie­len­sä mukaan

  79. Kalle K.:
    Nyt on nos­tet­tu meteliä siitäkin, että joku mak­saa ja toinen hyö­tyy. Sama tilanne kuin vaikka­pa lap­sil­i­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­sil­isän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin. 

    Lap­sil­isiä saa­vat eivät kuitenkaan yleen­sä väitä kus­tan­ta­vansa niitä lisiä aivan itsekseen.

    Huo­m­a­sit­teko päivän Hesarin? 

    “Työt­tömyys­tur­van 300 euron suo­jaosa kan­nusti työt­tömiä töihin”

    http://www.hs.fi/kotimaa/a1422159210065

    Mys­tis­es­ti työt­tömiä siir­tyi töi­hin, kun se alkoi rahal­lis­es­ti kan­nat­ta­maan. Vaikut­taisi siltä että työt­tömyys­tur­vas­sa on jonk­in­sort­ti­nen kan­nustin­loukku. Minkälaiselle korkkiru­uville vasem­mal­la ollaan valmi­ita kier­tymään, jot­ta tämäkin toteu­ma saadaa selitet­tyä johtu­van jostain aivan muus­ta kuin kannustinongelmista?

  80. Muis­tan kun min­ut aikoinaan lomautet­ti­in parisen ker­taa. Ensin jouduin perus­päivära­halle kun työssäoloe­hto ei täyt­tynyt. Tuli­pa muuten kiire etsiä työ­paik­ka! Toisel­la ker­taa pääsinkin jo ansiosi­don­naiselle. Ensim­mäisen 2kk aikana ei kyl­lä ollut mitään kiiret­tä mihinkään.

    Joo, ei näis­sä kor­vauskätän­nöis­sä mitään kan­nusti­non­gelmia ole. Ehei. Mon­ta irti­san­ot­tua kave­ria on toden­nut että nyt ainakin lev­ähde­tään pari kuukaut­ta ja sit­ten ale­taan kat­se­le­maan hommia.

    Mis­tä päästäänkin siihen, että olisiko mitään järkeä mak­saa jonkin nykyi­nen keskimääri­nen ansiosi­don­nainen könt­tä­sum­m­mana kouraan ja sen pitäisi sit­ten riit­tää, oli­pa työt­tömänä päivän taik­ka kak­si vuot­ta? Tosin tämä kyl­lä tuot­taa suo­raan toisen­laisia kan­nusti­non­gelmia, kan­natt­taisi hakeu­tua kkaatu­vi­in fir­moi­hin töi­hin, jot­ta saa potkut. Eli byrokra­ti­aa tuol­lais­ten välttämiseen.

  81. JTS: Ongel­ma ovat 1947 – 1955 syn­tyneet isot ikälu­okat, jot­ka ovat eläk­keel­lä 2020 (viimeistään 2023) siis seu­raa­van Kah­den Eduskun­nan on ratkot­ta­va paha tilanne. Uusia veron­mak­sajia kun ei vain ole, kiitos nuiv­an maa­han­muut­topoli­ti­ikan. Sik­si juuri näitä ennen 1965 syn­tyneitä kait tarvi­taan, mut­ta heitä ei voi palkata.

    Nyt eläköi­tyvät jo 1952 syn­tyneet. Kun työ­nanata­jien suh­tau­tu­mi­nen ikään­tyneisi­in on nui­va niin suurin osa pois­tuu jo ennen eläkeikää työelämästä.

    Ikään­tynei­den työl­lisyy­den kohen­tu­mi­nen johtuu siitä, että julkisen sek­torin henkilöstö ikääntyy.Kun työl­li­sistä julkisen sek­torin henkilöstöä on n 25 % niin +50-vuo­ti­ais­sa julkisen osu­us on jo yli 50 % ja +60-vuo­ti­ais­sa jopa 60–70 %

    Yri­tyk­sistä 95 % voi palkata ikään­tyneen ilman seu­raa­muk­sia työkyvyt­tömyy­destä ja jos iso irti­sanoo +50-vuo­ti­aan niin vas­tuu työkyvyt­tömyy­destä seu­raa vaik­ka henkilö jäisi työkyvyt­tömyy­seläk­keelle myöhem­minkin eli irti­sanom­al­la ikään­tyneitä vas­tuu ei katoa. Ain­oas­taan työn­tek­i­jän kuole­ma vapaut­taa, mut­ta siihen ei voi luottaa

    Ja maa­han­muu­tos­ta ei ole juurikaan hyö­tyä, Suomei saa tänne vain koulut­tam­a­ton­ta työvoimaa , jos maa­han­muut­to on vapaa­ta, esim roma­nialaisia kerjäläisiä

    Suo­mi ei ole kovinkaan houkut­tel­e­va paikka

    Suomes­sa on jo n 500000 työn­tar­joa­jaa TEM laa­jan työt­tömyy­den tilas­ton mukaan.He ovat koulutet­tu­ja ja osaa­vat kie­len eli kieli­taidot­tomaan koulut­ta­mat­tomaan ulko­maalaiseen ver­rat­tuna ylivoimaisia tarjokkaita.

    Jos tarvi­taan erikoisosaamista niin oleskelu-ja työlu­van saa oitis, yhtään eri­ty­isas­iantun­ti­jan lupaa ei ole perut­tu viimeis­ten vuosien aikaan vaik­ka vas­taavia tar­jokkai­ta on kortis­to täynnä

    Kysymys on aivan muus­ta kuin työn tar­jon­nas­ta tai kannustinkouluista

  82. Kalle K.:
    Nyt on nos­tet­tu meteliä siitäkin, että joku mak­saa ja toinen hyö­tyy. Sama tilanne kuin vaikka­pa lap­sil­i­sis­sä; kaik­ki kus­tan­ta­vat verois­saan lap­sil­isän, vaik­ka vain osal­la on lap­sia. On se niin väärin.

    Huono rin­nas­tus.

    Lap­sil­isän saadak­seen ei tarvitse kuu­lua “van­hempain kas­saan”, vaan lisän saa­vat kaik­ki lapselliset.

  83. Liian van­ha:
    Ikään­tynei­den korkea työl­lisyysaste Ruot­sis­sa johtuu muu­ta­mas­ta seikas­ta: Irti­sanomises­sa laki suo­jaa ikääntyneitä

    Ruot­salainen työt­tömyysput­ki on sel­l­ainen, että yri­tys sopii henkilön kanssa , että henkilö pois­tuu riv­istä, mut­ta hän saa kom­pen­saa­tio­ta esim 70 % palka­s­taan kunnes täyt­tää 65-vuot­ta .Tilas­tois­sa hän on työllinen 

    Suo­mi-Ruot­si eron näkee hel­posti, kun ottaa sel­l­aisen yri­tyk­sen henkilörek­ister­istä lis­tan, jos­sa on työn­tek­i­jöitä paljon Ruot­sis­sa ja Suomes­sa. 52–53 ikävuo­den kohdal­la alkaa tule­maan eroa ja 60 v kohdal­la työssäolo­ero on jo todel­la merkittävä.

    Suomes­sa ansiosi­don­nainen työt­tömyysput­ki voi käytän­nössä alkaa jo 55 vuo­ti­aana ja jatkua aina 65 ikävuo­teen saak­ka. Putken mak­sa­jana on vain yhteiskun­ta. Tuos­ta johtuen eläkeu­ud­is­tus ei todel­lisu­udessa käytän­nössä tule jatka­maan työuria.

  84. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin irti­sanomis­lain­säädän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­tyneitä irti­san­o­ta, mut­ta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin. 

    Mis­tä tieto, että palkataan innokkaammin? 

    IT alal­la Suomes­sa palka­ami­nen lop­puu viimeistään 52–53 ikävuo­teen, Ruot­sis­sa 53–54 ikävuo­teen. 40 vuo­ti­ai­ta palkataan viisinker­tainen määrä 50 vuo­ti­aisi­in näh­den. Suhde sama molem­mis­sa mais­sa. Muista aloista ei tietoa.

  85. Liian van­ha: Yksit­täi­sis­sä henkilöstä johtu­vista syistä tapah­tu­vas­sa irti­sanomises­sa ei tarvi­ta mon­imutkaista yt-menettelyä.Riittää, että työ­nan­ta­ja kuun­telee irti­san­ot­ta­van näkökan­nan, mut­ta se ei vaiku­ta työ­suh­teen päättymiseen

    Ja jos kyse on henkilöstä johtu­vas­ta syys­tä, niin sit­ten työ­nan­ta­jal­la on syytä olla erit­täin pitävät perus­teet irti­sanomiselle. Lisäk­si työ­nan­ta­jan kan­nat­taa varus­tau­tua siihen, että ne perus­teet kokeil­laan leivät­tömän pöy­dän ääressä.

    Onnis­tuu lähin­nä aivan ilmi­selvis­sä työkyvyt­tömyystapauk­sis­sa. Kän­ni­ta­pauk­sis­sa ja varkauk­sis­sa taas kyseeseen tulee työ­suh­teen purku, ei irtisanominen.

    En ole itse juurikaan tör­män­nyt henkilöstä johtu­vi­in irti­sanomisi­in. Käytän­nössä ne hoide­taan siten, että henkilön kanssa neu­votel­laan sopi­va kor­vaus (esim. vuo­den palk­ka), jol­la hän allekir­joit­taa sopi­vat paper­it. Voi olla tai olla olemat­ta help­poa, mut­ta hal­paa se ei ole.

    Sit­ten taas irti­sanomi­nen on sitä halvem­paa, mitä isom­man porukan pistää kävelemään. Melkein samal­la vaival­la irti­sanoo plu­too­nan jengiä tuotan­nol­lisil­la ja taloudel­lisil­la perusteil­la kuin yhdenkin.

    Sinän­sä en ymmär­rä, mik­si meil­lä pitää olla tuol­laista klovne­r­i­aa. Mitä hirveää tapah­tu­isi, jos työ­nan­ta­ja saisi vapaasti selit­tämät­tä irti­sanoa ihmisiä työ­sopimuk­sen mukaisil­la irti­sanomisajoil­la? Ei ongel­ma ole työ­suh­teen lop­pumi­nen, vaan uuden työ­suh­teen saamisen vaikeus.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin irti­sanomis­lain­säädän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­tyneitä irti­san­o­ta, mut­ta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin.

    Jaa, eipä ole näkynyt mui­ta palkkaa­jia kuin juki­nen sektori .

    Tuo kova irti­sanomis­suo­ja estää palkkaamisen Ruot­sis­sakin , jos se olisi totta

    Tan­s­ka palkkasi myös van­ho­ja julkiselle sek­to­rille , mut­ta kun oikeis­to­hal­li­tus lopet­ti sen niin iäkkäi­den työl­lisyys rom­ahti alle Suomen

    Itse asi­as­sa sain TEM tilas­ton , jos­sa on työt­tömyys­jak­so­jen pitu­udet ikälu­okit­tain ja jak­so­jen pitu­us kas­vaa tasais­es­ti alle 20-vuo­ti­aista aina 60-vuotaisiin.Yli 60 vuo­ti­ail­la työt­tömyys­jak­so nousee käytän­nössä niin, että hän jää eläkkeelle

    Ja kun 95 % yri­tyk­sistä voi palkata ihmisen ilman työkyvyt­tömyys­riskiä niin ne eivät kuitenkaan palkkaa ?? Kuitenkin meil­lä väitetään, että uudet työ­paikat syntvät pieni­in yri­tyk­si­in, joil­la ei ole riskiä ?

    Ja suuril­lakinin yri­tyk­sil­lä mak­sun määräy­tymi­nen on mon­imutkaista ja ris­ki hyvin teo­reet­ti­nen ja työkyvyt­tömyys­mak­sukin las­kee 56-ikävuo­den jäl­keen niin,että 60-vuo­ti­aal­la se on sama kuin 36-vuotiaalla.

    Olen pää­tymässä siihen tulok­seen, että nuo kan­nustin­loukut ovat kek­sit­tyjä jut­tu­ja , sen ver­ran vähän todis­tei­ta löy­tyy niiden tueksi.

    Oikeis­to­laiset poli­itikot vain yrit­tävät kään­tää huonon johtamisen kansan syyksi

    1. Jotenkin voiusi ajatel­la, että yri­tys­tren halut­to­muus palkata ikään­tyneitä ihmisiä osoit­taa, että voimas­sa ole­vat sään­nöt jolo­lakin taval­la tek­lee siitä kan­nat­tam­a­ton­ta. Luuleeko Liian Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­nitel­tua vihamielisyyttä?

  87. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin irti­sanomis­lain­säädän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­tyneitä irti­san­o­ta, mut­ta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin.

    Joo Ruot­tis­sa on “lagen om anställ­ningssky­dd” mikä sisältää pykälät siitä, että viimeisek­si palkat­tu irti­san­o­taan ensim­mäisenä. Tämä siis lukee lais­sa. Tästä syys­tä suuryri­tyk­sessä yli 15 v. töis­sä ollut henkilö on käytän­nössä tur­vas­sa irti­sanomiselta, kos­ka ennen hän­tä pitäisi ensin irti­sanoa muu­ta­ma sata (tai tuhat) myöhem­min palkat­tua. Tästä syys­tä tääl­lä ei juuri ole työt­tömyyt­tä yli 50-kymppisillä.

    Ruot­salaiseen tapaan sään­nöstä on poikkeuk­sia, mut­ta ne tule­vat kalli­ik­si työnantajalle.

  88. Vesa: Höpöhöpö. Ay-liike on ylivoimais­es­ti suurin syylli­nen Suomen talouden nykyiseen kur­ju­u­teen ja surkeaan työl­lisyys­ti­lanteeseen. Se on kaa­pan­nut itselleen val­lan, mut­ta on jo vuosia ollut kyken­emätön tekemään esim. työelämän vält­tämät­tömiä muu­tok­sia. Val­ta, uud­is­tu­misha­lut­to­muus ja tyh­myys ovat erit­täin vaar­alli­nen yhdis­telmä ja talouselämässä suo­ras­taan tuhoisa.

    Kum­mallista itkua ja perus­tee­ton­ta vihan­purkaus­ta sin­ul­ta. Vah­va jär­jestäy­tymi­nen on ollut suo­ma­laisen yhteiskun­nan etu. Sopimuk­sil­la tätä yhteiskun­taa on viety eteen­päin ja viedään vastakin.

    Suomen heikon talousti­lanteen syyn etsimi­nen ay-liik­keestä on nai­ivia ja tarkoi­tushakuista. Kuu­lostaa jonkun katkeroituneen oikeis­to­laisen ide­ol­o­giselta puheelta. Ehkä vikaa voisi etsiä myös työ­nan­ta­japuoles­ta, joka ei 2007-08 ollut valmis maltil­liseen tupoon vaan väk­isin halusi liit­tok­ier­roksen, joka odote­tusti kävi hyvin kalliiksi.

  89. Rolle: Klak, kalik­ka kalahti…

    Sdp:n tak­er­tu­mis­es­ta men­neisi­in saavu­tuk­si­in, uud­is­tu­mis- ja muu­tosten­tekokyvyt­tömyy­destä sekä silmien sulkemis­es­ta oli jo aiem­mas­sa OSn blo­gis­sa. Sama kos­kee val­utet­tavasti ay-liiket­tä. Maail­ma muut­tuu, mut­ta sdp ja ay kieltä­tyvät näkemästä ja ymmärtämästä tätä.

    Todel­la, kalik­ka kalahti. Ensim­mäisessä viestis­sä ilmoitet­ti­in, että on aika tuho­ta ay-liike. Kalik­ka kalahti, ja olen aina ja ikuis­es­ti sitä mieltä, että vah­va ay-liike on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi ja rak­en­tavampi vai­h­toe­hto kuin heikko ay-liike USA:n ja Kiinan malli­in. Olen mon­es­sa asi­as­sa eri mieltä kuin SDP:n johto ja ay-liike, mut­ta tässä jaan molem­pi­en käsityksen.

    Osmon, Lib­era-Lep­omäen ja muiden on toki demokra­ti­as­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen heiken­tämisek­si, mut­ta Osmon kan­nat­taisi ker­toa, onko hän Lep­omäen kanssa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen heiken­tymisen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.

  90. ES:
    Teetkö päätelmät totu­ud­es­ta kansal­lais­ten yhtey­de­not­to­jen perustel­la? Lail­la ja sen sen soveltamiso­hjeil­la ei ole mitään merkitystä? 

    On syytä joskus kuul­laan kansalaisi­akin. Liian usein keski­tytään ain­oas­taan pykäli­in ja rätinkei­hin jois­sa san­o­taan että kel­lään suo­ma­laisel­la ei voi olla nälkä. Tämän blo­gin pitäjää on myös aika usein syytet­ty todel­lisu­u­den tulk­it­semis­es­ta ain­oas­taan tilas­toi­hin hei­jas­tu­vien var­jo­jen kaut­ta. Hyvä että näinkin päin joskus.
    I

  91. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruotsin irti­sanomis­lain­säädän­tö voi selit­tää sen, ettei ikään­tyneitä irti­san­o­ta, mut­ta ei sitä, että heitä palkataan innokkaammin.

    Kun kat­se­lee EU maid­en ikään­tynei­den työl­lisyysastei­ta niin tuo käsi­tys työkyvyt­tömyy­seläk­keen rahoi­tus­ta­van vaiku­tuk­ses­ta mata­laan työl­lisyysas­teeseen pelkkänä pro­pa­gan­dana vahvistuu

    Suo­mi on EU maista kuu­den­te­na eli lähelä kärkeä ikään­tynei­den työllisyysasteessa

    Olisiko 22 EU-maas­sa niin vah­va ay-liike, että se vääristäisi läh­es koko EU:n työ­markki­nat ? Eipä tai­da olla uskot­ta­va selitys.

    Ruot­si näyt­tää ole­van selvä poikkeus EU:kin ja ain­oi­ta selit­täviä tek­i­jöitä on tuo ankara irti­sanomis­suo­ja , val­tion työl­listämis­toimet, työn­tek­i­jöi­den myötämääräämisoikeus

    http://tietotrenditblogi.stat.fi/korkea-el%C3%A4keik%C3%A4-ei-takaa-pitki%C3%A4-ty%C3%B6uria-euroopassa/

  92. vta­pio:
    Eri­no­mainen avaus!

    Kaik­ki kun­nia ay-liikkelle. Ilman sitä ei nyky­istä hyv­in­voin­ti­val­tio­ta olisi.

    Komp­paan vta­pi­o­ta, ay-liiket­tä ei kan­na­ta uud­is­tuk­ses­sa sivut­taa, sil­lä sitä on kiit­tämi­nen nykyis­es­tä hyvästä ansiosi­don­nais­es­ta turvasta.

    Mut­ta ehdot­toman kan­natet­ta­va aloite, tärkein­tä on saat­taa pätkä­työläiset, aloit­ta­vat yrit­täjät ja täyspäiväiset työn­tek­i­jät samalle viivalle.

  93. Silmäilin vielä ker­ran tuon esi­tyk­sen, mut­ta en löytänyt vas­taus­ta siihen, mitä ovat “työt­tömiä tuke­vat toimen­piteet”. Löysin vain main­in­nan siitä, että nykyiset “aktivoin­nit” vaikut­ta­vat lähin­nä pelot­teena. Eli tähän asti nuo työt­tömiä tuke­vat toimen­piteet ovat toim­i­neet niin, että nöyryy­tyk­sen pelos­sa ihmiset hake­vat mitä tahansa epä­toivois­es­ti töitä, ja onnekkaim­mat onnistuvat.
    Lopuil­ta sit­ten viedään ihmis­ar­vo “kuntout­ta­mal­la” heitä esim. niin, että laite­taan tekemään ilmaista työtä.

  94. Oikeis­tode­mari: Todel­la, kalik­ka kalahti. Ensim­mäisessä viestis­sä ilmoitet­ti­in, että on aika tuho­ta ay-liike. Kalik­ka kalahti, ja olen aina ja ikuis­es­ti sitä mieltä, että vah­va ay-liike on yhteiskun­nan kannal­ta parem­pi ja rak­en­tavampi vai­h­toe­hto kuin heikko ay-liike USA:n ja Kiinan malli­in. Olen mon­es­sa asi­as­sa eri mieltä kuin SDP:n johto ja ay-liike, mut­ta tässä jaan molem­pi­en käsityksen.

    Osmon, Lib­era-Lep­omäen ja muiden on toki demokra­ti­as­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen heiken­tämisek­si, mut­ta Osmon kan­nat­taisi ker­toa, onko hän Lep­omäen kanssa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen heiken­tymisen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.

    Rehellisem­pää olisi sit­ten esit­tää suo­raa ay-liike tukea, puoluetuen tapaan, kuin kaiken maail­man piilotet­tu­ja tulonsiirtoja.

    Nykyiset rahan­jakoau­tomaatit ovat omi­aan aja­maan ay-liik­keen toim­i­maan tehot­tomasti ja aja­maan vääriä asioi­ta. Eivät edis­tä työn­tek­i­jöi­den asi­aa, vaan yli­palkat­tu­jen van­ho­jen työläis­ten ase­maa, muiden ja jopa niiden kustannuksella.

  95. Oikeis­tode­mari:

    Osmon, Lib­era-Lep­omäen ja muiden on toki demokra­ti­as­sa oikeus esit­tää mitä vain ay-liik­keen heiken­tämisek­si, mut­ta Osmon kan­nat­taisi ker­toa, onko hän Lep­omäen kanssa samoil­la lin­joil­la ay-liik­keen heiken­tymisen siu­nauk­sel­lisu­ud­es­ta suo­ma­laisen yhteiskun­nan kannalta.

    Tämä min­u­akin kiin­nos­taa, mut­ta Soin­in­vaara ei oikein vaiku­ta innos­tuneelta vas­taa­maan. Mielestäni on ilmi­selvää, että uud­is­tuk­seen liit­ty­isi merkit­tävänä ongel­mana ay-liik­keen merkit­tävä heikentyminen.

    1. MInä en usko, että tämä esi­tys heiken­täisi ay-liiket­tä. Joka halu­aa vaku­u­tuk­sen, mut­ta ei halua liit­tyä ammat­tili­it­toon, kuka mis­täkin syys­tä, voi liit­tyä Loimaan kas­saan. Teo­ri­as­sa voi liit­tyä myös liiton kas­saan, mut­ta se on teo­ri­aa. Tämän jäl­keen hin­ta liit­tymis­es­tä ammat­tili­it­toon on saman suu­ru­inen kuin nyt on lisähin­ta siitä, että liit­tyy kas­san lisäk­si liittoon.

  96. Yli 5‑kymppisten palkkaamisen vält­te­lyyn­hän voi olla use­ampia syitä, mut­ta ainakin sekä omien van­hempi­eni että appi­van­hempi­eni työkyky suo­ras­taan rom­ahti 5‑kymppisenä ver­rat­tuna siihen, mitä se oli 10v aikaisem­min. Seu­rauk­se­na oli sit­ten paljon ja pitk­iä sairaus­lo­mia, appiukos­ta tulikin sit­ten työkyvytön kym­menisen vuot­ta ennen eläkeikää.

    Ja min­un lähipi­iri ei kuitnkaan ollut kovinkaan fyy­si­sis­sä töis­sä, voi kuvitel­la mikä o tilanne kulut­tavis­sa hommissa.

  97. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin voiusi ajatel­la, että yri­tys­tren halut­to­muus palkata ikään­tyneitä ihmisiä osoit­taa, että voimas­sa ole­vat sään­nöt jolo­lakin taval­la tek­lee siitä kan­nat­tam­a­ton­ta. Luuleeko Liian Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­nitel­tua vihamielisyyttä? 

    Nykyi­nen lain­säädän­tö tekee kan­nat­ta­mat­tomak­si, mut­ta jos henkilön taloudelli­nen tilanne on jok­seenkin kun­nos­sa, niin ei töi­hin taloudel­lis­ten syi­den joh­dos­ta yli 57–59 vuo­ti­aan edes kan­na­ta men­nä. Kun tekee net­to­lasken­nan jäl­jel­lä ole­van ennuste­tun eli­na­jan osalle, niin ei liene kenellekään epä­selvää. Merkit­tävin moti­ivi olla töis­sä on sosi­aaliset. Taloudel­lisia syitä ei ole.

    Edel­lis­es­tä johtuen, koko jär­jestelmä tulisi miet­tiä uusiksi.

  98. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin voiusi ajatel­la, että yri­tys­tren halut­to­muus palkata ikään­tyneitä ihmisiä osoit­taa, että voimas­sa ole­vat sään­nöt jolo­lakin taval­la tek­lee siitä kan­nat­tam­a­ton­ta. Luuleeko Liian Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suunniteltua 

    vihamielisyyt­tä?

    On suun­nitel­tu keino alen­taa palkkakus­tan­nuk­sia. Suomes­sa monil­la aloil­la van­hempi väki mak­saa enem­män kuin nuoret, eikä koke­mus­ta arvosteta.

  99. Sylt­ty:
    Yli 5‑kymppisten palkkaamisen vält­te­lyyn­hän voi olla use­ampia syitä, mut­ta ainakin sekä omien van­hempi­eni että appi­van­hempi­eni työkyky suo­ras­taan rom­ahti 5‑kymppisenä ver­rat­tuna siihen, mitä se oli 10v aikaisem­min. Seu­rauk­se­na oli sit­ten paljon ja pitk­iä sairaus­lo­mia, appiukos­ta tulikin sit­ten työkyvytön kym­menisen vuot­ta ennen eläkeikää.

    Ja min­un lähipi­iri ei kuitnkaan ollut kovinkaan fyy­si­sis­sä töis­sä, voi kuvitel­la mikä o tilanne kulut­tavis­sa hommissa.

    Tämä yhdis­tet­tynä tuo­hon viimeisen työ­nan­ta­jan ongel­maan on var­maan yksi syy. 

    Toinen on, että meil­lä varsinkin kuukausi­palkat ovat per­in­teis­es­ti nousseet aina eläk­keelle siir­tymiseen asti, vaik­ka tek­i­jän ripeys ja jak­sami­nen oli­si­vat jo taan­tuneet. Ellei senio­r­il­la ole joitain eri­ty­isiä kykyjä, taito­ja tai verkos­to­ja, työ­nan­ta­jan on aivan ratio­naal­ista suosia nuorem­pia ja halvem­pia tekijöitä. 

    Yksi­tyisel­lä puolel­la palkkake­hi­tys ei enää ole jatku­vasti nou­se­va, käytän­nössä mak­si­mi lie­nee 45 vuo­den tienoil­la. Julkisel­la puolel­la enti­nen meno taitaa jatkua.

  100. Kor­roosio:
    ‘snip’
    Mielestäni on ilmi­selvää, että uud­is­tuk­seen liit­ty­isi merkit­tävänä ongel­mana ay-liik­keen merkit­tävä heikentyminen. 

    No ei se kovin paljon voi heiken­tyä, ham­paat­tomak­si on men­nyt. Ja jos/kun jokin liit­to (esim. AKT) näyt­tää ham­paitaan, muut paheksuvat.

  101. Tässä avataan tärkeää keskustelua, mut­ta yksi­tyisko­hdista voidaan olla mon­ta mieltä. 

    Niin kauan kun Suomes­sa mak­se­taan ansiopäivära­haa, suosit­te­len että hom­man hoitaa asi­aan pere­htyneet työt­tömyyskas­sat. Liiton yhtey­dessä ole­val­la kas­sal­la on paras kyseisen alan työe­htosopimusten tun­te­mus ja tätä tietoa tarvi­taan käsit­te­ly­työssä yllät­tävän paljon.

    Ay-liike on saanut paljon hyvää aikaan ja tekee edelleen arvokas­ta työtä. Liit­to­jen ole­mas­saolon oikeu­tus ei kuitenkaan voi olla näin riip­pu­vainen ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta. Sen täy­tyy löy­tyä jostain muualta. 

    Mielestäni kaikkien työssäkäyvien tulisi kuu­lua kas­saan ja työssäoloe­htoa muut­taa ehkä hie­man Ruotsin suun­taan. Tämä vähin­tään 18 h/vko työssäoloe­hto /perustepalkka on aikansa elänyt ja usko­ma­ton­ta näpertämistä sekä kas­vat­taa virhei­den mah­dol­lisu­ut­ta huomattavasti.

    Jokainen konkreet­tis­es­ti työt­tömyys­tur­van paris­sa työsken­televä vas­tailee päivit­täin speku­loin­ti­in siitä, että mil­laisil­la tun­neil­la ja pal­ka­lla työtä kan­nat­taa ottaa vas­taan. Tämä ker­too jo mis­sä mennään.

    Mielestäni työt­tömille työ­markki­natu­ki, perus­päivära­ha ja ansiosi­don­nainen sekä opiske­li­joille opin­tora­ha, aikuisk­oulu­tus­tu­ki tai työt­tömyys­tur­va kuluko­r­vauksi­neen ja koro­tu­sosi­neen lait­ta­vat kansalaiset eri­ar­voiseen asemaan.

    Aiheesta olisi paljonkin san­ot­tavaa, mut­ta toiv­otaan että järkevä ratkaisu löy­tyy ja saadaan vietyä läpi. Yli 50-vuo­ti­aden työl­listymi­nen on erit­täin suuri haaste, johon pitäisi löytää keino­ja. Tähän voisi Ay-liike lähteä pere­htymään yhteistyössä lain­säätäjien kanssa.

    1. Johan­na. Vas­tus­tako aja­tus­ta, että työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta tulisi pakolli­nen, kuten sairaus­vaku­u­tus on. Jokaisen oil­isi pakko kuu­lua johonkin kassaan.

  102. Osmo Soin­in­vaara:
    Ker­ro mitää pahaa on pakol­lises­sa työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa. Mik­si sairaus­vaku­u­tus on pakolli­nen, mut­ta työt­tömyys­vaku­u­tus ei ole? 

    Uskoisin, että on ole­mas­sa paljonkin ihmisiä, jot­ka eivät tarvitse työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, vaik­ka sairaus­vaku­u­tuk­sen tarvit­se­vatkin. Yksin- tai parisuh­teessa elävä ilman lap­sia ja sel­l­aisel­la alal­la, jol­la on hyvin töitä tar­jol­la, työsken­televä tuskin hirveän kat­tavaa työt­tömyys­vaku­u­tus­ta tarvit­see, vaik­ka vas­taavalle sairaus­vaku­u­tuk­selle onkin tilaus. 

    Tämän lisäk­si, jos on väli­aikaises­sa työ­suh­teessa (esim. kesätöis­sä), ei täl­laiselle ole mitään käyttöä. 

    Mut­ta peri­aat­teessa sairas­tu­misen suh­teen tulo­tur­van voisi kyl­lä myöskin tehdä vapaae­htoisek­si. Monikin nuori ter­ve asun­tove­lalli­nen saat­taisi ottaa ennem­min sen ver­ran enen­m­män käteen, mitä sairaus- ja työt­tömyys­vaku­u­tuk­si­in menee. 

    Käsit­tääk­seni kum­mas­sakaan vaku­u­tuk­sista ei ote­ta mitenkään huomioon riskiä joutua/päästä nos­ta­maan niitä raho­ja. Tämä tarkoit­taa sil­loin sitä, että pienen riskin henkilöt käytän­nössä sub­ven­toi­vat ison riskin henkilöitä. Anal­o­gis­es­ti tämä tarkoit­taisi sitä, että auto­vaku­u­tuk­ses­ta pois­tet­taisi­in bonuk­set ja kaik­ki muutkin aja­jan omi­naisuuk­sista riip­pu­vat kri­teer­it. Voidaan tuo sub­ven­tio tietenkin tosi­aan tehdä pakol­lisek­si (ihan niin kuin se nyt melkein kokon­aan onkin), mut­ta sit­ten ei kan­na­ta kysyä “mitä pahaa on pakol­lises­sa työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa” niiltä, jot­ka sen sub­ven­tion joutu­vat maksamaan. 

    Minus­ta vähin­tään yhtä hyvin voisi kysyä, että mitä pahaa olisi siinä, että koko touhus­ta erotet­taisi­in val­tion osu­us ja vaku­u­tus tehtäisi­in vapaaehtoiseksi?

  103. Oikeis­tode­mari: Kun työt­tömyys­tur­vare­formil­la on pois­tet­tu ansiosi­don­naisen ja ay-liik­keen yhteys ja saatu ay-liik­keen jäsen­määrä lasku­un, sen jäl­keen voidaan heiken­tää muutenkin työn­tek­i­jöi­den asemaa.

    Mikä ihmeen yhteys ansiosi­don­naisel­la ja ay-liik­keel­lä pitäisi olla ylipäätään? AY-liik­keen tehtävien pitäisi keskit­tyä ennen kaikkea työn­tek­i­jöi­den kollek­ti­iviseen neu­vot­telu­un työe­hdoista, tarvit­taes­sa men­nä lakkoon, jos neu­vot­te­lut eivät muuten tuo­ta hyvää tulosta, ja sit­ten näi­den ehto­jen puo­lus­t­a­mi­nen yksit­täisen työn­tek­i­jän puoles­ta, jos joku työ­nan­ta­ja niitä koit­taa rikkoa. 

    Jos tämä ei ole työn­tek­i­jöistä tarpeek­si houkut­tel­e­va asia kuu­lua liit­toon, niin ei niitä liit­to­ja pidä mil­lään noi­hin asioi­hin kuu­lumat­toma­l­la teko­hen­gi­tyk­sel­lä pitää elossa.

    Minus­ta ansiosi­don­naises­sa työt­tömyys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­l­aista, mik­si se pitäisi jotenkin liit­tää ammat­tili­it­toon. Se on joko val­ti­olli­nen tulon­si­ir­to (jos men­nään siihen, mitä Osmo ehdot­ti, eli pakol­liseen sys­teemi­in), jol­loin sen byrokra­tia on ehdot­tomasti järkev­in­tä pyörit­tää KELAn kaut­ta, tai sit­ten yksi­tyi­nen vapaae­htoinen vaku­u­tus, jol­loin touhun voinee jät­tää markki­noiden hoidet­tavak­si ihan niin kuin kaik­ki muutkin vakuutukset.

  104. Samuli Saarel­ma:
    Minus­ta ansiosi­don­naises­sa työt­tömyys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­l­aista, mik­si se pitäisi jotenkin liit­tää ammat­tili­it­toon. Se on joko val­ti­olli­nen tulon­si­ir­to (jos men­nään siihen, mitä Osmo ehdot­ti, eli pakol­liseen sys­teemi­in), jol­loin sen byrokra­tia on ehdot­tomasti järkev­in­tä pyörit­tää KELAn kaut­ta, tai sit­ten yksi­tyi­nen vapaae­htoinen vaku­u­tus, jol­loin touhun voinee jät­tää markki­noiden hoidet­tavak­si ihan niin kuin kaik­ki muutkin vakuutukset. 

    Osuit asian kivu­li­aaseen ytimeen: kun työt­tömyyskas­sat kuu­lu­vat ammat­tili­it­to­jen kyl­keen, ne ovat demarei­den (useim­min) val­lan alla. Jos työt­tömyyskas­so­jen toim­inta siir­reteään Kelalle, ne siir­tyvät kepun lääni­tyk­sen piiriin.

  105. Samuli Saarel­ma: Jos tämä ei ole työn­tek­i­jöistä tarpeek­si houkut­tel­e­va asia kuu­lua liit­toon, niin ei niitä liit­to­ja pidä mil­lään noi­hin asioi­hin kuu­lumat­toma­l­la teko­hen­gi­tyk­sel­lä pitää elossa.
    Minus­ta ansiosi­don­naises­sa työt­tömyys­tur­vas­sa ei ole mitään sel­l­aista, mik­si se pitäisi jotenkin liit­tää ammattiliittoon. 

    Ansiosi­don­nainen on osa palkkaa siinä kuin eläke tai tap­atur­mavaku­u­tus tai mikä tahansa palkkape­rusteinen etuus.

    Ay-liike on tais­tel­lut tuonkin etu­u­den, ei sitä val­tio ole jär­jestänyt . Ja tuo­ta ansiosi­don­naista varten työn­tek­i­jät ovat luop­uneet osas­ta palkanko­ro­tuk­sia ja osa palkanko­ro­tuk­sista on siir­ret­ty työttömyysetuuteen.

    Ja olen var­ma, että kun val­tio sosial­isoi vaku­u­tuk­sen niin siihen sisäl­tyy vuoren­var­masti sato­jen miljoonien leikkaus. Samoin myöhem­mistä leikkauk­sista on helpom­pi päättää.

    Osmon ehdot­ta­ma vapaae­htoinen vaku­u­tus ei toi­mi, tai toimii, mut­ta vain hyvätuloisille.

    Vaku­u­tus­matem­ati­ikan mukaan hin­noit­telu tapah­tuu riskin perus­teel­la ja se merk­it­see, että niil­lä joil­la on suurin toden­näköisyys joutua työt­tömäk­si, mak­sut ovat korkeimmat.
    Eli pien­i­t­u­loisen pätkä­työläisen ei kannata/ei kykene han­kki­maan omaa vaku­u­tus­ta. Samoin hei­dän säästämis­mah­dol­lisuuten­sa ovat huonot, joten he jäävät val­tion varaan

    Samoin ikään­tynei­den vaku­u­tus­mak­su on moninker­tainen ver­rat­tuna nuoren maksuihin.

    Tes­tasin asi­aa englan­ti­laisen vaku­u­tusy­htiön laskuril­la, tulos on yllä

    Osmo tähtää täl­läkin eri­ar­voisu­u­den kasvattamiseen

    1. Kuka on ehdot­tanut vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta. Me esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka vapaae­htoinen ei toi­mi. Ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä ja pienen riskin henkilöt eivät mak­sa vaku­u­tus­ta. Sik­si esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta samaan tapaan kuin sairaus­vaku­u­tus on kaikille pakollinen.

  106. Raimo K:Ja jos/kun jokin liit­to (esim. AKT) näyt­tää ham­paitaan, muut paheksuvat. 

    Suomes­sa ei ole per­in­teis­es­ti oikein tykät­ty siitä että näytetään voimaa tur­vau­tu­mal­la laittomuuksiin.

  107. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotenkin voiusi ajatel­la, että yri­tys­tren halut­to­muus palkata ikään­tyneitä ihmisiä osoit­taa, että voimas­sa ole­vat sään­nöt jolo­lakin taval­la tek­lee siitä kan­nat­tam­a­ton­ta. Luuleeko Liian Van­ha, että tuo halut­tao­muus on vain suun­nitel­tua vihamielisyyttä?

    Syyt ikään­tynei­den syr­jin­tään ovat raadollisia

    Oman koke­muk­sen mukaan yksi syy on hyvin yksinker­tainen. Kun pistin pieni­palkkaisen asi­akas­palveli­jan paikan auki niin hak­i­joi­ta oli 200–300 kun paik­ka oli auki netis­sä ja jos laa­jen­si sen työkkärin sivuil­la niin hak­i­joi­ta oli 400–600.Nykyään työkkäri pakot­taa työt­tömiä hake­maan, joten rekry­toi­jat hukku­vat hakemuksiin

    Ei niitä kukaan jak­sa plara­ta läpi, useim­mat kun vale­htel­e­vat ja kir­joit­ta­vat puu­ta heinää.

    Niin­pä rajasin valin­naksi ja luet­tavak­si 25–35 vuo­ti­aat, se on ain­oa toimi­va rajaami­nen. Osaami­nenkin on turha , sil­lä ihmiset tietysti pistävät osaamisen ja koke­muk­sen sopi­vak­si , joten sil­lä ei saa rajattua

    Näin rajat­en jäl­jelle jäi sil­loin jotain 70–150. Ne ehti jo käy­dä läpi ja niistä löy­tyi 5–10 haas­tat­telu­un sopi­vaa ja yksi tuli valituksi

    Kun on liikaa tar­jon­taa niin ääripäät karsiutuvat

    Toinen syy on ikärak­en­teen säi­lyt­tämi­nen. Kun tarvit­see supis­taa tai kasvu on heikkoa niin fir­mas­sa on rekrykiel­to ja sil­loin kes­ki-ikä nousee ja johto pitää sel­l­aista aina huonona.
    Niin­pä käsky käy johto­ryh­mästä, palkatkaa nuo­ria, älkää van­ho­ja. Ei sitä käskyä kukaan kir­jal­lis­es­ti anna, mut­ta huhu­verkos­to levit­tää sen ja HR huole­htii, että ikään­tyneille ei tehdä sopparia.

    Hyvä esimerk­ki on enti­nen työ­nan­ta­jani: Vielä 90-luvun alus­sa kes­ki-ikä oli lah­den molem­min puolin vähän yli 40 vuot­ta. Vuon­na 2005 HR ere­htyi anta­maan min­ulle tilas­ton keski-iästä:Ruotsissa se oli 57-vuot­ta, Suomes­sa edelleen vähän yli 40-vuotta.Ruotissaei voin­ut irti­sanoa van­ho­ja, Suomes­sa kyllä
    Mut­ta ei se tuot­tavu­u­teen vaikut­tanut, Ruotsin tun­nus­lu­vut oli­vat paran­tuneet ja oli­vat 30 % parem­pia vaik­ka 90-luvun alus­sa olimme tasoissa

    Kol­mas syy on jäl­jel­lä ole­van työu­ran pitu­us. En ole vielä koskaan palkan­nut täysin valmista, olen joutunut jopa koulut­ta­maan muu­ta­maa tj:tä alan saloihin.

    Myös uuden työn­tek­i­jän koulu­tus mak­saa, sen vuok­si +55-vuo­ti­as­ta ei juuri kan­na­ta palkata, kos­ka koulu­tuk­seen uhrat­tua rahaa ei saa takaisin. Ja sen ikäi­nen voi myös jäädä työkyvyt­tömyy­seläk­keelle, jol­loin koulu­tus­in­vestoin­ti on vielä suurem­pi hukka.

    Ikä rajaa voimakkaasti tehtäviä, joi­hin henkilö sovel­tuu. Mata­la­palk­ka-alat ovat yleen­sä ruumi­il­lista kun­toa vaa­tivia eikä kukaan palkkaa muut­tomiehek­si 60-vuo­ti­as­ta insinööriä.

    Tämä on jokaiselle taval­liselle kansalaiselle selvää, mut­ta ei nor­sun­lu­u­tor­nissa istu­valle poliitikolle.

    Tuo viimeisin syy näkyy ympäri Euroopan ikään­tynei­den huonoina työl­lisyys­lukuina ja ikään­tynei­den pätkätöinä

  108. Tulisiko tämä pakolli­nen myös yrit­täjille? Olisiko sieltä sit­ten myös mah­dol­lista saa­da kor­vaus­ta, jos joutuu lopet­ta­maan yrit­täjä­toimin­nan? Kuka mak­saisi vaku­u­tus­mak­sut? Nythän yrit­täjät ovat käytän­nössä kaiken työt­tömyys­tur­van ulkopuolella.

  109. Sylt­ty: Suomes­sa ei ole per­in­teis­es­ti oikein tykät­ty siitä että näytetään voimaa tur­vau­tu­mal­la laittomuuksiin. 

    Lakko ei yleen­sä ole laiton.
    Suomes­sa on nyky­isin vähem­män lakko­ja kuin koskaan, mut­ta keskustelua on enemmän.

    Lait­tomat lakot syn­tyvät siinä tilanteessa, kun työ­nan­ta­ja ilmoit­taa irti­sanomi­sista ja poruk­ka marssii ulos — ja EK halu­aisi kieltää tämänkin mie­le­nil­mauk­sen, voiman­näyt­töhän se ei ole. Päinvastoin.

  110. Liian van­ha: Ansiosi­don­nainen on osa palkkaa siinä kuin eläke tai tap­atur­mavaku­u­tus tai mikä tahansa palkkape­rusteinen etuus.

    No, minus­ta sen vaku­u­tus­mak­sun voisikin siirtää palkak­si. Työ­nan­ta­jalle lie­nee aika lail­la yhden­tekevää, meneekö raha työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen vai työntekijälle. 

    Liian van­ha: Ay-liike on tais­tel­lut tuonkin etu­u­den, ei sitä val­tio ole järjestänyt 

    No, ei var­maan val­tio ole tuo­ta järkän­nyt, vaik­ka se mak­saa sen melkein kokon­aan. Aika härskiä muuten sanoa, että demokraat­tises­sa val­tios­sa AY-liike “tais­telee” itselleen etuuk­sia, jot­ka mak­se­taan isol­ta osin val­tion kas­sas­ta. Val­tion päätök­sen­teon ei pitäisi perus­tua tuol­laiseen etu­ryh­män kiristämiseen, vaan demokraat­tiseen päätöksentekoon. 

    Liian van­ha: Ja tuo­ta ansiosi­don­naista varten työn­tek­i­jät ovat luop­uneet osas­ta palkanko­ro­tuk­sia ja osa palkanko­ro­tuk­sista on siir­ret­ty työttömyysetuuteen.

    Ja minä ehdotin, että nuo rahat siir­ret­täisi­in takaisin sinne palkkaan. Idea olisi, että touhu olisi työ­nan­ta­jalle kus­tan­nus­neu­traali. Työn­tek­i­jälle jäisi valit­tavak­si, ottaisiko hän rahat palkkana vai ostaisiko vaku­u­tuk­sen. Mitä pahaa tässä olisi? 

    Liian van­ha: Osmon ehdot­ta­ma vapaae­htoinen vaku­u­tus ei toi­mi, tai toimii, mut­ta vain hyvätuloisille.

    Osmo ei ehdot­tanut vapaae­htoista vaku­u­tus­ta, vaan minä. Osmo ehdot­ti pakol­lista vakuutusta. 

    Liian van­ha: Vaku­u­tus­matem­ati­ikan mukaan hin­noit­telu tapah­tuu riskin perus­teel­la ja se merk­it­see, että niil­lä joil­la on suurin toden­näköisyys joutua työt­tömäk­si, mak­sut ovat korkeimmat.

    Eikö sen näin kuu­lukin men­nä? Tietenkin, jos touhus­ta halu­taan vaku­u­tuk­sen sijaan tulon­si­ir­to, niin tietenkin sekin voidaan tehdä, mut­ta minus­ta se kan­nat­taa sil­loin jät­tää val­tion pyöritet­täväk­si, ja jät­tää ammat­tiy­hdis­tyk­set ym. tästä kokon­aan sivu­un, kos­ka demokra­t­ian kaut­ta päätök­siä tekevä val­tio on se oikea taho päät­tämään tulonsiirroista. 

    Liian van­ha: Osmo tähtää täl­läkin eri­ar­voisu­u­den kasvattamiseen

    Suosit­te­len luke­maan, mitä Osmo on oikeasti kir­joit­tanut, ennen kuin lähdet tuol­laisia väit­teitä heit­telemään. Minus­ta hänen ehdo­tuk­sen­sa pakol­lis­es­ta vaku­u­tuk­ses­ta ennem­minkin tähtää eri­ar­voisu­u­den vähentämiseen.

  111. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka on ehdot­tanut vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta. Me esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka vapaae­htoinen ei toi­mi. Ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä ja pienen riskin henkilöt eivät mak­sa vaku­u­tus­ta. Sik­si esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta samaan tapaan kuin sairaus­vaku­u­tus on kaikille pakollinen. 

    En ymmär­rä logi­ikkaasi. Halu­at pakot­taa ihmiset, jot­ka eivät kat­so tarvit­se­vansa vaku­u­tus­ta, osta­maan sen. Mikä tolkku tässä oikein on? 

    Jos ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä, niin onko jokin syy sille, mik­si hom­ma ei toimisi. Ymmär­rän, että hom­ma ei vält­tämät­tä toimisi, jos ihmiset eivät osaisi arvioi­da riskiään. 

    Jos halu­at luo­da tulon­si­ir­toma­llin, jos­sa pienen työt­tömyys­riskin ihmisiltä siir­retään rahaa suuren työt­tömyys­riskin ihmisille, niin voidaan tästä tietenkin keskustel­la, mut­ta puhutaan asioista sit­ten niiden oikeil­la nimil­lä. Sen jäl­keen pitäisi jotenkin perustel­la, mikä yhteiskun­nalli­nen hyö­ty on siitä, että suuren työt­tömyys­riskin työtä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat saa­vat käytän­nössä kil­pailue­t­ua pienen työt­tömyys­riskin työ­nan­ta­ji­in, kos­ka hei­dän ei tarvitse palkkauk­ses­sa kom­pen­soi­da mitenkään sitä, että työhön liit­tyy suuri ris­ki joutua työttömäksi. 

    Itse pitäisin yhteiskun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta niitä pienen riskin työ­nan­ta­jia paremp­ina, mut­ta sinä var­maan perustelet meille, mik­si niitä suuren riskin työ­nan­ta­jia pitää subventoida.

  112. Samuli Saarel­ma: No, ei var­maan val­tio ole tuo­ta järkän­nyt, vaik­ka se mak­saa sen melkein kokon­aan. Aika härskiä muuten sanoa, että demokraat­tises­sa val­tios­sa AY-liike “tais­telee” itselleen etuuk­sia, jot­ka mak­se­taan isol­ta osin val­tion kassasta

    Val­tio ei mak­sa ansiosi­do­nan­naista 95 % vaan n 40 %:sti eli tarkasti ottaen perus­päivära­han eli val­tio mak­saa sen kaikille työt­tömille, jot­ka täyt­tävät ehdot.

    Ansiosi­don­naisen osu­u­den rahoit­ta­vat työ­nan­ta­jat ja näi­den raho­jen hallinnoin hoitaa TVR, joka on käytän­nössä työ­nan­ta­jien omis­ta­ma vaku­u­tusy­htiö val­tio ei mak­sa ansio-osuutta

    Ja noiden vakut­ta­mat­tomien mak­sut menevät val­ti­olle, jok­sa käyt­tää ne perus­päivära­han rahoit­tamiseen, joten myös vaku­ut­ta­mat­tomat hyö­tyvät ansiosi­do­nan­naisen maksuista.

    Kun val­tio­ta vaa­di­taan vetäy­tymään vain armei­jan ja muiden väki­val­takoneis­to­jen ylläpi­toon niin mik­si sen pitäisi sekaan­tua työt­tömyysko­r­vauk­seenkaan ? Yksiyisethän voisi­vat alkaa kiapil­la TVR kanssa ?

    1. Pakolli­nen työhön kohdis­tet­tu mak­su on vero, jos sil­lä ei ole yhteyt­tä etu­u­teen. Nyt ei ole, kun sama mak­su per­itään yhtäläis­es­ti vaku­ute­tu­ista ja vaku­ut­ta­mat­tomista. Se, että vaku­ut­ta­mat­tomien henkilöko­htainen mak­su menee val­ton poh­jat­tomaan kas­saan ei muu­ta asi­aa mik­sikään, kos­ka mik­si meil­lä on eri­ty­isvero, joka kuu­luu vain niiden mak­set­tavak­si, jot­ka eivät kuu­lu työt­tömyyskas­saan. Lisäk­si työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan tätä mak­sua vaku­ut­ta­mat­tomis­takin, ja tämä raha menee vain vaku­utet­tu­jen hyväk­si, vaik­ka se tietysti koituu palka­n­mak­su­varan alen­e­mise­na sen vaku­ut­ta­mat­toman työn­tek­i­jän mak­set­tavak­si. (Työn­tek­i­jät mak­sa­vat tosi­asi­as­sa kaik­ki palkkaverot, myös ne työ­nan­ta­jan muodol­lis­es­ti maksamat.)
      Osaako joku sanoa, mitä vikaa siinä on, jos työt­tömyys­vaku­u­tus muute­taan samal­la taval­la pakol­lisek­si kuin sairausvakuutus.
      Tämän asian kanssa täysin erilli­nen on, haaskataanko muu­ta­makym­men­tä miljoon­aa euroa vuodessa siihen, että meil­lä on 30 eril­listä kas­saa, sen sijaan että laitet­taisi­in koko hom­ma kelan hallinnoimaksi.

  113. Raimo K:Lait­tomat lakot syn­tyvät siinä tilanteessa, kun työ­nan­ta­ja ilmoit­taa irti­sanomi­sista ja poruk­ka marssii ulos – ja EK halu­aisi kieltää tämänkin mie­le­nil­mauk­sen, voiman­näyt­töhän se ei ole. Päinvastoin.

    En nyt ymmär­rä logi­ikkaasi. Jos lakko on laiton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeusval­tios­sa saisi tehdä. 

    Onha se nyt ihan hirveätä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 😉

  114. Mie­lenki­in­toista että Osmoa syytetään eri­ar­voisu­u­den lisäämis­es­tä kun ehdo­tus täysin ilmi­selvästi vähen­tää eri­ar­voisu­ut­ta, kun pistää kaik­ki työt­tömät samalle viivalle.

  115. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuka on ehdot­tanut vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta. Me esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka vapaae­htoinen ei toi­mi. Ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä ja pienen riskin henkilöt eivät mak­sa vaku­u­tus­ta. Sik­si esitimme kaikille pakol­lista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta samaan tapaan kuin sairaus­vaku­u­tus on kaikille pakollinen. 

    Jos tämä ei ole sosial­is­mia, niin se on ainakin sosiaalidemokratiaa.

    Itse toivoisin, että jär­jestelmiämme ja tuki­au­tomaat­te­jamme kehitet­täisi­in sel­l­aiseen suun­taan, mis­sä kansalaiset otta­vat enem­män vas­tu­u­ta oman elämän­sä asioista, mukaan­luet­tuna esim. sosi­aali- ja työttömyysturva. 

    Ilmeis­es­ti alku­peräi­nen hyv­in­voin­ti­val­tion idea on ollut huole­htia heikom­mista, eli henkilöistä jot­ka vaikka­pa vam­maisu­u­den takia eivät kykene pär­jäämään ilman apua. Vuosikym­menten myötä ihana sys­teemimme on tässä huolen­pidos­sa levin­nyt kuin pul­lataik­i­na ja kaikille ter­veille ja työkyky­isille on automaatista tar­jol­la ilmaisek­si asun­to­ja, päivära­ho­ja, koulu­tus­ta, ter­vey­den­hoitoa ym. lop­ut­tomi­in. Kansas­ta iso osa pas­sivoituu (jopa sukupolves­ta toiseen) ja seu­rauk­set näkyvät julkisen talouden surke­as­sa tilassa.

    Nyt on korkea aika purkaa ylimenevää hol­hoamista. Olisi ensisi­jaista estää ihmisiä vaikka­pa ajau­tu­mas­ta elin­ta­so­sairauk­si­in tai työt­tömyy­teen, kuin keskit­tyä ongelmien hoita­miseen. Tässä kunkin yksilön vas­tu­u­ta omista asiois­taan tulee isosti lisätä ja vaikka­pa työt­tömyys­tur­va­jär­jestelmää muut­taa tätä tuke­vaan suuntaan.

  116. Osmo Soin­in­vaara: Osaako joku sanoa, mitä vikaa siinä on, jos työt­tömyys­vaku­u­tus muute­taan samal­la taval­la pakol­lisek­si kuin sairausvakuutus.

    Odot­telemme sin­ul­ta vas­taus­ta siihen, että mitä vikaa siinä olisi, että työt­tömyys­vaku­u­tus tulisi oikeasti vapaae­htoisek­si, eli kaik­ki se raha, joka nyt menee työ­nan­ta­jal­ta ja val­ti­ol­ta suo­raan sinne, muutet­taisi­in työn­tek­i­jän palkak­si, jos­ta hän saisi mak­saa työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­sun, jos kat­soo sel­l­aista tarvit­se­vansa, tai olla mak­samat­ta, jos ei kat­so sitä tarvitsevansa. 

    Vaku­u­tus­mak­sun voisi min­un puolestani vähen­tää vero­tuk­ses­sa (ja sit­ten vaku­u­tuk­sen nos­t­a­mi­nen olisi verollista). 

    Saisiko siis vih­doinkin kuul­la peruste­lut sille, mikä tuos­sa pakol­lises­sa sys­tee­mis­sä on täl­laista aidosti vapaae­htoista parem­paa? Hyväksyn sen, että se on parem­pi kuin tuol­lainen nykyi­nen näen­näis­es­ti vapaae­htoinen sys­tee­mi, joka on järkät­ty sel­l­aisek­si, ettei sys­teemin ulkop­uolelle jäämisessä ole taloudel­lis­es­ti juuri mitään järkeä. 

    Ymmärtäisin pakos­sa ole­van jotain tolkkua, jos kyse olisi asi­as­ta, jon­ka riske­jä taval­liset ihmiset eivät osaa arvioi­da, mut­ta sin­un itsesi mukaan ihmiset juuri tietävät työt­tömyys­riskin­sä suuruuden.

    1. En kan­na­ta vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka se ei toimisi ja kos­ka työt­tömyyt­tä vas­taan on järkevää voi­da ottaa vakuutus.
      Vapaae­htoinen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vaku­u­tus­ta, jol­loin vaku­u­tuk­ses­ta tulisi kalli­impi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vaku­u­tus­ta ja lop­uty­la vaku­u­tuk­ses­ta tulisi tolkut­toman kallis.

  117. Samuli Saarel­ma: Jos halu­at luo­da tulon­si­ir­toma­llin, jos­sa pienen työt­tömyys­riskin ihmisiltä siir­retään rahaa suuren työt­tömyys­riskin ihmisille, niin voidaan tästä tietenkin keskustel­la, mut­ta puhutaan asioista sit­ten niiden oikeil­la nimillä. 

    Yhdessä kokon­ais­val­taises­sa tulon­si­ir­toma­llis­sa­han nyky­isin jo eletään. Ongel­mana on, että kun tulon­si­ir­rot toteu­tu­vat eri­laisi­na tuk­i­na, mak­suina, veroina, sairas‑, työt­tömyys- tai eläke­vaku­u­tuksi­na, kukaan ei enää pysty hah­mot­ta­maan kokon­aisu­ut­ta. Samal­la jär­jestelmästä puut­tuu kannustavuus.

  118. Osmo Soin­in­vaara: Osaako joku sanoa, mitä vikaa siinä on, jos työt­tömyys­vaku­u­tus muute­taan samal­la taval­la pakol­lisek­si kuin sairausvakuutus.

    Sen jäl­keen val­tio sään­telee etu­ut­ta ja toden­näköis­es­ti tuo ryh­män ehdot­ta­ma muu­tos sisältää jo sekin leikkauk­sen ja jos ei niin täl­lä valmis­tel­laan por­var­i­hal­li­tus­ta, joka sit­ten viimeistään leikkaa etuutta.

    Kun työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta tulee osa val­tion talout­ta niin se nos­taa val­tion­veronastet­ta ja pakot­taa taas leikkaamaan.

    Kun ryh­män kokoon­pano koos­t­uu EK suosi­joista niin mitäpä muu­ta siel­lä on taustalla

  119. Sylt­ty: En nyt ymmär­rä logi­ikkaasi. Jos lakko on laiton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeusval­tios­sa saisi tehdä. 

    Onha se nyt ihan hirveätä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 

    Hirveätähän se on, mut­ta minkä kokoinen sakko sen sit­ten korvaisi?

    Olet siis sitä mieltä, että ammat­tiosas­to­jen tulee ottaa vas­taan joukkoir­ti­sanomiset pelkästään aplodein.

  120. Sylt­ty: En nyt ymmär­rä logi­ikkaasi. Jos lakko on laiton, niin se on kyl­lä sil­loin de jure kiel­let­tyä, kos­ka lait­to­muuk­sia ei oikeusval­tios­sa saisi tehdä.
    Onha se nyt ihan hirveätä, kun EK halu­aa kiel­let­tyä asi­aa kielletyksi 

    Ei län­si­mais­sa mie­lenosoit­ta­mi­nen ole kiel­let­tyä , muis­sa mais­sa täl­laiset lakot, joista EK her­mostuu ja halu­aa lopet­taa luokitel­laan mie­lenosoituk­sik­si eikä niistä ole seuraamuksia

    Mie­lenosoi­tus­va­paus kun kuu­luu sananvapauteen.

    Ja tuotan­nos­sa on nor­maal­is­tikin tuol­laisia katko­ja, joten tuol­laisi­in katkoi­hin on valmis­taudut­tua­va jo aivan nor­maalin liike­toimin­nan puitteissa.

    Niin­pä tap­pi­oi­ta ei juuri synny.

    EK moti­vaat­to­ri­na on mie­lenosoi­tusten aiheut­ta­ma imago­tap­pio ja työn­tek­i­jöi­den täy­delli­nen alistaminen.

    Muis­sa mais­sa todel­lis­ten lait­tomein lakko­jen estämi­nen tapah­tuu myötämääräämisoikeudel­la .Suomes­sa työ­nan­ta­jan val­ta on dikda­toorista eikä työn­tek­i­jöil­lä ole kuin puheoikeus.

    Muual­la työn­tek­i­jöil­lä on veto-oikeus johdon henkilöstöpäätök­si­in ja niin­pä lait­tomien lakko­jen tarve on vähäisempi.

  121. Samuli Saarel­ma: En ymmär­rä logi­ikkaasi. Halu­at pakot­taa ihmiset, jot­ka eivät kat­so tarvit­se­vansa vaku­u­tus­ta, osta­maan sen. Mikä tolkku tässä oikein on? 

    Jos ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä, niin onko jokin syy sille, mik­si hom­ma ei toimisi. Ymmär­rän, että hom­ma ei vält­tämät­tä toimisi, jos ihmiset eivät osaisi arvioi­da riskiään. 

    Jos halu­at luo­da tulon­si­ir­toma­llin, jos­sa pienen työt­tömyys­riskin ihmisiltä siir­retään rahaa suuren työt­tömyys­riskin ihmisille, niin voidaan tästä tietenkin keskustel­la, mut­ta puhutaan asioista sit­ten niiden oikeil­la nimil­lä. Sen jäl­keen pitäisi jotenkin perustel­la, mikä yhteiskun­nalli­nen hyö­ty on siitä, että suuren työt­tömyys­riskin työtä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat saa­vat käytän­nössä kil­pailue­t­ua pienen työt­tömyys­riskin työ­nan­ta­ji­in, kos­ka hei­dän ei tarvitse palkkauk­ses­sa kom­pen­soi­da mitenkään sitä, että työhön liit­tyy suuri ris­ki joutua työttömäksi. 

    Itse pitäisin yhteiskun­nan kokon­aisu­u­den kannal­ta niitä pienen riskin työ­nan­ta­jia paremp­ina, mut­ta sinä var­maan perustelet meille, mik­si niitä suuren riskin työ­nan­ta­jia pitää subventoida.

    Nyt hom­ma menee vähän tois­in­päin. Suuren työt­tömyys­riskin työn­tek­i­jät (pätkä­työläiset ym. liitoille kel­paa­mat­tomat) ovat pakotet­tu­ja sub­ven­toimaan liit­to­jen jäse­nien ansiosidonnaista.

    Tämä pakko­sub­ven­tio pitää purkaa, joko niin että val­tio ottaa kokon­ais­vas­tu­un ansiosi­don­nais­es­ta tai niin että kas­so­jen pitää kerätä koko ansiosi­don­naisen kus­tan­nuk­set jäsen­mak­su­is­saan. Jos nyt jäsen­mak­su on n. 100 euroa ja sil­lä kate­taan 5 % kus­tan­nuk­ses­ta, nou­se­vat jäsen­mak­sut tasolle 2000 euroa/a. Tämän jäl­keen ehkä jokaiselle voisi tul­la mah­dol­lisu­us myös itse arvioi­da halu­a­mansa ansiosi­don­nais­vaku­u­tuk­sen taso, ajas­sa ja määrässä, mikä tietenkin vaikut­taisi vakuutusmaksuun.

    Nykyi­nen piilo­tu­ki ay-liik­keen jäse­nille on sietämätön ja epäoikeu­den­mukainen sekä kallis.

  122. Osmo Soin­in­vaara:
    Johan­na. Vas­tus­tako aja­tus­ta, että työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­ta tulisi pakolli­nen, kuten sairaus­vaku­u­tus on. Jokaisen oil­isi pakko kuu­lua johonkin kassaan.

    Minus­ta kaikkien työssäkäyvien tulisi kuu­lua kas­saan. Itse kan­natan muil­ta osin perus­tu­loa, kos­ka tässä tukivi­idakos­sa ei ole mitään järkeä. Sen lisäk­si voi /pitää kuu­lua kas­saan, jol­loin työt­tömänä saa aiem­pi­in työ­tu­loi­hin perus­tu­vaa korvausta.

    Usko­ma­ton määrä ihmisiä hakee kuukausit­tain sovitel­tua päivära­haa, eli heil­lä on osa-aikaista tai keikkatyötä. Perus­tu­lo vähen­täisi tätäkin paper­in­pyörit­tämistä. Olisi perus­tu­lo ja siihen päälle osa-aikatyön palk­ka. Hyvin monel­la päivära­han­hak­i­jal­la on työ­tu­loa 0 — 2000 €/kk.

    Ansiosi­don­naisen kestoa tulee lyhen­tää. Mielestäni se, että alle 3 vuo­den työhis­to­ri­al­la mak­se­taan enää 400 päivää oli järkevä lakimuu­tos. Ei ole mitään ideaa, että juuri koulus­ta päässyt nuori on työssä 26 viikkoa ja sen jäl­keen voi saa­da 2 vuot­ta ansiosidonnaista.

  123. Osmo Soin­in­vaara:
    En kan­na­ta vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka se ei toimisi ja kos­ka työt­tömyyt­tä vas­taan on järkevää voi­da ottaa vakuutus.
    Vapaae­htoinen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vaku­u­tus­ta, jol­loin vaku­u­tuk­ses­ta tulisi kalli­impi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vaku­u­tus­ta ja lop­uty­la vaku­u­tuk­ses­ta tulisi tolkut­toman kallis.

    Onhan tuo kas­san jäsenyys vapaae­htoista Ruot­sis­sa ja Tanskassa.

    Mut­ta näis­sä mais­sa perus­tur­van taso on korkeampi kuin Suomes­sa, joten näis­sä mais­sa ei olla niin riip­pu­vaisia ansiosi­don­nais­es­ta turvasta.

  124. Osmo Soin­in­vaara: Vapaae­htoinen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vaku­u­tus­ta, jol­loin vaku­u­tuk­ses­ta tulisi kalli­impi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vaku­u­tus­ta ja lop­uty­la vaku­u­tuk­ses­ta tulisi tolkut­toman kallis.

    … keskiriskin väki, puhu­mat­takaan suuririski­sistä eivät ottaisi kallista vaku­u­tus­ta, kos­ka tietävät, että yleinen sosi­aal­i­tur­va mah­dol­lisen ongel­man viime kädessä hoitaisi.

    Itse näen, että täl­laises­sa korkean sosi­aal­i­tur­van ja työl­lisyysas­teen maas­sa työt­tömyys- ja sairaus­vaku­u­tus ovat aika taval­la keskenään ver­ran­nol­lisia. Et sinä tiedä kak­sikymp­pisenä pysytkö kohta­laisen ter­veenä, tai oletko valin­nut sel­l­aisen työ­tule­vaisu­u­den, joka eläk­keelle asti kestää. Toki joil­lakin ihmisil­lä on suh­teel­lisen var­ma työu­ra edessä, mut­ta hei­dän kohdal­laan pieni sol­i­daarisu­us tuskin talout­ta romut­taisi. Sehän on joka tapuk­ses­sa turvattu.

    Olen kaavail­lun pakol­lisen työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen kan­nal­la, mut­ta tämäkin keskustelu on vahvis­tanut käsi­tys­täni, että sosi­aal­i­tili olisi yksinker­taisin ja oikeu­den­mukaisin ratkaisu tähän intressien ja moti­ivien täy­del­liseen sekasotkuun.

  125. Osmo Soin­in­vaara:
    En kan­na­ta vapaae­htoista työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka se ei toimisi ja kos­ka työt­tömyyt­tä vas­taan on järkevää voi­da ottaa vakuutus.
    Vapaae­htoinen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vaku­u­tus­ta, jol­loin vaku­u­tuk­ses­ta tulisi kalli­impi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vaku­u­tus­ta ja lop­uty­la vaku­u­tuk­ses­ta tulisi tolkut­toman kallis. 

    Eikö vaku­u­tuk­sen hin­noit­telun yleinen idea juuri olekin se, että vaku­u­tus­mak­su määräy­tyy riskin suu­ru­u­den mukaan ja että niiden ei vaku­u­tus­ta kan­na­ta ottaa jot­ka eivät sitä tarvitse? 

    Pakol­lises­sa mak­su­jär­jestelmässä ja nykysys­tee­mis­sä työ­taiton­sa ja työkun­ton­sa, ter­veyten­sä, moti­vaa­tion­sa ja muut asi­at kun­nos­sa pitävä henkilö on näis­sä julk­i­sis­sa “vaku­u­tuk­sis­sa” rahastet­ta­vana jo ihan tilas­tol­lisel­la toden­näköisyy­del­lä. Tulon­si­ir­rosta tai verosta­han näis­sä on kysymys, vaku­u­tuk­ses­ta puhumi­nen on vain savu­ver­ho, jol­la sys­teemille yritetään luo­da hyväksyttävyyttä.

  126. Pent­ti Ara­järvel­lä oli tästä aiheesta mainio kir­joi­tus Helsin­gin Sanomain yleisönosas­tossa. Kan­nat­taa lukea. Siinä on hyviä näkökul­mia, joi­ta kan­nat­taa pohtia itse kunkin.

  127. Samal­la muuten voisi kor­ja­ta epäko­hdan koskien työssäoloe­hto­ja ja sovitel­tu­ja päivärahoja. 

    Kelal­la on työ­nan­ta­jille työläs lomake TT4 (3 sivua numeroi­ta per työn­tek­i­jä), jos­sa kysel­lään mm. edel­lisen vuo­den ajal­ta jokaisen viikon viikko­tun­te­ja erik­seen ynnä­muu­ta. Mikään fir­ma, jol­la ei ole henkilöstöosas­toa, ei ehdi ja jak­sa enti­sistä työn­tek­i­jöistään täytel­lä näitä lap­pu­ja, ja niitä sit­ten huhuil­laan ja arvioidaan miten mikäkin tun­timäärä menee. Kohtu­u­ton byro-rasite työ­nan­ta­jalle ja työn­tek­i­jä saa päivära­hansa myöhässä. 

    Hom­man tulisi olla merkit­tävästi yksinker­taisem­paa ja perus­tua taval­liseen palkka­todis­tuk­seen a la palkka.fi ja samal­la työt­tömyyskas­so­jen toim­inta tehos­tuu puolella.

    Lisäk­si olen sitä mieltä yrit­täjänä, että ansiosi­don­naiseen kuu­lu­misen tulisi edelleen olla vapaae­htoista enkä kaipaa sitä lainkaan. Ris­ki kuu­luu yrit­tämiseen. En myöskään halua mak­saa sään­nöl­lis­es­ti työt­tömien alo­jen yrit­täjien ansiosidonnaisia.

  128. Vesa: Eikö vaku­u­tuk­sen hin­noit­telun yleinen idea juuri olekin se, että vaku­u­tus­mak­su määräy­tyy riskin suu­ru­u­den mukaan ja että niiden ei vaku­u­tus­ta kan­na­ta ottaa jot­ka eivät sitä tarvitse? 

    Kukaan, jol­la olisi 6kk irti­sanomi­sai­ka ei vaku­u­tus­ta ottaisi, kos­ka irti­san­omisti­lanteessa ehtisi liit­tyä mukaan. Työssäoloe­hto täyt­ty­isi. Sama­han se on nykyään.

    Ain­oas­taan, jos fir­mal­la on konkurssiris­ki, pitäisi olla mukana.

  129. Eläkete­formin keskeinen tulos ja ilmeis­es­ti tavoite pn, että vuo­den 1960 jäl­keen syn­tynei­den eläkkei­den tasoa pudote­taan rajusti. 

    SDP ei enää piit­taa asi­as­ta, kos­ka hei­dän äänestäjän­sä ovat suurista ikälu­ok­ista ja hei­dän eläk­keen­sä saadaan täl­lä tur­vat­tua. Kokoomus ei peri­aat­teessa piit­taa ja Kepulle maat­alouden omat sys­teemit ja tuet ovat riit­tävä diili. 

    Työl­lisyyspoli­ti­ikan ja eläkkei­den kohtalony­hteys on sen ver­ran tiuk­ka, että ne toki käsitel­lään irral­laan toisistaan. 

    Sekavak­si asian tekevät har­vat mut­ta yleisem­mät suureläk­keet. Nekin on ansait­tu, osin vähän lain­säädän­nön varjoissa. 

    Kun­ta­hom­mis­sa voi olla hyvin 68-vuo­ti­aak­si opet­ta­mas­sa ja sosi­aalipuolel­la ja viras­tossa. Sama kos­kee lain valmis­tellei­ta ja päät­täneitä. Ei siel­lä irti­san­o­ta yli 50-vuo­ti­ai­ta tai ketään. 

    Edelli­nen uud­is­tus pudot­ti eläkkeitä n 5 — 10%, odotus on n 50% aiem­mas­ta tulota­sos­ta. Jatkos­sa hyvä jos 40%. 

    Poli­ti­ikas­sa kan­nat­taa kat­soa mitä ongel­maa ollaan ratkaisemassa.

  130. Raimo K: Hirveätähän se on, mut­ta minkä kokoinen sakko sen sit­ten korvaisi?

    Yleen­sä Suomes­sa lait­to­muuk­si­in syyl­listyneille on määrät­ty toisaal­ta sakko ja sit­ten toisaal­ta vahin­gonko­r­vauk­set. Jos minä poltan talosi, niin sakko­jen lisäk­si joudun kyl­lä kor­vaa­maan myös aiheuta­mani tuhot, eiks niin? 

    Olet siis sitä mieltä, että ammat­tiosas­to­jen tulee ottaa vas­taan joukkoir­ti­sanomiset pelkästään aplodein.

    Kyl­lä buuauskin kävisi, kun­han se tehtäisi­in kahvi- tai ruokatunnilla.

  131. Krtek:Lisäk­si olen sitä mieltä yrit­täjänä, että ansiosi­don­naiseen kuu­lu­misen tulisi edelleen olla vapaae­htoista enkä kaipaa sitä lainkaan. Ris­ki kuu­luu yrit­tämiseen. En myöskään halua mak­saa sään­nöl­lis­es­ti työt­tömien alo­jen yrit­täjien ansiosidonnaisia.

    Tästä olen muuten ihan samaa mieltä. En koskaan ottanut yrit­tjään työt­tömyys­vaku­u­tus­ta, kos­ka sen olisi jout­nut mak­samaan kokon­aan itse. Liian kallista eikä työt­tömyys ollut riskinä.

  132. Ja rapor­tis­sa ei main­ut­tu sitä pahin­ta kan­nustin­loukkua eli Kelan ala-arvoista asiakaspalvelua

    Kun työtön ottaa pätkä­työn vas­taan niin rahan­tu­lo katkeaa 1,5–3 kuukaudek­si , jos on kelan asiakkaana

    Kas­sat hoita­vat asi­at ripeäm­min ja jous­tavasti ja jos työ­naan­t­ja osa hoitaa homamn­sa niin rahan­tu­lo ei katkea.Kela tulk­it­see myös päivära­han saan­tia tiukem­min eikä ota huomioon alako­htaisia tarpei­ta. Ja Kelan asi­akas­palveli­ja joutuu hoita­maan laa­jaa kir­joa etuuk­sia eikä ammt­ti­taito riitä kaikkeen.

    Ja jos yhtäkkiä Kelan tuk­i­taan sato­ja tuhan­sia uusia asi­akkai­ta niin ongel­mat ovat pitkäaikaisia

  133. Osmo Soin­in­vaara: Vapaae­htoinen työt­tömyys­vaku­u­tus ei toi­mi, kos­ka ihmiset osaa­vat arvioi­da riskin­sä. Pienewn riskin väki ei ottaisi vaku­u­tus­ta, jol­loin vaku­u­tuk­ses­ta tulisi kalli­impi, keskiriskin väkikään ei ottaisi vaku­u­tus­ta ja lop­uty­la vaku­u­tuk­ses­ta tulisi tolkut­toman kallis.

    Jos nyt oikein ymmärsin, niin et halua tehdä vaku­u­tuk­ses­ta vapaae­htoista sik­si, että halu­at, että ihmis­ten vaku­u­tus­mak­sut eivät vas­taa hei­dän riskiä koh­da­ta asia X, jota vas­taan he itseään vaku­ut­ta­vat, vaan halu­at pakot­taa mata­lan riskin ihmiset sub­ven­toimaan vaku­u­tus­mak­suil­laan korkean riskin ihmisiä. 

    Pitäisikö vas­taavaa soveltaa muis­sakin vaku­u­tuk­sis­sa? Pitäisikö vaikka­pa liiken­nevaku­u­tus muut­taa kiin­teähin­taisek­si niin, että vähän kolaroiville eivät vaku­u­tusy­htiöt saa antaa bonuksia? 

    Jos työt­tömyys­vaku­u­tus toimisi “täy­del­lis­es­ti”, eli vaku­u­tus­mak­su olisi jokaisen vaku­utet­ta­van kohdal­la yhtä suuri kuin hänen toden­näköisyyten­sä joutua työt­tömäk­si ker­taa hänen vaku­u­tuk­ses­ta saa­mansa kor­vaus (+ joku kor­vaus vaku­u­tusy­htiölle), niin en ihan ymmär­rä, mik­si tämä olisi “tolkut­toman” kallista. Täy­del­lisel­lä viit­taan tässä myös siihen, että sekä ihmiset itse että vaku­u­tusy­htiö osaisi­vat nuo arvioi­da suh­teel­lisen hyvin. Jos oikein ymmärsin, niin sin­un mukaasi tämä ole­tus pitää paikkaansa.

    Jos siis hom­ma toimisi noin, niin eikö siinä olisi kyse ihan saman­lais­es­ta kuin kaikissa muis­sakin vaku­u­tuk­sis­sa, eli ihmiset oli­si­vat valmi­it uhraa­maan osan jatku­vas­ta tulovir­ras­taan varmis­taak­seen sen, etteivät joudu yhtäkkiä suuri­in ongelmi­in itses­tään riip­pumat­toman syyn vuok­si? Mik­si asia toimisi vaikka­pa palo­vaku­u­tuk­ses­sa, mut­tei tässä työt­tömyyt­tä vas­taan vakuuttamisessa? 

    Sin­ul­ta jäi vas­taa­mat­ta siihen, mikä yhteiskun­nalli­nen hyö­ty seu­raa siitä, että pienen työt­tömyy­den riskin työtä tar­joa­vat työ­nan­ta­jat pan­naan sub­ven­toimaan suuren työt­tömyy­den riskin työtä tar­joavia työ­nan­ta­jia. Siitähän tässä lop­pu­jen lopuk­si on kyse. Jos sub­ven­tio­ta ei olisi, voisi­vat pienen työt­tömyy­den riskin työ­nan­ta­jat laskea palkko­ja, kos­ka hei­dän työn­tek­i­jöil­lään olisi varaa ostaa halvem­pi työt­tömyys­vaku­u­tus ja toisaal­ta korkean riskin työ­nan­ta­jien olisi pakko nos­taa palkko­ja, kos­ka hei­dän työn­sä ei enää kokon­aisu­ut­ta kat­soen enää olisikaan niin houkut­tel­e­va. Markki­noil­la kil­pail­taes­sa sub­ven­tion pois­t­a­mi­nen siis suo­sisi työ­nan­ta­jia, jot­ka tar­joa­vat työtä, jos­sa on pieni työt­tömyy­den ris­ki. Eikö täl­laisia työ­paikko­ja juuri pitäisikin suosia?

  134. Rolle: Jos nyt jäsen­mak­su on n. 100 euroa ja sil­lä kate­taan 5 % kus­tan­nuk­ses­ta, nou­se­vat jäsen­mak­sut tasolle 2000 euroa/a. Tämän jäl­keen ehkä jokaiselle voisi tul­la mah­dol­lisu­us myös itse arvioi­da halu­a­mansa ansiosi­don­nais­vaku­u­tuk­sen taso, ajas­sa ja määrässä, mikä tietenkin vaikut­taisi vakuutusmaksuun.

    Juuri näin. Ja siis tuon lisäk­si kaikkien palkat nou­se­vat sil­lä määräl­lä, mikä työ­nan­ta­jil­ta nyt pakko-ote­taan tuo­hon vakuutukseen. 

    Tuo räätälöin­ti oli muuten hyvä point­ti. Vas­taava­han pätee esim. henki­vaku­u­tuk­si­in, jois­sa ihmiset saa­vat päät­tää vaku­u­tuk­sen koon ja tästä sit­ten seu­raa se, paljonko vaku­u­tus­mak­su on. Yleen­sä ihmiset jus­teer­aa­vat tämän niin, että esim. puoliso saa mak­set­tua asun­to­lainan, jol­loin tulon­saa­jan kuole­ma ei aja lop­pu­per­het­tä kadulle. 

    Minus­ta työt­tömyys­vaku­u­tuk­ses­sa sama voisi toimia oikein hyvin. Joku voi olla alal­la, jos­sa työt­tömäk­si jou­tu­mi­nen on toden­näköistä, mut­ta uuden työn löy­tymi­nen suht help­poa. Täl­lainen henkilö halu­aa suuren pros­entin vaku­u­tuk­sen (jot­teivät tulot putoa työt­tömyys­jak­soil­la), mut­tei tarvitse sille pitkää kestoa. Joku toinen taas voi kestää jonkin­laisen tulon­mene­tyk­sen, mut­tei ole mitenkään var­ma, että löytää nopeasti uut­ta työ­paikkaa. Täl­lainen henkilö halu­aisi sit­ten pitkäkestoisen mata­lan pros­entin vaku­u­tuk­sen. Ja kaikkea muu­ta, mitä vaku­u­tusy­htiöt vain keksivätkin.

  135. Tapio: Et sinä tiedä kak­sikymp­pisenä pysytkö kohta­laisen ter­veenä, tai oletko valin­nut sel­l­aisen työ­tule­vaisu­u­den, joka eläk­keelle asti kestää. Toki joil­lakin ihmisil­lä on suh­teel­lisen var­ma työu­ra edessä, mut­ta hei­dän kohdal­laan pieni sol­i­daarisu­us tuskin talout­ta romuttaisi.

    Minus­ta sol­i­daarisu­us liit­tyy sosi­aal­i­tur­vaan, eikä min­ul­la ole mitään sitä vas­taan, että rikkaat sub­ven­toi­vat köy­hiä. En vain ymmär­rä, mik­si ansio­tur­va pitää tähän sotkea. Työt­tömyys­riskin suu­ru­ud­es­ta riip­pumat­tomien vaku­u­tus­mak­su­jen sys­tee­mis­sä (se, mikä Suomes­sa nyt on ja jon­ka Osmo halu­aa pakol­lisek­si kaikille) pahim­mil­laan köy­hät sub­ven­toi­vat rikkai­ta, kun joku suh­teel­lisen tur­val­lises­sa, mut­ta pieni­palkkaises­sa työssä ole­va sub­ven­toi työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­suil­laan sel­l­aista, joka on valin­nut työ­paikak­seen korkea­palkkaisen, mut­ta epä­var­man paikan.

  136. Samuli Saarel­ma: Jos nyt oikein ymmärsin, niin et halua tehdä vaku­u­tuk­ses­ta vapaae­htoista sik­si, että halu­at, että ihmis­ten vaku­u­tus­mak­sut eivät vas­taa hei­dän riskiä koh­da­ta asia X, jota vas­taan he itseään vaku­ut­ta­vat, vaan halu­at pakot­taa mata­lan riskin ihmiset sub­ven­toimaan vaku­u­tus­mak­suil­laan korkean riskin ihmisiä. 

    Täl­laista jär­jeste­lyä kut­su­taan ter­mil­lä “hyv­in­voin­ti­val­tio”.

  137. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su samoin kuin sairaus­vaku­u­tus ovat luon­teeltaan sol­i­daarisia ja niin tulee ollakin. 

    Molem­pi­en kohdal­la tämä voi johtaa siihen, että köy­hät sub­ven­toi­vat rikkai­ta. Sairaus­vaku­u­tuk­sen kohdal­la tämä on jotenkin perusteltavis­sa, kos­ka työn­tek­i­jän sairas­tavu­u­den lisäämi­nen ei hyödytä työ­nan­ta­jaa oikeas­t­aan koskaan, mut­ta työt­tömyys­vaku­u­tuk­sen kohdal­la tämä johtaa siis siis siihen, että hyvät työ­nan­ta­jat (sel­l­aiset, jot­ka tar­joa­vat pitk­iä ja kestäviä työ­suhtei­ta) sub­ven­toi­vat huono­ja työ­nan­ta­jia (pätkätöitä tar­joa­vat), kos­ka joutu­vat osal­lis­tu­maan näi­hin töi­hin men­nei­den työttömyydestä. 

    Osmo, et tois­taisek­si ole tähän epäko­htaan ottanut mitään kan­taa. Eikö sitä sinus­ta ole lainkaan ole­mas­sa, vai eikö siitä vain tarvitse välittää?

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su samoin kuin sairaus­vaku­u­tus ovat luon­teeltaan sol­i­daarisia ja niin tulee ollakin.

    Tästä tietysti voi olla tois­takin mieltä. 

    Suomen talouden suurin ongel­ma juuri on tämä ylipur­sua­va sol­i­daarisu­us, jon­ka seu­rauk­se­na korkea vero­tus, hirveätä vauh­tia lisävelka­an­tu­va julki­nen sek­tori, heikkenevät julkiset palve­lut, yri­tys­toimin­nan heikko kv-kil­pailukyky, teol­lisu­ud­es­ta katoa­vat työ­paikat, korkea työt­tömyys ja kansakun­nan kas­va­va pahoinvointi. 

    Markki­na­t­alous nujer­si kom­mu­nis­min ja se tulee nujer­ta­maan myös sosi­aalidemokraat­tisen yhteiskun­ta­mallin. Imperi­u­mi yrit­tää vas­taiskua ja saavutet­tu­jen etu­jen puo­lus­tamista ay-liik­keen johdol­la, mut­ta tulee häviämään ellemme tee täyskään­nöstä esimerkik­si pääomien, tavaroiden, palvelu­iden, ihmis­ten vapaan liikku­vu­u­den suhteen.

  139. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su samoin kuin sairaus­vaku­u­tus ovat luon­teeltaan sol­i­daarisia ja niin tulee ollakin. 

    Toisaal­ta tois­t­en sol­i­daarisu­ut­ta voi myös väärinkäyt­tää ja liian hyvä yhteis­vas­tuu syö yksilön oman vas­tu­un tarvet­ta. Näi­den ongelmien kor­jaamiseen ei kuitenkaan pidä kehit­tää mas­si­ivista byrokra­ti­aa 😉 Ter­veystilin tapainen ratkaisu myös työt­tömyys­vaku­u­tuk­seen voisi olla toimiva.

  140. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su samoin kuin sairaus­vaku­u­tus ovat luon­teeltaan sol­i­daarisia ja niin tulee ollakin.

    Näin minäkin ne näen, eivätkä ne ole nytkään per­in­teisen yksilö­vaku­u­tus­matem­ati­ikan mukaisia. Mon­elta tarpeet­toma­l­ta sekaan­nuk­selta väl­tyt­täisi­in, jos niis­sä kor­vat­taaisi­in sana “x‑vakuutus” sanal­la “x‑turva”.

    Toki julki­nen val­ta säätelee Suomes­sa myös yksilö­vaku­u­tuk­sia todel­li­sista riskeistä poiketen. Muis­taak­seni sukupuo­lia ei saa erotel­la esim. auto- ja liiken­nevaku­u­tuk­sis­sa, mikä on vas­toin riskitilastoja.

  141. “Työt­tömyys­vaku­u­tus on kum­malli­nen sekasik­iö. Se rahoite­taan 95-pros­ent­tis­es­ti kaik­il­ta palka­nsaa­jil­ta ja hei­dän työ­nan­ta­jil­taan kerä­ty­il­lä veroil­la. Työt­tömyyskas­sat mak­sa­vat ansio­tur­van menoista vaivaiset viisi pros­ent­tia, mut­ta vaku­u­tus kos­kee vain kas­san jäseniä. Muut siis mak­sa­vat, mut­ta eivät saa vakuutusturvaa.”

    Tästä on myös väli­in­putoa­jia. Itse olin mak­sanut liiton raho­ja jo tois­takym­men­tä vuot­ta, kun työt­tömyys iski vuon­na 2009. Sil­loin sain tietää, että en ole työt­tömyys­tukikelpoinen. Seu­raa­van ker­ran selvit­telin asi­aa vuon­na 2012 ja täl­löin min­ulle selvisi, että en tule elämäni aikana koskaan ole­maan oikeutet­tu työt­tömyysko­r­vauk­seen ja erosin ammattiliitosta.

  142. Onko jos­sakin vaku­ut­tavaa ana­lyysiä ansiosi­don­naisen työt­tömyys­tur­van yhteiskun­nal­li­sista vaiku­tuk­sista? Äkkiä ajatel­tuna kun tuol­lainen kan­nus­taa “todel­liseen” (ex sosi­aal­i­tur­va) mak­sukykyyn näh­den liial­liseen kulu­tuk­seen ja ennen kaikkea kulu­tuk­sen rak­en­teeseen jos­sa kestetään huonos­ti tuloshokke­ja. Jos tuo­ta ansiosi­don­naista ei olisi selkäno­jana, kiin­teät kulut joudut­taisi­in pitämään alem­pana. En näe, että tämä ainakaan itses­tään­selvästi olisi huono asia.

  143. Pir­jo: Kukaan, jol­la olisi 6kk irti­sanomi­sai­ka ei vaku­u­tus­ta ottaisi, kos­ka irti­san­omisti­lanteessa ehtisi liit­tyä mukaan. Työssäoloe­hto täyt­ty­isi. Sama­han se on nykyään.
    Ain­oas­taan, jos fir­mal­la on konkurssiris­ki, pitäisi olla mukana.

    Tämä on var­maan se tärkein pontti.Kun irti­sanomi­sai­ka on 6 kk niin ehtii hakeu­tua uusi­in töi­hin ja nyt suuril­la fir­moil­la on tapana mak­saa irti­sanomisko­r­vaus­ta, joten enää har­va saisi ansiosidonnaista.

    Mut­ta tämä kos­kee vain hyväo­saisia irtisanottuja

    Nytkin ehto­jen kiristämi­nen on johtanut siihen, että vain n 30 % työt­tömistä saa ansiosi­don­naista ja tämä uud­is­tus merk­it­see, että käytän­nössä työt­tömyys­tur­vas­ta voidaan leika­ta sato­ja miljoonia.

    Se lie­nee se todel­li­nen tavoite.

    Toinen tavoite on supis­taa työn­tek­i­jöi­den vaikut­tamista työelämän sään­te­lyyn ja työn­tek­i­jöi­den oman osal­lis­tu­misen vähentäminen.

    Yksi peruste ansiosi­don­naisen lyhen­tämiselle oli tuon 500 päivän piikin sulattaminen.Valitettavasti tuo­ta piikkiä ei ole näkynyt kas­so­jen tilas­tois­sa, kuten aikaismemin jo esitin

    Ja ansiosi­don­naisen lyhen­tämi­nen siirtäisi sen vain 250 päivän kohdalle, joten piikkiä uusikaan sys­tee­mi ei pois­taisi kuten väitetään eikä olema­ton­ta voi muutenkaan poistaa

  144. Julkisen sek­torin kan­natatis kek­sit­tyä saneer­aa­maan julk­s­ta sek­to­ria, mut­ta siihen ei rohkeus riitä, kuten sote-.kunta- , metropoli­hallinto- uud­is­tuk­set osoittavat

  145. Liian van­ha:Ja ansiosi­don­naisen lyhen­tämi­nen siirtäisi sen vain 250 päivän kohdalle, joten piikkiä uusikaan sys­tee­mi ei pois­taisi kuten väitetään eikä olema­ton­ta voi muutenkaan poistaa 

    Luep­pa nyt ajatuk­sen kanssa, mitä itse sanoit.

    Sanoit käytän­nössä (jos jätetään tuo piikin kiis­to pois):
    “Jos työt­tömyys­tur­van muu­tos vähen­tää työt­tömyys­jak­soa 250 päivää, niin ei sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä kos­ka siinä on kum­minkin työttömyysjakso”

    Sin­un mielestäsi ei siis ole mitään väliä, onko ihmi­nen 250 päivää vai 500 päivää työt­tömänä. Min­un silmääni tuos­sa on sem­moinen ero, että henkilö on 250 päivää enem­män töis­sä kuin työttömänä.

  146. Pir­jo: Kukaan, jol­la olisi 6kk irti­sanomi­sai­ka ei vaku­u­tus­ta ottaisi, kos­ka irti­san­omisti­lanteessa ehtisi liit­tyä mukaan. Työssäoloe­hto täyt­ty­isi. Sama­han se on nykyään.

    No, tietenkään henkilölle, joka on saanut irti­sanomisil­moituk­sen työ­paikas­ta, ei myön­net­täisi vaku­u­tus­ta. Vaku­u­tuk­sen tarkoi­tus ei ole suo­ja­ta sel­l­aiselta työt­tömyy­deltä, joka on etukä­teen vaku­utet­ta­van tiedos­sa. Samas­ta syys­tä, ei ole järkevää, että määräaikaises­sa työssä ole­va olisi oikeutet­tu vaku­u­tus­ra­hoi­hin, vaik­ka hei­dän kohdal­laan asia onkin vähän mon­imutkaisem­pi sik­si, että joskus jatku­vaa työtä tehdään ketjut­ta­mal­la määräaikaisia sopimuksia.

  147. Liian van­ha: Tämä on var­maan se tärkein pontti.Kun irti­sanomi­sai­ka on 6 kk niin ehtii hakeu­tua uusi­in töi­hin ja nyt suuril­la fir­moil­la on tapana mak­saa irti­sanomisko­r­vaus­ta, joten enää har­va saisi ansiosidonnaista.

    Eli onko sinus­ta jotenkin huono jut­tu, että irti­san­otut eivät joudu koke­maan tulo­ja rap­paavaa työt­tömyyt­tä, vaan naut­ti­vat joko pitkästä irti­sanomisa­jas­ta tai muhkeas­ta irtisanomiskorvauksesta? 

    Tämä on juuri se, mitä yllä koitin kuva­ta. Nykyisessä (tai vielä enem­män Osmon kan­nat­ta­mas­sa täysin pakol­lises­sa) sys­tee­mis­sä tuol­laiset työn­tek­i­jöistään jopa irti­sanomisen aikaan hyvin huol­ta pitävät työ­nan­ta­jat pakote­taan sub­ven­toimaan niitä työ­nan­ta­jia, jot­ka vähät välit­tävät siitä, miten hei­dän työn­tek­i­jän­sä tule­vat selviämään työt­tömyys­jak­sos­ta, kos­ka edel­liset joutu­vat mak­samaan työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja, joil­la mak­se­taan jälkim­mäis­ten irti­sanomien työn­tek­i­jöi­den ansiosi­don­naiset, kun taas hei­dän itsen­sä irti­sanomat eivät niitä koskaan tarvitse. 

    Se “sol­i­daarisu­us”, jon­ka perään tääl­lä on huudet­tu, tarkoit­taa siis käytän­nössä sitä, että hyvien työ­paikko­jen pitää olla sol­i­daarisia huono­ja työ­paikko­ja kohtaan. Kuka täl­laista oikein kaipaa? 

    Peri­aat­teessa samaa “sol­i­daarisu­ut­ta” on myös sairaus­vaku­ut­tamises­sa, eli työn­tek­i­jöi­den­sä ter­vey­destä huole­hti­vat työ­paikat ovat sol­i­daarisia niitä työ­paikko­ja kohtaan, jot­ka viit­taa­vat asialle kin­taal­la, tosin tässä asia ei ole ihan niin selvä, kos­ka työn­tek­i­jöi­den sairastelu hait­taa joka tapauk­ses­sa työ­nan­ta­jaa, eli työn­tek­i­jöi­den ter­vey­destä huole­htimi­nen voi olla fik­sua ihan työ­nan­ta­jan itsen­säkin kannalta.

  148. Väli­in­putoa­jia tuot­tavista rak­en­teista pitää päästä eroon. Koke­mus kaltoinko­htelus­ta ja epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta on erit­täin vaikeasti vas­tutet­tavis­sa ole­va asia. Henkilöko­htais­es­ti omaa itseäni ja arvo­jani vas­taan kamp­pail­e­vana pidän itseäni henkilönä, jol­laisia en halu­aisi suomes­sa ole­van enkä tänne syntyvän.

    Oma virheeni tapah­tui, kun menin han­kki­maan opiskelu­paikan yliopis­tossa aloit­ta­mat­ta opin­to­ja. Van­han yliopis­to­lain mukaiset opin­to-oikeudet eivät van­hene. Opin­topaikkaa ei voi jät­tää, kos­ka ei ole aloit­tanut opin­to­ja. Opin­to­ja ei voi aloit­taa ja sit­ten lopet­taa, kos­ka ei ole oikeut­ta aloit­taa opin­to­ja. Työvoima­toimis­to pitää opiske­li­jana, vaik­ka opin­to-oikeut­ta ei ole. Tietenkään opin­to­tu­keen ei myöskään ole oikeut­ta ilman opiskelu­oikeut­ta. Olen myös han­kkin­ut korkeak­oulu­tutkin­non tämän opin­topaikan vas­taan­ot­tamisen jäl­keen, mut­ta sil­läkään ei ole merk­i­tys­tä. Täl­läisen väli­in­putoamisen mah­dol­lisu­ut­ta en tien­nyt ole­van ennenkuin se oma­lle kohdal­leni sat­tui. En ole elämäni aikana oikeutet­tu työt­tömän sosi­aal­i­tur­vaan, jos­ta joudun työssäkäyvänä päivit­täin maksamaan.

    Itsel­läni oli takana n. 13 vuo­den työu­ra työt­tömyy­den koh­dates­sa. Vaimo opiske­li opin­totuen peru­sos­al­la ja lap­sia talo oli talo täyn­nä. Oletin, että ansiosi­don­naisel­la men­nään, kunnes lähde­tään uusi­in töihin. 

    Voimaan­nut­tavaa? Ehdottomasti.
    Olisin var­masti parem­pi ihmi­nen ilman tätä kokemusta.

  149. Sylt­ty: Luep­pa nyt ajatuk­sen kanssa, mitä itse sanoit.
    Sanoit käytän­nössä (jos jätetään tuo piikin kiis­to pois):
    “Jos työt­tömyys­tur­van muu­tos vähen­tää työt­tömyys­jak­soa 250 päivää, niin ei sil­lä ole mitään merk­i­tys­tä kos­ka siinä on kum­minkin työttömyysjakso”
    Sin­un mielestäsi ei siis ole mitään väliä, onko ihmi­nen 250 päivää vai 500 päivää työt­tömänä. Min­un silmääni tuos­sa on sem­moinen ero, että henkilö on 250 päivää enem­män töis­sä kuin työttömänä.

    Kysymys oli väite­tys­tä ansiosi­don­naisen aiheut­ta­mas­ta työll­si­tymispi­ik­istä juuri ennen sen päät­tymistä eli tilas­toista pitäisi löy­tyä piik­ki ennen 500 päivää, mut­ta se löy­ty­isi 250 päivän mak­simil­la ennen 250 päivää

    Kysymys oli onko työl­listymispi­ikkiä ja pois­taako päivien määrän vähen­tämi­nen piikin .

    Kuten aikaisem­min anta­mas­tani linkistä näkyy mitään piikkiä ei ole.

    Älä viit­si pistää sano­ja suuhu­ni, lausu vain omat mielipieet

  150. willim­ies:
    Väli­in­putoa­jia tuot­tavista rak­en­teista pitää päästä eroon. Koke­mus kaltoinko­htelus­ta ja epäoikeu­den­mukaisu­ud­es­ta on erit­täin vaikeasti vas­tutet­tavis­sa ole­va asia. Henkilöko­htais­es­ti omaa itseäni ja arvo­jani vas­taan kamp­pail­e­vana pidän itseäni henkilönä, jol­laisia en halu­aisi suomes­sa ole­van enkä tänne syntyvän.

    Oma virheeni tapah­tui, kun menin han­kki­maan opiskelu­paikan yliopis­tossa aloit­ta­mat­ta opin­to­ja. Van­han yliopis­to­lain mukaiset opin­to-oikeudet eivät van­hene. Opin­topaikkaa ei voi jät­tää, kos­ka ei ole aloit­tanut opin­to­ja. Opin­to­ja ei voi aloit­taa ja sit­ten lopet­taa, kos­ka ei ole oikeut­ta aloit­taa opin­to­ja. Työvoima­toimis­to pitää opiske­li­jana, vaik­ka opin­to-oikeut­ta ei ole. Tietenkään opin­to­tu­keen ei myöskään ole oikeut­ta ilman opiskelu­oikeut­ta. Olen myös han­kkin­ut korkeak­oulu­tutkin­non tämän opin­topaikan vas­taan­ot­tamisen jäl­keen, mut­ta sil­läkään ei ole merk­i­tys­tä. Täl­läisen väli­in­putoamisen mah­dol­lisu­ut­ta en tien­nyt ole­van ennenkuin se oma­lle kohdal­leni sat­tui. En ole elämäni aikana oikeutet­tu työt­tömän sosi­aal­i­tur­vaan, jos­ta joudun työssäkäyvänä päivit­täin maksamaan.

    Itsel­läni oli takana n. 13 vuo­den työu­ra työt­tömyy­den koh­dates­sa. Vaimo opiske­li opin­totuen peru­sos­al­la ja lap­sia talo oli talo täyn­nä. Oletin, että ansiosi­don­naisel­la men­nään, kunnes lähde­tään uusi­in töihin. 

    Voimaan­nut­tavaa? Ehdottomasti.
    Olisin var­masti parem­pi ihmi­nen ilman tätä kokemusta.

    Näin tosi­aan on saat­tanut käy­dä, mut­ta ymmärtääk­seni viimeis­ten parin vuo­den aikana lakia on muutet­tu niin, että vas­taavaa ongel­maa ei pitäisi syntyä.

    Nykyään tulk­i­taan, että vaik­ka opin­not oli­si­vat kesken/opin­to-oikeus ole­mas­sa, olet kuitenkin oikeutet­tu työt­tömyyspäivära­haan, jos olet ollut työssä työssäoloe­hdon mukaisen ajan. Käytän­nössä siis kesken ajat sit­ten jääneet opin­not eivät enää poista oikeut­ta ansiosidonnaiseen.

    Tämä on muuten eräs tämän hal­li­tuskau­den hyvistä ratkaisu­ista. Muutenkin pitää antaa kiitos­ta siitä, että erinäisiä tuk­ilo­ukku­ja on hie­man pystyt­ty vähen­tämään. Täy­del­listä maail­maa ei var­maan koskaan tavoite­ta, mut­ta parem­paa kohti mennään.

  151. Tuos­sa EVAN rapor­tis­sa työl­lisyy­destä oli muu­ta­ma mie­lenki­in­toinen jut­tu . Uudelleen­työll­si­tymi­nen akaa vaikeu­tua ja 30 vuo­den iässä korkeak­oulute­tu­il­lakin. Koulut­ta­mat­tomil­la ris­ki on yhtä vaikeaa koko työu­ran ajan.

    Koulute­tun ja koulut­ta­mat­toman riskit jäädä työt­tämäk­si ovat yhtä­su­uria +50-ikävuo­den jälkeen

    Kun iäkkäitä työt­tömiä on n 250000 niin se on sosi­aainen katas­trofi, sil­lä nyt put­keen pääse hyvn har­va , n 15000 oli putkessa eli lisäpäivillä.

    Kun eläkek­er­tymä leikkau­tuu molem­mista päistä niin eläke jää pienek­si ja ikään­tynyt­tä työtön­tä odot­taa köy­hä van­hu­us kuole­maan saakka.

    Esim tut­ta­vani on tehnyt 40 vuot­ta töitä , jäi työt­tömäk­si 55-vuotiaana.Kuitenkin eläk­keeseen oikeut­tavaa työaikaa on ker­tynyt 27 vuotta .

    http://www.hs.fi/tyoelama/a1422758022945

  152. Liian van­ha: Kysymys oliväite­tys­tä ansiosi­don­naisen aiheut­ta­mas­ta työll­si­tymispi­ik­istä juuri ennen sen päät­tymistä eli tilas­toista pitäisi löy­tyä piik­ki ennen 500 päivää, mut­ta se löy­ty­isi 250 päivän mak­simil­la ennen 250 päivää

    Kysymys oli onko työl­listymispi­ikkiä ja pois­taako päivien määrän vähen­tämi­nen piikin . 

    Mitä *ihmettä* sinä nyt oikein horiset? 

    Kuvit­teletko sinä että Osmo ja kump­pan­it ovat kat­selleet jotain käp­pyrää ja toden­neet, “onpas kyl­lä ruman­näköi­nen muo­to, kyl­lähän tuo pitää tasoit­taa” ja että näi­den reformien per­im­mäi­nen tarkoi­tus on joidenkin tilas­tol­lis­ten piikkien tasoit­telu? Ja että jos sitä piikkiä ei näy, mitään ei tarvitse tehdä, kos­ka käyrän muo­to on “ihan kiva”? Vai mitä ihmettä yrität sanoa?

    Ymmär­rätkö sinä että tuon ansio­tur­vare­o­formin yksi tarkoituk­sista on saa­da aikaan nopeam­paa työl­listymistä, ei mikään piikkien tasoit­telu? Se piikin tasoit­ta­mi­nen on ihan omaa keksintöäsi.

    Sitä­pait­si tuos­sa reformi­pa­peris­sakin eritel­lään use­ampia tutkimuk­sia, jois­sa on todet­tu korkei­den päivära­ho­jen piden­tävän työt­tömyys­jak­so­ja ja lisäk­si Suomes­sa tehty tutkimus, jos­sa eri­tyis­es­ti korotet­tu ansio-osu­us aiheut­taa koro­tuskau­den lop­ulle työl­listymispi­ikin. Väärin tutkittu?

    Kaiken kukku­rak­si toimit­ta­mas­tasi linkistä ei voi mitenkään tode­ta, onko piikkiä vai ei. Se on ihan väärän­lainen tilas­to siihen hom­maan. Jos esimerkik­si joka 50 päivän välein 10% työt­tömistä työl­listyy ja viimeisel­lä viikol­la ennen päivära­han lop­umista mys­tis­es­ti 100% jäl­jel­läole­vista, niin ei se tuol­laises­sa tilas­tossa näy. 

    Lisäk­si et voi tehdä yhden toimi­alan yhden vuo­den kah­den kesäkuukau­den perus­teel­la yhtään minkään­laista johtopäätöstä.

  153. Liian van­ha:
    Tuos­sa EVAN rapor­tis­sa työl­lisyy­destä oli muu­ta­ma mie­lenki­in­toinen jut­tu . Uudelleen­työll­si­tymi­nen akaa vaikeu­tua ja 30 vuo­den iässä korkeakoulutetuillakin.

    Luu­len­pa sen johtu­van aika pitkälle per­heestä ja omaisu­u­den han­kkimis­es­ta kuin siitä että työn­tek­i­jät kat­soisi­vat 3‑kymppiset huonoik­si vai­h­toe­hdoik­si. 3‑kympin kieppe­hillä käy niin, että jostain työn­hakualue kaven­tuu kat­ta­maan nykyisen sijain­nin, kun 2‑kymppisenä men­nään työn perässä vaik­ka kuuhun asti. 

    Tämän selit­tänee tietenkin per­heen perus­t­a­mi­nen ja asun­non osto. 3‑kymppisenä ei enää noin vain lähde­tä töi­hin toiselle puolelle Suomea. Itse muutin muutin 2‑kymppisenä use­am­paankin ker­taan pitkin Suomea töi­den perässä, jopa vain muu­ta­man kk työru­pea­man takia. Enpä kyl­lä lähtisi enää kesätöi­hin toiselle puolelle Suomea, enkä myöskään muut­taisi määräaikaisen työ­suh­teen perässä, kuten tein valmistuessani.

    Kun luen itse työhake­muskai, huo­maan saman ilmiön: 2‑kymppisiltä tulee hake­muk­sia ympäri Suomea, mut­ta sitä van­hem­mil­ta tulee hake­muk­sia ain­oas­taan paikallisilta.

  154. Sylt­ty: Ymmär­rätkö sinä että tuon ansio­tur­vare­o­formin yksi tarkoituk­sista on saa­da aikaan nopeam­paa työl­listymistä, ei mikään piikkien tasoit­telu? Se piikin tasoit­ta­mi­nen on ihan omaa keksintöäsi.

    Ei ole min­un keksin­töni lukee jo tuos­sa yllä olevas­sa Osmon koosteessa.Eli tuo piikin ois­to on yksi syy esi­tyk­seen lyhentämisestä

    ” Jakau­ma on vah­vasti vino oikealle kuitenkin niin, että juuri ennen 500 päivän täyt­tymistä työl­listymis­to­den­näköisyys selvästi kasvaa.”

    Mut­ta esim Met­allili­iton kas­san jak­so­jen pitu­us­jakau­mas­sa em piik­ki ei löydy.Linnki löy­tyy aikaisem­mista kommenteista

    En voi sille mitään, jos henkilöt kir­joit­ta­vat mitä kirjoittavat.

    Lope­ta tuo sano­jen pistämi­nen suuhu­ni ja lue ensin mitä Osmo kirjoittaa.Vaikka se olisikin puu­ta heinää

  155. Sylt­ty: Jos esimerkik­si joka 50 päivän välein 10% työt­tömistä työl­listyy ja viimeisel­lä viikol­la ennen päivära­han lop­umista mys­tis­es­ti 100% jäl­jel­läole­vista, niin ei se tuol­laises­sa tilas­tossa näy.

    Kuten linkistä näkyy , työl­listymi­nen on laske­vaa ja 500 päivän jatkuu työt­tömyys­jak­so­ja ja samoin työllistymisiä

    Ulkoamiset tutkimuk­set eivät ole ver­tailukelpoisia Suomeen ja niitä on lop­putu­lok­seltaan molem­pi­in suun­ti­in. Aiheesta on saatu jopa nobelin palkimokin eikä tämäkään asi­natun­ti­ja totea muu­ta kuin, että on mah­dol­lista, että työl­listymi­nen on nopeam­paa, mut­ta ero on vihe­mar­gin­aalin sisällä.

    Ja pakko­työl­listymisen edessä syn­tyneet työ­suh­teet ovat huono­ja ja yhytaikaisia:Työntekijä joutuu vale­htele­maan saadak­seen työ­paikan ja työ­nan­ta­ja pet­tyy saadessaan huonon työnetk­i­jän ja toisaal­ta henkilö läh­tee oitis kun saa halalu­a­mansa työ­paikan ja on kouluet­ta­va uusi tilalle.

    Hyvä esimerk­ki on USA: Muodol­lis­es­ti työt­tömyys on laskenut , mut­ta kun kat­soo työllisten/työttömien määrää eli työvoimaa 2007/2014 niin sieltä on kadon­nut miljoo­nia ihmisiä eli syr­jäy­tyneitä ja elävät sossutuilla.

    Eli työt­tömyysko­r­vauk­sen päät­tymi­nen ei ole johtanut nopeaan työl­listymiseen vaan nopeaan syrjäytymiseen.

    Tan­skas­sa sai 1990–2000 luvul­la ansiosi­do­nan­naista jopa neljä vuot­ta. Silti työt­tömyys oli vain alle 4 %.Nyt kun työt­tömyysko­r­vauk­sen kestoa on lyhen­net­ty kah­teen vuo­teen niin työt­tömyys on nous­sut 7 % tienoille .Ei aivan teo­ri­an mukaista

  156. Liian van­ha: Mut­ta esim Met­allili­iton kas­san jak­so­jen pitu­us­jakau­mas­sa em piik­ki ei löydy.Linnki löy­tyy aikaisem­mista kommenteista

    Kyseisel­lä linkil­lä ei edelleenkään tee mitään, selitin jo miksi.

  157. Sylt­ty: Kyseisel­lä linkil­lä ei edelleenkään tee mitään, selitin jo miksi.

    Vaik­ka otos on 50 päivän välein niin siinä 499 päivän kohdal­la ole­va piik­ki täy­tyy olla olema­ton kun se ei näy. Yrität vain nol­la­ta mielipi­det­tä olemat­toma­l­la väitteellä.

    Vuodessa työl­listyy jo yli 70 % työt­tömistä ja 451- 500 päivää 568 eli n 3,5 % kaik­ista työttömistä

    Ja har­va osaa/kykenee opti­moimaan työl­listymisen niin tarkasti, että työl­listymi­nen sat­tuisi juuo 500 päivän kohdalle.Jotta tuo 500 päivän piik­ki olisi todel­li­nen niin viimeisen 50 päivän palk­ki pitäisi olla huo­mat­tavasti kore­ampi kuin 400–450 päivän palk­ki ta ainakin saman korkuinen.Mutta kun mitään epä­jatku­vu­ut­ta ei näy niin väiten pinnareista on tyyp­illi­nen asen­nevam­ma eikä fakta

    Pilkun­vi­ilauk­sel­la hämäämi­nen on aika epä­toivoinen juttu

  158. MIKSI LAKIIN EI KIRJATA YKSINKERTAISESTI.

    JOS työn­tek­i­jä ei ilmoi­ta työ­nan­ta­jalleen, mihin työt­tömyyskas­saan palkat­ta­va henkilö kuu­luu, työ­nan­ta­ja val­it­see “LAIN PAKOTTAMANA” esimerkik­si YTK työt­tömyyskas­san. tai alansa vaki­in­tuneen työn­tek­i­jöi­den työt­tömyys kassan.

    pyytäisin kom­ment­tia esit­tämääni asiaan!.

    EN KOMMENTIA NIMIMERKISTÄ KAPTENI JACK SPARROW:STA!.

  159. Oikeis­tode­mari: Näin tosi­aan on saat­tanut käy­dä, mut­ta ymmärtääk­seni viimeis­ten parin vuo­den aikana lakia on muutet­tu niin, että vas­taavaa ongel­maa ei pitäisi syntyä.

    Nykyään tulk­i­taan, että vaik­ka opin­not oli­si­vat kesken/opin­to-oikeus ole­mas­sa, olet kuitenkin oikeutet­tu työt­tömyyspäivära­haan, jos olet ollut työssä työssäoloe­hdon mukaisen ajan. Käytän­nössä siis kesken ajat sit­ten jääneet opin­not eivät enää poista oikeut­ta ansiosidonnaiseen.

    Tämä on muuten eräs tämän hal­li­tuskau­den hyvistä ratkaisu­ista. Muutenkin pitää antaa kiitos­ta siitä, että erinäisiä tuk­ilo­ukku­ja on hie­man pystyt­ty vähen­tämään. Täy­del­listä maail­maa ei var­maan koskaan tavoite­ta, mut­ta parem­paa kohti mennään.

    Tässä on erit­täin tavalli­nen virkamiehen tai poli­tikon vas­taus. Ensin tode­taan, että asialle on ehkä tehty jotain ja sit­ten kehutaan itseään ja kavere­i­ta melkein tekemisestä.

    Eduskun­nas­sa ei saa sanoa, että tämä on paska­puhet­ta. Ei edes, että tämä on valet­ta. Muun­nel­lus­ta totu­ud­estakin puhumi­nen on kyseenalaista. Pitää ennem­min kiit­tää ja kehua hyvistä aiko­muk­sista ja ajatuk­sista, vaik­ka miten vituttaisi.

    Tästä syys­tä en pidä poli­ti­ikas­ta. Ei saa sanoa, että paska­puhe on paskapuhetta.

    Selvitin nimit­täin asi­aa viimeek­si viime syksynä kun sain erit­täin kiehto­van työ­tar­jouk­sen. Olisin ottanut sen vas­taan, jos olisi oikeus työt­tömyys­tur­vaan. Ei ole eikä tule. Kir­joitin min­is­ter­iöön asi­as­ta tämän jäl­keen kysyäk­seni, että onko mitään mah­dol­lisu­ut­ta myös mis­sään vai­heessa elämää päästä työt­tömyys­tur­van piiri­in. Sain vas­tauk­sen, jos­sa lähin­nä todet­ti­in, että ei osa­ta vas­ta­ta, mut­ta siir­retään asia eteen­päin. Eteen­päin se siir­tyi koh­ta puoli vuot­ta sit­ten. Turha var­maan odot­taa vastausta.

  160. Kun annat sor­men lib­er­taar­i­oikeis­tolle, se vie koko käden. Nyt 16.10.2015 tiedämme, että ansiosi­don­naisen kestoa kyl­lä lyhen­netään, mut­ta taso ei nouse mihinkään. Jos lib­er­alaiset jatku­vasti toitot­ta­vat, että hyv­in­voin­ti­val­tio on paha, niin eiköhän tämä aja­tus ole myös sen har­joit­ta­man poli­ti­ikan pohjana. 

    Aiem­min sanomaasi:

    “Osmo Soin­in­vaara: Tämä esi­tys veisi työt­tömyys­tur­vaa aimo askeleen pohjoimaiseen suun­taan: taso nousisi ja kesto aset­tuisi pohjo­is­maiselle tasolle.
    On aika vaikea ansiosi­don­nais­es­ta työt­tömyys­tur­vas­ta puhut­taes­sa vedo­ta 600 000 työt­tömään, kos­ka ansiosi­don­naista heistä saa vain murto-osa”

Vastaa käyttäjälle mikko Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.