Mikä deflaatiossa on vaarallista?

8.1.2015 · Aihe: Talouspolitiikka 

Silmiini osui jostain lehdestä pelko, että öljyn hinnanlasku johtaisi lamaan, koska se alentaa hintatasoa ja deflaatio on tunnetusti paha asia. Ajatus on aivan hölmö.

Deflaatio on paha asia, ja ilmiön jonkinlainen mittari on hintataso. Mutta niin kuin kaikki mittarit, hintaindeksi mittaa vähän eri asiaa kuin ilmiötä nimeltä deflaatio. Samasta syystä hintojen nousu, joka johtuu arvonlisäveron korotuksesta, ei ole inflaatiota siinä mielessä, mitä tarkoitamme inflaatiolla: hintojen ja palkojen nousukierrettä. Jos hyvä viljasato alentaa ruuan hintaa, se ei kuitenkaan ole lamaan johtavaa deflaatiokierrettä.

Toki öljyn hinnan korotus voi tuottaa häiriöitä talouteen, kun öljyntuotannossa mukana olevia yrityksiä menee nurin. Napajäätikön alta öljyn poraaminen ei juuri nyt ole mikään hyvä bisnes. Tämä on kuitenkin eri asia kuin se, mistä deflaation vaaroissa on kyse.

Mitä vikaa siinä deflaatiossa on? Yleinen vastaus on, että jos kuluttajat odottavat hintojen laskevan, he lykkäävät ostoksiaan ja kysyntä hiipuu. Tämä ei voi olla se juttu. Jos olisi, kännyköiden ja kameroiden myynti olisi ollut lamassa vuosia, koska joka pitkään samalla rahalla on saanut parempaa kuin edellisenä vuotena.

Deflaation oloissa ei kannata investoida tuotantoon, koska investoinnin rahamääräinen tuotto pienenee. Oikeastaan kyse on siitä, että deflaation oloissa reaalikorko pyrkii nousemaan, koska nimelliskorot eivät voi laskea alle nollan, mikä heikentää investointien kannattavuutta. Asuntolainan ottaminenkin on vähän huono asia, koska velan reaaliarvo kasvaa ehkä jopa nopeammin kuin velkaa pystyy lyhentämään.

Jos deflaation ongelma on liian korkeassa reaalikorossa, silloin nolla ei ole mikään ratkaiseva raja. Deflaatioon liittyvät ongelmat alkavat jo, kun inflaatio lähestyy nollaa. Kohtuullisessa inflaatiossa on se hyvä puoli, että reaalikorot voivat mennä miinuksella, mikä jouduttaa kummasti investointeja.

EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoite on liian matala. Kolme tai neljä prosenttia olisi parempi.

Kommentit

113 Vastausta artikkeliin “Mikä deflaatiossa on vaarallista?”

  1. Juhani Huopainen kirjoitti 8.1.2015 kello 23:16

    Samaa mieltä – länsimaiden keskuspankit voisivat oikein hyvin nostaa inflaatiotavoitteensa korkeammaksi, jolloin nollakorkorajaan putoamisen riski olisi pienempi.

    Valitettavasti se korkeampi inflaatiotavoite ei auta, ellei ole olemassa laillisia konsteja ja poliittista tahtoa toteuttaa sellaista keskuspankkipolitiikkaa, että se inflaatiotavoite saavutetaan. Ei näytä siltä – kaikki EKP-toimet olisivat joko yhteisvastuullistamista, valtioiden rahoittamista, rikkoisivat two- ja six packit tai olisivat tulkittavissa valuuttainterventioksi.

    Ennennkuin huonot säännöt ollaan valmiita päivittämään, tästä ei tule yhtään mitään. Lopulta valinta on tulonsiirtoliittovaltio tai kansallisten valuuttojen välillä – ihan kuten populistileiri (tai ekonomistit, jotka osasivat varoittaa eurosta jo 70-luvulla) tiesi kertoa.

    Monet ovat huomanneet euron keväällä 2014 alkaneen heikentymisen dollariin nähtynä, ja olettavat, että tämä euron devalvoituminen jotenkin helpottaa tilannetta. Mm. Risto EJ kirjoitti asiasta juuri blogitöräyksen.

    Nämä tahot eivät ole huomanneet, että euro ei ole ulkomaankauppatasapainotetulla vaihtokurssilla devalvoitunut juuri ollenkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 23:52

    EKP voisi ostaa jäsenmaidensa velkakirjoja pääoma-avaimen suhteessa ja mitätöidä ne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Ville kirjoitti 8.1.2015 kello 23:28

    “Deflaation oloissa ei kannata investoida tuotantoon, koska investoinnin rahamääräinen tuotto pienenee”
    Kännykät ja monet muut tuotteet osoittavat, että tuotannon tehostumisen ansiosta laatu voi parantua ja hinta laskea samanaikaisesti. Ongelmana on juuri se, että tuotto mitataan rahamääräisesti. Jos vähemmällä rahalla saa ensi vuonna enemmän, nimellisesti negatiivinenkin tuotto voi parantaa elintasoa. Negatiiviset korot voivat hyvin olla normaali käytäntö tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  4. Sepi kirjoitti 8.1.2015 kello 23:47

    Kovaa puhetta.

    Perinteisesti kuitenkin “vahvan markan” miehet (ja nyttemmin naiset) vievät äänet vaaleissa.

    Jos nyt lonkalta ammutaan, niin itse pidän 2% inflaatiota ihan hyvänä. Siihen pitäisi vaan pyrkiä säntillisemmin ampumalla painokonetykillä kovemmin panoksin jos inflaatio putoaa selkeästi sen alle. Valtioiden alijäämiä voisi hyvin rahoittaa EKP:n setelikoneesta vaikkapa pääomien suhteessa.

    Suomi voisi rahoituksella pistää pystyyn sen hirvittävän kalliin kansalaispalkan johon ei muuten riitä rahat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  5. Juhani Huopainen kirjoitti 8.1.2015 kello 23:57

    Ei voi sääntöjensä puitteissa. Tosin ainahan voidaan teeskennellä, että ei ole mitätöity. Kreikka voi aina emittoida 100vee velkakirjan, jonka EKP hyväksyy pantiksi jatkuvasti rullaavaa lyhytaikaista luottolimiittiä vastaan. Käytännössä sama asia. Kreikan velasta about 2/3 on jo nyt teeskentelyssä.

    Poliittisesti nyt on menossa typerä teeskentelyvaihe – kaikki tietävät, että joko lopussa keskuspankkirahoitetaan tai defaultataan ja euroalue hajoaa, mutta päätös on liian kipeä poliittisesti. Siksi valintaa ei saada tehtyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  6. Mikko Kiviranta kirjoitti 9.1.2015 kello 0:14

    Itse tykkään myös ajatella että deflaatio vetää naamiopeitteen – tai sen pitäisi vetää – pois erään semmoisen käsityksen päältä jonka äidit opettavat viisaana taloudenpitona lapsilleen, ja joka päteekin perhemittakaavan taloudessa mutta ei päde kansantaloudessa: että raha on säilöttyä työtä jonka voi syödä myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  7. Seppo S kirjoitti 9.1.2015 kello 3:04

    Viime vuosikymmenellä ei osattu oikealla tavalla ottaa huomioon ulkomailta tulevien halpojen tuotteiden vaikutusta inflaatioon. Uskottiin hintatasomittaria ja kuviteltiin, ettei inflaatio ole liian suuri. Osaksi tämän seurauksena pidettiin korkotasoa liian matalana liian pitkään. Tämä osaltaan johti lopulta kuplan syntymiseen ja puhkeamiseen.

    Nyt ollaan aivan toisenlaisessa tilanteessa. Mutta todellakin kannattaa ottaa opiksi, ettei hintataso aina suoraan oikealla tavalla kerro inflaatiosta/deflaatiosta.

    Tuskin EKP lähtee tammikuun kokouksessaan juuri ennen Kreikan vaaleja ostamaan Kreikan velkakirjoja. Ei ole mitään järkeä siinä, että Kreikan annettaisiin jälleen palata vanhaan tuhlausmeininkiin, jonka maksajiksi myös suomalaiset veronmaksajat joutuvat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  8. Tomi kirjoitti 9.1.2015 kello 7:51

    Ainakin Draghin mielestä korko voi laskea alle nollan. Tätähän puuhailtiin EKP:ssä vuosi, pari sitten, en kyllä muista, laskiko lopulta. Teoreettisesti nolla ei joka tapauksessa ole absoluuttinen raja, pikemmin psykologinen. Toki olisi kiva jos korkoa saisi, mutta jossain tilanteessa maksaa mielellään rahan tai muun arvokkaan säilyttämisestä vuokraa (tosin mainitussa EKP:n suunnitelmassa kyse oli pikemmin verosta).

    Kännykät yms. kehittyvät ja halpenevat, ja monet siksi viivyttävät ostoa. Kännykkäkauppa ei kuitenkaan ole lamassa, koska riittävän monet haluavat ostaa juuri nyt. Joko he haluavat uusinta uutta tai pitävät muuten hinta-laatusuhdetta hyvänä nyt eikä kohta. Toiset asiat taas, kuten vaikka asunnot, turistimatkat tai mikroaaltouunit, eivät paljoa kehity tai halpene inflaation oloissa eikä niiden ostossa tarvitse viivytellä. Deflaatiossa kaiken, niin kännyköiden kuin asuntojen, ostamisessa kannattaa odotella kauemmin kuin inflaatiossa. Kun kuluttaja odottaa keskimäärin vaikka kuukauden kauemmin kaiken ostamisessa, se hidastaa rahan liikettä ja siten talouden kasvua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  9. Austrian kirjoitti 9.1.2015 kello 8:06

    Hyödykerahan olosuhteissa deflaatio on normi eikä haittaa taloudellista toimeliaisuutta.

    Kun tuotanto kasvaa ja hyödykerahakanta on suhteellisen vakio, niin hintataso alenee ja tätä pidetään normaalina.

    Tosin useimmissa tapauksissa uudet hyödykerahan esiintymät ovat aiheuttaneet hintatason muutoksiin epävakautta, kun markkinoille on virrannutkin yllättävän paljon rahaa ja tuotanto ei ole pysynyt perässä.

    Esimerkkejä:
    -Espanjan Amerikasta tuoma hopea 1500-luvulla
    -Kalifornian ja Alaskan kultaesiintymät 1800-luvulla

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  10. Syltty kirjoitti 9.1.2015 kello 8:27

    Ymmärtääkseni 2% tavoite on asetettu siksi, koska siihen ei kuitenkaan koskaan osuta. Puolet yli tavoitteen lipsahtava inflaatio on silloin 3% ja tuplasti luiskahtava 4%.

    Jos tavoite on neljä prosenttia, niin puolet yli tavoitteen mennään jo kuudessa ja tuplasti tavoitteeseen nähden kahdeksan prosentin inflaatiossa!

    Eli korkeampi inflaatiotavoite varmasti auttaisi lamoissa, mutta pahentaisi sitten nousukausia ja luultavasti niiden jälkeistä krapulaa eli taantumaa.

    Ehkäpä inflaatiotavoitteen pitäisi olla liukuva? Sitte tulee heti uskottavuusongelmat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. Syltty kirjoitti 9.1.2015 kello 8:28

    Suoraan ihmisille jaetavaa helikopterirahaa tässä tarvittaisiin, eikä mitään valtioiden velkakirjojen ostoja julkista sektoria paisuttamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  12. Vesa kirjoitti 9.1.2015 kello 9:33

    Kuluttajat eivät ole rationaalisia toimijoita muualla kuin taloustieteilijöiden teorioissa. Kalliidenkin tuotteiden ostopäätöksissä vaikkapa heikolla itsetunnolla (merkkitavarat, statushyödykkeet) on paljon suurempi merkitys kuin deflaatio-odotuksilla. Jos kuluttajien toiminta olisi rationaalista, niin eipä juuri kukaan ostaisi esim. yli 30.000 euron hintaista autoa, tai ehkä uutta autoa ylipäätäänkään. Applen tuotteidenkin myynti olisi vähäisempää.

    Yritysten investointipäätöksissä tilanne on toinen ja deflaatio-odotuksilla on merkitystä, kuten Osmo kirjoittaa. Investointien tekemisessä yleensä on edellytyksenä, että yritykset näkevät tuotteilleen riittävää kysyntää tulevaisuudessa. Näen asiassa selvän kytkennän talouskasvuodotuksiin. Eli tuotannon laajennusinvestointeja tehdään yleistäen vain, kun talouskasvun myötä kuluttamisen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa. Eli deflaation vaarat liittyvät yritysten käyttäytymiseen.

    Vihdoinkin, useita vuosia liian myöhään, EKP on ottanut aseekseen valuuttakurssipolitiikan. USA ja Japani aloittivat paljon aiemmin. Tästä tulemme saamaan etua, tosin aiempaa vähemmän teollisen tuotantomme ulkomaille muuton johdosta.

    Rahapolitiikassa ei EKP:ltä enää löydy toimivia aseita, korot on nollassa eikä jäljellä ole kuin paukkupatruunoita.

    Investointien vauhdittaminen on avainasemassa talouskasvun vauhdittamisen, työllisyyden parantamisen ja kaiken kaikkiaan syöksykierteen positiiviseksi kääntämisessä. EU:n/Kataisen ajama uusi investointiohjelma ei julkisuudessa olleiden tietojen pohjalta tule onnistumaan, koska se ei tule riittävässä määrin jakamaan investointien taloudellisia riskejä. Siis riskinottoa on lisättävä ja se on hoidettavissa takauksilla tai muilla riskinjakosopimuksilla. Rahaa pankit ovat pullollaan, eli Kataisen ei tarvitse tarjota rahaa, vaan riskinjakoa.

    Ja Suomessa on pakko, siis PAKKO tehdä mullistavia uudistuksia työelämässä, sosiaaliturvassa, työttömyysturvassa, sairauspoissaoloissa, työkyvyttömyyseläköitymisessä ymym. Kansalaiset on aktivoitava ottamaan enemmän vastuuta omasta elämästään ja yhteiskunnan ilmaisten, passivoivien lounaiden tarjoilu on lopetettava. Sorry vaan sosiaalidemokraatit.

    Investointien vauhdittamiseksi pitää Suomessa ottaa käyttöön suhdanneluonteisia toimia, kuten poistojen tuplaaminen, investointivaraukset ym. kirjanpidolliset verotusta lykkäävät toimet.

    Osmo Soininvaara:
    EKP voisi ostaa jäsenmaidensa velkakirjoja pääoma-avaimen suhteessa ja mitätöidä ne.

    Tässä Osmon ehdotuksessa on se ikävä puoli, että vaikkapa Saksan bondeihin sijoittaneet tekisivät suuret voitot myydessään lainat EKP:lle. Aika iso osa voitoista ei tulisi edes verolle EKP:n toimialueella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  13. TL kirjoitti 9.1.2015 kello 9:46

    Eli helikopterirahoitusta vaihteeksi. Näköjään siitä kaikki muutkin kirjoittavat.

    http://www.spiegel.de/international/business/economists-say-handing-out-cash-could-help-euro-zone-economy-a-1011352.html

    Vastahan tuota on ainakin 6 vuotta toivottu ja ehdotettu?
    http://www.soininvaara.fi/2008/12/21/setelirahoitusta/

    Tekisi mieleni listata tähän parikymmentä Suomen hallituksen katastrofaalista talousvirhettä viimeisen 6 vuoden ajalta, joista on tehnyt mieli huutaa että ei näin ***tanan idiootit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  14. Betoniporsas kirjoitti 9.1.2015 kello 9:51

    Kun (jotkut) vihreät vastustavat jatkuvaa kasvua haluten kuluttamisen vähentämistä ja elintapojen yleistä leppoistamista, eikö seurauksena olekin juuri deflaatio?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  15. Raimo K kirjoitti 9.1.2015 kello 10:14

    Japani lienee ollut deflaatiokierteessä jo noin 20 vuotta eli sitkeästä vaivasta on kysymys, mutta eipä ole Japani kuitenkaan kaatunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  16. nos kirjoitti 9.1.2015 kello 10:29

    Hyvä kirjoitus. Ongelmana on nimenomaan liian alhainen inflaatio, ei pelkästään hintojen lasku. Tosin oma kokemus on, että ainakin pienyritykset eivät juuri inflaatiovauhdeista tiedä, mutta jos hinnat laskevat, niin se huomataan ja siihen reagoidaan erillisenä ongelmana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  17. Rolle kirjoitti 9.1.2015 kello 10:59

    Vaikea nähdä miksi kohtuullinen deflaatio olisi sen pahempi kuin kohtuullinen inflaatiokaan.

    Poliittisesti deflaatio voi toki olla hankalampi. Päästään pohtimaan eläkkeiden ja palkkojen indeksi-tarkistuksia alaspäin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  18. Vesa kirjoitti 9.1.2015 kello 11:00

    Osmo Soininvaara:
    EKP voisi ostaa jäsenmaidensa velkakirjoja pääoma-avaimen suhteessa ja mitätöidä ne.

    USA:ssa tätä on siis tehty ja hartaasti. Bernanke aloitti ja ideana oli siis kasvattamalla keskuspankin tasetta eli “painamalla rahaa”, ostaa sijoittajilta valtion velkakirjoja JA näin laittaa sijoittajien taseet töihin. No mitä on tapahtunut? Syntynyt likvidi on sijoitettu esim. osakkeisiin ja pörssikurssit takovat USA:ssa ennätyksiä, pankit (myytyään voitolla valtion papereita) takovat ennätystuloksia, asuntomarkkina on herännyt koomasta ja rahaa lienee virrannut myös euromääräisiin valtionlainoihin painaen niiden korot alas.

    Varallisuusvaikutus on ollut merkittävä, rikkaat ovat entisestään rikastuneet ja köyhät ovat saaneet murusia. Vaikutus USA:n talouskasvuun on jäänyt vaisuksi, vaikka se oli se päätarkoitus. USA:n BKT:n kasvulukuja vääristävät mm. Obaman terveydenhuoltohankkeet.

    Eli enpä tämän perusteella usko, että EKP:n tuleva osto-operaatio auttaa Eurooppaa selvälle talouskasvun tielle.

    Pelkään, että EKP:n osto-ohjelmaa lobbaavat institutionaaliset sijoittajat, jotka haluavat suurilla voitoilla eroon valtionlainoistaan. Kannattaa muistaa, että niin EKP:n kuin Britannian keskuspankin pääjohtajana on Goldman Sachsin pankkiiri.

    USA:ssa 2009 Obaman aloittaessa käynnistettiin noin 800 miljardin USD:n keynesiläinen elvytyspaketti julkisiin investointeihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon, pienituloisten verohelpotuksiin, asunnonostopalkkioihin ja moniin muihin kohteisiin sekä jopa jaettiin käteistä rahaa köyhemmälle kansanosalle! Krugman kommentoi pakettia liian pieneksi.

    EU ei ole tietääkseni toteuttanut mitään tällaista vieläkään, oikeastaan päin vastoin pakottanut menoleikkauksiin. Taas yksi esimerkki EU:n kyvyttömyydestä tehdä järkevää talous-, tai yhtään mitään politiikkaa.

    Nyt suunniteltu Kataisen 300 miljardin investointirahoitus on jotain USA:n suuntaista, mutta sekään ei tule esillä olleilla periaatteilla toimimaan. Tietysti vaikkapa Suomi on ottanut aivan hirmuisesti syömävelkaa, tosin virheellisesti. Älä anna miehelle ruokaa ikuisesti vaan opeta se kalastamaan, älä maksa kotona makaamisesta vaan työntekemisestä.

    Eli velanottoa pitäisi pääosin käyttää vain työpaikkojen synnyttämiseen ja kilpailukyvyn edistämiseen. Ei pankkien voittoihin ja pankkiirien bonusten kasvattamiseen tai kansalaisten passivoimiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  19. Jyrki Patomäki kirjoitti 9.1.2015 kello 11:51

    Wikipediassa tunnustetaan onneton tilanne, kun hakusanalle ´talouskasvu´, joka on sentään keskeisiä talouden termejä, ei osata antaa vastausta. Joudutaan toteamaan, että “yksiselitteistä syytä talouskasvuun on ehkä mahdoton antaa, eikä ekonomisteilla ole vieläkään esittää kysymykseen kattavaa vastausta”. Jos näin on, siksi minä maallikkonakin kehtaan antaa neuvoja.

    Olisi kai tärkeää ymmärtää talouden suuret linjat, eikä tyytyä tarkkailemaan talouden tunnuslukuja. Niille on luotu maagisia raja-arvoja, kuten inflaatiolle 0%, minkä alituksesta seuraa kauheita.Talouden aaltoliikkeen yksi syy lieneekin inflaatiopolitiikka. Jos siinä onnistutaan, epäsuhta purkautuu jotain toista kautta, jollei inflaatio/deflaatio olekaan ongelmien syy vaan seuraus. Aivan samoin talouskasvuakin saatiin takavuosian keinotekoisesti aikaan, mutta se vei velkaantumiseen.

    Talouskasvua ei synny työntekoa lisäämällä, koska ei mahdu järkeeni, että näin loputtomasti voidaan ylittää aikaisempia saavutuksia. Ainoastaan onnistuneilla innovaatioilla voidaan tuottaa pienemmällä työmäärällä aikaisempaa enemmän, siis lisätä kestävästi tuottavuutta. (Toki osa ihmiskunnasta elää siivellä eli hyötyy, kun toiset innovaatioillaan rikastuavat ja vaikkapa matkailijoina tuovat rahojaan Suomeen.) Onnistunut innovaatio on uusi tekniikka, uusi raaka-aine, uusi järjestelmä, uuden oppiminen, uusi ajatelu ym. Innovaatioita voidaan luoda rajattomasti, mikäli niiden kehittämiseen kohdennetaan oikein ja riittävästi resursseja. Tieteellä kun ei ole rajoja.

    Silloin kun varojen suuntaaminen välttämättömän tuottamiseen jää jälkeen investoinneista turhaan kulutuksen, se vie lopulta velkaantumiseen ja sitten lamaan. Vaikka talouskasvu olisi kuinka hurja tahansa, sen synnyttämät ylimääräiset resurssit ihminen yritysten yllyttämänä pystyy kohdentamaan niin, että uusiin innovaatioihin jää aina vain vähemmän rahaa ja muita edellytyksiä. Tämä on hmiskunnan ongelmien perimmäisin syy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  20. Liian vanha kirjoitti 9.1.2015 kello 12:39

    Yrityksen ei kannata palkat ihmistä tänä päivänä, koska ensi kuussa hänet saa halvemmalla töihin

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. 55 kirjoitti 9.1.2015 kello 13:51

    Miten asuntovellallinen voi suojautua deflaatiolta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. diodi kirjoitti 9.1.2015 kello 15:02

    Jyrki Patomäki: Wikipediassa tunnustetaan onneton tilanne, kun hakusanalle ´talouskasvu´, joka on sentään keskeisiä talouden termejä, ei osata antaa vastausta. Joudutaan toteamaan, että “yksiselitteistä syytä talouskasvuun on ehkä mahdoton antaa, eikä ekonomisteilla ole vieläkään esittää kysymykseen kattavaa vastausta”

    Talouskasvuun vaikuttaa moni tekijä ja lyhyen aikavälin kasvun käsittely on ongelmallista.

    Pitkän aikavälin kasvun perusmalli on Solowin kasvumalli, jossa talouskasvuun vaikuttaa kolme tekijää: pääoma, työvoima, ja teknologiakerroin. Kasvu tulee pääoman kertymisestä ja pitkän aikavälin kasvunopeuden määrittävät teknologian ja työvoiman kasvukertoimet jotka tulevat mallin ulkopuolelta.

    Solowin-mallin johdannaiset ja Ramseyn kasvumalli ovat monimutkaisempia ja niissä on enemmän parametrejä. Ramseyn mallissa työntekijän kulutus, Mankiw–Romer–Weil mallissa inhimillinen pääoma joka kuluu ajan mukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  23. Eero Kärki kirjoitti 9.1.2015 kello 15:10

    Deflaation vastainen toiminta kadotti merkityksensä rahapolitiikan irrottua kultakannasta ja spekulatiivisen rahan ilmaannuttua suurimmaksi osaksi maailmantaloutta. Viisikymmentäluvun keynesiläinen deflaatiopolitiikka, jossa julkisia menoja kasvatettiin (velaksi) ja rahapolitiikka kevennettiin ei päde nykymaailmassa. On kuitenkin huomioitava, että maailman johtavat ekonomistit puhuvat ”50 -luvun keynesiläistä kieltä”, koska nykyiset päättäjät ymmärtävät tätä varsin hyvin. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.
    Ennen kuin Euroopan keskuspankki perustettiin, useassa tutkimuksessa todettiin, että on parasta kiinnittää kaikki politiikkamuuttujat ja pitää muuttujien määrä pienenä, ennakoitavana, laskettavana. Hintavakaudenkin käyttöä arvosteltiin siitä, että se antaa liikaa pelivaraa keskuspankin tulkinnoille. Nyttemmin EKP toimii politiikkoina politiikkojen joukossa ja luottamusta järjestelmään ei ole. Sama on todettava myös EU:n talouspolitiikan osalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  24. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 16:22

    Rolle:
    Vaikea nähdä miksi kohtuullinen deflaatio olisi sen pahempi kuin kohtuullinen inflaatiokaan.

    Poliittisesti deflaatio voi toki olla hankalampi. Päästään pohtimaan eläkkeiden ja palkkojen indeksi-tarkistuksia alaspäin

    Todellinen deflaatio (ei siis esimerkiksi energiahintojen tai vaikka verojen aiheuttama) on ongelma siinä, että rahoille alkaa saada positiivista reaalikorkoa tyynyn alla. Toinen ongelma on se, että setelirahaa ei voi antaa lainaksi negatiivisella korolla, joten koronlaskuilla elvyttämisen mahdollisuudet hyytyvät nollakorkoon.

    Mutta nyt deflaatioksi kutsuttu ilmiöhän on siitä iloinen, että kuluttajien ostovoima kasvaa, koska hinnat laskevat mutta palkat eivät. Antaa mennä vaan.

    Inflaatio tai deflaatio ei ihan helposti antaudu yhdelle numerolle. Arvonlisäveron korotus näkyy kuluttajahintainflaationa, tuloveron korotus ei. Kumpikin kuitenkin huolehtii siitä, että yksityistä ostovoimaa siirretään julkiselle puolelle. Kansantalouden kannalta (ilman dynaamisia vaikutuksia) kyse on kuitenkin nollasummapelistä.

    Ja tämähän taas johtaa siihen, että eurosta ja raha-alueesta riippumatta saamme kyllä inflaatiolukemamme plussalle korottamalla tuotteiden ja palveluiden veroja. Temppua voi käyttää teoriassa rajattomasti…

    Vastaavasti jos elvytetään alentamalla vaikkapa arvonlisäveroa, se näkysisi kuluttajahinnoissa deflaationa.

    Aito deflatoorinen kierre pitänee sisällään sen ajatuksen, että itse asiassa ostovoima vähenee, ja siitä seuraa hinnanlaskua. En osta taloa nyt, koska deflaation ansiosta saan sen ensi vuonna halvemmalla. Nyt tapahtuneessa ostovoima kuitenkin on noussut, joten ongelma ei ole samanlainen.

    Muutenkin on ehkä syytä kysyä, onko deflaatio ongelma sinänsä, vai onko todellinen ongelma tuo tulevaisuuteen odotettu ostovoiman lasku.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  25. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 16:27

    55:
    Miten asuntovellallinen voi suojautua deflaatiolta?

    Asuntovelallista ei yleinen deflaatio kiinnosta vähänkään. Jos asuntovelallinen on öljylämmittäjä, hänen hymynsä vain levenee tämän hetken “deflaatiosta”, koska oman kukkaron pelivara levenee. Lisäbonuksena deflaatio painaa korot alas, jolloin se asuntovelan hoitaminenkin hoituu mukavasti.

    Asuntovelallisen yöunet vie vain asuntojen hintojen lasku. Se taas on ihan eri tarina kuin yleinen deflaatio. Nillä voi kyllä olla yhteisiä taustatekijöitä, ja asuntojen hinnat tietenkin vaikuttavat elinkustannuksiin. Tässä kohdassa kuitenkin eri ihmiset ovat hyvin erilaisissa tilanteissa riippuen velkaosuuksista ja asuntojen hintojen asuntotyyppi- ja paikkakuntakohtaisesta kehityksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  26. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 16:55

    Vesa: Kuluttajat eivät ole rationaalisia toimijoita muualla kuin taloustieteilijöiden teorioissa. Kalliidenkin tuotteiden ostopäätöksissä vaikkapa heikolla itsetunnolla (merkkitavarat, statushyödykkeet) on paljon suurempi merkitys kuin deflaatio-odotuksilla. Jos kuluttajien toiminta olisi rationaalista, niin eipä juuri kukaan ostaisi esim. yli 30.000 euron hintaista autoa, tai ehkä uutta autoa ylipäätäänkään. Applen tuotteidenkin myynti olisi vähäisempää.

    Olen tuosta osittain samaa mieltä; kuluttajien ostopäätökset eivät ole aina rationaalisia. Ne eivät kuitenkaan ole niin irrationaalisia kuin miltä ne näyttävät.

    Kysymyshän on siitä, että kuluttaja ei elä maksimoidakseen varallisuuttaan. Jos eläisi noin, pitäisi asua minimikustannuksilla, olla harrastamatta, syödä minimihintaista mutta terveellistä ruokaa, hankkia kaikki vaatteet kirpputorilta, olla hankkimatta perhettä, jne. Näistä saa poiketa vain, jos poikkeaminen nostaa elinaikaista tulo-odotetta enemmän kuin mitä se maksaa. Työn saaminen voi vaatia suihkussa käymistä useammin kuin terveyssyyt, jne.

    Lisäksi pitäisi vielä miettiä sitäkin, onko tällaisen taloudellisen ideaalikuluttajan motiivi maksimoida suurin varallisuutensa (ja kuolla sitten heti) vai elää mahdollisimman pitkään ja maksimoida varallisuutensa kuolinhetkellä.

    Tästä on helppo nähdä se, että talouttaan optimoiva kuluttaja on aika outo tapaus. Kuluttajalle raha on minimivälttämättömyyden ohittavissa asioissa väline, jolla saavutetaan mielihyvää. Tällöin metriikka muuttuukin.

    Jos hankin vaikkapa Applen kännykän ja koen mielihyvää joka kerta sitä käyttäessäni, se saattaa olla hyvin rationaalinen ostos, koska kännykän kanssa vietetty aika voi olla aika suuri. Samoin paremman auton hankkiminen voi olla rationaalinen ostos, jos ostaja saa siitä itselleen mielihyvää ja auton kanssa menee paljon aikaa.

    Jollakulla toisella kuluttajalla on täysin erilaiset mielihyvän lähteet. Mielihyvä voi tulla kahden tähden ravintolasta, uudesta laukusta tai vaikka naapuria hienommasta ajokoirasta. Yhden kuluttajan kannalta tysin pähkähullu ostos voi olla toisen kannalta kustannustehokas tapa saada mielihyvää.

    Tässä mitassa myös kuluttajan maksuvaralla on hyvin paljon merkitystä. Mitä enemmän kuluttajalla on rahaa käytettävissään, sitä vaikeampi sillä lisärahalla on saada lisämielihyvää. Joku selviä uudella iphonella, toinen tarvitsee bemarin, kolmas ison omakotitalon, neljäs linnan Ranskasta ja viides huvijahdin.

    Päätösten rationaalisuus riippuu siis hyvin voimakkaasti päätöksentekijän arvostuksista ja varallisuudesta. Tämä ei poista sitä, etteivätkö monet kuluttajat toimisi huonosti omia tavoitteitaan tavoitellessaan, mutta ilmiötä on vaikea lähestyä ostettujen tuotteiden tai palveluiden kautta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  27. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 16:59

    Liian vanha:
    Yrityksen ei kannata palkat ihmistä tänä päivänä, koska ensi kuussa hänet saa halvemmalla töihin

    Tosin jos ensi kuussa asiakas maksaa tuotteesta vähemmän, työntekijä voi olla nyt arvokkaampi. Aidossa deflaatiossahan käy näin.

    Yritysten ongelma on se, ettei ole niitä asiakkaita, ja ettei uskalleta investoida. Vakaiden yritysten investointihaluttomuus johtuu siitä, ettei uskota investointienkaan tuovan asiakkaita.

    Olen ollut monenlaisissa tilanteissa tekemässä yritysmaailmassa päätöksiä. En ole törmännyt inflaatio- tai deflaatioargumentteihin ikinä. Sen sijaan suhdannenäkymäargumentteja olen kuullut paljon. Raha on kuitenkin vain numeroita, ja rahan arvon muutos on vain kerrointa niihin numeroihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  28. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 17:04

    Tomi: Teoreettisesti nolla ei joka tapauksessa ole absoluuttinen raja, pikemmin psykologinen.

    Nolla on lainalle raja. Talletuskorko voi pudota rajatta, lainakorko ei mene nollan ali. Tai jos putoaa, vuokraan varaston seteleille. Enkä oikeastaan tee sitäkään, vaan jätän ne pankille lainan vakuudeksi.

    Alle nollan olevassa talletuskorossakaan ei kyse ole varsinaisesta korosta, vaan säilytysmaksusta – samasta syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  29. pekka kirjoitti 9.1.2015 kello 17:45

    Ode:

    EKP voisi ostaa jäsenmaidensa velkakirjoja pääoma-avaimen suhteessa ja mitätöidä ne.

    Vesa:
    USA:ssa tätä on siis tehty ja hartaasti.

    Vesa, FED on kyllä ostanut valtion lainoja, mutta ei suinkaan ole mitätöinyt niitä.

    Minä en ainakaan muista taloushistoriasta yhtään esimerkkiä, jossa kehittyneen maan keskuspankki olisi ostanut valtion papereita vain mitätöidäkseen ne. Moinen toimenpide olsi nähdäkseni ristiriidassa EKP:n mandaatin kanssa (=laiton)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  30. Ville kirjoitti 9.1.2015 kello 19:54

    Betoniporsas:
    Kun (jotkut) vihreät vastustavat jatkuvaa kasvua haluten kuluttamisen vähentämistä ja elintapojen yleistä leppoistamista, eikö seurauksena olekin juuri deflaatio?

    Jos kuluttamista ja työn tarjontaa vähennetään, se pikemmin nostaa hintoja ja palkkoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  31. JaSa kirjoitti 9.1.2015 kello 20:35
  32. Kalle kirjoitti 9.1.2015 kello 21:29

    Vesa:
    … Applen tuotteidenkin myynti olisi vähäisempää…

    Halpa ja edullinen on eri asia. 😉 Applen tietokone on kalliimpi kuin jopu halpis PC, mutta elinkaarikustannuksiltaan vähän edullisempi. Kaupan päälle saa LINUX:in lisäksi ainoan toimivan “ekosysteemin”.

    Autovertauksesta haluaisin kuulla täsmennyksen. Tarkoitatko autoverollista vai autoverotonta hintaa? Itse pidän edesvastuuttomana typerää autoveroa, joka ohjaa ihmisiä ostamaan pieniä, vanhoja ja vaarallisia autoja. Kansantaloudellisesti ei ole fiksua tapattaa varsinkaan nuoria ihan tahallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  33. Tapio Peltonen kirjoitti 9.1.2015 kello 21:43

    Helikopteriraha voisi kyllä ihan oikeasti toimia.

    Isoimpana ongelmana sen suhteen en näe edes sitä, miten saadaan EU (siis Saksa) ja EKP suostumaan, tai miten tuo saadaan keploteltua sääntöjen mukaiseksi.

    Isoin ongelma on se, miten löydetään sellainen sanamuoto, joka estää Suomen sosiaaliviranomaisia konfiskoimasta niitä helikopterieuroja toimeentulotukiasiakkailta. Koska siitä syntyy ihan oikeasti yhteiskunnallista levottomuutta ja väkivaltaa, jos kaikille paitsi toimeentulotukiasiakkaille annetaan kouraan esim. 1000 euroa.

    (Suurin osa toimeentulotukiasiakkaista nostaa merkittävästi vähemmän tukea. Mutta tuollainen köntti kyllä pistää tuet katkolle pitkäksi aikaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  34. Liian vanha kirjoitti 10.1.2015 kello 9:41

    Meillähän on jo tosiasillinen deflaatio eli kun maailmantalouden kasvu on luokkaa 3 % ja inflaatio luokkaa 1,5 % niin tuottavuuden kasvu syö tuon edun eli maailman työpaikat eivät lisäänny.

    Niitä vain jaetaan hieman uudestaan.

    USA on hyvä esimerkki kehityksestä.Vaikka työttömyys on laskussa niin se johtuu pääasiassa siitä, että ihmiset tippuvat työvoiman ulkopuolelle.
    Työelämässä on nyt 10 miljoonaa vähemmän kuin 2007 tilanteesta laskettu ennusta

    Työpaikat lisääntyvät USA:ssa vain jakamalla työtä eli palkkasumma ei kasva vaan palkat alenevat eli käytännössä jaetaan työtä uudella tavalla.

    Ostovoima ei lisäänny vaan työpaikkoja luo deflaatio eli hintojen lasku tuottavuuden nousun vuoksi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  35. Tomi kirjoitti 10.1.2015 kello 10:50

    Viherinssi: Nolla on lainalle raja. Talletuskorko voi pudota rajatta, lainakorko ei mene nollan ali. Tai jos putoaa, vuokraan varaston seteleille. Enkä oikeastaan tee sitäkään, vaan jätän ne pankille lainan vakuudeksi.

    Alle nollan olevassa talletuskorossakaan ei kyse ole varsinaisesta korosta, vaan säilytysmaksusta – samasta syystä.

    Luultavasti kirjoitan todella huonosti. Korjasit kirjoitustani kirjoittamalla lähinnä saman kuin minä (tosin lisäsi yhtälöön erottelun, jonka mukaan talletus esim. pankkiin ei ole muka laina pankille). Sinua on peukutettu, minua, nyyh, ei. Osmonkin kirjoituksestakin tykätään, vaikka osoitin siinä pari aika oleellista puutetta.

    Miksi ihmeessä minulle tulee blogeja yms. lukiessa halu korjata virheitä tai muite puutteita? Ihan älytön tarve, ei se maailma tai elämä siitä paremmaksi muutu! Jotain besserwisserismiä kai. Olen onnistunut vuosien saatossa suuntaamaan energiaani järkevämmin, mutta silti sorrun joskus.

    Tämä peukutusjärjestelmä on oiva kannustin. Lupaankin täten, että lopetan tämän(kin) blogin kommentoinnin. Kuivettukoon käteni, jos vielä joskus tänne kirjoitan. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  36. pseudonyymi kirjoitti 10.1.2015 kello 11:57

    Syltty:
    Suoraan ihmisille jaetavaa helikopterirahaa tässä tarvittaisiin, eikä mitään valtioiden velkakirjojen ostoja julkista sektoria paisuttamaan.

    Helikopteriraha olisi parasta, mutta luulen, että ihmisiä olisi vaikeata saada uskomaan tuon rahanjaon jatkuvan ja pankkiireja ja poliitikkoja tekemään noin. Jos ihmiset eivät uskoisi, raha menisi säästöön eikä kulutukseen kaikilla, joilla olisi siihen varaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. Raimo K kirjoitti 10.1.2015 kello 11:57

    Liian vanha:
    Meillähän on jo tosiasillinen deflaatio eli kun maailmantalouden kasvu on luokkaa 3 % ja inflaatio luokkaa 1,5 % niin tuottavuuden kasvu syö tuon edun eli maailman työpaikat eivät lisäänny.
    ‘snip’

    Deflaatio ei tarkoita tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  38. pseudonyymi kirjoitti 10.1.2015 kello 12:00

    55:
    Miten asuntovellallinen voi suojautua deflaatiolta?

    Uhkailemalla, vetoamalla ja äänestämällä vastaan niitä päättäjiä, jotka sen haluavat aiheuttaa. Muuta en valitettavasti keksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  39. Raimo K kirjoitti 10.1.2015 kello 12:08

    Ville: Jos kuluttamista ja työn tarjontaa vähennetään, se pikemmin nostaa hintoja ja palkkoja.

    Siis kun tavaraa kertyy varastoon, niin hintoja nostetaan ja maksetaan parempia palkkoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. åke kirjoitti 10.1.2015 kello 17:43

    Ruotsissa ohjauskorko on 0% eli käsittääkseni ollaan deflaation kourissa.

    Mutta taloudella menee silti Ruotsissa aika mukavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. Viherinssi kirjoitti 10.1.2015 kello 21:05

    Tomi: Luultavasti kirjoitan todella huonosti. Korjasit kirjoitustani kirjoittamalla lähinnä saman kuin minä (tosin lisäsi yhtälöön erottelun, jonka mukaan talletus esim. pankkiin ei ole muka laina pankille). Sinua on peukutettu, minua, nyyh, ei.

    Minun pitää nyt pyytää anteeksi, koska tarkoitukseni ei ollut nollata sanomisiasi tai mollata sinua mitenkään. Olen pahoillani, jos koet esiintymiseni epäreiluna kohtaasi. Kuten aivan oikein totesit, olemme varmasti monesta asiasta samaa mieltä.

    Kirjoitukseni kärki on kuitenkin siinä, että nolla on maaginen luku. Se ei tarkoita sitä, etteikö talletuksille voisi olla hieman miinuksella olevaa korkoa – näinhän on jo nyt – mutta käteinen raha asettaa nollakoron (plusmiinus marginaali) lähelle rajan.

    Rahalaitoksen reaalimaailman puolella olevan asiakkaan (yksittäinen kuluttaja, ei-rahoitusalalla toimiva yritys) kohdalla pitkäaikaiselle talletukselle on vaihtoehtona seteli tallelokerossa. Yhteen tallelokeroon menee muutama miljoona viissatasina, ja vuokraa on alle satanen vuodessa, joten miljoonatalletuksessa alin korko on noin -0,01 %.

    Täsmälleen sama tallelokeroraja koskee luonnollisesti myös yleisesti saatavilla olevaa lainaa. Jos se menee enemmän kuin tallelokeron vuokran miinukselle, raha kannattaa ottaa ja laittaa tallelokeroon. Ts. rahan pelkästä säilyttämisestä pyydettävälle hinnalle tulee nopeasti katto vastaan.

    Ja siitä pidän kiinni, että korkojen painuessa nollan alle kuluttajan pankille antama raha ei enää olisi lainaa pankille, koska pankki ei sitä pystyisi eteenpäin laittamaan, ja “korko” olisi vain säilytysmaksu.

    Tomi: Kuivettukoon käteni, jos vielä joskus tänne kirjoitan.

    Yhdelläkin kädellä pärjää… (Ei kannata vetää palkokasveja hengitysteihin siitä, mitä me täällä jauhamme. Väitä vastaan terävämmillä argumenteilla.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  42. Viherinssi kirjoitti 10.1.2015 kello 21:08

    Kalle: Itse pidän edesvastuuttomana typerää autoveroa, joka ohjaa ihmisiä ostamaan pieniä, vanhoja ja vaarallisia autoja. Kansantaloudellisesti ei ole fiksua tapattaa varsinkaan nuoria ihan tahallaan.

    Jos tarkastellaan nuorten liikenneonnettomuuksia, niin hyvin merkittävä osa kuolleista tulee sellaisissa ajoneuvoissa, joiden ostokriteerinä on ollut “mahdollisimman tehokas käytettävissä olevalla rahalla”. Kumman lippisteini ostaa: kahdeksanvuotiaan kunnossa olevan golffin vai kolmetoistavuotiaan isokoneisen bemarin?

    Autokalustolla on merkitystä onnettomuuksien lopputulemaan ja niiden syntyyn, mutta nuorten kuljettajien suurimmat ongelmat ovat asenteissa, eivät kalustossa. Yleisin tekninen liikenneonnettomuuksiin vaikuttanut vika on muuten huonot renkaat. Niissä ei ole autoveroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  43. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2015 kello 12:00

    Nämä “turvalliset” autot ovat kyllä hy7vin onnettomuusherkkiä. Turvallisuudentunne swaa ottamaan riskejä. Turvallisin auto aikanaan oli onnettomuustilastojen valossa rättisitikka, mutta se kiellettiin vaarallisena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  44. Austrian kirjoitti 10.1.2015 kello 21:58

    Vesa

    rationaalisuus ei liity niinkään kuluttajien preferenssien sisältöön vaan siihen miten niiden ja valintojen ajatellaan olevan suhteessa tiettyihin matemaattisiin aksioomiin.

    Eli rationaalinen kuluttaja voi kuluttaa muotitavaroita, joiden ero on merkki suhteessa muihin vastaaviin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  45. Liian vanha kirjoitti 11.1.2015 kello 3:15

    Viherinssi: Olen ollut monenlaisissa tilanteissa tekemässä yritysmaailmassa päätöksiä. En ole törmännyt inflaatio- tai deflaatioargumentteihin ikinä. Sen sijaan suhdannenäkymäargumentteja olen kuullut paljon.

    Asiakkaat, erityisesti uudet asiakkaat , ovat tietysti se avainsana yrityksen investointihalukkuudelle.

    Mutta monesti investointeja lykätään jos sillä saavutetaan säästöjä esim monesti teknologian kehitys tapahtuu harppauksittain ja uusi teknogia on yleensä halvempaa kuin nykyinen joten odottelu kannattaa, jos asiakkaita ei menetetä, ei ainakaan kovin paljoa.

    Kun investoinnit ovat suuria niin ajoituksella on suuri merkitys kannattavuudelle

    Henkilön palkkaaminen ensi vuonna on sama asia.Siinäkin taustalla ovat säästöt ja jos ensi vuonna henkilön saa halvemmalla niin kannattaa pudotta palvelutasoa hieman ja kerätä säästö omistajille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  46. uusi kasvo täällä kirjoitti 11.1.2015 kello 13:20

    Odottelen edelleen, josko kiinteistöveroni laskee tänä vuonna, koska kiinteistöjen/asuntojen hinnat (muutamaa aluetta poislukien) ovat laskeneet.

    Tosin te poliitikot teitte päätöksen jolla kiinteistöveron alarajaa pakkonostettiin, niin eipä tuo toivomani veron määrä laske.

    Ikiliikkuva rahasampo on keksitty!

    ja ilman teidän tekemiänne veronkorotuksia deflaatio olisi suurempi.
    http://www.veronmaksajat.fi/palkka-ja-elake/verotus-2015/

    Tällä menolla ihmiseltä oikeasti loppuu rahat(on jo loppuneet), kun veroja vaan kiristetään ja leikkauksiin ei ole rohkeutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  47. Raimo K kirjoitti 11.1.2015 kello 14:37

    Osmo Soininvaara:
    Nämä “turvalliset” autot ovat kyllä hyvin onnettomuusherkkiä. Turvallisuudentunne saa ottamaan riskejä. Turvallisin auto aikanaan oli onnettomuustilastojen valossa rättisitikka, mutta se kiellettiin vaarallisena.

    Kova väite, mutta evidenssiä ei ole. Tosiasiassa kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat alhaisimmalla tasollaan.

    Eikä 2CV:täkään kielletty: “The 2CV was produced for 42 years, the model finally succumbing to customer demands for speed, in which this ancient design had fallen significantly behind modern cars, and safety, where it was better than was generally realised (Wikipedia).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  48. åke kirjoitti 11.1.2015 kello 14:38

    Viherinssi:
    Olen ollut monenlaisissa tilanteissa tekemässä yritysmaailmassa päätöksiä. En ole törmännyt inflaatio- tai deflaatioargumentteihin ikinä.

    Good for you! Mutta kyllä tyypillinen argumentti teollisuusfirmojen ostajilla on, että monivuotisten toimitusten hinnassa ei saa ottaa inflaatiota huomioon vaan toimittajan täytyy kattaa inflaation vaikutus toiminnan tehostamisella, ja pitää hinta euroissa vakiona. PItääpä muistaa tämä ja katsoa, että miten argumentti muuttuu jos mennään deflaatioon.

    Esim. Ruotsissaha on tässä suhteessa oimituinen tilanne, että vaikka ohjauskorko on nolla niin palkat kyllä nousevat 2-4%/v. Eli siellä inflaatio näkyy. Teollisten tuotteiden tukkuhinnat sen sijaan eivät nouse vaan jopa laskevat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  49. Evert The NeveRest kirjoitti 11.1.2015 kello 15:23

    On vaikea kuvitella, että EKP voisi rahapolitiikalla estää deflaatiota. Euroalueen maat ovat niin kirjava joukko, että EKP:lla pitäisi olla jokaista varten oma rahapolitiikka.

    Sekään ei toimisi, koska hintojen lasku johtuu ostovoiman murenemisesta. Suomessakin palkat ovat jäässä, verot nousevat ja työttömiä on puolimiljoonaa. Ruokakauppaa lukuunottamatta myyjien on pakko alentaa hintoja, jotta yleensä saavat myyntiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  50. Mikko Nykänen kirjoitti 11.1.2015 kello 15:43

    Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ja muun high-tech teollisuuden toimintaympäristö on usein deflatoorinen. Tästä on kuluttajalle hyötyä, mutta ajatus, että se tulisi ilman haittoja ei pidä paikkaansa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen viennistä oli parhaimmillaan n. 30 % 2000-luvun alussa ja on nyt hiipunut 10 %:iin.

    Tuotantoa on siirtynyt halvemman kustannustason maihin. Koska paljolti tämän seurauksena Suomen vientitulot ovat heikentyneet, vaihtotase on heikentynyt ja julkinen talous ovat kroonisen oloisessa epätasapainossa. Julkinen valta on aika hitaasti ymmärtänyt tämän vientitulojen pudotuksen suuruuden ja merkityksen, koska entisenkaltaista menotasoa on ylläpidetty velaksi. Luottoluokituksen lasku herätteli ehkä hitaimpia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  51. Tapio kirjoitti 11.1.2015 kello 18:01

    Mikko Nykänen: Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ja muun high-tech teollisuuden toimintaympäristö on usein deflatoorinen. Tästä on kuluttajalle hyötyä, mutta ajatus, että se tulisi ilman haittoja ei pidä paikkaansa

    En nyt osaa yhdistää tätä toimialaa deflaation aiheuttajaksi, koska se on nimenomaan synnyttänyt resursseja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. Vesa kirjoitti 11.1.2015 kello 18:13

    pekka:
    Vesa, FED on kyllä ostanut valtion lainoja, mutta ei suinkaan ole mitätöinyt niitä.

    Minä en ainakaan muista taloushistoriasta yhtään esimerkkiä, jossa kehittyneen maan keskuspankki olisi ostanut valtion papereita vain mitätöidäkseen ne. Moinen toimenpide olsi nähdäkseni ristiriidassa EKP:n mandaatin kanssa (=laiton)

    Totta, FED on pitänyt ne taseessaan ja ehkä aikookin niin tehdä erääntymiseen saakka. Tosin liittovaltio on laskenut koko ajan uusia lainoja liikkeelle maksaakseen vanhojen lyhennyksiä, korkoja JA velkaantuakseen lisää. Eli lumipallo vyöryy ja kasvaa koko ajan.

    Mitätöinti olisi lopullinen toimenpide ja lopettaisi myös korkojen maksun. Tämä olisi tosiaan lopullista uuden rahan painamista, synnyttämistä tyhjästä. Mitätönti pienentäisi vyöryvää lumipalloa, mutta ei kääntäisi sen kulkusuuntaa.

    Mitätöinti olisi siis velkasaneeraus, johon osallistuisi vain yksi velkoja eli EKP. Miksei EKP samantien ostaisi lainoja pääoma-avaimen suhteessa niin paljon, että vähiten velkaantuneesta maasta tulisi kokonaan velaton. Enemmän velkaantuneille jäisi sitten jonkin verran velkoja.

    Kaikki kuitenkin tietäisivät, että taloudet ovat kuralla. Mutta se helpottaisi olennaisesti POLIITIKKOJEN tekemisiä, kun rahaa voisi jakaa huolettomammin seuraavien vaalien edellä ja velkaantua taas lisää.

    Velkojen mitätöinnillä olisi siis “myönteisiä” seurauksia poliittisille toimijoille. Jokseenkin arvaamattomia seurauksia syntyisi EKP:n ja koko valuuttaunionin uskottavuudelle. Eurokin valuuttana olisi vähemmän uskottava.

    Mitätöintiä ei ehkä ole kokeiltu, velkaleikkauksia kyllä paljon. Rahan painamisesta on aika varoittavia esimerkkejä (Saksan hyperinflaatio ja valuuttauudistus 1923, missä 1 000 000 000 000 vanhalla sai yhden uuden markan, Unkari, Zimbabwe).

    Mielestäni nykyinen velkakriisi on huonon politiikan ja huonojen päätösten seurausta. Yksinkertaisesti kansalaisille on luvattu liian hyviä etuuksia, joita nyt ei saada poisotettua.

    Henkilöitä on vaihtunut (ei tarpeeksi), mutta tilalle tulleet poliitikotkaan eivät halua katsoa totuutta silmiin ja sama meno jatkuu. He eivät halua ryhtyä sellaisiin toimiin, joilla Euroopan julkiset taloudet saatettaisiin kunkin maan taloudellisen toimeliaisuuden mukaiselle terveelle pohjalle. Velkakuoppaa kaivetaan mieluummin syvemmäksi, ikäviä päätöksiä lykätään, niitä pyritään tekemään niin, että päätöksistä kärsivät vasta jotkut muut joskus tulevaisuudessa (Suomen eläkeleikkaukset).

    Onko Osmo ehdotuksesi EKP:n ostoista ja mitätöinneistä siis viestisi siitä, että poliittinen järjestelmä ei Suomessa ja EU:ssa kykene tarvittaviin päätöksiin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  53. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2015 kello 22:13

    Yhdysvaltain valtio laski vileä jokin aika sitten ulos bondeja, joita ei luvattu lyhentää koskaan. Sellaisten ostaminen on vähän sama kuin mitätöisi ne. Korko pitää kyllä maksaa, mutta koska valtio omistaa pankin, tuo korko palautuu takaisin valtion kassaan keskuspankin voitonjakona.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  54. Sepi kirjoitti 11.1.2015 kello 18:32

    Mikko Nykänen:
    Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ja muun high-tech teollisuuden toimintaympäristö on usein deflatoorinen. Tästä on kuluttajalle hyötyä, mutta ajatus, että se tulisi ilman haittoja ei pidä paikkaansa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus Suomen viennistä oli parhaimmillaan n. 30 % 2000-luvun alussa ja on nyt hiipunut 10 %:iin.

    Tuotantoa on siirtynyt halvemman kustannustason maihin. Koska paljolti tämän seurauksena Suomen vientitulot ovat heikentyneet, vaihtotase on heikentynyt ja julkinen talous ovat kroonisen oloisessa epätasapainossa. Julkinen valta on aika hitaasti ymmärtänyt tämän vientitulojen pudotuksen suuruuden ja merkityksen, koska entisenkaltaista menotasoa on ylläpidetty velaksi. Luottoluokituksen lasku herätteli ehkä hitaimpia.

    Oleellista ei ole vain viennin arvo, vaan vientiyritysten tuottama ja laskuttama lisäarvo.

    http://press.ihs.com/press-release/design-supply-chain/iphone-6-plus-100-costlier-consumers-buy—just-1550-more-expensive-
    IPhone 6:sen arvioitu tuotantokustannus on n. $200. Tuosta $4 on itse valmistusta ja $196 USD komponentteja. Vaikka Suomessa valmistettaisiin 10 000 000 puhelinta vuodessa se tuottaisi vain 40 miljoonaa tuloja maahan! Tuosta 40 miljoonasta ei makseta kovin monen ihmisen palkkoja saati pääomakuluja melkein minkäänlaiseen isompaan teollisuuslaitokseen. Puhumattakaan siitä, että sillä olisi merkittävämpiä kansantaloudellisia vaikutuksia.

    Taiwanin, Etelä-Korean ja Kiinan valmistukseen keskittyneet firmat jakavat keskenään tuon $200 USD ja kilpailevat verisesti niistä toimitussopimuksista komponenteille ja valmistukselle. Apple pistää taskuunsa $500 USD per puhelin.

    Valmistus siirtyi kaukoitään, koska siellä oltiin valmiita laskemaan katteet alas ja tekemään työtä absoluuttisesti halvalla. Jotta työvoimavaltaista valmistusta saataisiin takaisin, pitäisi palkat laskea täällä Kiinan tasolle. Siitä vaan ehdottamaan AY-liikkeelle, että 300e/kk on sopiva liksa elektroniikka-asentajalle.

    Isot rahat tehdään luomalla ne piirrustukset, brändi ja ohjelmisto jolla se 200USD kasa komponentteja muuttuu kuluttajan silmissä yli 700USD arvoiseksi tuotteeksi.

    Töitä länsimaihin palaava valmistaminen ei juuri tuo, sillä linjastot ovat pitkälle robotisoituja.

    Tiivistettynä: Pelkistä vientituloista ei ole sinänsä hyötyä (jos niiden saavuttamiseksi tuontia on lisättävä samalla summalla), vaan me tarvitsemme vietävää arvonlisää, joka saadaan laskutettua täysimääräisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  55. Liian vanha kirjoitti 11.1.2015 kello 21:26

    Raimo K: Deflaatio ei tarkoita tätä, siis tämä ei ole deflaatiota.

    Vaikutus on deflatorinen. Hintojen , siis reaalihintojen on deflaatiota

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2015 kello 22:06

    Deflaatio ei ole reaalihintojen laskua vaan nimellishintojen laskua. Reaalihinnat eivät määritelmällisesti voi laskea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Liian vanha kirjoitti 11.1.2015 kello 21:31

    Viherinssi: Autokalustolla on merkitystä onnettomuuksien lopputulemaan ja niiden syntyyn, mutta nuorten kuljettajien suurimmat ongelmat ovat asenteissa, eivät kalustossa. Yleisin tekninen liikenneonnettomuuksiin vaikuttanut vika on muuten huonot renkaat. Niissä ei ole autoveroa.

    Usalaiset tappavat lapsiaan, USA:n autokanta kun on yhtä vanhaa kuin Suomessa ?

    Autokanta on vanhenemassa Euroopassakin, Ruotsissa ajetaan jo 10 vuotiailla ja Saksassa keski-ikä nousee myös , oli nyt 8 vuotta

    http://www.autoalantiedotuskeskus.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa_2010

    Köyhyyden ja työttömyyden kasvu näkyy autoissakin, autoja on vähemmän ja ikä korkeampi kuin ennen 2007

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  58. Liian vanha kirjoitti 12.1.2015 kello 2:46

    Osmo Soininvaara:
    Deflaatio ei ole reaalihintojen laskua vaan nimellishintojen laskua. Reaalihinnat eivät määritelmällisesti voi laskea.

    Yksi deflaatiotyyppi esim professori George Selginin mukaan on juuri tuottavuuden kasvusta johtuva.Eli yhdistettynä erittäin matala inflaatio korkean tuottavuuden kehitykseen päädytään deflaatioon

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Viherinssi kirjoitti 12.1.2015 kello 9:08

    Liian vanha: Usalaiset tappavat lapsiaan, USA:n autokanta kun on yhtä vanhaa kuin Suomessa ?

    En ihan ymmärrä, mitä tällä on tekemistä kommenttini kanssa.

    Minulla on tähän asiaan kolme pointtia:

    1. Autoilla on merkitystä sekä onnettomuuksien syntymiseen että lopputulemiin. Tämä näkyy hyvin selvästi myös onnettomuustilastoissa. Jos kuljettaja ajaa ei-piittaamattomasti, auton turvallisuudella on ihan tuntuva merkitys. Erityisesti ESC-järjestelmät vähentävät suistumisonnettomuuksia, ja airbagit sekä autojen törmäysvyöhykkeet onnettomuuksien seurauksia.

    Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä on viimeisessä 25 vuodessa Suomessa pudonnut viidennekseen liikennesuoritteeseen nähden. Se ei johdu siitä, että tiet olisivat niin paljon parantuneet (samaan aikaan kuitenkin liikenne on lisääntynyt), eikä se johdu siitä, että suomalaiset olisivat parempia kuskeja. Ajonopeuksien aleneminen on lähinnä parantanut kvl-turvallisuutta taajamissa. Moottoriteiden ulkopuolisten maanteiden turvallisuus on parantunut pääosin autojen kehittymisen ansiosta.

    On mielenkiintoista nähdä, tulevatko erilaiset automaattiset törmäyksenestojärjestelmät parantamaan kvl-turvallisuutta lähivuosina.

    2. Suurimmat turvallisuuden paranemisaskeleet ovat sellaisia, että ne alkavat olla isossa osassa autokantaa, jolloin parin vuoden keski-ikäero autokannassa ei ole merkittävä. Jo nyt autoilijoiden turvallisuustilanne on erittäin hyvä, jos tarkasteltavaksi otetaan ajokuntoiset ja ei-piittaamattomat ei-syrjäytyneet kuljettajat, joilla on asialliset renkaat. Tämä porukka käsittää ylivoimaisen enemmistön kuljettajista, mutta silti tässä ryhmässä kuolleita tulee vain kymmeniä vuodessa.

    3. Nuorten vakaville auto-onnettomuuksille tyypillistä on hillitön riskinotto. Lisäksi on epäreilua tässä kontekstissa puhua nuorista ryhmänä, koska onnettomuudet kasautuvat pienelle joukolle, jolla on usein muukin elämänhallinta hukassa. Niitä nuorten vakaviin henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia on vähän, joissa ei ole mukana piittaamattomuutta. Niistä onnettomuuksista vielä harvempi on sellainen, jossa pari vuotta uudempi auto olisi pelastanut.

    Pidän siis autoveron poistamisen perustelemista nuorten turvallisuudella huonona argumenttina. (Sinänsä pidän autoveron korvaamista kilometriverolla kuitenkin hyvin perusteltuna useammastakin syystä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  60. Viherinssi kirjoitti 12.1.2015 kello 9:15

    åke: Good for you! Mutta kyllä tyypillinen argumentti teollisuusfirmojen ostajilla on, että monivuotisten toimitusten hinnassa ei saa ottaa inflaatiota huomioon vaan toimittajan täytyy kattaa inflaation vaikutus toiminnan tehostamisella, ja pitää hinta euroissa vakiona. PItääpä muistaa tämä ja katsoa, että miten argumentti muuttuu jos mennään deflaatioon.

    Ostajien argumentointi onkin sitten ihan toinen tarina. Ammattikunnan tehtävänä on ostaa mahdollisimman halvalla, ja tarinat ovat sitten sitä, että menköön-nyt-mutta-tämän-jälkeen-saan-potkut-ja-perhe-on-hangessa.

    Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan ihan riippumatta siitä, mitä myyjät tai ostajat valehtelevat. Myyjä nostaa hintaa, jos tilanne sallii, ja ostaja tinkii, jos tilanne sallii. Useimmissa tuotteissa nyt onnistuu tinkiminen hyvin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Viherinssi kirjoitti 12.1.2015 kello 9:26

    Osmo Soininvaara:
    Nämä “turvalliset” autot ovat kyllä hyvin onnettomuusherkkiä. Turvallisuudentunne swaa ottamaan riskejä.

    Tätä argumenttia on käytetty ainakin turvavöihin, turvatyynyihin, kypäriin, ABS-jarruihin ja ESC-järjestelmiin. Jostain syystä vakuutusyhtiöt kuitenkin kovasti haluavat noita varusteita.

    Ihan varmasti joissain tapauksissa turvallisuusetuja ulosmitataan voimakkaasti. Kuitenkin suurin osa kuljettajista ajaa lähinnä liikennesääntöjen mukaisesti, jolloin auton vaikutus ajotapaan on pieni. Lisäksi riskiä ulosmittaavatkin yleensä pyrkivät ulosmittaamaan vain auton aktiivisen turvallisuuden (törmäyksen välttäminen), eivät törmäysturvallisuutta, ts. onnettomuuksien määrä pysyy samana, mutta niiden vaikutukset ovat vähäisempiä.

    Itse olen sitä mieltä, että ajoneuvojen turvallisuuden ja liikenneympäristön kehittäminen ovat ne tavat, joilla liikenneturvallisuutta saadaan parannettua. Ihmisten käytöksen parantaminen on aika vaikea tie.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  62. Syltty kirjoitti 12.1.2015 kello 10:24

    Saksan hyperinflaatiosta semmoinen huomio, että siihen kyllä yhdistyi tuotannon romahdus kun Ranska ja Belgia miehittivät Ruhrin alueen.

    Mikään määrä rahaa ei koskaan riitä mihinkään, jos tuotanto seisoo. Jos tuotanto toimii, niin ei ole mahdollista että hyperinflaatio karkaisi käsistä mutamassa kuukaudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  63. K-Veikko kirjoitti 12.1.2015 kello 12:35

    > Jos deflaation ongelma on liian korkeassa
    > reaalikorossa, silloin nolla ei ole mikään
    > ratkaiseva raja.

    Nolla on ratkaiseva raja.

    Vapaiden markkinoiden ehkä tärkein tehtävä on selvittää onko jokin taloudellinen toiminta ylipäätään tarpeellinen ja vallitsevassa yhteiskunnassa hyödyllinen. Tämä koskee myös pankkitoimintaa instituutiona.

    Muutokset yhteiskunnassa aiheuttavat sen, että jossain tilantessa pankkien ylläpitäminen ja olemassaolo muuttuu yhteiskunnalle haitalliseksi (silti se voi olla valtiolle ja pienelle piirille hyödyllistä). Signaali tällaisesta tilanteesta on negatiivinen korko. – Tällä tarkoitan korkoa, joka rahan säilytysmaksuksi muutettuna ylittää vaihtoehtoisen sälytysmuodon kustannukset.

    Kuvitteellisena (yhtä kuvitteellisena kuin rahan “arvo”,) esimerkkinä vaikkapa suojatun säilytystilan vuokraaminen ja tuon tilan täyttäminen 5 euron seteleillä. – Siis nimenomaan pankkijärjestelmän ulkopuolella; ovathan pankit käyneet tarpeettomiksi ja haitallisiksi. – Jos tuo rahan varastoinnin kustannus on pienempi kuin sen varastoiminen pankkijärjestelmään, on se signaali siitä, että pankkijärjestelmä on vallitsevassa tilanteessa tarpeeton.

    Tällaisessa tilanteessa, jossa pankkijärjestelmä itsessään on muuttunut yhteiskunnalle haitalliseksi voidaan se pitää pystyssä vain pakkotoimin. Näiden pakkotoimien soveltaminen on erittäin kallista.
    – “Luonnollisessa” tilassa, vapaassa taloudessa, pankkisektori kuluttaa noin 2 % kansantulosta; nykytilassa lienee 20 % oikeampi arvio. Siis pankkijärjestelmän koko on kymmenkertainen optimaaliseen verrattuna. –
    Suurimmat edunsaajat, valtiot, siirtävät massiivisen määrän reaalitalouden tuotantoa pankkijärjestelmän ylläpitämiseen. Tämä ylläpitämiseen tarvittava kansantulon määrä kasvaa eksponentiaalisesti. Ja kaiken kukkuraksi lasketaan pankkisektorin kasvanut “tuotanto” mukaan BKT:een.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  64. Mikko Nykänen kirjoitti 12.1.2015 kello 12:53

    Tapio
    “En nyt osaa yhdistää tätä toimialaa deflaation aiheuttajaksi, koska se on nimenomaan synnyttänyt resursseja taloudellisen toimeliaisuuden lisääntymiseen.”

    Jos kuluttajahintaindeksiä määrittävän jonkin hyödykkeen hinta laskee vuotta aiemmasta se vie indeksiä omalla painollaan deflaation suuntaan. Jos kuluttajahintaindeksiä määrittävän jonkin hyödykkeen hinta nousee vuotta aiemmasta se vie indeksiä omalla painollaan inflaation suuntaan.

    Heikko taloudellinen toimeliaisuus ja deflaatio ovat eri asioita, vaikka niiden välillä on usein korrelaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Ville kirjoitti 12.1.2015 kello 13:52

    Raimo K: Siis kun tavaraa kertyy varastoon, niin hintoja nostetaan ja maksetaan parempia palkkoja?

    Tavaraa ei kerry varastoon, kun sitä valmistetaan vähemmän. Kun tuotteita valmistetaan pienemmissä erissä, tai kun kilpailevia yrityksiä on vähemmän, yksikköhinta on helposti korkeampi.
    Vastaavasti, jos työntekijät omasta halustaan leppoistavat eli vähentävät työntekoa, ja työsuoritusten ostajat joutuvat siksi kilpailemaan työntekijöiden tunneista, palkat voivat nousta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  66. Raimo K kirjoitti 12.1.2015 kello 23:13

    Osmo Soininvaara:
    Yhdysvaltain valtio laski vileä jokin aika sitten ulos bondeja, joita ei luvattu lyhentää koskaan. Sellaisten ostaminen on vähän sama kuin mitätöisi ne. Korko pitää kyllä maksaa, mutta koska valtio omistaa pankin, tuo korko palautuu takaisin valtion kassaan keskuspankin voitonjakona.

    Riippuu siitä, kuka ne ostaa.
    Englannin vuonna 1751 lasketut consols ovat juuri tällaisia eikä Englannin pankki toistaiseksi aio ostaa niitä takaisin – eikä korko palaudu pankille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  67. Raimo K kirjoitti 13.1.2015 kello 10:03

    Ville: Tavaraa ei kerry varastoon, kun sitä valmistetaan vähemmän. Kun tuotteita valmistetaan pienemmissä erissä, tai kun kilpailevia yrityksiä on vähemmän, yksikköhinta on helposti korkeampi.
    ‘snip’

    Siis valmistuskustannukset voivat kyllä nousta, mutta tuotteesta markkinoilta saatava hinta laskee – siis deflaatiossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Tero Tolonen kirjoitti 13.1.2015 kello 10:47

    Näkisin itse suuimpana ongelmana sen, että maailmassa ei ole riittävästi rahaa kaiken sen taloudellisen toimeliaisuuden ylläpitämiseksi, mitä nykytekniikka mahdollistaa. Keniassa asuva yrittäjä on heikommassa asemassa kuin Suomalainen, joka taas on heikommassa asemassa kuin Jenkeissä asuva – kotimarkkinan vapaat pääomat vaikuttavat paljon yritysten toimintaan. Kiinalaiset ovat fiksuja, he tajusivat, toisin kuin ennakkoluuloiset länsimaalaiset, että on järkevää tehdä yhteistyötä Afrikkalaisten kanssa, koska sieltä saa hyvää tavaraa halvalla.

    Ainoastaan ympäristössä, jossa on paljon käytettävissä olevaa rahaa myös muuhun kuin pakolliseen elintarvikkeisiin, asuntoon ja terveydenhoitoon voidaan pitää yllä uutta luovaa teollisuutta, tekniikkaa ja lääkkeitä. Tämän vuoksi sanotaan, että yrityksen pitäisi heti ajatella kansainvälistymistä. En usko, että esim. USA:ssa on tämmöistä mantraa.

    Deflaatio jos sillä tarkoitetaan kuluttajahintojen jyrkkää laskua, ei välttämättä ole taloudelle haitaksi, jos tällöin kuluttajille jää palkastaan enemmän rahaa muuhun. Se ei välttämättä vähennä investointien järkevyyttä, koska esim. 20 miljoonaa investoituna työvoimavaltaiseen palveluyritykseen, kasvaisi ikäänkuin korkoa, mikäli palkat pysyvät maltillisina eivätkä nouse inflaation vaikutuksesta. Mikäli investointi tuottaa jotain mitä voidaan myydä kalliimmalla, tällöin ihmisiin investointi on jälleen muuttunut järkeväksi. Hyvä vai huono asia?

    Inflaation olosuhteissa eli tällä hetkellä asunnoista on tullut järkevin investointikohde, mikä on talouden kokonaiskehityksen kannalta hankala tilanne, koska pankkeja kiinnostaa vain varmatuottoinen rahoituslähde. Asunnot ovat myös talouden kasvun kannalta muodostuneet kivijalaksi – ehkä jopa kiviriipaksi – koska ne ovat ainoa tapa saada valuuttaa markkinoille kulutusta varten ja vain siten pystytään pitämään taloudellista aktiviteettia yllä. Toisaalta asuntolaina sitoo kuluttajien vapaat pääomat asuntolainan lyhennykseen. Taloudellista aktiviteettia saadaan taas aikaan tekemällä uusia rakennuksia ja infrastruktuurihankkeita – laadulla ei ole väliä, koska uusien rakennusten tekeminen on järkevämpää kuin korjata vanhoja.

    Koska maailmaan tulee jatkuvasti uusia keksintöjä, näiden tekijöiden palkitseminen on tietenkin se keskeinen ongelma ihmiskunnan kehityksessä. Tällä hetkellä kansakuntia palkitaan siitä, että ne rakentavat asuntoja. En tiedä näkeekö kukaan muu tässä ongelmaa, mutta tähän tulokseen olen tullut ja toivottavasti tähän löydettäisiin ratkaisu. Wahlroosilla oli kiinnostavia ajatuksia mm. luonnonsuojeluun liittyen – esim. luonnonvarojen muuttamista ehkä hieman asuntojen tapaan vakuudellisiksi rahoituslähteiksi – jos tämä on oikea termi. Idea siis lienee, että ilman luontoa ei millään ole arvoa ja tämän fiksu pankkiirikin ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  69. Betoniporsas kirjoitti 13.1.2015 kello 11:30

    Viherinssi: Jostain syystä vakuutusyhtiöt kuitenkin kovasti haluavat noita varusteita.

    Kuten myös lainsäätäjät.

    70-luvun alussa kuoli Suomessa vuosittain kolminkertainen määrä nykyiseen verrattuna siitä huolimatta autoja oli liikenteessä vain kolmasosa nykyisestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  70. Outsider kirjoitti 13.1.2015 kello 17:00

    Erikoista on, että autojen huippunopeus on yleensä lähemmäs 200 km/h. Nykyisillä moottorin tietokoneohjauksilla on nopeuden rajoittaminen yksinkertaista. Miksei rajoitettaisi nopeus vaikkapa 140 km/h. Ei se ainakaan tekniikan hintaa nostaisi.

    Jos ei tämä riitä liikkumisen vapautta kaipaaville, voisi heille suositella kilpailemista suljetulla alueella.

    Poliisille voisi tietysti sallia rajoittamattomat ajonopeudet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Ville kirjoitti 13.1.2015 kello 20:02

    Raimo K: Siis valmistuskustannukset voivat kyllä nousta, mutta tuotteesta markkinoilta saatava hinta laskee – siis deflaatiossa.

    Kysymys oli siitä, aiheuttaako kuluttamisen vähentäminen ja työnteon leppoistaminen deflaatiota vai inflaatiota. Jos tuotannon määrä sopeutuu vähäisempään kulutukseen, hinnat eivät laske vaan voivat noustakin. Jos työntekijät vähentävät työntekoa omasta halustaan, työstä pitää maksaa enemmän. Tämä on vähän sukua sille, miten ammattiyhdistysliike voi kiristää palkankorostuksia uhkaamalla työnteon vähentämisellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  72. tcrown kirjoitti 13.1.2015 kello 23:26

    Viherinssi: Kirjoitukseni kärki on kuitenkin siinä, että nolla on maaginen luku. Se ei tarkoita sitä, etteikö talletuksille voisi olla hieman miinuksella olevaa korkoa – näinhän on jo nyt – mutta käteinen raha asettaa nollakoron (plusmiinus marginaali) lähelle rajan.

    “Lähelle” on sopivan epämääräinen käsite. Joku voisi sanoa, että korot ovat olleet “lähellä” nollaa jo 20 vuotta. Nykyisillä pankkien marginaaleilla talletuskorot voisivat kuitenkin olla prosentteja miinuksella ennen kuin edes asuntolainat alkaisivat painua negatiiviseksi. Ja mikäänhän ei estä innovoimasta keinoja millä käteisen tosiasiallinen arvo laskee vähintään samaa vauhtia kuin tilirahan. Vaikkapa niin, että vuoden 2015 setelillä on viiden vuoden elinaika, jonka jälkeen se ei kelpaa maksuvälineenä, mutta sen voi vaihtaa 0.95 vuoden 2020 seteliin. Vuonna 2016 alkaen automaattisesti pankkiin tulevat vuoden 2015 setelit vaihdetaan tuoreempiin 1% per vuosi leikkauksella. Kauppiailla on oikeus, mutta ei velvollisuutta vaatia vanhoilla rahoilla maksavilla tuon konversiokertoimen verran korkeampi hinta.

    Rahalaitoksen reaalimaailman puolella olevan asiakkaan (yksittäinen kuluttaja, ei-rahoitusalalla toimiva yritys) kohdalla pitkäaikaiselle talletukselle on vaihtoehtona seteli tallelokerossa. Yhteen tallelokeroon menee muutama miljoona viissatasina, ja vuokraa on alle satanen vuodessa, joten miljoonatalletuksessa alin korko on noin -0,01 %.

    Olen antanut itseni ymmärtää, että tosiasiallinen kustannus (oikeasti) suurien rahasummien säilömisestä käteisenä on lähempänä 0,5% p.a. Erinäiset vakuutus-, vartiointi-, ym. käsittelykustannukset alkavat kasaantua kun setelinippu ei mahdukaan yhteen salkkuun, ja jos sitä rahaa on vielä tarkoitus välillä käyttää, niin hankalaksi menee.

    Kuinka monta miljoonaa haluaisit lainata vaikka -0,02% korolla? Se satanen menee tallelokeron vuokraan, ja jos jostain syystä ne setelit sattuvat happanemaan, olet silti velkaa pankille miljoonan, ja tuoton yläraja on satanen vuodessa? Luuletko, että tuossa tilanteessa tilirahan konvertointi käteiseksi olisi rajoituksetonta? Ei liene kovin vaikea päättää, että yksi henkilö saa nostaa käteistä ilman erityislupaa korkeintaan 200 euroa päivässä.

    Ja siitä pidän kiinni, että korkojen painuessa nollan alle kuluttajan pankille antama raha ei enää olisi lainaa pankille, koska pankki ei sitä pystyisi eteenpäin laittamaan, ja “korko” olisi vain säilytysmaksu.

    Nyt en ymmärrä ollenkaan. Miksi ei pystyisi? Juurihan sinä ilmoittauduit vapaaehtoisesti lainaamaan kuinka paljon vain ja jemmaamaan sen talletuslokeroon. Miksi pankki ei siis voisi maksaa minulle -3% ja lainata sen sinulle -0,02% korolla ja tehdä sievoisen siivun voittoa?

    Mutta kaikki nämä ongelmat ratkeavat vielä helpommin kun otetaan Markka takaisin Euron rinnalle pelkäksi tilivaluutaksi. Pelkkänä tilivaluuttana merkittävästikin negatiivinen korkotaso on helppo toteuttaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  73. Viherinssi kirjoitti 14.1.2015 kello 12:43

    tcrown: Olen antanut itseni ymmärtää, että tosiasiallinen kustannus (oikeasti) suurien rahasummien säilömisestä käteisenä on lähempänä 0,5% p.a.

    Olkoon vaikka 0,5 % p.a. Sillä ei ole argumentin kannalta isoa merkitystä, koska argumentti kulkee niin, että pitkäaikaiselle sijoitukselle maksettava korko ei voi käteisjärjestlemän vuoksi mennä rajatta miinukselle. Plussalle se voi mennä lähes rajatta, kuten vaikkapa saksalaiset aikanaan kokeilivat.

    Jos sitten koko käteisjärjestelmä muutetaan nykyisestä, sen jälkeen on toki mahdollista tehdä vaikka minkälaisia systeemejä. Silloin kuitenkin pitää puuttua valuuttojen vapaaseen vaihdettavuuteen sekä tavalla tai toisella siihen, että seteliin painettu numero kertoisi sen nimellisarvon.

    Kokonaan toinen juttu on se, että tällaisesta käteisen deflaatiosta on helppo päästä eroon painokoneen ja helikopterin avulla (tai vain arvonlisäveron nostolla), jos ongelma koetaan hankalaksi. Siitä ei tosin välttämättä ole iloa, koska deflaatio on kuitenkin oire, ei itse sairaus. Sairaus on ostovoiman putoaminen tai odotus siitä.

    Onko muuten aitoa palkkadeflaatiota tavattu mitenkään meidän talouteemme verrattavissa talouksissa pitkäaikaisena ilmiönä? Tuntuu siltä, että jos kiinteistöjen ja energian hinta sekä teknologian tuoma hintojen lasku siivotaan pois, kuluttajahintadeflaatiokin on melkoinen harvinaisuus.

    Historiallisesti tietenkin deflaatio on ollut paljon yleisempi, koska jos valuutta sidotaan vaikkapa kultaan, suhdannevaihtelut näkyvät toisella tavalla. Yhdysvalloissahan sitä on kovastikin kokeiltu, joskin varhaisempina aikoina yhteistä käteistäkään ei ollut.

    Euron deflaatiosta puhuminen on hassua siinäkin mielessä, että jos euron arvoa verrataan muihin valuuttoihin, rahan arvo ei kyllä ole ihmeesti noussut. Eurojen pitäminen tallelokerossa on ollut hyvin huono sijoitus globaaliin ostovoimaan suhteutettuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  74. Tiedemies kirjoitti 14.1.2015 kello 14:16

    Reaalihinnathan laskevat silloin, kun tuottavuus paranee. Toki kautta linjan tapahtuva reaalihintojen lasku on mahdotonta, mutta yksittäisen tuotteen hinta voi laskea.

    Deflaatio on ongelma vain silloin kun se on oire sellaisesta käyttäytymisestä joka samalla pudottaa tuotantoa. Esimerkiksi deflaatio joka johtuu siitä, että tuottavuus kasvaa, ei ole tiettävästi aiheuttanut mitään sen kummempia ongelmia. Yllä mainittiin tietotekniikkatuotteet. Alan volyymi on kasvanut ihan viime vuosikymmeniin saakka, vaikka perusmallisen tietokoneen hinta on pudonnut, ja jos ajatellaan jotain nimenomaista tuotetta, niin hinnat putoavat edelleen luokkaa 30 prosenttia vuodessa.

    Toinen on tosiaan tuo öljyn hinta. Sen laskun tuottama hintojen lasku ei ole ongelma muualla kuin öljyntuottajamaissa, koska se on vaan yhden kustannustekijän hinnan putoamista. Öljynjalostajille ja jälleenmyyjille kuten Nesteelle tästäkään ei ole sen kummempaa ongelmaa, mitä nyt joidenkin futuurien kohdalla voi tulla pikkuisen takkiin, mutta mitään tuotantoa jarruttavaa deflaatiokierrettä se ei kyllä saa liikkeelle. Sama pätee verojen pudottamiseen tms.

    Sensijaan deflaatiokierre joka pakottaa nimellis-, ja yleensä myös reaalipalkkojen painumiseen ja hinnanlaskuun kysynnän putoamisen vuoksi, on juuri yllä mainituista syistä vaarallinen. Rahan pitäminen patjan alla sen sijaan että sitä investoisi, on silloin todella hyvä sijoitus. Jos markkinoilla olisi vähemmän kitkaa, niin tämä ei olisi ollenkaan niin kehno juttu kuin miltä näyttää ensialkuun, koska hintojen lasku tapahtuisi kohtuullisen ripeästi ja saavuttaisi tasapainon, jossa hintataso nyt vaan olisi alhaisempi, ja reaalikoron korkeus taas karsii turhat investoinnit, joten investoinnit suuntautuvat sitten hintojen laskun loputtua tuotantoon jolle on eniten kysyntää. Mutta me emme elä täydellisessä maailmassa, joten reaalipalkkojen yms saaminen takaisin terveelle pohjalle näyttäisi vaativan inflaatiota.

    EKP:n keinoihin en luota, enkä usko että Osmon joskus väläyttämä valtion velkakirjojen osto ja mitätöinti myöskään. Tähän kaksi syytä, käytännöllinen ja eettinen. Käytännön syy on se, että valtiot eivät oikeasti näytä tekevän niillä rahoilla joita ne käyttävät mitään kovin järkevää (marginaalilla, huom), joten esimerkiksi korkomenoissa tulevat säästöt, vaikka tervehdyttäisivät vajeita sinänsä, eivät toisi niin isoja dynaamisia vaikutuksia kuin pitäisi. Eettinen syy taas on se, että miksi ihmeessä rahaa pitäisi painaa niiden eduksi, jotka ovat valtioiden velkakirjoja ostaneet?

    Oma ehdotukseni on, että rakennemuutosta hoidettaisiin poikkeuksellisella setelirahoituksella. Emme tiedä mikä marginaalinen inflaatiovaikutus on sillä, jos EKP painaa miljardilla satasen seteleitä ja lähettää ne kansalaisille, mutta siis, inflaatiotargettiin voisi ihan hyvin tähdätä lahjoittamalla käteistä rahaa Euromaiden kansalaisille. Tällä olisi mittava kysyntää lisäävä vaikutus, ja jos ja kun se vaikka katsottaisiin veronalaiseksi tuloksi, valtiotkin saisivat osansa siitä.

    EKP:n 500 miljardin ostopaketti riittäisi liki 1400 euroon per Euroalueen kansalainen. Voisi aloittaa konservatiivisesti ja lähettää vaikka 500 euroa pääsiäisrahaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle. Väittäisin, että tällä saataisiin jo jonkin verran inflaatiota nytkähtämään ylöspäin. Kaikenlisäksi ihmiset saisivat oikeasti ostaa jotain, ja tuotantoa ohjaava signaali tulisi sieltä, mikä oikeasti ihmisille on tärkeää.

    Ehdottaisin muuten että rahalla voisi vaikka korjata homekouluja tai rahoittaa tutkimusta tms, mutten oikeasti keksi mitään sellaista menoerää, jossa ei tapahtuisi crowding out- ilmiötä. Kansalaispalkkana tämä tuottaisi inflaatiota ja hyvinvointia samanaikaisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  75. Osmo Soininvaara kirjoitti 14.1.2015 kello 18:36

    Setelirahoitus valtion kautta käy niin, että EKP antaa rahaa valtioille ja valtiot alentavat verotusta ja nostaa tilapäisesti sosiaaliturvaa. Menee vähän hallitummin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  76. Raimo K kirjoitti 14.1.2015 kello 15:27

    Ville: Kysymys oli siitä, aiheuttaako kuluttamisen vähentäminen ja työnteon leppoistaminen deflaatiota vai inflaatiota. Jos tuotannon määrä sopeutuu vähäisempään kulutukseen, hinnat eivät laske vaan voivat noustakin. Jos työntekijät vähentävät työntekoa omasta halustaan, työstä pitää maksaa enemmän. Tämä on vähän sukua sille, miten ammattiyhdistysliike voi kiristää palkankorostuksia uhkaamalla työnteon vähentämisellä.

    En väitä vastaan, teoriassa voi olla juuri näin. Reaalimaailmassa näin ei liene koskaan tapahtunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. Raimo K kirjoitti 14.1.2015 kello 15:31

    tcrown:
    ‘snip’
    Mutta kaikki nämä ongelmat ratkeavat vielä helpommin kun otetaan Markka takaisin Euron rinnalle pelkäksi tilivaluutaksi. Pelkkänä tilivaluuttana merkittävästikin negatiivinen korkotaso on helppo toteuttaa.

    Vieläkin helpompaa olisi puhua asioista oikeilla nimillä eli nyt on kysymyksessä bensan hinnan lasku, ei deflaatio.
    En muista (joku saattaa muistaakin), että markka-aikana bensan hinta olisi oleellisesti laskenut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  78. Ville kirjoitti 14.1.2015 kello 19:52

    Raimo K:
    En väitä vastaan, teoriassa voi olla juuri näin. Reaalimaailmassa näin ei liene koskaan tapahtunut.

    Kyse ei ole leppoistamisesta ja kulutuksen vähentämisestä omasta halusta, mutta tällä hetkellä Venäjällä BKT laskee samaan aikaan kuin inflaatio laukkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Vesa kirjoitti 14.1.2015 kello 20:46

    Osmo Soininvaara:
    Setelirahoitus valtion kautta käy niin, että EKP antaa rahaa valtioille ja valtiot alentavat verotusta ja nostaa tilapäisesti sosiaaliturvaa. Menee vähän hallitummin.

    Hallitummin? Jos rahat kulkee mainitsemallasi tavalla, niin poliitikot pääsevät tekemään omaa kähmintäänsä asiassa, mitä veroja lasketaan ja kenen sosiaaliturvaa nostetaan.

    Paljon yksinkertaisempaa ja kustannustehokkaampaa on, että annetaan tonni käteen jokaiselle kansalaiselle vaikka Kelan luukulta haettuna.

    Fiksua olisi, että raha korvamerkattaisiin kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Muuten moni kiikuttaa sen kaiken maailman thaimaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  80. Raimo K kirjoitti 14.1.2015 kello 22:31

    Ville: Kyse ei ole leppoistamisesta ja kulutuksen vähentämisestä omasta halusta, mutta tällä hetkellä Venäjällä BKT laskee samaan aikaan kuin inflaatio laukkaa.

    Ja miten tämä liittyykään deflaatioon?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. Raimo K kirjoitti 14.1.2015 kello 22:34

    Yllättävää kyllä, kukaan ei ole vielä tarttunut Osmon toisessa säikeessä esittämään bensaveron nostoon – sehän hoitaisi tämän ‘deflaation’ kertaheitolla ja hinnat taas ilahduttavasti nousisivat 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  82. Liian vanha kirjoitti 14.1.2015 kello 22:39

    Ville: Tavaraa ei kerry varastoon, kun sitä valmistetaan vähemmän. Kun tuotteita valmistetaan pienemmissä erissä, tai kun kilpailevia yrityksiä on vähemmän, yksikköhinta on helposti korkeampi.
    Vastaavasti, jos työntekijät omasta halustaan leppoistavat eli vähentävät työntekoa, ja työsuoritusten ostajat joutuvat siksi kilpailemaan työntekijöiden tunneista, palkat voivat nousta.

    Tuotantoon sitoutuneen pääoman määrää pyritään vähentämään.Yrityksen näkökulmasta kaikki pääomatarve on kulujen lähde, sillä pääomasta joudutaan maksamaan korkoa omistajalle/rahoituslaitokelle.

    Niinpä varastot , lopputuotteen tai välivarastojen arvo pyritään minimoimaan.

    Kun tuotevalikoimakin on laaja niin ei kannat tuottaa varastoon vaan kannattaa tuottaa tilausten mukaan

    Tämä taas tarvitsee joustavan tuotantosysteemin.

    Harva tuotannonsuunnitelija/-johtaja kykenee tekemään tällaista ja niinpä joustavuus halutaan repiä työntekijän selästä.

    Hyvä esimerkki on kaapelituotanto Suomessa .Suuri eurooppalainen valmistaja pisti pillit pussiin, mutta kun kaapeli on kriittinen huoltovarmuuden suhteen niin Huoltovarmuuskeskuksen tuela ja aloitteesta tehdas pistetiin pystyyn,Mutta se toimii aivan eri periaattella kuin entinen, se kykenee tuottamaan kaapelia pienissä erissä parin viikon tomitysajalla

    tehaan pystyttivät eläkeläiset, sillä tietotaito oli kadonnut maasta

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  83. tcrown kirjoitti 14.1.2015 kello 22:51

    Viherinssi: Kokonaan toinen juttu on se, että tällaisesta käteisen deflaatiosta on helppo päästä eroon painokoneen ja helikopterin avulla

    Helppo? Myönnän, että ehdotukseni siitä, että yhteiskunnallisesti suhteellisen merkityksettömän rahan muodon – käteisen – luonnetta muutettaisiin niin, että se alkaisi hieman menettää nimellisarvoaan, on hyvin vaikea toteuttaa käytännössä. Pidän sitä silti käytännössä realistisempana kuin ajatusta siitä, että tuon ehdottamasi matopurkin kansi saataisiin väännettyä auki. Korostan, että en ole eri mieltä siitä, etteikö tuollainen setelirahoitus olisi paremman puutteessa joissakin olosuhteissa hyödyllinen, mutta sitä keskuspankkiiria, joka tuon suostuu tekemään tavalla tai toisella, joudutaan jonkun aikaa odottamaan.

    Viherinssi: Sairaus on ostovoiman putoaminen tai odotus siitä.

    Minä olen eri mieltä. Ostovoima ei ole hävinnyt mihinkään. Se on vain konsentroitunut sellaisiin käsiin, jotka mieluummin haluavat käyttää ostovoimaansa myöhemmin kuin tänään. Toimivilla markkinoilla lainarahan hinta painuisi niin alas, että tuo ennemmin kuin myöhemmin kuluttaminen alkaisi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Aivan talousteorian alkeita. Jos markkinalla rajoitetaan hyödykkeen hintaa, syntyy hyvinvointitappioita ja kysynnän ja tarjonnan epäösuhtaa. Nyt keskuspankki enemmän tai vähemmän keinotekoisesti pitää rahan hintaa liian korkealla, ja kaiken lisäksi subventoi markkinaa niin, että kaikki tallettajat saavat tuon epäterveen korkean hinnan Ja sitten ihmetellään kun ei ole kulutuskysyntää.

    Tiedemies: EKP:n 500 miljardin ostopaketti riittäisi liki 1400 euroon per Euroalueen kansalainen. Voisi aloittaa konservatiivisesti ja lähettää vaikka 500 euroa pääsiäisrahaa jokaiselle euroalueen kansalaiselle.

    On aivan eri asia, että keskuspankki ostaa velkakirjoja (i.e. antaa rahaa lainaksi äärellisellä maturiteetilla) kuin että keskuspankki antaa rahaa pois. Vaikka sitä ajattelisi äärettömän pitkänä korottomana lainana, se aiheuttaisi melkoisia teknisjuridiskirjanpidollisia haasteita, joita en osaa edes oikein aloittaa miettimään mitä kaikkia hankaluuksia siitä syntyisi. Väitän edellen, että käytännössä olisi helpompaa saada käteinen menettämään nimellisarvoaan. (Ja vielä helpompaa ottaa se Markka euron rinnalle)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  84. Catilina kirjoitti 15.1.2015 kello 5:05

    Outsider:
    Erikoista on, että autojen huippunopeus on yleensä lähemmäs 200 km/h. Nykyisillä moottorin tietokoneohjauksilla on nopeuden rajoittaminen yksinkertaista. Miksei rajoitettaisi nopeus vaikkapa 140 km/h. Ei se ainakaan tekniikan hintaa nostaisi.

    Koska kerhomme pyrkii maksimaaliseen ekologiseen jalanjälkeen, ajamme vain vanhoilla autoilla, jossa kattikaan ei ole pakollinen. Vanha kahdeksanventtiilinen 20SEH on legendaarinen kone, ja Ascona kulkee sillä helposti 230 km/t aivan katulaillisesti.
    Kun nyt saan maksettua valtiolle sen kolmekymmentätuhatta siitä, että voin edelleenkin asua omassa kodissani, tulee projektiksi -87 GT-Kadett, johon istutan vanhan Punalakin. Silloin päästään kevyellä kopalla jonnekin 250 km/t.

    Tietysti esim. ampumaradan tie ei moisia nopeuksia salli, mutta onhan täällä baanoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=HB_APSQYhx4

    Valitettavasti videon pituus ei riittänyt loppuun asti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  85. Ville kirjoitti 15.1.2015 kello 8:23

    Raimo K: Ja miten tämä liittyykään deflaatioon?

    Talouden kasvun tai supistumisen korrelaatio inflaatioon tai deflaatioon ei ole luonnonlaki. Talous voi supistua ja silti on inflaatio.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  86. Raimo K kirjoitti 15.1.2015 kello 9:43

    Catilina:
    ‘snip’
    Tietysti esim. ampumaradan tie ei moisia nopeuksia salli, mutta onhan täällä baanoja.

    https://www.youtube.com/watch?v=HB_APSQYhx4

    Valitettavasti videon pituus ei riittänyt loppuun asti.

    Onpa deflatorinen video.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  87. Raimo K kirjoitti 15.1.2015 kello 10:49

    Ville: Talouden kasvun tai supistumisen korrelaatio inflaatioon tai deflaatioon ei ole luonnonlaki. Talous voi supistua ja silti on inflaatio.

    Eihän sitä ole kukaan kiistänytkään, sitä kutsutaan stagflaatioksi. So what?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  88. pekka kirjoitti 15.1.2015 kello 17:31

    Osmo Soininvaara:
    Setelirahoitus valtion kautta käy niin, että EKP antaa rahaa valtioille ja valtiot alentavat verotusta ja nostaa tilapäisesti sosiaaliturvaa. Menee vähän hallitummin.

    Mutta kun suora EKP:n rahoitus valtioille ei ole mahdollista muttamatta EU:n perussopimuksia. Kuinka ehdotat muutoksen tehtäväksi (edellyttää yksimielisyyttä)?

    Se mitä nyt aiotaan ostaa, on korkopapereita jälkimarkkinoita, se ei tuo valtioille suoraa rahaa, mutta voi laskea lainojen korkotasoa (jossa ei tosin ole paljon tilaa laskulle).
    Tämän jälkimarkkinoilta ostonkin laillisuus ei ole ihan itsestään selvää (joku tuomioistuin tosin tällä viikolla näytti lievästi vihertävää valoa)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Pekka Pessi kirjoitti 15.1.2015 kello 22:22

    pekka: Tämän jälkimarkkinoilta ostonkin laillisuus ei ole ihan itsestään selvää

    Keskuspankki joka ei saa tehdä avomarkkinaoperaatioita? Se vähän niin kuin kuuluu keskuspankin toimenkuvaan. EKP:n perussäännöstä:

    18 artikla

    Avomarkkina- ja luottotoimet

    18.1 EKPJ:n tavoitteiden saavuttamiseksi ja sen tehtävien hoitamiseksi EKP ja kansalliset keskuspankit voivat:
    — toimia rahoitusmarkkinoilla joko ostamalla ja myymällä suoraan (avistakauppana tai termiinikauppana) tai takaisinostosopimuksella taikka antamalla tai ottamalla lainaksi yhteisön tai kolmansien valtioiden valuuttojen määräisiä saatavia ja siirtokelpoisia arvopapereita sekä
    jalometalleja;
    — tehdä luottotoimia luottolaitosten ja muiden markkinaosapuolten kanssa; luottoa annettaessa
    vakuuksien on oltava riittävät.

    18.2 EKP määrittelee omien avomarkkina- ja luottotoimiensa sekä kansallisten keskuspankkien avomarkkina- ja luottotoimien yleiset periaatteet, mukaan lukien sellaisista edellytyksistä tiedottamisen periaatteet, joiden vallitessa ne ovat valmiita toteuttamaan kyseisiä toimia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. Viherinssi kirjoitti 15.1.2015 kello 22:57

    tcrown: Minä olen eri mieltä. Ostovoima ei ole hävinnyt mihinkään. Se on vain konsentroitunut sellaisiin käsiin, jotka mieluummin haluavat käyttää ostovoimaansa myöhemmin kuin tänään.

    Ehkä minun pitää vähän perustella, miksi pidän nimenomaan ajatusta tulevaisuuden ostovoimasta olennaisena deflaation yhteydessä.

    Sekä yksityispuolella että yrityksissä investointihalukkuus riippuu oletetusta ostovoiman kehittymisestä. Jos yritys näkee hyvää kehitystä asiakkaittensa ostovoimassa, se uskaltaa investoida. Jos yksityinen ihminen odottaa hyvää kehitystä ostovoimassaan, kulutusta on enemmän. Päinvastaisessa tapauksessa yritys jättää lainan ottamatta ja yksityinen laittaa rahaa sukanvarteen.

    Tähän yhtälöön ei tarvita rahanarvoa. Deflaatio tai hyvin matala inflaatio ovat oireellisia, mutta ne eivät ole taudin syy. Ei Virtasen perhe jätä autoa ostamatta tai lähtemättä Thaimaaseen siksi, että nämä voisi tehdä ensi vuonna prosentin tai kaksi halvemmalla. Raha jää kuluttamatta, koska Virtasen perhe ei usko taloutensa kehitykseen ja mieluummin vaikka lyhentää asuntolainaansa.

    (Virtasen perhe voi kyllä jättää asunnon vaihtamatta hintaodotusten vuoksi, mutta asuntomarkkinoilla on muutenkin oma elämänsä. Toisaalta matalat korot hillitsevät sielläkin isompia romahduksia.)

    En halua deflaatiota, minusta muutaman prosentin inflaatio olisi tässä vaiheessa oikein näppärä työkalu työn hinnan oikaisemiseen. Silti pidän deflaatiota oireena, en sairautena.

    tcrown: Pidän sitä silti käytännössä realistisempana kuin ajatusta siitä, että tuon ehdottamasi matopurkin kansi saataisiin väännettyä auki.

    No kävisikö alv:n nosto? Se on ainakin konsti, jota on monessa maassa tehty. Sillä saa inflaatiolukuja mielivaltaisesti ylöspäin.

    Vai tarkoitatko kuitenkin, että ongelma ei ole kuluttajahintadeflaatio (josta siis nyt numeroina puhutaan)? Onko palkkadeflaatio sitten ongelma? Miksi? Senhän pitäisi korjata meidän kilpailukykyämme.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  91. Tiedemies kirjoitti 16.1.2015 kello 10:49

    Tcrown, voi olla että olet oikeassa siinä, ettei tuollaista temppua kukaan voi tai halua tehdä.

    Valtion velkakirjojen ostaminen pääomavaimen suhteessa toimisi aivan ekvivalentisti, jos valtio sitoutuisi lahjoittamaan rahat suoraan kansalaisille. Mutta tässä on ongelmana se, että valtio ei, by and large, suostu siihen. Suomesta ei sellaista poliitikkoa löydy, joka ei mieluummin rakennuttaisi siltarumpua tai jotain muuta pyramidia omaan kotikylään tms. Ja tässä on juuri se crowding out- ilmiö.

    Inflatorinen vaikutus joka saadaan siitä mikä on ihmisten *ihan oikea* rajakulutusaste, on paljon paremmin hintasignaalia ohjaava. Eikä siinä kaikki; yllä kipuiltiin sillä että mitä jos se raha menee thaimaan matkoihin tms, niin tämä juuri on se pointti: jos kotimaisen tai euroalueen kysyntä ei rajalla ole riittävää, niin valuuttapako ulkomaille pudottaa kurssia ja parantaa kilpailukykyä aivan niinkuin kuuluukin.

    Poliitikkojen yritkset “ratkaista” jokin “ongelma” johtuu siitä, että poliitikolla on aina joku vinoutunut käsitys siitä mikä on “todellinen ongelma” ja joku vinoutunut käsitys siitä, miten se “korjataan”, ja yleensä näihin sisältyy sellainen systemaattinen väärinsuuntautuminen joka pahentaa ongelmia.

    Ongelman voi halutessaan kiteyttää kuten itsekin sanoit, että se raha, jota kyllä on, on sellaisissa käsisssä että se ei johda ihmisten toimeliaisuuteen ja monien ihmisten työlle ei ole kysyntää. Ongelmana on se, että tämän kysynnän stimuloiminen ei onnistu pankkijärjestelmän kautta, koska se raha menee niille ihmisille joilla se raha jo nytkin on. Lisäksi ongelma on se, että me jotenkin kollektiivisesti vaan uskomme siihen, että niillä rikkailla nyt vaan ihan sen rikkautensa vuoksi on oikeus päästä käsiksi siihen painokonerahaan ja tavallisella kansalaisella ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  92. Pekka Pessi kirjoitti 16.1.2015 kello 12:47

    Viherinssi: No kävisikö alv:n nosto? Se on ainakin konsti, jota on monessa maassa tehty. Sillä saa inflaatiolukuja mielivaltaisesti ylöspäin.

    EKP:n käyttämästä inflaatiosta on tarkoitus puhdistaa verojen vaikutus, eli EKP:n mielestä ALVin nosto vain hidastaisi inflaatiota.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. tcrown kirjoitti 16.1.2015 kello 21:33

    Viherinssi: Ei Virtasen perhe jätä autoa ostamatta tai lähtemättä Thaimaaseen siksi, että nämä voisi tehdä ensi vuonna prosentin tai kaksi halvemmalla. Raha jää kuluttamatta, koska Virtasen perhe ei usko taloutensa kehitykseen ja mieluummin vaikka lyhentää asuntolainaansa.

    Prosentin tai kahden erolla korkotasossa (siten myös rahan arvon muutoksissa) on aika merkittäviä vaikutuksia talouteen. Jonkun virtasen pitää siis jättää auto ostamatta jos korko on pari prosenttia korkeampi.

    Viherinssi: No kävisikö alv:n nosto? Se on ainakin konsti, jota on monessa maassa tehty. Sillä saa inflaatiolukuja mielivaltaisesti ylöspäin.

    Tuo on vähän sama kuin sanoisi, että BKT saadaan nousuun heittelemällä kiviä ikkunoihin ja puhkomalla auton renkaita. Inflaatio (ja BKT) on mittari, jolla yritetään mitata jotain hieman hankalammin määriteltävää ilmiötä, ja kaikki toimet mittarin viisarin värähdyttämiseksi eivät aiheuta toivottua tulosta halutussa tosiasiallisessa ilmiössä. (Toki voidaan myös argumentoida, että maksamalla enemmän veroja saa enemmän julkisia palveluja , josta seuraa, että rahan ostovoima ei heikkene.)

    Noin sivuhuomiona, Sveitsin valtiolle voi lainata tällä hetkellä rahaa vuodeksi -0,75% korolla. Ilmeisesti kaikki eivät ole valmiita viemään seteleitä tallelokeroon vielä tuollakaan hinnalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. tcrown kirjoitti 16.1.2015 kello 21:41

    Tiedemies: Valtion velkakirjojen ostaminen pääomavaimen suhteessa toimisi aivan ekvivalentisti, jos valtio sitoutuisi lahjoittamaan rahat suoraan kansalaisille. Mutta tässä on ongelmana se, että valtio ei, by and large, suostu siihen.

    Eikä äänestäjät. Tai siis ainakaan minä. Tuohan ei tosiasiallisesti ole muuta kuin valtion menojen rahoittamista keskuspankin painamalla rahalla ja politiikan ja keskuspankin toiminnan sotkemista keskenään, ja tuon matolaatikon avaamisesta ei taas koskaan ole tullut mitään hyvää. Enkä usko että nykyiset poliitkkomme olisivat asian suhteen parempia. Siihen on syynsä (siis muukin kuin mehevät palkkiot), että EKP:n valtion velan osto-ohjelmat menevät finanssisektorin kautta. Väliin tulee suojakerros, joka joutuu miettimään ja ostamaan sen valtion velan ensin omalla rahallaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  95. tiedemies kirjoitti 17.1.2015 kello 11:46

    EKP:n QE-ohjelmalle on montakin eri vaihtoehtoa.
    – Ostetaan valtioiden velkakirjoja vapailta markkinoilta
    – Ostetaan kaikenlaisia velkakirjoja vapailta markkinoilta
    – Ostetaan ulkomaanvaluuttaa vapailta markkinoilta
    – Ostetaan osakkeita vapailta markkinoilta

    Kaikissa näissä oikeasti annetaan painokonerahaa pois. Ne näyttävät siltä että ei anneta, mutta kun noita asioita ostetaan, niin se raha tulee tyhjästä ja samalla noiden ostettavien asioiden hinta nousee. Minun mielipiteeni noista vaan on, että kaikki nuo ovat aika huonoja keinoja senkaltaisen inflaation aikaansaamiseksi joka toimisi sen deflaation vastavaikuttimena.

    Koska, kuten todettua, sen deflaation syynä on se, että rahaa kyllä on, mutta se menee kädestä toiseen sellaisten tahojen välillä, jotka mieluummin pitävät sitä hallussaan kuin ostavat sillä jotain mihin tarvitaan työtä. Tällaisen “inflaation” ruokkiminen ei kasvata reaaliansioita, vaan tuottaa kuplia. Sensijaan jos se raha menee sinne, missä ihmiset vaihtavat rahaa sellaiseen mitä a) oikeasti tarvitsevat ja b) jonka tekemiseksi joku tekee jotain hyödyllistä, niin tällöin saadaan sellaisten asioiden kysyntä ja hinnat nousemaan, joiden tekeminen oikeasti hyödyttää ihmisiä.

    Toinen vaihtoehto, “klassisempi” Keynesiläinen on, että valtio ostaa työtä ja teettää teitä, kouluja ja viemäreitä. OK, ei tämä muuten mitään haittaisi, mutta kun ne tiet, viemärit ja koulut on paljolti jo rakennettu.

    Jos tälle tielle mennään, niin EKP voisi rahoittaa suoraan vaikkapa ESA:aa, joka rakentaisi kuuaseman, asteroidikaivoksia, avaruushissin ja niin edelleen. Se on infraa jota ei muuten tulla oikein rakentamaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  96. Viherinssi kirjoitti 17.1.2015 kello 13:43

    tcrown: Prosentin tai kahden erolla korkotasossa (siten myös rahan arvon muutoksissa) on aika merkittäviä vaikutuksia talouteen. Jonkun virtasen pitää siis jättää auto ostamatta jos korko on pari prosenttia korkeampi.

    Tottakai. Mutta nyt me puhummekin siitä, että se joku virtanen jättää auton ostamatta, koska hänen korkeampi asuntolainan korkonsa estää häntä tekemästä niin.

    Korot vaikuttavat etenkin asuntolainojen kautta hyvin paljon kuluttajien kokemaan talouteen, siitä ei ole epäilystäkään. Silloin ei kuitenkaan puhuta siitä, että Virtanen jättäisi auton ostamatta, koska deflaatio tekee siitä halvemman ensi vuonna.

    tcrown: Tuo on vähän sama kuin sanoisi, että BKT saadaan nousuun heittelemällä kiviä ikkunoihin ja puhkomalla auton renkaita.

    Hyvä vertaus. Ja juuri tätä yritän sormet vaahdossa tässä selittää. Kuluttajahintainflaatio on ylipäätään huono mittari, koska siellä on pari erittäin suurta erillistä erää, jotka vaikuttavat, lähinnä asuminen ja energia.

    Deflaatiopelko ei ole järkevää, koska matalat korot eivät ole ongelma. Jos deflaatiokierre pääsisi syntymään, se on oire, ei sairaus. Ei pidä pelätä deflaatiota, vaan pitää yrittää välttää niitä syitä.

    Noin sivuhuomiona, Sveitsin valtiolle voi lainata tällä hetkellä rahaa vuodeksi -0,75% korolla. Ilmeisesti kaikki eivät ole valmiita viemään seteleitä tallelokeroon vielä tuollakaan hinnalla.

    Saako Sveitsissä kuluttaja (tai yritys) lainaa negatiivisella korolla? Sveitsin valtio saa, nyt ennätysmäisesti 10 vuoden lainan korko putosi alle nollaan (-0,02 %). Ohjauskorkohan ei sinänsä vielä ole jotain, jolla reaalitalouden toimijat saisivat lainaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  97. Syltty kirjoitti 17.1.2015 kello 16:10

    tiedemies: Toinen vaihtoehto, “klassisempi” Keynesiläinen on, että valtio ostaa työtä ja teettää teitä, kouluja ja viemäreitä. OK, ei tämä muuten mitään haittaisi, mutta kun ne tiet, viemärit ja koulut on paljolti jo rakennettu.

    Ja ongelmaksi tulee se, että sitten rakennetaan infraa malliin silta Hailuotoon, joka on ihan oikeasti tapetilla (asukkaita Hailuofon kunnassa on noin 1000kpl, kustannusarvio 50 miljoonaa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Tapio kirjoitti 17.1.2015 kello 16:34

    tiedemies: Koska, kuten todettua, sen deflaation syynä on se, että rahaa kyllä on, mutta se menee kädestä toiseen sellaisten tahojen välillä, jotka mieluummin pitävät sitä hallussaan kuin ostavat sillä jotain mihin tarvitaan työtä. Tällaisen “inflaation” ruokkiminen ei kasvata reaaliansioita, vaan tuottaa kuplia. Sensijaan jos se raha menee sinne, missä ihmiset vaihtavat rahaa sellaiseen mitä a) oikeasti tarvitsevat ja b) jonka tekemiseksi joku tekee jotain hyödyllistä, niin tällöin saadaan sellaisten asioiden kysyntä ja hinnat nousemaan, joiden tekeminen oikeasti hyödyttää ihmisiä.

    Selkeätä tekstiä.

    Mikähän rooli investointipankeilla ja -pankkiireilla on tässä rahan “jemmaamisessa” on? Äkkiä ajatellen voisi kuvitella, että heille sopii oikein hyvin maailma, jossa korot ja reaali-investoinnit ovat nollan tienoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  99. tcrown kirjoitti 18.1.2015 kello 22:26

    tiedemies: Kaikissa näissä oikeasti annetaan painokonerahaa pois. Ne näyttävät siltä että ei anneta, mutta kun noita asioita ostetaan, niin se raha tulee tyhjästä ja samalla noiden ostettavien asioiden hinta nousee.

    Ei se kyllä kvalitatiivisessa mielessä anna rahaa pois yhtään sen enempää kuin sinä annat rahaa pois laittaesasi rahaa tilille. Kaikki raha syntyy tyhjästä, uuden velan luomisesta, ja juuri se tekee ajatuksen siitä, että keskuspankki “antaisi” merkittäviä määriä rahaa pois niin hankalaksi ainkain minulle. Se muuttaisi koko systeemiä tavoilla jota en osaa ennakoida.

    Minun mielipiteeni noista vaan on, että kaikki nuo ovat aika huonoja keinoja senkaltaisen inflaation aikaansaamiseksi joka toimisi sen deflaation vastavaikuttimena.

    Tuosta olen täysin samaa mieltä. Mutta ei keskuspankilla muitakaan työkaluja tällä hetkellä ole. Narulla on vaikea työntää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. tcrown kirjoitti 18.1.2015 kello 23:05

    Viherinssi: Silloin ei kuitenkaan puhuta siitä, että Virtanen jättäisi auton ostamatta, koska deflaatio tekee siitä halvemman ensi vuonna.

    Pahoittelut, taisin vastata edelliseen kommenttiisi turhan ohuella lukemisella. Kokeillaan uudestaan.

    Viherinssi: Ehkä minun pitää vähän perustella, miksi pidän nimenomaan ajatusta tulevaisuuden ostovoimasta olennaisena deflaation yhteydessä.
    Sekä yksityispuolella että yrityksissä investointihalukkuus riippuu oletetusta ostovoiman kehittymisestä. …

    …Tähän yhtälöön ei tarvita rahanarvoa. Deflaatio tai hyvin matala inflaatio ovat oireellisia, mutta ne eivät ole taudin syy. …

    …Raha jää kuluttamatta, koska Virtasen perhe ei usko taloutensa kehitykseen ja mieluummin vaikka lyhentää asuntolainaansa.
    En halua deflaatiota, minusta muutaman prosentin inflaatio olisi tässä vaiheessa oikein näppärä työkalu työn hinnan oikaisemiseen. Silti pidän deflaatiota oireena, en sairautena.

    Yhtälöön tarvitaan siirretyn kulutuksen hinta a.k.a. reaalikorko. Oletetusta ostovoiman kehityksestä huolimatta ihmiset saadaan kuluttamaan enemmän tänään ja vähemmän huomenna reaalikorkoa laskemalla. (Tämä on se mihin viittasin, parinkin prosentin pudotus reaalikorossa on merkittävä tässä mielessä.) Ja jos ihmiset saadaan kuluttamaan tänään enemmän, niin usein se talouden tulevaisuudennäkymäkin kirkastuu.

    Nyt, kuten olemme keskustelleet, keskuspankilla on haasteita saada nimelliskorkoa painettua nykyistä alemmas, koska setelit. Reaalikorkoon keskuspankki taas voi vaikuttaa vielä vähemmän. ainoa mitä keskuspankki voi toivoa, on pitää nimelliskorot nykyisellään ja saada aikaan inflaatiota, jolloin reaalikorot painuvat pakkaselle, ja virtasta alkaa auton ostaminen taas kiinnostamaan. Deflaatio on ongelmallinen, koska se vääntää reaalikorkoja ylöspäin.

    Minä taas en näe, että inflaatio voi nousta ennen kuin kulutuskysyntä lähtee liikkeelle, pumppasi EKP rahaa ulos millä tahansa tavalla. Tällöin ainoaksi jäljelle jääväksi keinoksi tulee vetää miinuskorkojänis hatusta ja saada jollain tavalla nimelliskorot pakkaselle. Parilla miinusprosentilla tekisi jo ihmeitä. Ja ilman ihmeitäkin päästään aika lähelle yhtä prosenttia jos EKP:llä olisi uskallusta lähteä kartoittamattomille vesille.

    Mutta siitä olen samaa mieltä, että niin kauan kuin inflaatio/deflaatio on ale kymmenen prosentin, niin se ei ole ongelmien syy. Deflaatio vain hankaloittaa tässä tapauksessa niitä oikeiden syiden ratkomista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  101. Tiedemies kirjoitti 19.1.2015 kello 9:26

    tcrown:
    Ei se kyllä kvalitatiivisessa mielessä anna rahaa pois yhtään sen enempää kuin sinä annat rahaa pois laittaesasi rahaa tilille.

    Jos velkakirja menee kaupaksi nyt 90 eurolla ja EKP ostaa sen 95 eurolla pois, niin EKP antaa pois 5 euroa. Sillä, että kaupan kohteena on velkakirja eikä esimerkiksi joku kulutushyödyke, on merkitystä vain melko vähän. Sanon “vain melko vähän”, koska se vähä mitä sillä on merkitystä on, että EKP ei osta velkakirjoja pois niiden nimellisarvoa korkeammalla hinnalla, mikä tarkoittaa että teoriassa sillä on aina mahdollisuus saada ns omansa takaisin kun velat maksetaan takaisin.

    Ja siis, keskuspankilla on rajaton määrä rahaa. Se voi ostaa velkakirjoja vaikka kuinka paljon. Ja jos velallinen jättää velkansa maksamatta, niin sillä ei siinä tapauksessa ole keinoja imuroida sitä rahaa takaisin.

    Tietenkin tässä kaikessa täytyy ottaa se huomioon että riskit yms mutatis mutandis, caveat emptor, ceteris paribus jne, mutta siis, niin kauan kun kaikkia velkoja ei aina makseta, niin se on tilastollisesti ajatellen rahan antamista pois. Keskuspankki tavallaan ostaa riskin pois markkinoilta, ja tämän riskipreemion hinta on sitä tyhjästä luotua rahaa. Lisäksi peli on itseään ylläpitävä, koska valtioiden konkurssin elikkästä maksukyvyttömyyden uhatessa, keskuspankki ostaa niitä velkakirjoja pois niin paljon että sitä ei tule.

    Siitähän tässä koko Kreikka-ruljanssissa on kyse, eli mitä ihmettä pitäisi tehdä jos joku valtio oikeasti menee niin konkurssiin että sen velkakirjoja vastaan painettu raha *on* todella painokonerahaa ja tämän pelin säännöt ikäänkuin menevät rikki. Sääntöjen piti taata se, ettei näin käy, mutta minkäs teet.

    Nyt peli on sellainen, että ne jotka operoivat siinä lähellä rahan lähdettä, saavat sen ilmaisen rahan, eli näiden riskit ostetaan pois nimellisarvolla. Velat taas pitää maksaa pois kun muuten pelin sääntöjä rikotaan, ja tämän takia se muka jotenkin maagisesti pitää imuroida se raha markkinoilta pihalle. Käytännössä siis niin, että valtiot verottavat kansalaisiltaan rahaa ja sitten tämä raha poltetaan (kuvainnollisesti). Samaan aikaan uhkaa deflaatio.

    Minä en näe tässä mitään muuta keinoa kuin radikaaleja muutoksia pelin sääntöihin. Keskuspankin QE joka kohdistuisi kansalaisten ostovoimaan korkomarkkinoiden sijaan, olisi ainakin jotain sellaista mitä ei ole vielä kokeiltu. En näe mitään oikeutusta sille, että riskit ostetaan ylihintaan pois niiltä, jotka ovat sen vapaaehtoisesti ottaneet ja samalla tilanteen tavallaan luoneet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  102. Viherinssi kirjoitti 19.1.2015 kello 17:56

    tcrown: Minä taas en näe, että inflaatio voi nousta ennen kuin kulutuskysyntä lähtee liikkeelle, pumppasi EKP rahaa ulos millä tahansa tavalla. Tällöin ainoaksi jäljelle jääväksi keinoksi tulee vetää miinuskorkojänis hatusta ja saada jollain tavalla nimelliskorot pakkaselle.

    Olemme siis lopulta lähellä toisiamme. En kiistä sitä, etteikö ohjauskoroissa olisi laskemisen varaa, kyllä ne vähän miinuksella voivat olla. En kuitenkaan usko, että pankista rahan käyttäjälle lähtevää rahaa tulisi saamaan merkittävällä miinuskorolla (karvoineen päivineen). Siinä suhteessa nolla on raja.

    Olen myös samaa mieltä siitä, että matala inflaatio haittaa korjausliikkeitä ja kaventaa pelivaraa. Ongelmia tulee erityisesti palkanmuodostuksen korjaamisessa.

    Mielenkiintoisesti sanotaan, että deflaatio nostaa reaalikorkoja. Näin voi olla, mutta nykytilanne ei sijoittajan silmin silloin näytä deflaatiolta. Yksittäisen sijoittajan kannalta varmojen sijoitusten reaalikorot ovat pakkasella, jos seurataan vähänkään pidempää aikaväliä.

    Lainanottajan näkökulma on toinen, riskit hinnoitellaan nykyään aika korkealle – ehkä todellisesta syystä, ehkä vakavaraisuussyistä. Investointien kannalta lainanottajan näkökulma on tärkeä, mutta silloinkin pitäisi miettiä, miksei tulevaisuuteen uskota (riskit lasketaan korkeiksi).

    Yksittäisten kuluttajien kannalta asuntolainojen koron lasku jonkin verran vielä voi elvyttää. Vastavoimana on kuitenkin ajatus siitä, että taantuma jatkuu eikä kenenkään työpaikka ole varma. Se hillitsee kuluttamista ja pikemmin kääntää rahoja lainojen takaisinmaksun suuntaan.

    Kaikkiaan tilanne näyttää siltä, että koska sijoittajat tai kuluttajat eivät usko tulevaisuudennäkymiin, marginaalit leviävät ja lainanottohalu vähenee. Teoriassa juuri nyt valtioiden pitäisi elvyttää niin maan perusteellisen paljon, koska raha on niille lähes ilmaista. Taitaa vain olla niin, että ne hyödylliset elvytysinvestoinnit ovat hukassa tai kohdistuvat kovin kapeille sektoreille.

    Olen tuon inflaation suhteen optimistisempi (jos se nyt on oikea termi). Jos niin halutaan, inflaatio saadaan liikkeelle. Se on sitten toinen asia, että keuhkokuumepotilaan kuumeen saa alas hankeen heittämällä, mutta ei se sairautta paranna.

    tcrown: Mutta siitä olen samaa mieltä, että niin kauan kuin inflaatio/deflaatio on ale kymmenen prosentin, niin se ei ole ongelmien syy.

    Amen.

    Ja muistetaan vielä, että merkittävää inflaation peilikuvalta näyttävää deflaatiota ei moderneissa yhetiskunnissa ole nähty, ei edes Japanissa. Suomessa varmaankin saadaan tässä vielä raflaavia deflaatiouutisia, kun ruokakorien hinnat alenevat keskusliikkeiden vihdoin siirtyessä markkinatalouteen…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  103. tcrown kirjoitti 19.1.2015 kello 20:41

    Tiedemies: Ja jos velallinen jättää velkansa maksamatta, niin sillä ei siinä tapauksessa ole keinoja imuroida sitä rahaa takaisin…
    … niin se on tilastollisesti ajatellen rahan antamista pois.

    Kyllä keskuspankilla keinoja on. Joka vuosi keskuspankki voi kerätä markkinoilta voittonsa verran rahaa pois. Niin kauan kuin (keskus)pankki pystyy tuotoillaan kattamaan luottotappiot, ei sitä kyllä voi rahan pois antamiseksi kutsua yhtään sen enempää kuin tavallista pankin myöntämää luottoa. Ja se, että keskuspankki onnistuisi törppöilemään QE-pakettinsa niin pahasti, että tappioita ei pystyisi parin vuoden koko keskuspankkitoiminnan voitoilla kattamaan kuulostaa näin äkkiseltään aika kaukaa haetulta.

    Tiedemies: Minä en näe tässä mitään muuta keinoa kuin radikaaleja muutoksia pelin sääntöihin.

    Samaa mieltä. Tosin sen sijaan että alkaisin käyttämään keskuspankkia painokoneena, minun rahoitussektorin reformi menisi jotenkin seuraavasti:

    1. Mahdollistetaan negatiiviset korot muuttamalla käteisen luonnetta jotenkin. Vaikeaa mutta tuskin tekemätöntä.

    2. Poistetaan vieraan pääoman veroedut sekä yritysten rahoituksessa että asuntolainamarkkinalla, jolloin rahoitussektorin rooli ylipäätään pienenee ja “too big to fail” ongelma pienenee merkittävästi.

    3. Muutetaan pankkien verotusta ja muuta sääntelyä niin, että pankkien toiminnan rahoittaminen omalla pääomalla on halvempaa kuin vieraalla pääomalla (ks. Modigliani & Miller). Todennäköisesti tämä poistaa merkittävän osan regulaation tarpeesta.

    4. Jäljelle jäävä regulaatio muokataan pois objektiiviseen riskien mittaamiseen pyrkimisestä riskien mittaamiseen joka ohjaa pankkitoiminnan helposti reguloitavaan muotoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  104. Tiedemies kirjoitti 20.1.2015 kello 12:25

    Yksi mikä tässä nykyisessä pelissä on pielessä on, että kun korot ovat siinä nollan tuntumassa ja keskupankin interventiot ovat keskeisessä roolissa, ei korko ole enää hinta riskistä, vaan se jälkimarkkinakorko on oikeastaan vaan riskikorjattu veikkaus siitä, millä hinnalla keskuspankki laittaa perälaudan kullekin valtion velkakirjalle.

    Tämä tarkoittaa siis sitä, että sensijaan että EKP loisi likviditeettiä rahamarkkinoille, se toimii eräänlaisena monopolipelin pankkina kummallisessa pelissä jossa sijoituspankit ja isot sijoittajat lyövät keskenään vetoa siitä, mitä EKP nyt sattuu tulevaisuudessa tekemään.

    Väitän, että sen luoman likviditeetin kyky saada aikaan oikeastaan mitään, on mitätön siksikin, että valtioiden velanotto on suunnilleen ainoa joka tuo “pelinappuloita” tähän peliin ja sitä taas sitovat muut säännöt. Raha kiertää siellä niillä tyypeillä, jotka tätä peliä pelaavat, ikäänkuin pokeripöydässä, mutta ei se sieltä minnekään reaalitalouden investointeihin valu. Päinvastoin, kun korot painuvat, pankit vaan nostavat marginaalejaan, joten sitäkään vaikutusta ei pääse syntymään vahingossakaan.

    Pankkisysteemi nyt vaan toimii eräänlaisena rahapatona ja -tulppana, ja reaalitalouden riskit nähdään siellä erillisinä, eikä se raha siltä mihinkään liiku. Koron manipuloiminen millään keinolla ei muuta tätä, ei vaikka saataisiin aikaan negatiivinenkin korko. Muut ehdotuksesi ovat kyllä hyviä, mutta eivät nekään systeemistä ongelmaa poista.

    EKP voisi yksinkertaisesti ostaa myös pörssistä indeksin mukaan osakkeita, ellei siellä olisi kuplaa jo valmiiksi. Jos se näin alkaisi tehdä, veikkaan että pörssin “virtuaalinen” luonne vahvistuisi entisestään, tosin erotuksena on se, että koska siellä kaupataan omaa pääomaa, niin riski sentään olisi todellinen.

    Minä olen edelleen sitä mieltä, että inflaatiota ja reaalitalouden stimulaatiota saataisiin parhaiten liikkeelle antamalla rahaa yksittäisille ihmisille. Lamasta voi nousta vain korjausliikkeellä, joka säätää suhteelliset hinnat kohdalleen, ja inflaation oloissa se tapahtuu kivuttomammin, kun riittää että ne hinnat nousevat joihin kysyntää kohdistuu. En tiedä mikä sopiva “raha-injektio” olisi, mutta jos keskupankki käyttää jotain rahavarannon kasvua mittarina, niin sillä voisi olla joku osuus M2, M1 ja M0:lle, ja M0:aa kasvatettaisiin aina jollainpienellä siivulla muiden kasvusta suoralla kansalaispalkalla. Tähän pitäisi tietenkin a) ottaa vain äärimmäisen pieni siivu ja b) turvautua vasta kun korot uhkaavat oikeasti mennä nollaan. Niinkuin ne nyt ovat.

    Terveessä taloudessa (nimellis) koron pitäisi olla makroskooppinen, siis joitain prosentteja nyt ainakin, jotta erot nimelliskorossa olisivat merkityksellisiä. Nyt joku Euribor on 0.005 prosenttia tai 0.02 prosenttia, näillä eroilla ole mitään merkitystä ennenkuin puhutaan miljardeista. Yksilöt eivät tee päätöksiä tämmöisten erojen perusteella, ja yhteiskunta lopultakin koostuu ihmisistä, kaiken talouden oikeutus ja perusta on lopulta yksitynen kulutus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  105. tcrown kirjoitti 20.1.2015 kello 21:09

    Tiedemies: Päinvastoin, kun korot painuvat, pankit vaan nostavat marginaalejaan, joten sitäkään vaikutusta ei pääse syntymään vahingossakaan.

    Pieni pakko. Wanhaan hywään aikaan ihan merkittävä osa tavallisen pankin korkokatteesta syntyi käytännössä korottomista käyttötileistä (0% korolla rahaa sisään ja 4% viitekorolla + 1% marginaalilla ulos -> 5% hyvää. Kun viitekorko painuu nollaan, korkokatetta ei enää olekaan kuin 1%-yksikkö.

    Tiedemies: Koron manipuloiminen millään keinolla ei muuta tätä, ei vaikka saataisiin aikaan negatiivinenkin korko.

    En ymmärrä tätä argumenttia. Talous saadaan ylikuumenemaan jos korkoa lasketaan pari hassua prosenttiyksikköä viidestä prosentista, mutta sama temppu ei onnistu nollasta prosentista? Jos satasen kulutusluotosta pitää maksaa vuoden päästä 105 euron sijaan 102, niin vaikutus on valtava, mutta jos 100 euron sijaan 97, mitään ei tapahdu? En yksinkertaisesti ymmärrä mistä tuo epälineaarisuus syntyy.

    Tiedemies: Terveessä taloudessa (nimellis) koron pitäisi olla makroskooppinen,

    Ajatus siitä, että korkojen pitää olla positiivisia on yksi talousteorian typerimpiä itsestäänselviä “totuuksia”. Kyllä, se on osoitettu universaaliksi totuudeksi eläinkokeista alkaen ja lapsikokeisiin päättyen, jossa kyllä, useimmiten tikkari tänään on parempi ajatus kuin tikkari huomenna. Minulla on yksi pieni kysymys. Kumpaa preferoit, viittä hiustenleikkuuta tänään vai neljää hiustenleikkuuta kuukauden välein alkaen tänään?

    Ei ole mitään syytä olettaa, että kulutuksen siirtämisen hinnan pitää olla positiivinen. Jos se voi olla negatiivinen, silloin keinotekoiset rajoitteet, jotka sitä pitävät positiivisena, pitää poistaa, kuten muutkin turhat kaupan rajoitteet. Tämä kaupan rajoite kun vieläpä on erittäin haitallinen huono-osaisille, ja hyödyllinen hyväosaisille mikä toisaalta takaa sen, että tämä länkytykseni on täysin hyödytöntä.

    Ja oletan että ekonomistit vastustavat ajatusta negatiivisista aikapreferensseistä. Koska “Negative time preferences would cause most of our economic models to explode” http://noahpinionblog.blogspot.se/2014/01/what-if-preferences-are-unstable.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  106. tcrown kirjoitti 20.1.2015 kello 21:23

    Viherinssi: En kuitenkaan usko, että pankista rahan käyttäjälle lähtevää rahaa tulisi saamaan merkittävällä miinuskorolla (karvoineen päivineen). Siinä suhteessa nolla on raja.

    Ei ilman muutoksia käteisen luonteeseen. Joiden uskon olevan realistisempia kuin se, että keskuspankki alkaisi jakaa rahaa ilmaiseksi. (Selvää toki on, että voin lyödä jallupullosta vetoa, että Suomi voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden tai Euroopassa on väkivaltainen vallankumous ennen kuin kumpikaan noista tapahtuu.)

    Viherinssi: Mielenkiintoisesti sanotaan, että deflaatio nostaa reaalikorkoja. Näin voi olla, mutta nykytilanne ei sijoittajan silmin silloin näytä deflaatiolta. Yksittäisen sijoittajan kannalta varmojen sijoitusten reaalikorot ovat pakkasella, jos seurataan vähänkään pidempää aikaväliä.

    En oikein ymmärrä. Reaalikorot voivat aivan hyvin olla pakkasella ilman deflaatiota (korko 0,1%, inflaatio 1% -> reaalikorko -0,9%). Jos siirrytään 1% deflaatioon, reaalikoroksi tulee 1,1%. Eli reaalikorko nousee.

    Viherinssi: Lainanottajan näkökulma on toinen, riskit hinnoitellaan nykyään aika korkealle – ehkä todellisesta syystä, ehkä vakavaraisuussyistä.

    On vähintäänkin ongelmallista nykyisen tilanteen kannalta, että pankkien pääomavaateet on konstruoitu niin, että asuntolainoitus kannattaa maksimoida ja pk-yrityslainoitus minimoida. Tai ainakin hinnoitella kipurajan yläpuolelle. Tuohon en keksi muuta ratkaisua kuin että pankkien pääomasta pitää tehdä vähän vähemmän niukka hyödyke. Helpoiten se onnistuu tekemällä siitä halvempi rahoituslähde kuin vieras pääoma.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  107. Pekka Pessi kirjoitti 21.1.2015 kello 21:44

    tcrown: 3. Muutetaan pankkien verotusta ja muuta sääntelyä niin, että pankkien toiminnan rahoittaminen omalla pääomalla on halvempaa kuin vieraalla pääomalla (ks. Modigliani & Miller). Todennäköisesti tämä poistaa merkittävän osan regulaation tarpeesta.

    Verotuksen lisäksi vivutuksen hintaan vaikuttaa riski. Pankkien bisnekseen kuuluu aika olennaisena osana sen riskin hanskaaminen. Investointipankkien lisäksi tarvitaan talletuspankkeja, jotka hoitavat rahaliikennettä. Ja kun niillä on talletuksia, tulee houkutuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  108. tiedemies kirjoitti 22.1.2015 kello 6:02

    Myönnän että olet oikeassa teoriassa, minun uskomukseni perustuu vaan siihen, että negatiivinen korko on äärimmäisen hankala toteuttaa. Mitä se edes käytännössä *voisi* tarkoittaa? Seteliä, jonka nimellisarvo alenee ajan myötä? Sitä että pankit ottavat rahaa ihmisten tileiltä? “Parasta ennen”- päiväys seteleihin? Radioaktiivinen raha, jolla on muutaman vuoden puoliintumisaika?

    En ole sillä lailla eri mieltä siitä, että efektiivinen negatiivinen korko on tärkeää saada aikaan. Olen eri mieltä vain siitä, mikä on yksinkertaisin ja tehokkain tapa saada se aikaan. Väitän, että se on efektiivinen setelirahoitus, joka tuottaisi inflaatiota. Jos lainopilliset ongelmat tulevat eteen, niin valtioiden velkakirjojen osto on kuten miten sinne päin, vaikkei se hyvä olekaan. Ehdotin toisaalta, että joku Euroopan Avaruusjärjestö laittaa liikkeelle ikuisen velkakirjan, jonka EKP ostaa. Tai joku vastaava taho, joka rakentaa jotain pitkän aikavälin juttuja ja ostaa palveluita eurooppalaiselta teollisuudelta.

    Valtioiden kykyyn kuluttaa rahaa sillä lailla että siitä on hyötyä en oikein usko, yksityinen kulutus ohjaa tuotantoa tavalla, joka parantaa ihmisten elämää oikeasti, ei vain poliittikkojen kuvitelmissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Osmo Soininvaara kirjoitti 22.1.2015 kello 8:29

    Negatiivinen korko on mahdollista sen jälkeen, kun käteisen rahan käyttö on lopullisesti loppunut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  110. Jouni Martikainen kirjoitti 22.1.2015 kello 8:47

    Osmo Soininvaara:
    Negatiivinen korko on mahdollista sen jälkeen, kun käteisen rahan käyttö on lopullisesti loppunut.

    Onhan negatiivistä korkoa ollut käytössä jo nytkin.

    Esim.:”​Euroopan keskuspankin neuvosto päätti 5.6.2014 laskea ohjauskorkojaan. Koska korkoputken lattian muodostava korko, yön yli -talletuskorko, oli jo nollassa, painui talletuskorko negatiiviseksi -0,10 prosenttiin. Negatiivista talletuskorkoa joutuvat maksamaan pankit, jotka pitävät päivän päätteeksi pakollisia vähimmäisvarantoja ylittäviä varoja keskuspankissa.”

    Lähde: http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/blogit/elisa_newby/pages/keskuspankin_negatiivinen_talletuskorko_ei_laske_automaattisesti_palkkatilin_korkoa.aspx

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  111. Raimo K kirjoitti 22.1.2015 kello 13:35

    Osmo Soininvaara:
    Negatiivinen korko on mahdollista sen jälkeen, kun käteisen rahan käyttö on lopullisesti loppunut.

    Eipäs nyt liioitella!

    Käteisen käytössä negatiivinen nimelliskorko ei ole mahdollinen, mutta suurin osa liikkeellä olevasta rahasta onkin virtuaalista ja sen suhteen negatiivinen nimelliskorko on mahdollista ja jo käytössä.
    Negatiivinen reaalikorko taas on erittäin mahdollista käteisen rahan yhteydessä – eikä muuta juuri olekaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Markku af Heurlin kirjoitti 22.1.2015 kello 21:56

    Osmo Soininvaara:
    Negatiivinen korko on mahdollista sen jälkeen, kun käteisen rahan käyttö on lopullisesti loppunut.

    Eikös suurin osa rahasta ole M3 rahaa (laveaa rahaa lavealla tiellä). Käteinen – jos sillä tarkoitetaan seteleitä ja kolikkoja on vain pieni osa tästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  113. tcrown kirjoitti 22.1.2015 kello 22:40

    tiedemies: Mitä se edes käytännössä *voisi* tarkoittaa? Seteliä, jonka nimellisarvo alenee ajan myötä? Sitä että pankit ottavat rahaa ihmisten tileiltä? “Parasta ennen”- päiväys seteleihin? Radioaktiivinen raha, jolla on muutaman vuoden puoliintumisaika?

    Sehän voisi tarkoittaa montaa asiaa. Ensinnäkin se voisi tarkoittaa sitä, että euron rinnalle otetaan pelkkänä tilivaluuttana markka, jolloin markan negatiivinen korko ei olisi hankala toteuttaa.

    Jos tuohon suuntaan ei lähdetä, ensimmäinen askel on suurten talletusten negatiivinen korko. Sitten pikkuhiljaa hankaloitetaan suurten käteissummien hallinnointia. Poistetaan isot setelit. Laitetaan käteismaksuille ylimääräinen prosentin alv. Rajoitetaan tilivaluutan vaihtamista käteiseksi (satanen pari päivässä pitäisi riittää aika moneen tarpeeseen). Ylipäätään suurien käteisvarantojen pitäminen tehdään luvanvaraiseksi touhuksi, ja lupia ei myönnetä muuhun kuin kaupankäyntiin liittyvään toimintaan.

    Jos noiden jälkeen euriborin heiluminen muutaman prosentin pakkasen puolella (mikä siis olisi jo aika merkittävä koronlasku) edelleen tuntuu vaativan kohtuullista suurempaa setelipainokoneen pyörittämistä, niin voidaan siirtyä sitten noihin teknisempiin ratkasuihin. Ei liene nykyteknologialla kovin vaikeaa tehdä kolikkoa, jonka ruudulla nimellisarvo hupenee sopivaa tahtia (toki keskuspankki vetää nopeahkosti kierrosta pois kolikot, joiden arvo poikkeaa paljon alkuperäisestä). Joku ehdotti, että seteliessä pitäisi olla vuotuinen (maksullinen) leima jotta kelpaa maksuvälineeksi. Minä ehdotin jokin aika sitten tuota “parasta ennen” mallia.

    Ja sitähän se nimenomaan tarkoittaa, että pankit ottavat rahaa talletustililtä. Ja siirtävät sen välityspalkkion jälkeen pankilta lainaa ottaneiden tilille.

    (En varauksetta kannata kaikkia esittämiäni keinoja. Kunhan vastasin kysymykseen mitä negatiivinen korko voisi tarkoittaa. Ja ennen kuin kukaan vetää herneen nenään, niin todettakoon, että pankit ottavat jo nyt rahaa tililtä. Vapaa vaihdettavuus seteleiksi missään suuremmissa määrissä on sekin lähinnä illuusio. Käteinen maksaa yrityksille jo nyt niin paljon enemmän kuin sähköinen maksu, että ei ole kuin ajan kysymys kun korttimaksusta saa alennusta ja joissakin kaupoissa käteinen ei kelpaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus