Led-kumous tulee nyt

1.1.2015 · Aihe: _ 

Ostin tavallisen hehkulampun näköisen led-lampun, 10 W, kuudella eurolla. Aiempiin led-kokeiluihin verrattuna tämä oli aivan toista luokkaa. Valoa tuli riittävästi – vastaa noin 60 watin  lamppua – valo oli miellyttävän väristä (2800 K) ja lamppu menee sellaisinaan kaikkiin vanhoihin valaisimiin. Hehkulamppuun verrattuna säästöä tulee siis 50 W. Jos lamppua käytetään 1000 tuntia vuodessa, säästö on 50 kWh, mikä on rahaksi muutettuna kuusi euroa. Lamppu maksaa siis itsensä vuodessa takaisin. Valmistaja lupaa (ennustaa) lampulle käyttöikää 25 vuotta. Jos tuo pätee, seuraavan lampun joudun siis ostamaan noin vuonna 2040.

Olen ajatellut korvata hehkulamput led-lampuilla sitä mukaa kun ne palavat, mutta oikeastaanhan minun kannattaisi korvata ne heti ja heittää hehkulamput toimivina roskikseen, koska investoinnin sisäinen korkokanta on noin 100%. Vanhat energiansäästölamputkin kannattaisi heittää ongelmajätteiden joukkoon, vaikka sisäinen korko tässä investoinnissa onkin vain jotain 10 %:n luokkaa. Lamppuna tämä on pienoisloisteputkia parempi. Voidaan kysyä, oliko tämä lyhyt pienoisloisteputkien kausi turha sivuaskel vai välttämätön markkinoiden luomiseksi led-lampuille.

Kotonamme on paljon halogeenilamppuja. Nekin voi nyt vaihtaa sellaisenaan led-valaisimiin, joskaan kovin kirkasta valoa ei sillä tavalla saa. Toivottavasti tarjonta tästä vähän paranee vaikka koon kustannuksella.

On aivan ilmeistä, että jokseenkin koko valaistus siirtyy kodeissa, työpaikoilla ja kaduilla nopeasti led-lamppuihin. Sähkön kulutuksesta menee noin 19% valaistukseen. Tämä osuus sähkön kulutuksesta tulee nopeasti pienenemään. Pieni osa säästöstä korvautuu lämmityssähkön lisääntymisenä, mutta sähkölämmityksen osuus kiinteistöjen lämmityksestä on onneksi pieni.

Valaistukseen käytetyn sähkön määrä on jo nyt pienentynyt merkittävästi. Verrattuna muinaiseen hehkulamppukauteen valaistuksessa tulee kaiken kaikkiaan säästymään suuren ydinvoimalan verran sähköä.

 

 

Kommentit

166 Vastausta artikkeliin “Led-kumous tulee nyt”

  1. ij kirjoitti 1.1.2015 kello 13:06

    Valitettavasti kylpyhuoneissa ym. yleiset loisteputket ovat kannoilla (esim. G23), joihin ei ledejä ole vielä normaaleista kaupoista saatavilla (Prisma, IKEA). Juuri kylpyhuonevalona loisteputki on ollut todella typerä: käynnistyy hitaasti eikä kestä edestakaisin sytyttelyä.

    Meillä on loisteputkiin jo siirrytty vuosia sitten. Ledeihin siirrytään sitä mukaa kun loisteputket hajoavat – paitsi nuo hankalat kannat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  2. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2015 kello 15:06

    Clas Olsonilla oli ledejä aika moenlla erilaisella kannalla, tuosta G23 en silti uskalla sanoa mitään varmaa, mutta markkinatalous hoitaa tällaiset asiat varmuudella.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Matti kirjoitti 1.1.2015 kello 13:31

    Suuruusluokat eivät ole tekstissä kunnossa. Motivan mukaan kotitalouksissa 2011 kului sähköä 20TWh (noin neljännes koko sähkönkulutuksesta. Tästä valaistus vei 8% eli 1,6TWh. Olkiluodon ykkösreaktorin vuosituotanto on 7TWh. Teollisuuden ja kaupan valaistus on jo toteutettu kohtuullisen tehokkaalla loisteputkitekniikalla, joten niiden säästöpotentiaali ei ole järin suuri.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 28

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2015 kello 15:04

    Vuonna 2011 valaistuksen sähkönkulutus oli jo pudonnut. Led on selvästi loisteputkia energiatehokkaampi, joten säästöä tulee myös teollisuudesta ja kaupasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. E39&e61 kirjoitti 1.1.2015 kello 13:34

    Ostokuitti kannattaa säilyttää. Minulla on parin LED-lampun elinikä jäänyt kolmeen kuukauteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 35

  6. Pekka T. kirjoitti 1.1.2015 kello 14:13

    Tuohan kuulostaa hyvältä, sekä meidän kansalaisten että yhteiskunnan kannalta.

    Kuinka nopeasti valoteho on maksimissaan? Millä tuotenimikkeellä ja mistä tuollaisen ihmeen voi ostaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2015 kello 15:03

    Ledvalo syttyy heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. Kalervo Kumma kirjoitti 1.1.2015 kello 14:24

    Vähän on löysää päättelyä tuo takaisinmaksuaika, mutta ei jaksa alkaa vääntää. Kun vihreä ei halua ymmärtää, niin vihreä ei ymmärrä.

    Sinänsä totta, että led-kumous on tullut. Itsekin vaihdan hehkut ledeihin sitä mukaa kun hehkut kärähtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  9. Janne kirjoitti 1.1.2015 kello 14:41

    Uusien tutkimusten mukan altistuminen led-valoille voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä silmänpohjan ikärappeumaa ja uniongelmia.

    http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/75995-led-valoilla-ikava-seuraus-huolestuttavia-merkkeja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.1.2015 kello 15:01

    Tuo tulos ei ymmärtääkseni koske ledvalaistrusta vaan led-näyttöjä. Mutta kuulemme varmaan lisää myöhemmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Tapio kirjoitti 1.1.2015 kello 15:05

    OS: “Kotonamme on paljon halogeenilamppuja. Nekin voi nyt vaihtaa sellaisenaan led-valaisimiin, joskaan kovin kirkasta valoa ei sillä tavalla saa. Toivottavasti tarjonta tästä vähän paranee vaikka koon kustannuksella.”

    Hold your horses! Vaihto onnistuu vaivatta 230 V:n lampuille, mutta suuri osa halovaloista on 12 V:n lamppuja, joita yleensä syötetään hakkurivirtalähteestä. Jos tuollaisen virtalähteen kuorma putoaa liiaksi tulee ongelmia. Eli varovaisuutta vaihdoissa.

    Itse asiasta olen samaa mieltä, kuitenkin sillä varauksella, että suurin hyöty saadaan +/- 55-leveyspiirien välillä, jossa on pimeälläkin lämmintä. Jos meillä on pimeää, on myös taatusti kylmää. Jostain se lämpö on sitten täälläkin tuotettava.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  12. TL kirjoitti 1.1.2015 kello 15:28

    Talossani on ainoastaan led valoja, tai ainoa poikkeus taitaa olla saunan kuituvalojen halogeeni lamppu.

    Olen tilannut erilaisia led valoja ebay.co.uk kautta murto-osilla Suomen kauppojen hinnoista. Myös G23 kannalla löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  13. Tapio kirjoitti 1.1.2015 kello 15:30

    Osmo Soininvaara:
    Claes Olssonilla oli ledejä aika moenlla erilaisella kannalla, tuosta G23 en silti uskalla sanoa mitään vgarmaa, mutta markkinatalous hoitaa tällaiset asiat varmuudella.

    Totta, mutta jos kodissa sattuu olemaan 12 V:n hakkurijärjestelmiä, markkinatalous tuo asentajan kotiin.

    Nyrkkisääntönä sanoisin, että jos nykyisissä kodin halolampussa on suorat tasapaksut piikit, ongelmia saattaa esiintyä. GU10:n kanssa niitä tuskin on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Watti kirjoitti 1.1.2015 kello 15:50

    Ylipäätään keskustelu energia asioissa pitäisi kääntää energian säästöön, missä on valtava potentiaali. Nyt jauhetaan ydinvoima tuulivoima juupas eipäs keskustelua ja unohdetaan lähes täysin säästöpuoli. Säästettyä energiaa ei tarvi tuottaa millään tuotantomuodolla..Energian säästö tuet maksaisivat itsensä takaisin tehokkaammin kuin tuotannon tuet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 22

  15. Janne Sinkkonen kirjoitti 1.1.2015 kello 16:01

    Ostan itsekin nykyään ledejä jopa kasvivalaisimiksi (paneelit).

    Kuitenkin pitää muistaa että T5-loisteputken tehokkuus on luokkaa 100lm/W, korkeapaine-natriumlampun vähän parempi, ja matalapaine-natriunlampun melkein 200lm/W. Natriunlamput eivät toki ole valkoisia valonlähteitä, MPN-lamppu on melkein monokromaattinen.

    Laboratoriossa parhaiden valkoisten ledien valotehokkuus on luokkaa 200–300 lm/W, ja matalalla virralla ajettuna esim. Creen XP-E saavuttaa selkeästi yli 100lm/W.

    Kaupasta juuri nyt saatavien hehkulampun korvikkeiden tehokkuus on yleensä 60–90lm/W. Näissä ei siis ole aivan parhaimpia ledejä, ajovirta on hupputehokkuutta ajatellen liian iso, tai hehkulamppumuoto syö valoa. Myös matala värilämpötila, ts. keltaisuus, heikentää tehokkuutta.

    Itse asiassa suurin osa valosta hukkuu kotikäytössä valaisimiin.

    Koska yleisesti toimistokäytössä olevien T5-loisteputkien tehokkuus on noin hyvä, voi mennä vielä muutama vuosi ennen kuin ledit alkavat siellä yleistyä. Kadulla MPN on kova kilpailija.

    Kotona taas on oletettavaa että valaisinten muoto muuttuu ledeille paremmin sopivaksi. Myöskin meille luultavasti yritetään myydä lähivuosina muutama led-lamppusukupolvi edellisiä tehokkaampina, himmennettävinä, halogeenin himmennettävyyttä matkivana (muuttuva värilämpötila), tai värisävyiltään muuten säädettävinä. Myös langatonta kaukosäätöä (IoT jne.) varmasti integroidaan lamppuihin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  16. Janne Sinkkonen kirjoitti 1.1.2015 kello 16:03

    Wikipedian http://en.m.wikipedia.org/wiki/Luminous_efficacy mukaan ideaalispektrillä 300lm/W on näköjään teoreettinen yläraja. Tästä ohi päästään aina ~500–600lm/W asti valon laatua heikentämällä ja muuttamalla ae lopuksi monokromaattiseksi vihreäksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  17. anonilli kirjoitti 1.1.2015 kello 16:16

    ‘Valmistaja lupaa (ennustaa) lampulle käyttöikää 25 vuotta.’
    Säästölampuissa on juuri tämä ärsyttävä puoli: ne kestävät niin kauan, että uusiin, parempiin kannattaa usein siirtyä huomattavasti ennen kuin vanhat palavat loppuun.
    Viimeksi lamppua Bauhausista hakiessani näin jotain led-loisteputkiakin, mutta en muista millaisilla kannoilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  18. Pekka Pessi kirjoitti 1.1.2015 kello 17:15

    Janne: Uusien tutkimusten mukan altistuminen led-valoille voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä silmänpohjan ikärappeumaa ja uniongelmia.

    Tuo johtuu valon spektristä, valkoisella valolla on oma vaikutuksensa. Valolla jossa on vähemmän sinistä (esim. tuo Osmon mainitsema kusenkeltainen 2800K) ei pitäisi olla tuollaisia vaikutuksia. Näytön värisävyä taas voi säätää esim. f.lux-tyyppisellä ohjelmalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  19. pekka kirjoitti 1.1.2015 kello 17:32

    Ode:

    Vanhat energiansäästölamputkin kannattaisi heittää ongelmajätteiden joukkoon, vaikka sisäinen korko tässä investoinnissa onkin vain jotain 10 %:n luokkaa.

    Edisonkantaisia pienoisloistelamppuja (n.s. energiansäästölamput) ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyttöön mutta kun kun EU:lla taas oli niin mahdoton kustannuksista välittämätön kiire niin tehtiin virheitä.

    Oikeitten loisputkivalaisinten vaihto LED:eiksi on paljon mutkikkaampi kysymys. Loisteputki ja valaisin ovat yhdistelmä (alkaen niin yksinkertaisesta asias, kuin lampun kiinnitys, erilaisia kantoja on kymmeniä).

    Ainakin sellaisessa tilanteessa, että koko toimiva valaisin joudutaan heittämään roskiin, vaihto on hyvin kysenalainen.

    Mutta sitähän Suomessakin on isossa mitassa tehty EU:n valaisinkieltodirektiivin implementaatiossa esimerkiksi katuvalaistuksessa (toimivat vanhat valaisimet kaatopaikoille).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  20. Tomi kirjoitti 1.1.2015 kello 17:36

    led-lamppu E27 2,49/kpl. Valovirta: 400 luumen, Teho: 6.3 W

    Lukija varmaan arvaa, mistä noita testeissä hyvin pärjänneitä lamppuja saa. 400 lumenia ei kyllä vastaa kuin noin 30 watin lamppua (toi vertailuhan ei ole eksaktia mutta blogistin mainitsema 10 watin led vastaa käsittääkseni noin 50 watin hehkulamppua). Hinta on sen verran halpa, että ei kannata tilata Kiinasta.

    Mutta kannattaa muistaa, että sähkölämmitteisissä suomalaisissa taloissa, kannattaa poltella perinteisiä hehkulamppuja ainakin niin kauan, että poksahtavat.

    Koska en tiedä yleispätevää ohjetta siitä, kannattaako perinteisiä ostaa vielä senkin jälkeen, olen ostellut fiiliksen pohjalta. Muuttujia on paljon, mutta jos lampun tarvitsee paikkaa, jossa se palaa harvakseltaan ja sen sattuu saamaan halvalla, ostan perinteisen vielä varmaan muutaman vuoden.

    Jostain Ali Babasta saa tosin perinteisiä lamppuja muutamalla sentillä kipale. Se on hinta jonka kanssa on vaikea kilpailla. Tosin pitää sitten ostaa joitain tuhansia kerralla, jos edes riittää.

    Himmennettävät led-valot ovat myös kalliita – jos ei osta netistä, jossa hinta on noin neljänneksen. Päälle tulee vielä postikulut, koska ilman postikuluja lähettävät eivät äkkiseltään näytä niitä myyvän kuin melkein yhtä kalliilla kuin suomalaisissa kaupoissa. Tai, no, onhan viitisen euroakin kova hinta muutaman kymmenen sentin hehkulamppuun verrattuna.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  21. Vesa kirjoitti 1.1.2015 kello 17:36

    “Pieni osa säästöstä korvautuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain sähkönä? Korvautuuhan se tietysti myös kaukolämmön, öljyn ja kaiken muun energian lisäkulutuksena miten asuntoja nyt lämmitetäänkin. Suomessa asuntoja nääs lämmitetään 9-11 kk vuodessa. Sinä aikana kaikki sisävalaistuksessa ledeillä ja muilla säästölampuilla säästetty sähköenergia joudutaan korvaamaan muuta lämmitystä lisäämällä, jos entinen huonelämpötila säilytetään.

    Pienoisloisteputkien elinikä on ollut suuri pettymys, lamput ei kestä lähellekään usein luvattua 10 vuotta. Kun lisäksi otetaan huomioon em. lisääntynyt muu lämmitystarve, niin koko loisteputkikausi on taloudellisesti ollut suuri typeryys ainakin Suomen ilmastossa. Lampputehtailijan unelma ja märkä uni.

    Ledien osalta jury is still out there. Pelkään suuren, jo yli satavuotiaan hehkulamppuhuijauksen jatkuvan ja ledien kestoiän osoittautuvan myös suureksi pettymykseksi.

    Osmon laskelmat yhden ydinvoimalan tuotannon säästöstä eivät Suomessa pidä paikkaansa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  22. Juho Laatu kirjoitti 1.1.2015 kello 17:57

    Voidaan kysyä, oliko tämä lyhyt pienoisloisteputkien kausi turha sivuaskel vai välttämätön markkinoiden luomiseksi led-lampuille.

    Koko hehkulamppudirektiivi on siinä mielessä turha välivaihe, että sillä pyritään sähkön säästämiseen, ja sitä kautta fossiilisten polton vähentämiseen. Kyseessä on siis pistemäinen rajoitus, joita olisi lainsäätäjille tarjoilla tuhansia, jos aiotaan ratkaista koko iso ongelma pieniä pistemäisiä pikkusäädöksiä rakentelemalla. Oikea tapa olisi tietenkin asettaa fossiilivero tai toimiva päästökauppa niin, että ihmiset hankkisivat ledilamppuja sähkön nousevan hinnan vuoksi.

    Pitää siis luottaa siihen, että tiede, teollisuus ja markkinat löytävät toimivimmat valontuotantoratkaisut, kunhan vain perusasiat, eli saastuttamisen jarruttaminen laitetaan kuntoon. Ja tuo asia hoituu järkevimmin itse saastuttavia tuotteita (fossiileita) verottamalla/sääntelemällä. Lampuista ei kannata säätää erikseen lakeja, koska niillä ei liene mitään erityisesti lamppuihin kohdistuvia ongelmiakaan (ehkä jotkut elohopeapäästöt ensimmäisenä). Kyse on vain yhdestä sähkönkulutustavasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  23. Tomi kirjoitti 1.1.2015 kello 17:59

    Tuli vielä mieleen, että enhän minä tiedä, kannattaako perinteisiä lamppuja poltella muissakin kuin sähkölämmitetyissä taloissa. Itse kun ostelen osin sähkölämmitettyyn, olen miettinyt asiaa siltä kantila, että sähkö lämmittää joko pattereissa tai lampuissa, joten asialla ei voi olla suurta väliä.

    Täällä kaupungissa taas hehkulamppujen polttelusta ei saa korvausta alennetun lämmityslaskun muodossa, joten kannattaa (luultavasti) vaihtaa ledeihin. Tosin vuokranantaja kyllä varmaan katsoo, että ledien aiheuttama lämmityskustannusten nousu näkyy vuokrassa.

    Joten, öh … kyllä kai niihin led-lamppuihin kannattaa vaihtaa vaikka siitä ei kokonaistaloudellista hyötyä olisikaan. Jos kaikki muut nimittäin vaihtavat, vuokra tms. nousee kummiskin.

    Niin tai näin, ei led-lamppujen voittokulku vielä näillä hinnoilla ole välttämättä kuluttajan kannalta hyvä asia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  24. ij kirjoitti 1.1.2015 kello 18:16

    Olen kyllä muistakin kaupoista, kuten Clas Ohlsonilta, etsinyt. Ei ole vielä markkinoilla. Myyjät sanovat, että tässä vaiheessa ledivaloiksi on tarjolla vasta hehkulamppu- ja halogeenilamppukantaisia. Loisteputkien vaihtoaika ei heidän mukaansa vielä ole. Näin siis muutama myyjä sanonut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  25. Watti kirjoitti 1.1.2015 kello 19:54

    Kaukolämpövoimalan (yhd. sähkö+lämpö)hyötysuhde on parempi kuin lauhdevoiman(sähkö)eli ympäristösyistä ledit kannattaa myös kaukolämpö taloissa. Sähkölämmitteisissä on sitten kahta koulukuntaa hehkulamppu ‘lämmityksen’ puolesta ja vastaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  26. Tapio Peltonen kirjoitti 1.1.2015 kello 20:32

    Ledien pahin ongelma on niiden eliniän lämpötilariippuvuus. Monet LED-ratkaisut kestävät käytännössä ikuisesti jos niiden lämpötila pysyy alle 40 asteen, mutta heti kun mennään tuosta yli, elinikä lyhenee merkittävästi. Kyse ei yleensä ole itse puolijohteen hajoamisesta vaan ympäröivien komponenttien. Pienikokoinen tehoelektroniikka on kehittynyt valtavasti viimeisen parin-kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta silti, jos yksikköhinta saa olla vain joitain euroja, ei välttämättä päästä vielä ratkaisuihin, jotka kestäisivät kymmeniä vuosia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  27. Ville kirjoitti 1.1.2015 kello 20:35

    Kannattaisi harkita tasavirtaverkon rakentamista vaihtovirtaverkon rinnalle, kun yhä suurempi osa sähkönkulutuksesta on tosiasiassa tasavirtaista. LED-lampuistakin tulisi yksinkertaisempia ja turvallisempia, kun ei tarvittaisi hakkuriteholähteitä, jotka muuttavat 230 V vaihtovirran muutaman voltin tasavirraksi ja samalla hukkaavat energiaa lämmöksi; päästäisiin myös näiden aiheuttamista radio- ja sähköverkon häiriöistä. Suomi voisi olla tässä mallina muulle maailmalle; täältä löytyy jo valmiiksi tasavirta-sähkönsiirron osaamista, jota käytetään mm. merikaapeleissa. Monissa rakennuksissa on jo valmiiksi vedetty erilliset johdot ATK-sähköä varten; näitä voitaisiin hyödyntää tasavirtaverkon käytöönotossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  28. Kalevi kirjoitti 1.1.2015 kello 20:46

    pekka:

    Edisonkantaisia pienoisloistelamppuja (n.s. energiansäästölamput) ei olisi koskaan pitänyt ottaa käyttöön mutta kun kun EU:lla taas oli niin mahdoton kustannuksista välittämätön kiire niin tehtiin virheitä.

    Mitä kiirettä tarkoitat? Ns hehkulamppukiellossa siirtymäaika on menossa, kaupoista saa edelleen ostaa halogeenilamppuja, jotka ovat toimivat hehkulampun periaatteella. Ensimmäistäkään energiansäästö- tai LED-lamppua ei ole tarvinnut ostaa, jos haluaa vielä odottaa tekniikan kypsymistä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  29. Kalevi kirjoitti 1.1.2015 kello 20:54

    Vesa:
    “Pieni osa säästöstä korvautuu lämmityssähkönä.”

    Miten niin vain sähkönä? Korvautuuhan se tietysti myös kaukolämmön, öljyn ja kaiken muun energian lisäkulutuksenamiten asuntoja nyt lämmitetäänkin. Suomessa asuntoja nääs lämmitetään 9-11 kk vuodessa. Sinä aikana kaikki sisävalaistuksessa ledeillä ja muilla säästölampuilla säästetty sähköenergia joudutaan korvaamaan muuta lämmitystä lisäämällä, jos entinen huonelämpötila säilytetään.

    Ei voida yleistää, että lampun lämpö aina vähentäisi lämmitysenergian kulutusta. Asuntokannastamme on merkittävä osa sellaista, joissa lämmönsäätöjärjestelmä ei huomioi sisätilojen lämpötilaa. Kun huonetermostaatit puuttuvat tai ne ovat vialliset, sisälämpöä säädetään pelkän ulkolämpötilan mukaan, ja tällöin lamppujen lämpöhäviö ei vaikuta lämpöenergian kulutukseen yhtään mitään.

    Lisäksi valaisimen lämpö kerrostuu helposti kattoon, lämmittimet sijoitetaan ikkunan alle ihan syystä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  30. Jyrki Juntumaa kirjoitti 1.1.2015 kello 22:25

    Minä vaihdoin sekä kylppärin että keittiön vanhojen valaisimien loisteputket led-putkisksi jo vuosia sitten. Ei mitään ongelmaa valon määrässä tai värissä. Ainoa lisävaiva oli kiinnittää valaismeen tarra, joka huomauttaa että sytytin on vaihdettu ledille sopivaksi.
    No, silloin aikoinaan ne kyllä maksoivat loisteputkiin verrattuna moninkertaisesti… Nykyhinnoista en tiedä, kun ei ole enää ollut lamppukauppaan asiaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  31. Ville kirjoitti 2.1.2015 kello 0:04

    Hyviä LEDejä onkin jo vuosia odoteltu. Yksi kuitenkin niistä vielä tuppaa puuttumaan: Säädyllinen värintoisto. Useimmissa rautakaupan LED-lampuissa värintoistoindeksi jää jonnekin 70 tienoville (100 = täydellinen). Värit vääristyvät ja silmät ärsyyntyvät. 90 huitteilla elo ja olo on jo paljon miellyttävämpää.

    Kehitystä varmasti tapahtuu, mutta kovin hitaasti. Kuluttajat eivät värintoistoa osaa vaatia, useimmat tuskin ovat koko termistä koskaan kuulleetkaan, vaikka sillä on selvä vaikutus hyvinvointiin. Odellekin suosittelen varovaista aloitusta niiden ledipolttimoiden kanssa. Kannattaa kokeilla ajan kanssa onko se valo oikeasti niin miellyttävää miltä aluksi tuntuu.

    Perinteiset hehku- ja halogeenilamput tuottavat jatkuvaspektristä valoa (värintoistoindeksi lähes 100). Tavanomaiset loistelamput ovat tyypillisesti 80 – 90 ja hyvät (kalliimmat erikoissellaiset) yli 90. Tai jotakin sinne päin, arvot ovat muistinvaraisia.

    Erikoiskaupoista saa jo onneksi myös hyvälaatuista LED-valoa – jos siis sellaista osaa vaatia. Suomesta tiedän ainoastaan Turkulaisen Ad-Lux:in, kilpailija valotorni.fi ei näytä vielä laajentaneen LED-puolelle. Ulkomaiset verkkokaupat kannattaa ilman muuta katsoa myös. Markkinointitermejä ovat mm. täsysspektrilamppu ja päivänvalolamppu.

    Jotkin valmistajat piilottavat värintoistoindeksin koodinumeroihinsa. Esim Osramilla (ainakin loistelampuissa) luku 840 tarkoitta 80+ värintoistoindeksiä ja 4000 Kelvinin värilämpötilaa. Täysspektriä ei välttämättä mitenkään erikseen mainosteta, pitää vaan osata etsiä 9XX -koodeja. Näitä ei tietenkään Suomeen tuoda, mutta ulkomailta niitä saa kyllä tilattua. Led-tilannetta en tosin ole vielä tarkistanut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  32. Grejus kirjoitti 2.1.2015 kello 0:32

    “Valoa tuli riittävästi – vastaa noin 60 Watin lamppua – valo oli miellyttävän väristä (2800 K) ja lamppu menee sellaisinaan kaikkiin vanhoihin valaisimiin. ”

    Koettuun valon miellyttävyyteen vaikuttaa valon väriä enemmän sen värientoistokyky. Lamppu jossa on alhainen värientoistokyky antaa “ankean” valon väristä riippumatta.

    Hehkulampun ja auringonvalon värientoistokyky on 100, loisteputkilla ja ledeillä tyypilisesti 70-95. Ero 70 ja 95 välillä on suuri, kannattaa testata.

    Pakkauksissa värientoistoindeksi on merkitty yksiköllä CRI tai Ra. Ledeissä se on ollut paranemaan päin, jopa Ikean jossain ledissä oli CRI > 85.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.1.2015 kello 9:36

    Tämä lamppu ilmoitti pakkauksessaan Ra=97 eli värientoistonkin ainakin väitetään olevan hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Liian vanha kirjoitti 2.1.2015 kello 0:43

    Kyllä noita LED-lamppuja löytyy joka kantaan , alla olevasta linkistä löytyy niin PL23 kuin putkivalaisimiin sopivia LED-ratkaisuja.Ja noita toimittajia on paljon.Suomalaiset tavaratalot ja muut kaupat ovat tipahtaneet kehityksestä ja moderneja ratkaisuja on haettava netistä.

    LED ongelma on valtavat laatuerot nuo 25 vuoden lupaukset ovat lähinnä huvittavia, tuskinpa kukaan tulee lampun kanssa kauppaan muutaman vuoden kuluttua ostopäivästä.

    Nykyään elektroniikka rakennetaan tahallaan lyhytikäiseksi esim tallentava digiboksi laukesi viiden vuoden käytön jälkeen ja keskustelupalstalla löytyi paljon ohtalotaovereita ja joku, joka oli tutkinutkin ongelmaa.Se olikin aika yksinkertainen.Koneen virtalähtteen konkat olivat nin huonoja, että ne kestivät vain n 5-7 vuotta ja sen jälkeen aiheuttivat vaurioita niin, että konetta ei kannattanut korjata.

    Vaihdoin toiseen , uudempaan konkat , parempilaatuiset maksoivat peräti pari euroa , siis yhteensä !!!!

    Nyt paukahti induktioliesi 7 vuoden palvelun jälkeen ja pieni tutkimus elektroniikkaan paljasti saman eli kone on kasattu niin huonoista komponenteista, että se laukeaa muutaman vuoden käytön jälkeen.

    Tuo itsetuho on suunniteltua, jo tavallisella harrastajaelektroniikalla saa kasattua laadukkaamman laitteen.

    Sama koskee LED valaistustakin, laatu vaihtelee ja useimmat valmistajat huolehtivat että käyttöikä jää lyhyeksi.Tuo 25 vuoden lupaus on pelkkää huijausta
    Kaupan on helppo vastata, että kyseessä on hajontailmiöstä eli mukana on myös heikkoja ja vaatii asiakasta tuomaan todisteet yleisestä heikkolaatuisuudesta

    Tämä on globalisaation yksi huono puoli, maailmassa voidaan vapaasti myydä sutta ja sekundaa.Kuluttajansuoja on todella heikko ja heikentyy edelleen

    http://www.reichelt.com/Socket-R7s-T5/LL-PLS0411C/3//index.html?ACTION=3&GROUPID=5168&ARTICLE=127377&SHOW=1&OFFSET=16&

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  35. TTK kirjoitti 2.1.2015 kello 1:53

    Tasavirtaverkko on mielenkiintoinen idea, mutta siirtyminen esimerkiksi 5 tai 12 voltin DC-verkkoon ei ratkaisisi ledien syöttöongelmaa täysin.

    Jokainen ledilamppu vaatii käytännössä oman virransäätimensä/rajoittimensa, muuten se joko ei valaise (jos jännite ei ole riittävän suuri, noin 2 – 4 V ledin yli, ledin väristä riippuen) tai päästää savut ulos. Ainoa energiatehokas tapa käytettäessä ledejä vähänkin pidempiaikaiseen valaistukseen on hakkuriregulaattori, joka säätää virran sopivalle tasolle. Yksi regulaattori voi syöttää useampaa lediä vain jos ne ovat sarjassa kuin joulukuusen sähkökynttilät.

    Toki matalampi hakkurin syöttöjännite saattaisi olla hyväksi laitteen hyötysuhteelle, mutta mikä olisi tulos kokonaishäviöiden suhteen? Tehon siirtäminen matalalla jännitteellä aiheuttaa enemmän häviöitä. Toisaalta suuremmat muuntajat ovat yleensä parempia hyötysuhteeltaan kuin pienet, joten jännitteenalennuksen keskittäminen voisi pienentää siltä osin häviöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  36. Poth1ue1 kirjoitti 2.1.2015 kello 10:14

    Kalevi: Ei voida yleistää, että lampun lämpö aina vähentäisi lämmitysenergian kulutusta. (…snip…)

    Lisäksi valaisimen lämpö kerrostuu helposti kattoon, lämmittimet sijoitetaan ikkunan alle ihan syystä.

    Lämpö siirtyy muutenkin kuin kulkeutumalla huoneilman mukana. Muistelen lukeneeni tutkimuksesta, jossa todettiin, että hehkulamppujen IR-säteilyllä oli merkittävä vaikutus ihmisten kokemaan huonelämpötilan miellyttävyyteen. Käytännössä hehkulamppujen käyttö sai viileämmän sisäilman tuntumaan riittävän mukavalta ja koehenkilöt pitivät sen vuoksi lämmitystä säädettynä pienemmälle. Vaikutusta tehosti vielä se, että valaistus on yleensä päällä siellä missä ihmiset oleskelevat ja valasituksen toimivuuden vuoksi lamppujen sijoittelu on myös säteilylämmitysvaikutuksen vuoksi ideaalinen.

    No, ideologisestihan tällainen tutkimustulos on täysin väärä, joten ei ihme, ettei tästä(kään) sen enempää ole kuulunut…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  37. Vesa kirjoitti 2.1.2015 kello 11:40

    Kalevi: Ei voida yleistää, että lampun lämpö aina vähentäisi lämmitysenergian kulutusta. Asuntokannastamme on merkittävä osa sellaista, joissa lämmönsäätöjärjestelmä ei huomioi sisätilojen lämpötilaa. Kun huonetermostaatit puuttuvat tai ne ovat vialliset, sisälämpöä säädetään pelkän ulkolämpötilan mukaan, ja tällöin lamppujen lämpöhäviö ei vaikuta lämpöenergian kulutukseen yhtään mitään.

    Ensinnäkin suurimmassa osassa asuntoja on jo termostaatit ja niitä käytännössä asennetaan aina esim. putkiremontin yhteydessä jos ne vaikkapa vesikiertoisista pattereista puuttuvat.

    Toiseksi vaikka termostaatit puuttuisivat, niin silloinkin sisäilman lämpötila huomioidaan. Eli kun lamppujen lämmitysvaikutus pienenee, niin asukkaat valittavat että sisällä on liian viileää. Eli asukkaat toimivat termostaatteina ja huoltomies käy vääntämässä lämmitystä lämpökeskuksesta suuremmalle. Näin tapahtuu käytännössä.

    Suuri yli satavuotinen lamppuhuijaus jatkuu hyväuskoisten tukemana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Liian vanha kirjoitti 2.1.2015 kello 11:47

    Energiansäästö ja led-lamppuihin liittyy myös loistehon ongelma.

    Hehkulampun cos phi on 1, mutta ledeissä ja energiansäästölampuissa pyöritään 0,5 arvoissa.Tämä luo loistehoa eli voimalaitostehoa tarvitaan paljon enemmän kuin lamppujen nimellinen tehovaade on.

    Jännitten ja virran vaihe-ero tekee sen, että talous lainaa sähköä verkosta, mutta palauttaa sen Mutta tuo loisteho kuormittaa sähköverkkoa ja voimalaitoksia.

    Niinpä asuntoihin pitäisi asentaa loistehon kompensointi

    Ja led-lamppu mitoitetaan usein hehkulamppua pienemmäksi myös valoteholtaan esim 60 W hehkulampppu tuottaa valoa 800 lumenin luokkaa, tällaiseen valovirtaan tarvitaan 10-15 W led-lamppu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. ij kirjoitti 2.1.2015 kello 11:48

    On hyvä ehdottaa tasavirtaverkkoa tai ledeille optimoituja valaisimia, mutta aika kauan kestää, jos odotetaan talojen LVIS-remontteja ennen siirtymistä ledeihin. En ihan vähällä ainakaan itse ryhdy tilaamaan tasavirtaverkkoa asuntooni kattopaneelien alle – mikä mahtaisi olla sen takaisinmaksuaika sähkönsäästöllä loisteputket -> ledi?

    Sama pätee kylpyhuonevaloihin: edes 10 vuotta vanhaa peilikaappia en ryhdy ihan helpolla vaihtamaan pelkästään saadakseni ledeille optimoidun valaisimen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  40. Vesa kirjoitti 2.1.2015 kello 12:00

    Ville:
    Kannattaisi harkita tasavirtaverkon rakentamista vaihtovirtaverkon rinnalle, kun yhä suurempi osa sähkönkulutuksesta on tosiasiassa tasavirtaista.

    Rinnakkaisen tasavirtaverkon rakentaminen asuntoihin olisi taloudellisesti älytöntä. Itse verkon rakentaminen maksaisi tuhansia euroja asuntoa kohden, ja sähkön kulutuksen säästönä maksaisi itsensä takaisin ehkä sadassa vuodessa. Siis lisäisi taas yhtenä älyvapaana muutoksena asumiskustannuksia. Lisäksi sitten valaisimetkin pitäisi kaiketi uusia.

    Asumiskustannuksia tulee saada alas, mutta asuntojen valaistussähkön säästöllä on mitätön merkitys ja lamppujen vaihto on lampputehtaiden lobbaama suuri puhallus. Ulkona lamppujen polttaminen sen sijaan on suoraa energian tuhlausta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  41. Mikko H kirjoitti 2.1.2015 kello 12:49

    Valmistaja lupaa (ennustaa) lampulle käyttöikää 25 vuotta. Jos tuo pätee […]

    Suht suurella varmuudella ei päde halvalle perinteisen hehkulampun muotoon pakatulle ledille.

    Esitetyt käyttöiät ilmeisesti pätevät paremmin alusta asti ledejä varten suunnitelluille valaisimille, joissa ledien ja elektroniikan jäähdytys sun muu on voitu järjestää. Se nimeltämainitsematon ylikansallinen kodinsisustusketju muiden muassa myy ledivalaisimia, joihin ei voi vaihtaa ledejä, mutta joiden luvataan kestävän tuon parikymmentä vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  42. Jokkis kirjoitti 2.1.2015 kello 12:56

    Led lamput ovat vain yksi puoli energian säästämisessä. Tulevaisuudessa siirrytään enemmässä määrin automaattiseen valonohjaukseen. Anturoinnilla saadaan aikaan, että valaistusta ohjataan automaattisesti ulkovalon mukaan. Ledeistä löytyy himmennettäviä malleja, jolloin niitä ei tarvitse paahtaa täysillä, vaan automaattiset himmentimet/verhot hoitavat valaistuksen tilanteeseen sopivaksi. Suomessa tällaista tekniikkaa tarjoaa esim. houm.io ja Cozify.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  43. pjt kirjoitti 2.1.2015 kello 13:17

    Säädyllisen värintoiston lisäksi toinen vielä puuttuva ominaisuus on himmennettävyys. Ja varsinkin näiden kahden yhdistelmä.

    Olen löytänyt mielestäni melko säädyllisen värisiä ledilamppuja, ja olen löytänyt lamppuja, jotka toimivat himmentimessä, mutta samaan lamppuun näitä ominaisuuksia ei vielä ole saatu.

    Olen löytänyt säädyllisen värisen lampun, jossa luki että se on himmennettävä, mutta se ei kuitenkaan toiminut tavallisen himmentimen perässä (jonka perässä taas säädyttömän värinen ledilamppu kyllä toimii).

    Onneksi tuli hamstrattua joksikin aikaa riittävä määrä hehkulamppukynttilöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Viherinssi kirjoitti 2.1.2015 kello 13:24

    Nyt täytyy todeta, että Osmo otti hyvin mielenkiintoisen aiheen esille. Tämä on erityisesti teknologisesti paljon monipolvisempi juttu kuin mitä päälle näyttää. Ledit ovat valaistuksen tulevaisuus, mutta matkalla on monta mielenkiintoista mutkaa.

    Hehkulampun korvaaminen ledeillä ei ole ihan läpihuutojuttu. Nykyään korvikkeita löytyy varsin helposti moneen sovellukseen, mutta ne eivät ole 1:1 korvikkeita. Puolijohdevalonlähde ja hehkulamppu ovat melkein kaikissa ominaisuuksissaan hyvin kaukana toisistaan.

    Optisesti ledissä valo tulee suhteellisen pieneltä ja erittäin terävästi määritellyltä pinnalta, joka säteilee puoliavaruuteen. Pinnan kokoa voi jonkin verran muuttaa, mutta ledin vahvuus on se, että on mahdollista tehdä myös aivan pieniä valolähteitä. Valokeila on myös helposti muotoiltavissa.

    Led toimii huoneenlämpötilassa ja sitä viileämmässä. Kuumassa sen elinikä lyhenee Arrheniuksen lain mukaan nopeasti (nyrkkisääntönä puolittuu 8 °C:ssa, mutta eivät nuo komponentit ole niin tarkasti fysiikankirjaa lukeneet). Toisaalta ledin elinikä on vähän mystinen juttu, koska virheetön ledi ei ikäänny lainkaan. Lisäksi sen valoteho samalla virralla muuttuu voimakkaasti lämpötilan funktiona (pienenee), ts. kuumassa sekä turvallinen käyttöalue kapenee että valoteho putoaa vielä sitäkin nopeammin. Näin ollen ledeissä jäähdytysjärjestelyillä on paljon vaatimuksia.

    Ledit ovat kvasimonokromaattisia, ne tuottavat olennaisesti yhtä aallonpituutta. Tämä on aivan loistavaa niissä sovelluksissa, joissa aiemmin on laitettu hehkulamppu ja suodatin (vaikkapa joulukuusi tai liikennevalot), mutta värintoisto on huomattavasti heikompi kuin aidolla valkoisella valolla, jossa on kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. (Tästä enemmän erikseen.)

    Ledit ovat sähköisesti kohtuullisen herkkiä. Ne haluavat tulla ajetuiksi vakiovirralla, ne eivät pidä vakiojännitteestä. Lisäksi niiden jännite on muutamia voltteja, kun taas hehkulamppu kestää hyvin monenlaista pahoinpitelyä itsesäätyvyytensä ansiosta. Toisaalta ledien intensiteetti on virralla säädeltävissä hyötysuhteen kovin paljon kärsimättä, kun taas hehkulampun hyötysuhde putoaa rajusti himmennettäessä.

    Ledit ovat myös erittäin nopeita, ne syttyvät ja sammuvat mikrosekunneissa, koska ne eivät tarvitse minkäänlaista lämpenemistä. Kyse on vain siitä, kuinka paljon virtaa saa kulkemaan liitoksen läpi. Tämä mahdollistaa niiden tarkan himmentämisen myös pulssisuhdemodulaatiolla (pätkimällä sähköä nopeasti). Miinuspuolella on se, että jos ledejä ajaa verkkotaajuisella vaihtovirralla, ne ehtivät sammua sata kertaa sekunnissa.

    Tuossa ehkä tärkeimmät. Näistä yhteenlaskien olennainen pointti on se, että hehkulampun tavoin käyttäytyvä ledivalonlähde on aika työläs tehdä. Eniten haasteita tulee siitä, jos valaisin pitää saada toistamaan värejä hyvin, ja jos sen pitää reagoida himmentämiseen samalla tavalla kuin hehkulampun. Keksin kyllä tapoja saada tämä aikaan, mutta niillä tavoilla ja nykyisillä kaupasta saatavilla lampuilla ei ole juuri yhtymäkohtia.

    Halpislampuissa on tehty monenlaisia oikoteitä. Joulukuusiin laitettavissa ledirimpsuissa on aivan kammottavia virityksiä, mutta eipä niissä eliniällä tai välkkymisellä ole paljon väliä. Himmennettäviä ledejä on, mutta niissä on tyypillisesti käytetty aivan liian matalaa pulssisuhdetaajuutta, jolloin ne valitettavasti välkkyvät. Tämän lisäksi monet kiinalamput valitettavasti ovat erittäin pahoja radiohäiriköitä.

    Hyvässä hehkulampunkorvikkeessa olisi asiallinen hakkuri, joka tekee verkkojännitteestä tasavirtaa . Valitettavasti tällaisen tekeminen maksaa sen verran paljon, että sitä on turha siitä 2,90 € -lampusta etsiskellä.

    En halua tällä sitä väittää, etteikö hehkulamppuja kannattaisi vaihtaa ledilamppuihin monissa paikoissa. Ledilamput eivät kuitenkaan vielä ole lähellekään valmiita. Ledit tulevat muuttamaan meidän ajatuksemme valosta muutenkin, koska niillä saa aikaan paljon sellaista, mikä ei ole hehkulampuilla mahdollista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  45. Viherinssi kirjoitti 2.1.2015 kello 13:27

    Ledit, värit ja silmänpohjan rappeuma…

    Tämäkin on aika monipolvinen tarina, joka liittyy olennaisella tavalla siihen, mitä väri on. Väri ei ole fysikaalinen suure, vaan väri on puhtaasti ihmisen aistijärjestelmään liittyvä ominaisuus. Ihmisen silmässä on kolmenlaisia väriä aistivia soluja, joita voisi kutsua vaikka sinisiksi, vihreiksi ja punaisiksi. (Sivuhuomio: vihreät ja punaiset ovat melkein samanlaisia, ne ovat syntyneet pienellä mutaatiolla X-kromosomiin joskus ammoin. Yleensä nisäkkäillä ei ole kuin sinisiä ja keltaisia.)

    Valkoinen valoaistimus on aikaansaatavissa hyvin monella tavalla, koska vaatimuksena on vain se, että eri aistinsolut saavat ärsykettä oikeassa suhteessa. Esimerkiksi sinistä ja keltaista valoa sekoittamalla saadaan puhdasta valkoista. Keltainen antaa tasaisesti ärsykettä punaisille ja vihreille tappisoluille, sininen sinisille. Toinen ääripää on hyvin tasainen spektri, jossa on kaikkia aallonpituuksia, jolloin silmän havaitsemä arsyke on sama.

    Näillä kahdella valkoisella valolla on aivan erilainen käyttäytyminen sen jälkeen, kun ne heijastuvat jostain pinnasta. Tasaisen spektrin tapauksessa värit erottuvat “luonnollisesti”, kahden aallonpituuden tapauksessa esimerkiksi punainen ja vihreä muuttuvat samanväriseksi. Valo voi siis näyttää valkoiselta, mutta se ei välttämättä toista värejä kuin hyvin rajallisesti.

    Hehkulamppu on hyvä esimerkki tasaisen spektrin valolähteestä. Ledilamput taas ovat hyvin toisenlaisia. Ledilampuissa on kaksi yleisesti käytössä olevaa tapaa tuottaa valkoista valoa. Yleisin tapa on se, että pohjalla on sininen ledi, jonka päälle on laitettu suhteellisen leveäkaistaisesti fosforoivaa loisteainetta (joka siis muuttaa osan sinisistä fotoneista pitkäaaltoisemmaksi säteilyksi). Tällöin spektrissä on yksi terävä sininen piikki ja leveä keltainen piikki.

    Tällaisen ledin valossa värit toistuvat kohtuullisesti. Valo on yleensä aika kylmäsävyistä (siis värilämpötilaltaan korkeaa, sinistä) hyötysuhdesyistä. Jos murehditaan sitä silmänpohjan rappeumaa, valo on hankalaa lyhytaaltoisen sinisen piikin vuoksi – huomattavasti hankalampaa kuin hehkulampun valo, jossa ei juuri sinistä ole.

    Toinen tapa tehdä valkoista valoa ledeillä on laittaa samaan pakettiin punainen, sininen ja vihreä ledi. Tämä yhdistelmä antaa bonuksena vapaasti säädettävän värisävyn valolle. Sävyntoistoltaan yhdistelmä ei ole sen parempi kuin yleisempikään tapa, mutta hyötysuhde pysyy lämpimissä sävyissä (punaisempia, matalampi värilämpötila) parempana. Silmänpohjan kannalta menetelmä on oletettavasti yhtä huono kuin loisteaineellinen ledi, koska sinistä tuotetaan suhteellisen lyhyellä aallonpituudella. Tämä tapa saattaa yleistyä, jos hyvän hyötysuhteen vihreän etsintä tuottaa tuloksia. (Punainen ja sininen osataan jo tehdä erittäin hyvällä hyötysuhteella.)

    Näiden kahden käytössä olevan tavan lisäksi on kaksi muuta mahdollista tapaa tuottaa valkoista valoa ledeillä. Jo nyt mahdollinen on laittaa useita eri aallonpituuksia (suuruusluokkaa 10) olevia ledejä samaan pakettiin. Tuloksena on varsin tasaspektrinen valolähde, jonka värisävyä voidaan säätää hyvinkin vapaasti, ja jossa ei haitallista sinistä ole sen enempää kuin hehkulampussakaan (värilämpötilasta riippuen). Käytännön ongelmana on kustannusten lisäksi se, että ledejä ei ole hyvällä hyötysuhteella saatavilla kuin muutamalla aallonpituudella.

    Erittäin lupaava uusi tapa tehdä valkoisia ledejä on loisteaineen käyttäminen ultraviolettia säteilevän ledin kanssa. Tällöin voidaan käyttää parempia loisteaineita, ja alkuperäinen säteilytaajuus voidaan suodattaa pois. Hyötysuhteen pitäisi olla varsin hyvä (vaikka loisteaine väistämättä hukkaa energiaa), ja kehitys näyttäisi mahdollisesti menevän tähän suuntaan. Miinuspuolena on valolähde, jonka värilämpötila ei ole säädettävissä, mutta tämä ei yleensä ole iso ongelma.

    Minulla ei ole sen parempaa sisäpiiritietoa silmänpohjan rappeuman (todennäköisesti lähinnä AMD) ja ledien välisestä suhteesta. Linkki ledien voimakkaan sinisen ja rappeuman välillä on sen verran mahdollinen, ettei sitä kannata ihan suoraan hylätä.

    Sininen on siitä hassu väri, että me emme tarvitse sitä näkemiseen sinänsä. Sinisiä aistinsoluja on vain muutama prosentti kaikista, joten sininen kuva on aina epäterävä, ja silmän optiikankin aberraatiot ovat erittäin suuria sinisellä värillä. Sininen kuitenkin tekee tunteen kirkkaasta valosta, koska luonnossa sinistä on lähinnä auringonvalossa, ja sitä varten se toimii myös psykologisena huijauksena. Pieni määrä sinistä on tarpeen myös värinäön kannalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 29

  46. Viherinssi kirjoitti 2.1.2015 kello 13:31

    Osmo Soininvaara:
    Tämä lamppu ilmoitti pakkauksessaan Ra=97 eli värientoistonkin ainakin väitetään olevan hyvä.

    Värintoistoa tai valaisimen väriä ei voi määritellä yhdellä numerolla (valon värin voi määritellä kahdella). Lisäksi kiinalaisten speksit ovat luotettavuudeltaan vähän mitä sattuu.

    Värintoiston puutteet ovat aika henkilökohtainen asia. Toisia häiritsevät suhteellisen pienetkin virheet, toisille asialla ei ole väliä. Pelkkään Ra-lukemaan tuijottaminen on kuitenkin sikäli harhaanjohtavaa, että aika harva a) ymmärtää lukeman perusteita ja b) ymmärtää sen merkitystä itselleen.

    Tosin yleensä hehkulampun ledeihin vaihtavilla suurempi ongelma tulee valon muodosta (säteilyn suuntajakaumasta), koska hehkulampuille suunnitellut valaisimet eivät enää toimi suunnitellulla tavalla. Tämä liittyy osin siihenkin, että ledilampuista yleensä lähtee usein speksienkin mukaan vähemmän valoa (lumeneissa mitattuna) kuin hehkulampuissa, joita niillä korvataan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  47. Viherinssi kirjoitti 2.1.2015 kello 13:34

    Kalevi: Ei voida yleistää, että lampun lämpö aina vähentäisi lämmitysenergian kulutusta. Asuntokannastamme on merkittävä osa sellaista, joissa lämmönsäätöjärjestelmä ei huomioi sisätilojen lämpötilaa.

    Kerrostalokannasta lähes 100 %. Markkinoilla on tiettävästi vain yksi järjestelmä, joka säätää keskuslämmitystalon lämmitystä sisälämpötilan perusteella.

    Ja silloinkin keskuslämmitystaloissa on vain yksi lämpötila (kiertovesi), jota voidaan säätää, jolloin yksittäisen huoneiston lämpötilaan vaikuttaa siinä huoneistossa tuotetun lämmön (sähkönkulutus, ihmiset) määrä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  48. Viherinssi kirjoitti 2.1.2015 kello 13:37

    Liian vanha: Tuo itsetuho on suunniteltua, jo tavallisella harrastajaelektroniikalla saa kasattua laadukkaamman laitteen.

    Tämä on kyllä yleensä enemmän huhua kuin totta. Itsetuhoa ei ole suunniteltu, mutta valmistajat käyttävät niin halpoja ratkaisuja kuin mahdollista. Ledilamput ovat hyvä esimerkki tästä; halvalla saa huonon, hyvää ei saa tehtyä halvalla. Ei tarvitse suunnitella itsetuhoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  49. JTS kirjoitti 2.1.2015 kello 13:48

    Suurin säästö tulee pidentyneen vaihtovälin ansiosta.
    Huoltofirmalle lampun vaihto maksaa n 50 euroa + lamppu.

    Tavallisilla ihmisillä taas tulee lappuja vaihdettaessa kiipeilyä ja kaaduttua.

    Samalla lamppujen myyntimäärä putoaa ja arvoketju muuttuu. Siksi perinteinen lampputeolliduus olisi halunnut jatkaa kuten ennenkin lyhytikäisillä lampuilla.

    Normeilla on merkitystä teollisuudelle ja se sen uudistumiselle.

    (Ajatus hehkulampuista lämmittiminä on typerä. Koska valoa tarvitaan vain osan aikaa, muu lämmitysinfra on joka tapauksessa ostettava ja asennettava. Ei lamppuja sytytetä lämpötilaohjauksella. Siksi se ja sama missä sähkö tarpeen mukaan muuttuu lämmöksi, infra on se mikä maksaa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  50. Mikael kirjoitti 2.1.2015 kello 13:56

    “Olen ajatellut korvata hehkulamput led-lampuilla sitä mukaa kun ne palavat, mutta oikeastaanhan minun kannattaisi korvata ne heti ja heittää hehkulamput toimivina roskikseen, koska investoinnin sisäinen korkokanta on noin 100%.”

    Millon Vihreät alkavat käyttää samaa logiikkaa myös autoihin?

    En ole nähnyt Vihreiden vaativan valoista luopumista urbaanilla alueella ja jakamaan yhteistä valaistua tilaa jonkun näkemiseen.

    Haittoja verotetaan. Auto on siis vain haitta.

    Tähän linkkiin kun vaihtaa auton tai vastaavan sanan kohdalle valaistuksen, niin se kuulostaa jo hieman fanaattiselta.

    http://www.vihreat.fi/node/659

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  51. Ari kirjoitti 2.1.2015 kello 14:15

    Ympäristön kannalta kannattaisi vaihtaa kanssa heti, koska 5% raaka-aineet, valmistus ja hävittäminen kokonaisenergiasta ja materiasta. 95% energiantuotannon energia ja materia. Ympäristön kannalta säästö tulee siis heti.

    Kalliimmeissa LED-lampuissa lampun kannassa on yleensä alumiinia joka jäähdyttää LED-chipin lämpötilan tarpeeksi alas ja se lisää käyttöikää!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  52. AV kirjoitti 2.1.2015 kello 16:30

    Pienoisloistelamppuja on ollut markkinoilla ainakin 80-luvulta lähtien, joten ei se niiden kausi niin kovin lyhyeksi jäänyt.

    Led lampuissa on usein ongelmina niiden ikävä valonsävy ja voimakkaat radiohäiriöt, jotka voivat aiheuttaa hyvinkin yllättäviä ongelmia erilaisille laitteille.

    Pienoisloistelamppujen laatu on selvästi romahtanut, sillä harvat niistä enää kestävät edes vuotta. Olohuoneeni kattolampussa olevasta 3:sta lampusta yksi on vuonna 1994 hankittu, kolmesta ensimmäinen pimeni n. 10 vuotta sitten, toinen pari vuotta sitten ja viimeinen on edelleenkin hengissä, lamput ovat tyyppiä philips SL 18 ja kooltaan kaljapullon luokkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. EMV kirjoitti 2.1.2015 kello 20:41

    Moi!

    On ledit ihan käsikäytössäkin hyviä.
    Paristoja säästyy ja valotehot on hyvät.

    Meillä meni ennen polkupyörien valoissa ja mökillä taskulampuissa paristoja kasapäin vuodessa.

    Oliskohan ledi aivan parhaimmillaan ulkovalaisimena pihoilla ja katuvalaisimina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  54. Oikeistodemari kirjoitti 2.1.2015 kello 20:47

    Hyvä mainos, Osmo. Ostan jatkossa vain led-valaisimia. Saatko provikkaa? 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  55. Liian vanha kirjoitti 2.1.2015 kello 22:24

    Viherinssi: Tämä on kyllä yleensä enemmän huhua kuin totta. Itsetuhoa ei ole suunniteltu, mutta valmistajat käyttävät niin halpoja ratkaisuja kuin mahdollista. Ledilamput ovat hyvä esimerkki tästä; halvalla saa huonon, hyvää ei saa tehtyä halvalla. Ei tarvitse suunnitella itsetuhoa.

    Jos parin tonnin liesikin on suunniteltu kaikkien halvimpien komponenttien varaan niin kyllä se on tarkoituksellista.Jokainen elektroniikkasuunnittelija tietää, millaisilla komponenteilla saa aikaan luotettavan laitteen.

    Komponenteissa on varsin suuret laatuerot mutta hintaero huonon ja keskimääräisen välillä on pieni esim tuohon tallentavaan digiboksiin komponentit vähittäiskaupassa maksoivat pari euroa , ei 700 euron laite alle euron kustannuslisästä tappiolliseksi muutu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  56. Oikeistodemari kirjoitti 3.1.2015 kello 0:45

    Sitten on tämmöisiä kerettiläisiä artikkeleita, jotka pitäisi kieltää, jotta saamme kaikki suomalaiset ostamaan led-lamppuja, noita ihmeellisiä ja ihania teknisiä keksintöjä.

    http://etn.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=2238:ledilampun-pitka-ika-on-myytti&catid=13&Itemid=101

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  57. mikko siitonen kirjoitti 3.1.2015 kello 0:56

    terve,

    Ostin tanne Brasiliaan n. 20 led-valoa ( niita mita myydaan halvalla Tarjoustalossa ja Loytoliiterissa ym.) Kylla ne toimivat keskimaarin n. 20 % ajasta. Sitten ne sammuvat eika niita voi korjata. Luulisin niin etta jo parin vuoden paaasta asia on korjattu ja siina vaiheessa niilla on jo parempia lamppuja. Mutta ala osta niita viela lainkaan Suomeen (etelammaksi kyllakin).

    t. Mikko

    Brasiliassahan ne toimivat juuri siksi etta aurinkoa riittaa. 10 min. ennen auringon laskua ja sitten valoa 6-8 tuntia.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  58. mikko siitonen kirjoitti 3.1.2015 kello 0:58

    Ei tule viela. Noin 10 v. kuluessa tulee.

    t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. mikko siitonen kirjoitti 3.1.2015 kello 1:31

    Mina viela korostan. Led-vallankumous tulee, mutta ei tule nyt (vahan myohemmin). t. Mikko

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  60. Kalevi kirjoitti 3.1.2015 kello 2:50

    Poth1ue1: Lämpö siirtyy muutenkin kuin kulkeutumalla huoneilman mukana. Muistelen lukeneeni tutkimuksesta, jossa todettiin, että hehkulamppujen IR-säteilyllä oli merkittävä vaikutus ihmisten kokemaan huonelämpötilan miellyttävyyteen. Käytännössä hehkulamppujen käyttö sai viileämmän sisäilman tuntumaan riittävän mukavalta ja koehenkilöt pitivät sen vuoksi lämmitystä säädettynä pienemmälle.

    Laboratorio-olosuhteissa kyllä, mutta normaaleissa asunnoissa hehkulamppujen IR-säteily absorpoituu valaisimen kupuun tai varjostimeen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  61. Kalevi kirjoitti 3.1.2015 kello 2:54

    Vesa: Ensinnäkin suurimmassa osassa asuntoja on jo termostaatit ja niitä käytännössä asennetaan aina esim. putkiremontin yhteydessä jos ne vaikkapa vesikiertoisista pattereista puuttuvat.

    Toiseksi vaikka termostaatit puuttuisivat, niin silloinkin sisäilman lämpötila huomioidaan. Eli kun lamppujen lämmitysvaikutus pienenee, niin asukkaat valittavat että sisällä on liian viileää. Eli asukkaat toimivat termostaatteina ja huoltomies käy vääntämässä lämmitystä lämpökeskuksesta suuremmalle. Näin tapahtuu käytännössä.

    Suuri yli satavuotinen lamppuhuijaus jatkuu hyväuskoisten tukemana.

    Meillä on suurella vaivalla rakennettu taloihimme lämmitysjärjestelmät, joiden tehtävä on tuottaa lämpöä silloin kun lämpöä tarvitaan. Ei tuota edullista lämpöä kannata korvata sähköllä, jonka on kallein energiamuoto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  62. ij kirjoitti 3.1.2015 kello 11:34

    Ledeille suunnitelluissa valaisimissa on yksi ongelma: polttimon kantojen standardointi. Voi aika hyvin luottaa, että esim. E27 lampunkantaan saa polttimoja vielä kymmeniä vuosia, mutta joku uusi kanta uudessa kalliissa design-valaisimessa: saako siihen polttimon 15 vuoden kuluttua?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  63. pseudonyymi kirjoitti 3.1.2015 kello 12:31

    Liian vanha: Jokainen elektroniikkasuunnittelija tietää, millaisilla komponenteilla saa aikaan luotettavan laitteen.

    *köh*Topfieldin virtalähde*köh*

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  64. Poth1ue1 kirjoitti 3.1.2015 kello 12:42

    Kalevi: Laboratorio-olosuhteissa kyllä, mutta normaaleissa asunnoissa hehkulamppujen IR-säteily absorpoituu valaisimen kupuun tai varjostimeen.

    Ilmeisesti kattolämmitys toimii sitten vieläkin huonommin, koska lämmityselementit ovat yleensä kattopanelonnin takana piilossa. Kylläpä tässäkin on taas monia kodinomistajia huijattu oikein kunnolla!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  65. Vesa kirjoitti 3.1.2015 kello 13:53

    Kalevi: Meillä on suurella vaivalla rakennettu taloihimme lämmitysjärjestelmät, joiden tehtävä on tuottaa lämpöä silloin kun lämpöä tarvitaan. Ei tuota edullista lämpöä kannata korvata sähköllä, jonka on kallein energiamuoto.

    Kyllä kai vesivoimalla tuotettu sähkö on kaikkein edullisinta ja ympäristöystävällisintä energiaa? Helsinki tekee hiilestä kaukolämpöä, onko siinä järkeä?

    En tietenkään suosittele asuntojen lämmitystä hehkulampuilla, mutta tosiasia on se, että hehkulamppujen tuottama lämpö pienentää muuta lämmitystarvetta. Ja siten hehkulamppudirektiivin järkevyys ei perustu kaikkien faktojen huomioimiseen.

    Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa hehkulamppujen käyttämästä energiasta 76 %:n osuus pienensi lämmitysenergian kulutusta, kun asunnon pattereissa oli termostaatit. Eli todellisuudessa siis energiansäästölamppuihin vaihtamalla ei saatu mitään säästöä, ainoastaan kustannuksia uusien lamppujen hankinnasta.

    Asuinrakennusten valaistuksen osuus kaikesta Suomen energiankulutuksesta on noin 0,5-0,6 %.

    Rakennusten lämmityksen osuus kaikesta Suomen energiakulutuksesta on 25 % Motivan mukaan.

    Nyrkkisääntö on, että kun pudotamme yhden (1) asteen sisälämpötilaa, niin energian kulutus pienenee 5 %. Eli jos pudotamme tuon 1 asteen, niin tällöin energiaa säästyy suunnilleen kaksinkertaisesti verrattuna siihen, mitä käytämme kaikkien asuinrakennusten valaistukseen.

    Hehkulamppudirektiivin yhteydessä arvioitiin, että parhaimmillaan se puolittaisi valaistusähkön kulutuksen. Asian merkityksen suuruusluokka selviää, kun tajuaa että yhden asteen lämpötilan pudotus säästäisi viisikertaisesti energiaa kuin mitä hehkulamppudirektiivi parhaimmillaankin.

    Eli hehkulamppujen vaihtamisen sijaan olisi viisinkertaisesti kannattavampaa hankkia jokaiseen kotiin villasukkia ja muuttaa pukeutumistottumuksia.

    Joku asiaan perehtynyt voisi tarkistaa suuruusluokat laskelmastani, kiitos. Jos faktat pitävät paikkansa, niin koko hehkulamppudirektiivi on (tarkoituksella?) johtanut harhaan ihmisten energiankulutusta ja ympäristöajattelua. Väitän edelleen, että lampputehtailijat lobbasivat EU:n parlamentin sopivilla voiteilla asian taakse. Rahaa on liikkunut, tai sitten päättäjät ovat vaan olleet hölmöjä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  66. Syltty kirjoitti 3.1.2015 kello 14:17

    LTO nappaa puolet lämmöstä talteen vaikka se hehkulamppu olisi ruuvattu suoraan ilmastointikanavaan.

    Kumminkin kerran laskeskelin hehkulampun ja energiansäästölampun eroja. Hieman yllättäen laadukas, eli Ikean roskalamppuja hinnakkaampi, energiansäästölamppu on kannattava investointi myös silloin, kun sillä korvataan sähkölämmitteisen talon hehkulamppuja. Näin siis kun lämmityskausi ja lampun epäedullinen asema katossa otetaan huomioon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Veikko kirjoitti 3.1.2015 kello 17:43

    Tuossa aiemmin joku kirjoitti, että loisteputkikantaan sopivia ledejä ei myytäisi vielä missään.
    Loimaalainen LedLinja Oy myy juurikin loisteputkien tilalle sopivia ledputkia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  68. Kalevi kirjoitti 3.1.2015 kello 17:59

    Poth1ue1: Ilmeisesti kattolämmitys toimii sitten vieläkin huonommin, koska lämmityselementit ovat yleensä kattopanelonnin takana piilossa. Kylläpä tässäkin on taas monia kodinomistajia huijattu oikein kunnolla!

    Kattolämmityksessä kattopanelointi absorpoi lämmityselementtien lämmön, ja lämmin paneli tuottaa huoneeseen IR-lämpösäteilyä Planckin lain mukaan. Aivan vastaavalla tavalla kuten hehkulamppu lämmittää valaisimen rakenteita. Nyt jos 20m2 kattolämmityshuoneessa lämmittävän katon pinta-ala on se 20m2 ja valaisimen pinta-ala esim 0,2 m2, voidaan päätellä, kumman merkitys on suurempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  69. Kalevi kirjoitti 3.1.2015 kello 18:07

    Vesa
    Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa hehkulamppujen käyttämästä energiasta 76 %:n osuus pienensi lämmitysenergian kulutusta, kun asunnon pattereissa oli termostaatit.

    Laitatko linkin niin katsotaan mistä on kysymys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  70. Vesa kirjoitti 3.1.2015 kello 21:36

    Kalevi: Laitatko linkin niin katsotaan mistä on kysymys.

    Tiivistetty linkki pdf:ään tässä. Näyttäisi olevan lampputieto.fi julkaisuja:

    http://bit.ly/1xFKJF1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  71. Kalevi kirjoitti 3.1.2015 kello 23:45

    Vesa: Tiivistetty linkki pdf:ään tässä. Näyttäisi olevan lampputieto.fi julkaisuja:

    http://bit.ly/1xFKJF1

    Ok, kiitos. Siellä oli kovin pieni otanta ja mittaukset tehty kovimpien pakkasten aikaan, jolloin lämpökuormista saatava hyöty onkin suurimmillaan. Keväällä ja syksyllä vallitsee usein tilanne, jossa lämpökuormat ylittävät koko lämmitystarpeen, ja seurauksena on ylilämmitys ja siitä aiheutuva energianhukka.

    Simuloinnissa sitten oli oletettu kesäkuukausillekin reipasta lämmityenergian tarvetta, mikä oli omituista. Etelä-Suomessa lämmityskausi on n 8 kk:n mittainen. Lämmityskausi tästä edelleen lyhenee sitä mukaa kuin uusien normien mukaan rakennettu rakennuskanta yleistyy.

    Epäilemättä voidaan osoittaa jossain Pohjoisi-Suomessa sysimetsään pohjoisrinteeseen rakennettu huonosti eristetty talo, jossa on hyvä lämmönsäätöjärjestelmä, ja saadaan hyödyntämisasteeksi vaikkapa tuo 75. Mutta koko asuntokantaan tuota tulosta ei voi yleistää. Valaisin muuttaa hehkulampun lämmön konvektioksi joka nousee huoneen yläosaan, lämmön jakauma huoneessa muuttuu eikä ikkunan alla oleva termostaatti ‘näe’ tuota lisälämpöä. Asuntoihin saa järjestettyä tasaisen lämmön ilman termostaattejakin ja näin yleisesti tehdään (myös uusissa pientaloissa, maalämpöpumppukauppiaat voivat kertoa lisää), ainoa mitä silloin menetetään, on tuo lämpökuormien hyödyksi saaminen.

    Niiltäkin osin, kun lämpökuormat pystyvät vähentämään lämmitystarvetta, on seuraus, että käytetään arvokasta sähköä korvaamaan edullisempia lämmitysmuotoja. Lampun tehtävä on tuottaa valoa ja mitä pienemmällä energialla se sen tekee, sen parempi: itsestäänselvyys, joka helposti tuppaa unohtumaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  72. Åboriginaali kirjoitti 4.1.2015 kello 0:50

    Kalevi: Mitä kiirettä tarkoitat? Ns hehkulamppukiellossa siirtymäaika on menossa, kaupoista saa edelleen ostaa halogeenilamppuja, jotka ovat toimivat hehkulampun periaatteella. Ensimmäistäkään energiansäästö- tai LED-lamppua ei ole tarvinnut ostaa, jos haluaa vielä odottaa tekniikan kypsymistä.

    Ja B-energialuokan halogeeneja saa myydä myös v 2016 jälkeen. Ainakin yksi näyttää olevan jo markkinoillakin:
    http://www.philips.fi/c-p/872790025023710/ecoclassic50-halogeenilamppu

    Jos joku haluaa taloaan lampuilla lämmittää, niin kyllähän se noillakin onnistuu. Hehkulamppukiellosta tai kiireestä puhuminen tosiaan on vähän outoa kun kaupoissa on hyllyt täynnä halogeeneja, joita saa parhaimmillaan eurolla kappale.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  73. Vesa kirjoitti 4.1.2015 kello 11:48

    Kalevi:
    Epäilemättä voidaan osoittaa jossain Pohjoisi-Suomessa sysimetsään pohjoisrinteeseen rakennettu huonosti eristetty talo, jossa on hyvä lämmönsäätöjärjestelmä, ja saadaan hyödyntämisasteeksi vaikkapa tuo 75. Mutta koko asuntokantaan tuota tulosta ei voi yleistää.

    Kiitos Kalevi, tutkimus ei todellakaan ole laaja ja omat puutteensä siitä varmaan löytyy. Tutkimuksen kohdeasunnot kyllä sijaitsevat Helsingissä, ei Pohjois-Suomessa. Tutkimuksen rahoittajina olivat mm. Sitra ja Helsingin Energia.

    Tutkimustulokset olisivat varmasti olleet toisenlaiset jos rahoittajina olisi ollut saksalaisomisteinen lampputeollisuus 😉

    Motiva Oy:n eli valtion rahoittamalta Lampputieto.fi sivustolta suora lainaus:

    “Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä noin 70 %”

    On varmasti totta, että “hyötysuhde” vaihtelee asunnoittain ja myös asukkaiden lämmitys/tuuletustottumusten mukaan paljon.

    Mielestäni on joka tapauksessa selvää, että ainakin loisteputkilamput eli energiansäästölamput ovat olleet energiansäästön ja vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntakamppailussa ylihypetetty ja viherpesty välivaihe. Ottaen vielä huomioon energiansäästölamppujen elohopeaongelma ja lamppujen todellisuudessa surkea kestoikä luvattuun verrattuna, niin tämä kokeilu on ollut turha.

    Haitallinen tästä kokeilusta tulee ennen kaikkea siksi, että se on saanut kansalaiset uskomaan, että lamppujen vaihdolla he ovat tehneet merkittävän teon ilmastonmuutoksen estämiseksi. Todellisuudessa muilla yksittäisen kansalaisen pienillä toimilla olisi paljon suurempi vaikutus ja hehkulamppujen metsästys on ollut pois muiden toimien tekemisestä.

    Miksi EU-parlamentti ei ole tehnyt direktiiviä sisälämpötiloista, kun vain yhden asteen pudotuksella saataisiin ainakin viisinkertainen vaikutus energiankulutukseen? Eikö kukaan ole lobannut ja maksanut tämän asian puolesta?

    Miksi touhutaan passiivi- ja nollaenergiatalojen kanssa, kun monikymmenkertaiset vaikutukset olisi saatavissa nykyisen asuntokannan teknisellä päivittämisellä (termostaatit + verkoston säädöt) ja sisälämpötilan pudottamisella?

    Onko syy siinä, että kukaan ei lobbaa ja maksa päättäjille näiden asioiden puolesta?

    Toivoisin, että keskustelua käytäisiin enemmän tärkeistä asioista ja myös siitä miten ihmeessä näitä päätöksiä syntyy ja jää syntymättä. Ja joku voisi oikeasti rehellisesti tutkia minkälainen rooli lampputeollisuudella on ollut hehkulamppudirektiivin synnyssä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  74. Syltty kirjoitti 4.1.2015 kello 12:59

    Joku päivittelee energialamppudirektiivin järjettömyyttä ja te tarjoatte ratkaisuksi taloudellisti *kaikkein* järjettömintä vaihtoehtoa, halogeenilamppua?

    Siiinähän yhdistyvät energiansäästölamppujen ja hehkulamppujen huonot puolet: kallis hinta, hintaan nähden lyhyehkö käyttöikä ja eipä paljoa normihehkua alempi sähkönkulutus!

    Kas kummmaa kun ei ehdoteta energiansäästölampujen sijaan päreiden käyttöä!

    PS käytän itse halogeenilamppuja tietyissä erityiskohteissa, sellaisissa joissa pitää saada heti valoa eikä lamppua pidetä kumminkaan kauaa päällä, esimerkiksi vaatekomerossa..

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  75. Antero Helasvuo kirjoitti 4.1.2015 kello 14:13

    Osmo Soininvaara tarttuu tärkeään asiaan, joskin led-valoista on keskustelu käynyt vilkkaana jo pitkään. Tässä se voi jatkua ja herättää hyvin huomiota. On tärkeää, että kuluttajakunta saa oikeata tietoa tästäkin asiasta. Pienloistelamppujen osalta informaatio jäi koko niiden leviämisaikana varsin haparoivaksi. Osittain siksi, ettei internet ollut kehittynyt tarpeeksi. Nyt on toisin, ja jokaisen on syytä perehtyä ledien nopeaan kehitykseen mahdollisimman hyvin. Yksi hyvä tiedonlähde on Suomen valoteknillisen yhdistyksen Valo-lehti, jonka kaikki numerot ovat luettavissa osoitteessa http://www.valosto.com/valolehti

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  76. hukkaan meni kirjoitti 4.1.2015 kello 14:35

    Osa lampuista on yhä kuraa, joskus suunnittelultaan tai joku valmistus/maahantuontierä laatupoikkeama. Hankintahintakaan ei takaa hyvää. Niitä on tutkittu Aallossakin, ja “hyväksytyllä” menetelmällä ennustetut eliniät vaihteli 5800 tunnin ja 124 000 tunnin välillä (kun kaikista heikoin “kiinatuote” jätetään pois). Ennusteet pitäisi kai rajata 33000 tuntiin rajallisen testiajan takia, mutta ainakin se useimpien pitäisi kestää. Ennusteissa ei vissiin kuitenkaan huomioitu elektroniikan hajoamisia, joihin kuoli useita lamppuja, useimmat ennen 5000 tunnin polttoikää. Kts. https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/13564

    Led-lamput himmenevät käytössä hitaasti, ja jotkut nopeammin. Aiemmissa kommenteissa selitetyistä teknisistä eroista johtuen himmeneminen voi viedä valon väriominaisuudet ihan hulluun suuntaan, kun eri spektripiikit muuttuvat eri tahdeissa. Vaikka uutena saisi enemmän lumeneita kuin vertailuhehkulampusta, riittävästi vanhennuttuaan valontuotto laskee merkittävästi. Valon jakautuminen poikkeaa yleensä hehkulampusta paljonkin spottimaisemmaksi, mutta näistä on harvoin merkintöjä pakkauksessa.

    Ra-luku, vaikka pohjautuu tieteeseen, on lamppuvalmistajien sopima mittaustapa jossa verrataan oliko-se-nyt 40:tä vakioväripintaa, (tai vähempää määrää). On jo tiedossa, että kapeapiikkisillä ledeillä luku voi olla hyvä, mutta käytännössä vain nuo testipinnat toistuvat “oikein” ja koettu värintoisto on vastaavan Ra-luvun “perinteisempää” valaisinta heikompi – tai toisinpäin. Parempaa mittaria ei ole vielä pystytty sopimaan, koska ehdotetuilla malleilla mitattuna vanhempien tekniikoiden värintoistoindeksit olisivat nykyistä heikompia.

    Ainakaan ei kannata ostaa uusia LEDejä kaikkiin asunnon valaisimiin samalla kerralla, ja kuukauden päästä naapurikaupassakin voi olla yhä samaa erää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  77. K-Veikko kirjoitti 4.1.2015 kello 21:40

    Toistaiseksi led-valojen suuri heikkous on niiden käyttöikä. Led-valo sisältää vähintään sata elektronista virtapiiriä siinä kun tavallinen hehkulamppu sisältää tasan yhden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  78. Åboriginaali kirjoitti 5.1.2015 kello 0:25

    Syltty:
    Joku päivittelee energialamppudirektiivin järjettömyyttä ja te tarjoatte ratkaisuksi taloudellisti *kaikkein* järjettömintä vaihtoehtoa, halogeenilamppua?

    Siiinähän yhdistyvät energiansäästölamppujen ja hehkulamppujen huonot puolet: kallis hinta, hintaan nähden lyhyehkö käyttöikä ja eipä paljoa normihehkua alempi sähkönkulutus!

    Kas kummmaa kun ei ehdoteta energiansäästölampujen sijaan päreiden käyttöä!

    PS käytän itse halogeenilamppuja tietyissä erityiskohteissa, sellaisissa joissa pitää saada heti valoa eikä lamppua pidetä kumminkaan kauaa päällä, esimerkiksi vaatekomerossa..

    Otin halogeenit esiin siksi kun monilla nettikeskustelijoilla ja jopa toimittajilla on joku pakkomielle näistä “energiansäästö” siis CFL-lampuista, vaikka kenenkään ei niitä ole pakko ostaa. Pari viikkoa sitten Hesarissa oli täysin hölmö juttu jostain “vasaralampuista”. Halogeenit näyttivät olevan toimittajalle ihan tuntemattomia.

    Halogeenien hinta vaihtelee, lähikaupasta tuskin kannattaa ostaa, käyttöiän pitäisi olla kaksinkertainen hehkulamppuun nähden ja sähköä kuluu 30% vähemmän. Kyllä tuosta voi laskea että kaikkein järjettömin vaihtoehto on hehkulamppujen hamstraaminen, mitä ilmeisesti nettimeuhkaajat sankoin joukoin tekevät 🙂

    Varmaankin ledi alkaa olemaan paras vaihtoehto, mutta halogeeni on tasalaatuinen lamppu ihmisille jotka eivät halua lamppuasioilla liikaa päätään vaivata.

    Halogeenin sinäkin sinne komeroon laitoit etkä pärettä 🙂

    Tuossa on pätevää vertailua aiheesta, vaikka vanha kirjoitus onkin:
    http://planeetta.wordpress.com/2009/10/27/hehkulampun-vaihtoehdot-ja-niiden-kustannukset/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  79. Kalevi kirjoitti 5.1.2015 kello 9:29

    Vesa
    Motiva Oy:n eli valtion rahoittamalta Lampputieto.fi sivustolta suora lainaus:

    “Vuositasolla hehkulamppujen ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormasta saadaan hyödynnettyä asunnon lämmityksessä noin 70 %”

    Jos ajatellaan koko rakennuskantamme keskiarvoa, lienee totuus noin puolet tuosta. Mutta uskotaan nyt sitten 70%:iin kun se Motivankin sivulta löytyy. Onhan jo sekin erittäin merkittävä säästö: 30% suoraa säästöä ja 70% siirtyy sähköenergiasta lämmitysenergiaan. Voidaan suhteuttaa, mistä muualta saadaan yhtä helposti noin suuri säästö aikaiseksi. Jos uuden Mersun moottori vie 5% vähemmän polttoainetta, kirjoitetaan siitä kissankokoisin kirjaimin.

    Säästäminen juuri on tätä: kokonaisuus koostuu pienistä puroista.

    Mielestäni on joka tapauksessa selvää, että ainakin loisteputkilamput eli energiansäästölamput ovat olleetenergiansäästön ja vaikkapa ilmastonmuutoksen torjuntakamppailussa ylihypetetty ja viherpesty välivaihe. Ottaen vielä huomioon energiansäästölamppujen elohopeaongelma ja lamppujen todellisuudessa surkea kestoikä luvattuun verrattuna, niin tämäkokeilu on ollut turha.

    Tuo elohopea’ongelma’ on tietyissä piireissä nostettu aivan suhteettoman suureksi asiaksi. Voidaan nimittäin osoittaa, että hehkulamppu aiheuttaa kuluttamansa sähköntuotannon kautta suuremmat elohopeapäästöt. Säästölampussa elohopeaa on hyvin vähän, vähemmän kuin vaikkapa merihauessa keskimäärin, ja sekin saadaan kerättyä talteen jos lamput kierrätetään asianmukaisesti.

    Säästölamppujen yleinen laatu kyllä heikkeni samalla kun kysyntä kasvoi, tässä lampputeollisuus teki kollektiivisen mokan. Väittävät, että virheestä on otettu opiksi. Aika näyttää.

    Haitallinen tästä kokeilusta tulee ennen kaikkea siksi, että se on saanut kansalaiset uskomaan, että lamppujen vaihdolla he ovat tehneet merkittävän teon ilmastonmuutoksen estämiseksi. Todellisuudessa muilla yksittäisen kansalaisen pienillä toimilla olisi paljon suurempi vaikutus ja hehkulamppujen metsästys on ollut pois muiden toimien tekemisestä.

    Eri mieltä sikäli, että lampun vaihto on helppo ja yksinkertainen toimenpide, ja valaistus kokonaisuudessaan on merkittävä energian käyttäjä. Muut mainitsemasi toimenpiteet kannattaa tehdä toki myös. Kts esim. ‘Kioto pyramidi’.

    Hehkulamppu on ikivanha keksintö, sen aikalaisia ovat mm. höyrykoneet ja lennättimet, jotka ovat kauan sitten korvautuneet kehittyneimmillä ratkaisuilla. Kun mitään t&k-kulkuja ei ole ollut 50 vuoteen, on lamppujen tuotantokulut saatu alas, ja tämä erittäin halpa kuluttajahinta on toiminut blokkina parempien ratkaisujen yleistymiselle. Hehkulamppu on halpa ostaa mutta kallis käyttää. Kiinteistöpuolella, missä ostaminen on ammattimaista ja osataan laskea elinkaarikustannuksia, hehkulampuista on luovuttu vapaaehtoisesti jo kauan sitten.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  80. ab kirjoitti 5.1.2015 kello 9:39

    ij:
    Olen kyllä muistakin kaupoista, kuten Clas Ohlsonilta, etsinyt. Ei ole vielä markkinoilla. Myyjät sanovat, että tässä vaiheessa ledivaloiksi on tarjolla vasta hehkulamppu- ja halogeenilamppukantaisia. Loisteputkien vaihtoaika ei heidän mukaansa vielä ole. Näin siis muutama myyjä sanonut.

    Aliexpressista löytyy vaikka kuinka paljon. Itse olen vaihtanut jo moisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  81. J. M. Korhonen kirjoitti 5.1.2015 kello 11:02

    Satoja viestejä mutta ei vielä sanaakaan rebound-ilmiöstä. Korjataan asia.

    Näihin toiveisiin sähkönkulutuksen oleellisesta vähentämisestä kiitos energiatehokkaampien laitteiden kannattaisi suhtautua nykyistä suuremmalla varauksella. On tunnettua, että vähintään osa saavutetusta säästöstä valahtaa siihen, että tehokkaampia laitteita asennetaan ja käytetään enemmän.

    Voi olla, että saturaatio valaistuksen suhteen on saavutettu, mutta kun on kolmisen vuosikymmentä kuunnellut ihmisten valituksia siitä, miten pimeää Suomessa talvisin on, en olisi siitä ihan 100% varma. Melko luultavaa nähdäkseni on, että led-valojen yleistyminen

    1) lisää valaisimien kokonaismäärää, ja
    2) lisää niiden käyttöaikaa, kun käyttäminen koetaan halvaksi tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei mitenkään tarkoita, ettäkö LEDejä ym. tehokkuusparannuksia olisi syytä vastustaa – mutta haaveet ympäristöongelmien ratkaisemisesta energiaa säästämällä kannattaisi varustaa melko suurilla varauksilla.

    Juuri viime vuoden lopulla esimerkiksi IEA päivitti arviotaan reboundin (olisiko se suomeksi vaikka kimmahdus?) suuruudesta aiemmasta 9 prosentista jopa niinkin suureksi kuin 60 prosenttia – keskimäärin. Tällä on aikamoinen vaikutus energian kulutusennusteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  82. Mikko Kiviranta kirjoitti 5.1.2015 kello 11:51

    Vesa: Jos faktat pitävät paikkansa, niin koko hehkulamppudirektiivi on (tarkoituksella?) johtanut harhaan ihmisten energiankulutusta ja ympäristöajattelua. Väitän edelleen, että lampputehtailijat lobbasivat EU:n parlamentin sopivilla voiteilla asian taakse. Rahaa on liikkunut, tai sitten päättäjät ovat vaan olleet hölmöjä.

    Osaamatta tässä ottaa kantaa direktiivin hölmöyteen tai viisauteen tekniseltä kannalta, muistutan että myös Australia päätti riippumattomasti luopua hehkulampuista, samassa aikataulussa kuin EU. Venäjät, USA:t sun muut ovat tulossa perästä, ja Kiina liittyy joukkoon 2016, ks. Wikipedia: Phase-out_of_incandescent_light_bulbs.

    Laajallapa rintamalla ovat lobbarit olleet poliitikkoja höynättämässä. Tai sitten asiassa on oikeasti järkeä. Enää ei onneksi juuri ole liikkeellä huhua että koko EU-direktiivi oli Satu Hassin yksityisesti alullepanema salajuoni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  83. Syltty kirjoitti 5.1.2015 kello 13:18

    Åboriginaali:Halogeenin sinäkin sinne komeroon laitoit etkä pärettä

    Olisin mielummin laittanut ihan tavallisen hehkulampun, se olisi ollut kaikkein kustannustehokkainta.

    Itse olen alkanut siirtymään energiansäästölamppuihin jo aikapäiviä sitten, paljon ennen kun tuli tämä lamppuhullutus. Alunperin aloin hankkimaan energiansäästölamppuja sijoitettaviksi hankaliin paikkoihin niiden pitkän käyttöiän takia.

    Lisäksi osaan laskea ja olisin korvannut suurimman osan lampuista energiansäästölampuilla, koska se on kannattava investointi vaikka lämmitystarpeen väheneminen huomioitaisiinkin. Lisäksi kesällä on mukavaa kun jo muutenkin lämmintä taloa ei lämmitetä ekstra lämpökuormalla.

    Tämä hehkulamppujen kielto oli yksinkertaisesti täysin turhaa politiikkaa. Aivan minimissään ainakin siirtymäajan olisi pitänyt olla pidempi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  84. tcrown kirjoitti 5.1.2015 kello 18:59

    Syltty: Tämä hehkulamppujen kielto oli yksinkertaisesti täysin turhaa politiikkaa.

    En ymmärrä miksi asiaa ei hoidettu hehkulamppuverolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Poth1ue1 kirjoitti 5.1.2015 kello 20:44

    Kalevi: Jos ajatellaan koko rakennuskantamme keskiarvoa, lienee totuus noin puolet tuosta. Mutta uskotaan nyt sitten 70%:iin kun se Motivankin sivulta löytyy. Onhan jo sekin erittäin merkittävä säästö: 30% suoraa säästöä ja 70% siirtyy sähköenergiasta lämmitysenergiaan. Voidaan suhteuttaa, mistä muualta… (*snip*)

    Anteeksi nyt Kalevi – ei ole mitenkään tarkoitus loukata – mutta olisi ihan mukava, jos sinäkin viitsisit välillä laittaa peliin muutaman viitteen tai linkin sanojesi tueksi. Muutenhan tässä voi joku erhetyä luulemaan, että sinäkin vain mutuilisit.

    No, on toki mahdollista, että meidän Kalevi on valaistutekofysiikan riemutohtori ja suurvisiiri, mutta tällöin omaan auktoriteettiin tukeutuessa olisi tietysti jokseenkin paikallaan esiintyä rohkeasti ihan koko nimellään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Markku af Heurlin kirjoitti 5.1.2015 kello 22:10

    Ledit eivät tule ihan kumouksena mutta kyllä ne tulevat. On asia eriskeen, että ihan teknisista syistä suurten kauppakeskusten, teollisuusalitosten ja varastojen valasitus perustuu pitkään loistelamppuihin. Niisäh’än on loistehon kompensoimiseksi isot kondensaattorit / kelat

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  87. Kalevi kirjoitti 5.1.2015 kello 23:26

    Poth1ue1: Anteeksi nyt Kalevi – ei ole mitenkään tarkoitus loukata – mutta olisi ihan mukava, jos sinäkin viitsisit välillä laittaa peliin muutaman viitteen tai linkin sanojesi tueksi. Muutenhan tässä voi joku erhetyä luulemaan, että sinäkin vain mutuilisit.

    (?) Siis kaikki tietohan on helposti saatavana. Ilmeisesti sitten kirjoitin epäselvästi.

    Tuo Motivan 70% löytyy googlaamalla:
    “Energiansäästölampuilla syntyy säästöä, vaikka rakennuksen lämmitystapana on hyvin säädetty ja suunniteltu suorasähkölämmitys. Tällöin hehkulamppujen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää noin 70%.”

    Mitä yritin sanoa on, että koko rakennuskantamme ei suinkaan ole ‘hyvin säädetty’ eikä ‘suora sähkölämmitys’. Tämä lienee selviö. Tilastoja eri lämmitysmuodoista toki löytyy, joskaan ne tuskin ovat relevantteja.

    Sanoin myös, että vaikka silti pitäisimme tuota 70% yleispätevänä faktana, lampunvaihtorumba kannattaisi tehdä. Vai onko sinulla joku peruste olla eri mieltä?

    Mikäli rakennusten energiantehokkuuden periaatteisiin on kiinnostusta tutustua syvällisemmin, voi aloittaa googlaamalla Kioto Pyramidin. Senkin olen jo sanonut. Keinovalikoiman kakkostasolta löytyy sähkönkäytön tehostaminen, mikä tarkoittaa mm. energiatehokkaita valonlähteitä.

    olisi tietysti jokseenkin paikallaan esiintyä rohkeasti ihan koko nimellään.

    …kirjoitti nimimerkki Poth1ue1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  88. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 6:34

    Hyvin säädetty suora sähkölämmitys lienee jakauma ääripää ja sitäkin se on vain lämmityskauden aikana. Hyvin säädetty tarkoittaa, että että järjestelmä käyttää maksimaalisesti hyväkseen lamppujen hukkalämmön ja suora sähkölämmit5ys tarkoittaa ajateltavissa olevista lämmitysmuopdfoista haaskaavinta, jolloin siinä syntyvät säästöt ovat tietysti maksimaalisia. Jos se eähkö käytettäisiin edes lämpöpumppujen avulla vähän järkevämmin, tuo 70 % olisikin vain 25 %, koska hyötysuhde, vaikka pysyisimme edelleen siinä hyvin säädetyssä. Jos kyse olisi jätelämmön hyväksikäytöstä eli kaukolämmöstä, tuo 70 % putoaisi lähelle 10 prosenttia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  89. Vesa kirjoitti 6.1.2015 kello 10:05

    Osmo Soininvaara:
    …suora sähkölämmit5ys tarkoittaa ajateltavissa olevista lämmitysmuopdfoista haaskaavinta…

    Voisitko vähän avata, mihin tämä näkemys perustuu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  90. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 11:06

    Vesa,
    Sähkölämmityksessa olennaista on sähkönkulutus lämmityskauden aikana, suomeksi talvella. Jokainen sähkönkäyttäjä käyttää aina hinta-alueen viimeistä voimalaitosta. Tästä pitää toki ottaa pois lyhytaikainen sätövoima, jot atarvitaan aina ewsiintyvät varianssin taltuttamsieen. Jossakin päin samaa hinta-aluetta (pohjoismaat, ajoittain koko Eurooppa) on jokseenkin aina viimeisenä voimalaitoksena kivihiililauhde. Yksi kilowattintunti sähköä käyttää noin 2,4 kilowattituntia kivihiiltä. Tätä huonompaa lämmitysmuotoa on viakea kehittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  91. Juho Laatu kirjoitti 6.1.2015 kello 10:15

    Osmo Soininvaara: Jos se eähkö käytettäisiin edes lämpöpumppujen avulla vähän järkevämmin, tuo 70 % olisikin vain 25 %, koska hyötysuhde, vaikka pysyisimme edelleen siinä hyvin säädetyssä. Jos kyse olisi jätelämmön hyväksikäytöstä eli kaukolämmöstä, tuo 70 % putoaisi lähelle 10 prosenttia.

    Varmaankin myös poistoilmalämpöpumppu käy jätelämpöä hyödyntäväksi lämmitysmuodoksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  92. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 11:07

    Lämpöpumppu on hyvfä partannus, jos kaukolämpöä ei ole käytettävissä, mutta kaukolämpö hakkaa lämpöpumpun noin 2:1

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  93. Countryboy kirjoitti 6.1.2015 kello 10:59

    Kaukolämpö on kyllä ensisijaisesti lämpöä ja sivutuotteena sähköä. Sähköhän voidaan ostaa Helsinkiin vaikka mistä, mutta kaukolämpöä ei kannata kovin kaukaa tuoda.

    OS liioittelee yleensä (hiili)lauhdesähkön osuutta ja merkitystä. Katsoin juuri Fingridin sivuilta ja se oli nyt kovalla pakkasella (yleisesti 20-25 C) vain 1,1% ! Viime viikolla se oli noin 0,5% kulutetun sähkön määrästä. Toki maahamme tuodaan nyt paljon sähköä (nyt noin 25%), mutta se on käsittääkseni pääosin vesi- ja ydinvoimaa (suurin osa tulee Ruotsista).

    Fortum on tehnyt hyviä kauppoja ostamalla paljon vesivoimaa Ruotsista ja nyt myös Venäjältä. Se on CO2-vapaana arvossaan tulevaisuudessa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 15:18

    Jokainen sähkönkäyttäjä käyttää viimeistä käytössä olewvaa voikmalaa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei välttämättä Suomessa. Se voi olla myös Tanskassa tai Puolassa. Kovilla pakkasilla se on melkein aina hiililaudetta. Kesdällä ja öisin tilanne voi olla toinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  95. Syltty kirjoitti 6.1.2015 kello 11:18

    tcrown: En ymmärrä miksi asiaa ei hoidettu hehkulamppuverolla.

    Asian olisi voinut hoitaa yksinkertaisesti siten kuin esimerkiksi Kiina, joka liittyy vasta 2016.

    Tai sitten vaikka jättää kokonaan hoitamatta, koska erillisten sääntöjen tekeminen on aina raskasta.

    En minä vaan ymmärrä miksi suuret massat käyttäisivät edelleen hekulamppuja, vaikka niitä olisi vielä yllin kyllin saatavana. Ainakaan kukaan jolla on paljon lamppuja, ei käyttäisi niitä koska talossa jossa on vaikkapa 20 hehkulamppua, pitää vaihtaa yksi lamppu parin viikon välein.

    Esimerkiksi Kanadassa hehkulamput kiellettiin vasta viime vuonna eli 2014. Siitä huolimatta jo 2013, kun sai ostaa mitä vain, energiansäästölamppujen osuus lamppumyynnin rahallisesta kokonaismäärästä oli enää 30%. Okei, koska lamppujen yksikköhinta on paljon alhaisempi, niin kappaleissa niitä varmaankin myytiin siellä edelleen enemmän kuin muita yhteensä, mutta ottaen huomioon energiansäästölamppujen paljon pidempi käyttöikä, tästä huolimatta e-säästölamppujen määrä kokonaisuudesta oli varmasti edelleenkin nousussa. Kanadalaisten tilastojen mukaan 2011 jo yli 90% kotitalouksista oli hankkinut ainakin jonkun energiansäästölampun. Jo vuonna ***2007*** energiansäästölamppujen osuus kanadalaisten kotitalouksien valaistuksesta oli jo 52%, ilman siis minkäänlaisia kieltoja! Kaiken järjen mukaan lamput myös sijotietaan siten, että koko ajan päällä olevat ovat energiansäästölamppuja ja hehkulamput sijoitetaan vaatekaappeihin yms., joten osuus käyttötunneista on aivan varmasti tuotakin suurempi.

    http://oee.nrcan.gc.ca/publications/statistics/sheu-summary07/lighting.cfm?attr=0

    PS toivoisin että ulkovalaistukseni toimisi halogeenilamppujen sijasta ledeillä. Silloin pitäisin pihavaloja paljon enemmän päällä ihan vain siksi, että se maksaisi vähemmän

    Mikko Kiviranta:Laajallapa rintamalla ovat lobbarit olleet poliitikkoja höynättämässä. Tai sitten asiassa on oikeasti järkeä.

    Maataloustukia löytyy käytännössä kaikkialta maailmasta, joten ne ovat erittäin hyödyllisiä. Meidän tulisikin ola maataloustukirintaman etulinjassa ja lisätä niitä entisestään! Ainiin, mehän olemmekin! No ei se mitään, aina sinne voi heittää miljardin taikka pari, koska se on noin kannattavaa toimintaa koska muutkin sitä harrastaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Juho Laatu kirjoitti 6.1.2015 kello 11:46

    Osmo Soininvaara:
    Lämpöpumppu on hyvfä partannus, jos kaukolämpöä ei ole käytettävissä, mutta kaukolämpö hakkaa lämpöpumpun noin 2:1

    Poistoilmalämpöpumppu lienee vähän tavallista ilmalämpöpumppua tehokkaampi (koska hyödyntää jätelämpöä).

    Tuossa termissä kaukolämpö on varmaankin jokin tekniikkaoletus takana (ei vain sitä oletusta, että lämpö tulee jostain kaukaa (jäähtyneempänä)).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  97. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 13:12

    Kaukolämmösttä on ajatukserna, että se tehdään sähköntuotannon yhteydessä. Vähän se jäähtyy, mutta ei paljon. Soveltuu tietysti vain tiheästi asuttuihin kaupöunkeihin, koska muuten siirtoetäisyydet kasvavat aivan liian suuriksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  98. Kalevi kirjoitti 6.1.2015 kello 12:01

    Sähkölämmityksen puolesta kyllä myös lobataan. Silloin argumenttina on, että passiivitalossa lämmityskausi typistyy muutaman viikon mittaiseksi, jolloin tuo vuositasolla tarvittava pieni kokonaisenergiamäärä voidaan tuottaa sähköllä, joka on investointikustannuksiltaan edullisin, eikä kalliita vesikiertoisia järjestelmiä tarvita.

    Tämän sitten monet tulkitsevat niin, että yhtä hyvin voisi käyttää hehkulamppuja, mutta asia on juuri päinvastoin. Passiivitalossa lämpökuormaksi useimmiten riittää ihminen, hehkulamppuvalaistus tuottaisi lähes ympäri vuoden ylilämpöä, joka pitäisi saada tuuletettua ulos.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  99. Vesa kirjoitti 6.1.2015 kello 14:38

    En kyllä ihan vieläkään ymmärrä logiikkaa modernin sähkölämmityksen parjaamisen osalta. Tekninen kehitys on näiltä väitteiltä murentanut pohjan. Uusien pientalojen energiankulutus on pudonnut murto-osaan 10 vuodessa, jopa niin että sähkölämmitetyssä talossa varaavalla takalla täydennettynä sähkön kulutushuippu onkin kesällä jäähdytystarpeen johdosta. Ja varaavana tehtynä (vaikka lattialaattaan varaavana) sähkölämmitys ei synnytä kulutushuippua nääs kun lämmitys hoituu yösähköllä. Kulutushuiput ovat aina päiväaikaan.

    Eli näistä kulutushuipuista ja lauhdevoimaloiden tarpeesta voidaan syyttää vaikka tietokoneillaan päivisin istuvia kansanedustajia:)

    Sähkölämmityksen rakentaminen on tunnetusti paljon vaikkapa vesikiertoisia järjestelmiä edullisempaa. Lisäksi hoito- ja huoltokustannukset ovat mitättömät verrattuna useimpiin muihin tekniikoihin. Edullinen rakentaminen ja huoltaminen tarkoittaa edullisempaa asumista.

    Ajatus siis siitä, että se on juuri asuntojen sähkölämmitys joka synnyttää talvikauden kulutuspiikin ja siten epäedullisten sähköntuotantomuotojen käytön on ontuva. Kovin vihreässä Helsingissäkin tarvitaan erityisesti pakkasilla kaukolämpöä ja hirmuisilla hiilidioksidipäästöillä se tehdään. 96 % Helsingin kaukolämmöstä v. 2013 tehtiin kivihiiltä, maaakaasua tai öljyä polttamalla!!!

    Vihreiden kovasti suosima tuulivoima on aivan toivoton tässä pakkaskausien tarkastelussa. Kovilla pakkasilla ei tuuliturbiinit pyöri ja tarvitaan kaasu- tai kiviihiilivoimaloita säätövoimaksi. Tämä erityisesti siitä syystä, että kaikkein puhtainta sähköntuotantoa eli vesivoimaa ei sitten millään saada Suomessa lisättyä. Ja tuulienergian hinta Suomen oloissa on joka tapauksessa aivan kauhistuttava monine muine haittoineen.

    Pääkaupunkiseudun fiksuin energiainvestointi vuosikymmeniin on Vantaan jätteenpolttolaitos, jota sitäkin Vihreät taisivat vastustaa. Eikö niitä lisää rakentamalla itse asiassa saataisi tarvittava lämpö- ja sähkövoimatuotanto talvikauden kulutuspiikeille koko maahan ainakin asuntojen energiatarpeisiin? Jätteiden varastointi lämmityskaudella poltettavaksi ei voi olla kovin kallista tai teknisesti haastavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  100. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 15:13

    Vesa,
    Oli puhe suorasta sähkölämmityksestä ja nyt puhutkin varaavasta sähkölämmityksestä, joka toimii säätelijämnä, kun päälämmönlähde on varaava takka.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  101. Syltty kirjoitti 6.1.2015 kello 14:58

    Kalevi:
    Passiivitalossa lämpökuormaksi useimmiten riittää ihminen

    No ei varmasti riitä. Jos riittäisi, passiivitaloon tukehtuisi kun laittaa päälle television, valot ja tietokoneet sekä valmistaa uunissa karjalanpaistia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  102. Jouko Ollila kirjoitti 6.1.2015 kello 15:46

    Osmo Soininvaara:
    Vesa,
    Oli puhe suorasta sähkölämmityksestä ja nyt puhutkin varaavasta sähkölämmityksestä, joka toimii säätelijämnä, kun päälämmönlähde on varaava takka.

    Puhtaasti suora sähkölämmitys on aika harvinainen eri päivä- ja yömaksutariffien vuoksi. Kun itse asuin vielä omakotitalossa, jonka lämmitysmuoto oli ”suora sähkölämmitys”, vesi lämmitettiin yöaikana, lattioita lämmitin pääosin öisin, astiat ja pyykit pestiin öisin. Jopa sähkökiuas toimi yösähköllä. Kun olimme poissa kotoa muutaman päivän tai kauemmin, kaikki lämmitys tapahtui yöaikaan. Parhaimpina vuosina sähkönkulutuksesta lähes ¾ tapahtui yöaikaan.

    Onko näissä laskelmissa, minkä mukaan sähkölämmitys on niin tuomittavaa, otettu huomioon sähkölämmittäjän käyttämän sähkön sivutuotteena aiheuttama kaukolämpö?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  103. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 20:31

    Olkoon suora sähkölämmitys yleinen tai harvinainen, laskelma lamppujen tuottaman hukkalämmön vaikutuksista oli tehty suorasn sähkölämmityksen mukaan ja siitä tässä keskusteltiin.

    Sähkölämmitys ei tuota sivutuottaeena kaukolämpöä, koska vastapainevoimalat eivät ole talvisin marginaalissa vaan lauhdevoimalat. Vaikka sähkölämmitystä ei olisi, vastapainevoimaloita ei suljettaisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  104. Kalevi kirjoitti 6.1.2015 kello 16:08

    Syltty: No ei varmasti riitä. Jos riittäisi, passiivitaloon tukehtuisi kun laittaa päälle television, valot ja tietokoneet sekä valmistaa uunissa karjalanpaistia.

    Paino sanalla useimmiten.

    Passiivitalolla on monta määritelmää, yksi on lämmitysenergian tarve 20kWH/m2 vuodessa. Eli 150m2 talo tarvitsee 3000 kWh/a.

    Yksi ihminen tuottaa lämpöä noin 800 kWh/a.

    Mutta oikea huomio sinänsä: olisi pitänyt kirjoittaa ihmiset ja muut lämpökuormat. Te olette vissiin kaikki juristeja kun mikään epätarkka ilmaisu ei mene läpi 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  105. Vesa kirjoitti 6.1.2015 kello 18:03

    Osmo Soininvaara:

    Sähkölämmityksessa olennaista on sähkönkulutus lämmityskauden aikana, suomeksi talvella.

    Taitaa talvi aiheuttaa energiankulutusta myös vaikkapa kaukolämmitetyissä asunnoissa.

    Osmo Soininvaara:
    Oli puhe suorasta sähkölämmityksestä ja nyt puhutkin varaavasta sähkölämmityksestä, joka toimii säätelijämnä, kun päälämmönlähde on varaava takka.

    Kyllä, laajensin keskustelua myös varaavaan sähkölämmitykseen. Aika monenlaisia virityksiä näistä on. Harvalla takka on kuitenkaan päälämmönlähde ainakaan Helsingin sähkölämmitetyissä taloissa. Varaava takka usein enemmänkin täydentää kovilla pakkasilla ja sen lisäksi sitten on suora, varaava tai osittain varaava sähkölämmitys.

    Suora sähkölämmitys on monen rakentajan mielestä paras nykyisiin passiivitaloihin. Lämmitysenergiaa kuluu niin vähän, että kalliin vesikiertoisen järjestelmän rakentaminen ei kannata.

    Lainaus Vihreästä ilmastoreformista:
    • pientaloasukkaita on ohjattava vaihtamaan öljy- ja sähkölämmitys uusiutuviin

    Lainaus Vihreän kasvun mallista:
    “Lämmityssähkön kulutusta voidaan kannustaa vähentämään mm. kohdentamalla kotitalousvähennyksiä lämmitystapamuutoksiin, lisäämällä investointitukia, tarkistamalla rakentamismääräyksiä sekä korottamalla sähkölämmityksen veroa.”

    En kyllä saa ihan yksiselitteistä käsitystä Vihreiden suhtautumisesta sähkölämmitykseen. Pahoittelen jos olen ymmärtänyt väärin, että Vihreät vastustavat kaikkea sähkölämmitystä.

    Vihreät näyttävät kannattavan puunpolton lisäämistä lämmityksessä. Taajamien takkoihin ja puusaunoihin liittyy yksi paha ongelma, puunpolton pienhiukkaset. Ongelma on verrattavissa ainakin passiivisen tupakoinnin haittoihin.

    Vihreän kasvun mallissa puhutaan kotitalouksien energian säästöstä, sähkölämmityksen verotuksen kiristämisestä, lämmitystapamuutosten tukemisesta lämmityssähkön kulutuksen leikkaamiseksi ym. ja Helsingin Vihreiden kunnallisvaaliohjelmassa energian säästöstä. Miksi Vihreät eivät selkeästi tuo esiin kaikkein nopeinta, ilmaista ja tehokkainta energian säästökonstia, eli sisälämpötilan pudottamista edes 1-2 asteella? Tällä konstilla saataisiin paljon suuremmat kulutus- ja päästösäästöt kuin hehkulamppujen tai sähkölämmittäjien jahtaamisella. Onko asia liian kuuma peruna vaikkapa vaaliohjelmaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Countryboy kirjoitti 6.1.2015 kello 18:44

    Sama hinta-alue on nyt toistaiseksi Pohjoismaat, onneksi ei vielä tarvitse turvautua Saksan hiilivoimaloihin. Ruotsista tulee lähinnä vesi- ja ydinvoimaa, kuten myös Venäjältä. Myös Norjan vesisähköä (100 % Norjan sähköstä) on myös saatavissa nyt Suomessa.

    Jos hiililauhdetta käytetään Suomessa nytkin vain 1 %, ei kaikki sähkölämmitys ole lauhdetta. Varmasti sähkölämmitykseen menee enemmän kuin tuo 1%, muistaakseni alle 10%. Liioittelet edelleen lauhteen merkitystä.

    Fossiilisillä polttoaineilla tuotettu kaukolämpö ei muuten hakkaa maalämpöä hiilidioksidipäästöjen suhteen. Katso nyt vaikka Motivan sivuilta jos et muuten usko. Eri asia sitten jos lämpöä ja sähköä tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Ei kaikkea voi perustella sillä, että kaukolämmön sähkö korvaa lauhdesähköä.

    Muuten sähkölämmitykselle laskettu kerroin 1,7 on primäärienergiakerroin, joka kuvaa enemmänkin energian jalostusastetta kuin CO2-päästö. Miksikö ? Siksi, että sen laskemisessa on CO2-vapaalle ydinvoimalle käytetty kerrointa 3 ja esim.kivihiilelle ja öljylle kerrointa 1.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  107. Osmo Soininvaara kirjoitti 6.1.2015 kello 20:37

    Aika-ajoin Pohjoismaat ja osa Keski-Eurooppaa on samaa hinta-aluetta, mutta usein siirtoverkon rajallisuus erottaa ne eri alueiksi. Sillä, mitä sähköä Suomeen ostetaan ei ole merkitystä vaan sillä, mikä on se viimeinen voimala, jota se pitää käynnissä. Tanskassa on paljon kivihiililauhdetta, jokja toimii käytännössä pohjoismaisten markkinoiden vaihtelujen tasaajana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  108. Juho Laatu kirjoitti 6.1.2015 kello 18:44

    Osmo Soininvaara:
    Kaukolämmösttä on ajatukserna, että se tehdään sähköntuotannon yhteydessä. Vähän se jäähtyy, mutta ei paljon. Soveltuu tietysti vain tiheästi asuttuihin kaupöunkeihin, koska muuten siirtoetäisyydet kasvavat aivan liian suuriksi.

    Tämän perustella pitää tietenkin kysyä myös, kannattaisiko jonkun yksittäistalon tuottaa osa lämmöstään/sähköstään koneella, joka tuottaa samalla myös osan sähköstä/lämmöstä. Säästyisi kaukolämmön ja sähkön siirrossa. Pienyksikössä sähkön tuotannon osuus voisi olla suhteessä vähän pienempi (?), mutta kai lämpö / koko energia saadaan vähiin päihin talteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  109. Juho Laatu kirjoitti 6.1.2015 kello 18:48

    Osmo Soininvaara:
    Jokainen sähkönkäyttäjä käyttää viimeistä käytössä olewvaa voikmalaa SAMALLA HINTA-ALUEELLA, ei välttämättä Suomessa. Se voi olla myös Tanskassa tai Puolassa. Kovilla pakkasilla se on melkein aina hiililaudetta. Kesdällä ja öisin tilanne voi olla toinen.

    Saadaanko tuolla kaavalla sähkönkäyttäjien kokonaispäästöt suuremmiksi kuin ne todellisuudsssa ovat?

    (Missä kohdassa päästöt korjataan keskioäästöiksi? Missä kohdassa erotellaan vesisähköä ostaneet muista? (esm. HSL, joka mainostaa ratikoiden olevan päästöttömiä))

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  110. Syltty kirjoitti 7.1.2015 kello 9:21

    Rebound-ilmiöstä vielä, kuin minä hankin ilmalämpöpumpun sähkö+takka-kombon vierelle, niin nostin myös sisälämpötilaa semmoiset 3-4 astetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  111. Countryboy kirjoitti 7.1.2015 kello 11:32

    Osmo Soininvaara:
    Aika-ajoin Pohjoismaat ja osa Keski-Eurooppaa on samaa hinta-aluetta, mutta usein siirtoverkon rajallisuus erottaa ne eri alueiksi. Sillä, mitä sähköä Suomeen ostetaan ei ole merkitystä vaan sillä, mikä on se viimeinen voimala, jota se pitää käynnissä. Tanskassa on paljon kivihiililauhdetta, jokja toimii käytännössä pohjoismaisten markkinoiden vaihtelujen tasaajana.

    Sähkön hinta määräytyy tietääkseni pääosin Pohjoismaisen Nord Poolin mukaan . Pohjolassa on paljon CO2-vapaata energiaa (vesivoima, ydinvoima). Pikemminkin asia on toisinpäin, että Norja ja Ruotsi toimivat Tanskan tasaajana. Norjassa ja Ruotsissa on paljon vesi- ja ydinvoimaa (Ruotsi). Fortum omistaa paljon vesivoimaa Ruotsissa ja myös ydinvoimaa enemmän kuin Suomessa.

    Kun CHP-laitoksia tarkastellaan,
    on syytä muistaa, että monet yhteistuotantolaitokset (lämpö, sähkö) toimivat lauhdelaitoksina silloin kun lämmön tarve on pieni.

    Motivan mukaan kaukolämmön CO2-päästöt ovat noin 220 kg/MWh (Heljo & Laine 2005). Viimeisen kolmen vuoden aikana ne olivat 209 kg CO2/MWh. Itse asiassa joillakin kaukolämmön erillistuotantoalueilla ne voivat olla pienempiä, jos polttoaine on uusiutuva, esim. puun kuori tms.

    Lämpöpumpuille ko tutkimus antaa seuraavat CO2-päästöt:

    Maalämpö 60-70 kg CO2/MWh
    Poistoilmalämpöpumppu 120
    Ilma-vesilämpöpumppu 80-120

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  112. Countryboy kirjoitti 7.1.2015 kello 11:39

    Juho Laatu: Saadaanko tuolla kaavalla sähkönkäyttäjien kokonaispäästöt suuremmiksi kuin ne todellisuudsssa ovat?

    (Missä kohdassa päästöt korjataan keskioäästöiksi? Missä kohdassa erotellaan vesisähköä ostaneet muista? (esm. HSL, joka mainostaa ratikoiden olevan päästöttömiä))

    Kyllä saadaan suuremmiksi, eli lauhdesähkön päästöiksi 700 kg/MWh. Todellisuudessa suoran sähkölämmön CO2-päästöt ovat vuosikeskiarvona tasoa 300-400 kg CO2/ MWh.

    Hesingin ratikat eivät ole päästöttömiä, vaan kulkevat sähköllä jonka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiarvo). Todellisuudessa kulkevat usein kivihiilisähköllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  113. Syltty kirjoitti 7.1.2015 kello 14:06

    Kalevi: Paino sanalla useimmiten.

    Passiivitalolla on monta määritelmää, yksi on lämmitysenergian tarve 20kWH/m2 vuodessa. Eli 150m2 talo tarvitsee 3000 kWh/a.

    Eli jos koko lämmitystarpeen kattaisi sähköllä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuossa ole enää mitään mistä säästää, ts. mikään muu lämmitysmuoto kuin suora sähkö kovimpia pakkasia varten ei ole peusteltavissa ainakaan taloudellisuudella. Takka se nyt olla pitää huoltovarmuussyistä, mutta takan hankkiminen tekee minkä tahansa muun kuin sähkölämmityksen hankinnasta vieläkin järjettömämpää.

    Ilmalämpöpumpun tarvii sitten asumismukavuuden ja jäähdytyksen takia, mitään säästöä sillä ei saa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  114. Vesa kirjoitti 7.1.2015 kello 18:42

    Countryboy:
    Hesingin ratikat eivät ole päästöttömiä, vaan kulkevat sähköllä jonka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiarvo). Todellisuudessa kulkevat usein kivihiilisähköllä.

    Kovin monet luulevat/ajattelevat, että esim. ratikat tosiaan kulkevat tai kännykät ladataan vesivoimalla tai tuulisähköllä. Sähkö asuntojen lämmitykseen taas heidän mukaansa tehdään kivihiilellä tai ydinvoimalla. Harhaanjohtavaa markkinointia on liikkeellä.

    Kaikki sähkö kuitenkin Suomessa kulkee yhdessä ja samassa verkossa ja sen kulutus on siten päästöiltään saman arvoista.

    Ja pakkaspäivien päivällä syntyvään kulutushuippuun (lauhdevoiman käyttöön) ovat kaikki sähköä tuolloin käyttävät ihan yhtä syyllisiä eli myös tietokoneitaan tuolloin käyttävät, perunoitaan keittävät, kännyköitään lataavat ja vaikkapa hissiä käyttävät henkilöt kuin lokasankon niskaansa saaneet sähkölämmittäjät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  115. TTK kirjoitti 7.1.2015 kello 19:05

    Vihreän kasvun mallissa puhutaan kotitalouksien energian säästöstä, sähkölämmityksen verotuksen kiristämisestä, lämmitystapamuutosten tukemisesta lämmityssähkön kulutuksen leikkaamiseksi ym. ja Helsingin Vihreiden kunnallisvaaliohjelmassa energian säästöstä. Miksi Vihreät eivät selkeästi tuo esiin kaikkein nopeinta, ilmaista ja tehokkainta energian säästökonstia, eli sisälämpötilan pudottamista edes 1-2 asteella? Tällä konstilla saataisiin paljon suuremmat kulutus- ja päästösäästöt kuin hehkulamppujen tai sähkölämmittäjien jahtaamisella. Onko asia liian kuuma peruna vaikkapa vaaliohjelmaan?

    Lämpöpatterin venttiilin asennon tai muun huoneenlämmön asetusarvon muuttaminen ei tapahdu asuintaloissa kaupunginvaltuuston tai eduskunnan päätöksellä. Lämmitys- ja valaistusratkaisujen saatavuuden ja hinnan sääntely taas on laeilla ja asetuksilla toteutettavissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  116. KariS kirjoitti 7.1.2015 kello 22:06

    Osmo Soininvaara:
    Vesa,
    Sähkölämmityksessa olennaista on sähkönkulutus lämmityskauden aikana, suomeksi talvella. Jokainen sähkönkäyttäjä käyttää aina hinta-alueen viimeistä voimalaitosta. Tästä pitää toki ottaa pois lyhytaikainen sätövoima, jot atarvitaan aina ewsiintyvät varianssin taltuttamsieen. Jossakin päin samaa hinta-aluetta (pohjoismaat, ajoittain koko Eurooppa) on jokseenkin aina viimeisenä voimalaitoksena kivihiililauhde. Yksi kilowattintunti sähköä käyttää noin 2,4 kilowattituntia kivihiiltä. Tätä huonompaa lämmitysmuotoa on viakea kehittää.

    Helsinkihän lämmittää kovilla pakkasilla kaukolämpöverkkoa lämpökeskuksissaan (taitaa olla 7 kpl käytössä) öljyllä. Kaukolämmön todelliset päästöt ovat silloin aika huikeat. Helsinki on siis löytänyt tuota mainitsemaasi huonomman lämmitysmuodon – nimenomaan koville pakkaskeleille

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  117. Juho Laatu kirjoitti 8.1.2015 kello 0:31

    Countryboy: Kyllä saadaan suuremmiksi, eli lauhdesähkön päästöiksi 700 kg/MWh. Todellisuudessa suoran sähkölämmön CO2-päästöt ovat vuosikeskiarvona tasoa 300-400 kg CO2/ MWh.

    Hesingin ratikat eivät ole päästöttömiä, vaan kulkevat sähköllä jonka keskimääräiset CO2-päästöt ovat 220 kg CO2/MWh (Suomen keskiarvo). Todellisuudessa kulkevat usein kivihiilisähköllä.

    Kuvittelin että Helsinki ostaisi jotain vesisähköä ratikoidensa ja metron tarvitseman määrän. Ehkä sisäiseen sähkönkulutukseen ostetaan/tuotetaan sähköä fossiileilla. Näin markkinointiviesti pysyy puhtaana. No, ehkä tuo liikenneyhtiö on sentään erillinen yhtiö, joka tekee erillisiä päätöksiä (ehkä myös sen toimistot valaistaan hiilettömällä sähköllä).

    Sekin kävi mielessä, että jos Helsinki sponsoroi julkista liikennettään, niin tuo sponsorointiraha ei ehkä ole yhtä hiilivapaata kuin ratikoille ostettu sähkö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  118. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 8:19

    Sillä, että HKL ja VR ostavat puhdasta vesisähköä, ei ole mitään merkitystä niiden ekologiselle jalanjäljelle. Vanhaa vesivoimaa on maassa niin paljon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itselleen, sitä jää vähemmän muille ja nuo muut joutuvat käyttämään muunlaista sähköä. Kokonaispäästöihin tällaisella viherpesulla ei ole vaikutusta. Olen kirjoittyanut tästä mm. vuonna 2012 otsikolla ekolandian sähköntuotanto
    Vähän toinen asia on, jos ostaa vaikkapa tuulisähköä ja maksaa siitä sen verran ylihintaa, että näin syntyvällä rahalla voidfaan tuottaa lisää tuulisähköä. Ei sitä tuulisähköäkään pidä haaskata, koska ainakin lyhyellä aikavälillä se haaskaus vain lisää muuta sähkön käyttöä.
    Sähkölämmityksen puolustamiseksi on sanottava, että sen muodostama kysyntä voi pitkiällä aikavälillä olla sysäyksenä rakentaa uuttaa päästötöntä kapasiteettia. Kun merkittävästi on laajentunut vain ydinvoima, on sanottava, että tuo aikaväli on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  119. J. M. Korhonen kirjoitti 8.1.2015 kello 9:38

    Itsekin olen ihmetellyt tätä toisinaan hivenen turhan kategoriselta vaikuttavaa sähkölämmitysvastaisuutta. Suora sähkölämmitys on usein ongelmallinen tuon huippukulutusongelman vuoksi, mutta varaavan sähkölämmityksen yleistymistä kannattaisi sopivalla politiikalla kannustaa. Nyt pitäisi olla tiedossa, että ainakin sähkön tuotanto pitäisi jo kohtuullisen nopealla aikavälillä saada käytännössä päästöttömäksi, ja valituista teknologioista riippumatta tämä tulee 100% varmasti lisäämään tarvetta kulutusjoustoihin. Varaavan sähkölämmityksen yleistyminen olisi aivan erinomainen osaratkaisu tähän ongelmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  120. Vesa kirjoitti 8.1.2015 kello 10:37

    TTK: Lämpöpatterin venttiilin asennon tai muun huoneenlämmön asetusarvon muuttaminen ei tapahdu asuintaloissa kaupunginvaltuuston tai eduskunnan päätöksellä. Lämmitys- ja valaistusratkaisujen saatavuuden ja hinnan sääntely taas on laeilla ja asetuksilla toteutettavissa.

    Tänään vihreä Pekka Sauri sanoi aamu-tv:ssä, että hyvinvointiyhteiskunta perustuu lakeihin, asetuksiin ja säädöksiin. Hehheh.

    Mitä Suomessa mm. säädellään kunnioitettavan eduskunnan tai muun tahon päätöksillä:
    – kauppojen myymäläkokoa ja aukioloaikoja
    – alkoholin ja tupakan myyntiä
    – ravintoloiden aukioloaikoja ja tarjoilualueita
    – pakastealtaiden ja kylmiöiden lämpötiloja
    – apteekkitoimintaa
    – taksitoimintaa
    – tähtisadetikkujen myyntiä
    – rantasaunan etäisyyttä rannasta
    – ainakin Helsingissä uusien asuntojen kokojakaumaa
    – kylpyhuoneen kynnyksen korkeutta
    – autopaikkojen määrää uusissa taloissa
    – kaikkea rakentamista kaikkialla
    – hehkulamppujen myyntiä
    – luisteluradan jäädyttämistä

    Jos nämä asiat ovat olleet vaikkapa eduskunnan päätöksellä toteutettavissa, niin varmasti myös sisälämpötilalle on määrättävissä maksimiarvot. Tällä asialla olisi oikeasti merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

    Sääntelyä sinällään pitää purkaa, ja minun puolestani kaikki em. listan rajoitteet voidaan poistaa.

    Kovasti sähkön ja muun energian kulutusta yritetään veronkorotuksilla leikata. Samalla kuitenkin tuhoamme taloudellisen toimeliaisuutemme. Tämä olisi hyvä sisäistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  121. Mikko Kiviranta kirjoitti 8.1.2015 kello 11:14

    Juho Laatu: Tämän perustella pitää tietenkin kysyä myös, kannattaisiko jonkun yksittäistalon tuottaa osa lämmöstään/sähköstään koneella, joka tuottaa samalla myös osan sähköstä/lämmöstä. Säästyisi kaukolämmön ja sähkön siirrossa.

    Hyvä huomio, ja kyllähän tuota tehdään siellä missä se kannattaa. Esimerkkinä tutkimusasemat Etelänapamantereella. Hyvä kysymys on missä kohtaa tapahtuu break-even löpön roudaamisen tappioksi, kun sähkölinjan vetämisen kustannus halpenee ylläkuvatusta ääritapauksesta. Toki on optimoinnissa muistettava että löpönroudauksen kustannuksen voi jakaa muun asioinnin kanssa, jos ‘kylille’ on säännöllistä käyntiä.

    Muistelen että jo Kebnekaise Fjällstationille (15 km lähimmästä tiestä) meni sähkölinja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  122. Countryboy kirjoitti 8.1.2015 kello 12:42

    Niin VR ja HKL:hän vähentävät todella muiden mahdollisuutta käyttää vesisähköä. Lisäksi niissä talvella sähköntarve lisääntyy jonkin verran, jolloin se otetaan blogistin logiikan mukaan hiililauhteesta.

    Samoja kriteerejä pitäisi soveltaa sekä liikenteeseen (ratikat, sähköautot) kuin sähkölämmitykseenkin. Varsinkin sähköautoissa energian tarve kasvaa talvipakkasilla helposti kaksinkertaiseksi.

    Vesisähköä saa kyllä runsaasti Fortumilta, kun se on ostanut suuren Ruotsin vesivoimasta ja nyt ilmeisesti myös suurimman osan Venäjän Karjalan vesivoimasta. Fortumin sähköstä on 90% CO2-päästötöntä Pohjoismaissa (ps. En ole Fortumin palveluksessa).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  123. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 15:27

    Tämä teoretisointi, mitä kukakin sähkössä käyttää, on aika monimutkaista eikä sitä voi tavalliselta kuluttajalta vaatia. Siksi paras tapa on käyttää hintamekanismia ja unohtaa moralisointi. Kunnon hinta päästöoikeuksille, niin sähkön kuluttajahinta vastaa joka tunti sen tuottamia kustannuksia hiilidioksidipäästöt mukaan luettuna (sillä päästöoikeuden hinnalla). Olisi tietysti hyvä siirtyä tuntikohtaiseen hinnotteluun, mihin mittarit pikkuhiljaa antavat mahdollisuuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  124. Countryboy kirjoitti 8.1.2015 kello 13:02

    YM:ssä on tiettävästi muutama vuosi sitten selvitetty (ja suunniteltu ?) erillistä sähkölämmitysveroa. Selvitys löytyy netistä. Onneksi lakia ei nyt aivan viime aikoina ole esitetty.

    Se olisi mielestäni kohtuuton, koska:

    1) Omakotiasujia on pitkään 1970-luvulta pyritty ohjaamaan pois öljylämmityksestä mm. rakennussäädösten kautta. Nyt siitä asetettaisiin sitten perimään haittaveroa jälkikäteen.

    2)Sähkön verotusta on muutenkin nostettu viime vuosina paljon

    Sen sijaan uusien asuntojen kohdalla voidaan ihmisiä ohjata pois sähkölämmityksestä esim rakennuslupien kautta. Esimerkiksi maalämpöpumppuihin.

    Jos sähkölämmitysvero tulisi siitä muodostuisi helpolla uusi “paskalaki”, jota laajalti vastustettaisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  125. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 15:20

    Olisi kuitenkin hyvä kertoa sähkölämmityksen valinneille, että jos jossain vaiheessa päästöoikeuksien hinta nousee, se nostaa ainakin talvisaikaan myös sähkön hintaa ja paljon, koska hinta määräytyy sen hinta-alueen viimeisen voimalan mukaan ja se siis ainakin hintojen kannalta näyttää aika usein olevan kivihiililauhde. Kymppi lisää päästöoikeuksien hintaan tuo kahdeksan euroa megawattituntiin sähköä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  126. ij kirjoitti 8.1.2015 kello 13:20

    KariS: Helsinkihän lämmittää kovilla pakkasilla kaukolämpöverkkoa lämpökeskuksissaan (taitaa olla 7 kpl käytössä) öljyllä. Kaukolämmön todelliset päästöt ovat silloin aika huikeat. Helsinki on siis löytänyt tuota mainitsemaasi huonomman lämmitysmuodon – nimenomaan koville pakkaskeleille

    Ei tuo koske Helsinkiä, vaan kaikkia suomalaisia kaupunkeja ja merkittävää osaa maalaiskunnistakin. Peruskuorma tehdään sähkön ja lämmön yhteistuotantona, mutta kovimmat pakkaset tarvitsevat lisälämpöä, joka tulee öljyllä toimivista lämpökeskuksista. Esimerkiksi Kuopiossa noita on muistaakseni vajaa kymmenen kappaletta kaupunkialueella. Myös pienillä paikkakunnilla on öljyvoimaloita hoitamassa keskustaajaman lämmityksen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  127. Juho Laatu kirjoitti 8.1.2015 kello 15:52

    Osmo Soininvaara:
    Sillä, että HKL ja VR ostavat puhdasta vesisähköä, ei ole mitään merkitystä niiden ekologiselle jalanjäljelle. Vanhaa vesivoimaa on maassa niin paljon kuin sitä on. Jos joku ostaa sitä itselleen, sitä jää vähemmän muille ja nuo muut joutuvat käyttämään muunlaista sähköä. Kokonaispäästöihin tällaisella viherpesulla ei ole vaikutusta. Olen kirjoittyanut tästä mm. vuonna 2012 otsikolla ekolandian sähköntuotanto
    Vähän toinen asia on, jos ostaa vaikkapa tuulisähköä ja maksaa siitä sen verran ylihintaa, että näin syntyvällä rahalla voidfaan tuottaa lisää tuulisähköä. Ei sitä tuulisähköäkään pidä haaskata, koska ainakin lyhyellä aikavälillä se haaskaus vain lisää muuta sähkön käyttöä.
    Sähkölämmityksen puolustamiseksi on sanottava, että sen muodostama kysyntä voi pitkiällä aikavälillä olla sysäyksenä rakentaa uuttaa päästötöntä kapasiteettia. Kun merkittävästi on laajentunut vain ydinvoima, on sanottava, että tuo aikaväli on hyvin pitkä, ainakin 20 vuotta.

    Tämän ja vuoden 2012 artikkelin pohjalta totean, että suurin osa tästä energiamuoto- ja kulutustapakikkailusta on turhaa, eikä kohdistu itse pääongelmaan. Hehkulamppukielto, uima-altaiden lämmityskielto, tuulivoimatukiaiset jne. ohjaavat euroja yhdestä kohteesta toiseen, mutta eivät siis kohdistu itse pääongelmaan, joksi tässä kai katsotaan fossiilisen hiilen polttaminen ilmaan.

    Uudet tuulivoimalatkaan eivät ole ratkaisu, sillä niiden rakentaminen pudottaa hieman sähkön hintaa, ja näin myös fossiiliset halpenevat markkinoilla. Lyhyellä tähtäimellä fossiilisten polton lisäys ei useimmiten ole yhtä suurta kuin tuulienergian käytön lisäys. Mutta toisaalta fossiilisen energian hetkellisessä kultuksen laskussa kyse on vain polton siirtämisestä vuodella eteenpäin. Ja vahinko on yhtä suuri, mutta vuoden kauempana. Ja jos hiilen käyttö on ollut kannattavaa, se on vielä hieman kannattavampaa muun energiatuotannon kasvaessa. Energian kulutus ei ole vakio, vaan mukautuu myös energian tarjontaan. Kantojen polttaminen voi jopa lisätä lyhyen tähtäimen hiilidoiksidipäästöjä, sillä siinä aikaistetaan kantojen hiilen pääsyä ilmaan kymmenä vuosia.

    Pidän kaikkia noita nippelisäännöksiä vain sijaistoimintana, jota harrastellaan itsen ja toisten hämäämismielessä (tai silkasta lyhytnäköisyydestä), kun itse kohteeseen, eli fossiilisten polttoon ei kyetä tai haluta puuttua. Oikea ratkaisu olisi siis vihdoin vähentää fossiilisten polttoa asettamalla niille rajoituksia tavalla tai toisella. Ei siis todellakaan lisäämällä muidenkin energiamuotojen käyttöä, poistamalla yksittäisiä “pahiksia” kuten hehkulamppuja tms.

    Noiden muiden asioden pyörittäminen ostaa vain lisäaikaa ilmaston tuohoamiselle, kun vihertävästi ajattelevat kansalaiset “ostelevat omalletunnolleen pehmikkeitä” erilaisten vihreältä näyttävien kikkojen muodossa (voi olla vesisähköä, uutta tuulivoimaa, energiansäästölamppuja, risupaketteja).

    Poliitikoilta kaipaisin vastausta kysymykseen, miten fossiilisten käyttö lopetetaan maapallon tasolla, niitä tuottavissa maissa, niitä kuluttavissa maissa kuten Suomessa, ja niiden kuluttamiseen mukaan pääsemistä odottelevissa kehitysmaissa jo ennen fossiilisten lähteiden ehtymistä, tilanteessa jossa ne kuitenkin ovat koko ajan varsin halpa ja kätevä tapa tuottaa energiaa? Oikea vastaus ei ole tuulivoiman ja biovoiman tuotannon ja käytön lisääminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  128. Juho Laatu kirjoitti 8.1.2015 kello 16:16

    Mikko Kiviranta: Hyvä kysymys on missä kohtaa tapahtuu break-even löpön roudaamisen tappioksi, kun sähkölinjan vetämisen kustannus halpenee ylläkuvatusta ääritapauksesta.

    Yksi merkittävä lankoja tai putkea pitkin tulevan energian suosion syy on käytön helppous. Omista konsteista on tästä syystä paljolti historian saatossa luovuttu.

    Voi olettaa, että tulevaisuudessa myös paikallisten laitteiden käyttö helpottuu niiden automatisoinnin myötä. Jo nyt lämpimän veden voi lämmittää osin aurinkopaneleilla. Ehkä jatkossa sähköä ja lämpöä otetaan monin paikoin verkoista vain se määrä, joka tarvitaan oman tuotannon lisäksi ja tuotantohäiriöiden ajaksi.

    Jos tekniikka antaa myöten tulevaisuudessa, kai esimerkiksi biojätekaasut kannattaa muuntaa paikallisesti sähköksi ja lämmöksi, ilmaan päästämisen sijaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  129. Juho Laatu kirjoitti 8.1.2015 kello 16:38

    Osmo Soininvaara: Kunnon hinta päästöoikeuksille, niin sähkön kuluttajahinta vastaa joka tunti sen tuottamia kustannuksia hiilidioksidipäästöt mukaan luettuna (sillä päästöoikeuden hinnalla).

    Tuo on hyvä linjaus. Tähän kaipaisin vielä lisäksi käytännön toimintaohjetta. Koska päästöoikeuskauppa on tällä hetkellä EU:n käsissä, oletan että haet käytännön ratkaisua EU:sta. Millaisia askeleita EU:ssa pitää ottaa? Hoidetaanko hiilivuoto-ongelma hiilitulleilla vai miten? Tuo hiilivuoto-ongelma EU:n pitää kai myös ratkaista, sillä oletan tässä, että että heitit pallon EU:lle, etkä siis aio jättäytyä odottelemaan yhteistä päästöoikeusratkaisua globaaleista neuvotteluista. Onko tavoitteenasi koko fossiilien polton alasajo (-95% riittävien päästöoikeusksien hinnan avulla)? Tuleeko hiilivoimaan nojaava Saksa mukaan, vai lykätäänkö päätöksiä hamaan tulevaisuuteen, jos Saksa ei innostu polttoa oikeasti rajoittavista päästöoikeuksien hinnoista? Entä toimiiko Suomi yksin tai yhdessä muiden vastuullisten maiden kanssa (plan B), jos EU ei halua asiassa edetä? Kysyn näitä kysymyksiä siksi, että asia etenee vain, jos meillä on konkreettinen suunnitelma sille, miten edetään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  130. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 16:57

    Kiinan päästökaupassa taitaa hintataso olla tällä hetkellä korkeampi kuin EU:ssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  131. KariS kirjoitti 8.1.2015 kello 17:19

    ij: Ei tuo koske Helsinkiä, vaan kaikkia suomalaisia kaupunkeja ja merkittävää osaa maalaiskunnistakin. Peruskuorma tehdään sähkön ja lämmön yhteistuotantona, mutta kovimmat pakkaset tarvitsevat lisälämpöä, joka tulee öljyllä toimivista lämpökeskuksista. Esimerkiksi Kuopiossa noita on muistaakseni vajaa kymmenen kappaletta kaupunkialueella. Myös pienillä paikkakunnilla on öljyvoimaloita hoitamassa keskustaajaman lämmityksen.

    Hyvä huomio. Sitäkin suuremmalla syyllä kaukolämmössäkin on käytettävä tuota Osmon vaatimaa ” viimeisen voimalan mukaan” määritettävää päästökerrointa. Kaukolämmössähän tuo viimeinen voimala on siis öljyä polttava lämpökeskus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  132. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.1.2015 kello 22:43

    Kyllä, niinä muutamana tuntina vuodessa, kun huippulämpökeskukset ovat käytössä, pitää laskea niiden ominaispäästöjen mukaan. Vuodessa on 8760 tuntia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  133. Vesa kirjoitti 8.1.2015 kello 22:50

    Osmo Soininvaara:
    Olisi tietysti hyvä siirtyä tuntikohtaiseen hinnotteluun, mihin mittarit pikkuhiljaa antavat mahdollisuuksia.

    Näkisitkö tuntikohtaisen hinnoittelun sopivan myös kaukolämpöön? Kyllä kai silläkin puolella on tarvetta kulutuksen leikkaamiseen pakkasilla. Senkin mittarit taitavat ainakin Helsingissä jo olla etäluettavia.

    Tuntikohtaisessa mittauksessa korkean hinnan aikaan taloyhtiöt voi sitten alentaa huonelämpöjä ja käyttöveden lämpötilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  134. ij kirjoitti 9.1.2015 kello 12:27

    KariS: Hyvä huomio. Sitäkin suuremmalla syyllä kaukolämmössäkin on käytettävä tuota Osmon vaatimaa ” viimeisen voimalan mukaan” määritettävää päästökerrointa. Kaukolämmössähän tuo viimeinen voimala on siis öljyä polttava lämpökeskus.

    Tässä on pari virhettä: ensiksikin kaukolämmössä (toisin kuin sähkössä) nuo lämpökeskukset ovat käytössä vain kylmimpinä päivinä, tarpeen mukaan. Suurimman osan vuotta ne ovat varavoimaloita häiriöiden varalta. Eli esimerkiksi syyskuisena viileänä päivänä tulee viimeinenkin lämpimän veden pisara paikkakunnan perusvoimaloista, jotka yleensä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

    Toisekseen, ei sen perusvoimalan päästöt ole välttämättä merkittävästi alempia kuin öljyllä toimivan lämpökeskuksen, joskus jopa kovemmat. Öljy on kallis polttoaine, mutta palaa hiiltä tai turvetta puhtaammin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  135. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 12:30

    Vesa: Näkisitkö tuntikohtaisen hinnoittelun sopivan myös kaukolämpöön? Kyllä kai silläkin puolella on tarvetta kulutuksen leikkaamiseen pakkasilla. Senkin mittarit taitavat ainakin Helsingissä jo olla etäluettavia.

    Tuntikohtainen hinnoittelu sopii hyvin kaukolämpöön, ja se on todennäköisesti tulossa kaukolämpöön. Fortum on sitä Tukholmassa pilotoinut, eikä nyt ihan ihmeellistä ennustajanlahjaa vaadi väittää, että se voisi Suomeenkin tulla.

    Peruste on hyvin yksinkertainen. Kaukolämpöä joko on riittävästi, tai sitten sitä pitää tehdä hyvin kalliilla. Kaukolämmön tekeminen sähköntuotannon sivutuotteena maksaa suuruusluokassa 10 €/MWh. Kaukolämmön tekeminen öljystä lämpövoimalassa maksaa suuruusluokassa 100 €/MWh.

    Kaukolämpöä pitää tehdä öljyllä kahdessa tilanteessa: joko yhteiskäyttövoimalasta loppuu lämmöntuotantokapasiteetti tai sitten siirtoverkostosta loppuu kapasiteetti. Kumpikin on mahdollinen tilanne.

    Huippukulutuksen prototyyppitilanne on talvinen maanantaiaamu. Toimistotilat ovat olleet viikonlopun viileämpinä, joten niitä lämmitetään ahkerasti. Sen lisäksi ihmiset käyvät maanantaiaamuna aamusuihkussa, ja taloissa tarvitaan paljon lämpöä pakkasen vuoksi.

    Tuntikohtaisessa mittauksessa korkean hinnan aikaan taloyhtiöt voi sitten alentaa huonelämpöjä ja käyttöveden lämpötilaa.

    Talon lämpötilan alentaminen on hyvä konsti, koska lopulta patteriverkostoon menevän energian alentaminen näkyy talon lämpötilassa vasta viiveellä. Eri talotyyppien aikavakio on erilainen, joten ihan sokeasti tuota ei voi tehdä, mutta iso kerrostalo jäähtyy pikemmin vuorokausissa kuin tunneissa, joten muutaman tunnin lämmittämättömyys ei paljon näy.

    Sen sijaan käyttöveden lämpötilan alentaminen on kahdesta syystä toimimaton konsti. Lainsäädännöllinen syy liittyy siihen, että käyttöveden pitää hygieniasyistä olla tietyn lämpöistä. Todellinen syy liittyy siihen, että lämmin käyttövesi juoksutetaan termostaattihanoista.

    Termostaattihanahan huolehtii siitä, että vaikka käyttövesi olisikin 40 °C sen tavallisen 60 °C:n sijasta, suihkusta tulee mukavaa 38 °C -vettä, ts. termostaatti ottaa melkein kaiken suihkuveden lämpimästä käyttövedestä. Näin ollen energiaa menee ihan yhtä paljon kuin kuumemman veden kanssa. (Pieni säästövaikutus tulee lämminvesiputkistojen lämpöhäviöistä, mutta vaikutus on aamusuihkuaikaan marginaalinen.)

    Tuota kautta saa säästöjä vain alentamalla käyttöveden lämpötilan niin alas, että se todella alentaa suihkussaolijoiden veden lämpötilaa. Tästä voi kuitenkin tulla vähän reklamaatiota taloyhtiölle…

    = = =

    Ilmeisesti käytännössä dynaamiseen hinnoitteluun sisältyy ajatus siitä, että hintaennusteet ovat saatavilla esimerkiksi puolelle vuorokaudelle tai vuorokaudelle etukäteen. Tällöin fiksu säätöjärjestelmä pystyy säätämään talon lämpötilaa ennakoivasti hintatiedon mukaan.

    Järjestely on siinä suhteessa hyvä, että siinä säästyy rahaa sekä tuottajalta että kuluttajalta, öljyä ja ympäristöä. Hyvä esimerkki energiatehokkuuden aidosta parantamisesta.

    Samaan muuten liittyy se, että kaukolämpöverkostoon voisi sitten samalla vaivalla myös myydä lämpöä. Sitä ei tavallisissa asuinkiinteistöissä välttämättä hurjasti synny, mutta liikekiinteistöissä voi syntyä. Kun vielä kadun alla saattaa mennä kolme putkea (kaukojäähdytys), termodynaamisia vaihtoehtoja on paljon. (Ymmärtääkseni tuossa Stokiksen tapauksessa kaukolämpöyhtiö myös ostaa lämpöä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  136. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 12:36

    Osmo Soininvaara: Olisi tietysti hyvä siirtyä tuntikohtaiseen hinnotteluun, mihin mittarit pikkuhiljaa antavat mahdollisuuksia.

    Tähän muuten sitten liittyy kaksi asiaa, johon lainsäätäjän pitäisi puuttua:

    1. Etäluettavien energiankulutusmittarien tietojen pitäisi olla kuluttajan saatavissa teknisesti helppokäyttöisessä ja yhtenäisessä muodossa. Nyt osa energialaitoksista varjelee noita tietoja kuin impi ainuttaan, ja useimmat muut antavat sen täysin käyttökelvottomassa muodossa koneluettavaksi.

    2. Energian hinnan tulee olla samoin kuluttajan saatavissa teknisesti helppokäyttöisessä ja yhtenäisessä muodossa.

    Alan toimijoilla menee nyt kohtuuttomasti aikaa kohdan 1 kanssa taistelemiseen (neuvottelut, sopimukset ja rajapinnat täytyy tehdä jokaisen energialaitoksen kanssa erikseen, eikä onnistu aina silläkään). Kohta 2 mahdollistaisi oikeasti tuntihinnoittelun hyödyntämisen kuluttajan laitteistoissa.

    (Kohdan 2 ympäri pääsee käyttämällä Nordpoolin dataa, mutta siinäkin on aina riski rajapintojen muuttumisesta.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  137. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 12:37

    Countryboy: Jos sähkölämmitysvero tulisi siitä muodostuisi helpolla uusi “paskalaki”, jota laajalti vastustettaisiin.

    Sähkölämmitysvero olisi täysin idioottimainen vanhoihin rakennuksiin. Sama se on, käytetäänkö sähkö jonkun LED-lampussa vai jonkun toisen läpipuhaltavan talon lämmittämiseen. Ei se voimalassa erilaiselta näytä. Hinta ohjatkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  138. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 12:50

    J. M. Korhonen: Itsekin olen ihmetellyt tätä toisinaan hivenen turhan kategoriselta vaikuttavaa sähkölämmitysvastaisuutta. Suora sähkölämmitys on usein ongelmallinen tuon huippukulutusongelman vuoksi, mutta varaavan sähkölämmityksen yleistymistä kannattaisi sopivalla politiikalla kannustaa.

    Suoraa sähkölämmitystä ei termodynaamisista syistä pitäisi tehdä uudiskohteisiin kuin perustelluissa poikkeustapauksissa.

    Jos talossa on matalalämpöinen vesikiertoinen lämmitys sekä keskitetty tulo- ja poistoilma, sille voi sitten tarvittaessa tehdä monenlaista tehostustoimea helpohkosti.

    Toisaalta vanhoissa kohteissa suoran sähkölämmityksen erityinen vainoaminen on sikäli kohtuutonta, että niistä taloista yleensä puuttuvat fiksumpien ratkaisujen vaatimat rakenteet. Jos kohteena on hajautetulla tuloilmalla oleva sähköpattereilla lämmitetty talo, sille on vaikea tehdä kohtuukustannuksilla mitään muuta kuin laittaa (P)ILP.

    Kun samoissa taloissa on usein huono eristys ynnä muuta pulmaa, niiden ehkä kannattaa vain antaa lahota rauhassa ja rakentaa sitten uutta tilalle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  139. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 12:53

    Syltty: Eli jos koko lämmitystarpeen kattaisi sähköllä, se tekee 300 e /vuodessa. Ei tuossa ole enää mitään mistä säästää, ts. mikään muu lämmitysmuoto kuin suora sähkö kovimpia pakkasia varten ei ole peusteltavissa ainakaan taloudellisuudella.

    Mielenkiintoisesti kuitenkin jäähdytystarve saattaa olla merkittävä, ja sen kautta voivat muut ratkaisut tulla järkeviksi. Passiivitalossa saattaa jäähdytystarve alkaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvo nousee toiselle kymmenelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  140. Viherinssi kirjoitti 9.1.2015 kello 13:08

    Markku af Heurlin:
    Ledit eivät tule ihan kumouksena mutta kyllä ne tulevat. On asia eriskeen, että ihan teknisista syistä suurten kauppakeskusten, teollisuusalitosten ja varastojen valasitus perustuu pitkään loistelamppuihin. Niisäh’än onloistehon kompensoimiseksi isot kondensaattorit / kelat

    Palataan vähän tähän loistehoasiaan, kun se tuli aiemminkin esille.

    Vanha ajatus loistehosta oli se, että jos kuormana on kapasitiivist/induktiivista reaktanssia, verkkoon syntyy tai sieltä otetaan loistehoa. (Tästä tuo vanha “kosini fii”.) Nykyinen näkemys loistehosta on epälineaaristen kulutuslähteiden vuoksi enemmän tehokertoimen suuntaan, jolloin verrataan tehon ja virran tehollisarvojen tuloa todelliseen tehoon.

    Vähän käytännönläheisemmin sanottuna ongelma on se, että moni moderni kuorma ottaa verkosta tehoa vain esimerkiksi jännitteen huipuissa. Tähän ei tarvita ihmeellistä elektroniikkaa, vanha kunnon muuntaja, tasasuuntaussilta ja kondensaattori riittävät. Tällaisesta epälineaarisesta käytöksestä seuraa verkon kannalta ehkä enemmän ongelmia harmonisten taajuuksien kuin tehokertoimen tuomien häviöiden kautta.

    LED-lamput ovat tässä kuitenkin vahvasti sivussa siinä mielessä, että niiden kulutus ei ole kovin suurta. Lisäksi LED-lamppu tai mikä hyvänsä hakkurivirtalähteellinen vehje osataan tehdä tehokertoimeltaan hyväksi (> .95), jos jotakuta sattuu huvittamaan uhrata muutama euro tehokertoimen korjaamiseen. (Ts. jos se on ongelma, energialaitos vassokuu laskuttaa siitä myös pienasiakkailta.)

    Hehkulampulla on kyllä hyvä tehokerroin, käytännössä lähes 1. Sen sijaan niin perinteisillä (reaktiivinen kuorma) loisteputkilla kuin sähköisellä liitäntälaitteella varustetuillakin (energiansäästölamput) on yleensä surkean pieni tehokerron.

    Loistelamppu on valoteholtaan hyvä keksintö, pitkä putki kilpailee oikein hyvin ledien kanssa. Elohopeakaan ei ole kovin kummoinen ongelma oikeasti. Sen sijaan hidas syttyminen, rajallinen elinikä ja rajallinen määrä sytytyssyklejä ovat isompia haasteita. Jos valaisimet sijaitsevat teollisuushallin katossa, sinne tuskin enää loisteputkia laitetaan, koska vaihtaminen on kallista ja hankalaa. Lisäksi isossa hallissa ledeillä voidaan tehdä tilanteen mukaan himmeämpää ja kirkkaampaa hyvinkin helposti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  141. Vesa kirjoitti 9.1.2015 kello 16:47

    Viherinssi: Mielenkiintoisesti kuitenkin jäähdytystarve saattaa olla merkittävä, ja sen kautta voivat muut ratkaisut tulla järkeviksi. Passiivitalossa saattaa jäähdytystarve alkaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvo nousee toiselle kymmenelle.

    Passiivitalossakin lienee avattavia ikkunoita ja ovia. Jäähdytystarve tullee vasta sitten, kun ulkolämpötila on korkeampi kuin tavoiteltu sisälämpötila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  142. TTK kirjoitti 9.1.2015 kello 18:44

    Vesa:

    Mitä Suomessa mm. säädellään kunnioitettavan eduskunnan tai muun tahon päätöksillä:
    – kauppojen myymäläkokoa ja aukioloaikoja
    – alkoholin ja tupakan myyntiä
    – ravintoloiden aukioloaikoja ja tarjoilualueita
    – pakastealtaiden ja kylmiöiden lämpötiloja
    – apteekkitoimintaa
    – taksitoimintaa
    – tähtisadetikkujen myyntiä
    – rantasaunan etäisyyttä rannasta
    – ainakin Helsingissä uusien asuntojenkokojakaumaa
    – kylpyhuoneen kynnyksen korkeutta
    – autopaikkojen määrää uusissa taloissa
    – kaikkea rakentamista kaikkialla
    – hehkulamppujen myyntiä
    – luisteluradan jäädyttämistä

    Suomessa säännellään siis suhteellisen helposti valvottavia asioita kuten tavaroiden ja palvelujen myyntiä yleisölle (jolloin toiminnan näkee aika monta silmäparia) ja rakentamista (tarkastajat käyvät kerran-pari). Osa sääntelystä on järkevää, osa ei ja osa siltä väliltä.

    En vastusta huoneenlämpöjen alentamista, mutta en usko, että laki maksimihuoneenlämmöstä olisi toimiva ja järkevä. Vaikea valvottava, valvonta vaatii kotirauhan heikentämistä. Itse noudattaisin kyllä lakia, koska en pidä nukkumisesta liian kuumassa, moni vilukissa taas ei.

    Sääntöjä rikkoo yksi jos toinenkin, jos ei jää kiinni, mutta oma raha on vahva ohjaaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  143. Tapio Peltonen kirjoitti 9.1.2015 kello 22:17

    Viherinssi:
    Jos valaisimet sijaitsevat teollisuushallin katossa, sinne tuskin enää loisteputkia laitetaan, koska vaihtaminen on kallista ja hankalaa. Lisäksi isossa hallissa ledeillä voidaan tehdä tilanteen mukaan himmeämpää ja kirkkaampaa hyvinkin helposti.

    Ei ehkä loisteputkia, mutta kait kaasupurkauslamput (metallihalidi, suurpainenatrium) vielä paikkaansa puolustavat tuollaisissa käyttötarkoituksissa. Valotehoon nähden taitavat olla kokonaisuutena halvempia kuin ledit, hyötysuhde lienee vähintään samaa luokkaa. Ovat toki kuormana lähes yhtä hankalia kuin loisteputket.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  144. Joel Jalkanen kirjoitti 9.1.2015 kello 23:41

    Viherinssi:
    Elohopeakaan ei ole kovin kummoinen ongelma oikeasti.

    Kui ei? Kysyn siis ihan kiinnostuneena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  145. Olli Pottonen kirjoitti 10.1.2015 kello 9:00

    Viherinssi: 1. Etäluettavien energiankulutusmittarien tietojen pitäisi olla kuluttajan saatavissa teknisesti helppokäyttöisessä ja yhtenäisessä muodossa. Nyt osa energialaitoksista varjelee noita tietoja kuin impi ainuttaan, ja useimmat muut antavat sen täysin käyttökelvottomassa muodossa koneluettavaksi.

    Kun sähköyhtiöllä on tietokannassa tiettyä asiakasta koskevia tietoja, esim. sähkönkulutushistoria, taitaa asiakaalla olla henkilötietolain nojalla oikeus saada nämä kaikki tiedot nähtävilleen (ns. rekisteröidyn tarkastusoikeus, henkilötietolaki 26.) Kunhan EU:ssa valmisteilla oleva tietosuojauudistus saadaan valmiiksi, pitää tiedot luultavasti antaa standardissa koneluettavassa muodossa.

    Millekään sähkömarkkinoiden erityissäädöksille ei liene tarvetta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  146. Kalevi kirjoitti 10.1.2015 kello 10:28

    Tapio Peltonen: Ei ehkä loisteputkia, mutta kait kaasupurkauslamput (metallihalidi, suurpainenatrium) vielä paikkaansa puolustavat tuollaisissa käyttötarkoituksissa. Valotehoon nähden taitavat olla kokonaisuutena halvempia kuin ledit, hyötysuhde lienee vähintään samaa luokkaa. Ovat toki kuormana lähes yhtä hankalia kuin loisteputket.

    Mainitsemiesi lampputyyppien hyötysuhde on kyllä hyvä mutta ongelma on, että niitä ei voi ohjata. Monimetallilamppu esim tuottaa valoa vasta pitkän lämpenemisjakson kuluttua, ja sammuttamisen jälkeen sen pitää antaa jäähtyä ennenkuin se voidaan sytyttää uudelleen. Lamppujen pitää siis antaa olla päällä koko ajan.

    Ledin etu on hyvä ohjattavuus (rakennusautomaatiolla). Lediä voi myös himmentää, sen hyötysuhde säilyy hyvänä himmennettynäkin, ja tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää energiansäästössä myös.

    Kokonaisuus huomioiden on led useimmiten elinkaarikustannuksiltaan edullisin valonlähde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  147. Kalevi kirjoitti 10.1.2015 kello 10:35

    Joel Jalkanen: Kui ei? Kysyn siis ihan kiinnostuneena.

    Suomen elohopeapäästöt onat luokkaa 400 kg/a. Yhdessä säästölampussa on elohopeaa noin 2 mg. Jos jokainen kotitalous heittäisi yhden lampun vuodessa luontoon, kasvaisivat elohopeapäästät 2 kg eli 0,5 %.

    Toisaalta säästölamppujen voidaan osoittaa pienentävän elohopeapäästöjä.

    http://lightinglab.fi/ekovalo/News/elohopeapaastot.pdf

    Eroa on siinäkin, että energiantuotannon elohopea leviää ympäristöön, lampuissa se on huonosti liukenevassa muodossa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  148. Vesa kirjoitti 10.1.2015 kello 17:05

    TTK:

    En vastusta huoneenlämpöjen alentamista, mutta en usko, että laki maksimihuoneenlämmöstä olisi toimiva ja järkevä. Vaikea valvottava, valvonta vaatii kotirauhan heikentämistä. Itse noudattaisin kyllä lakia, koska en pidä nukkumisesta liian kuumassa, moni vilukissa taas ei.

    Toki valvonta olisi haasteellista. Yhtenä vaihtoehtona voisi ehkä etäluettaviin sähkömittareihin liittää lämpötila-anturit ja automatisoida lämpötilojen keruu. Vähän Orwellimaiselta kyllä tuntuu. Asia on kuitenkin tärkeä ja merkityksellinen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  149. Osmo Soininvaara kirjoitti 11.1.2015 kello 12:03

    Aika pian alettaisiin myydä jäähdyttimiä, jotka säätävät tuon etäluettavan miuttarin arvon vaadittavaan niin että asunnossa saa pitää millaista lämpötilaa hyvänsä. Osattiinhan intissäkin lämmittää kuumemittaria niin, että saatiin saikkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  150. Viherinssi kirjoitti 10.1.2015 kello 21:18

    Olli Pottonen: Kunhan EU:ssa valmisteilla oleva tietosuojauudistus saadaan valmiiksi, pitää tiedot luultavasti antaa standardissa koneluettavassa muodossa.

    Luultavasti? Milloin veikkaat, että tämä on päätynyt tosielämään asti?

    Ongelma on olemassa tänään, tässä ja nyt. Alan ohjelmistoja ja järjestelmiä tekevät firmat kamppailevat sekä näiden teknisten parametrien että laskutustietojen viidakossa hyvinkin paljon, ja asioiden selvittämiseen menee hyvin paljon kallista aikaa. Suomessa on hyvinkin monta sähkö- ja kaukolämpötoimittajaa.

    Nykyinen lainsäädäntö voi edellyttää, että tiedot ovat jotenkin saatavissa. “Jotenkin” voi tarkoittaa sitä, että niitä voi käydä kyselemässä firman konttorista kello 11.15-11.23 parittomien kuukausien parillisille päiville osuvina perjantaina, ja vastaukset saa käsinkirjoitettuna paperille.

    Tai sitten se voi tarkoittaa Helenin SävelPlus-tyyppistä palvelua, jonka käyttöliittymän käyttäminen koneellisesti on hyvin hankalaa, virhealtista ja kaatuu siihen, että operaattori tekee yksipuolisesti yhdenkin pienen muutoksen johonkin. Lisäksi palvelussa ei ole kaikkea mitattua dataa saatavilla.

    Minusta on ihan sama, onko kyse laista, asetuksesta vai muusta säädöksestä, mutta sellainen pitäisi saada aikaan ihan heti. Energiansäästöä on hankala tehdä, jos siitä säästöstä ei löydy mitattuja numeroita.

    Jos nuo kulutuslukemat löytyvät edes kansallisesti yhtenäisesti, sen päälle voi kohtuullisilla investoinnella rakentaa monenlaista kivaa ja viisasta. Suomessa on jo nyt alan yrityksiä, eikä meille tekisi pahaa kansainvälisillä markkinoilla se, jos voisimme tässä olla edelläkävijä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  151. Viherinssi kirjoitti 10.1.2015 kello 21:26

    Tapio Peltonen: Ei ehkä loisteputkia, mutta kait kaasupurkauslamput (metallihalidi, suurpainenatrium) vielä paikkaansa puolustavat tuollaisissa käyttötarkoituksissa. Valotehoon nähden taitavat olla kokonaisuutena halvempia kuin ledit, hyötysuhde lienee vähintään samaa luokkaa. Ovat toki kuormana lähes yhtä hankalia kuin loisteputket.

    Hankalia kuormia ei olekaan, on vain huonoja liitäntälaitteita… Hienommat kaasupurkausvehkeet ovat aika kinkkisiä ohjattavia nekin, mutta kyllä niille vielä pitkään on käyttö siellä, missä tarvitaan hyvin paljon valoa yhdestä pisteestä, eikä lamppua tarvitse räpsytellä päälle ja pois tai himmennellä.

    Hyötysuhteeltaan ja värintoistoltaan ledit ja metallihalidit ovat aika samalla viivalla, mutta hinnaltaan metallihalidit ovat toistaiseksi paljon halvempia. Lisäksi metallihalidista saa enemmän valoa pienemmältä alueelta, jos tarvitaan paljon valoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  152. Viherinssi kirjoitti 10.1.2015 kello 22:11

    Vesa: Passiivitalossakin lienee avattavia ikkunoita ja ovia. Jäähdytystarve tullee vasta sitten, kun ulkolämpötila on korkeampi kuin tavoiteltu sisälämpötila.

    Tuulettaminen on yllättävän epätehokas tapa jäähdyttää nykyaikaista taloa. Jos viileyttä yrittää tehdä ilmajäähdytyksellä lopputulos on yleensä meluisa ja vetoinen. (Ei tosin olisi pakko, mutta sitten pitäisi varata iso tila ilmanvaihtokanaville, ja huonekalujen sijoitukselle voisi tulla rajoitteita.)

    Talon lämpökapasiteetti on käytännössä kokonaan sen rakenteissa. Ilman lämpökapasiteetti on prosentin osia kokonaisuuden lämpökapasiteetista. Tämän vuoksi pelkkä ilman vaihtaminen viileään ei auta kovin paljon, koska sillä ei vielä saa rakenteita jäähtymään. Jos rakenteet halutaan pitää viileänä tarvitaan jatkuva ja suuri ilmavirtaus.

    Tietysti 24/7 ristiveto saa paikat viileiksi, jos ulkona on selvästi viileämpää kuin sisällä. Luonnon aiheuttama ristiveto vaatii kuitenkin otolliset olosuhteet. jäähdytystilanteessa talon korkeus ja hormiefekti (“painovoimainen ilmanvaihto”) ei ihmeesti auta, koska lämpötilaerot ovat pieniä, joten tarvitaan tuulta.

    Paine-eron aikaansaamiseksi pitää tuulla riittävästi, mutta ei saa sataa. Isot avoimet räppänät eivät saisi kutsua oravia tai murtomiehiä sisään. Lisäksi pölyä tulee etenkin keväällä takuuvarmasti erittäin paljon sisään, paikasta riippuen meluakin. Tehokas ristiveto siitä myös vähän hankala, että se jäähdyttää epätasaisesti, joskin rakenteiden lämpötilaerot tasaantuvat suhteellisen nopeasti.

    Joten jos tarkoitus on asua mukavasti ja yleensä miellyttäväksi koetuissa oloissa, ikkunaa avaamalla saatava jäähdytys on hyvin rajallista. Toki siis kaikki riippuu siitä, mitä haluaa ja mitä sietää. Usein kuitenkin uusien talojen rakentajat haluavat mukavaa. Maantieteelläkin on vaikutusta, jäähdystarve on huomattavasti lyhytaikaisempi puiden varjossa Lapissa kuin aurinkoisella paikalla Etelä-Suomessa.

    Jos olisin itse rakentamassa uutta taloa, laittaisin sinne joko vesikiertoisen lattialämmityksen, kattoradiaattorit tai kummankin. Jäähdytykseen kattoradiaattorit ovat lattialämmitystä parempia, lämmitykseen taas lattialämmitys. Riittävän isoilla radiaattoreilla viileää saa maaperän viileydestä pelkällä pumppaamisella, ja kesällä sinne tallennettu lämpö on talvella käytettävissä lämmitykseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  153. Countryboy kirjoitti 11.1.2015 kello 12:04

    Loisteputkissa on paljon enemmän elohopeaa. Muistaakseni 50 mg/putki, samoin jonkin verran läppärien taustavaloissa. Putket rikkoutuvat helposti. Nämä elohopeajätteet ovat aiheuttaneet jätehuollon työntekijöille ongelmia ainakin Ruotsissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  154. Vesa kirjoitti 11.1.2015 kello 12:43

    Osmo Soininvaara:
    Aika pian alettaisiin myydä jäähdyttimiä, jotka säätävät tuon etäluettavan miuttarin arvon vaadittavaan niin että asunnossa saa pitää millaista lämpötilaa hyvänsä. Osattiinhan intissäkin lämmittää kuumemittaria niin, että saatiin saikkua.

    Heh, näin varmaan kävisi. Tietysti entisten tv-lupatarkastajien uudeksi toimenkuvaksi voisi tulla lämpöanturien tarkastaminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  155. Olli Pottonen kirjoitti 11.1.2015 kello 14:18

    Viherinssi: Nykyinen lainsäädäntö voi edellyttää, että tiedot ovat jotenkin saatavissa. “Jotenkin” voi tarkoittaa sitä, että niitä voi käydä kyselemässä firman konttorista kello 11.15-11.23 parittomien kuukausien parillisille päiville osuvina perjantaina, ja vastaukset saa käsinkirjoitettuna paperille.

    Niin, tämä on toki nykyisessä sääntelyssä ongelma. Kyse ei kuitenkaan ole mistään sähkömarkkinoiden erityispiirteestä; ei sähkönkulutus ole ainoa data mitä tarvitaan helposti, ajantasaisena, standardissa koneluettavassa muodossa. Siksi olen yhä sitä mieltä ettei sähkömarkkinoiden erityissäännöille ole tarvetta.

    Jos ja kun EU on liian hidas, voidaan odotellessa asia ratkaista omaa henkilötietolakiamme päivittämällä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  156. Vesa kirjoitti 11.1.2015 kello 15:28

    Mikko Kiviranta: Osaamatta tässä ottaa kantaa direktiivin hölmöyteen tai viisauteen tekniseltä kannalta, muistutan että myös Australia päätti riippumattomasti luopua hehkulampuista, samassa aikataulussa kuin EU. Venäjät, USA:t sun muut ovat tulossa perästä, ja Kiina liittyy joukkoon 2016, ks. Wikipedia: Phase-out_of_incandescent_light_bulbs.

    Laajallapa rintamalla ovat lobbarit olleet poliitikkoja höynättämässä. Tai sitten asiassa on oikeasti järkeä. Enää ei onneksi juuri ole liikkeellä huhua että koko EU-direktiivi oli Satu Hassin yksityisesti alullepanema salajuoni.

    Australiassa ei asunnoille ole lämmitystarvetta, jäähdytykselle kyllä. Kaikki kodinkoneitten ja lamppujen tuottama energia aiheuttaa jäähdytystarvetta. Siellä jos missä hehkulamppudirektiiville on tarvetta, Suomessa tilanne on jokseenkin päinvastainen. Venäjä, no enpä sano mitään.

    Philips ja Siemens (Osram) ovat kaiketi maailman suurimmat lamppuvalmistajat. Siemens on kärähtänyt lahjuksista lukuisia kertoja ja liikkuneet summat ovat yhteensä miljardeja. Lahjonta on ollut keskeinen keino liiketoiminnan edistämisessä. Kokeilkaapa syöttämällä Kuukkeliin “Siemens corruption”. Molemmat ovat julkisesti (ja lisäksi ehkä myös piilossa) rahoittaneet myös ympäristöjärjestöjä oman (lamppu)bisneksensä edistämiseksi. Katso:

    http://www.nytimes.com/2011/06/05/magazine/bulb-in-bulb-out.html

    Yksi esimerkki, jossa USA:n oikeusministeriö lätkäisi USD 500 miljoonan sakot. Pimeitä lahjuksia ja muuta oli maksettu USD 1,36 miljardin verran, Osram mukana:

    http://www.justice.gov/archive/opa/pr/2008/December/08-crm-1105.html

    Siemens on yksi suurimmista lobbaajista Euroopassa ja maailmassa. Virallisesti tilastoidut rahamäärät ovat vain jäävuoren huippu. Lainaus:

    Natacha Cingotti of Friends of the Earth Europe said: “What we see is just the tip of the iceberg. Given the lack of a mandatory register, too much of the lobbying directed at EU institutions is shrouded in secrecy, with numerous lobby groups and law firms shunning disclosure or under-reporting their lobby budgets.”

    Energiansäästölamppuhuijauksesta löytyy tietysti netistä loputtomasti tietoa. Tässä muutama linkki:

    http://www.richsoil.com/CFL-fluorescent-light-bulbs.jsp

    http://freedomlightbulb.blogspot.fi/

    Ja jos EU:n korruptio kiinnostaa, niin vaikka tästä saa pintaraapaisun:

    http://www.bbc.com/news/world-europe-26014387

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  157. Kalevi kirjoitti 13.1.2015 kello 10:30

    Vesa: Australiassa ei asunnoille ole lämmitystarvetta, jäähdytykselle kyllä. Kaikki kodinkoneitten ja lamppujen tuottama energia aiheuttaa jäähdytystarvetta. Siellä jos missä hehkulamppudirektiiville on tarvetta, Suomessa tilanne on jokseenkin päinvastainen…

    Lahjonta on ollut keskeinen keino liiketoiminnan edistämisessä….

    Ja jos EU:n korruptio kiinnostaa…

    Se, että jossain hehkulamppujen lämpökuorma lasketaan kaksinkertaisena viilennystarpeen takia, ei tarkoita sitä, että meillä kannattaisi hyötysuhteeltaan huonoja lamppuja käyttää. Suomessa energian kulutus per capita muutenkin on verrattain suuri, joten energiatehokkuudessa meidän kannattaisi olla mielummin edelläkävijöitä kun jarrumiehiä.

    Linkittämässäsi uutisessa oli yksi hauska heitto:
    “Edison didn’t worry about how many watts they consumed; after all, he also owned an electric company”
    Niinpä.

    Artikkeli muuten on vuodelta 2011. Silloin korkealaatuinen LED-lamppu maksoi 50-100 e. Nyt hintataso on 10-20 e, halvempiakin saa.

    Korruptioväitteillä voi spekuloida, mutta totuus lienee arkisempi. ‘Lamppukielto’ on osa ecodesign-säädöskokoelmaa, jolla EU asettaa rajoja eri sähkölaitteiden energiankäytölle. Vaikkapa televisiot, pesukoneet ja sähkömoottorit ovat nekin saaneet jo osansa. Periaatteessa jokaisen laitteen kohdalla voisi esittää saman argumentin, säästö ei hyödytä koska lämpö. Mutta energiatehokkaaseen asumiseen kuuluu mahdollisimman energiatehokkaiden sähkölaitteiden käyttö ja sitten kun lämmitystarvetta ilmenee, tuotetaan tarvittava lämpö lämmittimillä. Lainsäätäjämme sentään tämän verran ymmärtävät ilman lobbaustakin.

    https://www.tem.fi/energia/energiatehokkuus/tuotteiden_energiatehokkuus/tuotteiden_ekologinen_suunnittelu

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  158. Vesa kirjoitti 14.1.2015 kello 8:37

    Kalevi: Suomessa energian kulutus per capita muutenkin on verrattain suuri, joten energiatehokkuudessa meidän kannattaisi olla mielummin edelläkävijöitä kun jarrumiehiä.

    Kalevi,
    tästä emme voisi olla erimieltä. Juuri siksi nostin esiin sen, miksi Suomessa ja EU:ssa operoidaan lillukanvarsien kanssa (asuntojen valaistus). Siis kun valaistuksen osuus energian kulutuksesta on alle prosentti. Miksi kovalla liksalla EU:ssa asioita valmistelevat ja päättävät fiksut ihmiset eivät tartu asioihin joilla on oikeasti merkitystä? Kuten esimerkiksi rakennusten lämmittämiseen kun siihen Suomessa käytetään 25 % energian kulutuksesta? TAi turhan liikenteen valtaisa energiankulutus. Miksi?

    Itseäni toistaen hehkulamppudirektiivi on haitallinen, koska se on johtanut energiansäästömme harhateille pois olennaisista asioista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  159. Kalevi kirjoitti 14.1.2015 kello 13:40

    Vesa: Kalevi,
    tästä emme voisi olla erimieltä. Juuri siksi nostin esiin sen, miksi Suomessa ja EU:ssa operoidaan lillukanvarsien kanssa (asuntojen valaistus). Siis kun valaistuksen osuus energian kulutuksesta on alle prosentti. Miksi kovalla liksalla EU:ssa asioita valmistelevat ja päättävät fiksut ihmiset eivät tartu asioihin joilla on oikeasti merkitystä? Kuten esimerkiksi rakennusten lämmittämiseen kun siihen Suomessa käytetään 25 % energian kulutuksesta? TAi turhan liikenteen valtaisa energiankulutus. Miksi?

    Itseäni toistaen hehkulamppudirektiivi on haitallinen, koska se on johtanut energiansäästömme harhateille pois olennaisista asioista.

    Vertaus kokonaisenergiaan on sikäli epärelevantti, että siinä on mukana teollisuus, liikenne ym. energian kuluttajat joilla ei ole mitään merkitystä valaistuksen kanssa.

    Tilastoja voi katsoa myös toisin päin. ‘Hehkulamppukielto’ koskee lähinnä kotitalouksia, ja niiden sähkönkäytöstä valaistus on haukannut neljänneksen. Joten näin päin ajatellen näpertelystä ei ole kysymys.

    En ymmärrä väitettäsi, että tämä olisi vienyt huomion pois muilta säästötoimenpiteiltä. Onhan tiedossa esim. lämmityksen osalta rakennusnormien kiristyminen kohti nollaenergiataloja ja liikenteen osalta päästöpohjainen autoverotus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  160. Vesa kirjoitti 16.1.2015 kello 11:20

    Kalevi:
    En ymmärrä väitettäsi, että tämä olisi vienyt huomion pois muilta säästötoimenpiteiltä. Onhan tiedossa esim. lämmityksen osalta rakennusnormien kiristyminen kohti nollaenergiataloja ja liikenteen osalta päästöpohjainen autoverotus.

    Kalevi, tarkista tilastosi. Motivan mukaan valaistuksen osuus asuntojen sähkön kulutuksesta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiemmin. Tietokoneiden, pädien ja älykännyköiden kulutuksen raju kasvu taitaa syödä valaistuksen säästöt.

    Uusilla rakennusnormeilla ei vaikuteta olemassa oleviin rakennuksiin. Uusia asuntoja rakennetaan Suomessa noin 1 % jo olemassa olevien asuntojen määrästä. Eli uusien asuntojen kiristyneillä eristys- ym. määräyksillä on käytännössä hyvin pieni merkitys asuntojen lämmitysenergian kokonaiskulutuksen kannalta. Vaikutukset näkyvät vasta kymmenien, ellei sadan vuoden päästä.

    Jos ja kun ilmastonmuutos ihmisenkin vaikutuksesta on totta, niin me tarvitsemme toimia jotka vaikuttavat nyt ja lähitulevaisuudessa. Suuri yleisö ei todellakaan saa tuudittautua siihen, että hehkulampuista luopuminen ratkaisee jotakin.

    Autojen alenevat päästöt ovat ok, mutta autokannan uusiutuminen erityisesti Suomessa on hidasta ja maksaa erittäin paljon + auton hankintarahat valuvat ulkomaille. Tärkeämpää olisi rajoittaa turhaa autoilua ja tähän päästöpohjainen autoverotus ei vaikuta. Itse asiassa kun useimmat uudet autot kuluttavat vähemmän, niin niillä helposti ajetaan enemmän!

    Osmon aiemmin esittämällä polttoaineverojen jopa reippaalla korotuksella (kompensoitava vaikka työn verotuksessa) ehkä saataisiin parempia tuloksia. Lisäksi jalkautumisella, pyöräilyllä saavutettaisiin merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Tässä vihreillä on ollut hyviä ideoita mm. kaupunkien rakenteen, pyöräteiden ja julkisen liikkumisen osalta.

    Vielä, asuntojen ja liikenteen energiankulutuksen alentamiseksi jo tehdyt toimet ovat aivan riittämättömiä. Poliitikoilta puuttuu palleja koskea äänestäjien joka päiväiseen elämään, valitettavasti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  161. Kalevi kirjoitti 16.1.2015 kello 13:53

    Vesa: Kalevi, tarkista tilastosi. Motivan mukaan valaistuksen osuus asuntojen sähkön kulutuksesta on 8 %. Se on ollut yli 10 % aiemmin. Tietokoneiden, pädien ja älykännyköiden kulutuksen raju kasvu taitaa syödä valaistuksen säästöt.

    Kyllä kotitalousvalaistuksen suuruusluokka ennen direktiivin voimaantuloa on ollut neljäsosa, lähteenä sama Motiva. Tuo 8-10% kenties tarkoittanee sähkölämmitteistä taloa?

    http://motiva.fi/files/1353/Kotitalouksien_sahkonkaytto_2006_-raportti.pdf

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  162. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.1.2015 kello 15:58

    Valaistuksen osuus on pienentynyt nopeasti, koska hehkulamppukielto. Siksi ei pidä sotkea osuutta ennen ja nyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  163. Vesa kirjoitti 16.1.2015 kello 17:45

    Kalevi: Kyllä kotitalousvalaistuksen suuruusluokka ennen direktiivin voimaantuloa on ollut neljäsosa, lähteenä sama Motiva. Tuo 8-10% kenties tarkoittanee sähkölämmitteistä taloa?

    Vähän tuoreemmasta tutkimuksesta v. 2011: “Asuntojen sähkönkäytöstä valaistukseen kuluu enää 8 prosenttia, kun valaistuksen osuus vuonna 2006 oli vielä 14 prosenttia.”

    Lähde: http://motiva.fi/koti_ja_asuminen/mihin_energiaa_kuluu/sahkonkulutus

    Hehkulamppudirektiivin yhteydessä arvioitiin, että parhaimmillaan se puolittaisi valaistusähkön kulutuksen. Saattaa olla, että Suomessa tähän päästy ja hyvä niin. Tosin Suomen energiankulutuksesta tämän säästön osuus on vain noin 0,3 %. Eli suureen riemuun ei ole aihetta, jos ilmastonmuutos halutaan torjua. Samansuuruinen vaikutus syntyisi jos rakennusten lämmitykseen käytetystä energiasta leikattaisiin yksi sadasosa, tai liikenteeseen käytetystä kaksi sadasosaa.

    Keskustelua olennaisemmista inhimillisen toiminnan muutoksista energian tuhlaamisen osalta ei näytä tällä palstalla nyt syntyvän. Ehkä Osmo ehtisi joskus alustamaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  164. Maurizio kirjoitti 17.1.2015 kello 0:36

    “Poliitikoilta puuttuu palleja koskea äänestäjien joka päiväiseen elämään, valitettavasti.”

    No itse sanoisin, että onneksi puuttuu. Ja suurin osa poliitikoistakin tämän tietenkin tietää; menee nimittäin se luottamustehtävä seuraavassa äänestystilaisuudessa, jos kovin kovasti vaalikarjan kintuille pissimään rupeaa.

    Mutta yksi toimiva ratkaisuhan olisi tietty demokratian romuttaminen. Kannattaisitko itse tätä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  165. Kim kirjoitti 26.10.2015 kello 15:23

    LED lampuissakin kannattaa suosiolla jättää ostamatta ne kaikkein edullisimmat hinta alkaen mallit. Halpa hankittaessa, mutta kun niitä täytyy ostaa muutama samassa ajassa minkä yksi kunnollinen kestää.

    E39&e61:
    Ostokuitti kannattaa säilyttää. Minulla on parinLED-lampunelinikä jäänyt kolmeen kuukauteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  166. Kim kirjoitti 26.10.2015 kello 15:28

    Hyvinkin näin. Saman olen huomannut auton polttoaineen kulutuksen kanssa. Mikäli auto ei kuluta enää 10 litraa satalsella, vaan vajaat 5. Tulee huolettomammin ajeltua turhiakin reissuja. Loppujen lopuksi säästö sekä ympäristön kannalta huomattava muutos jää minimaaliseksi.

    J. M. Korhonen:
    Satoja viestejä mutta ei vielä sanaakaan rebound-ilmiöstä. Korjataan asia.

    Näihin toiveisiin sähkönkulutuksen oleellisesta vähentämisestä kiitos energiatehokkaampien laitteiden kannattaisi suhtautua nykyistä suuremmalla varauksella. On tunnettua, että vähintään osa saavutetusta säästöstä valahtaa siihen, että tehokkaampia laitteita asennetaan ja käytetään enemmän.

    Voi olla, että saturaatio valaistuksen suhteen on saavutettu, mutta kun on kolmisen vuosikymmentä kuunnellut ihmisten valituksia siitä, miten pimeää Suomessa talvisin on, en olisi siitä ihan 100% varma. Melko luultavaa nähdäkseni on, että led-valojen yleistyminen

    1) lisää valaisimien kokonaismäärää, ja
    2) lisää niiden käyttöaikaa, kun käyttäminen koetaan halvaksi tai ympäristöystävälliseksi.

    Tämä ei mitenkään tarkoita, ettäkö LEDejä ym. tehokkuusparannuksia olisi syytä vastustaa – mutta haaveet ympäristöongelmien ratkaisemisesta energiaa säästämällä kannattaisi varustaa melko suurilla varauksilla.

    Juuri viime vuoden lopulla esimerkiksi IEA päivitti arviotaan reboundin (olisiko se suomeksi vaikka kimmahdus?) suuruudesta aiemmasta 9 prosentista jopa niinkin suureksi kuin 60 prosenttia – keskimäärin. Tällä on aikamoinen vaikutus energian kulutusennusteisiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus