Asukkaiden valikointi ja sote-menot

Kaavail­lus­sa Sote-uud­is­tuk­ses­sa kun­tien mak­su­o­su­udet muut­tuvat. Häviäjät valit­ta­vat, että heitä ran­gais­taan siitä, että ovat hoi­ta­neet asiansa hyvin ja toim­i­neet tehokkaasti. Tämäkin on osa totu­ud­es­ta, mut­ta merkit­tävämpi osa kos­kee sitä, että erot asukkaiden valikoin­nis­sa tasoit­tuvat ja se taas on ainakin min­un mielestäni oikein.

Oulus­sa teh­dyn tutkimuk­sen mukaan kymme­nen pros­ent­tia kun­nan asukkaista aiheut­ti 81 % kun­nan sote-menoista. Nois­sa suurku­lut­ta­jis­sa on tietysti henkilöitä, joil­la on vuo­den aikana ollut jokin kallis leikkaus, mut­ta pääasi­as­sa kyse on huono-osaisu­ud­es­ta, joka näkyy sekä sosi­aal­i­työn että ter­veyspalvelu­jen tarpeena. Tähän asti ero­ja kun­tien sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon menois­sa on domi­noin­ut täysin se, miten tuo kymme­nen pros­ent­tia asuu.

Koko maas­sa palvelu­jen suurku­lut­ta­jia lie­nee melko tasais­es­ti, mut­ta kaupungeis­sa erot kaupungi­nosien välil­lä ovat erit­täin suuria (seg­re­gaa­tio). Jos jokainen kaupun­ki muo­dostaisi oman kun­tansa, nämä erot tasoit­tuvat, mut­ta käytän­nössä kaupun­git ovat jakau­tuneet ydinkaupunki­in ja sitä ympäröivi­in kehyskun­ti­in. Paljon kulu­ja aiheut­ta­va väestö ei sil­loin jakaudu mitenkään tasaisesti.

Huono-osaisu­us ei ole niitä asioi­ta, joista olisi kelvol­lisia tilas­to­ja, joten on tur­vaudut­ta­va korvikkeisi­in. Varsin hyvä ehdokas huono-osais­ten määrää koske­vak­si indikaat­torik­si on pitkit­tynyt pien­i­t­u­loisu­us, kos­ka sairaudet liit­tyvät usein köy­hyy­teen.  Se tarkoit­taa niiden ruokakun­tien osu­ut­ta, joiden käytet­tävis­sä ole­vat tulot kulu­tusyk­sikköä kohden ovat alle 60 % medi­aanista ja ovat olleet sitä myös kolmes­ta edel­lis­es­tä vuodes­ta vähin­tään kaht­e­na vuote­na; yhteen­sä siis kol­me­na vuote­na viimeis­es­tä neljästä. Tämäkään ei ole täy­delli­nen mit­tari. Vaik­ka kyse on pitkit­tyneestä pien­i­t­u­loisu­ud­es­ta, opiske­li­jat pää­sevät häir­it­semään tilas­toa jonkin ver­ran. Maaseudul­la taas osit­tain luon­taistaloudessa asu­vat pien­i­t­u­loiset ovat kyl­lä rahas­sa mitat­en pien­i­t­u­loisia, eivätkä mak­sa paljonkaan kun­nal­lisvero­ja, mut­ta eivät kulu­ta sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja ylenpalttisesti.Köyhät Helsinki

Köyhät Turku

Köyhät Tampere

Ohei­sis­sa kuvis­sa on pitkit­tyneesti pien­i­t­u­lois­t­en osu­us Helsin­gin, Turun ja Tam­pereen ympäristön kun­nis­sa. Huo­maamme, että keskuskaupun­gin kan­ta­ma sosi­aa­li­nen taak­ka niis­sä kaikissa on selvästi suurem­pi kuin ympäröivis­sä kun­nis­sa. Jos sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen rahoi­tus jatkos­sa ote­taan yhteis­es­tä kas­sas­ta, ne hyö­tyvät, joiden väestö on näi­den palvelu­jen suurku­lut­ta­jia ja ne kär­sivät, jot­ka ovat esimerkik­si asun­topoli­ti­ikan keinoin lais­ta­neet sosi­aalis­es­ta vastuusta.

Todet­takoon, että kaupun­git eivät suinkaan ole mitään köy­hyy­den keskit­tymiä. Eniten pitkit­tynyt­tä pien­i­t­u­loisu­ut­ta on haja-asu­tusalueille. Helsin­gin pien­i­t­u­lois­t­en osu­us alit­taa koko maan keskiar­von, vaik­ka se onkin selvästi ympäryskun­tia suurem­pi. Kaupunkien ympäryskun­nat koos­t­u­vat pain­ote­tusti hyväosaisista.

59 vastausta artikkeliin “Asukkaiden valikointi ja sote-menot”

  1. Tämä on tärkeää huo­ma­ta! Hyvä, että joku ottaa sen esille.

    Toisaal­ta on myös kun­tia, joiden ter­veys­menot ovat tarkoituk­sel­lis­es­ti hyvin korkeat: esim. Kus­tavi. Tämä on kun­nan tietoinen val­in­ta, sil­lä pyritään tar­joa­maan kun­ta­laisille normia parem­mat palve­lut (esim. yksi­tyiseltä sek­to­ril­ta), mikä tietysti mak­saa. Miten tämä käynee sote-uudistuksessa?

  2. Yritämme pureutua tarkem­min tähän huono-osaisu­u­den “hin­taan” ja osal­lisu­u­den kysymyk­si­in Itä-ja Pohjois-Suomeen kohdis­tu­vas­sa (thl:n ja Diakin) han­kkeessa. Iso kysymys joka on jäänyt liian väh­lle huomiolle.

  3. erot asukkaiden valikoin­nis­sa tasoit­tuvat ja se taas on ainakin min­un mielestäni oikein

    Onko tähän jotain perustelu­ja? Min­ulle ei ole vielä selvää, mikä yhteis­vaiku­tus on nyky­is­ten sairas­tavu­u­denkin huomioonot­tavil­la val­tiono­suuk­sil­la, hal­li­tuk­sen viimeisim­mil­lä muu­tok­sil­la val­tiono­su­u­den jakope­rusteisi­in, sote-ehdo­tuk­sen mak­sukaaval­la ja kun­tien toteu­tuneil­la menoil­la. Pera­iaat­teessa van­ha jär­jestelmäkin on tasan­nut sairas­tavu­usero­ja. Uusi jär­jestelmä ei siis tuo tässä mielessä mitään uut­ta. Kai­vat­taisi­in hie­man tarkem­paa laskel­maa siitä, miten muu­tos muka tasaa sairas­tavu­userot paremmin.

    Tähän asti ero­ja kun­tien sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon menois­sa on domi­noin­ut täysin se, miten tuo kymme­nen pros­ent­tia asuu.

    Tämäkin tuli vähän ilmas­ta. Olisiko viit­teitä perusteluihin?

    THL on muuten kerän­nyt tietoa kun­nit­tain myös tarve­vakioiduista menoista. Tuskin enkään ovat aivan tarkko­ja, mut­ta anta­vat ainakin osvi­it­taa kun­tien tuh­laile­vu­ud­es­ta (sairas­tavu­u­den kus­tan­nus­vaiku­tuk­sia elim­i­noiden). Tuol­lakin lasku­taval­la kun­tien välil­lä on melko suuria eroja.

    Jos jokainen kaupun­ki muo­dostaisi oman kun­tansa, nämä erot tasoittuvat

    Kulut tasoit­tuisi­vat, jos Suomes­sa olisi tasan yksi kun­ta, tai jos val­tio mak­saisi toteu­tuneet kulut. Tähän men­nessä val­tiono­su­udet ovat peri­aat­teessa tasailleet ero­ja (pitkäl­lä tähtäimel­lä, ei sat­un­naisia kulu­ja). Ihan hyvä tasaus­malli tuo van­hakin. Jos halu­taan, siihen voisi lisätä sat­un­nais­ten kulu­jen tasaus­ta tai herkkyyt­tä sairas­tavu­u­den muu­tok­sille. Mielu­um­min siis val­tion kuin suurkun­tien tasol­la. (Suurkun­tien välil­läkin tasaus­ta tarvitaan.)

    Maaseudul­la taas osit­tain luon­taistaloudessa asu­vat pien­i­t­u­loiset ovat kyl­lä rahas­sa mitat­en pien­i­t­u­loisia, eivätkä mak­sa paljonkaan kun­nal­lisvero­ja, mut­ta eivät kulu­ta sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­ja ylenpalttisesti.

    Tämä väestönosa ei tai­da nykyisen yltäkyl­läisyy­den aikana olla kovin suuri. Maal­lakin useim­mat hake­vat ruokanssa S- tai K‑kaupasta (myös maat­aloud­es­ta elan­ton­sa han­kki­vat). Ja toisaal­ta Helsingis­säkin on siir­to­la­pu­u­tarhansa ja vil­je­ly­pal­stansa. Usein omaa ruokaa tuot­ta­vat jo muutenkin tarmokkaat ja työteliäät ihmiset.

  4. Mik­stakia ne ham­pun­polt­ta­ja down­shif­taa­jat ja luku­taidot­tomat pako­laiset pitää asut­taa pääkaupunki­in, kemi­järvel­lä on puoli­ty­hjiä ker­rostalo­ja tarpeek­si ja hin­ta hyv­in­voin­ti­val­ti­olle murto-osa.

  5. Miten alko­holin suurku­lu­tus ja “humalas­sa hölmöi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoit­o­menois­sa? 10% ihmi­sistä juo 50% kaikesta kulute­tus­ta alko­holista. Van­hus­tenkin alko­holis­mi lisään­tyy. Viinan aiheut­tamien sairauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huoltoa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­toman alko­holinkäytön aiheut­ta­mat tap­atur­mat ja pahoinpitelyt.

    Jouduin ker­ran men­emään Haart­manin sairaalan päivystyk­seen sun­nun­taina yhden aikaan yöl­lä, sairaalatutkimusten aiheut­tamien kom­p­likaa­tioiden vuoksi.
    vuok­si. Päivystys oli täyn­nä humalaisia ja ambu­lanssit toi­vat heitä lisää kokoa­jan. Olin ain­oa selv­in­päin ole­va ja tun­sin itseni joukos­ta poikkeavak­si. Poruk­ka oli sen ver­ran jur­ris­sa, etteivät ihme­telleet yhtä joukos­sa selv­in­päin ole­vaa kivuista kär­sivää poti­las­ta. Siinä kat­sel­lessani touhua mietin, miten tulee kalli­ik­si viinan käytön aiheut­ta­mat vahin­got ja tap­pe­lut. Ambu­lanssikyyti mak­soi vuon­na 2006 noin 120 € Meilahdes­ta Man­ner­heim­intielle. Soitin ambu­lanssin lähiomaiselle ja lasku tuli koti­in. Omavas­tuu oli noin 20 €.
    Olin ollut lauan­taina aneste­si­aa vaatineis­sa tutkimuk­sis­sa. Yöl­lä tuli­vat hirvit­tävät kivut. Onnis­tu­in soit­ta­maan hätäkeskuk­seen, toivoen pää­seväni ambu­lanssil­la sairaalaan. Kuule­ma ambu­lanssin tulo olisi kestänyt kauan ja kehoit­ti­vat mielum­min men­emään tak­sil­la Haart­manin sairaalaan. Koke­mus oli mieleen painu­va. Kipuineen odot­telin ja kat­selin kun eri tavoin itsen­sä loukan­nei­ta ja tapellei­ta humalaisia odot­teli lääkärille pääsyä. Heitä oli niin paljon, että min­un odot­telu kesti 2 ja toinen 2 tun­tia labro­jen tulosten odottelua.

  6. Jor­ma Nordlin:
    Miten alko­holin suurku­lu­tus ja “humalas­sa hölmöi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoit­o­menois­sa? 10% ihmi­sistä juo 50% kaikesta kulute­tus­ta alko­holista. Van­hus­tenkin alko­holis­mi lisään­tyy. Viinan aiheut­tamien sairauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huoltoa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­toman alko­holinkäytön aiheut­ta­mat tap­atur­mat ja pahoinpitelyt.
    ‘snip’

    Kyl­lähän ne rasit­ta­vat, mut­ta ne ovat melko halpo­ja vammoja.

    Tietysti, jos rait­tiusih­misiltä kysytään (ja tiedo­tusvä­li­neet mielel­lään kysyvät), niin eipä mui­ta sairauk­sia olekaan kuin alko­holista johtu­via. Tosi­asi­as­sa Suomes­sa kuolee vuosit­tain noin 50.000 ihmistä, alko­holi­in noin 1.500.

  7. Jor­ma Nordlin:
    Miten alko­holin suurku­lu­tus ja “humalas­sa hölmöi­ly” näkyy nois­sa ter­vey­den­hoit­o­menois­sa? 10% ihmi­sistä juo 50% kaikesta kulute­tus­ta alko­holista. Van­hus­tenkin alko­holis­mi lisään­tyy. Viinan aiheut­tamien sairauk­sien lisäk­si ter­vey­den­huoltoa rasit­ta­vat hal­lit­se­mat­toman alko­holinkäytön aiheut­ta­mat tap­atur­mat ja pahoinpitelyt.

    Jouduin ker­ran men­emään Haart­manin sairaalan päivystyk­seen sun­nun­taina yhden aikaan yöl­lä, sairaalatutkimusten aiheut­tamien kom­p­likaa­tioiden vuoksi.
    vuok­si. Päivystys oli täyn­nä humalaisia ja ambu­lanssit toi­vat heitä lisää kokoa­jan. Olin ain­oa selv­in­päin ole­va ja tun­sin itseni joukos­ta poikkeavak­si. Poruk­ka oli sen ver­ran jur­ris­sa, etteivät ihme­telleet yhtä joukos­sa selv­in­päin ole­vaa kivuista kär­sivää poti­las­ta. Siinä kat­sel­lessani touhua mietin, miten tulee kalli­ik­si viinan käytön aiheut­ta­mat vahin­got ja tappelut.

    Tuo kuvaus vas­taa sitä näke­mys­tä, joka on muu­ta­man vuosikymme­nen aikana, erinäis­ten koke­musten perus­teel­la itsel­lenikin Helsingis­sä muo­dos­tunut. Ei ihme, että tuol­laises­sa ympäristössä itsen­sä väärään paikkaan eksyneek­si koke­vat alka­vat hakeu­tua yksi­tyisen, aku­ut­tia apua anta­van tahon puolelle. Jokainen puukko kyl­jessä tai kaadut­tuaan päästään ver­ta vuo­ta­va, sisään kan­net­ta­va juop­po menee jonos­sa tietysti ohit­sesi, etkä voi etukä­teen edes sen vuok­si tietää, kuin­ka kauan tuo­ta odotuk­sen kär­simys­tä siel­lä joudut kestämään, et vaik­ka lääkäri olisi sin­ut jo alku­un tutk­in­ut, ja joitakin kuvauk­sia tai pikaisia esim. verikokei­ta määrännyt.

    On todel­la ikävää istua selv­in­päin siel­lä viinal­ta hai­se­vien örveltäjien ja muiden päi­htei­den käyt­täjien joukos­sa, vaik­ka oma tai lähiomaisen ter­veys olisi jo tuo­ta ennenkin vaarantunut. 

    Lisäriskin koke­mus (tai pyrkimys sen vält­tämiseen) saa mon­et hakeu­tu­maan apua saadak­seen yksi­tyiselle puolelle, tai ehkä jopa muut­ta­maan rauhal­lisem­mik­si koe­tu­ille alueille, ehkä noille O.S:n tämänker­taisen kir­joituk­sen alus­sa esitet­ty­jen, lyhyen pylvään, eli vähäisen “pitkit­tyneen pien­i­t­u­loisu­u­den riskin” alueille, esim. Espooseen, Nur­mi­järvelle tai Sipooseen. 

    Tämänkaltainen kehi­tys tietenkin pahen­taa (tai on jo pahen­tanut) tilan­net­ta esim. Helsingis­sä vain entis­es­tään. Jos em. joukon kanssa tapah­tu­vien sat­un­nais­ten kohtaamis­ten määrä (tai koet­tu ris­ki) kas­vaa kaupungis­sa (muual­lakin kuin päivystyspo­lik­linikoil­la) yli ihmisen (ihmis­es­tä toiseen vai­htel­e­van) sietokyvyn, alkaa katse kyl­lä entistä use­am­min hakeu­tua riit­tävän laa­jaa aluet­ta kuvaavalle kar­talle ja myytävänä ole­vien asun­to­jen ilmoituksiin. 

    Tässä on Osmolle ja muillekin aika kova pähk­inä pur­tavak­si. Pitäisikö örveltäjien joukko jakaa maas­samme tasan kaikkien kun­tien ja asuinaluei­den iloksi/murheeksi? Sote-meno­jen rahoituk­sen osalta tuo lie­nee ainakin syytä tehdä, mut­ta pitäisikö tehdä jotain muu­takin, ja mitä se voisi olla? (Huom! Kaik­ki sote-menot eivät tietenkään ole vain örveltäjistä ja hei­dän toikkaroin­neis­taan johtuvia.)

    1. Voisi olla niinkin, että päivystyk­sessä olisi kak­si huonet­ta, toinen selvin päin oleville. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten kohdal­la se ratkaiosti­in aikanaan niin, että lap­sille oli kokon­aan erilli­nen päivystys­vas­taan­ot­to. En tiedä, onko enää.

  8. Nyt kun val­tiono­suuk­sis­sa ote­taan sairas­tavu­us suo­raan huomioon niin sairaat tule­vat Suomes­sa lisään­tymään räjähdys­mäis­es­ti. Diag­noosia pukkaa jos vähänkin poikkeat normista. Sitä tuote­taan mitä mitataan.

  9. mai­ju:
    Mik­stakia ne ham­pun­polt­ta­ja down­shif­taa­jat ja luku­taidot­tomat pako­laiset pitää asut­taa pääkaupunki­in, kemi­järvel­lä on puoli­ty­hjiä ker­rostalo­ja tarpeek­si ja hin­ta hyv­in­voin­ti­val­ti­olle murto-osa.

    Mil­lä tavoin ajat­telit muilut­taa ham­pun­polt­ta­ja down­shif­taa­jat ja luku­taidot­tomat pako­laiset Kemi­järvelle? Riit­tääkö kep­pi tai porkkana vai käyt­täisitkö pakkokeinoja?

  10. Talousasioi­ta miet­tivälle herää taas kysymys siitä, onko­han kyse brut­tomenoista vai net­tomenoista, joista asi­akas­mak­sut ja muut tulot on vähen­net­ty? Tai ovatko menot jotain näi­den väliltä?

    Tietenkin Kela myös mak­saa jotakin ja suuri osa väestöstä on työter­veyshuol­lon piirissä.

    Use­at niistä, jot­ka nyt kuu­lu­vat siihen 10 pros­entin “kalli­iseen” joukkoon ovat jos­sakin elämän­sä vai­heessa kuu­luneet siihen 90 pros­entin joukkoon, jot­ka mak­sa­vat lystin.

    Kos­ka edessä on tiukkia aiko­ja, niin ennus­tan, että niis­sä kun­nis­sa, jos­sa palve­lu­ta­soa ei ole vielä heiken­net­ty, niin se tul­laan nopeasti heiken­tämään. Ja rahal­la sit­ten saa ostaa parem­mat palvelut.

  11. mai­ju: s

    Kos­ka he ovat poten­ti­aal­isia Vihre­it­ten ja Vasem­mis­toli­iton äänestäjiä? 🙂

  12. Tämä “me olemme hoi­ta­neet hom­mamme hyvin ‑argu­ment­ti” on nimeno­maan val­heelli­nen, jollei sit­ten pien­i­t­u­lois­t­en pakot­ta­mi­nen naa­purin aidan taakse ole hyvää poli­ti­ikkaa. En tosin epäile, etteikö moni vaikut­ta­ja toisaal­ta tietäisi mis­tä puhuu ja olisi samaan aikaan täysin vil­pitön tois­tel­lessaan jo kuluneek­si käynyt­tä fraasia. 

    Fraasi on suosit­tu myös muis­sa yhteyk­sis­sä oman poli­it­tisen agen­dan edis­tämisek­si. Balt­ian maid­en alhaisem­man työt­tömyyspros­entin selit­tämi­nen alhaisem­mil­la sosi­aalietuuk­sil­la tai vero­tuk­seen liit­tyvil­lä valin­noil­la ovat tästä hyviä esimerkkejä. 

    Balt­ian maat ovat toim­i­neet juuri kuten kehyskun­nat ja kipan­neet pahim­man työt­tömyy­den (=ongel­mansa) muiden maid­en työmarkkinoille.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi olla niinkin, että päivystyk­sessä olisi kak­si huonet­ta, toinen selvin päin oleville. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten kohdal­la se ratkaiosti­in aikanaan niin, että lap­sille oli kokon­aan erilli­nen päivystys­vas­taan­ot­to. En tiedä, onko enää.

    Kan­natan (itsekin päivystyk­sessä kärsineenä)!

    Liekö ajatuk­sel­la kuitenkaan läpi­menon mah­dol­lisuuk­sia, sil­lä eikö joku voi sanoa että tässä pol­je­taan humalais­ten yhden­ver­taisia kansalaisoikeuk­sia? Ja mitä tehdään kun­non kansalaiselle, joka on sairas­tunut juo­tu­aan pari lasia viiniä?

  14. Olen ottanut vas­taan aika paljon humalaisia, jopa kaa­tokän­nisiä. Ylivoimainen enem­mistö osaa käyt­täy­tyä aivan asial­lis­es­ti tilanteen vaa­ti­mal­la tavalla.

  15. Ode:

    Voisi olla niinkin, että päivystyk­sessä olisi kak­si huonet­ta, toinen selvin päin oleville. 

    Ei vaan tai­da olla mah­dol­lista Suomes­sa val­lit­se­van peru­soikeus- ja perus­tus­lak­i­fun­da­men­tal­is­min takia (oikeusasi­amies kiel­si puhal­lu­tuk­set ter­vey­den­huol­los­sa vuosi sitten.)

    http://www.valvira.fi/valvira/ajankohtaista/eoa_n_kannanotto_terveydenhuollon_toimintayksikolla_ei_ole_oikeutta_kaavamaisesti_puhalluttaa_kaikkia_tapaturmapotilaita

  16. Sha­keem: Balt­ian maat ovat toim­i­neet juuri kuten kehyskun­nat ja kipan­neet pahim­man työt­tömyy­den (=ongel­mansa) muiden maid­en työmarkkinoille.

    Ei todel­lakaan näin, vaan kehyskun­nat ovat houkutelleet kaavoitus- ja tont­tipoli­ti­ikallaan hyvä­palkkaisia (kolmikymp­pisiä) kun­taansa ja ovat samal­la olleet hyvin varovaisia sosi­aalisen asun­to­tuotan­non toteuttajia.

    Tämä on ollut aivan tietoinen val­in­ta ja siitä on ollut päät­täjien kesku­udessa hil­jainen, kir­jaam­a­ton konsensus.

  17. Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi olla niinkin, että päivystyk­sessä olisi kak­si huonet­ta, toinen selvin päin oleville. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten kohdal­la se ratkaiosti­in aikanaan niin, että lap­sille oli kokon­aan erilli­nen päivystys­vas­taan­ot­to. En tiedä, onko enää.

    Helsingis­sä tun­tuu yksi­tyis­sek­tori kerän­neen kaik­ki taval­liset, peruster­veet ihmiset. Mon­es­sa pienem­mässä paikas­sa yksi­ty­istä ei edes ole, vaan kun­ta hoitaa asukkaansa.

  18. mai­ju:
    Nyt kun val­tiono­suuk­sis­sa ote­taan sairas­tavu­us suo­raan huomioon niin sairaat tule­vat Suomes­sa lisään­tymään räjähdys­mäis­es­ti. Diag­noosia pukkaa jos vähänkin poikkeat normista. Sitä tuote­taan mitä mitataan. 

    Sairas­tavu­us on val­tiono­suuk­sis­sa otet­tu huomioon koko ajan, tilanne ei dra­maat­tis­es­ti muutu.

    Uut­ta tulee ole­maan se, että kun­nan sote-alueelle suoritet­tavas­sa mak­sus­sa sairas­tavu­us ote­taan huomioon mak­sua korot­ta­vana tek­i­jänä. Kun­nat eivät var­masti sitä halua korot­taa, eli diag­noosia ei pukkaa.

    Sote-alueen tuloi­hin ko. asia ei vaiku­ta, ain­oas­taan siihen, miten sum­ma jakau­tuu kun­tien kesken.

  19. Vähän yksipuolista selit­tää asi­aa asukkaiden valikoin­nil­la. Tuo­hon pitkit­tyneeseen köy­hyys­riski­in kun kuu­luu sel­l­aisia tek­i­jöitä kuten ikään­tymi­nen (ikäpyra­mi­di on aika eri­lainen pääkaupun­gin eri kun­nis­sa), se miten työt­tömyyt­tä ja syr­jäy­tymis­riskiä tor­jun­taan (mm etsivä sosi­aal­i­työ), asun­not­to­muus yms. 

    Esimerkik­si pääkaupunkiseudul­la Helsin­gin van­husväestön koko on suh­teessa mil­tei tuplat Espoon vastaavaan.

  20. Siis 10 pros­ent­tia vas­taa 81 pros­en­tista, yhtä vuot­ta ja Oulua tarkasteltaes­sa. Elinkaarikus­tan­nuk­set osu­vat var­maan lähem­mäs 80–20 ‑sään­töä.

    Asukkai­ta voisi min­un puolestani valikoi­da val­takun­nan tasol­la. 20 %:n elim­i­noimis­es­ta tai ster­iloin­nista olisi selvää ja pysyvää hyö­tyä. Mut­ta koh­ta meil­lä olisi korkeampi­en sosi­aal­i­s­tan­dar­d­i­en myötä uusi Pare­to-parko­jen joukko, vaik­ka ongel­mat oli­si­vat toki lievem­piä. Ster­iloin­ti ja likvi­doin­ti oli­si­vat myös Väärin.

    Sen sijaan voisimme esim. valikoi­da istutet­tavia alkioi­ta. Koko genomin kat­tavien skan­nausten avul­la meil­lä on jo hyvä käsi­tys siitä, mitkä vari­antit ovat harv­inaisia ja siten toden­näköis­es­ti haitallisia. Teo­reet­tis­es­ti suurin osa älykkyy­den (ja muun toimin­nal­lisu­u­den) vai­htelus­ta sisäl­tyy näi­hin haitallisi­in vari­ant­tei­hin (jos vari­ant­ti on hyvä, mik­sei se ole jo yleinen?). Keino­hedelmöit­tämäl­lä usei­ta alkioi­ta ja val­it­se­mal­la näistä vähiten erikoinen voidaan vähen­tää tule­vaa palvelu­jen kulutusta.

    Vielä hur­jem­pia paran­nuk­sia voidaan saa­da tois­ta­mal­la val­in­ta usei­den sukupolvien yli. Tämä tapah­tu­isi kyp­syt­tämäl­lä alkioista suku­solu­ja lab­o­ra­to­rios­sa. Tässä ollaan saavutet­tu viime aikoina edis­tys­tä.

    Filosofi Nick Bostrom on kasan­nut hyvän kat­sauk­sen alkio­valin­nan mah­dol­lisuuk­si­in. Paljonko olisit valmis val­tion puoles­ta mak­samaan, että uusi kansalainen olisi +1 keski­ha­jon­taa perin­nöl­lis­es­ti ter­veem­pi ja 15 pojoa älykkäämpi? +4 SD? Entä oman lapsen tapauksessa?

  21. Joskus vuosi­tuhan­nen alus­sa luin Hesarista artikke­lin asun­not­to­muud­es­ta, joka on huono-osaisu­ut­ta karuimmillaan. 

    Jutus­sa haas­tatelti­in sil­loista Espoon sosiaali(tai jotakin)johtajaa, joka selvit­ti espoolais­ten kek­simän ratkaisun asun­not­tomien ongel­maan. Kon­sti oli tuol­loin niin nokkela ja inno­vati­ivi­nen, että helsinkiläisenä oikein kuvot­ti: Espoon kaupun­ki antoi jokaiselle espoolaiselle asun­not­toma­lle 3 kk:n mak­susi­toumuk­sen matkus­ta­jakoti­in (siis sel­l­aiseen vaa­ti­mat­tomam­paan majoitusliikkeeseen).

    Valitet­tavasti toimit­ta­ja ei tarkem­min selvit­tänyt luk­i­joille mallin kaikkia hienouk­sia ja miten edullista tämä olikaan Espoolle. Tuol­loin ei Espoos­sa ollut ensim­mäistäkään matkus­ta­jako­tia toimin­nas­sa, jol­loin muu­ta­man kuukau­den matkus­ta­jako­ti­ma­joituk­sen jäl­keen asun­not­to­muu­songelmien aiheut­ta­ja pois­tui Espoon kir­joista helsinkiläiseksi.

  22. Voisiko mitenkään olla niin, että liian hyvä sosi­aal­i­huolto aiheut­taa ongelmia? Voisiko mitenkään olla niin, että leikkaa­mal­la sosi­aal­i­meno­ja vaik­ka 30%, leikat­taisi­in samal­la tilas­tol­lista ongelmaa?

  23. Nopeasti vilka­istu­na tuo pitkit­tyneen pien­i­t­u­loisu­u­den ris­ki näyt­täisi kor­reloivan sen kanssa, mikä on tietyn­lais­ten vuokra-asun­to­jen osu­us kun­nas­sa. Rusko, Lieto, Nur­mi­järvi, Sipoo, Kirkkon­um­mi, Kaa­ri­na, Pirkkala, Lem­päälä ja Kan­gasala ovat kaik­ki sel­l­aisia kun­tia, jois­sa omis­tusasu­jien osu­us kun­nan väestöstä on eri­tyisen korkeal­la tasolla.

    Onko nuo taulukot las­ket­tu käyt­täen val­takun­nal­lisia vai alueel­lisia medi­aane­ja? Pien­i­t­u­loisu­us käsit­tääk­seni on aina suh­teel­lista. Ja köy­hyys on sidok­sis­sa alueen kus­tan­nuk­si­in. Joil­lain alueil­la voi hyvin elää vaikka­pa 700 euron kuukausi­t­u­loil­la, ja toisil­la alueil­la sil­lä rahal­la ei saa mak­set­tua edes 40 neliön asun­non vuokraa.

  24. Raimo K: Kyl­lähän ne rasit­ta­vat, mut­ta ne ovat melko halpo­ja vam­mo­ja. Tietysti, jos rait­tiusih­misiltä kysytään (ja tiedo­tusvä­li­neet mielel­lään kysyvät), niin eipä mui­ta sairauk­sia olekaan kuin alko­holista johtu­via. Tosi­asi­as­sa Suomes­sa kuolee vuosit­tain noin 50.000 ihmistä, alko­holi­in noin 1.500.

    Kus­tan­nus­näkökul­mas­ta alko­holistien päivystyskäyn­nit ovat vähämerk­i­tyk­sistä kohi­naa. Raha menee pitki­in sairaala­hoito­jak­soi­hin ja tuet­tuun asumiseen, työkyvyt­tömyy­teen ja huostaan­ot­toi­hin. Alko­holin aiheut­ta­ma aivo­vau­rio voi olla kallis (40-vuo­ti­aana palve­lu­taloon, jon­ka hin­ta 4000e/kk), samoin esim paha alko­holi­haimat­ule­hdus (2000e/vrk teho-osas­tol­la). Juop­po­hul­lukin viet­tää hel­posti sairaalas­sa muu­ta­man viikon 400e päivähin­taan. Eri­lai­sis­sa hoitokodeis­sa ja palve­lu­talois­sa sekä las­ten­suo­jelu­laitok­sis­sa aika moni asukkaista on sik­si että joku joi liikaa viinaa. Suuret kus­tan­nuk­set tule­vat myös siitä että alko­holisti ei hoi­da mui­ta sairauk­si­aan ja joutuu sen vuok­si aikaisem­min palve­lu­taloon ja turhaan sairaalaan.

    Osmo Soin­in­vaara:
    Voisi olla niinkin, että päivystyk­sessä olisi kak­si huonet­ta, toinen selvin päin oleville. Tuo nimit­täin on todel­li­nen ongel­ma. Las­ten kohdal­la se ratkaiosti­in aikanaan niin, että lap­sille oli kokon­aan erilli­nen päivystys­vas­taan­ot­to. En tiedä, onko enää. 

    Mah­taako olla oikeusasi­amiehen mukaan sal­lit­tua. Eihän ihmisiä saa jär­jestelmäl­lis­es­ti päivystyk­sessä edes puhalluttaa.

    Catili­na:
    Olen ottanut vas­taan aika paljon humalaisia, jopa kaa­tokän­nisiä. Ylivoimainen enem­mistö osaa käyt­täy­tyä aivan asial­lis­es­ti tilanteen vaa­ti­mal­la tavalla.

    Umpikän­ni­nen van­ha juop­po on muka­va hoidet­ta­va ver­rat­tuna vaikka­pa pir­iä ja bentso­ja napsi­neeseen “väsyneeseen per­heenäi­ti­in” tai laskuhu­malaiseen yritysjohtajaan.

  25. willim­ies: Helsingis­sä tun­tuu yksi­tyis­sek­tori kerän­neen kaik­ki taval­liset, peruster­veet ihmiset. Mon­es­sa pienem­mässä paikas­sa yksi­ty­istä ei edes ole, vaan kun­ta hoitaa asukkaansa. 

    Onko sote-uud­is­tuk­seen muuten kytket­ty Kela-kor­vauk­set yksi­tyisen hoidon osalta, joi­ta val­tio on rahoit­tanut? Tähän asti­han kun­tien on mon­es­sa tapauk­ses­sa kan­nat­tanut tukea sel­l­aisia sosi­aali- ja ter­vey­den­hoidon muo­to­ja, jois­sa kus­tan­nuk­set siir­tyvät valtiolle.

    Vas­taavaan perus­tu­vat myös esim. yksi­tyisen hoidon kun­tal­isät, joi­ta monis­sa kun­nis­sa mak­se­taan usei­ta sato­ja euro­ja las­ta kohti siitä, jos lap­si laite­taan esim. yksi­tyiseen päiväkoti­in tai yksi­tyiseen per­hep­äivähoitoon, joista päälaskun mak­saa kun­nan sijaan val­tio. Näin siir­retään samal­la laskun mak­sa­jak­si koko Suo­mi veron­mak­saji­neen sen sijaan, että kun­ta itse mak­saisi yhteiskun­nal­liset kus­tan­nuk­set oman alueen hoidoista.

    1. Soteu­ud­is­tuk­ses­sa ei ole vielä päätet­ty rahas­ta kun­nol­la. Olen vihrei­den edus­ta­jana ns. monikana­vatyöryh­mässä. Näyt­tää siltä, että nuo Kela-kor­vauk­set tuli­si­vat siir­tymään sotealueen, siis miljoon­api­irin, maksettavaksi.

  26. Kalle:
    Voisiko mitenkään olla niin, että liian hyvä sosi­aal­i­huolto aiheut­taa ongelmia? Voisiko mitenkään olla niin, että leikkaa­mal­la sosi­aal­i­meno­ja vaik­ka 30%, leikat­taisi­in samal­la tilas­tol­lista ongelmaa? 

    Ehkä? Mut­ta mis­sä on liian hyvä sosi­aal­i­huolto? Ei Suomes­sa ainakaan.

    Ja mitä sosi­aal­i­meno­ja leikattaisiin?
    Esim. toimeen­tu­lo­tu­ki yksin asu­valle on 16,01 €/pv. Jos se tun­tuu liial­liselta, koeta­pa tul­la toimeen ko. summalla.
    Ja leikkaa sit­ten siitä 30%.

  27. Sakke: On todel­la ikävää istua selv­in­päin siel­lä viinal­ta hai­se­vien örveltäjien ja muiden päi­htei­den käyt­täjien joukos­sa, vaik­ka oma tai lähiomaisen ter­veys olisi jo tuo­ta ennenkin vaarantunut. 

    Eikä tässä vielä kaik­ki. Vihreät aja­vat kannabik­sen vapaut­tamista ja vastik­kee­ton­ta kansalais­palkkaa. En tiedä onko tuo vihrei­den viralli­nen lin­ja, mut­ta paljon vihreät näis­sä aloit­teis­sa profiloituvat.

  28. Osmo, ensim­mäis­es­tä grafi­ikas­ta jää kaipaa­maan Kau­ni­aista. Mikä on sen Pitkit­tyneen pien­i­t­u­loisu­u­den lukema?

  29. Anomuu­mi: Asukkai­ta voisi min­un puolestani valikoi­da val­takun­nan tasol­la. 20 %:n elim­i­noimis­es­ta tai ster­iloin­nista olisi selvää ja pysyvää hyötyä

    Suomes­sa­han jo toteutetaan pakkos­ter­iloin­tia. Täl­lä tarkoi­tan val­lit­se­vaa koulu­tus­poli­ti­ikkaa ja markkinaliberalismia.

    Aka­teemis­es­ti koulut­tau­tu­vat voivat yhä enen­vis­sä määrin alkaa han­kkia las­ta ( 1) vas­ta yli kolmekymmp­is­inä. Tästä seu­raa se, että mon­et jäävät lapset­tomik­si ja yhden lapsen perheiksi.

    Markki­nal­ib­er­al­is­mi huole­htii siitä, että vapaa markki­na­t­alous ohjaa työ­markki­noi­ta. Vas­ta valmis­tu­van on sitoudut­ta­va työhön­sä 24 / 7 ja ulkomaankomennuksiin.

    Ammat­tik­oulus­ta valmis­tu­mas­sa ole­vat saa­vat helpom­min töitä koti­paikkakunnal­taan ja han­kki­vat 2 — 4 las­ta hyvinkin varhaises­sa vaiheessa.

    Tämä vaikut­taa kansakun­nan lah­jakku­us­profi­ilin suun­tau­tu­misen käytän­nön töitä hal­lit­se­vien suun­taan. Tiedän, että kun­tien johto­ta­sol­la (luot­ta­mushenkilöt) pide­tään täl­laista kehi­tys­tä hyvänä asiana. Syynä on tietenkin oman paikkakun­nan kehi­tys ja hengis­säpysymis­tarpeet ja tietenkin van­hakan­tainen herraviha.

    Miel­stäni val­tion tulisi ohjaus­poli­ti­ikallaan pyrk­iä tasoit­ta­maan em. vinou­tu­maa, markki­na­t­alous ei ole aina oikeassa.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitkit­tyneen pien­i­t­u­loisu­u­den ris­ki Kau­ni­ai­sis­sa oli 2,48%.

    Kaik­ki ‘hyväo­saiset’ eivät siis selvästikään mer­inäköala-asun­to­ja kaipaa! M.o.t.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Soteu­ud­is­tuk­ses­sa ei ole vielä päätet­ty rahas­ta kun­nol­la. Olen vihrei­den edus­ta­jana ns. monikana­vatyöryh­mässä. Näyt­tää siltä, että nuo Kela-kor­vauk­set tuli­si­vat siir­tymään sotealueen, siis miljoon­api­irin, maksettavaksi. 

    Siis kun­nille, jot­ka mak­sa­vat sote-alueen kustannukset?
    Sopii erit­täin hyvin val­tio­varain­min­is­ter­iön pitkäaikaiseen lin­jaan. P**kele!

  32. kom­ment­ti:
    ‘snip’
    Vas­taavaan perus­tu­vat myös esim. yksi­tyisen hoidon kun­tal­isät, joi­ta monis­sa kun­nis­sa mak­se­taan usei­ta sato­ja euro­ja las­ta kohti siitä, jos lap­si laite­taan esim. yksi­tyiseen päiväkoti­in tai yksi­tyiseen per­hep­äivähoitoon, joista päälaskun mak­saa kun­nan sijaan val­tio. Näin siir­retään samal­la laskun mak­sa­jak­si koko Suo­mi veron­mak­saji­neen sen sijaan, että kun­ta itse mak­saisi yhteiskun­nal­liset kus­tan­nuk­set oman alueen hoidoista. 

    Miten val­tio saadaan laskun mak­sa­jak­si esim. yksi­tyisen päivähoidon osalta?
    Yleinen käytän­tö on, että kun­ta antaa palvelusetelin, jol­la kate­taan osa hoit­o­mak­sus­ta. Val­ti­ol­la taas ei ole yksi­ty­isiä päiväkoteja.
    Koti­hoidon tuki taas on toiselta nimeltään kun­tal­isä, val­ti­ol­la ei ole sen kanssa mitään tekemistä — eikä sitä ole kaikil­la kunnillakaan.

    1. Val­tio ei mak­sa yksi­tyisen päivähoidon kus­tan­nuk­sia vaan kun­ta. Kun­ta saat­taa käyt­tää Kelaa rahali­iken­teen hoitoon, mut­ta raha on kun­nan rahaa.

  33. mai­ju:
    Mik­stakia ne ham­pun­polt­ta­ja down­shif­taa­jat ja luku­taidot­tomat pako­laiset pitää asut­taa pääkaupunki­in, kemi­järvel­lä on puoli­ty­hjiä ker­rostalo­ja tarpeek­si ja hin­ta hyv­in­voin­ti­val­ti­olle murto-osa.

    Vaikkakin van­ha, niin edelleen rel­e­vant­ti kysymys. Näitä kemi­järviä on koko maa pullollaan. 

    Julki­nen taloutemme on todel­lis­ten pakkosäästö­jen edessä ja yksi suurim­mista type­r­yyk­sistä on eri­lais­ten sosi­aal­i­ta­pausten asut­ta­mi­nen verovaroil­la kaikkein maan kalleim­mis­sa asun­nois­sa pääkaupunkiseudul­la. Val­ta­vat säästöt saatavis­sa ja samal­la pääkaupunkiseudun asun­top­u­laan nopea, yksinker­tainen ratkaisu.

  34. Osmo Soin­in­vaara:
    Val­tio ei mak­sa yksi­tyisen päivähoidon kus­tan­nuk­sia vaan kun­ta. Kun­ta saat­taa käyt­tää Kelaa rahali­iken­teen hoitoon, mut­ta raha on kun­nan rahaa. 

    Kela ei väl­itä päivähoitomaksuja.

  35. Osmo Soin­in­vaara:
    Pitkit­tyneen pien­i­t­u­loisu­u­den ris­ki Kau­ni­ai­sis­sa oli 2,48%.

    Kau­ni­ais­ten pien­i­t­u­loiset ovat typ­il­lis­es­ti joko kotiäite­jä joil­la hyvin tien­aa­va mies tai nuo­ria opiske­li­joi­ta. Näistä jälkim­mäis­ten on, jos mieliv­ät omaan asun­toon, pakko muut­taa pois Kau­ni­ai­sista kos­ka siel­lä ei ole muo­rille ja pien­i­t­u­loisille tarkoitet­tu­ja asuntoja.

    1. Kotiäi­ti ei pääse pien­i­t­u­loisek­si, jos siis per­heessä on ansait­se­va mies. Tulo­ton miljoonao­maisu­ut­ta syövä kyl­lä pääsee.

  36. Sor­ry, olen sekoit­tanut asioita.

    Koti­hoidon tuki on siis avus­tus, jon­ka Suomes­sa Kela mak­saa alle 3‑vuotiaan lapsen hoita­miseen — eli siis käytän­nössä äitiyspäivära­han jatko (jon­ka isäkin voi saa­da). Ja jos siihen liit­tyy kun­tal­isä, Kela välit­tää senkin samalla.

    Tämä ei kuitenkaan (mielestäni) ole yksi­tyisen päivähoidon tukea, jon­ka kun­ta yleen­sä hoitaa palvelusetelil­lä — eli Kela ei väl­itä päivähoidon maksuja.

  37. Jos ymmärsin oikein, niin ongel­ma on se, että pienessä kun­nas­sa voi osin sat­un­nais­ten tek­i­jöi­den takia olla joko kalli­ita tai halvem­pia kun­ta­laisia. Per­in­teis­es­ti täl­laisia ongelmia on ratkot­tu vaku­ut­ta­mal­la. Esimerkik­si kun­tien eläk­keet mak­set­ti­in kai aikaisem­min suo­raan bud­jetista, kunnes perustet­ti­in kun­tien eläke­laitos Keva vaku­ut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt haetaan ratkaisua kun­tia yhdis­tämäl­lä, kun riske­jä voitaisi­in tasa­ta vaku­ut­ta­mal­la kun­ta­laiset yhteen kun­tien sairaus­vaku­u­tus­laitok­seen? Samal­la saataisi­in yht­enäiset tieto­jär­jestelmät ja tiedot seu­raisi­vat kaikkialle Suomeen. Ellei sit­ten varsi­naise­na tavoit­teena ole demokra­t­ian vähen­tämi­nen siirtämäl­lä päätölk­sen­teko entistäkin kaum­mas kansalaisista.

  38. Kauko:
    Jos ymmärsin oikein, niin ongel­ma on se, että pienessä kun­nas­sa voi osin sat­un­nais­ten tek­i­jöi­den takia olla joko kalli­ita tai halvem­pia kun­ta­laisia. Per­in­teis­es­ti täl­laisia ongelmia on ratkot­tu vaku­ut­ta­mal­la. Esimerkik­si kun­tien eläk­keet mak­set­ti­in kai aikaisem­min suo­raan bud­jetista, kunnes perustet­ti­in kun­tien eläke­laitos Keva vaku­ut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt haetaan ratkaisua kun­tia yhdis­tämäl­lä, kun riske­jä voitaisi­in tasa­ta vaku­ut­ta­mal­la kun­ta­laiset yhteen kun­tien sairaus­vaku­u­tus­laitok­seen? Samal­la saataisi­in yht­enäiset tieto­jär­jestelmät ja tiedot seu­raisi­vat kaikkialle Suomeen. Ellei sit­ten varsi­naise­na tavoit­teena ole demokra­t­ian vähen­tämi­nen siirtämäl­lä päätök­sen­teko entistäkin kauem­mas kansalaisista. 

    Eri­no­mainen pointti!
    Ne ongel­mat, jot­ka ovat ns. sote-uud­is­tuk­sen poh­jal­la ovat ratkaistavis­sa juuri rahoi­tusjär­jestelmää muut­ta­mal­la, vaikka­pa yllä esitetyl­lä taval­la (muitakin tapo­ja var­maan löytyisi).

    Sitä vas­toin niihin todel­lisi­in toimin­nal­lisi­in ongelmi­in, joi­ta on (esim. hoidon saatavu­us ja pitkät odotusa­jat) sote-uud­is­tus ei tar­joa mitään ratkaisua — päin­vas­toin, vaa­di­tut säästöt tule­vat huonon­ta­maan saatavu­ut­ta vielä nykyisestä.

  39. Kauko:
    Jos ymmärsin oikein, niin ongel­ma on se, että pienessä kun­nas­sa voi osin sat­un­nais­ten tek­i­jöi­den takia olla joko kalli­ita tai halvem­pia kun­ta­laisia. Per­in­teis­es­ti täl­laisia ongelmia on ratkot­tu vaku­ut­ta­mal­la. Esimerkik­si kun­tien eläk­keet mak­set­ti­in kai aikaisem­min suo­raan bud­jetista, kunnes perustet­ti­in kun­tien eläke­laitos Keva vaku­ut­ta­maan eläk­keet ja tasaa­maan riskejä. 

    Mik­si siis nyt haetaan ratkaisua kun­tia yhdis­tämäl­lä, kun riske­jä voitaisi­in tasa­ta vaku­ut­ta­mal­la kun­ta­laiset yhteen kun­tien sairaus­vaku­u­tus­laitok­seen? Samal­la saataisi­in yht­enäiset tieto­jär­jestelmät ja tiedot seu­raisi­vat kaikkialle Suomeen. Ellei sit­ten varsi­naise­na tavoit­teena ole demokra­t­ian vähen­tämi­nen siirtämäl­lä päätölk­sen­teko entistäkin kaum­mas kansalaisista.

    Tämä osuu aika hyvin poli­it­tisen ongel­man ytimeen.

    Kun­tien yhdis­tämiseen on var­maankin monia moti­ivei­ta. Joku uskoo keskite­tyn jär­jestelmän tehokku­u­teen. Ehkä paljolt entiset “neukkuin­toil­i­jat”, mut­ta myös kap­i­tal­is­tit, jot­ka usko­vat ison tehtaan opti­moin­tei­hin. Kun­tien toteut­tamis­sa ihmiskäsiä vaa­tivis­sa perus­palveluis­sa täl­laista keskit­tämisen etua ei kuitenkaan ole.

    Toinen syy voisi olla tuo mainit­se­masi vaku­u­tu­songel­ma. OS tois­taa “kapei­den har­tioiden riit­tämät­tömyyt­tä” jatku­vasti. Ei tässäkään ole järkeä, sil­lä kuten tote­sit, nuo mah­dol­liset ongel­mat voidaan ratkaista muil­la tavoin, ja on jo monin osin ratkaistukin.

    Sit­ten on suurkaupungeis­sa asu­via, joi­ta kiin­nos­taa joko päätös­val­ta naa­purei­den asioi­hin (vaikka­pa Espoon), tai jot­ka usko­vat vil­pit­tömästi ole­vansa paljon viisaampia päät­täjiä kuin nuo pikkukun­ta­laiset tai kehyskun­ta­laiset. Tämä on aika yleis­in­himil­listä — ne joil­la val­taa ja voimaa on, ajat­tel­e­vat hel­posti ole­vansa vii­saitakin. (Tässä kuh­das­sa huo­mau­tan myös, että val­takun­nan virkamiehistön ja poli­i­itikko­jen ykkös­ketju viet­tää paljon aikaansa pääkaupunkiseudul­la, ja edus­taa sik­si hie­man tähän suun­taan kalleel­laan ole­vaa näkemystä.)

    Ja sit­ten vielä ihmisiä, joiden mielestä kaik­ki voimavarat (myös pikku­paikkakun­tien) tulisi keskit­tää kaupunkien kehit­tämisen, kos­ka hei­dän mielestään vain kaupun­git tuot­ta­vat hyvää, ja syr­jäseudut vain kulut­ta­vat noi­ta kaupunkien tuot­tamia resursse­ja. Ehkä täl­lainen kumpuaa jostain sel­l­ais­es­ta ajatuk­ses­ta, että maaseudul­la hit­sarin työ­mat­ka on pidem­pi kuin kaupungis­sa. Tai siitä, että maaseudul­la asuu keskimäärin köy­hempiä ihmisiä. Tai siitä, että luon­nolli­nen monop­o­lisoi­tu­mis- ja keskit­tymiske­hi­tys ei olisi ollenkaan haitallista, vaan yleis­es­ti tavoiteltavaa.

    Ja vielä todis­tel­laan sitä, että kos­ka kaupungis­sa asun­to­jen hin­nat ovat korkeampia kuin maaseudul­la, tämä todis­taa sitä, että kaik­ki maalaiset halu­a­vat asua Helsingissä.

    Tässä tulikin jo luetel­tua usei­ta seli­tyk­siä. Ehkä nuo riit­tävät kallis­ta­maan vaakaa koko ajan yhteen suun­taan. Perus­tus­lain aja­tus paikallis­demokra­ti­as­ta ei ehkä kiin­nos­ta yhtä paljon kuin kaiken päät­tämisen vai­h­t­a­mi­nen keskitetyksi.

    Itse kun­nil­la ei tarvitse olla mitään merkit­täviä kokoon liit­tyviä ongelmia. Mieliku­vi­tus kyl­lä voi gen­eroi­da. Joil­lain on talousongelmia, mut­ta se on nor­maalia. Hal­li­tus on keksinyt sään­nön, että huono talous johtaa pakkoli­itok­seen. Tässäkään ei ole tolkkua. Ei köy­hiä maitakaan liitetä rikkaampi­in naa­purei­hin­sa, eikä köy­hiä per­heitä rikkaampi­in naa­purei­hin­sa samas­sa por­raskäytävässä. Parem­pi on valvoa, ettei talouden kanssa hölmöil­lä yli oman kestokyvyn, ja antaa vaikeuk­sis­sa oleville onki ruo­ka-avun sijaan.

  40. Raimo K:
    Sor­ry, olen sekoit­tanut asioita.

    Koti­hoidon tuki on siis avus­tus, jon­ka Suomes­sa Kela mak­saa alle 3‑vuotiaan lapsen hoita­miseen – eli siis käytän­nössä äitiyspäivära­han jatko (jon­ka isäkin voi saa­da). Ja jos siihen liit­tyy kun­tal­isä, Kela välit­tää senkin samalla.

    Tämä ei kuitenkaan (mielestäni) ole yksi­tyisen päivähoidon tukea, jon­ka kun­ta yleen­sä hoitaa palvelusetelil­lä – eli Kela ei väl­itä päivähoidon maksuja.

    http://www.kela.fi/vanhempainvapaan-jalkeen_yksityisen-hoidon-tuki

    Käsit­tääk­seni tuo on val­tion rahaa. Koti­hoidontuen kun­tal­isä taas useis­sa kun­nis­sa (ei kaikissa) mak­se­taan Kelan kaut­ta, mut­ta on kun­nan rahaa.

    1. Käsit­tääk­seni tuo on val­tion rahaa. Koti­hoidontuen kun­tal­isä taas useis­sa kun­nis­sa (ei kaikissa) mak­se­taan Kelan kaut­ta, mut­ta on kun­nan rahaa.

      Käsität väärin. Kus­tan­nuk­sista vas­taa kun­ta luku­unot­ta­mat­ta joitakin tapauk­sia, jota­ki liit­tyvät ulko­mail­la oleskeluun.

  41. Kauko: Mik­si siis nyt haetaan ratkaisua kun­tia yhdis­tämäl­lä, kun riske­jä voitaisi­in tasa­ta vaku­ut­ta­mal­la kun­ta­laiset yhteen kun­tien sairaus­vaku­u­tus­laitok­seen? Samal­la saataisi­in yht­enäiset tieto­jär­jestelmät ja tiedot seu­raisi­vat kaikkialle Suomeen. Ellei sit­ten varsi­naise­na tavoit­teena ole demokra­t­ian vähen­tämi­nen siirtämäl­lä päätölk­sen­teko entistäkin kaum­mas kansalaisista.

    Sote on eri asia kuin eläke. Osit­tain vaku­u­tus­po­h­jainen soten rahoi­tus lie­nee edelleenkin var­teenotet­ta­va rahoi­tus­malli, mut­ta sotes­sa pien­ten kun­tien har­ti­at eivät kestä kaikkien tarvit­tavien palvelu­iden tuot­tamista, esim leukemioiden hoito­ja, vaan siihen tarvi­taan vähin­täänkin kun­tay­htymiä. Tai sit­ten annetaan kaik­ki yksi­ty­isille toim­i­joille, mitä en todel­lakaan kannata.

  42. Tapio: Sote on eri asia kuin eläke. Osit­tain vaku­u­tus­po­h­jainen soten rahoi­tus lie­nee edelleenkin var­teenotet­ta­va rahoi­tus­malli, mut­ta sotes­s­api­en­ten kun­tien har­ti­at eivät kestä kaikkien tarvit­tavien palvelu­iden tuot­tamista, esim leukemioiden hoito­ja, vaan siihen tarvi­taan vähin­täänkin kun­tay­htymiä. Tai sit­ten annetaan kaik­ki yksi­ty­isille toim­i­joille, mitä en todel­lakaan kannata.

    Tähän asti pien­ten kun­tien har­ti­at ovat ilmeis­es­ti riit­täneet myös leukemi­at­a­pauk­si­in. En ole kuul­lut val­i­tuk­sia noiden pien­ten kun­tien suus­ta. Tilanteen vaikeud­es­ta valit­ta­vat taita­vat olla useim­miten kotoisin itseään pienem­piä naa­pure­itaan himoav­ista kun­nista. (Sitä en tiedä, paljonko nykyiset kun­tay­htymät ovat tasailleet kulu­jaan. Osa kun­nista on kuitenkin hoi­tanut peruster­vey­den­huolton­sa ilois­es­ti yksinkin.)

    Jos jon­nekin tulee het­kessä mon­ta tau­ti­ta­paus­ta, val­tio voi kui­tata osan kuluista. Eivät het­kel­liset suuret kulut ole järkevä syy lopet­taa paikallis­demokra­ti­aa. Nuo ovat kak­si ihan eri asiaa.

    Jos sat­un­naisia kulu­ja tasa­taan, oikea tasauk­sen taso on val­tio (tai vaku­u­tus­ta käytet­täessä vaku­u­tusy­htiöt), ei esimerkik­si suurkun­nat tai maakun­nat. Näin sik­si, että tarkoi­tus ei kai ole rankaista niitä aluei­ta, joil­la on mui­ta enem­män joitain kalli­ik­si käyviä sairauk­sia. Perus­palve­lut kuu­lu­vat kaikille kansalaisille — sekä enem­män että vähem­män sairaille.

  43. Tapio: Sote on eri asia kuin eläke. Osit­tain vaku­u­tus­po­h­jainen soten rahoi­tus lie­nee edelleenkin var­teenotet­ta­va rahoi­tus­malli, mut­ta sotes­sa pien­ten kun­tien har­ti­at eivät kestä kaikkien tarvit­tavien palvelu­iden tuot­tamista, esim leukemioiden hoito­ja, vaan siihen tarvi­taan vähin­täänkin kun­tay­htymiä. Tai sit­ten annetaan kaik­ki yksi­ty­isille toim­i­joille, mitä en todel­lakaan kannata. 

    Taas sekoite­taan toim­inta ja rahoitus.

    Selvä on, että pienessä esim. 100 asukkaan kun­nas­sa ei ole mah­dol­lisu­ut­ta hoitaa vaikka­pa leukemioi­ta, sairaala siihen tarvitaan.

    Aivan yhtä selvää myös on, että ko. hoidon rahoi­tus voitaisi­in täysin hoitaa esim. vaku­u­tus­po­h­jaisen jär­jestelmän avul­la (kuten esim. Sak­sas­sa) ja meil­lä jo on ole­mas­sa sairaus­vaku­u­tus ja sairaus­vaku­u­tus­mak­su (mut­ta siitä kor­vataan pääasi­as­sa lääkkeitä ja sairaus­päivära­ho­ja sekä yksi­ty­is­lääkärei­den hoitoja).

    Yksinker­taisin yksikanavara­hoi­tus olisi siirtää rahoi­tus pois kun­nil­ta Kelalle ja nos­taa sairaus­vaku­u­tus­mak­su asteit­tain sitä vas­taa­maan ja alen­taa vas­taavasti kun­nal­lisveroa.

  44. Osmo Soin­in­vaara: Käsität väärin. Kus­tan­nuk­sista vas­taa kun­ta luku­unot­ta­mat­ta joitakin tapauk­sia, jota­ki liit­tyvät ulko­mail­la oleskeluun.

    Ja näin­hän asia oli. Finlexistä:

    9 §

    Rahoi­tus

    Kun­ta kor­vaa tämän lain nojal­la mak­se­tus­ta tues­ta Kansaneläke­laitok­selle aiheutu­vat kus­tan­nuk­set luku­un otta­mat­ta 3 §:n 2 ja 3 momentin nojal­la mak­se­tus­ta tues­ta aiheutu­via kus­tan­nuk­sia, jot­ka val­tio kor­vaa Kansaneläke­laitok­selle. (30.12.2013/1225)

  45. Juho Laatu: Tähän asti pien­ten kun­tien har­ti­at ovat ilmeis­es­ti riit­täneet myös leukemi­at­a­pauk­si­in. En ole kuul­lut val­i­tuk­sia noiden pien­ten kun­tien suusta.

    Puhumme eri asioista, sinä hoito­jen rahoituk­ses­ta, minä niiden jär­jestämis­es­tä ja toteuttamisesta.

    Pienel­lä kun­nal­la ei ole varaa rak­en­taa ja ylläpitää omaa monipuolista sairaalaa. Nythän kun­tay­htymät jär­jestävät ja pääosin toteut­ta­vat hoidot, mut­ta kokon­ais­rak­en­teessa on tun­netusti ongelmia.

  46. Tapio: Puhumme eri asioista, sinä hoito­jen rahoituk­ses­ta, minä niiden jär­jestämis­es­tä ja toteuttamisesta.

    Pienel­lä kun­nal­la ei ole varaa rak­en­taa ja ylläpitää omaa monipuolista sairaalaa. Nythän kun­tay­htymät jär­jestävät ja pääosin toteut­ta­vat hoidot, mut­ta kokon­ais­rak­en­teessa on tun­netusti ongelmia.

    Ok, tuskin kukaan halu­aakaan ehdot­taa kaikille kun­nile omaa syöpä­sairaalaa. Nykyi­nen malli, jos­sa peruster­vey­den­huolto hoide­taan kun­nis­sa ja erikoisem­mat asi­at keskite­t­ym­min, on luonteva.

    Mitä nuo “kokon­ais­rak­en­teessa tun­netusti ole­vat ongel­mat” ovat? Jokaises­sa jär­jestelmässä on tietenkin aina jotain pien­tä kor­jat­tavaa, mut­ta onko jotain sel­l­aista suur­ta, mihin tarvi­taan suuri sote-uudistus?

    Jos min­ul­ta kysytään, voisin kor­ja­ta esimerkik­si kansalais­ten jakau­tu­mista A- ja B‑luokan palveltavi­in. Tätä ongel­maa sote-uud­is­tuk­ses­sa on tuskin edes mainit­tu. Näköjään men­nään ratkaisu edel­lä, ja ratkaisu on keskit­tämi­nen (sama yhdis­tet­ty ratkaisu sekä kun­ta- että sote-uud­is­tuk­seen), ilman että on edes perustel­tu sitä, mik­si pitäisi keskit­tää. Yli­malkainen mieliku­vata­soinen puhe kapeista har­tioista ilman ongel­man tarkem­paa kuvaus­ta ei riitä, sil­lä Suo­mi on täyn­nä pieniäkin kun­tia, joille nykyi­nen malli toimii tältä kannal­ta aivan hyvin.

  47. Juho Laatu: Mitä nuo “kokon­ais­rak­en­teessa tun­netusti ole­vat ongel­mat” ovat? Jokaises­sa jär­jestelmässä on tietenkin aina jotain pien­tä kor­jat­tavaa, mut­ta onko jotain sel­l­aista suur­ta, mihin tarvi­taan suuri sote-uudistus?

    Omien havain­to­jeni mukaan iso­ja ongelmia on ainakin kaksi:

    - Kukin kun­tay­htymä halu­aa olla seu­tukun­nan kunkku, ei ainakaan huonom­pi kuin naa­purin­sa. Pitää olla ainakin yhtä hyvä sairaala ja ainakin yhtä monipuoliset palve­lut. Tulok­se­na on ollut päällekkäisiä hankkeita.

    - Kun­tien edus­ta­jat toimi­vat kun­tay­htymien hallintoe­limis­sä, mut­ta hei­dän talous­val­tansa on käytän­nössä rajoitet­tu, eikä riit­tävää yksimielisyyt­tä muutenkaan vält­tämät­tä syn­ny, sil­lä kun­nil­la on monis­sa asiois­sa eri intressit. 

    Sote-uud­is­tus tulee kar­si­maan päällekkäisyyk­siä ainakin kunkin miljoon­api­irin sisäl­lä, mut­tei juuri muu­ta päätök­sen­tekoa, joka jatkuu (läh­es) yhtä sotkuise­na. Maakun­ta­malli, jos­sa maakun­nil­la olisi suo­ril­la vaaleil­la valit­tu val­tu­us­to ja suo­ra vero­tu­soikeus, auttaisi.

  48. Tapio:
    ‘snip’
    – Kukin kun­tay­htymä halu­aa olla seu­tukun­nan kunkku, ei ainakaan huonom­pi kuin naa­purin­sa. Pitää olla ainakin yhtä hyvä sairaala ja ainakin yhtä monipuoliset palve­lut. Tulok­se­na on ollut päällekkäisiä hankkeita.
    ‘snip’

    Kukin kun­tay­htymä ei halua olla seu­tukun­nan kunkku, vaan on maakun­nan kunkku.

    Niin­pä päällekkäisiä han­kkei­ta ei juuri ole, vaik­ka niistä paljon meteliä pide­täänkin. Esimerkik­si mei­dän sairaan­hoitopi­iri on kova rak­en­ta­maan (kun­nos­s­api­don kanssa on säästet­ty), mut­ta ei siinä muiden sairaan­hoitopi­irien kanssa päällekkäisyyt­tä ole.

    Tot­ta kai hyvä sairaala pitää olla!

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.