Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2014

Yleiskaa­va

Päätöse­hdo­tus­ta muutet­ti­in niin, että lau­takun­ta hyväksyy luon­nok­sen pan­tavak­si näyt­teille, mut­ta ei hyväksy sitä. Tarkoi­tus on, että saatu­jen lausun­to­jen jäl­keen käy­dään vään­tö varsi­nai­sista erim­ielisyyk­sistä. Lisäk­si tehti­in usei­ta yksimielis­es­ti hyväksyt­tyjä muu­tok­sia ja joitakin äänestyk­sen jälkeen.

Tal­in golfkent­tä. Jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan, mil­lä ehdoil­la Tal­in golfkent­tä ja eräät urheilu­alueet pystyt­täisi­in säi­lyt­tämään. Kaa­va on tehty niin, että alueelle mah­tu­isi 9‑reikäinen golfkent­tä mut­ta ei täysimit­taista. Golfken­tän säästämi­nen veisi ainakin 23 hehtaaria raken­nus­maa­ta eli noin 100 000 k‑m2.. Tästä riidel­lään ensi vuonna.

Bule­vardit Toteu­tu­so­hjel­man valmis­telun yhtey­dessä selvitetään kaupunkibule­var­di­en teknistaloudelli­nen aikataulu ja kus­tan­nuk­set. (Kus­tan­nuk­sia on alus­tavasti selvitet­ty. Näistä lau­takun­ta sai selvi­tyk­sen edel­lisessä kok­ouk­ses­sa. On kallista, mut­ta saadaan kan­nat­ta­maan, kos­ka kallista on rakennusmaakin.)

Vuosaari: Pohjois-Vuosaa­reen (ns. Mus­tavuori) suun­nitel­tua asuinaluet­ta pienen­netään olen­nais­es­ti ja rak­en­t­a­mi­nen keskitetään tien var­teen. Meri-Rasti­laan suun­nitel­luista lisärak­en­tami­sista luovu­taan. Selvitetään, kuin­ka voidaan tur­va­ta virkistys‑, luon­to- ja suo­jelu­ar­vot sekä mah­dol­lisim­man esteetön pääsy ran­noille Ram­sin­niemen alueella.

Por­nais­ten­nie­mi: Yleiskaavaa valmis­teltaes­sa selvitetään, kuin­ka voidaan tur­va­ta virkistys‑, luon­to- ja  suo­jelu­ar­vot Por­nais­ten­niemen alueella.

Pitäjän­mä­ki: Liike ja palvelukeskusaluet­ta Pitäjän­mäel­lä laa­jen­netaan Pitäjän­mäen­tien itäpuolelle

Toim­i­ti­la-alueen määritelmä: Käyt­tö­tarkoituk­seen lisät­ti­in sana ”ensisi­jais­es­ti”. Tämän tarkoituk­se­na on mah­dol­lisuuk­sien rajois­sa tukea sekoit­tunut­ta kaupunkirakennetta.

Luon­non­suo­jelumerkin­nät. Yleiskaa­van seu­raavas­sa käsit­te­ly­vai­heessa näyt­teil­lä olon jäl­keen lisätään kaavamääräys tai ‑merk­in­tä, jol­la varmis­te­taan luon­non­suo­jelu­un varatun alueen huomioimi­nen yksi­tyisko­htaisem­mas­sa suun­nit­telus­sa. Kaavamääräys tai merk­in­tä valmis­tel­laan yhteistyössä luon­non­suo­jelu­o­hjel­maa laa­tivien hallintokun­tien kanssa.

Hert­tonie­mi: Hert­toniemen metroase­man lähel­lä laa­jen­net­ti­in liike- ja palvelukeskus­ta teol­lisu­u­den kustannuksella.

Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalue säi­lyy teol­lisu­uskäytössä (7–2, vihrei­den kan­nat­taes­sa esit­telijän ehdo­tus­ta asuinaluemerkinnästä)

Asuinalue­merkin­nät Seli­tyk­siä muutet­ti­in niin, että tehokkuuk­sista pois­tet­ti­in ylära­jat. Tähän joudu­taan ehkä palaa­maan lausun­to­jen jäl­keen. Virkamiehet esit­tivät yllät­tävän tulkin­nan: kun ylära­ja pois­te­taan, alara­jas­ta tulee nor­mi ja tehokku­udet laske­vat. Aja­tus oli alun perin min­un kek­simäni ja sen piti kyl­lä toimia toisin päin sal­lien poikkeamisen ylöspäin tapausko­htais­es­ti. (6–2 demar­it vas­taan ja vasem­mis­toli­it­to tyhjää)

City­mar­ket (?) Jok­eri­radan var­teen Lisätään Lah­den­väylään rajau­tu­val­la alueelle Viikin keskus­tan ja Pih­la­jis­ton kohdal­la liike- ja palvelukeskus­taa kuvaavaa merk­in­tää myös Lah­den­väylän pohjois­puolelle. (5–4: Kok, PS ja minä vas­taan vasem­mis­to ja Eli­na Moisio (vihr.)) En pidä hyper­mar­keteista, mut­ta Jok­eri­radan var­si on niille parem­pi paik­ka kuin moot­tori­tien var­si Van­taal­la. Tämä oli myös osa neu­vot­telu­ratkaisua, johon sisäl­tyi monia tärkeitä asioi­ta, joten kat­soin aiheel­lisek­si tukea esi­tys­tä varsinkin, kun alku­peräi­nen merk­in­tä (kan­takaupun­ki) olisi sallinut hyper­mar­ketin joka tapauk­ses­sa. Hyper­mar­ketin perus­t­a­mi­nen ei ratkea täl­lä. Siitä on tehtävä vaiku­tusarviot. Ymmärtääk­seni se vaatii hyväksyn­nän myös maakuntakaavassa.

Väylien kat­ta­mi­nen Yleiskaa­van toteu­tu­so­hjel­man valmis­telun yhtey­dessä selvitetään väylien kan­sir­ak­en­tei­den kehit­tämistä kaupunkibule­var­di­en raken­neteknisenä ratkaisuna. (5–4 samal­la jaol­la kuin edelli­nen) Tätä on tietääk­seni selvitet­ty esimerkik­si Laut­tasaa­res­sa ja Kulosaa­res­sa. On aika kallista ja käy päin­sä lähin­nä siel­lä, mis­sä maas­to on tietä ylem­pänä. Tukhol­mas­sa Kehäväylää on suun­nitel­tu katet­tavak­si paikoin, mut­ta sen saami­nen kan­nat­tavak­si vaatii todel­la tehokas­ta rak­en­tamista tien päälle.

Malmin lento­kent­tä Tom Packalen esit­ti Malmin lento­ken­tän säästämistä rak­en­tamiselta, mut­ta ei saanut kannatusta.

Aikamoinen urak­ka

= = =

Muut asi­at

Hert­toniemen Puusepänko­rt­telien kaava.

Oli sovit­tu, että yleiskaavapäätök­sen hengessä kaa­va palautet­taisi­in niin, että asuinaluet­ta tulee enem­män. Virkamiehet esit­tivät, että rajataan kaavaa niin, että siinä on vain nuo asuinalueet ja tehdään siitä muus­ta oma kaa­vansa. Kokoomus halusi palaut­taa, kos­ka pysäköin­ti­jär­jeste­ly on liian kallis. Virkami­esten mukaan halvem­pi pysäköin­ti taas on huono (ruma) eikä se tee asun­noista halvem­pia, kos­ka ne myy­dään markki­nahin­nal­la. Tämä herät­ti lisää kysymyk­siä. Arvon­nousus­ta leikataan osa kaupungille ja arvon­nousun ainakin pitäisi olla suurem­pi, jos rak­en­t­a­mi­nen on halvem­paa. Olen Lep­pä­vaaras­sa tutus­tunut siihen, miten hirveätä ympäristöä syn­tyy, kun pysäköin­ti toteutetaan hal­val­la. Pyysin pöydälle.

Mel­lun­mäen kaava

Esi­tyk­sen mukaan. Tämä ei ole lop­ulli­nen tuomio Mel­lun­mäen tietä kulke­valle pikaratikalle, mut­ta muis­sa paikois­sa omat kai­stat ovat liki mah­dot­to­mia. Taitaa men­nä Län­simäen­ti­etä pitkin.

Atlantinkaaren kaa­va Jätkäsaaressa

Hyväksyt­ti­in kiitoksin. 2500 asukas­ta. Vas­taa kol­men kuukau­den väestönkasvua.

 

 

124 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.12.2014”

  1. “Olen Lep­pä­vaaras­sa tutus­tunut siihen, miten hirveätä ympäristöä syn­tyy, kun pysäköin­ti toteutetaan halvalla.”

    Luk­isin mielel­läni perustelun, mikä Lep­pä­vaaran pysäköin­nis­sä (kadun­var­si­paikko­ja, muu­ta­ma pysäköin­ti­ta­lo) tekee ympäristöstä hirveän.

  2. Tal­in kent­tä voidaan säi­lyt­tää kun riit­tävän korkeat talot raken­netaan vier­essä ole­vaan siir­to­la­pu­u­tarhaan ja sen vier­essä ole­valle kalli­olle. Näin asun­not oli­si­vat lähempänä juna-asemaa. 

    Tal­in ken­täl­lä voi ulkoil­la kuka vain, ainakin talvisin. Kesäl­läkin läpikulku onnis­tuu. Myös ken­tän kier­to onnis­tuu mukavia hiekkapolku­ja pitkin. Siir­to­la­pu­u­tarha on aidal­la ja porteil­la sul­jet­tu, kallio on sateel­la liian liukas kävelyyn.

    1. Vaik­ka Tal­in kent­tä raken­net­taisi­in täy­teen talo­ja, läpikulku onnis­tu­isi silti yhtä hyvin kuin nytkin. Siitä ei ole kyse vaan­si­itä, ettei ken­tälle saa men­nä. Aika pienen porukan käytössä se on.

  3. OS
    “Ram­sin­nie­mi: Yleiskaavaa valmis­teltaes­sa selvitetään, kuin­ka voidaan tur­va­ta virkistys‑, luon­to- ja suo­jelu­ar­vot Por­nais­ten­niemen alueella.”

    Anteek­si tyh­myyteni. Fonectan kart­ta tun­tee kyl­lä Por­nais­ten­ni­men (Borgnäs), mut­ta se on Van­han kaupun­gin alueel­la ja ilm­sien vihreää aluetta.

    1. Kävin kor­jaa­mas­sa. Siihen oli jäänyt otsikko edel­lis­es­tä kohdas­ta, jon­ka olin yhdis­tänyt Vuosaar­ta koske­vaan kokonaisuuteen.

  4. OS:

    “Bule­vardit Toteu­tu­so­hjel­man valmis­telun yhtey­dessä selvitetään kaupunkibule­var­di­en teknistaloudelli­nen aikataulu ja kus­tan­nuk­set. (Kus­tan­nuk­sia on alus­tavasti selvitet­ty. Näistä lau­takun­ta sai selvi­tyk­sen edel­lisessä kok­ouk­ses­sa. On kallista, mut­ta saadaan kan­nat­ta­maan, kos­ka kallista on rakennusmaakin.)”

    Ihan hyvä, että selvitetään. Asi­aa aut­taisi, jos KSV ja idean aja­jat eivät esit­täisi lievästi ilmais­ten utopis­tisia kuvia tulev­as­ta bule­vardielämästä. Reeali­nen toteu­tu­ma tulee ole­maan jotain, Huopalah­den­tien, Mäkelänkadun tai Koske­lantien tapaista. Sinän­sä ihan hyvää peruskaupunkia, mut­ta valitet­ta­vat­si elämme — Golfvir­ran ansios­ta — 60. pphjoisel­la lev­eyspi­ir­il­lä suun­nilleen Alaskan korkeudella.

    Saat­taa olla ihan fik­sua, vaik­ka mak­saakin hevetisti, tehdä kan­si osalle nyky­istä Turun­väylää, kos­ka se yhdis­täisi tur­val­lis­es­ti Munkkiniemen ja Munkkivuoren. Samoin Lauttasaaressa.

  5. Tuo Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalue on kyl­lä masen­ta­va näky — pieniä autopa­jo­ja matalis­sa pelti­halleis­sa luon­non­suo­jelu­aluet­ta kehys­tämässä. Eikö nykytekni­ikalla saataisi reip­paasti lisää teho­ja — vaikka­pa tuol­lainen kuusik­er­roksi­nen autopa­jakeskit­tymä jos­sa autot siir­retään eri ker­roksi­in huoltotiloi­hin automaat­ti­hissil­lä. Näin saataisi­in ker­ta­heitol­la vapaak­si mon­ta tont­tia asun­noille. Jos asun­toko­rt­telei­hin ker­ran vaa­di­taan tiiviyt­tä ja tehokku­ut­ta, niin mik­si pien­te­ol­lisu­us saa käyt­tää arvokas­ta maa­ta kovin tuhlailevasti?

  6. Nyt pitäisi kyl­lä skarpa­ta enem­män, sil­lä mikäli vahvis­te­tun yleiskaa­van mukaan tehtyjä ase­makaavo­ja on mah­do­ton­ta kumo­ta, kuten jostain kuulin tai luin, on tuo YLEISKAAVA, ja kaik­ki siihen liit­tyvä, ihan TAVATTOMAN TÄRKEÄ kokon­aisu­us sen kannal­ta, mil­laisek­si kaupunkia ollaan muuttamassa. 

    Onko nyt tosi­aankin niin, että koko Helsin­ki, ja sen eri alueit­ten kaupunkiku­vat, lähilu­on­to mukaan­lukien, on tarkoi­tus ahtaa täy­teen vain, jot­ta tänne saataisin fir­moille run­sain mitoin lisää työvoimaa, mm. IT-alan väkeä Intiasta? 

    Tämän vuo­den yt-uutiset yhteen niput­ta­mal­la tulee kyl­lä pikem­minkin siihen johtopäätök­seen, että nyky­isin hyvinkin mon­et organ­isaa­tiot pyrkivät pikem­minkin vain tehosta­maan, ja pyrkivät lähin­nä pääsemään eroon työvoimas­taan, eli käytän­nössä nähtävästi toimit­ta­maan nyky­istäkin työvoimaansa ehkä mieluiten niin pitkälle kuin mis­sä pip­puri kas­vaa, eli juuri Intiaan! 

    Eikö tässä ole aika suuri ristiriita?

  7. Ode:

    Virkamiehet esit­tivät yllät­tävän tulkin­nan: kun ylära­ja pois­te­taan, alara­jas­ta tulee nor­mi ja tehokku­udet laskevat. 

    No onpas todel­la erikoinen näke­mys. “Yli” on kuitenkin varsin yksi­t­ulk­in­tainen suomenkieli­nen sana. Ylära­jo­jen pois­to on ilman muu­ta hyvä asia jous­tavu­u­den kannalta.

    Väylien kat­tamista kuten tun­neloin­ti­akin pidän pääsään­töis­es­ti epäre­al­is­tisen kalli­ina ja muutenkin kehnona ajatuk­se­na. Toki sitä voidaan selvit­tää, kun­han ei päädytä siihen, että tehdään yleiskaavas­sa “kaikille kivo­ja” ratkaisu­ja, joi­hin ei ole varaa (vrt. entiset tunnelisuunnitelmat). 

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa päätetään ensin tehdä kallis, mut­ta kiva ratkaisu ja sit­ten vähitellen kus­tan­nusten kar­simisek­si päädytään surkeaan kom­pro­mis­si­in, kun perus­ratkaisun muut­ta­mi­nen on jo “liian myöhäistä” (Koivusaari, Veturitie).

    Tähän liit­tyen, miten investoin­ti­raa­mi suh­teu­tuu yleiskaavaan? Yleiskaa­van aikataul­ul­la täl­lainen arvioin­ti toki on vaikeaa, mut­ta tuli­pa vaan mieleen kun kat­selin yleiskaaval­u­on­nok­seen piir­ret­tyä keskus­tatun­nelia ja Hakamäen­tien jatkeita..

    Ode:
    Kokoomus halusi palaut­taa, kos­ka pysäköin­ti­jär­jeste­ly on liian kallis. Virkami­esten mukaan halvem­pi pysäköin­ti taas on huono (ruma) eikä se tee asun­noista halvem­pia, kos­ka ne myy­dään markki­nahin­nal­la. Tämä herät­ti lisää kysymyk­siä. Arvon­nousus­ta leikataan osa kaupungille ja arvon­nousun ainakin pitäisi olla suurem­pi, jos rak­en­t­a­mi­nen on halvempaa.

    Mak­saji­na ovat tässä tapauk­ses­sa todel­lakin veron­mak­sa­jat, kun pysäköin­tipaikoista koitu­vat tap­pi­ot vähen­tävät kaupun­gin saa­maa arvon­nousu­un perus­tu­vaa korvausta.

    Ideaal­i­ti­lanteessa kaupun­ki edel­lyt­täisi vain sitä, että pysäköin­ti raken­netaan kaupunkialueel­la maan alle, mut­ta jät­täisi pysäköin­nin kysyn­nän raken­nut­ta­jan arvioitavak­si eli “saat­te rak­en­taa sen ver­ran paikko­ja kun halu­at­te, kun­han teette ne maan alle”.

    Jos raken­nut­ta­ja tek­isi liikaa paikko­ja, tulisi niistä tap­pi­o­ta kun raken­nuskus­tan­nuk­sia ei saataisi katet­tua. Jos raken­nut­ta­ja tek­isi liian vähän paikko­ja, tulisi myöskin tulon­mene­tys­tä, kun paikko­ja olisi voitu myy­dä kus­tan­nuk­set kat­taval­la hin­nal­la enem­mänkin. Raken­nut­ta­jal­la on näin kaik­ki kan­nus­teet arvioi­da pysäköin­tipaikko­jen tarve mah­dol­lisim­man toden­mukaisek­si kus­tan­nuk­set huomioon ottaen.

    Kaupun­gin pysäköinti­nor­mi­tus puolestaan viis veisaa kus­tan­nuk­sista, olet­taen pysäköin­nin kysyn­nän ole­van täysin sen hin­nas­ta riippumatonta.

    Jos pysäköinti­nor­mi­tuk­ses­ta halu­taan väk­isin pitää kaikkial­la kiin­ni, niin voisiko yksi vai­h­toe­hto olla kus­tan­nusker­toimien käyt­tö normin määri­tyk­sessä? Mitä suurem­mat pysäköin­nin jär­jestämiskus­tan­nuk­set, sitä vähem­män pysäköin­nin mak­suhalukas­ta kysyn­tää on ja sitä vähem­min paikko­ja edel­lytet­täisi­in. Tämä tun­tu­isi kuitenkin vähän turhal­ta markki­namekanis­mien simu­loin­nil­ta, kun arvioin­ti voitaisi­in hel­posti antaa parem­min kus­tan­nuk­sista per­il­lä ole­vien ja vir­hearviois­taan itse mak­savien raken­nut­ta­jien tehtäväksi.

    1. Tuo kus­tan­nusker­toimen käyt­tö pysäköinti­normis­sa on jotain sel­l­aista, jota minäkin olen esit­tänyt. Onhan se aivan tolku­ton­ta, että jonkin hyödyk­keen kysyn­nän olete­taan ole­van riip­puma­ton hinnasta.

  8. “Tal­in golfkent­tä. Jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan, mil­lä ehdoil­la Tal­in golfkent­tä ja eräät urheilu­alueet pystyt­täisi­in säilyttämään.”
    Min­un ehdo­tuk­seni on Pitäjän­mäen­tien var­res­sa ole­vien urheilukent­tien (ten­nis, jenkki­futis ja jalka­pal­lo) siirtämi­nen golf ‑ken­tän paikalle. Tämä vapaut­taisi arvokas­ta raken­nus­maa­ta hyvien kulkuy­hteyksin var­res­ta asunnoille.

  9. Meri-Rasti­laan suun­nitel­luista lisärak­en­tami­sista luovutaan.

    Onko tässä kyse siitä OURCi­tyn vas­tae­hdokkaas­ta? Oisko OURCi­ty-ehdo­tus mah­dol­lista ottaa uuteen harkintaan?

  10. Markku af Heurlin:
    OS:

    “Bule­vardit Toteu­tu­so­hjel­man valmis­telun yhtey­dessä selvitetään kaupunkibule­var­di­en teknistaloudelli­nen aikataulu ja kus­tan­nuk­set. (Kus­tan­nuk­sia on alus­tavasti selvitet­ty. Näistä lau­takun­ta sai selvi­tyk­sen edel­lisessä kok­ouk­ses­sa. On kallista, mut­ta saadaan kan­nat­ta­maan, kos­ka kallista on rakennusmaakin.)”

    Ihan hyvä, että selvitetään. Asi­aa aut­taisi, jos KSV ja idean aja­jat eivät esit­täisi lievästi ilmais­ten utopis­tisia kuvia tulev­astab­ule­vardielämästä. Reeali­nen toteu­tu­ma tulee ole­maan jotain, Huopalah­den­tien, Mäkelänkadun tai Koske­lantien tapaista.Sinänsä ihan hyvää peruskaupunkia, mut­ta valitet­ta­vat­si elämme – Golfvir­ran ansios­ta – 60. pphjoisel­la lev­eyspi­ir­il­lä suun­nilleen Alaskan korkeudella.

    No tuo­ta yleen­sä on käytet­ty nimeno­maan Helsin­gin nyky­isiä katukuilu­ja esimerkkinä. Ja muutenkin koko prog­gik­ses­sa hen­ki on että tehdään ihan nor­maalia kaupunkia eikä pil­vilin­no­ja, kos­ka kuten toteat ihan nor­maali kaupun­ki on ihan hyvää. Esimerkik­si Mäkelänkatu on ihan OK katu, varsinkin ver­rat­tuna Tuusulanväylään.

    Saat­taa olla ihan fik­sua, vaik­ka mak­saakin hevetisti, tehdä kan­si osalle nyky­istä Turun­väylää, kos­ka se yhdis­täisi tur­val­lis­es­ti Munkkiniemen ja Munkkivuoren. Samoin Lauttasaaressa.

    No ei ole, kos­ka jos tuo ote­taan lähtöko­hdak­si niin sitä ei koskaan tehdä. Noin 98% toden­näköisyy­del­lä ei ole käytän­nössä mitään eroa sil­lä että sanoo että pitäisi kat­taa joku motari, tai että sanoo ettei tehdä mitään:

    Tom­moset prog­gik­set mak­saa noin 200 miljoon­aa euroa kilo­metriltä, eli 200 000 €/katumetri. Jos ole­tamme maan arvok­si 1000€/m2, niin sen motarin mitä kate­taan pitäisi olla reuna-aluei­neen 200 metriä lev­eä. Ei noi nyt sen­tään ihan niin mas­sivi­isia ole.

    KSV sai yhdessä rap­paris­sa jotenkin kan­nat­tavu­us­ra­joille näitä kat­tei­ta olet­ta­mal­la kaiken rak­en­tamisen vähän siel­lä päinkään seu­raa­van siitä. Esimerkik­si koko Koivusaari. Tässä on sen lisäk­si että tämä on huuhaa­ta sem­moinen pul­ma, että sil­lä samal­la maa­nar­vol­la pitäisi rahoit­taa katu­verkko, radat, koulut ja sen sel­l­aista mitä uudelle asuinalueelle tarvitaan.

    Tekemäl­lä pelkkä katu yhtälön saa kyl­lä toim­i­maan helpostikin.

  11. En ymmär­rä tuo­ta Viik­in­ran­taa. Pyöräilen alueen läpi joka päivä ja jak­san ihme­tel­lä, miten noin hyväl­lä paikalla ole­va alue on teol­lisu­uskäytössä. Vier­essä on meren­ran­ta ja Viikin luon­non­suo­jelu­alue, lähel­lä Van­taan­jo­ki kosk­i­neen ja Van­hankaupun­gin ja Ara­bi­an­ran­nan viher­alueet. Busse­ja kul­kee muu­ta­man min­uutin välein 7 kilo­metrin päähän rautatientorille.

    Kan­takaupunki­mainen rakenne jatkuisi luon­tev­asti Ara­bi­as­ta Viik­in­ran­nan kaut­ta Viikin yliopis­toalueelle. Kaupun­gin pyrkimys on ollut rak­en­taa Viik­in­mä­keen vähän arvokkaam­paa asuinaluet­ta mut­ta tont­tikaup­pa ei oikein suju. Mah­taisiko syynä olla se että Viik­in­mä­ki on liikku­misen kannal­ta teol­lisu­usalueen pelti­hal­lien ja Pih­la­jis­ton 70-luvun betonilähiön takana? Vaik­ka Viik­in­ran­nan teol­lisu­usalue on pieni niin sil­lä on melkoinen vaiku­tus lähiseudun yleisilmeeseen.

    Viik­in­ran­nan kaltaisille ver­staille ja ren­gasli­ikkeille löy­ty­isi vapaa­ta tont­ti­ti­laa vaik­ka Kivikos­ta. Tont­te­ja voisi ottaa pikkuhil­jaa asun­tokäyt­töön kun alueen fir­moista aika jät­tää tai ne muut­ta­vat muualle. Toisaal­ta alueel­la voi kokeil­la ennakkolu­u­lot­tomasti eri­laisia sekoit­tunei­ta ratkaisu­ja: Ara­bi­an­ran­nas­sa ainakin näyt­täisi yksi autoko­r­jaamo sijait­se­van asuin­talon alak­er­ras­sa. Nämä ratkaisut tietysti tyr­mätään joil­lain byrokraat­tisil­la hommeleilla.

    Muuten, voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa Viiki­ran­ta on merkit­ty ker­rostaloalueek­si, jota kehitetään toim­i­tilaval­taise­na. Nyt ker­rostaloalue muut­tuu kaavas­sa teol­lisu­usalueek­si. Onko moista ennen tapahtunut?

  12. KKK:
    “Tal­in golfkent­tä. Jatko­su­un­nit­telus­sa tarkastel­laan, mil­lä ehdoil­la Tal­in golfkent­tä ja eräät urheilu­alueet pystyt­täisi­in säilyttämään.”
    Min­un ehdo­tuk­seni on Pitäjän­mäen­tien var­res­sa ole­vien urheilukent­tien (ten­nis, jenkki­futis ja jalka­pal­lo) siirtämi­nen golf ‑ken­tän paikalle. Tämä vapaut­taisi arvokas­ta raken­nus­maa­ta hyvien kulkuy­hteyksin var­res­ta asunnoille.

    Golfken­tän aleu ei ole tasaista maata…

  13. Har­ri: Onko tässä kyse siitä OURCi­tyn vastaehdokkaasta

    Ei, vaan ymmärtääk­seni rantamet­sään olti­in esit­tämässä lisää jo sen kiis­tel­lyn ase­makaa­van lisäk­si. Se lisä otet­ti­in muu­tok­sel­la pois.

    OURCi­ty voisi kai olla sel­l­aise­naan uuden yleiskaa­van mukainen? Siinähän on täy­den­nys­tä jo raken­ne­tu­ille alueille, eli pitäis vaan saa­da mah­tu­maan määritel­ty­jen tehokkuuk­sien sisään. Yleiskaava­han on tarkoituk­sel­la yleispi­irteinen eikä määrää talon tai ton­tin­ra­jan tarkkuudella.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Vaik­ka Tal­in kent­tä raken­net­taisi­in täy­teen talo­ja, läpikulku onnis­tu­isi silti yhtä hyvin kuin nytkin. Siitä ei ole kyse vaan­si­itä, ettei ken­tälle saa men­nä. Aika pienen porukan käytössä se on.

    Paljon, paljon pienem­män porukan käytössä on Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha. Mik­sei sen rak­en­tamista tutki­ta? Voisitko viimein vastata!!

    1. Minä olen yrit­tänyt ottaa pöy­dälle eräitä siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta, mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä. Val­tu­us­ton kan­ta sitoo lautakuntaa.

  15. Olen aikaisem­minkin oikaissut täl­lä blogilla väärinkäsi­tyk­sen, ettei Tal­in golfkent­tä olisi avoin muille kuin golf­fareille. Osmo kuitenkin sitkeästi pitää tätä harhaa yllä. 

    Sinne voi men­nä kävelemään myös golf-kau­den aikana. Usein siel­lä on paljonkin ihmisiä vapaine koiri­neen. Golf­fa­jien ruuh­ka-aikaan kent­tä ei houkut­tele pallo­vaaran vuok­si. Koirien irtipi­dos­ta voi tul­la tietysti san­omista, mut­ta niin voi kaikkial­la muual­lakin. Järjestys­lain vas­tais­ta­han se tietysti on. 

    Mon­et tääl­lä tit­uleer­aa­vatkin kent­tää Helsin­gin suurim­mak­si koirapuistoksi.

  16. Mikko H: Ei, vaan ymmärtääk­seni rantamet­sään olti­in esit­tämässä lisää jo sen kiis­tel­lyn ase­makaa­van lisäk­si. Se lisä otet­ti­in muu­tok­sel­la pois.

    Se kiis­tanalainen Meri-Rasti­lan kaa­va ei ole ase­makaa­va, vaan osayleiskaava.

  17. KKK: Min­un ehdo­tuk­seni on Pitäjän­mäen­tien var­res­sa ole­vien urheilukent­tien (ten­nis, jenkki­futis ja jalka­pal­lo) siirtäminen

    Kaik­ki nuo urheilu­la­jit voisi­vat siir­tyä mak­samaan itse tilansa, kuten tilas­tos­ta rip­puen jopa näitä suosi­tumpi rat­sas­tus on tehnyt sit­ten Olympia­ma­neesin valmis­tu­misen (1940) jäl­keen. Mik­si tont­te­ja ja yhteisiä varo­ja tuh­lataan joka vuosi pienen piirin hikoilu­un? Jääkiekko­van­hempi­en autoilukin vähenisi jos päästäisi­in tilaa vievistä halleista ja niiden parkkiken­tistä eroon, lop­ul­ta jopa Män­tymäen kaava­muu­tok­set voitaisi­in pelastaa.

  18. Urheilukent­tienkin on olta­va sel­l­aises­sa paikas­sa, että nap­pu­lat pää­sevät ken­tälle julk­isil­la. Eli käytän­nössä osan ken­tistä on sijait­ta­va spårakisko­jen varressa.

    Kat­selin vähän aikaa sit­ten Eifel­tor­nista alaspäin otta­maani kuvaa. Lähel­lä tor­nia ole­va umpiko­rt­teli pisti silmään vihreänä, sil­lä sen sisäl­lä on täys­mit­tainen jalka­pal­lo­kent­tä. Muu­ta ei pihalle mah­dukkaan näkyvi­in, sil­lä talot ovat kiin­ni ken­tässä. Autot saat­ta­vat olla ken­tän alla. 

    Minus­ta “suun­nit­telu” on Helsingis­sä naker­tamista, ei lin­jan­ve­toa. Puuhastel­laan Malmin lentoase­man ja Tal­in golfken­tän kaltais­ten pikku­jut­tu­jen paris­sa, mut­ta ei kyetä tekemään iso­ja lin­jo­ja. Osmo, pystytkö val­ot­ta­maan, mikä aiheut­taa tämän?

  19. anomuu­mi: No onpas todel­la erikoinen näke­mys. “Yli” on kuitenkin varsin yksi­t­ulk­in­tainen suomenkieli­nen sana. Ylära­jo­jen pois­to on ilman muu­ta hyvä asia jous­tavu­u­den kannalta.

    Väylien kat­tamista kuten tun­neloin­ti­akin pidän pääsään­töis­es­ti epäre­al­is­tisen kalli­ina ja muutenkin kehnona ajatuk­se­na. Toki sitä voidaan selvit­tää, kun­han ei päädytä siihen, että tehdään yleiskaavas­sa “kaikille kivo­ja” ratkaisu­ja, joi­hin ei ole varaa (vrt. entiset tunnelisuunnitelmat). 

    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa päätetään ensin tehdä kallis, mut­ta kiva ratkaisu ja sit­ten vähitellen kus­tan­nusten kar­simisek­si päädytään surkeaan kom­pro­mis­si­in, kun perus­ratkaisun muut­ta­mi­nen on jo “liian myöhäistä” (Koivusaari, Veturitie).

    Onko val­tu­us­to jo noista esimerkkialueista päätök­sen­sä tehnyt? Vetu­ri­tien tilan­net­ta en tunne, mut­ta ainakin kaupung­in­hal­li­tus jät­ti päätöstiedot­teen mukaan (15.12.2014) Koivusaaren pöy­dälle. Sat­tuuko kukaan tietämään, onko tuolle jotain muu­ta syytä kuin ruplan vajoa­va kurssi? (seu­rauksi­neen)

    Jos metron automa­ti­soin­nista luovu­taan, tulee vaunuis­sa ahdas­ta. Mah­tuko sil­loin kyyti­in mukaan enää Koivusaares­ta ketään? 

    Nyt, ennen liiken­teen aloit­tamista, kan­nat­taisi var­maankin piden­tää Län­simetron ase­mat samaan mit­taan kuin muual­la. Nyt se olisi ilmeis­es­ti vielä mah­dol­lista tehdä paljon edullisem­min kuin jatkos­sa (liiken­teen aloit­tamisen jälkeen).

  20. Osmo, minkä­takia jatku­vasti vil­jelet sitä kuvaa että Tal­in golfken­tälle ei ole muil­la kuin jäse­nil­lä asi­aa. Kaik­ki joil­la on asi­aanku­u­lu­va golfin green­card ja tasoi­tus pää­sevät pelaa­maan, ihan niinkuin kaikil­la muil­lakin ken­til­lä. Lisäk­si har­joi­tusalueelle pää­sevät kaik­ki. Samoin ope­tus­ta on tar­jol­la ihan kaikille. Rav­in­to­laan ja kahvioon ovat myös kaik­ki tervetulleita.

    Voitko kor­ja­ta lausun­tosi tältäosin.

    Kiitos,

    1. Mikähän se tasoi­tus­ra­ja on ja paljonko ulkop­uolisil­ta laskute­taan ja paljonko jäse­niltä? Miten jäsenet valitaan?
      Kaupun­gi sub­ven­tio jäsen­tä kohden ainakin on kun­nioitet­ta­van suuri. Taitaa olla jäsen­tä kohden sub­ven­toiduin urheiluseu­ra Helsingis­sä. Olisi vähin­tään kohtu­ullista että helsinkiläiset veron­mak­sa­jat mak­saisi­vat sub­ven­tion pelkästään helsinkiläi­sistä jäsenistä. 

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Minä olen yrit­tänyt ottaa pöy­dälle eräitä siir­to­la­pu­u­tarha-aluei­ta, mut­ta huonol­la men­estyk­sel­lä. Val­tu­us­ton kan­ta sitoo lautakuntaa.

    Ker­ro nyt selkeästi mitä aluei­ta olet yrit­tänyt ottaa pois siir­to­la­pu­u­tarhakäytöstä ja mitkä ryh­mät, tai ketkä henkilöt, ovat vastaan? 

    Ker­ro myös miten vihrei­den kan­ta poikkeaa val­u­us­ton kan­nas­ta, jos ker­ran se sitoo vihre­itä saa­mas­ta siir­to­la­pu­u­tarho­ja asuntokäyttöön.

  22. Green­fee näyt­tää ole­van 35–70€ ja tasoi­tus­vaa­timus miehiltä 30 ja naisil­ta 36 eli ihan lin­jas­sa muiden suomen kent­tien kanssa tai toisen Helsin­gin mail­la ole­van ken­tän kanssa. Ei mikään ongel­ma siis. En tiedä miten jäsenek­si pääsee. 

    Mut­ta kuinka­han minä pää­sisin kiin­ni sit­ten vaik­ka Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan osak­keeseen, jär­jestääkö Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha toim­intaa ulkop­uolisille, saako aluel­la ulkoil­la vapaasti. Onko min­ul­la mah­dol­lisu­us tehdä siir­to­la­pu­u­tarha alueel­la yhtään mitään.

    Olisi kyl­lä herkullista tietää paljonko siir­to­la­pu­u­tarhamökin omis­ta­ja mak­saa vuokraa palstastaan. 

    Siir­to­lamökkialueil­la on muu­ta­ma sata käyt­täjää per siir­to­la­pu­u­tarha, talvel­la ei käyt­töä. Parhail­la alueil­la asun­torak­en­tamista ajatellen. Vallilan siir­to­la­pu­u­tarha esimerkik­si liiken­teel­lis­es­ti aivan mahtava.

    En ole muuten Tal­in jäsen, pelaan kyl­lä golfia sil­lä toisel­la kaupun­gin ton­til­la ole­val­la kentällä.

  23. Kai tuon Tal­in golfken­tan voisi pikkuhil­jaa lopet­taa. Nain keskel­la kaupunkia ja sul­jet­tuna melkein kaik­il­ta. Toisaal­ta luulen, ettei se ole mahdollidta.

    t. Mikko

  24. Tero:
    Tal­in kent­tä voidaan säi­lyt­tää kun riit­tävän korkeat talot raken­netaan vier­essä ole­vaan siir­to­la­pu­u­tarhaan ja sen vier­essä ole­valle kalli­olle. Näin asun­not oli­si­vat lähempänä juna-asemaa. 

    Tal­in ken­täl­lä voi ulkoil­la kuka vain, ainakin talvisin. Kesäl­läkin läpikulku onnis­tuu. Myös ken­tän kier­to onnis­tuu mukavia hiekkapolku­ja pitkin. Siir­to­la­pu­u­tarha on aidal­la ja porteil­la sul­jet­tu, kallio on sateel­la liian liukas kävelyyn.

    Hyvä, asun­not lähem­mäk­si ja tiivi­isti juna-ase­malle. Golfkent­tä, jär­jetön har­ras­tus kaupunkialueel­la joka toimii vain kesäl­lä eli puo­let vuodes­ta täysin toim­i­ma­ton laa­ja alue, kesäisin vain har­vain käytössä vail­la mitään silmän iloa. Tietysti joku voi myös ihastel­la sat­un­naista kulk­i­jaa mailakassin kanssa kul­jek­si­mas­sa laa­jal­la nur­mi­aukeal­la mut­ta lie­nee harvem­malle silmänilo.
    Mätäjoen var­relle ei siinä kohtaa voi myöskään pulah­taa veteen virk­istymään, kävellen hiekkateitä pitkin voikin varautua kypäräl­lä lentävien golf­pal­lo­jen var­al­ta. Ei hyvä. Golfkent­tä ei minus­ta ole kaupunki­ti­laan kuu­lu­va alue­val­taus, minigolf alueek­si pienen­tämi­nen sopisi tilalle paremmin.

  25. Maunu Sut­ti­nen:
    Green­fee näyt­tää ole­van 35–70€ ja tasoi­tus­vaa­timus miehiltä 30 ja naisil­ta 36 eli ihan lin­jas­sa muiden suomen kent­tien kanssa tai toisen Helsin­gin mail­la ole­van ken­tän kanssa. Ei mikään ongel­ma siis. En tiedä miten jäsenek­si pääsee. 

    Mut­ta kuinka­han minä pää­sisin kiin­ni sit­ten vaik­ka Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan osak­keeseen, jär­jestääkö Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha toim­intaa ulkop­uolisille, saako aluel­la ulkoil­la vapaasti. Onko min­ul­la mah­dol­lisu­us tehdä siir­to­la­pu­u­tarha alueel­la yhtään mitään.

    Jos olet käynyt paikalla niin olet kai huo­man­nut että golf-kent­tä on suo­ras­taan val­ta­va. Se ulot­tuu turun­väylältä Pitäjän­mä­keen ja kiertää koko Pajamäen. 

    Siir­to­la­pu­u­tarha-alue on hyt­ty­nen siihen verrattuna.

  26. Tuo­mas L:
    En ymmär­rä tuo­ta Viik­in­ran­taa. Pyöräilen alueen läpi joka päivä ja jak­san ihme­tel­lä, miten noin hyväl­lä paikalla ole­va alue on teol­lisu­uskäytössä. Vier­essä on meren­ran­ta ja Viikin luon­non­suo­jelu­alue, lähel­lä Van­taan­jo­ki kosk­i­neen­ja Van­hankaupun­gin ja Ara­bi­an­ran­nan viher­alueet. Busse­ja kul­kee muu­ta­man min­uutin välein 7 kilo­metrin päähän rautatientorille.

    His­to­ria. 70 luvul­la nykyisen lumenkasausalueen paikalla oli val­ta­vat avoimet kaupun­gin paskankeräysalueet. Kaik­ki tiet vievät Roomaan mut­ta viemäriputket Viikki­in. Nykyisel­lään­hän puhdis­tus on siir­ret­ty hienoin toimin kallion sisälle mut­ta aiem­min tuo alue haisi erit­täin vah­vasti. Kaupun­ki ei raken­nu eikä muu­tu kuitenkaan päivässä ja siitä syys­tä tuon nurkkauk­sen kehit­tymi­nen on odotel­lut vielä parem­pia päiviä.

  27. Maunu Sut­ti­nen,

    Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan mökki­in pääsee kiin­ni mak­samal­la n. 150 000 euroa. Aina siel­lä muu­ta­ma on myyn­nis­sä pitkin vuotta. 

    Sauna on avoin kaikille kesäkuukausien aikana. Alueelle pääsee vapaasti sisään. Paik­ka on todel­la viehät­tävä, suo­ras­taan nukkeko­ti­maisen idylli­nen. Suosit­te­len käymään. 

    Ei kai mikään estä tapah­tu­mi­in osal­lis­tu­mista, vaikkei alueel­la olisikaan omaa mökkiä — urheiluk­il­pailu­ja, gril­li­juh­lia, tikan­heit­toa ym. näyt­tää ilmoi­tus­taulun mukaan ole­van tar­jol­la. Itse olen näis­sä ollut, kyl­läkin omis­ta­jan vier­aana. Yhdis­tyk­sen vuo­tu­inen juhan­nusjuh­la on suosit­tu ja avoin kaikille — lavatanssia, kokko jne. 

    Hauskaa siel­lä on, että vaik­ka täysin ulkop­uolise­na kävelee pitkin hiekkakäytäviä, niin kaik­ki ter­ve­htivät ilois­es­ti pihoil­taan. En tiedä sit­ten luule­vatko jäsenek­si vai onko se yhteisön sisään­raken­net­tua kult­tuuria. Kiva fiilis kuitenkin, oli miten oli. 

    Kan­natan monipuolisia toim­into­ja kaupunki­in, vaikkei joka jut­tuun voisi/haluaisi henkilöko­htais­es­ti osal­lis­tua. En minä esimerkik­si käy Kias­mas­sa , ja vaik­ka se pönöt­tää paraati­paikalla, en kuitenkaan vaa­di sen purkamista asuin­talo­jen tieltä.

  28. O.S:“Golfkentän säästämi­nen veisi ainakin 23 hehtaaria raken­nus­maa­ta eli noin 100 000 k‑m2..”

    Asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen veisi ainakin 23 hehtaaria puis­to — ja virkistysalueita.

    Olisi voin­ut O.S. kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan Van­cou­verin matkalla edes him­pun ver­ran pois­tua mukavu­usalueelta (cock­tailti­laisu­udet, taidenäyt­te­lyt ja kon­ser­tit) ja tutus­tua puis­toi­hin ja virk­istysalueisi­in. Tosin olisi voin­ut tör­mätä taviksi­in tai tul­la heinänuha.

    Van­cou­ver pro­filoituu vihreänä kaupunk­i­na ja pelkästään cityn alueel­la on seit­semän golfkent­tää. Miten ne mah­tu­vat sinne, onko Van­cou­veris­sa niin vähän asukkai­ta ver­rat­tuna Helsinkiin?

    Luulisi vihrei­den ja kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan panos­ta­van Tal­in alueen kehit­tämiseen puis­to- ja virk­istysalueena. Alueen läpi kulkevas­sa joes­sa uisken­telee kalo­ja, sor­sia ja muukin eliöstö on todel­la runsasta.

    Hyvin suun­nitel­tuna alueelle mah­tu­isi luon­topolku­ja , jon­ka var­res­sa opas­taulut ker­toisi­vat nähtävil­lä ole­van luon­non eri lajeista ilman verkko­ja ja kaltere­i­ta (Korkeasaari). Kun­to- ja pyöräi­lyre­itit ‚(talvel­la latu­verkos­ta) kun­to­lait­tei­neen mah­tu­isi­vat alueelle kuten täl­läkin het­kel­lä, kaatopaikan pääl­lä ole­van fris­bee­gol­frata on val­takun­nan tasokkain. Jalkapallo‑, ten­nisken­tät, keila­ra­dat ja kun­tos­alit tekevät kaupungi­nosas­ta ver­taansa vail­la ole­van kokon­aisu­u­den. Alueen puis­tom­ai­sis­sa met­sis­sä alak­ouluikäiset har­joit­tel­e­vat suun­nis­tuk­sen taito­ja liikuntatunneillaan.

    Jos tämä kokon­aisu­us tuho­taan ker­rostaloil­la ja parkkipaikoil­la, niin jälkipol­vet eivät kiitä kaupunkisuunnittelulautakuntaa.

  29. Voimme keskustel­la siitä, mien­paljon kaupun­ki sub­ven­toi Helsin­gin Golf­seu­raa (vai klu­bia en muisa). Mut­ta Tal­in golfken­tän alue on kaupun­gin parhait­en hoidet­tu puis­toalue. Se ei muuten ole hal­paa lystiä.Hioekkatiellä saa vapoaasti kulkea. Ennen­van­haan puis­toisa oli kylt­te­jä: Älä tal­la nurmikko

  30. Koko golfken­tän aluet­ta­han ei ole nyt tarkoi­tuskaan muut­taa asuinalueek­si vaan yhdek­sän golfväylän ver­ran. Aivan vapaasti raken­net­tavis­sa ole­vaa umpimet­sää löy­tyy tuon yhdek­sän golfväylän ver­ran Ver­mon ravi­radan ja golfken­tän väliltä, Pajamäen ja junaradan väliltä sekä Ulvi­lantien pohjois­puolelta. Jos tilaa halu­taan ihan vier­estä etsiä. 

    Kyl­lä stadis­sa tilaa riit­tää, muual­lakin rakennettavaksi. 

    Edelleen olisi haus­ka tietää paljonko siir­to­la­pu­u­tarhat mak­sa­vat vuokraa kaupungille alueis­taan. Veikkaan etteivät juuri mitään. Pienen porukan har­ras­tus­ta­han siinä tue­taan kaupun­gin eli mei­dän rahoil­la. Uima­hal­lit, jäähal­lit, urheiluken­tät, golfken­tät jne ovat oikeasti kaikkien hyö­dyn­net­tävis­sä ja käytettävissä.
    Siir­to­la­pu­u­tarha on kyl­lä vain osakkaiden leikkikenttä.

  31. En vält­tämät­tä hyväksy sitä, miten kaupun­ki tukee siir­to­la­pu­u­tarho­ja ja golfkent­tää matalil­la maavuokril­la, mut­ta siir­to­la­pu­u­tarhat ja golfkent­tä eivät ole Helsin­gin kaavoituk­sen ongel­ma saati ratkaisu.

    Ongel­ma löy­tyy sen sijaan esimerki­no­mais­es­ti vierei­sistä Pajamäen ja Munkkivuoren lähiöistä. Kar­tas­ta tutkaillen aluei­den aluete­hokku­us on reilusti alle yksi, ehkä jotain puo­likkaan luokkaa. Toisin sanoen noi­hin “kaupungi­nosi­in” mah­tu­isi mah­dol­lis­es­ti jopa 4–5 ker­tainen määrä ker­rosneliöitä, jos ne olisi raken­net­tu kaupungiksi.

    Mielestäni golfkent­tä voi sopia hienos­ti kaupunkiym­päristöön — olen maail­mal­la sel­l­aisia näh­nyt, vaik­ka en kolopal­loa har­ras­takaan. Tal­in golfkent­tä ei kuitenkaan ole kaupunkiym­päristössä vaan väljästi met­sälähiöi­den välis­sä. Ei ole mikään ratkaisu rak­en­taa myös golfken­tän aluet­ta tehot­tomasti metsälähiöksi.

    Nyky­isil­lä päät­täjil­lä on hirveä vim­ma tap­paa kaupungista kaik­ki mon­imuo­toisu­us asun­to­jen tieltä, vaik­ka mitään tarvet­ta moi­selle ei ole. Asun­not mah­tu­isi­vat suurelta osin tiivistämäl­lä ja puis­tok­si nimet­tyä liiken­nevihreää uhraa­mal­la. Vaival­loisem­paa noiden tilkku­jen kaavoit­ta­mi­nen toki olisi kuin lähiöi­den kaavoitus pel­loille, mut­ta niin myös syn­ty­isi parem­paa kaupunkia.

  32. Osmo Soin­in­vaara:
    Mikähän se tasoi­tus­ra­ja on ja paljonko ulkop­uolisil­ta laskute­taan ja paljonko jäse­niltä? Miten jäsenet valitaan?
    Kaupun­gi sub­ven­tio jäsen­tä kohden ainakin on kun­nioitet­ta­van suuri… 

    Itse en lyö pien­tä valkoista pal­loa, mut­ta ymmär­rän idean. Käsit­tääk­seni Tali on kohtuu hal­pa kent­tä pela­ta, ver­rat­tuna sen poten­ti­aali­in. Entä jos ken­tän maa-alueen omis­tamisen ongel­ma ratkaistaisi­in myymäl­lä alue klu­bille? Hin­nat nousi­si­vat ken­täl­lä, mut­ta Helsingis­sä pär­jää var­masti yksi vähän kalli­impi kenttä.

  33. Osmo Soin­in­vaara: Miten jäsenet valitaan?
    Kaupun­gi sub­ven­tio jäsen­tä kohden ainakin on kun­nioitet­ta­van suuri. Taitaa olla jäsen­tä kohden sub­ven­toiduin urheiluseu­ra Helsingissä

    Tuos­sako piilee Soin­in­vaaran ajo­jahdin per­im­mäi­nen syy? Mis­tä nuo sub­ven­tiot koos­t­u­vat ja mikä on niiden rahalli­nen arvo?

    Tilaa asun­to­jen rak­en­tamiseen kyl­lä löy­tyy reuna-alueil­ta kuten yksi kom­men­toi­jista esit­ti. (manusut­ti­nen)

    On se ihme ja kum­ma, kun vihreät vaa­ti­vat Suomen suot suo­jeltaviksi läpi kor­pi­en ja salo­jen, mut­ta oma luon­toym­päristö on vapaa­ta riistaa.

    Pitäisiköhän O:n ja kump­panei­den men­nä takaisin Van­cou­veri­in. Kaupun­ki pro­filoituu vihreänä kaupunk­i­na, jos­vaik­ka sieltä saisi ihan uusia ideoita Helsinkiin.

    Kun van­cou­ver­i­laiset tule­vat H:kiin vas­tavierailulle niin O. & co esit­televät kaupun­ki esim näin: ” We have here in Pitäjän­mä­ki clinc grey sub­urb. For­mer this was park with wild nature and rich infra­struc­ture for recreation.

    But now there is huge ker­rostalo­ja and park­ing­places like in Esto­nia Las­na­mae­ki. We have learnt this from Rus­sia and DDR, the best nations in the world juunou…

  34. YLEISKAAVA. Yleiskaa­vatyötä varten kaupungilla oli käytössä inter­net-poh­jainen jär­jestelmä, jos­sa muis­taak­seni melko lyhyen ajan kulues­sa saat­toi sen käyt­täjä ker­toa kaupungille kart­tapo­h­jaa klikkaa­mal­la ehdo­tuk­sen­sa, minne Helsingis­sä käyt­täjän mielestä sopisi rak­en­taa. Tuon jär­jestelmän tuot­tamia tulok­sia esitel­lään nyt uuden yleiskaava­su­un­nitel­man liitedokumentaatiossa. 

    Tapa kerätä tietoa tuos­sa jär­jestelmässä oli nähdäk­seni uusi, minkä vuok­si, luulisin, siinä oli mah­dol­lista havai­ta myös selviä puut­tei­ta. Kun tuo­ta jär­jestelmää yrit­ti käyt­tää, vaikut­ti siltä, kuin siinä olisi voin­ut esit­tää vain valmi­ik­si suuhu­ni asetet­tu­ja kan­nan­ot­to­ja, vaik­ka näen­näis­es­ti, ja pääl­lisin puolin tuo jär­jestelmä vaikut­ti tarkoituk­sen­mukaiselta (kenen kannal­ta?) menetelmältä kerätä “ääniä” lisärak­en­tamiselle kaupunkiin. 

    Kri­it­tistä ään­tä siinä ei valitettavasti(muistaakseni) oikein voin­ut käyt­tää, kos­ka tuol­loin­han olisi joutunut esit­tämään klikkauk­sen alueen rak­en­tamisen puoles­ta! Tuo oli kyl­lä sen ver­ran harmilli­nen ja turhaut­tavakin piirre palaut­teenkeru­uo­hjel­mas­sa, että, jos nyt oikein muis­tan, jätin sen juuri tuos­ta syys­tä käyttämättä! 

    Kätevää tietysti jonkun kannal­ta, jos saadaan kerät­tyä vain kan­na­tus­ta, mut­ta ei kri­ti­ikkiä laisinkaan! (Muis­tut­ti kum­masti tämän vuo­tista vaal­i­toim­intaa Krimillä …).

    Kun jär­jestelmäl­lä kerät­ti­in tietoa siitä, mis­sä sen käyt­täjä esit­ti ole­van mah­dol­lisuuk­sia lisärak­en­tamiselle, saat­toi jär­jestelmässä olla mah­dol­lista esit­tää asialle perusteitakin, mut­ta vält­tämätön­tä se ei ehkä edes ollut. En enää tarkkaan muista, oliko siinä mah­dol­lista esit­tää usei­ta klikkauk­sia, eri ker­to­ja samalle alueelle, tai sen viereen, tai pala­ta lisäämään argu­ment­te­ja myöhem­min. Jos täplien lukumääriä tarkastel­laan, tuo yhdelle käyt­täjälle mah­dol­lis­ten eri käyt­tök­er­to­jen määrä olisi todel­la tärkeä tieto. Eri­tyisen kiin­nos­ta­va tieto olisi kuitenkin se, mis­tä käsin niitä täpliä kar­talle oli luo­tu, eli miltä alueil­ta esitet­ti­in rak­en­tamista min­nekin ja miten perustellen.

    Tämä Osmon blo­gi on huo­mat­tavasti fik­sumpi tapa keskustel­la asioista, niin puoles­ta kuin vas­taan. Tässähän tulee mieleen jo käytän­tö mm. ammoi­ses­ta anti­ikin Kreikas­ta, mis­sä vapaat miehet kokoon­tu­i­v­at torille keskustele­maan tärkeistä asioista. Argu­men­toin­ti puoles­ta ja vas­taan on mitä tärkein asia. Toinen tärkeä asia on kuul­la ja KUUNNELLA kaikki­ka asianosaisia.

    Eräs tärkeä asia taisi jäädä tuon käyt­töli­it­tymän suun­nit­teli­jal­ta huo­maa­mat­ta. Jonkin alueen rak­en­tamiseen tai lisärak­en­tamiseen liit­tyy hyvinkin mon­en­laisia vaiku­tuk­sia, niin puoles­ta kuin vas­taan. Mis­sä määrin tuo jär­jestelmä toi objek­ti­ivis­es­ti esi­in ne ja kaik­ki niihin liit­tyvät fak­tat ja parhaat arviot? Ilmeis­es­ti niil­lä ei koet­tu ole­van merkitystä!

    Merkit­tävä ongel­ma tämänkaltaises­sa tiedonkeru­u­jär­jestelmässä on kysymys siitä, miten valikoituu kan­nan­ot­ton­sa jär­jestelmässä esit­tävien joukko? Minkälainen jakau­tu­ma siinä joukos­sa olisi syytä olla? 

    Jos ja kun tuol­laisel­la inter­net-poh­jaisel­la jär­jestelmäl­lä saatu­ja tulok­sia esitel­lään nyt asukkaille ja päätök­sen­tek­i­jöille, olisi syytä tuo­da selvästi esi­in myös se, miten suuri tai pieni pain­oar­vo ao. kyse­lylle ja sen tulok­sille kan­nat­taa antaa. Täplien lukumääräti­eto voi olla aika harhaan­jo­htavaakin infor­maa­tio­ta, kun sen esit­täjät, ei tietenkään yksilöi­den vaan yleistäen, ja tau­s­tat samoin, eivät ole selvillä. 

    Tiedonkeru­u­jär­jestelmänä pitäisin ao. kyse­ly­po­h­jaa tästä syys­tä melkoise­na raak­ileena. Pahin­ta on kuitenkin se, että se tar­joaa myös liian “hyvän” mah­dol­lisu­u­den erään­laisen “äänestys”-järjestelmän tuot­tamien “tulosten” väärinkäyt­töön, eli pahim­mil­laan jopa kansalais­mielip­i­teen (tai kaupunki­lais­mielip­i­teen) erään­laiseen vääris­te­lyyn. Olisi kiin­toisaa tietää, miten tieto­jen kerääjä luon­nehtisi ao. kyse­lyyn vas­tan­nei­den joukkoa?

  35. Kilautin kaver­ille ja hän sanoi, että v. 2013 maan­vuokra Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhalle oli 1,35 euroa per neliö. 

    Kuu­lostaako real­is­tiselta? Taku­useen en nyt voi men­nä tästä toisen käden tiedos­ta enkä löy­dä netistä vahvis­tus­ta tälle.

    Mökke­jä on n. 250 ja usein pal­staa käyt­tää koko suku eli ei se niin kauhean pieni poruk­ka ole suh­teessa pin­ta-alaan, kun ver­rataan esim. Tal­in golfkenttään. 

    Talvel­la ei tietysti ole mitään käyt­töä alueel­la. Por­tit ovat kiin­ni lokaku­un alus­ta huhtiku­un lop­pu­un. Golfkent­tä sen sijaan on kaikkien käytössä. Lumi­talv­ina alueel­la on ladut. 

    Toiv­ot­tavasti ei käy samal­la taval­la kuin aikoinaan kirkonkylille, jois­sa kauneusar­vot sai­vat väistyä tehokku­u­den tieltä. Museovi­ras­ton suo­jeluk­ses­sa siir­to­la­pu­u­tarha täl­lä het­kel­lä on eli toi­vo säi­lyt­tämis­es­tä elää.

    1. Tuo 1,35 on se vuokra, jon­ka liikun­tavi­ras­to mak­saa kaupungille. Jos tuos­sa olisi aravavuokrat­alo­ja, vuokra olisi 15-ker­tainen. Mut­ta golf-seu­ra ei mak­sa tuo­ta vuokraa liikun­tavi­ras­tolle, vaan liikun­tavi­ras­to tukee golf-seu­raa suo­raan bud­jetis­taan niin, että seu­ra mak­saa vuokras­ta vain mur­to-osan. Muis­te­len, ettäö tuo vuokratu­ki liikun­tavi­ras­ton budje5tista on noin puoli miljooon­aa euroa eli noin 400 euroa seu­ran jäsen­tä kohden vuodessa. Nämä ovat muistin­varaisia tietoja.

  36. Maunu Sut­ti­nen: Edelleen olisi haus­ka tietää paljonko siir­to­la­pu­u­tarhat mak­sa­vat vuokraa kaupungille alueis­taan. Veikkaan etteivät juuri mitään. Pienen porukan har­ras­tus­ta­han siinä tue­taan kaupun­gin eli mei­dän rahoilla.

    Oikotieltä löy­tyy täl­lä het­kel­lä pari mökin myyn­ti-ilmoi­tus­ta Itä-Pak­i­las­ta. Molem­mis­sa ton­tin koko on reilu 300 m² ja ton­tin vuo­sivuokra yli 400e, joista molem­pi­en tapauk­ses­sa neliövuokrak­si vuodessa tulee noin 1,4e/m2/vuosi.

    Tal­in golfken­tän pin­ta-ala äkkinäisen google-haun perus­teel­la olisi noin 50 hehtaaria. Eli Itä-Pak­i­lan vuokra­maan hin­nal­la vuo­sivuokra olisi noin 700 000e. Samal­la sivul­la tode­taan, että oikeasti kaupun­ki perisi ken­tästä vain 120 000e vuodessa.

    Kun lisäk­si huomioidaan, että Talis­sa golfkent­tä vie tilaa noin 10-ker­tais­es­ti siir­to­la­pu­u­tarhaan ver­rat­tuna, on kaupun­gin tuki yksikköä kohden huikea, suo­ras­taan tähtitieteellinen.

    Tämä rin­nas­tuu aika hyvin yksi­ty­isautoilu­un, joka on 10-ker­taa tehot­tomampi liikku­mis­muo­to kuin kevyt liikenne ja johon silti investoidaan vähin­tään samas­sa suh­teessa enemmän.

    Näin kaupun­ki on päät­tänyt käyt­tää mei­dän kaikkien yhteisiä verora­ho­ja. 10 sent­tiä mulle, euro sulle. Ja sit­ten kun lähde­tään säästämään, ensin säästetään siitä 10 sen­tistä. Vaik­ka suh­teessa eurosta säästämi­nen olisi 10 ker­taa tehokkaampaa.

  37. Maunu Sut­ti­nen: Kyl­lä stadis­sa tilaa riit­tää, muual­lakin rakennettavaksi. 

    Tätä perustelua käytetään ihan jokaisen raken­nushankkeen vas­tus­tamises­sa. Ongel­ma vain on että siel­lä jos­sain muual­la on joitakin mui­ta ihmisiä vas­tus­ta­mas­sa rak­en­tamista samoil­la argumenteilla.

  38. Maunu Sut­ti­nen: Aivan vapaasti raken­net­tavis­sa ole­vaa umpimet­sää löy­tyy tuon yhdek­sän golfväylän ver­ran Ver­mon ravi­radan ja golfken­tän väliltä, Pajamäen ja junaradan väliltä sekä Ulvi­lantien pohjois­puolelta. Jos tilaa halu­taan ihan vier­estä etsiä. 

    Ver­mon ravi­radan ja golfken­tän välil­lä on ns täyt­tömä­ki joka peit­tää n 20 vuot­ta sit­ten sul­je­tun kaatopaikan, ja sen päälle ei saa rak­en­taa mitään asuntoja. 

    Alue Pajamäen ja rauta­tien välil­lä on teol­lisu­usaluet­ta, siel­lä on mm maalite­hdas, niiden viereen ei saa rak­en­taa asuntoja.

    Ulvi­lantien pohjois­puoleinen kapea met­sä on toki jo varat­tu asun­noille, mut­ta jos halu­aa muualle rak­en­taa Pitäjän­mäen seudul­la asun­to­ja niin golfkent­tä on valitet­tavasti ain­oa vapaa alue.

    Siir­to­la­pu­u­tarha-alue on golfkent­tään ver­rat­tuna niin pieni että sinne saisi mah­tu­maan vain yhden kort­telin ver­ran taloja.

  39. Tuo­mas L: Kaupun­gin pyrkimys on ollut rak­en­taa Viik­in­mä­keen vähän arvokkaam­paa asuinaluet­ta mut­ta tont­tikaup­pa ei oikein suju. Mah­taisiko syynä olla se että Viik­in­mä­ki on liikku­misen kannal­ta teol­lisu­usalueen pelti­hal­lien ja Pih­la­jis­ton 70-luvun betonilähiön takana?

    Viik­in­mäessä on sös­sit­ty toteu­tus. Piti tul­la “Ital­ialainen kukku­lakaupun­ki”, mut­ta Viik­in­mäen syvien laak­so­jen yli on raken­net­tu sil­lat. Talo­jen väli­in on laitet­tu parkkiken­tät, pysäköin­ti­talot ja roskaka­tok­set. Vaikka­pa Myl­ly­puron uusi puupi­en­taloalue on paljon kylämäisem­pi tai pikkukaupunki­maisem­pi ympäristö.

  40. Maunu Sut­ti­nen: “Mut­ta kuinka­han minä pää­sisin kiin­ni sit­ten vaik­ka Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan osak­keeseen, jär­jestääkö Tal­in siir­to­la­pu­u­tarha toim­intaa ulkop­uolisille, saako aluel­la ulkoil­la vapaasti. Onko min­ul­la mah­dol­lisu­us tehdä siir­to­la­pu­u­tarha alueel­la yhtään mitään.

    Olisi kyl­lä herkullista tietää paljonko siir­to­la­pu­u­tarhamökin omis­ta­ja mak­saa vuokraa palstastaan.” 

    “Edelleen olisi haus­ka tietää paljonko siir­to­la­pu­u­tarhat mak­sa­vat vuokraa kaupungille alueis­taan. Veikkaan etteivät juuri mitään. Pienen porukan har­ras­tus­ta­han siinä tue­taan kaupun­gin eli mei­dän rahoil­la. Uima­hal­lit, jäähal­lit, urheiluken­tät, golfken­tät jne ovat oikeasti kaikkien hyö­dyn­net­tävis­sä ja käytettävissä.
    Siir­to­la­pu­u­tarha on kyl­lä vain osakkaiden leikkikenttä.”

    Taas tääl­lä vei­vataan leg­en­do­ja siirtolapuutarhoista.
    1. Siir­to­la­pu­u­tarhat eivät ole mitään osakey­htiöitä, joten siel­lä ole mitään osakkai­ta, on vain mökin itselleen ostanei­ta helsinkiläisiä.
    2. Mökin voi ostaa itselleen jokainen helsinkiläi­nen. Niitä on joka vuosi eri alueil­la myyn­nis­sä kym­menit­täin. Tiedot löy­tyvät helpoiten ilmoitustauluilta.
    3. Mök­it sijait­se­vat kaupun­gin vuokra­maal­la. Ton­tista mak­se­taan vuosit­tain kaupun­gin vahvis­ta­ma neliövuokra, joka on sidot­tu indeksiin.
    4. Neliövuokra on sama kuin esimerkik­si Tal­in golfken­täl­lä, kuitenkin sil­lä merkit­täväl­lä erol­la, että gol­far­it saa­vat kaupungilta palau­tuk­se­na noin 85 % vuokras­ta, siir­to­la­pu­u­tarhu­rit eivät tietenkään sent­tiäkään. Näin golfken­tän vuokrak­si ei jää kuin 15 % kaupun­gin määrit­telemästä neliövuokrasta.
    5. Kaik­ki siir­to­la­pu­u­tarhat jär­jestävät (ja kus­tan­ta­vat) kesäisin eri­laista toim­intaa, joka on avoin­na kenelle tahansa: urheilua, leikkipuis­to­toim­intaa, iltamia, juhan­nusjuh­lia, elo­juh­lia jne. Tal­in siir­to­la­pu­u­tarhan leg­en­daariset juhan­nusjuh­lat keräävät aina mah­ta­van yleisön. Ter­ve­tu­loa osal­lis­tu­maan! Tiedot juhan­nus- ja elo­juh­lista löy­tyvät Hesarin Minne men­nä ‑pal­stal­ta ja kaikesta toiminnnas­ta siir­to­la­pu­u­tarho­jen nettisivuilta.

  41. Mar­raskuu Laajasalossa. 

    Kyl­läpä taas nyt kaipaan Kru­unuvuoren sil­taa. Uusi tuulipuku on jo ostet­tu ja polkupyörään vai­h­doin nastarenkaat. Edelli­nen ratik­ka Korkeasaa­reen lähti just 10 min sitten.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Tal­in kent­tä myytäisi­in golfk­lu­bille, klu­bi alka­isi ajaa sen kaavoit­tamista asunnoiksi.

    Ja jos Kivi­nok­ka myytäisi­in sosdemien/ siir­to­la­pu­u­tarhay­hdis­tyk­sille Kivi­nokan kaavoitus saisi sel­l­aisen vauhdin että ei oo nähtykään.

  43. hukkaan meni: Kaik­ki nuo urheilu­la­jit voisi­vat siir­tyä mak­samaan itse tilansa, kuten tilas­tos­ta rip­puen jopa näitä suosi­tumpi rat­sas­tus on tehnyt sit­ten Olympia­ma­neesin valmis­tu­misen (1940) jäl­keen. Mik­si tont­te­ja ja yhteisiä varo­ja tuh­lataan joka vuosi pienen piirin hikoiluun? 

    Jalka­pal­lo ei ole mikään pien­ten piirien har­ras­tus. Jos har­ras­ta­jien määrään suh­teut­taa sen pelaami­nen ei vie kovin paljon tilaa ver­rat­tuna esim. golfiin.

  44. tal­in futisken­tät on kyl­lä hyvin raja­tus­sa käytössä. ei jalka­pal­lo­ken­tän käyt­täjäkun­taa pidä suh­teut­taa yleisi­in lajin har­ras­ta­jamääri­in, vaan siihen porukkaan joka mitäkin kent­tää saa käyt­tää. näis­sä ilmas­to-olois­sa tekonurmet lisää käyt­töastet­ta kummasti.

  45. Kalle: Itse en lyö pien­tä valkoista pal­loa, mut­ta ymmär­rän idean. Käsit­tääk­seni Tali on kohtuu hal­pa kent­tä pela­ta, ver­rat­tuna sen poten­ti­aali­in. Entä jos ken­tän maa-alueen omis­tamisen ongel­ma ratkaistaisi­in myymäl­lä alue klu­bille? Hin­nat nousi­si­vat ken­täl­lä, mut­ta Helsingis­sä pär­jää var­masti yksi vähän kalli­impi kenttä

    Min­un täy­tyy sanoa, että olen välil­lä pitänyt Kal­lea omi­in näke­myk­si­i­ni näh­den jo aika oikeis­to­laise­na, vaik­ka välil­lä pidän itseänikin porvarina.

    Nyt kuitenkin olen hyvinkin samaa mieltä. Kolopal­lon lyömisessä ei ole mitään pahaa, ja sen tuomit­sem­i­nen elit­is­tisyy­den vuok­si on lähin­nä nau­ret­tavaa kateut­ta. Markki­na­t­alouden voisi todel­la antaa ratkaista asian.

    Kaavoite­taan ken­tälle sopi­va asuinalue ja golf-kent­tä vai­h­toe­htoisik­si. Sen jäl­keen pide­tään tar­jouskil­pailu alueesta. Osta­ja vas­taa käyt­tö­tarkoituk­sen tarvit­se­man infran rak­en­tamis­es­ta. Golf-klu­bi saa merkit­tävää etua siitä, että sen ei tarvitse tehdä yhtään mitään muu­ta kuin ostaa maapo­h­ja, asun­torak­en­ta­ja joutuu tekemään kaiken sähköstä, läm­möstä ja teistä alka­en. Alue ei liene niitä helpoimpia myöskään pohjien rak­en­tamisen kannalta.

    Ei kai tässä pitäisi olla mitään vikaa. Ja sama siir­to­la­pu­u­tarhureille. Sen jäl­keen vään­tö sub­ven­tios­ta voidaan lopet­taa. Kaupun­ki voi edelleen suven­toi­da näitä toim­into­ja, jos ne paikalleen jäävät, kun­han sub­ven­tio näkyy bud­jetis­sa suoraan.

  46. KKK: Jalka­pal­lo ei ole mikään pien­ten piirien har­ras­tus. Jos har­ras­ta­jien määrään suh­teut­taa sen pelaami­nen ei vie kovin paljon tilaa ver­rat­tuna esim. golfiin.

    Aivan, kos­ka jalka­pal­lol­la urheil­e­va ihmis­määrä ei ole pieni ja tilan tarvekaan ei ole mah­do­ton, niin ei se paljon tietenkään mak­si­aisi per jalka­pal­loil­e­va ihmi­nen, jos nämä urheil­i­jat tai hei­dän spon­sorin­sa (ei verora­ho­ja käyt­tävät spon­sorit) nuo urheilu­paikat maksaisivat.

    Kun­toli­ikun­ta on tietysti asia erik­seen. Kun­toli­ikun­taan riit­tää hyvin kohtu­ullis­es­ti hoidet­tu ulkoil­ure­it­ti, siis kevyen liiken­teen väylä, puis­ton polku tai vas­taa­va. Ehkä verora­hoil­la rahoitet­ta­va uima­hal­li kun­toli­ikun­taa varten saat­taisi juuri ja juuri myös tul­la kysymyk­seen, kos­ka aika mon­elle, etenkin van­hem­malle ihmiselle, ei käve­ly, pyöräi­ly tai hölkkä erinäi­sistä syistä sovi.

  47. Sakke:

    Tiedonkeru­u­jär­jestelmänä pitäisin ao. kyse­ly­po­h­jaa tästä syys­tä melkoise­na raak­ileena. Pahin­ta on kuitenkin se, että se tar­joaa myös liian “hyvän” mah­dol­lisu­u­den erään­laisen “äänestys”-järjestelmän tuot­tamien “tulosten” väärinkäyt­töön, eli pahim­mil­laan jopa kansalais­mielip­i­teen (tai kaupunki­lais­mielip­i­teen) erään­laiseen vääris­te­lyyn. Olisi kiin­toisaa tietää, miten tieto­jen kerääjä luon­nehtisi ao. kyse­lyyn vas­tan­nei­den joukkoa?

    Ongel­ma oli siis, että jär­jestelmässä ei ollut tar­jol­la vaihtoehtoa
    “VASTUSTAN KAIKKEA UUTTA RAKENTAMISTA HELSINKIIN”.

    Jotenkin en ole kauhean huolis­sani, että kyseisen mielip­i­teen omaa­vat jäi­sivät kuulemat­ta kaupun­gin päätöksenteossa.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos Tal­in kent­tä myytäisi­in golfk­lu­bille, klu­bi alka­isi ajaa sen kaavoit­tamista asunnoiksi.

    Kyseiselle alueelle mah­tu­vat sekä 18-reikäi­nen golfkent­tä, että kaik­ki Osmon asunnot.

    Asun­to­su­un­nit­telus­ta en tiedä, mut­ta golfkent­tää voisi suun­na­ta Tal­in huipun ja meren­ran­nan suun­taan uusin vai­htelevin väylin. Kent­tään saataisi­in myöskin mod­er­nia uudem­paa arkkite­htu­uria ja nyky­istä pidem­piä väyliä. Nythän kent­tä pro­filoituu lyhyenä puistokenttänä.

    Osmo Soin­in­vaara osoi­ta val­tiomi­es­ta­soista poli­ti­ikan­tekoa ja tee kuvail­lun kaltainen kom­pro­missiesi­tys . Golf­pelaamista ei tarvitse kade­htia ja tuhota

  49. Pitäähän sitä kaupunki­lais­ten voi­da kaupungis­saan har­ras­taa moni­akin eri asioi­ta. Minus­ta mm. golf, hiih­to, jalka­pal­lo, rat­sas­tus, pur­je­hdus, pyöräi­ly, veneily ja ilmailukaan eivät ole huono­ja har­ras­tuk­sia, kuten ei ole myöskään kalas­tus, kun­han se ei ole ryöstökalas­tus­ta. Edel­lä­maini­tu­ista en ole kaikkia laje­ja, kaikissa muodois­saan kokeil­lut, enkä yhtäkään sään­nöl­lis­es­ti harrasta. 

    Pitäisi nyt vaan ymmärtää, että eri lajit tarvit­se­vat eri­laiset puit­teet. Jos­sain lajis­sa tarvi­taan kapeaa ja pitkää alaa, kuten kaupunkipyöräi­ly baanaa (ja pyöräteitä), kun taas jos­sain toises­sa lajis­sa, kuten golf tai jalka­pal­lo, tarvi­taan sitä pin­ta-alaa. Uimiseen, veneilyyn ja kalas­tuk­seen tarvi­taan vet­tä, kun taas luis­telu­un ja kiekkoilu­un jäätä. Monia asioi­ta voi har­ras­taa ulkotilois­sa, mut­ta joitakin laje­ja varten on olta­va myös sisätilo­ja. Kaupun­ki, jos­sa ollaan kuin sil­lit tyn­nyris­sä, tai sardi­init purkissa, ja mis­sä ei voi sen täh­den har­ras­taa, esim. tanssia, on liian ahdas ja tylsempi. 

    Ahtaas­sa paikas­sa tal­lotaan käsit­tääk­seni aina helpom­min tois­t­en varpaille kuin väl­jem­mis­sä tilois­sa. Siitä voi seu­ra­ta kon­flik­te­ja, joiden määrä taitaa lisään­tyä sitä enem­män, mitä enem­män tiivistetään …

  50. Esite: Kun­toli­ikun­ta on tietysti asia erikseen.

    Kuten myös junio­r­ili­ikun­ta jon­nekin D‑, jopa C‑junnujen tasolle. Sen jäl­keen nuorista ale­taan tehdä ammat­ti­laisia ja karsin­ta on rankkaa.

    Aikuisurheilu ei ainakaan paikallisia tukia/suosimisia kaipaa. Sehän on suurim­mak­si osak­si raakaa bisnestä, jos­sa kan­nat­tavu­us tehdään kaiken­laisil­la good­willi­in perus­tuvil­la vuokranalen­nuk­sil­la ja oheistoiminnoilla.

  51. En gol­faa enkä edes asu lähel­lä, mut­ta olen Talis­sa futan­nut, fil­laroin­ut, kävel­lyt, kahvitel­lut ja pulkkail­lut (aikuise­na, kivaa oli!). Siis tuol­la alueel­la ja sen avaru­udel­la on muitakin tek­i­jöitä kuin vain kolopallo.
    Olen myös man­an­nut Tal­in­ran­nan läpi ajamista fil­lar­il­la, kos­ka suun­nit­teli­jat ilmeis­es­ti eivät tajua ajatel­la rak­en­tei­ta suju­van kevyen (läpiajo)liikenteen kannal­ta. Siel­lä voisi olla muka­va kulku­väylä Espoos­ta Munkan kaut­ta kaupunki­in, mut­ta mutkaista tökkivää ja epälu­on­te­vaa kulkua tarjotaan.
    Minus­ta tun­tuu että on jonkin­laista ajat­telun köy­hyyt­tä, ettei golfkent­tää saisi tuonne mah­dutet­tua, vaik­ka raken­netaankin. Jos Taiteen­tek­i­jän­tien ja Ulvi­lantien var­sil­ta varataan 150 metriä lev­eä ja kilo­metrin pitkä kaistale rak­en­tamiselle, voidaan sekä futisken­tät että gol­fra­dat mah­dut­taa vielä ihan hyvin. Se vaatisi vain, että golf­fareille annetaan joko kaatopaikan kasalta tai viereis­es­tä met­siköstä noin radan ver­ran lisäti­laa. Mik­sei Huopalahdelle voisi rake­taa vaik­ka tekosaar­ta yhtä jän­nää golfväylää varten? Ja viereen toinen kat­selu­paikak­si ulkoil­i­joille. Mielu­um­min he kai kat­se­l­e­vat veteen mol­skahtele­via pal­lo­ja kuin kiireisiä Espoo-Loh­jalaisia moottoritiellä.

  52. KKK: Tätä perustelua käytetään ihan jokaisen raken­nushankkeen vas­tus­tamises­sa. Ongel­ma vain on että siel­lä jos­sain muual­la on joitakin mui­ta ihmisiä­vas­tus­ta­mas­sa rak­en­tamista samoil­la argumenteilla. 

    Kaupungn pitäisi kas­vaa kuten sip­ulin, kehit­täin. Melko varhaises­sa vai­heessa ter­veessä kaupunkikaavoituk­ses­sa ote­taan huomioon tule­va ruu­tukaa­va. Helsin­gin ongel­ma ovat Meikun, Haa­gan ja Hert­toniemen pohjoisosien tapaiset kaa­vatalueil­la, joi­hin pitäisi seu­raavak­si rak­en­taa kaupunkimaisesti.

  53. Janomies: Kyl­läpä taas nyt kaipaan Kru­unuvuoren sil­taa. Uusi tuulipuku on jo ostet­tu ja polkupyörään vai­h­doin nastarenkaat. Edelli­nen ratik­ka Korkeasaa­reen lähti just 10 min sitten.

    Umm…? Mitä niil­lä nastarenkail­la tekee, jos itkee nenän edestä men­neen rati­akn perään? Huono pro­vo. Olisi kuule tänäkin per­jan­taina ollut usei­ta kym­meniä (toiv­ot­tavasti sato­ja, mut­ta ei nyt ehkä) työ­matkat­sygäil­i­jöitä, jot­ka oli­si­vat pär­jän­neet ilman nastarenkai­ta sil­lal­la. Pyöräil­y­sesongista nyt puhumattakaan…

  54. Kehit­täjä: Ongel­ma oli siis, että jär­jestelmässä ei ollut tar­jol­la vaihtoehtoa
    “VASTUSTAN KAIKKEA UUTTA RAKENTAMISTA HELSINKIIN”.

    Jotenkin en ole kauhean huolis­sani, että kyseisen mielip­i­teen omaa­vat jäi­sivät kuulemat­ta kaupun­gin päätöksenteossa. 

    Ei suinkaan. Jät­täisin pois tuon sanan “kaikkea”.

    Ongel­ma on mielestäni lähin­nä siinä, että kaupunki­laisille on mm. Osmon ja kanssakir­joit­ta­jien­sa, sekä kaupun­gin suun­nas­ta esitet­ty erit­täin suur­ta muu­tos­ta Helsin­gin tiivistämistä kohden, ilman että asi­as­ta, mm. lisäväestön tarpeen suu­ru­ud­es­ta olisi keskustel­tu laa­jem­min, eri näköko­htia keskustelus­sa esi­in tuoden. 

    Jos Helsin­gin väk­iluku on nyt, vuo­den vai­htues­sa noin 621 000 asukas­ta, edus­taa siihen 400 000 asukas­ta lisää peräti yli 64 pros­entin lisäys­tä. Se olisi val­taisa lisäys. Sotien jäl­keen Suomen nyky­is­ten rajo­jen sisäpuolelle sijoitet­tavien evakko­jen asut­ta­mi­nen oli aikoinaan val­taisa urak­ka. Heitä oli kuitenkin tiet­tävästi tuol­loin noin 11% maan sil­lois­es­ta väestöstä. Edel­lä­mainit­tu­ja pros­ent­tiluku­ja ver­taile­mal­la voi hel­posti havai­ta, minkä mit­talu­okan “tiivistämistä” nyt ollaan Helsinki­in esit­tämässä. Melkoisen ruu­vipenkkin puris­tuk­seen tai painekam­mion yli­paineis­tet­tuun puris­tuk­seen tässä Helsin­ki nyky­i­sine asukkaineen joutuisi.

    Vaik­ka lisäväestön määräk­si valit­taisi­in esim. jonkin ver­ran alhaisem­pi luku, 260 000 asukas­ta, joka vas­taisi noin 42 %:n määrää Helsin­gin nykyis­es­tä asukaslu­vus­ta. Maltil­lisem­pi, esimerkik­si 2.5 %:n, 5 %:n tai 7.5 %:n kasvu, aika­jän­teestä tietysti osin riip­puen, olisi mielestäni paljon suositeltavam­paa asu­tus­poli­ti­ikkaa, varsinkin kun emme nyt ole pakkoti­lanteen edessä. 

    Uud­is­tu­mista ja uud­is­tamista toki tarvi­taan, van­hoil­lakin alueil­la, mm. alueen “nuukah­tamisen” estämisek­si. Tässä elvyt­tämisessä kan­nat­taisikin sen vuok­si kuul­la sekä uuden ehdot­ta­jia, mut­ta ehdot­tomasti myös alueen asukkaita.

    Olen hyvinkin huolis­sani, jos päätök­sen­teossa jokin ryh­mä jätet­täisi­in kokon­aan kuulemat­ta ja KUUNTELEMATTA, kuten nyt näyt­tää käyneen. Entäpä, jos jokin tuol­lainen ryh­mä olisikin enem­mistönä? … ja vaik­ka eivät olisi enem­mistönä, voi mielestäni olla silti tärkeää kuul­la muitakin mielip­iteitä, kuin sel­l­ais­ten, jot­ka puolta­vat suuren kan­sain­vael­luk­sen aloit­tamista Helsinkiin. 

    Van­daalit ryös­tivät aikoinaan Rooman, kun se ei kyen­nyt enää puo­lus­tau­tu­maan. Sen jäl­keen seurasi tuon ennen niin mah­ta­van kaupun­gin alamä­ki ja romahdus.

    Maltil­lisem­pi ja hyvin hal­lit­tu kehi­tys on kaiketi paras keino vält­tää ongel­mat Helsingis­sä. Mik­si pitäisi väkeä Espoos­ta, Van­taal­ta (ruot­sik­si ‘Vanda’),kauempaa Suomes­ta tai ulko­mail­takaan, ehdoin tah­doin houkutel­la Helsinki­in sadoin­tuhansin, ilman että kaupun­gin asukkail­la olisi asi­as­sa sanan­val­taa siihen miten paljon tuo­ta lisäa­su­tus­ta tänne, eri alueille ilman kon­flik­te­ja sopii? 

    Liian rajut muu­tok­set ovat omi­aan aikaansaa­maan kon­flik­te­ja ja voivat edesaut­taa myös lev­ot­to­muuk­sien lisään­tymistä, kuten mm. Ran­skan ja Ruotsin eräil­lä (slum­mi­u­tuneil­la) alueil­la on jo voitu nähdä. Niil­lä aika ajoin puhkea­vat lev­ot­to­muudet ovat sitä nykya­jan van­dal­is­mia, jos­ta itsenäisyyspäivän Helsingis­säkin saati­in pien­tä esimakua.

    Eikö nim­imerk­ki “Kehit­täjä” ole kuul­lut hyvästä hallinto­tavas­ta? Vaikut­taa siltä, että “kehit­täjän” viitan alle saat­taa kätkey­tyä pusku­trak­torin innokas käyttäjä

    Yksikin kan­nan­ot­to, joka tuo esi­in jonkin uuden, muuten ehkä huo­maa­mat­ta jäävän, mut­ta vähänkin merkit­tävän seikan, voi olla päätök­sen­teon kannal­ta arvokas. Kri­ti­ikin elim­i­noin­ti ei ole mielestäni hyvän hallinto­ta­van mukaista.

    1. Yleiskaa­van perus­tana ole­va ske­naario perus­tuu siiuhen, että Helsin­gin seudulle tul­si 600 000 asukas­ta lisää. Kun väestön kasvu­vauhti tänä vuon­na näyt­tää ole­van tuol­laiset 19 000, mis­tä puo­let Helsinki­in, tarkoit­taa tämä vauhdin selvää hidastumista.

  55. Ehdotan siis, että nim­imerk­ki “kehit­täjän” käyt­tämä sanat “vas­tus­tan kaikkea rak­en­tamista” kor­vataan esim. sanoil­la “vas­tus­tan huonos­ti harkit­tua, liial­lista rak­en­tamista” (Helsinki­in). Emme kai halua sum­ma­mu­tikas­sa sinne tänne heit­el­tyä rak­en­tamista kaupunki­imme, jot­ta kaupun­ki kas­vaisi ker­ta­heitoil­la yli 40% tai peräti yli 60%?

  56. Tal­in golfken­tästä ja siir­to­la­pu­u­tarhas­ta oli­is hyödyl­lis­mepää kek­sustel­la, jos tietäisimme pin­ta-alat. Kar­tas­ta päätellen golfken­tän koko alueen pin­ta-ala on n 50 ha ja siir­to­la­pu­u­tarhan n 5 ha. Golfken­tän alueesta huo­mat­ta­va osa on alavaa maata.

    Ihmi­nen trvit­see myös visuaal­ista tilaa. Tämä on har­vo­ja paikko­ja, jois­sa voi puis­ton­pekiltä kat­sel­la vähän kauem­mas niittymaisemaa.

    Itse muuten en ole koskaan golfannut.

  57. “Kri­ti­ikin elim­i­noin­ti ei ole mielestäni hyvän hallinto­ta­van mukaista.” 

    +1

    Ja se kanssa ihme­tyt­tää, kuin­ka suo­ma­laiset ovat niinkin kri­it­tisiä venäläistä yhteiskun­taa kohtaan kuin ovat, kos­ka saman­laisia rys­siähän tässä näköjään ollaan hallintokult­tuurin osalta itsekin.

  58. Markku af Heurlin: Kar­tas­ta päätellen golfken­tän koko alueen pin­ta-ala on n 50 ha ja siir­to­la­pu­u­tarhan n 5 ha. 

    Min­un kar­tois­sani golfken­tän koko on noin 2,5‑kertainen siir­to­la­pu­u­tarhaan ver­rat­tuna. Alueel­la on paljon muu­takin vihreää, jätemäkeä ja futiskenttää.

  59. Päivän miete­lauseesta ote(Erkki Juhani Melartin): 

    “Oli aate punainen tai vihreä. Kaiken se näkee mustavalkoisena.”

  60. off top­ic:

    Anteek­si tietämät­tömyyteni. Eikö kokopal­lo alun­perin Aku Ank­ka ‑suomen­nokissa tarkoit­tanut bil­jar­dia? Joku ankkolo­gi voínee vasata.

    Sanan merk­i­tys muut­tua (esim. rek­ka), eikä tässä sinän­sä ole moittimista.

    Pop­cor­nit oli­vat Akuis­sa paukkojyviä.

  61. Kuljin äsken, puolen­päivän aikaan, Espoon puolelta Helsinki­in Län­siväylän viertä reunus­tavaa tietä pitkin. Oli puolip­il­vistä, ja auringon lisäk­si sin­istä taivas­takin näkyi, kun pil­vet taivaal­la län­si­tu­ulen vaiku­tuk­ses­ta siel­lä aika mata­lal­lakin liikkui­v­at. Koivusaari, Län­si­u­la­pan­nie­mi Laut­tasaa­res­sa, Käärmelu­odot, Tiirasaari ja mitä mui­ta saaria tuol­ta meren ula­pan ohel­la näkyykään oli­vat kuitenkin vas­taval­oon nähtynä hyvin tum­mia, kun aurinko pais­toi aika ajoin, melko mata­lal­ta tosin, kuten se varsinkin tähän aikaan vuodes­ta tekee. 

    Mah­taako Osmo tai se muu kaupun­gin “kehit­täjien” joukko, joka uuden yleiskaa­van kart­taa tuol­lapäin saat­toi klikkail­la, ymmärtää, minkälaista “Mor­do­ria” tuonne Koivusaa­reen ollaan osayleiskaa­van tai yleiskaa­van nojal­la nyky­isin kehit­tämässä? Selvit­täkää ensin, miten mata­lal­ta aurinko tääl­lä olois­samme pais­taa, ver­ratkaa kom­pas­silukemia kart­toi­hin ja Koivusaaren osayleiskaava­su­un­nitelmi­in, sekä hark­itkaa sen jäl­keen parem­min, mille alueille niitä kart­tapo­h­jan lisärak­en­tamisk­likkauk­sia teette. Järkeäkin saa tietääk­seni tässä kaupungis­sa (Helsingis­sä) ja maas­sa (Suomes­sa) käyttää!

  62. Markku af Heurlin:
    Tal­in golfken­tästä jasi­ir­to­la­pu­u­tarhas­ta oli­is hyödyl­lis­mepää kek­sustel­la, jos tietäisimme pin­ta-alat. Kar­tas­ta päätellen golfken­tän koko alueen pin­ta-ala on n 50 ha ja siir­to­la­pu­u­tarhan n 5 ha. Golfken­tän alueesta huo­mat­ta­va osa on alavaa maata.

    Ihmi­nen trvit­see myös visuaal­ista tilaa. Tämä on har­vo­ja paikko­ja, jois­sa voi puis­ton­pekiltä kat­sel­la vähän kauem­mas niittymaisemaa.

    Itse muuten en ole koskaan golfannut.

    Hesarin mukaan Tal­in golfken­tän koko on 47 hehtaaria.

  63. Osmo Soin­in­vaara:
    Golf-ken­tän koko on 50 hehtaaria.

    Tämä on mie­lenki­in­toinen mittakaavakysymys.

    50 hehtaaria on 0.5 km 2 eli 2.3 tuhan­nesosaa Helsin­gin maap­in­ta-alas­ta. Siitä on raken­nuskelpoista maa­ta puo­let, 23 ha, 0,23 km² eli promille Helsin­gin maapinta-alasta.

    Toisalta 50 hehtaaria on 500.000 m² ja se kuu­lostaa jo suuremmalta.

    Neliön muo­toise­na maa-alueena se olis 700 m kant­ti­in­sa. Diag­o­naali olisi yksi kilometri

    Ihme­tytää muuten. etä 23 ha eli 230.000 m² antaa vain 100.000 ker­ros- vai asun­toneliömetriä. Ei kuu­losta tehokkaal­ta ( teholuku 0,43) , kun ystäväni Soin­in­vaara on täl­lä pal­stal­la julis­tanut kort­telirak­en­tamisen ja tehokkaan maankäytön evakenkeliumia.

    Vielä 70-luvul­la 50 pel­to­he­htaarin tila oli mei­dän maas­samme jo suuri maatila.

  64. Voisiko joku, min­ua parem­min asi­as­ta per­il­lä ole­va, ker­toa esimerkke­jä siitä, mitä nuo teholu­vut oikein käytän­nössä merk­it­sevät? Min­ulle ei jokin “tehokku­us­luku” ker­ro valitet­tavasti juuri mitään siitä, mil­lainen olisi alue, jos­sa mainit­tu luku on esimerkik­si juuri tuo 0,43 tai toinen, jos­sa se on vaikka­pa 1,7. Tuo on vähän sama, kuin jos vieras ulkoavaru­ud­es­ta tup­sah­taisi vierel­leni ja vaatisi min­ul­ta allekir­joi­tus­ta paperi­in, jos­sa lupaan antaa hänen pian saa­puville kavereilleen pystyt­tää 3,77 egrgvregver’iä tai peräti 5,987 jgyjm­f’iä taloy­htiömme ton­til­la, tai vähin­täänkin kan­nat­taa jälkim­mäistä naa­puri­ni ton­til­la, kun hei­dän avaru­usalus­ten­sa laskeu­tu­mi­s­paik­ka on siihen viereen tulossa.

    Mikä on esimerkik­si tehokku­us­luku kort­telis­sa, jos­sa KSV pitää majaa. (Kansak­oulukadul­la), tai kort­telis­sa Man­ner­heim­intien ja Urheilukadun (sekä Sallinkadun ja Toivonkadun) välil­lä, tai kort­telis­sa Kajanuk­senkadun ja Val­hal­lankadun välil­lä, tai Osmon­tien poikkikat­ua, Pohjolanti­etä, reunus­tavien kort­telei­den tapauk­ses­sa, edel­lis­es­tä hitunen koilliseen?

    Ker­rosmäärä vaikut­taa tuo­hon tehokku­us­luku­un käsit­tääk­seni sitä kas­vat­taen, mut­ta nuo luvun absolu­ut­tiset arvot ovat (min­ulle, ehkä mon­elle muullekin) sel­l­aista munkki­lati­naa, jolaisek­si ne ehkä on tarkoitet­tukin (, jot­ta maal­likko­ja olisi helpom­pi näis­sä kaavoitusasiois­sa höynäyt­tää). Kaipaisin muu­tamia muitakin, hyviä ja selkeitä esimerkke­jä, jot­ta tuon käsit­teen lukuar­vo­jen merk­i­tyk­sen voisi parem­min hahmottaa. 

    Jos ton­tin koko on esimerkik­si 40m x40m, ja sil­lä asuu yhteen­sä vaik­ka kahdek­san, kuusi­toista, kolmekym­men­täkak­si tai peräti kuusikym­men­täneljä per­het­tä, kukin koost­uen van­hem­mista ja kahdes­ta laps­es­ta, ja asun­not ovat kaik­ki samankokoisia, esimerkik­si 80 neliömetriä per asun­to, niin mitkä ovat tuol­loin tehokku­us­lu­vut, noin keskimäärin (ilman toimis­to­ja tai kivijalkaliiketiloja)?

    1. Tehokku­us tarkoit­taa ker­rosalaa jaet­tuna pin­ta-alal­la. On erotet­ta­va toi­sis­taan tont­tite­hokku­us, kort­telite­hokku­us ja aluete­hokku­us. Kak­si ensim­mäistä voivat tarkoit­taa suun­nilleen samaa, ellei kort­teli­in liity erilli­nen pysäköin­ti­tont­ti, jon­ka tehokku­us tietysti on nol­la. Aluete­hokku­us on aina kort­teli-. ja tont­tite­hokkuuk­sia pienem­pi, kos­ka kadut ja puis­tot ja muu sel­l­ainen vie tilaa.
      Jos 40x40 ton­tin tont­tite­hokku­us on 0,4, siihen mah­tuu 0,4x1600 = 640 ker­rosneliötä, mikä tarkoit­taa suun­nilleen 16 asukas­ta. Jos sen tehokku­us on 1,5, siihen mah­tuu 2400 ker­rosnelitä eli noin 60 asukas­ta tai noin 30 asun­toa. Huo­mat­takoon, että keros­neliä tarkoit­taa vähän eri asi­aa kuin asuin­neliö, kos­ka por­raskäytävät ja muut sel­l­aiset kuuy­lu­vat raken­nu­soikeu­teen. Noi­ta 80 neliön asun­to­ja 0,4:n tehokku­udel­la mah­tuu 6–7.
      KSV:n ton­tin rajo­ja en nyt lähde etsimään, mut­ta jos tont­ti on kapea, sen tehokku­us voi hyvinkin olla kol­men paikkeilla.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Kalevi,.
    Jos käve­ly­tien var­res­sa ei le mitään muu­ta kuin pysäköin­tika­tok­si, on se maise­m­ana aika masentava. 

    Jaa. Kyl­lä varsinkin Etelä-Lep­pä­vaaraa on pidet­ty espoolaisit­tain hyvin onnis­tuneena ja sitä ovat ulko­maiset vier­aatkin kehuneet. Lähtö­ta­so oli Maxi-mar­ket parkkikenttineen.

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Tehokku­us tarkoit­taa ker­rosalaa jaet­tuna pin­ta-alal­la. On erotet­ta­va toi­sis­taan tont­tite­hokku­us, kort­telite­hokku­us ja aluete­hokku­us. Kak­si ensim­mäistä voivat tarkoit­taa suun­nilleen samaa, ellei kort­teli­in liity erilli­nen pysäköin­ti­tont­ti, jon­ka tehokku­us tietysti on nol­la. Aluete­hokku­us on aina kort­teli-. ja tont­tite­hokkuuk­sia pienem­pi, kos­ka kadut ja puis­tot ja muu sel­l­ainen vie tilaa.
    Jos 40×40 ton­tin tont­tite­hokku­us on 0,4, siihen mah­tuu 0,4×1600 = 640 ker­rosneliötä, mikä tarkoit­taa suun­nilleen 16 asukas­ta. Jos sen tehokku­us on 1,5, siihen mah­tuu 2400 ker­rosnelitä eli noin 60 asukas­ta tai noin 30 asun­toa. Huo­mat­takoon, että keros­neliä tarkoit­taa vähän eri asi­aa kuin asuin­neliö, kos­ka por­raskäytävät ja muut sel­l­aiset kuuy­lu­vat raken­nu­soikeu­teen. Noi­ta 80 neliön asun­to­ja 0,4:n tehokku­udel­la mah­tuu 6–7.
    KSV:n ton­tin rajo­ja en nyt lähde etsimään, mut­ta jos tont­ti on kapea, sen tehokku­us voi hyvinkin olla kol­men paikkeilla. 

    Kiitos val­is­tuk­ses­ta!

    Sitä en vain ymmär­rä, mik­si tuos­ta ter­mistä käytetään ilmaisua tehokku­us, kun se taitaa olla vain löy­hästi sidok­sis­sa asukas­määrään? Tuos­ta tehokku­u­den määritelmästähän näyt­täisi seu­raa­van, että ollaan olev­inaan kovin tehokkai­ta, jos kaik­ki paikat vain täytetään raken­nuksin. Tuo haiskah­taa talon­raken­nusalan määrit­telemältä “tehokku­udelta”. Nähdäk­seni em. tun­nus­lu­vun tapauk­ses­sa kyse on tehokku­u­den sijaan pikem­minkin näkemäeste­vaiku­tuk­ses­ta, eikä niinkään varsi­nais­es­ta, todel­lis­es­ta tehokkuudesta.

    Jos ver­tailun vuok­si ote­taan esimerk­ki toiselta alal­ta, esim. merenku­lun puolelta, saa sieltä seu­raa­vat tun­nus­lu­vut esimerkik­si Sil­ja Ser­e­naden tapauksessa:
    Pitu­us = 203,03 metriä ja lev­eys = 31,93 metriä, eli poh­jap­in­ta-ala suo­rakaiteena = 6482,7 neliömetriä. Matkus­ta­jia tuo­hon laivaan mah­tuu läh­teeni mukaan nyky­isin 2852 henkeä, eli sen suo­rakaiteen poh­jap­in­ta-alaa kulute­taan noin 2,27 neliötä per matkus­ta­ja (jos miehistö jätetään laskuista). (Läh­teeni: “www.faktaomfartyg.se”)

    Jos tehokku­us­lu­vul­la 1,5, mikä on ilmeis­es­ti jo aika korkeana pidet­tävä tehokku­us, saadaan aiem­man esimerkin 1600 neliön ton­tille 60 asukas­ta, käytetään sil­loin keskimäärin tuo­ta maa­ton­tin tont­tip­in­ta-alaa noin 26,67 neliötä per asukas, eli melkein 12 ker­taa enem­män kuin em. laivas­sa. Vaik­ka tuolle laivalle varat­taisi­in lisäk­si omansa kokoinen kaistale sata­malai­turi­alueelta, on ero silti Ser­e­naden eduk­si kuusinker­tainen, vaik­ka laivas­sa on paljon muitakin tilo­ja, kuin hyttejä.

    Pitäisiköhän kaupun­gin ‘tiivistäjien’ käy­dä otta­mas­sa oppia Helsin­gin tai Turun telakoil­ta? Tehokku­udel­la ja “tehokku­udel­la” on ihan selvästi eroa!

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Tehokku­us tarkoit­taa ker­rosalaa jaet­tuna pin­ta-alal­la. On erotet­ta­va toi­sis­taan tont­tite­hokku­us, kort­telite­hokku­us ja aluete­hokku­us. Kak­si ensim­mäistä voivat tarkoit­taa suun­nilleen samaa, ellei kort­teli­in liity erilli­nen pysäköin­ti­tont­ti, jon­ka tehokku­us tietysti on nolla. 

    Pysäköin­nin viemä tila (kuten tekniset, “askartelu”- ym. tilat) on sikäli kimu­rant­ti asia, että jois­sain tapauk­sis­sa se las­ke­taan raken­nu­soikeu­den alaiseen ker­rosalaan ja jois­sain ei. Tila on varat­tu pysäköin­tikäyt­töön, oli se sit­ten maan­ta­sopy­säköintinä, auto­talleina tai pysäköin­ti­tiloina asuin­talon yhtey­dessä tai eril­lisenä pysäköin­ti­talona — ja tämä tila on pois muus­ta käytöstä. Pysäköin­ti­ti­lat voisi ihan perustel­lusti laskea tehokku­us­lukui­hin mukaan siinä mis­sä asuin­ti­lat, toimis­toti­lat, teol­lisu­usti­lat tms. mitä nyt ker­rosalaan las­ket­tavia tilo­ja voikin olla.
    Tai sit­ten tehokkuuk­sien laskem­i­nen pitäisi perus­tua esim. henkilömäärään eikä tietyn­laisi­in neliöihin.

    1. Kää­vaan ei valitet­tavasti voi kir­joit­taa, kuin­ka mon­ta asukas­ta koti­talouteen kuu­luu. Pysäköin­tikent­tää ei voi lskea ker­rosalaan, kun mitään ei rakenneta.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Kää­vaan ei valitet­tavasti voi kir­joit­taa, kuin­ka mon­ta asukas­ta koti­talouteen kuu­luu. Pysäköin­tikent­tää ei voi lskea ker­rosalaan, kun mitään ei rakenneta. 

    Kaavaan (tai ton­tin­lu­ovu­tuse­htoi­hin) voisi hyvin kir­joit­taa, että ton­tille pitää saa­da asutet­tua tiet­ty määrä ihmisiä tietyn ajan kulues­sa. Toteu­ma voitaisi­in tark­istaa määräa­jan kulut­tua ja määritel­lä sank­tiot, jos sopimus­ta ei ole täytet­ty. Jos tämä valuisi asun­tokau­pan ehtoi­hin, tarkoit­taisi se sitä, että ellei asun­toa käytetä tehokkaasti asumiseen, siitä pitää mak­saa ekstraa. 

    Samal­la taval­la pysäköin­tialue voisi olla raken­nu­soikeudel­lista pin­ta-alaa: ton­tin halti­ja voi päät­tää, rak­en­taako tilo­ja johonkin tarkoituk­seen vai käyt­tääkö neliöt pysäköintikentäksi.

    1. Toteu­ma voitaisi­in tark­istaa määräa­jan kulut­tua ja määritel­lä sank­tiot, jos sopimus­ta ei ole täytetty. 

      Jos tulee keskon­meno, saako sank­tiot anteeksi?

  69. Sakke: Kiitos valistuksesta!

    Sitä en vain ymmär­rä, mik­si tuos­ta ter­mistä käytetään ilmaisua tehokku­us, kun se taitaa olla vain löy­hästi sidok­sis­sa asukas­määrään? Tuos­ta tehokku­u­den määritelmästähän näyt­täisi seu­raa­van, että ollaan olev­inaan kovin tehokkai­ta, jos kaik­ki paikat vain täytetään raken­nuksin. Tuo haiskah­taa talon­raken­nusalan määrit­telemältä “tehokku­udelta”. Nähdäk­seni em. tun­nus­lu­vun tapauk­ses­sa kyse on tehokku­u­den sijaan pikem­minkin näkemäeste­vaiku­tuk­ses­ta, eikä niinkään varsi­nais­es­ta, todel­lis­es­ta tehokkuudesta.

    Jos ver­tailun vuok­si ote­taan esimerk­ki toiselta alal­ta, esim. merenku­lun puolelta, saa sieltä seu­raa­vat tun­nus­lu­vut esimerkik­si Sil­ja Ser­e­naden tapauksessa:
    Pitu­us = 203,03 metriä ja lev­eys = 31,93 metriä, eli poh­jap­in­ta-ala suo­rakaiteena = 6482,7 neliömetriä. Matkus­ta­jia tuo­hon laivaan mah­tuu läh­teeni mukaan nyky­isin 2852 henkeä, eli sen suo­rakaiteen poh­jap­in­ta-alaa kulute­taan noin 2,27 neliötä per matkus­ta­ja (jos miehistö jätetään laskuista). (Läh­teeni: “www.faktaomfartyg.se”)

    Jos tehokku­us­lu­vul­la 1,5, mikä on ilmeis­es­ti jo aika korkeana pidet­tävä tehokku­us, saadaan aiem­man esimerkin 1600 neliön ton­tille 60 asukas­ta, käytetään sil­loin keskimäärin tuo­ta maa­ton­tin tont­tip­in­ta-alaa noin 26,67 neliötä per asukas, eli melkein 12 ker­taa enem­män kuin em. laivas­sa. Vaik­ka tuolle laivalle varat­taisi­in lisäk­si omansa kokoinen kaistale sata­malai­turi­alueelta, on ero silti Ser­e­naden eduk­si kuusinker­tainen, vaik­ka laivas­sa on paljon muitakin tilo­ja, kuin hyttejä.

    Pitäisiköhän kaupun­gin ‘tiivistäjien’ käy­dä otta­mas­sa oppia Helsin­gin tai Turun telakoil­ta? Tehokku­udel­la ja “tehokku­udel­la” on ihan selvästi eroa! 

    Jos telakoil­ta tilat­taisi­in kah­den tuol­laisen laivan ylärak­en­teet ja sovitet­taisi­in autokan­net Län­siväylän tasolle, niin niihin­hän saataisi­in sit­ten Koivusaa­reen jopa 5704 asukas­ta, vieläpä niin, että Län­siväylän liikenne voitaisi­in ohja­ta kätevästi “autokan­sien” kautta! 

    Hyt­tiele­ment­ti- ym. lohkot voisi uit­taa paikalle kätevästi proomuil­la. Pitäisi vain ratkaista näyt­täi­sivätkö niiden “laivo­jen” keu­lat Espoon vai Helsin­gin suun­taan, vai sekä että. Rav­in­to­lat, myymälät yms., ja kok­ousti­latkin, nois­sa olisi. Nuo mah­tu­isi­vat main­iosti Koivusaa­reen, Vask­i­lah­den­salmen ja kaupung­in­ra­jan väli­in, jol­loin rakoakin jäisi melkein sata metriä, jos ne “lai­vat” sijoitet­taisi­in sinne peräkkäin. Osit­tain rin­nakkainkin sijoit­tamista voisi tutkia …

    Jos Osmo ja muut helsinkiläiset kyl­lästy­i­sivät liian suureen kaupunki­in tunke­vaan automäärään, voitaisi­in esim.Espoon suun­nas­ta tule­van liiken­teen suun­taan auki ole­va keu­la­port­ti sulkea kaupun­gin sal­li­tun päiväli­iken­teen kiin­tiön täy­tyt­tyä, jot­tei sieltä tulisi lisää auto­ja, ennen kuin pois­päin vievä liikenne olisi palaut­tanut mah­dol­lisu­u­den uusille tuli­joille. “Laivan” runko toimisi myös liiken­teen melues­teenä, ja eiköhän ne laivo­jen autokan­net ole varustet­tu myös tarvit­tavin sam­mu­tuskalus­toin. Ihan 80 km/h nopeudel­la ei niistä ehkä läpi voisi ajaa, mut­ta kyl­lähän ne espoolaiset ja muutkin pää­si­sivät Helsinki­in hitaam­minkin kiiruh­taen, tai sit­ten vaik­ka metrolla.

  70. Sakke:

    Eikö nim­imerk­ki “Kehit­täjä” ole kuul­lut hyvästä hallinto­tavas­ta? Vaikut­taa siltä, että “kehit­täjän” viitan alle saat­taa kätkey­tyä pusku­trak­torin innokas käyttäjä

    Yksikin kan­nan­ot­to, joka tuo esi­in jonkin uuden, muuten ehkä huo­maa­mat­ta jäävän, mut­ta vähänkin merkit­tävän seikan, voi olla päätök­sen­teon kannal­ta arvokas. Kri­ti­ikin elim­i­noin­ti ei ole mielestäni hyvän hallinto­ta­van mukaista.

    Ketä tässä nyt ollaan elim­i­noimas­sa? Sanoin että kaikkea uut­ta rak­en­tamista vas­tus­ta­vat saa­vat jo nyt äänen­sä hyvin kuuluville. 

    Sen sijaan tule­vat helsinkiläiset, eri­tyis­es­ti nyky­is­ten helsinkiläis­ten lapset, jäävät tämän “mikään koskaan ei muut­tua saa” kuoron jalkoi­hin. Pitääkö hei­dän muut­taa pois kotikaupungis­taan, kos­ka me emme nyt pystyneet huole­hti­maan sen uud­is­tamis­es­ta ja kehittämisestä?

    Helsin­ki on oikeasti kaikessa karu­udessaan mainio kaupun­ki. Pidän sen urbaaneista kaupungi­nosista, saarista, ihmi­sistä ja maisemista. Ja tää sta­di ei mene pilalle siitä, että tänne tulee lisää väkeä, vaan se para­nee. Tästä on kyse.

  71. Sakke: Sitä en vain ymmär­rä, mik­si tuos­ta ter­mistä käytetään ilmaisua tehokku­us, kun se taitaa olla vain löy­hästi sidok­sis­sa asukasmäärään? 

    Noi­ta tehokku­us­luku­ja käytetään raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoituk­ses­ta riip­pumat­ta, eli myös liiketiloista ja toim­i­tiloista, jois­sa ei ole asukkai­ta ollenkaan. “Tehokku­us” on tässä vaki­in­tunut käsite, joka ei tarkoi­ta muu­ta kuin ker­rosalan suhdet­ta alueen pin­ta-alaan (vrt. vaik­ka sähköte­ho). Sen ei ole tarkoi­tuskaan olla maankäytön “hyvyy­den” tai kaupunkisu­un­nit­telun laadun mit­tari, asun­top­u­lan ratkais­us­ta puhu­mat­takaan. Sem­moi­set ovat melko lail­la moni­ta­hoisem­pia kysymyksiä.

  72. Kehit­täjä: Ketä tässä nyt ollaan elim­i­noimas­sa? Sanoin että kaikkea uut­ta rak­en­tamista vas­tus­ta­vat saa­vat jo nyt äänen­sä hyvin kuuluville. 

    Sen sijaan tule­vat helsinkiläiset, eri­tyis­es­ti nyky­is­ten helsinkiläis­ten lapset, jäävät tämän “mikään koskaan ei muut­tua saa” kuoron jalkoi­hin. Pitääkö hei­dän muut­taa pois kotikaupungis­taan, kos­ka me emme nyt pystyneet huole­hti­maan sen uud­is­tamis­es­ta ja kehittämisestä?

    Helsin­ki on oikeasti kaikessa karu­udessaan mainio kaupun­ki. Pidän sen urbaaneista kaupungi­nosista, saarista, ihmi­sistä ja maisemista. Ja tää sta­di ei mene pilalle siitä, että tänne tulee lisää väkeä, vaan se para­nee. Tästä on kyse. 

    Helsin­ki on mainio kaupun­ki, näin todel­lakin on. Tuon ei kuitenkaan tarvitse mielestäni merk­itä sitä, että kaikkien pitäisi tääl­lä keskel­lämme asua, tai että tilan saamisek­si lisäa­su­tus­ta varten nykyiset asukkaat pitäisi ajaa LIIAN ahtaalle, vain joidenkin ‘normiluku­jen’ perus­teel­la (tehokku­us­luku, pysäköinti­nor­mi tai esim. vähim­mäis­vaa­timus 5000 asukkaas­ta per metroase­ma), piit­taa­mat­ta lainkaan kaupun­gin asukkaiden elinympäristön arvokkaik­si teke­vistä ja/tai tärkeik­si koe­tu­ista tekijöistä.

    On aika turhaa vedo­ta helsinkiläis­ten lap­si­in, sil­lä kyl­lä he kaupunki­in mah­tu­vat, elleivät sit­ten taipumusten­sa, taito­jen­sa ja jopa mieli­halu­jen­sa perus­teel­la päädy jon­nekin muualle. ‘Etuovikin’ ker­toi juuri äsken, että Helsingis­sä on kau­pan yli 3900 asun­toa juuri nyt. Sopii vain vali­ta! Sitä mukaa kuin väki van­he­nee, ja aika mon­es­ta jät­tää, vapau­tuu myös asun­to­ja uuteen käyt­töön. Eivät myöskään nuo lähi­naa­purikun­natkaan, Espoo, Kau­ni­ainen tai Van­taa, tai­da niin paho­ja paikko­ja olla asua, kun aika moni on niihinkin muut­tanut. Moni on myös pää­tynyt ulko­maille asti, ja vielä ihan vapaaehtoisesti.

    Turus­sa puret­ti­in kau­ni­ita van­ho­ja raken­nuk­sia, mis­tä syn­tyi sanon­ta “Turun tau­ti”. En tiedä mitä oli aiem­min sen Huvi­lakadun var­rel­la joskus 60-luvun alus­sa raken­netun laatikko­maisen talon ton­til­la aiem­min, mut­ta veikkaan kyl­lä, että jokin jugend-tyyliä mukail­e­va raken­nus, saman korkuinen kuin siel­lä muutkin ovat, ei siel­lä nyky­isin pistäisi silmään yhtä pahasti kuin se laatikko, mikä siel­lä nyt on, on jo pitkään tehnyt. Jos joku nyt tuon paikalle ehdot­taisi raken­net­tavak­si 8- tai 18-ker­roksista tor­nia, en tuo­takaan hyväl­lä kat­soisi, vaik­ka sieltä itsel­leni, suku­laisil­leni tai kavereil­leni asun­to järjestyisi. 

    Kävin aikoinaan Pikku-Huopalahdessa, sil­loin, kun siel­lä oli vielä se “köy­hien Stoc­ka”. Ruo­ho­lahti on min­ulle myös tut­tu jo ainakin 70-luvul­ta alka­en. Nuo alueet ovat tar­jon­neet asun­to­ja nyky­isin suurelle joukolle ihmisiä, enkä niitä sure. Jätkäsaaren entiselle sata­ma-alueelle, vähän kauem­mas Hieta­lahdes­ta voi rak­en­taa puolestani korkeampiakin talo­ja kuin nyt on suun­nitel­tu, kun­han pide­tään huoli siitä, että ruuhka­sump­pu­ja ei syn­ny, ja että sieltä liiken­nöivien raitio­vaunure­it­tien var­sil­ta ei tarpeel­lisik­si koet­tu­ja pysäkke­jä, lähel­lä ole­via nyky­isiä kaupungi­nosia ja niiden asukkai­ta hai­tat­en, pois­te­ta. Tämäkö on kaiken uuden rak­en­tamisen vas­tus­tamista? Mielestäni ei.

    Mielestäni on kuitenkin varsin ikävää, että nyky­maail­mas­sa, pitää helsinkiläisenä melkein jo pelätä sitä (kuin lon­toolais­ten maail­man­so­dan lop­ul­la V2-raket­tien isku­ja), minne ahnas kaavoit­ta­ja seu­raavak­si kyn­ten­sä iskee (kuten nat­sit aikoinaan raket­tien­sa räjähdysvoiman kohdisti), ja rauhal­lis­es­ti alueel­laan asu­vien kaupunki­lais­ten asumusten viereen jotain hel­vetil­lisen korkei­ta tor­ni­talo­ja tai maise­mat peit­täviä raken­nus­mas­so­ja pahim­mil­laan uusille, pitkät ja avarat, julkiset näkymät peit­täville mer­en­täyt­töalueille suunnittelee.

    Ikävää on myös se, että ahneudel­la ei ole rajo­ja, ja heikom­pi siinä yleen­sä kär­sii. Aikoinaan Iso-Bri­tan­ni­as­sa MP Samuel Plim­soll sai aikaan lain tai säädök­sen, jon­ka perus­teel­la laivo­jen ylilas­taus kiel­let­ti­in. Tuo oli seu­raus­ta lukui­sista meri­on­net­to­muuk­sista, jot­ka joh­tu­i­v­at siitä, että laivoihin joku ahne halusi liikaa las­tia. Myös liian ahne asuinaluei­den täy­teen aht­a­mi­nen, viihty­isyy­den kus­tan­nuk­sel­la, voi koitua onnet­to­muudek­si. Miten sel­l­aiselta voisi suojautua?

    Jos uud­is­tamisel­la ja kehit­tämisel­lä tarkoite­taan täysin ympäristöstään poikkea­van raken­nuskeskit­tymän tuomista varsin har­monisen kokon­aisu­u­den keskelle (vrt. esimerkki­ni Huvi­lakadul­ta, tai Koivusaaren huip­puti­heää keskit­tymää Laut­tasaaren län­sir­an­nan vehreään omakotitalo‑, riv­i­ta­lo- ja pienker­rostaloym­päristön viereen) on mielestäni kyseessä bar­baari­nen ja bru­taali teko, jol­laisia tas­apain­oista kaupunkiku­vaa ja kehi­tys­tä vaali­van kaupun­gin tulee välttää. 

    Mikäli kaavoitus­toi­mi olisi osayleiskaavo­ja ja yleiskaavaa koske­vis­sa suun­nitelmis­saan hark­it­se­vampi ja maltil­lisem­pi, ei kenenkään tarvit­sisi tääl­lä tois­t­en ahneu­den takia asuinympäristön­sä puoles­ta pelätä, eikä ainakaan tas­apain­oisen, alueit­tain toki eri­laisen ja hyvinkin mon­i­naisen kaupunkiku­van ja sen paik­ka paikoin upei­den näkymien ja kivan ympäristön, tai har­ras­tustenkaan (myös golf, pur­je­hdus ja siir­to­la­pu­u­tarhat mukaan­lukien!) mene­tys­ten osalta kärsiä.

  73. Osmo Soin­in­vaara: Jos tulee keskon­meno, saako sank­tiot anteeksi? 

    Nyky­isin voidaan korot­taa kiin­teistöveroa, jos ei ole raken­net­tu kaa­van mah­dol­lis­ta­maa raken­nus­ta. Siitä ei tule korotet­tua mak­sua, jos talo on ole­mas­sa mut­ta kokon­aan tai puo­lik­si tyhjänä. Vaik­ka asun­noille on ollut kysyn­tää, Helsin­gin keskus­tas­sakin on pidet­ty talo­ja tyhjänä vuosikaudet.

  74. Mik­si nuo moot­toritei­den kat­tamiset pitäisi mak­sat­taa tulevil­la asukkail­la? Ne on kuitenkin raken­net­tu kehyskun­ta­laisia työ­mat­ka-autoil­i­joi­ta varten. Mak­sakoot he. Kaupunki­laisil­la on kuitenkin oikeus viihty­isään elinympäristöön.

  75. Sakke: Kiitos valistuksesta!

    Sitä en vain ymmär­rä, mik­si tuos­ta ter­mistä käytetään ilmaisua tehokku­us, kun se taitaa olla vain löy­hästi sidok­sis­sa asukas­määrään? Tuos­ta tehokku­u­den määritelmästähän näyt­täisi seu­raa­van, että ollaan olev­inaan kovin tehokkai­ta, jos kaik­ki paikat vain täytetään raken­nuksin. Tuo haiskah­taa talon­raken­nusalan määrit­telemältä “tehokku­udelta”. Nähdäk­seni em. tun­nus­lu­vun tapauk­ses­sa kyse on tehokku­u­den sijaan pikem­minkin näkemäeste­vaiku­tuk­ses­ta, eikä niinkään varsi­nais­es­ta, todel­lis­es­ta tehokkuudesta. 

    Ei. Tehokku­us on ihan kiin­teästi sidok­sis­sa asukas­määrään, jos tehdään asuin­talo­ja. Lisäk­si tehokku­us kas­vaa, kun ker­rosluku kas­vaa, jol­loin samaan tehokku­u­teen voidaan päästä, vaik­ka maap­in­ta-alas­ta raken­net­taisi­in pienem­pi osa. Eli tehokku­u­den ei tarvitse tarkoit­taa sitä, että koko maap­in­ta-ala täytetään. Ker­roslu­vun kas­vat­tamises­sa on tietysti omat ongel­mansa, jot­ka liit­tyvät mit­takaavaan, taloudel­lisu­u­teen yms. Joka tapauk­ses­sa jo 6‑kerroksisilla taloil­la tehokku­us 1,5 vaatii, että vain noin 25–30 % pin­ta-alas­ta on raken­nuk­sia (riip­puu vähän siitä, mitä tilo­ja las­ke­taan raken­nu­soikeu­teen). Paljon ratkai­se­vam­paa on, miten lop­ut 70–75 % käytetään.

    Silti, kuten Mikko H kir­joit­ti, tehokku­us ei ole laadun mit­tari. Tehokas voi olla laadukas­ta ja viihty­isää, kuten esim. Punavuori (e=1.4). Mut­ta se voi myös olla ankeaa ja epävi­ihty­isää, kuten esim. Itä-Pasi­la (e=1.4). Jotkut tietysti pitävät Itä-Pasi­las­takin, että ei siinäkään mitään.

    Sakke: Jos ver­tailun vuok­si ote­taan esimerk­ki toiselta alal­ta, esim. merenku­lun puolelta, saa sieltä seu­raa­vat tun­nus­lu­vut esimerkik­si Sil­ja Ser­e­naden tapauksessa:
    Pitu­us = 203,03 metriä ja lev­eys = 31,93 metriä, eli poh­jap­in­ta-ala suo­rakaiteena = 6482,7 neliömetriä. Matkus­ta­jia tuo­hon laivaan mah­tuu läh­teeni mukaan nyky­isin 2852 henkeä, eli sen suo­rakaiteen poh­jap­in­ta-alaa kulute­taan noin 2,27 neliötä per matkus­ta­ja (jos miehistö jätetään laskuista). (Läh­teeni: “www.faktaomfartyg.se”)

    Jos tehokku­us­lu­vul­la 1,5, mikä on ilmeis­es­ti jo aika korkeana pidet­tävä tehokku­us, saadaan aiem­man esimerkin 1600 neliön ton­tille 60 asukas­ta, käytetään sil­loin keskimäärin tuo­ta maa­ton­tin tont­tip­in­ta-alaa noin 26,67 neliötä per asukas, eli melkein 12 ker­taa enem­män kuin em. laivas­sa. Vaik­ka tuolle laivalle varat­taisi­in lisäk­si omansa kokoinen kaistale sata­malai­turi­alueelta, on ero silti Ser­e­naden eduk­si kuusinker­tainen, vaik­ka laivas­sa on paljon muitakin tilo­ja, kuin hyttejä.

    Pitäisiköhän kaupun­gin ‘tiivistäjien’ käy­dä otta­mas­sa oppia Helsin­gin tai Turun telakoil­ta? Tehokku­udel­la ja “tehokku­udel­la” on ihan selvästi eroa!

    Kun olet niin paljon maisemien ja näkymien perään, niin var­maan tiedo­stat myös sen, että laivois­sa ei kaikissa hyteis­sä ole edes ikku­naa. Lisäk­si keskimääräisessä laivahytis­sä on tilaa noin pari neliömetriä per matkus­ta­ja. Ihan hyvin 6‑kerroksiseen umpiko­rt­teli­inkin saa tunget­tua vaik­ka 10000 ihmistä, jos tehdään neljän hen­gen huonei­ta, jois­sa on kak­si ker­rossänkyä ja ves­sa. Asum­isväljyys on siis eri asia kuin raken­nuste­hokku­us. Elin­ta­son noustes­sa ensim­mäisel­lä on tapana kas­vaa ja se on yksi syy, joka aset­taa painei­ta kas­vat­taa jälkimmäistä.

    Juuri valmis­teil­la ole­va Atlantinkaaren ase­makaa­va Jätkäsaa­res­sa on mielestäni askel oikeaan suun­taan. Alueesta 40 % on puis­toa, mut­ta tehokku­us on silti kelvolli­nen 1,25. Kun­han vielä tekevät julk­i­sivuista kun­nol­lisia, niin tuos­ta tulee hienoin uusi alue, joka Helsinki­in on sodan jäl­keen rakennettu.

  76. Sakke:
    Jos uud­is­tamisel­la ja kehit­tämisel­lä tarkoite­taan täysin ympäristöstään poikkea­van raken­nuskeskit­tymän tuomista varsin har­monisen kokon­aisu­u­den keskelle (vrt. esimerkki­ni Huvi­lakadul­ta, tai Koivusaaren huip­puti­heää keskit­tymää Laut­tasaaren län­sir­an­nan vehreään omakotitalo‑, riv­i­ta­lo- ja pienker­rostaloym­päristön viereen) on mielestäni kyseessä bar­baari­nen ja bru­taali teko, jol­laisia tas­apain­oista kaupunkiku­vaa ja kehi­tys­tä vaali­van kaupun­gin tulee välttää. 

    Ei Koivusaa­reen mitään huip­puti­heää suun­nitel­la. Pitäisi kyl­lä suun­nitel­la, kun ker­ta tehdään oikein metroase­makin, joka on pirun kallis investoin­ti yhtä pikkusaar­ta varten. Hölmöi­lyä hölmöi­lyn perään kaavoitus Helsingis­sä on kuitenkin tavan­nut olla: ensin tehdään metrolin­jo­ja ja sit­ten ei uskalleta rak­en­taa asemien viereen kun­nol­la (tämä ei koske ain­oas­taan Koivusaar­ta, vaan myös Itä-Helsinkiä). 

    Laut­tasaaren län­siosan väljä lähiö on var­masti sen asukkaille ihan huip­pumes­ta, mut­ta ei sen Koivusaaren suun­nitelmi­in pitäisi vaikut­taa. Onhan Helsingis­sä monin paikoin iso­ja puis­to­jakin, mut­ta kaupunki­rakenne kuitenkin jatkuu/alkaa uud­estaan niiden toisel­la puolella.

  77. ze: Tehokku­us on ihan kiin­teästi sidok­sis­sa asukas­määrään, jos tehdään asuin­talo­ja. Lisäk­si tehokku­us kas­vaa, kun ker­rosluku kas­vaa, jol­loin samaan tehokku­u­teen voidaan päästä, vaik­ka maap­in­ta-alas­ta raken­net­taisi­in pienem­pi osa.

    Asukasluku riip­puu muis­takin seikoista, kuten asum­isväljyys ja asun­to­jen käyt­töaste. Tehokku­us­luku ei ole kovin hyvä mit­tari siihen, miten hyvin kaa­van mah­dol­lis­ta­ma ympäristö vas­taa ihmis­ten toiveisi­in ja tarpeisi­in ja miten paljon hyv­in­voin­tia se lisää tai miten tehokas­ta ja ekol­o­gista inhimil­listä toim­intaa sen ansios­ta kehittyy.

  78. ze: Ei Koivusaa­reen mitään huip­puti­heää suun­nitel­la. Pitäisi kyl­lä suun­nitel­la, kun ker­ta tehdään oikein metroase­makin, joka on pirun kallis investoin­ti yhtä pikkusaar­ta varten. Hölmöi­lyä hölmöi­lyn perään kaavoitus Helsingis­sä on kuitenkin tavan­nut olla …

    Laut­tasaaren län­siosan väljä lähiö on var­masti sen asukkaille ihan huip­pumes­ta, mut­ta ei sen Koivusaaren suun­nitelmi­in pitäisi vaikut­taa. Onhan Helsingis­sä monin paikoin iso­ja puis­to­jakin, mut­ta kaupunki­rakenne kuitenkin jatkuu/alkaa uud­estaan niiden toisel­la puolella. 

    Jo kart­taakin kat­so­ma­l­la näkee kuka hyvän­sä, pait­si ehkä idioot­ti, että Laut­tasaaren kaupungi­nosaan kuu­lu­va Koivusaari ei ole mikään järkevä paik­ka Helsin­gin kaupunki­rak­en­teen kas­vat­tamisek­si. Yleiskaava­su­un­nitelmis­sa puolestaan ehdote­taan tosin myös Melkkiä rakennettavaksi. 

    Koivusaari, jos mikä pitäisi Helsingis­sä rak­en­tamiselta säästää, vaik­ka sit­ten vihovi­imeisenä kohteena koko kaupungis­sa. Sen ver­ran upea paik­ka se on. Kuulin, näin ja val­oku­vasin siel­lä tois­s­apäivänä palokär­jen, tutuk­si tullei­den maisemien ohel­la samoin tois­taisek­si tun­nista­mat­ta jääneen ison lin­tu­par­ven. (Oli­vatko­han jo viimeisiä muuttolintuja?) 

    Tänään aamupäiväl­lä saat­toi sil­lä suun­nal­la, Helsin­gin län­sir­a­jan tun­tu­mas­sa, jälleen ker­ran, kuka hyvän­sä paikalle tul­lut ihail­la upeaa auringonnousua, ais­tia avaru­ut­ta tilakoke­muk­sia köy­hem­mällekin kat­so­jalleen lahjoit­tavas­sa, täl­lä ker­taa, kylmässä ja tuulises­sa, mut­ta ker­takaikki­aan mah­tavas­sa merimaisemassa.

    Koivusaares­ta lounaan suun­taan, län­tisen aal­lon­mur­ta­jan vier­itse, yli jäähtyvän, jää­tyvän ja höyryävän meren lentävät, valkeat jout­senet, joi­ta saat­toi siel­lä ulkoil­i­ja pitkään kat­seel­laan seu­ra­ta, oli­vat samoin jokami­estä sävähdyt­tävä näky sini­valke­as­sa maise­mas­sa. Laivakin siel­lä horison­tis­sa näkyi taas seilaa­van, merel­lä, omas­sa ympäristössään. 

    Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen, noin 5000 asukkaan etälähiök­si, ja tuol­lais­ten, kuvaamieni kaltais­ten näkymien peit­tämi­nen olisi ympäristörikos, jos mikä! (Olkoonkin, että sinne on metroase­maakin raken­net­tu, joka joskus/kohta kai myös valmis­tuu). Tuo saarten reunus­ta­ma, hieno maise­ma kaakkoon, Suomen­lahdelle, sehän pitäisi oikeas­t­aan suo­jel­la yht­enä kansallisaarteenamme!

  79. Sakke: Koivusaaren rak­en­t­a­mi­nen, noin 5000 asukkaan etälähiöksi,

    Etääl­lä se ei kyl­lä ole pääkaupunkiseudun mit­takaavas­sa. Yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin Munkkinie­mi, ja metron valmis­tut­tua nopeam­man joukkoli­iken­ney­htey­den päässä. Etälähiök­si voisi maini­ta Jakomäen tai Espoonlahden.

    Koivusaari on tietysti kallis paik­ka rak­en­taa, mikä oli todis­tet­ta­va. Siinä mielessä hom­ma vaikut­taa takap­er­oiselta, että Helsingis­sä voisi kart­taa kat­soen luul­la ole­van kuiv­aa maatakin raken­net­tavak­si riit­tämi­in ilman, että tarvi­taan meren täyt­töä tai kan­sir­ak­en­tei­ta. Kuten täl­lä blogilla on käynyt ilmi, niin aina löy­tyy syyt mik­si ei Hert­toniemen teol­lisu­usalue, mik­si ei Kyläsaari, mik­si ei Viik­in­ran­ta, mik­si ei Pitäjän­mä­ki, mik­si ei Tali, mik­si ei Mal­mi, jne. jne.

  80. Mikko H: Etääl­lä se ei kyl­lä ole pääkaupunkiseudun mit­takaavas­sa. Yhtä kaukana keskus­tas­ta kuin Munkkinie­mi, ja metron valmis­tut­tua nopeam­man joukkoli­iken­ney­htey­den päässä. Etälähiök­si voisi maini­ta Jakomäen tai Espoonlahden.

    Koivusaari on tietysti kallis paik­ka rak­en­taa, mikä oli todis­tet­ta­va. Siinä mielessä hom­ma vaikut­taa takap­er­oiselta, että Helsingis­sä voisi kart­taa kat­soen luul­la ole­van kuiv­aa maatakin raken­net­tavak­si riit­tämi­in ilman, että tarvi­taan meren täyt­töä tai kan­sir­ak­en­tei­ta. Kuten täl­lä blogilla on käynyt ilmi, niin aina löy­tyy syyt mik­si ei Hert­toniemen teol­lisu­usalue, mik­si ei Kyläsaari, mik­si ei Viik­in­ran­ta, mik­si ei Pitäjän­mä­ki, mik­si ei Tali, mik­si ei Mal­mi, jne. jne. 

    Tämän blo­gin alus­sa on haku­toim­into, jota käyt­täen selvitin, mitä löy­dän haku­sanoil­la “Kyläsaari” tai “Kyläsaaren”. Jostain syys­tä yksikään artikke­li ei vas­tan­nut ainkaan noi­ta haku­sano­ja. Ehkäpä sinne voisikin siis rakentaa? 😉

    Mitä taas tulee Koivusaa­reen, on päivän­selvää, että kaupungista löy­ty­isi muitakin, edullisem­pia paikko­ja rak­en­tamiselle. Esimerkik­si käynee tuo Kyläsaari, ehkä jopa nuo muutkin lis­taa­masi alueet (tietyin varauksin).

    Minus­ta perin kum­mallista, että KSV:n arkkite­hdit eivät ole ilmeis­es­ti kyen­neet ker­tomaan tai muuten osoit­ta­maan tuon alueen rak­en­tamista himoit­seville, miten se rak­en­t­a­mi­nen tuol­la alueel­la, ja sen ympäril­lä, muut­taisi näkymiä jo yksin var­jos­tus­vaiku­tusten perus­teel­la. Ainakaan tuol­lai­sista vaiku­tuk­sista ei tain­nut koko mit­tavak­si paisuneessa suun­nit­telu­aineis­tossa olla halais­tua sanaa (tai kuvaa). Eikö näille suun­nit­telijoille ole käymis­sään opinahjois­sa enää tuo­tu kyllin selvästi esille, miten aurinko, valo ja var­jo, ilman­su­un­nista riip­puen, toimi­vat? Pitäisi­hän tuo asia olla muutenkin kaikille tut­tu. Aloit­ta­vatko he (KSV:n tai KSL:n toimin­nas­sa mukana ole­vat) työn­sä niin myöhään, ja lopet­ta­vat ne niin aikaisin, että aurinko on tuol­loin vain (näen­näisen) kulku­ratansa kaaren ylim­mäl­lä osal­la? Näin talvi­aikaan tosin aurinko on Suomes­sa keskipäivänkin aikaan varsin mata­lal­la. Vai onko kyse siitä, että kukaan ei jostain syys­tä uskalla tuo­ta isoa ongel­maa edes ääneen lausua, tai ainakaan sitä asi­aa julkises­ti esille tuoda?

    Pitäisikö KSV:n toim­i­ti­lat siirtää Koivusaa­reen, jot­ta nuo edel­lä­mainit­se­mani asi­at säi­ly­i­sivät arem­min kaa­va-arkkite­htien mielessä? Ehkäpä siel­lä Kansak­oulukadun “var­joisal­la kujan var­rel­la” ei asia ole niin selkeä, kuin mitä se on enem­män avaram­mil­la alueil­la liikkuvalle …

    1. kalasa­ta­man alueelle tulee asun­to­ja noin 25 000 ihmiselle. Kyl­lä se alue nielaiseen Kyläsaarenkin. Jos Helsin­gin seudul­la eio­taan mah­dut­taa 600 000 asukas­ta, ei ole kovin älykästä sanoa, että tämä tai tuo paik­ka voidaan jät­tää rak­en­ta­mat­ta, kos­ka on muitakin paikko­ja rak­en­taa kuin juuri se.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    kalasa­ta­man alueelle tulee asun­to­ja noin 25 000 ihmiselle. Kyl­lä se alue nielaiseen Kyläsaarenkin. Jos Helsin­gin seudul­la eio­taan mah­dut­taa 600 000 asukas­ta, ei ole kovin älykästä sanoa, että tämä tai tuo paik­ka voidaan jät­tää rak­en­ta­mat­ta, kos­ka on muitakin paikko­ja rak­en­taa kuin juuri se. 

    Jos Kalasa­ta­mak­si lue­taan koko tuo pitku­lainen, äkkisältään noin kol­men kilo­metrin pituisek­si arvioimani alue Her­man­nin itäre­unal­la, alka­en Som­pasaaren eteläkär­jestä ja jatkuen Som­pasaaren­salmen sekä Kuorekarin­salmen vier­itse Van­hankaupungin­lah­den reunaa pitkin aina Ara­bi­an­ran­taan asti, niin ilmeis­es­ti tuo ahmat­ti sen Kyläsaarenkin sit­ten tosi­aan syö.

    Jos ver­tailuko­hdak­si ottaa vaik­ka 1.5 kilo­metriä pitkän Fredrikinkadun, antaa se jonkin­laisen näke­myk­sen tuon uuden asuinalueen mit­ta­suhteista. Sehän on tavat­toman laa­ja. Hyvä tietysti, jos tilaa rak­en­tamiselle sieltä parem­min löy­tyy. Mikä muuten mah­taa olla se noin Koivusaaren kokoinen, kart­taan merkit­ty vihreä plänt­ti siel­lä heti Ara­bi­an­ran­nan puis­toaluet­ta reunus­ta­van puron eteläpuolel­la? Tuleeko siihenkin sijoitet­tavak­si 5000 asukasta?

    Aio­taanko Helsin­gin seudulle tosi­aankin saa­da mah­tu­maan peräti 600.000 uut­ta asukas­ta? Sehän tarkoit­taisi karkeasti ottaen sitä, että tuol­laisia Kalasa­ta­man mit­taisia, asukaslu­vul­taan 25.000 henkeä, uusia aluei­ta tarvit­taisi­in peräti 24 kap­palet­ta. Eikö olisi järkeväm­pää ripotel­la nuo osa joukot Suomen eri kaupunkei­hin? Eiväthän kaik­ki nuo uudet asukkaat enää taitaisi mah­tua kovin mukavasti edes uusi­t­ulle Sta­dion­illekaan! Miten he tääl­lä kaik­ki työllistyisivät?

    Jos vaikka­pa Helsin­gin kaupung­in­jo­hta­ja halu­aisi kätel­lä koko tuon uusien asukkaiden joukon, tuo­hon menisi var­maankin häneltä melkein koko vuo­den kaik­ki työ­tun­nit! (Se ei ehkä kan­nat­taisi.) Jos taasen kaik­ki nuo uudet asukkaat halu­aisi­vat osal­lis­tua Espoon ranta­ma­ra­tonille, heitä riit­täisi koko sen täyspitkän reitin (pitu­us 42.234,51 metriä) var­relle noin seit­semän sentin välein! 

    Kauanko koko tuol­ta 600.000 uuden asukkaan joukol­ta mah­taisi sit­ten kestää siir­tyä metrol­la esim. Kalasa­ta­mas­ta Otaniemeen, (metro­ju­na ker­ral­laan) ao. juok­suk­il­van lähtö­paikalle? Voi olla, että kil­pailun espoolaiset jär­jestäjät her­mos­tu­isi­vat jonkin ver­ran viimeisiä tuli­joi­ta odotel­lessaan! Ihmisjoukkona tuol­lainen lukumäärä on val­taisan suuri, mitä ei ehkä moni tule heti ajatelleeksi …

    1. Helsin­gin seudun asukasluku kas­vaa nyky­isin vähän alle 20 000 asukkalla vuodessa. Tuon vauhdin on oletet­tu pikkuhil­jaa hiip­ivän niin, että vuo­teen 2050 men­nessä se kas­vaisi vain 600 000 asukkaal­la, mut­ta toisaal­ta on suuria painei­ta helpot­taa asun­top­u­laa, jol­loin asun­to­jen hin­nat laske­vat ja muut­toli­ike tietysti kiihtyy.

  82. Miten ihmeessä Malmin lento­ken­tän alueelle on päätet­ty rak­en­taa yhtään mitään, kun ei edes vielä tiede­tä maaperän aiheut­tamien raken­nuskus­tan­nusten suuruudesta?
    Min­ulle tulleen tiedon mukaan ken­tän alueel­la on “kairat­tu” (tehty maaperä­tutkimuk­sia) ja syvim­mässä kohtaa oli päästy yli 50 metriä, eikä kallio­ta tms. “tuke­vaa” maa­ta tul­lut vas­taan. Oli tutkimusvä­lineistä lop­punut pitu­us kesken. Keskisyvyys on kuule­ma arvi­ol­ta 30 metriä. 

    Näinköhän käy, että raken­nus­li­ik­keet totea­vat maaperän paa­lu­tus ym. töi­den ole­van huonoa liike­toim­intaa (mon­key busi­ness) ja maaperä tehdään veron­mak­sajien kus­tan­nuk­sel­la raken­nus­li­ikkeille valmiiksi.

    Eiköhän lento­ken­tälle ole alun­perinkin valit­tu sel­l­ainen muuhun käyt­töön huonos­ti sovel­tu­va maa-alue Malmilta.
    Saas nähdä julis­te­taanko Malmin ken­tän alueen tutkimus­tu­lok­set ja kus­tan­nusarviot jol­lain perus­teel­la salaisiksi.

    1. Kyl­lä Malmin ken­tän raken­nuskelpoisu­us on aika hyvin selvil­lä. Ei paras­ta raken­nus­maa­ta, mut­ta kun kat­soo Helsin­gin jäl­jel­lä ole­via raken­nus­mai­ta, keskimääräistä parem­paa. Näitä min­ulle tullei­ta tieto­ja liikkuu kovin runsaasti.

  83. Toi min­ulle tul­lut tieto tulee kaupun­gin val­tu­us­tos­ta. Miten Osmo toi Malmin raken­nuskelpoisu­us on aika hyvin tiedos­sa? Siis minkälaista tutkimus­doku­men­taa­tio­ta tiedät ole­van ja miten on tutkit­tu? Mikä tieto sin­ul­la on, kuin­ka syvälle joudu­taan “paa­lut­ta­maan” ja mitkä ovat kustannukset?

    Ole­tan Osmon tietävän asian hyvin, kun toteaa sen ole­van hyvin tiedos­sa ja kuu­lu siihen alaan, johon Osmo on erikois­tunut, eli rak­en­tamiseen. Min­ua kiinnostaa
    veron­mak­sajille koitu­vat kus­tan­nuk­set. Onko Malmin ken­tän asun­torak­en­t­a­mi­nen samankaltainen poli­it­ti­nen käh­mintäjut­tu, kuin tapaus Guggen­heim, joka on oma­l­ta osaltaan liike­taloudel­lis­es­ti jär­jetön korkean riskin sijoitus.

    1. Kysy­imme Malmin raken­net­tavu­ut­ta kaupunkisu­un­nit­telu­lau­tak­i­un­nan esit­telijöiltä. Heil­lä on var­maankin paras ajan­ta­sainen tieto asi­as­ta. Helsingis­sä joudu­taan rak­en­ta­maan aika huonolle maaperälle (vrt. Pikku-Huopalahti). Se tuo lisäkus­tan­nuk­sia, mut­ta edullisen sijain­nin tuo­ma hyö­ty on paljon sitä suurempi.

  84. Osmo Soin­in­vaara:

    Jos Helsin­gin seudul­la aio­taan mah­dut­taa 600 000 asukas­ta, ei ole kovin älykästä sanoa, että tämä tai tuo paik­ka voidaan jät­tää rak­en­ta­mat­ta, kos­ka on muitakin paikko­ja rak­en­taa kuin juuri se. 

    Ei ole kovin älykästä sanoa, että Helsin­gin seudulle pitäisi mah­dut­taa 600 000 uut­ta asukasta.

  85. Ville: Asukasluku riip­puu muis­takin seikoista, kuten asum­isväljyys ja asun­to­jen käyt­töaste. Tehokku­us­luku ei ole kovin hyvä mit­tari siihen, miten hyvin kaa­van mah­dol­lis­ta­ma ympäristö vas­taa ihmis­ten toiveisi­in ja tarpeisi­in ja miten paljon hyv­in­voin­tia se lisää tai miten tehokas­ta ja ekol­o­gista inhimil­listä toim­intaa sen ansios­ta kehittyy. 

    Olen kyl­lä edelleenkin sitä mieltä, että tuo kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja/tai talon­rak­en­ta­jien käyt­tämä sana “tehokku­us” antaa aivan väärän­laisen, ja jopa harhaan­jo­hta­van kuvan esimerkik­si uusien suun­nitelmien luon­teesta. Mik­si sitä käytetään, kun löy­tyy ala, jol­la olisi käytössään tähänkin tarkoituk­seen paljon osu­vampi ter­mi, nimit­täin ahtausala ja ter­mi “ahtaus” tai ahtaami­nen? Jos joku ei mainit­tua alaa tunne, voi ker­toa, että tuon ammat­ti­laiset toimi­vat satamis­samme, jois­sa he las­taa­vat ja purka­vat laivo­jen laste­ja. Laivan tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taa kuitenkin sen miehistö, las­tauk­ses­ta perämies, ja kaikesta viime kädessä sen laivan kapteeni. Helsin­gin vaaku­nas­sa näkyy pur­si. Kuka on tuon purren ja sen mah­dol­lis­ten matkus­ta­jien hyv­in­voin­nista vas­taa­va henkilö?

    Laivois­sa ja veneis­sä on tärkeää, että las­tia tai matkus­ta­jia ei ole liikaa, jot­tei alus uppoa. Lasti ei myöskään juuri saisi päästä liikku­maan, ainakaan itse mer­i­matkan aikana. Jos lasti liikkuu merenkäyn­nis­sä, se voi siir­tyessään pahim­mil­laan kaataa koko laivan. Sen vuok­si on tur­val­lisem­paa, jos esimerkik­si kap­pale­tavar­alasti on sen ver­ran tiukkaan sidot­tu tai pakat­tu, eli ahdet­tu, ettei onnet­to­muus pääse yllättämään. 

    Maal­la taas jokainen tietää, mitä talo­jen tai ihmis­ten liian tiivi­istä yhteen­sul­lomis­es­ta seu­raa: tilan­puute ja tun­gos. Kaupun­gin toimin­nan kannal­ta on taasen tärkeää, että suju­vat liikku­mis­mah­dol­lisu­udet on tur­vat­tu, ja että liika tun­gos ei pääse kaupun­gin ja kaupunki­lais­ten toim­intaa, elin­voimaa ja viihty­isyyt­tä estämään tai liiak­si haittaamaan.

    Höyrykat­ti­las­sa seu­raa räjähdys, jos kat­ti­lan kanssa on ongelmia, hoito huonoa ja höyryn­painet­ta kas­vate­taan liikaa. Kuka “niitä hiil­iä” meil­lä Helsingis­sä sinne “tulipesän uumeni­in” nyt on lapi­oimas­sa? Osmoko siel­lä läm­mit­täjänä toimii? Höyrykat­tilois­sa on hyvä olla varovent­ti­ili tai peräti pil­li, joka vis­lat­en varoit­taa läm­mit­täjää, ettei niitä hiil­iä liikaa sinne kat­ti­lan sisuk­si­in yli­painet­ta kas­vat­taen lapi­oi. Liiat höyryt (asu­tus- ja rak­en­tami­s­paineet) pitää lauh­dut­taa vaarat­toma­l­la taval­la tai päästää taivaalle, ettei kat­tlia räjähdä. (Ks. esimerkik­si “runeberg.org/pieni/2/0239.html” tai “www.turkuenergia.fi/valopilkku/index.php?page=efd4a1d0857c75f5a4c5c5a22417e64”)

    Nyt on alka­nut kuu­lua höyryp­illin ääni. Eikö Osmo sitä kuule?

    Yleiskaa­van, osayleiskaavo­jen ja kaavo­jen pitäisi vas­ta­ta ihmis­ten toiveisi­in ja tarpeisi­in, hyv­in­voin­tia, viihty­isyyt­tä ja ympäristön kauneut­ta unohtamatta.

  86. Siis saitte tarkat kus­tan­nus­laskel­mat ja niiden peruste­lut ja hyöty­laskel­mat Malmin osalta. Sinän­sä outoa, onko min­ul­la väärää tietoa, kun olen siinä käsi­tyk­sessä, ettei aluet­ta ole edes tutkit­tu kunnolla.
    Sit­ten se oleel­lisin kysymys kuka mak­saa maaperätyöt?
    Ilmeis­es­ti jos ne tule­vat liian kalli­ik­si ja raken­nusy­htiöt “liukenevat paikalta” kaatu­vat nämä kus­tan­nuk­set veron­mak­sajien niskaan.
    Osmo jos tääl­lä on yleis­es­ti huonoa raken­nus­maaperää, niin mitä järkeä tänne on arvioimalle­si 600k asukkaalle Tuleeko Helsingistä karu ja käytän­nölli­nen työvoiman varasto?

    rak­en­taaa­sun­to­ja, kun lähialueillekin voi rak­en­taa? Joku asen­neon­gel­mako? Helsingistä ei pidä tehdä jotain työvoiman

  87. “Var­maankin paras asiantuntijatieto”
    Mut­ta fak­tat, numerot ja perusteet?

  88. Se jär­ki on siinä, kun ei hin­ta pitää aina tietää. Veron­mak­sa­jat eivät voi olla jotekin alem­paa kas­tia kuin muutkaan mak­sa­jat esimerkik­si yri­tys­ten asi­akkaat. Heil­lä on oikeus tietää kus­tan­nuk­set siis hintalappu.

  89. Aika erikoinen tapa tehdä “rahapäätök­siä” tyyli­in, no se mak­saa suurin piir­teen saman ver­ran kuin muutkin alueet. Tol­laista help­po­jen rahapäätösten ylel­lisyyt­tä voi har­ras­taa vain ikävä kyl­lä veron­mak­sajien rahoil­la. Yri­tys­maail­mas­sa kukaan ei tee päätök­siä ilman numeroita.

    1. Jor­ma. En nyt lainkaan ymmär­rä ajatuk­sen­juok­suasi. Jos kaupun­ki tekee kaa­van ja tar­joaa alueen raken­net­tavak­si, ei sitä tietenkään kukaan raken­na, jos raken­nuskus­tan­nuk­set esir­ak­en­tamisku­luineen ylit­tävät asun­noista saata­van hin­nan. Ennuste on, että asun­not saadaan kyl­lä myy­dyk­si hyväl­lä kat­teel­la ja maan hin­nas­takin mak­se­taan jotain.

  90. Sakke: Olen kyl­lä edelleenkin sitä mieltä, että tuo kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja/tai talon­rak­en­ta­jien käyt­tämä sana “tehokku­us” antaa aivan väärän­laisen, ja jopa harhaan­jo­hta­van kuvan esimerkik­si uusien suun­nitelmien luon­teesta. Mik­si sitä käytetään, kun löy­tyy ala, jol­la olisi käytössään tähänkin tarkoituk­seen paljon osu­vampi ter­mi, nimit­täin ahtausala ja ter­mi “ahtaus” tai ahtaaminen? 

    Ei olisi. “Ahtaus” sopisi ehkä kuvaa­maan raken­netun pin­ta-alan määrää suh­teessa muuhun pin­ta-alaan, mut­ta tehokku­us kas­vaa myös ver­tikaalis­es­ti. Mut­ta tot­ta puhuen Helsin­gin “ahtaim­mil­la” (ja tehokkaim­mil­la) alueil­lakaan tuo “ahtaus” ei ole mitenkään liiallista.

    Uusien suun­nitelmien tehokku­us­luke­mat eivät ole mitään eri­tyisen suuria, joten min­un on vaikea suo­ral­ta kädeltä nähdä, mitä ne ko. suun­nitelmien luon­teesta kertovat.

  91. Helsin­gin seudulle pitäisi kuulem­ma rak­en­taa asun­to­ja 600 000 uudelle asukkaalle, jot­ta asun­top­u­laa saataisi­in helpotet­tua ja asun­to­jen hin­nat lask­i­si­vat. Ja jos asun­to­jen hin­nat laske­vat, muut­toli­ike tietysti kiihtyy ja slum­mi­u­tu­vas­sa kaupungis­sa asun­noista on yhtä iso pula kuin ennenkin.

    Koko yleiskaa­va läh­tee väärille urille, jos sen ain­oa tarkoi­tus on yrit­tää toteut­taa hatus­ta vede­tyt ylim­i­toite­tut asukas­tavoit­teet. Jos täl­laiset tavoiteet ovat kaupung­in­val­tu­us­ton aset­tamia, niitä tulisi voi­da tarkistaa.

  92. Mut­ta kuka mak­saa maaperän kun­nos­tuk­sen raken­nuskun­toon? Mak­saako sen aina raken­nut­ta­ja, vai mil­lä edel­ly­tyk­sil­lä kaupun­ki tulee mukaan?

    Raken­nut­ta­ja raken­nut­taa, jos raken­nuskus­tan­nuk­set ovat heille kan­nat­taval­la tasol­la. Jos kaupun­ki osal­lis­tuu maaperän kun­nos­tamiseen (paa­lu­tus, puhdis­tus ym. työt), niin sil­loin raken­nut­ta­jan kannal­ta hyvää liiketoimintaa.

  93. ze: Ei olisi. “Ahtaus” sopisi ehkä kuvaa­maan raken­netun pin­ta-alan määrää suh­teessa muuhun pin­ta-alaan, mut­ta tehokku­us kas­vaa myös ver­tikaalis­es­ti. Mut­ta tot­ta puhuen Helsin­gin “ahtaim­mil­la” (ja tehokkaim­mil­la) alueil­lakaan tuo “ahtaus” ei ole mitenkään liiallista.

    “Tehokku­us”, jota sanana käytetään rak­en­tamisen yhtey­dessä, on mm. siinä mielessä vaar­al­lista ‘uuskieltä’ (ref. Orwell, G.), että sil­lä ei ole selvää ylära­jaa. Se antaa harhaku­van siitä, että kyseistä tehokku­ut­ta voidaan kas­vat­taa rajat­ta. Käytän­nössä näin ei ole, kos­ka yhden asian mak­si­moin­ti vaikut­taa, varsinkin mon­imutkai­sis­sa jär­jestelmis­sä, jol­lainen yhteiskun­ta tai kaupun­ki on, monin eri tavoin mui­hin muut­tu­ji­in. Näitä mui­ta muut­tu­jia ovat mm. gryn­derei­den voitot ja toisaal­ta alueen asukkaiden (ml. naa­pu­rit) koke­ma tur­val­lisu­us, viihty­isyys ja hyvinvointi.nämä eivät tietenkään ole ain­oi­ta asioi­ta, joi­hin rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa, mut­ta ris­tiri­ita juuri näi­den kah­den kohdal­la on usein ilmeinen.

    Ihmisen paineen­si­etokyvyl­lä ei myöskään tai­da olla selväpi­irteistä, yhtä tiet­tyä ylära­jaa. Joku kestää painet­ta enem­män, joku toinen taas vähem­män. Voi olla, että aikoinaan nat­sit tekivät asi­as­ta perus­teel­lisi­akin tutkimuk­sia. Niiden tulok­sis­takaan en tiedä, mut­ta olet­taisin, että nor­maal­i­jakau­tu­ma niistäkin on tun­nis­tet­tavis­sa. On ihan hyvä, että joku viihtyy Punavuores­sakin, mut­ta mik­si ihmeessä joka paikas­ta pitäisi tehdä asukasti­hey­deltään Alp­pi­har­jun tai Kallion kaltaista seutua?

    Hatus­ta (?) vedet­ty 600.000 uut­ta asukas­ta pääkaupunkiseudulle on erit­täin suuri määrä, jos sitä ver­taa alueen nykyiseen asukas­määrään. Jos rak­en­tamisen suuri “tehokku­us” on ensisi­jainen tavoite, mik­sei samantien asete­ta tavoit­teek­si 6.000.000 uut­ta asukas­ta? Eikö se olisi vielä tehokkaampaa?

    Tuol­lainen 600.000:nnen, tai mik­sei suurem­pikin, jopa kym­menker­tainenkin, joukko olisi var­masti haalit­tavis­sa tänne Afrikas­ta ja Aasian suunnal­ta, ehkä lähempääkin. Mik­si lisäa­sukkaiden jonkin lukumäärän pitäisi olla tavoite? Eikö tavoit­teen pitäisi olla HYVÄ, tai peräti entistä parem­pi kaupun­ki? Sel­l­aista voi entistä use­ampi kaivata?

    Esimerkik­si Int­ian Mum­baista saat­taisi ainakin joku onnis­tua houkut­tele­maan Helsinki­in 7500 pyykkärinä toimi­vaa siir­to­työläistä, kun siel­lä alkaa Hesarin Inka Kovasen tuoreen ker­toman mukaan (HS/28.12.2014/Osa B, s. 2–3, ja video, ks. HS.fi/hstv) jopa pyyk­in­pe­si­jöil­läkin olla ongelmia, kun sikäläiset gryn­der­it pyrkivät rak­en­ta­maan pil­ven­pi­irtäjiä pyykinkuiv­au­s­paikoille alueel­la, jos­sa itse pyyk­in­pe­su­paikat ovat UNESCO:n maail­man­per­in­töko­htei­ta ao. kaupungissa. 

    Mum­bais­sa, Maha­laxmin dho­bi ghatis­sa pyykkiä pesevä pyykkäri ei kaivan­nut pil­ven­pi­irtäjiä, ain­oas­taa paikan, jos­sa pyykkin­sä voi kui­v­a­ta. Tuo on varsin kohtu­ulli­nen toive, sil­lä pyyk­ki jota ei kui­v­a­ta, voi home­htua. (Home­esta luulisi rak­en­ta­jil­lakin jo ole­van jotain tietoa!). Puh­das­ta paitaa kaivan­nee jokainen aika usein, joku har­voin, toinen use­am­min. Pienen ihmisen toiveet ovat pieniä, meil­läkin, mut­ta nuo ongel­mat, joi­ta kyl­tymät­tömät, ‘nor­sun kaltaiset kehit­täjät’ ja ‘rak­en­ta­jat’ pie­nille ihmisille suun­nitelm­i­neen luo­vat, taita­vat olla myös tääl­lä Helsin­gin suun­nal­la paljolti samankaltaisia. 

    Rak­en­ta­jat ja kehit­täjät halu­a­vat rak­en­taa kaupunkimme ran­nat täy­teen. Sopii kysyä, mik­si? Mik­seivät talot voi olla ran­noista kauem­panakin, niin säästy­i­sivät tääl­läkin ran­noil­la sil­loin parem­min ne ihmis­ten ulkoilu‑, oleskelu- ja virk­istysalueet, ehkä jopa mat­to­lai­tu­rit ja kuiv­auste­lineet, joista kesäisin on välil­lä jopa pulaa. Niitä voisi arvostaa (tai oppia arvosta­maan) myös Inti­as­ta maa­hamme tul­lut, ahk­era siirtotyöläinen.

  94. Tääl­lä pääkaupunkiseudul­la vaikut­taa tilanne ihan vas­taaval­ta kuin Mum­bais­sa. Ns. ‘kehit­täjät’ yrit­tävät tääl­lä rahas­taa ja ulos­mi­ta­ta pikavoitoin Helsingis­sä merel­lisyy­den hyödyt ymmärtämät­tä ilmeis­es­ti lainkaan, mitä ne ran­nikkoseudul­la elämisen tarpeet edes oikeas­t­aan ovat. 

    Jos Mum­bais­sa eivät pyyk­in­pe­si­jät voi enää jatkos­sa pyykkiä kui­v­at­taa, vaik­ka niitä pestäviä (ja puh­tai­ta) paito­ja tuot­tavia ja tarvit­se­via tulee koko ajan lisää, ei hom­ma toi­mi. Vas­taa­va tilanne on meil­lä, kun ne ‘kehit­täjät’, jot­ka eivät ilmeis­es­ti näe omaa nenään­sä (ja rajoitet­tu­ja ajatuk­si­aan) pidem­mälle, pyrkivät tekemään veneilystä (suh­teel­lis­es­ti) entistä harvem­pi­en ilon, venei­den oma­toimisen huol­lon tärkey­den, sen tuot­ta­man osaamisen ja talvisäi­ly­tyk­sen tarpeet täysin unohtaen. 

    Muis­taak­seni Espoo oli teet­tänyt jonkin selvi­tyk­sen, jon­ka johtopäätök­sis­sä keskustelti­in jopa venei­den vien­nistä talvek­si (?) Ämmäs­suolle asti! Tuol­lainen aja­tus kuvas­taa mielestäni hyvin ns. ‘kehit­täjien’ asen­tei­ta tai jär­jen puutet­ta Helsingissäkin. 

    Ehkäpä näiltä var­joisil­la kujil­la viihtyviltä ‘kehit­täjiltä’ ja ‘tiivistäjiltä’ puut­tuu myös kaupunki­laisjär­jen val­oa. Maalaisjärkeä heil­lä kun ei juurikaan tai­da olla, jos eivät suun­nitelmien­sa kaikkia seu­rauk­sia ota huomioon. 

    Putk­inäköisiä tai var­jois­sa viihtyviä ei pidä päästää sanele­maan, miten kaupunkia kehitetään! Heille luulisi riit­tävän kyl­lä töitä esim. metron kanssa, tai vapaa-ajal­laan Kallion kup­pi­lois­sa tai omaan napaansa tui­jot­taes­sa. Avaria, julk­isia maisemi­a­han he eivät tun­netusti arvos­ta, jos/kun antaisivat/sallisivat niiden peit­tämisen meiltä kaik­il­ta muilta.

  95. Sakke: “Tehokku­us”, jota sanana käytetään rak­en­tamisen yhtey­dessä, on mm. siinä mielessä vaar­al­lista ‘uuskieltä’ (ref. Orwell, G.), että sil­lä ei ole selvää ylära­jaa. Se antaa harhaku­van siitä, että kyseistä tehokku­ut­ta voidaan kas­vat­taa rajat­ta. Käytän­nössä näin ei ole, kos­ka yhden asian mak­si­moin­ti vaikut­taa, varsinkin mon­imutkai­sis­sa jär­jestelmis­sä, jol­lainen yhteiskun­ta tai kaupun­ki on, monin eri tavoin mui­hin muut­tu­ji­in. Näitä mui­ta muut­tu­jia ovat mm. gryn­derei­den voitot ja toisaal­ta alueen asukkaiden (ml. naa­pu­rit) koke­ma tur­val­lisu­us, viihty­isyys ja hyvinvointi.nämä eivät tietenkään ole ain­oi­ta asioi­ta, joi­hin rak­en­t­a­mi­nen vaikut­taa, mut­ta ris­tiri­ita juuri näi­den kah­den kohdal­la on usein ilmeinen. 

    Ei ole uuskieltä, vaan ihan vaki­in­tunut­ta alan ter­mistöä vuosikym­menten ajal­ta. Tehokku­ut­ta voi kyl­lä kas­vat­taa vaik­ka kuin­ka paljon, jos rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä joka nurkkaan, mut­ta Helsingis­sä sel­l­aiselle ei tai­da olla tarvetta.

    Sakke: Ihmisen paineen­si­etokyvyl­lä ei myöskään tai­da olla selväpi­irteistä, yhtä tiet­tyä ylära­jaa. Joku kestää painet­ta enem­män, joku toinen taas vähem­män. Voi olla, että aikoinaan nat­sit tekivät asi­as­ta perus­teel­lisi­akin tutkimuk­sia. Niiden tulok­sis­takaan en tiedä, mut­ta olet­taisin, että nor­maal­i­jakau­tu­ma niistäkin on tun­nis­tet­tavis­sa. On ihan hyvä, että joku viihtyy Punavuores­sakin, mut­ta mik­si ihmeessä joka paikas­ta pitäisi tehdä asukasti­hey­deltään Alp­pi­har­jun tai Kallion kaltaista seutua? 

    “Joka paikas­ta” ei mis­sään näke­mis­säni suun­nitelmis­sa olla tekemässä asukasti­hey­deltään Alp­pi­har­jun tai Kallion kaltaista seu­tua. Alp­pi­har­jun perus­pi­irin pin­ta-alas­ta yli kol­ma­sosa on muuten viher­aluei­ta, joten vaikea pitää sitä “liian tiivi­inä” tms.

    Sakke:Hatus­ta (?) vedet­ty 600.000 uut­ta asukas­ta pääkaupunkiseudulle on erit­täin suuri määrä, jos sitä ver­taa alueen nykyiseen asukas­määrään. Jos rak­en­tamisen suuri “tehokku­us” on ensisi­jainen tavoite, mik­sei samantien asete­ta tavoit­teek­si 6.000.000 uut­ta asukas­ta? Eikö se olisi vielä tehokkaampaa?

    Tuol­lainen 600.000:nnen, tai mik­sei suurem­pikin, jopa kym­menker­tainenkin, joukko olisi var­masti haalit­tavis­sa tänne Afrikas­ta ja Aasian suunnal­ta, ehkä lähempääkin. Mik­si lisäa­sukkaiden jonkin lukumäärän pitäisi olla tavoite? Eikö tavoit­teen pitäisi olla HYVÄ, tai peräti entistä parem­pi kaupun­ki? Sel­l­aista voi entistä use­ampi kaivata? 

    Rak­en­tamisen tehokku­us ei ole mis­sään suun­nitelmis­sa ollut ensisi­jainen tavoite. Jos olisi, niin sit­ten tehtäisi­in vain pil­ven­pi­irtäjiä ruutukaavaan. 

    Nykyisel­lä kasvu­vauhdil­la tuo 600 000 asukas­ta toteu­tuu vuo­teen 2050 men­nessä, joten luke­ma ei ole mitenkään hatus­ta vedet­ty. Tarkoi­tus ei ymmärtääk­seni ole haal­i­mal­la haalia niitä uusia asukkai­ta, vaan varautua kasvu­un. Voisi­han sitä toki varautua vaik­ka kymme­neen miljoon­aan uuteen asukkaaseen, mut­ta en tiedä mik­si niin pitäisi tehdä, kun sel­l­aista kasvua ei ole näköpiirissä. 

    80- ja 90-luvuil­la uskot­ti­in kaupun­gin väk­ilu­vun kään­tyvän lasku­un ja kaavoitet­ti­in tuh­lail­ev­asti, mis­tä seurasi nykyi­nen tont­ti- ja asun­top­u­la. Sitä virhet­tä ei minus­ta kan­nat­taisi tois­taa. Jos niitä 600 000 uut­ta asukas­ta ei tule/niistä tulee vain pieni osa, niin sil­loin kaikkia suun­nitelmia ei tietenkään tarvitse pan­na käytän­töön. Asia ei siis ole läh­eskään niin mus­tavalkoinen kuin koi­tat esittää.

    Joka tapauk­ses­sa Helsin­gin seudul­la jo pelkästään syn­tyvyy­destä johtu­va väestönkasvu on usei­ta tuhan­sia vuodessa, en muista tarkkaa luke­maa, mut­ta 35 vuodessa sekin tekee aika paljon.

  96. Yleiskaavaan ja ‘tehokku­u­teen’ liittyen:

    ze kir­joit­ti 2.1.2015 kel­lo 10:13:
    Ei ole uuskieltä, vaan ihan vaki­in­tunut­ta alan ter­mistöä vuosikym­menten ajal­ta. Tehokku­ut­ta voi kyl­lä kas­vat­taa vaik­ka kuin­ka paljon, jos rak­en­taa pil­ven­pi­irtäjiä joka nurkkaan, mut­ta Helsingis­sä sel­l­aiselle ei tai­da olla tarvetta. 

    Sana ‘tehokku­us’ voi olla kiin­teistö- ja raken­nusalan vaki­in­tunut­ta ter­mistöä, mut­ta se on harhaan­jo­hta­va siinä mielessä, että se antaa posi­ti­iviselta kalskah­ta­van vaikutel­man siitä, että tehokku­us kas­vaa sitä enem­män, mitä enem­män tietylle ton­tille raken­nusvolyymiä raken­netaan. Tuo ei kuitenkaan aina merk­itse resurssien käytön todel­lista tehokku­ut­ta, ellei kyse ole yksi­no­maan vakio­su­u­ruisen raken­nusvolyymin mah­dut­tamis­es­ta isolle tai pienelle ton­tille. Tuos­sa­han ei ote­ta kan­taa esimerkik­si siihen, ovatko ne kuu­tiot (tai neliöt) kaik­ki tarpeel­lisia tai eivät, ovatko ne tuot­tavia vai eivät, puhu­mat­takaan siitä, onko paik­ka, jolle niitä kuu­tioi­ta kaavail­laan, moi­selle, ehkä vain näen­näis­es­ti tehokkaal­ta vaikut­tavalle rak­en­tamiselle lainkaan sopiva. 

    “Taloudelli­nen tehokku­us eli taloudel­lisu­us merk­it­see, että tavoite pyritään saavut­ta­maan mah­dol­lisim­man pienin uhrauksin (panoksin).” (Lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_tehokkuus”)

    Olen­naista on siis mm. tavoite ja uhrauk­set. Näitä kumpiakin voi olla eri­laisia, jopa eri “mit­tayk­siköin” mitat­tavia. Kaupun­gin lähilu­on­non ja viihty­isyy­den uhrauk­set eivät liene toiv­ot­tavia, varsinkaan kaupun­gin väk­ilu­vun kasvaessa?

    “Joka paikas­ta” ei mis­sään näke­mis­säni suun­nitelmis­sa olla tekemässä asukasti­hey­deltään Alp­pi­har­jun tai Kallion kaltaista seu­tua. Alp­pi­har­jun perus­pi­irin pin­ta-alas­ta yli kol­ma­sosa on muuten viher­aluei­ta, joten vaikea pitää sitä “liian tiivi­inä” tms.

    Rak­en­tamisen tehokku­us ei ole mis­sään suun­nitelmis­sa ollut ensisi­jainen tavoite. Jos olisi, niin sit­ten tehtäisi­in vain pil­ven­pi­irtäjiä ruutukaavaan. 

    No, ehkei nyt aivan “joka paikas­ta”, mut­ta aika mon­es­sa paikas­sa näyt­täisi kuitenkin näin käyvän, mikäli esimerkik­si läh­teen “Yleiskaa­va — Selostus YOS 2014” sivul­la 111 esite­tyn kar­tan taus­takar­tal­la, Kaupunkike­hi­tyk­sen muu­tosin­ten­si­teet­ti, (tietokoneeni näytöl­lä vio­letin väris­inä) esitet­tyjä aluei­ta, yleiskaa­van mah­dol­lis­ta­mat ase­makaavoitet­ta­vat ker­rosneliöt suh­teutet­tuna osa-aluei­den pin­ta-aloi­hin, uusi ker­rosala välil­lä 10.000–30.000 kem/ha, tarkastel­laan. (Lähde: “HELSINGIN YLEISKAAVA Selostus, Helsin­gin kaupun­ki, Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to, Kaupunkikaa­va — Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Luon­nos, 25.11.2014”)

    Pelkästään Keskus­puis­ton län­sipuolel­la laskin kyseisiä, suurim­man muu­tosin­ten­si­teet­tilu­okan aluei­ta ole­van noin tusi­nan ver­ran. Laut­tasaaren kaupungi­nosaan niitä näyt­täisi ole­van ehdote­tus­sa yleiskaava­su­un­nitel­mas­sa peräti kak­si, jos ulkoilu- ja virk­istysaluekäytössä nyky­isin toimi­va Koivusaari lähimpine rantavesineen ote­taan myös luku­un. (Mah­taako­han joku kat­soa sen lisäk­si myös Sipoos­sa sijait­se­van Kau­nis­saaren tai Nuuk­sios­sa sijait­se­van Kar­jakaivon ulkoilu­alueen kuu­lu­van Helsin­gin kaupunkirakenteeseen?)

    Jos Osmon (21.12.2014 kel­lo 10:05) esittämää
    infor­maa­tio­ta nyt käytän (40m x 40m = 1600 m², tehokku­udel­la 0.4, 640 kem, vas­tat­en noin 16 asukas­ta) ja oikein tulk­it­sen, pää­dyn suhdeluku­un 40 kem per asukas. Siten em. läh­teen maini­t­ul­la kar­tal­la esite­ty­il­lä (oma­l­la näytöl­läni vio­leteil­la) alueil­la, joil­la mainit­tu lisäys­luku on 10.000–30.000 kem per hehtaari, johtaisi mak­si­maalis­es­ti asukasti­hey­den lisäyk­seen hyö­dyn­net­tynä lisäyk­seen: 250–750 asukas­ta per hehtaari, mikäli oikein olen asian ymmärtänyt. 

    Kun nyt muis­tamme, että hehtaare­ja sopii neliök­ilo­metrille 10 x 10 = 100 kap­palet­ta, pääsemme ilmeis­es­ti asukasti­hey­dessä välille 25.000–75.000 lisäa­sukas­ta per neliök­ilo­metri! Näin siis, mikäli ymmärsin ja laskin oikein, ja nuo kem-yksiköt käytet­täisi­in vain asun­toi­hin. Yri­tys­ten toim­i­tilo­ja muute­taan nyky­isin kaiken aikaa asumiskäyt­töön, joten kem-yksiköi­den käyt­tö voit­top­uolis­es­ti asun­noik­si lie­nee OK? 

    Jos Alp­pi­har­jun asukaslu­vuk­si ote­taan 11.916 asukas­ta (voi olla jo van­ha luku!) ja pin­ta-ala on 0.91 neliök­ilo­metriä, saamme asukasti­hey­dek­si 13.095 asukas­ta per neliök­ilo­metri. Se on aika reip­paasti vähem­män, kuin mitä nuo edel­läe­site­tyt uusim­man ehdote­tun yleiskaava­su­un­nitel­man suurim­man muu­tosin­ten­si­teetin aluei­den luvut muualle ilmeis­es­ti sallisivat.

  97. Sakke:
    Yleiskaavaan ja ‘tehokku­u­teen’ liittyen:

    Sana ‘tehokku­us’ voi olla kiin­teistö- ja raken­nusalan vaki­in­tunut­ta ter­mistöä, mut­ta se on harhaan­jo­hta­va siinä mielessä, että se antaa posi­ti­iviselta kalskah­ta­van vaikutel­man siitä, että tehokku­us kas­vaa sitä enem­män, mitä enem­män tietylle ton­tille raken­nusvolyymiä raken­netaan. Tuo ei kuitenkaan aina merk­itse resurssien käytön todel­lista tehokku­ut­ta, ellei kyse ole yksi­no­maan vakio­su­u­ruisen raken­nusvolyymin mah­dut­tamis­es­ta isolle tai pienelle ton­tille. Tuos­sa­han ei ote­ta kan­taa esimerkik­si siihen, ovatko ne kuu­tiot (tai neliöt) kaik­ki tarpeel­lisia tai eivät, ovatko ne tuot­tavia vai eivät, puhu­mat­takaan siitä, onko paik­ka, jolle niitä kuu­tioi­ta kaavail­laan, moi­selle, ehkä vain näen­näis­es­ti tehokkaal­ta vaikut­tavalle rak­en­tamiselle lainkaan sopiva. 

    “Taloudelli­nen tehokku­us eli taloudel­lisu­us merk­it­see, että tavoite pyritään saavut­ta­maan mah­dol­lisim­man pienin uhrauksin (panoksin).” (Lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Taloudellinen_tehokkuus”)

    No selvä. Jos tehokku­us on mielestäsi jotenkin arvolatau­tunut ter­mi, niin käytä sit­ten jotain muuta.

    Sakke:
    Olen­naista on siis mm. tavoite ja uhrauk­set. Näitä kumpiakin voi olla eri­laisia, jopa eri “mit­tayk­siköin” mitat­tavia. Kaupun­gin lähilu­on­non ja viihty­isyy­den uhrauk­set eivät liene toiv­ot­tavia, varsinkaan kaupun­gin väk­ilu­vun kasvaessa?

    Eivät tietenkään. Sik­si kan­natankin esim. yleiskaavas­sa esitet­tyä visio­ta nyky­is­ten moot­tori­tiealuei­den reunoille rak­en­tamis­es­ta. Säästyy luon­toa, mut­ta saadaan kuitenkin asun­to­ja. Häviäjiäkin tässä yhtälössä valitet­tavasti on, nimit­täin autoil­i­jat, joiden mat­ka voi hidas­tua par­il­la min­u­ut­til­la per kilo­metri. Tosin tässä puhutaan vain noin 2–3 kilo­m­terin pitu­i­sista matkoista. Tun­nelei­ta voisi ehkä tehdä kom­pen­soimaan, mut­ta en tiedä ovatko ne tuon aikasäästön arvoisia. Vaikei­ta kysymyksiä.

    Sakke:
    No, ehkei nyt aivan “joka paikas­ta”, mut­ta aika mon­es­sa paikas­sa näyt­täisi kuitenkin näin käyvän, mikäli esimerkik­si läh­teen “Yleiskaa­va — Selostus YOS 2014″ sivul­la 111 esite­tyn kar­tan taus­takar­tal­la, Kaupunkike­hi­tyk­sen muu­tosin­ten­si­teet­ti, (tietokoneeni näytöl­lä vio­letin väris­inä) esitet­tyjä aluei­ta, yleiskaa­van mah­dol­lis­ta­mat ase­makaavoitet­ta­vat ker­rosneliöt suh­teutet­tuna osa-aluei­den pin­ta-aloi­hin, uusi ker­rosala välil­lä 10.000–30.000 kem/ha, tarkastel­laan. (Lähde: “HELSINGIN YLEISKAAVA Selostus, Helsin­gin kaupun­ki, Kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to, Kaupunkikaa­va – Helsin­gin uusi yleiskaa­va. Luon­nos, 25.11.2014″)

    Pelkästään Keskus­puis­ton län­sipuolel­la laskin kyseisiä, suurim­man muu­tosin­ten­si­teet­tilu­okan aluei­ta ole­van noin tusi­nan ver­ran. Laut­tasaaren kaupungi­nosaan niitä näyt­täisi ole­van ehdote­tus­sa yleiskaava­su­un­nitel­mas­sa peräti kak­si, jos ulkoilu- ja virk­istysaluekäytössä nyky­isin toimi­va Koivusaari lähimpine rantavesineen ote­taan myös luku­un. (Mah­taako­han joku kat­soa sen lisäk­si myös Sipoos­sa sijait­se­van Kau­nis­saaren tai Nuuk­sios­sa sijait­se­van Kar­jakaivon ulkoilu­alueen kuu­lu­van Helsin­gin kaupunkirakenteeseen?)

    Jos Osmon (21.12.2014 kel­lo 10:05) esittämää
    infor­maa­tio­ta nyt käytän (40m x 40m = 1600 m², tehokku­udel­la 0.4, 640 kem, vas­tat­en noin 16 asukas­ta) ja oikein tulk­it­sen, pää­dyn suhdeluku­un 40 kem per asukas. Siten em. läh­teen maini­t­ul­la kar­tal­la esite­ty­il­lä (oma­l­la näytöl­läni vio­leteil­la) alueil­la, joil­la mainit­tu lisäys­luku on 10.000–30.000 kem per hehtaari, johtaisi mak­si­maalis­es­ti asukasti­hey­den lisäyk­seen hyö­dyn­net­tynä lisäyk­seen: 250–750 asukas­ta per hehtaari, mikäli oikein olen asian ymmärtänyt. 

    Kun nyt muis­tamme, että hehtaare­ja sopii neliök­ilo­metrille 10 x 10 = 100 kap­palet­ta, pääsemme ilmeis­es­ti asukasti­hey­dessä välille 25.000–75.000 lisäa­sukas­ta per neliök­ilo­metri! Näin siis, mikäli ymmärsin ja laskin oikein, ja nuo kem-yksiköt käytet­täisi­in vain asun­toi­hin. Yri­tys­ten toim­i­tilo­ja muute­taan nyky­isin kaiken aikaa asumiskäyt­töön, joten kem-yksiköi­den käyt­tö voit­top­uolis­es­ti asun­noik­si lie­nee OK? 

    Jos Alp­pi­har­jun asukaslu­vuk­si ote­taan 11.916 asukas­ta (voi olla jo van­ha luku!) ja pin­ta-ala on 0.91 neliök­ilo­metriä, saamme asukasti­hey­dek­si 13.095 asukas­ta per neliök­ilo­metri. Se on aika reip­paasti vähem­män, kuin mitä nuo edel­läe­site­tyt uusim­man ehdote­tun yleiskaava­su­un­nitel­man suurim­man muu­tosin­ten­si­teetin aluei­den luvut muualle ilmeis­es­ti sallisivat.

    Ihan oikein las­ket­tu, mut­ta et voi ver­ra­ta 0,91 km² aluet­ta 0,01 km² alueeseen. Helsingis­sä on jo nyt 0,01 km² aluei­ta, joil­la asukasti­heys nousee yli 100 000:een. Yhden hehtaarin sisään mah­tuu nimit­täin noin puoli­toista umpiko­rt­telia ja niis­sä voi hyvin asua yli tuhat ihmistä. Oleel­lista onkin, että kuin­ka paljon niitä luon­to- ja virk­istysaluei­ta on tule­vien asukkien lähel­lä, eikä se, onko siel­lä hehtaarin kokoisia ruu­tu­ja, jois­sa asukasti­heys nousee suurek­si. Jos ote­taan korkean ker­rostalon kohdal­ta 20x20 m ruu­tu, niin asuskasti­heys on siinä hel­posti jotain miljoo­nan luokkaa. Mis­tä se ker­too? Ei mistään.

    Keskus­puis­ton län­sire­una on siitä hyvä esimerk­ki, että jos siihen raken­netaan tiivi­itä ja korkeahko­ja kort­telei­ta, niin siinä saadaan hyö­dyn­net­tyä nyky­istä moot­tori­tien melu­alueen joutomaa­ta, mut­ta ei menetetä viher­aluei­ta. Jos siitä ale­taan nap­sia tarkoi­tushakuis­es­ti jotain hehtaarin ruu­tu­ja kort­telien kohdal­ta, niin asukasti­heys nousee var­masti kym­meni­in tuhan­si­in, mut­ta heti 50 metrin päässä on sit­ten ne keskus­puis­ton viher­alueet. Lisäk­si tämä toisi keskus­puis­toa myös lähem­mäs haa­galaisia, sil­lä nykyään sinne päästäk­seen pitää ylittää/alittaa Hämeen­lin­nan­väylä, joka siis tule­vaisu­udessa kaupunkibule­var­di­na olisi use­am­mas­ta kohtaa ylitet­tävis­sä. Ainakin tämän suun­nitel­man kohdal­la on ihan turha puhua mis­tään viher­aluei­den vähyy­destä tai turmeltumisesta.

  98. ze (5.1.2015 kel­lo 19:07 ): No selvä. Jos tehokku­us on mielestäsi jotenkin arvolatau­tunut ter­mi, niin käytä sit­ten jotain muuta. 

    Tehokku­us ON arvolatau­tunut ter­mi. Piilota­jun­nas­samme vaikut­ta­vat ter­mit “tehokas” ja sen vas­tako­h­ta. Kuka­pa halu­aisi olla “teho­ton”?

    Tästä syys­tä vaatii eri­ty­istä sivi­ilirohkeut­ta (tarvit­taes­sa) kyseenalais­taa jokainen sel­l­ainen suun­nitel­ma, mis­sä on tuon ter­min käytölle sijaa, ja mis­sä sen ‘tehokku­u­den’ lukuar­von mah­dolli­nen pienen­tävä muu­tos, langet­taa esit­täjälleen melkein­pä tuomion. 

    “Tehokku­us” antaa ikään kuin taval­lista voimakkaam­man val­tu­u­tuk­sen huonollekin suun­nitel­malle. (Voi niitä suun­nitelmia olla joskus hyviäkin!) Jokainen, joka halu­aisi paran­taa huonoa suun­nitel­maa, joutuu siten ikään kuin heikom­paan ase­maan, jos maini­tus­ta, huonon suun­nitel­man “tehokku­ud­es­ta” jou­tu­isi, suun­nitel­maa paran­taak­seen, tinkimään. 

    “Tehokku­ud­es­ta” tin­ki­jä voisi olla vaaras­sa saa­da kyseenalaisen maineen jopa talousti­eteen perus­tan, tai ainakin yhden Adam Smith’in “näkymät­tömän käden” mekanis­min tärkeistä osatek­i­jöistä (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Näkymätön_käsi”), osalta nihilistinä, vaik­ka Ben­thamin mukaista oppia (mm. “Oikein on toimia util­i­taris­tisen peri­aat­teen mukaises­ti eli enim­mäistäen toim­i­jan toimin­nan vaiku­tus­pi­iri­in kuu­lu­vien onnel­lisu­ut­ta vain pyrk­isi sovelta­maan.”, lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi”, jos­sa viit­taus tähän: Häyry, Mat­ti: Mah­dol­lisim­man mon­en onnel­lisu­us: Util­i­taris­min his­to­ria, teo­ria ja sovel­luk­set. Por­voo Helsin­ki: WSOY, 2001. ISBN 951–0‑25858‑X.).

    ze (5.1.2015 kel­lo 19:07 ):

    Eivät tietenkään. Sik­si kan­natankin esim. yleiskaavas­sa esitet­tyä visio­ta nyky­is­ten moot­tori­tiealuei­den reunoille rak­en­tamis­es­ta. Säästyy luon­toa, mut­ta saadaan kuitenkin asun­to­ja. Häviäjiäkin tässä yhtälössä valitet­tavasti on, nimit­täin autoil­i­jat, joiden mat­ka voi hidas­tua par­il­la min­u­ut­til­la per kilo­metri. Tosin tässä puhutaan vain noin 2–3 kilo­m­terin pitu­i­sista matkoista. Tun­nelei­ta voisi ehkä tehdä kom­pen­soimaan, mut­ta en tiedä ovatko ne tuon aikasäästön arvoisia. Vaikei­ta kysymyksiä. 

    Moot­toritei­den reunatkin ovat osa ympäristöämme, halusim­mepa näin tai emme. Ns. ‘liiken­nevihreä’, jota jotkut kir­joit­ta­jat käyt­tävät tek­steis­sään kaikesta päätellen ilmeisen halvek­si­vaan sävyyn, on kuitenkin paik­ka paikoin ihmis­ten (autoil­i­ja ja matkus­ta­jat) kat­seille paljon miel­lyt­täväm­pää näkemäaluet­ta, kuin pelkät melues­teet, parkki­hal­lit tai peräti betoni­seinät, joi­ta niitäkin monin paikoin näkee. 

    ze (5.1.2015 kel­lo 19:07 ):

    Ihan oikein las­ket­tu, mut­ta et voi ver­ra­ta 0,91 km² aluet­ta 0,01 km² alueeseen. Helsingis­sä on jo nyt 0,01 km² aluei­ta, joil­la asukasti­heys nousee yli 100 000:een. Yhden hehtaarin sisään mah­tuu nimit­täin noin puoli­toista umpiko­rt­telia ja niis­sä voi hyvin asua yli tuhat ihmistä. Oleel­lista onkin, että kuin­ka paljon niitä luon­to- ja virk­istysaluei­ta on tule­vien asukkien lähel­lä, eikä se, onko siel­lä hehtaarin kokoisia ruu­tu­ja, jois­sa asukasti­heys nousee suurek­si. Jos ote­taan korkean ker­rostalon kohdal­ta 20×20 m ruu­tu, niin asuskasti­heys on siinä hel­posti jotain miljoo­nan luokkaa. Mis­tä se ker­too? Ei mistään. 

    Kyl­lä se ker­too! ‘Kuulen’ riv­ien välis­sä alati enem­män melua naa­purista, mm. por­raskäytävästä ja pihal­ta, ehkäpä joskus myös kiroilua hissitasanteelta/portaikosta: “kuka per­hana sen hissin/pihalampun taas rikkoi ja polkupyöräni varasti!”. 

    Ehkä ylimpi­en ker­rosten asukkai­ta luku­unot­ta­mat­ta ‘näen’ pahim­mil­laan kalpei­ta ihmisiä, jot­ka ulos, avaram­mille alueille päästessään, joutu­vat siris­telemään ainaiseen hämärään mah­dol­lis­es­ti sopeu­tunei­ta silmiään esimerkik­si tämän, aurinkoisen lop­pi­aisen kaltaisi­na päiv­inä. Suosit­te­len kaikille ‘tiivistäjille’ Fritz Lan­gin ohjaa­man eloku­van “Metrop­o­lis” kat­somista, ihan yleis­sivistyk­senkin kehit­tämisek­si. Pitkä tun­neli, ja kirkas, silmi­in osu­va auringonpaiste pian niiden jäl­keen, voinee altistaa niin autoil­i­jat, kuin pyöräil­i­jätkin sokaistu­miselle, ja sen seu­rauk­se­na sekä hei­dät että muut liikenneonnettomuuksille.

    Toiv­ot­tavasti ainakaan riit­tävän val­on asun­toi­hin takaav­ista sään­nök­sistä ei kaupungeis­sa koskaan luovuta!

    ze (5.1.2015 kel­lo 19:07 ):
    Keskus­puis­ton län­sire­una on siitä hyvä esimerk­ki, että jos siihen raken­netaan tiivi­itä ja korkeahko­ja kort­telei­ta, niin siinä saadaan hyö­dyn­net­tyä nyky­istä moot­tori­tien melu­alueen joutomaa­ta, mut­ta ei menetetä viher­aluei­ta. Jos siitä ale­taan nap­sia tarkoi­tushakuis­es­ti jotain hehtaarin ruu­tu­ja kort­telien kohdal­ta, niin asukasti­heys nousee var­masti kym­meni­in tuhan­si­in, mut­ta heti 50 metrin päässä on sit­ten ne keskus­puis­ton viher­alueet. Lisäk­si tämä toisi keskus­puis­toa myös lähem­mäs haa­galaisia, sil­lä nykyään sinne päästäk­seen pitää ylittää/alittaa Hämeen­lin­nan­väylä, joka siis tule­vaisu­udessa kaupunkibule­var­di­na olisi use­am­mas­ta kohtaa ylitet­tävis­sä. Ainakin tämän suun­nitel­man kohdal­la on ihan turha puhua mis­tään viher­aluei­den vähyy­destä tai turmeltumisesta. 

    Olen usein ihme­tel­lyt, mik­si Hämeen­lin­nan­väylä ja sen reunat ovat (laa­jem­pana kokon­aisuute­na) niin paljon ikäväm­pää maise­mallista aluet­ta, kuin esimerkik­si Län­siväylän tai Tar­von­tien vas­taa­vat alueet. Joh­tu­isiko tuo siitä, miten suora/polveileva asianomais­es­ta tiestä on tehty, ja mikä on sen tietä reunus­ta­van ‘liiken­nevihreän’ tai sen vai­h­toe­hto­jen laatu ja määrä? ‘Liiken­nevihreän’ vaiku­tus­ta hyv­in­voin­ti­imme ei pitäisi mielestäni kuitenkaan aliarvioi­da, sil­lä esimerkik­si tun­nelit ja mm. betonire­unaiset kuilut ovat mielestäni (vähäistä pätkää pitemp­inä) maise­mallise­na ympäristönä kovin ikäviä, suo­ras­taan kelvot­to­mia. Mm. Haa­paniemenkadun, Mal­laskadun ja Vuo­tien tietyt osat ovat sel­l­aisia ehkä pahim­mil­laan. Onnek­si ne ovat vain aika lyhy­itä tien­pätk­iä. Jos Porkkalankat­ua reunus­taisi (molem­min puolin) sen eteläre­unan kaltainen raken­nus­riv­istö, ei tilanne taitaisi paljon parem­pi olla. Eläv­inä ihmis­inä ansait­semme mielestäni kaik­ki parem­paa ympäristöä!

    Sinän­sä mm. tuo Hämeen­lin­nan­väylän pätkän reuna, esimerkik­si rauta­tien ja Met­sälän­tien välil­lä, saat­taisi olla mah­dol­lista vara­ta lisäa­su­tus­ta varten, kun­han suun­nitelmista tehtäisi­in kelvol­liset, ei vain tule­vien asukkaiden, vaan muidenkin intres­siryh­mien ja näköko­h­tien kannal­ta. Miten muuten mah­ta­vat ne bule­vardis­oin­tisu­un­nitel­mat onnis­tua otta­maan huomioon Haa­gan­puron juok­sun? Tul­vi­iko siel­lä koskaan?

    Kävin aika äsket­täin tutus­tu­mas­sa Googlen Earth-toim­intoa käyt­täen min­ulle vähem­män tut­tuun Kivi­hakaan, joka nimestään huoli­mat­ta vaikut­ti yllät­tävänkin viihty­isältä asuinalueelta, parem­mal­ta kuin arvasinkaan! Mitään 16-ker­roksisia taloriv­istöjä en tuonne silti menisi ehdot­ta­maan, vaik­ka se Hämeen­lin­nan­väylä siel­lä läh­es etelä-pohjoinen-suun­nas­sa kulkeekin.

  99. Sakke: Tehokku­us ON arvolatau­tunut ter­mi. Piilota­jun­nas­samme vaikut­ta­vat ter­mit “tehokas” ja sen vastakohta.Kukapa halu­aisi olla “teho­ton”?

    Tästä syys­tä vaatii eri­ty­istä sivi­ilirohkeut­ta (tarvit­taes­sa) kyseenalais­taa jokainen sel­l­ainen suun­nitel­ma, mis­sä on tuon ter­min käytölle sijaa, ja mis­sä sen ‘tehokku­u­den’ lukuar­von mah­dolli­nen pienen­tävä muu­tos, langet­taa esit­täjälleen melkein­pä tuomion. 

    “Tehokku­us” antaa ikään kuin taval­lista voimakkaam­man val­tu­u­tuk­sen huonollekin suun­nitel­malle. (Voi niitä suun­nitelmia olla joskus hyviäkin!)Jokainen, joka halu­aisi paran­taa huonoa suun­nitel­maa, joutuu siten ikään kuin heikom­paan ase­maan, jos maini­tus­ta, huonon suun­nitel­man “tehokku­ud­es­ta” jou­tu­isi, suun­nitel­maa paran­taak­seen, tinkimään. 

    “Tehokku­ud­es­ta” tin­ki­jä voisi olla vaaras­sa saa­da kyseenalaisen maineen jopa talousti­eteen perus­tan, tai ainakin yhden Adam Smith’in “näkymät­tömän käden” mekanis­min tärkeistä osatek­i­jöistä (ks. “http://fi.wikipedia.org/wiki/Näkymätön_käsi”), osalta nihilistinä, vaik­ka Ben­thamin mukaista oppia (mm. “Oikein on toimia util­i­taris­tisen peri­aat­teen mukaises­ti eli enim­mäistäen toim­i­jan toimin­nan vaiku­tus­pi­iri­in kuu­lu­vien onnel­lisu­ut­ta vain pyrk­isi sovelta­maan.”, lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/Utilitarismi”, jos­sa viit­taus tähän: Häyry, Mat­ti: Mah­dol­lisim­man mon­en onnel­lisu­us: Util­i­taris­min his­to­ria, teo­ria ja sovel­luk­set. Por­voo Helsin­ki: WSOY, 2001. ISBN 951–0‑25858‑X.).

    Olkoon sit­ten niin, että “tehokku­us” on arvolatau­tunut ter­mi. En kuitenkaan aio sanan käytöstä luopua. 

    Sivu­men­nen sanoen olen sitä mieltä, että tehokkaas­ta kaavas­ta on vaikea(mpi) saa­da hyvä ja viihty­isä, mut­ta kyl­lä se mah­dol­lista on. Vas­taavasti epäon­nis­tu­mi­nen näkyy paljon räikeäm­min, Itä-Pasi­la (mielestäni) varoit­ta­vana esimerkkinä. Tehokku­udel­la ei saisi perustel­la huonoa. Suun­nit­telijoil­la on tässä tärkeä rooli.

    Sakke:
    Moot­toritei­den reunatkin ovat osa ympäristöämme, halusim­mepa näin tai emme. Ns. ‘liiken­nevihreä’, jota jotkut kir­joit­ta­jat käyt­tävät tek­steis­sään kaikesta päätellen ilmeisen halvek­si­vaan sävyyn, on kuitenkin paik­ka paikoin ihmis­ten (autoil­i­ja ja matkus­ta­jat) kat­seille paljon miel­lyt­täväm­pää näkemäaluet­ta, kuin pelkät melues­teet, parkki­hal­lit tai peräti betoni­seinät, joi­ta niitäkin monin paikoin näkee. 

    On liiken­nevihreäl­läkin toki arvon­sa, mut­ta hyväl­lä paikalla sen arvo on huo­mat­tavasti vähäisem­pi kuin esim. asun­to­jen. Betoni­seiniä Hämeen­lin­nan­bule­vardille ei toiv­ot­tavasti tule. Kyseessähän on käytän­nössä Man­ner­heim­intien jatke, joten jotain töölömäistä arkkite­htu­uria sopisi edellyttää.

    Sakke:
    Kyl­lä se ker­too! ‘Kuulen’ riv­ien välis­sä alati enem­män melua naa­purista, mm. por­raskäytävästä ja pihal­ta, ehkäpä joskus myös kiroilua hissitasanteelta/portaikosta: “kuka per­hana sen hissin/pihalampun taas rikkoi ja polkupyöräni varasti!”. 

    Ehkä ylimpi­en ker­rosten asukkai­ta luku­unot­ta­mat­ta ‘näen’ pahim­mil­laan kalpei­ta ihmisiä, jot­ka ulos, avaram­mille alueille päästessään, joutu­vat siris­telemään ainaiseen hämärään mah­dol­lis­es­ti sopeu­tunei­ta silmiään esimerkik­si tämän, aurinkoisen lop­pi­aisen kaltaisi­na päiv­inä. Suosit­te­len kaikille ‘tiivistäjille’ Fritz Lan­gin ohjaa­man eloku­van “Metrop­o­lis” kat­somista, ihan yleis­sivistyk­senkin kehit­tämisek­si. Pitkä tun­neli, ja kirkas, silmi­in osu­va auringonpaiste pian niiden jäl­keen, voinee altistaa niin autoil­i­jat, kuin pyöräil­i­jätkin sokaistu­miselle, ja sen seu­rauk­se­na sekä hei­dät että muut liikenneonnettomuuksille. 

    Tuol­la peri­aat­tel­la opti­maa­li­nen ker­rosko­rkeus on yksi. Jos Helsinki­in raken­net­taisi­in tule­vaisu­udessa vain 1‑kerroksisia talo­ja, voisi kaikille viher­alueille toiv­ot­taa hyvästit.

    Sakke:
    Toiv­ot­tavasti ainakaan riit­tävän val­on asun­toi­hin takaav­ista sään­nök­sistä ei kaupungeis­sa koskaan luovuta! 

    Ei niistä kan­na­ta turhan­päiten luop­ua, mut­ta kyl­lä niitäkin pitää tarkastel­la kri­it­tis­es­ti. Jos muuten hyvä kaa­va tössää siihen, että alim­man ker­roksen asun­toi­hin ei saa­da sään­nök­sen edel­lyt­tämää määrää suo­raa luon­non­va­l­oa, niin kyl­lä se aika nau­ret­tavak­si menee. Parhait­en luon­non­va­l­oa saa kuitenkin ulkona, ei asun­nos­sa, eikä kaikille val­oisu­us muutenkaan ole eri­tyisen merkit­tävä tek­i­jä asun­toa valit­taes­sa. Kan­takaupungis­sa on paljon van­ho­ja, hämäriä kämp­piä, joi­hin olisi muut­ta­jia jonok­si asti.

    Sakke:
    Olen usein ihme­tel­lyt, mik­si Hämeen­lin­nan­väylä ja sen reunat ovat (laa­jem­pana kokon­aisuute­na) niin paljon ikäväm­pää maise­mallista aluet­ta, kuin esimerkik­si Län­siväylän tai Tar­von­tien vas­taa­vat alueet. Joh­tu­isiko tuo siitä, miten suora/polveileva asianomais­es­ta tiestä on tehty, ja mikä on sen tietä reunus­ta­van ‘liiken­nevihreän’ tai sen vai­h­toe­hto­jen laatu ja määrä? ‘Liiken­nevihreän’ vaiku­tus­ta hyv­in­voin­ti­imme ei pitäisi mielestäni kuitenkaan aliarvioi­da, sil­lä esimerkik­si tun­nelit ja mm. betonire­unaiset kuilut ovat mielestäni (vähäistä pätkää pitemp­inä) maise­mallise­na ympäristönä kovin ikäviä, suo­ras­taan kelvot­to­mia. Mm. Haa­paniemenkadun, Mal­laskadun ja Vuo­tien tietyt osat ovat sel­l­aisia ehkä pahim­mil­laan. Onnek­si ne ovat vain aika lyhy­itä tien­pätk­iä. Jos Porkkalankat­ua reunus­taisi (molem­min puolin) sen eteläre­unan kaltainen raken­nus­riv­istö, ei tilanne taitaisi paljon parem­pi olla. Eläv­inä ihmis­inä ansait­semme mielestäni kaik­ki parem­paa ympäristöä! 

    Län­siväylän ja Turun­väylän var­rel­la on meri maise­mallise­na ele­ment­tinä. Hämeen­lin­nan­väylän var­si on häpeäl­lisen ankeaa.

    Tun­nelit ovat kieltämät­tä hyvin ankei­ta sisältä. Tun­nelei­den perään haikail­e­vat kuitenkin ennen kaikkea autoil­i­jat ja he niis­sä lähin­nä joutu­vat “asioimaan”. Tukhol­mas­sa avat­ti­in muuten juuri uusi maanti­etun­neli, Nor­ra Länken, jon­ka sis­us­tan visuaal­isuuten on pyrit­ty panos­ta­maan. Lyhyt youtube-video aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=NIsbdB-FVGI#t=164

    Mitä Porkkalankatu­un tulee, niin se on minus­takin aivan hirveä “katu”, joka muis­tut­taa enem­män motaria beton­isil­toi­neen ja jalankulkuestei­neen. Kort­telit eteläre­unal­la ovat muuri­maisia, eli todel­la ikävystyt­tävää ympäristöä.

    1. Sivu­men­nen sanoen olen sitä mieltä, että tehokkaas­ta kaavas­ta on vaikea(mpi) saa­da hyvä ja viihty­isä, mut­ta kyl­lä se mah­dol­lista on. 

      Helsin­gin tehokkaim­min raken­net­tu­ja kaupungi­nosia on van­ha Eira. Moni pitää sitä viihtyisänä.

  100. Osmo Soin­in­vaara: Helsin­gin tehokkaim­min raken­net­tu­ja kaupungi­nosia on van­ha Eira. Moni pitää sitä viihtyisänä. 

    Kuu­lun tuo­hon viimek­si­mainit­tuun joukkoon. Van­ha Eira on upea alue (suurim­mal­ta osin). Mik­si nykyi­nen kaupunkisu­un­nit­telu (ja kaavoitus) ei kykene tuot­ta­maan yhtä kau­nista ja viihty­isän oloista jälkeä?

  101. ze: Olkoon sit­ten niin, että “tehokku­us” on arvolatau­tunut ter­mi. En kuitenkaan aio sanan käytöstä luopua. 

    Sivu­men­nen sanoen olen sitä mieltä, että tehokkaas­ta kaavas­ta on vaikea(mpi) saa­da hyvä ja viihty­isä, mut­ta kyl­lä se mah­dol­lista on. Vas­taavasti epäon­nis­tu­mi­nen näkyy paljon räikeäm­min, Itä-Pasi­la (mielestäni) varoit­ta­vana esimerkkinä. Tehokku­udel­la ei saisi perustel­la huonoa. Suun­nit­telijoil­la on tässä tärkeä rooli.

    On liiken­nevihreäl­läkin toki arvon­sa, mut­ta hyväl­lä paikalla sen arvo on huo­mat­tavasti vähäisem­pi kuin esim. asun­to­jen. Betoni­seiniä Hämeen­lin­nan­bule­vardille ei toiv­ot­tavasti tule. Kyseessähän on käytän­nössä Man­ner­heim­intien jatke, joten jotain töölömäistä arkkite­htu­uria sopisi edellyttää.

    Tuol­la peri­aat­tel­la opti­maa­li­nen ker­rosko­rkeus on yksi. Jos Helsinki­in raken­net­taisi­in tule­vaisu­udessa vain 1‑kerroksisia talo­ja, voisi kaikille viher­alueille toiv­ot­taa hyvästit.

    Ei niistä kan­na­ta turhan­päiten luop­ua, mut­ta kyl­lä niitäkin pitää tarkastel­la kri­it­tis­es­ti. Jos muuten hyvä kaa­va tössää siihen, että alim­man ker­roksen asun­toi­hin ei saa­da sään­nök­sen edel­lyt­tämää määrää suo­raa luon­non­va­l­oa, niin kyl­lä se aika nau­ret­tavak­si menee. Parhait­en luon­non­va­l­oa saa kuitenkin ulkona, ei asun­nos­sa, eikä kaikille val­oisu­us muutenkaan ole eri­tyisen merkit­tävä tek­i­jä asun­toa valit­taes­sa. Kan­takaupungis­sa on paljon van­ho­ja, hämäriä kämp­piä, joi­hin olisi muut­ta­jia jonok­si asti.

    Län­siväylän ja Turun­väylän var­rel­la on meri maise­mallise­na ele­ment­tinä. Hämeen­lin­nan­väylän var­si on häpeäl­lisen ankeaa. … 

    Sen kun vain käytät val­it­semi­asi sano­ja edelleen. Jokainen käyt­täköön hyväk­seen sanan­va­paut­ta, joka meil­lä onnek­semme on. Halusin vain tuo­da esi­in piir­teen kaupunkisu­un­nit­telijoiden ja rak­en­ta­jien kon­tek­sti­in liit­tyvässä sanas­sa ‘tehokku­us’, joka sil­lä ao. kon­tek­stis­sa, ehkä muista aloista ja niiden kie­lenkäytöstä ja sanan yleisem­mästä merk­i­tyk­ses­tä poiketen, on, ja mitä me muut (maal­likot) emme ehkä kovinkaan usein tule ajatelleek­si., tai ajat­telemme liian harvoin.

    Kun kaupungis­sa, sen eri kaduil­la kul­kee, näkee ja ais­tii kyl­lä, mis­sä arkkite­hdit ovat onnis­tuneet hyvin, mis­sä huonom­min. Monin paikoin esimerkik­si 4- tai 5‑kerroksiset talot istu­vat kadun ilmeeseen ihan mukavasti, mut­ta 6‑kerroksisten ja sitä korkeampi­en talo­jen kanssa on jo vaikeam­paa. En yhtään epäile, etteikö hämärille, kapeille kujillekin riit­täisi halukkai­ta asumaan. Moni voi tosin kokea sel­l­aiset myös turvattomiksi.
    Minkälaista väkeä Helsinki­in kaivataan?

    Itse olen asunut aikoinaan talos­sa, jos­sa vastapäi­nen talo kohosi usei­ta ker­roksia korkeam­malle kuin oman asuinker­rokseni, enkä tuos­ta pidem­män päälle pitänyt, vaik­ka alue oli muuten OK. Alku­un se ei häirin­nyt, mut­ta paikalla pitem­pään asues­sa se alkoi vai­va­ta aina vain enem­män. Opiske­li­ja-asun­to­ja luku­unot­ta­mat­ta pitäisi asun­not kai suun­nitel­la pitkäaikaista, kestävää asum­ista silmäl­läpitäen, vai pelkkiä “hol­li­tu­pi­ako” kaupunki­in pitäisi uusille tulokkaille, niille lisäa­sukkaille rakentaa?

    Esimerkik­si Bule­var­di puineen (ja vastapäis­ten talo­jen väli­sine etäisyyksi­neen) vaikut­taa paljon parem­mal­ta kuin Uuden­maankatu, mut­ta kun en ole tuol­la asunut, tämä totea­mus on vain kadul­lakulk­i­jan näkökul­ma asiaan.

    Jos tehokku­us­lu­vut lyödään lukkoon jo yleiskaa­va- tai osayleiskaavavai­heessa, voi hyvänkään maise­ma­su­un­nit­teli­jan olla vaikeaa tai peräti mah­do­ton­ta tehdä alueesta enää sen jäl­keen kelvol­lista. Tämänkaltainen, vas­taa­va ilmiö tulee esi­in monel­la muul­lakin alalla. 

    Alku­vai­heen suun­nit­telus­sa tehtyjä, iso­ja virheitä voi olla jopa mah­do­ton kor­ja­ta myöhem­min. Asi­as­ta pitää ker­toa tilaa­jalle, vaik­ka se sit­ten tietyn­laista rohkeut­ta vaatisikin. Tästä arkkite­hdin työhön liit­tyvästä piir­teestä keskustelin ker­ran, jo hyvin kauan sit­ten erään alaa läheis­es­ti tun­te­van tut­tuni kanssa. Ikävätkin asi­at on syytä tuo­da esi­in sil­loin, kun ne ongel­mat voidaan vielä ehkäistä. Hyväl­lä suun­nit­teli­jal­la pitää olla myös siihen tarvit­tavaa rohkeutta!

Vastaa käyttäjälle Visiot pielessä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.