Budjettivastalause

Eduskun­nas­sa on meneil­lään puhe- ja äänestys­rum­ba bud­jetista. Minus­ta pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin Ruot­sis­sa, jos­sa bud­jetista voi tehdä vain kokon­ais­esi­tyk­siä, jol­loin äänestyk­siä olisi korkein­taan 199. Käytän­nössä jokainen eduskun­taryh­mä tek­isi yhden esi­tyk­sen. Nytkin jokaisel­la oppo­si­tiop­uolueel­la on oma vasta­lauseen­sa, johon on porukalla tehdyt muu­tok­set koot­tuina. Näi­den väliltä pitäisi äänestää.

Vihrei­den vasta­lauseessa on esi­tyk­siä aika vaa­ti­mat­tomasti. Huo­mat­takoon, että esimerkik­si lap­sil­i­sistä ei voi enää tässä vai­heessa tehdä muu­tosesi­tys­tä, kos­ka niitä koske­va laki on hyväksyt­ty ja bud­jet­ti­in määrära­ha on laitet­ta­va lain mukaisena.

Peruste­len tässä ne muu­tok­set, joiden osalta olen itse ollut aktiivinen.

Kehi­tysy­hteistyömäärära­hat + 3 M€

Hal­li­tus­puoluei­den neu­vot­teli­jat tekivät lui­hun tem­pun. Kun eduskun­nalle jätet­ty jako­vara lop­pui, he rahoit­ti­vat toivei­den tyn­nyriään otta­mal­la varoit­ta­mat­ta pois kehi­tysy­hteistyömäärära­hoista. Tätä ei voi hyväksyä, joten esitämme sum­maa takaisin.

Yleis­sivistävän koulu­tuk­sen laadun kehit­tämiseen 6,05 M€. 

Tämä sum­ma otet­ti­in pois aivan viime metreil­lä, kos­ka hal­li­tus ei ollut antanut eduskun­nalle lakiesi­tys­tä sub­jek­ti­ivisen päivähoito-oikeu­den rajoit­tamis­es­ta osa-aikaisek­si niil­lä, jot­ka ovat esimerkik­si van­hempainva­paal­la hoita­mas­sa nuorem­paa las­ta. Syn­tynyt aukko paikat­ti­in otta­mal­la taas rahaa opetuk­ses­ta. Jos hal­li­tus antaisi tämän esi­tyk­sen ja eduskun­ta ehtisi sen käsitel­lä, sum­ma palautet­taisi­in bud­jet­ti­in, mut­ta näk­isi vain.

VT 23 Varkaudessa – 7M€

Jokasyksyi­nen vakionäytelmä on ollut, että SDP:n neu­vot­teli­jana toimi­va Kari Rajamä­ki lisäyt­tää bud­jet­ti­in määrära­han koti­vaalipi­iris­sään ole­van VT 23:n jonkin osa paran­tamiseen. Tämä tieo­su­us ei virkamies­valmis­telus­sa ole sijoit­tunut lähellekään kärkeä, kun objek­ti­ivisin mittarein on mitat­tu tiemäärära­ho­jen tarvet­ta. On hyvin arve­lut­ta­va käytän­tö, että liiken­ne­jaos­ton jäsenet ripot­tel­e­vat val­tion tiemäärära­ho­ja ilman asial­lisia perustelu­ja kotikonnuilleen.

Savon­lin­nan ja Varkau­den lentoli­iken­teen tuki – 0,7 M€

Sama jut­tu. Miten se voi olla niin, että Rajamäen vaalipi­iris­sä lentoli­iken­teen tukikin toimii eri peri­aat­teil­la kuin vaikka­pa Porin liiken­teen tuki. Jos jonkin, niin lentoli­iken­teen pitäisi toimia omil­la rahoillaan.

THL + 4M€ ja STUK + 1M€

Yksi haitallisim­mista säästö­toimista, joi­ta tämä hal­li­tus on tehnyt, on mas­si­iviset leikkauk­set niin san­o­tu­ista sek­toritutkimus­määrära­hoista. Jär­jestelmässä on uusimista ja on järkevää, että osa rahoituk­ses­ta on val­tioneu­vos­ton takana kohden­net­tavis­sa tarpeel­lisik­si koet­tui­hin aiheisi­in, mut­ta määrära­haleikkauk­set ovat olleet aivan liial­lisia ja johta­neet sato­jen lah­jakkaiden tutk­i­joiden irti­sanomisi­in.  Juuri päät­tyneis­sä YT-neu­vot­teluis­sa THL vähen­si taas työvoimaansa 130 hen­gel­lä. Laitok­sen määrära­ho­ja leikataan neljänneksellä

STUK:ssa on vas­taa­va tilanne. Laitok­sel­la on vaikeuk­sia selvitä esimerkik­si ydin­voimalaitosten rak­en­tamisen valvonnasta.

STM:n alais­ten tutkimus­laitosten määrära­hoi­hin tehti­in kohtalokas lisäleikkaus, kun perus­palve­lu­min­is­teri Guzen­i­na-Richard­son ei tuonut sovit­tu­ja säästöjä hal­li­tuk­sen neu­vot­telu­un. Min­is­terin erot­ta­mi­nen olisi riit­tänyt, mut­ta mik­si tutkimus­laitok­si­akin rangaistiin?

 

 

102 vastausta artikkeliin “Budjettivastalause”

  1. Minus­ta pitäisi men­nä samaan käytän­töön kuin Ruot­sis­sa, jos­sa bud­jetista voi tehdä vain kokon­ais­esi­tyk­siä, jol­loin äänestyk­siä olisi korkein­taan 199.

    Eduskun­ta voisi myös ottaa käyt­töön, jonkun kehit­tyneem­män äänestys­menetelmän, jol­la voi äänestää ker­ral­la kaik­ista ehdo­tuk­sista. (esim. jonkun Condorcet-menetelmän)

  2. Jokasyksyi­nen vakionäytelmä on ollut, että SDP:n neu­vot­teli­jana toimi­va kari Rajamä­ki lisäyt­tää bud­jet­ti­in määrära­han koti­vaalipi­iris­sään ole­van VT 23:n jonkin osa parantamiseen.

    Miten se voi olla niin, että Rajamäen vaalipi­iris­sä lentoli­iken­teen tukikin toimii eri peri­aat­teil­la kuin vaikka­pa Porin liiken­teen tuki.

    Mut­ta Soinín­vaaran vaalipi­irin raideli­iken­netuki­aiset ja sta­dion­in remon­tit ovat ihan ok?

  3. STUK voisi laskut­taa valvon­nan kulut voimalay­htiöiltä. Näin tulisi yksi ydin­voiman sub­ven­tiomuo­to vähemmän.

  4. Onko­han niin, että Stuk aje­taan henki­tor­eisi­in ja sit­ten löy­sen­netään ydin­voimaloiden tur­val­lisu­us­vaa­timuk­sia, kos­ka Rosatomil­la tulee ongelmia kuitenkin niiden kanssa ja hom­ma tulisi muuten kestämään taas vuosikymmeniä? 

    Nythän meni jo niin, että ympäristövi­ra­nomais­ten rahoi­tus­ta leikat­ti­in niin paljon, että erinäiset han­kkeet jäivät vuosien jonoi­hin. Nyt luo­daan sit­ten kuvaa, että syy on liian tiukas­sa lain­säädän­nössä, eikä siinä, että por­var­ileiri vei rahoituk­sen lakia valvovil­ta. Nyt sit­ten lähtevät vaalei­hin pois­ta­maan ympäristölake­ja, kos­ka sai­vat tilanteen näyt­tämään siltä, että itse lait estävät hankkeet.

  5. Pahoit­telu­ni ran­skankie­len käytöstä, mut­ta siis: Mitä vit­tua nyt taas? Siis oikeasti Osmo. Her­ran jes­tas sen­tään. Siel­lä käsitel­lään oikei­ta asioi­ta ja te nysväätte jotakin nappikauppaa.

    Onko tosi­aan niin, että halu­at Eduskun­nan käsit­televän Suomen val­tion mit­taa­mat­tomas­ta bud­jetista parin miltsin jut­tu­ja? Että muuten ok kun­han kaver­ille kanssa eli KEPAn molokin kitaan nakataan 3M€ lisää?

    1. Bud­jet­ti­vasta­lauses­sa ei voi ottaa esille lak­isääteisiä meno­ja tai tulo­ja, kos­ka niistä on jo päätet­ty kyseis­ten lakien kohdal­la. Se on tässä vai­heessa aika pien­ten sum­mien siirtelyä.

  6. Juho Laatu:
    Mut­ta Soinín­vaaran vaalipi­irin raideli­iken­netuki­aiset ja sta­dion­in remon­tit ovat ihan ok?

    Sehän on aivan eri asia. Kata­janok­ka ei ole mitään republikaanivyöhykettä!

  7. Juho Laatu:
    Mut­ta Soinín­vaaran vaalipi­irin raideli­iken­netuki­aiset ja sta­dion­in remon­tit ovat ihan ok?

    Ne kos­ket­ta­vat vähän muitakin kuin Soin­in­vaaraa, yli miljoon­aa ihmistä.

    Val­tatie 23:n var­rel­la on taas vain kokoel­ma kuole­via kyläpahasia.

    Suomen tiev­erkos­ton ylläpi­toon ei riitä rahaa ja ratkaisu on, että leikataan tiev­erkos­tos­ta tai veloite­taan käyttäjiltä.

    Nythän autoil­i­joi­ta verote­taan jo kovasti ja vain mur­to-osa rahas­ta menee tiev­erkos­ton ylläpi­toon, joten ain­oa ratkaisu on leika­ta tieverkostosta.

    Rahtili­ikenne raiteille ja henkilöli­ikenne ilmaan. On merkil­listä, että Alaskas­sa käytetään val­tavasti pienkonei­ta, mut­ta vas­taavasti niin ikään har­vaana­su­tus­sa maas­sa ei ymmär­retä käyt­tää lentokoneita.

    On aivan jär­jetön­tä vetää baanaa pitkin ja poikin tätä maa­ta, kun ne vähät liiken­nemäärät kulk­i­si­vat ilmateitse.

    Lentoli­iken­teen tukem­i­nen mak­saisi vähem­män, kuin tiev­erkos­ton ylläpitäminen.

    Niin, met­sä­te­ol­lisu­u­den pitäisi mak­saa itse käyt­tämien­sä tei­den ylläpi­to, kos­ka rekat kulut­ta­vat ylivoimais­es­ti eniten teitä.

  8. Stuk laskut­taa ydin­voimay­htiöitä valvon­nas­taan. Eri asia miten Stuk sit­ten rahoit­taa muu­ta toim­intaansa. Jostain Radon säteilystä on aika han­kala laskut­taa päästölähdettä.

  9. yksi­ty­istäjä: Sehän on aivan eri asia. Kata­janok­ka ei ole mitään republikaanivyöhykettä!

    En täysin ymmärtänyt. Onko sin­ul­la joitain perustei­ta, mik­si Helsingille tulisi mak­saa tuki­aisia, mut­ta ei Mikkelille?

  10. Capel­la: Ne kos­ket­ta­vat vähän muitakin kuin Soin­in­vaaraa, yli miljoon­aa ihmistä.

    Val­tatie 23:n var­rel­la on taas vain kokoel­ma kuole­via kyläpahasia.

    Maakun­nis­sakin on miljoona ihmistä. Eivät ole var­maankaan aikeis­sa kuol­la, vaan elää siinä mis­sä pääkaupunkikin. Vai oliko tuo poli­it­ti­nen ohjelmajulistuksesi?

    Suomen tiev­erkos­ton ylläpi­toon ei riitä rahaa ja ratkaisu on, että leikataan tiev­erkos­tos­ta tai veloite­taan käyttäjiltä.

    Niin, pait­si että Helsingiltä ei tietenkään leika­ta, vaan päin­vas­toin lisätään sille ennä­tys­su­uret sato­jen miljoonien tuet.

    Nythän autoil­i­joi­ta verote­taan jo kovasti ja vain mur­to-osa rahas­ta menee tiev­erkos­ton ylläpi­toon, joten ain­oa ratkaisu on leika­ta tieverkostosta.

    Ain­oa ratkaisu? No, hyväksyn kyl­lä innol­la pienet leikkauk­set tei­den yläpi­dos­ta täl­laisi­na lama-aikoina, mut­ta en voi ymmärtää, mik­si Tätä poli­ti­ikkaa ei nou­date­ta myös Helsingis­sä. Se saa tukea peräti paikallis­li­iken­teen­sä jär­jestämiseen, eikä val­takun­nal­liseen liiken­teeseen, niin kuin käsit­tääk­seni tässä Mikke­lin tapauk­ses­sa. Pitäisiköhän kaikille Suomen kun­nille mak­saa niiden kokolu­okan mukainen tori­parkki­tun­neli tai vastaava?

    Rahtili­ikenne raiteille ja henkilöli­ikenne ilmaan. On merkil­listä, että Alaskas­sa käytetään val­tavasti pienkonei­ta, mut­ta vas­taavasti niin ikään har­vaana­su­tus­sa maas­sa ei ymmär­retä käyt­tää lentokoneita.

    On aivan jär­jetön­tä vetää baanaa pitkin ja poikin tätä maa­ta, kun ne vähät liiken­nemäärät kulk­i­si­vat ilmateitse.

    Lentoli­iken­teen tukem­i­nen mak­saisi vähem­män, kuin tiev­erkos­ton ylläpitäminen.

    Tuo ei täysin vakuuta.

    Niin, met­sä­te­ol­lisu­u­den pitäisi mak­saa itse käyt­tämien­sä tei­den ylläpi­to, kos­ka rekat kulut­ta­vat ylivoimais­es­ti eniten teitä.

    Yleinen peri­aate on kai tähän men­nessä ollut se, että val­tio kus­tan­taa val­takun­nal­lisen liiken­teen (ilmaiset tiet). Pitäisi kai rak­en­taa ne kor­vaa­vat rautati­et ja lento­ken­tät ennen kuin tien­pito lakkautetaan.

    Ja Helsinki­hän saa nyt tuki­aisia paikallis­li­iken­teeseen ja urheilukent­tään. Kai halu­at antaa vas­taa­vat tuet muillekin kunnille.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki saa kyl­lä val­tion liiken­ner­a­hoista pienem­män osu­u­den kuin asukasluku edellyttäisi.

    No niitähän ei jae­takaan asukaslu­vun mukaan, vaan pyritään rak­en­ta­maan maa­han sel­l­ainen val­takun­nalli­nen tiev­erkko, että maan talous (ja vapaa-aika) pystyy toim­i­maan tehokkaasti. Helsin­ki saa kai eniten etua siiä, että Helsingistä on raken­net­tu säteit­täiset moot­tori­ti­et moni­in suun­ti­in. Ei Nur­mi­jär­ven läpi kulke­vaa moot­tori­ti­etä ole nur­mi­järveläisille raken­net­tu, vaan eniten juuri Helsin­gin tarpei­ta silmäl­läpitäen. Suomen moot­toriteistä, jot­ka ovat niitä kalleimpia teitä, aika suuri osa on suo­ria Helsin­gin ulos­menoteitä ja (hie­man kauemp­na) Helsinkiä val­takun­nan mui­hin osi­in säteit­täis­es­ti sitovia teitä. Myös rautati­et nou­dat­ta­vat pitkälti samaa kaavaa.

  12. “koti­vaalipi­iris­sään ole­van VT 23:n”

    Taitaa kulkea neljän vaalipi­irin alueel­la? Melkein väk­isin aina jonkun kotivaalipiiriä 🙂

    Miten­hän nuo pri­or­isoin­nit muuten menevät?

    Jos tietä A käyt­tää 1000 aikayk­sikössä ja tietä B 100 aikayk­sikössä, niin jos on ok investoi­da 1 000 000 euroa A:han aikayk­sikössä niin onko pri­or­isoin­ti­mallien mukaan myös ok lait­taa B:hen 100 000? Vai onko niis­sä suu­ru­u­den ekono­mi­aa ja “kauneut­ta”. (nim­imerkil­lä eihän seit­semäl­lä miljoon­al­la enää liikah­da edes kon­sul­tit, hyvin palvelleen eläkeläisen muu­ta­man kuukau­den “ansio”)

  13. Piti vielä jatkaa tien spon­taanista kulu­mis­es­ta. Ottaen se huomioon sopi­va investoin­tio­h­jaus vähäli­iken­teisem­mälle tielle B voisi siis olla esimerkissä vaikka­pa 95 000 euroa.

  14. VT 23 kul­kee Porista Jyväskylän ja Varkau­den kaut­ta Joen­su­uhun. Pitu­ut­ta sil­lä on 517 km. En tunne asi­aa enkä tien kun­toa. Jostakin kor­jauk­set pitääa aloit­taa. Ja kaipa annamme min­is­ter­illekin oikeu­den saa­da sul­ka hattuunsa.

    Pitäsi men­nä yöpu­ulle, mut­ta taid­na­pa taasen kat­soa karttoja.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotekin ne VT 23:n suurim­mat puut­teet tun­tu­vat vuosi vuodelta ole­van siinä Varkau­den lähistöllä.

    Var­maankin näin on, ja han­ke olisi syytä perua.

    Mut­ta jos nyt ihan oikeasti halu­amme säästää val­tion tuh­laamista ja turhi­in paikallisi­in sil­tarumputuki­aisi­in meneviä varo­ja, kään­täkäämme kat­seemme seu­raavak­si Helsinki­in kaavail­tu­un pis­ararataan. Siel­lä val­tion varo­ja tuh­lail­laan sil­tarumpu­ra­hoik­si kai toises­sa kertaluokassa.

    Liiken­nejär­jeste­lyk­si­hän on suun­nitel­tu myös paljon halvem­pi vai­h­toe­htoinen toteu­tustapa, jos­sa rat­api­han liiken­net­tä paran­netaan aiem­paa suju­vam­mak­si. Aloite­taanko tästä?

    Helsin­ki voisi myös tas­apain­ot­taa keskus­tan asun­to­jen ja työ­paikko­jen suhdet­ta niin, että nyky­istä kohtu­u­ton­ta pen­delöin­tiä ympäristön lähiöistä ja omakootialueil­ta Helsin­gin keskus­taan ei edes tarvit­taisi. Tämä olisi jo läh­es ilmainen ratkaisu ongelmaan.

    Lisäk­si koko han­ke voidaan Mikke­lin sil­tarumpuhankkeen tavoin lykätä hamaan tule­vaisu­u­teen, odot­ta­maan parem­pia aiko­ja. Tämä helpot­taisi vaikeaa lama-ajan taloustilannetta.

    Ja paikallis­li­iken­net­tähän val­tion ei tarvit­sisi rak­en­taa lainkaan (ei tai­da antaa yleis­es­ti kun­nille pros­ent­te­ja). Pis­arara­ta ei tule val­takun­nal­lisen liiken­n­ev­erkon tarpeisi­in, vaan Helsin­gin paikallis­li­iken­net­tä palvele­maan. Ei siis tarvitse antaa rahaa täl­laisi­in. Vai kan­natatko vas­taavien paikallis­li­iken­netuki­ais­ten antamista kaikille Suomen kunnille?

  16. Sin­ul­la on väärää tietoa. Porin-lentoli­iken­teen tuista päätetään vas­ta Savon­lin­nan-reitin tukien jäl­keen. Savon­lin­nan malli tullee siis käyt­töön myös Poris­sa. Tässä ei ole mitään Rajamäen suhmurointeja.

    1. Porin kaupun­ki on nyt tukenut Porin lento­ja. Se on kyl­lä mal­li­na aivan toinen kuin tuo Rajamäen suh­muroin­ti. Porin lento­jen tukemiseen ei bud­jetis­sa ole rahaa nytkään.

  17. Capel­la: Nythän autoil­i­joi­ta verote­taan jo kovasti ja vain mur­to-osa rahas­ta menee tiev­erkos­ton ylläpi­toon, joten ain­oa ratkaisu on leika­ta tieverkostosta. 

    Eli niitä jot­ka eivät autoile, ei verote­ta kovasti. Tai mikä muu veroil­la kerät­ty raha olisi kor­vamerkit­ty johonkin tiet­tyyn tarkoitukseen.

    Ensim­mäi­nen keino paran­taa tiev­erkos­toa on aset­taa riit­tävä nastaren­gasvero. Eteläisessä Suomes­sa yli puo­let maan autokan­nas­ta on raas­tanut sulia tien­pin­to­ja nyt noin kah­den kuukau­den ajan met­al­lipi­ikeil­lä, täysin turhaan. Kun kitkarenkaat on kek­sit­ty. Ei ihme, että kor­jat­tavaa ker­tyy. Ja ne kor­jauk­set tehdään kaupunkien ja kun­tien verora­hoil­la, joista merkit­tävä osa on kerät­ty muil­ta kuin autoilijoilta.

    Mik­si mikään puolue ei aja nastarengasveroa?

  18. Markku af Heurlin:
    VT 23 kul­kee Porista Jyväskylän ja Varkau­den kaut­ta Joen­su­uhun. Pitu­ut­ta sil­lä on 517 km. En tunne asi­aa enkä tien kun­toa. Jostakin kor­jauk­set pitääa aloit­taa. Ja kaipa annamme min­is­ter­illekin oikeu­den saa­da sul­ka hattuunsa.

    Pitäsi men­nä yöpu­ulle, mut­ta taid­na­pa taasen kat­soa karttoja.

    Ai se oli poikit­taistie. Ei ihme että OS pitää sitä täysin tarpeet­tomana. Kaiken Helsinkiä palvelemat­toman liiken­teen tukem­i­nen on tietenkin väärin. 😉

  19. Suurin osa Suomen tiev­erkos­tos­ta palvelee vain yhtä toim­i­jaa, joka on met­sä­te­ol­lisu­us. Tämä siis kos­ket­taa metsäteitä.

    Suomes­sa on tietä melkein puoli miljoon­aa kilo­metriä, ja suurin osa on hyvin mata­lal­la käyttöasteella. 

    Yli 10 000 kilo­metriä päällystet­tyä seu­tu­ti­etä. Yli 25 000 kilo­metriä päällystet­tyä yhdystietä!

    Yhdysti­et ovat se, mis­tä voidaan leika­ta koval­la kädel­lä. Seu­tuteitäkin on aivan liikaa.

    Onko järkeä vetää uut­ta baanaa, jos tieo­su­u­den käyt­töaste on viisi mum­moa suun­taansa päivässä? Hiekkatie riit­tää. Vielä parem­pi olisi jos mum­mot oli­si­vat kaupungis­sa, niin voisi lakkaut­taa tien kokonaan.

    Toinen vai­h­toe­hto on, että nämä viisi mum­moa mak­sa­vat omas­ta pus­sis­taan sen seu­tu- tai yhdystien ylläpi­don, että se maitop­urk­ki voidaan käy­dä hake­mas­sa sieltä 20 km päästä pal­ibus­sil­la. Ehkä sen pal­ibussinkin kus­tanuk­set voisi veloit­taa näiltä mummeleilta.

    Haja-asu­tus yksinker­tais­es­ti aset­taa yhteiskun­nalle turhia kulu­ja. Eikä kyse ole pelkästään julkises­ta taloud­es­ta, vaan myös yri­tyk­sistä. Esimerkik­si myrskyn tul­lessa maaseudun sähköverkko menee mata­lak­si ja kor­jaus­lasku laskute­taan myös kaupunki­laisil­ta, mikä on täysin absurdia.

    Jos yhdys- ja seu­tu­tiev­erkkoa leikat­taisi­in koval­la kädel­lä, niin jäisi enem­män varo­ja kan­tatei­den ja val­tatei­den ylläpitoon.

    Kun ker­ran yli 90 pros­ent­tia suo­ma­lai­sista asuu “kaupunkisuomes­sa”, niin on täysin tarpee­ton­ta ylläpitää taa­jamien ulkop­uolel­la näin kat­tavaa ja käyt­töas­teeltaan nau­ret­ta­van alhaista tieverkostoa.

    Lisäk­si, jos nyt men­täisi­in siihen, että käyt­täjät itse mak­saisi­vat tien­sä, niin sit­ten voitaisi­in tietenkin tehdä niin, että he myös saisi­vat päät­tää onko tieo­su­udel­la liiken­nöin­ti sal­lit­tua kaikille.

    Tietul­lit ovat oikeasti hyvä tapa rahoit­taa kun­nos­s­api­toa. Siinä myös näkee, että mitä tietä kan­nat­taa rahoit­taa ja mitä ei…

  20. Juho Laatu: Ai se oli poikit­taistie. Ei ihme että OS pitää sitä täysin tarpeet­tomana. Kaiken Helsinkiä palvelemat­toman liiken­teen tukem­i­nen on tietenkin väärin. 

    Rekkali­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta poikki­ti­et ovat Suomes­sa tarpeet­to­mia ja nekin rahdit voisi­vat kulkea raiteil­la, mut­ta kun eihän Suomes­sa raidet­ta osa­ta vetää, eikä antaa raidey­htiöi­den kil­pail­la raiteilla…

  21. Capel­la: Rekkali­iken­net­tä luku­unot­ta­mat­ta poikki­ti­et ovat Suomes­sa tarpeet­to­mia ja nekin rahdit voisi­vat kulkea raiteil­la, mut­ta kun eihän Suomes­sa raidet­ta osa­ta vetää, eikä antaa raidey­htiöi­den kil­pail­la raiteilla…

    Näin­hän se on. Jyväskylään men­nessään varkaute­laiset piipah­ta­vat jo nykyäänkin Helsingis­sä kumar­ta­mas­sa kol­men sepän pat­saal­la. Työ­mat­ka vähän pite­nee, mut­ta henkises­ti on vapaam­paa ja maan kehi­tys­tä tuke­vam­paa näin. 😉

  22. Juho Laatu:
    Mut­ta Soinín­vaaran vaalipi­irin raideli­iken­netuki­aiset ja sta­dion­in remon­tit ovat ihan ok?

    Jos en aivan väärin muista niin Soin­in­vaara taisi kir­joit­taa jonkin varsin hap­pa­man oloisen kom­mentin Sta­dion­in remon­tista. Eikä tai­da edes aset­tua ehdolle seu­raavis­sa vaaleissa.

    Juho Laatu:
    Ja paikallis­li­iken­net­tähän val­tion ei tarvit­sisi rak­en­taa lainkaan (ei tai­da antaa yleis­es­ti kun­nille pros­ent­te­ja). Pis­arara­ta ei tule val­takun­nal­lisen liiken­n­ev­erkon tarpeisi­in, vaan Helsin­gin paikallis­li­iken­net­tä palvele­maan. Ei siis tarvitse antaa rahaa täl­laisi­in. Vai kan­natatko vas­taavien paikallis­li­iken­netuki­ais­ten antamista kaikille Suomen kunnille?

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mut­ta eikös maaseudul­la läh­es koko tiev­erkko ole val­tion ylläpitämää? Pie­nille yksi­ty­is­teillekin saa val­tion tukea.

    Ja eikös Pis­arara­ta ole nimeno­maa val­takun­nalli­nen han­ke, jon­ka tarkoituk­se­na on jät­tää kauko­ju­nille raitei­ta kun parem­min kan­nat­ta­va lähi­ju­nali­ikenne siir­retään alta pois…?

  23. Tietysti Suo­mi var­masti pär­jäisi ilmankin noi­ta tie-investoin­te­ja, ja niiden sijaan voisimme lahjoit­taa vaik­ka 100 miljoon­aa lisää kehi­tys­a­pu­un. Mut­ta ihan yleis­es­ti ja ihan oikeasti olen sitä mieltä, että jos Suomes­sa on konei­ta ja työvoimaa, ja jotain suun­nitel­tua infra-paran­nus­ta tehtävis­sä, niin ne sit­ten kan­nat­taa tehdä ennem­min kuin olla tekemättä.

    On täysin eri asia lait­taa 10 miljoon­aa suo­ma­laisen infra­struk­tu­urin kun­nos­tamiseen suo­ma­laisel­la työvoimal­la, kuin siirtää se 10 miljoon­aa tilisi­ir­tona jon­nekin Kreikan pankkien vir­tu­aali­ra­has­ton tai jonkun kan­sain­välisen apu-organ­isaa­tion rat­taiden voitelemiseen.

    Ajan VT23 tietä Varkau­den ja Joen­su­un välil­lä mon­ta ker­taa vuodessa. Ei se mikään turha met­säau­totie ole, vaan var­maankin tärkein liiken­neväylä Joen­su­uhun. Lukaisin Ely-keskuk­sen han­ke­su­un­nitel­man ja ymmär­rän sen perus­teet. Tie on usein suh­teel­lisen ruuhkainen ja siinä on suh­teel­lisen suuria korkeusero­ja. Nyt noi­ta tasoite­taan ja tietä leven­netään niin että nopeus nousee 80 -> 100km/h monin paikoin.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä tähän Joen­su­u­ta ja pohjois-Kar­jalaa palel­e­vaan investoin­ti­in suh­tau­tuu esim. Tar­ja Cronberg?

  24. ML: Jos en aivan väärin muista niin Soin­in­vaara taisi kir­joit­taa jonkin varsin hap­pa­man oloisen kom­mentin Sta­dion­in remon­tista. Eikä tai­da edes aset­tua ehdolle seu­raavis­sa vaaleissa.

    Voipi olla. Ilmoit­tau­tukoon jos vas­tus­taa noi­ta tuki­aisia. Pis­araradan huikei­ta (ja monien asiantun­ti­joiden mukaan totaalisen tuh­laile­via) tuki­aisia taitaa joka tapauk­ses­sa kannattaa.

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mut­ta eikös maaseudul­la läh­es koko tiev­erkko ole val­tion ylläpitämää? Pie­nille yksi­ty­is­teillekin saa val­tion tukea.

    Viime vuosi­na ainakin kun­nan hoita­mia teitä on sysät­ty yksi­ty­is­teik­si. Wikipedia-artikke­lin kart­ta saat­taa kuva­ta val­tion tiet (en ole var­ma). Val­taosa teistä on siis mui­ta teitä (kun­nal­lisia, yksi­ty­isiä), joille val­tio saat­taa tosin antaa tukeakin (toiv­ot­tavasti tas­a­puolis­es­ti koko maa­han), kuten esimerkik­si on antanut metsäautoteille.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tieverkko

    Ja eikös Pis­arara­ta ole nimeno­maa val­takun­nalli­nen han­ke, jon­ka tarkoituk­se­na on jät­tää kauko­ju­nille raitei­ta kun parem­min kan­nat­ta­va lähi­ju­nali­ikenne siir­retään alta pois…?

    Lähili­iken­teelle­hän tuo luo­la aio­taan rak­en­taa. Ei kuu­lu siinä mielessä val­takun­nal­liseen tiev­erkkoon. En tunne rata­hallinnon tavoit­tei­ta ja rahoi­tus­pe­ri­aat­tei­ta, mut­ta voisi­han se pyytää sen rataverkon käyt­täjiltä täy­den hin­nan, tai potkaista paikallis­li­iken­teen pois, jos se ei val­takun­nal­lisen liiken­teen sekaan mahdu.

    Käsit­tääk­seni kaukoli­ikenne ei lisäti­laa tarvitse, ja vai­h­toe­htoinen halvem­pi rat­api­han liiken­teen jär­jeste­lykin on esitet­ty. Noi­hin selvi­tyk­si­in on tässäkin blo­gis­sa viittailtu.

    Halvem­pia ratkaisu­ja olisi siis korikau­pal­la, mut­ta ilmeis­es­ti Helsin­gin suurkaupunki­haaveisi­in sopii tuol­lainen paljolti val­tion kus­tan­ta­ma, ei vält­tämät­tä kovin toimi­va, mut­ta eri­no­maisen mega­lo­maa­ni­nen ratkaisu. Sopisi var­maankin muillekin kun­nille, mut­ta näköjään joillekin kun­nille se tulee vähän mui­ta “tas­a­puolisem­min”. Että sel­l­aista lama-ajan siltarumpupolitiikkaa.

    1. Helsingis­sä kun­ta hoitaa katu­verkon verora­hoin. Tämä on kyl­lä aika suuri ero siihen, että maalaiskun­nis­sa kun­nat eivät hoi­da teitä juuri lainkaan.

  25. ML:lle 17.12.2014 kel­lo 13:35:
    val­takun­nal­lisu­us kuit­tau­tuu vaikka­pa täl­lä totea­muk­sel­la (s. 29): “Pis­arara­ta ei suo­raan vaiku­ta junali­iken­teen tar­jon­nan määrään, mut­ta han­kkeen myötä kaupunki­ratali­iken­teen palvelu­alue laa­je­nee Helsin­gin kan­takaupungis­sa. Nopean lähi­ju­nali­iken­teen ja kauko­ju­nali­iken­teen tar­jon­taan Pis­araradal­la ei ole vaikutusta.”
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/Pisaran%20hankearviointi%20ratasuunnitelmavaiheessa%2012.11.14.pdf

    Tuo­hon voi vain tode­ta, että jo oli aikakin pere­htyä asi­aan hiukan paremmin.
    http://yle.fi/uutiset/liikennevirasto_suosittelee_pisararadan_lykkaamista_ensi_vuosikymmenelle/7624227
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen
    https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

  26. MKl kir­jot­ti

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mut­ta eikös maaseudul­la läh­es koko tiev­erkko ole val­tion ylläpitämää? Pie­nille yksi­ty­is­teillekin saa val­tion tukea.”

    sel­l­aiset yksi­ty­isti­et, joil­la on seudullista merk­i­tys­tä, voivat sada val­tion­tukea. Ne voivat olla kymm­neiä kilo­me­tre­jä pitk­iä. Tuen edel­ly­tys on, että tie on kaik­ile avoin.

    Milenki­itoista muuten matkus­taa pitkin pikuteitä. Avar­taa kovasti maisemia.

    Kuka luk­i­joista muuten on ollut aurausau­ton vetämässä autokolon­nas­sa lumimyrskyssä Nor­jan tun­tureil­la? Käy elämyksestä.

  27. Markku af Heurlin:

    Kuka luk­i­joista muuten on ollut aurausau­ton vetämässä autokolon­nas­sa lumimyrskyssä Nor­jan tun­tureil­la? Käy elämyksestä.

    Off-top­ic, Oliko puikois­sa lumi­au­ramies Nils? 

    🙂

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä kun­ta hoitaa katu­verkon verora­hoin. Tämä on kyl­lä aika suuri ero siihen, että maalaiskun­nis­sa kun­nat eivät hoi­da teitä juuri lainkaan.

    Maal­la tiet ovat osin yksi­ty­is­teitä, jot­ka tieosakaskun­nan palkkaa­ma urakoit­si­ja auraa heti kun lun­ta tulee vähänkin. Kesäl­lä lanaa tasaiseksi. 

    Helsingis­sä kun oli pari lumista talvea, niin ainakin mei­dän asuinalueen pihakadut aurat­ti­in pahim­mil­laan vas­ta 5 vrk lumimyräkän jäl­keen. Vaik­ka mak­samme eril­listä katu­mak­sua selvästi enem­män kuin mökille vievän tiemme hoit­o­mak­sua tälle tieosakaskunnalle. 

    Helsin­gin katu­jen hoidon taso on rom­ah­tanut viime vuosina.

    1. KariS Mak­satko Hel­swingis­sä katu­mak­sua? Toiv­ot­tavasti sin­ua ei ole hui­jat­tu väären­netyl­lä laskul­la? Katu­mak­su pois­tet­ti­in vuon­na 1993.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsingis­sä kun­ta hoitaa katu­verkon verora­hoin. Tämä on kyl­lä aika suuri ero siihen, että maalaiskun­nis­sa kun­nat eivät hoi­da teitä juuri lainkaan.

    En ole alan tun­ti­ja, mut­ta olen ymmärtänyt, että taloy­htiöil­lä on Helsingis­sä huo­mat­tavia velvoit­tei­ta. Olenko oike­as­sa vai väärin informoitu?

    Maaseudus­ta voin tode­ta, että havain­to­jeni mukaan ainakin kun­nan vas­tu­ul­la ole­vat tiet ovat pienehkön otan­nan perus­teel­la hyvässä kunnossa.

    (Ymmär­rän myös, jos jos­sain köy­hissä kun­nis­sa on tien­hoi­dos­ta tin­git­ty, esim. viimeaikaisen val­tiono­suuk­sien vähen­te­lyn vuoksi.)

  30. Koti-isä:

    Ensim­mäi­nen keino paran­taa tiev­erkos­toa on aset­taa riit­tävä nastaren­gasvero. Eteläisessä Suomes­sa yli puo­let maan autokan­nas­ta on raas­tanut sulia tien­pin­to­ja nyt noin kah­den kuukau­den ajan met­al­lipi­ikeil­lä, täysin turhaan. Kun kitkarenkaat on kek­sit­ty. Ei ihme, että kor­jat­tavaa ker­tyy. Ja ne kor­jauk­set tehdään kaupunkien ja kun­tien verora­hoil­la, joista merkit­tävä osa on kerät­ty muil­ta kuin autoilijoilta.

    Mik­si mikään puolue ei aja nastarengasveroa?

    Nykyaikaiset nastarenkaat eivät pahem­min tietä kulu­ta ja jos kaik­ki ajaisi­vat kitkoil­la, niin tiet kiil­lot­tuisi­vat peil­i­jääk­si ja se vas­ta vaar­al­lista olisikin.

    Toisek­si nastarenkaat ovat edelleen aivan ylivoimaiset talvel­la. Kun muutenkin auto­jen tur­val­lisu­u­teen sat­sa­taan niin pirusti, niin tun­tu­isi aika oudol­ta, että olisi pakko käyt­tää kelvot­to­mia talvirenkai­ta. Kitkat ovat ihan hyviä niille sopivis­sa olo­suhteis­sa, mut­ta tiety­il­lä keleil­lä olisi paras jäädä kotiin.

    1. Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä. 

    Pötyä! Eipä ole tutkimus­tu­losta, joka tuon osoit­taisi (vaik­ka aje­lenkin kitkarenkailla).

  32. Paras tapa paran­taa ilman­laat­ua on lait­taa OL3 mah­dol­lisim­man nopeasti käyn­ti­in. Jostain syys­tä tämä pien­hiukkaspäästöjä vähen­tävä pro­jek­ti ei ole ollut ihan hirveästi vihrei­den suo­sios­sa. Bona­r­i­na pälle tulee CO2-päästö­jen vähentyminen.

    Väärin puhdis­tet­tu!

  33. Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä.

    Osmo hei, oletko huo­man­nut että ihmiset halu­a­vat olla muual­lakin kuin Helsingis­sä? Ja paras keino päästä veks on ajaa autol­la. Suomes­sa on sato­ja tuhan­sia vapaa-ajan asun­to­ja joille ei nyt vain oikeasti pääse järkevästi kuin autol­la (oma mat­ka 1.5h autol­la, julk­isil­la 5h + viimeiset 5km käve­lyä). Onko niin että Virhei­den tavoit­teena on että Suo­ma­laiset eivät pääse viet­tämään vapaa-aikaansa eikä sil­lä että aikaa kuluu moninker­tais­es­ti suhaamiseen ole mitään arvoa?

    1. Paikalliset päät­täjät oli­vat arvioi­neet, että viitostien paran­t­a­mi­nen välil­lä Mikke­li-Juva esimerkik­si on tätä han­ket­ta tärkeämpi, mut­ta liian kaukana Rajamäen asun­nos­ta. Tämä oli protesti sitä menet­te­lyä vas­taan, että sil­tarumpu­jaok­sen pojat aina nos­ta­vat oman alueen­sa han­kkeet muiden edelle, mikä tietysti tarkoit­taa, että muiden han­kkei­den tilanne heikkenee.

  34. <block­quote cite=“comment-393566”
    Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoihin.

    Tuol­la perus­teel­la pitäisi nopeasti kieltää kaik­ki hiilivoimalat:

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hiilivoima-tappaa-euroopassa-jopa-22–300-ihmist%C3%A4-vuodessa

    Kiel­letään ensin tei­den hiekoi­tus (pölyää kevääl­lä kauheasti). Kiel­letään myös tei­den suo­laus. Vai oliko se niin että liukas­tu­misko­r­vauk­set ja ‑lonkkaleikkauk­set mak­sa­vat enem­män kuin katu­jen hiekoitus?

  35. Kuinka­han järkevä kri­teeri liiken­nemäärä on tei­den ylläpi­don rahoi­tus­ta päätet­täessä? Olete­taan, että päätök­set tehdään ottaen huomioon liiken­netur­val­lisu­us- ja ympäristönäköko­h­dat sekä elinkei­nop­o­li­ti­ik­ka. Jos suurten kaupunkien välille raken­netaan huip­punopei­ta moot­toriteitä, se kas­vat­taa liiken­nemäärää (use­ampi val­it­see oman auton liikku­misvä­li­neek­seen), kui­h­dut­taa julk­ista liiken­net­tä ja lisää ympäristöhait­to­ja. Sen sijaan syr­jäisim­mil­lä seuduil­la tei­den paran­t­a­mi­nen ei merkit­tävässä määrin lisää liiken­nemääriä eikä ympäristöhait­to­ja, kos­ka harvem­mil­la on sinne asi­aa, vaik­ka tie olisi kuin­ka hyvä. Myöskin julkisen liiken­teen ole­mas­sao­lo tai esim. vuoroti­heys ei syr­jäseuduil­la ole ensisi­jais­es­ti tei­den kun­nos­ta kiin­ni. Sen sijaan liiken­netur­val­lisu­u­teen tei­den paran­tamisel­la on yleen­sä huo­mat­ta­va merk­i­tys, kos­ka hil­jaisem­mil­la teil­lä tien paran­nus yleen­sä tarkoit­taa kuop­pi­en pois­to­ja ja vaar­al­lis­ten mutkien tekemistä turvallisemmiksi.

  36. TL:
    Tietysti Suo­mi var­masti pär­jäisi ilmankin noi­ta tie-investoin­te­ja, ja niiden sijaan voisimme lahjoit­taa vaik­ka 100 miljoon­aa lisää kehi­tys­a­pu­un. Mut­ta ihan yleis­es­ti ja ihan oikeasti olen sitä mieltä, että jos Suomes­sa on konei­ta ja työvoimaa, ja jotain suun­nitel­tua infra-paran­nus­ta tehtävis­sä, niin ne sit­ten kan­nat­taa tehdä ennem­min kuin olla tekemättä.

    On täysin eri asia lait­taa 10 miljoon­aa suo­ma­laisen infra­struk­tu­urin kun­nos­tamiseen suo­ma­laisel­la työvoimal­la, kuin siirtää se 10 miljoon­aa tilisi­ir­tona jon­nekin Kreikan pankkien vir­tu­aali­ra­has­ton tai jonkun kan­sain­välisen apu-organ­isaa­tion rat­taiden voitelemiseen.

    Ajan VT23 tietä Varkau­den ja Joen­su­un välil­lä mon­ta ker­taa vuodessa. Ei se mikään turha met­säau­totie ole, vaan var­maankin tärkein liiken­neväylä Joen­su­uhun. Lukaisin Ely-keskuk­sen han­ke­su­un­nitel­man ja ymmär­rän sen perus­teet. Tie on usein suh­teel­lisen ruuhkainen ja siinä on suh­teel­lisen suuria korkeusero­ja. Nyt noi­ta tasoite­taan ja tietä leven­netään niin että nopeus nousee 80 -> 100km/h monin paikoin.

    Olisi mie­lenki­in­toista tietää, mitä tähän Joen­su­u­ta ja pohjois-Kar­jalaa palel­e­vaan investoin­ti­in suh­tau­tuu esim. Tar­ja Cronberg?

    Tar­jas­ta en tiedä, mut­ta Joen­su­un seudul­la asu­vana voin sanoa, että jos vt23 ei remon­toi­da, niin suomen 12. suurin kaupun­ki on liiken­teel­lis­es­ti 70-luvul­la! Tie on vaar­al­lisen kapea ja mutki­ka. Sen kaut­ta kul­je­taan myös suurim­mak­si osak­si Joen­suu Helsin­ki väliä. Se on siis reit­ti Joen­su­us­ta 5 tielle, siitä etelään ja län­teen. Ja eikö Varkau­den olisi jo aika saa­da ohi­tustie, että kaik­ki liikenne ei kaikkine rekkoi­neen vyöry­isi keskus­tan läpi.

  37. Jos nyt taas halu­taan lähteä tähän nas­tat vs. kitkat tap­pelu­un, niin tässä heittovälineitä:

    - uusis­sa renkaissa parhaat nas­tat pitävät käytän­nössä kaikissa olois­sa parem­min kuin parhaat kitkat

    - on myös mui­ta kuin parhai­ta renkaita

    - käyte­ty­istä renkaista on vielä vähem­män tietoa

    - pien­hiukkaset tap­pa­vat ennestään sairai­ta ja van­ho­ja, liiken­neon­net­to­muuk­sis­sa taas voi ter­vei­den elin­vu­osien mene­tys olla hyvinkin suurta

    - edelli­nen voi olla pup­pua, jos pien­hiukkasil­la onkin jokin aivan toinen mekanis­mi kuin nyt ajatellaan

    - polt­top­eräiset pien­hiukkaset ovat toden­näköis­es­ti pahempi jut­tu kuin mekaanis­es­ti tiestä irtoavat

    - kaupun­ki-ilman saasteläh­teet vai­htel­e­vat paikallis­es­ti erit­täin paljon (jos­sain voi olla nastapö­ly, toisaal­la puunpoltto)

    - nas­to­jen totaa­likiel­to toden­näköis­es­ti hidas­taisi liiken­net­tä, minkä voisi laskea elin­vu­osien mene­tyk­sek­si (ellei nau­ti ruuhkas­sa olemisesta)

    - edel­lisen kohdan ongel­man voi ratkaista paran­ta­mal­la liukkaudentorjuntaa

    - paran­net­tu liukkau­den­tor­jun­ta voi tarkoit­taa lisää hiekan käyt­töä, mikä taas lisää katupö­lyn määrää

    - katupö­ly on ongel­ma vain pienenä ajan­jak­sona, ja ongel­maa voi vähen­tää parem­mal­la katu­jen siivoamisella

    - katu­jen parem­mas­ta siivoamis­es­ta ja liukkau­den­tor­jun­nas­ta voisi olla merkit­tävää hyö­tyä myös kevyelle liikenteelle

    - mitkään van­hat tutkimuk­set nastarenkaiden vaiku­tuk­ses­ta eivät ole kovin hyvin sovel­let­tavis­sa nyky­het­keen, kos­ka sekä tekni­ik­ka että sään­nök­set ovat muut­tuneet paljon (nykyään fik­susti mitataan kulut­tavu­ut­ta, ei nas­to­jen määrää)

    - mitkään van­hat tutkimuk­set kitkarenkaiden liukkaud­es­ta eivät ole kovin hyvin sovel­let­tavis­sa nyky­het­keen, kos­ka uudet renkaat ovat merkit­tävästi parem­pia kuin vaikka­pa kymme­nen vuo­den takaiset

    - renkaat ovat vakavis­sa tieli­iken­neon­net­to­muuk­sis­sa ain­oa usein tois­tu­va tekni­nen tek­i­jä (mut­tei siis tietenkään nas­tat vs. kitkat, vaan renkaat yleensä)

    - äänisaastekin on saastetta

    Toden­näköis­es­ti lis­taan löy­ty­isi vielä pitkä lita­nia lisä­point­te­ja. Olen­naista kuitenkin on se, että para­me­tere­ja on paljon, ja sopivia pain­ok­er­toimia arvaa­mal­la voi pää­tyä mon­en­laiseen opti­mi­in. Hyvin mon­es­ta tarvit­tavas­ta asi­as­ta puut­tuu aidosti rel­e­vant­ti tutkimustieto.

    Jos tätä asi­aa halu­aisi ihan oikeasti selvit­tää, pitäisi ensin rak­en­taa pari vai­h­toe­htoista ske­naar­i­o­ta ja sit­ten arvioi­da eri vaiku­tuk­set niis­sä parhaan saatavil­la ole­van tiedon mukaan. Sit­ten olisi vähän lihaa luiden pääl­lä tehdä pidem­mälle meneviä päätöksiä.

    Lisäk­si kan­nat­taa ihan oikeasti nimetä ongel­ma ja etsiä sen jäl­keen ratkaisu­ja, ei päin­vas­toin. Jos ongel­ma on hen­gi­tysil­man laatu, niin sil­loin nas­takiel­to on yksi vai­h­toe­hto, jota pitäisi ver­ra­ta esimerkik­si korkeapäästöis­ten auto­jen kieltämiseen tai katu­jen tehokkaam­paan puhdis­tamiseen. Jos melu on ongel­ma, sil­loin pitää tutkia eri melulähteitä ja tehdä päätök­siä sen mukaan.

    Kaik­keen ei löy­dy hyvää tutkimusti­etoa, mut­ta jos nyt edes olisi yri­tys tehdä hyviä arvioi­ta, niin sekin olisi paljon parem­pi lähtöko­h­ta kuin mihinkään johtam­a­ton eipäs-juupas-kinastelu.

  38. Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä.

    Ei niitä kal­jamapäiviä pohjoises­sakaan ole kovin monia. Hyvät kitkat ovat nimit­täin yllät­tävän käyt­tökelpoisia, jopa nas­to­ja parem­mat lumel­la ja kun­non pakkasel­la. Pani­ikki­jar­ru­tuk­ses­sa nastarenkaat toki pitävät auton parem­min keu­lan menosuuntaan.

    Uusis­sa autoil­la alkaa olla kaiken­laista ajon­va­kau­tushär­päket­tä. Voisi olet­ta, että ne lisäävät kitkarenkaiden tur­val­lisu­ut­ta. Tutkimuk­sia en ole nähnyt.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä.

    Se on kyl­lä hienoa tuo vihrei­den täy­delli­nen var­muus asi­as­sa kuin asiassa.

    Minä löysin nopeasti, että kitkaren­gas pölyt­tää enem­män kuin nastarengas.
    Nastaren­gas kulut­taa asvalt­tia enem­män kuin kitkaren­gas, mut­ta ei ole selvää kuin­ka suuri ero on.

    Tutk­i­jan mielipi­de on, että tutkimuk­sia tarvi­taan lisää.

    Minä en kyl­lä siis menisi sanomaan yhtään mitään siitä, että nastaren­gas tap­paa kym­meniä ihmisiä vuodessa enem­män kuin kitkarengas.

  40. Määkin pyöräilen: Se on kyl­lä hienoa tuo vihrei­den täy­delli­nen var­muus asi­as­sa kuin asiassa.

    Minä löysin nopeasti, että kitkaren­gas pölyt­tää enem­män kuin nastarengas.
    Nastaren­gas kulut­taa asvalt­tia enem­män kuin kitkaren­gas, mut­ta ei ole selvää kuin­ka suuri ero on.

    Tutk­i­jan mielipi­de on, että tutkimuk­sia tarvi­taan lisää.

    Minä en kyl­lä siis menisi sanomaan yhtään mitään siitä, että nastaren­gas tap­paa kym­meniä ihmisiä vuodessa enem­män kuin kitkarengas. 

    Suosit­teleeko­han Osmo pyöräil­i­jöille kit­ka- vai nastarenkai­ta? Ei kai Osmon mot­to ren­gas­val­in­taan voi nyt sen­tään olla yksi­no­maan sama kuin faki­iri Kronblomilla.

    Jos nastaren­gas karhen­taa tien pin­taa, voi siitäkin kai olla toisaal­ta myös etua. Eikö noi­ta pölyäviä teitä voisi puhdis­taa tai jopa huuh­toa aikaisem­min kau­ni­ina kevät­tal­ven päiv­inä, kun läm­pöti­la on plus­san puolel­la, niin saataisi­in ne pölyt pois pöl­lyämästä turhan pitkään. Kaup­pa­to­ril­la ole joskus näh­nyt sel­l­aista pesukalus­toa käytössä.

  41. Edus­ta­ja Soin­in­vaara vähät­telee tie 23 paran­nus­tarvet­ta. Kehot­taisin Teitä tutus­tu­maan olo­suhteisi­in paikan pääl­lä. Vaikka­pa täl­laise­na rän­täsateise­na arki-iltana, kun mutkaisel­la, mäkisel­lä, huonoas­falt­tisel­la ja kapeal­la tiel­lä kul­kee rekko­ja peräjäl­keen. Liukkail­la keleil­lä rekat seiso­vat jonois­sa mäkien notkois­sa. Pätkä Varkaud­es­ta Joen­su­uhun ei ole ole­mas­sa pelkkiä etelän sat­un­naisia tur­is­te­ja varten.Täällä asuu vielä sen­tään ihmisiä ja muitakin kuin rekkakuske­ja, jot­ka kulke­vat päivit­täisen, usein kolmivuorotyö­matkansa, esim. täältä Karvios­ta Varkau­teen, viitisenkym­men­tä tur­rut­tavaa ja vaar­al­lista kilo­metriä. Ei suinkaan turha tienpätkä.

    1. Kuitenkin Itä-Suomen maakun­tali­itot oli­vat yhteisessä kan­nan­oto­ssaan sopi­neet, että Viitostie välil­lä Mikke­li-Juva on tärkeämpi kohde.

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä ihmisiä vuosit­tain (lasken­nal­lis­es­ti) jauhamal­la asfaltista epäter­veel­listä pölyä joka kulkeu­tuu ihmis­ten keuhkoi­hin. Helsingis­sä on vain muu­ta­ma päivä vuodessa, jol­loin pääti­et eivät ole pal­jai­ta. On aika selvä, että nastarenkaat tap­pa­vat enem­män kuin säästävät ihmishenkiä.

    </blockquote
    Näin asioi­ta tun­te­vana tutk­i­jana sanois­in että yo väit­tämä on melko heikol­la poh­jal­la. Nastarenkaat eivät tietääk­seni niinkään tuo­ta pien­hiukka­sia vaan suurem­man koon pölyä ? Mis­sä tämä on osoitet­tu yksiselit­teis­es­ti kun ei edes tun­neta annos-vaste­suhdet­ta nastaren­gaspö­lyn kohdalla ?
    Lisäk­si ver­tailus­sa ontuu se, että pöly ei ole primääri­nen kuolin­syy sydän- ja keuhko­tau­tikuolleisu­udessa, mut­ta onnet­to­muuk­sis­sa taas on.

  43. Pis­ara-radas­ta on san­ot­tu, että se on parem­man väen sil­tarumpupoli­ti­ikkaa (Suomen pankin erään ekon­o­mistin kom­ment­ti). Sen hyö­ty­suhde on vain 0,5 eikä 1,54 kuten bud­jet­tia laa­dit­taes­sa väitet­ti­in (Hesarin artikke­lin mukaan). Kuka voi laskea asi­at näin pieleen ? Ei elinkei­noelämä siitä lähde nousu­un, että liikenne siir­retään maan alle !

  44. Kepal­ta (noin 200–300 henkeä töis­sä) voitaisi­in vähen­tää se 3 miljoon­aa. On syn­tynyt erään­lainen “kehi­tys­a­pute­ol­lisu­us” Suomeen.

    Lisäk­si mon­et tutk­i­jat ovat osoittaneet(Esim Deaton, Great Escape), että ne maat, jot­ka ovat saa­neet vähem­män kehitya­pua (Kiina, Intia jne) ovat kehit­tyneet parem­min kuin ne, jot­ka ovat saa­neet enem­män (esim Tan­za­nia, Zim­bab­we) ovat men­estyneet huonom­min. Toki ter­vey­den­huoltoon ja koiu­lu­tuk­seen liit­tyvää kehi­tys­a­pua tulee edistää.

  45. max: Off-top­ic, Oliko puikois­sa lumi­au­ramies Nils? 

    Edellen off-top­ic. Yksis­sä puikoisa oli lumi­au­ranainen Senta.

  46. Antti V: Jos suurten kaupunkien välille raken­netaan huip­punopei­ta moot­toriteitä, se kas­vat­taa liiken­nemäärää (use­ampi val­it­see oman auton liikku­misvä­li­neek­seen), kui­h­dut­taa julk­ista liiken­net­tä ja lisää ympäristöhaittoja.

    Iso­jen moot­toritei­den rak­en­tamisen järkevyys on yksi asia, mut­ta ylläol­e­va ei tai­da oikein pitää empi­iris­es­ti paikkaansa kuin liikku­misen lisään­tymisen ja ympäristöhait­to­jen osalta. (Ympäristöhaitossakin lisä tulee lähin­nä konevoimaisen liikku­misen lisään­tymis­es­tä, ei yksit­täis­ten liiken­nemuo­to­jen jakau­mas­ta, ts. parem­man junaradan rak­en­tamises­sa on samat plus­sat ja miinukset.)

    Jos kaupunkien välil­lä on hyvä moot­tori­tie, se on hyvä myös bus­seille. Melkein­pä väit­täisin, että kaukobussien matkus­ta­jamäärät ovat kas­va­neet huo­mat­tavasti suurten kaupunkien välil­lä viimeisen parin vuo­den aikana.

    Samoin vaikka­pa Hki-Tku ja Hki-Tre ‑rautatieli­ikenne on erit­täin tiheää ja paljon käytet­tyä. Tuskin­pa VR sitä onnis­tuu tap­pi­ol­la tekemään — käytän­nössä muun Suomen liikenne sub­ven­toidaan tuol­la liikenteellä.

    Kaupunkien välisessä liiken­teessä dynami­ik­ka toimii vähän toisin kuin lyhy­il­lä matkoil­la. Kaupun­gin sisäisessä työssäkäyn­tili­iken­teessä on mah­dol­lista kas­vat­taa julkisen käyt­täjämääriä kuris­ta­mal­la henkilöau­toli­iken­net­tä, kos­ka kokon­aiskulkemisen jous­to on pienem­pää. Sen sijaan kaupunkien välisessä liiken­teessä kokon­aisjous­to on paljon suurem­paa, jol­loin yhden liiken­nemuodon käyt­täjät eivät ole pois toiselta liikennemuodolta.

    On myöskin niin, että kaupunkien välisessä liiken­teessä oma auto on useim­mille kulk­i­joille muu­ta­man tun­nin matkaan asti selvästi nopein vai­h­toe­hto aivan pieniä poikkeuk­sia luku­unot­ta­mat­ta (juna voit­taa, jos kum­mas­sakaan päässä ei tarvitse vai­h­taa kulku­vä­linet­tä). Pitkil­lä reit­eille juna voisi olla nopeampi, mut­ta kiireinen menee nykyisel­lään Oulu­un tai Kuo­pi­oon lentokoneella.

    Julkisen kil­pailukykytek­i­jät kaukoli­iken­teessä liit­tyvät hin­taan ja mukavu­u­teen. (Uskoisin, että VR:kin joskus oival­taa tämän. Toivoak­seni. Ehkä. Tai sit­ten vas­ta kil­pailun myötä.)

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Tämä oli protesti sitä menet­te­lyä vas­taan, että sil­tarumpu­jaok­sen pojat aina nos­ta­vat oman alueen­sa han­kkeet muiden edelle, mikä tietysti tarkoit­taa, että muiden han­kkei­den tilanne heikkenee.

    Sanoo sil­tarumpopoli­itikko?

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuitenkin Itä-Suomen maakun­tali­itot oli­vat yhteisessä kan­nan­oto­ssaan sopi­neet, että Viitostie välil­lä Mikke­li-Juva on tärkeämpi kohde.

    Ja sehän on Helsinki­in vievä tie, toisin kuin umpimet­sään vievä tie 23. 🙂

  49. Tapio: Ei niitä kal­jamapäiviä pohjoises­sakaan ole kovin monia. Hyvät kitkat ovat nimit­täin yllät­tävän käyt­tökelpoisia, jopa nas­to­ja parem­mat lumel­la ja kun­non pakkasel­la. Pani­ikki­jar­ru­tuk­ses­sa nastarenkaat toki pitävät auton parem­min keu­lan menosuuntaan.

    Ren­gasasiantun­ti­jat tun­tu­vat itse asi­as­sa sanovan, että pohjoisen keleil­lä yleis­es­ti pär­jää parem­min kitkoil­la, kos­ka sää suos­tuu pysymään pakkasel­la. Koval­la pakkasel­la kitkat pitävät yhtä hyvin kuin nas­tat, ero syn­tyy sil­loin, kun läm­pöti­la sahaa nol­lan ympärillä.

    Fysikaalis­es­ti ilmiö on suun­nilleen seu­raa­van­lainen: Jos meil­lä on jään pin­nal­la vesikal­vo, kun­non pito vaatii vesikalvon rikkomisen. Samal­la jään pin­nas­ta tulee erit­täin sileä (röpeliäisyys sulaa pois). Täl­löin ain­oa kun­nolli­nen tapa saa­da pitoa on rikkoa vesikal­vo ja pureutua jäähän kiin­ni. Se taas vaatii jotain jäätä kovem­paa. Jos on niin kylmä, ettei jään pääl­lä ole vesik­er­rosta, kitkat pitävät oikein hyvin.

    Tarkem­min tarkastel­tuna moni­faa­sisys­teemien pin­tailmiöt ovat sit­ten jotain ihan muu­ta kuin yksinker­taisia, joten tuokin on yksinker­tais­tus. Vesi on aivan eri­tyisen kiero mate­ri­aali käytök­seltään, sil­lä on mon­en­laista kum­mallista ässää hihas­saan, kide­muo­to­jakin kymmenkunta.

    Tuol­laista iljan­net­ta tapaa koko Suomes­sa sivuteil­lä (tai Keskus­puis­tossa pyöräre­it­eil­lä…) välil­lä kevääl­lä, kun jääpolanne alkaa sulaa kevään suurten läm­pötilavai­htelu­iden myötä. Se on sit­ten tuurista kiin­ni, onko tulok­se­na hyvin pitävää murenevaa jäätä vai kova vesip­in­tainen hitaasti sula­va jääkerros.

    Uusis­sa autoil­la alkaa olla kaiken­laista ajon­va­kau­tushär­päket­tä. Voisi olet­ta, että ne lisäävät kitkarenkaiden tur­val­lisu­ut­ta. Tutkimuk­sia en ole nähnyt.

    Ruot­salaiset liiken­netur­val­lisu­us­ta­hot tekivät juuri suosi­tuk­sen, jon­ka mukaan juurikin nuo här­päk­keet ja kitkarenkaiden kehi­tys tekevät kitkarenkaista toden­näköis­es­ti kokon­ais­tur­val­lisem­mat kuin nastarenkaista (ts. tur­val­lisu­us­lisä nas­toista on pienem­pi liiken­teessä kuin nas­to­jen hai­tat muille). Suosi­tuk­ses­ta puut­tui­v­at kuitenkin lähde­vi­it­teet, joten en ota kan­taa sen tarkkuuteen.

    Kuitenkin juuri tuol­la yllä­maini­t­ul­la “vet­tä jään pääl­lä” ‑kelil­lä nuo eri­laiset ESC-jär­jestelmät ovat hiukan ham­paat­to­mia, kos­ka niiden käytet­tävis­sä ole­vat ohjausvoimat ovat pieniä ver­rat­tuna auton mas­saan ja pyörien hitaus­mo­ment­ti­in. Jär­jestelmät on tehty pelas­ta­maan urheilulliset kuskit märäl­lä tai jopa kuiv­al­la asvaltil­la alka­vas­ta luisusta. 

    Ääril­iukkaan ongel­mat eivät ole suuren maail­man pul­mia, vaik­ka ESC:t ovat talvi­o­lois­sakin pelas­ta­neet paljon ihmisiä. Niiden pääasialli­nen etu on se, ettei auto pääse pyörähtämään, liukkaal­la mak­simik­it­ka saadaan yleen­sä lukko­jar­ru­tuk­sel­la, jota autot eivät salli.

    Jär­jestelmät kuitenkin kehit­tyvät jatku­vasti, ja niis­sä on automa­lliko­htaisia ero­ja. Eipä niistä puolueet­to­mia tai peräti ihan tieteel­lisiä testi­t­u­lok­sia ole tuol­lai­sis­sa olois­sa nähty. (EU-hyväksyn­tä autoille vaatii ESC:ltä tietyn käytök­sen kuiv­al­la asvaltil­la.) Sen ver­ran muis­tan ihan vastikään näh­neeni testiä, että jos takana oli huonot kitkat ja edessä parem­mat, vetisel­lä jääl­lä sai mod­erninkin auton pyörähtämään.

    Toisaal­ta ääril­iukkaiden vaiku­tuk­set kokon­ais­tur­val­lisu­u­teen voivat olla aika mar­gin­aal­isia. Enem­män kyse on liikku­misen suju­vu­ud­es­ta ja pienistä ojaana­joista. Liiken­netur­val­lisu­us on lop­ul­ta aika vähän kiin­ni siitä, meneekö ns. taval­lisil­la kuskeil­la (ei syr­jäy­tyneitä, ei asen­nevam­maisia, ter­veitä, asial­lises­sa kun­nos­sa ole­va auto) vähän tur­val­lisem­min vai vähem­män turvallisesti.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kuitenkin Itä-Suomen maakun­tali­itot oli­vat yhteisessä kan­nan­oto­ssaan sopi­neet, että Viitostie välil­lä Mikke­li-Juva on tärkeämpi kohde. 

    Se on sit­ten var­maan vuorossa seu­raavak­si. Ole­tan että pitkäl­lä aikavälil­lä tiemäärära­hat aina jakau­tu­vat tasaisem­min ja sieltä kun­nos­te­taan mis­sä on aito tarve. Mut­ta poli­itikot voivat halutes­saan siir­rel­lä soraka­so­ja äänestäjien mielik­si ja puuhail­la nollasumma-siltarumpupeliä.

    Katainen siir­si Hor­netit kotikun­taansa Siil­in­järvelle, Holm­lund siir­si hätäkeskuk­sen Tam­pereelta kotikaupunki­in­sa Pori­in. Ja hie­man epäilen että Grahn-Laa­sosel­la (Forssas­ta) on jotain yhteyk­siä Forssan seudun lukuisi­in turve­tuot­ta­ji­in. Sat­tuuhan näitä.

    http://www.valtionbudjetti.fi/

    Har­mi kun ei keskustel­la oikeista asioista, kuten että mon­tako mil­jar­dia Suo­mi velka­an­tuu, ja mon­tako mil­jar­dia Suo­mi mak­saa pelkkiä korkoja.

    - Kehi­tysavun määrä n. 1.1 miljardia.
    — Val­tion velan korkomenot n. 1.7 miljardia.
    — Liiken­n­ev­erkko n. 1.6 miljardia.

    Mis­tä kan­nat­taa leika­ta? Mut­ta toki ymmär­rän että Suomen kan­nat­taa velka­an­tua tasais­es­ti muiden euro­maid­en kanssa, kos­ka ennem­min tai myöhem­min joku pyyhkii EKP:n velka­pa­pereil­la taka­puoltansa. Toki tuon jäl­keen nöyrä Suo­mi on velka­or­ju­udessa kes­ki-Euroopan pankeille. Mut­ta ehkä on parem­pi että liit­to­val­tios­sa Sak­salaiset päät­tävät mikä on Suomelle hyväk­si, kun tääl­lä ei selvästikään kyetä päät­tämään mil­jardi­ta­son linjauksista.

  51. Minä kyl­lä kaipaisin myös seli­tys­tä siitä, miten tuo pölyn ja pien­hiukkas­ten aiheut­ta­ma “lasken­nalli­nen” kuolleisu­us on laskettu.

    Minä ymmär­rän, että vihreät aiv­ot eivät voi vas­tus­taa kiusaus­ta päästä paatostele­maan ja peräti kieltämään taas jotain.

    Pan­naanko parem­mak­si: nastarenkaat tap­pa­vat kym­meniä tuhan­sia ihmisiä päivittäin?

  52. Osmo Soin­in­vaara:
    Helsin­ki saa kyl­lä val­tion liiken­ner­a­hoista pienem­män osu­u­den kuin asukasluku edellyttäisi.

    Jos ja kun Helsin­ki saa val­tion liiken­ner­a­hoista pienem­män osu­u­den kuin asukasluku edel­lyt­täisi, niin mik­si ihmeessä niitä vähiä raho­ja halu­taan upot­taa Pis­ara-radan kaltaiseen kan­nat­ta­mat­tomaan rahareikään. Ei ihme, jos val­tio­val­ta kat­soo ‚ettei Helsin­ki tarvitse liiken­nemäärära­ho­ja, kun sieltä ei löy­dy niille järkevää käyttöä.

  53. Osmo Soin­in­vaara:
    Jotekin ne VT 23:n suurim­mat puut­teet tun­tu­vat vuosi vuodelta ole­van siinä Varkau­den lähistöllä.

    Minä sitä tietä aje­len joka kesä ja voin ihan omien havain­to­jen poh­jal­ta sanoa, että eivät ne pahim­mat puut­teet tun­nu ole­van siinä Varkau­den lähel­lä. Ne ovat. Osu­us on mäki­nen, mutkainen ja kapea ja ruuhkau­tuu hel­posti. Sitä on hissun kissun ja pien­inä paloina paran­nel­tu. Kun perus­paran­nus saadaan joskus tehtyä valmi­ik­si, sil­lä pär­jatään taas muu­ta­ma kymme­nen vuotta.
    Osmo tun­tuu tässä asi­as­sa puhu­van sil­lä järkkymät­tömäl­lä var­muudel­la joka syn­tyy pelkäl­lä paperei­den kat­selul­la ilman todel­lista asiantuntemusta.

  54. Pis­ararataa on perustel­tu mm. sil­lä, että Helsin­gin rat­api­han kap­a­siteet­ti muo­dostaa pul­lonkaulan kauko­ju­nali­iken­teen määrän lisäämiselle. Nyt on kuitenkin tul­lut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä val­lan­nut merkit­tävän markki­nao­su­u­den kaukoli­iken­teessä. Kuin­ka paljon tämä Onnibussin tulo vaikut­taa Pis­araradan kannattavuuslaskelmassa?

    1. Kuin­ka paljon tämä Onnibussin tulo vaikut­taa Pis­araradan kannattavuuslaskelmassa?

      Ei yhtään. Sen sijaan veturinkul­jet­ta­jien työ­sopimus ja VR:n tar­vatekni­ikan kehi­tys ovat lisän­neet kapasiteettia.

  55. Sylt­ty, juuri näin. Ol3 verkkoon ja äkkiä.

    Suomeen pitäisi saa­da hyötöreak­to­rille koe­laitos. Polt­toainet­ta riit­täisi nykyku­lu­tuk­sel­la kauem­min kuin Maa­pal­lo on “elos­sa” kunnes Aurinko paisues­saan punaisek­si jät­tiläisek­si nielaisee planeettamme.

    Hyötöreak­tor­e­i­ta vien­ti­tuot­teena kehi­tys­mai­hin ja lop­puu ne kasvihuonepäästöt.

    Hyvää joulua ja uut­ta vuot­ta kom­men­taat­tor­eille ja blo­gin pitäjälle.

  56. (Lupaus rikot­tu), eli tääl­lä taas.

    Mitäs ihmeen pahaa tuos­sa Rajamäen touhus­sa on, kos­ka sen taki­a­han tei­dät sinne on valit­tu: aja­maan oman vaa­likar­jan etua.

    Tei­thän itsekin vasta­lauseen tuos­ta 3M euron kehi­tys­a­pu­ra­has­ta, kun se taas sat­tui ole­maan lähel­lä omaa vaa­likar­jaa (vaikket ehdolle enää lähdekään).

    Kun­pa joku ajaisi val­tion etua(laina koh­ta 100Mrd euroa), eikä sulle-mulle politiikkaa.

  57. - väsynyt kitkat vs nas­tat keskustelu: jos vaik­ka 40% ajaa nas­toil­la ja karhen­taa pin­taa, kitkat ovat oikein hyvät luku­unot­ta­mat­ta Helsin­gin aamuista mereltä tule­van kos­teu­den jää­tymistä. Siis ei joko tai vaan sekä että ja aamul­la varhain aina autol­la pakos­ta liikkuvil­la nas­tat. Jatkot vaik­ka TM:n tai Tuulilasin netissä. 

    - kos­ka sil­tarumpupoli­itikot, ict ja tietoy­hteiskun­ta on jäänyt poli­itikoil­ta hoita­mat­ta eikä edes kiin­nos­ta. Huono jut­tu maalle. 

    - järkevää on tehdä tie tai rata kun­toon yhdel­lä työ­maal­la, siis ilman vuo­den kah­den tauko­ja, jot­ka ovat kalliita. 

    -vt23:lla on ongelma­paikois­sa muual­la kuin Savossa. 

    - pääteitä ei Kepu viitsinyt kun­nos­taa, joten niiden aika on. Onnek­si kehä 1 liit­tymiä on viimeinkin paran­net­tu ja kehä 3 kans. 

    - ratali­iken­teen paran­t­a­mi­nen uno­h­tui aiem­min, sille on pakko tehdä jotain. Nopea rata Turku­un?!! Jos sinne Oulu­un asti ensin ja tasoristeyk­siä saisi turvallisemmaksi. 

    Pitäisi ker­toa kokon­aisku­va, jot­ta sil­tarumpupoli­itikot edes häpäisivät.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    En jak­sa nyt etsiä alku­peräistä raport­tia, mut­ta tästä löy­tyvät pääko­h­dat. Tuo 30 kuol­lut­ta on alku­peräisessä rapor­tis­sa, muistaakseni.

    Alku­peräi­nen raport­ti on saatavil­la osoit­teesta http://www.nasta.fi/. (Raport­ti on ihan asi­aa, vaik­ka sait­ti on ulkoa­sul­taan par­o­dia 90-luvun har­ras­ta­japo­h­jais­es­ta webbisivustosta.)

    Jos halu­aa osal­lis­tua tähän tais­telu­un, tuo raport­ti kan­nat­taa lukea ensin. Raportista näkyy se, mitä tiede­tään ja mitä ei. Osa raportista on kir­jal­lisu­uskat­saustyyp­pistä ja tutkimuk­seen perus­tu­vaa, osas­sa asiantun­ti­jamielip­iteitä. Nämä on kyllin selvästi erotel­tu toi­sis­taan, ja asiantun­ti­joiden erim­ielisyy­det on tuo­tu esi­in, samoin lähteet.

  59. TL: Har­mi kun ei keskustel­la oikeista asioista, kuten että mon­tako mil­jar­dia Suo­mi velka­an­tuu, ja mon­tako mil­jar­dia Suo­mi mak­saa pelkkiä korkoja.
    – Kehi­tysavun määrä n. 1.1 miljardia.
    – Val­tion velan korkomenot n. 1.7 miljardia.
    – Liiken­n­ev­erkko n. 1.6 miljardia. 

    Mein­a­sitko, että mei­dän kan­nat­taisi lopet­taa korko­jen mak­sami­nen? Vai löytää jostain suu­ru­us­lu­okkaa 10^11 euroa ja mak­saa velat pois?

  60. Mikko Nykä­nen: Nyt on kuitenkin tul­lut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä val­lan­nut merkit­tävän markki­nao­su­u­den kaukoliikenteessä. 

    Onko Onnibusin tulem­i­nen näkynyt VR:n matkus­ta­jamääris­sä? VR on jo valmi­ik­si posi­tioitunut kalleim­mak­si vai­h­toe­hdok­si, joten hal­pak­il­pail­i­jat eivät ole ongel­ma. Muille bus­siy­htiöille ne ovat, mut­ta toden­näköis­es­ti Onnibusin suurin vaiku­tus on ollut liiken­teen kokon­ais­määrän lisääntyminen.

  61. No Osmo, luke­mat­ta raport­tia _miten_ suun­nit­telisit täl­laisen tutkimuksen?

    Miten olisi mah­dol­lista saa­da täl­lä tarkku­udel­la kvan­ti­tati­ivi­nen tieto asiasta?

  62. Mikko Nykä­nen:
    Pis­ararataa on perustel­tu mm. sil­lä, että Helsin­gin rat­api­han kap­a­siteet­ti muo­dostaa pul­lonkaulan kauko­ju­nali­iken­teen määrän lisäämiselle. Nyt on kuitenkin tul­lut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä val­lan­nut merkit­tävän markki­nao­su­u­den kaukoli­iken­teessä. Kuin­ka paljon tämä Onnibussin tulo vaikut­taa Pis­araradan kannattavuuslaskelmassa?

    Onnibussin uudet reitit ja matkus­ta­jamäärät ker­to­vat sen mikä on ilmi­selvää. Tieli­ikenne on nopein ja jous­tavin tapa liikkua.

  63. Silmäilin Nas­tara­port­tia. Selkeätä ja seikkaperäistä esi­tys­tä. Osa menee yli hilseen ainakin ensim­mäisel­lä lukukerralla.

    Osa muuten vain nos­tat­taa hiuk­set pystyyn. Tai tiesin­hän minä, että nol­lake­li on se pir­ullisin keli.

  64. Sydän- ja keuhko­tau­tien pääte­ta­pah­tu­mat ovat siis _ehkä_ hui­pus­sa kuiv­ina ja siis kylminä talvipäivinä.

    Fail. Ei jatkoon.

  65. Otan esi­in yhden seikan. Poikani asuu riv­i­talon­pätkssä korkean mäen pääl­lä. Muuten hän voisi ajaa kitkarenkail­la, mut­ta jääkeleil­lä hän ei (todenäköis­es­ti) pää­sisi aja­maan ylös koti­in­sa ja parkkikaikalleen.

    Itse olen käyt­tänyt kitkarenkai­ta vuodes­ta 1986. Vai­h­doin muu­ta­ma vuosi sit­ten autoa, ja uudessa käyte­tyssä autossa oli nas­tat. En olisi luul­tavasti kitkarenkail­la selvin­nyt pääsiäis­matkallani Pohjois-Nor­jas­sa. Nyt on alla taas kitkarenkaat.

    Itse pidän parhaana ratkaisuna n 50 e nas­ta­mak­sua / ren­gas. so 200e / ren­gasker­ta. Nor­maali­a­jos­sa se tekee 50 e /vuosi. Ei kohtu­u­ton sum­ma, mut­ta pistää miet­timään, oli­si­vatko min­un tapauk­ses­sani kitkarenkaat riittävät.

  66. Parin vuo­den kulut­tua tode­taan että nastarenkaat saa­vat perus­tee­ton­ta vero­tukea, niille pitää lait­taa sama vero kuin nastoillekin.

  67. Viherinssi: Mein­a­sitko, että mei­dän kan­nat­taisi lopet­taa korko­jen mak­sami­nen? Vai löytää jostain suu­ru­us­lu­okkaa 10^11 euroa ja mak­saa velat pois? 

    Kysyin Jyr­ki Kasvil­ta kuutisen vuot­ta sit­ten, että mik­si Suo­mi ottaa velkaa kan­nat­ta­mat­tomi­in investoin­tei­hin ja mak­saa niistä kovaa korkoa. Tuol­la val­tion velal­la on lähin­nä paisutet­tu julk­ista sek­to­ria sosi­aalipuolel­la. Velan­ot­to tulisi nyt pysäyt­tää, mikä tarkoit­taa mil­jar­di­en säästöä. Vuo­den 2015 bud­jet­ti leikkaakin monista asioista, mikä on hyvä.

    vuon­na 2016 leikataan toiv­ot­tavasti toiset 10% ihan joka asi­as­ta. Tai mielum­min 20% ulko­maille menevistä mak­su­ista kuten EU mak­su­ista ja kehi­tysavus­ta. Suomen sisäl­lä pyöriv­istä rahoista ei vält­tämät­tä kan­na­ta leika­ta muuten kuin velvoit­tei­ta ja säädök­siä purka­mal­la, lakkaut­ta­mal­la pari yliopis­toa ja muu­ta­ma ter­veyskeskus yms.

    Kuu­lostaa kovin per­sul­ta, mut­ta halu­an että Suomes­ta ulos vir­taa­va raha kään­netään pyörimään Suomen sisälle, jot­ta voidaan keven­tää vero­tus­ta ja houkutel­la tänne investoin­te­ja. Ener­gias­sa tulee pyrk­iä omavaraisu­u­teen, joka tarkoit­taa ydin­voimaa, turvevoimaa, vesivoimaa ja ener­giate­hokku­u­den kehittämistä. 

    Täy­tyy ilmeis­es­ti äänestää kokoomus­ta, kos­ka pesut tai SDP yhdessä keskus­tan kanssa olisi taas katastrofi.

  68. TL: vuon­na 2016 leikataan toiv­ot­tavasti toiset 10% ihan joka asi­as­ta. Tai mielum­min 20% ulko­maille menevistä mak­su­ista kuten EU mak­su­ista ja kehitysavusta. 

    Suomen net­tomak­su­o­su­us EU:lle on noin 600 miljoon­aa, joten siitä saisi tuol­la kaaval­la 120 miljoon­aa. Suomen kehi­tys­a­pu on noin mil­jardin ver­ran, joten siitä saa sit­ten 200 miljoon­aa. Yhteen­sä säästöä 320 miljoon­aa (ja melkoinen ulkopoli­it­ti­nen soppa).

    Julkiset menot ovat noin 100+ mil­jar­dia vuodessa, joten siitä 10 % olisikin jo 10+ mil­jar­dia. Tästäpä sit­ten näkeekin sen, että noil­la ulko­maille menevil­lä rahoil­la on lähin­nä pyöristysvirheen merkitys.

    Tuol­la olisi kuitenkin aika raju­ja dynaamisia vaiku­tuk­sia vero­ker­tymi­in, joten net­tosäästö jäisi pienem­mäk­si (puoleen? kolmannekseen?).

    Voi lisäk­si olla poli­it­tis­es­ti vähän han­kalaa tode­ta, että kaik­ki julkiset palkat ja tuet putoa­vat 10 %. Sen lisäk­si julkiset tilat oli­si­vat pimeämpiä ja kylmem­piä (kos­ka sähkössä ja läm­mössä pitäisi säästää), poti­lai­ta hoidet­taisi­in vähem­män (kos­ka olisi 10 % vähem­män rahaa tarvikkeisi­in ja lääkkeisi­in), jne.

    Juus­to­höylä ei ole kovin hyvä tapa säästää. Tyh­mintä on säästää niistä asioista, joil­la on merkit­tävää korot­tavaa vaiku­tus­ta tule­vi­in menoihin.

    Tämän maan talouden kannal­ta kri­it­tistä on siirtää ihmisiä menop­uolelta tulop­uolen suuntaan.

    TL: Täy­tyy ilmeis­es­ti äänestää kokoomus­ta, kos­ka pesut tai SDP yhdessä keskus­tan kanssa olisi taas katastrofi.

    Meil­lä on yhteinen ongel­ma. Äänestyspäätösten tekem­i­nen ei tun­nu yhtään helpol­ta puoluei­den vaalisekoilua kuun­nel­lessa. Järkevät talouden ter­ve­hdyt­tämis­toimet ovat hukas­sa. Real­is­mi ei tun­nu ole­van kovas­sa huudossa.

    En kek­si yhtään hal­li­tuskom­boa, joka olisi nyky­isil­lä kan­na­tus­lu­vuil­la mah­dolli­nen, ja joka ei olisi talous­poli­it­ti­nen katas­trofi. Ain­oa lohtu on se, että samaa ongel­maa tun­tuu ole­van kil­pail­i­ja­mais­sakin liik­keel­lä, joten voimme selvitä suh­teessa ihan siedettävästi.

  69. jan­imh: Onnibussin uudet reitit ja matkus­ta­jamäärät ker­to­vat sen mikä on ilmi­selvää. Tieli­ikenne on nopein ja jous­tavin tapa liikkua. 

    Yksi­ty­isautoilu on nopeaa ja jous­tavaa, mut­ta bus­si on junaa hitaampi.

    Onnibus:
    Helsin­ki-Turku: 2:00 — 2:15 (ruuh­ka-aikaan hitaampi)
    Helsin­ki-Lahti: 1:15
    Helsin­ki-Tam­pere: 2:30
    Helsin­ki-Mikke­li: 2:55

    VR:
    Helsin­ki-Turku: 1:58
    Helsin­ki-Lahti: 0:52 — 1:01 (junatyyp­istä riippuen)
    Helsin­ki-Tam­pere: 1:30 — 2:03 (junatyyp­istä riippuen)
    Helsin­ki-Mikke­li: 2:36 — 2:43

    Toisin sanoen juna on aina nopeampi. Kohteet on valit­tu siten, että niihin on mah­dol­lisim­man pitkälti moot­tori­tie Helsingistä. Mikke­lin juna käy heit­tämässä voltin Kou­volas­sa, joten se on aivan eri­tyisen hidas väli. Turun rata on van­ha ja hidas, ja bus­si jää vähän ydinkeskus­tan ulkop­uolelle. (Kuo­pi­oon juna on puoli­toista tun­tia nopeampi, Joen­su­uhun eroa tulee kahdes­ta ja puoles­ta tun­nista viiteen tuntiin.)

    Bussin ja junan keskinäi­nen nopeusero käyt­täjän kannal­ta syn­tyy todel­lisu­udessa siitä, kum­man reit­ti sat­tuu omi­in men­e­misi­in parem­min. Kah­den tun­nin matkaan tulee hel­posti tun­ti tai puoli­toista lisää matkas­ta kaukoli­iken­teen lähtö­paikkaan ja saa­pumi­s­paikas­ta kohteeseen plus pelivarasta.

    Tässä suh­teessa bus­si on parem­pi, kos­ka se poimii kaupunkialueelta väkeä use­am­mas­ta paikas­ta. Onnibusin men­estys kuitenkin perus­tunee enem­män kil­pailun alen­tami­in hin­toi­hin kuin nopeuteen.

    Juna voisi olla vielä reip­paasti nopeampi teknis­es­ti, mut­ta luotet­tavu­ussy­istä VR ajaa nykyään aika löysil­lä aikatauluil­la siihen näh­den, mitä voisi tehdä. Aikataulut ovat hidas­tuneet viimeisen vuosikymme­nen aikana ihan merkit­tävästikin joil­lakin väleillä.

  70. Markku af Heurlin: Itse pidän parhaana ratkaisuna n 50 e nas­ta­mak­sua / ren­gas. so 200e / ren­gasker­ta. Nor­maali­a­jos­sa se tekee 50 e /vuosi. Ei kohtu­u­ton sum­ma, mut­ta pistää miet­timään, oli­si­vatko min­un tapauk­ses­sani kitkarenkaat riittävät.

    Joku täl­lainen olisi luul­tavasti toimi­va ratkaisu. Nastarenkai­ta jäisi käyt­töön, mis­tä hyö­ty­i­sivät sekä kitkarenkaiden käyt­täjät että raskas liikenne. Tei­den kulu­mi­nen vähenisi oleellisesti.

    Monis­sa mais­sa nas­tat on kiel­let­ty ja pahas­sa paikas­sa alle pan­naan lumiketjut. Ei niil­lä kyl­lä viit­si sato­ja kilo­me­tre­jä ajaa.

  71. Catili­na:
    Sydän- ja keuhko­tau­tien pääte­ta­pah­tu­mat ovat siis _ehkä_ hui­pus­sa kuiv­ina ja siis kylminä talvipäivinä.

    Fail. Ei jatkoon.

    Nor­maali talvi Suomes­sa aiheut­taa 2000–3000 ylimääräistä kuole­maa, hel­teet 200–300. Ihmisiä kuolee yleen­säkin talvel­la enem­män, kuolleisu­us on pien­im­mil­lään kun ulkoil­man läm­pöti­la on noin 15 C. Talvikuolleisu­ut­ta lisää infek­tiokau­den lisäk­si mm. veren­paineen nousu kylmem­män ilman vuoksi.

    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94809

    OS on kyl­lä edel­lä tulkin­nut mielestäni väärin NAS­TA-tutkimus­ta ja nastarenkai­ta (30 kuole­maa). Nas­tat aiheut­ta­vat lähin­nä karkeampi­en hiukkas­ten pitoisuuk­sien nousua ja niiden kohdal­la annos-vaste­suhdet­ta ei oikein tun­neta. Toki pöly­isyys ja hiekkapö­ly eri­tyis­es­ti aiheut­taa aku­ut­te­ja hen­gi­tystieoire­i­ta joillekin. Helsingis­sä pien­hiukkas­ten ja type­nok­si­di­en kohdal­la tärkein lähde on kyl­lä diese­la­joneu­vot ! Helsin­ki on saanut tietääk­seni jonkun huo­mau­tuk­senkin EU:n tahol­ta type­nok­si­di­en korkeista pitoisuuksista.

  72. Tieli­ikenne voi olla jous­ta­va tapa liikkua. Onnibus­si ei ole kuitenkaan merkit­tävästi jous­tavampi kuin juna; pysähdyk­siä on ehkä tiheäm­min, mut­ta muu­toin kaik­ki on säädel­lym­pää ja matkus­tus­mukavu­us Onnibus­sis­sa on isolle miehelle onneton. VR:llä lom­pakon pitää jous­taa, Onnibus­sil­la kropan.

    Min­ul­la lom­pakko jous­taa, vaikken ole rikas, yksi edestakainen mat­ka Onnibus­sil­la riit­ti sen toteamiseen.

  73. Nopeasti vain kom­men­toin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolis­saan ihmishengistä, niin ensim­mäisek­si pitäisi aset­taa polt­to­moot­torit käyt­tökiel­toon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suur­ta rahti­laivaa tuot­taa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoon­aa henkilöautoa.

    Arvioidaan, että 100 000 ihmistä kuolee vuosit­tain laivali­iken­teen aiheut­tami­in päästöi­hin. Läh­es 90 pros­ent­tia laivali­iken­teen päästöistä on pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la ja läh­es 80 pros­ent­tia 400 km päässä rannikosta.

    Lai­vat polt­ta­vat öljyä “suo­ril­la putkil­la” ver­rat­tuna dieselautoihin.

    Ydin­reak­tor­eil­la tuo satatuhat­ta ihmistä vuodessa voitaisi­in pelas­taa, mut­ta kun Tsher­nobylin, Fukushi­ma ja ympäristöliike.

    Toisin kuin luul­laan, niin ei voisi olla parem­paa onnet­to­muut­ta ydin­reak­to­rille, kuin uppoami­nen veteen.

    Kun nor­maali lai­va uppoaa, niin yleen­sä se aiheut­taa öljypäästön viimeistään ruostues­saan puhki. 

    Ydin­reak­to­ril­la varuste­tus­sa laivas­sa ei ole öljyä siinä määrin, että siitä olisi hait­taa mah­dol­lisen onnet­to­muu­den sattuessa.

    Yhdys­val­lat on osoit­tanut ydinkäyt­töisil­lä lento­tukialuk­sil­laan ja sukel­lusveneil­lään osoit­tanut, että ydin­reak­torit ovat merenku­lus­sa turvallisia.

    Tämä muuten kos­ket­taa jokaista ran­nikon kaupunkia, mut­ta eri­tyis­es­ti satamakaupunkeja.

    Eipä näy Green­pea­cen aktivis­te­ja Helsin­gin satamis­sa vas­tus­ta­mas­sa syöpää aiheut­tavia rahtilaivoja…

  74. “Arvioidaan, että 100 000 ihmistä kuolee vuosit­tain laivali­iken­teen aiheut­tami­in päästöihin.”

    Nyt äkkiä se arvio perustei­neen esille. Minä alan olla aika kyl­lästynyt näi­hin virhei­den esit­tämi­in “arvioi­hin”.

  75. Capel­la:
    Nopeasti vain kom­men­toin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolis­saan ihmishengistä, niin ensim­mäisek­si pitäisi aset­taa polt­to­moot­torit käyt­tökiel­toon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suur­ta rahti­laivaa tuot­taa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoon­aa henkilöautoa.
    .….…..
    Eipä näy Green­pea­cen aktivis­te­ja Helsin­gin satamis­sa vas­tus­ta­mas­sa syöpää aiheut­tavia rahtilaivoja…

    Hys, älä nyt. Joku voi vaik­ka ere­htyä ajat­te­la­man että lisään­tynyt rahtili­ikenne kun tuotan­toa on siir­ret­ty “suo­tu­isam­man kus­tan­nus­ta­son mai­hin” oikeasti vain siirtää päästöt muualle moninker­taisi­na. Tai että Aasian hikipa­jo­jen ympäristöon­gel­mat ja työn­tek­i­jöi­den olot ovat ihan eri luokkaa kuin Euroopas­sa jos­sa juh­li­taan päästö­jen pienenemistä…

  76. Viherinssi: Yksi­ty­isautoilu on nopeaa ja jous­tavaa, mut­ta bus­si on junaa hitaampi.

    Aivan. Hyvin har­va Suo­ma­lais­ten lomako­hde (=mök­ki) on juuri juna-ase­man vier­essä. Vähän use­ampi maantien var­rel­la. End-to-End mit­tauk­ses­sa yksi­ty­isauto on ylivoimainen. Jostain syys­tä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmis­sa ihmis­ten ajalle ei las­ke­ta arvoa, ei kaupunkili­iken­teessä eikä kaukoli­iken­teessä. Itse säästän päivässä tun­nin yksi­t­y­sisautoile­mal­la töi­hin, julki­nen edel­lyt­tää 10min käve­lyä, 15–20 min junaa, 5 min käve­lyä, 5 min metroa, 5 min käve­lyä. Suun­taansa. plus odot­te­lut. Auto 15min, fil­lari kesäl­lä 30 min. Kaik­ki aika ihmisak­vaar­ios­sa on pois perheeltä.

  77. “Tämä muuten kos­ket­taa jokaista ran­nikon kaupunkia, mut­ta eri­tyis­es­ti satamakaupunkeja.

    Eipä näy Green­pea­cen aktivis­te­ja Helsin­gin satamis­sa vas­tus­ta­mas­sa syöpää aiheut­tavia rahtilaivoja…”

    Ydi­nalus­ten ajatelti­in oel­van tule­vaisu­ut­ta vielä 60-luvul­la. Ensim­mäi­nen ydinkäyt­töi­nen rahtilavia oli amerikkali­enn Savan­nah. Min­ul­la oli siitä pieno­is­malli. Savan­nah oli myös ensim­mi­nen Atlantin ylit­tänyt höyryalus.

    Sak­salaiset rak­en­si­vat Otto Hah­nin joskus 1968. Nämä aluk­set eivät olleet kau­pal­lis­es­ti kan­nat­tavia eivätkä saa­neet seu­raa­jia. Ydin­voimakri­ti­ik­ki alkoi vas­ta 70-luvulla.

    Neu­vos­totili­itol­la ja Venäjäl­lä on ydinkäyt­töisiä ark­tisia jään­mur­ta­jia, ensim­mäi­nen “Lenin”.

  78. Capel­la:
    Nopeasti vain kom­men­toin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolis­saan ihmishengistä, niin ensim­mäisek­si pitäisi aset­taa polt­to­moot­torit käyt­tökiel­toon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suur­ta rahti­laivaa tuot­taa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoon­aa henkilöautoa.
    ‘snip’
    Eipä näy Green­pea­cen aktivis­te­ja Helsin­gin satamis­sa vas­tus­ta­mas­sa syöpää aiheut­tavia rahtilaivoja… 

    Avomerel­lä niitä poten­ti­aal­isia uhre­ja on melko vähän… eikä näy Green­peacea siel­läkään (ja uusim­mis­sa laivois­sa on katalysaat­tor­e­itakin) — ja tääl­lä vas­tuste­taan vain rikkidirektiiviä.

  79. Nämä 100000 kuol­lut­ta laivali­iken­teestä ovat kyl­lä aika teo­reet­tista höpöhöpöä. Ensin­näkin rikkid­iok­sidip­i­toisu­udet ovat laske­neet kaikkial­la Euroopas­sa ja myöskin hiukkaspäästöt tapah­tu­vat pääosin mer­il­lä. Teo­reet­tis­es­ti voi laskea kaiken­laista käyt­tämäl­lä jostakin muual­ta saatu­ja annos-vaste­suhtei­ta, jot­ka eivät sovel­lu tähän yhteyteen.

  80. Coun­try­boy:
    Nämä 100000 kuol­lut­ta laivali­iken­teestä ovat kyl­lä aika teo­reet­tista höpöhöpöä. Ensin­näkin rikkid­iok­sidip­i­toisu­udet ovat laske­neet kaikkial­la Euroopas­sa ja myöskin hiukkaspäästöt tapah­tu­vat pääosin mer­il­lä. Teo­reet­tis­es­ti voi laskea kaiken­laista käyt­tämäl­lä jostakin muual­ta saatu­ja annos-vaste­suhtei­ta, jot­ka eivät sovel­lu tähän yhteyteen.

    Kiinas­sa ja Inti­as­sa asuu yli 2,5 mil­jar­dia ihmistä ja laivali­ikenne molem­mil­la ran­nikoil­la on hyvin voimakas­ta ja myös asu­tus­ta on val­tavasti koko Aasian rannikolla.

    Kuten jo yllä kir­joitin, suurin osa laivali­iken­teestä tapah­tuu ran­nikkoalueil­la alle 400 km päässä ran­nikos­ta ja se ei ole mat­ka eikä mikään mer­itu­ulelle kul­jet­taa päästöt maihin.

    Tuo 100 000 voi olla hyvinkin paljon alakanttiin.

  81. jan­imh: Aivan. Hyvin har­va Suo­ma­lais­ten lomako­hde (=mök­ki) on juuri juna-ase­man vier­essä. Vähän use­ampi maantien var­rel­la. End-to-End mit­tauk­ses­sa yksi­ty­isauto on ylivoimainen. Jostain syys­tä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmis­sa ihmis­ten ajalle ei las­ke­ta arvoa, ei kaupunkili­iken­teessä eikä kaukoli­iken­teessä. Itse säästän päivässä tun­nin yksi­t­y­sisautoile­mal­la töihin, 

    Jep. Tuol­lainen 45 min­uutin bus­si­mat­ka, kulut­taa ylimääräistä aikaa vähin­tään tuplat. Sil­loin, kun kaik­ki menee ns. put­keen eli ei tarvitse kävel­lä paljonkaan ylimääräistä kum­mas­sakaan päässä.

    Autol­la sama mat­ka on puoli tun­tia ja huk­ka-aikaa ei ole sekun­ti­akaan. Siitä vaan laske­maan niitä ylimääräisiä kulu­ja, mitkä tulee joukkoli­iken­teen käytöstä. 

    Sit­ten jos täy­tyy vai­h­taa bus­sia pari ker­taa ja odotel­la jatkoy­hteyk­siä sekä vielä kävel­lä joku kymme­nen kil­saa, niin siinähän menee iäisyys.

  82. Siis tämä koh­ta kai kuusi miljoon­aa uhria vuosit­tain vaa­ti­va pien­hiukkaskausti on jo kaukana par­o­di­a­ho­rison­tin takana. Pysykää siel­lä mar­gin­aalis­sanne tuulimyl­ly­jenne kanssa.

  83. jan­imh: Aivan. Hyvin har­va Suo­ma­lais­ten lomako­hde (=mök­ki) on juuri juna-ase­man vier­essä. Vähän use­ampi maantien var­rel­la. End-to-End mit­tauk­ses­sa yksi­ty­isauto on ylivoimainen. Jostain syys­tä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmis­sa ihmis­ten ajalle ei las­ke­ta arvoa, ei kaupunkili­iken­teessä eikä kaukoli­iken­teessä. Itse säästän päivässä tun­nin yksi­t­y­sisautoile­mal­la töi­hin, julki­nen edel­lyt­tää 10min käve­lyä, 15–20 min junaa, 5 min käve­lyä, 5 min metroa, 5 min käve­lyä. Suun­taansa. plus odot­te­lut. Auto 15min, fil­lari kesäl­lä 30 min. Kaik­ki aika ihmisak­vaar­ios­sa on pois perheeltä.

    Voit toki ajatel­la asian, että miten itse liikut nopeit­en töi­hin ja takaisin.

    Toinen tapa ajatel­la olisi, että miten pääkaupunkiseudun miljoona ihmistä liikkuu koti­in, töi­hin ja vapaa-ajan­har­ras­tuk­si­in­sa nopeit­en. Jos kaik­ki siir­ty­i­sivät yksi­ty­isau­ton käyt­töön seu­rauk­se­na oli­si­vat infer­naaliset ruuhkat, mas­sivi­iset investoin­nit tei­hin ja pysäköin­ti­in, kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen ja sen myötä pidem­mät etäisyy­det. Lop­pu­jen lop­puk­si kaikil­la kuluisi enem­män aikaa tien pääl­lä. Tämä olisi pois perheiltä.

  84. ML: Voit toki ajatel­la asian, että miten itse liikut nopeit­en töi­hin ja takaisin.

    Toinen tapa ajatel­la olisi, että miten pääkaupunkiseudun miljoona ihmistä liikkuu koti­in, töi­hin ja vapaa-ajan­har­ras­tuk­si­in­sa nopeit­en. Jos kaik­ki siir­ty­i­sivät yksi­ty­isau­ton käyt­töön seu­rauk­se­na oli­si­vat infer­naaliset ruuhkat, mas­sivi­iset investoin­nit tei­hin ja pysäköin­ti­in, kaupunki­rak­en­teen hajau­tu­mi­nen ja sen myötä pidem­mät etäisyy­det. Lop­pu­jen lop­puk­si kaikil­la kuluisi enem­män aikaa tien pääl­lä. Tämä olisi pois perheiltä.

    Öö. Ei. Ehkä kan­nat­taisi miet­tiä asi­aa mus­tavalkoisen “yksi­ty­isauto” — “joukkoli­ikenne” ajat­telun ulkopuolelta.
    Olisiko yksi­tyi­nen joukkoli­ikenne ratkaisu, kansalais-Uber. Mak­supääte (=äly­puhe­lin, mobile pay) jokaiseen autoon. Veloi­tus vas­taa­va julkisen liiken­teen mak­su. Tulo vero­ton­ta. Por­taali johon voisi lait­taa matkare­it­tisä tai matkus­tu­sai­ka-tarpeen­sa ja “big data” härveli joka sit­ten yhdis­tää kyy­din tar­joa­jat ja tarvitsijat. 

    Joukkois­tet­tu liikenne, jous­ta­vat työa­jat ja etä­työt (niille ketkä voivat tehdä..) yhdis­tet­tynä toimi­vaan päivit­täis­tavar­averkkokaup­paan lask­isi liiken­teen määrään radikaal­isti, väitän että nykyti­estö riit­tää. Täl­lä ratkaisul­la oma yksi­tysautoili rajoit­tuisi a) vapaa-aikaan (mökkeily, van­hus­ten aut­ta­mi­nen, har­ras­tuk­set b) las­ten kuskaus har­ras­tuk­si­in (joka sekin vähenisi kun­nol­lisil­la joukkois­tuskul­je­tusku­vioil­la JA poikit­tais­li­iken­teel­lä joka toimisi..)

    Toinen julkisen liiken­teen jär­jet­tömyys on vaik­ka Espoon sisäi­nen bus­si 23. Siinä ei ole klo 18 jäl­keen koskaan yli viit­tä matkus­ta­jaa. Sitkeästi sitä reit­tiä kuitenkin aje­taan 60 vetäväl­lä jät­tibus­sil­la. Tak­sikin olisi halvem­pi yhteiskunnalle…

  85. ceterum censeo: Minä sitä tietä aje­len joka kesä ja voin ihan omien havain­to­jen poh­jal­ta sanoa, että eivät ne pahim­mat puut­teet tun­nu ole­van siinä Varkau­den lähel­lä. Ne ovat. Osu­us on mäki­nen, mutkainen ja kapea ja ruuhkau­tuu helposti. 

    Siihen pitäisi rak­en­taa umpiko­rt­telei­ta jalka­käytävään kiin­ni niin se olisi tur­val­lisem­pi, välit­täisi yhtä hyvin liiken­net­tä ja lähiseudunkin asun­to­jen arvot nousi­si­vat kun keskimääräiset mat­ka-ajat pienenisivät.

  86. Taas ker­ran val­tatie 23:lla kuoli ihmi­nen. Minkäs hin­tainen se olikaan?

Vastaa käyttäjälle Raimo K Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.