Budjettivastalause

16.12.2014 · Aihe: Eduskuntatyö 

Eduskunnassa on meneillään puhe- ja äänestysrumba budjetista. Minusta pitäisi mennä samaan käytäntöön kuin Ruotsissa, jossa budjetista voi tehdä vain kokonaisesityksiä, jolloin äänestyksiä olisi korkeintaan 199. Käytännössä jokainen eduskuntaryhmä tekisi yhden esityksen. Nytkin jokaisella oppositiopuolueella on oma vastalauseensa, johon on porukalla tehdyt muutokset koottuina. Näiden väliltä pitäisi äänestää.

Vihreiden vastalauseessa on esityksiä aika vaatimattomasti. Huomattakoon, että esimerkiksi lapsilisistä ei voi enää tässä vaiheessa tehdä muutosesitystä, koska niitä koskeva laki on hyväksytty ja budjettiin määräraha on laitettava lain mukaisena.

Perustelen tässä ne muutokset, joiden osalta olen itse ollut aktiivinen.

Kehitysyhteistyömäärärahat + 3 M€

Hallituspuolueiden neuvottelijat tekivät luihun tempun. Kun eduskunnalle jätetty jakovara loppui, he rahoittivat toiveiden tynnyriään ottamalla varoittamatta pois kehitysyhteistyömäärärahoista. Tätä ei voi hyväksyä, joten esitämme summaa takaisin.

Yleissivistävän koulutuksen laadun kehittämiseen 6,05 M€.

Tämä summa otettiin pois aivan viime metreillä, koska hallitus ei ollut antanut eduskunnalle lakiesitystä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamisesta osa-aikaiseksi niillä, jotka ovat esimerkiksi vanhempainvapaalla hoitamassa nuorempaa lasta. Syntynyt aukko paikattiin ottamalla taas rahaa opetuksesta. Jos hallitus antaisi tämän esityksen ja eduskunta ehtisi sen käsitellä, summa palautettaisiin budjettiin, mutta näkisi vain.

VT 23 Varkaudessa – 7M€

Jokasyksyinen vakionäytelmä on ollut, että SDP:n neuvottelijana toimiva Kari Rajamäki lisäyttää budjettiin määrärahan kotivaalipiirissään olevan VT 23:n jonkin osa parantamiseen. Tämä tieosuus ei virkamiesvalmistelussa ole sijoittunut lähellekään kärkeä, kun objektiivisin mittarein on mitattu tiemäärärahojen tarvetta. On hyvin arveluttava käytäntö, että liikennejaoston jäsenet ripottelevat valtion tiemäärärahoja ilman asiallisia perusteluja kotikonnuilleen.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tuki – 0,7 M€

Sama juttu. Miten se voi olla niin, että Rajamäen vaalipiirissä lentoliikenteen tukikin toimii eri periaatteilla kuin vaikkapa Porin liikenteen tuki. Jos jonkin, niin lentoliikenteen pitäisi toimia omilla rahoillaan.

THL + 4M€ ja STUK + 1M€

Yksi haitallisimmista säästötoimista, joita tämä hallitus on tehnyt, on massiiviset leikkaukset niin sanotuista sektoritutkimusmäärärahoista. Järjestelmässä on uusimista ja on järkevää, että osa rahoituksesta on valtioneuvoston takana kohdennettavissa tarpeellisiksi koettuihin aiheisiin, mutta määrärahaleikkaukset ovat olleet aivan liiallisia ja johtaneet satojen lahjakkaiden tutkijoiden irtisanomisiin.  Juuri päättyneissä YT-neuvotteluissa THL vähensi taas työvoimaansa 130 hengellä. Laitoksen määrärahoja leikataan neljänneksellä

STUK:ssa on vastaava tilanne. Laitoksella on vaikeuksia selvitä esimerkiksi ydinvoimalaitosten rakentamisen valvonnasta.

STM:n alaisten tutkimuslaitosten määrärahoihin tehtiin kohtalokas lisäleikkaus, kun peruspalveluministeri Guzenina-Richardson ei tuonut sovittuja säästöjä hallituksen neuvotteluun. Ministerin erottaminen olisi riittänyt, mutta miksi tutkimuslaitoksiakin rangaistiin?

 

 

Kommentit

101 Vastausta artikkeliin “Budjettivastalause”

  1. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 15:09

    Minusta pitäisi mennä samaan käytäntöön kuin Ruotsissa, jossa budjetista voi tehdä vain kokonaisesityksiä, jolloin äänestyksiä olisi korkeintaan 199.

    Eduskunta voisi myös ottaa käyttöön, jonkun kehittyneemmän äänestysmenetelmän, jolla voi äänestää kerralla kaikista ehdotuksista. (esim. jonkun Condorcet-menetelmän)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  2. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 15:14

    Jokasyksyinen vakionäytelmä on ollut, että SDP:n neuvottelijana toimiva kari Rajamäki lisäyttää budjettiin määrärahan kotivaalipiirissään olevan VT 23:n jonkin osa parantamiseen.

    Miten se voi olla niin, että Rajamäen vaalipiirissä lentoliikenteen tukikin toimii eri periaatteilla kuin vaikkapa Porin liikenteen tuki.

    Mutta Soinínvaaran vaalipiirin raideliikennetukiaiset ja stadionin remontit ovat ihan ok?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 43

  3. insinööri kirjoitti 16.12.2014 kello 15:38

    STUK voisi laskuttaa valvonnan kulut voimalayhtiöiltä. Näin tulisi yksi ydinvoiman subventiomuoto vähemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  4. napander kirjoitti 16.12.2014 kello 16:30

    Onkohan niin, että Stuk ajetaan henkitoreisiin ja sitten löysennetään ydinvoimaloiden turvallisuusvaatimuksia, koska Rosatomilla tulee ongelmia kuitenkin niiden kanssa ja homma tulisi muuten kestämään taas vuosikymmeniä?

    Nythän meni jo niin, että ympäristöviranomaisten rahoitusta leikattiin niin paljon, että erinäiset hankkeet jäivät vuosien jonoihin. Nyt luodaan sitten kuvaa, että syy on liian tiukassa lainsäädännössä, eikä siinä, että porvarileiri vei rahoituksen lakia valvovilta. Nyt sitten lähtevät vaaleihin poistamaan ympäristölakeja, koska saivat tilanteen näyttämään siltä, että itse lait estävät hankkeet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  5. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 16.12.2014 kello 16:38

    Sehän on sitten vain mukavaa, että johdonmukaisuuden nimissä Pisara-rata varmaankin pannaan vähintään jäihin ellei sitten jo uskota, että sen voi turhakkeena haudata.
    http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182471-pisaraa-ehtii-ja-pitaa-odotella

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  6. Jari Mustonen kirjoitti 16.12.2014 kello 17:20

    Pahoitteluni ranskankielen käytöstä, mutta siis: Mitä vittua nyt taas? Siis oikeasti Osmo. Herran jestas sentään. Siellä käsitellään oikeita asioita ja te nysväätte jotakin nappikauppaa.

    Onko tosiaan niin, että haluat Eduskunnan käsittelevän Suomen valtion mittaamattomasta budjetista parin miltsin juttuja? Että muuten ok kunhan kaverille kanssa eli KEPAn molokin kitaan nakataan 3M€ lisää?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 32

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2014 kello 19:40

    Budjettivastalausessa ei voi ottaa esille lakisääteisiä menoja tai tuloja, koska niistä on jo päätetty kyseisten lakien kohdalla. Se on tässä vaiheessa aika pienten summien siirtelyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. yksityistäjä kirjoitti 16.12.2014 kello 17:30

    Juho Laatu:
    Mutta Soinínvaaran vaalipiirin raideliikennetukiaiset ja stadionin remontit ovat ihan ok?

    Sehän on aivan eri asia. Katajanokka ei ole mitään republikaanivyöhykettä!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  9. Capella kirjoitti 16.12.2014 kello 17:41

    Juho Laatu:
    Mutta Soinínvaaran vaalipiirin raideliikennetukiaiset ja stadionin remontit ovat ihan ok?

    Ne koskettavat vähän muitakin kuin Soininvaaraa, yli miljoonaa ihmistä.

    Valtatie 23:n varrella on taas vain kokoelma kuolevia kyläpahasia.

    Suomen tieverkoston ylläpitoon ei riitä rahaa ja ratkaisu on, että leikataan tieverkostosta tai veloitetaan käyttäjiltä.

    Nythän autoilijoita verotetaan jo kovasti ja vain murto-osa rahasta menee tieverkoston ylläpitoon, joten ainoa ratkaisu on leikata tieverkostosta.

    Rahtiliikenne raiteille ja henkilöliikenne ilmaan. On merkillistä, että Alaskassa käytetään valtavasti pienkoneita, mutta vastaavasti niin ikään harvaanasutussa maassa ei ymmärretä käyttää lentokoneita.

    On aivan järjetöntä vetää baanaa pitkin ja poikin tätä maata, kun ne vähät liikennemäärät kulkisivat ilmateitse.

    Lentoliikenteen tukeminen maksaisi vähemmän, kuin tieverkoston ylläpitäminen.

    Niin, metsäteollisuuden pitäisi maksaa itse käyttämiensä teiden ylläpito, koska rekat kuluttavat ylivoimaisesti eniten teitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  10. antti kirjoitti 16.12.2014 kello 18:23

    Stuk laskuttaa ydinvoimayhtiöitä valvonnastaan. Eri asia miten Stuk sitten rahoittaa muuta toimintaansa. Jostain Radon säteilystä on aika hankala laskuttaa päästölähdettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  11. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2014 kello 19:38

    STUK:n laskutus ei kata ydinvoimavalvonnan kiinteitä kuluja kuten osaamisen ylläpitämistä. Pitäisi kattaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  12. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 19:55

    yksityistäjä: Sehän on aivan eri asia. Katajanokka ei ole mitään republikaanivyöhykettä!

    En täysin ymmärtänyt. Onko sinulla joitain perusteita, miksi Helsingille tulisi maksaa tukiaisia, mutta ei Mikkelille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  13. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 20:27

    Capella: Ne koskettavat vähän muitakin kuin Soininvaaraa, yli miljoonaa ihmistä.

    Valtatie 23:n varrella on taas vain kokoelma kuolevia kyläpahasia.

    Maakunnissakin on miljoona ihmistä. Eivät ole varmaankaan aikeissa kuolla, vaan elää siinä missä pääkaupunkikin. Vai oliko tuo poliittinen ohjelmajulistuksesi?

    Suomen tieverkoston ylläpitoon ei riitä rahaa ja ratkaisu on, että leikataan tieverkostosta tai veloitetaan käyttäjiltä.

    Niin, paitsi että Helsingiltä ei tietenkään leikata, vaan päinvastoin lisätään sille ennätyssuuret satojen miljoonien tuet.

    Nythän autoilijoita verotetaan jo kovasti ja vain murto-osa rahasta menee tieverkoston ylläpitoon, joten ainoa ratkaisu on leikata tieverkostosta.

    Ainoa ratkaisu? No, hyväksyn kyllä innolla pienet leikkaukset teiden yläpidosta tällaisina lama-aikoina, mutta en voi ymmärtää, miksi Tätä politiikkaa ei noudateta myös Helsingissä. Se saa tukea peräti paikallisliikenteensä järjestämiseen, eikä valtakunnalliseen liikenteeseen, niin kuin käsittääkseni tässä Mikkelin tapauksessa. Pitäisiköhän kaikille Suomen kunnille maksaa niiden kokoluokan mukainen toriparkkitunneli tai vastaava?

    Rahtiliikenne raiteille ja henkilöliikenne ilmaan. On merkillistä, että Alaskassa käytetään valtavasti pienkoneita, mutta vastaavasti niin ikään harvaanasutussa maassa ei ymmärretä käyttää lentokoneita.

    On aivan järjetöntä vetää baanaa pitkin ja poikin tätä maata, kun ne vähät liikennemäärät kulkisivat ilmateitse.

    Lentoliikenteen tukeminen maksaisi vähemmän, kuin tieverkoston ylläpitäminen.

    Tuo ei täysin vakuuta.

    Niin, metsäteollisuuden pitäisi maksaa itse käyttämiensä teiden ylläpito, koska rekat kuluttavat ylivoimaisesti eniten teitä.

    Yleinen periaate on kai tähän mennessä ollut se, että valtio kustantaa valtakunnallisen liikenteen (ilmaiset tiet). Pitäisi kai rakentaa ne korvaavat rautatiet ja lentokentät ennen kuin tienpito lakkautetaan.

    Ja Helsinkihän saa nyt tukiaisia paikallisliikenteeseen ja urheilukenttään. Kai haluat antaa vastaavat tuet muillekin kunnille.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  14. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2014 kello 20:56

    Helsinki saa kyllä valtion liikennerahoista pienemmän osuuden kuin asukasluku edellyttäisi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  15. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 21:22

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki saa kyllä valtion liikennerahoista pienemmän osuuden kuin asukasluku edellyttäisi.

    No niitähän ei jaetakaan asukasluvun mukaan, vaan pyritään rakentamaan maahan sellainen valtakunnallinen tieverkko, että maan talous (ja vapaa-aika) pystyy toimimaan tehokkaasti. Helsinki saa kai eniten etua siiä, että Helsingistä on rakennettu säteittäiset moottoritiet moniin suuntiin. Ei Nurmijärven läpi kulkevaa moottoritietä ole nurmijärveläisille rakennettu, vaan eniten juuri Helsingin tarpeita silmälläpitäen. Suomen moottoriteistä, jotka ovat niitä kalleimpia teitä, aika suuri osa on suoria Helsingin ulosmenoteitä ja (hieman kauempna) Helsinkiä valtakunnan muihin osiin säteittäisesti sitovia teitä. Myös rautatiet noudattavat pitkälti samaa kaavaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  16. max kirjoitti 16.12.2014 kello 22:23

    “kotivaalipiirissään olevan VT 23:n”

    Taitaa kulkea neljän vaalipiirin alueella? Melkein väkisin aina jonkun kotivaalipiiriä 🙂

    Mitenhän nuo priorisoinnit muuten menevät?

    Jos tietä A käyttää 1000 aikayksikössä ja tietä B 100 aikayksikössä, niin jos on ok investoida 1 000 000 euroa A:han aikayksikössä niin onko priorisointimallien mukaan myös ok laittaa B:hen 100 000? Vai onko niissä suuruuden ekonomiaa ja “kauneutta”. (nimimerkillä eihän seitsemällä miljoonalla enää liikahda edes konsultit, hyvin palvelleen eläkeläisen muutaman kuukauden “ansio”)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  17. Osmo Soininvaara kirjoitti 16.12.2014 kello 22:29

    Jotekin ne VT 23:n suurimmat puutteet tuntuvat vuosi vuodelta olevan siinä Varkauden lähistöllä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  18. max kirjoitti 16.12.2014 kello 22:28

    Piti vielä jatkaa tien spontaanista kulumisesta. Ottaen se huomioon sopiva investointiohjaus vähäliikenteisemmälle tielle B voisi siis olla esimerkissä vaikkapa 95 000 euroa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  19. Markku af Heurlin kirjoitti 16.12.2014 kello 22:50

    VT 23 kulkee Porista Jyväskylän ja Varkauden kautta Joensuuhun. Pituutta sillä on 517 km. En tunne asiaa enkä tien kuntoa. Jostakin korjaukset pitääa aloittaa. Ja kaipa annamme ministerillekin oikeuden saada sulka hattuunsa.

    Pitäsi mennä yöpuulle, mutta taidnapa taasen katsoa karttoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  20. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.12.2014 kello 7:36

    Ministeri ei esittänyt rahaa Varkauteen vaan kansanedustaja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  21. Markku af Heurlin kirjoitti 16.12.2014 kello 22:54

    Vt 23 menee tosiaan aika kenkusti Varkauden keskustan läpi.

    http://www.fonecta.fi/kartat/Varkaus+%28Rautatieasema%29,+VARKAUS

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  22. Juho Laatu kirjoitti 16.12.2014 kello 22:55

    Osmo Soininvaara:
    Jotekin ne VT 23:n suurimmat puutteet tuntuvat vuosi vuodelta olevan siinä Varkauden lähistöllä.

    Varmaankin näin on, ja hanke olisi syytä perua.

    Mutta jos nyt ihan oikeasti haluamme säästää valtion tuhlaamista ja turhiin paikallisiin siltarumputukiaisiin meneviä varoja, kääntäkäämme katseemme seuraavaksi Helsinkiin kaavailtuun pisararataan. Siellä valtion varoja tuhlaillaan siltarumpurahoiksi kai toisessa kertaluokassa.

    Liikennejärjestelyksihän on suunniteltu myös paljon halvempi vaihtoehtoinen toteutustapa, jossa ratapihan liikennettä parannetaan aiempaa sujuvammaksi. Aloitetaanko tästä?

    Helsinki voisi myös tasapainottaa keskustan asuntojen ja työpaikkojen suhdetta niin, että nykyistä kohtuutonta pendelöintiä ympäristön lähiöistä ja omakootialueilta Helsingin keskustaan ei edes tarvittaisi. Tämä olisi jo lähes ilmainen ratkaisu ongelmaan.

    Lisäksi koko hanke voidaan Mikkelin siltarumpuhankkeen tavoin lykätä hamaan tulevaisuuteen, odottamaan parempia aikoja. Tämä helpottaisi vaikeaa lama-ajan taloustilannetta.

    Ja paikallisliikennettähän valtion ei tarvitsisi rakentaa lainkaan (ei taida antaa yleisesti kunnille prosentteja). Pisararata ei tule valtakunnallisen liikenneverkon tarpeisiin, vaan Helsingin paikallisliikennettä palvelemaan. Ei siis tarvitse antaa rahaa tällaisiin. Vai kannatatko vastaavien paikallisliikennetukiaisten antamista kaikille Suomen kunnille?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  23. Oikeistodemari kirjoitti 17.12.2014 kello 1:15

    Sinulla on väärää tietoa. Porin-lentoliikenteen tuista päätetään vasta Savonlinnan-reitin tukien jälkeen. Savonlinnan malli tullee siis käyttöön myös Porissa. Tässä ei ole mitään Rajamäen suhmurointeja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  24. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.12.2014 kello 9:24

    Porin kaupunki on nyt tukenut Porin lentoja. Se on kyllä mallina aivan toinen kuin tuo Rajamäen suhmurointi. Porin lentojen tukemiseen ei budjetissa ole rahaa nytkään.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  25. Koti-isä kirjoitti 17.12.2014 kello 9:35

    Capella: Nythän autoilijoita verotetaan jo kovasti ja vain murto-osa rahasta menee tieverkoston ylläpitoon, joten ainoa ratkaisu on leikata tieverkostosta.

    Eli niitä jotka eivät autoile, ei veroteta kovasti. Tai mikä muu veroilla kerätty raha olisi korvamerkitty johonkin tiettyyn tarkoitukseen.

    Ensimmäinen keino parantaa tieverkostoa on asettaa riittävä nastarengasvero. Eteläisessä Suomessa yli puolet maan autokannasta on raastanut sulia tienpintoja nyt noin kahden kuukauden ajan metallipiikeillä, täysin turhaan. Kun kitkarenkaat on keksitty. Ei ihme, että korjattavaa kertyy. Ja ne korjaukset tehdään kaupunkien ja kuntien verorahoilla, joista merkittävä osa on kerätty muilta kuin autoilijoilta.

    Miksi mikään puolue ei aja nastarengasveroa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  26. Juho Laatu kirjoitti 17.12.2014 kello 10:24

    Markku af Heurlin:
    VT 23 kulkee Porista Jyväskylän ja Varkauden kautta Joensuuhun. Pituutta sillä on 517 km. En tunne asiaa enkä tien kuntoa. Jostakin korjaukset pitääa aloittaa. Ja kaipa annamme ministerillekin oikeuden saada sulka hattuunsa.

    Pitäsi mennä yöpuulle, mutta taidnapa taasen katsoa karttoja.

    Ai se oli poikittaistie. Ei ihme että OS pitää sitä täysin tarpeettomana. Kaiken Helsinkiä palvelemattoman liikenteen tukeminen on tietenkin väärin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  27. Capella kirjoitti 17.12.2014 kello 12:16

    Suurin osa Suomen tieverkostosta palvelee vain yhtä toimijaa, joka on metsäteollisuus. Tämä siis koskettaa metsäteitä.

    Suomessa on tietä melkein puoli miljoonaa kilometriä, ja suurin osa on hyvin matalalla käyttöasteella.

    Yli 10 000 kilometriä päällystettyä seututietä. Yli 25 000 kilometriä päällystettyä yhdystietä!

    Yhdystiet ovat se, mistä voidaan leikata kovalla kädellä. Seututeitäkin on aivan liikaa.

    Onko järkeä vetää uutta baanaa, jos tieosuuden käyttöaste on viisi mummoa suuntaansa päivässä? Hiekkatie riittää. Vielä parempi olisi jos mummot olisivat kaupungissa, niin voisi lakkauttaa tien kokonaan.

    Toinen vaihtoehto on, että nämä viisi mummoa maksavat omasta pussistaan sen seutu- tai yhdystien ylläpidon, että se maitopurkki voidaan käydä hakemassa sieltä 20 km päästä palibussilla. Ehkä sen palibussinkin kustanukset voisi veloittaa näiltä mummeleilta.

    Haja-asutus yksinkertaisesti asettaa yhteiskunnalle turhia kuluja. Eikä kyse ole pelkästään julkisesta taloudesta, vaan myös yrityksistä. Esimerkiksi myrskyn tullessa maaseudun sähköverkko menee matalaksi ja korjauslasku laskutetaan myös kaupunkilaisilta, mikä on täysin absurdia.

    Jos yhdys- ja seututieverkkoa leikattaisiin kovalla kädellä, niin jäisi enemmän varoja kantateiden ja valtateiden ylläpitoon.

    Kun kerran yli 90 prosenttia suomalaisista asuu “kaupunkisuomessa”, niin on täysin tarpeetonta ylläpitää taajamien ulkopuolella näin kattavaa ja käyttöasteeltaan naurettavan alhaista tieverkostoa.

    Lisäksi, jos nyt mentäisiin siihen, että käyttäjät itse maksaisivat tiensä, niin sitten voitaisiin tietenkin tehdä niin, että he myös saisivat päättää onko tieosuudella liikennöinti sallittua kaikille.

    Tietullit ovat oikeasti hyvä tapa rahoittaa kunnossapitoa. Siinä myös näkee, että mitä tietä kannattaa rahoittaa ja mitä ei…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  28. Capella kirjoitti 17.12.2014 kello 12:19

    Juho Laatu: Ai se oli poikittaistie. Ei ihme että OS pitää sitä täysin tarpeettomana. Kaiken Helsinkiä palvelemattoman liikenteen tukeminen on tietenkin väärin.

    Rekkaliikennettä lukuunottamatta poikkitiet ovat Suomessa tarpeettomia ja nekin rahdit voisivat kulkea raiteilla, mutta kun eihän Suomessa raidetta osata vetää, eikä antaa raideyhtiöiden kilpailla raiteilla…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  29. Juho Laatu kirjoitti 17.12.2014 kello 13:28

    Capella: Rekkaliikennettä lukuunottamatta poikkitiet ovat Suomessa tarpeettomia ja nekin rahdit voisivat kulkea raiteilla, mutta kun eihän Suomessa raidetta osata vetää, eikä antaa raideyhtiöiden kilpailla raiteilla…

    Näinhän se on. Jyväskylään mennessään varkautelaiset piipahtavat jo nykyäänkin Helsingissä kumartamassa kolmen sepän patsaalla. Työmatka vähän pitenee, mutta henkisesti on vapaampaa ja maan kehitystä tukevampaa näin. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  30. ML kirjoitti 17.12.2014 kello 13:35

    Juho Laatu:
    Mutta Soinínvaaran vaalipiirin raideliikennetukiaiset ja stadionin remontit ovat ihan ok?

    Jos en aivan väärin muista niin Soininvaara taisi kirjoittaa jonkin varsin happaman oloisen kommentin Stadionin remontista. Eikä taida edes asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa.

    Juho Laatu:
    Ja paikallisliikennettähän valtion ei tarvitsisi rakentaa lainkaan (ei taida antaa yleisesti kunnille prosentteja). Pisararata ei tule valtakunnallisen liikenneverkon tarpeisiin, vaan Helsingin paikallisliikennettä palvelemaan. Ei siis tarvitse antaa rahaa tällaisiin. Vai kannatatko vastaavien paikallisliikennetukiaisten antamista kaikille Suomen kunnille?

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mutta eikös maaseudulla lähes koko tieverkko ole valtion ylläpitämää? Pienille yksityisteillekin saa valtion tukea.

    Ja eikös Pisararata ole nimenomaa valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on jättää kaukojunille raiteita kun paremmin kannattava lähijunaliikenne siirretään alta pois…?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  31. TL kirjoitti 17.12.2014 kello 14:26

    Tietysti Suomi varmasti pärjäisi ilmankin noita tie-investointeja, ja niiden sijaan voisimme lahjoittaa vaikka 100 miljoonaa lisää kehitysapuun. Mutta ihan yleisesti ja ihan oikeasti olen sitä mieltä, että jos Suomessa on koneita ja työvoimaa, ja jotain suunniteltua infra-parannusta tehtävissä, niin ne sitten kannattaa tehdä ennemmin kuin olla tekemättä.

    On täysin eri asia laittaa 10 miljoonaa suomalaisen infrastruktuurin kunnostamiseen suomalaisella työvoimalla, kuin siirtää se 10 miljoonaa tilisiirtona jonnekin Kreikan pankkien virtuaalirahaston tai jonkun kansainvälisen apu-organisaation rattaiden voitelemiseen.

    Ajan VT23 tietä Varkauden ja Joensuun välillä monta kertaa vuodessa. Ei se mikään turha metsäautotie ole, vaan varmaankin tärkein liikenneväylä Joensuuhun. Lukaisin Ely-keskuksen hankesuunnitelman ja ymmärrän sen perusteet. Tie on usein suhteellisen ruuhkainen ja siinä on suhteellisen suuria korkeuseroja. Nyt noita tasoitetaan ja tietä levennetään niin että nopeus nousee 80 -> 100km/h monin paikoin.

    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tähän Joensuuta ja pohjois-Karjalaa palelevaan investointiin suhtautuu esim. Tarja Cronberg?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  32. Juho Laatu kirjoitti 17.12.2014 kello 16:51

    ML: Jos en aivan väärin muista niin Soininvaara taisi kirjoittaa jonkin varsin happaman oloisen kommentin Stadionin remontista. Eikä taida edes asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa.

    Voipi olla. Ilmoittautukoon jos vastustaa noita tukiaisia. Pisararadan huikeita (ja monien asiantuntijoiden mukaan totaalisen tuhlailevia) tukiaisia taitaa joka tapauksessa kannattaa.

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mutta eikös maaseudulla lähes koko tieverkko ole valtion ylläpitämää? Pienille yksityisteillekin saa valtion tukea.

    Viime vuosina ainakin kunnan hoitamia teitä on sysätty yksityisteiksi. Wikipedia-artikkelin kartta saattaa kuvata valtion tiet (en ole varma). Valtaosa teistä on siis muita teitä (kunnallisia, yksityisiä), joille valtio saattaa tosin antaa tukeakin (toivottavasti tasapuolisesti koko maahan), kuten esimerkiksi on antanut metsäautoteille.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_tieverkko

    Ja eikös Pisararata ole nimenomaa valtakunnallinen hanke, jonka tarkoituksena on jättää kaukojunille raiteita kun paremmin kannattava lähijunaliikenne siirretään alta pois…?

    Lähiliikenteellehän tuo luola aiotaan rakentaa. Ei kuulu siinä mielessä valtakunnalliseen tieverkkoon. En tunne ratahallinnon tavoitteita ja rahoitusperiaatteita, mutta voisihan se pyytää sen rataverkon käyttäjiltä täyden hinnan, tai potkaista paikallisliikenteen pois, jos se ei valtakunnallisen liikenteen sekaan mahdu.

    Käsittääkseni kaukoliikenne ei lisätilaa tarvitse, ja vaihtoehtoinen halvempi ratapihan liikenteen järjestelykin on esitetty. Noihin selvityksiin on tässäkin blogissa viittailtu.

    Halvempia ratkaisuja olisi siis korikaupalla, mutta ilmeisesti Helsingin suurkaupunkihaaveisiin sopii tuollainen paljolti valtion kustantama, ei välttämättä kovin toimiva, mutta erinomaisen megalomaaninen ratkaisu. Sopisi varmaankin muillekin kunnille, mutta näköjään joillekin kunnille se tulee vähän muita “tasapuolisemmin”. Että sellaista lama-ajan siltarumpupolitiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.12.2014 kello 21:01

    Helsingissä kunta hoitaa katuverkon verorahoin. Tämä on kyllä aika suuri ero siihen, että maalaiskunnissa kunnat eivät hoida teitä juuri lainkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  34. Kalevi Kämäräinen kirjoitti 17.12.2014 kello 17:39

    ML:lle 17.12.2014 kello 13:35:
    valtakunnallisuus kuittautuu vaikkapa tällä toteamuksella (s. 29): “Pisararata ei suoraan vaikuta junaliikenteen tarjonnan määrään, mutta hankkeen myötä kaupunkirataliikenteen palvelualue laajenee Helsingin kantakaupungissa. Nopean lähijunaliikenteen ja kaukojunaliikenteen tarjontaan Pisararadalla ei ole vaikutusta.”
    http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/hankkeet/suunnitteilla/pisara/Pisaran%20hankearviointi%20ratasuunnitelmavaiheessa%2012.11.14.pdf

    Tuohon voi vain todeta, että jo oli aikakin perehtyä asiaan hiukan paremmin.
    http://yle.fi/uutiset/liikennevirasto_suosittelee_pisararadan_lykkaamista_ensi_vuosikymmenelle/7624227
    http://www.rautatiematkustajat.fi/Hesari20_04_2011.pdf

    Terveisin Kalevi Kämäräinen
    https://www.facebook.com/pages/Rautatiematkustajat/158345494253217

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Markku af Heurlin kirjoitti 17.12.2014 kello 21:05

    MKl kirjotti

    Olenko ymmärtänyt aivan väärin, mutta eikös maaseudulla lähes koko tieverkko ole valtion ylläpitämää? Pienille yksityisteillekin saa valtion tukea.”

    sellaiset yksityistiet, joilla on seudullista merkitystä, voivat sada valtiontukea. Ne voivat olla kymmneiä kilometrejä pitkiä. Tuen edellytys on, että tie on kaikile avoin.

    Milenkiitoista muuten matkustaa pitkin pikuteitä. Avartaa kovasti maisemia.

    Kuka lukijoista muuten on ollut aurausauton vetämässä autokolonnassa lumimyrskyssä Norjan tuntureilla? Käy elämyksestä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. max kirjoitti 17.12.2014 kello 21:45

    Markku af Heurlin:

    Kuka lukijoista muuten on ollut aurausauton vetämässä autokolonnassa lumimyrskyssä Norjan tuntureilla? Käy elämyksestä.

    Off-topic, Oliko puikoissa lumiauramies Nils?

    🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  37. KariS kirjoitti 17.12.2014 kello 22:30

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä kunta hoitaa katuverkon verorahoin. Tämä on kyllä aika suuri ero siihen, että maalaiskunnissa kunnat eivät hoida teitä juuri lainkaan.

    Maalla tiet ovat osin yksityisteitä, jotka tieosakaskunnan palkkaama urakoitsija auraa heti kun lunta tulee vähänkin. Kesällä lanaa tasaiseksi.

    Helsingissä kun oli pari lumista talvea, niin ainakin meidän asuinalueen pihakadut aurattiin pahimmillaan vasta 5 vrk lumimyräkän jälkeen. Vaikka maksamme erillistä katumaksua selvästi enemmän kuin mökille vievän tiemme hoitomaksua tälle tieosakaskunnalle.

    Helsingin katujen hoidon taso on romahtanut viime vuosina.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  38. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2014 kello 8:25

    KariS Maksatko Helswingissä katumaksua? Toivottavasti sinua ei ole huijattu väärennetyllä laskulla? Katumaksu poistettiin vuonna 1993.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  39. Juho Laatu kirjoitti 17.12.2014 kello 22:33

    Osmo Soininvaara:
    Helsingissä kunta hoitaa katuverkon verorahoin. Tämä on kyllä aika suuri ero siihen, että maalaiskunnissa kunnat eivät hoida teitä juuri lainkaan.

    En ole alan tuntija, mutta olen ymmärtänyt, että taloyhtiöillä on Helsingissä huomattavia velvoitteita. Olenko oikeassa vai väärin informoitu?

    Maaseudusta voin todeta, että havaintojeni mukaan ainakin kunnan vastuulla olevat tiet ovat pienehkön otannan perusteella hyvässä kunnossa.

    (Ymmärrän myös, jos jossain köyhissä kunnissa on tienhoidosta tingitty, esim. viimeaikaisen valtionosuuksien vähentelyn vuoksi.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. Määkin pyöräilen kirjoitti 18.12.2014 kello 11:45

    Koti-isä:

    Ensimmäinen keino parantaa tieverkostoa on asettaa riittävä nastarengasvero. Eteläisessä Suomessa yli puolet maan autokannasta on raastanut sulia tienpintoja nyt noin kahden kuukauden ajan metallipiikeillä, täysin turhaan. Kun kitkarenkaat on keksitty. Ei ihme, että korjattavaa kertyy. Ja ne korjaukset tehdään kaupunkien ja kuntien verorahoilla, joista merkittävä osa on kerätty muilta kuin autoilijoilta.

    Miksi mikään puolue ei aja nastarengasveroa?

    Nykyaikaiset nastarenkaat eivät pahemmin tietä kuluta ja jos kaikki ajaisivat kitkoilla, niin tiet kiillottuisivat peilijääksi ja se vasta vaarallista olisikin.

    Toiseksi nastarenkaat ovat edelleen aivan ylivoimaiset talvella. Kun muutenkin autojen turvallisuuteen satsataan niin pirusti, niin tuntuisi aika oudolta, että olisi pakko käyttää kelvottomia talvirenkaita. Kitkat ovat ihan hyviä niille sopivissa olosuhteissa, mutta tietyillä keleillä olisi paras jäädä kotiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  41. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2014 kello 13:39

    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  42. Raimo K kirjoitti 18.12.2014 kello 13:57

    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

    Pötyä! Eipä ole tutkimustulosta, joka tuon osoittaisi (vaikka ajelenkin kitkarenkailla).

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Syltty kirjoitti 18.12.2014 kello 14:18

    Paras tapa parantaa ilmanlaatua on laittaa OL3 mahdollisimman nopeasti käyntiin. Jostain syystä tämä pienhiukkaspäästöjä vähentävä projekti ei ole ollut ihan hirveästi vihreiden suosiossa. Bonarina pälle tulee CO2-päästöjen vähentyminen.

    Väärin puhdistettu!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  44. janimh kirjoitti 18.12.2014 kello 14:33

    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

    Osmo hei, oletko huomannut että ihmiset haluavat olla muuallakin kuin Helsingissä? Ja paras keino päästä veks on ajaa autolla. Suomessa on satoja tuhansia vapaa-ajan asuntoja joille ei nyt vain oikeasti pääse järkevästi kuin autolla (oma matka 1.5h autolla, julkisilla 5h + viimeiset 5km kävelyä). Onko niin että Virheiden tavoitteena on että Suomalaiset eivät pääse viettämään vapaa-aikaansa eikä sillä että aikaa kuluu moninkertaisesti suhaamiseen ole mitään arvoa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2014 kello 18:01

    Paikalliset päättäjät olivat arvioineet, että viitostien parantaminen välillä Mikkeli-Juva esimerkiksi on tätä hanketta tärkeämpi, mutta liian kaukana Rajamäen asunnosta. Tämä oli protesti sitä menettelyä vastaan, että siltarumpujaoksen pojat aina nostavat oman alueensa hankkeet muiden edelle, mikä tietysti tarkoittaa, että muiden hankkeiden tilanne heikkenee.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. TL kirjoitti 18.12.2014 kello 15:07

    <blockquote cite="comment-393566"
    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin.

    Tuolla perusteella pitäisi nopeasti kieltää kaikki hiilivoimalat:

    http://www.vihrealanka.fi/uutiset/hiilivoima-tappaa-euroopassa-jopa-22-300-ihmist%C3%A4-vuodessa

    Kielletään ensin teiden hiekoitus (pölyää keväällä kauheasti). Kielletään myös teiden suolaus. Vai oliko se niin että liukastumiskorvaukset ja -lonkkaleikkaukset maksavat enemmän kuin katujen hiekoitus?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  47. Antti V kirjoitti 18.12.2014 kello 15:12

    Kuinkahan järkevä kriteeri liikennemäärä on teiden ylläpidon rahoitusta päätettäessä? Oletetaan, että päätökset tehdään ottaen huomioon liikenneturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat sekä elinkeinopolitiikka. Jos suurten kaupunkien välille rakennetaan huippunopeita moottoriteitä, se kasvattaa liikennemäärää (useampi valitsee oman auton liikkumisvälineekseen), kuihduttaa julkista liikennettä ja lisää ympäristöhaittoja. Sen sijaan syrjäisimmillä seuduilla teiden parantaminen ei merkittävässä määrin lisää liikennemääriä eikä ympäristöhaittoja, koska harvemmilla on sinne asiaa, vaikka tie olisi kuinka hyvä. Myöskin julkisen liikenteen olemassaolo tai esim. vuorotiheys ei syrjäseuduilla ole ensisijaisesti teiden kunnosta kiinni. Sen sijaan liikenneturvallisuuteen teiden parantamisella on yleensä huomattava merkitys, koska hiljaisemmilla teillä tien parannus yleensä tarkoittaa kuoppien poistoja ja vaarallisten mutkien tekemistä turvallisemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  48. Viljo Halla kirjoitti 18.12.2014 kello 16:17

    TL:
    Tietysti Suomi varmasti pärjäisi ilmankin noita tie-investointeja, ja niiden sijaan voisimme lahjoittaa vaikka 100 miljoonaa lisää kehitysapuun. Mutta ihan yleisesti ja ihan oikeasti olen sitä mieltä, että jos Suomessa on koneita ja työvoimaa, ja jotain suunniteltua infra-parannusta tehtävissä, niin ne sitten kannattaa tehdä ennemmin kuin olla tekemättä.

    On täysin eri asia laittaa 10 miljoonaa suomalaisen infrastruktuurin kunnostamiseen suomalaisella työvoimalla, kuin siirtää se 10 miljoonaa tilisiirtona jonnekin Kreikan pankkien virtuaalirahaston tai jonkun kansainvälisen apu-organisaation rattaiden voitelemiseen.

    Ajan VT23 tietä Varkauden ja Joensuun välillä monta kertaa vuodessa. Ei se mikään turha metsäautotie ole, vaan varmaankin tärkein liikenneväylä Joensuuhun. Lukaisin Ely-keskuksen hankesuunnitelman ja ymmärrän sen perusteet. Tie on usein suhteellisen ruuhkainen ja siinä on suhteellisen suuria korkeuseroja. Nyt noita tasoitetaan ja tietä levennetään niin että nopeus nousee 80 -> 100km/h monin paikoin.

    Olisi mielenkiintoista tietää, mitä tähän Joensuuta ja pohjois-Karjalaa palelevaan investointiin suhtautuu esim. Tarja Cronberg?

    Tarjasta en tiedä, mutta Joensuun seudulla asuvana voin sanoa, että jos vt23 ei remontoida, niin suomen 12. suurin kaupunki on liikenteellisesti 70-luvulla! Tie on vaarallisen kapea ja mutkika. Sen kautta kuljetaan myös suurimmaksi osaksi Joensuu Helsinki väliä. Se on siis reitti Joensuusta 5 tielle, siitä etelään ja länteen. Ja eikö Varkauden olisi jo aika saada ohitustie, että kaikki liikenne ei kaikkine rekkoineen vyöryisi keskustan läpi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  49. Viherinssi kirjoitti 18.12.2014 kello 16:22

    Jos nyt taas halutaan lähteä tähän nastat vs. kitkat tappeluun, niin tässä heittovälineitä:

    – uusissa renkaissa parhaat nastat pitävät käytännössä kaikissa oloissa paremmin kuin parhaat kitkat

    – on myös muita kuin parhaita renkaita

    – käytetyistä renkaista on vielä vähemmän tietoa

    – pienhiukkaset tappavat ennestään sairaita ja vanhoja, liikenneonnettomuuksissa taas voi terveiden elinvuosien menetys olla hyvinkin suurta

    – edellinen voi olla puppua, jos pienhiukkasilla onkin jokin aivan toinen mekanismi kuin nyt ajatellaan

    – polttoperäiset pienhiukkaset ovat todennäköisesti pahempi juttu kuin mekaanisesti tiestä irtoavat

    – kaupunki-ilman saastelähteet vaihtelevat paikallisesti erittäin paljon (jossain voi olla nastapöly, toisaalla puunpoltto)

    – nastojen totaalikielto todennäköisesti hidastaisi liikennettä, minkä voisi laskea elinvuosien menetykseksi (ellei nauti ruuhkassa olemisesta)

    – edellisen kohdan ongelman voi ratkaista parantamalla liukkaudentorjuntaa

    – parannettu liukkaudentorjunta voi tarkoittaa lisää hiekan käyttöä, mikä taas lisää katupölyn määrää

    – katupöly on ongelma vain pienenä ajanjaksona, ja ongelmaa voi vähentää paremmalla katujen siivoamisella

    – katujen paremmasta siivoamisesta ja liukkaudentorjunnasta voisi olla merkittävää hyötyä myös kevyelle liikenteelle

    – mitkään vanhat tutkimukset nastarenkaiden vaikutuksesta eivät ole kovin hyvin sovellettavissa nykyhetkeen, koska sekä tekniikka että säännökset ovat muuttuneet paljon (nykyään fiksusti mitataan kuluttavuutta, ei nastojen määrää)

    – mitkään vanhat tutkimukset kitkarenkaiden liukkaudesta eivät ole kovin hyvin sovellettavissa nykyhetkeen, koska uudet renkaat ovat merkittävästi parempia kuin vaikkapa kymmenen vuoden takaiset

    – renkaat ovat vakavissa tieliikenneonnettomuuksissa ainoa usein toistuva tekninen tekijä (muttei siis tietenkään nastat vs. kitkat, vaan renkaat yleensä)

    – äänisaastekin on saastetta

    Todennäköisesti listaan löytyisi vielä pitkä litania lisäpointteja. Olennaista kuitenkin on se, että parametereja on paljon, ja sopivia painokertoimia arvaamalla voi päätyä monenlaiseen optimiin. Hyvin monesta tarvittavasta asiasta puuttuu aidosti relevantti tutkimustieto.

    Jos tätä asiaa haluaisi ihan oikeasti selvittää, pitäisi ensin rakentaa pari vaihtoehtoista skenaariota ja sitten arvioida eri vaikutukset niissä parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan. Sitten olisi vähän lihaa luiden päällä tehdä pidemmälle meneviä päätöksiä.

    Lisäksi kannattaa ihan oikeasti nimetä ongelma ja etsiä sen jälkeen ratkaisuja, ei päinvastoin. Jos ongelma on hengitysilman laatu, niin silloin nastakielto on yksi vaihtoehto, jota pitäisi verrata esimerkiksi korkeapäästöisten autojen kieltämiseen tai katujen tehokkaampaan puhdistamiseen. Jos melu on ongelma, silloin pitää tutkia eri melulähteitä ja tehdä päätöksiä sen mukaan.

    Kaikkeen ei löydy hyvää tutkimustietoa, mutta jos nyt edes olisi yritys tehdä hyviä arvioita, niin sekin olisi paljon parempi lähtökohta kuin mihinkään johtamaton eipäs-juupas-kinastelu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  50. Tapio kirjoitti 18.12.2014 kello 16:44

    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

    Ei niitä kaljamapäiviä pohjoisessakaan ole kovin monia. Hyvät kitkat ovat nimittäin yllättävän käyttökelpoisia, jopa nastoja paremmat lumella ja kunnon pakkasella. Paniikkijarrutuksessa nastarenkaat toki pitävät auton paremmin keulan menosuuntaan.

    Uusissa autoilla alkaa olla kaikenlaista ajonvakautushärpäkettä. Voisi oletta, että ne lisäävät kitkarenkaiden turvallisuutta. Tutkimuksia en ole nähnyt.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Määkin pyöräilen kirjoitti 18.12.2014 kello 17:18

    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

    Se on kyllä hienoa tuo vihreiden täydellinen varmuus asiassa kuin asiassa.

    Minä löysin nopeasti, että kitkarengas pölyttää enemmän kuin nastarengas.
    Nastarengas kuluttaa asvalttia enemmän kuin kitkarengas, mutta ei ole selvää kuinka suuri ero on.

    Tutkijan mielipide on, että tutkimuksia tarvitaan lisää.

    Minä en kyllä siis menisi sanomaan yhtään mitään siitä, että nastarengas tappaa kymmeniä ihmisiä vuodessa enemmän kuin kitkarengas.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  52. Sakke kirjoitti 18.12.2014 kello 19:24

    Määkin pyöräilen: Se on kyllä hienoa tuo vihreiden täydellinen varmuus asiassa kuin asiassa.

    Minä löysin nopeasti, että kitkarengas pölyttää enemmän kuin nastarengas.
    Nastarengas kuluttaa asvalttia enemmän kuin kitkarengas, mutta ei ole selvää kuinka suuri ero on.

    Tutkijan mielipide on, että tutkimuksia tarvitaan lisää.

    Minä en kyllä siis menisi sanomaan yhtään mitään siitä, että nastarengas tappaa kymmeniä ihmisiä vuodessa enemmän kuin kitkarengas.

    Suositteleekohan Osmo pyöräilijöille kitka- vai nastarenkaita? Ei kai Osmon motto rengasvalintaan voi nyt sentään olla yksinomaan sama kuin fakiiri Kronblomilla.

    Jos nastarengas karhentaa tien pintaa, voi siitäkin kai olla toisaalta myös etua. Eikö noita pölyäviä teitä voisi puhdistaa tai jopa huuhtoa aikaisemmin kauniina kevättalven päivinä, kun lämpötila on plussan puolella, niin saataisiin ne pölyt pois pöllyämästä turhan pitkään. Kauppatorilla ole joskus nähnyt sellaista pesukalustoa käytössä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  53. Hannele Pakarinen kirjoitti 18.12.2014 kello 19:32

    Edustaja Soininvaara vähättelee tie 23 parannustarvetta. Kehottaisin Teitä tutustumaan olosuhteisiin paikan päällä. Vaikkapa tällaisena räntäsateisena arki-iltana, kun mutkaisella, mäkisellä, huonoasfalttisella ja kapealla tiellä kulkee rekkoja peräjälkeen. Liukkailla keleillä rekat seisovat jonoissa mäkien notkoissa. Pätkä Varkaudesta Joensuuhun ei ole olemassa pelkkiä etelän satunnaisia turisteja varten.Täällä asuu vielä sentään ihmisiä ja muitakin kuin rekkakuskeja, jotka kulkevat päivittäisen, usein kolmivuorotyömatkansa, esim. täältä Karviosta Varkauteen, viitisenkymmentä turruttavaa ja vaarallista kilometriä. Ei suinkaan turha tienpätkä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  54. Osmo Soininvaara kirjoitti 18.12.2014 kello 21:51

    Kuitenkin Itä-Suomen maakuntaliitot olivat yhteisessä kannanotossaan sopineet, että Viitostie välillä Mikkeli-Juva on tärkeämpi kohde.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  55. Countryboy kirjoitti 18.12.2014 kello 21:09

    Osmo Soininvaara:
    Nastarenkaat tappavat kymmeniä ihmisiä vuosittain (laskennallisesti) jauhamalla asfaltista epäterveellistä pölyä joka kulkeutuu ihmisten keuhkoihin. Helsingissä on vain muutama päivä vuodessa, jolloin päätiet eivät ole paljaita. On aika selvä, että nastarenkaat tappavat enemmän kuin säästävät ihmishenkiä.

    </blockquote
    Näin asioita tuntevana tutkijana sanoisin että yo väittämä on melko heikolla pohjalla. Nastarenkaat eivät tietääkseni niinkään tuota pienhiukkasia vaan suuremman koon pölyä ? Missä tämä on osoitettu yksiselitteisesti kun ei edes tunneta annos-vastesuhdetta nastarengaspölyn kohdalla ?
    Lisäksi vertailussa ontuu se, että pöly ei ole primäärinen kuolinsyy sydän- ja keuhkotautikuolleisuudessa, mutta onnettomuuksissa taas on.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  56. Countryboy kirjoitti 18.12.2014 kello 21:12

    Pisara-radasta on sanottu, että se on paremman väen siltarumpupolitiikkaa (Suomen pankin erään ekonomistin kommentti). Sen hyötysuhde on vain 0,5 eikä 1,54 kuten budjettia laadittaessa väitettiin (Hesarin artikkelin mukaan). Kuka voi laskea asiat näin pieleen ? Ei elinkeinoelämä siitä lähde nousuun, että liikenne siirretään maan alle !

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  57. Countryboy kirjoitti 18.12.2014 kello 21:18

    Kepalta (noin 200-300 henkeä töissä) voitaisiin vähentää se 3 miljoonaa. On syntynyt eräänlainen “kehitysaputeollisuus” Suomeen.

    Lisäksi monet tutkijat ovat osoittaneet(Esim Deaton, Great Escape), että ne maat, jotka ovat saaneet vähemmän kehityapua (Kiina, Intia jne) ovat kehittyneet paremmin kuin ne, jotka ovat saaneet enemmän (esim Tanzania, Zimbabwe) ovat menestyneet huonommin. Toki terveydenhuoltoon ja koiulutukseen liittyvää kehitysapua tulee edistää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  58. Markku af Heurlin kirjoitti 18.12.2014 kello 22:08

    max: Off-topic, Oliko puikoissa lumiauramies Nils?

    Edellen off-topic. Yksissä puikoisa oli lumiauranainen Senta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  59. Viherinssi kirjoitti 18.12.2014 kello 23:14

    Antti V: Jos suurten kaupunkien välille rakennetaan huippunopeita moottoriteitä, se kasvattaa liikennemäärää (useampi valitsee oman auton liikkumisvälineekseen), kuihduttaa julkista liikennettä ja lisää ympäristöhaittoja.

    Isojen moottoriteiden rakentamisen järkevyys on yksi asia, mutta ylläoleva ei taida oikein pitää empiirisesti paikkaansa kuin liikkumisen lisääntymisen ja ympäristöhaittojen osalta. (Ympäristöhaitossakin lisä tulee lähinnä konevoimaisen liikkumisen lisääntymisestä, ei yksittäisten liikennemuotojen jakaumasta, ts. paremman junaradan rakentamisessa on samat plussat ja miinukset.)

    Jos kaupunkien välillä on hyvä moottoritie, se on hyvä myös busseille. Melkeinpä väittäisin, että kaukobussien matkustajamäärät ovat kasvaneet huomattavasti suurten kaupunkien välillä viimeisen parin vuoden aikana.

    Samoin vaikkapa Hki-Tku ja Hki-Tre -rautatieliikenne on erittäin tiheää ja paljon käytettyä. Tuskinpa VR sitä onnistuu tappiolla tekemään – käytännössä muun Suomen liikenne subventoidaan tuolla liikenteellä.

    Kaupunkien välisessä liikenteessä dynamiikka toimii vähän toisin kuin lyhyillä matkoilla. Kaupungin sisäisessä työssäkäyntiliikenteessä on mahdollista kasvattaa julkisen käyttäjämääriä kuristamalla henkilöautoliikennettä, koska kokonaiskulkemisen jousto on pienempää. Sen sijaan kaupunkien välisessä liikenteessä kokonaisjousto on paljon suurempaa, jolloin yhden liikennemuodon käyttäjät eivät ole pois toiselta liikennemuodolta.

    On myöskin niin, että kaupunkien välisessä liikenteessä oma auto on useimmille kulkijoille muutaman tunnin matkaan asti selvästi nopein vaihtoehto aivan pieniä poikkeuksia lukuunottamatta (juna voittaa, jos kummassakaan päässä ei tarvitse vaihtaa kulkuvälinettä). Pitkillä reiteille juna voisi olla nopeampi, mutta kiireinen menee nykyisellään Ouluun tai Kuopioon lentokoneella.

    Julkisen kilpailukykytekijät kaukoliikenteessä liittyvät hintaan ja mukavuuteen. (Uskoisin, että VR:kin joskus oivaltaa tämän. Toivoakseni. Ehkä. Tai sitten vasta kilpailun myötä.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  60. Juho Laatu kirjoitti 18.12.2014 kello 23:21

    Osmo Soininvaara:
    Tämä oli protesti sitä menettelyä vastaan, että siltarumpujaoksen pojat aina nostavat oman alueensa hankkeet muiden edelle, mikä tietysti tarkoittaa, että muiden hankkeiden tilanne heikkenee.

    Sanoo siltarumpopoliitikko?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  61. Juho Laatu kirjoitti 18.12.2014 kello 23:25

    Osmo Soininvaara:
    Kuitenkin Itä-Suomen maakuntaliitot olivat yhteisessä kannanotossaan sopineet, että Viitostie välillä Mikkeli-Juva on tärkeämpi kohde.

    Ja sehän on Helsinkiin vievä tie, toisin kuin umpimetsään vievä tie 23. 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  62. Viherinssi kirjoitti 18.12.2014 kello 23:37

    Tapio: Ei niitä kaljamapäiviä pohjoisessakaan ole kovin monia. Hyvät kitkat ovat nimittäin yllättävän käyttökelpoisia, jopa nastoja paremmat lumella ja kunnon pakkasella. Paniikkijarrutuksessa nastarenkaat toki pitävät auton paremmin keulan menosuuntaan.

    Rengasasiantuntijat tuntuvat itse asiassa sanovan, että pohjoisen keleillä yleisesti pärjää paremmin kitkoilla, koska sää suostuu pysymään pakkasella. Kovalla pakkasella kitkat pitävät yhtä hyvin kuin nastat, ero syntyy silloin, kun lämpötila sahaa nollan ympärillä.

    Fysikaalisesti ilmiö on suunnilleen seuraavanlainen: Jos meillä on jään pinnalla vesikalvo, kunnon pito vaatii vesikalvon rikkomisen. Samalla jään pinnasta tulee erittäin sileä (röpeliäisyys sulaa pois). Tällöin ainoa kunnollinen tapa saada pitoa on rikkoa vesikalvo ja pureutua jäähän kiinni. Se taas vaatii jotain jäätä kovempaa. Jos on niin kylmä, ettei jään päällä ole vesikerrosta, kitkat pitävät oikein hyvin.

    Tarkemmin tarkasteltuna monifaasisysteemien pintailmiöt ovat sitten jotain ihan muuta kuin yksinkertaisia, joten tuokin on yksinkertaistus. Vesi on aivan erityisen kiero materiaali käytökseltään, sillä on monenlaista kummallista ässää hihassaan, kidemuotojakin kymmenkunta.

    Tuollaista iljannetta tapaa koko Suomessa sivuteillä (tai Keskuspuistossa pyöräreiteillä…) välillä keväällä, kun jääpolanne alkaa sulaa kevään suurten lämpötilavaihteluiden myötä. Se on sitten tuurista kiinni, onko tuloksena hyvin pitävää murenevaa jäätä vai kova vesipintainen hitaasti sulava jääkerros.

    Uusissa autoilla alkaa olla kaikenlaista ajonvakautushärpäkettä. Voisi oletta, että ne lisäävät kitkarenkaiden turvallisuutta. Tutkimuksia en ole nähnyt.

    Ruotsalaiset liikenneturvallisuustahot tekivät juuri suosituksen, jonka mukaan juurikin nuo härpäkkeet ja kitkarenkaiden kehitys tekevät kitkarenkaista todennäköisesti kokonaisturvallisemmat kuin nastarenkaista (ts. turvallisuuslisä nastoista on pienempi liikenteessä kuin nastojen haitat muille). Suosituksesta puuttuivat kuitenkin lähdeviitteet, joten en ota kantaa sen tarkkuuteen.

    Kuitenkin juuri tuolla yllämainitulla “vettä jään päällä” -kelillä nuo erilaiset ESC-järjestelmät ovat hiukan hampaattomia, koska niiden käytettävissä olevat ohjausvoimat ovat pieniä verrattuna auton massaan ja pyörien hitausmomenttiin. Järjestelmät on tehty pelastamaan urheilulliset kuskit märällä tai jopa kuivalla asvaltilla alkavasta luisusta.

    Ääriliukkaan ongelmat eivät ole suuren maailman pulmia, vaikka ESC:t ovat talvioloissakin pelastaneet paljon ihmisiä. Niiden pääasiallinen etu on se, ettei auto pääse pyörähtämään, liukkaalla maksimikitka saadaan yleensä lukkojarrutuksella, jota autot eivät salli.

    Järjestelmät kuitenkin kehittyvät jatkuvasti, ja niissä on automallikohtaisia eroja. Eipä niistä puolueettomia tai peräti ihan tieteellisiä testituloksia ole tuollaisissa oloissa nähty. (EU-hyväksyntä autoille vaatii ESC:ltä tietyn käytöksen kuivalla asvaltilla.) Sen verran muistan ihan vastikään nähneeni testiä, että jos takana oli huonot kitkat ja edessä paremmat, vetisellä jäällä sai moderninkin auton pyörähtämään.

    Toisaalta ääriliukkaiden vaikutukset kokonaisturvallisuuteen voivat olla aika marginaalisia. Enemmän kyse on liikkumisen sujuvuudesta ja pienistä ojaanajoista. Liikenneturvallisuus on lopulta aika vähän kiinni siitä, meneekö ns. tavallisilla kuskeilla (ei syrjäytyneitä, ei asennevammaisia, terveitä, asiallisessa kunnossa oleva auto) vähän turvallisemmin vai vähemmän turvallisesti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. TL kirjoitti 19.12.2014 kello 9:33

    Osmo Soininvaara:
    Kuitenkin Itä-Suomen maakuntaliitot olivat yhteisessä kannanotossaan sopineet, että Viitostie välillä Mikkeli-Juva on tärkeämpi kohde.

    Se on sitten varmaan vuorossa seuraavaksi. Oletan että pitkällä aikavälillä tiemäärärahat aina jakautuvat tasaisemmin ja sieltä kunnostetaan missä on aito tarve. Mutta poliitikot voivat halutessaan siirrellä sorakasoja äänestäjien mieliksi ja puuhailla nollasumma-siltarumpupeliä.

    Katainen siirsi Hornetit kotikuntaansa Siilinjärvelle, Holmlund siirsi hätäkeskuksen Tampereelta kotikaupunkiinsa Poriin. Ja hieman epäilen että Grahn-Laasosella (Forssasta) on jotain yhteyksiä Forssan seudun lukuisiin turvetuottajiin. Sattuuhan näitä.

    http://www.valtionbudjetti.fi/

    Harmi kun ei keskustella oikeista asioista, kuten että montako miljardia Suomi velkaantuu, ja montako miljardia Suomi maksaa pelkkiä korkoja.

    – Kehitysavun määrä n. 1.1 miljardia.
    – Valtion velan korkomenot n. 1.7 miljardia.
    – Liikenneverkko n. 1.6 miljardia.

    Mistä kannattaa leikata? Mutta toki ymmärrän että Suomen kannattaa velkaantua tasaisesti muiden euromaiden kanssa, koska ennemmin tai myöhemmin joku pyyhkii EKP:n velkapapereilla takapuoltansa. Toki tuon jälkeen nöyrä Suomi on velkaorjuudessa keski-Euroopan pankeille. Mutta ehkä on parempi että liittovaltiossa Saksalaiset päättävät mikä on Suomelle hyväksi, kun täällä ei selvästikään kyetä päättämään miljarditason linjauksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  64. Catilina kirjoitti 19.12.2014 kello 10:19

    Minä kyllä kaipaisin myös selitystä siitä, miten tuo pölyn ja pienhiukkasten aiheuttama “laskennallinen” kuolleisuus on laskettu.

    Minä ymmärrän, että vihreät aivot eivät voi vastustaa kiusausta päästä paatostelemaan ja peräti kieltämään taas jotain.

    Pannaanko paremmaksi: nastarenkaat tappavat kymmeniä tuhansia ihmisiä päivittäin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.12.2014 kello 14:45

    En jaksa nyt etsiä alkuperäistä raporttia, mutta tästä löytyvät pääkohdat. Tuo 30 kuollutta on alkuperäisessä raportissa, muistaakseni.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. ceterum censeo kirjoitti 19.12.2014 kello 11:11

    Osmo Soininvaara:
    Helsinki saa kyllä valtion liikennerahoista pienemmän osuuden kuin asukasluku edellyttäisi.

    Jos ja kun Helsinki saa valtion liikennerahoista pienemmän osuuden kuin asukasluku edellyttäisi, niin miksi ihmeessä niitä vähiä rahoja halutaan upottaa Pisara-radan kaltaiseen kannattamattomaan rahareikään. Ei ihme, jos valtiovalta katsoo ,ettei Helsinki tarvitse liikennemäärärahoja, kun sieltä ei löydy niille järkevää käyttöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  67. ceterum censeo kirjoitti 19.12.2014 kello 11:31

    Osmo Soininvaara:
    Jotekin ne VT 23:n suurimmat puutteet tuntuvat vuosi vuodelta olevan siinä Varkauden lähistöllä.

    Minä sitä tietä ajelen joka kesä ja voin ihan omien havaintojen pohjalta sanoa, että eivät ne pahimmat puutteet tunnu olevan siinä Varkauden lähellä. Ne ovat. Osuus on mäkinen, mutkainen ja kapea ja ruuhkautuu helposti. Sitä on hissun kissun ja pieninä paloina paranneltu. Kun perusparannus saadaan joskus tehtyä valmiiksi, sillä pärjatään taas muutama kymmenen vuotta.
    Osmo tuntuu tässä asiassa puhuvan sillä järkkymättömällä varmuudella joka syntyy pelkällä papereiden katselulla ilman todellista asiantuntemusta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  68. Mikko Nykänen kirjoitti 19.12.2014 kello 12:13

    Pisararataa on perusteltu mm. sillä, että Helsingin ratapihan kapasiteetti muodostaa pullonkaulan kaukojunaliikenteen määrän lisäämiselle. Nyt on kuitenkin tullut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä vallannut merkittävän markkinaosuuden kaukoliikenteessä. Kuinka paljon tämä Onnibussin tulo vaikuttaa Pisararadan kannattavuuslaskelmassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  69. Osmo Soininvaara kirjoitti 19.12.2014 kello 14:37

    Kuinka paljon tämä Onnibussin tulo vaikuttaa Pisararadan kannattavuuslaskelmassa?

    Ei yhtään. Sen sijaan veturinkuljettajien työsopimus ja VR:n tarvatekniikan kehitys ovat lisänneet kapasiteettia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  70. Capella kirjoitti 19.12.2014 kello 14:24

    Syltty, juuri näin. Ol3 verkkoon ja äkkiä.

    Suomeen pitäisi saada hyötöreaktorille koelaitos. Polttoainetta riittäisi nykykulutuksella kauemmin kuin Maapallo on “elossa” kunnes Aurinko paisuessaan punaiseksi jättiläiseksi nielaisee planeettamme.

    Hyötöreaktoreita vientituotteena kehitysmaihin ja loppuu ne kasvihuonepäästöt.

    Hyvää joulua ja uutta vuotta kommentaattoreille ja blogin pitäjälle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. uusi kasvo täällä kirjoitti 19.12.2014 kello 15:09

    (Lupaus rikottu), eli täällä taas.

    Mitäs ihmeen pahaa tuossa Rajamäen touhussa on, koska sen takiahan teidät sinne on valittu: ajamaan oman vaalikarjan etua.

    Teithän itsekin vastalauseen tuosta 3M euron kehitysapurahasta, kun se taas sattui olemaan lähellä omaa vaalikarjaa (vaikket ehdolle enää lähdekään).

    Kunpa joku ajaisi valtion etua(laina kohta 100Mrd euroa), eikä sulle-mulle politiikkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  72. JTS kirjoitti 19.12.2014 kello 15:45

    – väsynyt kitkat vs nastat keskustelu: jos vaikka 40% ajaa nastoilla ja karhentaa pintaa, kitkat ovat oikein hyvät lukuunottamatta Helsingin aamuista mereltä tulevan kosteuden jäätymistä. Siis ei joko tai vaan sekä että ja aamulla varhain aina autolla pakosta liikkuvilla nastat. Jatkot vaikka TM:n tai Tuulilasin netissä.

    – koska siltarumpupoliitikot, ict ja tietoyhteiskunta on jäänyt poliitikoilta hoitamatta eikä edes kiinnosta. Huono juttu maalle.

    – järkevää on tehdä tie tai rata kuntoon yhdellä työmaalla, siis ilman vuoden kahden taukoja, jotka ovat kalliita.

    -vt23:lla on ongelmapaikoissa muualla kuin Savossa.

    – pääteitä ei Kepu viitsinyt kunnostaa, joten niiden aika on. Onneksi kehä 1 liittymiä on viimeinkin parannettu ja kehä 3 kans.

    – rataliikenteen parantaminen unohtui aiemmin, sille on pakko tehdä jotain. Nopea rata Turkuun?!! Jos sinne Ouluun asti ensin ja tasoristeyksiä saisi turvallisemmaksi.

    Pitäisi kertoa kokonaiskuva, jotta siltarumpupoliitikot edes häpäisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  73. Viherinssi kirjoitti 19.12.2014 kello 16:21

    Osmo Soininvaara:
    En jaksa nyt etsiä alkuperäistä raporttia, mutta tästä löytyvät pääkohdat. Tuo 30 kuollutta on alkuperäisessä raportissa, muistaakseni.

    Alkuperäinen raportti on saatavilla osoitteesta http://www.nasta.fi/. (Raportti on ihan asiaa, vaikka saitti on ulkoasultaan parodia 90-luvun harrastajapohjaisesta webbisivustosta.)

    Jos haluaa osallistua tähän taisteluun, tuo raportti kannattaa lukea ensin. Raportista näkyy se, mitä tiedetään ja mitä ei. Osa raportista on kirjallisuuskatsaustyyppistä ja tutkimukseen perustuvaa, osassa asiantuntijamielipiteitä. Nämä on kyllin selvästi eroteltu toisistaan, ja asiantuntijoiden erimielisyydet on tuotu esiin, samoin lähteet.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Viherinssi kirjoitti 19.12.2014 kello 16:23

    TL: Harmi kun ei keskustella oikeista asioista, kuten että montako miljardia Suomi velkaantuu, ja montako miljardia Suomi maksaa pelkkiä korkoja.
    – Kehitysavun määrä n. 1.1 miljardia.
    – Valtion velan korkomenot n. 1.7 miljardia.
    – Liikenneverkko n. 1.6 miljardia.

    Meinasitko, että meidän kannattaisi lopettaa korkojen maksaminen? Vai löytää jostain suuruusluokkaa 10^11 euroa ja maksaa velat pois?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  75. Viherinssi kirjoitti 19.12.2014 kello 16:24

    Mikko Nykänen: Nyt on kuitenkin tullut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä vallannut merkittävän markkinaosuuden kaukoliikenteessä.

    Onko Onnibusin tuleminen näkynyt VR:n matkustajamäärissä? VR on jo valmiiksi positioitunut kalleimmaksi vaihtoehdoksi, joten halpakilpailijat eivät ole ongelma. Muille bussiyhtiöille ne ovat, mutta todennäköisesti Onnibusin suurin vaikutus on ollut liikenteen kokonaismäärän lisääntyminen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  76. Catilina kirjoitti 19.12.2014 kello 17:46

    No Osmo, lukematta raporttia _miten_ suunnittelisit tällaisen tutkimuksen?

    Miten olisi mahdollista saada tällä tarkkuudella kvantitatiivinen tieto asiasta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  77. janimh kirjoitti 19.12.2014 kello 18:02

    Mikko Nykänen:
    Pisararataa on perusteltu mm. sillä, että Helsingin ratapihan kapasiteetti muodostaa pullonkaulan kaukojunaliikenteen määrän lisäämiselle. Nyt on kuitenkin tullut Onnibus-yhtiö joka on yhtäkkiä vallannut merkittävän markkinaosuuden kaukoliikenteessä. Kuinka paljon tämä Onnibussin tulo vaikuttaa Pisararadan kannattavuuslaskelmassa?

    Onnibussin uudet reitit ja matkustajamäärät kertovat sen mikä on ilmiselvää. Tieliikenne on nopein ja joustavin tapa liikkua.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  78. Markku af Heurlin kirjoitti 19.12.2014 kello 18:52

    Silmäilin Nastaraporttia. Selkeätä ja seikkaperäistä esitystä. Osa menee yli hilseen ainakin ensimmäisellä lukukerralla.

    Osa muuten vain nostattaa hiukset pystyyn. Tai tiesinhän minä, että nollakeli on se pirullisin keli.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  79. Catilina kirjoitti 19.12.2014 kello 20:21

    Sydän- ja keuhkotautien päätetapahtumat ovat siis _ehkä_ huipussa kuivina ja siis kylminä talvipäivinä.

    Fail. Ei jatkoon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  80. Markku af Heurlin kirjoitti 19.12.2014 kello 20:40

    Otan esiin yhden seikan. Poikani asuu rivitalonpätkssä korkean mäen päällä. Muuten hän voisi ajaa kitkarenkailla, mutta jääkeleillä hän ei (todenäköisesti) pääsisi ajamaan ylös kotiinsa ja parkkikaikalleen.

    Itse olen käyttänyt kitkarenkaita vuodesta 1986. Vaihdoin muutama vuosi sitten autoa, ja uudessa käytetyssä autossa oli nastat. En olisi luultavasti kitkarenkailla selvinnyt pääsiäismatkallani Pohjois-Norjassa. Nyt on alla taas kitkarenkaat.

    Itse pidän parhaana ratkaisuna n 50 e nastamaksua / rengas. so 200e / rengaskerta. Normaaliajossa se tekee 50 e /vuosi. Ei kohtuuton summa, mutta pistää miettimään, olisivatko minun tapauksessani kitkarenkaat riittävät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  81. Syltty kirjoitti 20.12.2014 kello 7:31

    Parin vuoden kuluttua todetaan että nastarenkaat saavat perusteetonta verotukea, niille pitää laittaa sama vero kuin nastoillekin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  82. TL kirjoitti 20.12.2014 kello 8:12

    Viherinssi: Meinasitko, että meidän kannattaisi lopettaa korkojen maksaminen? Vai löytää jostain suuruusluokkaa 10^11 euroa ja maksaa velat pois?

    Kysyin Jyrki Kasvilta kuutisen vuotta sitten, että miksi Suomi ottaa velkaa kannattamattomiin investointeihin ja maksaa niistä kovaa korkoa. Tuolla valtion velalla on lähinnä paisutettu julkista sektoria sosiaalipuolella. Velanotto tulisi nyt pysäyttää, mikä tarkoittaa miljardien säästöä. Vuoden 2015 budjetti leikkaakin monista asioista, mikä on hyvä.

    vuonna 2016 leikataan toivottavasti toiset 10% ihan joka asiasta. Tai mielummin 20% ulkomaille menevistä maksuista kuten EU maksuista ja kehitysavusta. Suomen sisällä pyörivistä rahoista ei välttämättä kannata leikata muuten kuin velvoitteita ja säädöksiä purkamalla, lakkauttamalla pari yliopistoa ja muutama terveyskeskus yms.

    Kuulostaa kovin persulta, mutta haluan että Suomesta ulos virtaava raha käännetään pyörimään Suomen sisälle, jotta voidaan keventää verotusta ja houkutella tänne investointeja. Energiassa tulee pyrkiä omavaraisuuteen, joka tarkoittaa ydinvoimaa, turvevoimaa, vesivoimaa ja energiatehokkuuden kehittämistä.

    Täytyy ilmeisesti äänestää kokoomusta, koska pesut tai SDP yhdessä keskustan kanssa olisi taas katastrofi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  83. Viherinssi kirjoitti 20.12.2014 kello 10:56

    TL: vuonna 2016 leikataan toivottavasti toiset 10% ihan joka asiasta. Tai mielummin 20% ulkomaille menevistä maksuista kuten EU maksuista ja kehitysavusta.

    Suomen nettomaksuosuus EU:lle on noin 600 miljoonaa, joten siitä saisi tuolla kaavalla 120 miljoonaa. Suomen kehitysapu on noin miljardin verran, joten siitä saa sitten 200 miljoonaa. Yhteensä säästöä 320 miljoonaa (ja melkoinen ulkopoliittinen soppa).

    Julkiset menot ovat noin 100+ miljardia vuodessa, joten siitä 10 % olisikin jo 10+ miljardia. Tästäpä sitten näkeekin sen, että noilla ulkomaille menevillä rahoilla on lähinnä pyöristysvirheen merkitys.

    Tuolla olisi kuitenkin aika rajuja dynaamisia vaikutuksia verokertymiin, joten nettosäästö jäisi pienemmäksi (puoleen? kolmannekseen?).

    Voi lisäksi olla poliittisesti vähän hankalaa todeta, että kaikki julkiset palkat ja tuet putoavat 10 %. Sen lisäksi julkiset tilat olisivat pimeämpiä ja kylmempiä (koska sähkössä ja lämmössä pitäisi säästää), potilaita hoidettaisiin vähemmän (koska olisi 10 % vähemmän rahaa tarvikkeisiin ja lääkkeisiin), jne.

    Juustohöylä ei ole kovin hyvä tapa säästää. Tyhmintä on säästää niistä asioista, joilla on merkittävää korottavaa vaikutusta tuleviin menoihin.

    Tämän maan talouden kannalta kriittistä on siirtää ihmisiä menopuolelta tulopuolen suuntaan.

    TL: Täytyy ilmeisesti äänestää kokoomusta, koska pesut tai SDP yhdessä keskustan kanssa olisi taas katastrofi.

    Meillä on yhteinen ongelma. Äänestyspäätösten tekeminen ei tunnu yhtään helpolta puolueiden vaalisekoilua kuunnellessa. Järkevät talouden tervehdyttämistoimet ovat hukassa. Realismi ei tunnu olevan kovassa huudossa.

    En keksi yhtään hallituskomboa, joka olisi nykyisillä kannatusluvuilla mahdollinen, ja joka ei olisi talouspoliittinen katastrofi. Ainoa lohtu on se, että samaa ongelmaa tuntuu olevan kilpailijamaissakin liikkeellä, joten voimme selvitä suhteessa ihan siedettävästi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  84. Viherinssi kirjoitti 20.12.2014 kello 11:23

    janimh: Onnibussin uudet reitit ja matkustajamäärät kertovat sen mikä on ilmiselvää. Tieliikenne on nopein ja joustavin tapa liikkua.

    Yksityisautoilu on nopeaa ja joustavaa, mutta bussi on junaa hitaampi.

    Onnibus:
    Helsinki-Turku: 2:00 – 2:15 (ruuhka-aikaan hitaampi)
    Helsinki-Lahti: 1:15
    Helsinki-Tampere: 2:30
    Helsinki-Mikkeli: 2:55

    VR:
    Helsinki-Turku: 1:58
    Helsinki-Lahti: 0:52 – 1:01 (junatyypistä riippuen)
    Helsinki-Tampere: 1:30 – 2:03 (junatyypistä riippuen)
    Helsinki-Mikkeli: 2:36 – 2:43

    Toisin sanoen juna on aina nopeampi. Kohteet on valittu siten, että niihin on mahdollisimman pitkälti moottoritie Helsingistä. Mikkelin juna käy heittämässä voltin Kouvolassa, joten se on aivan erityisen hidas väli. Turun rata on vanha ja hidas, ja bussi jää vähän ydinkeskustan ulkopuolelle. (Kuopioon juna on puolitoista tuntia nopeampi, Joensuuhun eroa tulee kahdesta ja puolesta tunnista viiteen tuntiin.)

    Bussin ja junan keskinäinen nopeusero käyttäjän kannalta syntyy todellisuudessa siitä, kumman reitti sattuu omiin menemisiin paremmin. Kahden tunnin matkaan tulee helposti tunti tai puolitoista lisää matkasta kaukoliikenteen lähtöpaikkaan ja saapumispaikasta kohteeseen plus pelivarasta.

    Tässä suhteessa bussi on parempi, koska se poimii kaupunkialueelta väkeä useammasta paikasta. Onnibusin menestys kuitenkin perustunee enemmän kilpailun alentamiin hintoihin kuin nopeuteen.

    Juna voisi olla vielä reippaasti nopeampi teknisesti, mutta luotettavuussyistä VR ajaa nykyään aika löysillä aikatauluilla siihen nähden, mitä voisi tehdä. Aikataulut ovat hidastuneet viimeisen vuosikymmenen aikana ihan merkittävästikin joillakin väleillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  85. Tapio kirjoitti 20.12.2014 kello 12:03

    Markku af Heurlin: Itse pidän parhaana ratkaisuna n 50 e nastamaksua / rengas. so 200e / rengaskerta. Normaaliajossa se tekee 50 e /vuosi. Ei kohtuuton summa, mutta pistää miettimään, olisivatko minun tapauksessani kitkarenkaat riittävät.

    Joku tällainen olisi luultavasti toimiva ratkaisu. Nastarenkaita jäisi käyttöön, mistä hyötyisivät sekä kitkarenkaiden käyttäjät että raskas liikenne. Teiden kuluminen vähenisi oleellisesti.

    Monissa maissa nastat on kielletty ja pahassa paikassa alle pannaan lumiketjut. Ei niillä kyllä viitsi satoja kilometrejä ajaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Countryboy kirjoitti 20.12.2014 kello 12:12

    Catilina:
    Sydän- ja keuhkotautien päätetapahtumat ovat siis _ehkä_ huipussa kuivina ja siis kylminä talvipäivinä.

    Fail. Ei jatkoon.

    Normaali talvi Suomessa aiheuttaa 2000-3000 ylimääräistä kuolemaa, helteet 200-300. Ihmisiä kuolee yleensäkin talvella enemmän, kuolleisuus on pienimmillään kun ulkoilman lämpötila on noin 15 C. Talvikuolleisuutta lisää infektiokauden lisäksi mm. verenpaineen nousu kylmemmän ilman vuoksi.

    http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo94809

    OS on kyllä edellä tulkinnut mielestäni väärin NASTA-tutkimusta ja nastarenkaita (30 kuolemaa). Nastat aiheuttavat lähinnä karkeampien hiukkasten pitoisuuksien nousua ja niiden kohdalla annos-vastesuhdetta ei oikein tunneta. Toki pölyisyys ja hiekkapöly erityisesti aiheuttaa akuutteja hengitystieoireita joillekin. Helsingissä pienhiukkasten ja typenoksidien kohdalla tärkein lähde on kyllä dieselajoneuvot ! Helsinki on saanut tietääkseni jonkun huomautuksenkin EU:n taholta typenoksidien korkeista pitoisuuksista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  87. TTK kirjoitti 20.12.2014 kello 13:24

    Tieliikenne voi olla joustava tapa liikkua. Onnibussi ei ole kuitenkaan merkittävästi joustavampi kuin juna; pysähdyksiä on ehkä tiheämmin, mutta muutoin kaikki on säädellympää ja matkustusmukavuus Onnibussissa on isolle miehelle onneton. VR:llä lompakon pitää joustaa, Onnibussilla kropan.

    Minulla lompakko joustaa, vaikken ole rikas, yksi edestakainen matka Onnibussilla riitti sen toteamiseen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  88. Capella kirjoitti 20.12.2014 kello 16:44

    Nopeasti vain kommentoin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolissaan ihmishengistä, niin ensimmäiseksi pitäisi asettaa polttomoottorit käyttökieltoon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suurta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoonaa henkilöautoa.

    Arvioidaan, että 100 000 ihmistä kuolee vuosittain laivaliikenteen aiheuttamiin päästöihin. Lähes 90 prosenttia laivaliikenteen päästöistä on pohjoisella pallonpuoliskolla ja lähes 80 prosenttia 400 km päässä rannikosta.

    Laivat polttavat öljyä “suorilla putkilla” verrattuna dieselautoihin.

    Ydinreaktoreilla tuo satatuhatta ihmistä vuodessa voitaisiin pelastaa, mutta kun Tshernobylin, Fukushima ja ympäristöliike.

    Toisin kuin luullaan, niin ei voisi olla parempaa onnettomuutta ydinreaktorille, kuin uppoaminen veteen.

    Kun normaali laiva uppoaa, niin yleensä se aiheuttaa öljypäästön viimeistään ruostuessaan puhki.

    Ydinreaktorilla varustetussa laivassa ei ole öljyä siinä määrin, että siitä olisi haittaa mahdollisen onnettomuuden sattuessa.

    Yhdysvallat on osoittanut ydinkäyttöisillä lentotukialuksillaan ja sukellusveneillään osoittanut, että ydinreaktorit ovat merenkulussa turvallisia.

    Tämä muuten koskettaa jokaista rannikon kaupunkia, mutta erityisesti satamakaupunkeja.

    Eipä näy Greenpeacen aktivisteja Helsingin satamissa vastustamassa syöpää aiheuttavia rahtilaivoja…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  89. Catilina kirjoitti 20.12.2014 kello 19:14

    “Arvioidaan, että 100 000 ihmistä kuolee vuosittain laivaliikenteen aiheuttamiin päästöihin.”

    Nyt äkkiä se arvio perusteineen esille. Minä alan olla aika kyllästynyt näihin virheiden esittämiin “arvioihin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  90. janimh kirjoitti 20.12.2014 kello 19:14

    Capella:
    Nopeasti vain kommentoin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolissaan ihmishengistä, niin ensimmäiseksi pitäisi asettaa polttomoottorit käyttökieltoon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suurta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoonaa henkilöautoa.
    ……….
    Eipä näy Greenpeacen aktivisteja Helsingin satamissa vastustamassa syöpää aiheuttavia rahtilaivoja…

    Hys, älä nyt. Joku voi vaikka erehtyä ajattelaman että lisääntynyt rahtiliikenne kun tuotantoa on siirretty “suotuisamman kustannustason maihin” oikeasti vain siirtää päästöt muualle moninkertaisina. Tai että Aasian hikipajojen ympäristöongelmat ja työntekijöiden olot ovat ihan eri luokkaa kuin Euroopassa jossa juhlitaan päästöjen pienenemistä…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. janimh kirjoitti 20.12.2014 kello 19:21

    Viherinssi: Yksityisautoilu on nopeaa ja joustavaa, mutta bussi on junaa hitaampi.

    Aivan. Hyvin harva Suomalaisten lomakohde (=mökki) on juuri juna-aseman vieressä. Vähän useampi maantien varrella. End-to-End mittauksessa yksityisauto on ylivoimainen. Jostain syystä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmissa ihmisten ajalle ei lasketa arvoa, ei kaupunkiliikenteessä eikä kaukoliikenteessä. Itse säästän päivässä tunnin yksitysisautoilemalla töihin, julkinen edellyttää 10min kävelyä, 15-20 min junaa, 5 min kävelyä, 5 min metroa, 5 min kävelyä. Suuntaansa. plus odottelut. Auto 15min, fillari kesällä 30 min. Kaikki aika ihmisakvaariossa on pois perheeltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  92. Markku af Heurlin kirjoitti 20.12.2014 kello 20:21

    “Tämä muuten koskettaa jokaista rannikon kaupunkia, mutta erityisesti satamakaupunkeja.

    Eipä näy Greenpeacen aktivisteja Helsingin satamissa vastustamassa syöpää aiheuttavia rahtilaivoja…”

    Ydinalusten ajateltiin oelvan tulevaisuutta vielä 60-luvulla. Ensimmäinen ydinkäyttöinen rahtilavia oli amerikkalienn Savannah. Minulla oli siitä pienoismalli. Savannah oli myös ensimminen Atlantin ylittänyt höyryalus.

    Saksalaiset rakensivat Otto Hahnin joskus 1968. Nämä alukset eivät olleet kaupallisesti kannattavia eivätkä saaneet seuraajia. Ydinvoimakritiikki alkoi vasta 70-luvulla.

    Neuvostotiliitolla ja Venäjällä on ydinkäyttöisiä arktisia jäänmurtajia, ensimmäinen “Lenin”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  93. Raimo K kirjoitti 20.12.2014 kello 21:05

    Capella:
    Nopeasti vain kommentoin vielä ennen lomailua, että jos oikeasti ollaan huolissaan ihmishengistä, niin ensimmäiseksi pitäisi asettaa polttomoottorit käyttökieltoon laivaliikenteessä.

    Alle 20 suurta rahtilaivaa tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin 50 miljoonaa henkilöautoa.
    ‘snip’
    Eipä näy Greenpeacen aktivisteja Helsingin satamissa vastustamassa syöpää aiheuttavia rahtilaivoja…

    Avomerellä niitä potentiaalisia uhreja on melko vähän… eikä näy Greenpeacea sielläkään (ja uusimmissa laivoissa on katalysaattoreitakin) – ja täällä vastustetaan vain rikkidirektiiviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  94. Countryboy kirjoitti 21.12.2014 kello 9:43

    Nämä 100000 kuollutta laivaliikenteestä ovat kyllä aika teoreettista höpöhöpöä. Ensinnäkin rikkidioksidipitoisuudet ovat laskeneet kaikkialla Euroopassa ja myöskin hiukkaspäästöt tapahtuvat pääosin merillä. Teoreettisesti voi laskea kaikenlaista käyttämällä jostakin muualta saatuja annos-vastesuhteita, jotka eivät sovellu tähän yhteyteen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  95. Capella kirjoitti 21.12.2014 kello 15:03

    Countryboy:
    Nämä 100000 kuollutta laivaliikenteestä ovat kyllä aika teoreettista höpöhöpöä. Ensinnäkin rikkidioksidipitoisuudet ovat laskeneet kaikkialla Euroopassa ja myöskin hiukkaspäästöt tapahtuvat pääosin merillä. Teoreettisesti voi laskea kaikenlaista käyttämällä jostakin muualta saatuja annos-vastesuhteita, jotka eivät sovellu tähän yhteyteen.

    Kiinassa ja Intiassa asuu yli 2,5 miljardia ihmistä ja laivaliikenne molemmilla rannikoilla on hyvin voimakasta ja myös asutusta on valtavasti koko Aasian rannikolla.

    Kuten jo yllä kirjoitin, suurin osa laivaliikenteestä tapahtuu rannikkoalueilla alle 400 km päässä rannikosta ja se ei ole matka eikä mikään merituulelle kuljettaa päästöt maihin.

    Tuo 100 000 voi olla hyvinkin paljon alakanttiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  96. Määkin pyöräilen kirjoitti 21.12.2014 kello 15:58

    janimh: Aivan. Hyvin harva Suomalaisten lomakohde (=mökki) on juuri juna-aseman vieressä. Vähän useampi maantien varrella. End-to-End mittauksessa yksityisauto on ylivoimainen. Jostain syystä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmissa ihmisten ajalle ei lasketa arvoa, ei kaupunkiliikenteessä eikä kaukoliikenteessä. Itse säästän päivässä tunnin yksitysisautoilemalla töihin,

    Jep. Tuollainen 45 minuutin bussimatka, kuluttaa ylimääräistä aikaa vähintään tuplat. Silloin, kun kaikki menee ns. putkeen eli ei tarvitse kävellä paljonkaan ylimääräistä kummassakaan päässä.

    Autolla sama matka on puoli tuntia ja hukka-aikaa ei ole sekuntiakaan. Siitä vaan laskemaan niitä ylimääräisiä kuluja, mitkä tulee joukkoliikenteen käytöstä.

    Sitten jos täytyy vaihtaa bussia pari kertaa ja odotella jatkoyhteyksiä sekä vielä kävellä joku kymmenen kilsaa, niin siinähän menee iäisyys.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  97. Catilina kirjoitti 21.12.2014 kello 17:59

    Siis tämä kohta kai kuusi miljoonaa uhria vuosittain vaativa pienhiukkaskausti on jo kaukana parodiahorisontin takana. Pysykää siellä marginaalissanne tuulimyllyjenne kanssa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  98. Mikko Nykänen kirjoitti 21.12.2014 kello 23:16

    Viherinssi
    “Onko Onnibusin tuleminen näkynyt VR:n matkustajamäärissä?”

    Onnibus ilmoittaa myyneensä kolmessa kuukaudessa 400 000 matkaa ja VR:n kaukoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet samanaikaisesti sadoilla tuhansilla.

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/30/karkottiko-vrn-hintauudistus-matkustajia

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. ML kirjoitti 22.12.2014 kello 7:13

    janimh: Aivan. Hyvin harva Suomalaisten lomakohde (=mökki) on juuri juna-aseman vieressä. Vähän useampi maantien varrella. End-to-End mittauksessa yksityisauto on ylivoimainen. Jostain syystä kuitenkaan vihertävien insinöörien laskelmissa ihmisten ajalle ei lasketa arvoa, ei kaupunkiliikenteessä eikä kaukoliikenteessä. Itse säästän päivässä tunnin yksitysisautoilemalla töihin, julkinen edellyttää 10min kävelyä, 15-20 min junaa, 5 min kävelyä, 5 min metroa, 5 min kävelyä. Suuntaansa. plus odottelut. Auto 15min, fillari kesällä 30 min. Kaikki aika ihmisakvaariossa on pois perheeltä.

    Voit toki ajatella asian, että miten itse liikut nopeiten töihin ja takaisin.

    Toinen tapa ajatella olisi, että miten pääkaupunkiseudun miljoona ihmistä liikkuu kotiin, töihin ja vapaa-ajanharrastuksiinsa nopeiten. Jos kaikki siirtyisivät yksityisauton käyttöön seurauksena olisivat infernaaliset ruuhkat, massiviiset investoinnit teihin ja pysäköintiin, kaupunkirakenteen hajautuminen ja sen myötä pidemmät etäisyydet. Loppujen loppuksi kaikilla kuluisi enemmän aikaa tien päällä. Tämä olisi pois perheiltä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  100. janimh kirjoitti 22.12.2014 kello 10:43

    ML: Voit toki ajatella asian, että miten itse liikut nopeiten töihin ja takaisin.

    Toinen tapa ajatella olisi, että miten pääkaupunkiseudun miljoona ihmistä liikkuu kotiin, töihin ja vapaa-ajanharrastuksiinsa nopeiten. Jos kaikki siirtyisivät yksityisauton käyttöön seurauksena olisivat infernaaliset ruuhkat, massiviiset investoinnit teihin ja pysäköintiin, kaupunkirakenteen hajautuminen ja sen myötä pidemmät etäisyydet. Loppujen loppuksi kaikilla kuluisi enemmän aikaa tien päällä. Tämä olisi pois perheiltä.

    Öö. Ei. Ehkä kannattaisi miettiä asiaa mustavalkoisen “yksityisauto” – “joukkoliikenne” ajattelun ulkopuolelta.
    Olisiko yksityinen joukkoliikenne ratkaisu, kansalais-Uber. Maksupääte (=älypuhelin, mobile pay) jokaiseen autoon. Veloitus vastaava julkisen liikenteen maksu. Tulo verotonta. Portaali johon voisi laittaa matkareittisä tai matkustusaika-tarpeensa ja “big data” härveli joka sitten yhdistää kyydin tarjoajat ja tarvitsijat.

    Joukkoistettu liikenne, joustavat työajat ja etätyöt (niille ketkä voivat tehdä..) yhdistettynä toimivaan päivittäistavaraverkkokauppaan laskisi liikenteen määrään radikaalisti, väitän että nykytiestö riittää. Tällä ratkaisulla oma yksitysautoili rajoittuisi a) vapaa-aikaan (mökkeily, vanhusten auttaminen, harrastukset b) lasten kuskaus harrastuksiin (joka sekin vähenisi kunnollisilla joukkoistuskuljetuskuvioilla JA poikittaisliikenteellä joka toimisi..)

    Toinen julkisen liikenteen järjettömyys on vaikka Espoon sisäinen bussi 23. Siinä ei ole klo 18 jälkeen koskaan yli viittä matkustajaa. Sitkeästi sitä reittiä kuitenkin ajetaan 60 vetävällä jättibussilla. Taksikin olisi halvempi yhteiskunnalle…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. anonyyni kirjoitti 24.12.2014 kello 2:59

    ceterum censeo: Minä sitä tietä ajelen joka kesä ja voin ihan omien havaintojen pohjalta sanoa, että eivät ne pahimmat puutteet tunnu olevan siinä Varkauden lähellä. Ne ovat. Osuus on mäkinen, mutkainen ja kapea ja ruuhkautuu helposti.

    Siihen pitäisi rakentaa umpikortteleita jalkakäytävään kiinni niin se olisi turvallisempi, välittäisi yhtä hyvin liikennettä ja lähiseudunkin asuntojen arvot nousisivat kun keskimääräiset matka-ajat pienenisivät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus