Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Yleiskaa­va

Yleiskaa­va on nyt käsitel­ty kolmes­sa kok­ouk­ses­sa. Nyt siitä päätetään – tai siis nyt se pan­naan nähtäville. Lau­takun­nas­sa on sovit­tu, että varsi­nainen poli­it­ti­nen käsit­te­ly tapah­tuu saatu­jen lausun­to­jen jäl­keen. Mik­si panisimme nähtäville kaa­van, jos­ta on jo lop­ullis­es­ti sovit­tu. Toisaal­ta jot­ta nähtäville ei pan­taisi sel­l­aista, joka joka tapauk­ses­sa muute­taan, joitakin muu­tok­sia virkami­esten laa­ti­maan luon­nok­seen tehdään jo tässä vai­heessa. Varsi­naisen käsit­te­lyn jäl­keen kaa­va pan­naan (var­maankin) uud­estaan nähtäville ja lop­ullis­es­ti val­tu­us­to päät­tää siitä vuo­den 2016 aikana.

Hert­toniemen puusepän alueen kaava

(Pöy­dältä)

Lau­takun­nas­sa on vihreil­lä ja kokoomuk­sel­la ollut halu­ja muut­taa teol­lisu­usaluet­ta asun­noik­si esitet­tyä laa­jem­min, kos­ka alue on niin lähel­lä metroase­maa. Var­maankin palaute­taan. Virkami­esten esi­tyk­sessä asun­to­ja tulisi run­saalle tuhan­nelle asukkaalle, mah­dol­lisen palau­tuk­sen jäl­keen vielä noin puo­let lisää. Kos­ka maa on yksi­ty­i­somis­tuk­ses­sa, asun­not ovat var­maankin kovan rahan asun­to­ja, mikä ei ole Itä-Helsin­gin kannal­ta huono asia.

Mel­lun­mäen Saariselän­tien ja Pyhä­tun­tur­in­tien täydennyskaava

(Pöy­dältä)

Tässä tulee asun­to­ja noin 500 hen­gelle. Edel­lisessä kok­ouk­ses­sa huol­ta herät­ti tieto, ettei Jok­eri 2 saa Mel­lun­mäen­tiel­lä tämän kaa­van joh­dos­ta omia kaisto­ja. Asi­aa on selvitet­ty, eikä se tässä tapauk­ses­sa mah­do­ton­ta ole. Muual­la on kyl­lä vaikeuk­sia osoit­taa ratikalla oma kaista.

Atlantinkaaren kaa­va Jätkäsaaressa

Alueelle tulee 2500 asukas­ta. Tämä kaa­va on viidennes koko viras­ton vuo­den tavoit­teesta, joten viras­to halu­aa tämän valmi­ik­si vielä tänä vuon­na. Kaa­va vaikut­taa hyvältä, mut­ta sen sit­ten näkee kun talot ovat valmi­it. Keskel­lä iso kaare­va puis­to ja vier­essä tehokkaasti raken­netut kort­telit. Tästä voi tul­la hyvä, mut­ta kaik­ki on kiin­ni siitä, mil­laiset julk­i­sivut talois­sa lop­ul­ta ovat.

On kyl­lä jän­nit­tävää nähdä, mil­lainen Jätkäsaari on valmi­ina. Sitä on sekä ylis­tet­ty että par­jat­tu. Vastikään joku ulko­maalainen arkkite­hti esit­ti, että koko alue joutaisi puret­tavak­si. Olisi ehkä kan­nat­tanut malt­taa siihen saak­ka, että alue on valmis. Ne van­him­mat, yhtä aikaa Ruo­ho­lah­den kanssa tehdyt kort­telit ovatkin aika haasteettomia.

20 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2014”

  1. Helsin­gin yleiskaa­van ylim­i­toitet­tu­ja väestö­tavoit­tei­ta pitäisi pienen­tää, ja säästää kaupun­gin meren­ran­nat ja viher­alueet. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhumattakaan.

    Mik­si täl­laista yleiskaavaa ylipään­sä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koske­va kun­tarakenne on saatu muutet­tua niin, että pääkaupunkiseu­tua voidaan tarkastel­la yht­enä kokonaisuutena?

  2. Kan­nat­taako Mel­lun­mäkeä täy­den­tää? Kaa­va on susi ja uud­is­raken­nuk­set estävät alueen järkevän uudelleenkaavoituk­sen, kun nykyi­nen raken­nuskan­ta on tien­sä päässä. Eikä siihen mene kovin pitkää aikaa., kun puskutrk­stori on tuol­lakin ain­oa järkevä vaihtoehto.

  3. Urbaani Helsingis­sä:
    Helsin­gin yleiskaa­van ylim­i­toitet­tu­ja väestö­tavoit­tei­ta pitäisi pienen­tää, ja säästää kaupun­gin meren­ran­nat ja viher­alueet. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhumattakaan. 

    No ei tietenkään, Helsin­gin asukasluku olisi 20–30 vuo­den päästä n 800.000 (vrt Tukhol­man on nyt n 900.000 eivätkä kaik­ki meren­ran­nat ja viher­alueet ole sieltäkän vedet­ty matalaksi)

    Urbaani Helsingis­sä:
    Mik­si täl­laista yleiskaavaa ylipään­sä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koske­va kun­tarakenne on saatu muutet­tua niin, että pääkaupunkiseu­tua voidaan tarkastel­la yht­enä kokonaisuutena?

    No jos olisi var­muut­ta että se “yksi kokon­aisu­us” ylipään­sä syn­tyy. Ennenkuin se syn­tyy niin pk-seudul­la on vain nykyiset kun­nat joista jokainen kuvit­telee että on jokin “vapaaval­tio”.

  4. Urbaani Helsingis­sä:
    Helsin­gin yleiskaa­van ylim­i­toitet­tu­ja väestö­tavoit­tei­ta pitäisi pienen­tää, ja säästää kaupun­gin meren­ran­nat ja viher­alueet. Eihän Helsin­gin tarvitse asut­taa kaikkia suo­ma­laisia, ulko­maalai­sista puhumattakaan.

    Mik­si täl­laista yleiskaavaa ylipään­sä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koske­va kun­tarakenne on saatu muutet­tua niin, että pääkaupunkiseu­tua voidaan tarkastel­la yht­enä kokonaisuutena? 

    Eihän tuos­sa kaavas­sa olla rak­en­ta­mas­sa meren­ran­noille muuten kuin muut­ta­mal­la teol­lisu­us- ja venesäi­ly­tysaluei­ta asuinalueik­si. Aino poikkeus näyt­täisi ole­van Ram­sin­niemessä. Tämä “ran­noille rak­en­t­a­mi­nen” on muutenkin vähän has­su myyt­ti: Usein tavataan puhua ikään kuin Helsingis­sä olisi viime vuosi­na muutet­tu luon­non­ran­to­ja huo­mat­ta­van paljon asuinaluik­si, vaik­ka näin ei ole tehty kuin Vuosaa­res­sa 600 m matkalla. Täl­löinkin tulok­se­na oli Aurinko­ran­ta, jos­ta tul­laan naut­ti­maan matko­jenkin päästä. Kaik­ki muut uudet alueet ovat olleet satamia, teol­lisu­usaluei­ta, täyt­tö­maa­ta tai vedenpuhdistamoja

    Yleiskaa­van raken­net­tavista viher­alueis­takin suurin osa on tätä nykyä melu­aluei­ta ja/tai pusikoitunut­ta entistä pel­toa tai laidun­ta tai sit­ten sel­l­aista viher­aluet­ta, jol­la ei paikallis­es­ti ole suur­ta merk­i­tys­ta tai käyt­töä, kos­ka tar­jol­la on virk­istysar­voltaan paljon parem­paakin ympäristöä. Muu­tamia poikkeuk­si­akin toki on: Pak­i­lan puis­ton kaavoit­ta­mi­nen käytän­nössä ker­rostaloalueek­si tulee var­maan pahoit­ta­maan mieliä kuten myös em Ram­sin­nie­mi. Män­tyniemen merk­it­sem­i­nen kan­takaupungik­si vaikut­taa aika erikoiselta ratkaisulta.

    Mielestäni yleiskaaval­u­on­nos on rohkea ja ansiokkaasti säi­lyt­tää sekä viher­aluei­ta että van­ho­jen asuinaluei­ta tiivistämis­es­tä huoli­mat­ta. Yleiskaa­van toteutues­sa kaupunkiym­päristö mielestäni tulee kokon­aisu­udessaan parane­maan viher­aluei­den rak­en­tamis­es­ta huoli­mat­ta, kun melu- ja liiken­nealueet muut­tuvat kort­te­likaupungik­si ja tiivistyvä rakenne mah­dol­lis­taa parem­man julkisen liiken­teen ja parem­mat palvelut.

  5. Jokainen ranta menee jo siinä pilalle, että veden­puhdis­tus ei kykene puhdis­ta­maan paskavet­tä edes nyt, saati sit­ten kun paskan­ta­jia lap­paa sisään yhä lisää. Jokainen paskan­ta­ja lisää tarkoit­taa myös lisää pel­to­he­htaare­ja nyky­is­ten vet­tä suo­dat­tavien met­sien tilalle, ja nuo pel­lot sit­ten vuo­ta­vat omat paskansa samoille ran­noille. Ensim­mäisen ongel­man voi hoitaa jos käyt­tää sato­ja miljoo­nia rahaa, mut­ta toista ei kyetä hoita­maan edes rahalla.

  6. Hei, eikö Koivusaaren (Espoon rajan lähel­lä) pitäisi kuu­lua noi­hin Helsin­gin viher­sormi­alueisi­in? Eikö se ole muut­tolin­tu­jenkin lentor­e­itin var­rel­la, kun niitä kevääl­lä taas alkaa saa­pua Laajalahdelle?

  7. napan­der:
    Jokainen ranta menee jo siinä pilalle, että veden­puhdis­tus ei kykene puhdis­ta­maan paskavet­tä edes nyt, saati sit­ten kun paskan­ta­jia lap­paa sisään yhä lisää. Jokainen paskan­ta­ja lisää tarkoit­taa myös lisää pel­to­he­htaare­ja nyky­is­ten vet­tä suo­dat­tavien met­sien tilalle, ja nuo pel­lot sit­ten vuo­ta­vat omat paskansa samoille ran­noille. Ensim­mäisen ongel­man voi hoitaa jos käyt­tää sato­ja miljoo­nia rahaa, mut­ta toista ei kyetä hoita­maan edes rahalla.

    Check your med­ica­tion, please.

  8. Huomioni kiin­nit­tyi Kaupunkilu­on­to teemakar­tas­sa Helsin­gin län­tisim­pään viher­sormeen, eli Län­sipuis­toon, joka jostain kum­man syys­tä päät­tyy eteläpäästään tuonne Iso Huopalah­den — Tar­vaspään kohdalle. Mik­si ihmeessä se ei jatku siitä pidem­mälle etelään? 

    Eikö olisi aika luon­nol­lista jatkaa kyseistä Län­sipuis­ton viher­sormea Laa­jalah­den pohjoisosas­ta suo­raan eteläm­mäk­si, lähem­mäs Suomen­lahtea, myös Lehti­saaren ja Koivusaaren kaut­ta? Tuo link­ki Pikku Huopalah­den pohjoisosas­ta luo­teen kaut­ta Tali­in kään­tyvänä ei puolestaan vaiku­ta kar­tal­ta kat­soen ainakaan yhtä luon­nol­lisen oloiselta kuin olisi tuon “sor­men” jatku­mi­nen Haa­gan­puroa (eli Mätäpuroa) pitkin pohjoiskoil­liseen, Keskus­puis­ton alueeseen siel­lä edem­pänä liittyen.

  9. Onko kapea­ta, mäk­istä ja luon­nonkau­nista Ram­sin­niememä mitään järkeä kaavoit­taa asuinalueek­si? Pide­tään siinä nämä muu­ta­mat eliittihuvilat.

  10. Yleiskaavas­sa halu­taan kaupunkibule­var­di­en var­jol­la val­la­ta asuin­rak­en­tamiseen aluei­ta Keskus­puis­tos­ta ja muil­ta viher­alueil­ta, ja kuitenkin samaan aikaan esimerkik­si Ilmalaan muu­ta­man kilo­metrin päähän keskus­tas­ta eri­no­mais­ten raideli­iken­ney­hteyk­sien päähän olti­in suun­nit­tele­mas­sa huonekalukau­pan ja muun tilaa vievän kau­pan keskittymää.

    Han­ke näyt­tää taan­tu­man takia kuiv­u­van kokoon, mut­ta silti herää kysymys, kenen ehdoil­la kaupun­gin keskeisiä aluei­ta ylipään­sä suunnitellaan.

  11. Urbaani Ilmalas­sa: Ilmalaan muu­ta­man kilo­metrin päähän keskus­tas­ta eri­no­mais­ten raideli­iken­ney­hteyk­sien päähän olti­in suun­nit­tele­mas­sa huonekalukau­pan ja muun tilaa vievän kau­pan keskittymää.

    Tuos­sa han­kkeessa yksi tek­i­jä oli ilmeis­es­ti saas­tunut maaperä, jolle Ikean rak­en­t­a­mi­nen onnis­tuu kan­nat­tavam­min kuin asun­to­jen. Tiet­ty onhan iso­ja maa­mas­so­ja vai­hdet­tu muual­lakin, mm. Herttoniemenrannassa.

    1. Lisäk­si kaupungis­sa on olta­va myös palvelu­ja, esimerkik­si huonekalukaup­pa. On suuri voit­to, että Ikea tulee joukkoli­ikeney­hteyk­sien varrelle.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si kaupungis­sa on olta­va myös palvelu­ja, esimerkik­si huonekalukaup­pa. On suuri voit­to, että Ikea tulee joukkoli­ikeney­hteyk­sien varrelle. 

    Tähän sama. Muis­taak­seni suun­nitel­maan kuu­lui myös asun­to­ja. Paik­ka lie­nee myös haas­teelli­nen melun ja ilman­laadun suhteen. 

    Se osa mitä keskus­puis­tos­ta on tarkoi­tus ottaa raken­nuskäyt­töön on ollut vielä 60-luvun lop­ul­la pää­sosin pel­toa. Kyseessä ei siis ole mikään kaupunkimet­sä samal­la taval­la kuin esimerkik­si Pasi­lan ja Ruskea­suon välis­sä ole­va osa keskus­puis­toa on. Alueel­la tuskin on hirveästi muutenkaan mitään virk­istysar­voa melun ja Hämeen­lin­nan­väylän este­vaiku­tuk­sen vuok­si. En usko että alueen rak­en­t­a­mi­nen on oikeasti mikään kum­moinen mene­tys kaupunki­laisille, ver­rat­tuna vaik­ka Kivi­nokkaan tai Rasti­lan rantamet­sään. Sen sijaan tun­teisi­in vetoavia otsikko­ja toimit­ta­jat kyl­lä saa­vat var­masti lehteen, kun kyseessä on “pyhä” Keskus­puis­to ja närkästyneet luk­i­jat liikkeelle.

  13. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si kaupungis­sa on olta­va myös palvelu­ja, esimerkik­si huonekalukaup­pa. On suuri voit­to, että Ikea tulee joukkoli­ikeney­hteyk­sien varrelle.

    Eri­no­maista. Tosin Ikea on jo sekä Espoos­sa että Van­taal­la hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien päässä. Kaik­ki ehkä eivät sitä tiedä. Ja Ikeaan läh­tee oma ilmaiskul­je­tus Pos­ti­talon edestä.

    Mitä muuten tehdä Pasi­lan ML-keskuselle. ML tarkoitaa tässä maali­iken­nekeskus­ta, mut­ta 70-luvul­la sen valmis­tut­tua totu­in luke­maan tien­vi­itan Marksismi-leninismi-keskuksena.

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Lisäk­si kaupungis­sa on olta­va myös palvelu­ja, esimerkik­si huonekalukaup­pa. On suuri voit­to, että Ikea tulee joukkoli­ikeney­hteyk­sien varrelle.

    Ilmala on aika keskeinen paik­ka sit­ten kun Hämeen­lin­nan­väylä ja Tuusu­lan­väylä on bule­vardis­oitu sekä Kes­ki-Pasi­la raken­net­tu. Lisäk­si ML-keskus on lähdössä ja tilalle tulos­sa asuinalue. Siihen näh­den Ikean pelti­hal­likon­sep­tia ollaan tunke­mas­sa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputi­ikia varten voisi kaavoit­taa taval­lisen tavarat­aloko­rt­telin sen sijaan, että tehdään tuos­ta joku uusi Lanterna?

  15. ze: Siihen näh­den Ikean pelti­hal­likon­sep­tia ollaan tunke­mas­sa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputi­ikia varten voisi kaavoit­taa taval­lisen tavarat­aloko­rt­telin sen sijaan, että tehdään tuos­ta joku uusi Lanterna?

    Taitaa olla enti­nen suopo­h­jalle perustet­tu kaatopaik­ka reilusti Hakamäen­tien tason ala­puolel­la, eli ei mikään muka­va kaupunki­mainen käve­ly-ympäristö. Pelti­hal­lis­sa on puolen­sa, eli päätös on suh­teel­lisen hal­pa perua jos se syys­tä tai tois­es­ta osoit­tau­tu­isi virheel­lisek­si (esimerkik­si maa liian myrkyl­listä), ja rak­en­teet ovat suh­teel­lisen kevy­itä eli suo ja kaatopaik­ka pysyvät sen alla paikallaan.

    Hallin elinkaari lie­nee jotain 50–100 vuot­ta joten kaupun­gin aika­jän­teel­lä ratkaisu on hyvin tilapäi­nen. Ris­ki pilaan­tuneesta maas­ta kuu­luu var­maankin kaupungille, pelti­hallin purkami­nen on vielä siedet­tävä kus­tan­nus riskin real­isoitues­sa mut­ta kokon­aisen kaupunkiko­rt­telin ei.

    Ikea-ratkaisu on olo­suh­teet huomioonot­taen aika win-win, eli toiv­ot­tavasti toteutuu.

  16. ze: Ilmala on aika keskeinen paik­ka sit­ten kun Hämeen­lin­nan­väylä ja Tuusu­lan­väylä on bule­vardis­oitu sekä Kes­ki-Pasi­la raken­net­tu. Lisäk­si ML-keskus on lähdössä ja tilalle tulos­sa asuinalue. Siihen näh­den Ikean pelti­hal­likon­sep­tia ollaan tunke­mas­sa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputi­ikia varten voisi kaavoit­taa taval­lisen tavarat­aloko­rt­telin sen sijaan, että tehdään tuos­ta joku uusi Lanterna? 

    Eihän tuonne mitään per­in­teistä ikea-hal­lia ollutkaan edes tulos­sa, vaan Ikea olisi ollut vain pieni osa tuo­ta keskus­ta, jos­sa olisi ollut toimis­to­ja, hotel­li, asun­to­ja, liikun­tatilo­ja ja kaup­po­ja. Sekoit­tunut­ta keskus­ta-aluet­ta siis.

    En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta, että huonekalu­ja pitäisi myy­dä vain jos­sain kehä III:n varressa.

  17. spot­tu: Taitaa olla enti­nen suopo­h­jalle perustet­tu kaatopaik­ka reilusti Hakamäen­tien tason ala­puolel­la, eli ei mikään muka­va kaupunki­mainen käve­ly-ympäristö. Pelti­hal­lis­sa on puolen­sa, eli päätös on suh­teel­lisen hal­pa perua jos se syys­tä tai tois­es­ta osoit­tau­tu­isi virheel­lisek­si (esimerkik­si maa liian myrkyl­listä), ja rak­en­teet ovat suh­teel­lisen kevy­itä eli suo ja kaatopaik­ka pysyvät sen alla paikallaan.

    Hallin elinkaari lie­nee jotain 50–100 vuot­ta joten kaupun­gin aika­jän­teel­lä ratkaisu on hyvin tilapäi­nen. Ris­ki pilaan­tuneesta maas­ta kuu­luu var­maankin kaupungille, pelti­hallin purkami­nen on vielä siedet­tävä kus­tan­nus riskin real­isoitues­sa mut­ta kokon­aisen kaupunkiko­rt­telin ei.

    Ikea-ratkaisu on olo­suh­teet huomioonot­taen aika win-win, eli toiv­ot­tavasti toteutuu.

    Tot­ta. Tuo ex-kaatopaik­ka on juuri sel­l­ainen paik­ka, jolle ei muu­takaan käyt­töä ihan het­keen ole. Ennen kaikkea min­ua mieti­tyt­tää, suos­tu­isiko Ikea tule­maan tavarat­aloko­rt­teli­in, jos Helsin­ki sel­l­aista ehdot­taisi… no joo, on var­maan ehdot­tanutkin. Joka tapauk­ses­sa näistä lanter­noista jää pakostakin sel­l­ainen mieliku­va, että pelti­hal­likau­pat sanel­e­vat ja Helsin­ki nöyränä tot­telee, kos­ka “muuten ne karkaa kehä­tien varrelle”. 

    Tuo­mas L: Eihän tuonne mitään per­in­teistä ikea-hal­lia ollutkaan edes tulos­sa, vaan Ikea olisi ollut vain pieni osa tuo­ta keskus­ta, jos­sa olisi ollut toimis­to­ja, hotel­li, asun­to­ja, liikun­tatilo­ja ja kaup­po­ja. Sekoit­tunut­ta keskus­ta-aluet­ta siis.

    No ei tuo nyt sekoit­tunut­ta keskus­ta-aluet­ta sen­tään ole http://imgur.com/ri1aJ5G

    Kaa­va-aineis­tois­sa san­o­taan “taval­lista kaupunki­maisem­pi tilaa vaa­ti­van kau­pan alue”, mikä var­maan vas­taa totu­ut­ta aika hyvin. Tuo paik­ka on vaan niin keskiössä tule­vaisu­udessa, että har­mit­taa jos sinne jotain semi-pelti­halle­ja väsätään. Niitä tun­tuu ole­van (poli­it­tis­es­ti) mah­do­ton siirtää mihinkään jälkikä­teen — autokau­pat Siil­i­tien metroase­man vier­essä hyvänä esimerkkinä. 

    Toises­sa vaakakupis­sa painaa sit­ten tuo maan pilaan­tuneisu­us (onhan se puhdis­tet­tavis­sa, mut­ta mil­lä hin­nal­la) ja se, että ei tuonne asun­to­jakaan ihan kauhean pian kan­na­ta rak­en­taa. Lisäk­si tart­tisi enem­män dataa päätök­sen­teon tueksi:

    - onko mitenkään real­is­tista tehdä tuos­ta ratkais­us­ta “väli­aikainen”? Siis jopa väli­aikaisem­pi kuin spot­tun mainit­se­ma 50–100 vuot­ta? Olisi ikävää, jos tuos­ta tulisi saman­lainen murheenkryyni kuin Siil­i­tien peltihalleista.
    — kuin­ka pahasti maaperä on pilaantunut?
    — mil­loin ML-keskuk­sen aluet­ta ale­taan rakentaa?
    — jatke­taanko ratikkaa Ilmalaan ja jos jatke­taan niin milloin?
    — onko näkyvis­sä sel­l­aista tule­vaisu­u­den ske­naar­i­o­ta, että rat­api­han toim­into­ja ale­taan siirtää kauem­mas? Kokon­aan siitä ei taide­ta päästä eroon koskaan, mut­ta ihan noin iso sen ei ymmärtääk­seni tarvit­sisi olla. Näil­läkin jär­jeste­ly­il­lä olisi tietysti oma hintalappunsa.
    jne.

    Ongel­malli­nen tapaus kaiken kaikki­aan. Jään seu­raa­maan mielenkiinnolla.

    Tuo­mas L:En ymmär­rä tuo­ta aja­tus­ta, että huonekalu­ja pitäisi myy­dä vain jos­sain kehä III:n varressa.

    Huonekalukaup­paa ei tietenkään pidä häätää Kehä III:lle ja onhan noi­ta pikkuputi­ikke­ja kan­takaupungis­sa vaik­ka kuin­ka paljon. Mielestäni tässä on lop­ul­ta enem­män kyse siitä, kan­nat­taako Kehä III:a laa­jen­taa Kehä I:n sisään, edes väliaikaisesti 😀

  18. Urbaani Helsingis­sä:
    Helsin­gin yleiskaa­van ylim­i­toitet­tu­ja väestö­tavoit­tei­ta pitäisi pienentää… 

    Väestö­tavoit­teen­han pitää ker­toa vain se, paljonko on kaavoitet­ta­va vähin­tään. Markki­noiden tehtävänä taas on toimia rak­en­tamisen moot­to­ri­na, ei asun­to­ja tai toim­i­ti­laa kan­na­ta rak­en­taa tyhjäksi.

    Pääkaupunkiseudul­la ja laa­jemin koko Etelä-Suomes­sa tarvi­taan paljon enem­män pro­filoi­tu­mista. Helsin­gin tehtävä on olla ennen kaikkea kaupun­ki. Tämä mis­sio on nyt pahasti hukassa.

    Ran­nat kan­nat­taa rak­en­taa tot­ta kai, kos­ka niihin syn­tyy halut­tu­ja asuinaluei­ta. Rantarak­en­t­a­mi­nen kan­nat­taa tehdä huolel­la, ettei käsi­in jää todel­la han­kalasti täy­den­nys­raken­net­tavia lähiöitä, kuten Ara­bi­an­ran­nan kanssa kävi.

  19. Kalle: … ei asun­to­ja tai toim­i­ti­laa kan­na­ta rak­en­taa tyhjäksi. …

    Oikein!

    Kalle: Helsin­gin tehtävä on olla ennen kaikkea kaupunki. …

    Oikein! 

    Kalle: Ran­nat kan­nat­taa rak­en­taa tot­ta kai, kos­ka niihin syn­tyy halut­tu­ja asuinalueita. … 

    Väärin!
    Tätä, mik­si näin on, on ehkä Kallen, ja jonkun muunkin hänen tavoin ajat­tel­e­van vaikea het­kessä ymmärtää, mut­ta esitän perustelun asialle seuraavassa:

    On kak­si tapaa suh­tau­tua ranto­jemme kauneu­teen: säi­lyt­tävä ja bru­taali. Tuo alin lain­aus Kallen 20.12.2014 kel­lo 10:26 kir­joit­ta­mas­ta tek­stistä ker­too nähdäk­seni jälkim­mäis­es­tä, sel­l­ais­es­ta, kovin ikävästä suh­tau­tu­mis­tavas­ta yhteisi­in rantoi­himme, jota on syytä kaikin voimin vas­tus­taa, eri­tyis­es­ti sen petol­lisen houkut­tele­vu­u­den takia. 

    Kalle esit­tää yllä hyvin yksinker­taisen argu­mentin, jota voi mon­en olla toki help­po kan­nat­taa, jos seu­raus­vaiku­tuk­sista ei piita­ta. Tuon kaltais­es­ta toimin­nas­ta lie­nee maail­man eri ympäristöjär­jestöil­lä murheel­lista ker­rot­tavaa yllin kyllin. Mik­si suru­vi­este­jä pitäisi tuot­taa lisää?

    Helsin­ki on halut­tua asuinaluet­ta KOKONAISUUDESSAAN. Kaupunkimme houkut­tele­vu­us ei rajoitu ran­noille ja niiden välit­tömään läheisyy­teen. Osa Helsin­gin vetovoimas­ta perus­tuu mm. työmah­dol­lisuuk­si­in, osa väestön ja eri­lais­ten aktivi­teet­tien keskit­tymiseen, mut­ta väit­täisin myös, että suuri osa kaupun­gin viehä­tysvoimas­ta perus­tuu myös mui­hinkin tek­i­jöi­hin, joista osa liit­tyy viihty­isään kaupunkiym­päristöön, jos­sa merel­lä ja ran­noil­la, sekä mah­dol­lisuuk­sil­la naut­tia niistä on oma roolin­sa. Kaupun­gin nyky­isil­lä, niin raken­ne­tu­il­la kuin vapail­la, rak­en­ta­mat­tomil­la ran­noil­la on tähän viimek­si­mainit­tuun kaikil­la tai ainakin useim­mil­la meistä mah­dol­lisu­us. Tuon mah­dol­lisu­u­den käyt­tämi­nen ei Helsingis­sä kuitenkaan edel­lytä yleen­sä sitä, että pitäisi asua talos­sa, joka on rantavi­ival­la tai sen vieressä.

    Rak­en­t­a­mi­nen tuo paikalle jotain uut­ta, mut­ta vie myös men­nessään jotain muu­ta, esimerkik­si kau­nista ranta­maise­maa, jos­sa kat­so­jan väl­itön ympäristö tai näkymä, eli koko laa­jem­pi maise­malli­nen ympäristö muut­tuu, pääsään­töis­es­ti peru­ut­ta­mat­toma­l­la tavalla. 

    Havis Aman­da ‑pat­saan VÄLIAIKAINEN yksi­ty­istämi­nen viime syksynä, yksit­täisen, ilmeis­es­ti puus­ta ja vaner­ista raken­netun hotel­li­huoneen sisälle, antoi mielestäni esi­makua, suo­ras­taan varoituk­sen siitä, minkälaisia PERUUTTAMATTOMIA vaiku­tuk­sia ranto­jemme rak­en­tamisel­la voisi olla.
    (Ks. esimerkik­si “http://yle.fi/ylex/uutiset/pariskunta_nukkui_helsingissa_patsaan_juurella_yon_fiilis_oli_aika_surrealistinen/3–7575855” ja “http://yle.fi/uutiset/hotel_manta_of_helsinki_narkastyttaa__kaupunkilaiset_kaipaavat_ryovattya_neitoa/7433046”)

    Vapai­ta ranto­jamme ei pidä uhra­ta rak­en­tamiselle vain sen vuok­si, että ne oli­si­vat halut­tu­ja. Kuten jopa em. pat­saan juurel­la nukkunut Havis Aman­das­ta jälkim­mäisen viit­teen mukaan tote­si, olen pat­sait­temme ja vapaiden ranto­jem­mekin osalta täysin vaku­ut­tunut siitä, että helsinkiläis­ten enem­mistö on näistä upeista asioista kaupungis­samme yhtä mieltä: “Tämä on yhteistä omaisuutta.” 

    Olisi todel­la sääli huo­ma­ta vas­ta mit­ta­van, bru­taalin rantarak­en­tamisen jäl­keen, mitä kaikkea yhteistä oikeas­t­aan mene­timme, vain jonkun (, ehkä Kallen kaltaisen,) ahneu­den tähden.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.