Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2014

14.12.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Yleiskaava

Yleiskaava on nyt käsitelty kolmessa kokouksessa. Nyt siitä päätetään – tai siis nyt se pannaan nähtäville. Lautakunnassa on sovittu, että varsinainen poliittinen käsittely tapahtuu saatujen lausuntojen jälkeen. Miksi panisimme nähtäville kaavan, josta on jo lopullisesti sovittu. Toisaalta jotta nähtäville ei pantaisi sellaista, joka joka tapauksessa muutetaan, joitakin muutoksia virkamiesten laatimaan luonnokseen tehdään jo tässä vaiheessa. Varsinaisen käsittelyn jälkeen kaava pannaan (varmaankin) uudestaan nähtäville ja lopullisesti valtuusto päättää siitä vuoden 2016 aikana.

Herttoniemen puusepän alueen kaava

(Pöydältä)

Lautakunnassa on vihreillä ja kokoomuksella ollut haluja muuttaa teollisuusaluetta asunnoiksi esitettyä laajemmin, koska alue on niin lähellä metroasemaa. Varmaankin palautetaan. Virkamiesten esityksessä asuntoja tulisi runsaalle tuhannelle asukkaalle, mahdollisen palautuksen jälkeen vielä noin puolet lisää. Koska maa on yksityisomistuksessa, asunnot ovat varmaankin kovan rahan asuntoja, mikä ei ole Itä-Helsingin kannalta huono asia.

Mellunmäen Saariseläntien ja Pyhätunturintien täydennyskaava

(Pöydältä)

Tässä tulee asuntoja noin 500 hengelle. Edellisessä kokouksessa huolta herätti tieto, ettei Jokeri 2 saa Mellunmäentiellä tämän kaavan johdosta omia kaistoja. Asiaa on selvitetty, eikä se tässä tapauksessa mahdotonta ole. Muualla on kyllä vaikeuksia osoittaa ratikalla oma kaista.

Atlantinkaaren kaava Jätkäsaaressa

Alueelle tulee 2500 asukasta. Tämä kaava on viidennes koko viraston vuoden tavoitteesta, joten virasto haluaa tämän valmiiksi vielä tänä vuonna. Kaava vaikuttaa hyvältä, mutta sen sitten näkee kun talot ovat valmiit. Keskellä iso kaareva puisto ja vieressä tehokkaasti rakennetut korttelit. Tästä voi tulla hyvä, mutta kaikki on kiinni siitä, millaiset julkisivut taloissa lopulta ovat.

On kyllä jännittävää nähdä, millainen Jätkäsaari on valmiina. Sitä on sekä ylistetty että parjattu. Vastikään joku ulkomaalainen arkkitehti esitti, että koko alue joutaisi purettavaksi. Olisi ehkä kannattanut malttaa siihen saakka, että alue on valmis. Ne vanhimmat, yhtä aikaa Ruoholahden kanssa tehdyt korttelit ovatkin aika haasteettomia.

Kommentit

20 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.12.2014”

  1. Urbaani Helsingissä kirjoitti 14.12.2014 kello 17:41

    Helsingin yleiskaavan ylimitoitettuja väestötavoitteita pitäisi pienentää, ja säästää kaupungin merenrannat ja viheralueet. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    Miksi tällaista yleiskaavaa ylipäänsä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koskeva kuntarakenne on saatu muutettua niin, että pääkaupunkiseutua voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  2. Kalle kirjoitti 14.12.2014 kello 20:13

    Kannattaako Mellunmäkeä täydentää? Kaava on susi ja uudisrakennukset estävät alueen järkevän uudelleenkaavoituksen, kun nykyinen rakennuskanta on tiensä päässä. Eikä siihen mene kovin pitkää aikaa., kun puskutrkstori on tuollakin ainoa järkevä vaihtoehto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  3. R.Silfverberg kirjoitti 14.12.2014 kello 23:09

    Urbaani Helsingissä:
    Helsingin yleiskaavan ylimitoitettuja väestötavoitteita pitäisi pienentää, ja säästää kaupungin merenrannat ja viheralueet. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    No ei tietenkään, Helsingin asukasluku olisi 20-30 vuoden päästä n 800.000 (vrt Tukholman on nyt n 900.000 eivätkä kaikki merenrannat ja viheralueet ole sieltäkän vedetty matalaksi)

    Urbaani Helsingissä:
    Miksi tällaista yleiskaavaa ylipäänsä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koskeva kuntarakenne on saatu muutettua niin, että pääkaupunkiseutua voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena?

    No jos olisi varmuutta että se “yksi kokonaisuus” ylipäänsä syntyy. Ennenkuin se syntyy niin pk-seudulla on vain nykyiset kunnat joista jokainen kuvittelee että on jokin “vapaavaltio”.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  4. Tuomas L kirjoitti 15.12.2014 kello 10:44

    Urbaani Helsingissä:
    Helsingin yleiskaavan ylimitoitettuja väestötavoitteita pitäisi pienentää, ja säästää kaupungin merenrannat ja viheralueet. Eihän Helsingin tarvitse asuttaa kaikkia suomalaisia, ulkomaalaisista puhumattakaan.

    Miksi tällaista yleiskaavaa ylipäänsä tehdään ennenkuin koko pääkaupunkia koskeva kuntarakenne on saatu muutettua niin, että pääkaupunkiseutua voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena?

    Eihän tuossa kaavassa olla rakentamassa merenrannoille muuten kuin muuttamalla teollisuus- ja venesäilytysalueita asuinalueiksi. Aino poikkeus näyttäisi olevan Ramsinniemessä. Tämä “rannoille rakentaminen” on muutenkin vähän hassu myytti: Usein tavataan puhua ikään kuin Helsingissä olisi viime vuosina muutettu luonnonrantoja huomattavan paljon asuinaluiksi, vaikka näin ei ole tehty kuin Vuosaaressa 600 m matkalla. Tällöinkin tuloksena oli Aurinkoranta, josta tullaan nauttimaan matkojenkin päästä. Kaikki muut uudet alueet ovat olleet satamia, teollisuusalueita, täyttömaata tai vedenpuhdistamoja

    Yleiskaavan rakennettavista viheralueistakin suurin osa on tätä nykyä melualueita ja/tai pusikoitunutta entistä peltoa tai laidunta tai sitten sellaista viheraluetta, jolla ei paikallisesti ole suurta merkitysta tai käyttöä, koska tarjolla on virkistysarvoltaan paljon parempaakin ympäristöä. Muutamia poikkeuksiakin toki on: Pakilan puiston kaavoittaminen käytännössä kerrostaloalueeksi tulee varmaan pahoittamaan mieliä kuten myös em Ramsinniemi. Mäntyniemen merkitseminen kantakaupungiksi vaikuttaa aika erikoiselta ratkaisulta.

    Mielestäni yleiskaavaluonnos on rohkea ja ansiokkaasti säilyttää sekä viheralueita että vanhojen asuinalueita tiivistämisestä huolimatta. Yleiskaavan toteutuessa kaupunkiympäristö mielestäni tulee kokonaisuudessaan paranemaan viheralueiden rakentamisesta huolimatta, kun melu- ja liikennealueet muuttuvat korttelikaupungiksi ja tiivistyvä rakenne mahdollistaa paremman julkisen liikenteen ja paremmat palvelut.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 39

  5. napander kirjoitti 15.12.2014 kello 15:32

    Jokainen ranta menee jo siinä pilalle, että vedenpuhdistus ei kykene puhdistamaan paskavettä edes nyt, saati sitten kun paskantajia lappaa sisään yhä lisää. Jokainen paskantaja lisää tarkoittaa myös lisää peltohehtaareja nykyisten vettä suodattavien metsien tilalle, ja nuo pellot sitten vuotavat omat paskansa samoille rannoille. Ensimmäisen ongelman voi hoitaa jos käyttää satoja miljoonia rahaa, mutta toista ei kyetä hoitamaan edes rahalla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  6. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 15.12.2014 kello 19:15

    Hei, eikö Koivusaaren (Espoon rajan lähellä) pitäisi kuulua noihin Helsingin vihersormialueisiin? Eikö se ole muuttolintujenkin lentoreitin varrella, kun niitä keväällä taas alkaa saapua Laajalahdelle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  7. Vesa kirjoitti 15.12.2014 kello 20:32

    napander:
    Jokainen ranta menee jo siinä pilalle, että vedenpuhdistus ei kykene puhdistamaan paskavettä edes nyt, saati sitten kun paskantajia lappaa sisään yhä lisää. Jokainen paskantaja lisää tarkoittaa myös lisää peltohehtaareja nykyisten vettä suodattavien metsien tilalle, ja nuo pellot sitten vuotavat omat paskansa samoille rannoille. Ensimmäisen ongelman voi hoitaa jos käyttää satoja miljoonia rahaa, mutta toista ei kyetä hoitamaan edes rahalla.

    Check your medication, please.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  8. Sakke kirjoitti 15.12.2014 kello 21:11

    Huomioni kiinnittyi Kaupunkiluonto teemakartassa Helsingin läntisimpään vihersormeen, eli Länsipuistoon, joka jostain kumman syystä päättyy eteläpäästään tuonne Iso Huopalahden – Tarvaspään kohdalle. Miksi ihmeessä se ei jatku siitä pidemmälle etelään?

    Eikö olisi aika luonnollista jatkaa kyseistä Länsipuiston vihersormea Laajalahden pohjoisosasta suoraan etelämmäksi, lähemmäs Suomenlahtea, myös Lehtisaaren ja Koivusaaren kautta? Tuo linkki Pikku Huopalahden pohjoisosasta luoteen kautta Taliin kääntyvänä ei puolestaan vaikuta kartalta katsoen ainakaan yhtä luonnollisen oloiselta kuin olisi tuon “sormen” jatkuminen Haaganpuroa (eli Mätäpuroa) pitkin pohjoiskoilliseen, Keskuspuiston alueeseen siellä edempänä liittyen.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  9. Markku af Heurlin kirjoitti 16.12.2014 kello 11:46

    Onko kapeata, mäkistä ja luonnonkaunista Ramsinniememä mitään järkeä kaavoittaa asuinalueeksi? Pidetään siinä nämä muutamat eliittihuvilat.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  10. Urbaani Ilmalassa kirjoitti 16.12.2014 kello 12:40

    Yleiskaavassa halutaan kaupunkibulevardien varjolla vallata asuinrakentamiseen alueita Keskuspuistosta ja muilta viheralueilta, ja kuitenkin samaan aikaan esimerkiksi Ilmalaan muutaman kilometrin päähän keskustasta erinomaisten raideliikenneyhteyksien päähän oltiin suunnittelemassa huonekalukaupan ja muun tilaa vievän kaupan keskittymää.

    Hanke näyttää taantuman takia kuivuvan kokoon, mutta silti herää kysymys, kenen ehdoilla kaupungin keskeisiä alueita ylipäänsä suunnitellaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  11. Mikko H kirjoitti 17.12.2014 kello 1:08

    Urbaani Ilmalassa: Ilmalaan muutaman kilometrin päähän keskustasta erinomaisten raideliikenneyhteyksien päähän oltiin suunnittelemassa huonekalukaupan ja muun tilaa vievän kaupan keskittymää.

    Tuossa hankkeessa yksi tekijä oli ilmeisesti saastunut maaperä, jolle Ikean rakentaminen onnistuu kannattavammin kuin asuntojen. Tietty onhan isoja maamassoja vaihdettu muuallakin, mm. Herttoniemenrannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 17.12.2014 kello 7:34

    Lisäksi kaupungissa on oltava myös palveluja, esimerkiksi huonekalukauppa. On suuri voitto, että Ikea tulee joukkoliikeneyhteyksien varrelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. Tuomas L kirjoitti 17.12.2014 kello 10:43

    Osmo Soininvaara:
    Lisäksi kaupungissa on oltava myös palveluja, esimerkiksi huonekalukauppa. On suuri voitto, että Ikea tulee joukkoliikeneyhteyksien varrelle.

    Tähän sama. Muistaakseni suunnitelmaan kuului myös asuntoja. Paikka lienee myös haasteellinen melun ja ilmanlaadun suhteen.

    Se osa mitä keskuspuistosta on tarkoitus ottaa rakennuskäyttöön on ollut vielä 60-luvun lopulla pääsosin peltoa. Kyseessä ei siis ole mikään kaupunkimetsä samalla tavalla kuin esimerkiksi Pasilan ja Ruskeasuon välissä oleva osa keskuspuistoa on. Alueella tuskin on hirveästi muutenkaan mitään virkistysarvoa melun ja Hämeenlinnanväylän estevaikutuksen vuoksi. En usko että alueen rakentaminen on oikeasti mikään kummoinen menetys kaupunkilaisille, verrattuna vaikka Kivinokkaan tai Rastilan rantametsään. Sen sijaan tunteisiin vetoavia otsikkoja toimittajat kyllä saavat varmasti lehteen, kun kyseessä on “pyhä” Keskuspuisto ja närkästyneet lukijat liikkeelle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  14. Markku af Heurlin kirjoitti 17.12.2014 kello 18:48

    Osmo Soininvaara:
    Lisäksi kaupungissa on oltava myös palveluja, esimerkiksi huonekalukauppa. On suuri voitto, että Ikea tulee joukkoliikeneyhteyksien varrelle.

    Erinomaista. Tosin Ikea on jo sekä Espoossa että Vantaalla hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Kaikki ehkä eivät sitä tiedä. Ja Ikeaan lähtee oma ilmaiskuljetus Postitalon edestä.

    Mitä muuten tehdä Pasilan ML-keskuselle. ML tarkoitaa tässä maaliikennekeskusta, mutta 70-luvulla sen valmistuttua totuin lukemaan tienviitan Marksismi-leninismi-keskuksena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  15. ze kirjoitti 18.12.2014 kello 22:34

    Osmo Soininvaara:
    Lisäksi kaupungissa on oltava myös palveluja, esimerkiksi huonekalukauppa. On suuri voitto, että Ikea tulee joukkoliikeneyhteyksien varrelle.

    Ilmala on aika keskeinen paikka sitten kun Hämeenlinnanväylä ja Tuusulanväylä on bulevardisoitu sekä Keski-Pasila rakennettu. Lisäksi ML-keskus on lähdössä ja tilalle tulossa asuinalue. Siihen nähden Ikean peltihallikonseptia ollaan tunkemassa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputiikia varten voisi kaavoittaa tavallisen tavaratalokorttelin sen sijaan, että tehdään tuosta joku uusi Lanterna?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  16. spottu kirjoitti 18.12.2014 kello 23:54

    ze: Siihen nähden Ikean peltihallikonseptia ollaan tunkemassa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputiikia varten voisi kaavoittaa tavallisen tavaratalokorttelin sen sijaan, että tehdään tuosta joku uusi Lanterna?

    Taitaa olla entinen suopohjalle perustettu kaatopaikka reilusti Hakamäentien tason alapuolella, eli ei mikään mukava kaupunkimainen kävely-ympäristö. Peltihallissa on puolensa, eli päätös on suhteellisen halpa perua jos se syystä tai toisesta osoittautuisi virheelliseksi (esimerkiksi maa liian myrkyllistä), ja rakenteet ovat suhteellisen kevyitä eli suo ja kaatopaikka pysyvät sen alla paikallaan.

    Hallin elinkaari lienee jotain 50-100 vuotta joten kaupungin aikajänteellä ratkaisu on hyvin tilapäinen. Riski pilaantuneesta maasta kuuluu varmaankin kaupungille, peltihallin purkaminen on vielä siedettävä kustannus riskin realisoituessa mutta kokonaisen kaupunkikorttelin ei.

    Ikea-ratkaisu on olosuhteet huomioonottaen aika win-win, eli toivottavasti toteutuu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Tuomas L kirjoitti 19.12.2014 kello 12:24

    ze: Ilmala on aika keskeinen paikka sitten kun Hämeenlinnanväylä ja Tuusulanväylä on bulevardisoitu sekä Keski-Pasila rakennettu. Lisäksi ML-keskus on lähdössä ja tilalle tulossa asuinalue. Siihen nähden Ikean peltihallikonseptia ollaan tunkemassa nyt ihan väärään paikkaan. Eikö huonekaluputiikia varten voisi kaavoittaa tavallisen tavaratalokorttelin sen sijaan, että tehdään tuosta joku uusi Lanterna?

    Eihän tuonne mitään perinteistä ikea-hallia ollutkaan edes tulossa, vaan Ikea olisi ollut vain pieni osa tuota keskusta, jossa olisi ollut toimistoja, hotelli, asuntoja, liikuntatiloja ja kauppoja. Sekoittunutta keskusta-aluetta siis.

    En ymmärrä tuota ajatusta, että huonekaluja pitäisi myydä vain jossain kehä III:n varressa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  18. ze kirjoitti 19.12.2014 kello 19:20

    spottu: Taitaa olla entinen suopohjalle perustettu kaatopaikka reilusti Hakamäentien tason alapuolella, eli ei mikään mukava kaupunkimainen kävely-ympäristö. Peltihallissa on puolensa, eli päätös on suhteellisen halpa perua jos se syystä tai toisesta osoittautuisi virheelliseksi (esimerkiksi maa liian myrkyllistä), ja rakenteet ovat suhteellisen kevyitä eli suo ja kaatopaikka pysyvät sen alla paikallaan.

    Hallin elinkaari lienee jotain 50-100 vuotta joten kaupungin aikajänteellä ratkaisu on hyvin tilapäinen. Riski pilaantuneesta maasta kuuluu varmaankin kaupungille, peltihallin purkaminen on vielä siedettävä kustannus riskin realisoituessa mutta kokonaisen kaupunkikorttelin ei.

    Ikea-ratkaisu on olosuhteet huomioonottaen aika win-win, eli toivottavasti toteutuu.

    Totta. Tuo ex-kaatopaikka on juuri sellainen paikka, jolle ei muutakaan käyttöä ihan hetkeen ole. Ennen kaikkea minua mietityttää, suostuisiko Ikea tulemaan tavaratalokortteliin, jos Helsinki sellaista ehdottaisi… no joo, on varmaan ehdottanutkin. Joka tapauksessa näistä lanternoista jää pakostakin sellainen mielikuva, että peltihallikaupat sanelevat ja Helsinki nöyränä tottelee, koska “muuten ne karkaa kehätien varrelle”.

    Tuomas L: Eihän tuonne mitään perinteistä ikea-hallia ollutkaan edes tulossa, vaan Ikea olisi ollut vain pieni osa tuota keskusta, jossa olisi ollut toimistoja, hotelli, asuntoja, liikuntatiloja ja kauppoja. Sekoittunutta keskusta-aluetta siis.

    No ei tuo nyt sekoittunutta keskusta-aluetta sentään ole http://imgur.com/ri1aJ5G

    Kaava-aineistoissa sanotaan “tavallista kaupunkimaisempi tilaa vaativan kaupan alue”, mikä varmaan vastaa totuutta aika hyvin. Tuo paikka on vaan niin keskiössä tulevaisuudessa, että harmittaa jos sinne jotain semi-peltihalleja väsätään. Niitä tuntuu olevan (poliittisesti) mahdoton siirtää mihinkään jälkikäteen – autokaupat Siilitien metroaseman vieressä hyvänä esimerkkinä.

    Toisessa vaakakupissa painaa sitten tuo maan pilaantuneisuus (onhan se puhdistettavissa, mutta millä hinnalla) ja se, että ei tuonne asuntojakaan ihan kauhean pian kannata rakentaa. Lisäksi tarttisi enemmän dataa päätöksenteon tueksi:

    – onko mitenkään realistista tehdä tuosta ratkaisusta “väliaikainen”? Siis jopa väliaikaisempi kuin spottun mainitsema 50-100 vuotta? Olisi ikävää, jos tuosta tulisi samanlainen murheenkryyni kuin Siilitien peltihalleista.
    – kuinka pahasti maaperä on pilaantunut?
    – milloin ML-keskuksen aluetta aletaan rakentaa?
    – jatketaanko ratikkaa Ilmalaan ja jos jatketaan niin milloin?
    – onko näkyvissä sellaista tulevaisuuden skenaariota, että ratapihan toimintoja aletaan siirtää kauemmas? Kokonaan siitä ei taideta päästä eroon koskaan, mutta ihan noin iso sen ei ymmärtääkseni tarvitsisi olla. Näilläkin järjestelyillä olisi tietysti oma hintalappunsa.
    jne.

    Ongelmallinen tapaus kaiken kaikkiaan. Jään seuraamaan mielenkiinnolla.

    Tuomas L:En ymmärrä tuota ajatusta, että huonekaluja pitäisi myydä vain jossain kehä III:n varressa.

    Huonekalukauppaa ei tietenkään pidä häätää Kehä III:lle ja onhan noita pikkuputiikkeja kantakaupungissa vaikka kuinka paljon. Mielestäni tässä on lopulta enemmän kyse siitä, kannattaako Kehä III:a laajentaa Kehä I:n sisään, edes väliaikaisesti 😀

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Kalle kirjoitti 20.12.2014 kello 10:26

    Urbaani Helsingissä:
    Helsingin yleiskaavan ylimitoitettuja väestötavoitteita pitäisi pienentää…

    Väestötavoitteenhan pitää kertoa vain se, paljonko on kaavoitettava vähintään. Markkinoiden tehtävänä taas on toimia rakentamisen moottorina, ei asuntoja tai toimitilaa kannata rakentaa tyhjäksi.

    Pääkaupunkiseudulla ja laajemin koko Etelä-Suomessa tarvitaan paljon enemmän profiloitumista. Helsingin tehtävä on olla ennen kaikkea kaupunki. Tämä missio on nyt pahasti hukassa.

    Rannat kannattaa rakentaa totta kai, koska niihin syntyy haluttuja asuinalueita. Rantarakentaminen kannattaa tehdä huolella, ettei käsiin jää todella hankalasti täydennysrakennettavia lähiöitä, kuten Arabianrannan kanssa kävi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  20. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 23.12.2014 kello 9:39

    Kalle: … ei asuntoja tai toimitilaa kannata rakentaa tyhjäksi. …

    Oikein!

    Kalle: Helsingin tehtävä on olla ennen kaikkea kaupunki. …

    Oikein!

    Kalle: Rannat kannattaa rakentaa totta kai, koska niihin syntyy haluttuja asuinalueita. …

    Väärin!
    Tätä, miksi näin on, on ehkä Kallen, ja jonkun muunkin hänen tavoin ajattelevan vaikea hetkessä ymmärtää, mutta esitän perustelun asialle seuraavassa:

    On kaksi tapaa suhtautua rantojemme kauneuteen: säilyttävä ja brutaali. Tuo alin lainaus Kallen 20.12.2014 kello 10:26 kirjoittamasta tekstistä kertoo nähdäkseni jälkimmäisestä, sellaisesta, kovin ikävästä suhtautumistavasta yhteisiin rantoihimme, jota on syytä kaikin voimin vastustaa, erityisesti sen petollisen houkuttelevuuden takia.

    Kalle esittää yllä hyvin yksinkertaisen argumentin, jota voi monen olla toki helppo kannattaa, jos seurausvaikutuksista ei piitata. Tuon kaltaisesta toiminnasta lienee maailman eri ympäristöjärjestöillä murheellista kerrottavaa yllin kyllin. Miksi suruviestejä pitäisi tuottaa lisää?

    Helsinki on haluttua asuinaluetta KOKONAISUUDESSAAN. Kaupunkimme houkuttelevuus ei rajoitu rannoille ja niiden välittömään läheisyyteen. Osa Helsingin vetovoimasta perustuu mm. työmahdollisuuksiin, osa väestön ja erilaisten aktiviteettien keskittymiseen, mutta väittäisin myös, että suuri osa kaupungin viehätysvoimasta perustuu myös muihinkin tekijöihin, joista osa liittyy viihtyisään kaupunkiympäristöön, jossa merellä ja rannoilla, sekä mahdollisuuksilla nauttia niistä on oma roolinsa. Kaupungin nykyisillä, niin rakennetuilla kuin vapailla, rakentamattomilla rannoilla on tähän viimeksimainittuun kaikilla tai ainakin useimmilla meistä mahdollisuus. Tuon mahdollisuuden käyttäminen ei Helsingissä kuitenkaan edellytä yleensä sitä, että pitäisi asua talossa, joka on rantaviivalla tai sen vieressä.

    Rakentaminen tuo paikalle jotain uutta, mutta vie myös mennessään jotain muuta, esimerkiksi kaunista rantamaisemaa, jossa katsojan välitön ympäristö tai näkymä, eli koko laajempi maisemallinen ympäristö muuttuu, pääsääntöisesti peruuttamattomalla tavalla.

    Havis Amanda -patsaan VÄLIAIKAINEN yksityistäminen viime syksynä, yksittäisen, ilmeisesti puusta ja vanerista rakennetun hotellihuoneen sisälle, antoi mielestäni esimakua, suorastaan varoituksen siitä, minkälaisia PERUUTTAMATTOMIA vaikutuksia rantojemme rakentamisella voisi olla.
    (Ks. esimerkiksi “http://yle.fi/ylex/uutiset/pariskunta_nukkui_helsingissa_patsaan_juurella_yon_fiilis_oli_aika_surrealistinen/3-7575855” ja “http://yle.fi/uutiset/hotel_manta_of_helsinki_narkastyttaa__kaupunkilaiset_kaipaavat_ryovattya_neitoa/7433046”)

    Vapaita rantojamme ei pidä uhrata rakentamiselle vain sen vuoksi, että ne olisivat haluttuja. Kuten jopa em. patsaan juurella nukkunut Havis Amandasta jälkimmäisen viitteen mukaan totesi, olen patsaittemme ja vapaiden rantojemmekin osalta täysin vakuuttunut siitä, että helsinkiläisten enemmistö on näistä upeista asioista kaupungissamme yhtä mieltä: “Tämä on yhteistä omaisuutta.”

    Olisi todella sääli huomata vasta mittavan, brutaalin rantarakentamisen jälkeen, mitä kaikkea yhteistä oikeastaan menetimme, vain jonkun (, ehkä Kallen kaltaisen,) ahneuden tähden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

Jätä vastaus