Sosialidemokraattien hankala valinta

(Kir­joi­tus on julka­istu Näkökul­ma-artikke­li­na Suomen Kuvalehdessä)

 

Hyv­in­voin­ti­val­tion kri­isi Suomes­sa on oikeas­t­aan sosialidemokra­t­ian kri­isi, kos­ka koko pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on demarien luo­mus. Se osoit­tau­tui niin hyväk­si, että kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat. Meis­sä jokaises­sa asuu pieni demari.

Sosialidemokra­tial­la on ollut kak­si pää­tavoitet­ta, tukea työtätekevää kansanosaa työ­paikoil­la sekä rak­en­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, jos­sa hyvät julkiset palve­lut täy­den­tävät kat­tavaa sosi­aal­i­tur­vaa. Ensim­mäi­nen tavoite on sosialidemokraateille ensisi­jainen, kos­ka koko puolue on oikeas­t­aan ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen poli­it­ti­nen siipi. Kumpi tavoite on tärkeämpi, on kysymyk­senä merk­i­tyk­setön niin kauan kuin tavoit­teet tuke­vat toisiaan. 

Pitkään ne tuki­vatkin. Suomen taloudelli­nen kasvu oli pitkään lähin­nä maat­alouden tehos­tu­mista. Maat­alous luovut­ti työvoimaa teol­lisu­u­teen ja palvelui­hin. Sata vuot­ta sit­ten selvä enem­mistö suo­ma­lai­sista oli maanvil­jeli­jöitä, nyt kansan ruokkimiseen riit­tää muu­ta­ma pros­ent­ti työvoimas­ta. Maat­alouden ehtymätön työvoimare­servi merk­it­si, ettei työn tar­jon­nan lisäämi­nen ollut minkää­nasteinen vält­tämät­tömyys. Työtä tarvit­ti­in, jot­ta jokainen saisi elan­ton­sa, mut­ta jokaista ei olisi tarvit­tu, jot­ta kansan­talous voisi hyvin.

Kun työvoimas­ta oli yli­tar­jon­taa, oli sosi­aalis­es­ti perustel­tua puo­lus­taa työläis­ten etu­ja työ­nan­ta­jien hyväk­sikäytöltä.  Perustel­tua se oli myös kansan­talouden kannal­ta, kos­ka taloudelli­nen kasvu tarvit­si ostovoimaista kysyn­tää. Sosialidemokra­t­ian kak­si tavoitet­ta oli­vat hyvin sopu­soin­nus­sa keskenään.

Maat­alouden työvoimare­servi alkoi hiipua 1980-luvul­la. Se oli työväen­li­ik­keen kul­ta-aikaa, kos­ka työ­markki­noille kehit­tyivät myyjän markki­nat. Työväestö keskilu­okkais­tui ja vauras­tui nopeasti. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rahoi­tus oli kun­nos­sa, kos­ka ikä­jakau­ma oli suo­si­olli­nen, vähän lap­sia ja van­huk­sia sekä paljon työikäisiä.

2000-luvulle tul­taes­sa ikä­jakau­ma kään­tyi nopeasti epäedullisem­mak­si. Työikäis­ten määrä kään­tyi lasku­un vuon­na 2009. Nyt olisi hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamisek­si tarvit­tu työn tar­jon­taa lisääviä toimia, eläkeiän nos­tamista, nopeam­min työelämään kan­nus­tavaa työt­tömyys­tur­vaa ja työperäistä maa­han­muut­toa. Nämä kaik­ki oli­vat myrkkyä ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keelle. Sosialidemokra­t­ian kak­si tavoitet­ta jou­tu­i­v­at ris­tiri­itaan keskenään. Demar­it jou­tu­i­v­at val­it­se­maan, ovatko he ammat­tiy­hdys­li­ik­keen vai hyv­in­voin­ti­val­tion puolel­la ja he val­it­si­vat ammattiyhdistysliikkeen.

Sosialidemokraatit ovat estäneet työt­tömyys­tur­van muut­tamisen kan­nus­tavam­mak­si muiden pohjo­is­maid­en omak­sum­ien käytän­tö­jen mukaises­ti ja hei­dän taki­aan eläkeiän nos­t­a­mi­nen viivästyi vuosia. He estivät viro­lais­ten tulon töi­hin Suomeen sil­loin, kun tätä mei­dän kannal­tamme edullis­in­ta työvoimaa oli vielä saatavil­la yllin kyllin. Demarien tor­ju­mat viro­laiset ovat nyt Ruot­sis­sa van­hushuolto­suhdet­ta paran­ta­mas­sa.  Tämä kaik­ki on toimin­ut ainakin näen­näis­es­ti SAK-laisen työvoiman etu­jen mukaan, mut­ta se on ollut kovin huono asia hyv­in­voin­ti­val­toin rahoituk­sen kannalta.

Kysyin eduskun­nan kyse­ly­tun­nil­la Antti Rin­teeltä, kan­nat­taisiko mei­dän ottaa oppia Ruotsin työn tar­jon­taa lisän­neestä talous­poli­ti­ikas­ta. Hän vas­taisi, ettei kan­na­ta, kos­ka meil­lä on Suomes­sa työttömyyttä.

Jos maas­sa olisi kiin­teä määrä työ­paikko­ja, työn tar­jon­nan lisäämi­nen todel­la lisäisi työt­tömyyt­tä ja tar­jon­nan vähen­tämi­nen vähen­täisi. Koke­musten perus­teel­la näin ei suinkaan ole. Työt­tömyys ei pienene työn tar­jon­taa vähen­tämäl­lä eikä lisään­ny työn tar­jon­taa lisäämäl­lä kuin syvän laman olois­sa. Ran­skas­sa yritet­ti­in tor­jua työt­tömyyt­tä työaikaa lyhen­tämäl­lä, mut­ta työt­tömyys ei vähen­tynyt, vaan tehty­jen työ­tun­tien määrä väheni. Ruot­sis­sa töis­sä ole­van tai työtä hake­van työvoiman määrä on akti­ivis­ten toimien seu­rauk­se­na lisään­tynyt merkit­tävästi, kun se Suomes­sa on laskenut. Silti työt­tömyyspros­ent­ti on Ruot­sis­sa ja Suomes­sa liikkunut hyvin samal­la taval­la. Työvoiman lisään­tynyt tar­jon­ta ei Ruot­sis­sa kas­vat­tanut työt­tömyyspros­ent­tia vaan lisäsi työ­paikko­ja. Laskusuh­danne lisää työt­tömyyt­tä ja noususuh­danne vähen­tää, mut­ta työt­tömyyspros­ent­ti on läh­es riip­puma­ton työvoiman tarjonnasta.

1970-luvul­la syn­tyvyys las­ki Suomes­sa tilapäis­es­ti niin, että vuosikymme­nen aikana syn­tyi noin 150 000 las­ta vähem­män kuin nor­maal­i­ti­lanteis­sa olisi syn­tynyt. Väit­tääkö joku tosis­saan, että ilman tätä syn­tyvyy­den notkah­dus­ta Suomes­sa olisi nyt 150 000 työtön­tä enemmän?

Sosialidemokraat­ti­nen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta voi Suomes­sa huonos­ti. Kaikesta joudu­taan säästämään ja eduista tin­kimään, eikä van­huk­sillekaan voi­da enää taa­ta kun­nol­lista hoitoa. Ruot­sis­sa kaik­ki on toisin. Val­tion­talous on vah­va vaik­ka sosi­aal­i­tur­va on antelias ja esimerkik­si van­hus­ten hoito on paljon parem­mal­la tolal­la. Ruot­sis­sa on pystyt­ty ylläpitämään paljon parem­min sosialidemokraat­tisen hyv­in­voin­ti­val­tion arvo­ja kuin me olemme pystyneet tääl­lä Suomessa.

On his­to­ri­an iro­ni­aa, että sosialidemokra­t­ian hyvästä tilas­ta Ruot­sis­sa kiitos kuu­luu paljolti Fredrik Rein­feldtin por­var­i­hal­li­tuk­selle ja sen nou­dat­ta­malle talous- ja työ­markki­napoli­ti­ikalle. Ruotsin por­var­i­hal­li­tus teki monia ide­ol­o­gis­es­ti värit­tyneitä huono­ja ratkaisu­ja kuten pahasti epäon­nis­tunut perusk­oulun yksi­ty­istämi­nen voit­toa tavoit­tele­viksi yhtiöik­si. Sik­si se kaa­tui vaaleis­sa. Työelämän osalta Rein­feldtin hal­li­tus men­estyi eri­no­mais­es­ti. Maas­sa selvästi suurem­pi osa ihmi­sistä on töis­sä kuin Suomes­sa, eikä ero johdu työt­tömyyspros­en­tista vaan siitä, että use­ampi ruot­salainen on tar­joutunut työmarkkinoille.

Ruot­sis­sa on ollut varaa har­joit­taa sosialidemokraat­tisem­paa hyv­in­voin­tipoli­tikkaa kuin Suomes­sa, kos­ka työ­markki­napoli­ti­ik­ka on tehty uud­is­tuk­sia, joi­ta demar­it Suomes­sa kammok­su­vat. Suomes­sa sosialidemokraat­tisia arvo­ja on vaalit­tu työ­markki­napoli­ti­ikas­sa, mut­ta sen seu­rauk­se­na hyv­in­voin­ti­val­tio­ta on joudut­tu talouden pakot­ta­mana purka­maan hyvin oikeistohenkisesti.

 

302 vastausta artikkeliin “Sosialidemokraattien hankala valinta”

  1. Tämän het­k­isten Gallup-luku­jen perus­teel­la Suomes­sakin on jotain toivoa; demar­it jäi­sivät (toivon mukaan) oppo­si­tioon ja uud­is­tuk­sia voitaisi­in tehdä.

  2. Jos yksi syylli­nen Suomen talouden tämän­hetkiseen kur­ju­u­teen halu­taan löytää, niin sil­loin val­in­ta kohdis­tuu ay-liik­keeseen. Se on jämähtynyt 80-luvun poteroihinsa. 

    Ratkaisu: lakko-oikeus pois viidek­si vuodeksi.

  3. No siis. Työn kysyn­tä ja tar­jon­ta eivät ole mikään yksi könt­tä, ei ole ole­mas­sa mitään “työ­markki­noi­ta” siinä mielessä että Pena, Jor­ma, Abdi, Pjotr, Toomas, Friedrich jne oli­si­vat vai­h­tokelpoisia keskenään. 

    Kysyn­tä ei millekään työlle putoa tietenkään taivaas­ta, vaan jos meil­lä on yhdelle työlle kysyn­tää ja sitä tulee joku tekemään, niin ker­ran­nais­vaiku­tuk­se­na syn­tyy toden­näköis­es­ti kysyn­tää jollekin toiselle työlle. Mut­ta ei sekään mene niin, että kun vaan tar­jon­taa ylipäätään lisätään, niin hokkus pokkus kysyn­täkin lisään­tyy koko markkinalla. 

    Jos ajatel­laan kansan­talout­ta kokon­aisuute­na, niin voidaan ajatel­la että siinä on tiet­ty määrä kysyn­tää tiety­ille töille, san­o­taan töille A, B, C, D, jne. Nämä kysyn­nät ovat eri suuret ja esimerkik­si palkkata­so on eri. Mar­gin­aalil­la kun kaveri tulee ulkop­uolelta ja on valmis tekemään työtä A, niin työn A hin­ta pikkuisen putoaa, mut­ta jotkin muut taas nou­se­vat — jos nousevat. 

    Jos me sanomme, että maa­han tulee 1000 afrikkalaista bus­sikuskeik­si, niin bus­sikuskien palkat painu­vat ja voi olla että jotkut muut palkat nou­se­vat. Jos maa­han tulee 1000 sak­salaista insinööriä (tosin, mik­si tuli­si­vat kun meil­lä insinöörin palk­ka on jotain Botswanan tasoa?) niin insinöörien palkkoi­hin tulee lasku­painei­ta ja joi­hinkin mui­hin palkkoi­hin nousu­painei­ta. Kar­rikoi­va esimerk­ki: Jos meille palkataan ulko­mail­ta tanssi­taiteil­i­joi­ta, niin koti­mais­ten tanssi­joiden palkat painu­vat mut­ta meikkaa­jien ja pukusu­un­nit­telijoiden kysyn­tä kasvaa. 

    AY-liike kat­e­goris­es­ti vas­tus­taa kaiken­laista työn ostamista ulko­mail­ta, kos­ka se ajat­telee juurikin sil­lä “yksi työ­markki­na”- peri­aat­teel­la. Toisaal­ta myös Osmon argu­men­tit on aina laa­dit­tu kään­täen täl­lä “yksi työ­markki­na”- peri­aat­teel­la, tai ainakaan niistä ei ero­ta että olisi otet­tu huomioon tämä näkökohta. 

    Meil­lä on yhtä aikaa työvoima­pu­laa ja työt­tömyyt­tä, kos­ka meil­lä on ali­tar­jon­taa jois­takin töistä ja yli­tar­jon­taa toi­sista. Kaiken lisäk­si sosi­aal­i­tur­va on sel­l­ainen, että se filt­teröi siitä tar­jon­nas­ta ne mata­lam­min palkatut työt kokon­aan pois. Sit­ten joku työvoimavi­ra­nomainen kek­sii että myy­dään sitä orjatyövoimana. 

    Ruot­si on poli­it­tises­sa takalukos­sa, eikä sil­lä ole siitä ulospääsyä. En pidä Ruotsin­demokraat­tien poli­it­tis­es­ta ohjel­mas­ta, enkä sitä mitenkään salaile, mut­ta ruot­salais­ten per­in­teis­ten blokkien mykkäk­oulu ja kiukut­telu ja sit­ten “vääri­na­jat­tele­vien” syyt­tämi­nen tilanteen jumit­tumis­es­ta on kyl­lä vas­ten­mieli­nen. Ruotsin­demokraatit oli­vat ensin niinkuin rot­ta olo­huoneessa, nyt se sika, koh­ta siitä tulee vir­ta­he­po tai sarvikuono. En lähtisi Ruot­sia minään “men­estys­tari­nana” markki­noimaan näis­sä asioissa.

  4. “…kuten pahasti epäon­nis­tunut perusk­oulun yksi­ty­istämi­nen voit­toa tavoit­tele­viksi yhtiöiksi”

    Voisitko ker­toa tästä (epäon­nis­tu­mis­es­ta) enemmän?

  5. Ruot­sis­sa toisaal­ta maaseu­tu on tyh­jen­net­ty Suomea tehokkaam­min isom­pi­in kaupunkei­hin. Suomes­sa Keskus­tan val­ta on taan­nut sen että pienem­mätkin kun­nat ovat olleet tulon­si­ir­to­jen ansios­ta hengis­sä ja ihmis­ten ei ole ollut ihan pakko muut­taa työn perässä muualle kun julki­nen sek­tori on työl­listänyt ihmiset.

    Alueel­lis­ten tulon­si­ir­to­jen pri­or­isoin­ti pitäisi myös tehdä tääl­lä suh­teel­lisen ripeästi ja varmis­taa maan elinkelpoisu­us, ei syr­jäis­ten aluei­den elinkelpoisu­ut­ta kansan­talouden rap­pi­on kustannuksella.

  6. Demarei­den ide­ologi­nen lähtöko­h­ta on tasa-arvo. Sik­si demar­it puo­lus­ta­vat vähä­tu­loisia. Mut­ta ongel­mak­si on muo­dos­tunut globalisaatio.

    Aiem­min demar­it kisas­i­vat koti­mais­ten riisto­por­varei­den kanssa, mut­ta nyt pääosin kiinalais­ten työläis­toverei­den kanssa. Tähän uuteen kisaan van­ha ide­olo­gia sopii huonos­ti, kos­ka peri­aat­teessa demarei­den pitäisi tukea myös kiinalaisia tovereita.

    Kiinalaiset vähä­tu­loiset ovat kil­pailus­sa vie­neet suo­ma­laisil­ta vähä­tu­loisil­ta töitä. Ain­oak­si keinok­si kil­pail­la on jäänyt se, että las­ke­taan palkko­ja ja mak­se­taan samal­la sosi­aal­i­tukia. Mut­ta tämä on ainakin tois­taisek­si ollut ay-liik­keelle ja demareille kauhis­tus. Sehän olisi riisto­por­varei­den tukemista.

  7. Osmo Soin­in­vaara ei liene per­il­lä ark­i­todel­lisu­ud­es­ta suo­ma­lais­ten alle 1500 euroa brut­tona ansait­se­vien kansalais­ten osalta? 

    Suomes­sa on yksi merkit­tävä ongel­ma ja se on köy­hän ostovoima elämän kannal­ta vält­tämät­tömi­in asioi­hin, ja tätä odotan SDP:n parhait­en puolue­ta­sol­la korjaavan.

    Oma ratkaisuni köy­hien ostovoiman kor­jaamisek­si on perus­tu­lo­ma­lli, joka pienoisel­la tarve­harkin­nal­la ilman sosi­aal­iby­rokra­t­ian kyt­täävää toim­intaa sopisi mod­ernin Suomen köy­hien tulomalliksi.

    Hyväo­saiset val­it­se­vat kur­ju­u­den, vaik­ka köy­hyys voitaisi­in pois­taa. Tätä kur­ju­u­den pois­tamista tekee kaik­ista uskot­tavim­min SDP.

  8. Suomen ja Ruotsin talous- ja sosi­aalipoli­ti­ikan erot kitey­tyvät siihen, että kumpikin maa on valin­nut joitakin sel­l­aisia etu­ja, joi­ta toisel­la ei ole, hin­tana se, että kum­mal­lakin maal­la on toisaal­ta myös joitakin sel­l­aisia ongelmia, joi­ta toisel­la ei ole.

    Ruotsin julkisen sek­torin vähäisem­män velka­an­tu­misen ja vilkkaam­man kulu­tuskysyn­nän kiel­teisenä vastapain­ona on ollut riskien kaat­a­mi­nen pankkien asun­to­laina­markki­noille ikuis­ten asun­to­lain­o­jen muo­dos­sa ja lib­er­aalin maa­han­muut­topoli­ti­ikan kään­töpuole­na länsi­naa­puris­samme on suurten kaupunkien ongel­malähiöis­sä val­tavasti yhteiskun­nas­ta syr­jäy­tyneitä ja lev­ot­to­muuk­sia aiheut­tavia ulko­maalais­taus­taisia nuoria.

    Jotkut pitävät merk­i­tyk­sel­lisenä erona myös sitä, että Suo­mi on mukana euroalueessa, Ruot­si ei, mut­ta Suo­mi jou­tui tekemään val­u­ut­tapäätök­sen­sä hie­man Ruot­sista eriävistä lähtöko­hdista. Markkaan ei ollut kan­sain­välisil­lä val­u­ut­ta­markki­noil­la 1990-luvun puoleen­väli­in men­nessä yhtä suur­ta luot­ta­mus­ta kuin kru­unuun, joten EMU nähti­in Suomes­sa puo­livält­tämät­tömänä rahamarkki­noiden vakauttajana.

    Muil­ta osin tek­sti tun­tuu ole­van pitkälti mukail­tu Ruot­sis­sa pitkän virkamiesuran tehneen Juhana Var­ti­aisen esitelmistä ja teksteistä.

  9. Kaikil­la nyky­isil­lä puolueil­la on saman­su­un­taisia ongelmia, vaik­ka ei ehkä yhtä vakavia kuin demareil­la. Puolueista pitäisi mielestäni luop­ua tykkänään. Maail­ma muut­tuu paljon nopeam­min kuin tuol­laiset his­to­ri­an pain­o­lastista, sisäi­sistä mielipi­de-eroista ja poli­it­tisen pelaamisen tuomista haasteista kär­sivät puolueet ikinä voivat.

    Entä jos vaalit hoidet­taisi­in jatkos­sa seu­raavasti: jokainen kansalainen voisi äänestää ketä tahansa 18 vuot­ta täyt­tänyt­tä kansalaista eduskun­taan. Sel­l­aista henkilöä, jon­ka mielip­iteisi­in ja rehellisyy­teen itse luot­taa — siis omaa tut­tavaa tai sit­ten jo tun­net­tua poli­itikkoa. Samal­la lapul­la voisi ilmaista oman halukkuuten­sa edus­taa kansaa seu­raa­van vaa­likau­den ajan. Sit­ten annetut äänet las­ke­taan algo­rit­mil­la, jon­ka joku matemaatikko voisi kehit­tää iltapuhteenaan.

    Äänet, jot­ka on annet­tu edus­tusha­lut­toma­lle kansalaiselle, meni­sivät eteen­päin sille henkilölle, jota ko. kansalainen on äänestänyt. Siis jos vaikka­pa blogikom­men­toi­jamme Tiedemies on saanut ystäväpi­iristään 14 ään­tä ja hänen vai­mon­sa 8 ään­tä, mut­ta kumpikaan ei ole ilmais­sut halu­a­vansa edus­ta­jak­si itse, jär­jestelmä las­kee 14 ään­tä tiedemiehen äänestämälle henkilölle ja 8 ään­tä hänen vai­mon­sa äänestämälle.

    Esim. 50 eniten ääniä saanut­ta edus­ta­jak­si halu­avaa tuli­si­vat sit­ten val­i­tuk­si. Hei­dän vaiku­tus­val­tansa tulisi riip­pua hei­dän saamis­taan ään­imääristä, siis paljon ääniä saa­neen ääni painaisi salis­sa enem­män kuin juuri ja juuri läpipäässeen. Avus­ta­jia saisi palkata nyky­istä use­ampia, jot­ta edus­ta­ja saisi tehokkaasti tietoa päätök­sen­tekon­sa poh­jak­si ja pysty­isi tiedot­ta­maan toimis­taan ja ajatuk­sis­taan reaali­a­jas­sa kansalaisille.

    Jär­jestelmän hait­ta­puole­na olisi ainakin se, että tun­tem­at­toman henkilön olisi vaikeaa päästä edus­ta­jak­si. Tämän voisi kor­ja­ta rajoit­ta­mal­la perät­täis­ten edus­ta­ju­uskausien määrän vaikka­pa kah­teen. Omista arvoista ja ajatuk­sista tiedot­tamista varten val­tio voisi tar­jo­ta net­tialus­tan, jos­sa jokainen edus­ta­jak­si halu­a­va voisi ker­toa itses­tään, arvois­taan ja poli­it­ti­sista pyrkimyk­sistään. Sivus­to myös seu­raisi automaat­tis­es­ti edus­ta­jik­si valit­tu­jen äänestyskäyttäytymistä.

    Äänestäjien kulut­ta­jan­suo­ja paran­tu­isi, poli­ti­ik­ka alka­isi ken­ties taas kiin­nos­taa kadun­mi­estäkin (ja ne, joi­ta ei kiin­nos­ta, voisi­vat siitä huoli­mat­ta tehdä hark­i­tun äänestyspäätök­sen), edus­ta­jat oli­si­vat henkilöko­htaises­sa vas­tu­us­sa äänestäjille eivätkä voisi piiloutua puolueen­sa selän taakse. Ongelmis­tamme tulisi käsinkos­keteltavam­min mei­dän ongelmi­amme, joi­hin mei­dän täy­tyy itse löytää ratkaisut, eikä ikäviä teo­reet­tisia kysymyk­siä, joi­ta aina joku muu on oikeampi henkilö pohdiskele­maan, ja joiden ratkaisuyri­tyk­sistä ei ole lop­ullista vas­tu­u­ta oikein kenelläkään.

  10. Osmo: “Työelämän osalta Rein­feldtin hal­li­tus men­estyi eri­no­mais­es­ti. Maas­sa selvästi suurem­pi osa ihmi­sistä on töis­sä kuin Suomes­sa, eikä ero johdu työt­tömyyspros­en­tista vaan siitä, että use­ampi ruot­salainen on tar­joutunut työmarkkinoille.”

    Tämä on siltä osin tot­ta, että työt­tömyys on vielä alem­pana kuin Suomes­sa, mut­ta Rein­feldtin poli­ti­ikan ansios­ta läh­estyy Suomen tasoa. Se ei ole erinomaista.

    1. Ero Suomen ja ruotsin työt­tömyy­dessä ei ole merk­it­sevän suuri vaan ero tulee työl­lisyy­destä. Ihmi­nen on joko työlli­nen työtön tai työvoiman ulkop­uolel­la. Työvoiman ulkop­uolel­la ole­via on Suomes­sa paljon enem­män kuin Ruotsissa.

  11. Kim­mo Hoikkala: Hyväo­saiset val­it­se­vat kur­ju­u­den, vaik­ka köy­hyys voitaisi­in pois­taa. Tätä kur­ju­u­den pois­tamista tekee kaik­ista uskot­tavim­min SDP.

    Eikös ay-liike ole päin vas­toin se viimeinen lin­nake, jos­sa edelleen halu­taan ylläpitää mah­dol­lisim­man lev­eää haju­rakoa hyväo­saisen, kokopäivä­työssä käyvän, täy­sistä eduista naut­ti­van porukan ja pätkä- ja silp­putyö­markki­noille pudon­neen prekari­aatin välillä?

  12. Kim­mo Hoikkala:
    ‘snip’
    Hyväo­saiset val­it­se­vat kur­ju­u­den, vaik­ka köy­hyys voitaisi­in pois­taa. Tätä kur­ju­u­den pois­tamista tekee kaik­ista uskot­tavim­min SDP. 

    Mil­loin?

  13. Kim­mo Hoikkala:
    Oma ratkaisuni köy­hien ostovoiman kor­jaamisek­si on perus­tu­lo­ma­lli… Tätä kur­ju­u­den pois­tamista tekee kaik­ista uskot­tavim­min SDP. 

    Ratkais­usi on mielestäni hyvä, mut­ta olet täysin eksyk­sis­sä siinä ketä luulet ystäväk­sesi, ks. http://www.sdp.fi/…/5016-argumenttipankki-perustulo.

    Vihreät puolestaan päivittivät äskettäin perustulomallinsa ajan tasalle, ja juuri eilen A-studiossa kokoomuk­sen Lehti ja jopa aja­tus­pa­ja Lib­er­an Lep­omä­ki oli­vat perus­tu­lon puolel­la. Keskustan Sipilä kan­nat­taa perustulokokeilua.

    Sinän­sähän perus­tu­los­sa on muu­ta­ma ruu­vi joista sen voi vään­tää kaikille ikuista onnea toimit­tavak­si vaalean­puna­hat­tara-automaatik­si, tai juuri ja juuri hengis­säpysymiseen riit­täväk­si riis­tokap­i­tal­is­min viikko­ra­hak­si. Tai jon­nekin noiden välille, mihin se olisi kai vii­sain­ta virittää.

    Mut­ta SDP taitaa olla suun­nilleen ain­oa peru­u­tus­peili­in kat­so­ja jäl­jel­lä, joten avaa nyt jo silmäsi sen porukan suhteen.

  14. Tästä näkee sen, että per­he­p­oli­ti­ik­ka on epäon­nis­tunut suurten ikälu­okkien osalta. Jos Suomes­sa olisi työssä ne 150 000 ihmistä enem­män eli suuret ikälu­okat oli­si­vat han­kki­neet enem­män lap­sia, kansan­talous voisi parem­min. Pitäisikö nyt suuria eläke­tu­lo­ja saavien aikoinaan vähälap­sis­ten suurten ikälu­okkien edus­ta­jien eläkkeitä selvästi leika­ta? Hei­dän eläke­tu­lon­sa­han val­u­vat matkoina muille maille.

    Soin­in­vaaran ana­lyysi on aivan oikea. On järkyt­tävää, että asi­at tehdään meil­lä aina huonom­min kuin Ruot­sis­sa. Ruot­salaisil­la pie­neen hölmöi­lyyn on varaa, mut­ta meil­lä ei. Olem­me­han jo lähtöko­htais­es­ti köyhempiä.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­so nyt vaik­ka Ruotsin men­estys­tä Pisas­sa. Kaa­toi porvarihallituksen.

    Pisamen­estyk­seen on muitakin yhtä vahvo­ja seli­tyk­siä kuin koulu­jen yksi­ty­istämi­nen. Kuten vaik­ka maa­han­muut­to. Kehi­tys­maista peräisin olevil­la oppi­lail­la on usein vaikeuk­sia oppia luke­maan ja laske­maan, etenkin vier­aal­la kielel­lä. Voi olla vaikea kuvitel­la sitä, mut­ta joil­lakin tosi­aan on täl­laisia vaikeuksia.

    Ekon­o­mistit ja psykolog­it heit­televät käsiään ilmaan ja ihmettelevät miten joku voi olla niin epära­tionaa­li­nen, että jät­tää koulut­tau­tu­mat­ta. Todel­lisu­udessa “epära­tionaal­isu­us” on tässä kuten muual­lakin usein vain sitä, että rajat ovat tulleet vas­taan. Yhteiskun­ta ei vain halua tun­nus­taa täl­lais­ten rajo­jen ole­mas­saoloa. Yksilö kyl­lä tietää, ettei hänel­lä ole mah­dol­lisuuk­sia mielekkääseen työl­listymiseen tarpeek­si korkeal­la statuk­sel­la varuste­tus­sa työ­paikas­sa. Sen sijaan haaveil­laan jalka­pal­lotähtey­destä ja rikol­lisuras­ta. Psykolo­gin tai opin­to-ohjaa­jan kysel­lessä vain murahdel­laan vaimeasti takaisin ja ollaan vaivautuneita.

  16. Osmo Soin­in­vaara:
    Sosialidemokraatit tuke­vat perustuloa (?)

    Apro­pos perus­tu­lo: Olen mon­een ker­taan kysel­lyt tääl­lä sin­ul­ta ja Var­ti­aiselta, miten työvoiman saatavu­usharkin­nan pois­t­a­mi­nen EU:n ulkop­uoliselta työvoimal­ta istuu näi­hin perus­tu­loi­hin, mata­la­palkkatuki­in ynnä mui­hin. Vas­taus­ta en ole saanut. Ette tiedä?

    Miten yleen­säkään tulolu­okan “siivo­ja” työn lisäämi­nen aut­taa hv-val­tio­ta? Val­ti­olle aiheutuu enem­män kulu­ja kuin tulo­ja. Näin etenkin jos pitää mak­saa lap­sil­isät ja mah­dol­lis­es­ti koulut­taa muku­lat. Pitääkö min­un olet­taa, että te vain pyritte Suomen pelas­tamisen var­jol­la har­joit­ta­maan hyvän­tekeväisyyt­tä maail­man köy­hiä ja SOLia kohtaan?

  17. Naulan kan­taan! Tähän ei ole muu­ta lisät­tävä kuin, että lähet­täkää tämä demareille. Ja Arhinmäelle.

  18. “Työt­tömyys ei pienene työn tar­jon­taa vähen­tämäl­lä eikä lisään­ny työn tar­jon­taa lisäämäl­lä kuin syvän laman oloissa.”

    Tuo “syvän laman oloissa”-varaus on juurikin täl­lä het­kel­lä pätevä. Ei ole mitään merkke­jä siitä että työn tar­jon­nan lisäämi­nen aut­taisi kansan­talout­ta lamas­sa. Sen sijaan huomio pitäisi kiin­nit­tää kokon­aiskysyn­nän kas­vat­tamiseen, lähin­nä rahapoli­ti­ikalla. Mut­ta en kuule kenenkään suo­ma­laisen näkyvän poli­itikon vaa­ti­van lisäelvy­tys­tä EKP:lta. Vain puhet­ta työn tar­jon­nan lisäämis­es­tä ja kus­tan­nusten vähentämisestä.

  19. Andy:Mut­ta en kuule kenenkään suo­ma­laisen näkyvän poli­itikon vaa­ti­van lisäelvy­tys­tä EKP:lta.

    No kun oli­ivi­maid­en rahoit­ta­mi­nen EKP:n pus­sista ei tääl­lä ole hirveän kovas­sa huudossa. 

    Vai mitäpä muu­ta se lisäelvy­tys voisikaan olla?

  20. Mut­ta SDP taitaa olla suun­nilleen ain­oa peru­u­tus­peili­in kat­so­ja jäl­jel­lä, joten avaa nyt jo silmäsi sen porukan suhteen.

    En kan­na­ta lorvimista yhteiskun­nan rahoil­la, mut­ta kan­natan yhteiskun­nal­lis­es­ti merkit­tävän työ tekemistä sopi­vaa ansio­ta­soa vas­taan. Meikän perus­tu­lo­ma­lli lopet­taisi vain kyt­täävän sosi­aal­i­toimen ja takaisi kaikille suo­ma­laisille riit­tävän elintason.

  21. Osmo Soin­in­vaara: Ero Suomen ja ruotsin työt­tömyy­dessä ei ole merk­it­sevän suuri vaan ero tulee työllisyydestä.

    100000 ruot­salaista käy Nor­jas­sa töis­sä. 100000 viro­laista asuu Suomes­sa, kaik­ki eivät ehkä ole töis­sä mut­ta kuitenkin.

    Kuinkas tuo sopii ter­mi­in “työvoiman tar­jon­ta”? Onko se että 100k viro­laista tar­joaa työvoimaansa Suomes­sa parem­pi Suomelle vai Virolle? Mak­saa­han Suo­mi mm. lap­sil­isiä Viroon.

    Netistä löy­tyy jut­tu­ja siitä kuin­ka viro­laiset raken­nus­miehet tule­vat 6kk keikalle Suomeen, nos­ta­vat lap­sil­isät ja lähtevät sit­ten 500 päivän ansiosi­don­naiselle takaisin Viroon. Kor­jatkaa toki jos olen väärässä.


    “Cur­rent esti­mates of the num­ber of Swedes liv­ing and work­ing in Nor­way hov­er between 80,000 and 100,000. it’s thought that there are 50,000 Swedes in Oslo alone, which is about 10 per­cent of the city’s population.”

    http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/11/virolaisia-suomessa-jo-sata-tuhatta

  22. Var­ti­aiseltakin uno­h­tui, kuten blo­gis­til­ta, kun hän asi­as­ta radios­sa puhui, että työn tar­jon­nan lisäämi­nen ei väistämät­tä lisää työ­paikko­ja. On nimit­täin kak­si lisäe­htoa: palkan pitää tarvit­taes­sa jous­taa ja jonkun pitää tehdä työ­paikan luomiseen tarvit­ta­vat investoinnit. 

    Käsit­tääk­seni Var­ti­ainen, kuten kai blo­gisti, olet­taa, että Suomen kaltaises­sa maas­sa ainakin tuo investoin­tipuoli on kun­nos­sa. Mut­ta kun ei ole, ei varsinkaan nyt, lop­ut­toma­l­ta tun­tu­van laman olois­sa. Eikä Suo­mi muutenkaan mikään investoin­ti-imuri ole ollut. En ymmär­rä, mikä on Suomen kil­pailu­valt­ti investoin­te­ja houkuteltaes­sa tule­vaisu­udessakaan. Kulut­ta­ja­markki­noil­la ei paljon raha liiku ja vien­tiyri­tyk­sen perus­t­a­mi­nenkaan ei selvästi innos­ta jo maanti­eteel­li­sistä syistä. Luul­tavasti Sip­ilä ja Rin­nekään eivät ymmär­rä ja haikail­e­vat sik­si val­tio­ta mukaan.

    Ja aika selvää on myös, että palk­ka jous­taa alle taulukon vain puoli- tai koko­lait­tomin vip­paskon­stein. “Lait­toma­l­la” tarkoi­tan lähin­nä sopimuse­hto­jen vas­taista, mut­ta kyl­lä Suomen lais­sakin on usei­ta palkko­ja nos­tavia pykäliä.

    Mut­ta, het­ki­nen, kyl­lä Var­ti­ainen ja blo­gisti ehkä sit­tenkin ovat oike­as­sa. Kyl­lä työn tar­jon­ta lisää työ­paikko­ja. Niin ei vain tapah­du tääl­lä periferiassa. 

    1900-luvun alkupuolen uudet suo­ma­laiset työ­paikat syn­tyivät usein Amerikkaan ja jälkipuoliskon työ­paikat Ruot­si­in. Oli siinä toki muu­ta­ma vuosikym­men, kun uudet suo­ma­laiset työ­paikat syn­tyivät pääasi­as­sa Suomeen, mut­ta jääneekö nuo ajat väli­vai­heik­si päätrendin työn­täessä väkeä ulos glob­al­isaa­tion edetessä? 

    Aika näyt­tää, mut­ta, oikeasti, olisi­han se elämä mukavam­paa, ainakin sit­ten lap­sil­la, jos­sain Lon­too, Pari­isin tai Berli­inin liepeil­lä. Eikö?

  23. Jos ihmisen maail­mankat­so­mus rom­ah­taa mikäli työvoiman tar­jon­nan lisäämi­nen luo työ­paikko­ja, hän ei siihen usko vaik­ka minkä tekisi.

  24. Por­var­it eivät muuten tule voit­ta­maan Ruot­sis­sa enää ikinä vaale­ja. Ruot­si­in tuo­daan 100000 poten­ti­aal­ista vasem­mis­ton äänestäjää maa­han­muut­ta­ji­na vuodessa. Miks raha­ton pako­lainen äänestäisi Ruot­sis­sa porvareita?

    Por­var­it tekivät lehmäkaup­po­ja Ruot­sis­sa. Vero­ja alen­net­ti­in, jot­ta oltaisi­in por­vare­i­ta, mut­ta toisaal­ta halut­ti­in olla sosi­aa­li­nen super­val­ta, ettei vaikutet­taisi sel­l­aisil­ta kuiv­il­ta van­hoil­ta por­vareil­ta liikaa. Kun maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on por­vareille epäedullist­sa, eivät he enää ikinä tule voit­ta­maan vaale­ja. Seu­raa­van vuo­den vaaleis­sa ehkä he saa­vat vähem­mistöhal­li­tuk­sen aikaan, mut­ta sen jäl­keen koit­taa ikuinen oppo­si­tiopaik­ka. Ja kun oppo­si­tiopaik­ka on edessä, voidaan annetut veroe­dut ja muut por­var­i­u­ud­is­tuk­set pois­taa vasem­mis­ton toimesta. 

    Rein­feldtin aikakausi tul­laan muis­ta­maan saman­laise­na kuin lääkepumpatun urheil­i­jan, joka juh­lii het­ken, mut­ta saa sivu­vaiku­tuk­set aikanaan. ALuk­si saadaan omat poli­it­tiset tavoit­teet läpi, mut­ta sivu­vaiku­tuk­set tule­vat poli­ti­ikas­takin aikanaan aikanaan. Kun demografia muut­tuu por­vareille epäedullisek­si, ei heitä kuun­nel­la enää ikinä

    Jos minä kir­joit­taisin kir­ja ageni­tista, Rein­feldt sopisi siihen hyvin päähenkilök­si. Rein­feldt toi­mi kuin KGB:n klas­sisimpi­en teo­ri­oiden mukaan. Ehkä Rein­feldt oli demarien agentti?

  25. Kun olin armei­jas­sa, sai oppia siitä, mihin potero pitää sijoit­taa niin, että tur­val­lisu­us on taat­tu. Hyvänä paikkana pidet­ti­in Suomen pankkia ja siel­lä on esimerkik­si yksi demari poteroituneena. Myös mah­dol­lise­na tur­va­paikkana pidet­ti­in pöpilää, johon voi piiloutua, kun­han ei hos­pi­tal­isoidu ja muu­tu tais­to­laisek­si. Tässä pähk­inänkuori­in kätket­ty ohje hyvän ja helpon elämän mah­dol­lis­tamises­sa edis­tyk­sel­lisessä hengessä.

  26. Miten ihmeessä työvoiman tar­jon­nan lisäys aut­taa yhtään mihinkään, kun yleis­si­to­vat tes­sit määrit­televät rajan, jon­ka alle jääväl­lä tuot­tavu­udel­la ei palkata ketään — vaik­ka työvoiman tar­jon­taa olisi kuin­ka paljon.

  27. Piika- ja talu­tusy­hteiskun­ta, jos­sa hyvin koulute­tut kaupunki­laiset elävät kädestä suuhun ratkoen elämää ongel­mana. Työt­tömyys piene­nee sil­lä, että kek­sitään taas jotain uut­ta turhaa puuhail­tavaa… mitäs tekemistä kek­sit­täisi­in ihmisille, jot­ka osaa­vat itse ostaa vil­jansa suo­raan vil­jeli­jöiltä, itse leika­ta tukkansa, itse vil­jel­lä juurek­sen­sa ja vihan­nek­sen­sa, itse pitämään huol­ta kauneud­estaan ja ter­vey­destään… itse opetel­la ne taidot joi­ta arvostaa… Tek­isi mieli esimerkik­si nos­tat­taa ryh­mäkanne elin­tarvike­te­ol­lisu­u­den riip­pu­vu­ut­ta tuot­tavas­ta “jalostamis­es­ta”.

  28. Osmo Soin­in­vaara:
    Pisamen­estys las­ke­taan myös kan­taväestöstä ja maa­han­muut­ta­jista erikseen.

    En ole ihan var­ma onko Osmo ylpeä Suomen Pisa-men­estyk­ses­tä Ruot­si­in ver­rat­tuna vai ei.

    Itse en ole. Tietääk­seni Suo­mi pär­jää Pisas­sa sik­si, että perusk­oulumme monia mai­ta parem­min pystyy roikot­ta­maan huonos­ti koulus­sa men­estyvät mukana edes vält­tävil­lä arvosanoil­la. Näin suori­tusten keskiar­voa saadaan hilat­tua ylös.

    Ope­tus­resurssit kulu­vat tähän rupusakki­in ja mis­tä se on pois? Opet­ta­jil­ta aika kuluu työrauhan ylläpitämiseen ja heikom­man ainek­sen mukana pitämiseen. Lah­jakkaam­mat jäävät huomiotta, pitkästyvät koulus­sa ja huip­pu­lah­jakkaiden kehi­tys pysähtyy. 

    Tässä keskeinen syy sille, mik­si Suomes­ta tulee niin vähän vaikka­pa tiede­maail­mas­sa tai yri­tys­toimin­nas­sa men­estyviä super­lah­jakkuuk­sia. Perusk­oulus­ta tulee tas­apäisiä keskinker­taisuuk­sia. Tätä kai mei­dän ihana sosi­aalidemokraat­ti­nen hyv­in­voin­ti­val­tiomme haluaakin…

    Suosi­tan joko taso­ryh­mien palaut­tamista perusk­oulun keskeisi­in aineisi­in, tai sit­ten palaamista oppikoulusysteemiin.

  29. Nim­imerk­ki:
    Miten ihmeessä työvoiman tar­jon­nan lisäys aut­taa yhtään mihinkään, kun yleis­si­to­vat tes­sit määrit­televät rajan, jon­ka alle jääväl­lä tuot­tavu­udel­la ei palkata ketään – vaik­ka työvoiman tar­jon­taa olisi kuin­ka paljon. 

    No kun työvoiman lisäämi­nen nos­taa samas­sa suh­teessa niiden tuot­tavu­us­ra­jan ylit­tävienkin henkilöi­den määrää. 

    Jos jostain tup­sah­taa työ­markki­noille vaikka­pa 1000 ihmistä (esimerkik­si joku iso fir­ma pistää koko osas­ton säp­pi­in) niin on aika toden­näköistä että 10% niistä kuu­luu siihen huip­putuot­tavaan kymme­neen prosenttiin.

  30. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­so nyt vaik­ka Ruotsin men­estys­tä Pisas­sa. Kaa­toi porvarihallituksen.

    Pisa men­estyk­sen lasku joh­tui toden­näköisem­min juurikin tästä työvoimare­servin lisäämisestä.

  31. Osmo Soin­in­vaara:
    Pisamen­estys las­ke­taan myös kan­taväestöstä ja maa­han­muut­ta­jista erikseen.

    Jep, ja on ilmeistä että Ruotsin koulut ovat ump­isurkei­ta jopa Suomeen ver­rat­tuna. Sama ilmiö näkyy myös vähäisem­mässä määrin muis­sa pohjo­is­mais­sa. Osa tästä voidaan johtaa uuden aal­lon ped­a­gogi­ikkaan, jon­ka skan­d­i­naav­it nielaisi­vat kokon­aise­na. Osa on vaa­timus­ta­son alen­e­mista, osa järjestyshäir­iöitä. 2 viimek­si mainit­tua liit­tyvät vah­vasti maahanmuuttoon.

    Epäilemät­tä joku määrä PISA-pis­teitä lankeaa myös ahnei­den koulun­o­mis­ta­ja­sutkien ja seg­re­gaa­tion piikki­in. Mut­ta ei läh­eskään kaikki.

    Suomes­sa on OECD:n huonoim­mat mamuop­pi­laat suh­teessa kan­taväestöön, mut­ta Suomen PISA-pudo­tus­ta ei voi selit­tää kuin pieneltä osin maa­han­muut­ta­jil­la. Ruot­sis­sa ero kan­taväestöön ei ole yhtä suuri, mut­ta joka tapauk­ses­sa merkit­tävä. Ja maa­han­muut­ta­jia on rutkasti enem­män. Silti Ruotsin poli­ti­ikas­sa ei ole juuri puhut­tu maa­han­muut­ta­jien osu­ud­es­ta PISA-men­estyk­seen. On vain rom­ah­dus ja katas­trofi, ja se on mod­er­aat­tien syytä.

    Olemme muuten käyneet tämän keskustelun aikaisemminkin.

  32. Kan­nat­taa muis­taa, että maa­han­muut­ta­jat kär­sivät ruot­sis­sa työt­tömyy­des­ta (35–40%). Ensim­mäisen sukupol­ven osa voi olla kova. Syn­type­r­äis­ten ruot­salais­ten kesku­udessa taas val­lit­see läh­es täystyöl­lisyys (5–6% työt­tömyys). Toisaal­ta syn­type­r­äisil­lä ruot­salaisil­la on usein pidem­pi työu­ra saman­työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa ja siten parem­pi työt­tömyys­tur­va kuin maa­han­muut­ta­jil­la (LASin vaikutuksia).

    Ruot­sis­sa asuu jo n. 1 miljoona suo­ma­lais­peräistä henkilöä. Läh­es kaik­ki ovat muut­ta­neet työn­perässä, joten jos vain suoemssa olisi aikoinaan ollut töitä niin suomes­sa olisi nyt karkeasti miljoona asukas­ta enem­män. Melkoinen tap­pio suomelle ja voit­to ruotsille.

    Muut­tu­jia on niin monia, mut­ta tässä vielä yksi mah­dol­lisu­us ruotsin men­estyk­seen. Tääl­lä ei tarvitse lyhen­tää asun­to­lainaa, riit­tää, että mak­saa korot. Tästä jää paljon lisää rahaa kulu­tuk­seen ja vaik­ka vaa­teostok­si­in mikä mah­dol­lis­taa rät­ti- ja huonekalukaup­po­jen men­estyk­sen ja lop­ul­ta kasvun myös maan rajo­jen ulkopuolelle.

    1. Ruot­sisa on noin kak­si miljoon­aa ulko­mail­la syn­tynyt­tä tai ulko­mail­la syn­teneistä van­hem­mista syn­tyneitä. On vaikea uskoa, että hei­dän työt­tömyyspros­ent­tin­sa olisi 35 — 40 %, kos­ka vaik­ka kaik­ki ruot­salaiset syn­type­r­äiset ruot­salaiset oli­si­vat töis­sä, koko maan työt­tömyyspros­ent­ti olisi yli kymme­nen. Tämä väite on taas yksi niistä lukui­sista val­heista, joi­ta ulko­maalaisia vihaa­vat levittävät.

  33. Vesa:
    …Ratkaisu: lakko-oikeus pois viidek­si vuodeksi. 

    Joo, mut­ta ei. Tuo on juuri sel­l­aista sään­te­lyä, joka johtaa tehot­to­muu­teen. Suo­mi kaatuu liikaan sään­te­lyyn. 🙁 Lakko-oikeu­den pois­t­a­mi­nen on juuri sään­te­lyä. Toinen asia on, että lait­tomien lakko­jen osalta vas­tuukysymyk­siä pitää kyl­lä tarkastella.

    Kos­ka oikeasti pääsemme purka­maan turhaa sään­te­lyä? Ei ihan hel­posti, kos­ka se tarkoit­taa poli­itikoille niin rakkaiden lakien kumoamista. STM:n ja YM:n lakkaut­ta­mi­nen — on hyvä alku. 😉

  34. OS kir­joit­ti: “Sosialidemokra­t­ian kak­si tavoitet­ta jou­tu­i­v­at ris­tiri­itaan keskenään. Demar­it jou­tu­i­v­at val­it­se­maan, ovatko he ammat­tiy­hdys­li­ik­keen vai hyv­in­voin­ti­val­tion puolel­la ja he val­it­si­vat ammattiyhdistysliikkeen.”

    Tämä on juuri se ydin, eikä mikään muu. Vaike­as­sa ja stres­saavas­sa tilanteesa SDP palasi lap­su­u­teen­sa ja ryhtyi ammat­tiy­hdis­tys­li­ikeen käsikassaraksi.

    Sääli. Meil­lä on ollut aiko­jen juok­sus­sa hyviä, visionäärisiä ja koko kansan paras­ta tarkoit­tanei­ta demar­i­jo­hta­jia. He sai­vat tulok­sia aikaan.

  35. Raimo K: Tämä on siltä osin tot­ta, että työt­tömyys on vielä alem­pana kuin Suomes­sa, mut­ta Rein­feldtin poli­ti­ikan ansios­ta läh­estyy Suomen tasoa. Se ei ole erinomaista.

    Ei ole eri­no­maista, mut­ta se ei ole julkisen talouden kannal­ta yhtä haitallista kuin mata­la työl­lisyys (-aste).

    Korkea työt­tömyys on inhimilli­nen, mata­la työl­lisyysaste taas julk­ishallinnolli­nen ongelma.

    Työssä käyviltä saadaan vero­tu­lo­ja, joi­ta voidaan käyt­tää ei-työssä käyvien eläkeläis­ten, sairaiden, työt­tömien, opiske­li­joiden, van­hen­painlo­ma­lais­ten jne lak­isääteisi­in kompensaatioihin.

    Julk­ishallinnol­la on toki vain muitakin tulolähteitä, mut­ta Suo­mi ei ole mikään Norja.

  36. Osmo Soin­in­vaara:
    Kat­so nyt vaik­ka Ruotsin men­estys­tä Pisas­sa. Kaa­toi porvarihallituksen. 

    Ruotsin yksi­tyisk­oulut luoti­in hie­man paikkaa­maan juuri tuo­ta ongel­maa. 🙂 Vähän parem­pia kuolu­ja niiden van­hempi­en lap­sille, jot­ka mak­sa­vat tai vain muuten usko­vat koulu­tuk­seen. Tässä kohtaa Osmo, syy ja seu­raus menivät sekaisin.

    Kan­nat­taa kysel­lä sel­l­aisil­ta tut­tavil­ta, joiden lapset ovat käyneet ruot­salaista koulua, mikä siel­lä mät­tää. Samo­ja ongelmia ollaan kasaa­mas­sa Suomen perusk­oulu­un mut­ta hitaam­min. Kouluis­sa pitää vaa­tia oppi­lail­ta enem­män eikä kaikkea pidä ymmärtää!

    Ymmärtämäl­lä liikaa ja vaa­ti­mal­la liian vähän joudu­taan juuri Ruotsin tilanteeseen. Siitä nou­se­vat vaa­timuk­set yksi­tyisk­ouluista, kos­ka kaik­ki van­hem­mat eivät hyväksy tilannetta.

  37. Mikko Kivi­ran­ta: Ratkais­usi on mielestäni hyvä, mut­ta olet täysin eksyk­sis­sä siinä ketä luulet ystäväksesi… 

    Perus­tu­lo on tarpee­ton ja aiheut­taa vain yhden uuden tavan hui­ja­ta sosi­aali­ra­ho­ja. Tasavero yhdis­tet­tynä työt­tömyys­töi­hin on paljon tehokkaampi keino saman asian hoita­misek­si, eikä se aiheuta väärinkäytöksiä.

    Tasavero on paras vero­ma­lli juuri vähä­varaisille ja pien­i­t­u­loisille, mikä joil­takin tun­tuu välil­lä uno­htu­van. Ollaan vain perika­teel­lisia ja muis­te­taan että ahk­er­at ja työtäpelkäämät­tömät saa­vat lisää kulutettavaa.

  38. Ei pelkkä työvoiman tar­jon­ta ole luonut Ruot­si­in lisää työ­paikko­ja. Sat­u­in ole­maan Ruot­sis­sa, kun Rein­feldt sanoi, että ruuan rav­in­toloiden 12 pros­entin ALV on perustel­tua nimeno­maan maa­han­muut­ta­jien kahviloiden ja rav­in­toloiden takia. 

    Ei Suomen ALV- verol­la maa­han­muut­ta­jat työl­listy eli se vaati jotain muutakin.

    Restau­rang- och cateringtjänster
    Mom­sen på restau­rang- och cater­ingtjän­ster är 12 procent. 

    Bland annat föl­jande ska beskat­tas med 12 pro­cents moms:

    festvån­ingspaket som omfat­tar mat, lokal, städ­ning och lik­nande tjänster
    frukost i sam­band med logi
    dukn­ing, server­ing, diskn­ing och lik­nande tjän­ster som ingår i en cateringtjänst
    trans­port som ingår i en cateringtjänst.

  39. Osmo Soin­in­vaara:
    Ero Suomen ja ruotsin työt­tömyy­dessä ei ole merk­it­sevän suuri vaan ero tulee työl­lisyy­destä. Ihmi­nen on joko työlli­nen, työtön tai työvoiman ulkop­uolel­la. Työvoiman ulkop­uolel­la ole­via on Suomes­sa paljon enem­män kuin Ruotsissa. 

    Niin… mut­ta Rein­feldtin poli­ti­ik­ka lisäsi työt­tömyyt­tä ja kaven­si eroa huomattavasti.

  40. Suomes­sa on 500000 työtön­tä. Ei ole tarvet­ta ainakaan 5 vuo­teen työvoimatar­jon­nan lisäämiseen. Työvoima­pu­laa on vain hyvin kapeasti, hoi­tu­rit ja lääkärit.

  41. SUURIN pula Suomes­sa on ideoista ja niiden kau­pal­lis­tamidessa vietäviksi tuot­teik­si ja palveluiksi.

  42. Työvoiman tar­jon­taa pitää kas­vat­taa koulut­ta­mal­la järkeville aloille työt­tömistä tek­i­jöitä, eikä niin, että ale­taan otta­maan 30 000 maa­han­muut­ta­jaa lisää, ja odote­taan noista tule­van tarpeek­si mon­ta veron­mak­sa­jaa rahoit­ta­maan edes noiden 30 000 lisäa­sukkaan vaa­ti­mat kasvu­panos­tuk­set. Kaik­ki turha koulu­tus­pelleily pois ja panok­set niihin aloi­hin jois­sa töitä riit­tää ja työvoima­pu­la uhkaa. Turha työt­tömyys­te­ol­lisu­us ja toisaal­ta 9 euroa päivässä orjatyöt veks. Ei tuol­laisel­la toimin­nal­la ketään pelaste­ta syr­jäy­tymiseltä, vaan vain saadaan vit­tuun­tu­maan lop­ullis­es­ti, ja ei ole reilua kenenkään kannal­ta kun oikeis­sa töis­sä oikeis­sa fir­moissa saa käyt­tää tuol­laista riistotyövoimaa. 

    Kasvu on kallista, ei automaat­tis­es­ti posi­ti­ivista taloudel­lis­es­ti. Jotenkin pääsee poli­itikoil­ta uno­h­tu­maan, että aika paljon pitää julkisen puolen panos­taa, jos lähde­tään tuol­laisi­in maa­han­muut­tomääri­in. Tulee rak­en­tamista, opet­tamista, ter­vey­den­huoltoa ja niin edelleen. Ei se, että iso bisnes toivoo lisää maa­han­muut­ta­jia tarkoi­ta sitä, että se olisi muille järkevää. Tot­ta kai kaup­pa ja rak­en­t­a­mi­nen halu­aa määräl­listä kasvua, eikä niitä kiin­nos­ta jos raha tulee veron­mak­sajil­ta, mut­ta poli­itikko­ja soisi kiinnostavan. 

    Eläköi­tymiseenkin vas­taami­nen maa­han­muu­tol­la on type­r­ää. Kyl­lä mamukin van­he­nee ja joudu­taan vain val­tavaan pakkokasvun kier­teeseen. Eikä ole kovin fik­sua samal­la sanoa, että robot­it vievät työt ja samal­la alkaa kas­vat­ta­maan nuorten määrää maa­han­muu­tol­la. Nuori mies, joka ei pääse yhteiskun­nan keskimääräiseen kyyti­in, on kuitenkin se, joka jokaises­sa kult­tuuris­sa tuot­taa suurim­mat ongel­mat. Nyt ei ole varaa pitää suur­ta joukkoa mukana, joten ei kan­na­ta tuot­taa sitä suur­ta toiv­ot­tomien joukkoa. Ruot­si on tästä läheisin esimerk­ki. On vain surkeaa huo­ma­ta että talous­lu­vut, jot­ka tietenkin kas­va­vat kun väestö kas­vaa hur­jasti kehit­tyneessä maas­sa, tun­tu­vat ole­van se ain­oa mitä poli­itikot katso­vat, eikä yhteiskun­nal­liset ongel­mat jot­ka Ruot­sis­sa ovat suures­sa kasvussa. 

    Pitääkin tode­ta, että aika köy­hin eväin vihreät ovat liik­keel­lä, jos haikailu demarei­den perään on ain­oa vai­h­toe­hto yhteiskun­nalle. Mik­si yhteiskun­nalli­nen tutkimus, johon vihreät nojaa­vat paljon poli­ti­ikas­saan, olekaan sit­ten mis­tään kotoisin kun se todis­taa har­raste­tun poli­ti­ikan tuot­tamista ongelmista esimerkik­si juuri Ruotsissa? 

    Vasem­mis­to ei ole myöskään koskaan ajanut ekol­o­gis­es­ti kestävää yhteiskun­taa, vaan on talousoikeis­ton tavoin yrit­tänyt vain jatkaa tuhoamista. Mik­si vihreät eivät oikeasti myön­nä tätä ja lähde kulke­maan omaa polkuaan? Suo siel­lä vetelä tääl­lä, mut­ta nyt vihreät eivät edes yritä mitään oikeaa muu­tos­ta, vaan menevät vain kasvu­pakkop­uoluei­den mukana. Paljon kau­nista puhet­ta, uljai­ta tavoit­tei­ta, mut­ta kaik­ki silti vain puhet­ta ilman oikei­ta ratkaisu­ja, ja usein vielä teot ja julkises­ti lausu­tut tavoit­teet täy­del­lisessä ris­tiri­idas­sa, kuten ekol­o­gisen kestävyy­den ja maa­han­muu­ton kanssa. Tai kun on huo­mat­tu tulo­erot, eli siis huono sosi­aa­li­nen ase­ma, tärkeim­mäk­si tek­i­jäk­si ongelmien taustal­la, niin silti halu­taan lisätä juuri niiden määrää, jot­ka jäävät varmim­min huonoon ase­maan ja aiheut­ta­vat sit­ten ongelmia. Fem­i­nis­tit, jot­ka halu­a­vat paljon lisää maa­han­muut­toa, ovatkin suurimpia syypäitä naisi­in kohdis­tu­van väki­val­lan kasvus­sa. Ei nykyisessä globaalis­sa talousjär­jestelmässä ole mah­dol­lista pitää ihmisiä pois­sa huonos­ta sosi­aalis­es­ta ase­mas­ta, kuten oli ehkä joskus ennen. Joten mik­si han­kkia uusia ongelmia?

  43. Andy:
    “Työt­tömyys ei pienene työn tar­jon­taa vähen­tämäl­lä eikä lisään­ny työn tar­jon­taa lisäämäl­lä kuin syvän laman oloissa.”

    Tuo “syvän laman oloissa”-varaus on juurikin täl­lä het­kel­lä pätevä. Ei ole mitään merkke­jä siitä että työn tar­jon­nan lisäämi­nen aut­taisi kansan­talout­ta lamas­sa. Sen sijaan huomio pitäisi kiin­nit­tää kokon­aiskysyn­nän kas­vat­tamiseen, lähin­nä rahapoli­ti­ikalla. Mut­ta en kuule kenenkään suo­ma­laisen näkyvän poli­itikon vaa­ti­van lisäelvy­tys­tä EKP:lta. Vain puhet­ta työn tar­jon­nan lisäämis­es­tä ja kus­tan­nusten vähentämisestä.

    Asi­aa. Nyt on syvä lama. 5 . Vuovi bkt sipistuu.

    1. Kyl­lä. EKP:n pitäisi elvyt­tää ja Sak­sas­sa pitäisi nos­taa palkko­ja. Mut­ta työn tar­jon­taa lisääviä rak­en­teel­lisia toimia pitäisi tehdä, että nousukau­den joskus koit­taes­sa olisi edel­ly­tyk­siä elpyä.

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    … Tämä väite on taas yksi niistä lukui­sista val­heista, joi­ta ulko­maalaisia vihaa­vat levittävät. 

    Olemme niin pieni kolk­ka, ettemme pär­jää ilman ulko­maista työvoimaa. Aikoinaan on tul­lut ugri­laisia, ruot­salaisia, juu­ta­laisia, tataare­ja, sak­salaisia, englan­ti­laisia jne. Kaik­ki on pystyt­ty tähän men­nessä sulat­ta­maan yhteen. Eiköhän se onnis­tu nytkin. Vähän vähem­män ymmär­rystä ja vähän enem­män vaa­timuk­sia, niin hom­ma hoituu. 

    Tuos­sa on viitat­tu jo pari­in ker­taan Ruotsin vero­tuk­seen. Kan­nat­taa ottaa oppia sekä Ruot­sista että Viros­ta. Veroas­t­eemme on kestämätön. Ei täl­lä veroas­t­eel­la, näil­lä sosi­aal­i­tu­il­la ja täl­lä byrokra­tial­la kenenkään kan­na­ta tänne tul­la tekemään töitä. Päivän Hesarin mukaan niitäkin, jot­ka tuli­si­vat tekemään töitä, nimitel­lään vira­nomais­ten toimes­ta sil­loisen miehit­täjä­val­lan mukaan venäläisik­si. 🙁 Me emme vain osaa.

  45. “2000-luvulle tul­taes­sa ikä­jakau­ma kään­tyi nopeasti epäedullisem­mak­si. Työikäis­ten määrä kään­tyi lasku­un vuon­na 2009.”

    Tuol­la ei ole ollut merk­i­tys­tä , sil­lä työvoiman tar­jon­ta ei ole vähen­tynyt vaan kasvanut.

    Työikäisen väestön vähen­e­m­i­nen on niin vähäistä, ettei työ­paikko­ja ole syn­tynyt niin paljon kuin työvoiman tar­jon­ta on kasvanut

    Niin­pä ain­oa tek­i­jä mikä on kas­vanut on työt­tömyys , meil­lä on jo 485000 työtön­tä ja työn­hak­i­joi­ta on 570000, jota tavoit­tel­e­vat 40000 työ­paikkaa eli 10–15 hak­i­jaa jokaista työ­paikkaa kohti

    Tilas­tokeskuk­sen sivuil­ta voi hel­posti akt­soa, ettei mitään piilo­työn­väl­i­tys­tä ole, sil­lä uusia työ­suhtei­ta syn­tyy juuri tuo 40000 ver­an kuukaudessa.

    Työikäisen väestön vähen­e­m­i­nen on lähin­nä onneton ja surkea seli­tys talousti­eteen karilleajolle.Ja talousti­eteil­i­jöi­den tapa yrit­tää siirtää syytä palkansaajalle

    Kun kasvu on 0 ‑tienoil­la ja ennustei­den mukaan säi­lyy sel­l­aise­na 2030 saak­ka niin net­to­työ­paikko­ja ei syn­ny .Sen vuok­si meil­lä on enem­mänkin työt­tömyysongel­ma ja sitä kaut­ta sosi­aa­li­nen katastrofi.

    Jos suo­ma­lainen koulutet­tu ja teol­liseen työkut­tuuri­in tot­tunut työvoima ei kel­pa ja Afrikas­ta tuo­tu luku-jakir­joi­tus­taido­ton on parem­pi työn­tek­i­jä niin täy­tyy sanoa, että tämän esit­täjäl­lä on päässä vikaa

  46. Suo­ma­laisia Ruot­sis­sa on yli 700 000 ja he menivät nimeno­maan niin, että työ­paik­ka oli valmiina.

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sisa on noin kak­si miljoon­aa ulko­mail­la syn­tynyt­tä tai ulko­mail­la syn­teneistä van­hem­mista syn­tyneitä. On vaikea uskoa, että hei­dän työt­tömyyspros­ent­tin­sa olisi 35 – 40 %, kos­ka vaik­ka kaik­ki ruot­salaiset syn­type­r­äiset ruot­salaiset oli­si­vat töis­sä, koko maan työt­tömyyspros­ent­ti olisi yli kymme­nen. Tämä väite on taas yksi niistä lukui­sista val­heista, joi­ta ulko­maalaisia vihaa­vat levittävät.

    Unge­fär hälften av invan­drare från utan­för Europa i åldrar­na 20–64 sak­nar idag arbete. Det är sam­ma andel som år 2006 och för den delen sam­ma andel som år 2000.

    http://www.tino.us/2013/11/113–000-fler-invandrare-utan-jobb-sedan-2006-spinns-som-framgang/

    1. Liian van­ha. Täjmä on juuri sitä vale­htelua, jos­ta puhun. Ensin san­o­taan, että kaikik­s­ta maa­han­muut­ta­jista, siis esimerkik­si suo­ma­lai­sista ja viro­lai­sista, työt­töminä Ruot­sis­sa on kol­mannes ja sit­ten san­o­taan, että tätä ilmi­selvästi väärää väitet­tä perustel­laan sil­lä, että påienessä osajoukos­sa tuo pitää paikkansa.

  48. Vesa: Tietääk­seni Suo­mi pär­jää Pisas­sa sik­si, että perusk­oulumme monia mai­ta parem­min pystyy roikot­ta­maan huonos­ti koulus­sa men­estyvät mukana edes vält­tävil­lä arvosanoil­la. Näin suori­tusten keskiar­voa saadaan hilat­tua ylös. 

    Nämä on taas näitä sitkeästi eläviä väärin­tulk­in­to­ja. Viimeisim­mässä 2012 PISA-tutkimuk­ses­sa, jos­sa Suomen sijoi­tus hie­man las­ki, myös huipu­osaa­jia oli Suomes­sa enem­män kuin mitä on OECD:n keskiar­vo. Luon­non­ti­eteis­sä Suo­mi oli huip­pu­osaa­jis­sa peräti neljäs. Tämän lisäk­si heikoim­min osaavien määrä Suomes­sa on pienintä.

    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi

  49. Tuor­ei­den maa­han­muut­ta­jien tilanne ei ole Ruot­sis­sa ruusuinen.
    Nev­er­the­less, high unem­ploy­ment rates have dis­pro­por­tion­ate­ly affect­ed immi­grant com­mu­ni­ties in Swe­den. In 2009-10, Swe­den had the high­est gap between native and immi­grant employ­ment rates among OECD coun­tries. Approx­i­mate­ly 63 per­cent of immi­grants were employed com­pared to 76 per­cent of the native-born pop­u­la­tion. This 13 per­cent­age-point gap is sig­nif­i­cant­ly greater than the OECD aver­age of about 3 per­cent­age points. (See Fig­ure 2.) Expla­na­tions for the gap include less work expe­ri­ence and domes­tic for­mal qual­i­fi­ca­tions such as lan­guage skills among immi­grants, and also the fact that a sig­nif­i­cant pro­por­tion of job oppor­tu­ni­ties in the Swedish labor mar­ket (two-thirds, by OECD esti­mates), are filled through infor­mal means such as per­son­al and pro­fes­sion­al net­works. Among recent immi­grants, defined as those who have been in the coun­try for less than five years, the employ­ment rate dif­fered from that of the native born by more than 27 per­cent­age points. In 2011, the Swedish news­pa­per Dagens Nyheter report­ed that 35 per­cent of the unem­ployed reg­is­tered at the Swedish Pub­lic Employ­ment Ser­vice were for­eign born, up from 22 per­cent in 2005

    1. Alku­peräi­nen min­un silkkana val­heena pitämjä väite oli, että kaik­ista Ruot­si­in tulleista maa­han­muut­ta­jista yli kol­mannes oli TYÖTTÖMIÄ. Se tarkoit­taisi, että työl­lisiä olisi noin 40 %.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sisa on noin kak­si miljoon­aa ulko­mail­la syn­tynyt­tä tai ulko­mail­la syn­teneistä van­hem­mista syn­tyneitä. On vaikea uskoa, että hei­dän työt­tömyyspros­ent­tin­sa olisi 35 – 40 %, kos­ka vaik­ka kaik­ki ruot­salaiset syn­type­r­äiset ruot­salaiset oli­si­vat töis­sä, koko maan työt­tömyyspros­ent­ti olisi yli kymme­nen. Tämä väite on taas yksi niistä lukui­sista val­heista, joi­ta ulko­maalaisia vihaa­vat levittävät.

    Työt­tömänä ja työvoiman ulkop­uolel­la on hie­man yli 40% ulko­mail­la syn­tyneistä Ruot­sis­sa oleskele­vista 20–64-vuotiaista. (lähde)

    Kyse taitaa olla käsit­teel­lis­es­tä väärinymmär­ryk­ses­tä. Pyy­dän omas­ta puolestani anteek­si jos olen levit­tänyt väärää tietoa, se ei ole koskaan tarkoituk­seni. (En pidä ulkomaalaisista.)

    1. Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %.

  51. Kalle: Joo, mut­ta ei. Tuo on juuri sel­l­aista sään­te­lyä, joka johtaa tehot­to­muu­teen. Suo­mi kaatuu liikaan sään­te­lyyn. Lakko-oikeu­den pois­t­a­mi­nen on juuri sään­te­lyä. Toinen asia on, että lait­tomien lakko­jen osalta vas­tuukysymyk­siä pitää kyl­lä tarkastella. 

    Kollek­ti­ivi­nen lakko-oikeus perus­tuu sään­te­lyyn, jol­la rajoite­taan yksilön oikeuk­sia sopia työ­suh­teen ehdoista. En voi sopia työ­suh­teesta niin, että työ­nan­ta­ja voisi erot­taa min­ut, jos en tule lakon aikana töi­hin. Kyse on työelämän sääntelystä.

  52. Juuri täl­lai­sista kir­joituk­sista pidän. Laa­jo­jen asi­ay­hteyk­sien pohd­in­taa ilman ahdas­ta puolue­poli­it­tista julis­tus­ta. Ana­lyysi tun­tuu lisäk­si varsin pätevältä. Mik­si sosi­aalidemokraatit todel­lakin ovat rappeu­tuneet van­han säi­lyt­täjik­si ja oman kan­nat­ta­jakun­nan lyhyt­näköis­ten etu­jen puolustajiksi?

    Tuo­ta työvoiman lisäämisen ja työn tar­jon­nan lisään­tymisen yhteyt­tä en tosin osaa lop­pu­un asti sisäistää, vaik­ka se joil­tain osin tun­tuukin pitävän kutinsa. 

    Toinen asia, jota en ole koskaan oikein ymmärtänyt: miten on mah­dol­lista se, että olemme monil­la mittareil­la rikkaampia kuin koskaan, mut­ta silti talous on tässä jamas­sa ja hyv­in­voin­ti­val­tio­ta puretaan?

    Eikö sen rikkau­den voisi käyt­tää näi­den ongelmien pois­tamiseen, kun siihen ker­ran köy­hemp­inäkin aikoina oli varaa?

  53. Kalle: Perus­tu­lo on tarpee­ton ja aiheut­taa vain yhden uuden tavan hui­ja­ta sosi­aali­ra­ho­ja. Tasavero yhdis­tet­tynä työt­tömyys­töi­hin on paljon tehokkaampi keino saman asian hoita­misek­si, eikä se aiheuta väärinkäytöksiä.

    Tasavero on paras vero­ma­lli juuri vähä­varaisille ja pien­i­t­u­loisille, mikä joil­takin tun­tuu välil­lä uno­htu­van. Ollaan vain perika­teel­lisi­a­ja muis­te­taan että ahk­er­at ja työtäpelkäämät­tömät saa­vat lisää kulutettavaa.

    Mitähän ne työt­tömyystyöt ovat?

    Nimit­täin jos työhön ei kan­na­ta palkata ketään, niin ei sel­l­aista työtä kan­na­ta teetät­tää edes orjilla.

    Jos työhön ei kan­na­ta palkata ketään, niin se johtuu siitä, että se työ ei tuo­ta tarpeek­si, sen ihmisen palkkaamiseksi.

    Nyt, jol­lain kepu­laisel­la matem­ati­ikalla työt­tömyys­töi­den nimis­sä pitäisi ihmiset lait­taa maatiloille tekemään töitä, jot­ka eivät kan­na­ta edes mil­jar­di­en maataloustuilla.

    Se käpy­jen keräämi­nen tai risu­jen raivaami­nen on totaalisen hyödytöntä.

    Työt­tömien ei pitäisi tuh­la­ta aikaansa täl­läiseen, vaan hei­dän pitäisi keskit­tyä yri­tyk­sen perus­tamiseen, itsen­sä koulut­tamiseen ja elämään noin yleensä.

    On täysin absur­dia, että työt­tömille pitäisi jär­jestää jotain pili­pali­aikuis­ten­leikkik­oulua, kos­ka toiset “joutu­vat” käymään töis­sä ja “joutu­vat” ansait­se­maan mon­enker­tais­es­ti työt­tömään verrattuna.

    Sitä on demarei­den ja keskus­tan toimes­ta kokeil­tu jo 30 vuot­ta “työkkärin” toimes­ta. Ei toi­mi ei.

    Kateud­es­ta puheenollen. Miten voi olla, että kaikkein köy­himpi­en ihmis­ten oloista ollaan kateellisia?

    400 euroa tas­su­un net­tona, ehkä pari sataa asum­is­tukea. Ostat halv­in­ta ruokaa, et käy mis­sään, ostat vaat­teesi kirp­par­il­ta ja jos jotain hajoaa, uut­ta et saa.

    Jos se on niin luk­sus­ta, niin mik­si työlli­nen ei vai­h­da sitä 3500 euron keskipalkkaansa päik­seen sen työt­tömän kanssa? Luop­uu talostaan ja siir­tyy “syl­jeskelemään kat­toon” vuokraluukku­un, jon­ka naa­puris­sa juuri poli­isit tekevät kotietsintää.

    Lisäk­si, on merkil­listä, että johtoase­mas­sa ole­via tue­taan bonuk­sil­la, kos­ka bonuk­set rohkai­se­vat tekemään kovem­min töitä. Bonuk­sia jae­taan nykyään riv­i­työn­tek­i­jöillekin, jos yksikkö­ta­sol­la saavute­taan tavoitteet.

    Miten siis aivan alin poh­jasak­ka motivoituu sil­lä, että bonuk­sien sijaan uhataan heit­tää kadulle pakkaseen?

    AY-liike repeää liitok­sis­taan, jos työläisille ehdote­taan, että leikataan­pa 15 prossaa palkoista, niin johan alkaa työ maistumaan!

    Ei. Ja vielä ker­ran ei työt­tömyys­töille tai millekään muulle huuhaahihhulitoiminnalle.

  54. jok­eri:
    Por­var­it eivät muuten tule voit­ta­maan Ruot­sis­sa enää ikinä vaale­ja. Ruot­si­in tuo­daan 100000 poten­ti­aal­ista vasem­mis­ton äänestäjää maa­han­muut­ta­ji­na vuodessa. Miks raha­ton pako­lainen äänestäisi Ruot­sis­sa porvareita?

    Por­var­it tekivät lehmäkaup­po­ja Ruot­sis­sa. Vero­ja alen­net­ti­in, jot­ta oltaisi­in por­vare­i­ta, mut­ta toisaal­ta halut­ti­in olla sosi­aa­li­nen super­val­ta, ettei vaikutet­taisi sel­l­aisil­ta kuiv­il­ta van­hoil­ta por­vareil­ta liikaa. Kun maa­han­muut­topoli­ti­ik­ka on por­vareille epäedullist­sa, eivät he enää ikinä tule voit­ta­maan vaale­ja. Seu­raa­van vuo­den vaaleis­sa ehkä he saa­vat vähem­mistöhal­li­tuk­sen aikaan, mut­ta sen jäl­keen koit­taa ikuinen oppo­si­tiopaik­ka. Ja kun oppo­si­tiopaik­ka on edessä, voidaan annetut veroe­dut ja muut por­var­i­u­ud­is­tuk­set pois­taa vasem­mis­ton toimesta. 

    Rein­feldtin aikakausi tul­laan muis­ta­maan saman­laise­na kuin lääkepumpatun urheil­i­jan, joka juh­lii het­ken, mut­ta saa sivu­vaiku­tuk­set aikanaan. ALuk­si saadaan omat poli­it­tiset tavoit­teet läpi, mut­ta sivu­vaiku­tuk­set tule­vat poli­ti­ikas­takin aikanaan aikanaan. Kun demografia muut­tuu por­vareille epäedullisek­si, ei heitä kuun­nel­la enää ikinä.

    Siitä seu­raa sama lop­putu­los, mut­ta por­var­i­al­lianssi ei tule luop­umaan val­lan kah­vas­ta vaan se tulee muut­ta­maan poli­ti­ikkaansa vasem­mis­to­laisem­mak­si. Ratio­naalis­es­ti toimi­vat poli­it­tiset blok­it tai kak­sipuolue­jär­jestelmässä puolueet opti­moi­vat puolueo­hjel­mansa siten että he saa­vat noin puo­let äänistä. Esimerkik­si Yhdys­val­lois­sa demokraatit saa­vat noin puo­let äänistä, ja hei­dän poli­ti­ikkansa on selvästi oikeis­to­laisem­paa kuin Ruotsin oikeis­to­blokin. Hei­dän poli­ti­ikkansa on olta­va äärioikeistolaista
    Pohjo­is­maid­en näkökul­mas­ta, jot­ta he saa­vat noin puo­let äänistä.

  55. Osmo Soin­in­vaara: Jos maas­sa olisi kiin­teä määrä työ­paikko­ja, työn tar­jon­nan lisäämi­nen todel­la lisäisi työt­tömyyt­tä ja tar­jon­nan vähen­tämi­nen vähentäisi. 

    Jos paikkakun­nal­la on avoin­na yksi työ­paik­ka insinöörille, ja sitä hakee suo­ma­lainen työtön insinööri ja ulko­maalainen insinööri. Ja jos ulko­maalainen rekry­toidaan suo­ma­laisen sijaan, niin suo­ma­laista työtön­tä ei paljon lohdu­ta se, että jokin siivoo­jan paik­ka voi avau­tua maa­han­muu­ton vaiku­tusten vuoksi.

    Tämä on poli­it­ti­nen val­in­ta. Eli tekeekö hal­li­tus toimia, jot­ka edis­tävät suo­ma­lais­ten työl­lisyyt­tä vaiko maa­han­muut­ta­jien. Tekeekö hal­li­tus toimia oman kansansa hyväk­si vaiko vieraiden kan­so­jen hyväk­si. Tämä on arvovalinta.

    Jos hal­li­tus tekee myyrän­työtä omaa kansaa vas­taan, niin mielestäni sil­loin voidaan kansankielel­lä puhua kansanpetturuudesta.

  56. Real­isti:
    SUURIN pula Suomes­sa on ideoista ja niiden kau­pal­lis­tamidessa vietäviksi tuot­teik­si ja palveluiksi.

    Tämä taas on ihan nol­lan arvoinen totea­mus. On selvää että jos mei­dän kaik­ki yri­tysjo­hta­jamme oli­si­vat steve job­se­ja, niin mitään ongel­maa meil­lä ei olisi. Ihan vas­taavasti jos kaik­ki työn­tek­i­jämme oli­si­vat yhtä hyviä kuin paras 10% työn­tek­i­jöistä, niin vas­taavasti mitään ongelmia ei olisi kos­ka sil­lon pär­jäisimme ihan mil­lä ahansa alal­la ja mil­lä tahansa tuotteilla. 

    Jos kaik­ki start­up-yrit­täjämme oli­si­vat yhtä hyviä ideoimaan ja kehit­tämään teknolo­giaa kuin Pelle Pelo­ton, jälleenkään mitään ongelmia ei olisi. Rahakone­han olisi nopeasti keksittynä.

    Tai jos suo­ma­laiset kek­si­si­vat ilmaisen tavan tuot­taa ener­giaa, myös sil­loin kaik­ki talousongel­mat katoaisi­vat. Jos jos jos.

    Mitä hyö­tyä on tode­ta täl­laisia itses­tään­selvyyk­siä, joille ei kum­minkaan voi mitään?

  57. Sylt­ty: No kun työvoiman lisäämi­nen nos­taa samas­sa suh­teessa niiden tuot­tavu­us­ra­jan ylit­tävienkin henkilöi­den määrää. 

    Jos jostain tup­sah­taa työ­markki­noille vaikka­pa 1000 ihmistä (esimerkik­si joku iso fir­ma pistää koko osas­ton säp­pi­in) niin on aika toden­näköistä että 10% niistä kuu­luu siihen huip­putuot­tavaan kymme­neen prosenttiin.

    Entäs jos Suomeen tulee 100 000 human­i­taarista pako­laista, jot­ka eivät osaa lukea ja kir­joit­taa edes oma­l­la kielel­lään, saati suomek­si? Mihin he voivat työl­listyä edes teo­ri­as­sa, kun yleis­si­tovu­u­den edel­lyt­tämä tuot­tavu­us­ra­ja ei ylity?

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %.

    Ovatko kaik­ki ital­i­aiset naiset kotiäite­jä?? Ja kuin­ka pitkää? Ital­iasssa­han on Euroopan pien­mpiä syn­tyvyyk­siä. ( Asian tietämien kuu­luu hyväänyleisivistykseen.)

    Rutois­sa työl­lisyysatse on korkemapi kuin Suomes­sa, mut­ta puolipäivä­työvoimaa vas­taavasti enm­män. Kun puolipäivä­työtätekevä = ½ työl­listä, päästään Suomen lukui­hin, osapuilleen.

    1. En löytänyt tuoreem­pia tieto­ja (OECD ei avaa tiedos­to­jaan kaikille!) mut­ta vuon­na 2010 työl­lisyysas­teet olivat
      Ruot­si 72,7 (kaikkine maahanmuuttajineen)
      Suo­mi 68,2
      Italia 56,9

      Ital­ias­sa nais­ten työl­lisyysaste oli 46,1 %

  59. Kalle: Ruotsin yksi­tyisk­oulut luoti­in hie­man paikkaa­maan juuri tuo­ta ongel­maa. Vähän parem­pia kuolu­ja niiden van­hempi­en lap­sille, jot­ka mak­sa­vat tai vain muuten usko­vat koulu­tuk­seen. Tässä kohtaa Osmo, syy ja seu­raus menivät sekaisin.
    ‘snip’

    Siis Ruotsin koul­u­laitos meni sekaisin! Rahal­la saati­in huonom­pia koulu­ja, mut­ta myös suuria voit­to­ja koulu­ja pyörit­täville yrityksille.

    1. Ruot­sis­sa oli kouluil­la aivan käsit­tämätön kan­nustin­jär­jestelmä. Kaik­ki sai­vat oppi­las­ta kohden yhtä paljn rahaa, rahal­la ei päässyt parem­paan koulu­un, joten oppi­laiden valikoin­nin piti olla hienovaraisempaa.
      Tuot­sa koul­ulle annetus­ta bud­jetista koulun pitäjä allokoi rahat omaan tasku­un­sa (voit­to) ja opetuk­sen jär­jestämiseen. Sitä men­estyvämpi yri­tys, mitä vähem­män se käyt­ti rahaa varsi­naiseen opetukseen!

  60. Kalle: Olemme niin pieni kolk­ka, ettemme pär­jää ilman ulko­maista työvoimaa. Aikoinaan on tul­lut ugri­laisia, ruot­salaisia, juu­ta­laisia, tataare­ja, sak­salaisia, englan­ti­laisia jne. Kaik­ki on pystyt­ty tähän men­nessä sulat­ta­maan yhteen. Eiköhän se onnis­tu nytkin. Vähän vähem­män ymmär­rystä ja vähän enem­män vaa­timuk­sia, niin hom­ma hoituu. 

    Tuos­sa on viitat­tu jo pari­in ker­taan Ruotsin vero­tuk­seen. Kan­nat­taa ottaa oppia sekä Ruot­sista että Viros­ta. Veroas­t­eemme on kestämätön. Ei täl­lä veroas­t­eel­la, näil­lä sosi­aal­i­tu­il­la ja täl­lä byrokra­tial­la kenenkään kan­na­ta tänne tul­la tekemään töitä. Päivän Hesarin mukaan niitäkin, jot­ka tuli­si­vat tekemään töitä, nimitel­lään vira­nomais­ten toimes­ta sil­loisen miehit­täjä­val­lan mukaan venäläisik­si. Me emme vain osaa. 

    On pakko oppia, muuten fik­suim­mat maa­han­tuli­jat häipyvät muualle ja jäl­jelle jäävästä osu­ud­es­ta on vain kuor­mit­ta­maan muutenkin raskas­ta sote-palvelu­iden tarvit­si­joiden määrää. Etusi­ja pitäisi antaa niille, joil­la on kykyjä ja halua työn­tekoon sekä halua ja kykyä sopeu­tua, mm. kielemme oppimisen kautta. 

    Liian suuret ja nopeat muu­tok­set ovat maa­han­muu­tossa äkkiä ongel­ma, jos yhteisömme ja jär­jestelmämme eivät ole siihen valmi­ita. Ei pidä ottaa enem­pää kuin kyetään sopeut­ta­maan, mut­ta niistä jot­ka huoli­taan, on pidet­tävä myös hyvää huol­ta, kuten kaik­ista suomalaisistakin.

    Ainakin Helsingis­sä näkyy ihmeen paljon viro­laisia raken­nustyö­mail­la suh­teessa suo­ma­laisi­in. Mis­täköhän tuokin johtuu? Ovatko ahk­er­ampia ja vähem­män lakkoherkkiä?

    PS. Jot­tei asia jäisi epä­selväk­si, vaikut­taa mielestäni (ilman taus­ta­ti­eto­ja tapauk­ses­ta) päälu­ot­ta­mus­miehen potkut aika sopi­mat­toma­l­ta menet­te­lyltä, kuten myös liialli­nen lakkoherkkyys.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sisa on noin kak­si miljoon­aa ulko­mail­la syn­tynyt­tä tai ulko­mail­la syn­teneistä van­hem­mista syn­tyneitä. On vaikea uskoa, että hei­dän työt­tömyyspros­ent­tin­sa olisi 35 – 40 %, kos­ka vaik­ka kaik­ki ruot­salaiset syn­type­r­äiset ruot­salaiset oli­si­vat töis­sä, koko maan työt­tömyyspros­ent­ti olisi yli kymme­nen. Tämä väite on taas yksi niistä lukui­sista val­heista, joi­ta ulko­maalaisia vihaa­vat levittävät.

    Toden­näköiset­si puhutaan eri asioista.

    Huo­mat­ta­va osa em. määritelmän mukaisesista henkilöistä on ruotsin­suo­ma­laisia tai hei­dän jälkeläisiään. Samoin mm. Kreikas­ta ja Turk­ista 70-luvul­la muut­tanei­ta. Kak­ki ryh­miä, jot­ka ovat jo kohta­laisen hyvin inte­groituneet ruot­salaiseen yhteiskun­taan. — Mut­ta entä uusim­mat maahanmuuttajat?

  62. OS kir­joit­taa aivan oilein, että “Hyv­in­voin­ti­val­tion kri­isi Suomes­sa on oikeas­t­aan sosialidemokra­t­ian kriisi.”

    Mut­ta OS ei tar­joa ratkaisua tähän kriisiin!

    Tässä joh­dat­telu ratkaisulle:

    Marx­i­lai­sista ideoista kehitet­ty “men­estyk­sekäs pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta” on peräsin noin sadan vuo­den takaa.

    Suo­mi ja muukin maail­ma elää nyt kuitenkin post­mod­ernissa, joka on aivan eri­lainen kuin se maail­ma, jos­sa Marx ja pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion kehit­täjät elivät. 

    Post­mod­ernissa yhteiskun­nas­sa ei ole luokkia, vaan se on frag­men­toitunut yhä mon­i­naisimpi­in ja alati vai­h­tu­vi­in osakult­tuurei­hin. Mon­et hylkäävät ratio­naal­isu­u­den ja loogis-empi­irisen ajat­telun. Val­lit­see rel­a­tivis­mi, jos­sa totu­us, jär­ki ja moraali ovat kokon­aan suhteellisia. 

    Suomes­sakin on viime vuosikym­meninä kehit­tynyt osakult­tuure­ja eri­lais­ten ideoiden ympärille: Rauhan­li­ike, ympäristöli­ike, EU-vas­taisu­us / nation­al­is­mi, homo­jen / les­bo­jen oikeudet, eläin­ten oikeudet, urheilu-fan­i­tus, anark­is­mi, new-age, vir­tu­aal­i­maail­ma, ”min­ulle-heti-kaik­ki” ‑uus­lib­er­al­is­mi / start-upit, raja­ton glob­al­isaa­tio, jne. 

    Mis­tä idea Suomen tulevaisuudelle?

    On selvää, että Suomen uusi idea ei voi löy­tyä enää Marx­in tai Adam Smithin jo aikansa eläneistä ja väärik­si osoit­tau­tuneista talousteorioista. 

    Elämme siis post­mod­ernissa, jatku­vas­sa muu­tok­ses­sa olevas­sa todel­lisu­udessa. Siinä kri­i­sistä toiseen etenevän talouden draive­ri­na ovat toisaal­ta pääasi­as­sa tekni­nen kehi­tys ja toisaal­ta voit­to­ja hake­va, her­mostunut ja maa­ton pääoma.

    Uusi talous­malli on tulol­lansa. Se perus­tuu post­mod­ernissa elävän ihmisen epära­tionaaliseen käytök­seen ja siitä seu­raavaan, jatku­via kuplia kehit­tävään globaali­in huutokauppa-talouteen.

    Suomen kri­isitä pelas­ta­va idea pitää perus­tua kasvu­un uuden talous­todel­lisu­u­den olo­suhteis­sa. Kaik­ki muu on turhan­päiväsitä haihattelua.

    Kaikille pitää nyt olla selvää, että ilman talouskasvua maamme heikom­pio­sais­ten ihmis­ar­voiseen huole­htimiseen ei tule riit­tämään varoja.

    Kun post­mod­ernissa talouskasvus­sa heikom­pio­sainenkin pääsee työn­syr­jään kiin­ni, se on paras­ta sosi­aal­i­tukea ja syrjäytymisenestoa. 

    Miten kasvu­un pääsee nyt mukaan?

    Kasvua saa­vat aikaan yri­tyk­set, joil­la on kil­pailukykyiset tuot­teet ja jot­ka osaa­vat hal­li­ta yri­tys­riskiä, sekä pystyvät ket­terästi muut­ta­maan busi­ness-ideaansa kri­i­sistä toiseen poukkoil­evas­sa globaalis­sa markkinataloudessa.

    Täl­laisia yri­tyk­siä ovat varsinkin keskisu­uret kasvu-yri­tyk­semme, jot­ka muo­dosta­vat suurim­man osan uusista työ­paikoista. Niitä on noin 2000 kpl.

    Kasvu­un pääse siis mukaan tekemäl­lä Suomes­ta sel­l­ainen maa, jos­sa nämä kasvuyri­tyk­set suos­tu­vat kas­va­maan ja työllistämään. 

    On itses­tään selvää, että nämä yri­tyk­set ovat globaale­ja toim­i­joi­ta, joil­la on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin Suomi.

    Tulos­sa on siis ”par­a­digm shift” ‑vaalit, jos­sa Marx ja sosial­is­mi pitää vih­doin heit­tää his­to­ri­an roskatunki­olle ja tillalle on otet­ta­va kasvuhakuinen, post­mod­erni yrittäjä-yhteiskunta.

    Sep­po Korp­poo, post­mod­erni PK-yrittäjä

  63. Pait­si, jos se osas­to on ollut tuot­tam­a­ton. Sil­loin on toden­näköistä, että ne huip­putuot­ta­vat ovat aikaa sit­ten siir­tyneet mui­hin töihin.

    Sylt­ty:
    Jos jostain tup­sah­taa työ­markki­noille vaikka­pa 1000 ihmistä (esimerkik­si joku iso fir­ma pistää koko osas­ton säp­pi­in) niin on aika toden­näköistä että 10% niistä kuu­luu siihen huip­putuot­tavaan kymme­neen prosenttiin.

  64. Nim­imerk­ki: Entäs jos Suomeen tulee 100 000 human­i­taarista pakolaista

    Kuka­han kum­ma on ehdot­tanut *pako­lais­ten* määrän lisäämistä työvoiman kas­vat­tamisek­si? Onko täm­möistä esit­tänyt kukaan vakavas­tiotet­ta­va taho muual­la kuin hom­panssien vihafantasioissa?

    Toisin sanoen tuo ei ole mitään muu­ta kuin keskustelun vetämistä väärille raiteille.

  65. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %.

    Ruotsin kan­taväestöstä vain 18%. Jotakin ne tekevät oikein..

  66. Osmo Soin­in­vaara:
    Mut­ta työn tar­jon­taa lisääviä rak­en­teel­lisia toimia pitäisi tehdä, että nousukau­den joskus koit­taes­sa olisi edel­ly­tyk­siä elpyä. 

    Jostakin syys­tä en kykene seu­raa­maan joitakin point­te­ja tässä keskustelus­sa. Ehkä syy on siinä, että olen koko työelämäni ajan ollut yksi­tyisen sek­torin palve­lu­työssä jos­sa työnku­val­liset jäykkyy­det lois­ta­vat pois­saolol­laan. Joo, julkisel­la sek­to­ril­la var­maan onkin niin, että ajat­telu menee siten, että “kun tuo veikko tuos­ta eläköi­tyy niin hem­met­ti onko­han meil­lä veikkokakko­nen valmi­ina odot­ta­mas­sa jos­sakin huoltoase­man baaris­sa, pitääpä ihan varmistaa.” 

    Yhtään yri­tys­tä ei ole vielä lopetet­tu sen vuok­si ettei löy­tynyt toim­i­tusjo­hta­jaa. Eikös kaik­ki muut vakanssit ole ole­tusar­vois­es­ti jo vähän helpom­piakin täyt­tää. Työvoimare­servi lisä­työl­listää kulu­tuk­sen­sa ver­ran eli Suomen olois­sa todel­la vähän. Ja voita­neen julis­taa kaikkien aiko­jen takinkään­täjäpuolueek­si se joka alka­akin esit­tää kaikkien näi­den vuosien jäl­keen, että koti­maisel­la kysyn­näl­lä on jotain merkitystä 🙂

  67. Kär­jis­te­tysti voisi sanoa, että jos kri­isi tun­tuu tältä, niin eipä tun­nu miltään. Keskilu­okkaisen (3–5 t€/kk palk­ka) näkökul­mas­ta kri­isi ei oikeasti tun­nu tai näy arjes­sa käytän­nössä mil­lään taval­la. Palkkavero­tus on peri­aat­teessa kireää, mut­ta se ei kuitenkaan käytän­nössä näy vielä tossa palkkalu­okas­sa. Kulu­tusverot ovat korkeat, mut­ta toisaal­ta inflaa­tio on alhainen, kiitos globaalin talouden ja tuot­tavu­u­den kasvun joh­dos­ta. Työt­tömyys on kasvus­sa, mut­ta ei kuitenkaan niin paljon, että sitä oikeasti pelät­täisi­in. Ja asia, jos­ta Suomes­sa ei puhuta, niin keskilu­ok­ka tääl­lä ei joudu säästämään erik­seen lap­sien koulu­tus­ta, ter­vey­den­hoitoa tai eläket­tä varten. Ain­oas­taan pk-seudun asun­to­jen hin­nat rajoit­ta­vat mah­dol­lisuuk­sia, mut­ta toisaal­ta nol­la-korot lievit­tävät sitäkin tuskaa. Elämä keskilu­okkaise­na on erit­täin leppoisaa.

    Näin ollen keskilu­okalla ei ole kri­isi­ti­etoisu­u­den tun­net­ta, vaik­ka tietoisu­us siitä olisikin. Ja kun väl­itön­tä ulkoista painet­ta merkit­täville muu­tok­sille ei ole, niin vaikea nähdä mil­lä poli­it­tisel­la kokoon­panol­la merkit­täviä rak­en­teel­lisia muu­tok­sia on mah­dol­lista tehdä tule­val­lakaan eduskun­takaudel­la. Rak­en­teel­lis­ten muu­tosten tärkey­destä kyl­lä puhutaan paljon, mut­ta kun kat­soo mitä reunae­hto­ja kukin puolue muu­tok­sille aset­taa, niin liikku­mavara muu­tok­sille on pieni.

  68. Tämä Oden kir­joi­tus selit­tää paljon sitä, mis­tä kir­joitin kom­ment­ti­i­ni blogimerk­in­töön Pro­pel­lipää­työryh­mä julka­isi ehdo­tuk­sen­sa.

    Ei kukaan, ei edes Sailas, uskalla kar­sia muil­ta kuin syr­jäy­tyneiltä, osat­tomil­ta, van­huk­sil­ta ja lap­sil­ta. Viimemainit­tu­jenkin kanssa pide­tään tarkasti huol­ta siitä, että karsin­nat eivät roko­ta van­hempi­en oikeuk­sia saa­da kor­vauk­sia siitä, että omista lap­sista koituu kus­tan­nuk­sia ja vaivaa. Karsin­nat rokot­ta­vat vain lap­sia ilman että se vaikut­taa van­hempi­en elämään. Kun lap­si on koulus­sa, ei van­hempi­en elämään vaiku­ta se saako hän juuri hänelle sovel­tuvaa opetusta.

    Jos ter­veiltä työl­lisiltä leikat­taisi­in mitään ker­ran myön­net­tyä palvelua/etua/tukea, se olisi poli­it­ti­nen itsemurha.

    Yksi asia ei min­ulle sel­vene. Se, että heikos­sa työl­lisyys­ti­lanteessa työn­hak­i­joiden määrän lisäys luo työ­paikko­ja. Tätä sekä Juhana Var­ti­ainen että Ode ovat pain­ot­ta­neet mon­ta kertaa.

    Väit­tämä perus­tuu epäilemät­tä vankkaan tilas­tol­liseen todis­tu­saineis­toon, jos­sa työ­paikko­jen määrä ja työn­hak­i­joiden määrä korreloivat.

    Ode kir­joit­taa:

    [Ruot­sis­sa] selvästi suurem­pi osa ihmi­sistä on töis­sä kuin Suomes­sa, eikä ero johdu työt­tömyyspros­en­tista vaan siitä, että use­ampi ruot­salainen on tar­joutunut työmarkkinoille.

    Tässäkin väit­teen poh­jana on var­masti tilastofakta. 

    Ode ja Var­ti­ainen ovat tar­jon­neet väit­teelleen seli­tyk­siä, mut­ta maal­likko­tol­lo ei siltikään tah­do tätä ymmärtää, vaan ajat­telee että 1) kyseessä on pelkkä kor­re­laa­tio vaan ei kausali­teet­ti, ja Ruotsin hyvä tilanne johtuu jostakin näi­den kah­den kanssa samaan aikaan vaikut­tavas­ta kol­mannes­ta tek­i­jästä, tai 2) ilmiö johtuu siitä, että on hyvin paljon työtään läh­es ilmaisek­si tar­joavia, huonoi­hin työoloi­hin ja ‑ehtoi­hin suos­tu­via työn­hak­i­joi­ta, joi­ta luon­nol­lis­es­ti työ­nan­ta­jat uskalta­vat palkata.

    Jos ilmiö selit­tyy kakkos­vai­h­toe­hdol­la, olisi reilua Oden ja Var­ti­aisen sanoa tämä eikä tar­jo­ta sel­l­aisia seli­tyk­siä, että maal­likko­tol­lo edelleenkin pyörit­telee päätään ymmärtämät­tä mikä tai­ka asi­as­sa piilee. Kakkos­vai­h­toe­hto myös lok­sah­taa hyvin paikalleen Oden pohdintaan.

    Sen jäl­keen pitääkin kysyä, että halu­am­meko Suomeen hal­patyötä, jol­la ei elä? Sekä että sekö on Ruotsin salaisu­us – onko siel­lä sel­l­ainen orjatyövoimare­servi? Voi olla, että Suomeen on pakko halu­ta hal­patyö­markki­nat, tun­tu­ipa se miten raa’al­ta strate­gial­ta tahansa.

    Toisaal­ta Ode kir­joit­taa, että Ruot­sis­sa hyv­in­voin­ti­val­tiokin voi hyvin. Saako hal­patyövoima – jos siis se on Ruotsin salaisu­us – toimeen­tu­loon­sa tukia niin paljon, että puoli-ilmaistyötäkin tekevä tulee toimeen?

  69. Prometheus: Jos paikkakun­nal­la on avoin­na yksi työ­paik­ka insinöörille, ja sitä hakee suo­ma­lainen työtön insinööri ja ulko­maalainen insinööri. Ja jos ulko­maalainen rekry­toidaan suo­ma­laisen sijaan, niin suo­ma­laista työtön­tä ei paljon lohdu­ta se, että jokin siivoo­jan paik­ka voi avau­tua maa­han­muu­ton vaiku­tusten vuoksi.

    Tämä on poli­it­ti­nen val­in­ta. Eli tekeekö hal­li­tus toimia, jot­ka edis­tävät suo­ma­lais­ten työl­lisyyt­tä vaiko maa­han­muut­ta­jien. Tekeekö hal­li­tus toimia oman kansansa hyväk­si vaiko vieraiden kan­so­jen hyväk­si. Tämä on arvovalinta.

    Jos hal­li­tus tekee myyrän­työtä omaa kansaa vas­taan, niin mielestäni sil­loin voidaan kansankielel­lä puhua kansanpetturuudesta.

    EI, ei, ja vielä ker­ran EI!

    Työvoiman vapaa liikku­vu­us on markki­na­t­alouden ohel­la tärkeimpiä muu­tok­sia yhteiskunnassamme.

    Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko hak­i­ja minkä väri­nen, mis­tä kotoisin ja niin edelleen, kun­han hänel­lä on pätevyys tehtävään.

    Riit­tää, että kaik­ki ovat samal­la viival­la, mut­ta kaikkien ei tarvitse päästä yhtä kauaksi.

    Suo­ma­laista työn­hakua on kaut­ta aikain värit­tänyt okset­ta­va piirre siitä, että täy­tyy olla oikeaa uskon­lahkoa, oikeaa puoluet­ta jne. Jos ei kuu­lu porukkaan, niin sit­ten savuste­taan pihalle tai ei palkata lainkaan.

    Suomen val­tion tehtävä ei ole työl­listää suo­ma­laisia. Yri­tyk­set työl­listävät, eikä val­tio. Eikä yri­tys­ten tarvitse työl­listää juuri suo­ma­laisia, vaan ihmisiä noin yleen­säkin, jos ko. työte­htävään vaa­di­taan ihminen.

    Suo­mi ei ikinä tule tässä uudessa maail­mas­sa selviämään siten, että laita­mme rajat kiin­ni, palkkaamme vain suo­ma­laisia ja suo­ma­laisi­in yrityksiin.

    Ensin­näkin suo­ma­lainen koulu­tus pisas­ta huoli­mat­ta ei riitä, kos­ka Suomen korkeak­oulut eivät tuo­ta tarpeek­si lah­jakkai­ta osaa­jia työ­markki­noille. Niin, mik­si viiden miljoo­nan asukkaan val­tios­sa on näin mon­ta pien­tä ja vara­ton­ta yliopis­toa? Olisi huo­mat­tavasti viisaam­paa keskit­tää yliopis­tot Helsinkiin. 

    Suomes­sa on vuosikym­meniä toitotet­tu pro­pa­gan­daa suo­ma­lais­es­ta yliv­er­taisu­ud­es­ta, joka näkyy muun muas­sa ruokakau­pas­sa huvit­ta­vana piir­teenä. Suo­ma­laiset pitävät suo­ma­laista ruokaa yliv­er­taise­na, joten osta­vat jopa nelink­er­taisel­la hin­nal­la ruokaa, kos­ka se nyt vain sat­tuu ole­maan suomalaista.

    Yri­tyk­set nyt eivät voi toimia siten, että palkkaa­vat nelink­er­taisel­la hin­nal­la suo­ma­laisen, kos­ka suo­ma­lainen on yliv­er­tainen kaikkien alo­jen asiantun­ti­ja, keskusta­lainen ja vielä kristitty.

    Ei, maail­ma ei toi­mi noin globaalin markki­na­t­alouden aikakaudella.

  70. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %.

    Kan­nat­taisi rauhoit­tua tuon syyt­tel­lyn kanssa, kun välil­lä sitä sor­tuu itsekin epämääräisyyk­si­in. Kaik­ista suo­ma­lai­sista alle 50% käy töissä.

  71. Suo­ma­laisen Sosialidemokraat­tisen puolueen ongel­ma on se, ettei se ole päässyt eroon sen alku­peräis­es­tä ide­olo­gias­ta toimia etu­je­na­jamiseen pain­ot­tuneena jär­jestönä. Ruot­sis­sa­han tilanne on toinen, jos­sa kyseinen puolue on ollut sodan jäl­keen hal­li­tus­vas­tu­us­sa ja myös toimin­ut tämän tehtävän edel­lyt­tämäl­lä tavalla.

    Suomen Demarien ongel­ma on ollut sen läheinen kytkös SAK:hon, mikä tarkoit­taa sitä, että puolueen johto­henkilöik­si seu­loon­tuu jatku­vasti AY-akti­ive­ja, jot­ka eivät ole juuri muu­ta kuin etu­je­na­jamistyötä koskaan tehneet, ja jot­ka kuvit­tel­e­vat val­tion asioiden hoidon toteu­tu­van saman kaa­van mukaan, kuin ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen jäsenkun­nan etu­jen ajamisen. Nykyisessäkin hal­li­tuk­ses­sa on ainakin kak­si täl­laista demariministeriä.

    Läh­es aina, kun demaripuolueen edus­ta­ja toimii val­tion­va­rain­min­is­ter­inä, Suomelle koit­taa kovat ajat. “Kakun” kas­vat­tamisen ja yhteisen jaet­ta­van ker­ryt­tämisen sijaan demar­it keskit­tyvät kakun jakamista koske­vi­in kysymyksiin.

  72. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %. 

    Pahoit­te­len jo etukä­teen että en ole seu­ran­nut keskustelua, mut­ta tuos­sa on nyt kyl­lä joku virhe. Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uolel­la vuon­na 2012 oli 56,9%. Työllisiä/koko väestö on siis tietysti kom­ple­ment­ti tuos­ta = 43,1%.

    Työikäis­es­tä (15–74v) väestöstä taas vuo­den 2014 III vuosineljän­nek­sel­lä työt­töminä tai työvoiman ulkop­uolel­la oli 39,3%. Nämä tilas­tokeskuk­sen käyt­tämäl­lä työt­tömän määritelmällä.

  73. Osmo Soin­in­vaara:
    Työt­tömänä tai työvoik­man ulkop­uolel­la on kaik­ista Yhdys­val­tain työikäi­sistä 40 %. Ital­ias­sa vielä enem­män (kotiäid­it). Kaik­ista suo­ma­lai­sista työt­töminä tai työvoiman ulkop­uoel­la on 34 %. 

    Niin no, tilas­toista joi­hin tuo toinen Anomuu­mi viit­taa, ilme­nee ulko­mail­la syn­tynei­den 20–64v nais­ten työl­lisyysas­teek­si ~55% ja miesten ~60%. Ruot­sis­sa syn­tyneil­lä 20–64v miehillä ja naisil­la työl­lisyys on noin 80%.

    Ei tämä ihan kotiäideil­lä siis seli­ty. Ulko­maalais­syn­ty­is­ten työl­lisyysaste nousee merkit­tävästi Ruot­sis­sa viete­tyn ajan mukaan, mut­ta yli 20 vuot­ta Ruot­sis­sa asuneil­lakin ulko­maalais­syn­ty­isil­lä työl­lisyysaste jää noin 15% matalem­mak­si kuin Ruot­sis­sa syn­tyneil­lä (n. 80% vs. n 65%).

    Mie­lenki­in­toista olisi tietää maa­han­muut­ta­jien Ruot­sis­sa syn­tynei­den las­ten työl­lisyys, he kun oletet­tavasti ovat kieli­taidoil­taan ja koulu­tuk­seltaan parem­min mui­hin Ruot­sis­sa syn­tyneisi­in vertailukelpoisia.

  74. Prometheus: Jos paikkakun­nal­la on avoin­na yksi työ­paik­ka insinöörille, ja sitä hakee suo­ma­lainen työtön insinööri ja ulko­maalainen insinööri. 

    Täl­löin työ­nan­ta­ja haas­tat­telee työn­hak­i­jat ja palkkaa sen, jon­ka kat­soo parem­mak­si. Täl­laisi­in asioi­hin ei virkamiehillä pitäisi olla mitään valtaa.

  75. Capel­la: Jos työhön ei kan­na­ta palkata ketään, niin se johtuu siitä, että se työ ei tuo­ta tarpeek­si, sen ihmisen palkkaamiseksi.

    Juuri näin…

    Capel­la: Nimit­täin jos työhön ei kan­na­ta palkata ketään, niin ei sel­l­aista työtä kan­na­ta teetät­tää edes orjilla.

    mut­ta tästä olen vah­vasti eri mieltä! 

    Se seik­ka, että joku työ on kan­nat­tam­a­ton­ta, ei vält­tämät­tä tee siitä työstä tarpee­ton­ta tai hyödytön­tä. Pien­talon maalaus­ta, siivous­ta, lumitöitä, klapi­en pinoamista lii­teri­in jne. ei kan­na­ta teet­tää vier­aal­la, jos siihen suinkin itse kyke­nee. Eivätkä ne tien­var­si­pusikoiden raivaamisetkaan hyödyt­tömiä ole, sil­lä ne vähen­tävät poro- ja hirvikolareita.

    En käsitä jakoa oikeisi­in töi­hin ja p‑töihin.

  76. Nähdäk­seni ver­rat­tomasti suurem­pi etu Ruot­sille kuin Rein­feldtin taan­noinen hal­li­tus on monipuo­li­nen teol­lisu­us­rakenne, run­saasti pääo­maa, sekä toimi­va tieteel­lis­te­knologi­nen innovaatioketju. 

    Ruot­sis­sa on kyet­ty tuot­ta­maan auto­ja, junia, sukel­lusveneitä, suihkuhävit­täjiä ja atom­ivoimaloi­ta. Lisäk­si on laa­jasti kaivos- ja perus­met­al­li­te­ol­lisu­ut­ta sekä puun­jalostus­te­ol­lisu­ut­takin Suomea vas­taa­va määrä. Molem­mil­la naa­puri­mail­la on nyt takanaan suuri men­neisyys puhe­lin­valmis­ta­ji­na. Suuren­moinen saavu­tus kansakun­nalle, joka ei ole kovin paljon Suomea suurem­pi ja häviää meille Pisa-tuloksissa.

    Mitä sit­ten Suomel­la on teol­lisu­udessa, jota Ruot­sil­la ei ole? Val­tion puolek­si omis­ta­ma lois­toris­teil­i­jäte­lak­ka? Ydin­voimala, joka ei vaan tule? Kak­si peli­fir­maa? Lati­nankieli­nen uutis­lähetys? Pisa-tulokset?

    Kuten Raimo Sailas on jo pari­in otteeseen toden­nut julk­isu­udessa, Suo­mi on jou­tu­mas­sa “tyh­mien kir­joi­hin” sijoit­ta­mal­la julk­ista rahaa läh­es yksi­no­maan sel­l­aiseen tutkimuk­seen ja kehi­tyk­seen, jol­la ei ole peri­aat­teessakaan kuviteltavia tuotan­nol­lisia seu­raa­muk­sia. Näköjään kansakun­nan teol­lisu­u­den kehit­tämisessä riskinot­to ja riskien hajau­tus ovat yhtä tärkeitä aspek­te­ja kuin suuryri­tyk­sen joh­dos­sa. Jos näi­den puute liitetään nimeno­maan suo­ma­laiseen sosi­aalidemokraat­tiseen sielun­maise­maan vaan ei ruot­salaiseen, niin sil­loin Osmon ana­lyysi on täysin kohdal­laan. Itse en näe vält­tämät­tömänä ottaa sosi­aalidemokra­ti­aa mukaan tähän looppiin.

  77. Soin­in­vaara var­maan muis­taa tilas­toti­eteil­i­jänä seu­raa­van kausali­teet­ti­ju­tun: Tupakoin­ti aiheut­taa keuhkosyöpää, eivät keltaiset sormet. Jos työn­tek­i­jän irti­sanomi­nen on help­poa ja työt­tömyysko­r­vaus on pieni, niin maan työl­lisyysaste on korkeampi kuin maas­sa, jos­sa irti­sanomi­nen on vaikeaa ja työt­tömyysko­r­vaus on suuri. Tämän kausali­teetin ole­mas­sao­lo on tiedet­ty pitkään, mut­ta se ei muu­ta sitä tosi­asi­aa, että Euroopan, ja Suomen, työ­paikat vähenevät edelleen. En liioin ymmär­rä työn tar­jon­nan lisäämisen liit­tyvää ajat­telua, kos­ka malli on todel­la lapselli­nen. Luul­tavasti Juhana Var­ti­aisen ajat­telu työn tar­jon­nan puoles­ta perus­tuu Ruot­sis­sa val­lit­se­vaan kon­sen­suk­seen maa­han­muut­topoli­ti­ikas­ta, ei talousti­eteeseen. On kuitenkin haus­ka nähdä maail­man­paran­ta­jat ja EK samas­sa veneessä: ympäri käy­dään, yhteen tullaan.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Ruot­sis­sa oli kouluil­la aivan käsit­tämätön kan­nustin­jär­jestelmä. Kaik­ki sai­vat oppi­las­ta kohden yhtä paljn rahaa, rahal­la ei päässyt parem­paan koulu­un, joten oppi­laiden valikoin­nin piti olla hienovaraisempaa.
    Tuot­sa koul­ulle annetus­ta bud­jetista koulun pitäjä allokoi rahat omaan tasku­un­sa (voit­to) ja opetuk­sen jär­jestämiseen. Sitä men­estyvämpi yri­tys, mitä vähem­män se käyt­ti rahaa varsi­naiseen opetukseen!

    Jaa­ha. Sil­lä, että koulus­ta voi mak­saa ylimääräistä, syn­ty­isi vielä kau­ni­impi kuva. Val­tio pilaa kun­nal­liset koulut sanonkomil­lä, ja koulu­tuk­ses­ta oikeasti välit­tävät van­hem­mat voivat saa­da lapsen­sa kun­non koulu­un kun mak­sa­vat vähän ekstraa mod­er­aat­tien yhteistyökumppaneille.

    Eri­lainen kansankoti.

  79. “…koko puolue [SDP] on oikeas­t­aan ammat­tiy­hdis­tys­li­ik­keen poli­it­ti­nen siipi.”

    Huonos­ti­pa, Osmo, tun­net SDP:tä ja sen his­to­ri­aa, liik­keen mon­i­naisu­ut­ta. Toisaal­ta, onhan vihreä liikekin suo­ma­laista teol­lisu­ut­ta kur­jis­tavine ide­olo­gioi­neen pelkkä ulko­maisen teol­lisu­u­den käsikas­sara. Kun Suo­mi aje­taan alas, vihreä liike ja sak­salainen teol­lisu­us­mies hyk­ertelee. Eikö niin, Osmo?

  80. Prometheus: Jos paikkakun­nal­la on avoin­na yksi työ­paik­ka insinöörille, ja sitä hakee suo­ma­lainen työtön insinööri ja ulko­maalainen insinööri. Ja jos ulko­maalainen rekry­toidaan suo­ma­laisen sijaan, niin suo­ma­laista työtön­tä ei paljon lohdu­ta se, että jokin siivoo­jan paik­ka voi avau­tua maa­han­muu­ton vaiku­tusten vuoksi. 

    Ei se nyt ihan noin mene. Se ulko­maalainen insinööri saat­taa olla ain­oa, jon­ka osaami­nen on sel­l­aista, että henkilö kan­nat­taa ylipäätään palkata. Jos tämän vaiku­tuk­ses­ta yri­tys läh­tee kasvu­un, siinä voi sit­ten avau­tua paikko­ja vaik­ka viidelle suo­ma­laiselle insinöörille.

    Maa­han­muu­tossa aivan ratkai­se­vaa on laatu. Human­i­taari­nen maa­han­muut­to on aina kus­tan­nus, korkeasti koulutet­tu työperäi­nen maa­han­muut­ta­ja on aina resurssi, ja hal­padu­u­nar­it ovat sit­ten vähän suh­dan­teista ja muista tek­i­jöistä kuten työ­markki­noiden jous­tavu­ud­es­ta riip­puen resurssi tai ongelma.

  81. max:
    ‘snip’
    Yhtään yri­tys­tä ei ole vielä lopetet­tu sen vuok­si ettei löy­tynyt toim­i­tusjo­hta­jaa. Eikös kaik­ki muut vakanssit ole ole­tusar­vois­es­ti jo vähän helpom­piakin täyttää.
    ‘snip’

    On kyl­lä lopetet­tu. Ikävä kyl­lä paljon pieniä yri­tyk­siä lop­puu, kun yrit­täjälle ei löy­dy jatkajaa.

  82. Yliopis­tot kan­nat­taisi keskit­tää muut­to­tap­pioalueelle, jos­sa on halpo­ja asun­to­ja ja jonne voidaan rak­en­taa lisää asun­to­ja. Ei mis­sään tapauk­ses­sa Helsinki­in, Kou­vola tai Kot­ka olisi paljon parem­pi vaihtoehto.

    Capel­la: EI, ei, ja vielä ker­ran EI!

    Ensin­näkin suo­ma­lainen koulu­tus pisas­ta huoli­mat­ta ei riitä, kos­ka Suomen korkeak­oulut eivät tuo­ta tarpeek­si lah­jakkai­ta osaa­jia työ­markki­noille. Niin, mik­si viiden miljoo­nan asukkaan val­tios­sa on näin mon­ta pien­tä ja vara­ton­ta yliopis­toa? Olisi huo­mat­tavasti viisaam­paa keskit­tää yliopis­tot Helsinkiin. 

  83. Sylt­ty: Kuka­han kum­ma on ehdot­tanut *pako­lais­ten* määrän lisäämistä työvoiman kas­vat­tamisek­si? Onko täm­möistä esit­tänyt kukaan vakavas­tiotet­ta­va taho muual­la kuin hom­panssien vihafantasioissa?

    Toisin sanoen tuo ei ole mitään muu­ta kuin keskustelun vetämistä väärille raiteille.

    Pait­si että Suomeen on tain­nut jo tul­la tuo 100 000 pako­laista, tur­va­paikan­hak­i­jaa, per­heeny­hdis­täjää ym. eri taka­pa­ju­loista. Ja jos ei ole 100 000, niin ainakin 50 000. Seu­raa­vat x0 000 tule­vat jol­lakin aikavälil­lä, jos poli­ti­ikkaa ei muuteta.

    Ei tämä ole pelot­telua, vaan joka päivä käytössä ole­va poli­ti­ik­ka. Niitäkin muuten on, jot­ka halu­aisi­vat lisätä human­i­taarista maahanmuuttoa.

  84. Ris­to Rönnberg: Nämä on taas näitä sitkeästi eläviä väärin­tulk­in­to­ja. Viimeisim­mässä 2012 PISA-tutkimuk­ses­sa, jos­sa Suomen sijoi­tus hie­man las­ki, myös huipu­osaa­jia oli Suomes­sa enem­män kuin mitä on OECD:n keskiar­vo. Luon­non­ti­eteis­sä Suo­mi oli huip­pu­osaa­jis­sa peräti neljäs. Tämän lisäk­si heikoim­min osaavien määrä Suomes­sa on pienintä.

    http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi

    Todis­tit itse juuri esit­tämäni väit­teen todek­si. Huip­pu­osaa­jia tulee Suomes­ta vain OECD:n keskiar­voa vähän enem­män, mikä suorituk­se­na on keskinker­tainen ja ennen kaikkea huolestut­ta­va. Näitä huip­pu­ja pitää saa­da sys­teemistä irti huip­pumaid­en ver­ran tai enem­män. Nämä huiput ovat niitä, jot­ka vetävät mukanaan koko maan talous‑, yri­tys- ja tiede­maail­man kehi­tys­tä. Keskinker­taisuuk­sista ei yksinker­tais­es­ti ole siihen.

    Suomes­sa saatu­jen Pisat­u­losten epärel­e­vant­tius kansakun­nan men­estymisen kannal­ta pal­jas­tuu myös siinä, että huolestut­ta­van suuri osa Suomen nuorista ei päädy mihinkään jatkok­oulu­tuk­seen tai työelämään perusk­oulun jäl­keen, vaan katoa­vat johonkin mus­taan aukkoon. Siis hyvistä Pisat­u­lok­sista huoli­mat­ta. Opet­ta­jat ja muut tukiverkot kan­toi­vat hei­dät perusk­oulun läpi (muiden kus­tan­nuk­sel­la), mut­ta sen jäl­keen eivät omat jalat sit­ten kannakaan.

  85. Sep­po Korp­poo:
    OS kir­joit­taa aivan oilein, että “Hyv­in­voin­ti­val­tion kri­isi Suomes­sa on oikeas­t­aan sosialidemokra­t­ian kriisi.”
    Mut­ta OS ei tar­joa ratkaisua tähän kriisiin!

    Tässä joh­dat­telu ratkaisulle:
    Marx­i­lai­sista ideoista kehitet­ty “men­estyk­sekäs pohjo­is­mainen hyv­in­voin­tiy­hteiskun­ta” on peräsin noin sadan vuo­den takaa. Suo­mi ja muukin maail­ma elää nyt kuitenkin post­mod­ernissa, joka on aivan eri­lainen kuin se maail­ma, jos­sa Marx ja pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion kehit­täjät elivät. 

    Post­mod­ernissa yhteiskun­nas­sa ei ole luokkia, vaan se on frag­men­toitunut yhä mon­i­naisimpi­in ja alati vai­h­tu­vi­in osakult­tuurei­hin. Mon­et hylkäävät ratio­naal­isu­u­den ja loogis-empi­irisen ajat­telun. Val­lit­see rel­a­tivis­mi, jos­sa totu­us, jär­ki ja moraali ovat kokon­aan suhteellisia. 

    Suomes­sakin on viime vuosikym­meninä kehit­tynyt osakult­tuure­ja eri­lais­ten ideoiden ympärille: Rauhan­li­ike, ympäristöli­ike, EU-vas­taisu­us / nation­al­is­mi, homo­jen / les­bo­jen oikeudet, eläin­ten oikeudet, urheilu-fan­i­tus, anark­is­mi, new-age, virtuaalimaailma,”minulle-heti-kaikki” ‑uus­lib­er­al­is­mi / start-upit, raja­ton glob­al­isaa­tio, jne. 

    Mis­tä idea Suomen tulevaisuudelle?

    On selvää, että Suomen uusi idea ei voi löy­tyä enää Marx­in tai Adam Smithin jo aikansa eläneistä ja väärik­si osoit­tau­tuneista talousteorioista.
    Elämme siis post­mod­ernissa, jatku­vas­sa muu­tok­ses­sa olevas­sa todel­lisu­udessa. Siinä kri­i­sistä toiseen etenevän talouden draive­ri­na ovat toisaal­ta pääasi­as­sa tekni­nen kehi­tys ja toisaal­ta voit­to­ja hake­va, her­mostunut ja maa­ton pääoma.

    Uusi talous­malli on tulol­lansa. Se perus­tuu post­mod­ernissa elävän ihmisen epära­tionaaliseen käytök­seen ja siitä seu­raavaan, jatku­via kuplia kehit­tävään globaali­in huu­tokaup­pa-talouteen. Suomen kri­isitä pelas­ta­va idea pitää perus­tua kasvu­un uuden talous­todel­lisu­u­den olo­suhteis­sa. Kaik­ki muu on turhan­päiväsitä haihattelua.

    Kaikille pitää nyt olla selvää, että ilman talouskasvua maamme heikom­pio­sais­ten ihmis­ar­voiseen huole­htimiseen ei tule riit­tämään varo­ja. Kun post­mod­ernissa talouskasvus­sa heikom­pio­sainenkin pääsee työn­syr­jään kiin­ni, se on paras­ta sosi­aal­i­tukea ja syrjäytymisenestoa. 

    Miten kasvu­un pääsee nyt mukaan?
    Kasvua saa­vat aikaan yri­tyk­set, joil­la on kil­pailukykyiset tuot­teet ja jot­ka osaa­vat hal­li­ta yri­tys­riskiä, sekä pystyvät ket­terästi muut­ta­maan busi­ness-ideaansa kri­i­sistä toiseen poukkoil­evas­sa globaalis­sa markkinataloudessa.

    Täl­laisia yri­tyk­siä ovat varsinkin keskisu­uret kasvu-yri­tyk­semme, jot­ka muo­dosta­vat suurim­man osan uusista työ­paikoista. Niitä on noin 2000 kpl. Kasvu­un pääse siis mukaan tekemäl­lä Suomes­ta sel­l­ainen maa, jos­sa nämä kasvuyri­tyk­set suos­tu­vat kas­va­maan ja työl­listämään. On itses­tään selvää, että nämä yri­tyk­set ovat globaale­ja toim­i­joi­ta, joil­la on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin Suomi.

    Tulos­sa on siis ”par­a­digm shift” ‑vaalit, jos­sa Marx ja sosial­is­mi pitää vih­doin heit­tää his­to­ri­an roskatunki­olle ja tillalle on otet­ta­va kasvuhakuinen, post­mod­erni yrittäjä-yhteiskunta.

    Sep­po Korp­poo, post­mod­erni PK-yrittäjä 

    Herkät “tun­tosarvet”, ket­teryys ja jatku­va kehit­tämi­nen ovat yri­tyk­sillemme avainase­mas­sa, oli­vat ne sit­ten suuria tai pieniä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että fir­man pitää kyetä reagoimaan olen­naisi­in muu­tok­si­in, oli se sit­ten minkä kokoinen hyvänsä. 

    Suuryri­tyskin voi siis pär­jätä hyvin, jos sen johto osaa työn­sä. Bonuk­sia ei pitäisi antaa alan yleisen kehi­tyk­sen mukaan, vaan korkein­taan sen ylit­tävästä suo­ri­u­tu­mis­es­ta. Sama pätee kyl­lä mielestäni myös keski­jo­hdon ja työn­tek­i­jä­por­taankin tasoil­la. Pitää olla malt­tia vauras­tua, eli merkit­tävä osa yri­tyk­sen tuo­toista on suun­nat­ta­va jatku­vaan paran­tamiseen ja kehit­tämiseen, sekä tietysti markki­noin­ti­in, jon­ka ehkä moni muu osaa (tuot­tei­den parem­muud­es­ta riip­pumat­ta!) usein meitä paremmin.

    Pien­ten yri­tys­ten omis­ta­jil­la voi olla suurem­pi houku­tus myy­dä hyvän idean kehit­tänyt fir­ma (ja sen tuot­toisakin idea) ulko­maille, jos esim. jatka­jaa ei löy­dy, jol­loin jatku­vu­ut­ta ei syn­ny ja hyödyt tuo­toista val­u­vat muualle.

  86. Osmo Soin­in­vaara:
    En löytänyt tuoreem­pia tieto­ja (OECD ei avaa tiedos­to­jaan kaikille!) mut­ta vuon­na 2010 työl­lisyysas­teet olivat
    Ruot­si 72,7 (kaikkine maahanmuuttajineen)
    Suo­mi 68,2
    Italia 56,9

    Ital­ias­sa nais­ten työl­lisyysaste oli 46,1 %

    Ainakin http://stats.oecd.org/ on avoin kaikille. Työl­lisyysas­teet vuodelta 2013:

    Ruot­si 74,4%
    Suo­mi 68,5%
    Italia 56,4% (naiset 47,2%)

    (http://stats.oecd.org/Index.aspx?DatasetCode=LFS_SEXAGE_I_R)

  87. Japanis­sa on ollut “lama” jo suun­nilleen 20 vuot­ta. Talous ja tuotan­to ei ole kas­vanut. (Työ-)väestö on vähen­tynyt, maa­han­muut­toa ei ole. Niin­pä talouden hyy­tymis­es­tä huoli­mat­ta elin­ta­so henkeä kohti on koko ajan NOUSSUT, ja län­si­mai­hin ver­rat­tuna siel­lä on edelleenkin täystyöl­lisyys. Ei kuu­losta ollenkaan kamalalta!

  88. Real­isti:
    SUURIN pula Suomes­sa on ideoista ja niiden kau­pal­lis­tamidessa vietäviksi tuot­teik­si ja palveluiksi.

    Suomes­sa on rivikansan parista aivan mah­do­ton­ta lähteä start­up-yrit­täjäk­si, kos­ka Tekes rahoi­tusjär­jeste­lyt ovat vain noin 70 pros­ent­tia jälk­i­til­i­tyksinä ja osa rahoista pitää mak­saa takaisin. 

    On vis­si ero onko kek­si­jä rivikansalainen vai rahakkaan fir­man omis­ta­ja tai toim­i­tusjo­hta­ja. Fir­man paris­sa työsken­televä lait­taa hel­posti idean liike­toimin­naksi, mut­ta rivikansalaisel­la ei ole tähän mitään mah­dol­lisuuk­sia Suomessa.

    Suo­mi tarvit­see kaikien kansalais­ten poten­ti­aalin käyt­töön mah­dol­lisim­man opti­maalis­es­ti. On turha odot­taa leipi­ityneiltä johta­jil­ta tai omis­ta­jil­ta mitään eri­tyisen inno­vati­ivista ajattelua!

  89. Kalle: Perus­tu­lo on tarpee­ton ja aiheut­taa vain yhden uuden tavan hui­ja­ta sosiaalirahoja.

    Capel­la vas­tasikin muuhun viesti­isi jo ansiokkaasti, mut­ta tähän vielä. Perus­tu­lo mak­se­taan joka iikalle, automaat­tis­es­ti. Et voi mitenkään hui­ja­ta itselle­si kah­ta perus­tu­loa tai suurem­paa sum­maa, kos­ka jokaiselle mak­se­taan aina se täs­mälleen sama sum­ma — ei enem­pää eikä vähempää. 

    Sit­ten muiden tulo­jen noustes­sa perus­tu­lo verote­taan nor­maalin asteikon mukaan pois (vihrei­den mallis­sa taisi olla tasaveroast­eikko, jos muis­tan oikein). Ain­oa mah­dolli­nen tapa hui­ja­ta tässä olisi kiertää vero­ja. Veronkier­to ei kuitenkaan ole mikään uusi tapa hui­ja­ta, vaan mah­dolli­nen täl­läkin hetkellä.

  90. max: Yhtään yri­tys­tä ei ole vielä lopetet­tu sen vuok­si ettei löy­tynyt toimitusjohtajaa.

    Min­un käsit­tääk­seni melko paljonkin pieniä yri­tyk­siä lopete­taan sik­si, että ei löy­tynyt toim­i­tusjo­hta­jaa (riit­tävän hyvää, joka työsken­telisi riit­tävän hal­val­la tai toisi yri­tyk­seen tarpeek­si pääomaa). 

    Kun läh­den kir­joit­ta­maan Googleen haku­sanaksi “sukupol­ven­vai­h­dos”, niin ylin vai­h­toe­hto on pelkkä “sukupol­ven­vai­h­dos”, ja kol­man­te­na sit­ten jo tuleekin “sukupol­ven­vai­h­dos ja yri­tys­toimin­nan lopettaminen”.

  91. Anna-Liisa: Yksi asia ei min­ulle sel­vene. Se, että heikos­sa työl­lisyys­ti­lanteessa työn­hak­i­joiden määrän lisäys luo työ­paikko­ja. Tätä sekä Juhana Var­ti­ainen että Ode ovat pain­ot­ta­neet mon­ta kertaa.

    Eivät ole. Työn tar­jon­ta on yksi eniten väärin ymmär­ret­tyjä käsit­teitä yhteiskun­nal­lises­sa keskustelus­sa, ja olisikin suo­tavaa (vaik­ka epäilemät­tä pidem­män päälle turhaut­tavaa), että kun tuo­ta käsitet­tä käytetään, se joka ker­ta selitet­täisi­in. Työn tar­jon­ta ei tarkoi­ta uuden työ­paikan etsi­jöitä, vaan kaikkia niitä, jot­ka halu­a­vat työtään myy­dä, onnis­tu­vat siinä sit­ten parhail­laan (eli ovat töis­sä) tai ei (eli ovat työt­tömiä työn­hak­i­joi­ta). Kun työn tar­jon­nan ymmärtää näin, näkee heti, että väite, että työn tar­jon­nan kas­vat­ta­mi­nen ei kas­va­ta työ­paikko­jen määrää on äärim­mäisen lyhy­itä tarkastelu­väle­jä luku­unot­ta­mat­ta mieletön.

    Anna-Liisa: Sen jäl­keen pitääkin kysyä, että halu­am­meko Suomeen hal­patyötä, jol­la ei elä?

    Kyl­lä. Tai meistä en tiedä, mut­ta minä halu­an. Itseasi­as­sa myös ihmisoikeusjulis­tus vaatii sitä. Sel­ven­nyk­sen vuok­si muo­toilen kysymyk­sesi toisin: Halu­am­meko, että myös niil­lä, joiden tuot­tavu­us ei riitä myymään työtään kohtu­ulliseen elin­ta­soon riit­täväl­lä hin­nal­la, on mah­dol­lisu­us tehdä töitä?

  92. Prometheus: Jos paikkakun­nal­la on avoin­na yksi työ­paik­ka insinöörille, ja sitä hakee suo­ma­lainen työtön insinööri ja ulko­maalainen insinööri. Ja jos ulko­maalainen rekry­toidaan suo­ma­laisen sijaan, niin suo­ma­laista työtön­tä ei paljon lohdu­ta se, että jokin siivoo­jan paik­ka voi avau­tua maa­han­muu­ton vaiku­tusten vuoksi.

    Tosielämässä tuo menee tois­in­päin. Jos tänne saadaan ulko­mail­ta houkutel­tua insinööri, lisää tuo hyv­in­voin­tia niin paljon, että suo­ma­laisellekin insinöörille riit­tää töitä ja siivoo­jaakin tarvi­taan. Hyv­in­voin­timme pul­lonkaulo­ja ovat täl­lä het­kel­lä mata­lan tuot­tavu­u­den työn kysyn­tä ja korkean tuot­tavu­u­den työn tar­jon­ta (ks. edelli­nen kommenttini).

  93. Anomuu­mi: Apro­pos perus­tu­lo: Olen mon­een ker­taan kysel­lyt tääl­lä sin­ul­ta ja Var­ti­aiselta, miten työvoiman saatavu­usharkin­nan pois­t­a­mi­nen EU:n ulkop­uoliselta työvoimal­ta istuu näi­hin perus­tu­loi­hin, mata­la­palkkatuki­in ynnä mui­hin. Vas­taus­ta en ole saanut. Ette tiedä

    Miten yleen­säkään tulolu­okan “siivo­ja” työn lisäämi­nen aut­taa hv-val­tio­ta? Val­ti­olle aiheutuu enem­män kulu­ja kuin tulo­ja. Näin etenkin jos pitää mak­saa lap­sil­isät ja mah­dol­lis­es­ti koulutus.

    Jan Koum, joka myöhem­min perusti What­sapp-fir­man, muut­ti 1990-luvul­la Ukrainas­ta USA:han. Hän toi­mi siivoo­jana ensin, mut­ta siinä sivus­sa perusti yri­tyk­sen, joka myöhem­min myyti­in 12 mil­jardil­la. Koum ja äitin­sä sai­vat mah­dol­lisu­u­den toteut­taa itseään, vaik­ka oli­vat “vain siivoajia”.

    Aiem­min venäläi­nen Serge Brin oli saanut mah­dol­lisu­u­den perus­taa Google-nimisen firman.

    Sitäkin aiem­min erään syyr­i­alaisen siir­to­laisen lap­si (nimeltään Steve Jobs) oli perus­tanut Apple-nimisen firman.
    Täl­laista sat­tuu, kun maa suh­tau­tuu myön­teis­es­ti maa­han muut­tavi­in yrit­telijäisi­in ihmisi­in, vaik­ka he sat­tuisi­vat aloit­ta­maan siivoo­ji­na, kuten Koum aloitti.

  94. Nim­imerk­ki: Pait­si että Suomeen on tain­nut jo tul­la tuo 100 000 pako­laista, tur­va­paikan­hak­i­jaa, per­heeny­hdis­täjää ym. eri takapajuloista. 

    Onko niitä tuo­tu tänne työvoimaksi? 

    Kysyn uudelleen: onko joku ehdot­tanut *pako­lais­ten* määrän lisäämistä työvoiman saatavu­u­den turvaamiseksi? 

    Jos ei, niin mitähän ihmeen merk­i­tys­tä on pako­lais­ten määräl­lä tässä keskustelussa?

  95. Osmo Soin­in­vaara:
    Liian van­ha. Täjmä on juuri sitä vale­htelua, jos­ta puhun. Ensin san­o­taan, että kaikik­s­ta maa­han­muut­ta­jista, siis esimerkik­si suo­ma­lai­sista ja viro­lai­sista, työt­töminä Ruot­sis­sa on kol­mannes ja sit­ten san­o­taan, että tätä ilmi­selvästi väärää väitet­tä perustel­laan sil­lä, että påienessä osajoukos­sa tuo pitää paikkansa.

    Ruot­sal­isil­ta sivuil­ta ei oikein löy­dy tilas­toa, joka ker­toisi ulko­maalais­ten työllisyydestä/työttömyydestä.Ruotsaliset eivät ole tässä asi­as­sa avoimia.Jos asia olisi niin hyvin kuin annat ymmärtää niin var­maan ruot­saliset uskaltais­vat esit­tää ne avoimesti tilastoina.

    Löy­tyy vain täl­laisia hajati­eto­ja , ja ne kuvaa­vat tilan­net­ta sil­lä tarkku­udel­la kuin sitä voi tilas­to­jen val­os­sa selvittää.

    Vielä pahempaa on Eduskun­nan tai Riks­da­genin tapa päät­tää pelkkien olet­tamien ja asen­tei­den perus­teel­la, joten kan­nat­taisi kat­soa ensin peili­in ja kat­soa löy­tyykö maka omas­ta silm­stä ja vsta sit­ten etsiä ohran­jyviä muiden silmistä

    Ja nipu­tat yhteen mon­en kom­ment­te­ja ja yrität tehdä siitä yhden syytöksen

    Ja kuten kom­menteit­sa voi havai­ta, eivät muutkaa ole löytäneet kuin hajati­eto­ja, joten Ruot­sis­sa asi­aa salail­laan ja Ruot­sidemokraatit ovat aivan oikeal­la asial­la nos­taes­saan salilua pöydälle

    1. Ruot­sis­sa on saatavil­la hyvin seikkaperäiset tiedot maa­han­muut­ta­jien työl­lisyy­destä ylipään­sä ja vielä lähtö­maan mukaan eritel­tynä. Ainakin minä olen sel­l­aisia nähnhyt.

  96. Her­man­ni:
    Täl­laista sat­tuu, kun maa suh­tau­tuu myön­teis­es­ti maa­han muut­tavi­in yrit­telijäisi­in ihmisi­in, vaik­ka he sat­tuisi­vat aloit­ta­maan siivoo­ji­na, kuten Koum aloitti. 

    Joo, lakkaute­taan Suomes­ta sosi­aal­i­tur­va ja työt­tömyysko­r­vauk­set USA:n malli­in. Ja kiel­letään ammat­tili­itot. Alkaa niitä yri­tyk­siä syntyä.

  97. Suo­ma­laisia kummallisuuksia:

    - Aal­to yliopis­to keskit­tyy huip­puti­eteeseen ja uno­htaa yri­tyk­set, OKM:n ohjaus ei kan­nus­ta edes ammat­ti­julkaisemiseen suomeksi

    - Ulko­maalaisvi­hamielisyys, joka jo hait­taa liike­toim­intaa käytän­nössä. (Kiitos vaan, Per­sut) Vien­tiä kun tehdään näi­den intoil­i­joiden mielestä ihan väär­rän passin ja väärän värin omaavi­in mai­hin. Tänne opiskele­maan tullei­ta ei saa­da oikein jäämään, turpi­in annetaan.

    - Kul­tu­uriv­i­en­nin osaa­mat­to­muus ja saa­mat­to­muus. Yksi Oksa­nen ei tee kesää. Muu­ta­ma Sil­ta-sar­ja ja kymme­nen dekkaris­tia jo näkyy, Ruot­sis­sa osa­taan viedä Abban vanavedessä musiikkia. 

    - Teinipoikien ruotsinkie­len ope­tus ansiokkaasti syr­jäyt­tää niin pojat kuin maa­han­muu­ta­japer­heet ilma­iaes­ta jatkokoulutuksesta.

    - Yliopis­to­jen kasvun keskit­tämi­nen Helsinki­in, kun muual­la maail­mas­sa se ohjataan muualle — ja sit­ten valmis­tuneet vai­h­ta­vat paikkaa ja oppi­vat sanan liikku­vu­us merkitys.

    - Musi­ik­ki- ja urheilu saa­vat erikoisas­e­man ope­tuses­sa, eikä sit­ten mikään muu. Urheil­i­joiden veropako­laisu­us on ainakin epäisänmaallista.

    - EK:n ruiku­tus. Ei muualakaan ole sen helpom­paa, tääl­lä moni asia on varsin yri­tysys­tävälli­nen vaik­ka ei täydellinen.

    Alku­peräi­nen aihe on demarien keskinäi­nen val­in­ta oman rahoit­ta­jansa men­neisyy­den puoles­ta. Suo­mi ansait­sisi hyvän ja vas­tu­ullisen demaripuolueen — siinä kuin vas­taa­van oikeis­to- ja maa­su­tupuolueenkin. Pop­ulis­teista ei ole maa­ta johtamaan.

  98. Ris­to Rönnberg: …Luon­non­ti­eteis­sä Suo­mi oli huip­pu­osaa­jis­sa peräti neljäs. Tämän lisäk­si heikoim­min osaavien määrä Suomes­sa on pienintä… 

    Toinen aste on tikissä (taval­laan), mut­ta yhtään huip­puyliopis­tok­si las­ket­tavaa yliopis­toa meil­lä ei ole! Korkeak­oulu­tuk­ses­sa on jotain pielessä.

  99. Joka tapauk­ses­sa ruot­sis­sa syn­tyneil­lä ruot­salaisil­la on läh­es täystyöl­lisyys. Jotain ne täkäläiset demar­it on tehneet oikein vuosien varrella.

    Veikkaan näin amatöörinä että LAS vaikut­taa jol­lain taval­la posi­ti­ivis­es­ti ruot­salais­ten työl­lisyy­teen. Tääl­lä ei voi hel­posti irti­sanoa van­himpia työn­tek­i­jöitä joiden taas on vaikein­ta saa­da uut­ta työtä.

  100. Nim­imerk­ki: Pait­si että Suomeen on tain­nut jo tul­la tuo 100 000 pako­laista, tur­va­paikan­hak­i­jaa, per­heeny­hdis­täjää ym. eri taka­pa­ju­loista. Ja jos ei ole 100 000, niin ainakin 50 000. 

    Ja jos ei ole 50 000, niin ainakin 25 000. Ja jos ei ole 25 000, niin ainakin 12 500. Ja jos ei ole 12 500, niin ainakin 6 250. Ja jos ei ole 6 250, niin ainakin 3 125…

    Asi­a­han on niin, että oikea luku on vähän yli 40 000 ihmistä yhteen­sä 40 viime vuo­den aikana, kaik­ki maini­tut alakat­e­go­ri­at mukaan lukien. (Lähde.)

    Seu­raa­vat x0 000 tule­vat jol­lakin aikavälil­lä, jos poli­ti­ikkaa ei muuteta. 

    Tämä on jo määritelmän mukaan tot­ta, vaik­ka tuli­joi­ta olisi esim. yksi vuodessa.

    Mut­ta jos nyt aloitet­taisi­in laskem­i­nen nol­las­ta ja vuo­den 2013 tahti pidet­täisi­in koko ajan täs­mälleen, niin 100 000 tuli­jaa on luku, joka saavutet­taisi­in hie­man yli 56 vuo­den kulut­tua, siis vuon­na 2070. Havain­nol­lis­tuk­sen vuok­si: tämä on yhtä kaukana tule­vaisu­udessa kuin vuosi 1958 on men­neisyy­dessä. 50 000 veisi sekin aina vuo­teen 2042 asti.

  101. Oikeis­tode­mari: Kun Suo­mi aje­taan alas, vihreä liike ja sak­salainen teol­lisu­us­mies hyk­ertelee. Eikö niin, Osmo? 

    No ei. Sekä Sak­sa että Suo­mi ovat saman­laisia tyyp­il­lisiä jälki­te­ol­lisia mai­ta, jois­sa noin 70 % BKT:stä on palvelu­ja. Ja kun nyt Ruot­sikin mainit­ti­in tuol­la jos­sain, niin sama kos­kee myös sitä. Palvelu­jen BKT-osu­us on kaikissa kolmes­sa maas­sa muu­ta­man pros­ent­tiyk­sikön tarkku­udel­la sama.

    Huonos­ti­pa, Osmo, tun­net SDP:tä ja sen his­to­ri­aa, liik­keen moninaisuutta. 

    Niin, onhan teil­lä esim. Juhana Var­ti­ainen, joka on ollut puolueenne jäsen jo läh­es 40 vuot­ta ja kir­joit­ti artikke­lis­saan “Tyy­tymätön voit­ta­ja” (2012):

    “Teol­lisu­us main­os­taa itseään tärkeim­pänä hyv­in­voin­nin luo­jana, ja men­neisi­in fik­tioi­hin haikail­e­vat perus­suo­ma­laiset arvel­e­vat (talousti­eteel­lisen ana­lyysin vas­tais­es­ti) luo­vansa lisä­työ­paikko­ja vähen­tämäl­lä teol­lisu­u­den ympäristör­a­situs­ta. Iiro Viinasen lausah­dus ‘Emme voi elää pesemäl­lä tois­temme paito­ja’ elää monien hän­tä ihaile­vien tarun­ho­htoi­sis­sa mieliku­vis­sa. Uusklas­sisen talousti­eteen näkökul­mas­ta Viinasen lausah­dus on hölyn­pö­lyä. — - Mod­ernissa globaalis­sa markki­na­t­aloudessa teol­lisu­udel­la ei vält­tämät­tä ole minkään­laista eri­ty­isas­e­maa. Uusklas­sisen talous­teo­ri­an näkökul­mas­ta ei ole mitään syytä, mik­si Suomes­sa pitäisi olla eri­tyisen suuri teol­lisu­us. Hyv­in­voin­ti voidaan luo­da mil­lä tahansa yri­tys­toimin­nal­la, joka tuot­taa arvon­lisää. — - Maail­man vau­raim­mille maille onkin tun­nu­so­maista, että teol­lisu­u­den työvoimao­su­us on laskenut 10 pros­entin tun­tu­maan ja sitäkin alem­mas samal­la kun palve­lu­tuotan­non osu­us kasvaa.”

  102. Miten Suomea voidaan pitää demokraat­tise­na val­tiona, kunAY-liike on käytän­nössä demarei­den omistuksessa?
    AY-liike saa julk­ista tukea verovaroista.

    Toisaal­ta pidet­ti­in Kekkosen Suomeakin demokra­tiana. Kuitenkin pres­i­den­tit oli­vat kekkosia ja vielä sil­loinkin, kun kun­to olisi riit­tänyt pres­i­den­til­lä vain eläkeläisen joutulaisuuteen.

    Suomes­sa siis demar­it sanel­e­vat työvoimapoli­ti­ikaan ja sosi­aalipoli­ti­ikan huoli­mat­ta äänestys­tu­lok­sista. Ai niin uno­hdin, että meil­lähän on demokra­tia. Vai mitä Osmo?

  103. Taloustiedos­sa min­ua kiusaa, että kun on tar­jo­ta sopi­va lukusar­ja, se olisi kausali­teet­ti. Jot­ta kor­re­laa­tio olisi todel­lisu­ut­ta, pitää osa­ta selit­tää, miten ja miksi.

    Espaan­jas­sa käy marokko­laisia tomaat­in­poim­i­joi­ta, mut­ta suuri osa heistä lie­nee pimeää työvoimaa. Yhdys­val­lois­sa on miljoo­nia lait­tomasti tullei­ta mek­siko­laisia, joi­ta maat­alous ja muut yrit­täjät pes­taa­vat ali­pal­ka­lla. Näin pol­je­taan alku­peräis­ten työn­tek­i­jöi­den työe­hto­ja, hei­dänkin elämä kurjistuu. 

    Vaik­ka yri­tyk­set näen­näis­es­ti hyö­tyvät hal­patyövoimas­ta, ne samal­la taan­tu­vat. Ei nimit­täin kan­na­ta ottaa käyt­töön uut­ta tekni­ik­ka ja uusia menetelmiä, kuten sil­loin, kun työvoima oli kallista. Käy jopa päin vas­toin: kun koneeseen tulee vika, ei sitä kan­na­ta kor­ja, kos­ka koneen työt tekee halvem­mal­la 50 melkein ilmaista maa­han­muut­ta­jaa. Ei ainakaan tapah­du talouskas­vaua, hyvä jos pysytään ennal­laan edes het­ken — pitem­mässä juok­sus­sa kil­pailukyky kär­sii, sil­lä jos­sain var­masti ote­taan käyt­töön uut­ta tekni­ikkaa, jolle van­hakan­tainen lop­ul­ta häviää.

    Mik­si sit­ten Ruot­si on hyö­tynyt tuli­joista? Taas pitää pala­ta talouskasvun syihin.(Sitä ei edes tiede­tä, mis­tä talouskasvu johtuu. Näin väit­tää Wikipedia.) On kuitenkin jär­keenkäypää, että talouskasvua syn­tyy vain, kun ote­taan käyt­töön toimi­vaa uut­ta, joka kor­vaa työn­tek­i­jöitä, siis vähen­tää työtä tuotet­ta kohden. Kun näin tapah­tuu, se aiheut­taaa työt­tömyyt­tä tuotan­nos­sa, mut­ta tuo yri­tyk­sille aikaisem­paa suurem­mat voitot. NÄIDEN VOITTOJEN KOHTALO VOI OLLA SE AVAIN, JOKA SELITTÄÄ RUOTSIN JA SUOMEN MENESTYKSEN ERON.

    Jos yri­tys­ten voitoista riit­tävä osa käytetään uusi­in inno­vaa­tioi­hin, talous kas­vaa ja jatkos­sakin yhteiskun­nan palvelu­iden ylläpi­toon ja soteen riit­tää resursse­ja. Jos näitä resursse­ja on, sil­loin tarvi­taan työvoimaa jopa niin paljon, että mamu­väestä on aitoa hyö­tyä. Voi olla niinkin, että Ruotsin jär­jestelmä ohjaa rahaa inno­vaa­tioi­hin niin tehokkaasti, että moni pätevä maa­han­tuli­ja pääsee kokeile­maan yrittämistä.

  104. Her­man­ni: Jan Koum.… venäläi­nen Serge Brin.… Steve Jobs…
    Täl­laista sat­tuu, kun maa suh­tau­tuu myön­teis­es­ti maa­han muut­tavi­in yrit­telijäisi­in ihmisi­in, vaik­ka he sat­tuisi­vat aloit­ta­maan siivoo­ji­na, kuten Koum aloitti.

    Kiitok­sia anek­dooteista, Her­man­ni. Avataan­pa niitä vähän.

    Jan Koum ja Sergei Brin ovat Itä-Euroopan aške­naz­i­ju­u­ta­laisia. Tämän etnisen ryh­män keskimääräi­nen ÄO kiep­puu 107–115 paikkeil­la eri arviois­sa. Aške­naz­it ovat poruk­ka, joka on voit­tanut neljän­nek­sen kovista Nobel-palkin­noista. Suo­ma­laisil­la on yksi (2 jos Gran­it las­ke­taan), vaik­ka meitä on melkein yhtä paljon.

    Steve Jobs on syyr­i­alaisen jatko-opiske­li­jan ja sveit­siläisen opiske­li­jan biologi­nen lap­si. Hänet adoptoitiin.

    Jos voit varmis­taa, että kaik­ki Suomeen tule­vat siivoo­jat ovat juu­ta­laisia tai tekevät väikkäriä, niin kaikin mokomin. Juu­ta­laiset siivo­jat var­masti hillit­si­sivät anti­semitismiä ja juu­ta­lais­ten samais­tamista ver­taimevään pankkiirieliittiin.

    Onko sin­ul­la antaa vas­taavia esimerkil­lisiä yksit­täistapauk­sia fil­ip­pi­iniläi­sistä siivoo­jista ja hei­dän jälkikasvus­taan? Meksikolaisista?

    Jos Suomeen ote­taan keskimääräistä suo­ma­laista köy­hempää sakkia, Suo­mi muut­tuu keskimäärin köy­hem­mäk­si. Tämä ei ole vaikea asia. Kaik­ki kom­ple­men­taarisu­us ym. tehokku­u­den nousu on toista ker­talukua ja yhtä yhden­tekevää kuin nämä yksittäistapauksetkin.

    Keskimääräi­nen köy­hyys kos­ket­taa Suomes­sa kaikkia, eri­tyis­es­ti kos­ka Suo­mi on hyv­in­voin­ti­val­tio. Sik­si näitä murehdin.

  105. Jos Juhana Var­ti­ainen lyt­tää Iiro Viinasen ”Emme elä tois­temme paito­ja pesemäl­lä”, pelkästään työn arvon­lisäyk­sen perus­teel­la, niin mis­sä on se vuoren­peikko, joka louhii kul­taa ja timant­te­ja vai­h­to­taseen ylläpitämisek­si? Paras suo­ma­laisen surkeu­den mit­tari on tuot­tavien investoin­tien puute ulkomaankaupassa.
    Pelkään myös sitä, että nykyi­nen yrit­täjähehku­tus kät­kee alleen heiken­netyt työe­hdot, huonon palkan, heikon sosi­aal­i­tur­van, mut­ta kun muu­tos­ta ei saa­da aikaan muul­la tavoin tämä on se oletet­ta­va tie. Tois­t­en­sa paito­ja pesevät yrit­täjät ovat uuden jär­jestelmän torp­pare­i­ta, jois­sa kitey­tyy kokoomus­lainen aja­tus: työ on paras­ta sosiaaliturvaa.

  106. tcrown kir­joit­ti 13.12.2014 kel­lo 19:04:

    Halu­am­meko, että myös niil­lä, joiden tuot­tavu­us ei riitä myymään työtään kohtu­ulliseen elin­ta­soon riit­täväl­lä hin­nal­la, on mah­dol­lisu­us tehdä töitä?

    Tämä on aiheelli­nen kysymys nyt, kun juuri täl­lainen työ on kadon­nut. Tietenkin täl­lais­takin työtä olisi olta­va tar­jol­la ja näi­den, käsit­tääk­seni suo­jatyön tek­i­jöi­den toimeen­tu­losta tulisi huole­htia muuten kuin jät­tämäl­lä se pelkän työ­palkan varaan.

    Tämä on kuitenkin sivu­juonne esit­tämässäni kysymyk­sessä hal­patyöstä. Tarkoitin sel­l­aista työtä, jota tekevät täystyökykyiset tai tcrown­in ter­miä käyt­tääk­seni tuot­ta­vat työn­tek­i­jät kuitenkin paljon huonom­mal­la pal­ka­lla ja huonom­min työe­hdoin kuin mil­lä näitä töitä on ennen tehty. Esimerkik­si raken­nusala ja siivoustyö.

    Kuten jo kir­joitin, voi olla että täl­lainen työ­markki­na on väistämät­tä syn­tymässä ja sen kanssa on vain opit­ta­va elämään. Eikö Piket­ty kir­joit­tanut, että nykyi­nen suurten mas­so­jen ylelli­nen hyv­in­voin­ti on vain lyhyt onnenai­ka yhteiskun­nas­sa ja edessä on mas­so­jen paluu köyhyyteen?

  107. Hieno­ja ajatuksia.
    Täm­möisen poli­tikoin­nin sijaan
    toivoisi rak­en­tavaa ratkaisua
    tilanteeseen joka huolestut­taa minua.
    Nuorten tule­vaisu­us suomessa.työpaikat.
    Ehdotan että poli­tikot yhtyvät
    talkoisi­in. Esim. Eduskun­nas­takin voi ja saa
    vähen­tää puo­let pois.vähemmälläkin porukalla
    Saadaan aikaan päätöksiä.
    Päätök­sen­tekoa vaikeut­taa nykyinen
    monipuoluejärjestelmä.
    Toinen vai­h­toe­hto olisi
    virkamieshal­li­tus pysyväksi.
    ja eduskun­tat­a­lo muutetaan
    Hotel­li parlamentiksi.
    Tässä ajat­telemisen aihetta 😊

  108. Anomuu­mi: Jos voit varmis­taa, että kaik­ki Suomeen tule­vat siivoo­jat ovat juu­ta­laisia tai tekevät väikkäriä, niin kaikin mokomin. Juu­ta­laiset siivo­jat var­masti hillit­si­sivät anti­semitismiä ja juu­ta­lais­ten samais­tamista ver­taimevään pankkiirieliittiin.
    Onko sin­ul­la antaa vas­taavia esimerkil­lisiä yksit­täistapauk­sia fil­ip­pi­iniläi­sistä siivoo­jista ja hei­dän jälkikasvus­taan? Meksikolaisista?
    Jos Suomeen ote­taan keskimääräistä suo­ma­laista köy­hempää sakkia, Suo­mi muut­tuu keskimäärin köy­hem­mäk­si. Tämä ei ole vaikea asia. Kaik­ki kom­ple­men­taarisu­us ym. tehokku­u­den nousu on toista ker­talukua ja yhtä yhden­tekevää kuin nämä yksittäistapauksetkin.

    Eiväthän kaik­ki USA:hankaan menevät maa­han­muut­ta­jat ole juu­ta­laisia tai tee väikkäriä. Riit­tää, että esim. yksi sadas­ta on (suhdeluku vedet­ty hatus­ta, mut­ta ymmärtänet idean).

    Olet ymmärtänyt väärin sen, että meille tietois­es­ti otet­taisi­in vain köy­hiä ja älyl­lis­es­ti alisuo­ri­u­tu­via maa­han­muut­ta­jia. Tuskin­pa tuol­laista lin­jaus­ta mis­sään on tehty. Kyse on siitä, minkälaisia maa­han­muut­ta­jia meille suos­tuu tule­maan. Se, että käyt­täy­dymme avoimen muukalaisvi­hamielis­es­ti yhdis­tet­tynä jäh­meisi­in työ­markki­noi­hin (= ihmisil­lä ei ole vapaut­ta luo­da itselleen toimeen­tu­loa juuri itselleen sopi­val­la taval­la, vaan ain­oas­taan tietyt tavat ovat meil­lä sal­lit­tu­ja), syr­jäiseen sijain­ti­in ja ikävään ilmas­toon, merk­it­see että ne siir­to­laiset joil­la on mah­dol­lisuuk­sia vali­ta minne menevät, val­it­se­vat jonkin muun maan kuin Suomen.

    Tiedän usei­ta ulko­maalaisia henkilöitä, jot­ka ovat han­kki­neet korkeak­oulu­tutkin­non tääl­lä ja suo­ras­taan kiljuen ovat lähdössä pois heti saat­u­aan paper­it käteen. Meil­lä on monel­la taval­la äärim­mäisen ei-houkut­tel­e­va kult­tuuri sel­l­ais­ten ihmis­ten näkökul­mas­ta, joil­la on jonkin­laisia mah­dol­lisuuk­sia vali­ta asuin­maansa. Itse emme ehkä osaa asi­aa arvioi­da kovin objek­ti­ivis­es­ti, olem­me­han sen­tään syn­tymästämme asti totut­tau­tuneet elämään tässä maas­sa. Muual­ta tuleville tilanne on toinen.

    Suomes­ta pitäisi tehdä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä niin houkut­tel­e­va paik­ka esim. pienyrit­täjille, että se houkut­tele­vu­us ylit­täisi ilmas­ton ja nuiv­an ilmapi­irin aiheut­ta­mat hai­tat. Niiden etu­jen tulisi siis olla varsin painavia, jot­ta halukkaiden tuli­joiden joukos­sa alka­isi olla myös juu­ta­laisia väikkärin­tek­i­jöitä. Täl­lä het­kel­lähän ihan suo­ma­lai­sis­takin lupaav­im­mista lah­jakkuuk­sista hälyt­tävän suuri osa läh­tee jon­nekin muualle rak­en­ta­maan elämään­sä ja yhteiskun­taa. En linkkaa tähän jut­tu­ja heistä, kos­ka en halua osoitel­la sormel­la ketään. Tiedos­sani on kuitenkin monia sel­l­aisia, joiden toimin­nas­ta olisi voin­ut tääl­lä Suomes­sa syn­tyä kansan­talouden veture­i­ta — jos nyt ei uusia Nokioi­ta niin use­ampi pieni men­estys­ta­ri­na, joiden yhteis­vaiku­tus voisi hyvin olla Nokian luokkaa.

  109. åke:
    Kan­nat­taa muis­taa, että maa­han­muut­ta­jat kär­sivät ruot­sis­sa työt­tömyy­des­ta (35–40%). Ensim­mäisen sukupol­ven osa voi olla kova. Syn­type­r­äis­ten ruot­salais­ten kesku­udessa taas val­lit­see läh­es täystyöl­lisyys (5–6% työt­tömyys). Toisaal­ta syn­type­r­äisil­lä ruot­salaisil­la on usein pidem­pi työu­ra saman­työ­nan­ta­jan palveluk­ses­sa ja siten parem­pi työt­tömyys­tur­va kuin maa­han­muut­ta­jil­la (LASin vaikutuksia).

    Ruot­sis­sa asuu jo n. 1 miljoona suo­ma­lais­peräistä henkilöä. Läh­es kaik­ki ovat muut­ta­neet työn­perässä, joten jos vain suoemssa olisi aikoinaan ollut töitä niin suomes­sa olisi nyt karkeasti miljoona asukas­ta enem­män. Melkoinen tap­pio suomelle ja voit­to ruotsille.

    Muut­tu­jia on niin monia, mut­ta tässä vielä yksi mah­dol­lisu­us ruotsin men­estyk­seen. Tääl­lä ei tarvitse lyhen­tää asun­to­lainaa, riit­tää, että mak­saa korot. Tästä jää paljon lisää rahaa kulu­tuk­seen ja vaik­ka vaa­teostok­si­in mikä mah­dol­lis­taa rät­ti- ja huonekalukaup­po­jen men­estyk­sen ja lop­ul­ta kasvun myös maan rajo­jen ulkopuolelle.

    Osmo ymmär­si joko tahal­laan (poli­it­tiset moti­iv­it) tai huoli­mat­to­muut­taan tämän (ja sen toisen saman­sävyisen) viestin väärin. Tässä kyl­lä aika hyvin tehdään ero suo­ma­lais­peräis­ten henkilöi­den, joista useim­mat ovat jo lakan­neet ole­mas­ta “vain” maa­han­muut­ta­jia ja Euroopan ulkop­uolis­ten, usein human­itääris­ten, maa­han­muut­ta­jien välille.

    Ehkä eroa ei nyt tehty tarpeek­si eksplisi­it­tis­es­ti, että Osmo voi taas aloit­taa höpö­tyk­sen­sä viro­lai­sista ja suo­ma­lai­sista, mut­ta maa­han­muu­tol­la ja maa­han­muu­tol­la on eroa, kuten Hamilokin aina muis­taa muistuttaa.

    Osmo sit­ten aina kuit­taa sen Euroopan ulkop­uol­ta muut­taa­neen väestön “pienek­si osajoukok­si”, vaik­ka uusista tuli­joista nämä muo­dosta­vat val­taosan ja kyseessä ei absolu­ut­tis­sti ole pieni joukko. Joukko kas­vaa sitä­pait­si 100 000:lla vuosittain.

    Suomenkin maa­han­muu­tossa Osmo aina vie tarkoi­tushakuis­es­ti keskustelun viro­laisi­in, jot­ka luon­nol­lis­es­ti inte­groita­vat hyvin, kun ovat koulu­tuk­sel­lis­es­ti, kult­tuuris­es­ti ja kielel­lis­es­ti maail­man mit­takaavas­sa suo­ma­lais­ten “lähisuku­laisia”. Tämä on tietenkin tarkoituksellista. 

    Vihreässä ide­olo­gias­sa nyt maa­han­muut­to on vaan yksiselit­teis­es­ti hyvä ja maa­han­muut­ta­jien rahalli­nen ja muu tukem­i­nen ihan dog­mi. Ja ne “oikeat” maa­han­muut­ta­jat tun­tu­vat ole­van nimeno­maan niitä, jot­ka riit­tävästi poikea­vat kan­taväestöstä. Niiden työl­listymi­nen, men­estys ja suvait­sem­i­nen tun­tuu ole­van vihreille hyvän yhteiskun­nan tärkeimpiä mittare­i­ta. Talouteen ja yhteiskun­nal­liseen hyv­in­voin­ti­in suun­tau­tuneenakaan Osmo ei ole tälle vihrei­den vinoumalle immuuni.

    1. Jos puhutaan maa­han­muut­ta­jista työvoimare­serv­ina, kyl­lä sil­loin puhutaan kaik­ista maa­han­muut­ta­jista ja Suomes­sa eri­tyis­es­ti viro­lai­sista, kos­ka viro­laiset ovat suurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä. Jos halu­at­te puhua euroopan ulkop­uolelta huiman­i­taarisin perustein maa­han tule­vista puhukaa niistä eikä kaik­ista maa­han­muut­ta­jista. Suomeen human­i­taarisin perustein on tul­lut 40 000 ihmistä toisen maail­man­so­dan jäl­keen, mut­ta työperäistä maa­han­muut­toa on paljon enem­män. Miten maa­han­muut­ta­jien enem­mistö ei ole oikei­ta maa­han­muut­ta­jia? Eri­tyis­es­ti vale­htelun asteelle men­nään, kun tilas­tot käyt­täy­tymis­es­tä ote­taan human­i­taaris­es­ta maa­han­muut­ta­jien vähem­mistöstä, mut­ta hei­dän lukumäärään­sä ote­taan mukaan myös maa­han­muut­ta­jien enem­mistö. Minus­ta se on tietoista vale­htemista ja vale­htelemista pitää kut­sua valehtelemiseksi.

  110. Anna-Liisa:
    Tämä on aiheelli­nen kysymys nyt, kun juuri täl­lainen työ on kadonnut.

    Päin­vas­toin, eikö tuol­laista työtä joka ei (pelkästään) elätä ole tänään tar­jol­la enem­män kuin ehkä koskaan? (Koetan seu­ra­ta keskustelua parhaani mukaan.)

  111. Saara:
    Suomes­ta pitäisi tehdä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä niin houkut­tel­e­va paik­ka esim. pienyrit­täjille, että se houkut­tele­vu­us ylit­täisi ilmas­ton ja nuiv­an ilmapi­irin aiheut­ta­mat haitat.

    Tämä. Työvoiman yksi­tu­umainen tar­jon­ta ei riitä. Pitää olet­taa jotakin muu­takin jot­ta myös tavanomaisen koti­talouden elin­ta­so nousee väestön kas­vaes­sa. Se on tot­ta, että hallinto voi aina legit­imisoi­da itsen­sä väestömäärän kasvun suh­teessa. Taval­liselle kansalaisille väestömääräl­lä ei ole itseis­ar­voa. Tuskin edes olympialais­ten tai hiih­tok­iso­jen aikaan enää tai mis­tä minä tiedän. Näen järkeväk­si vapaut­taa maas­sa jo asu­vienkin luovu­u­den vaikka­pa täysin vastik­keet­toma­l­la perustulolla.

  112. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos puhutaan maa­han­muut­ta­jista työvoimare­serv­ina, kyl­lä sil­loin puhutaan kaik­ista maa­han­muut­ta­jista ja Suomes­sa eri­tyis­es­ti viro­lai­sista, kos­ka viro­laiset ovat suurin maa­han­muut­ta­jaryh­mä. Jos halu­at­te puhua euroopan ulkop­uolelta huiman­i­taarisin perustein maa­han tule­vista puhukaa niistä eikä kaik­ista maa­han­muut­ta­jista. Suomeen human­i­taarisin perustein on tul­lut 40 000 ihmistä toisen maail­man­so­dan jäl­keen, mut­ta työperäistä maa­han­muut­toa on paljon enem­män. Miten maa­han­muut­ta­jien enem­mistö ei ole oikei­ta maa­han­muut­ta­jia? Eri­tyis­es­ti vale­htelun asteelle men­nään, kun tilas­tot käyt­täy­tymis­es­tä ote­taan human­i­taaris­es­ta maa­han­muut­ta­jien vähem­mistöstä, mut­ta hei­dän lukumäärään­sä ote­taan mukaan myös maa­han­muut­ta­jien enem­mistö. Minus­ta se on tietoista vale­htemista ja vale­htelemista pitää kut­sua valehtelemiseksi.

    Se työvoimare­servi vaan on hyvin het­ero­geeni­nen joukko, jol­loin olisikin hyvä puhua eri ryh­mistä ihan omi­na joukkoinaan.

    Osmo väit­tää human­itääristä maa­han­muut­toa kri­ti­soivien “vihaa­van ulko­maalaisia”, joka on tietenkin vale­htelua ja sitä tulee myös vale­hteluk­si kutsua.

    Tässähän luon­nol­lis­es­ti poli­ti­ikas­sa toimi­vat puolin ja toisin rak­en­tel­e­vat olk­iukko­ja ns. vastapuoles­ta ja vihreät kun­nos­tau­tu­i­v­at siinä eri­tyis­es­ti ennen 2011 vaale­ja, mut­ta kansa ei ollut tyh­mää ja vihrei­den vaal­i­t­u­los puhui puolestaan.

    Tosi­a­sia edelleen on, että työperäistä maa­han­muut­toa (viro­laiset Suomes­sa ja suo­ma­laiset ja viro­laiset Ruot­sis­sa jne.) vas­tuste­taan hyvin vähän. Lähin­nä olen tör­män­nyt siihen joidenkin ay-änkyröi­den parissa.

    Onko Suomeen muut­tanut todel­la vain 40 000 toisen maail­man­so­dan jäl­keen human­itäärisin perustein? Sisältäen siis kaik­ki etäis­es­ti inker­iläiset (täysin ummikko venäjänkieliset siis) ja per­heeny­ht­dis­tämiset jne.

    Se 40 000 human­itäärisen muut­ta­neen (jos nyt ote­taan Osmon luku annet­tuna) ja hei­dän huonos­ti inte­groitunei­den jälkeläis­ten joukko on se, mikä kansaa puhut­taa turuil­la ja tor­eil­la. Ymmärtääk­seni Suomes­sa on nykyisel­lään jo etnisiä soma­leitakin 20 000, joten hedelmäl­listä muut­to ainakin on ollut.

    Heikko­tuot­toisen työn tar­jon­ta ei ole Suomes­sa ongel­ma eikä sel­l­aisek­si muo­dos­tu, ellei sosi­aal­i­tur­vaan ja vero­tuk­seen tehdä hyper­radikaale­ja muu­tok­sia ja tehdä maas­ta palveluy­hteiskun­taa. Kysyn­tä on ongelma.

    Korkean tuot­tavu­u­den töis­sä saat­taa sitä tar­jon­taon­gel­maa hyvinkin olla: mik­si rehk­iä liikaa, kun palkat (esim.) ovat Län­si-Euroopan huonoim­mas­ta päästä ja toisaal­ta pro­gres­sio tasaa tilit? Ei Suo­mi tai­da olla asiantun­ti­joiden tai keski­jo­hdon ostovoimas­sa mikään paratiisi.

    Eli vetovoi­matek­i­jät houkut­ta­vat Suomeen tietynt­laista maa­han­muut­toa ja työn­tötek­i­jät tor­ju­vat toisen­laista. Olen havain­nut ainakin “Tiedemiehen” tääl­lä pitäneen tätä teemaa yllä. Osmo ei ehkä vielä vihreänä poli­itikkona voi “ostaa” tämän markki­nalähtöisen ajatuk­sen loogisia seu­rauk­sia liian hmm “oikeis­to­laisi­na”. Vihreäthän luon­nol­lis­es­ti on vasem­mistop­uolue, vasem­malle SDP:stä.

    Lopuk­si kri­ti­ik­istä huoli­mat­ta pis­teet Osmolle. Mies on kuitenkin vihreässä EK-ryh­mässä läh­es ain­oa jär­jen ääni ja ase­moituukin monis­sa kysymyk­sis­sä poli­it­tiseen keskus­taan muun ryh­män ollessa tiukasti vasem­mis­toli­iton kyl­jessä. Näin se ainakin näyt­tää poli­ti­ikan sisäpi­iri­in kuulumattomalle.

  113. tcrown:
    Kyl­lä. Tai meistä en tiedä, mut­ta minä halu­an [Suomeen hal­patyötä]. Itseasi­as­sa myös ihmisoikeusjulis­tus vaatii sitä. Sel­ven­nyk­sen vuok­si muo­toilen kysymyk­sesi toisin: Halu­am­meko, että myös niil­lä, joiden tuot­tavu­us ei riitä myymään työtään kohtu­ulliseen elin­ta­soon riit­täväl­lä hin­nal­la, on mah­dol­lisu­us tehdä töitä?

    Tästä on han­kala olla eri mieltä. Mut­ta hal­patyö­paikko­jen luomi­nen mak­saa (vero­pro­gres­sio, tuet, perus­tu­lo?). Kokon­aisu­udessaan toim­inta on kuitenkin kan­nat­tavaa, jos työn saavien työ­panos on arvokkaampi kuin sosi­aal­i­tur­van ja mata­la­palkan ero­tus. Lisäk­si tule­vat kaik­ki hyvät akti­ivisen elämän hyödyt.

    Mut­ta jos pois­tamme EU:n ulkop­uolisen työvoiman saatavu­usharkin­nan, emme saa em. hyö­tyjä vaan pelkästään kulut, jot­ka kas­va­vat ilman holt­tia. Vai­h­toe­htois­es­ti voimme uno­htaa mata­la­palkko­jen tukemisen ja koti­maiset köy­hät. Jokainen jo nyt maa­han­tule­va mata­latuot­tavainen lisää palkkatukien ym. hin­taa ja vähen­tää mei­dän liikku­mamah­dol­lisuuk­si­amme asian suhteen.

    Tietenkin voimme raja­ta tuet kansalaisille, jät­tää hei­dät kokon­aan palvelu­jen ulkop­uolelle, tai lait­taa hei­dät mak­samaan enem­män veroa. Oma suosikki­ni on kiin­teä maa­han­muut­ta­ja­mak­su. Mak­su olisi sitä luokkaa, että halvimpi­en työn­tek­i­jöi­den palkkaami­nen ulko­mail­ta ei olisi kovin kan­nat­tavaa, mut­ta mak­su ei olisi kuitenkaan merkit­tävä este eri­ty­isosaa­jien rekrytoinnille.

    Maa­han­muut­to voi olla hyvin hyödyl­listä, ja suurin osa hyödy­istä kuu­luu ehdot­tomasti kansalaisille. Joille maa­han­muut­ta­ja­mak­sun tulot jaet­taisi­in veron­palau­tuk­sen yhteydessä.

    Pelkkää maa­han­muut­ta­jan työtä ja veron­mak­sua ei voi pitää riit­tävänä kor­vauk­se­na. Mak­sa­vathan kansalaiset itsekin saman!

    1. Jos pois­tamme EU:n ulkop­uolisen työvoik­man saatavu­usharkin­nan, se tarkoit­taa, että täne saa tul­la töi­hin, mut­ta ei voi muut­taa tänne sosi­aal­i­tur­van varaan. Nyt mei­dän on han­kala saa­da tänne kan­sain­välisiä yri­tyk­siä, kos­ka ne eivät voi tuo­da tänne esimerkik­si tietotekni­ik­ka-ammat­ti­laisi­aan Intiasta.

  114. “Jos maas­sa olisi kiin­teä määrä työ­paikko­ja, työn tar­jon­nan lisäämi­nen todel­la lisäisi työt­tömyyt­tä ja tar­jon­nan vähen­tämi­nen vähen­täisi. Koke­musten perus­teel­la näin ei suinkaan ole. Työt­tömyys ei pienene työn tar­jon­taa vähen­tämäl­lä eikä lisään­ny työn tar­jon­taa lisäämäl­lä kuin syvän laman olois­sa. Ran­skas­sa yritet­ti­in tor­jua työt­tömyyt­tä työaikaa lyhen­tämäl­lä, mut­ta työt­tömyys ei vähen­tynyt, vaan tehty­jen työ­tun­tien määrä väheni.”

    Täs koko keskustelus­sa on ongle­m­ana, että “työn tar­jon­ta” miel­let­tään jok­sikin yhdek­si skalaarisu­ureek­si. Siinä on aika iso merk­i­tys ketkä vähentää/lisää työn­sä tar­jon­taa. Se että (1) pakote­taan kaik­ki tekemään vähem­män töitä (vaik­ka lak­isääteistä työaikaa rajaa­mal­la) on hyvin eri asia kuin se, että (2) saadaan ne vähen­tämään työn­tekoa, joil­la ei ole halua kulut­taa tai investoi­da juuri mihinkään (ja siten jät­tämään ansain­tamah­dol­lisuuk­sai niille, joil­la on kipeämpi tarve kyseiselle työlle) tai että (3) kan­nuste­taan ihmisiä sosi­aalipum­maa­maan eli jäämään kokon­aan työ­markki­noil­ta pois.

    Kun mon­esti olete­taan työn yksikök­si ihmi­nen (mitä esim. “työvoima” sanana jo olet­taa tarkoit­taes­saan yhtä aikaa “labor” ja “work­force”), niin usein työn­tar­jon­nan lisäämisel­lä tarkoite­taan mon­esti, että saadaan use­ampia henkilöitä osal­lis­tu­maan työmarkkinoille.

    Mut­ta “tarjonta”:han tarkoit­taa (talousti­eteessä) tar­jot­tua määrää hin­nan funk­tiona. Eli “tar­jon­nan lisäämi­nen” voi usein tarkoit­taa myös sitä, että saadaan ihmiset suos­tu­maan tekemään sama määrä työtä alem­mal­la palkalla

  115. Ja taas tää meni tähän. Kir­joituk­sen aiheena oli sosialidemokraat­tien dilem­ma ja sen vaiku­tuk­set suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, mut­ta tääl­lä vain jälleen ker­ran vaah­do­taan maahanmuutosta.

    Sekö se todel­lakin määrää niin monien pään sisäl­lön? Mitäs jos han­kkisitte sen kuu­luisan oikean elämän 🙂

  116. Saara: Eiväthän kaik­ki USA:hankaan menevät maa­han­muut­ta­jat ole juu­ta­laisia tai tee väikkäriä. Riit­tää, että esim. yksi sadas­ta on (suhdeluku vedet­ty hatus­ta, mut­ta ymmärtänet idean). 

    Ymmär­rän. En edelleenkään ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäisi ottaa (ja mik­si USA ottaa) myös ne maa­han­muut­ta­jat, joista ei toden­näköis­es­ti ole meille hyö­tyä. Eihän val­tion rahoi­tus­takaan hoide­ta euron lottoriveillä.

    On kokon­ainen val­tameri infor­maa­tio­ta maa­han­muut­ta­jien men­estyk­ses­tä alku­perän, oppi­ar­vo­jen, ammatin, iän ym. mukaan. Olem­meko me nyt oppi­va organ­isaa­tio vai ei?

    Onko ole­mas­sa joku kan­sain­vä­li­nen sään­tö, että ei saa ottaa koulutet­tu­ja maa­han­muut­ta­jia, jos ei ota myös taidottomia?

    Olet ymmärtänyt väärin sen, että meille tietois­es­ti otet­taisi­in vain köy­hiä ja älyl­lis­es­ti alisuo­ri­u­tu­via maa­han­muut­ta­jia. Tuskin­pa tuol­laista lin­jaus­ta mis­sään on tehty. 

    En ole ymmärtänyt asi­aa ollenkaan noin. Mielestäni kyse on vain val­heel­lis­es­ta ja pelkuri­mais­es­ta ajop­u­u­na olemis­es­ta, kuten kaikessa muus­sakin. Olen tääl­lä syyt­tänyt Var­ti­aista ja blo­gi-isän­tää siitä, että he kieltäy­tyvät tarkastele­mas­ta maa­han­muut­toa mei­dän etu­jemme kannal­ta. Eri­tyis­es­ti edel­li­sis­sä kom­menteis­sa mainit­se­mani, itsel­leni räikeän ilmeinen ris­tiri­ita mata­lan tuot­tavu­u­den työ­paikko­jen luomisen ja kaiken saatavu­usharkin­nan pois­tamisen välil­lä, kaipaisi valaisua.

    Kyse on siitä, minkälaisia maa­han­muut­ta­jia meille suos­tuu tule­maan.

    Tämä on kysymys melko riip­puma­ton siitä, minkälaisia maa­han­muut­ta­jia mei­dän kan­nat­taa ottaa. Kyse taitaa olla siitä, että halu­taan edes jotain jämiä, kos­ka diver­si­teet­ti on ain­oa tapa pysyä rel­e­vant­ti­na globaalis­sa agili­tys­sa tai jotain sellaista.

    Se, että käyt­täy­dymme avoimen muukalaisvi­hamielis­es­ti yhdis­tet­tynä jäh­meisi­in työ­markki­noi­hin (= ihmisil­lä ei ole vapaut­ta luo­da itselleen toimeen­tu­loa juuri itselleen sopi­val­la taval­la, vaan ain­oas­taan tietyt tavat ovat meil­lä sal­lit­tu­ja), syr­jäiseen sijain­ti­in ja ikävään ilmas­toon, merk­it­see että ne siir­to­laiset joil­la on mah­dol­lisuuk­sia vali­ta minne menevät, val­it­se­vat jonkin muun maan kuin Suomen.

    Muukalaisvi­hamielisyys kohdis­tuu lähin­nä pako­laisi­in. (Kaik­ki muukalaisvi­hamielisyys on väärin.) Jos jokainen tuli­ja olisi var­maa plus­saa Suomelle, vihamielisyyt­tä esi­in­ty­isi vähemmän.

    Suomes­ta pitäisi tehdä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä niin houkut­tel­e­va paik­ka esim. pienyrit­täjille, että se houkut­tele­vu­us ylit­täisi ilmas­ton ja nuiv­an ilmapi­irin aiheut­ta­mat hai­tat. Niiden etu­jen tulisi siis olla varsin painavia, jot­ta halukkaiden tuli­joiden joukos­sa alka­isi olla myös juu­ta­laisia väikkärintekijöitä. 

    Miten olisi sel­l­ainen idea, että Suo­mi on maa joka panos­taa teknolo­gian kehi­tyk­seen ja elin­ta­son nousu­un, ei väkimäärän lisäyk­seen? Arvokkai­ta taito­ja omaa­vat muut­ta­jat asete­taan etusi­jalle, taidot­to­mia ei ote­ta. Samal­la strate­gial­la kil­pale­via mai­ta ei olisi kovinkaan paljon. Sin­ga­pore ja pari muuta.

    1. Aikanaan paljon juu­ta­laisia yrit­ti pae­ta Sak­san keski­tysleire­jä Sveit­si­in, mut­ta sveit­siläiset lähet­tivät hei­dät takaisin, kos­ka Sveitsin etu. Pako­laisi­in on sen jäl­keen suh­taudut­tu toisin. Pako­laiset eivät ole kansan­talouden kannal­ta kovin edulli­nen asia, mut­ta työperäi­nen maa­han­muut­to on. Kun nämä muukalaisvi­hamieliset sekoit­ta­vat (tahal­laan?) nämä kak­si ryh­mää keskenään, tätä keskustelua ei voi jatkaa.

  117. Saara:
    ‘snip’
    Suomes­ta pitäisi tehdä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä niin houkut­tel­e­va paik­ka esim. pienyrit­täjille, että se houkut­tele­vu­us ylit­täisi ilmas­ton ja nuiv­an ilmapi­irin aiheut­ta­mat haitat.
    ‘snip’

    Poli­it­tisil­la päätök­sil­lä ei Suomea siir­retä Kanari­an leveysasteille.
    Yrit­täjät yrit­täkööt näil­lä edel­ly­tyk­sil­lä, poli­it­tiset päätök­set vaikut­ta­vat niihin vain mar­gin­aalis­es­ti (ter­veisiä vaan aina ruikut­taville EK:lle ja Suomen Yrittäjille).

  118. Osmo Soin­in­vaara: Jos halu­at­te puhua euroopan ulkop­uolelta huiman­i­taarisin perustein maa­han tule­vista puhukaa niistä eikä kaik­ista maa­han­muut­ta­jista. Suomeen human­i­taarisin perustein on tul­lut 40 000 ihmistä toisen maail­man­so­dan jälkeen, 

    …eivätkä nämäkään kaik­ki ole “pahik­sia”.

    Suomeen on tul­lut 80-luvul­la ja sen jäl­keen human­itäärisin perustein usei­ta tuhan­sia viet­nami­laisia. HS 15.12.2013 mukaan heitä, siis etnis­es­ti viet­nami­laisia, on tääl­lä nyt n. 7500 ja hei­dän työl­lisyysas­teen­sa 60%.

    Viet­nami­laisia on tul­lut Oulun seudulle usei­ta sato­ja. Koke­muk­seni on, että he ovat hyvin ahnei­ta työlle. Suo­ma­lais­ten ei ole tarvin­nut olla yhtä ahneita.

  119. Anna-Liisa: Tämä on aiheelli­nen kysymys nyt, kun juuri täl­lainen työ on kadon­nut. Tietenkin täl­lais­takin työtä olisi olta­va tar­jol­la ja näi­den, käsit­tääk­seni suo­jatyön tek­i­jöi­den toimeen­tu­losta tulisi huole­htia muuten kuin jät­tämäl­lä se pelkän työ­palkan varaan.
    Tämä on kuitenkin sivu­juonne esit­tämässäni kysymyk­sessä hal­patyöstä. Tarkoitin sel­l­aista työtä, jota tekevät täystyökykyiset tai tcrown­in ter­miä käyt­tääk­seni tuot­ta­vat työn­tek­i­jät kuitenkin paljon huonom­mal­la pal­ka­lla ja huonom­min työe­hdoin kuin mil­lä näitä töitä on ennen tehty. Esimerkik­si raken­nusala ja siivoustyö.

    Siitä, että jokin työ on joskus ollut niin tuot­tavaa, että sil­lä elät­tää itsen­sä, ei seu­raa, että sama työ olisi niin tuot­tavaa aina. Min­un nähdäk­seni lähi­t­ule­vaisu­u­den (ellei jo nyt) merkit­tävimpiä on nimeno­maan se, että se väk­i­joukko, joka ei pysty elät­tämään itseään työl­lään (oli syy mikä tahansa) kas­vaa rajusti. Demar­i­henk­i­nen ratkaisu, jos­sa kiel­letään noil­ta ihmisiltä työn­teko on toden­näköis­es­ti huonoin mah­dolli­nen ratkaisu kaikil­la rel­e­van­teil­la mittareil­la. Ei, nuo(/me?) eivät työl­listy sil­lä, että työ­nan­ta­jille san­o­taan, että mak­sakaa niin kovaa palkkaa että elävät. 

    (Käytän ter­miä “tuot­tavu­us” siinä yksinker­taises­sa mielessä, että tuot­tavu­us tarkoit­taa sitä, mitä muut ovat valmi­ita mak­samaan työ­panok­ses­ta — tiedostaen, että määritelmä on ainakin min­un mielestäni ongelmallinen)

    Mut­ta Tiedemiehen jokin aika sit­ten esit­tämä malli, jos­sa olisi hyvin pieni perus­tu­lo (joka ei riitä alku­unkaan elämiseen) ja päälle aluk­si negati­ivi­nen tulovero jonkun­laisel­la pro­gres­si­ol­la kan­nat­taa mielestäni tuo­da tässäkin keskustelus­sa esille.

  120. Saara: Suomes­ta pitäisi tehdä poli­it­tisil­la päätök­sil­lä niin houkut­tel­e­va paik­ka esim. pienyrit­täjille, että se houkut­tele­vu­us ylit­täisi ilmas­ton ja nuiv­an ilmapi­irin aiheut­ta­mat haitat.

    Vain juh­la­puheis­sa.

    Todel­lisu­ut­ta on se, että jotkut anark­istit saa­vat vapaasti hajoit­taa yrit­täjien ikkunoi­ta ja lehdet sekä muu media antaa niiden julis­taa vihaansa yrit­täjiä kohtaan.

    Sit­ten val­tion eri viras­to­jen tarkas­ta­jat kiertävät rat­saa­mas­sa yrit­täjiä ja jokaises­ta pikku­virheestä tulee sato­jen euro­jen mak­sut. Puhu­mat­takaan kuin­ka paljon rahaa kuluu viras­to­jen määräämi­in byrokratiasulkeisiin.

    Oikeasti ihmette­len, että mik­si kukaan edes viit­sii yrit­tää, on se sel­l­aista koiran hommaa.

  121. Sylt­ty: Jos ei, niin mitähän ihmeen merk­i­tys­tä on pako­lais­ten määräl­lä tässä keskustelussa?

    Maa­han­muut­toon liit­tyvää keskustelua han­kaloit­taa se, että tiet­ty poruk­ka ei kehtaa kut­sua rasis­tisia mielip­iteitään rasis­tisik­si, vaan on kaa­pan­nut käsit­teen maa­han­muut­tokri­it­tisyys rasis­min­sa eufemis­mik­si. Tuos­ta taas seu­raa se, että maa­han­muu­tolle ei oikein ole käyt­tökelpoista ter­miä, kun se sano­jas­ta riip­puen saat­taa tarkoit­taa vähän mitä sat­tuu, ja vielä lisäk­si kuun­teli­ja saat­taa tulki­ta sen ker­to­jan tarkoituk­ses­ta riip­pumat­ta miten sattuu.

  122. JTS:
    – Ulko­maalaisvi­hamielisyys, joka jo hait­taa liike­toim­intaa käytän­nössä. (Kiitos vaan, Per­sut) Vien­tiä kun tehdään näi­den intoil­i­joiden mielestä ihan väär­rän passin ja väärän värin omaavi­in mai­hin. Tänne opiskele­maan tullei­ta ei saa­da oikein jäämään, turpi­in annetaan. 

    Olen yli vuosikymme­nen tehnyt töitä ulko­maalais­ten kanssa, enkä ole koskaan kuul­lut että kel­lään olisi mitään ongelmia rasis­min tai suvait­se­vaisu­u­den suh­teen. Ulko­maalaiset lähtevät Suomes­ta, kos­ka tääl­lä ei ole töitä, tai palkat ovat huonoja.

    Kaik­ki tun­te­mani per­sut myös kan­nat­ta­vat työperäistä maa­han­muut­toa. Työperäi­nen maa­han­muut­to tun­tuu ole­van myös hom­malais­ten mielestä hyvä asia, ei kai sitä kukaan kritisoi?

    1. Mik­si hom­malaiset sit­ten kauhis­tel­e­vat sitä, kuin­ka suuri osa Helsin­gin väestönkasvus­ta on työperäistä maahanmuuttoa?

  123. Eero Kär­ki:
    …Paras suo­ma­laisen surkeu­den mit­tari on tuot­tavien investoin­tien puute ulkomaankaupassa… 

    Ver­ratkaa Sak­san ja Suomen yri­tyskent­tää! Suomen ongel­ma on PKT-sek­torin pienu­us ja ennen kaikkea keskisu­urten yri­tys­ten vähäisyys. Yhden, kah­den miehen narikat ovat tärkeitä yksilöille ja ali­hank­in­taketjuina, mut­ta ne eivät ratkaise työllisyyttä. 

    Yri­tys alkaa työl­listämään ja viemään usein vas­ta yhden tai kah­den sukupol­ven­vai­h­dok­sen jäl­keen. Nopeasti kas­va­vat, pienel­lä pääo­ma­l­la toimi­vat teknolo­giayri­tyk­set ovat olleet yllä­tys, eikä verot­ta­ja ole kyen­nyt niitä tuhoamaan.

    Sukupol­ven­vai­h­dos on veroteknis­es­ti käytän­nössä mah­do­ton pääo­maval­taisil­la aloil­la ja muutkin tun­tu­vat mielum­min myyvän ja rahas­ta­van hyvis­sä ajoin. Veropoli­ti­ikas­sa pitää olla jotain muu­takin perustet­ta kuin kateel­lisu­us. Vain täy­delli­nen idioot­ti verot­taa perintöjä. 😉

  124. max: Anna-Liisa:
    Tämä on aiheelli­nen kysymys nyt, kun juuri täl­lainen työ on kadonnut.

    Päin­vas­toin, eikö tuol­laista työtä joka ei (pelkästään) elätä ole tänään tar­jol­la enem­män kuin ehkä koskaan? (Koetan seu­ra­ta keskustelua parhaani mukaan.)

    Meil­lä on suomenkielessä se onneton ongel­ma, että työn kysyn­tä ja työn tar­jon­ta menevät arkikielessä autu­aal­lis­es­ti sekaisin.

    Jos nyt olen ymmärtänyt talouster­mit oikein, työn kysyn­tä on työ­nan­ta­jan ter­mi. Hän kysyy: “Tuletko töi­hin ehdoil­la x ?” Hän siis arvioi, että palkkaami­nen ehdoil­la x kannattaisi.

    Työn tar­jon­ta on puolestaan työn­tek­i­jän ter­mi: “Tulen töi­hisi ehdoil­la y, mut­ta en muuten.” Suomes­sa ammat­ti­jär­jestöt määrit­televät pien­im­mät taulukkopalkat yms ehdot, ja siis matal­im­mat y:t, min(y):t.

    Työn kysyn­nästä on täl­lä het­kel­lä suuri puute, sil­lä töitä, joi­ta kan­nat­taisi teet­tää ehdol­la min(y), on liian vähän.

    Toki voin olla väärässä, sil­lä en ole talousti­eteil­i­jän koulu­tus­ta läpikäynyt.

  125. Pekka T.:
    Ja taas tää meni tähän. Kir­joituk­sen aiheena oli sosialidemokraat­tien dilem­ma ja sen vaiku­tuk­set suo­ma­laiseen yhteiskun­taan, mut­ta tääl­lä vain jälleen ker­ran vaah­do­taan maahanmuutosta.

    Sekö se todel­lakin määrää niin monien pään sisäl­lön? Mitäs jos han­kkisitte sen kuu­luisan oikean elämän 

    Se demaridilem­ma oli työn tar­jon­taan liit­tyvä kysymys, ja työperäi­nen maa­han­muut­to on yksi keino lisätä työn tarjontaa.

  126. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pois­tamme EU:n ulkop­uolisen työvoik­man saatavu­usharkin­nan, se tarkoit­taa, että täne saa tul­la töi­hin, mut­ta ei voi muut­taa tänne sosi­aal­i­tur­van varaan. Nyt mei­dän on han­kala saa­da tänne kan­sain­välisiä yri­tyk­siä, kos­ka ne eivät voi tuo­da tänne esimerkik­si tietotekni­ik­ka-ammat­ti­laisi­aan Intiasta.

    Tietotekni­ik­ka-ammat­ti­laiset, ok.

    Entä palkkat­uet, vero­pro­gres­sio, ja palve­lut mata­lan tuot­tavu­u­den muut­ta­jille? Perus­tu­lo? Vai jätetäänkö hei­dät totaalis­es­ti hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan ulkop­uolelle? Pitääkö vaan hyväksyä, että vuokratyö­fir­mat tekevät bisnestä val­tion huoltamil­la ja leivässä pitämil­lä maa­han­muut­ta­jil­la? Itseäni vähän pelot­taa, että nämä kovasti kai­vatut avain­osaa­jat osoit­tau­tu­vat sit­ten useim­mas­sa tapauk­ses­sa moppieksperteiksi.

    Vähän pelot­taa sekin, että olen tästä ain­oana nil­lit­tämässä. Onko aihe jotenkin arka? Onko tässä nyt jotain mitä en vaan tajua?

  127. Sven­skata­lande finne:

    Tässähän luon­nol­lis­es­ti poli­ti­ikas­sa toimi­vat puolin ja toisin rak­en­tel­e­vat olk­iukko­ja ns. vastapuoles­ta ja vihreät kun­nos­tau­tu­i­v­at siinä eri­tyis­es­ti ennen 2011 vaale­ja, mut­ta kansa ei ollut tyh­mää ja vihrei­den vaal­i­t­u­los puhui puolestaan.

    Joo, ja suomes­sa­han maa­han­muut­tokeskustelu on suo­ras­taan asial­lista ja sivistynyt­tä ver­rat­tuna Ruot­si­in mis­sä maa­han­muut­toa kan­nat­ta­va enem­mistö suh­tau­tuu erit­täin rai­vokkaasti ja vihamielis­es­ti maa­han­muut­toa vas­tus­tavaan vähem­mistöön. Tääl­lä ei yksikään val­ta­puolueen johta­ja vas­tus­ta maa­han­muut­toa. Muis­taak­seni ensi vuon­na on tarkoi­tus ottaa n. 100 000 maahanmuuttajaa.

    Mut­ta kuten jo sanoin tuos­sa ylem­pänä on maa­han­muut­to ollut ruot­sille pääasi­as­sa hyvä asia vaik­ka vaikeuk­si­akin on ollut. Ruot­si vetää myös koulutet­tua väkeä, ja tois­es­ta polves­ta läh­tien kaik­ista maa­han­muut­tjista on tul­lut jo täysin ruot­salaisia. Markki­nat ja kansan­talous kas­va­vat jne.

  128. max: Yhtään yri­tys­tä ei ole vielä lopetet­tu sen vuok­si ettei löy­tynyt toimitusjohtajaa. 

    Suomes­sa on men­nyt ja menee aivan jär­jet­tömän mon­ta yri­tys­tä nurin sen vuok­si, ettei niille ole löy­tynyt osaavaa toimitusjohtajaa.

    Jos yri­tys toimii nor­maalien yri­ty­selämän pelisään­tö­jen mukaan, toim­i­tusjo­hta­ja on täs­mälleen tärkein henkilö koko kon­stel­laa­tios­sa. Hal­li­tuk­sen tärkein tehtävä on huole­htia siitä, että yri­tyk­sel­lä on oikea toimitusjohtaja.

    Toim­i­tusjo­hta­jan vas­tu­ul­la on yri­tyk­sen kehit­tämi­nen eteen­päin. Jos yri­tys jää kil­pailus­sa jalkoi­hin, syy on lähtöko­htais­es­ti toimitusjohtajan.

  129. Kim­mo Hoikkala: Suomes­sa on rivikansan parista aivan mah­do­ton­ta lähteä start­up-yrit­täjäk­si, kos­ka Tekes rahoi­tusjär­jeste­lyt ovat vain noin 70 pros­ent­tia jälk­i­til­i­tyksinä ja osa rahoista pitää mak­saa takaisin.

    Tässä ei ehkä kan­na­ta Teke­siä syyt­tää, vaik­ka puti­ikin lin­ja onkin välil­lä vähän vai­htel­e­va. Esimerkik­si Tekesin niy-ohjel­ma on mon­elle ihan arvokaskin, joskin siinä on hyvin tiukat rajoitteet.

    Suomen peru­songel­ma on se, että kos­ka meil­lä ei ole yksi­ty­isiä pääo­mia, meil­lä kuolee vähän liikaa ideoita rahoituk­sen puut­teen vuok­si. Tästä oli vähän aikaisem­minkin tääl­lä puhet­ta; kakkoskier­roksen rahaa on saatavis­sa, star­tupin tarvit­se­ma ykköskier­roksen raha on tiukassa.

    Ihan help­poa ratkaisua tähän ei ole tiedos­sa. Tarvit­taisi­in yksilöitä, joil­la on sekä rahaa että osaamista. Sit­ten nämä yksilötä pitäisi saa­da lait­ta­maan rahansa ja osaamisen­sa uuteen liike­toim­intaan. Tässä olemme pahasti kil­pail­i­joita­mme jäljessä.

  130. Jar­mo Mali­nen: Suuren­moinen saavu­tus kansakun­nalle, joka ei ole kovin paljon Suomea suurem­pi ja häviää meille Pisa-tuloksissa.

    Muis­te­taan kuitenkin, että Ruot­si on his­to­ri­al­lis­es­ti val­tavasti Suomea rikkaampi, sil­lä on merkit­tävästi isom­mat koti­markki­nat, maanti­eteel­lis­es­ti edullisem­pi sijain­ti ja parem­mat luon­non­va­rat. Ruot­sil­la on käytän­nössä kaikkea sitä mitä Suomel­la mut­ta enemmän.

    En halua vähätel­lä poli­ti­ikan merk­i­tys­tä. Kyl­lä ruot­salaiset ovat osan­neet tehdä asioi­ta osin parem­min kuin me. Työl­lisyysaste-ero on suuri, ja Ruot­sis­sa on huole­hdit­tu koti­mais­es­ta pääo­mas­ta parem­min kuin meillä.

    Ruot­salais­ten voit­ta­mi­nen on tietysti aina muka­va tavoite, mut­ta jos kumpikin osaa pela­ta yhtä hyvin, meil­lä ei ole juuri mah­dol­lisuuk­sia siinä pelis­sä. Jos me voita­mme Ruotsin kokon­ais­tuot­tavu­udessa, ruot­salaiset ovat mokan­neet jotain pahasti.

  131. Miten tästä tuli taas maahanmuuttokeskustelu?
    40 000 pako­laista maas­sa ei ole todel­li­nen ongelma. 

    Hait­taa on siitä kun ran­skalainen sijoit­ta­ja saa turpi­in, kos­ka pide­tään Per­su­jen kam­moa­mana ara­bi­na (nor­man­di­as­ta ja katolisen kas­vatuk­sen saanut). 

    Naa­ma ei vain ker­ro mil­lainen ihmi­nen eikä passi. 

    Demarien on ollut hie­man vaikea sanoa tätä ääneen, kos­ka puolue halu­aa esi­in­tyä äijä-per­suina. Se on tiivis­tet­tynä sosialidemokra­t­ian ongel­ma. Soi­ni lin­jasi puolueen­sa kansal­lis­mielisek­si työväen­puolueek­si (!), joten samoil­la vesil­lä mennään. 

    Mikä sai poli­ti­ikan persuuntumaan?

  132. Kalle: Toinen aste on tikissä (taval­laan), mut­ta yhtään huip­puyliopis­tok­si las­ket­tavaa yliopis­toa meil­lä ei ole! Korkeak­oulu­tuk­ses­sa on jotain pielessä.

    Toisen asteen tikissä olosta olen eri mieltä.

    Ainakin ammat­ti­in opiskelus­sa on luvat­toman paljon tyhjäkäyn­tiä “etä­tun­tei­neen” ja meto­di­opiskeluineen” (= vapaapäiviä). Kolmivuo­tiset opin­not kuul­losta­vat vaku­ut­tavil­ta, mut­ta aiem­minkin käytössä ollut kah­den vuo­den oppi­aines on vain jak­sotet­tu kolmelle vuodelle. Oikein opete­taan löysäilemään.

    Yri­tyk­set odot­ta­vat täy­del­lä pal­ka­lla taloon tule­van pystyvän ammat­ti­työhön, mut­ta joutu­vat käytän­nössä aloit­ta­maan uuden työn­tek­i­jän kouluttamisella.

    Oppisopimusk­oulu­tus on kes­ki-euroopan käsi­työosaamisen perus­ta. Joku siinä hiertää, kun vas­taavaa ei pystytä syn­nyt­tämään Suomeen. Työn­tek­i­jää ei saa riistää, mut­ta eikö nyt työ­paikalla opetet­tavaa ja ilman opin­to­lain­o­ja työ­paikan suo­raan saavaa nuor­ta nyt vähän voisi “riistää”.

  133. Osmo Soin­in­vaara:
    Aikanaan paljon juu­ta­laisia yrit­ti pae­ta Sak­san keski­tysleire­jä Sveit­si­in, mut­ta sveit­siläiset lähet­tivät hei­dät takaisin, kos­ka Sveitsin etu. Pako­laisi­in on sen jäl­keen suh­taudut­tu toisin. Pako­laiset eivät ole kansan­talouden kannal­ta kovin edulli­nen asia, mut­ta työperäi­nen maa­han­muut­to on. Kun nämä muukalaisvi­hamieliset sekoit­ta­vat (tahal­laan?) nämä kak­si ryh­mää keskenään, tätä keskustelua ei voi jatkaa.

    Sveit­si on has­su tapaus. Kuten saimme taan­noin uuti­sista lukea, Sveitsin suurkaupungeis­sa maa­han­muut­toa kan­nate­taan, mut­ta maaseudul­la, mis­sä sitä on vähiten, vas­tus­tus on korkeinta.

    Uuti­sis­sa kysyt­ti­in pikkukylän pikku­bistron asi­akkail­ta aiheesta ja kom­men­tit oli­vat surkuhu­paisia keskel­lä tyhjää maaseu­tua. “Minne ne muka sopi­vat?” Ja sitä rataa.

    Sveit­si on ottanut paljon maa­han­muut­ta­jia ja Sveit­sil­lä menee hyvin. Samoin Yhdys­val­lat ottaa paljon maa­han­muut­ta­jia, kuten Saksakin. 

    Suomenkin kan­nat­taisi tehdä niin.

  134. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos pois­tamme EU:n ulkop­uolisen työvoik­man saatavu­usharkin­nan, se tarkoit­taa, että täne saa tul­la töi­hin, mut­ta ei voi muut­taa tänne sosi­aal­i­tur­van varaan. Nyt mei­dän on han­kala saa­da tänne kan­sain­välisiä yri­tyk­siä, kos­ka ne eivät voi tuo­da tänne esimerkik­si tietotekni­ik­ka-ammat­ti­laisi­aan Intiasta.

    Enti­nen työ­nan­ta­jani kon­sult­ti­na toimi­va yri­tys on saanut tuo­tua tänne 200 intialaista IT töi­hin, ei mitään ongelmia.Ja Inti­as­sa on käytet­tävis­sä etänä saman ver­ran lisää

  135. Capel­la: Ihan hyvä jut­tu muuten, mut­ta Suomen väestö ei kas­va 100 000:lla vuosittain.

    Siinä viitat­ti­inkin Åken viesti­in Ruot­sista. Ruot­si­in tulee reilut 100 000 human­itääristä vuosit­tain. Tarkkana siellä :).

    Osmo vei keskustelun sit­ten Suomeen. Suo­mi on Suo­mi ja Ruot­si on Ruot­si. Suo­mi ei vielä ole Ruot­si ei hyvässä eikä pahassa.

  136. åke: Joo, ja suomes­sa­han maa­han­muut­tokeskustelu on suo­ras­taan asial­lista ja sivistynyt­tä ver­rat­tuna Ruot­si­in mis­sä maa­han­muut­toa kan­nat­ta­va enem­mistö suh­tau­tuu erit­täin rai­vokkaasti ja vihamielis­es­ti maa­han­muut­toa vas­tus­tavaan vähem­mistöön. Tääl­lä ei yksikään val­ta­puolueen johta­ja vas­tus­ta maa­han­muut­toa. Muis­taak­seni ensi vuon­na on tarkoi­tus ottaa n. 100 000 maahanmuuttajaa.

    Mut­ta kuten jo sanoin tuos­sa ylem­pänä on maa­han­muut­to ollut ruot­sille pääasi­as­sa hyvä asia vaik­ka vaikeuk­si­akin on ollut. Ruot­si vetää myös koulutet­tua väkeä, ja tois­es­ta polves­ta läh­tien kaik­ista maa­han­muut­tjista on tul­lut jo täysin ruot­salaisia. Markki­nat ja kansan­talous kas­va­vat jne.

    Joo. Mä vähän niinkun koitin komp­pail­la sun viestiä, kos­ka jotain ruot­salais­es­ta yhteiskun­nas­ta tiedän minäkin :).

    Monista suo­ma­lai­sista on todel­la tul­lut Ruot­sis­sa ruot­salaisia, mut­ta kyse oli aika puh­taas­ta työperäis­es­tä maa­han­muu­tos­ta. Työ­paikat suuren muut­toaal­lon vuosikym­meninä oli valmi­ina, kysyn­tä veti.

    Se Capel­lan ihmettelemä 100 000 tosi­aan on Ruotsin vas­taan­ot­tamien human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien vuo­tu­inen määrä ja min­un muis­ti­ni mukaan ensi vuon­na se on menos­sa rikkikin jol­lain 10 000:lla. Syyr­i­as­ta ja Irak­ista ainakin riit­tää tulijoita.

  137. Osmo Soin­in­vaara: Miten maa­han­muut­ta­jien enem­mistö ei ole oikei­ta maa­han­muut­ta­jia? Eri­tyis­es­ti vale­htelun asteelle men­nään, kun tilas­tot käyt­täy­tymis­es­tä ote­taan human­i­taaris­es­ta maa­han­muut­ta­jien vähem­mistöstä, mut­ta hei­dän lukumäärään­sä ote­taan mukaan myös maa­han­muut­ta­jien enemmistö

    Maa­han­muut­tovi­ras­ton mukaan oleskelu­lu­van sai 2013 seu­raa­vat määrät, mukana ovat 10 suur­in­ta EU ulkop­uolista maata.EU-kansalaisia ei rek­isteröidä yhtä tarkasti:kuten näkyy Intia ja Kiina ovat aika suuria lähteitä maahanmuutolle

    Venäjä 4 128 Intia 1 744 Kiina 1 698
    Ukraina 1 026 Yhdys­val­lat 1 019 Thaimaa 815
    Turk­ki 732 Viet­nam 678 Soma­lia 544
    Fil­ip­pi­init 503
    Top-10 kansalaisu­udet yhteen­sä 12 887 12 887

    Olekelulu­pia haet­ti­in n 22000, joista 17500 myön­teisiä. Eri­ty­isas­iantun­ti­joille haet­ti­in 991 lupaa ja saati­in 991 lupaa

    Töi­hin tuli n 4900 17500:sta

    Ja taas oli kysymys EU:n ulkopuolisista

  138. Osmo Soin­in­vaara:
    Aikanaan paljon juu­ta­laisia yrit­ti pae­ta Sak­san keski­tysleire­jä Sveit­si­in, mut­ta sveit­siläiset lähet­tivät hei­dät takaisin, kos­ka Sveitsin etu. Pako­laisi­in on sen jäl­keen suh­taudut­tu toisin. Pako­laiset eivät ole kansan­talouden kannal­ta kovin edulli­nen asia, mut­ta työperäi­nen maa­han­muut­to on. Kun nämä muukalaisvi­hamieliset sekoit­ta­vat (tahal­laan?) nämä kak­si ryh­mää keskenään, tätä keskustelua ei voi jatkaa.

    Itse olen ainakin pyrkinyt akti­ivis­es­ti erot­ta­maan työperäisen maa­han­muu­ton humanitäärisestä.

    Minus­ta tun­tuu, että ennem­minkin vihreis­sä on halua tähän sekoit­tamiseen: jollei ole yhtä, ei voi olla toista. On vaan hirveän kiitol­lise­na otet­ta­va vas­taan kaik­ki, mitä tulee sen sijaan, että pisteytet­täisi­in halukkaat tuli­jat kuten esim. Kanadas­sa. Tähän tietysti vas­tataan, että kun niitä tuli­joi­ta on meille niin vähän. 

    Mut­ta sit­ten päästäänkin siihen yhteiskuntare­formi­in eli miten saa­da suomes­ta houkut­tel­e­va paik­ka tehdä työtä (oli se sit­ten korkea tai mata­latuot­toista) ja yrit­tää. Ja saa tänne min­un ja läh­es kaikkien tun­temieni ihmis­ten puoles­ta opiskele­maankin tulla. 

    (Luon­nol­lis­es­ti lukukausi­mak­sut EU/ETA alueen ulkop­uolelta tulleille ovat ihan paikallaan. Myöhem­min myös suo­ma­laisille ja sisä­markki­nakansalaisille: ope­tus­tuote kun­toon, niin siitä mak­saa mielellään.)

  139. Liitot eivät niinkään pyri suo­jaa­maan jäseniään työt­tömyy­deltä vaan palkkata­son laskulta.

    Intialaiset fir­mat ovat ulkois­tusti­lanteis­sa irti­sanoneet kalli­im­mat suo­ma­laiset ja teet­täneet töitä halvem­mil­la määräaikaisil­la ulko­maisil­la komen­nus­miehillä. Ilmeis­es­ti sen eri­ty­isas­iantun­ti­japoikkeuk­sen mitä olette Osmo edud­kun­nas­sa päät­täneet ei pitäisi johtaa tähän…

    Soli­takin äsken valit­ti osaa­japu­laa. Kävi ilmi että päte­viä löy­tyy, mut­ta kun nämä pitävät kiin­ni van­has­ta Nokian palkkata­sos­ta niin eivät sit­ten kelpaa..

  140. Tapio: Työn kysyn­nästä on täl­lä het­kel­lä suuri puute, sil­lä töitä, joi­ta kan­nat­taisi teet­tää ehdol­la min(y), on liian vähän. 

    Näin minäkin ymmärtäisin. Ja työtä alle min(y) on kaiken aikaa lop­ut­tomasti. Min­ul­lakin olisi tar­jol­la rem­pat­tavaa, mut­ta eihän se tek­i­jää koko vuot­ta elätä, ehkä päivänkin vain. Kan­nat­taisi keskit­tyä alen­ta­maan min(y):tä eli vält­tämät­tömiä elinkus­tan­nuk­sia? Vaiku­tuk­set ker­ty­i­sivät tuot­tavampi­inkin töi­hin pikkuhil­jaa lai­mentuen kuitenkin siten, että yhä use­ampi voisi palkata ja työl­listä min(y) päiviä. Tarvi­taanko tässä vält­tämät­tä väestönkasvua. Onko Viron mah­do­ton­ta ohit­taa Suo­mi ennenkuin se on väkirikkaampi. Mik­si poikkeuk­sel­lisen omavaraiset ja vau­raat ovat rauhal­lisia niukku­u­so­lioi­ta eikä ruuhkaisia viit­tä vaille ‑kri­isipesäkkeitä. Kun­han pohdin.

  141. TL: Joo, lakkaute­taan Suomes­ta sosi­aal­i­tur­va ja työt­tömyysko­r­vauk­set USA:n malli­in. Ja kiel­letään ammat­tili­itot. Alkaa niitä yri­tyk­siä syntyä.

    Muut­taes­saan Yhdys­val­toi­hin yhteiskun­ta aut­toi 16 vuo­ti­as­ta Jan Koumia ja hänen äitiään saa­maan kak­sion asun­nok­seen ja lisäk­si ruokakuponke­ja. Kali­forn­ian osaval­tio mak­soi siis Koumille ja hänen äidilleen sosi­aal­i­tur­vaa. USA ei ole lakkaut­tanut sosi­aal­i­tur­vaa, vaan kohdis­taa sen sitä tarvit­seville. Meil­lä sosi­aal­i­tur­va jae­taan “tasais­es­ti kaikille” ja siitä kär­sivät tur­vaa eniten tarvitsevat.

  142. max: Min­ul­lakin olisi tar­jol­la rem­pat­tavaa, mut­ta eihän se tek­i­jää koko vuot­ta elätä, ehkä päivänkin vain. Kan­nat­taisi keskit­tyä alen­ta­maan min(y):tä eli vält­tämät­tömiä elinkustannuksia?

    Työn tekemisessä on mon­ta rahakyn­nys­tä: työn markki­nahin­ta, työn­tek­i­jän käteen­sä saa­ma palkaa ja kus­tan­nus yhteiskunnalle. 

    Näistä kolmes­ta saa aika lail­la eri­laisia numeroi­ta mata­lan tuot­tavu­u­den töis­sä. Nyky­isil­lä pelisään­nöil­lä on vaikea löytää lisää töitä. Esimerkik­si sitä paidan­sil­i­tys­tä on hyvin rajal­lis­es­ti tar­jol­la, jos siitä joutuu mak­samaan nyky­tyylin mukaisen palkan sivuku­luineen. Toisaal­ta jos kus­tan­nus työ­nan­ta­jalle olisi yhteiskun­nal­lisen kan­nat­tavu­us­ra­jan suu­ru­inen (kymp­pi päivässä), työtä olisi valtavasti.

    Peli­v­araa siis on, jos toimen­piteet pystytään ohjaa­maan oikeaan suuntaan.

    Asi­aa ei kuitenkaan voi suo­ravi­ivais­es­ti ratkaista totea­mal­la, että alen­netaan palkkaa, kos­ka sen jäl­keen kenenkään ei kan­na­ta lähteä sitä työtä tekemään. Tietysti samal­la voisi tode­ta, että alen­netaan min­imisosi­aal­i­tur­vaa, mut­ta se on vähän eri keskustelu, eikä se ole real­is­tis­es­ti riit­tävän suu­ru­us­lu­okan toimi.

    Ratkaisun pitäisi löy­tyä jotain toista kaut­ta. Koti­talousvähen­nys on yksi yritelmä tähän suun­taan, mut­ta se on aika rajoit­ta­va ja kovin kul­mikas jär­jestelmä, joka käytän­nössä suun­tau­tuu paljolti raken­nusalan hyväk­si. Se ei myöskään tar­joa yri­tyk­sille työllistämismahdollisuuksia.

    Perus­tu­lo voisi olla hyvä jär­jestelmä, jos sen para­metrit saadaan kohdalleen. Se olisi lisäk­si hyvin yksinker­tainen toteutet­ta­va ver­rat­tuna nykyiseen hässäkkään. (Negati­ivi­nen ansio­tulovero on ajatuk­se­na kiehto­va, mut­ta tuo sana “ansio” on siinä vähän han­kala käytännössä.)

  143. Ruot­sis­sa muuten demarien kan­na­tus on edelleen korkeal­la eli n. 30%:ssa. Eli siis toisin kuin Suomes­sa, mis­sä demar­it ovat pudon­neet paljon.

    Ruot­sis­sa tosin tämäkään ei riita, kos­ka sverigedemokraatit eivät kun­nioi­ta van­ho­ja käytän­töjä jot­ka mah­dol­lis­ti­vat vähem­mistöhal­li­tusten toim­i­nann. Voi sanoa että juuri sverigedemokraatit kaa­toi­vat uuden demarihallituksen. 

    Ruot­salaiset demar­it ovat yleen­sä tun­nus­tuk­sel­lisia fem­i­nis­te­jä ja maa­han­muu­ton lämpim­iä kan­nat­ta­jia. Tässä lie­nee ainakin joitain sävyero­ja suo­ma­laisi­in demareihin.

  144. Tuo­hon maa­han­muut­toasi­aan sanon otta­mat­ta kan­taa itse ilmiöön mitenkään, tämän: Vira­nomaisil­la ei ole pelkoa tul­la leima­tuik­si “rasis­teik­si” jos työn perässä tule­van melko koulute­tun ulko­maalaisen maa­han­tu­lo estetään luparul­janssil­la. Sen­si­jaan heil­lä on pelko tul­la leimatuk­si, jos human­itäärisin syin maa­han­tu­loa vaikeutetaan. Tässä on jo aika suuri kiero insentiivi.

    Lisäk­si kun ote­taan julki­nen keskustelu jos­sa on jotenkin tosi tärkeää että “ote­taan asial­liset mielip­i­teet huomioon”, niin sit­ten toim­i­taan niin, että kun Kansan Tah­to on selvästikin sel­l­ainen että maa­han­muut­toon suh­taudu­taan varauk­sel­la, niin kiris­tetään vielä entis­es­tään niitä työlu­van saamisen ehtoja.

    Viro­laisia ei voi tässä yhtey­dessä oikeasti laskea mukaan, kos­ka viro­lais­ten maaa­han­tu­loa ja työn­tekoa ei voi­da EU:n takia estää. Sik­si sekin on vale­htelua tai ainakin pien­tä petku­tus­ta, että viro­laisia nimitetään oikeik­si maa­han­muut­ta­jik­si. EU-maid­en kansalaisia ei pitäisi lukea samaan kat­e­go­ri­aan jo ihan näistä lupa-asiasyistä.

    Poli­it­ti­nen paine ja ns poli­it­ti­nen kor­rek­tius aja­vat sel­l­aisi­in suun­ti­in, että kom­pro­mis­si tun­tuu aina menevän niin että työn­tekoa vaikeutetaan. Se on niinkuin sil­muk­ka joka kiristyy mut­tei koskaan löysty. Human­itääri­nen maaa­han­muut­to on se, jos­ta nos­te­taan pult­tia poli­it­tisen jakolin­jan kum­mal­lakin puolel­la niin että syl­ki lentää. Työn tar­jon­taan liit­tyvä argu­men­taa­tio tässä on sik­si vähän harhaan­jo­htavaa, kos­ka poli­ti­ikak­si se ei oper­a­tional­isoidu koskaan, se ymmär­retään tahal­laan ja tarkoi­tushakuis­es­ti väärin. Ja edelleen molem­mil­la puo­lil­la tätä poli­it­tista miinakenttää.

  145. Kalle,
    Vien­ti­in kykenevän PK ‑sek­torin puute Suomes­sa, johtuu sotien jäl­keen har­joite­tus­ta talous­poli­ti­ikas­ta. Aikanaan tätä ”deval­vaa­tio ‑inflaa­tio ‑syk­liä” tutkit­ti­in paljonkin. Syk­lin seu­raus oli tulosi­ir­to työtek­i­jöitä pääo­main­ten­si­iviselle teol­lisu­udelle ja uusien toim­i­joiden alalle tulemisen estämi­nen. Tämä talous­poli­it­ti­nen ajat­telu tun­tuu istu­van vieläkin poli­it­ti­sis­sa päät­täjis­sä, vaik­ka syk­liä ei enää ole! Tietysti on mukavaa ja help­poa antaa rahaa Tal­vi­vaaraan pystyssä pitämiseen kuin keskit­tyä PK ‑yrit­tämistä helpot­tavaan lain­säädän­töön. ”Suur­te­ol­lisu­us” saa tietysti suo­raa etua, mut­ta mitä etua saa­vat val­tio­val­ta tai ammattiyhdistysliike?

  146. Eero Kär­ki: Jos Juhana Var­ti­ainen lyt­tää Iiro Viinasen ”Emme elä tois­temme paito­ja pesemäl­lä”, pelkästään työn arvon­lisäyk­sen perus­teel­la, niin mis­sä on se vuoren­peikko, joka louhii kul­taa ja timant­te­ja vai­h­to­taseen ylläpitämiseksi? 

    Palvelu­jen vai­h­to­tase on jatku­vasti yli­jäämäi­nen. Ja aina sil­loin, kun Suomen kuukausit­tainen kokon­ais­vai­h­to­tase välil­lä käy plus­san puolel­la, on sekin kokon­aan palvelu­vi­en­nin ansio­ta. Mut­ta eihän se kel­paa, kun ei olla vuoren­peikko­ja savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den liukuhi­h­nan ääressä.

    Anomuu­mi: Miten olisi sel­l­ainen idea, että Suo­mi on maa joka panos­taa teknolo­gian kehi­tyk­seen ja elin­ta­son nousu­un, ei väkimäärän lisäykseen? 

    Tämä idea olisi toimi­ak­seen pitänyt toteut­taa 65–70 vuot­ta sit­ten, kun syn­tyivät ns. suuret ikälu­okat. Kos­ka tois­taisek­si ei ole kek­sit­ty aikakonet­ta, jol­la hei­dän syn­tymän­sä voidaan takau­tu­vasti ehkäistä, on ain­oa toinen vai­h­toe­hto väestönkasvu, joka tuo hei­dän eläkkeilleen ja van­hus­palveluilleen riit­tävän määrän mak­sajia ja tuottajia.

  147. Sven­skata­lande finne: Se Capel­lan ihmettelemä 100 000 tosi­aan on Ruotsin vas­taan­ot­tamien human­itääris­ten maa­han­muut­ta­jien vuo­tu­inen määrä ja min­un muis­ti­ni mukaan ensi vuon­na se on menos­sa rikkikin jol­lain 10 000:lla. Syyr­i­as­ta ja Irak­ista ainakin riit­tää tulijoita. 

    Sven­skata­lande finne: Itse olen ainakin pyrkinyt akti­ivis­es­ti erot­ta­maan työperäisen maa­han­muu­ton humanitäärisestä. 

    Wikipedia nyt on vähän epä­var­ma lähde, mut­ta kun määrä näyt­tää täs­määvän, niin var­maankin kyse on samas­ta luvus­ta. Vuon­na 2012 luku oli 98 000 ja sisäl­si 20 000 koti­in palan­nut­ta ruot­salaista, 2400 tan­skalaista, 2300 suo­ma­laista ja paljon mui­ta. Vuon­na 2006 pako­laisia ja vas­taavia oli saman artikke­lin mukaan 21 000 ja omaisia (kaiken kaikki­aan) 27 000, joista ehkä osa kuu­luu samaan kat­e­go­ri­aan, en tiedä.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_migrationshistoria

    En tosin puhu ruot­sia kak­sis­es­ti, joten voi olla että ymmärsin jotain väärin.

  148. Ruotsin kouluis­sa on pääosin luovut­tu läksy­istä, ulkoa opet­telus­ta ja sel­l­ais­es­ta kurista joka tek­isi opet­tamisen mah­dol­lisek­si. Tämän on tehnyt val­tion opet­ta­jank­oulu­tu­so­hjel­ma ja ohjeet. Yksi­tyisk­oulu­ja on hyvin har­val­la alueel­la, ja niil­lä sekä julk­isten että etenkin yksi­ty­is­ten koulu­jen tulok­set ovat paran­tuneet suh­teessa mui­hin. Enem­pi yksi­ty­istämi­nen olisi siis ollut tarpeen mut­tei tarpeeksi.

  149. “Nyt olisi hyv­in­voin­ti­val­tion rahoit­tamisek­si tarvit­tu työn tar­jon­taa lisääviä toimia, eläkeiän nos­tamista, nopeam­min työelämään kan­nus­tavaa työt­tömyys­tur­vaa ja työperäistä maahanmuuttoa.”

    Minus­ta nuo ovat kaik­ki jol­lain lail­la saman­tyyp­pisiä toimia. Nimit­täisin niitä toiv­otaan, toiv­otaan ‑toimik­si. Syötetään jär­jestelmään tuol­laiset para­metrit ja toiv­otaan, että toimeli­aisu­us lisään­tyy — lisään­tyy­hän. Ja jos ei lisään­ny voidaan aloit­taa päivit­te­ly eläköi­tymisen raja­mail­la ole­vien väinö­jen ja sirkko­jen puut­teel­li­sista työ­taidoista. Läh­estyen ongel­maa tuos­ta suun­nas­ta on aina help­po löytää vielä yksi lisäe­hto mik­si hom­ma ei toi­mi vaan työt­tömyys kasvaa.

    Jos olisi, jos olisi aidosti huoli toimeli­aisu­u­den puut­teesta ja toim­i­joiden vähyy­destä niin ensim­mäisenä, ihka ensim­mäisenä väl­jen­net­täisi­in kaiken­laisen koulu­tuk­sen ja tutk­in­to­vaa­timusten kir­joa, työ opet­taa kaikkein parhaiten?

  150. Capel­la: EI, ei, ja vielä ker­ran EI!

    Työvoiman vapaa liikku­vu­us on markki­na­t­alouden ohel­la tärkeimpiä muu­tok­sia yhteiskunnassamme.

    Sil­lä ei ole merk­i­tys­tä, onko hak­i­ja minkä väri­nen, mis­tä kotoisin ja niin edelleen, kun­han hänel­lä on pätevyys tehtävään.

    Riit­tää, että kaik­ki ovat samal­la viival­la, mut­ta kaikkien ei tarvitse päästä yhtä kauaksi.

    Suo­ma­laista työn­hakua on kaut­ta aikain värit­tänyt okset­ta­va piirre siitä, että täy­tyy olla oikeaa uskon­lahkoa, oikeaa puoluet­ta jne. Jos ei kuu­lu porukkaan, niin sit­ten savuste­taan pihalle tai ei palkata lainkaan.

    Suomen val­tion tehtävä ei ole työl­listää suo­ma­laisia. Yri­tyk­set työl­listävät, eikä val­tio. Eikä yri­tys­ten tarvitse työl­listää juuri suo­ma­laisia, vaan ihmisiä noin yleen­säkin, jos ko. työte­htävään vaa­di­taan ihminen.

    Jassåå

    Nyt kuitenkin on niin, että yhteiskun­nas­sa, jos­sa val­tio on kat­sonut oikeudek­seen velvoit­taa työl­liset elät­tämään työt­tömät on val­ti­ol­la niitä työl­lisiä kohtaan melkein­pä velvol­lisu­us aset­taa maas­sa jo asu­vat työt­tömät etusi­jalle työnhakijoina. 

    Mua ei läm­mitä rah­tu­akaan jonkun siivous­fir­man omis­ta­jan miljoon­tu­lot jos ne saadaan palkkaa­mal­la ulko­mail­ta korote­tun työl­listämistuen varas­sa ja todel­la päte­viä ihmisiä ei Suomeen kyl­lä eksy juuri muu­toin kuin reit­tä myö­den. Ei kait kukaan täysjärki­nen muuten ole valmis muut­ta­maa toiseen maa­han val­tion torppariksi.

  151. JTS: Mikä sai poli­ti­ikan persuuntumaan?

    Tuo 485000 työtöntä,melkein kaik­ki kan­ta­suo­ma­laisia, ei siihen muu­ta tarvita.

    Seu­raa­va vai­he on eri­lais­ten väki­val­taor­gan­isaa­tioiden synty

  152. Tom­mi Uschanov: Tämä idea olisi toimi­ak­seen pitänyt toteut­taa 65–70 vuot­ta sit­ten, kun syn­tyivät ns. suuret ikälu­okat. Kos­ka tois­taisek­si ei ole kek­sit­ty aikakonet­ta, jol­la hei­dän syn­tymän­sä voidaan takau­tu­vasti ehkäistä, on ain­oa toinen vai­h­toe­hto väestönkasvu, joka tuo hei­dän eläkkeilleen ja van­hus­palveluilleen riit­tävän määrän mak­sajia ja tuottajia.

    Meil­lä on 485000 työtön­tä, joten reserviä on yllin kyllin.Meillä on vain kelvo­ton­ta johtamista eikä näitä saa­da työhön.

    Uudelleenk­oulu­tuk­sel­la voidaan nämäkin resurssit kohden­taa uudelleen

    Jos olisi vain noi­ta työpaikkoja

  153. Tom­mi Uschanov: joka tuo hei­dän eläkkeilleen ja van­hus­palveluilleen riit­tävän määrän mak­sajia ja tuottajia. 

    Suomes­sa on kuitenkin his­to­ri­ansa vau­rain van­husväestö. Edes vähän sukupol­ven ‑sisäistä- sol­i­daarisu­ut­ta ja ongel­ma ratkeaa? Nuorem­pia tarvi­taan vain toteut­ta­maan tämän pääo­man suo­mia han­kkei­ta. Pääo­maa ei nuo­ril­la ole. Sukupolvien välisel­lä sol­i­daarisu­udel­la on sijansa. Mut­ta kokon­aisu­u­den tulee sal­lia täy­del­lis­es­ti väestömäärän muu­tok­set suun­taan tahi toiseen. Muuten­han hom­ma on sanois­inko mieletön.

  154. Åke: “kos­ka sverigedemokraatit eivät kun­nioi­ta van­ho­ja käytän­töjä jot­ka mah­dol­lis­ti­vat vähem­mistöhal­li­tusten toim­i­nann.” Mitäs muut puolueet kun­nioit­ti­vat kun sulki­vat ‘sverigedemokraatit’ valiokun­nista ja niiden johtote­htävistä? Sitä saa mitä tilaa, tässä tilanteessa äänivyöryn tuolle Suomea paljon maa­han­muut­to­myön­teisem­mälle puolueelle.

  155. Aus­tri­an:Soli­takin äsken valit­ti osaa­japu­laa. Kävi ilmi että päte­viä löy­tyy, mut­ta kun nämä pitävät kiin­ni van­has­ta Nokian palkkata­sos­ta niin eivät sit­ten kelpaa..

    Kun eihän pelkkä pätevyys riitä, pitää olla myös kustannuskilpailukykyä. 

    Jos joku on tehnyt työtä 10 vuot­ta jos­sain eri­ty­isas­iantun­ti­jate­htävis­sä [lai­ta jokin spe­si­fisti­nen jokin hom­ma tähän], niin ei sille voi sem­moista palkkaa mak­saa jostain ihan muista hom­mista. Mekin olemme rekryn­neet uusia miehiä ja kaik­ki koke­neet äijät ovat läh­es jär­jestelmäl­liseti hin­noitelleet itsen­sä ulos näistä hom­mista. Joo, onhan siel­lä kokenei­ta miehiä, mut­ta mik­si ihmeessä mak­saisimme jostain tuiku­tun­tem­at­tomas­ta kaverista, joka on tehnyt vielä jotain mui­ta hom­mia saman, mitä mak­samme omille _parhaimmille_ miehille? Ei var­masti makseta.

  156. åke:
    Ruot­sis­sa muuten demarien kan­na­tus on edelleen korkeal­la eli n. 30%:ssa. Eli siis toisin kuin Suomes­sa, mis­sä demar­it ovat pudon­neet paljon.

    Ruot­sis­sa tosin tämäkään ei riita, kos­ka sverigedemokraatit eivät kun­nioi­ta van­ho­ja käytän­töjä jot­ka mah­dol­lis­ti­vat vähem­mistöhal­li­tusten toim­i­nann. Voi sanoa että juuri sverigedemokraatit kaa­toi­vat uuden demarihallituksen. 

    Eikös Ruot­sis­sa ollut myös “van­ho­ja käytän­töjä” mm. valiokun­tien puheen­jo­hta­juuk­sien jaos­ta — vai eikö näitä käytän­töjä tarvin­nutkaan nou­dat­taa, kos­ka äärioikeisto?

    Jotenkin täältä lah­den toiselta puolelta tek­isi mieli muis­tut­taa van­has­ta sanan­laskus­ta “niin makaa kuin petaa”

  157. En kyl­lä edelleenkään osta tätä Var­ti­aisen vetämää ja Osmon peesaa­maa työn­tar­jon­taan perus­tu­vaa taloususkontoa.

    Kysyn­tää lisäävät tek­i­jät ovat ihan yhtä tärkeitä, jollei­vat paljon paljon tärkeämpiä. Var­ti­aisen malli on silmänkään­tötemp­pu, jol­la aje­taan oikeis­to­lainen yhteiskun­ta sisään vähän kuin taka­portin kaut­ta. Var­ti­aisen malli on edut pois ‑malli. Lisää tar­jon­taa joo, mut­ta hin­ta on räikeä brit­tiläistyyp­pinen luokkay­hteiskun­ta, eikä sen net­to­hyödy­istäkään ole selvää näyt­töä (kuukausi­palkkainen virkamies-keski­jo­hto-ylin­jo­hto ‑eli­it­ti voit­taa toki). Anteek­si, mut­ta ei kiitos.

    Tovi sit­ten pide­tyssä sem­i­naaris­sa pro­fes­sori Pert­ti Haa­paran­ta lait­toi kyl­lä Var­ti­aisen nurkkaan ajatuksi­neen. On todel­la har­mi, että poli­it­ti­nen keskusteli­ja, Var­ti­ainen, saa levit­tää ajatuk­si­aan ilman kun­nol­lista kri­ti­ikkiä ikään kuin tieteen sanomana, vaik­ka tiede ei ole lainkaan yksimieli­nen hänen ajatuk­sista. Var­ti­aisen pitäisi mielestäni ero­ta VTT:n joh­dos­ta ja siir­tyä kansane­dus­ta­jak­si — edel­lyt­täen, että tulee valituksi.

    YLE mokasi myös täy­del­lis­es­ti päästäessään poli­itikon, eli Var­ti­aisen, jok­sikin ihme aja­tus­tuo­marik­si viimek­si pide­tyssä puolue­jo­hta­jakeskustelus­sa, jos­sa Var­ti­ainen ikään kuin arvioi asiantun­ti­jana puolue­jo­hta­jien ajatuk­sia niitä ensin kuun­nel­tuaan. Ei näin YLE.

  158. O.S: “koko pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on demarien luo­mus. Se osoit­tau­tui niin hyväk­si, että kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat. Meis­sä jokaises­sa asuu pieni demari.”

    Kuka­han tuon lystin on mak­sanut ? Asuuko jokaises­sa työ­nan­ta­jas­sa (yrit­täjät) pieni demari ?

    Minus­ta demarien slo­gan loukkaa yrit­täjiä ja on suo­ranaista v*****lua. Anteek­si kirosana.

  159. Sha­keem:
    Var­ti­aisen pitäisi mielestäni ero­ta VTT:n joh­dos­ta ja siir­tyä kansane­dus­ta­jak­si – edel­lyt­täen, että tulee valituksi.

    Mitä? Onko Var­ti­ainen kaikessa hil­jaisu­udessa syr­jäyt­tänyt Erk­ki KM Leppävuoren?

  160. Sylt­ty: Kun eihän pelkkä pätevyys riitä, pitää olla myös kustannuskilpailukykyä. 

    Jos joku on tehnyt työtä 10 vuot­ta jos­sain eri­ty­isas­iantun­ti­jate­htävis­sä [lai­ta jokin spe­si­fisti­nen jokin hom­ma tähän], niin ei sille voi sem­moista palkkaa mak­saa jostain ihan muista hom­mista. Mekin olemme rekryn­neet uusia miehiä ja kaik­ki koke­neet äijät ovat läh­es jär­jestelmäl­liseti hin­noitelleet itsen­sä ulos näistä hom­mista. Joo, onhan siel­lä kokenei­ta miehiä, mut­ta mik­si ihmeessä mak­saisimme jostain tuiku­tun­tem­at­tomas­ta kaverista, joka on tehnyt vielä jotain mui­ta hom­mia saman, mitä mak­samme omille _parhaimmille_ miehille? Ei var­masti makseta.

    Ja Suomes­tako on pois­tunut mah­dol­lisu­us ns. koeaikaan? Siihen, joka omas­sa työ­sop­paris­sani oli merkit­ty neljän kuukau­den mit­taisek­si? Kyl­lä viimeistään puo­lessa vuodessa pitäisi- Osmoa siteer­at­en — “nähdä onko pätevää aines­ta”. Mitä tulee palkkaan ja sen tasoon, niin kiinalaiset ainkin tekevät mon­esti niin, että kytk­in­tä nos­te­taan heti jos parem­pi palk­ka löy­tyy kil­pail­i­jal­ta. Tuos­ta on nousukaut­e­na ollut merkke­jä Suomes­sakin. Palk­ka on vain ja ain­oas­taan neu­vot­telukysymys Suomessa.

  161. Sha­keem:Kysyn­tää lisäävät tek­i­jät ovat ihan yhtä tärkeitä, jollei­vat paljon paljon tärkeämpiä. 

    Paljonko­han sitä kysyn­tää pitää nos­taa? Kreikas­sa kysyn­nän nos­t­a­mi­nen on menos­sa jo 170%:ssa BKT:sta, mil­loinka­han siel­lä se talouskasvu käyn­nistyy? Tai kysymys kuu­luu, miten siel­lä edes on koskaan ollut mitään lamaa, kysyn­täähän on ollut yllin kyllin ja siitähän se on kaik­ki kiinni?

    Sitä­pait­si Var­ti­ainen on sanonut että rak­en­teel­lis­ten uud­is­tusten kanssa val­tio voi velka­an­tua reip­paam­min, kos­ka uud­is­tuk­set varmis­ta­vat sen että velat voidaan myös maksaa. 

    Suurin osa kysyn­täpuolen tek­i­jöi­den kan­nat­ta­jista ei kan­na­ta juuri minkään­laisia rak­en­teel­lisia uud­is­tuk­sia, vaan velak­si pitäisi perus­taa kaiken­maail­man Remont­ti osakey­htiöitä, lisäk­si niil­lä pitäisi nos­taa työt­tömyysko­r­vauk­sia (aivan kuin se paran­taisi työl­lisyyt­tä kun mak­se­taan ihmisille enm­män etteivät he var­mas­tikaan tee mitään!!) ja muutenkin jatke­taan mah­dol­lisim­man pitkälle busi­ness as usu­al, van­haan malli­in ilman mitään uudistuksia. 

    Lisäk­si suuret ikälu­okat käyt­tävät val­tion elvy­tys­tä ja kysyn­tää kep­pi­hevose­na sille, että hei­dän käyt­tämät palve­lut pitää hoitaa velak­si ja ettei mitään tartte tehdä.

  162. eemil:
    O.S: “koko pohjo­is­mainen hyv­in­voin­ti­val­tio on demarien luo­mus. Se osoit­tau­tui niin hyväk­si, että kaik­ki sitä kan­nat­ta­vat. Meis­sä jokaises­sa asuu pieni demari.”

    Kuka­han tuon lystin on maksanut?
    Asuuko jokaises­sa työ­nan­ta­jas­sa (yrit­täjät) pieni demari?

    Minus­ta demarien slo­gan loukkaa yrit­täjiä ja on suo­ranaista v*****lua. Anteek­si kirosana. 

    No eipä ole yrit­täjät mitenkään eri­tyis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tio­ta mak­sa­neet, veron­mak­sa­jat ovat rahoit­ta­neet ja hei­hin kuu­luu paljon, paljon muitakin kuin yrittäjiä.

    Ja mikähän slo­gan nyt loukkaa: työ, tasa-arvo, turvallisuus?

  163. Eero Kär­ki:
    Kalle,
    Vien­ti­in kykenevän PK ‑sek­torin puute Suomes­sa, johtuu sotien jäl­keen har­joite­tus­ta talous­poli­ti­ikas­ta. Aikanaan tätä ”deval­vaa­tio ‑inflaa­tio ‑syk­liä” tutkit­ti­in paljonkin. Syk­lin seu­raus oli tulosi­ir­to työtek­i­jöitä pääo­main­ten­si­iviselle teol­lisu­udelle ja uusien toim­i­joiden alalle tulemisen estämi­nen. Tämä talous­poli­it­ti­nen ajat­telu tun­tuu istu­van vieläkin poli­it­ti­sis­sa päät­täjis­sä, vaik­ka syk­liä ei enää ole! Tietysti on mukavaa ja help­poa antaa rahaa Tal­vi­vaaraan pystyssä pitämiseen kuin keskit­tyä PK ‑yrit­tämistä helpot­tavaan lain­säädän­töön. ”Suur­te­ol­lisu­us” saa tietysti suo­raa etua, mut­ta mitä etua saa­vat val­tio­val­ta tai ammattiyhdistysliike? 

    Tässä on paljon perää, mut­ta mis­tä johtuu juuri suur­te­ol­lisu­u­den halut­to­muus ja kyvyt­tömyys uusi­in investoin­tei­hin. Rahaa on, mut­ta se jae­taan ulos osinkoina.

  164. Tiedemies:
    ‘snip’
    Viro­laisia ei voi tässä yhtey­dessä oikeasti laskea mukaan, kos­ka viro­lais­ten maaa­han­tu­loa ja työn­tekoa ei voi­da EU:n takia estää. Sik­si sekin on vale­htelua tai ainakin pien­tä petku­tus­ta, että viro­laisia nimitetään oikeik­si maa­han­muut­ta­jik­si. EU-maid­en kansalaisia ei pitäisi lukea samaan kat­e­go­ri­aan jo ihan näistä lupa-asiasyistä.
    ‘snip’

    Siis todel­lisia maa­hanmuut­ta­jia ei saisi laskea maa­han­muut­ta­jik­si? Onpa outoa logiikkaa!
    No, kat­e­go­ri­oi­ta on tiedemiehissäkin.

  165. max: Kan­nat­taisi keskit­tyä alen­ta­maan min(y):tä eli vält­tämät­tömiä elinkustannuksia?

    Tämä ei auta, sil­lä ammat­tili­itot ovat lukin­neet palkkavaa­timuk­sen­sa tuot­tavu­u­den kasvu­un, ei elinkus­tan­nuk­si­in. “Kyl­lä duu­narinkin pitää saa­da oikeutet­tu osansa tuot­ta­mas­taan hyödystä!” 

    Tuot­tavu­us Suomes­sa kehit­tyi Nokian hyv­inä vuosi­na todel­la nopeasti, ja duu­nar­it ja virkail­i­jat sai­vat oikeutetun osansa, vaikkei heil­lä kovin suur­ta osu­ut­ta kasvu­un ollutkaan. Kaikkien palkat nousi­vat nopeasti.

    Nyt sitä ollaan sit­ten vaikeroitu vuosikau­sia Nokian jälkeistä krapulaa.

  166. Anomuu­mi: En edelleenkään ymmär­rä, mik­si mei­dän pitäisi ottaa (ja mik­si USA ottaa) myös ne maa­han­muut­ta­jat, joista ei toden­näköis­es­ti ole meille hyö­tyä. Eihän val­tion rahoi­tus­takaan hoide­ta euron lottoriveillä.

    Diver­si­teetistä on etua kokon­aisuute­na, vaik­ka yksit­täis­ten osatek­i­jöi­den hyödyl­lisyys ei aina olisikaan ilmeistä. Kakun pääl­lä ole­va kir­sik­ka mais­tuu parem­mal­ta kakun kanssa kuin kakus­ta erilleen poimit­tuna. Siinäpä se syy lyhykäisyydessään. 

    Tiedätkö sinä, mitkä omi­naisu­udet, tiedot ja taidot ovat 20 vuo­den kulut­tua valt­tia maail­man­markki­noil­la, jot­ta voit lajitel­la meille pyrkivät maa­han­muut­ta­jat hyödyl­lisi­in ja hyödyt­tömi­in? Jos tiedät, niin voisitko mitenkään käy­dä uud­is­ta­mas­sa koulu­tus­tar­jon­nankin tule­vaisu­u­den kysyn­tää tuke­vak­si, ettemme turhaan koulut­taisi esim. näitä täl­lä het­kel­lä kortis­tossa loju­via insinööre­jä? Maa­han­muut­ta­jia valites­sasi muista myös se, että mikään men­estys ei syn­ny tyhjiössä, vaan ydin­toim­i­joiden ympäril­lä täy­tyy myös olla oikeal­la taval­la toim­intaa tuke­via rak­en­tei­ta, verkos­to­ja ja infraa. Val­itse saman tien näi­denkin toteut­tamisen kannal­ta oikeat maa­han­muut­ta­jat. Tai sit­ten myön­nä olevasi vain yksi ihmi­nen, jol­la ei ole hal­lus­saan kristal­li­pal­loa eikä kovinkaan pitkälle kan­tavaa ihmisyk­silöistä koitu­van hyö­dyn luokit­telu­jär­jestelmää. Ei ole kel­lään muul­lakaan. Sik­si kan­nat­taa ottaa paljon porukkaa ja nähdä vaivaa sen eteen, että he tule­vat onnel­lisik­si uudessa koti­maas­saan. Sil­loin joku heistä osoit­tau­tuu ajan myötä men­estyjäk­si, jon­ka men­estyk­ses­tä on hyö­tyä meille muillekin. Oikoti­etä tähän tuskin on — tuskin­pa USA sel­l­aista häpeäisi hyö­dyn­tää jos olisi.

    Sitä pait­si, jos halu­at houkutel­la niitä kaikkein parhai­ta aivo­ja, ei kan­na­ta ryhtyä kovin valikoivak­si. Useim­mat täl­lai­sista ihmi­sistä nimeno­mais­es­ti janoa­vat ja arvosta­vat diver­si­teet­tiä (mon­elle diver­si­teet­ti on erään­laista oman aja­tus­pros­essin polt­toainet­ta ja he koke­vat kuihtuvansa/tukehtuvansa yksipuoli­sis­sa ympäristöis­sä). Parhail­la on myös mah­dol­lisu­us vali­ta asuin­maansa. Muukalais­vas­tainen tai ‑epälu­u­loinen monokult­tuuri ei nouse kovin korkealle toivelistalla.

    1. Kävin vai­moni kanssa lounaal­la talos­samme asu­van ital­ialaisen luona. Mies on töis­sä kemikaalivi­ras­tossa ja vaimo jour­nal­isti. Heistä oli häir­it­sevää, että Helsingis­sä on niin vähän ulko­maalaisia, mikä saa har­vat ulko­maalaiset tun­temaan olon­sa vähän epäkodikkaak­si. Ulko­maalaiset arvosta­vat diver­si­teet­tiä. Jos olisitte menos­sa vuodek­si Ulko-Mon­goo­li­aan­ja saisitte vali­ta kahdes­ta kaupungista, joista toises­sa kaik­ki muut ovat ulkomon­goo­lialaisia ja toises­sa 20 % on muual­ta tullei­ta, kumpaan menisitte?

  167. Viherinssi: Tässä ei ehkä kan­na­ta Teke­siä syyt­tää, vaik­ka puti­ikin lin­ja onkin välil­lä vähän vai­htel­e­va. Esimerkik­si Tekesin niy-ohjel­ma on mon­elle ihan arvokaskin, joskin siinä on hyvin tiukat rajoitteet.

    Suomen peru­songel­ma on se, että kos­ka meil­lä ei ole yksi­ty­isiä pääo­mia, meil­lä kuolee vähän liikaa ideoita rahoituk­sen puut­teen vuoksi. 

    En minä Teke­siä syytä, mut­ta jotain tart­tis tehdä, että poten­ti­aaliset ideat saa­vat arvoisen­sa kohtelun. 

    On var­masti hyvin tot­ta, että ns. riski­ra­haa saa vas­ta kun tuote on lanseer­at­tu, jol­loin yri­tysidea ja sen tuot­to karkaa jälki­ra­hoit­ta­jille tai se on ainakin vaarana. Suo­ma­laiset sijoit­ta­jat puhu­vatkin erheel­lis­es­ti riski­ra­has­ta, kos­ka he halu­a­vat min­i­moi­da kaik­ki riskit.

  168. Tom­mi Uschanov: Palvelu­jen vai­h­to­tase on jatku­vasti yli­jäämäi­nen. Ja aina sil­loin, kun Suomen kuukausit­tainen kokon­ais­vai­h­to­tase välil­lä käy plus­san puolel­la, on sekin kokon­aan palvelu­vi­en­nin ansio­ta. Mut­ta eihän se kel­paa, kun ei olla vuoren­peikko­ja savupi­ip­pute­ol­lisu­u­den liukuhi­h­nan ääressä.

    Tässä muuten nyt tehdään hiukan keinotekoinen jako palvelui­hin ja muihin.

    Suo­ma­lais­es­ta palvelu­vi­en­nistä ihan val­taosa on teol­lisu­u­den palvelui­ta. Esim. KONEen huoltoa ja ylläpi­toa. Täl­löin on aivan absur­dia puhua palveluista jotenkin irral­laan siitä teol­lisu­ud­es­ta, joka ne 100%:sti mahdollistaa.

    Sen klus­terin ytimessä on kuitenkin se teol­lisu­us ja ei ole kovin kaukaa haet­tua sanoa, että sen teol­lisen osaamisen, tuotan­non ja pros­essien työ­paikat nyt oikeas­t­aan vaan on vähän arvokkaampia, kuin puh­das palvelupuoli.

    Tietenkin KONEel­la suun­nitel­laan paljon kokon­ais­ratkaisu­ja asi­akkaille, mut­ta ei se vielä kuitenkaan puh­das kon­sult­ti­toimis­to ole eli kyl­lä se teolli­nen tuote on keskiössä.

    Hyvä esimerk­ki se on sikä­likin, että mikäli tuotan­nolli­nen toim­inta Suomes­sa lop­puu, voi olla aika var­ma, että tuoteke­hi­tys ja etenkin se palvelu­vi­en­ti vähitellen hiipuu pois. Ei ole yksinker­tais­es­ti mitään syytä roikot­taa sitä Suomes­sa. Se olis sitä kaivoon kan­net­tua vettä.

  169. Kyösti:
    Wikipedia nyt on vähän epä­var­ma lähde, mut­ta kun määrä näyt­tää täs­määvän, niin var­maankin kyse on samas­ta luvus­ta. Vuon­na 2012 luku oli 98 000 ja sisäl­si 20 000 koti­in palan­nut­ta ruot­salaista, 2400 tan­skalaista, 2300 suo­ma­laista ja paljon mui­ta. Vuon­na 2006 pako­laisia ja vas­taavia oli saman artikke­lin mukaan 21 000 ja omaisia (kaiken kaikki­aan) 27 000, joista ehkä osa kuu­luu samaan kat­e­go­ri­aan, en tiedä.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_migrationshistoria

    En tosin puhu ruot­sia kak­sis­es­ti, joten voi olla että ymmärsin jotain väärin.

    Joo. Kan­nat­taa nyt vähin­tään kat­soa, mitkä on wikipedi­aan merkit­ty lähteik­si ja kat­sas­taa ne.

    Siin ois hiukan parem­pi lähde ja linkataan nyt englanniksi:

    http://www.migrationsverket.se/English/About-the-Migration-Board/Facts-and-statistics-/Statistics.html

    Tänä vuon­na siis tulos­sa n. 80 000 tur­va­paikan­hak­i­jaa ja ensi vuon­na se 100 000 tullee men­emään rik­ki. Kärkipoli­itikko­jen puheis­sa siihen on Ruot­sis­sa sitouduttu.

    Nyt eletään tosi­aan jo vuot­ta 2014 ja vuodes­ta 2012 on todel­la tapah­tunut suuri muu­tos, kuten 2012, 2013 ja 2014 käp­pyrät sisältävästä kuvaa­jas­ta näkee. Ilmeis­es­ti 2012 ei ollut Syyr­i­an tilanne vielä niin räjähtänyt käsi­in. Itse asi­as­sa se ISIS Irakin tilanne on var­maan vas­ta nyt tulos­sa akuu­tik­si, kos­ka kyl­lähän soma­lit johtaa irak­i­laisia tilas­tois­sa Ruot­sis­sa selvästi.

  170. Kyösti:
    Wikipedia nyt on vähän epä­var­ma lähde, mut­ta kun määrä näyt­tää täs­määvän, niin var­maankin kyse on samas­ta luvus­ta. Vuon­na 2012 luku oli 98 000 ja sisäl­si 20 000 koti­in palan­nut­ta ruot­salaista, 2400 tan­skalaista, 2300 suo­ma­laista ja paljon mui­ta. Vuon­na 2006 pako­laisia ja vas­taavia oli saman artikke­lin mukaan 21 000 ja omaisia (kaiken kaikki­aan) 27 000, joista ehkä osa kuu­luu samaan kat­e­go­ri­aan, en tiedä.

    http://sv.wikipedia.org/wiki/Sveriges_migrationshistoria

    En tosin puhu ruot­sia kak­sis­es­ti, joten voi olla että ymmärsin jotain väärin.

    Nyt kun ihan kat­soin tuo­ta wikipedia-artikke­lia, niin pal­jas­tui sieltä ainakin sel­l­ainen väärinymmär­rys, että se n. 99 000 total oli vieläpä vuodelta 2010!

    Tosin en nyt jak­sanut tark­istaa, oliko joku juuri äsken muut­tanut wikipedi­an tek­stiä, mut­ta 2010 siel­lä ihan selvästi luki, kun minä tuon linkin äsken katsoin.

    Koititko ihan tahal­lasi johtaa keskustelijoi­ta harhaan ;)?

  171. Tiedemies:
    Tuo­hon maa­han­muut­toasi­aan sanon otta­mat­ta kan­taa itse ilmiöön mitenkään, tämän: Vira­nomaisil­la ei ole pelkoa tul­la leima­tuik­si “rasis­teik­si” jos työn perässä tule­van melko koulute­tun ulko­maalaisen maa­han­tu­lo estetään luparul­janssil­la. Sen­si­jaan heil­lä on pelko tul­la leimatuk­si, jos human­itäärisin syin maa­han­tu­loa vaikeutetaan. Tässä on jo aika suuri kiero insentiivi.

    Lisäk­si kun ote­taan julki­nen keskustelu jos­sa on jotenkin tosi tärkeää että “ote­taan asial­liset mielip­i­teet huomioon”, niin sit­ten toim­i­taan niin, että kun Kansan Tah­to on selvästikin sel­l­ainen että maa­han­muut­toon suh­taudu­taan varauk­sel­la, niin kiris­tetään vielä entis­es­tään niitä työlu­van saamisen ehtoja.

    Viro­laisia ei voi tässä yhtey­dessä oikeasti laskea mukaan, kos­ka viro­lais­ten maaa­han­tu­loa ja työn­tekoa ei voi­da EU:n takia estää. Sik­si sekin on vale­htelua tai ainakin pien­tä petku­tus­ta, että viro­laisia nimitetään oikeik­si maa­han­muut­ta­jik­si. EU-maid­en kansalaisia ei pitäisi lukea samaan kat­e­go­ri­aan jo ihan näistä lupa-asiasyistä.

    Poli­it­ti­nen paine ja ns poli­it­ti­nen kor­rek­tius aja­vat sel­l­aisi­in suun­ti­in, että kom­pro­mis­si tun­tuu aina menevän niin että työn­tekoa vaikeutetaan. Se on niinkuin sil­muk­ka joka kiristyy mut­tei koskaan löysty. Human­itääri­nen maaa­han­muut­to on se, jos­ta nos­te­taan pult­tia poli­it­tisen jakolin­jan kum­mal­lakin puolel­la niin että syl­ki lentää. Työn tar­jon­taan liit­tyvä argu­men­taa­tio tässä on sik­si vähän harhaan­jo­htavaa, kos­ka poli­ti­ikak­si se ei oper­a­tional­isoidu koskaan, se ymmär­retään tahal­laan ja tarkoi­tushakuis­es­ti väärin. Ja edelleen molem­mil­la puo­lil­la tätä poli­it­tista miinakenttää.

    Ajat­telin kom­men­toi­da tänne ihan lyhyesti, mut­ta osal­lis­tu­mi­nen keskustelu­un hiukan paisui. Koi­tan olla tekemät­tä vas­taavaa enää muis­sa ketjuissa :).

    Tei­demies tässä kuitenkin aika hyvin kiteyt­tää sen älyl­lisen epäre­hellisyy­den, joka usein leimaa Osmon vieste­jä, jois­sa aina nou­se­vat esi­in viro­laiset, siis EU kansalaiset. Ei viro­lais­ten tuloa Suomen työ­markki­noille vas­tus­tanut kuin ne ihan ay-änkyrät, jot­ka muis­taak­seni sai­vatkin aikaan jonkin siirtymäajan.

    Osmo on hyvä poli­itikko vihreäk­si ja olisi ollut hyvä apu­laiskaupungi­jo­hta­ja tar­jol­la olleelle sek­to­rille, mut­ta tässä on mus­ta piste.

    Onko muuten jos­sain tilas­to­ja siitä, kuin­ka iso osu­us vihrei­den äänistä tulee naisil­ta? Jos osu­us on luokkaa 70–80%, tulee ymmär­ret­täväk­si, että miehiä syr­jitään esim. kaupung­in­jo­hta­javalin­nois­sa. Ymmär­ret­tävää, vaikkakin typerää.

    1. Min­un on pakko huo­maut­taa, että ulk­mo­maalaisväestöön kuu­luu muitakin kuin luku­taidot­to­mia soma­le­ja vain sik­si, että soma­likam­moi­set käyt­tävät pelot­telu­un­sa val­tavaa maa­han­muut­ta­jamäärää, jos­sa ovat mukana esimerkik­si viro­laiset. Jos heitä ei pidä oikeina maa­han­muut­ta­ji­na, sil­loin maa­han­muut­toa koske­vis­sa tilas­tois­sa ei pidä laskea heitä maahanmuuttajiksi.

  172. Raimo K:
    Tässä on paljon perää, mut­ta mis­tä johtuu juuri suur­te­ol­lisu­u­den halut­to­muus ja kyvyt­tömyys uusi­in investoin­tei­hin. Rahaa on, mut­ta se jae­taan ulos osinkoina.

    Jos investoin­nit eivät ole kan­nat­tavia, niitä ei pidä tehdä. Kun rahaa jae­taan osinkoina, se on käytet­tävis­sä uusi­in investoin­tei­hin jos­sain toises­sa bis­nek­sessä. Haas­teena on, että tämän rahan voi sijoit­taa yhtä hyvin Suomen ulkop­uolelle kuin Suomeen. Kun pain­opiste siir­tyy pois suur­te­ol­lisu­ud­es­ta, sosi­aalidemokraat­ti­nen-ammat­tiy­hdis­tyspe­rus­tainen yhteiskun­ta­malli on myös ongelmissa.

  173. Ville: Kun pain­opiste siir­tyy pois suur­te­ol­lisu­ud­es­ta, sosi­aalidemokraat­ti­nen-ammat­tiy­hdis­tyspe­rus­tainen yhteiskun­ta­malli on myös ongelmissa. 

    Liikku­via osia on tosi­aan niin paljon, että (täl­lai­sis­sa keskusteluis­sa) aina jokin osa­nen jää täysin huomioimat­ta. Viime vuosikym­me­nien suurimpia talous­muu­tok­sia on ollut glob­al­isaa­tion ohel­la pääo­mat­u­lo­jen kasvu ansio­tu­loi­hin ver­rat­tuna. Suomel­la ja suo­ma­laisil­la oli etsikkoaikansa hoitaa oma tont­tin­sa kun­toon ja osal­lis­tua globaalin tuotan­non omis­tamiseen. Teim­mekö niin. No eipä tehty ei. Halusimme sijoit­taa asumiseen, toinen tois­temme kotei­hin, “kaik­ki eurot + 1 euroa”. No, edis­tääkö jatkos­sa asumisen keskit­tymi­nen osal­lis­tu­mista globaalin tuotan­non omis­tamiseen. Ei edis­tä ei. Jatkos­sakin, keskimääräis­es­ti, suo­ma­lainen omis­taa vain oman nimel­lis­es­ti kalli­in kotin­sa. Masen­tavaa. Yhteiskun­ta­malli on ongelmissa.

  174. Blo­gisti on ihan oike­as­sa että tar­jon­tatek­i­jät ovat määräävässä ase­mas­sa pitkäl­lä aikavälil­lä, tämä on talousti­eteen peruskau­raa. Todis­tus­taak­ka on niil­lä jot­ka väit­tävät päin­vas­taista. Ruotsin edelli­nen hal­li­tus loi 300 000 työ­paikkaa purka­mal­la pul­lonkaulo­ja, siinä mei­dän sosial­is­teille opit­tavaa, eli dynaamiset vaiku­tuk­set näyt­tävät toimi­van. Iro­nista sinän­sä että ns. hyv­in­voin­ti­val­tion kan­nat­ta­jat eivät tätä tajua, h‑vointivsltion tule­vaisu­us riip­puu täysin korkeas­ta työl­lisyy­destä, joka tur­vaa sen rahoituk­sen. Lyhyen aikavälin kysyn­nän­sääte­lyl­lä ei ole muu­ta roo­lia kuin tuotan­tokuilun kuromisel­la umpeen.

    Maa­han­muut­ta­jien työl­listymi­nen riip­puu työn­tö- ja vetovoi­matek­i­jöistä. Huonoim­min tässä lie­nee pär­jän­nyt Ran­s­ka joka on ottanut mamu­ja pohjoisafrikas­ta elämään val­tion kus­tan­nuk­sel­la. Esimerk­ki paljon parem­mas­ta inte­graa­tios­ta on Englan­ti, mis­sä työlle ahnaat aasialaiset ovat tulleet tekemään duu­nia eivätkä julkisen sek­torin eläteik­si (kos­ka sosi­aal­ituet Englan­nis­sa ovat pienet). Pahoin pelkään että Suo­mi on pikem­min Ran­skan kuin Englan­nin tiellä.

  175. Raimo K: Tässä on paljon perää, mut­ta mis­tä johtuu juuri suur­te­ol­lisu­u­den halut­to­muus ja kyvyt­tömyys uusi­in investoin­tei­hin. Rahaa on, mut­ta se jae­taan ulos osinkoina.

    No juuri siitä, ettei hei­dän ole tarvin­nut aiem­min uudistua. 

    Yri­tyskult­tuuril­la on pitkä hän­tä, eikä se isois­sa vuo­sisa­tai­sis­sa yri­tyk­sis­sä muu­tu nopeasti, siis alle 10…20 vuodessa, ellei tule uut­ta domi­noivaa omistajaa.

    Laivan­raken­nus­ta en luokit­tele tähän suur­te­ol­lisu­u­den per­in­teitä kun­nioit­tavaan sakki­in. Siel­lä vain kävi niin, että uudet domi­noi­vat omis­ta­jat oli­vat kyvyt­tömiä. Nyt näyt­tää paremmalta.

  176. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­un on pakko huo­maut­taa, että ulk­mo­maalaisväestöön kuu­luu muitakin kuin luku­taidot­to­mia soma­le­ja vain sik­si, että soma­likam­moi­set käyt­tävät pelot­telu­un­sa val­tavaa maa­han­muut­ta­jamäärää, jos­sa ovat mukana esimerkik­si viro­laiset. Jos heitä ei pidä oikeina maa­han­muut­ta­ji­na, sil­loin maa­han­muut­toa koske­vis­sa tilas­tois­sa ei pidä laskea heitä maahanmuuttajiksi.

    Fair enough.

    Luul­lak­seni kuitenkin on yleisessä tiedos­sa, että Suomes­sa on vuo­den 2014 lop­ul­la noin 20 000 etnistä soma­lia. Määrä tullee kas­va­maan per­heeny­hdis­tämis­ten joh­dos­ta, arvioi maa­han­muut­tovi­ras­to sekä myös huo­mat­ta­van suuren syn­tyvyy­den johdosta.

    Onko se sit­ten paljon tai vähän, on sit­ten viestin vas­taan­ot­ta­jan tykönään arvioita­va. Vähem­män se on kuin Ruot­sis­sa ja luul­tavasti enem­män kuin Venäjäl­lä :), var­masti enem­män kuin Virossa ja Nor­jan ja Tan­skan kanssa ollaan jok­seenkin tasoissa.

    Maa­han­muut­to luon­nol­lis­es­ti liit­tyy ketjun otsikkoon siten, että human­itääri­nen sel­l­ainen muo­dostaa aika ison haas­teen globaalis­sa maail­mas­sa täl­laiselle taan­tu­valle sosialidemokraat­tiselle hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nalle kuin Suomi.

    Työperäi­nen maa­han­muut­to nyt ei tietenkään voi olla koskaan oikeen mikään ongel­ma, kos­ka jos työ­paikko­ja ei syn­ny, ei tule ihmisiäkään työn perään. Tietenkin useim­mat keskusteli­jat var­maan halu­aisi­vat, että meil­lä olisi Ruotsin 60 ja 70-luku­jen posi­ti­iviset ongel­mat työvoimapulineen.

  177. Ville:
    ‘snip’
    Kun pain­opiste siir­tyy pois suur­te­ol­lisu­ud­es­ta, sosi­aalidemokraat­ti­nen-ammat­tiy­hdis­tyspe­rus­tainen yhteiskun­ta­malli on myös ongelmissa. 

    Tämä nyt on täyt­tä pup­pua, markki­na­t­alouteen perus­tu­va yhteiskun­ta­malli ei ole mitenkään ‘sosi­aalidemokraat­ti­nen-ammat­tiy­hdis­tyspe­rus­tainen’ vaan kapitalistinen.

  178. Olin epä­tark­ka, kun peräänku­u­lutin tilas­to­ja sukupuolten osuuk­sista vihrei­den äänestäjistä. Eihän moista oikein voi rehdeis­sä vaaleis­sa tilastoida :).

    Gallu­peis­sa var­maan selvitetään ero­ja nais­ten ja miesten puoluekan­to­jen välil­lä. Onko jol­lain hyvää linkkiä täl­laisen raakadataan?

  179. Ville: Jos investoin­nit eivät ole kan­nat­tavia, niitä ei pidä tehdä. Kun rahaa jae­taan osinkoina, se on käytet­tävis­sä uusi­in investoin­tei­hin jos­sain toises­sa bis­nek­sessä. Haas­teena on, että tämän rahan voi sijoit­taa yhtä hyvin Suomen ulkop­uolelle kuin Suomeen.
    ‘snip’

    Tot­ta kai investoin­tien täy­tyy olla kan­nat­tavia ja sehän tässä huolestut­taa, että suur­te­ol­lisu­udel­la ei ole lainkaan kan­nat­tavia bis­nesideoita. Het­ken päästä sel­l­ainen teol­lisu­us lakkaa olemasta.

  180. Osmo Soin­in­vaara:
    Kävin vai­moni kanssa lounaal­la talos­samme asu­van ital­ialaisen luona. Mies on töis­sä kemikaalivi­ras­tossa ja vaimo jour­nal­isti. Heistä oli häir­it­sevää, että Helsingis­sä on niin vähän ulko­maalaisia, mikä saa har­vat ulko­maalaiset tun­temaan olon­sa vähän epäkodikkaak­si. Ulko­maalaiset arvosta­vat diver­si­teet­tiä. Jos olisitte menos­sa vuodek­si Ulko-Mon­goo­li­aan­ja saisitte vali­ta kahdes­ta kaupungista, joista toises­sa kaik­ki muut ovat ulkomon­goo­lialaisia ja toises­sa 20 % on muual­ta tullei­ta, kumpaan menisitte?

    Eikös Helsingis­sä jo läh­estytä tuo­ta 20%:ia? Ainakin nuorem­mis­sa ikäluokissa?

    Kuvit­teel­lisen Ulko-Mon­go­lian sijaan voisin ottaa esimerkik­si sen Ital­ian. Olen itse kokenut oloni Ital­ias­sa varsin kotoisak­si selkeästä kie­limuurista huoli­mat­ta. Siis alueil­la, joil­la ei ole ollut eri­ty­istä ulko­maalaisy­hteisöä, johon sitoutua ensisi­jais­es­ti. Italia on suo­ma­laiselle minus­ta kodikas maa ja on hiukan sääli, jos ital­ialaiset eivät koe Suomea vastaavasti.

    Minus­ta molem­mil­la on puolen­sa. Ruot­sis­sa ulko­maalaisia on paikoitellen niin paljon, että hyp­päämi­nen ulko­maalaisy­hteisöön on hiukan liiankin help­poa ja kon­tak­tit ruot­salaisi­in jäävät vähäisiksi.

    Ruot­sista koke­mus­ta on toki selvästi enem­män kuin Italiasta.

  181. Ja siis Helsingis­sähän muis­taak­seni yli puo­let on niitä muual­ta tullei­ta, siis ei syn­type­r­äisiä, ellei se ole nyt ihan viime vuosi­na muuttunut.

    Mut­ta ihan ulko­maalai­sis­sakin var­maan tuo 20% läh­estyy ja lap­sis­sa ja nuoris­sa on var­maan ikälu­okkia, jois­sa saat­ta olla jo toteutunutkin.

  182. Saara: Tiedätkö sinä, mitkä omi­naisu­udet, tiedot ja taidot ovat 20 vuo­den kulut­tua valt­tia maail­man­markki­noil­la, jot­ta voit lajitel­la meille pyrkivät maa­han­muut­ta­jat hyödyl­lisi­in ja hyödyttömiin? 

    Hyvä abstrak­ti ajat­telukyky, suju­va suulli­nen ja kir­jalli­nen ilmaisu­taito mielel­lään use­am­mal­la suurel­la kielel­lä, suvait­se­vaisu­us, päämääräti­etoisu­us, ahkeru­us, sin­nikkyys, kyky aset­tua toisen ihmisen asemaan.

    Näistä avuista on apua korkean tuot­tavu­u­den ammateis­sa hyvinkin laa­jasti. Mata­lam­man tuot­tavu­u­den töis­sä abstrak­tia ajat­telua ja kir­jal­lista ilmaisua voi vai­h­taa halu­un aut­taa heikom­pia, kos­ka hoitoalal­la on töitä tulevaisuudessakin.

    Lista olisi näyt­tänyt samal­ta 20 vuot­ta sit­ten, ja tuskin­pa se kovin paljon siitä muut­tuu eteenpäinkään.

    En väitä, että näil­lä kri­teereil­lä voi lajitel­la meille pyrkivät maa­han­muut­ta­jat hyödyl­lisi­in ja hyödyt­tömi­in, mut­ta jos henkilöl­lä on kaik­ki, hän on erit­täin toden­näköis­es­ti hyödylli­nen tule­vaisu­udessakin, ja jos hänel­lä ei ole mitään, ei ole kovin toden­näköistä (joskaan ei ihan mah­do­ton­ta), että hän olisi kovin hyödylli­nen talouden kannalta.

  183. Anna-Liisa: Eikö Piket­ty kir­joit­tanut, että nykyi­nen suurten mas­so­jen ylelli­nen hyv­in­voin­ti on vain lyhyt onnenai­ka yhteiskun­nas­sa ja edessä on mas­so­jen paluu köyhyyteen? 

    Ja syynkin ker­toi: madal­tu­vat vero­pro­gres­sio ja pääo­mat­u­lon vero­tus (jne.) ker­ryt­tävät rahaa rahan luo, kos­ka siitä saa täl­löin ratkai­sev­asti parem­man tuo­ton kuin reaal­i­taloud­es­ta, ja tämä aiheut­taa ikävän kier­teen, jos­sa epä­ta­sainen tulo­jakau­ma las­kee, mikä syö kysyn­tää, mikä puolestaan sekä aiheut­taa työt­tömyyt­tä että ohjaa lisää investoin­te­ja pois reaalitaloudesta.
    Eli siis nimeno­maan pitäisi säi­lyt­tää korkea vero (- ja maksu)progressio ja hyv­in­voin­ti­val­tio, jot­ta näin ei kävisi.

  184. Osmo Soin­in­vaara:
    Ulko­maalaiset arvosta­vat diver­si­teet­tiä. Jos olisitte menos­sa vuodek­si Ulko-Mon­goo­li­aan­ja saisitte vali­ta kahdes­ta kaupungista, joista toises­sa kaik­ki muut ovat ulkomon­goo­lialaisia ja toises­sa 20 % on muual­ta tullei­ta, kumpaan menisitte?

    Olen pitkään ollut ehdot­tomasti maa­han­muu­ton kan­nal­la: http://hermiitti.blogspot.fi/2011/09/argumentteja-maahanmuuton-puolesta.html

    Maa­han­muut­toasi­at niiden tärkey­destä huoli­mat­ta ovat silti vain yksi asi­akokon­aisu­us poli­itikko­jen tehtäväken­tässä, vaik­ka joskus näyt­tävätkin läh­es ain­oal­ta kysymykseltä. 

    Mielestäni yhä maa­han­muut­toasi­at vaikut­ta­vat saa­van liian kär­jekkäitä keskustelui­ta aikaan tääl­lä per­in­teikkäässä maas­ta­muut­to­val­tio Suomesssa.

  185. Tapio: Tämä ei auta, sil­lä ammat­tili­itot ovat lukin­neet palkkavaa­timuk­sen­sa tuot­tavu­u­den kasvu­un, ei elinkus­tan­nuk­si­in. “Kyl­lä duu­narinkin pitää saa­da oikeutet­tu osansa tuot­ta­mas­taan hyödystä!” 

    Tuot­tavu­us Suomes­sa kehit­tyi Nokian hyv­inä vuosi­na todel­la nopeasti, ja duu­nar­it ja virkail­i­jat sai­vat oikeutetun osansa, vaikkei heil­lä kovin suur­ta osu­ut­ta kasvu­un ollutkaan. Kaikkien palkat nousi­vat nopeasti.

    Nyt sitä ollaan sit­ten vaikeroitu vuosikau­sia Nokian jälkeistä krapulaa. 

    Joo tietoni ovat vajavaiset. Ehkä ammat­tili­itot jyl­läävät ja myl­läävät myös tuol­la min(y):n rajoil­la liikku­vis­sa töis­sä. Mar­jan­poimin­noista lumitöi­hin. Main­os­ten­jakelus­ta puhe­lin­myyn­ti­työhön. Las­ten­hoi­dos­ta (lapsen­lik­ka-taso) per­son­al trainerei­hin. Kai meil­lä kuitenkin on ole­mas­sa työ­markki­na joka kuplii juuri tuon 70-luvun SAK — EK ‑tat­a­min ulkop­uolel­la? Mitä halvem­paa tääl­lä olisi elää sitä voimakkaam­min tuo kuplisi juhlajuomaa.

  186. Saara: Sitä pait­si, jos halu­at houkutel­la niitä kaikkein parhai­ta aivo­ja, ei kan­na­ta ryhtyä kovin valikoivak­si. Useim­mat täl­lai­sista ihmi­sistä nimeno­mais­es­ti janoa­vat ja arvosta­vat diver­si­teet­tiä (mon­elle diver­si­teet­ti on erään­laista oman aja­tus­pros­essin polt­toainet­ta ja he koke­vat kuihtuvansa/tukehtuvansa yksipuoli­sis­sa ympäristöis­sä). Parhail­la on myös mah­dol­lisu­us vali­ta asuin­maansa. Muukalais­vas­tainen tai ‑epälu­u­loinen monokult­tuuri ei nouse kovin korkealle toivelistalla. 

    Peukutin. Kir­joi­tat hyvin ja lop­pua kohden oikein nas­taa luovu­ud­es­ta. Mut­ta herää kysymys mikä merk­i­tys val­tioil­la sit­ten oikeas­t­aan on. Minä, max, olen hyö­tynyt Googles­ta ja hyö­dyn­nän Googlen palvelui­ta enem­män kuin keskiver­toamerikkalainen? Onko se tärkeää saa­da juuri oman val­tion rajo­jen sisään jotakin?

  187. Muu äidinkieli kuin suo­mi tai ruotsi

    Meri-Rasti­la 30,8 %
    Kallahti 29,5 %
    Kurkimä­ki 28,9 %
    Itäkeskus 27,4 %
    Kivikko 26,5 %

    Osmo Soin­in­vaara:
    Kävin vai­moni kanssa lounaal­la talos­samme asu­van ital­ialaisen luona. Mies on töis­sä kemikaalivi­ras­tossa ja vaimo jour­nal­isti. Heistä oli häir­it­sevää, että Helsingis­sä on niin vähän ulko­maalaisia, mikä saa har­vat ulko­maalaiset tun­temaan olon­sa vähän epäkodikkaak­si. Ulko­maalaiset arvosta­vat diver­si­teet­tiä. Jos olisitte menos­sa vuodek­si Ulko-Mon­goo­li­aan­ja saisitte vali­ta kahdes­ta kaupungista, joista toises­sa kaik­ki muut ovat ulkomon­goo­lialaisia ja toises­sa 20 % on muual­ta tullei­ta, kumpaan menisitte?

    1. siR­NA sot­kee taas pako­laiset ja ulko­maalaiset keskenään. LKu­ulen, että ital­ialainen ystävfäni ihmetteli sitä, mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja.

  188. Osmo Soin­in­vaara:
    Kävin vai­moni kanssa lounaal­la talos­samme asu­van ital­ialaisen luona. Mies on töis­sä kemikaalivi­ras­tossa ja vaimo jour­nal­isti. Heistä oli häir­it­sevää, että Helsingis­sä on niin vähän ulko­maalaisia, mikä saa har­vat ulko­maalaiset tun­temaan olon­sa vähän epäkodikkaak­si. Ulko­maalaiset arvosta­vat diver­si­teet­tiä. Jos olisitte menos­sa vuodek­si Ulko-Mon­goo­li­aan­ja saisitte vali­ta kahdes­ta kaupungista, joista toises­sa kaik­ki muut ovat ulkomon­goo­lialaisia ja toises­sa 20 % on muual­ta tullei­ta, kumpaan menisitte?

    Ehdot­tomasti sinne ulkomon­go­lialais­ten kaupunki­in. Jos lähtisin Ulko-Mon­go­li­aan, en taa­tusti menisi sinne sik­si, että saisin elää siel­lä joidenkin muiden euroop­palais­ten kanssa omas­sa euroop­palais­ten porukassa.

    Tilanne voisi olla toinen, jos vihaisin Ulko-Mon­go­li­aa, ja min­ut karkotet­taisi­in sinne, eikä min­ul­la olisi yhteistä kieltä kenenkään paikallisen kanssa. Mut­ta jos puhutaan vapaae­htois­es­ta min­un halu­a­mas­tani siir­tymis­es­tä, val­in­ta olisi selvä. Voin myös ymmärtää vaikka­pa Suomeen sotaa tai köy­hyyt­tä pakoon tullei­den, tai rahakkai­ta hom­mia het­kek­si tekemään tullei­den kin­nos­tuk­sen asua “karko­tu­saikansa” omaan kult­tuuri­in­sa kuu­lu­vien kanssa (mut­ta tästä kysymyk­sessä ei kai ollut kyse). Samoin voin ymmärtää kan­sain­välisen kap­i­tal­istin, joka tulee Suomeen het­kek­si, leipo­maan muu­ta­man miljoo­nan, ilman kiin­nos­tus­ta kohde­maa­han, halun eristäy­tyä paikalli­sista kaltais­ten­sa pariin.

  189. Osmo Soin­in­vaara:
    Raa­ka-dataa ei saa julka­ista. Tietosuoja.

    Vihreil­lä on var­maankin sta­tis­ti­ikkaa jäsenistön­sä rak­en­teesta. Tuo tieto ei rikkoisi tieto­suo­jaa. (Gallup-fir­moil­la on myös tietoa kan­nat­ta­jista, mut­ta eivät ehkä anna tietoa ulos ilmaiseksi.)

  190. Sven­skata­lande finne: Ei viro­lais­ten tuloa Suomen työ­markki­noille vas­tus­tanut kuin ne ihan ay-änkyrät, jot­ka muis­taak­seni sai­vatkin aikaan jonkin siirtymäajan. 

    Mitä nyt per­su­ista Hal­la-aho ja Soi­ni itkevät viroilais­ten per­heille mak­set­tavien lap­sil­isien perään.

  191. Sven­skata­lande finne:
    Ja siis Helsingis­sähän muis­taak­seni yli puo­let on niitä muual­ta tullei­ta, siis ei syn­type­r­äisiä, ellei se ole nyt ihan viime vuosi­na muuttunut.

    Mut­ta ihan ulko­maalai­sis­sakin var­maan tuo 20% läh­estyy ja lap­sis­sa ja nuoris­sa on var­maan ikälu­okkia, jois­sa saat­ta olla jo toteutunutkin. 

    Muis­tan joskus jostain kuulleeni tai luke­neeni, että Viipuri olisi 1930-luvul­la ollut Suomen kan­sain­välisin kaupun­ki. Tietääkö joku, mihin lukui­hin tuo piirre mah­toi perustua? 

    Sen­hän kyl­lä tiedämme, että mm. viikinkien idän­tie (Mustalle merelle asti), Hansa-liiton kaup­pati­et ja mm. hol­lan­ti­lais­tenkin kaup­paretket mm. Pietari­in kulki­vat paljolti Suomen­lahtea pitkin. Viikinkien (var­jaagien) idän retket ja kaup­pati­et mainit­ti­ien aikoinaan kyl­lä his­to­ri­an tun­neil­la koulus­sakin, mut­ta se, miten suures­sa määrin heil­lä oli vaiku­tus­ta Suomen sekä itä-euroop­palais­ten maid­en kehi­tyk­seen, ei ainakaan min­ulle vielä koulu­aikoina tul­lut yhtä selväk­si kuin vas­ta paljon myöhem­min. Oliko esimerkik­si var­ja­gi Rurik muual­ta, Skan­di­navi­as­ta tul­lut maa­han­muut­ta­ja alueel­la, jos­ta hänen johdol­laan (ja jäl­keen­sä!) muo­dos­tui myöhem­min, his­to­ri­an luke­mat­tomien eri vai­hei­den ja kään­tei­den myötä, yli 1140 vuo­den aikana mm. nykyi­nen Venäjä?

    Vuorovaiku­tus­ta eri maid­en kan­so­jen ja maid­en välil­lä on ollut aina. Pelkkä eristäy­tymi­nen ja kuoreen­sa käper­tymi­nen voi vaikut­taa minkä hyvän­sä alueen eli­noloi­hin haitallis­es­ti. Joskus voi joku ulkop­uo­li­nen nähdä asi­at toisin silmin, ja mm. aut­taa ratkaise­maan ongelmia, joi­ta esim. keskenään kiis­tele­vien osa­puolten voi olla vaikea muu­toin ratkaista. Se edel­lyt­tää kuitenkin yleen­sä osaamista ja taitoakin, jos­ta on hyö­tyä alueelle ja sen väestölle. Pelkkä ‘ulko­maalaisu­us’ ja esim. kieli­taidot­to­muus voi olla joskus myös rasite.

  192. Työperäi­nen maa­han­muut­to on jär­jel­lis­es­ti perusteltavis­sa työvoiman tar­jon­nan lisäämisek­si. Mut­ta mik­si ja kuin­ka paljon ottaa maa­han käytän­nöl­lis­es­ti luku- ja kir­joi­tus­taidot­to­mia täysin vieraista kult­tuureista jot­ka eivät juuri tuo­ta mitään, mut­ta mak­sa­vat. Human­itääri­sistä syistä ? Mis­sä kul­kee kan­tokykymme rajat ? Tältä osin vihreys on kuin kom­mu­nis­mi, täysin uskon­va­rainen asia. “Poikani, et tiedä kuin­ka vähäl­lä jär­jel­lä maail­maa hal­li­taan”, väitetään kans­leri Oxen­stier­nan sanoneen.….

  193. Jyr­ki S.:
    Soin­in­vaaran ana­lyysi on aivan oikea. On järkyt­tävää, että asi­at tehdään meil­lä aina huonom­min kuin Ruot­sis­sa. Ruot­salaisil­la pie­neen hölmöi­lyyn on varaa, mut­ta meil­lä ei. Olem­me­han jo lähtöko­htais­es­ti köyhempiä. 

    Tämä köy­hyys on nykyään pääasi­as­sa itseaiheutettua.

    Ruot­sis­sa val­tio omis­taa isot määrät luon­non­va­ro­ja hyö­dyn­täviä yri­tyk­siä, kuten LKAB, jot­ka tako­vat mil­jar­di­voit­to­ja valtiolle.

    Vas­taavasti Suomes­sa Kokoomuus- ja Keskus­ta-vetoiset hal­li­tuk­set, Vihrei­den suo­si­ol­lisel­la avus­tuk­sel­la, ovat savus­ta­neet Suomen raa­ka-aine ja yri­tysomis­tuk­sia ulko­maille kiihtyväl­lä tahdil­la ja reilusti alle markkinahinnan.

    Konkreet­tis­es­ti tämä tarkoit­taisi vas­taavasti sitä, että jos Suo­mi olisi Nor­ja, niin Sta­toil oltaisi­in jo kau­pat­tu par­il­la sadal­la miljoon­al­la ensim­mäiselle ulko­maiselle ostajalle. 

    Vielä absur­dim­paa on se, että Sip­ilän ehdot­ta­malle myy­dään tuhkatkin pesästä poli­ti­ikalle on niin paljon kan­na­tus­ta Suomes­sa, vaik­ka parem­pi ratkaisu olisi tehdä kaivos- ja ener­giapro­jek­teista enem­män kansallisia.

    Olisikin mie­lenki­in­toista nähdä ver­tailu Ruotsin ja Suomen val­tioiden omis­tus­poli­ti­ikas­ta, eli vaik­ka ihan numerot siitä paljonko val­tion fir­mat tuot­ta­vat kas­saan rahaa.

  194. Olisikin mie­lenki­in­toista nähdä ver­tailu Ruotsin ja Suomen val­tioiden omis­tus­poli­ti­ikas­ta, eli vaik­ka ihan numerot siitä paljonko val­tion fir­mat tuot­ta­vat kas­saan rahaa.

    Wikipedi­as­ta kat­so­ma­l­la, LKA­Bin vuosit­tainen tuot­to on noin 31 mil­jar­dia kru­unua eli 3 mil­jar­dia euroa.

    Paljos se Suomen bud­jet­ti­va­je olikaan?

  195. Raimo K: No eipä ole yrit­täjät mitenkään eri­tyis­es­ti hyv­in­voin­ti­val­tio­ta mak­sa­neet, veron­mak­sa­jat ovat rahoit­ta­neet ja hei­hin kuu­luu paljon, paljon muitakin kuin yrittäjiä.

    Ja mikähän slo­gan nyt loukkaa: työ, tasa-arvo, turvallisuus?

    Työn­tek­i­jäkö mak­saa itselleen palkat vai työ­nan­ta­ja työn­tek­i­jälle? Työn­tek­i­jäkö mak­saa palkan sivuku­lut vai työ­nan­ta­ja ? Uskallatko arvioi­da miten suuri pros­ent­ti työ­nan­ta­jista ottaa urakoi­ta täl­lä het­kel­lä nol­lakat­teel­la saadak­seen työn­tek­i­jöilleen työtä?

    Työ , tasa-arvo ja tur­val­lisu­us poh­jau­tuu työl­listävien yrit­täjien henkilöko­htaiseen riskinot­toon. Sen hedelmistä tulee sit­ten demareille jakovaraa.

  196. Osmo Soin­in­vaara:
    siR­NA sot­kee taas pako­laiset ja ulko­maalaiset keskenään. LKu­ulen, että ital­ialainen ystävfäni ihmetteli sitä, mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja.

    Kysymyshän on vain työ­nan­ta­jien asenteesta.Ei ole luvista kiin­ni, jokainen asiantun­ti­ja, joka anoi oleskelulu­paa sai sen.

    Siis eu-ulkop­uo­li­nen, eu-kansalainen­han ei sitä edes tarvitse.

    Ain­oak­si syyk­si jää tuo , ettei ulko­maalainen kel­paa k.Kuten ei kel­paa +50-vuo­ti­askaan eikä moni muukaan

    Mis­sään muual­la ei ole näin totaalis­es­ti asen­tei­den varas­sa toimivia työnantajia
    kuin Suomessa

  197. Osmo Soin­in­vaara:
    mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja. 

    Yliopis­ton laitok­sel­la / tutkimus­ryh­mässä jos­sa olin töis­sä, oli eri­laiset rahoi­tuski­in­tiöt mm. suo­ma­laiselle henkilöstölle, muun maalaisille tutk­i­joille ja lait­teis­tolle. Erit­täin päte­viä suo­ma­laisia oli luon­nol­lis­es­ti aina paljon tar­jol­la, mut­ta ei ollut siinä kiin­tiössä rahaa, joten ei palkat­tu. Nämä koti­maiset mais­ter­it ja tohtorit tekivät sit­ten välil­lä hant­ti­hom­mia ja oli­vat työttöminä.

    Ulko­maalais­ten kiin­tiössä oli aina rahaa, kos­ka esim. ulko­maalaisia alan tohtor­e­i­ta ei vain ollut tar­jol­la mis­sään, tai eivät kauaa pysyneet kun sai­vat sulan hat­tuun ja parem­mat rahat bri­tan­ni­as­ta / amerikas­ta. Tutkimus­laiteki­in­tiössä oli myös rahaa, välil­lä sitä oikein laitet­ti­in haise­maan koneisi­in. Mut­ta suo­ma­laisia ei voitu palkata, kos­ka vain ulko­maalaisille oli rahoi­tus­ta, ja niitä ulko­maalaisia sit­ten oikein käyti­in ulko­mail­ta hake­mas­sa ja kouluttamassa.

    Tuo oli se toinen VMP ‑tason asia jon­ka takia lähdin yliopis­tos­ta. Yksi­ty­i­sis­sä fir­moissa työsken­te­len myös ulko­maalais­ten kanssa, mut­ta nämä ovat aina niitä hal­patyön­tek­i­jöitä skypen päässä.

    Autoin aiem­min ja edelleen ulko­maalaisia aka­teemisia tut­tu­jani, mm. intialaisia, kiinalaisia ja irani­laisia / irak­i­laisia löytämään töitä yliopis­ton ulkop­uolelta suo­ma­lai­sista yri­tyk­sistä. Tai yritän parhaan tietämyk­seni mukaan kar­toit­taa mitä ja mis­sä he voisi­vat tehdä, ja miten markki­noi­da itseään.

    Yleen­sä tör­mätään käytän­nössä siihen, että englan­ninkielisiä työy­hteisöjä on Nokian ulkop­uolel­la hyvin vähän. Ex Nokia ei palkkaa ja vaik­ka osaami­nen riit­täisi muualle hyvin, ja min­imi­palk­ka kävisi, puh­taasti suomenkieliseen työy­hteisöön ei halu­ta palkata yhtä englan­ninkielistä, kos­ka siir­tymi­nen suomi/englanti kom­mu­nikaa­tioon hidas­taa ja kankeut­taa yleen­sä jonkin ver­ran monis­sa tilanteissa.

    Yksi tapa tukea PK yri­tys­ten kehi­tys­tä / kasvua voisi olla jonkin­lainen tuki suomenkielis­es­tä englan­ninkieliseen työy­hteisöön siir­tymiseen. Val­tio voisi esim. mak­saa tukea jos PK-yri­tys palkkaa suomea osaa­mat­toman henkilön.

    Moni per­su var­masti vetää tuos­ta herneen nenään kos­ka se olisi “ulko­maalais­ten suosimista”. Mut­ta minus­ta se olisi enem­män suo­ma­lais­ten pk-yri­tys­ten tukemista kan­sain­väliseen businekseen.

    Peru­songel­ma ulko­maalais­ten työl­listymiseen Suomes­sa on kuitenkin se, että tääl­lä on vähän töitä ja aka­teemiselle huonot palkat.

  198. Viherinssi: Hyvä abstrak­ti ajat­telukyky, suju­va suulli­nen ja kir­jalli­nen ilmaisu­taito mielel­lään use­am­mal­la suurel­la kielel­lä, suvait­se­vaisu­us, päämääräti­etoisu­us, ahkeru­us, sin­nikkyys, kyky aset­tua toisen ihmisen asemaan.

    En väitä, että näil­lä kri­teereil­lä voi lajitel­la meille pyrkivät maa­han­muut­ta­jat hyödyl­lisi­in ja hyödyt­tömi­in, mut­ta jos henkilöl­lä on kaik­ki, hän on erit­täin toden­näköis­es­ti hyödylli­nen tule­vaisu­udessakin, ja jos hänel­lä ei ole mitään, ei ole kovin toden­näköistä (joskaan ei ihan mah­do­ton­ta), että hän olisi kovin hyödylli­nen talouden kannalta.

    Niin. Var­maan sel­l­ainenkin kri­teeri, että ote­taan ain­oas­taan aške­naz­i­ju­u­ta­laisia, joiden ÄO ylit­tää 130, johtaa teo­ri­as­sa men­estyk­seen. Käytän­tö on sit­ten erikseen.

    Ihmisiä, joil­la kaik­ki mainit­se­masi omi­naisu­udet ovat poikkeuk­sel­lisen hyvää tasoa (lisäk­si luovu­us, jon­ka uno­hdit ? lis­ta­ta), lie­nee kohta­laisen har­vas­sa. Lisäk­si mon­et noista omi­naisuuk­sista eivät ole syn­nyn­tymästä saak­ka muut­tumat­to­mia, vaan ympäristö vaikut­taa niiden kehit­tymiseen ratkai­sev­asti. Kun suori­tuskyvyltään keskinker­taista (nuor­ta) porukkaa tuo­daan jostakin alkeel­lisem­mas­ta kult­tuurista omaamme, 5–10 vuo­den kulut­tua osal­la heistä voi olla mainit­se­masi omi­naisu­udet. Se, onko, ja kuin­ka monel­la, riip­puu myös tavas­tamme vas­taan­ot­taa ja kohdel­la näitä ihmisiä. 

    Lisäk­si eri­lai­sista kult­tuureista tuli­joil­la on sel­l­aisia omi­naisuuk­sia, jot­ka mei­dän omas­sa kult­tuuris­samme jäävät kehit­tymät­tä. Osa näistä voi osoit­tau­tua eri­tyisen hyödyl­lisik­si mei­dän kult­tuuri­imme tuo­tu­na. Uudet, hyödyl­liset ideat tarvit­se­vat yleen­sä poh­jak­seen usei­den keskenään eri­lais­ten ajatusten/ideoiden luo­vaa yhdis­te­lyä. Mei­dän kult­tuuris­samme val­lit­se­vat tietyn­laiset ideat, muil­la toisen­laiset. Diver­si­teet­ti on olen­nainen tek­i­jä menestyksessä.

  199. Osmo Soin­in­vaara: Ulko­maalaiset arvosta­vat diversiteettiä.

    Eiköhän ulko­maalaiset arvos­ta samo­ja asioi­ta kuin suo­ma­laisetkin ulko­maankomen­nuk­sil­laan eli samal­la taval­la ajat­tele­vien ja käyt­täy­tyvien ihmis­ten seu­raa ja kelvol­lisia puit­tei­ta. Jälkim­mäisiä tääl­lä on kovin niukasti, jos­ta syys­tä myös ensik­si mainit­tu­ja. Meil­lä on hyvin vähän Kata­janok­ka — Kemikaalivi­ras­to ‑akse­lei­ta joten ei ole ihme jos Ital­ian kaltais­es­ta kult­tuuri­maas­ta tul­taes­sa tun­tuu vähän ankealta.

    Diver­si­teetin käytän­nön merk­i­tys puhekielessä on kyl­lä aika hupaisa. Samas­sa yhtey­dessä voidaan a) pahoitel­la diver­si­teetin puut­tet­ta ja b) sitä että tääl­lä on ulko­maalaisy­hteisö­jen suh­teen eri­laista kuin muual­la. Tot­ta kai esimerk­si Ulko-Mon­go­lias­sa val­it­sisin alueen jos­sa on 20% muual­ta tullei­ta kos­ka sil­loin tarvit­see altistua diver­si­teetille vähem­män, eli viet­tää expatin normielämää expat-kuplas­sa jos­sa ulko­maail­ma ei suurem­malti pääse häiritsemään.

    Kan­nat­taisiko­han ihan rehellis­es­ti myön­tää ettei diver­si­teet­tiä todel­lisu­udessa kaipaa kukaan, vaan uni­ver­saale­ja siis­tit­tyjä kaupun­ki- ja kult­tuuriym­päristöjä jois­sa vahvim­mat eri­laisu­u­den koke­muk­set liit­tyvät ruokakult­tuuri­in, ja yhteisöjä jois­sa nor­mit ja arvot ovat tur­val­lisen samanlaisia.

    Työy­hteisö­jen rekry­toin­tipros­es­seis­sa pyrkimys diver­si­teetin min­i­moin­ti­in näkyy selvim­min, kan­nat­taa googlata vaikka­pa haku­sanoil­la “cul­tur­al fit” ja “net­work fit” jos ilmiö on jäänyt tuntemattomaksi.

    Käytän­nössä, jos siis halu­aisimme pääkaupunki­in korkeasti koulutet­tu­ja ammat­ti­laisia, mei­dän pitäisi pyrk­iä vähen­tämään diver­si­teet­tiä jot­ta Helsin­ki näyt­täy­ty­isi maa­han­tuli­jalle saman­laise­na kuin mikä tahansa Euroopan normipääkaupunki.

  200. Juho Laatu: Ehdot­tomasti sinne ulkomon­go­lialais­ten kaupunki­in. Jos lähtisin Ulko-Mon­go­li­aan, en taa­tusti menisi sinne sik­si, että saisin elää siel­lä joidenkin muiden euroop­palais­ten kanssa omas­sa euroop­palais­ten porukassa.

    Tilanne voisi olla toinen, jos vihaisin Ulko-Mon­go­li­aa, ja min­ut karkotet­taisi­in sinne, eikä min­ul­la olisi yhteistä kieltä kenenkään paikallisen kanssa. Mut­ta jos puhutaan vapaae­htois­es­ta min­un halu­a­mas­tani siir­tymis­es­tä, val­in­ta olisi selvä. Voin myös ymmärtää vaikka­pa Suomeen sotaa tai köy­hyyt­tä pakoon tullei­den, tai rahakkai­ta hom­mia het­kek­si tekemään tullei­den kin­nos­tuk­sen asua “karko­tu­saikansa” omaan kult­tuuri­in­sa kuu­lu­vien kanssa (mut­ta tästä kysymyk­sessä ei kai ollut kyse). Samoin voin ymmärtää kan­sain­välisen kap­i­tal­istin, joka tulee Suomeen het­kek­si, leipo­maan muu­ta­man miljoo­nan, ilman kiin­nos­tus­ta kohde­maa­han, halun eristäy­tyä paikalli­sista kaltais­ten­sa pariin.

    Se, että määrit­telee “eristäy­tymisek­si” asumisen alueel­la, jos­sa on 20% muual­ta tullei­ta, on vaikeaa käsit­tää muuk­si kuin tarkoi­tushakuisek­si vääristelyksi. 

    Itse muut­taisin ilman muu­ta enem­män diver­si­teet­tiä sisältävään paikkaan, kos­ka taka­pa­jui­sis­sa monokult­tuureis­sa on aina kohta­laisen korkea ris­ki, että juuri min­un tietoni, taitoni, arvoni ja maail­mankat­so­muk­seni tuli­si­vat siel­lä aliar­voste­tuik­si. Jos olisin ain­oa kaltaiseni, vaiku­tus­mah­dol­lisuuteni tule­vaisu­u­den kehi­tys­su­un­ti­inkin oli­si­vat vähissä.

    Itse asi­as­sa mielestäni on juuri päin vas­toin kuin esi­tit: jos olisin menos­sa vain ver­rat­en lyhyek­si ajak­si käymään, olisin kiin­nos­tunut aset­tumaan mah­dol­lisim­man paljon omas­ta kult­tuuris­tani poikkeavaan, homogeeniseen ympäristöön kult­tuu­ri­t­ur­is­min hengessä. Jos taas tarkoi­tus olisi muut­taa pysyvästi ja viedä omat lapsetkin ko. alueelle rak­en­ta­maan tule­vaisu­ut­taan, val­in­ta olisi selvä eikä se olisi tuo sin­un ehdottamasi.

  201. Pekka Pes­si: Mitä nyt per­su­ista Hal­la-aho ja Soi­ni itkevät viroilais­ten per­heille mak­set­tavien lap­sil­isien perään.

    Tai­ta­nee olla eri asia kuin se, saako työ­markki­noille tul­la. Oikeus sosi­aal­i­tur­vaan voita­neen virit­tää halu­tuk­si vielä ihan koto eduskun­nas­sa. Tai ainakin pitäisi voida :).

    Toi itkem­i­nen on kyl­lä kieliku­vana kokenut oikein hyperinflaation.

    1. Lap­sil­isä on alun perin palkan­lisä, joka työ­nan­ta­jan piti mak­saa työn­tek­i­jöille, joil­la on lap­sia. Se muutet­ti­in lap­siper­hei­den syr­jin­nän vält­tämisek­si työ­nan­ta­jien kollek­ti­ivis­es­ti kus­tan­net­tavak­si. Mik­si viro­lainen työn­tek­i­jä ei olisi oikeutet­tu lap­sil­isään, jos hänen työ­nan­ta­jansa joutuu joka tapauk­ses­sa lap­sil­isä­mak­sua palka­s­ta mak­samaan? Alem­mat palkat virolaisille?

  202. Maa­han­muu­tos­ta tulee mieleen Tääl­lä poh­jan­täh­den alla romaan­i­trilo­gian alun hauras yhteiskun­nalli­nen tas­apaino, joka sit­ten mur­tuu tun­ne­tu­in seu­rauksin. Itse näen Tar­ja Halosen ensim­mäisen pres­i­dent­tikau­den vapaan, so. human­i­taarisen, maa­han­muu­ton lähtölaukauk­se­na. Muis­taak­seni edelli­nen pres­i­dent­ti, Ahti­saari, puhui pistey­tyk­sen puoles­ta, ollen silti maa­han­muu­ton kannattaja.
    Lähi-idän ja Afrikan väestö kas­vaa nelink­er­taisek­si tämä vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä. Kun tähän yhdis­tetään alueen sodat ja yhteiskun­tien toim­i­mat­to­muus, voi olet­taa että maa­han­muut­to Euroop­paan jatkaa kasvuaan. Pelkästään tämä väestönkasvu ajaa Suomen, Euroopan union­in osana, tilanteeseen, jos­sa on vas­tat­ta­va kysymyk­seen: mikä on riit­tävä maa­han­muu­ton määrä?
    Euroopan komis­sio ja Euroopan eteläiset maat aja­vat taakan jakoa Välimeren yli­t­ullei­den ihmis­ten osalta. Muu­tako tämä Suomen sosi­aal­i­tur­van luon­net­ta, kuin­ka paljon se piene­nee, hyv­in­voin­ti­val­tio vs ruokakupon­git? Syn­tyykö tilat­toman työväestön alakomi­teoita? Tämä keskusteluketju on eden­nyt Var­ti­aisen työn tar­jon­nas­ta maa­han­muut­toon. Lop­pu­un sopii linko­la ‑palo­heimo väestöräjähdysskenaario.

  203. Saara: Se, että määrit­telee “eristäy­tymisek­si” asumisen alueel­la, jos­sa on 20% muual­ta tullei­ta, on vaikeaa käsit­tää muuk­si kuin tarkoi­tushakuisek­si vääristelyksi. 

    Riip­puu henkilöstä, onko eristäy­tymistä vai ei. Jos viet­tää aikansa pääosin kaltais­ten­sa paris­sa, niin on.

    Itse muut­taisin ilman muu­ta enem­män diver­si­teet­tiä sisältävään paikkaan, kos­ka taka­pa­jui­sis­sa monokult­tuureis­sa on aina kohta­laisen korkea ris­ki, että juuri min­un tietoni, taitoni, arvoni ja maail­mankat­so­muk­seni tuli­si­vat siel­lä aliar­voste­tuik­si. Jos olisin ain­oa kaltaiseni, vaiku­tus­mah­dol­lisuuteni tule­vaisu­u­den kehi­tys­su­un­ti­inkin oli­si­vat vähissä.

    Otit näköjään jo hie­man etäisyyt­tä paikalliseen kult­tuuri­in ilmaisul­la “taka­pa­jui­sis­sa monokult­tuureis­sa”. Ymmär­rän toki, että tuo­hon tapaan ajat­tel­e­vat viihtyvät enem­män siinä ulko­maalaisy­hteisössä tai ulko­maalais­ten ja paikallis­ten sekayhteisössä.

    Vaikut­ta­mi­nen paikallisi­in tuon yhteisön voimin ei kuu­lostanut oikein hyvältä. Minä asen­noidun enem­män niin, että antaisin paikallis­ten päät­tää mah­dol­lisim­man itsenäis­es­ti, kun olisin ensin keskustel­lut hei­dän kanssaan maan asioista omas­ta näkökulmastani.

    Itse asi­as­sa mielestäni on juuri päin vas­toin kuin esi­tit: jos olisin menos­sa vain ver­rat­en lyhyek­si ajak­si käymään, olisin kiin­nos­tunut aset­tumaan mah­dol­lisim­man paljon omas­ta kult­tuuris­tani poikkeavaan, homogeeniseen ympäristöön kult­tuu­ri­t­ur­is­min hengessä. Jos taas tarkoi­tus olisi muut­taa pysyvästi ja viedä omat lapsetkin ko. alueelle rak­en­ta­maan tule­vaisu­ut­taan, val­in­ta olisi selvä eikä se olisi tuo sin­un ehdottamasi.

    Ok, kullekin toivei­den­sa mukaan. Lap­sil­leni halu­aisin antaa toden­näköis­es­ti myös palan van­haa koti­maa­ta, mut­ta toivoisin hei­dänkin elävän uudessa tai tilapäis­esä koti­maas­saan enim­mäk­seen tuon maan tapaan.

  204. Saara: Diver­si­teet­ti on olen­nainen tek­i­jä menestyksessä.

    Ei ole tuokaan yksioikoista. Vähem­mäl­läkin diver­si­teetil­lä pär­jää. Vaik­ka nyt Japani ja Kiina. Piilaak­sos­sa sitä diver­si­teet­tiä tiet­ty on enem­män. Korkeaa teknolo­giaa kehitetään kaikissa kolmessa.

    Taitaa olla enem­män Saaran henkilöko­htai­sista pref­er­ens­seistä kysymys :). Mut­ta ei sekään väärin ole. Taitaa vaan aksateemiset tutkimuk­setkin aiheesta olla hiukan fiil­ispo­h­jaista käsienheiluttelua.

    1. Kan­sain­välistyneet ja väkeä eri puo­lil­ta maail­maa keräävät kaupun­git ovat kyl­lä paljon men­estyneem­piä kuin ne, jois­sa muual­ta tule­vat eivät ole ter­ve­tullei­ta tai joi­hin muual­ta nyt vaan ei halu­ta tul­la töihin.

  205. Osmo Soin­in­vaara:
    siR­NA sot­kee taas pako­laiset ja ulko­maalaiset keskenään. LKu­ulen, että ital­ialainen ystävfäni ihmetteli sitä, mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja.

    Yliopis­to­jen prof­fil­la taitaa olla ope­tusvelvoite ja Suomen yliopis­toil­la velvoite opet­taa myös suomek­si. Siinä se ongel­ma on. Suomeen pitäisi rekry­toi­da nuo­ria lupaavia tutk­i­joi­ta, jot­ka kieli­taidon kar­tut­tua voisi­vat siir­tyä myös ope­tuste­htävi­in. Onko ita­lalaisel­la ystäväl­läsi koke­mus­ta myös muista pienen kielialueen pienistä maista?

    1. Poikani oli vai­h­dos­sa Bolog­nan yliopis­tossa ja siel­lä ope­tus annet­ti­in kyl­lä englan­niksi. Aika paljon on englan­ninkielisiä luen­to­ja myös Aaltoyliopistossa.

  206. spot­tu: Tot­ta kai esimerk­si Ulko-Mon­go­lias­sa val­it­sisin alueen jos­sa on 20% muual­ta tullei­ta kos­ka sil­loin tarvit­see altistua diver­si­teetille vähem­män, eli viet­tää expatin normielämää expat-kuplas­sa jos­sa ulko­maail­ma ei suurem­malti pääse häiritsemään.

    Diver­si­teet­ti on sitä, että altistut mah­dol­lisim­man monille keskenään eri­laisille ärsykkeille ja vaikut­teille. Monokult­tuuris­sa asum­i­nen ei altista diver­si­teetille, vaik­ka se kult­tuuri olisikin eri­lainen kuin omasi.

  207. Sha­keem: En kyl­lä edelleenkään osta tätä Var­ti­aisen vetämää ja Osmon peesaa­maa työn­tar­jon­taan perus­tu­vaa taloususkontoa.

    Kysyn­tää lisäävät tek­i­jät ovat ihan yhtä tärkeitä, jollei­vat paljon paljon tärkeämpiä. 

    Var­ti­ainen on läh­es suun­sa kuiv­ak­si korostanut, kuin­ka hän halu­aisi aivan yhtäläis­es­ti Suomeen myös kysyn­nän lisäämistä. (Jo pelkästään Twit­teris­sä hän sanoo tämän muu­ta­man viikon välein, usein juuri reak­tiona yhä uud­estaan esille nou­se­vaan väit­teeseen, että hän­tä ei muka kiin­nos­ta kysyntäpuoli.)

    Itse asi­as­sa Var­ti­ainen on pain­ot­tanut, että kysyn­nän lisäämistä olisi jopa pakko saa­da, jos hänen toivo­mansa kaltaiset työn­tar­jon­tau­ud­is­tuk­set toteutet­taisi­in, kos­ka ne eivät näin syvässä lamas­sa oltaes­sa aut­taisi vielä yksin mitään vaan pelkästään pahen­taisi­vat työttömyyttä.

    Var­ti­aisen malli on edut pois ‑malli.

    Mitkä nyt sit­ten tarkkaan ottaen ovat ne edut, jot­ka siel­lä hänen kovasti ihaile­mas­saan Ruot­sis­sa ovat läht­e­neet keneltäkään pois? Kir­joi­tus, jon­ka kom­ment­tiketjus­sa olemme, teki pointin, että Ruot­sis­sa nimeno­maan van­hanaikainen, läh­es stereo­tyyp­pinen, kat­ta­va hyv­in­voin­ti­val­tio on paljon parem­mas­sa kun­nos­sa kuin Suomes­sa. Sit­ten tuli­vat väli­in maa­han­muut­to­jankut­ta­jat ja asian tämä puoli jäi täysin keskuste­lut­ta. Saisiko siitä nyt jonkin­laista keskustelua?

    max: Suomes­sa on kuitenkin his­to­ri­ansa vau­rain van­husväestö. Edes vähän sukupol­ven ‑sisäistä- sol­i­daarisu­ut­ta ja ongel­ma ratkeaa? 

    Ei, kos­ka van­huk­sista ei ole hoita­maan toisia van­huk­sia. Tai no, toki omaishoita­jik­si on, mut­ta laitoshoitoa anta­maan ei. Eli väkeä tarvi­taan lisää, vaik­ka sol­i­daarisu­ut­ta olisi kuinka.

  208. spot­tu: “cul­tur­al fit” ja “net­work fit”

    Nämä on huo­mat­tavasti helpom­paa varmis­taa tuli­joille suuren diver­si­teetin olois­sa (sil­loin meiltä löy­ty­isi ns. jokaiselle jotakin). Ja siitä ei suinkaan seu­raa diver­si­teetin kumou­tu­mi­nen — kuten onnis­tu­it tuos­sa yllä esit­tämään — vaan juuri päin vastoin.

  209. Sven­skata­lande finne: Suo­ma­lais­es­ta palvelu­vi­en­nistä ihan val­taosa on teol­lisu­u­den palvelui­ta. Esim. KONEen huoltoa ja ylläpi­toa. Täl­löin on aivan absur­dia puhua palveluista jotenkin irral­laan siitä teol­lisu­ud­es­ta, joka ne 100%:sti mahdollistaa. 

    Mik­si näin päin? Mik­sei niin päin, että palve­lut mah­dol­lis­ta­vat edes jonkin­laisen vähäisen teol­lisu­u­den ylläpitämisen? Jos huo­mat­taisi­in, että Koneen hissit jäävät huolta­mat­ta ja ylläpitämät­tä, niin niitä hisse­jä ei kyl­lä ostaisi koh­ta enää kukaan. Juuri Koneen palvelu­vi­en­ti siis “sat­apros­ent­tis­es­ti mah­dol­lis­taa” Koneen tavaraviennin.

    Sen klus­terin ytimessä on kuitenkin se teol­lisu­us ja ei ole kovin kaukaa haet­tua sanoa, että sen teol­lisen osaamisen, tuotan­non ja pros­essien työ­paikat nyt oikeas­t­aan vaan on vähän arvokkaampia, kuin puh­das palvelupuoli. 

    Kuten tämänkin blo­gin kom­menteis­sa on eri yhteyk­sis­sä todet­tu use­am­min kuin ker­ran, se, ettei asia ole näin, on kansan­talousti­eteen peruskurssin tasoinen asia. Jos minkä tahansa nor­maal­i­ta­soisen län­si­maisen yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle menisi esit­tämään, että saman suu­ruisen arvon­lisäyk­sen tuot­tavien eri toim­into­jen välil­lä on jotain “arvokku­usero­ja”, niin siihen reagoitaisi­in joko vaiken­e­mal­la kiusaan­tuneesti tai repeämäl­lä nauruun.

    mikäli tuotan­nolli­nen toim­inta Suomes­sa lop­puu, voi olla aika var­ma, että tuoteke­hi­tys ja etenkin se palvelu­vi­en­ti vähitellen hiipuu pois. 

    Ensik­sikin, jos kehi­tyskulku olisi tämä, se olisi tässä vai­heessa kyl­lä jo tapah­tunut. Kuten todet­tu, teol­lisu­us on jo pääosin hävin­nyt Suomes­ta ja muista rikkaista maista hal­pa­mai­hin. Mut­ta korkean tieto­sisäl­lön suun­nit­telu- ja ohjel­moin­tipalve­lut eivät ole hävin­neet mihinkään. Yhä vain Auto­CAD laulaa sitkeästi tääl­lä Suomes­sa eikä siel­lä toisel­la puolen maail­maa, mis­sä laulaa sil­lä suun­nitel­lut tavarat tekevä tehdas.

    Toisek­si, kom­ment­ti ilmen­tää äärim­mäisen rajoit­tunut­ta käsi­tys­tä siitä, mitä kaikkea palvelui­hin sisäl­tyy — sil­loinkin, kun ne liit­tyvät jotenkin tavaratuotantoon.

    Otan tästä yhden itsel­leni tutun esimerkin. Kun minä leipä­työssäni kie­lenkään­täjänä kään­nän huolto-ohjekir­jo­ja käytet­täväk­si ulko­mail­la, tämä on Suomen palvelu­vi­en­tiä täysin riip­pumat­ta siitä, onko lait­teet, joi­ta ohjekir­jat koske­vat, valmis­tet­tu Suomes­sa vai ulko­mail­la. Jopa tavaratuon­ti­in liit­tyvät kään­nök­set, joi­ta teen vähän väliä — viimek­si tänä aamu­na -, ovat palvelu­vi­en­tiä, jos asi­akas on tavaran ulko­mainen myyjä eikä sen suo­ma­lainen osta­ja. Enkä myöskään usko, että kään­nöstöitä suomen ja muiden kiel­ten välil­lä ulkois­te­taan jon­nekin Inti­aan ihan lähitulevaisuudessa.

  210. Osmo Soin­in­vaara:
    siR­NA sot­kee taas pako­laiset ja ulko­maalaiset keskenään. LKu­ulen, että ital­ialainen ystävfäni ihmetteli sitä, mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja. 

    Olisko ihan sik­si, ettei Suomen keskeisim­mät vetovoi­matek­i­jät, eli surkea ilmas­to ja pimeys yhdis­tet­tynä vaikeana pidet­tyyn kieleen, korkeaan vero­tuk­seen ja matali­in palkkoi­hin vält­tämät­tä ole kaikkien mielestä ihan niin vetovoimaisia?

    Kun vaik­ka PS ehdot­taa, että ehkä Suomes­sakin voitaisi­in 60 vuo­den jäl­keen lop­ul­ta pois­taa autovero, jol­lais­es­ta näis­sä koulutet­tu­jen ulko­maalais­ten koti­mais­sa ei ole kuul­tukaan, YLEn keskustelu täy­tyy itkus­ta siitä miten val­tion vero­tu­lot rom­ah­taa. Kos­ka Suomes­sa työtätekevän työläisen ensisi­jainen velvol­lisu­us ja tavoite on tuot­taa mah­dol­lisim­man paljon fyf­feä torkku­peit­to­jen ja näi­den käyt­täjien Van­cou­verin matko­jen rahoitukseen.

    Luig­ille ja Pao­lalle (nimet muutet­tu) voit muuten ihme­tel­lä, mik­si sulkeu­tuneessa ja sisäsi­it­toises­sa Suomes­sa noin jokainen, etenkin aka­teemis­es­ti koulutet­tu, puhuu keski­ta­son englan­tia, kun taas Ital­ias­sa… ei ihan.

  211. Suo­ma­laisi­in yliopis­toi­hin kyl­lä valit­taisi­in mielel­lään enem­män ulko­maalaisia pro­fes­sor­e­i­ta. Nytkin val­i­taan vaik­ka mil­lä tekosyyl­lä ulko­maalainen jos vaan kehdataan. Ongel­mana on se, että jo nyt laat­uero ulko­maalais­ten ja koti­mais­ten hak­i­joiden välil­lä on usein niin räikeä, että säädök­siä täy­tyy todel­la luo­vasti tulki­ta jos halu­taan vali­ta siitä huoli­mat­ta ulko­maalainen hakija. 

    Tämä ei tietenkään johdu ulko­maalaisu­ud­es­ta sinän­sä, vaan siitä että ulko­maalainen joka oikeasti on pätevämpi kuin suo­ma­lainen vas­taa­van alan pro­fes­sori­ta­soinen hak­i­ja, ei kyl­lä suo­ma­laiseen yliopis­toon pro­fes­sorik­si hae. Suomes­sa on älytön määrä tohtor­e­i­ta aka­teemisi­na prekaareina paina­mas­sa niska limas­sa töitä saadak­seen edes jonkin­laiset mah­dol­lisu­udet hakea koko ajan väheneviä paikko­ja ja kil­pail­lak­seen koko ajan supis­tu­vas­ta tutkimus­ra­hoituk­ses­ta. Mik­si ulko­maalainen pro­fes­sori­ta­son kaveri hak­isi Suomeen prof­fak­si, en ymmärrä. 

    Kaukoidästä saa selkeästi kovem­man palkan ja kil­pailu on vähäisem­pää. Suo­mi vuo­taa jo omat lah­jakkuuten­sakin vero­jen, byrokra­t­ian, epä­selvän ja epäreilun tenure­tracksys­teemin ja heikon tutkimus­ra­hati­lanteen vuok­si. “Mik­si yliopis­tot eivät rekry­toi ulko­maalaisi prof­fia?” on väärä kysymys.

  212. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­sain­välistyneet ja väkeä eri puo­lil­ta maail­maa keräävät kaupun­git ovat kyl­lä paljon men­estyneem­piä kuin ne, jois­sa muual­ta tule­vat eivät ole ter­ve­tullei­ta tai joi­hin muual­ta nyt vaan ei halu­ta tul­la töihin.

    Pitäisikö tuos­ta päätel­lä, että suo­ma­laiste kuu­luisii asua Ulko-Mon­go­lias­sa siinä kaupungis­sa, jos­sa on paljon ulkomaalaisia?

  213. Sven­skata­lande finne: Vähem­mäl­läkin diver­si­teetil­lä pär­jää. Vaik­ka nyt Japani ja Kiina.

    Maat, joil­la on pitkä his­to­ria, tämän seu­rauk­se­na rikas oma kult­tuuri ja laa­ja väestöpo­h­ja, paini­vat lähtöko­htais­es­ti eri sar­jas­sa (Kiinas­sa on vielä teol­lis­tu­mi­nenkin meneil­lään -> sen ei vielä edes tarvitse men­estyä korkeakat­teises­sa vien­nis­sä, kuten mei­dän pitää).

    1. Tokio taitaa kyl­lä olla kan­sain­välisem­pi kuin Helsin­ki. Siel­lä ei ole pako­laisia, mut­ta hyvin paljon kan­sain­väli­sis­sä rityk­sis­sä työsken­tele­viä. Myös Shang­haisa on paljon ulkomaalaisia.

  214. Sven­skata­lande finne: Taitaa olla enem­män Saaran henkilöko­htai­sista pref­er­ens­seistä kysymys :). Mut­ta ei sekään väärin ole. Taitaa vaan aksateemiset tutkimuk­setkin aiheesta olla hiukan fiil­ispo­h­jaista käsienheiluttelua.

    Tähän vielä.

    Tietenkin kysymys on henk. koht pref­er­ens­seistäni, mikä ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että samat pref­er­enssit on monel­la muul­lakin, eri­tyis­es­ti heil­lä jot­ka voidaan perustel­lusti luokitel­la huip­pu­osaa­jik­si tai poten­ti­aal­isik­si sel­l­aisik­si (en väitä ole­vani ko. ryh­män edus­ta­ja itse, mut­ta tun­nen usei­ta). Kuten sanoin aiem­min, moni näistä on jo läht­enyt täältä suurem­man diver­si­teetin oloi­hin (koet­tu diver­si­teet­ti­va­je ei ole ollut ain­oa syy lähtöön, mut­ta yksi tärkeä syy kuitenkin).

    Jos täl­lä ei ole mielestäsi riit­tävän painavaa merk­i­tys­tä, siitä vain tekemään tutkimuk­sia jot­ka eivät ole käsien­heilut­telua. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa. Toinen vai­h­toe­hto on suh­tau­tua huip­pu­osaa­jien pref­er­ens­sei­hin kuin Nokian puhe­lin­toim­into­jen johto kulut­ta­ji­in: me tiedämme parem­min mitä hei­dän tulisi halu­ta.

  215. Saara: Diver­si­teet­ti on olen­nainen tek­i­jä menestyksessä.

    Tätä väitet­tä joka esi­in­tyy sään­nöl­lisin väli­a­join olen usein ihme­tel­lyt. Kyseessä lie­nee himan hal­pahin­tainen “totu­us”.

    1. Kaupunki­talous­tutk­i­jat ovat kyl­lä aivan yksimielisiä siitä, että monipuoliset “kan­so­jen sula­tusu­u­nit” ovat paljon men­estyneem­piä kuin kaupun­git, jois­sa asuu ja vaikut­taa vain yhden etnis­es­ti yht­enäisen maan kansalaisia. Lon­too, Pari­isi, Kanadan suuret kaupun­git New York ja niin edelleen. Muinainen Viipurinkin.

  216. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­sain­välistyneet ja väkeä eri puo­lil­ta maail­maa keräävät kaupun­git ovat kyl­lä paljon men­estyneem­piä kuin ne, jois­sa muual­ta tule­vat eivät ole ter­ve­tullei­ta tai joi­hin muual­ta nyt vaan ei halu­ta tul­la töihin.

    Aha no mites aat­telit kor­ja­ta tilanteen Helsin­gin suh­teen? Tuli­joi­ta kyl­lä pii­saisi, mut­ta tuli­joiden joukos­sa tuskin olisi kovin vil­jalti niitä uusia ideoita ja ener­giaa pur­suavia maail­mal­la tun­ne­tu­ista ja tun­nuste­tu­ista yliopis­toista valmis­tunei­ta. Tusi­naka­maa sen sijaan tun­kee sarana­puoleltakin sen kun kerk­iää, ja sitä porukkaa tässä maas­sa on jo riit­tämi­in, allekir­joit­ta­neen lisäk­si muu­ta­ma miljoona. 

    Suomeen ei halu­ta tul­la töi­hin muun muas­sa, kos­ka surkeat palkat on kom­pen­soitu tolkut­toma­l­la veroas­t­eel­la, jon­ka lop­putule­m­ana teol­lisu­udessa asiantun­ti­jatyötä tekevä tohtori ei voi odot­taa saavut­ta­vansa juuri työpis­tet­tän­sä siivoavaa perusk­oulupo­h­jal­ta pon­nistavaa kum­mem­paa elintasoa.

  217. sunimh: Olisko ihan sik­si, ettei Suomen keskeisim­mät vetovoi­matek­i­jät, eli surkea ilmas­to ja pimeys yhdis­tet­tynä vaikeana pidet­tyyn kieleen, korkeaan vero­tuk­seen ja matali­in palkkoi­hin vält­tämät­tä ole kaikkien mielestä ihan niin vetovoimaisia? 

    Suomen vetovoimaa tulee ehkä ajatel­la koko elämänkaaren mit­taise­na ja myöskin, että on tai aikoo han­kkia lap­sia. Lap­su­us ja van­hu­us ovat hyv­in­voin­ti­val­tios­sa (Suo­mi?) voimakkaasti sub­ven­toitu­ja elämän­vai­hei­ta. En ota kan­taa miten asioiden tila on ver­tailumais­sa tai mikä on elämisen toteu­tu­va laatu näis­sä elämänvaiheissa.

    Silti haus­ka veika­ta taasen, veikkaa siis, että Suo­mi vetoaa lap­siper­heisi­in ja pitkäaikaista asum­ista tavoit­tele­vi­in. Olisi yllät­tynyt jos Suo­mi vetäisi enem­män sinkku­ja ja sanon tässä oppor­tunis­te­ja, tyyli­in “vuosikym­men ankaraa työtä ja sit­ten eläk­keelle nor­sun­lu­u­ran­nikolle”. Tuleeko tuli­tukea tilas­toista tai gallupeista?

  218. Tom­mi Uschanov: Mik­si näin päin? Mik­sei niin päin, että palve­lut mah­dol­lis­ta­vat edes jonkin­laisen vähäisen teol­lisu­u­den ylläpitämisen? Jos huo­mat­taisi­in, että Koneen hissit jäävät huolta­mat­ta ja ylläpitämät­tä, niin niitä hisse­jä ei kyl­lä ostaisi koh­ta enää kukaan. Juuri Koneen palvelu­vi­en­ti siis “sat­apros­ent­tis­es­ti mah­dol­lis­taa” Koneen tavaraviennin.

    Nyt kyl­lä liioit­telet. Vaik­ka Kone ei huoltaisi itse hisse­jään niin kyl­lä niille huolta­jat löy­ty­i­sivät. Jos suo­ma­laiset inhoaisi­vat huoltopalvelu­iden tuot­tamista, niin Kone voisi solmia sopimuk­sia ulko­maalais­ten huoltofir­mo­jen kanssa ja siten saa­da tar­jot­tua samaa paket­tia kuin muutkin. 

    Huolto­hom­ma on kuitenkin varsin rahakas­ta hom­maa eikä läh­eskään niin suh­dan­neherkkä kuin valmis­tus, niin tot­ta­han sitä kan­nat­taa tehdä.

    on kansan­talousti­eteen peruskurssin tasoinen asia.

    Peri­aat­teessa joo, mut­ta kansan­talousti­eteen peruskurssil­la ei ote­ta ihan kaikkia asioi­ta huomioon, esimerkik­si siel­lä ei käy­dä ollenkaan läpi sitä, miten tietoa menee valmis­tuk­sen perässä. Ei siel­lä kyl­lä käy­dä läpi sitä, että kun han­kkii lait­teen halvem­mal­la vaikka­pa kiinalaiselta ali­hankki­jal­ta, seu­raavas­sa tar­jouskil­pailus­sa huo­maakin, että siel­lä on mukana oman lait­teen lisäk­si pre­si­is saman­lainen kiinalaisen ali­hankki­jan oma laite kiinalaisil­la leimoilla.

    Tai ei siitä ainakaan mitään sil­loin puhut­tu kun minä istu­in niitä peruskursseja.

    Mut­ta korkean tieto­sisäl­lön suun­nit­telu- ja ohjel­moin­tipalve­lut eivät ole hävin­neet mihinkään. Yhä vain Auto­CAD laulaa sitkeästi tääl­lä Suomes­sa eikä siel­lä toisel­la puolen maail­maa, mis­sä laulaa sil­lä suun­nitel­lut tavarat tekevä tehdas.

    Tämä sekä pitää että ei pidä paikkaansa. 

    Ihan samal­la taval­la se suun­nit­telu on alka­nut siir­tymään ulko­maille kuin valmis­tuskin, se vain menee myöhem­min. Minkään kansan­talousti­eteen prof­fan on ihan turha tul­la väit­tämään min­ulle, ettei näin ole käynyt kun minä omas­sa työssäni tör­mään siihen koko ajan.

    Ei, en tarkoi­ta sitä että hom­mat oli­si­vat lop­puneet, niitä on onnek­si tul­lut kokoa­jan lisää. Silti, jos Suomes­sa tehdtäisi­in samas­sa laa­ju­udessa suun­nit­te­lu­työtä kuin 10 vuot­ta sit­ten, sitä olisi enem­män. Päämiehet halu­a­vat nykyään ali­hankki­joil­taan enem­män valmista kuin ennen, toisin sanoen ali­hankki­jal­ta tilataan myös suun­nit­telua. Jos se ali­hankki­ja toimii Kiinas­sa, niin kyl­lä sen suun­nit­telun tekee kiinalainen insinööri. Vas­taavasti var­maan jokaisel­la suo­ma­laisel­la pörssiyri­tyk­sel­lä on suun­nit­telukont­tori Kiinas­sa tai jos­sain hal­pa­maas­sa. Siel­lä piir­rätetään ne helpoim­mat hommat.

    Mei­dän onnek­semme kiinalais­ten insinöörien hin­tata­so suh­teessa län­si­maalaiseen on paljon, paljon korkeampi kuin työn­tek­i­jöil­lä, eikä suo­ma­lais­ten valkokaulustyön­tek­i­jöi­den kil­pailu­asetel­ma ole ihan niin tiuk­ka kuin duunareil­la. Ja Kiinas­sa on tietenkin omat ongel­mansa, korkea vai­h­tu­vu­us ja niin edelleen.

    Ja mikä oli kir­joituk­sen point­ti? No se, että vaik­ka tuotan­nolli­nen teol­lisu­us ei ole mikään ain­oa oikea tapa tuot­taa lisäar­voa, niin se ei myöskään ole mitenkään merk­i­tyk­setön ja tuos­ta vain kytket­tävis­sä irti insinööriosaamis­es­ta. Tuotan­non pois­tu­misen merk­i­tys­tä ei pidä aliar­avioi­da, sitä ei kan­na­ta asi­as­ta tehden ajaa pois ja kuvitel­la, ettei suo­ma­laisen tuotan­non lopet­tamis­es­ta seu­raa koskaan ongelmia suo­ma­lais­ten inrinöörien kilpailukyvylle.

  219. Tom­mi Uschanov: Ensik­sikin, jos kehi­tyskulku olisi tämä, se olisi tässä vai­heessa kyl­lä jo tapah­tunut. Kuten todet­tu, teol­lisu­us on jo pääosin hävin­nyt Suomes­ta ja muista rikkaista maista hal­pa­mai­hin. Mut­ta korkean tieto­sisäl­lön suun­nit­telu- ja ohjel­moin­tipalve­lut eivät ole hävin­neet mihinkään.

    Oma mutu­ni on se että tämä kehi­tyskulku on vah­vasti käyn­nis­sä. IT-alal­la sitä on vaikea olla huo­maa­mat­ta kun yhä suurem­pi osa rau­das­ta, sof­t­as­ta ja palveluista tulee Aasian maista jois­sa aiem­min oli vain ali­hank­in­taa (ja kopi­oin­tia). Tätä pitäisi tutkia tarkem­min, mut­ta jostain ne 6000 työtön­tä suo­ma­laista insinööriäkin tulevat.

    1. Teolli­nen tuotan­to tulee kyl­lä takaisin Aasi­as­ta, mut­ta työ­paikat eivät tule vaan katoa­vat. Kun tuotan­to ei vaa­di työvoimaa, ei työvoiman hin­nal­la ole niin väliä.

  220. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­talous­tutk­i­jat ovat kyl­lä aivan yksimielisiä siitä, että monipuoliset “kan­so­jen sula­tusu­u­nit” ovat paljon men­estyneem­piä kuin kaupun­git, jois­sa asuu ja vaikut­taa vain yhden etnis­es­ti yht­enäisen maan kansalaisia. Lon­too, Pari­isi, Kanadan suuret kaupun­git New York ja niin edelleen. Muinainen Viipurinkin.

    No muu­tamia vuosikym­meniä sit­ten kaik­ki maail­man men­styneet kaupun­git oli­vat län­si­mais­sa. Kaikki­in otet­ti­in yhtä aikaa ide­olo­giak­si monikult­tuurisu­us ja mas­si­ivi­nen maa­han­muut­to. Tämän jäl­keen nämä kaupun­git ovat olleet men­styviä, mut­ta oli­vat sitä myös ennen monikult­tuurisu­ut­ta. Ei tuos­ta oikein voi päätel­lä mitään. Jos minä alan anta­maan kak­si ker­taa viikos­sa hierontaa Usain Boltille, niin tuskin min­un hieron­nal­lani on kovin paljoa merk­i­tys­tä Boltin menestykselle.

  221. Osmo Soin­in­vaara: Kaupunki­talous­tutk­i­jat ovat kyl­lä aivan yksimielisiä siitä, että monipuoliset “kan­so­jen sula­tusu­u­nit” ovat paljon men­estyneem­piä kuin kaupun­git, jois­sa asuu ja vaikut­taa vain yhden etnis­es­ti yht­enäisen maan kansalaisia.

    Ja mikäköhän tässä on syy ja seu­raus? Kun syn­tyy keskit­tymiä jonne kyvykkäim­mät ja yrit­teliäim­mät hakeu­tu­vat, ja pystyvät itsen­sä elät­tämään, ei oikein voi­da vält­tyä siltä että taus­ta on moniet­ni­nen (kun aške­naz­i­ju­u­ta­laisia ei nyt ihan joka paikkaan riitä). Aika vaa­ti­ma­ton­ta on sel­l­ainen diver­si­teet­ti joka perus­tuu vain etnisi­in eri­ty­ispi­irteisi­in. Geeniper­imän ter­ve­htymi­nen on sit­ten eri juttu.

  222. Yhtä hyv­in­hän Hel­sigistä oltaisi­in voitu tehdä Euroopan Tokio alhaisil­la monikult­tuurisu­us­lu­vuil­la. Jos muiden maid­en euroop­palaiset kansalaiset kyl­lästy­i­sivät monikult­tur­isu­u­teen, voisi­vat he tul­la Helsinki­in pakoon. Se voisi olla paljon suurem­pi houku­tustek­i­jä koulute­tun työvoiman han­kkimises­sa kuin nykyi­nen monikulttuurisuus.Jos koulutet­tu pari­isi­lainen kyl­lästy­isi muut­tuvaan Pari­isi­in, voisi pae­ta Helsinkiin.

    Jos joku halu­aa men­nä vält­tämät­tä “uskon­to­jen ja kan­so­jen sula­tusu­u­ni­in”, mik­si hän val­it­sisi Helsin­gin? HElsin­ki voi samaa strate­giaa käyt­tämäl­lä olla vain köy­hän miehen Lon­too tai Pari­isi. Helsin­ki voisi olla paljon vetävämpi Japanin strategialla.

  223. Pär­jäämi­nen on muuten suh­teel­li­ista. Stephen HAwk­ing varoit­ti pari päivää sit­ten etenevästä automaa­tios­ta. Kun automaa­tio alkaa tap­pa­maan töitä, yhteen hiileen puhal­ta­vat monokult­tuuriset maat voivat olla paljon vahvem­mil­la vesil­lä työn jälkeisessä maailmassa.

  224. Tom­mi Uschanov: Jos minkä tahansa nor­maal­i­ta­soisen län­si­maisen yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle menisi esit­tämään, että saman suu­ruisen arvon­lisäyk­sen tuot­tavien eri toim­into­jen välil­lä on jotain “arvokku­usero­ja”, niin siihen reagoitaisi­in joko vaiken­e­mal­la kiusaan­tuneesti tai repeämäl­lä nauruun.

    Tuos­sa nyt minus­ta lähin­nä väitet­ti­in että teol­lisen osaamisen, tuotan­non ja pros­essien työ­paikois­sa syn­tyy enem­män arvon­lisäys­tä. Tämä on aika help­po ymmärtää kun ottaa aikakom­po­nentin mukaan. Teolli­nen osaami­nen ja pros­es­siosaami­nen kumu­loituu, palveluis­sa kumu­loitu­va osaami­nen on vaikeampi toteuttaa.

    Tom­mi Uschanov: Kun minä leipä­työssäni kie­lenkään­täjänä kään­nän huolto-ohjekir­jo­ja käytet­täväk­si ulko­mail­la, tämä on Suomen palvelu­vi­en­tiä täysin riip­pumat­ta siitä, onko lait­teet, joi­ta ohjekir­jat koske­vat, valmis­tet­tu Suomes­sa vai ulkomailla.

    Tämä esimerk­ki kuvaa lähin­nä kuin­ka epä­tarkoituk­sen­mukainen nykyi­nen tilas­toin­nis­sa käytet­ty palvelu­vi­en­nin määritelmä on. Huolto-ohjekir­jan kään­täjä on sen teol­lisen pros­essin osa jon­ka lop­putu­lok­se­na usein mut­tei aina syn­tyy myös tuot­teen fyysi­nen real­isaa­tio, ja arvon­lisäys on täysin riip­pu­vainen siitä että teolli­nen suun­nit­telu- ja valmis­tus­pros­es­si mah­dol­lis­taa tuot­teen kus­tan­nuste­hokkaan suun­nit­telun, valmis­tuk­sen ja jakelun. 

    Sel­l­ainen työläis­ro­mant­ti­nen käsi­tys jos­sa teolli­nen työ ja teol­liset pros­es­sit ovat aina sel­l­aisia jois­sa rautak­ourat valmis­ta­vat jotain sel­l­aista jon­ka voi pudot­taa varpailleen on kovin vahin­golli­nen kos­ka siinä hel­posti päädytään harhaan että teolli­nen pros­es­si alkaa vas­ta lop­putuot­teen valmistusvaiheessa.

  225. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­talous­tutk­i­jat ovat kyl­lä aivan yksimielisiä siitä, että monipuoliset “kan­so­jen sula­tusu­u­nit” ovat paljon men­estyneem­piä kuin kaupun­git, jois­sa asuu ja vaikut­taa vain yhden etnis­es­ti yht­enäisen maan kansalaisia. Lon­too, Pari­isi, Kanadan suuret kaupun­git New York ja niin edelleen. Muinainen Viipurinkin.

    Mut­ta oliko täl­lä jokin yhteys siihen, mis­sä kaupungis­sa suo­ma­lais­ten tulisi asua Ulko-Mon­go­lias­sa? Se jäi kovin epä­selväk­si, mikä johtopäätös min­un pitäisi tuos­ta väit­teestä vetää.

    Onko Suomen nykyi­nen hyv­in­voin­ti raken­net­tu Helsingis­sä ulko­maalais­ten avul­la? Onko Helsin­gin edelleen kas­vat­ta­mi­nen ja ulko­maalais­pros­entin lisäämi­nen jonkin­lainen toiveske­naario matkalla pohjolan New Yorkik­si ja Suomen tak­ouden pelas­ta­jak­si? Nämä vain arvauk­sia siitä, minkä viestin halusit tuol­la totea­muk­sel­la välittää.

    Pitäisikö Ulko-Mon­go­lian ulko­maalais­ten halu­ta kerään­tyä yhteen paikkaan siitä syys­tä, että heistä saat­taisi (?) olla enem­män hyö­tyä Ulko-Mon­go­lialle, jos he nos­ta­vat ulko­maalais­ten pros­ent­tio­su­u­den korkeak­si yhdessä kaupungis­sa sen sijaan, että levit­täy­ty­i­sivät (ja veisiät mah­dol­lista posi­ti­ivista panos­taan) use­aan kaupunkiin?

    1. Se, että Helsin­ki yrit­tää olla ystävälli­nen ulko­maalaisille asiantun­ti­joille ei estä mui­ta klun­tie tekemästä samaa. Ulko­maalaiset eivät maail­mas­ta ihan heti lopu.

  226. max: Suomen vetovoimaa tulee ehkä ajatel­la koko elämänkaaren mit­taise­na ja myöskin, että on tai aikoo han­kkia lapsia.

    Kos­ka olen junt­tisuo­ma­lainen maaseu­tu­lainen, vieras­tan ajat­telua, jos­sa viitataan siihen, että asuin­maa val­i­taan pelkän mate­ri­aalisen elin­ta­son ja muiden ulkois­t­en seikko­jen perusteella.

    Olen asunut itsekin ulko­mail­la ja oppin­ut, että kyl­lä ne ovat nämä suomen kieli ja suomen mieli, jot­ka min­ut Suomes­sa pitävät. Ne ovat nämä vuo­de­na­jat, Saimaa, Inari ja lap­pi. Se tuttuus. 

    Vastikään luin ylip­is­ton sivuil­la ole­vaa blo­gia, jos­sa ker­roti­in, että Ital­ias­sa yliopis­to-opet­ta­jien palkat saat­ta­vat olla yli puoli vuot­ta myöhässä, eikä ole var­muut­ta, tule­vatko ne lainkaan. Näinköhän ital­ialaiset yliopis­to-opet­ta­jat kuitenkaan tah­toisi­vat sankoin joukoin Suomeen sik­si, että tääl­lä sekä palkkata­so että palka­n­mak­sun ennustet­tavu­us ovat parem­pia kuin Italiassa?

    Olen täl­lainen van­hanaikainen kansal­lisu­usa­jat­teli­ja, jolle oma kult­tuuri ja kuu­lu­vu­us ovat tärkeitä. Ja uskallan­pa ajatel­la, etten ole ain­oa. Saman­laisia on paljon sekä Suomes­sa että ulko­mail­la. Useim­mille ital­ialaisillekin Italia tar­joaa parhaan elämän­ta­son yksinker­tais­es­ti sik­si, että se on kotimaa. 

    Vihreille mitään suo­ma­laisu­ut­ta ei tietenkään ole ole­mas­sakaan. Hei­dän henkiset arvon­sa ovat jonkin­laises­sa juuret­to­muudessa, jos­sa ihmi­nen on liukas ja lipevä ja taipuu mihin tahansa. Siltä perustal­ta mon­et kai tätäkin keskustelua käyvät. Monil­la­han tässä vaikut­taa ole­van sel­l­ainen peru­so­le­tus, ettei oman kult­tuurin arvol­la ole mitään merk­i­tys­tä. Että kysymys on vain rahas­ta ja muista ulkoi­sista tekijöistä.

  227. Osmo Soin­in­vaara:
    Teolli­nen tuotan­to tulee kyl­lä takaisin Aasi­as­ta, mut­ta työ­paikat eivät tule vaan katoa­vat. Kun tuotan­to ei vaa­di työvoimaa, ei työvoiman hin­nal­la ole niin väliä.

    Kum­minkin tuo varmis­taa tuotan­toon liit­tyvien insinööri­työ­paikko­jen säi­lymisen. Ensin­näkin tehdas, oli­pa se automa­ti­soitu tai ei, vaatii hirveästi kun­nos­s­api­toa, joka taas vaatii paljon suun­nit­telua. Toisek­si paras tuotan­nolli­nen tietämys on aina tuot­ta­jal­la, joten kaikkein valmis­tusys­täväl­lisimpiä tuot­tei­ta voi suun­nitel­la ja kehit­tää ne, joil­la on parhaat yhtey­det tuotantoon.

  228. spot­tu: Teolli­nen osaami­nen ja pros­es­siosaami­nen kumu­loituu, palveluis­sa kumu­loitu­va osaami­nen on vaikeampi toteuttaa.

    Näin ainakin, jos esimerkik­si ohjelmis­toala ja asiantun­ti­jatyöt las­ke­taan teol­lisu­udek­si ja palve­lut käsitetään vain ei-monis­tet­tavak­si bulkki­työk­si. Per­in­teisen teol­lisen tuotan­non tehokku­us perus­tuu tuot­tei­den monistamisen skaalahyö­ty­i­hin, mut­ta aineet­to­mia hyödykkeitä on mah­dol­lista monistaa läh­es ilmaisek­si. Tietoli­iken­n­ev­erkon tekni­ikkaa tarvi­taan, että palvelui­ta voidaan tar­jo­ta sen kaut­ta, mut­ta enem­män lisäar­voa ja yleen­sä tarve koko verkko­jen ole­mas­saoloon syn­tyy kyl­lä niiden palvelu­iden tuottamisella.

  229. Markus Vars­ta: Aha no mites aat­telit kor­ja­ta tilanteen Helsin­gin suh­teen? Tuli­joi­ta kyl­lä pii­saisi, mut­ta tuli­joiden joukos­sa tuskin olisi kovin vil­jalti niitä uusia ideoita ja ener­giaa pur­suavia maail­mal­la tun­ne­tu­ista ja tun­nuste­tu­ista yliopis­toista valmistuneita. 

    Jos nyt kuitenkin koitet­taisi­in helpot­taa niiden aito­jen ulko­maalais­vahvis­tusten tilan­net­ta? Kos­ka vaik­ka heitä ei ole ihan hirveästi (syistä, jot­ka on san­ot­tu jo aiem­min tässä ketjus­sa), niin hei­dän maa­han­muut­ton­sa on tarpeet­toman hankalaa.
    Tämä ei tarkoi­ta mitään ruot­salaistyyp­pistä ‘mei­dän on olta­va human­itääri­nen suur­val­ta otta­mal­la vas­taan ihan kaik­ki, jot­ka tänne suinkin halu­a­vat’ ‑poli­ti­ikkaa. Ääripäi­den välistä löy­tyy järke­viä ja toimivia ratkaisuja.

  230. max: Olisi yllät­tynyt jos Suo­mi vetäisi enem­män sinkku­ja ja sanon tässä oppor­tunis­te­ja, tyyli­in “vuosikym­men ankaraa työtä ja sit­ten eläk­keelle norsunluurannikolle”.

    Täl­laiset asi­at ovat vaikei­ta ennus­taa; mitä enem­män aiheesta lukee, sitä vähem­män ymmärtää tietävän­sä. Esimerkkinä: Alanko­maid­en turkki­laiset pär­jäävät suh­teel­lisen hyvin, mut­ta kaikkien alo­jen parhaat lähtevät Turkki­in — heille löy­tyy parem­pi vai­h­toe­hto, kos­ka Turk­ki on, kaikesta huoli­mat­ta, jok­seenkin toimi­va kansal­lis­val­tio. Marokko­laiset pär­jäävät huonom­min, mut­ta parhaat jäävät Alanko­mai­hin, kos­ka Marokos­sa ei ole heille tar­jol­la mitään parem­paa. Keitä Suomen pitäisi houkutella?

  231. spot­tu:

    Kan­nat­taisiko­han ihan rehellis­es­ti myön­tää ettei diver­si­teet­tiä todel­lisu­udessa kaipaa kukaan, vaan uni­ver­saale­ja siis­tit­tyjäkaupun­ki- ja kult­tuuriym­päristöjä jois­sa vahvim­mat eri­laisu­u­den koke­muk­set liit­tyvät ruokakult­tuuri­in, ja yhteisöjä jois­sa nor­mit ja arvot ovat tur­val­lisen samanlaisia.

    Työy­hteisö­jen rekry­toin­tipros­es­seis­sa pyrkimys diver­si­teetin min­i­moin­ti­in näkyy selvim­min, kan­nat­taa googlata vaikka­pa haku­sanoil­la “cul­tur­al fit” ja “net­work fit” jos ilmiö on jäänyt tuntemattomaksi.

    Käytän­nössä, jos siis halu­aisimme pääkaupunki­in korkeasti koulutet­tu­ja ammat­ti­laisia, mei­dän pitäisi pyrk­iä vähen­tämään diver­si­teet­tiä jot­ta Helsin­ki näyt­täy­ty­isi maa­han­tuli­jalle saman­laise­na kuin mikä tahansa Euroopan normipääkaupunki.

    Hear hear.

    Tämä taitaakin sum­ma­ta totu­u­den kau­nis­telemat­tomasti parem­min kuin mihin itse kykenin.

  232. Sylt­ty: Kum­minkin tuo varmis­taa tuotan­toon liit­tyvien insinööri­työ­paikko­jen säi­lymisen. Ensin­näkin tehdas, oli­pa se automa­ti­soitu tai ei, vaatii hirveästi kun­nos­s­api­toa, joka taas vaatii paljon suun­nit­telua. Toisek­si paras tuotan­nolli­nen tietämys on aina tuot­ta­jal­la, joten kaikkein valmis­tusys­täväl­lisimpiä tuot­tei­ta voi suun­nitel­la ja kehit­tää ne, joil­la on parhaat yhtey­det tuotantoon.

    Ja tämä koros­tuu, jos tuot­teen … itse asi­as­sa myös palvelun…, tuot­ta­mi­nen ei ole vielä kyp­sää kauraa. 

    Juuri täl­laista joko suun­nit­telu- ja/tai tuotan­tomielessä uut­ta ja uraau­ur­tavaa, siis epäkyp­sää toim­intaa tässä korkei­den palkko­jen ja kus­tan­nusten Suomes­sa tarvittaisiin.

    Kyl­lä Oiva Toik­ka olisi voin­ut lähet­tää lasil­in­tu­jen­sa CAD-piirus­tuk­set kiinalaiseen tai minkä­maalaiseen tahansa las­in­puhal­ta­moon. Tuskin olisi valmista tul­lut, ellei hän itse olisi men­nyt perässä.

  233. Tom­mi Uschanov:

    Kuten tämänkin blo­gin kom­menteis­sa on eri yhteyk­sis­sä todet­tu use­am­min kuin ker­ran, se, ettei asia ole näin, on kansan­talousti­eteen peruskurssin tasoinen asia. Jos minkä tahansa nor­maal­i­ta­soisen län­si­maisen yliopis­ton talousti­eteen laitok­selle menisi esit­tämään, että saman suu­ruisen arvon­lisäyk­sen tuot­tavien eri toim­into­jen välil­lä on jotain “arvokku­usero­ja”, niin siihen reagoitaisi­in joko vaiken­e­mal­la kiusaan­tuneesti tai repeämäl­lä nauruun.

    Ja sit­ten kun opiskel­laan sitä taloustiedet­tä hiukan peruskurssia pidem­mälle, huo­mataan, ettei asi­at ole ihan noin yksinkertaisia :).

    Siinä oli se melkein sana ja oisko pitänyt olla hymiökin :).

    (Se kansa on nykyään muuten pudotet­tu pois siitä kansan­talousti­eteestä. Hyvä niin. Hiukan latau­tunut sana.)

    Kyl­lä se teol­lisu­usklus­teri vaan on enem­män bot­tom up kuin top down ilmiö. (After sales) palve­lut rak­en­tuu suun­nit­telu­osaamisen ja tuon­tan­to-osaamisen päälle. Ei se niin mene, että kek­sitään huoltopalve­lut liuku­por­taille ja his­seille ilman niitä liuku­por­tai­ta ja hissejä.

    Kyl­lä talousti­eteessä jo esim. syven­tävis­sä opin­nois­sa saa jo enem­män miet­tiä miten ne mallit nyt sit­ten lop­ul­ta suh­tau­tuukaan reaal­i­maail­maan. Esim. alalle tulon esteet ja kus­tan­nuk­set (bar­ries of entry) ei useinkaan ole ihan sil­lä tasol­la, kun jos olete­taan ne vapaat ja tehokkaat markkinat.

    Tietenkin voi huoltaa pelkästään muiden hisse­jä, mut­ta se taitaa nyky­maail­mas­sa olla aika vähän kasvumah­dol­lisuuk­sia tar­joavaa ja huonos­ti skaalau­tu­vaa nyrkkipa­ja­hom­maa, jota ne teknolo­gian osaa­jat koit­taa lähin­nä karkot­taa sotke­mas­ta bis­nek­siä. Ver­tau­tuu johonkin piraat­ti­tuot­tei­den valmistukseen :).

  234. Tom­mi Uschanov: Ensik­sikin, jos kehi­tyskulku olisi tämä, se olisi tässä vai­heessa kyl­lä jo tapahtunut. 

    Täl­laista on jo tapah­tunut. Itsekin tiedän muu­tamia sadan miljoo­nan euron suu­ru­us­lu­okkaa ollei­ta han­kkei­ta, jois­sa (epäkyp­sä) tuotan­to siir­ret­ti­in liian aikaisin hal­pa­mai­hin ja tuoteke­hi­tyk­sen kokeneim­mat ihmiset jou­tu­i­v­at men­emään perässä pitämään tuotan­toa käynnissä. 

    Uusien tuot­tei­den kehit­tämi­nen hidas­tui ja kil­pail­i­jat otti­vat markki­nat. Siihen ne lupaa­vat jutut sit­ten kuihtuivat.

  235. Osmo Soin­in­vaara:
    Tokio taitaa kyl­lä olla kan­sain­välisem­pi kuin Helsin­ki. Siel­lä ei ole pako­laisia, mut­ta hyvin paljon kan­sain­väli­sis­sä rityk­sis­sä työsken­tele­viä. Myös Shang­haisa on paljon ulkomaalaisia.

    Hyvä. Olkoon Tokion tie mei­dänkin tiemme :). Kään­netään ne vetovoi­matek­i­jät enem­män päälaelleen. Annetaan tulo­ero­jen kas­vaa ihan uuden­laisel­la ajat­telul­la reilus­ta kom­pen­saa­tios­ta ja alen­ta­mal­la vero­ja. Tuote­taan aitoa huip­puk­oulu­tus­ta, jos­ta lukukausi­mak­sutkin mak­se­taan mielel­lään. Huole­hdi­taan stipin­dein, että saadaan kuitenkin koko lah­jakku­us­re­servi hyö­dyn­net­tyä. Näin ihan yksinker­taise­na alkuna.

    Ja joo, otsikkoon viitat­en se tarkoit­taa kyl­lä sosialidemokra­ti­as­ta luop­umista. Min­ul­la on se fiilis, että Suo­mi joutuu sen tekemään kuitenkin. Ehkä sen voisi tehdä vähitellen ja aloit­taa nyt, että luop­umisen tus­ka on pienempi.

    Tosin jos kan­sain­välisyy­den mit­ta­ri­na on todel­la se ulko­maalais­ten ja ulko­maalais­taus­tais­ten osu­us väestöstä, kuten tuos­ta tulk­itsin, niin en ole edes var­ma onko se Tokios­sa Helsinkiä suurem­pi. Fak­tat on kyl­lä kivo­ja ja niitä voisi ehtiessään metsästää :).

  236. Saara: Maat, joil­la on pitkä his­to­ria, tämän seu­rauk­se­na rikas oma kult­tuuri ja laa­ja väestöpo­h­ja, paini­vat lähtöko­htais­es­ti eri sar­jas­sa (Kiinas­sa on vielä teol­lis­tu­mi­nenkin meneil­lään -> sen ei vielä edes tarvitse men­estyä korkeakat­teises­sa vien­nis­sä, kuten mei­dän pitää).

    Kyl­lä Kiinan itse asi­as­sa pitää men­estyä korkeakat­teises­sakin vien­nis­sä ja Kiina totis­es­ti men­estyy siinä. Ei kaik­ki sieltä tule­va ole bulkkia eikä edes ollut enää aikoi­hin pelkästään ali­hank­in­tana valmis­tet­tua huip­putekni­ikkaa. Siel­lä tehdään ihan itsekin.

  237. Blo­gin aiheeseen palatak­seni, viimeisim­mät gallupit viit­taa­vat siih­ern että puna­mul­ta olisi aivan real­isti­nen vai­h­toe­hto seu­raavak­si hal­li­tus­po­h­jak­si. Per­suil­la höys­tet­tynä se on talous­poli­ti­ikan kannal­ta kaikkein huonoin­ta mitä Suomelle voisi ikinä tapah­tua. Skleroosi jatkuu, elin­ta­so rahoite­taan lisävelka­an­tu­misel­la, vero­tus jatkuu ultra­kireänä. Ver­ratkaa työl­lisyysastei­ta Ruot­si, Tan­s­ka vs. Suo­mi. Ongel­mana meil­lähän ei ole raport­tien ja hyvien neu­vo­jen puute, vaan toimeenpano.

  238. Osmo Soin­in­vaara:
    Tokio taitaa kyl­lä olla kan­sain­välisem­pi kuin Helsin­ki. Siel­lä ei ole pako­laisia, mut­ta hyvin paljon kan­sain­väli­sis­sä rityk­sis­sä työsken­tele­viä. Myös Shang­haisa on paljon ulkomaalaisia.

    Ja, mikä ken­ties vielä olen­naisem­paa, on ollut jo sil­loin kun me tääl­lä mätkimme toisi­amme nui­jil­la. Vaikut­teil­la on ollut aikaa sekoit­tua ja kehittyä.

    Japanis­sa kyl­lä kult­tuuri­hy­gien­iset aat­teet ovat mui­ta men­estyneitä maail­man­talouk­sia suurem­mas­sa suo­sios­sa. Olen kuul­lut japani­lai­sista yri­tyk­sistä, jois­sa on tehty lin­jan­ve­to olla palkkaa­mat­ta lainkaan ulko­maalaisia. Japanil­la onkin tähän varaa. Meil­lä puolestaan ei ole kovin monia (jos yhtäkään) Toy­otan, Sonyn, Canon­in, Mit­subishin ja Fujit­sun kaltaisia yri­tyk­siä, jot­ka kykenevät tuot­ta­maan maail­man­markki­noille jatku­vasti sel­l­aisia tuot­tei­ta, jot­ka menevät kau­pak­si hyvään hin­taan. Toisin sanoen emme vielä osaa tehdä asioi­ta riit­tävän hyvin. Mei­dän täy­tyy siis avau­tua ja ottaa oppia, eikä sulkeu­tua tänne haukku­maan toisi­amme ja riitelemään jakovarasta.

    Muis­tan jo lap­su­ud­estani niitä ival­lisia puhei­ta japani­lai­sista, joil­la oli joka paikas­sa kam­era kädessä. Hei­dän san­ot­ti­in kuvien avul­la kopi­oivan län­si­maisia tuot­tei­ta. Aika hyvin kopi­oitu — kun­pa meil­lä pystyt­täisi­in samaan! Rautati­etkin vei Japani­in euroop­palainen liikemies, mut­ta japani­laiset tekivät sys­teemistä itselleen parem­man. Meil­lä ei usein yritetä tehdä edes yhtä hyvää kuin muut tekevät. Sen sijaan keski­tytään kek­simään perustelu­ja, mik­si parem­paan pyrkimi­nen on jotenkin huono asia (Ken kuuseen kurkot­taa, se kata­jaan kap­sah­taa!) — tai vai­h­toe­htois­es­ti mik­si mei­dän huonom­mat tuot­teemme ovatkin itse asi­as­sa parem­pia. Siinä mis­sä japani­laiset ovat nopei­ta tun­nista­maan tuot­teen tai ratkaisun, joka olen­nais­es­ti on aiem­pia parem­pi, ja hyö­dyn­tämään näitä oival­luk­sia käytän­nössä, me olemme nokke­lia kek­simään seli­tyk­siä ja venkoilu­ja, ettei vain tarvit­sisi muut­taa ole­mas­saole­via pros­esse­ja ja organisaatioita.

    Pahoit­te­len tätä kär­jistämistä, kyl­lä meil­lä osaamis­takin on ja kult­tuuris­samme on paljon hyvää. Mut­ta kovin moni tun­tuu elävän edelleen siinä harhas­sa, että olemme jo maail­man parhai­ta melkein kaikessa, ja siinä mis­sä emme ole, se on turhaa hömpötystä.

  239. Sven­skata­lande finne: Kyl­lä Kiinan itse asi­as­sa pitää men­estyä korkeakat­teises­sakin vien­nis­sä ja Kiina totis­es­ti men­estyy siinä. Ei kaik­ki sieltä tule­va ole bulkkia eikä edes ollut enää aikoi­hin pelkästään ali­hank­in­tana valmis­tet­tua huip­putekni­ikkaa. Siel­lä tehdään ihan itsekin.

    Var­masti (vaik­ka paljon luo­vaa suun­nit­telua oste­taan kyl­lä edelleen sinne lännestä), ja koh­ta menevät var­maan jo meistä ohi, kun vielä pari vuosikym­men­tä tässä jahkailemme ja pohdiskelemme.

  240. Ville: Näin ainakin, jos esimerkik­si ohjelmis­toala ja asiantun­ti­jatyöt las­ke­taan teol­lisu­udek­si ja palve­lut käsitetään vain ei-monis­tet­tavak­si bulkkityöksi.

    Tämä “ohjelmis­toala” muuten kut­suu itseään ohjelmis­to­te­ol­lisu­udek­si (Soft­ware Indus­try), ja viime vuosikym­menten aikana nimelle on alka­nut tul­la katet­ta. Ohjelmis­to­ja, kuten myös palvelu­ja voidaan ja kan­nat­taakin tuot­taa teol­lisel­la toim­inta­mallil­la, palvelu­ja ei suinkaan pidä käsit­tää vain ei-monis­tet­tavak­si bulkkityöksi. 

    Ei-monis­tet­tavien asiantun­ti­japalvelu­jen ongel­ma tah­too olla Bau­molin tau­ti, ja toisin kuin julkises­ti tuote­tuis­sa vält­tämät­tömis­sä palveluis­sa, yksi­tyisel­lä puolel­la näistä palveluista pyritään ja usein päästään eroon, ruokaketju lyhe­nee, ja seu­rauk­se­na on työ­markki­noiden polar­isoi­tu­mi­nen jota tässäkin blo­gis­sa on ihmetelty. 

    Ei-monis­tet­tavu­us ei ole se suun­ta johon kan­nat­taa tietois­es­ti pyrk­iä, ja niin pitkään kun tilas­toin­nis­sa “palvelu­jen” alle las­ke­taan sekä teolli­nen palve­lu­tuotan­to, palve­lu­tuotan­to per­in­teiseen teol­lisu­u­teen, asiantun­ti­japalve­lut ja mata­la­palkkaiset bulkkipalve­lut, ei se anna oikeaa kuvaa siitä mihin suun­taan arvon­lisän luomi­nen on kehittymässä.

  241. Ovatko pako­laiset Osmon mielestä väärän­laisia ulkomaalaisia?

    Minä ihmette­len sitä, mik­si Suo­mi ei ole kuin Italia? Mik­si vii­ni ei kas­va ja mik­si EU ei tee asialle mitään?

    Osmo Soin­in­vaara:
    siR­NA sot­kee taas pako­laiset ja ulko­maalaiset keskenään. LKu­ulen, että ital­ialainen ystävfäni ihmetteli sitä, mik­si tääl­lä on niin vähän hänen kaltaisi­aan, koulutet­tu­ja ulko­maalaisia asiantun­ti­ja-ammateis­sa ole­via eli mik­si suo­ma­laiset työ­markki­nat ovat niin sisäsi­it­toisia ja sul­jet­tu­ja, mikä tekee maas­ta ilmapi­ir­iltään sulkeu­tuneen. Tämä näkyy esimerkik­si siinä, kuin­ka vähän yliopis­toi­himme val­i­taan ulko­maalaisia professoreja.

  242. Sven­skata­lande finne: Hyvä. Olkoon Tokion tie mei­dänkin tiemme :). Kään­netään ne vetovoi­matek­i­jät enem­män päälaelleen. Annetaan tulo­ero­jen kas­vaa ihan uuden­laisel­la ajat­telul­la reilus­ta kom­pen­saa­tios­ta ja alen­ta­mal­la vero­ja. Tuote­taan aitoa huip­puk­oulu­tus­ta, jos­ta lukukausi­mak­sutkin mak­se­taan mielel­lään. Huole­hdi­taan stipin­dein, että saadaan kuitenkin koko lah­jakku­us­re­servi hyö­dyn­net­tyä. Näin ihan yksinker­taise­na alkuna. 

    Burn­ing plat­form osa 2?

    “Korkeasti koulutet­tu­jen työt­tömyys lisään­tyi noin 30 pros­ent­tia vuodes­ta 2012”
    ‑lähde: Tilastokeskus *)

    Muu­tosjo­htamisen tulisi sit­ten onnis­tua, että ris­ki (lukukausi­mak­su­jen mieluisa mak­sami­nen) kan­nat­taa ottaa. Toisaal­ta Noki­akin taisi onnistua.

    (*)Joo, point­ti trendis­sä ei vält­tämät­tä niinkään absoluutissa.)

  243. Koitin vas­ta­ta Saar­alle aihep­i­iristä (etni­nen ja kult­tuuri­nen) diver­si­teet­ti vs. kult­tuuri­nen ja yhteiskun­nalli­nen koheesio, mut­ta jostain syys­tä viesti taisi jäädä Osmon sen­su­uri­in. En kyl­lä ymmär­rä miksi.

    Tietenkin lau­dan omis­ta­ja saa päät­tää, mitä julkaisee, mut­ta ihan yhtä asiallisia/asiattomia nämä muutkin viestit ovat olleet IMO :).

  244. Maaseu­tu­lainen:
    Vihreille mitään suo­ma­laisu­ut­ta ei tietenkään ole ole­mas­sakaan. Hei­dän henkiset arvon­sa ovat jonkin­laises­sa juuret­to­muudessa, jos­sa ihmi­nen on liukas ja lipevä ja taipuu mihin tahansa. Siltä perustal­ta mon­et kai tätäkin keskustelua käyvät. Monil­la­han tässä vaikut­taa ole­van sel­l­ainen peru­so­le­tus, ettei oman kult­tuurin arvol­la ole mitään merk­i­tys­tä. Että kysymys on vain rahas­ta ja muista ulkoi­sista tekijöistä.

    Kan­natan Var­ti­aisen tar­jon­tapoli­ti­ikkaa. On ollut hyvin virk­istävää huo­ma­ta, miten ekon­o­mistit pain­ot­ta­vat reaal­isia talouden­tek­i­jöitä ainais­ten stim­u­laa­tio- ja rahatemp­pu­jen sijaan.

    Sitä minä en tajua, mik­si he halu­a­vat vetää maton kaikkein heikoim­mil­la ole­vien suo­ma­lais­ten alta pois­ta­mal­la saatavu­usharkin­nan alim­mis­sakin tulolu­okissa. Suomen pas­si on ain­oa minkään arvoinen kaup­pakir­ja, jota mei­dän köy­hämme pitävät käsis­sään. Sil­lä näet saa vielä monop­o­lin niihin töi­hin, joi­ta ei voi Suomes­ta ulkois­taa. Var­ti­ainen & co. halu­a­vat viedä vielä tämänkin lesken­rovon. Vaik­ka se ei meitä auta yhtään.

    Var­ti­ainen on eri yhteyk­sis­sä maalail­lut mieliku­via ener­gi­sistä ja nuorista maa­han­muut­ta­jista, jot­ka eivät pelkää paskadu­une­ja. Jot­ka koke­vat elämän­sä mullis­tuneen, kun saa­vat syödä kananuget­te­ja joka päivä. Kon­trastik­si hän on sit­ten puhunut siitä, mil­lainen rasite van­hat työn­tek­i­jät ovat työnantajalle.

    Kaipa vihreät ja muut tiedosta­vat ovat keskenään puhuneet niin pitkään kiit­tämät­tömistä ja valit­tavista juopoista ja röhöt­tävistä yli­pain­oi­s­ista paper­i­työläi­sistä, että he usko­vat tietävän­sä miltä suo­ma­lainen duu­nari näyt­tää. Se on väsynyt ja vail­la tule­vaisu­ut­ta, toisin kuin elämän­nälkäi­nen ja vähään tyy­tyväi­nen muuttaja.

    He eivät var­maan koskaan ole pysähtyneet ja näh­neet tyyp­piä, joka on liian tyh­mä lukeak­seen kart­taa ja liian ujo kysyäk­seen apua. Ei tarvitse: he tietävät kyl­lä mitä sakkia se on. Eivät ole käyneet real­isoin­nis­sa ja näh­neet hyl­ly­jen välis­sä ihmisiä, jot­ka usko­vat kaiken vielä ker­ran kään­tyvän parhain päin. Jot­ka kuun­tel­e­vat pat­teri­ra­dios­ta ilta­har­tau­den ja lapsen tavoin usko­vat, että her­ra on hyvän­tah­toinen ja ihmis­ten kesken rauha.

    Ei kai heille tule mieleenkään, miten likaista temp­pua suun­nit­tel­e­vat. Eivät he edes käsitä, että joku on taas häviämässä. Häviäjät eivät sisäl­ly hei­dän laskuihinsa.

    Vieraiden huono-osais­ten puo­lus­t­a­mi­nen on paljon palk­it­se­vam­paa. Kukaan ei voi luul­la, että olisi oma lehmä ojas­sa; miten noloa se olisikaan!

  245. Sylt­ty: Huolto­hom­ma on kuitenkin varsin rahakas­ta hom­maa eikä läh­eskään niin suh­dan­neherkkä kuin valmis­tus, niin tot­ta­han sitä kan­nat­taa tehdä.

    Tämä onkin aika mie­lenki­in­toinen matop­urk­ki avat­tavak­si. Koneelle huolto­hom­ma on aivan lois­ta­va bis­nis, kos­ka sil­lä on riit­tävä volyy­mi mon­es­sa paikas­sa sen hoita­misek­si. Valmis­ta­jan on tuos­sa tilanteessa oma­l­la verkos­tol­laan help­po kil­pail­la ulkop­uolisia vastaan.

    Toisaal­ta vas­takkaisi­akin esimerkke­jä on. Olen itse ollut mukana liike­toimin­nas­sa, jos­sa myy­dään suo­ma­laisia investoin­ti­hyödykkeitä ulko­maille. Ongel­mana kuitenkin on se, että vaik­ka asen­nus- ja huolto­toimin­nas­sa on tekemistä, asi­akas­ta on vaikea saa­da mak­samaan asen­ta­jien matkakus­tan­nuk­sia täältä jostain takahik­iän­perältä pal­lon toisel­la puolel­la ole­valle toiselle takahikiänperälle.

    Tämä ei ole mitenkään harv­inainen tilanne, pikem­min on harv­inaista, että yri­tyk­sel­lä on maail­man­laa­juinen oma huoltoverkos­to. Jos volyy­mi ei riitä omaan huolto­toim­intaan, sil­loin pitää nojau­tua ulko­mais­ten sopimuskump­panei­den (usein jälleen­myyjiä tai edus­ta­jia) tar­joami­in mahdollisuuksiin.

    Täl­löin kuvio on päälael­laan Koneeseen ver­rat­tuna Kone pystyy myymään palveluitaan, kos­ka se myy mate­ri­aal­isia tuot­teitaan. Pienem­män huolto­volyymin fir­ma taas joutuu osta­maan ulko­maalaisil­ta ulko­mail­la palvelui­ta, jot­ta voisi myy­dä mate­ri­aal­isia tuot­teitaan ja niihin ehkä liit­tyviä mui­ta palveluita.

    Niin­pä siis huoltoon liit­tyvä palvelu­vi­en­ti voi olla viejälle tosi hyvä jut­tu tai melkoinen rahareikä.

    = = =

    Nämä tuot­teisi­in liit­tyvät palve­lut tekevät muutenkin kovin mon­imutkaisia arvoketju­ja, joista on vähän vaikea välil­lä sanoa, mikä on palvelu­vi­en­tiä ja mikä jotain muuta.

    Kään­nöshom­mista tähän on help­po tehdä esimerk­ki. Sak­salainen Fir­ma GmbH teet­tää suomenkielisen kään­nök­sen käyt­töo­hjekir­jas­taan suo­ma­laisel­la kään­nös­toimis­tol­la voidak­seen myy­dä hilav­itkutin­taan Suomes­sa. Täl­löin kyseessä on palveluvienti. 

    Käyt­töo­hjekir­ja paine­taan Sak­sas­sa ja laite­taan tavaran kanssa samaan laatikkoon, joka tuo­daan Suomeen. Käyt­töo­hjekir­ja on tässä vai­heessa tavaratuontia.

    Vai­h­toe­htois­es­ti Fir­ma GmbH ker­too suo­ma­laiselle maa­han­tuo­jalleen Yri­tys Oy:lle, että tavaraa saat­te, mut­ta käyt­töo­hjeet teette itse. Yri­tys Oy teet­tää käyt­töo­hjeen kään­nök­sen suo­ma­laisel­la kään­nös­toimis­tol­la, painat­taa käyt­töo­hjeet Sak­sas­sa (kun sieltä saa halvem­mal­la) ja lait­taa ne laatikkoon. Nyt syn­tyykin vain tavaratuon­tia Sak­sas­ta (pain­o­tuot­teet).

    Kum­mas­sakin tapauk­ses­sa kaik­ki osa­puo­let saa­vat täs­mälleen saman rahan, vaik­ka tilas­tois­sa tuo­daan ja viedään mitä sattuu.

    Palvelu­vi­en­nistä osa voi muuten olla hyvinkin tulkin­nan­varaista. Suo­ma­lainen yri­tys saat­taa laskut­taa ulko­maiselta tytäryri­tyk­seltään kon­sul­toin­tipalveluista, jos se on vero­tuk­sel­lis­es­ti tarkoituk­sen­mukaista. Tai sit­ten palvelui­ta tehdään paljonkin mut­tei laskute­ta, kos­ka se ei ole tarkoituksenmukaista.

    = = =

    Ymmärtääk­seni me onnis­tumme pääosin myymään palvelui­ta, jot­ka liit­tyvät teknolo­gia-alan liike­toim­intaan, jos­sa on kehitet­ty ja tuot­teis­tet­tu jotain teknolo­giatuotet­ta (joka voi toki olla ohjelmis­tokin). Palvelumyyn­ti­in­hän las­ke­taan vaikka­pa Nokian keräämät lisenssimaksut.

    Toinen merkit­tävä sek­tori on väl­i­tyskaup­pa, jos­sa ostamme jotain ulko­mail­ta ja myymme sen ulko­maille ilman, että tavara edes käy Suomessa.

    Rak­en­t­a­mi­nen on joskus ollut merkit­tävä palvelu­vi­en­tiar­tikke­li, mut­ta nykyään sen merk­i­tys on sat­tuneesta syys­tä vähäisempi.

    Muitakin palvelui­ta olisi mah­dol­lista olla. Me voisimme esimerkik­si olla viih­teen suur­val­ta, jol­loin musi­ikin tai vaik­ka eloku­vien tek­i­jänoikeusmak­sut vir­taisi­vat vuo­laana kymenä tänne. Voisimme myös olla vaikka­pa ter­veyspalvelu­iden suuri tuottaja.

    Point­ti tässä on se, että palvelu­vi­en­ti on kyl­lä iso asia meille, mut­ta palvelu­vi­en­nin kasvu kuitenkin selit­tyy aika per­in­teisil­lä toimi­aloil­la. Peliala tekee tähän jonkin­laisen poikkeuk­sen, mut­ta ei sen merk­i­tys val­ta­van suuri ole — ja sekin osit­tain perus­tuu tek­nol­o­giseen osaamiseen.

    Tämä rakenne on hyvä ymmärtää siinäkin mielessä, että toden­näköis­es­ti palvelu­vi­en­nistä tulee meille koko ajan suurem­pi asia.

  246. Sven­skata­lande finne: (Luon­nol­lis­es­ti lukukausi­mak­sut EU/ETA alueen ulkop­uolelta tulleille ovat ihan paikallaan. Myöhem­min myös suo­ma­laisille ja sisä­markki­nakansalaisille: ope­tus­tuote kun­toon, niin siitä mak­saa mielellään.)

    Kau­nis teo­ria. Siinä on vain tuo viimeinen koh­ta vähän vaikea. Kun­toon­lait­ta­mi­nen vaatisi melkoista remont­tia suo­ma­laises­sa yliopistojärjestelmässä.

    Maail­man lah­jakkaim­mat liikku­vat opiske­li­jat menevät maail­man parhaisi­in yliopis­toi­hin, jois­sa he opiskel­e­vat stipen­deil­lä. Suo­ma­laisen lukukausi­mak­sut­toman jär­jestelmän erikoisu­us ei ole mak­sut­to­muus yleen­sä, vaan yleinen mak­sut­to­muus. Meil­lä mais­terik­si saa opiskel­la keskimäärin lah­jat­tomampi opiske­li­ja kuin juuri mis­sään muual­la maailmassa.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että nykyisel­lä jär­jestelmäl­lä saamme ulko­mail­ta opiske­li­joi­ta, jot­ka eivät pääse oikeasti kovata­soisi­in paikkoi­hin. Voimme tietenkin pääsykokeil­la kar­sia heitä sen ver­ran kuin meitä huvittaa.

    Jos laita­mme lukukausi­mak­sun, sen jäl­keen emme saa edes tuo­ta keskimäärin aika keskinker­taista porukkaa. Olisiko se parem­pi kuin nykyti­lanne? Poruk­ka on kuitenkin fik­sumpaa kuin ikälu­okkansa suo­ma­laiset edus­ta­jat keskimäärin.

    Ihan omien empi­iris­ten havain­to­jeni mukaan ulko­maalais­ten peru­sopiske­li­joiden joukos­sa on varsin vähän huip­pu­ja. Yliopis­to­jen parhaim­mis­to on pääosin suo­ma­laista, kos­ka vain har­va läh­tee Suomes­ta ulko­maille perusopiskeluvaiheessa. 

    Moti­vaa­tio­rakenne voi kuitenkin olla eri­lainen, kos­ka vaatii aika paljon tul­la tänne rän­täsateeseen mei­dän seu­raamme opiskele­maan. Samoin jatko-opin­to­vai­heessa tilanne muut­tuu jonkin ver­ran, kos­ka sil­loin tutkimusa­loil­la on merkitystä.

    Henkilökun­nan osalta taas asia on pitkälti niin kuin Tiedemies tote­si. Suo­ma­laisil­la palkoil­la, työnku­val­la ja ympäristöl­lä ei juuri kil­pail­la huipuista. Jos me halu­amme osaamista ulko­mail­ta, mei­dän kan­nat­taa itse käy­dä sitä hakemassa.

  247. Osmo Soin­in­vaara: Kan­sain­välistyneet ja väkeä eri puo­lil­ta maail­maa keräävät kaupun­git ovat kyl­lä paljon men­estyneem­piä kuin ne, […] joi­hin muual­ta nyt vaan ei halu­ta tul­la töihin.

    Kaupun­git joi­hin halu­taan tul­la töi­hin men­estyvät parem­min kuin kaupun­git joi­hin ei halu­ta tul­la töi­hin? Mikä yllätys.

  248. Saara:

    Tietenkin kysymys on henk. koht pref­er­ens­seistäni, mikä ei muu­ta sitä tosi­asi­aa että samat pref­er­enssit on monel­la muul­lakin, eri­tyis­es­ti heil­lä jot­ka voidaan perustel­lusti luokitel­la huip­pu­osaa­jik­si tai poten­ti­aal­isik­si sel­l­aisik­si (en väitä ole­vani ko. ryh­män edus­ta­ja itse, mut­ta tun­nen usei­ta). Kuten sanoin aiem­min, moni näistä on jo läht­enyt täältä suurem­man diver­si­teetin oloi­hin (koet­tu diver­si­teet­ti­va­je ei ole ollut ain­oa syy lähtöön, mut­ta yksi tärkeä syy kuitenkin).

    Onko tästä tar­jo­ta mitään konkreet­tista todis­tet­ta, vai pitäisikö tämä uskoa pelkkänä väit­teenä? Omat koke­muk­seni ovat täysin päin­vas­taisia, eli käytän­nössä kaik­ki ihmiset joiden kanssa olen ollut tekemi­sis­sä (itseni mukaan­lukien) vais­tom­ais­es­ti hakeu­tu­vat saman­mielis­ten kesku­u­teen ja diver­si­teet­ti, siis oikeasti eri­lais­ten ihmis­ten kanssa vuorovaikut­ta­maan jou­tu­mi­nen, koetaan vain vas­ten­mielisek­si riesak­si (tähän liit­tyen Suo­mi olisi esimerk­ki-ital­ialais­ten näkökul­mas­ta ikävä maa sik­si että tääl­lä on liian vähän ital­ialaisia — siis hekin halu­aisi­vat toisia saman­laisia ympärilleen, eivät suinkaan mitään sato­jen kult­tuurien ihmeel­listä kirjoa).

    Expatit kerään­tyvät expat-kupli­in­sa nimeno­maan päästäk­seen eroon eri­lai­sista ihmi­sistä, eivät hakeak­seen niitä lisää ympärilleen.

  249. anon­il­li

    Kos­ka vaik­ka heitä ei ole ihan hirveästi (syistä, jot­ka on san­ot­tu jo aiem­min tässä ketjus­sa), niin hei­dän maa­han­muut­ton­sa on tarpeet­toman hankalaa.

    Onko tosi­aan?

    Ainakaan päätösten perus­teel­la ei näyt­täisi ole­van ellei hak­i­joik­si ole jo alkuaan valikoitunut läh­es var­mat läpimenijät.

    http://www.migri.fi/download/50486_Ratkaisut_hakuperusteittain_1.1.–31.1.2014.pdf?beafb64fccddd188

    Duunin saamisen han­kalu­us este? Tokkopa jos on oikeasti vah­vat meri­itit ja vaikeaa se on maas­sa jo asuvillekkin ilman.

  250. anon­il­li: Jos nyt kuitenkin koitet­taisi­in helpot­taa niiden aito­jen ulko­maalais­vahvis­tusten tilan­net­ta? Kos­ka vaik­ka heitä ei ole ihan hirveästi (syistä, jot­ka on san­ot­tu jo aiem­min tässä ketjus­sa), niin hei­dän maa­han­muut­ton­sa on tarpeet­toman hankalaa.
    Tämä ei tarkoi­ta mitään ruot­salaistyyp­pistä ‘mei­dän on olta­va human­itääri­nen suur­val­ta otta­mal­la vas­taan ihan kaik­ki, jot­ka tänne suinkin halu­a­vat’ ‑poli­ti­ikkaa. Ääripäi­den välistä löy­tyy järke­viä ja toimivia ratkaisuja. 

    Tästä päästäänkin takaisin siihen Tiedemiehen yllä esit­tämään tosi­asi­aan, että virkakoneis­ton on helpom­paa rajoit­taa työlupi­en saan­tia ynnä kehit­tää muu­ta byrokra­ti­aa, kos­ka ruot­salaisia emme ole, rasis­teik­si emme halua tul­la, olka­amme siis virkamiehiä.

    Ja niitä järke­viä ja toimivia ratkaisu­ja et ainakaan vihreiltä tule näkemään, kos­ka Halla-aho.

  251. sole­noi­di: diver­si­teet­ti, siis oikeasti eri­lais­ten ihmis­ten kanssa vuorovaikut­ta­maan jou­tu­mi­nen, koetaan vain vas­ten­mielisek­si riesaksi

    Koetko sinä tämän mei­dän keskustelumme vas­ten­mielisek­si riesak­si? Mik­si kuitenkin keskustelet kanssani?

    Omas­ta mielestäni eri­laisu­ut­ta (NB: eri­laisu­us on diver­si­teetin osatek­i­jä, ei yksi yhteen sama asia) on liikaa sil­loin, kun kom­mu­nikaa­tio ei onnis­tu enää ollenkaan. Niin kauan kuin se onnis­tuu edes jotenkin rak­en­tavasti, se on rikkaus. Rikkain ympäristö on sel­l­ainen, jos­sa min­ul­la on riit­tävä määrä kon­tak­te­ja, joiden kanssa voin kom­mu­nikoi­da ja vai­h­taa ajatuk­sia, ja samaan aikaan kokon­aisu­us muo­dos­tuu keskenään mah­dol­lisim­man eri­lai­sista osista. Min­un ei siis tarvitse kyetä suo­raan kom­mu­nikoimaan kaikkien kokon­aisu­u­den osien kanssa vaan määrä X riittää.

    Eri­laisu­us ja saman­laisu­us eivät muutenkaan ole niin muut­tumat­to­mia omi­naisuuk­sia kuin moni tääl­lä esit­tää. Min­ul­la ei juuri ole fik­sat­tu­ja mielip­iteitä asioista, vaan kan­tani muut­tuvat sitä mukaa kun saan lisää tietoa. Kenen kanssa siis olen saman­lainen tai eri­lainen? Sen, joka juuri samal­la het­kel­lä sat­tuu ole­maan samaa mieltä suurim­mas­ta osas­ta asioita?

    Omas­ta mielestäni olen kohta­laisen pysyvästi eri­lainen lähin­nä sel­l­ais­ten monokult­tuuri­haaveil­i­joiden kanssa, joil­la on kiveen hakatut aat­teet ja jot­ka suh­tau­tu­vat eri­laisu­u­teen sekä eri mieltä ole­vien kanssa kom­mu­nikoimiseen kiel­teis­es­ti. Jos sinä tun­net vain ja ain­oas­taan täl­laista porukkaa, suosi­tan hark­it­se­maan sen mah­dol­lisu­u­den ole­mas­saoloa, että kaik­ki ihmiset eivät suinkaan ajat­tele tuol­la tavoin. Ne, jot­ka saa­vat eri­laisu­ud­es­ta vir­taa, hakeu­tu­vat tietenkin ympäristöi­hin, jois­sa eri­laisu­us kukois­taa kos­ka muutkin sietävät ja hyväksyvät tois­t­en eri­laisu­ut­ta. Tämä siitä huoli­mat­ta että hekin mielel­lään viet­tävät aikaa myös kaltais­ten­sa seuras­sa. Suuren diver­si­teetin olois­sa­han nämä molem­mat (itses­tä poikkea­va ja itsen kanssa saman­mieli­nen seu­ra) toteu­tu­vat yhtä aikaa — ei ain­oas­taan joko tai.

    Jätän kotite­htäväk­si sen arvioimisen, kum­man­laisel­la ajat­te­lu­taval­la syn­tyy tehokkaam­min niitä uusia arvokkai­ta inno­vaa­tioi­ta, joi­ta Suo­mi tarvit­sisi kansan­talouden kohentamiseen.

    Har­ras­tatko muuten sijoit­tamista? Onko sin­ul­la siinäkin jokin yksi maa ja siel­lä yksi yri­tys, jota pidät kaik­il­ta osil­taan yliv­er­taise­na tule­vaisu­u­den men­estys­tari­nana, ja jon­ka osakkeisi­in lai­tat kaik­ki rahasi? Vai ajat­teletko sit­tenkin, että on järkeväm­pää hom­ma­ta salkku, joka sisältää keskenään mah­dol­lisim­man eri­laisia (silti hyviksi kokemi­asi) osakkei­ta — ts. enem­män diver­si­teet­tiä? Ei kaikkia munia samaan koriin!

  252. Osmo Soin­in­vaara:
    Poikani oli vai­h­dos­sa Bolog­nan yliopis­tossa ja siel­lä ope­tus annet­ti­in kyl­lä englan­niksi. Aika paljon on englan­ninkielisiä luen­to­ja myös Aaltoyliopistossa.

    Aal­toyliopis­to suun­nit­teli muut­taa kaik­ki mais­te­ri­o­hjel­mansa pelkästään englanninkielisiksi.Ylimmät lain­valvo­jat taisi­vat tyr­mätä ajatuk­sen. Ehkä Bolog­nas­sakin saa vielä suorit­taa tutkin­not ital­i­ak­sikin. Yksit­täiset luen­not ja opin­tokokon­aisu­ude­tkin on asia erik­seen. Suomes­sa on ongel­ma, että tääl­lä on paljon “yhden miehen” oppi­ainei­ta, joiden opin­to­jen monikielistämi­nen on haas­teel­lista. Kyl­lä ulko­maalaisia opet­ta­jia silti on syytä lisätä resurssien puit­teis­sa. Huo­masin äsket­täin, että oman pääaineeni pro­fes­su­uria on tulos­sa sijaise­na hoita­maan kreikkalainen pro­fes­sori. Itse en var­maankaan olisi aikoinaan pystynyt tekemään hänelle ymmär­ret­tävää grad­ua, mut­ta nyky­polvien kieli­taito on aivan eri pla­nee­tal­ta kuin silloin.

  253. huvit­taa nyt vaalien alla muis­tel­la 2007:a, jol­loin kisitelti­in siitä, kuka antaa julkisen sek­torin työn­tek­i­jöille eniten rahaa. Nyt kak­si vaa­likaut­ta myöhem­min Suomea san­o­taan euroalueen rammaksi.

    Jotenkin on tunne, että Suo­mi ei tästä nouse. Kukaan ei halua tehdä han­kalia päätök­siä, kos­ka muut puolueet saisi­vat lyömäaseen itselleen ja oman puolueen poli­itikot saisi­vat etsiä uuden työ­paikan vaal­i­t­u­losten heiketessä. Tilanne tulee eten­emään siten, että poli­itikot tois­ta­vat sano­ja kolmikan­ta, veronko­ro­tuk­set, hyv­in­voin­ti­val­tio ja tilanne huononee vuosi vuodelta. SDP etenkin on aivan hädis­sään pam­per­sit ruskeana.

    On kyl­lä käsit­tämätön­tä, kun kuvit­telee tuo­ta vuot­ta 2007. Poli­itikot Soin­in­vaara mukaan lukien kil­paili­vat siitä, kuka tehtyä yksi­ty­oisen sek­torin työ­paikoista vähiten houkut­tele­via alen­ta­mal­la näi­den suh­teel­lista palkkatasoa.Työsuhdeturvahan nois­sa oli jo huonompi .

  254. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunki­talous­tutk­i­jat ovat kyl­lä aivan yksimielisiä siitä, että monipuoliset “kan­so­jen sula­tusu­u­nit” ovat paljon men­estyneem­piä kuin kaupun­git, jois­sa asuu ja vaikut­taa vain yhden etnis­es­ti yht­enäisen maan kansalaisia. Lon­too, Pari­isi, Kanadan suuret kaupun­git New York ja niin edelleen. Muinainen Viipurinkin.

    Malmö lie­nee esimerk­ki päinvastaisesta?

    1. Jos ver­taa Malmö­ta ja Poria, Malmö kyl­lä voit­taa. Se ei tarkoi­ta, etteikö Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa olisi ongelmia.

  255. Osmo Soin­in­vaara: Indus­try ei ole suomek­si teol­lisu­us vaan elinkeino, vaik­ka onkin alet­tu puhua esimerkik­si turismiteollisuudesta.

    Joo, huono esimerk­ki min­ul­ta. Se käsi­tys että ohjelmis­toala muis­tut­taa yhä enenevässä määrin teol­lisu­ut­ta tulee kuitenkin tavas­ta arvioi­da pros­essien kyp­syyt­tä. Se että pros­es­si on tois­tet­ta­va, määritel­ty, kvan­tifioita­va ja jatku­van opti­moin­nin kohteena on leimallis­es­ti teolli­nen piirre. Ohjelmis­toyri­tys­ten CMMI-luokat näyt­tävät aivan toisen­laisil­ta kuin vielä parikym­men­tä vuot­ta sitten.

  256. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ver­taa Malmö­ta ja Poria, Malmö kyl­lä voit­taa. Se ei tarkoi­ta, etteikö Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa olisi ongelmia. 

    Viit­taatko yllä Porin asukkaiden onnel­lisu­u­teen vai ulko­maalais­ten osu­u­teen kaupungissa?
    (Ks. “yle.fi/uutiset/thl_porilaiset_ovat_maan_onnellisimpia/7682672”)

  257. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ver­taa Malmö­ta ja Poria, Malmö kyl­lä voit­taa. Se ei tarkoi­ta, etteikö Ruotsin maa­han­muut­topoli­ti­ikas­sa olisi ongelmia.

    Mil­lä mit­tar­il­la Malmö voit­taa Porin? Ainakin koos­sa, mut­ta sitä tuskin tarkoitit (vaik­ka ehkä uskotkin kaupun­gin koon tuo­van onnea ja muu­ta hyvää). Vai onko Porin ehkä alem­pi keskimääräi­nen ansio­ta­so se syy?

    Kysyn sik­si, että THL tote­si hil­jat­tain, että Suomen kaupungeista juuri Poris­sa ihmiset ovat selvästi onnel­lisimpia. Onnel­lisu­us on ainakin yksi hyvän kaupun­gin mit­tari. Mikä on siis se mit­tari, joka tekee Porista mielestäsi huonon, tai Malmöön ver­rat­tuna huonon?

  258. sole­noi­di: Omat koke­muk­seni ovat täysin päin­vas­taisia, eli käytän­nössä kaik­ki ihmiset joiden kanssa olen ollut tekemi­sis­sä (itseni mukaan­lukien) vais­tom­ais­es­ti hakeu­tu­vat saman­mielis­ten kesku­u­teen ja diver­si­teet­ti, siis oikeasti eri­lais­ten ihmis­ten kanssa vuorovaikut­ta­maan jou­tu­mi­nen, koetaan vain vas­ten­mielisek­si riesaksi

    Käytän­nön esimerkkinä ulko­maiset vai­h­to-opiske­li­jat tun­tu­vat mis­sä päin maail­maa tahansa ole­van tekemi­sis­sä enem­män keskenään kuin paikallis­ten kanssa — joitain poikkeuk­sia tietenkin on. Vier­auskin voi siis yhdis­tää, kun ver­tailuko­htana on yht­enäiseltä tun­tu­va paikalli­nen kulttuuri;)

  259. sole­noi­di: Kaupun­git joi­hin halu­taan tul­la töi­hin men­estyvät parem­min kuin kaupun­git joi­hin ei halu­ta tul­la töi­hin? Mikä yllätys.

    Tuokaan ei pidä paikkaansa.Maailmalla on myöskin kova työn­tö kaupunkei­hin esim Brasil­ias­sa puun-ja maanvil­jeli­jät ovat supis­ta­neet mah­dol­lisuuk­sia elää maaseudulla.Kun puu­ja vil­je­ly­pal­nta­a­sit val­loit­ta­vat alueen ja ne hoide­taan konel­lis­es­ti niin alueel­la on väestöyli­jäämä , joka aje­taan kaupunkien slummeihin.Maalla ei voi enää elää, kos­ka ei ole enää maa­palaa mitä voisi vijel­lä eikä edes aluet­ta, mis­sä voisi kerjätä

    Eikä kaupun­ki ole sen parem­pi ympäristö, siel­läkin näitä köy­hiä aje­taan minne sattuu

    Eteen­päin pääsy on aivan mah­do­ton­ta muu­ta­maa poikkeusta lukuunottamatta .

    Kaupunkien eli­it­ti on täysin eristäy­tynyt kansas­ta eikä hyv­in­voin­ti­in tarvit­tavia kon­tek­te­ja synny.Ei edes Lon­toos­sa, se vain houkut­telee busi­ness-ihmisiä ja rahaa, kos­ka vero­tus on keveää’, lain­säädän­tö ei suo­jaa alem­pia luokkia mtta suo­jaa tehokkaasti ylem­piä luokkia.Hyötyjiä on vain 1 %

    Hyv­in­voin­nin syn­tymi­nen ja laven­tu­mi­nen edel­lyt­täisi kon­tak­te­ja , joi­ta ei eristäy­tymi­nen pil­ven­pi­irtäjien ylimpi­in ker­roksi­in, helikopterei­hin , var­tioi­tu­i­hin asun­toi­hin, synnytä

  260. Ville: Käytän­nön esimerkkinä ulko­maiset vai­h­to-opiske­li­jat tun­tu­vat mis­sä päin maail­maa tahansa ole­van tekemi­sis­sä enem­män keskenään kuin paikallis­ten kanssa – joitain poikkeuk­sia tietenkin on. Vier­auskin voi siis yhdis­tää, kun ver­tailuko­htana on yht­enäiseltä tun­tu­va paikalli­nen kulttuuri;) 

    Onko tuo nyt mikään ihme? 

    Minus­ta se on täysin luon­nol­lista jo siitäkin syys­tä, että esim. paikkakun­nalle vähän aiem­min tul­lut vieras­maalainen osaa var­maankin neu­voa uut­ta tuli­jaa keskimäärin parem­min muu­ton alku­vai­heen käytän­nön asiois­sa ja ongelmis­sa, kuin joku paikkakun­ta­lainen, joka ei ehkä tunne kaikkia ulko­maalaisen paikkakun­nalle muut­toon liit­tyviä pros­esse­ja yhtä hyvin, kuin ne jo ker­taalleen läpikäynyt, ellei sit­ten ole paikkakun­nal­la asu­va alan ammat­ti-ihmi­nen viran puolesta.

  261. Osmo Soin­in­vaara:
    Jos ver­taa Malmö­ta ja Poria, Malmö kyl­lä voittaa. 

    Se monikult­tuuri­nen Malmö, jol­la on lähiö nimeltään Rosen­gård, vai se kan­sain­vä­li­nen Malmö, jos­ta on 15 min­uutin juna­mat­ka Kööpenhaminaan?

  262. Osmo Soin­in­vaara:
    Tokio taitaa kyl­lä olla kan­sain­välisem­pi kuin Helsin­ki. Siel­lä ei ole pako­laisia, mut­ta hyvin paljon kan­sain­väli­sis­sä rityk­sis­sä työskenteleviä. 

    Tämä on kyl­lä yksi omi­tu­isimpia väit­teitä, mitä tässä blo­gis­sa olen nähnyt

    The great­est num­ber of for­eign res­i­dents in Japan per 100,000 pop­u­la­tion is 3,229 in Tokyo, which means that there are 3 for­eign res­i­dents in approx­i­mate­ly every 100 persons.

    http://stats-japan.com/t/kiji/11639

    Päiväys on muu­ta­man vuo­den takaa, joten luku on var­masti jonkin ver­ran kas­vanut, mut­ta kuitenkin.’

    Luvus­sa tietysi mukan myös esimerkik­si kaik­ki Kore­an kansalaiset, riip­pumat­ta siitä, ovatko mah­dol­lis­es­ti jopa hei­dän (iso)vanhempansa syn­tyneet Japanissa. 

    (en myöskään muista, että “kan­sain­väli­sis­sä yri­tyk­sis­sä työsken­televät” olsi­vat suurem­pi kiis­tanai­he Suomessakaan)

  263. Osmo Soin­in­vaara:
    Kävin vai­moni kanssa lounaal­la talos­samme asu­van ital­ialaisen luona. Mies on töis­sä kemikaalivi­ras­tossa ja vaimo jour­nal­isti. Heistä oli häir­it­sevää, että Helsingis­sä on niin vähän ulko­maalaisia, mikä saa har­vat ulko­maalaiset tun­temaan olon­sa vähän epäkodikkaaksi. 

    Ja kuitenkin he ovat päät­täneet asua Kata­janokalla. Helsingistä löy­ty­isi paljon aluei­ta, mis­sä ulko­maalaisia löy­ty­isi enem­män. Paikoin kouluis­sa jo ale­taan pääsemään alalu­okil­la ulkomaalaisenemmistöön.

    Jos he taas tarkot­ti­vat sitä, että Helsin­ki ei ole Ital­i­aa, niin se pitää paikkansa (hyvässä ja pahas­sa), ja tulee pitämäänkin ulko­maalais­poli­ti­ikas­ta riip­pumat­ta. Huono­jen puolien kopi­oin­ti lienisi helpom­paa kuin hyvien.

  264. Tiedemies:
    Tämä ei tietenkään johdu ulko­maalaisu­ud­es­ta sinän­sä, vaan siitä että ulko­maalainen joka oikeasti on pätevämpi kuin suo­ma­lainen vas­taa­van alan pro­fes­sori­ta­soinen hak­i­ja, ei kyl­lä suo­ma­laiseen yliopis­toon pro­fes­sorik­si hae. 

    Tai jos hakee — no, olen­pa kuul­lut use­am­mista tapauk­sista eräästä suo­ma­laist­tain kai varsin hyvä­maneis­es­tä yliopis­tos­ta, jonne on valit­tu ulko­maalaisia pro­fes­sore­ja, jot­ka ovat käyneet tääl­lä suu­nilleen kään­tymässä: toden­neet työolo­suh­teet ja läht­e­neet pois.

  265. jas­ka:
    Yhtä hyv­in­hän Hel­sigistä oltaisi­in voitu tehdä Euroopan Tokio alhaisil­la monikult­tuurisu­us­lu­vuil­la. Jos muiden maid­en euroop­palaiset kansalaiset kyl­lästy­i­sivät monikult­tur­isu­u­teen, voisi­vat he tul­la Helsinki­in pakoon. Se voisi olla paljon suurem­pi houku­tustek­i­jä koulute­tun työvoiman han­kkimises­sa kuin nykyi­nen monikulttuurisuus.Jos koulutet­tu pari­isi­lainen kyl­lästy­isi muut­tuvaan Pari­isi­in, voisi pae­ta Helsinkiin.

    Jos joku halu­aa men­nä vält­tämät­tä “uskon­to­jen ja kan­so­jen sula­tusu­u­ni­in”, mik­si hän val­it­sisi Helsin­gin? HElsin­ki voi samaa strate­giaa käyt­tämäl­lä olla vain köy­hän miehen Lon­too tai Pari­isi. Helsin­ki voisi olla paljon vetävämpi Japanin strategialla.

    Onko Japanin nykyti­lanne ja strate­gia jotenkin tavoitelta­va? Talous on jumit­tanut yli 20 vuot­ta ja vel­ka on val­ta­va. En nyt saa mieleeni edes mitään järin kum­moisia inno­vaa­tioi­ta Japanista 80-luvun jäl­keen eivätkä Japani­laiset fir­mat vaiku­ta mitenkään uut­ta luovil­ta. Kaiken­laista kehi­tystyötä maas­sa tehdään kovasti mut­ta tavaroille ei ilmeis­es­ti oikein löy­dy markki­noi­ta Japanin ulkop­uolelta. Työn puit­teis­sa olen jonkin ver­ran tutus­tunut japani­laiseen tuoteke­hi­tystyöhön ja kyl­lä ne tuot­teet näin euroop­palais­es­ta näkökul­mas­ta ovat toisi­naan aika outoja.

    Uut­ta luo­vaa ajat­telua syn­tyy kun eri­laiset ihmiset kohtaa­vat; tälle on käsit­tääk­seni ole­mas­sa aika vah­vaa tutkimus­näyt­töä. Samoin myös ymmär­rys markki­noista on huo­mat­tavasti parem­pi kun on tekekimis­sä eri­lais­ten kult­tuurien kanssa, eivätkä suomalaiset/japanilaiset insinöörit puuhastele vain keskenänsä.

  266. Tuo­mas L: En nyt saa mieleeni edes mitään järin kum­moisia inno­vaa­tioi­ta Japanista 80-luvun jäl­keen eivätkä Japani­laiset fir­mat vaiku­ta mitenkään uut­ta luovil­ta. Kaiken­laista kehi­tystyötä maas­sa tehdään kovasti mut­ta tavaroille ei ilmeis­es­ti oikein löy­dy markki­noi­ta Japanin ulkopuolelta. 

    Ai? Entäs Sony, Fujit­su, Yahama, Toy­ota, Mit­subishi, Canon, Nintendo…

    Tai vaik­ka Mil­le­ni­um palk­i­tut, Shinya Yamana­ka ja Shu­ji Nakamura.

    Tuo­mas L:
    Uut­ta luo­vaa ajat­telua syn­tyy kun eri­laiset ihmiset kohtaavat; 

    Hyvin usein merkit­tävää uut­ta ajat­talua syn­tyy yksit­täis­ten ihmis­ten päässä pitkäjän­teisen aja­tus­pros­essin tulok­se­na, kun kyseenalais­te­taan val­lit­se­vat totu­udet ja ajattelutavat.

    “Kult­tuurin rikkaut­ta” ei ole minus­ta sel­l­ainen yleinen kohi­na niin että sekoite­taan vähän kaikkea, vaan rikkaus ja omaperäisyys syn­tyy usein eristyk­sis­sä muista.

    Japani omine out­ouksi­neen on tuos­ta eri­no­mainen esimerk­ki, posi­ti­ivises­sa mielessä.

  267. Osmo Soin­in­vaara:
    Ero Suomen ja ruotsin työt­tömyy­dessä ei ole merk­it­sevän suuri vaan ero tulee työl­lisyy­destä. Ihmi­nen on joko työlli­nen työtön tai työvoiman ulkop­uolel­la. Työvoiman ulkop­uolel­la ole­via on Suomes­sa paljon enem­män kuin Ruotsissa.

    Siis jos vip­paskon­stil­la työtön on siir­ret­ty työl­lisek­si, niin se on sal­lit­tua ja var­maankin vip­pastyöl­lisen elämän laatu on tuos­ta kohon­nut niin korkealle, että val­lan uno­htaa oikean työelämän suolan, eli eläkek­er­tymän ja muut vero­tuk­ses­sa oikean työn­tek­i­jän verovähen­nysoikeudet. Näköjään orjien tarve on suuri Suomen kermaperzei­denkin tarpeissa.

Vastaa käyttäjälle Vesa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.