Puolueiden välinen sote-sopu onnistui menemään melkein täyden ympyrän. Ensin todettiin, että ei maakuntamallia, vaan maakuntien sijasta viisi suuraluetta, joilla olisi vastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Jatkoselvityksessä todettiin, että näillä ei saisi olla omaa tuotantoa (keskussairaalat), vaan ne olisivat vain järjestämisvastuussa olevia. Sitten päätettiin, että tuotantovastuu annettaisiin kunnille tai kuntien muodostamille laajemmille kuntayhtymille. Lopulta todettiin, etteivät yksittäiset kunnat, olivat ne kuinka suuria tahansa, saisi olla tuotantovastuussa, vaan tuotantovastuu olisi aina kuntayhtymillä. Sitten todettiin, että kuntayhtymiä olisi korkeintaan 19, eli suomeksi sanottuna, että maakunnat olisivat tuotantovastuussa.
Nyt meillä on tarkoitus perustaa viisi sote-aluetta, joiden tehtävänä on neljän vuoden välein tehdä yksi päätös siitä, mistä se ostaa ja mitä. Tässä ei ole paljon päänvaivaa, koska ostaa pitää noilta 19 maakunnalta, joita yhden sote-alueen kohdalla on 3–5.
Kun olen yrittänyt kysyä, mihin noita viitta sote-aluetta nyt tarvitaan, olen saanut yleensä vastaukseksi, että ei todella mihinkään. Parempi vastaus on, että niitä tarvitaan karsimaan erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksiä ja estämään sairaaloiden kilpavarustelua. Aika raskas organisaatio lakkauttamaan pari aluesairaalaa ja määräämään, missä tekonivelkirurgiaa saa tehdä. Eikä tähän tarkoitukseen edes kovin hyvä, koska se on kuntayhtymä, jossa kunnat voivat sopia, ettei toisten asioihin puututa niin kuin ne sopivat maakuntakaavoituksessakin.
Mitä jos luovuttaisiin noista viidestä sote-alueesta ja tehtäisiin tästä puhdas maakuntamalli, koska sitä se joka tapauksessa käytännössä on. Perustuslakiväkikin saadaan rauhoitetuksi, kun laitetaan tähän suorat vaalit ja verotusoikeus.
Erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien karsimisessa valta kannattaa antaa STM:lle, joka voi jo nyt asetuksilla säädellä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa. Tämä olisi hallintona paljon kevyempi.
Olen puhunut tästä monen henkilön kanssa. Minulla on sellainen käsitys, että eduskunnassakin alkaisi olla selkeä enemmistö puhtaan maakuntamallin kannalla.
Esitys on jo eduskunnassa, mutta tällaisen muutoksen tekeminen siihen olisi lain yksinkertaistamista eikä lakiteknisesti kovin vaikeata.
Siis eikö Soini ja Sipilä hoitaneetkaan tätä kuntoon, kun tulivat pelastamaan hallituksen? Kovasti itse olivat sitä mieltä.
Kuulostaa järkevältä. Aja läpi!
Entä jos lopetetaan kokonaan DDR:stä kopioitu perusterveydenhuoltobyrokratia? Länsi-Euroopassa yksityislääkärijärjestelmä hoitaa saman halvemmalla.
Halvemmalla? Missä?
Niinpä. Koko ajan on ollut taustalla (mm Välimäki) , poislukien Orpon ehdotus, noin 16–20 tuotanto/järjestämisaluetta. Olisikin varsin toivottavaa, että kierros päätyisi tähän. Eikä siinä olisi kenelläkään kohtuuttomasti poliittista nieltävää. Kaksi kuntayhtymää päällekkäin, joissa samojen kuntien edustajat neuvottelevat itsensä kanssa, kierrättäen omia rahojaan, ei äkkiseltään kuullosta aikuisten touhulta.
Yli puolet kuntien menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ja kokonaissumma on noin 20 miljardia. Asiakasmaksuista kertyy rahaa vain 5 %. Valtion sotemenot on lisäksi 13 miljardia vuodessa.
Mediassa on arveltu, että kustannussäästöjä väännetty soteratkaisu ei tuo, parhaimmillan hillitsisi nousua.
On jokseenkin järkyttävää, että pelkän hallinnollisen mallin rakentaminen on näin vaikeaa poliitikoille. Miten vaikeaa tulee sitten varsinaisten palvelujen leikkausten ja maksujen korotuspäätösten tekeminen olemaankaan. Päätöksenteko pitää antaa kykenevempiin käsiin.
Odella on erinomainen kyky hahmottaa isoja kokonaisuuksia, systeemejä ja prosesseja. Otsaluullakin näkee, että suunniteltu sote vain lisäisi kestävyysvajetta.
Maakuntamallin käynnistämisen jälkeen siihen voidaan kytkeä synergisesti muitakin tehtäviä joita nyt on hujan hajan erilaisissa “piireissä” ja “alueissa” ja ties missä. Kuntien taakkaa voitaisiin keventää sitäkin huomattavasti.
Osmo: “Erikoissairaanhoidon päällekkäisyyksien karsimisessa valta kannattaa antaa STM:lle, joka voi jo nyt asetuksilla säädellä yliopistosairaaloiden välistä työnjakoa. Tämä olisi hallintona paljon kevyempi.”
Esittämääsi byrokratiaa parempi ratkaisu olisi antaa markkinoiden hoitaa turhat investoinnit. Varmaan jonkinlainen malli olisi mahdollista löytää. Ja erikoisten laitteiden hinnat halpenevat koko ajan (tosi uusia tulee myös koko ajan).
Markkinat? OOnko meillä terveydenhuollossa markkinat?
Muuten hyvä ajatus, mutta Länsi-Euroopan järjestelmät ovat kalliimpia — ja siihen suuntaan ollaan meillä koko ajan menossa.
Sote-uudistus koskettaa vain julkista sektoria ja palvelujen tasa-arvoistaminen (säästöt!) tarkoittaa, että palveluja tarjotaan huonoimpien eli suurten kaupunkien mukaan. Tämä lisää yksityisten palvelujen kysyntää voimakkaasti eli ne, joilla on varaa, ovat myös valmiita maksamaan.
Halpuus ei ole ainoa kriteeri!
Toivottavasti poliitikkojen toilaillessa ei ehdi mennä nuo paikallisesti rakennetut systeemiset palvelut pesuveden mukana. Hyvän sairaalan rakentaminen on vuosien, jopa kymmenien vuosien projekti. Hyvä toimintaympäristö kulminoituu ihmisiin.
Rahalla ei voi ostaa sitä hiljaista tietoa mitä tietyn yksikön pyörittäminen tehokkaasti ja kompastelematta vaatii eikä sinne myöskään saa hetkessä töihin niitä parhaita ja motivoituneimpia tyyppejä, joilla on halua asua juuri sillä alueella.
Päätös on toki jo tehty, sitä vain ei kerrota selkokielellä.
Perusterveydenhuollon palvelutaso tulee huononemaan siinä määrin, ts. Helsingin tasoon, että leikkaukset (ei kuitenkaan kirurgia) sujuvat kuin itsestään.
Ode,
Jos haluat, että maakuntamalliin päästään niin sinun ei pitäisi kutsua sitä sillä nimeä vaan keksiä jokin uusi nimi. Kokoomus ei tykkää maakuntamallista, koska se kuulostaa liian keskustalaiselta ja siinä voi tulla liikaa demokratiaa :).
Sotemalli on heittänyt häränpyllyä kun ympyrää on joukolla neliöity. Turha suhtautua saavutettuun sopuun turhan ortodoksisesti. Sehän on muuten hyvä, mutta hallinnollisesti mahdoton eikä sillä saavuteta tavoiteltua kustannussäästöä.
Millähän tätä tuotantovastuualueen kuntayhtymää ohjaillaan sen paremmin ministeriöstä kuin kunnistakaan päin kun se saa rahoituksen suoraan ja automaattisesti.
Kahden kuntayhtymäportaan alla on monin paikoin alueellisia tuotantokuntayhtymiä, jotka säännön “hyödynnetään olemassaolevia rakenteita” ‑mukaan pitäisi myös säilyttää.
Pitäisi ajatella myös se monikanavaisen rahoituksen purku. Suostuvatko kaikkien kanavien varallisuuden haltijat ohjaamaan rahansa potilaan mukana siihen yhteen ja ainoaan monopolin määräämään hoito-osoitteeseen?
Kansalaisaloitteen voima on nyt testattu.
Millaisella kansalaisaloitteella päästäisiin suoraan kohti maakuntamallia ja palveluyhteiskuntaa, jossa asiakas, hinta ja laatu määräävät enemmän kuin hallintobyrokraatit? Niin ja unohtamatta aidosti kannustavia elementtejä.
Onhan meillä markkinat — ja julkisen sektorin osuus pienenee koko ajan.
Ja esim. Varsinais-Suomessa yksityisen hoito- ja hoivasektorin volyymi ylittää jo telakkkateollisuuden.
Kun lakia aletaan yksinkertaistaa, niin lisätään samalla kaikille maakunnille samanlainen toimivalta, eli esimerkiksi oikeus joukkoliikenteen – sisältäen sekä bussi- että junaliikenteen – tilaamiseen alueellaan. Tämä ratkaisisi monta ongelmaa, mukaan lukien paikallisen junaliikenteen puutteen valtaosassa Suomea.
Helsingissä julkinen toimii käsittääkseni kohtuullisen hyvin ja palveluja saa, tehokkuudesta en ole niin varma.
Lähtökohtana tulee olla se, että terveydenhoitopalvelujen käyttäjät (=kustannusten aiheuttajat) maksavat nykyistä selvästi suuremman osan kustannuksista. Edesauttaa palvelujen säilymisen lisäksi myös siinä, että ihmiset alkavat huolehtimaan kunnostaan paremmin. Ennaltaehkäisyyn pitää panostaa.
Asiakasmaksut pitää esimerkiksi viiden vuoden aikana kolminkertaistaa ja silti maksuilla kerättäisiin vain murto-osa kustannuksista.
Jos haluan terveydenhuoltoa, voin valita aika monesta klinikasta, terveystalosta, mehiläisestä yms. yms. jos en pidä jostain lääkäristä tai aika/sijainti on huono niin voin vaihtaa johonkin toiseen.
Onko julkisella sektorilla jotain terveydenhuoltopalveluita? Mitä ne ovat? En ole koskaan käynyt.
No, Helsingistä minulla ei ole kokemusta, mutta kun on lueskellut muiden kokemuksista tässäkin blogissa, käsitykseni on aivan toisenlainen.
Kannnatan!
Ei DDR:ssä kaikki ollut huonoa. Meillä on sieltä kopioitu koulutusjärjestelmä, joka keikkuu Pisa-tutkimusten kärjessä ja josta kaikki ulkomaalaiset muistavat mainita heitä maailmalla tavatessa.
No ei tämä DDR:n systeemi nyt kyllä ihan perskoululta näytä.
Olisiko käynyt niin, että vihtaasi on trollattu?
Kaikki tämän malliset järjestelmät on viime kädessä kopioitu brittien National Health Servicestä, koska se oli kronologisesti ensimmäinen tämän mallin järjestelmä, toiminnassa jo ennen kuin DDR:ää oli edes perustettu.
DDR:n historiankirjoituksessa omittiin koomisesti kaikki vuosisatojenkin takaiset Saksan historian suurmiehet juuri DDR:n omiksi pojiksi, Bachista Lutheriin ja Goetheen. 2010-luvun Suomessa taas on tälle peilikuvamainen, mutta samasta syystä yhtä hupaisa taipumus ajatella, että jos jokin asia on esiintynyt yhtäläisesti sekä DDR:ssä että lukuisissa muissa paikoissa, siitä puhuttaessa tulee mainita aina nimeltä juuri DDR eikä mitään näistä muista paikoista.
Ei suomalainen terveydenhoitojärjestelmä edes ole erityisen DDR-mäinen, kuten ei peruskoulukaan. Se on tulos kotimaisesta kehitystyöstä, jossa olemassa olleet elementit on säilytetty. Katsotaanpa, mitä 1970-luvulla tehtiin:
* kunnanlääkärit -> laajenivat kuntien tai kuntalittojen ylläpitämiksi kunnallisiksi terveyskeskuksiksi maaseudulla
* kaupunginsairaalat -> pysyivät entisellään ja täydentyivät lähiöiden terveyskeskuksilla
* aluesairaalat ja keskussairaalat -> järjestettiin maakunnallisiksi erikoissairaanhoidon kuntaliitoiksi, mutta eivät korvanneet kaupunginsairaaloita. Perustettiin keskussairaalat sinne, missä niitä ei ollut syntynyt ilman lain pakkoa.
* yksityislääkärit ja ‑sairaalat jäivät jäljelle ja saivat KELA:n subvention
* yritysten sairauskassat sekä työelämän pakolliset vakuutukset sekä muut yksityiset vakuutukset jäivät jäljelle ja pitkälti rahoittivat yksityispuolen toiminnan
* kehitettiin työterveyshuoltoa niin, että teollisuuden työvoima saatiin takaisin riviin mahdollisimman nopeasti ja sairausloman kirjoittajaksi voitiin vaatia yritykseen riippuvuussuhteessa oleva lääkäri
Lopputuloksessa voi hyvin nähdä, miten paljon lehmänkauppoja on tehty. Kaikkien pääpuolueitten, kepun, demarien ja kokoomuksen, edut on otettu aika tasaisesti huomioon. Samoin maaseudun ja kaupunkien. Erikseen on järjestelmä maaseudulle (tk + tk-sairaala), kaupungeille (aluesairaala/kaupunginsairaala), maakuntakeskuksille (kaupunginsairaala, keskussairaala) ja Helsingille (sairaalojen paljous + epätavallisen voimakas yksityinen puoli). Lisäksi kielellinen segregaatio on pidetty voimassaan ruotsinkielisellä alueella, että RKP:kin on saanut jotain.
Rahoitus kyllä , mutta NHS:n general practitionerit ja dental practitionerit ovat yksityislääkäreitä. Kuten lähes kaikki muutkin perusterveydenhuollon lääkärit Euroopassa. Näin tuskin DDR:ssa?
Ode:
Oletko miettinyt miten verotus käytännössä toteutettaisiin? Helpointa varmaan olisi, jos toteutus olisi kunnallisveron osa (Maakunta päättäisi sote-veroprosentin, kotikunta kunnallisveroprosentin ja nuo laskettaisiin yhteen). Kuinkahan asia on Ruotsissa tehty?
JUURI NÄIN:
“Mitä jos luovuttaisiin noista viidestä sote-alueesta ja tehtäisiin tästä puhdas maakuntamalli, koska sitä se joka tapauksessa käytännössä on. Perustuslakiväkikin saadaan rauhoitetuksi, kun laitetaan tähän suorat vaalit ja verotusoikeus.”
Tämä on Kokoomuksen mörkö, joka omalta osaltaan on lisännyt sen sekoilua asiassa.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti Suomen Kuvalehdessä (SK 19/2013): ”On sääli, että maakuntapohjainen malli, johon olisi helppoa sisällyttää suora demokratia ja perustuslaissa turvattu asukkaiden itsehallinto, on leimautunut yhden ainoan puolueen malliksi. Ruotsi on rakentanut hyvinvointiyhteiskuntansa juuri tällaisen mallin varaan.”
Jokohan “kriittinen viisauden määrä” olisi niin suuri, että saataisiin rakenneratkaisu jo selväksi!
Herra joka tänään sirkkelöi kaikki sormensa miltei irti, voisi tietää ja kertoa. Kyllä siitä vielä käsi tehdään.
Eikä tule unohtaa heppua nimeltä Otto von Bismarck, jokseenkin kaikki hyvinvointivaltion elementit olivat jo hänen ajattelussaan — ja hän myös pani ne täytäntöön!
Ei muuten ollut sosialidemokraatti.
Viimeisistäkin kommunismin rippeistä olisi syytä luopua. Yksityiset lääkäriasemat antavat jo nyt parempaa palvelua ja vieläpä nopeammin, sijaitsevat paremmilla paikoilla ja ovat auki paremmin. Kaiken lisäksi lääkärit puhuvat hyvin suomea.
Terveyskeskukset pitäisi lakkauttaa ja julkisen sektorin maksaa yksityisen sektorin hoito. Palvelu parantuisi tämän jälkeen kulujen pysyessä samoina, koska kapitalismi toimii tehokkaammin kuin kommunismi.
Tiedoksi niille, jotka haikailevat sotea yksityispohjalle hieman faktaa:
USA:ssa, missä homma perustuu kilpailulle, on todettu että esim. vanhustenhoidoss kaupallisissa yksityislaitoksissa rauhoittavien pillereiden kulutus on moninkertaista järjestöjen tai julkisen sektorin vastaaviin. Kolmannella sektorilla taas on eniten kuntouttajia. Tutkimuksen tekijä Martin Feldstein totesi ironisesti, että ehkä kaupallisella sektorilla on kyky palkata parempia lääkäreitä, jotka osaavat paremmin arvioida lääkkeiden tarpeen. Siellähän ei tietenkään käytetä vastavalmistuneita kandeja kuten meidän reppufirmoissamme — eihän?
Erinomainen ehdotus ja vielä rahoitus yksikanavaiseksi, niin saadaan maakunnillekin kunnollisia tehtäviä. Nythän niillä taitaa olla oikeata tekemistä vain kaavoituksessa. Muu on sitä suunnittelua, kehittämistä, koordinointia, seurantaa ja markkinointia. Samalla voidaan lopettaa sh-piirit ja järkeistää maakuntajakoa. Mihin tarvitaan neljää “Pohjanmaa”-maakuntaa?
Hyvin tehokkaasti toimittavat lääkärifirmat voittojaan ulkomaisille omistajille — ja vain se on tehokkuutta kapitalismissa.
“Terveyskeskukset pitäisi lakkauttaa ja julkisen sektorin maksaa yksityisen sektorin hoito. Palvelu parantuisi tämän jälkeen kulujen pysyessä samoina, koska kapitalismi toimii tehokkaammin kuin kommunismi”
Onneksi ei tarvitse valita kommuninismin ja USa:n järjestelmän välillä:
Jenkeissä tuhlaantuu terveydenhoidossa pelkästään byrokratiaan ja transaktiokustannuksiin yli 20% kaikista menoista. Maan bruttokansantuotteesta tuhlaantuu terveydenhoitoon 16–17%.
Onneksi meillä on nyt kaikki mahdollisuudet luoda maailman paras järjestelmä. Rahoitus vielä yksikanavaiseksi, kunnille insentiivejä hoitaa kunnolla terveyden edistäminen sekä sopivissa palvelulohkoissa yksityisille kunnolliset toimintamahdollisuudet.
Sote-uudistuksessa kannattaa muistaa, että lääkärien ja hoitajien määrä pysy ennallaan ja asiakkaiden (potilaiden) kysyntäkään ei muutu.
Kokoomuksen huolta yksityisistä palveluista on vaikea ymmärtää, kun niitä joka tapauksessa tarvitaan. Demarien huoli taas liiallisesta yksityisestä puolesta pitäisi olla aiheeton, jos julkinen puoli pystyy uusimaan rakenteensa ajantasalle ja toimimaan yhtä järkevästi.
Toivottvasti työterveyshuolto säilyy ainakin vuosikymmenen, jotta muu homma saadaan kuntoon.
Sote:ssa ei muuten vieläkään puhuta siitä _sosiaali_puolesta yhtään mitään. Sekin on iso asia.
Muuten, miksi maakuntiin ei voisi valita suoralla vaalilla vatuustoa? Koska on haluttu, että vaalipiirit ovat erilaisia hämennyksen lisäämiseksija vastuun välttelemiseksi. Siinähän se hoituisi Eduskuntavaalien yhteydessä 60 henkeä / maakunta. Äänikynnyskin olisi sopivan pieni.
Jos taas haluttaisiin säästää, maakunnan kansaedutajat voisivat toimia oto:na vaalipiirin kokoisen alueen luottamushenkilövaltuutettuina. paljon demokraattisempaa kuin nykyisin ja ainakin yhtä demokraattinen kuin koko Eduskunta.
Noista vaihtoehdoista jää vielä se vapaisiin markkinoihin perustuva malli pois…
“The fact of the matter is that America’s health care system is like a free market in the same way that Madonna is like a virgin – i.e. in fiction only.”
The Myth Of Free Market Health Care In America
The Myth of the Free-Market American Health Care System
“The United States does not have a private-sector health insurance system, let alone a functioning competitive market for insurance or health services.”
Compelling Evidence Makes the Case for a Market-Driven Health Care System
http://yle.fi/uutiset/eva_ratkaisu_kuntauudistukseen_on_valiportaan_hallinto/7688721
Yhdyn Peteriin
ja tietysti soininvaaraan!
Päivystys on aika heikkoa, ellei asu päivystävän sairaalan vieressä. Kaikki TK ajat ovat varauksen takana tai jaetaan aamuisin (päivystys). Minusta siinä on jotain perverssiä, ettei järjestelmä käytännössä salli kävelyä sisään ja vuoron odottamista kuin sairaalan osalta. Useimmilla kun kuitenkin se on kymmenen kilometrin päässä ja siinä vieressä pitäisi olla TK täynnä terveydenhoidon ammattilaisia.