Korkea rakentaminen sopii vain kaupunkiin

En tiedä, sopi­iko naa­purin kaavoitus­ta arvostel­la, mut­ta teen sen kuitenkin.

Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi opiskele­mas­sa kaupunkisu­un­nit­telua Van­cou­veris­sa, meille ker­rot­ti­in myös paina­vat perus­teet sille, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain keskus­ta-alueille. Lähiöis­sä kan­nat­taa soveltaa pienem­pää mit­takaavaa ja mata­lam­paa rakentamista.

Elinympäristö tornin juures­sa ei ole mainit­ta­van houkut­tel­e­va ver­rat­tuna vehmaaseen lähiöön, jos­sa on puis­toa ja pihaa ja rauhal­lisu­ut­ta, vaik­ka torni olisi kau­niskin. Pil­ven­pi­irtäjässä asumisen idea onkin siinä, että kun astuu ulos talosta, ympäril­lä on kaikkea mie­lenki­in­toista ja lisää mie­lenki­in­toista käve­ly­matkan päässä ja paljon ihmisiä. Sitä löy­tyy vain keskus­ta-alueil­ta. Ja jot­ta kaikkea tätä olisi, tarvi­taan paljon ihmisiä ja siis korkei­ta raken­nuk­sia. Kun jotain menet­tää on jotain saata­va tilalle.

Van­cou­verin torni­rak­en­tamista oli yritet­ty apinoi­da vierei­sis­sä lähiökaupungeis­sa, mut­ta huonoin tuloksin. Jos asuu kaukana kaikesta, asuu mielel­lään pien­talos­sa tai edes pienimit­takaavaises­sa korttelissa.

Tämän takia en ymmär­rä lainkaan espoolais­ten aja­tus­ta tehdä korkei­ta asun­to­torne­ja Keilaniemeen. Mitä Keilaniemessä on muu­ta kuin parkkipaikko­ja, ramppe­ja ja häir­it­sevää liiken­net­tä? Siitä ei tule koskaan hip­ste­ri­aluet­ta. Se on hyvä toimis­toalue, ja sel­l­aise­na sitä kan­nat­taisi kehit­tää, mut­ta halu­aisiko joku oikeasti asua siel­lä? Nes­teen tor­nista on hienot näkymät, mut­ta ne on muu­ta­mas­sa viikos­sa nähty. Minä säi­lyt­täisin sen toimistokäytössä.

Ei voi olla niin, että asuinalueen paras paik­ka on metroase­ma, jon­ka kaut­ta pääsee vai­vat­tomasti pois.

110 vastausta artikkeliin “Korkea rakentaminen sopii vain kaupunkiin”

  1. Tässä on syvää viisaut­ta tiivi­in rak­en­tamisen suh­teen, joka on ensi­jais­es­ti muu­takin kuin torne­ja vaik­ka nekin usein aut­ta­vat asi­aa. Se on kokon­aiskon­sep­ti johon kuu­luu että myös naa­pu­ri­talot ja koko kaupungi­nosa on tiivistä, kun tuom­moi­sen tiput­taa lähiöön saa sekä kaupunki­a­sumisen että maaseu­tu­a­sumisen huonot puo­let. Tämä vas­tauk­se­na siihen että mik­si sitä kohkataan jostain motarin alus­ta, kun ihan hyvää raken­nus­maa­ta on ihan tuos­sa kuu­den liit­tymän päässä.

  2. Taval­laan torneis­sa olisi ideaa.

    Ajatel­laan vaikka­pa Utsjokea, jos­sa ei mikään kan­na­ta. Pait­si petoko­r­vauk­set ja tur­istien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torni­in. Samas­sa tor­nissa voisi olla siis pieni toimi­va kaupunki.

    Kos­ka utsjoke­laiset ovat siel­lä tor­nissa lähel­lä toisi­aan, niin pienyrit­tämi­nen palvelu­iden muo­dos­sa tulisi kan­nat­tavam­mak­si. Koko yhteisö säästäisi myös asumisku­luis­sa, varsinkin läm­mi­tysku­luis­sa. Olis­in­han ne maise­mat Teno­jok­i­laak­soon upeat tornin ylim­mistä kerroksista.

    Mut­ta, kun kaik­ki on hajal­laan pitkin ja poikin pin­ta-alal­taan val­tavaa kun­taa, niin mikään ei kannata.

    Sama toimisi muis­sakin tuppukylissä.

    Aikuis­ten oikeesti, muu­ra­haiset ja pis­tiäiset ovat yhteiskun­tarak­en­teen mestare­i­ta. Pesän eli kaupun­gin muodol­la ei ole merk­i­tys­tä, joten tornin ohel­la vaik­ka jät­timäi­nen pyra­midikin kel­paisi. Tornil­la on toki pienin pin­ta-ala. Pyra­midista taas pelas­tau­tu­mi­nen kävisi joutuin.

  3. Niin, mut­ta mitä Pasi­las­ta tulee? Ei tule riit­tävästi asukkai­ta tekemään vili­sevää metropo­likeskus­ta ja tor­nialue muutenkin epäkaupunkia. Sit­ten puut­tuu vielä metro. 

    Tai nyt kun VR piirtelee jo uut­ta pytinkiä, niin mik­si ihmeessä kaupun­ki lop­puisi nyt sit­ten Hart­wall Are­naan? Type­rä torn­in­pätkä parkkipaikko­jen keskel­lä “kaukana” juna-ase­mas­ta, vaik­ka Are­nan toisel­la puolel­la puuhataan urbaa­nia keskus­ta. Liian kallista VR:n sijoit­tua Pasi­lan uudelle ase­malle johon tulee pääkont­tori­ta­son toimitilaa?

  4. Capel­la:Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torni­in. Samas­sa tor­nissa voisi olla siis pieni toimi­va kaupunki.

    Kuka kum­ma halu­aa asua liki toisi­aan, jos samal­la hin­nal­la voi asua niin että tilaa riit­tää? Ei Utsjoel­la kum­minkaan ole koskaan mitään sem­moisia palvelui­ta että niiden takia kan­nat­taisi oma tila uhrata.

  5. Elinympäristö tornin juures­sa ei ole mainit­ta­van houkut­tel­e­va ver­rat­tuna vehmaaseen lähiöön, jos­sa on puis­toa ja pihaa ja rauhal­lisu­ut­ta, vaik­ka torni olisi kauniskin.

    En ymmär­rä mihin tämä perus­tuu. Pait­si sen, että korkea rak­en­t­a­mi­nen on kalli­im­paa mm. byrokra­ti­as­ta johtuen. Mut­ta mik­si tornin juures­sa ei ole houkut­tel­e­vaa asua?

    Olete­taan että meil­lä olisi rajat­tu alue, esim. “koivusaari”, johon pitää sijoit­taa 20 palikka­maista taloa. 

    - Sijoite­taan 20 palikkaa poikit­tain maa­han, koko alue täyt­tyy. On tiivistä ja mata­laa. Hyvä kos­ka on kort­te­limaista, mut­ta huono kos­ka on kuitenkin lähiö mis­sä eivät ihmiset liiku?

    - Vas­taa­va määrä palikoi­ta pystyyn. Edelleen tiivistä ja matalahkoa.

    - Laite­taan 2 palikkaa päälekkäin pystyyn, tulee 10 kohkeahkoa taloa har­vak­seltaan. Maa-alaa säästyy jo paljon kaiken­laiselle vehreydelle.

    - Tai entä jos laite­taan 10 palikkaa yhteen niin, että tulee vain kak­si 5 palikan korkuista tor­nia. Ylhäältä on hyvät näköalat ja maa­ta säästyy paljon.

    Eikö jälkim­mäi­nen ole paras ratkaisu? Jos kus­tan­nuk­set ovat samat? Vai mitkä oli­vat ne argu­men­tit mata­lan ja tiivi­in rak­en­tamisen puolesta?

    Mik­si Helsin­gin Cir­rus on “kauhea” pystyssä, mut­ta jos sen pilkkoisi kolmek­si kuu­tiok­si, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asi­aa, muuten kuin lop­ul­ta mielipi­deasiana. Onko kyse jostain klas­si­sista mit­takaavoista, opti­mikus­tan­nuk­sista vai mistä?

  6. Mik­si Keilanie­mi on huono paik­ka rak­en­taa korkealle, mut­ta Pasi­la olisi hyvä? Kum­mas­takin on hyvät yhtey­det muualle, ja paljon työ­paikko­ja löy­tyy. Pasi­la on vieläpä varsin epävi­ihty­isä paikkana, mut­ta silti siel­lä asuu nykyäänkin paljon ihmisiä. Keilaniemestä on nopea yhteys Helsin­gin keskustaan.

    Itse asu­isin paljon mielu­um­min Keilaniemessä tor­nissa kuin Pasi­las­sa. En uskoisi kyl­lästyväni näkymiin.

  7. Tosi pitkälle olen samaa mieltä, mut­ta jos tuo joillekin toimii, niin se johtuu kai yhdestä tai use­am­mas­ta näistä kolmes­ta seikasta:
    1. Otanie­mi kam­puksi­neen, aika monel­la on asi­aa sinne
    2. Työ­paik­ka lähel­lä, viereisessä tor­nissa, vihrein­tä asumista
    3. Meri

    Mut­ta, ymmärsinkö oikein, että Kamp­pi on vähän mata­lak­si rakennettu?

  8. Tässä kohtaa pitää laina­ta blo­gistin edel­listä kir­joi­tus­ta: jos jos­sakin asun­noista mak­se­taan enem­män kuin toimis­toista, pitää sinne tehdä asun­to­ja. Ja kuten blo­gisti kir­joit­ti, Espoo on tähän asti onnis­tunut oikein hyvin tyhjien toimis­to­jen kaavoittamisessa.

    Omas­ta mielestäni Keilanie­mi jos mikä on oikea paik­ka korkealle rak­en­tamiselle. Ei naa­pure­i­ta valit­ta­mas­sa var­jostamis­es­ta, hyvät liiken­ney­htey­det, torni­rak­en­tamisen per­in­teet ole­mas­sa ja näköalatkin tule­vat ole­maan aika lail­la eri luokkaa kuin jos­sain Pasilassa.

    Hip­ste­ri­aluet­ta Keilaniemestä ei tosi­aan koskaan tule, mut­ta toisaal­ta jos tyl­sät insinöörit muut­ta­vat sinne tornei­hin, las­kee vas­tavuorois­es­ti muiden aluei­den hin­tata­so hip­stereille otollisemmaksi.

    1. On tietysti niin, että jos Nes­teen tor­nissa mak­se­taan asun­noista enem­män kuin toimis­toista, se sit­ten on var­maankin joko halut­tua asuinaluet­ta tai vähem­mä’n halut­tua työ­paik­ka-aluet­ta. Molem­mat asi­at häm­mästyt­tävät ja kum­mas­tut­ta­vat pien­tä kulkijaa.

  9. Minä olisin ainakin valmis mak­samaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaris­to, avomeri, Tallinnan val­ot, kesäl­lä meren yli vyöryvät ukkos­rin­ta­mat, talvel­la jääpeit­teen eten­e­misen seu­raami­nen ja esteet­tömästi näkyvät auringon nousut ja laskut. 

    Niihin maisemi­in ei kyl­lästy­isi koskaan. Sen sijaan mata­lan ja tiivi­in rak­en­tamisen tar­joami­in maisemi­in (naa­pu­ri­talon seinä) kyl­lästyy jo tunneissa.

  10. Niin, mik­si Pasi­laan torne­ja mut­ta Keilaniemeen ei ? Pasi­laan on keskus­tas­ta noin 4.5km, Kailaniemeen 5.5Km. Keilanie­mi on suo­raan län­simetron ase­mal­la eli kaupunkisu­un­nit­telun kannal­ta aivan ihanteelli­nen paik­ka tiivistää. Siel­lä Keilaniemessä ei mil­lään ole tilaa tiivistää matalil­la kort­teleil­la tai omakotitaloilla.

    Tuo Van­cou­verin esimerk­ki ei edes käy ver­tailuko­hdak­si. Keilaniemen pil­ven­pi­irtäjien juures­sa on juuri se vehreän lähiön luon­to ja meri. Kaik­ki keskus­ta palve­lut on nopean metro­matkan pässä. Oikeas­t­aan, jos halu­aa luon­toa ja vehreyt­tä ja samaan aikaan keskus­tan pelve­lut välit­tömässä läheisyy­dessä ei oikeas­t­aan tai­da olla parem­paa paikkaa kuin esimerkik­si juuri Keilaniemi.

  11. Osmo Soin­in­vaara: Tämän takia en ymmär­rä lainkaan espoolais­ten aja­tus­ta tehdä korkei­ta asun­to­torne­ja Keilaniemeen. Mitä Keilaniemessä on muu­ta kuin parkkipaikko­ja, ramppe­ja ja häir­it­sevää liiken­net­tä? Siitä ei tule koskaan hipsterialuetta.

    Aika häm­men­tävää. Mik­si siitä pitäisi tul­la hipsterialuetta?

  12. “En tiedä, sopi­iko naa­purin kaavoitus­ta arvostel­la, mut­ta teen sen kuitenkin.”

    Var­masti sijaa naa­purin arvostelulle löytyy.
    On kuitenkin hienoa, että Espoos­sa tiedustel­laan asukkail­ta minkälaista asuinympäristöä tai virk­istysaluet­ta kukin tule­vaisu­udessa halu­aa. Helsingis­sä en ole vas­taavaa havain­nut. Tääl­lä riit­tää, että päät­täjät reis­saa­vat Kanadas­sa ja kopi­oi­vat Vancouveria.
    http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Parasta_kaupunkia_Espooseen_vastaa_kysel(58490)

  13. Osmo: ‘Nes­teen tor­nista on hienot näkymät, mut­ta ne on muu­ta­mas­sa viikos­sa nähty’ Tiedustelu: Onko joku blo­gin luk­i­joista kyl­lästynyt tai uskoo kyl­lästyvän­sä avaraan saaris­tom­aise­maan? Ja jos on, mitä halu­aisi vai­h­teek­si katsella?

  14. TL:
    Mik­si Helsin­gin Cir­rus on “kauhea” pystyssä, mut­ta jos sen pilkkoisi kolmek­si kuu­tiok­si, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asi­aa, muuten kuin lop­ul­ta mielipi­deasiana. Onko kyse jostain klas­si­sista mit­takaavoista, opti­mikus­tan­nuk­sista vai mistä?

    Ainakin mereltä kat­sot­tuna Cir­rus on todel­la ruma. En osaa sanoa mikä siinä niin häir­it­see. Ener­gialaitosten piiputkaan eivät samal­la taval­la riko maisemaa.

  15. Sekä Keilaniemessä että Kalasa­ta­mas­sa tor­ni­talo­jen toteu­tus­ta on lykät­ty ja leikat­tu. Muitakin ongelmia on ollut, mut­ta asun­to­jen kysyn­täkin on aika huonoa.
    Kapearunk­oisen tor­ni­talon tilat eivät ole ideaal­isia nykyaikaiseen toimis­tokäyt­töön, joten sikäli For­tu­min tornin muut­ta­mi­nen asun­noik­si on loogista.

  16. Neliön hin­ta ei onnea tuo. Keilanie­mi syn­tyi Nes­teen ympärille ja lisänä oli KCL:n koete­hdas ja lab­o­ra­to­rio. Raken­net­ta täy­den­net­ti­in TKK:n lab­o­ra­to­ri­oil­la ja Dipo­lil­la. Kuokki­maan tuli Tapi­o­la-yhtiö kon­sep­ti kokeil­ev­as­ta puu­tarha-PUIS­TO KAUPUNGISTA. Tässä järjestyk­sessä hom­ma eteni ja tuot­ti toimi­van alueen. Mukana olleet alka­vat kuol­la ja junior­it matkail­e­vat Kanadas­sa kas, kun ei sitä, mikä on silmien edessä oikein ymmär­rä. Muu­tos, joka tekee mah­dol­lisek­si luop­umisen torneista, on tiedonva­l­tatie, bit­tien vapaa liikku­vu­us. Tornien kuu­tioi­ta ei tarvi­ta ja ne voi siirtää asun­noik­si.. Nes­teen tornin ylim­mät ker­rokset luk­sushotel­lik­si ja rupusakille tilo­ja alakerroksiin.

  17. Väit­täisin, että Keilaniemen katu­ja on kyl­lä mah­dol­lista muut­ta kaupunki­maisem­mik­si, mut­ta nyt esite­tyt suun­nitel­mat eivät oikein siltä näytä. Meren ja moot­tori­tien este­vaiku­tusten vuok­si alue tietysti jää pakostakin suht pienek­si läm­päreek­si vaik­ka mitä tehtäisiin.

    Tässä suh­teessa Kes­ki-Pasi­la on oleel­lis­es­ti eri asia. Sehän on kas­va­mas­sa kiin­ni varsin laa­jaan yht­enäiseen kaupunki­rak­en­teeseen, kun konepa­jan kort­telit valmis­tu­vat ja rak­en­tamista jatke­taan Ilmalaan. Teol­lisu­uskadun var­si toiv­ot­tavasti kehit­tyy ja sen toiseen päähän tulee Kalasa­ta­ma. Kuten yleiskaavae­si­tyk­sessä ja Pro Helsin­ki 2.0 ‑suun­nitelmis­sa on todet­tu, Helsin­gin “toinen” keskus­ta ei ole ne muu­ta­mat kort­telit Kes­ki-Pasi­las­sa, vaan koko Teol­lisu­uskadun ympäristö.

  18. Osmo toteaa kirjoituksessaan:
    Kun jotain menet­tää on jotain saata­va tilalle.
    Med­i­toimal­la hie­man tämän virk­keen kohdal­la, ja muis­tele­mal­la, mikä onkaan se tehokkain tapa jol­la tämä toteu­tuu, niin voidaan päästä lähelle sitä, mitä asialle “pitäisi tehdä”.

    Jos nyt hie­man avaan, niin var­maankin korkea raken­nus mielel­lään raken­netaan sinne, mis­sä maa­ta on vähän mut­ta halukkai­ta tuli­joi­ta paljon. Mikään määrä sään­te­lyä tai yhdyskun­ta­su­un­nit­telua ei muu­ta tätä tosi­asi­aa. Kun yritetään tiukasti keskite­tysti määrätä kuka saa rak­en­taa ja kuin­ka korkea­ta ja minne ja mihin tarkoituk­seen, niin ei raken­netakaan enää sil­lä peri­aat­teel­la, että keskimäärin menet­täjä saa enem­män tilalle kuin mis­tä luopuu.

    Nimit­täin, vapaas­sa vai­h­dan­nas­sa on juuri se idea, että transak­tion jäl­keen molem­mil­la osa­puo­lil­la on asi­at parem­min kuin ennen transak­tio­ta. Muil­ta osin olen hiukan allerginen käyte­ty­ille argu­menteille. Näen niis­sä täl­laisen ajat­telun: “Pidän pianomusi­ik­ista, on käsit­tämätön­tä että keskus­tan kapakois­sa soite­taan kitara­musi­ikkia, joten kaavoit­ta­jan pitäisi kaavoit­taa enem­män pianomusi­ikille omis­tet­tu­ja kapakoita.”

  19. “Töölön­ran­nan osalta teimme suuren virheen, kun rak­en­simme sen niin matalaksi.”

    Tarkoit­taako tämä niitä 4‑kerroksisia raken­nuk­sia raiteen 19 vieressä?

    Nit­tä ei kyl­lä ollut mitään järkevää syytä tehdä niin mata­lik­si. Oli­si­vat olleet yhtä korkei­ta kuin Pos­ti­talon ja Sanomat­alon kat­to­jen aset­ta­ma lin­ja, niin maise­mas­sa olisi ollut jotain jatku­vu­ut­ta edes.

  20. Tääl­lä Van­cou­veris­sa pil­ven­pi­irtäjässä asu­vana en ymmär­rä kom­ment­tia, että keskus­tan ulkop­uolel­la korkea rak­en­t­a­mi­nen olisi jotenkin epäon­nis­tunut­ta tai epä­su­osit­tua. Näin ei todel­lakaan ole, vaan metroasemien ympäristössä sijait­se­vat pil­ven­pi­irtäjät ovat olleet huip­pusu­osit­tu­ja ja monia suuria torne­ja on myy­ty lop­pu­un vain muu­tamis­sa tun­neis­sa. Lisäk­si suurin kasvu ja kaikkein korkeim­mat raken­nuk­set rak­en­tu­vat juuri nyt Van­cou­verin esikaupunkei­hin (Burn­a­by ja Sur­rey) metroasemien ympäristöön, ei kaupun­gin keskus­taan (vaik­ka sin­nekin kyl­lä paljon rakennetaan).

    Van­cou­ver ja Helsin­ki ovat kuitenkin mielestäni niin eri­laisia kaupunke­ja, ettei näitä kah­ta voi oikein ver­ra­ta ja samo­ja oppe­ja soveltaa ris­ti­in. Niin­pä en täysin ymmär­rä kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan luokkaretkeä tänne, vaik­ka var­maan ihan kiva reis­su var­maan olikin.

  21. Kenel­lä on varaa asua ker­rostalos­sa? Reilunkokoisen omakoti­talon hin­nal­la raken­nutet­tuna ja tont­ti mukaan lukien oltaisi­in uud­es­ta ker­rostalosta saatu kak­sio. 50 neliöisen ker­rostalokäm­pän osu­us putkire­mon­tista oli niin suuri, että uusisimme sil­lä 200 neliöisen talomme putket ja saataisi­in vielä kalli­it pinnat…

  22. – Tai entä jos laite­taan 10 palikkaa yhteen niin, että tulee vain kak­si 5 palikan korkuista tor­nia. Ylhäältä on hyvät näköalat ja maa­ta säästyy paljon.

    Eikö jälkim­mäi­nen ole paras ratkaisu? Jos kus­tan­nuk­set ovat samat? Vai mitkä oli­vat ne argu­men­tit mata­lan ja tiivi­in rak­en­tamisen puolesta?

    Kun samas­sa paikas­sa asuu vuodes­ta toiseen, ainakin min­ua kiin­nos­taa paljon enem­män mitä näen, kun oves­ta astuu ulos. Täl­lainen näkymä ei kauheasti houkut­tele http://goo.gl/maps/4svNs. Täl­lainen houkut­telee paljon enem­män: http://goo.gl/maps/22wfW

    Tästä syys­tä korkea rak­en­t­a­mi­nen tuol­la taval­la yksit­täisiä torne­ja sinne tänne sirotellen tuot­taa huonoa ympäristöä. Ei toki koske niitä, jot­ka eivät koskaan liiku jalan mihinkään. 

    Mitä tulee Keilaniemeen, pidän ter­ve­tulleena sitä, että aluet­ta kehitetään myös asumiseen — tilaa on niin paljon, että siel­lä voisi saa­da ihan toimi­vaa tiivistä kaupunkiym­päristöä niiden tornien ympärille, jos vain halut­taisi­in. Eri asia sit­ten halutaanko.

  23. Ollaan Espoos­sa kuitenkin Kiven­lah­den tornei­hin oikein tyy­tyväisiä, vaik­ka ne Van­courin oppi­en mukaan sit­ten olisikin ihan väärässä paikassa.

  24. Voi olla, että blo­gi tul­laan muis­ta­maan jatkos­sa “Halu­aisiko joku tosi­aan asua Keilaniemessä” ‑ajatuk­ses­ta.

    Lop­putu­los saat­taa hyvinkin muis­tut­taa Eiran­ran­taa. Arkkite­htu­uril­taan mie­lenki­in­toisia, kalli­ita asun­to­ja upein näkymin hil­jaisel­la, jopa uin­u­val­la alueel­la. Lähikau­pat löy­tyvät reip­paan käve­ly­matkan päästä; Keilaniemeen kan­tau­tu­vaa liiken­teen melua kom­pen­soi metro.

    En lainkaan epäile, etteikö työ­paik­ka-alueen tun­tu­maan riit­täisi mak­sukyky­isiä ja ‑haluisia ostajia.

  25. Otsikon kuu­luisi olla: “korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain keskustaan.”

    Hyvin pien­ten kirkonkylien ongel­ma osaa olla liian hajal­laan ole­va kuntarakenne. 

    Esimerkkinä tulee mieleen pieni, alle 5000 asukkaan kun­ta, jos­sa kaik­ki toimin­not oli erit­täin tehokkaasti hajasijoitettu.

    Esim. Sav­i­taipaleen pil­ven­pi­irtäjä on hyvin kan­natet­ta­va projekti.

  26. Kyl­lä minä ainakin voisin ostaa eläkea­sun­non Keilaniemestä paljon mielum­min kuin jostain Pasilasta. 

    Asun nytkin meren äärel­lä, ja jos tästä talosta luovun, on uuden asun­nonkin olta­va merel­lisessä ympäristössä. Keilanie­mi on siitäkin hyvä, että rantare­it­ille pääsee liki kotiovelta ja Kehä I:n kat­tamisen jäl­keen alue liit­tyy Tapi­o­laan, jos­sa on hyvät palve­lut. Siel­lä olen jo vuosikau­sia tehnyt ruokaos­tok­set työpäivän päätteeksi.

  27. Prometheus: Aika häm­men­tävää. Mik­si siitä pitäisi tul­la hipsterialuetta?

    Juuri niin. mut­ta silti ihmette­len mik­si suomen “van­him­man” pil­ven­pi­irtäjän käyt­tö­tarkoi­tus­ta ja ulkonäköä pitää men­nä pilaamaan?

  28. Espoohan on sitoutunut kaavoit­ta­maan metron jat­keen seu­tua Kive­nah­teen. Riit­tääkö kasvua miten paljon muualle? 

    Viimeisen vuo­den aikana ker­rostalo­jen neliöhin­nat ovat laske­neet, myytävien kohtei­den määrä on kas­vanut 15 pros­en­til­la ja myyn­ti­a­jat ovat piden­tyneet puolella. 

    Espoos­sa on enem­mänkin painet­ta myy­dä asun­to kuin tarvet­ta ostaa asunto.

  29. Minus­ta läheinen kaupunki­maise­ma on viikos­sa nähty. Har­ras­tan maal­la-asu­vana kaupunki­matkailua ja viikko paikas­saan riittää. 

    15 v. jär­ven­ran­nal­la asuneena olen odot­tanut mil­loin lakkaan näkemästä maise­maa. En ainakaan vielä, siitä on min­ulle jokapäiväi­nen ilo. Onnek­si voin luot­taa siihen, ettei min­un ja jär­ven väli­in tule tornia…

  30. Janne:
    Minä olisin ainakin valmis mak­samaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaris­to, avomeri, Tallinnan val­ot, kesäl­lä meren yli vyöryvät ukkos­rin­ta­mat, talvel­la jääpeit­teen eten­e­misen seu­raami­nen ja esteet­tömästi näkyvät auringon nousut ja laskut. 

    Niihin maisemi­in ei kyl­lästy­isi koskaan. Sen sijaan mata­lan ja tiivi­in rak­en­tamisen tar­joami­in maisemi­in (naa­pu­ri­talon seinä) kyl­lästyy jo tunneissa.

    Tämän kaltainen toimisi kaikkial­la Suomes­sa. Vet­tä, met­sää, saaris­toa jne on kyl­lä kaikkien nähtäväk­si, kun­han raken­netaan tarpeek­si korkealle ja siten, etteivät raken­nuk­set peitä toisiaan.

    Tam­pereen torni­hotellin ylä­tas­an­teen kävi­jät ovat ihas­tuneet maisemi­in ja kaupungis­sa kuiski­taan jo, että sen kaltaisia asuin­talo­ja pitäisi saa­da Pis­palan harjulle.

  31. Toiv­ot­tavasti meil­lä on jatkos­sa mah­dol­lisim­man paljon työori­en­toitunei­ta ihmisiä joille Keilanie­mi on kaiken keskel­lä, ei kaukana kaikesta. Kyl­lä pääkaupunkiseudulle muu­ta­ma sym­bol­idu­u­nar­ien työ­suhdeghet­to mah­tuu. Eikä kaikkien asuinaluei­den tarkoi­tus ole jatku­vu­us ja pysyvyys, osa voi olla rehellis­es­ti jonkin elämän­vai­heen läpikulkualuei­ta. Eri­laisia asun­to­ja eri­laisille ihmisille.

    Ja kyl­lä, jos kodin tarkoi­tus on vain se että siel­lä käy­dään välil­lä nukku­mas­sa, on ihan nor­maalia että asuinalueen tärkein paik­ka on metroase­ma jota pitkin pääsee nopeasti sinne mis­sä elämä on.

    Mer­i­maise­ma on muuten siitä kum­malli­nen ettei siihen kyl­lästy koskaan. Joku aivokemi­a­jut­tu varmaan.

  32. Koko Keilaniemen alue on ihan hölmösti raken­net­tu (ilmeis­es­ti myös tuol­laisek­si kaavoitet­tu), ainakin jos sinne asukkai­ta yritetään saa­da. Onko tuonkaltaises­sa toimis­to­talo­jen ripot­telus­sa ran­nalle tai sen tun­tu­maan ollut ylipäätään mitään järkeä?

    Mikäli ette tunne aluet­ta, käykää ihmeessä kat­so­mas­sa, niin näette itse. Jos ette pääse käymään paikalla, niin nim­imerk­ki Mikon (kir­joit­ti 8.12.2014 kel­lo 17:36 ) eka link­ki ker­too sekin aika paljon.

  33. Janne:
    Minä olisin ainakin valmis mak­samaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaris­to, avomeri, Tallinnan val­ot, kesäl­lä meren yli vyöryvät ukkos­rin­ta­mat, talvel­la jääpeit­teen eten­e­misen seu­raami­nen ja esteet­tömästi näkyvät auringon nousut ja laskut. 

    Niihin maisemi­in ei kyl­lästy­isi koskaan. Sen sijaan mata­lan ja tiivi­in rak­en­tamisen tar­joami­in maisemi­in (naa­pu­ri­talon seinä) kyl­lästyy jo tunneissa.

    Ongel­mak­si taitaa vain muo­dos­tua täl­lais­ten korkeal­la sijait­se­vien asun­to­jen nor­maalia suurem­pi hin­ta, mille ei löy­dy mak­sukyky­istä osta­jakun­taa mei­dän pien­estä Suomes­sa. Jo nor­maalit ker­rostaloa­sun­not ovat varsinkin tääl­lä pääkaupunkiseudul­la aivan tolkut­toman kalli­ita ja niidenkin kaup­pa on täl­lä het­kel­lä todel­la tah­meaa. Korkei­den asun­to­jen lisähin­taan ei löy­dy suo­ma­laisil­ta mak­sukykyä ja näyt­tää siltä ettei venäläi­sistä uus­rikkaistakaan ole näitä asun­to­ja osta­maan, joten sik­si Keilanie­mi, Kes­ki-Pasi­la ja Kalasa­ta­ma jäänevät vain suunnitelmiksi.

    Kun­han korko­ta­so pian alkaa nous­ta, tyre­htyy asun­tokaup­pa Suomes­sa vielä tyystin ostovoiman lask­ies­sa entisestään. :-/

  34. R.Silfverberg:mut­ta silti ihmette­len mik­si suomen “van­him­man” pil­ven­pi­irtäjän käyt­tö­tarkoi­tus­ta ja ulkonäköä pitää men­nä pilaamaan? 

    +1. Ottaen myös huomion mitä kaikkea muu­ta suo­jel­laan, niin eikö 1970-luvun betonikolos­seista sitä ehkä ain­oaa, jos­sa on jotain tyyliä, voin­ut kuvitel­la säästettävän?

  35. Capel­la: Tämän kaltainen toimisi kaikkial­la Suomes­sa. Vet­tä, met­sää, saaris­toa jne on kyl­lä kaikkien nähtäväk­si, kun­han raken­netaan tarpeek­si korkealle ja siten, etteivät raken­nuk­set peitä toisiaan.

    Tam­pereen torni­hotellin ylä­tas­an­teen kävi­jät ovat ihas­tuneet maisemi­in ja kaupungis­sa kuiski­taan jo, että sen kaltaisia asuin­talo­ja pitäisi saa­da Pis­palan harjulle. 

    Ääneen tuol­laista ei kukaan viisas menisikään siel­lä (tai tääl­lä) sanomaan …

  36. Keilanie­mi on kyl­lä vieläkin osit­tain luo­taan­työn­tävä ympäristö jalankulk­i­joille. Pieni käve­ly­mat­ka vaik­ka Otaniemeen tai Tapi­o­laan ker­too paljon. Pyöräil­i­jöille rampp­pi­maisemien alikulku­maise­ma on hakamäen­tien tapainen elämys. Ilmas­sa roikku­vaa katkua on kyl­lä enem­män. Kun olen kulkenut tuol­la , on tul­lut vas­taan ihmisiä jot­ka oli­vat eksyneet reitiltä ja kysyneet suun­taa päästäk­seen kuitenkin lähel­lä ole­vaan määränpäähän

    Idea on var­maan ennen ollut , että autol­la liiku­taan ja muil­la kulku­tavoil­la mieluiten ei. Kehätei­den var­ret eivät ole sitä mukav­in­ta käve­lym­päristöä. Kehä ykköseen eivät edes nykyiset kaupunkibule­var­di­en kan­nat­ta­jat ole koske­mas­sa. Tuol­la heikko käve­lym­päristö ei ole johtunut muus­ta kuin enti­saiko­jen yleis­es­tä taka­pa­juisu­ud­es­ta sekä väärässä paikas­sa säästämis­es­tä. Alue on kuitenkin lähel­lä asu­tus­ta joten käyt­tämät­tä laadukkaat kevyen liikeen­teen­väylät eivät jää. Tai sit­ten reit­te­jä tarvi­taan lenkkeily tai koiran­ulkoilut­tamiseen. Jo ennen metropäätöstä tilanne on paran­tunut huo­mat­tavasti. Kehi­tys­tä parem­paan on tapah­tunut eri­tyis­es­ti viimeisen 10v aikana. 

    Tuonne Keilaniemeeen raken­netaan toimis­to­ja ihan koko ajan. Pelkästään autol­la liikku­vakin var­maan näkee miten edel­lä­mainit­tu tuskin lisää alueen houkut­tele­vu­ut­ta ja nuhjuisu­us las­kee hin­tata­soa. Enti­saikoina raken­netun autoilu­un perus­tu­van yri­tysalueen osit­tainenkin muut­ta­mi­nen asuinkäyt­töön vaatii tiet­tyjä muu­tok­sia. Metrokin on tulos­sa tuonne. Ongel­ma­ton Keilanie­mi ei ole , mut­ta liiken­ney­htey­det ja sijain­ti ovat hienot. Oikeas­t­aan mielestäni ne mer­i­maise­mat ja metro oikesti pelas­ta­vat tuon kohdan asuinalueena. Muuten var­maan keskusteltaisi­in tuon tornin purkamis­es­ta tai suo­jelemis­es­ta. Maise­mat ovat valt­tiko­rt­ti mitä ei oikeasti helsingis­säkään ole oikeasti käytetty.

  37. Inkivääri:15 v. jär­ven­ran­nal­la asuneena olen odot­tanut mil­loin lakkaan näkemästä maisemaa.En ainakaan vielä, siitä on min­ulle jokapäiväi­nen ilo. Onnek­si voin luot­taa siihen, ettei min­un ja jär­ven väli­in tule tornia…

    Jep, jär­ven­ran­ta­tont­ti­han se onkin jokaisen lap­siper­heen unel­ma. Omat van­hempanikaan eivät oikein osan­neet arvostaa sel­l­aista tont­tia kos­ka isäni veli hukkui koti­ran­taan lapsena.

  38. Niin Sylt­ty, järvi on hen­gen­vaar­alli­nen. Ja niin on myös val­taosa pil­ven­pi­irtäjän parvekkeista. Kum­mallis­es­ti edulli­nen asum­i­nen, tasakat­to­ta­lo pel­lol­la, onkin tur­val­lista. Onko tur­val­lisu­udessa hinnoitteluvirhe?

  39. Ville:
    Mik­si Keilanie­mi on huono paik­ka rak­en­taa korkealle, mut­ta Pasi­la olisi hyvä?

    Kos­ka Keilanie­mi sijaitse Espoos­sa. Jos Keilanie­mi sijait­sisi Helsingis­sä, Ode ei olisi koskaan kir­joit­tanut tätä juttua!

    1. Pasi­las­ta käve­ly­matkan päässä on kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta ja näi­den palve­lut. Kilo­metrin säteel­lä esim­rérkik­si kym­meniä rav­in­toloi­ta. Keskus­puis­to ja tule­vaisu­udessa suuri kaup­pakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit.

  40. “Ääneen tuol­laista ei kukaan viisas menisikään siel­lä (tai tääl­lä) sanomaan” 

    Pait­si tyylipuh­das net­titrol­li piruuttaan? 

    Mut­ta joo. Jos joku tosi­aan olisi niin umpi­hul­lu, että menisi tuhoa­maan yhden Suomen hienoim­mista van­hoista kult­tuuriym­päristöistä, niin ainakin voitaisi­in tode­ta 70-luvun ele­ment­titer­ror­istien olleen mokomi­in mielipuoli­in ver­rat­tuna pelkkiä pikkukakaroita.

  41. Espoon Esko: Ongel­mak­si taitaa vain muo­dos­tua täl­lais­ten korkeal­la sijait­se­vien asun­to­jen nor­maalia suurem­pi hin­ta, mille ei löy­dy mak­sukyky­istä osta­jakun­taa mei­dän pien­estä Suomes­sa. Jo nor­maalit ker­rostaloa­sun­not ovat varsinkin tääl­lä pääkaupunkiseudul­la aivan tolkut­toman kalli­ita ja niidenkin kaup­pa on täl­lä het­kel­lä todel­la tah­meaa. Korkei­den asun­to­jen lisähin­taan ei löy­dy suo­ma­laisil­ta mak­sukykyä ja näyt­tää siltä ettei venäläi­sistä uus­rikkaistakaan ole näitä asun­to­ja osta­maan, joten sik­si Keilanie­mi, Kes­ki-Pasi­la ja Kalasa­ta­ma jäänevät vain suunnitelmiksi. 

    Asun­nothan ovat tääl­lä tolkut­toman kalli­ita juuri sik­si että niitä mak­sukyky­isiä osta­jia riit­tää. Ja Keilaniemen mer­inäköaloille niitä var­masti riittää.

    1. Var­maankin ylimpi­en ker­rosten asun­noille löy­tyy käyt­töä, mut­ta kol­maskin ker­ros pitäisi saa­da kau­pak­si. Yleikaa­vata­sol­la tuo olisi lois­ta­va paik­ka asun­noille, mut­ta aika paljon pitää sitä siis­tiä, ennen kuin siitä saa asuttavan.

  42. Sinne Keilaniemeen nyt joka tapauk­ses­sa tulee metroase­ma. Eikö ole tuh­laus­ta, jos sen välit­tömään läheisyy­teen ei raken­neta asun­to­ja? Ja jos raken­netaan tarpeek­si paljon, mikä onnis­tuu korkeil­la taloil­la, tule­vat myös kaup­pa ja päiväkoti.

  43. Osmo Soin­in­vaara:
    Pikem­minkin, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii lähin­nä vain Helsinki­in ja sen kantakaupunkiin.

    Itse näk­isin että tuo Meriko­rt­telin täy­den­tämi­nen olisi ollut lois­ta­va tapa tiivistää Punavuor­ta, sen taloudelli­nen yhtälö ei vain valitet­tavasti enää toi­mi. Saat­taa tietysti toimia taas neljän vuo­den päästä.

  44. Espool­la voi olla metabo­li­nen raisio-oirey­htymä? Ennen aikaan Raisio oli pikkusi­isti paik­ka Turun ja Naan­talin välis­sä. Keski­aikainen kirkko, pari kar­tanoa ja pieni kuntakeskus.

    Sit­ten ne sai­vat päähän­sä rak­en­taa uuden Itä-Pasi­la-tyylisen keskus­tan. Raisio­ta alet­ti­in Turus­sa kut­sua Suomen rumim­mak­si tienristeykseksi. 

    Googlen kuva­haulla voi kat­soa. Raisio on edelleen karmea, vaik­ka on yritet­ty korjata.

  45. MikkoM:
    Onko tur­val­lisu­udessa hinnoitteluvirhe? 

    Ei, mut­ta siinä on kyl­lä hyvin paha aja­tusvirhe jos kuvit­telee että merkit­tävä osa ihmi­sistä oikeasti arvostaisi jär­ven­ran­ta­tont­tia enem­män kuin vaikka­pa keskeistä sijain­tia palvelui­hin näh­den taik­ka vai­h­toe­htois­es­ti tilaa. Johan sen huo­maa siitä että vaikka­pa joen ran­nal­la ole­va talo jos­sain syr­jässä ei edes mak­sa sekään “mitään” vaik­ka niitä ran­noil­la sijait­se­via asun­to­ja on paljon vähem­män kuin vaikka­pa keskusta-asuntoja.

    Jär­ven­ran­ta­tont­ti on ihan surkea maineeseen­sa näh­den, joten aina huvit­taa kun joku kuvit­telee että ranta olisi kaikkien muidenkin mielestä tavoitelta­van arvoinen asia. Itse en rantaan muut­taisi vaik­ka maksettaisiin. 

    Rantahuvi­la min­ul­ta toki löy­tyy ja kesä­paikkaan se sopi­ikin kuin nyrk­ki silmään koska:
    a) siel­lä ollaan pääasial­lis­es­ti kun on hyvä ilma
    b) siel­lä ei vietetä kaikkea aikaa

    Joku ran­nal­la sijait­se­va korkea tor­ni­ta­lo keskel­lä läh­es-ei-mitään on mielestäni jär­jet­tömän kaupunkisu­un­nit­telun huip­pu­ja. Jos joku halu­aa sel­l­aisen rak­en­taa niin rak­en­takoot, mut­ta mis­sään nimessä kaupun­gin ei pidä sitä mitenkään kaaval­la määrätä, mah­dol­lis­taa toki voi.

  46. Osmo Soin­in­vaara: Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit

    Juu ei työ­paikko­ja ja asuin­talo­ja pidä men­nä sekoit­ta­maan samaan kaupungi­nosaa, tämän blöo­gin johtoajatuksia!

  47. Osmo Soin­in­vaara:
    Pasi­las­ta käve­ly­matkan päässä on kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta ja näi­den palve­lut. Kilo­metrin säteel­lä esim­rérkik­si kym­meniä rav­in­toloi­ta. Keskus­puis­to ja tule­vaisu­udessa suuri kaup­pakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit. 

    Pasi­las­sa äsket­täin asuneena täy­tyy kyl­lä ihme­tel­lä tuo­ta Osmon väitet­tä Pasi­lan rav­in­to­latar­jon­nas­ta. Lounas­rav­in­toloi­ta on toki joka kul­mas­sa, mut­ta läh­es kaik­ki näistä sulke­vat oven­sa illak­si. Illal­la tar­jol­la on 3–4 piz­za-kebab­bia, pari itä­maista rav­in­to­laa ja muu­ta­ma lähiöka­pak­ka joista saa heikohkoa baariruokaa. Syykin on ilmi­selvä — Pasi­las­ta pääsee viidessä min­uutis­sa Rautatiease­malle ja ydinkeskus­tan rav­in­to­latar­jon­nan äärelle. Kuten myös tule­vaisu­udessa Keilaniemestä metrolla.

    Pasi­laan (ehkä) nou­se­van kaup­pakeskuk­sen rav­in­to­latar­jon­ta tullee rajoit­tumaan lähin­nä ham­puri­laisketjui­hin ja yhteen baari­in jot­ka ovat auki kaup­pakeskuk­sen auki­oloaikoi­hin. Pasi­lan “ongel­ma” on liian lähel­lä ole­va ydinkeskus­ta, kun taas se voi olla Keilaniemen pelastus.

    1. JKoudut lähtemään Pasi­las­ta (tois­d­taisek­si) pois, jos halu­at rav­in­to­laa, mut­ta kilo­metrin säteel­lä löytyy.

  48. Mau­r­izio:
    “Ääneen tuol­laista ei kukaan viisas menisikään siel­lä (tai tääl­lä) sanomaan” 

    Pait­si tyylipuh­das net­titrol­li piruuttaan? 

    Mut­ta joo. Jos joku tosi­aan olisi niin umpi­hul­lu, että menisi tuhoa­maan yhden Suomen hienoim­mista van­hoista kult­tuuriym­päristöistä, niin ainakin voitaisi­in tode­ta 70-luvun ele­ment­titer­ror­istien olleen mokomi­in mielipuoli­in ver­rat­tuna pelkkiä pikkukakaroita.

    Pis­pala on kokoel­ma home­isia rötisköjä alueel­la, jon­ka arvo nousisi kohis­ten, jos ne jyrät­täisi­in pois rumentamasta.

    Kult­tuuri­his­to­ri­an eli rötiskö­jen vaal­im­i­nen on Suomen kaupunkien pahin kehi­tyk­sen jar­ru. Mihinkään ei saa rak­en­taa, kos­ka museovi­ras­to kieltää. Suo­jel­laan ties kenen entistä savupi­ip­pua tai home­ista mörskää.

    Nykyaikana voidaan siirtää museoita­vat mörskät pois tieltä. Ja niin pitäisikin tehdä.

  49. Osmo Soin­in­vaara:
    Töölön­ran­nan osalta teimme suuren virheen, kun rak­en­simme sen niin matalaksi.

    Mitä Töölön­ran­taan on raken­net­tu muu­ta kuin oop­per­at­a­lo ja Musiikkitalo?

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Pikem­minkin, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii lähin­nä vain Helsinki­in ja sen kantakaupunkiin. 

    Mihin siel­lä? Entä miten tässä asi­as­sa kan­takaupun­gin rajat mielestäsi sijoittuvat? 

    Itse olen joskus ajatel­lut kan­takaupun­gin rajo­jen sijoit­tuvan ehkä tuonne Meche­lininkadun, Hes­per­ian puis­ton, Töölön­lah­den, Eläin­tarhan­lah­den, kaisaniemen­lah­den, Sil­tavuoren­salmen ja ‑lah­den, Kata­jan­nokan kana­van (!) sekä Laivasil­lankadun, Puis­tokadun, Merikadun, Telakkakadun ja Hieta­lah­den­ran­nan rajaa­man alueen sisäpuolelle. Se on aika sup­pea alue, myön­netään, mut­ta tuol­la alueel­la ei tarvitse aina edes raitio­vaunua, kun voi (jos voi) vai­vat­ta kävel­läkin. Tulk­in­to­ja voi tietysti olla monia muitakin, kuten mm. lähde “fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki” kertoo …

    1. Kan­takaupun­ki = Helsin­ki ennen vuo­den 1946 alueli­itos­ta. Liitos­alueet = 1946 Helsinki­in liite­tyt alueet.
      Nyky­isin näitä on alet­tu käyt­tää epätäs­mäl­lis­es­ti siten, että vaikka­pa Munkkinie­mi olisi kan­takaupunkia, kos­ka ratik­ka ja ruu­tukaa­va. Toiset taas ovat alka­neet käyt­tää kan­takaupunkia suomen­nok­se­na sanas­ta down town, jolle meil­lä ei ole hyvää suomen­nos­ta, kos­ka keskus­ta on taas liian suppea.

  51. MikkoM: Tiedustelu: Onko joku blo­gin luk­i­joista kyl­lästynyt tai uskoo kyl­lästyvän­sä avaraan saaris­tom­aise­maan? Ja jos on, mitä halu­aisi vai­h­teek­si katsella? 

    No, itse vieroksun kyl­lä mer­ta todel­la syvästi. Olen Muumi­pa­pan täy­delli­nen negati­iviku­va. Olen nyt asunut viimeiset kahdek­san vuot­ta Itä-Helsingis­sä 400 metrin päässä mer­estä, jota en sinä aikana ole ker­taakaan edes käynyt kat­so­mas­sa. Ikku­nas­tani näkyy saman taloy­htiön toinen saman­lainen betoni­valuk­er­rosta­lo (tosin 50-luvul­la hyvin tehty sel­l­ainen), jota kat­se­len erit­täin paljon mielu­um­min. Joskus joudun jopa psyykkaa­maan itseäni, jot­ta en ahdis­tu niiden muu­ta­man nau­ret­ta­van lyhyen sekun­nin aikana, jot­ka metro on Kalasa­ta­mas­sa meren yläpuolel­la, kos­ka se on min­ulle niin täy­del­lisen vieras elementti.

    Tässä ei ole mukana mitään ide­olo­giaa tai mitään kum­mallista meren vas­tus­tusaatet­ta, jota halu­aisin levit­tää kenenkään kesku­u­teen. Kyse on puh­taasti henkilöko­htais­es­ta idiosynkrasi­as­ta. Jos joku pitää mer­estä, siinä ei ole mitään kauhis­teltavaa tai ihme­teltävää — yksi tykkää äidis­tä ja toinen tyt­tärestä. Mut­ta minä en pidä mer­estä, minkä täten totean vas­tauk­se­na tiedusteluun.

    napan­der: Niin, mut­ta mitä Pasi­las­ta tulee? Ei tule riit­tävästi asukkai­ta tekemään vili­sevää metropo­likeskus­ta ja tor­nialue muutenkin epäkaupunkia. Sit­ten puut­tuu vielä metro. 

    Jos oikein muis­tan, niin pahamaineises­sa Smith-Polvisen liiken­nesu­un­nitel­mas­sa 1968 oli Mar­tin­laak­son rata piir­ret­ty metroksi. Ei siis oikeas­t­aan puu­tu, muu­ta kuin metro­ju­nil­la liiken­nöitävä metro. (Ilman vai­h­to­ja nyt ei metrol­la pääse edes Lon­toos­sa tai Pariisissa.)

  52. Kan­takaupun­gin ulkop­uolel­la taitaa olla selvästi helpom­paa saa­da asun­to­ja työ­paikkakeskit­tymien ympäristöön kuin suur­ta määrä työ­paikko­ja yksipuolis­ten asuinaluei­den keskelle. Siinä mielessä asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen Keilaniemeen ei olisi ollenkaan pöl­lömpi idea. Hip­ste­ri­aluet­ta siitä ei var­maan tule, mut­ta en tiedä mik­si pitäisikään. Paik­ka on kuitenkin yhdyskun­tarak­en­teen näkökul­mas­ta varsin hyvä.

  53. “Pis­pala on kokoel­ma home­isia rötisköjä alueella” 

    No selkis, trol­li mikä trol­li. Eli voinen var­maan ignoroi­da sin­ut täst­edes ihan rauhassa?

  54. Osmo Soin­in­vaara:
    Pasi­las­ta käve­ly­matkan päässä on kym­meniä tuhan­sia asukkai­ta ja näi­den palve­lut. Kilo­metrin säteel­lä esim­rérkik­si kym­meniä rav­in­toloi­ta. Keskus­puis­to ja tule­vaisu­udessa suuri kaup­pakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit.

    Jos OS tarkoit­taa Pasi­lan aluet­ta, niin Wikipedi­an mukaan siel­lä asuu — siis Län­si- ja Ität­poailas­sa yhteen­sä — noin 8.500 asukas­ta. Tiedä sit­ten, mitä on pro­fe­tioiden näyis­sä. Työ­paikko­ja on 24.500, mut­ta mon­et syövät eväitä tai vain huokei­ta lounaita.

  55. On ihan kivaa, että har­raste­taan matkailua. Olisi kuitenkin hyvä myös tark­istaa taustatietoja:
    Toron­tossa, Ontario-jär­ven ran­nal­la, on 2,6, miljoon­aa asukas­ta. 5000 km² metropo­lialueel­la on väkeä 5,6 miljoon­aa eli likimäärin kuu­dennes Kanadan koko väestöstä tai maamme väestö. Kaupun­ki on lev­eyspi­ir­il­lä 43 (Rooma 42).

    Van­cou­veris­sa asuu 3000 km² metropo­lialueel­la 2,2 miljoon­aa ihmistä. Tässä voidaan jo ver­ra­ta Helsin­gin tule­vaan metropo­lialueeseen. Kaupun­ki on lev­eyspi­ir­il­lä 49 (Pari­isin leveys).

    Helsingis­sä aurinko on tähän aikaan keskipäiväl­lä alle 10 asteen korkeudel­la. Mar­rasku­us­sa se pais­toi yhteen­sä 13 tun­tia. Täl­laiset seikat on syytä pitää mielessä, varsinkin korke­as­sa rak­en­tamises­sa. Siinä ongel­mana ovat myös tuulet maanap­inan tasol­la. Ei omas­ta, vaan tut­tu­jen koke­muk­ses­ta kerrottua.
    Töölön­lahdel­la virhe ei ollut korkeus vaan se, että raken­net­ti­in pelkkää toimistoa.

    Anteek­si tiet­ty hap­pa­muus. Kun syys­masen­nus on iskenyt, niin ain­oas­taan rikinkatkua nos­tat­ta­mal­la saa itses­tään vähän irti.

  56. Osmo Soin­in­vaara:
    Vallila, Alp­pi­la eikä Kalliokaan ole kaukana.

    Alp­pi­las­sa asuu vajaat 5000 ihmistä ja käve­ly­matkaa kilo­metri. Kallios­ta onkin jo kak­si kilo­metriä, siis Alppikadulta.

  57. migul: Kehä ykköseen eivät edes nykyiset kaupunkibule­var­di­en kan­nat­ta­jat ole koskemassa.

    Kehä I:n alku- ja lop­pupään bule­vardis­oimis­es­ta ollaan käy­ty keskustelua. Liiken­nemäärät ovat kap­a­siteet­ti­in näh­den Kehä I:n päis­sä varsin pieniä. Kehä I:n bule­vardis­oin­ti Keilaniemen kohdal­la mah­dol­lis­taisi alueen kehit­tämisen kaupunki­maisek­si toimin­noil­taan sekoit­tuneek­si työ- ja asuinalueeksi.

  58. Osmo Soin­in­vaara:
    Var­maankin ylimpi­en ker­rosten asun­noille löy­tyy käyt­töä, mut­ta kol­maskin ker­ros pitäisi saa­da kau­pak­si. Yleikaa­vata­sol­la tuo olisi lois­ta­va paik­ka asun­noille, mut­ta aika paljon pitää sitä siis­tiä, ennen kuin siitä saa asuttavan.

    Mik­si ei voisi tehdä hybrid­i­talo­ja, jos­sa alak­er­rokset ovat toimis­toti­laa ja yläk­er­rokset asuntoja?

  59. Capel­la:
    Taval­laan torneis­sa olisi ideaa.

    Ajatel­laan vaikka­pa Utsjokea, jos­sa ei mikään kan­na­ta. Pait­si petoko­r­vauk­set ja tur­istien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torni­in. Samas­sa tor­nissa voisi olla siis pieni toimi­va kaupunki.

    Kos­ka utsjoke­laiset ovat siel­lä tor­nissa lähel­lä toisi­aan, niin pienyrit­tämi­nen palvelu­iden muo­dos­sa tulisi kan­nat­tavam­mak­si. Koko yhteisö säästäisi myös asumisku­luis­sa, varsinkin läm­mi­tysku­luis­sa. Olis­in­han ne maise­mat Teno­jok­i­laak­soon upeat tornin ylim­mistä kerroksista.

    Mut­ta, kun kaik­ki on hajal­laan pitkin ja poikin pin­ta-alal­taan val­tavaa kun­taa, niin mikään ei kannata.

    Sama toimisi muis­sakin tuppukylissä.

    Aikuis­ten oikeesti, muu­ra­haiset ja pis­tiäiset ovat yhteiskun­tarak­en­teen mestare­i­ta. Pesän eli kaupun­gin muodol­la ei ole merk­i­tys­tä, joten tornin ohel­la vaik­ka jät­timäi­nen pyra­midikin kel­paisi. Tornil­la on toki pienin pin­ta-ala. Pyra­midista taas pelas­tau­tu­mi­nen kävisi joutuin. 

    “Baa­belin torne­jako” kaipaat? 

    Pari­i­sis­sa kaupung­in­hal­li­tus kaa­toi mar­rasku­us­sa myös 42-ker­roksisen, torn­i­maisen pyra­midi­hankkeen, ks. “http://www.dailymail.co.uk/wires/ap/article-2837811/Paris-city-council-fights-new-skyscraper.html”. Hele­na Petäistön mukaan (ks. SK/48/2014, s. 66) Pari­i­sis­sa korkeaa rak­en­tamista “pide­tään tääl­lä lyhyen aikavälin help­pona ja itsekkäänä voit­tona. Jälkipolville halu­taan jät­tää har­moni­nen kokon­aisu­us, joka juuri sel­l­aise­na on nos­tanut kaupun­gin arvoa ja houkuttelee …”

    Helsingis­sä 33-ker­roksi­nen torni­hotel­li kaa­tui aiem­min, luo­jan kiitos, mut­ta kysyä sopii, onko tuo, ilmeis­es­ti puo­let mata­lampi hotel­likaan (ks. “http://yle.fi/uutiset/jatkasaaren_tornihotellille_heltisi_rakennuslupa/7679206”) mikään kaupun­gin kau­nis­tus, tai komis­tus? Ao. läh­teen kuvan perus­teel­la sanon: “ei”.

    Tor­nit ovat usein kaupunkiku­vaa (tai maise­maa) hal­lit­se­via. Se on yksi syy sille, mik­si en niitä edes kaupun­gin keskeisille paikoille vält­tämät­tä sijoit­taisi, kaupun­gin laidoista nyt puhu­mat­takaan. Tasa-arvoinen, kau­nis kaupun­ki ei mielestäni uusia torne­ja juuri tarvitse, ainakaan rumia sel­l­aisia. Mik­si niitä pitäisi olla?

  60. O.S: “Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi opiskele­mas­sa kaupunkisu­un­nit­telua Van­cou­veris­sa, meille ker­rot­ti­in myös paina­vat perus­teet sille, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain keskusta-alueille. ”

    Ilmeis­es­ti kukaan muu ei pidä out­ona, että moko­makin asia pitää lähteä opiskel­maan Van­cou­veri­in. Saman asia saisi selville vaikka­pa videokon­frenssil­la, säästy­isi rahaa vino pino ja ilmas­to kiittäisi. 

    Tietenkään täl­lä yhdel­lä teol­la ei ole suur­ta merk­i­tys­tä, mut­ta jos ajat­te­lu­ta­paa kor­jat­taisi­in globaal­isti niin vaiku­tus olisi val­ta­va. On tietenkin paljon trendis­ek­sikkääm­pää kieltää ihmisen arkea koske­via pieniä mukavuuk­sia. Saadaan aikaan kuva, että ollaan oikeasti ympäristön asial­la, kun syyl­lis­tetään ihmisiä arjen askareissa.

    Saati­in­pa kaupun­gin rahoille tietenkin nyt hyvin vastinet­ta , kun O.S. tylyt­tää Helsin­gin kaupun­gin kil­pail­i­jaa väärästä kaupunkisu­un­nit­telus­ta. Tässä on vaikea käyt­tää ilmas­ton­muu­tosko­rt­tia kun Espoo on saavutet­tavis­sa metrol­la. Onnek­si Jan Vapaavuori sai tor­jut­tua Vihdin ostoskeskus­su­un­nitel­man ilmas­toko­r­tilla, sil­lä autoilu Vihti­in tuhoaa maa­pal­lon. Helsin­gin keskus­tan kaup­po­jen myyn­tiluku­jen vaaran­tu­misel­la ei ollut kiel­toon mitään osuutta.

    Van­cou­verin kaupungilla on erit­täin kun­ni­an­hi­moisia ympäristö­tavoit­tei­ta. Olisikin lot­tovoit­to Suomelle, jos Soin­in­vaaran maail­man­matkaa­jaseu­rue pois­taisi Helsin­gin ener­giantuotan­nos­ta kivi­hi­ilen koti­maiseten polt­toainei­den hyväk­si. Ruot­sis­sa pyöritel­lään päätä ja nau­reskel­laan Helsin­gin energiapaketille.

    Van­cou­ver sem­i­naari­matkan kohteena puoltaa kyl­läkin paikkaansa ansiokkaasti, sil­lä kaupungilla on mit­ta­va kult­tuu­ri­tar­jon­ta, kesä — heinäku­ul­la esim: Inter­na­tion­al Jazz Fes­ti­vals . ei huono

    1. Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että Espoo tiivistää merkit­tävästi rak­en­tamista metroasemien var­rel­la. Keilaniemestä nyt vain on vaikea tehdä kelvol­lista asuinaluet­ta, kos­ka se on raken­net­tu pelkäk­si isok­si parkkipaikaksi.

  61. Osmo Soin­in­vaara:
    Töölön­ran­nan osalta teimme suuren virheen, kun rak­en­simme sen niin matalaksi. 

    Tämä harv­inaisen tot­ta. Töölön­ran­ta olisi tul­lut rak­en­taa korkeak­si, jot­ta olisi syn­tynyt riit­tävä väestöpo­h­ja keskus­ta-alueen jatkeelle/vahvempi keskusta-alue.

    Helsingille on käymässä nyt niin, että kaupun­ki hajau­tuu moni­in pieni­in saarekkeisi­in (Pasi­la, Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari) ja keskus­taa ei ole lop­ul­ta mis­sään. Sito­va ele­ment­ti puut­tuu ja siitä seu­raa kitukasvuisu­us. Vas­taavia tapauk­sia löy­tyy maailmalta.

    1. Kos­ka Töölöän­lah­den alue on Suomen parhait­en saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka (ehkä Pasi­lan jäl­keen) olisi ollut ajateltavis­sa tehdä alueelle kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja kohta­laisen korkeisi­in taloi­hin. Mut­ta se juna meni jo.

  62. Koko pääkaupunkiseu­tua ajatellen Keilanie­mi sijait­see hyvin keskeisel­lä paikalla. Se on jopa Kehä I:n sisäpuolel­la, kuu­lu­en tämän blo­gin perusideoiden perus­teel­la vyöhyk­keeseen, joka pitäisi rak­en­taa kan­takaupunki­maisek­si, ja samat­en paljon lähempänä Helsin­gin keskus­taa kuin esimerkik­si Itäkeskus. Kaik­ki Espoon merkit­tävät alueel­liset keskuk­set ja suuret asuinalueet sijait­se­vat pääkaupunkiseudul­la Keilaniemeä ulom­pana. Keilanie­mi saat­taa ehkä tun­tua Helsin­gin kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan silmis­sä kaukaiselta paikalta sik­si, että se on kun­nan­ra­jan takana eikä siten esi­in­ny Helsin­gin yleiskaa­van kartoissa.

  63. Sylt­ty:
    Joku ran­nal­la sijait­se­va korkea tor­ni­ta­lo keskel­lä läh­es-ei-mitään on mielestäni jär­jet­tömän kaupunkisu­un­nit­telun huip­pu­ja. Jos joku halu­aa sel­l­aisen rak­en­taa niin rak­en­takoot, mut­ta mis­sään nimessä kaupun­gin ei pidä sitä mitenkään kaaval­la määrätä, mah­dol­lis­taa toki voi. 

    Keilanie­mi ei ole keskel­lä-läh­es-ei-mitään, vaan käve­ly­matkan päässä Tapi­o­las­ta ja viiden ase­man päässä (7–8 min?) Kamp­ista metrol­la. Autol­la hyvin tavoitet­tavis­sa. Karhusaaren ulkoil­u­ran­nat lähel­lä. Ei hip­sterin unel­ma, mut­ta voi ver­ra­ta vaik­ka niihin asun­toi­hin joi­ta on Laut­tasaa­res­sa raken­net­tu osak­si meren päälle: näkymät hyvät, mut­ta ihan lähel­lä ei ole juurikaan palvelui­ta. Yhtey­det keskus­taan ja muuallekin kuitenkin ok.

  64. Van­cou­ver on mainit­tu hyvänä esimerkkinä tor­ni­talo­jen rak­en­tamis­es­ta — siel­lä tor­ni­talo­jen asun­to­ja on tosin pää­tynyt kakkos- tai kol­mosasun­noik­si, jol­loin korkea rak­en­t­a­mi­nen ei niin tehokkaasti lisää todel­lista asukasti­heyt­tä. Samaa ilmiötä ilman tor­ni­talo­ja esi­in­tyy toki myös mm. Etelä-Helsingis­sä ja Itä-Suomes­sa, eli tämä ei sinän­sä ole argu­ment­ti tor­ni­talo­ja vas­taan. Ne eivät vain vält­tämät­tä ole tehokas keino nos­taa asukasti­heyt­tä. Sen sijaan ne voivat kyl­lä nos­taa elin­ta­soa, kos­ka näkymistä ollaan valmi­ita mak­samaan paljon.

  65. Mau­r­izio:
    “Pis­pala on kokoel­ma home­isia rötisköjä alueella” 

    No selkis, trol­li mikä trol­li. Eli voinen var­maan ignoroi­da sin­ut täst­edes ihan rauhassa?

    Vai että trollikortti.

    Väärä mielipi­de kenties?

    Kaikkien suo­ma­lais­ten on nyt vain pakko rakas­taa van­ho­ja puu­talo­ja? Muuten huk­ka perii ja silleen?

    Suomes­ta puhutaan maana kehi­tyk­sen huip­ul­la, mut­ta mei­dän asuin­talomme ovat neukkukuu­tioi­ta tai home­htuneista hir­sistä kasat­tu­ja puurötisköjä.

    Kaupunkien parhaat paikat vievät joko joku kirkko tai sit­ten joku enti­nen tehdas tai jonkun ‑nen päät­teisen sata vuot­ta sit­ten kuolleen enti­nen talo.

    Nyt suo­jel­laan jo tasakat­toisia 70-luvun tuholaispesiäkin!

  66. Osmo Soin­in­vaara: Kos­ka Töölöän­lah­den alue on Suomen parhait­en saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka (ehkä Pasi­lan jäl­keen) olisi ollut ajateltavis­sa tehdä alueelle kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja kohta­laisen korkeisi­in taloi­hin. Mut­ta se juna meni jo.

    Junaradan pääl­lä on vielä tilaa vaik­ka kuin­ka, ja voihan niihin Alvar Aal­lon kadun kort­telei­hin kaavoit­taa lisää raken­nu­soikeut­ta — on talo­ja ennenkin korotet­tu, Helsin­gin keskus­tas­sakin on arkkite­htonis­es­ti enem­män ja vähem­män onnis­tunei­ta esimerkke­jä tästä;)

  67. Pir­jo: Tämä harv­inaisen tot­ta. Töölön­ran­ta olisi tul­lut rak­en­taa korkeak­si, jot­ta olisi syn­tynyt riit­tävä väestöpo­h­ja keskus­ta-alueen jatkeelle/vahvempi keskusta-alue.
    Helsingille on käymässä nyt niin, että kaupun­ki hajau­tuu moni­in pieni­in saarekkeisi­in (Pasi­la, Kalasa­ta­ma, Jätkäsaari) ja keskus­taa ei ole lop­ul­ta mis­sään. Sito­va ele­ment­ti puut­tuu ja siitä seu­raa kitukasvuisu­us. Vas­taavia tapauk­sia löy­tyy maailmalta. 

    Töölön­ran­nan “tyhjäk­si­jät­tämi­nen” on seu­raus vuosikym­meniä käy­dys­tä keskustelus­ta jos­sa vas­takkain “kaikki­ti­etävät kansalaiset” sekä Pekka Kor­pinen ja muu­ta­ma muu arkkite­hti jot­ka ymmär­sivät jotain. Kaikkia muu­tok­sia vas­tustet­ti­in alka­en makasi­inien purkua. Musi­ikki­taloa ei saanut rak­en­taa liian korkeak­si kos­ka helkkarin ruma eduskun­tat­a­lo piti näkyä kauas, niin että juna­matkus­ta­jatkin oppi­si­vat mis­tä talosta rahat lähetetään Helsingistä muualle. Töölön­lah­den avopel­toa kehut­ti­in “ain­ut­laa­tuisek­si kaupunkikraat­terik­si jota Helsingillä ei ole varaa hävit­tää” jne. 

    Itse olisin rak­en­tanut Töölän­lahdelle menete­tyn Viipurin van­hankaupun­gin kopi­on 1:1 mittakaavaan.

  68. Osmo Soin­in­vaara:
    Keilanie­mi tun­tuu asuinalueena aika huonol­ta. Tarvi­taan todel­la paljon rahaa, että siitä tulee katu­ta­sol­la miellyttävä.

    No enpä tiedä. Keila­ran­nan ja Keilaniemen­tien var­rel­la ole­vat parkkipaikat, mata­lat parkki­hal­lit ja pusikot ovat oikein help­poa ja hal­paa täy­den­nys­raken­nus­maa­ta, kun­han vaan pysäköinti­normeil­la ei tehdä täy­den­nys­rak­en­tamista kan­nat­ta­mat­tomak­si. Kun alueel­la ei nykyisel­lään asu ketään, ei ole­mas­saole­vien asukkaiden asukkaiden vas­tus­tus ole mikään ongel­ma. Katu­na esim. Keila­ran­ta on jo nyt aika hyvä — se ei ole liian lev­eä ja siinähän on jopa katupui­ta molem­min puolin. Täy­den­nys­raken­nusten katu­ta­sos­ta saadaan miel­lyt­tävä, kun edel­lytetään kadun var­teen liiketi­laa ym. ase­makaa­vata­son jut­tu­ja, jot­ka eivät mak­sa kaupungille sinän­sä mitään — toimis­to­tont­tien halti­jat päin­vas­toin ilah­tu­isi­vat, jos saisi­vat rak­en­taa vajaakäytössä oleville ton­teille asun­to­ja. Metron myötä liiken­ney­hteyk­sis­säkin ote­taan val­ta­va askel eteenpäin.

    Ongel­mana on Keilaniemen kytkey­tymi­nen ympäröivi­in alueisi­in, eli Otaniemeen ja Tapi­o­laan. Eris­tet­ty Keilanie­mi on asukas- ja työ­paikkamääriltään vaik­ka kuin­ka tiivi­ik­si raken­net­tuna liian pieni. Jos pide­tään kiin­ni tunneli‑, kat­tamis- ja eri­ta­so­härdel­lisu­un­nitelmista, joi­hin ei ole varaa ja jois­sa ei ole järkeä, menee hom­ma vaikeaksi. 

    Karhusaar­en­tien ja Hagalund­in­tien (kehä I välil­lä Kale­valantie-Karhusaar­en­tie) bule­vardis­oin­ti oli­si­vat nykyisel­lään todel­la help­po, hal­pa ja tuot­toisa bule­vardis­oin­tiko­hde, parem­paa ei Helsingistäkään tai­da löy­tyä — ehkä Vihd­in­tie ja Laa­jasa­lon­tie tule­vat lähimmäksi. 

    Yhtään eri­ta­soli­it­tymää ei olla vielä ennätet­ty rak­en­taa, katu­jen­var­ret ovat val­taosin hel­posti raken­net­tavis­sa ole­vaa pusikkoa vail­la virk­istys- tai luon­toar­vo­ja ja joukkoli­iken­ney­htey­det ovat varsinkin metron valmis­tut­tua varsin hyvät. 

    Autoli­iken­teen määrienkään puoles­ta mitään ongel­maa ei ole. Karhusaar­en­tien autoli­iken­nemäärät ovat Meche­lininkadun luokkaa. Hagalund­in­tiel­lä autoli­iken­net­tä on vielä vähem­män, vähem­män kuin esim. Eduskun­tat­alon edestä kul­kee Mannerheimintietä.

    Bule­vardis­oin­nin myötä tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us kytkeä Keilanie­mi, Otanie­mi ja Tapi­o­la toisi­in­sa kiin­ni yht­enäisek­si kaupunkialueek­si, etenkin jos myös Tapi­olantien ja Kale­valantien var­sia raken­net­taisi­in sovel­tuvin osin.

    Tois­tasek­si Espoon ja liiken­nevi­ras­ton suun­nitel­mana on kuitenkin tehdä myöhäisem­mästäkin bule­vardis­oin­nista mah­dol­lisim­man vaikeaa muut­ta­mal­la tasoli­it­tymiä eri­ta­soli­it­tymik­si ja kat­ta­mal­la pieni pätkä Karhusaar­en­ti­etä — huo­mat­ta­van kalliilla.

    Asi­as­ta päät­tävät toki lop­ul­ta espoolaiset itse.

  69. Töölön­lahti on ollut hyvin saavutet­tavis­sa ehkä jos­sain Saarisen suun­nitelmis­sa. Nykyti­lanteessa, rauta­tien, Man­ner­heim­intien ja Töölön­lah­den puris­tuk­sis­sa alue on jota kuinkin saman­lainen umpiperäi­nen nie­mi kuin Katajanokka. 

    Ilman todel­la mas­si­ivista alueen uudelleen­jär­jeste­lyä Töölön­lah­den kort­teleista ei mil­lään olisi saanut mitään “keskus­ta-aluet­ta”. Toki siihen olisi voin­ut pari ker­rosta enem­män lait­taa, mut­ta toisaal­ta alue on kansal­lis­maise­maa vähän joka suun­nas­ta, ja tuol­laisi­na istu­vat siihen ihan OK hyvin. Lähin­nähän hom­ma kusi siinä, että suun­nitel­man ydinideana ollut pus­to jätetään rakentamatta.

    1. Töölön­lahdelle pääsee kaikil­la junil­la, metrol­la, melkein kaikil­la raitio­vaunul­la ja kym­me­nil­lä bus­sil­in­joil­la ja melko hyvin myös fillarilla.

  70. R.Silfverberg: Töölön­ran­nan “tyhjäk­si­jät­tämi­nen” on seu­raus vuosikym­meniä käy­dys­tä keskustelus­ta jos­sa vas­takkain “kaikki­ti­etävät kansalaiset” sekä Pekka Kor­pinen ja muu­ta­ma muu arkkite­hti jot­ka ymmär­sivät jotain..

    Moko­mat vihreät aktivis­tit olisi kan­nat­tanut kyy­dit­tää saman tien maakun­ti­in, niin rak­en­t­a­mi­nen ei olisi häiriintynyt. 😉

  71. anomuu­mi: Bule­vardis­oin­nin myötä tar­jou­tu­isi mah­dol­lisu­us kytkeä Keilanie­mi, Otanie­mi ja Tapi­o­la toisi­in­sa kiin­ni yht­enäisek­si kaupunkialueek­si, etenkin jos myös Tapi­olantien ja Kale­valantien var­sia raken­net­taisi­in sovel­tuvin osin.

    Tois­tasek­si Espoon ja liiken­nevi­ras­ton suun­nitel­mana on kuitenkin tehdä myöhäisem­mästäkin bule­vardis­oin­nista mah­dol­lisim­man vaikeaa muut­ta­mal­la tasoli­it­tymiä eri­ta­soli­it­tymik­si ja kat­ta­mal­la pieni pätkä Karhusaar­en­ti­etä – huo­mat­ta­van kalliilla.

    Asi­as­ta päät­tävät toki lop­ul­ta espoolaiset itse. 

    Kuu­lostaisi lois­taval­ta ide­al­ta, mut­ta ei tai­da käytän­nössä onnis­tua, kos­ka Espoon val­tu­us­tossa kokoomus pitää melkein yksin­val­taa, ja enem­mistölle heistä autoilu­olo­suhtei­den mikroskoop­pinenkin heiken­tämi­nen olisi myrkkyä.

  72. Töölön­lah­den uusien kort­telien ongel­ma on, etteivät ne ole luon­te­va kulkure­itin osa mis­tään mihinkään. Sanomat­alosta ja Kias­man sekä Pos­ti­talon taka­puoles­ta läh­tien alue on jalankulk­i­jan kannal­ta epäki­in­nos­tavaa ja ikävää ympäristöä.

  73. Lähim­mältä raitio­vaunupysäk­iltä (Kansal­lis­museo) Alvar Aal­lon kadun alku­un on 320–350 metriä, ratikan suun­nas­ta ja oves­ta riip­puen. Elielin­aukion varsi­naisil­ta purkupysäkeiltä on samoin 280–350 m.

    Rauta­tien­torin purkupysäkeiltä 580–660 metriä, sekä Kai­vokadun ratikkapysäkeiltä että Lasi­palatsin ratikkapysäkeiltä 510–560 metriä, metron sisäänkäyn­nistä 470 metriä (+nousu maan­pin­nalle), Kampin kaukoli­iken­neovil­ta 670 metriä, Espoon suun­nan bussien purkuo­vista n. 850 m. Käve­ly­matkoil­la junista on suurin hajon­ta, paris­takymmen­estä jopa 600 metri­in. Tuos­ta pis­teestä on vielä vajaa 300 metriä viimeisen pystyte­tyn talon pääovelle. 

    Mit­takaavaa suh­teut­ta­maan, näin suh­teutet­tuna oikeas­t­aan Van­halle Kata­janokalle (Vyökadulle asti) “pää­sisi” vaik­ka lähin ratik­ka kään­ty­isi pää­var­tios­ton edestä takaisin keskus­taan, metron sisäänkäyn­ti olisi Ritar­i­huoneen puis­tossa ja mui­ta ratikkalin­jo­ja tavoit­taisi Kaup­pa­to­ril­la Ruotsin suurlähetys­tön edessä.

  74. Osmo Soin­in­vaara:

    Kos­ka Töölöän­lah­den alue on Suomen parhait­en saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka (ehkä Pasi­lan jäl­keen) olisi ollut ajateltavis­sa tehdä alueelle kym­meniä tuhan­sia työ­paikko­ja kohta­laisen korkeisi­in taloi­hin. Mut­ta se juna meni jo.

    Se juna meni jo. Asi­as­sa on toinekin puoli, minkä vuok­si eism. Keilanie­mi on hyvä paikka:

    Suuri osa työn­tek­i­jöistä, myös toim­i­henkilöistä saa­puu paialle julk­isil­la kulkuneu­voil­la. Mut­ta on niitä, joiden pitää päästä nopeasti lento­ken­tälle tai sait­ille. (site)ja sen vuok­si tarvit­se­vat autoliikenneyhteyttä.

    Kaupun­gin — esimerkik­si Kaartinkaupunginkin — tekee eläväk­si se, ettt siel­lä on talois­sa sekä toimis­to­ja että asuinhuoneistoja.

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Min­ul­la ei ole mitään sitä vas­taan, että Espoo tiivistää merkit­tävästi rak­en­tamista metroasemien var­rel­la. Keilaniemestä nyt vain on vaikea tehdä kelvol­lista asuinaluet­ta, kos­ka se on raken­net­tu pelkäk­si isok­si parkkipaikaksi.

    On s emuutkain kuin pelkkä iso parkkipaik­ka. Ja tätyy myön­tää; myts env alot näyt­tävät jo houkut­televil­ta. Ei se mah­do­ton asuin­paikkana ole. Ja toimisti­tiloista on 1,1 miljoo­nan neliömetrin, so yhden neliök­ilo­metrin yli­tar­jon­ta pääkaupunkiseudulla.

  76. Ilmeis­es­ti kukaan muu ei pidä out­ona, että moko­makin asia pitää lähteä opiskel­maan Van­cou­veri­in. Saman asia saisi selville vaikka­pa videokon­frenssil­la, säästy­isi rahaa vino pino ja ilmas­to kiittäisi. 

    Kat­so huviksek­sesi ketä siel­lä lau­takun­nas­sa on ja mil­lä taus­toil­la. Ottaen huomioon miten tärkeistä asioista he päät­tävät mun puoles­ta koko porukan voisi lait­taa vaik­ka vuodek­si opintomatkalle. 

    Helsingillä on huonos­ta sijain­nista, surkeas­ta ilmas­tos­ta ja pien­estä koos­ta huoli­mat­ta mah­dol­lisu­us kas­vaa ja kehit­tyä paljon nyky­istä parem­mak­si kaupungik­si. Mut­ta se ei onnis­tu jos ollaan kaikkea uut­ta vas­taan … Osmolle ja muille uud­is­ta­jille tsemp­piä! Roomaakaan ei raken­net­tu päivässä ja luul­tavasti kaupungi­nosay­hdis­tyk­set vas­tusti sitäkin 🙂

  77. Markku af Heurlin: On s emuutkain kuin pelkkä iso parkkipaik­ka. Ja tätyy myön­tää; myts env alot näyt­tävät jo houkuttelevilta.Ei se mah­do­ton asuin­paikkana ole. Ja toimisti­tiloista on 1,1 miljoo­nan neliömetrin, so yhden neliök­ilo­metrin yli­tar­jon­ta pääkaupunkiseudulla. 

    “Moni kakku päältä kaunis, …”

    Keilanie­mi, tai oikeas­t­aan tuo ranta-alue aiem­mas­ta Nokian pääkont­tori­raken­nuk­sista sinne Lehti­saaren sil­lalle asti, voi tietyis­sä olo­suhteis­sa näyt­tää kaukaa kat­soen (“kaukaa kat­soen” alle­vi­ivat­tuna) jopa hienol­ta. Mitä lähem­mäk­si tuonne saa­puu, sitä ankeam­mik­si se raken­net­tu ympäristö siel­lä ainakin ulkoil­i­jan silmis­sä kuitenkin osoittautuu. 

    On tietysti ihan kiva, että siel­lä voi kulkea rantaa pitkin, melkein koko matkan, mut­ta varsinkin kon­trasti rantaa reunus­tavien toimis­to­tont­tien ja niille raken­net­tu­jen toimis­to­talo­jen, lukui­sine valvon­takameroi­neen, ja vesialue siinä käve­ly­tien toisel­la puolel­la on sanal­la sanoen “epävi­ihty­isä”, olkoonkin että jotain yri­tys­tä tilanteen paran­tamisek­si, siinä juurikaan onnis­tu­mat­ta, on istu­tuksin ja muu­tamien penkein, on tietyin paikoin tehty.

    Olen kyl­lä näh­nyt ns. taiteil­i­jaku­via, jois­sa tuolle ran­nalle, muis­taak­seni Kone-build­ing’in luona, oli ripotel­tu ihmisiäkin, mut­ta kon­trasti tuol­lais­ten kuvien ja ark­i­todel­lisu­u­den välil­lä on suo­ras­taan huima. Tuol­la alueel­la voi todel­lakin nähdä, mil­laista jälkeä voi syn­tyä, jos kaavoit­ta­ja ei ymmär­rä, miten ranta-aluei­den kanssa tulee menetellä. 

    En väitä, että koko tuo alue oli esim. Tapi­olan asukkaiden kannal­ta aiem­min sel­l­ainen upea paik­ka, kuin esim. Koivusaari on ollut Laut­tasaaren asukkaiden ja muidenkin kannal­ta, mut­ta nykyi­nen tilanne, jos­sa rantaa reunus­ta­vat ton­tit on kokon­aisu­udessaan toimis­to­talo­jen val­taa­mat, tekee alueesta lähin­nä luo­taan­työn­tävän. Tästä syys­tä olen var­maan mon­en muun, ja Osmonkin kanssa samaa mieltä. Jos tuos­ta viihty­isä asuialue halu­taan tehdä, siel­lä olisi min­unkin mielestä tehtävä tavat­toman paljon purkutöitä.

  78. Capel­la: Vai että trollikortti.
    Väärä mielipi­de kenties?
    Kaikkien suo­ma­lais­ten on nyt vain pakko rakas­taa van­ho­ja puu­talo­ja? Muuten huk­ka perii ja silleen?

    Nuo Pis­palan puu­talot ovat suo­jel­tu­ja, niitä myy­dään n. 0.5 miljoo­nan hin­taan enkä ole koskaan kuul­lut että joku olisi niistä valittanut.

    Pis­palan pohjois­rin­teeseen entiselle teol­lisu­usalueelle toki tulee kaiken­laista uut­ta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1415506585854

    Tuol­la on pait­si tuo Tam­pereen paras taidenäyt­te­ly, myös muu­ta­ma museovi­ras­ton “suo­jele­ma” puurötiskö, jot­ka on kyl­lä jo enim­mäk­seen poltet­tu pikkupoikien, puliukko­jen ja muiden aktivistien toimesta.

    Mut­ta ymmär­rän ongel­man, ydinkeskus­tas­sa sijait­seville puu­taloille tai muille rötisköille min­ul­la ei kuitenkaan enää riitä sym­pa­ti­aa. Sen tavara-ase­man ja morkun voisi kyl­lä purkaa.

  79. Se mik­si niin voimakkaasti ajan raken­nuskan­nan uud­is­tamista on se, että asum­i­nen on yksi tärkeimpiä asioi­ta yhteiskunnassamme.

    Ensin­näkin se työl­listää selvästi helpoiten paikallisia työn­tek­i­jöitä, kos­ka raken­nusalan koulu­tus­vaa­timuk­set ovat alhaiset.

    Toisek­si, elin­ta­so nousee välit­tömästi, kun raken­netaan uudem­paa. Ikku­nat­tomista savupirteistä on tul­tu nyky­isi­in nol­laen­er­giat­aloi­hin, mut­ta valitet­tavasti ker­rostalot kär­sivät suo­jelus­ta ja välin­pitämät­tömyy­destä. Ihmiset osta­vat mielum­min Note 4 älykän­nykän, kuin panos­ta­vat muu­ta­man satasen taloy­htiön remont­ti­in vuodessa.

    Kol­man­nek­si, kaupun­git ovat käyn­tiko­rt­ti maail­malle. Suomes­sa tur­is­tit viedään Lap­pi­in, ja kaupunkei­hin eksyvät pää­sevät näkemään pult­sare­i­ta ja kiin­ni ole­via kaup­po­ja. Miten houkutel­la uusia asukkai­ta Suomeen, jos kesku­s­tat ovat kuin Neu­vos­toli­itos­ta ja lähiöt rumuu­den ylistystä?

    Kaupunkien kehi­tys on laimin­lyö­ty kaut­ta Suomen. Kaupunkien kehi­tyk­sessä tarvi­taan puis­to­jen ja pyörätei­den lisäk­si myös mod­erne­ja ja korkei­ta asuintaloja.

  80. Capel­la: …valitet­tavasti ker­rostalot kär­sivät suo­jelus­ta ja välinpitämättömyydestä.

    Joskus on parem­pi, ettei talo­ja remon­toi­da, kuin että remon­toidaan hal­val­la huonos­ti tai kalli­il­la osaa­mat­tomasti. Välin­pitämät­tömyys voi kään­tyä hyveeksi;)
    Jos raken­nuskan­taa halu­taan uud­is­taa, voisi olla fik­suin­ta aloit­taa se nuorem­mas­ta päästä.

  81. Osmo Soin­in­vaara:
    Keilanie­mi tun­tuu asuinalueena aika huonol­ta. Tarvi­taan todel­la paljon rahaa, että siitä tulee katu­ta­sol­la miellyttävä.

    Toisin kun nämä tei­dän “bule­vardinne”?

  82. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:
    En väitä, että koko tuo alue oli esim. Tapi­olan asukkaiden kannal­ta aiem­min sel­l­ainen upea paik­ka, kuin esim. Koivusaari on ollut Laut­tasaaren asukkaiden ja muidenkin kannal­ta, mut­ta nykyi­nen tilanne, jos­sa rantaa reunus­ta­vat ton­tit on kokon­aisu­udessaan toimis­to­talo­jen val­taa­mat, tekee alueesta lähin­nä luotaantyöntävän.

    Olen pikkupoikana ajel­lut fil­lar­il­la van­haa Sine­brychof­fin huvi­lan puuku­jan­net­ta, joka jäi Nokian ton­tin alle. Muis­tan myös ajan, jol­loin pankin edus­tusti­lat oli­vat ain­oa Keilaniemen raken­nus­ryh­mä van­han uimakopin lisäk­si, jon­ka edessä har­joitelti­in 80-luvul­la purjelautailua.

    Oli­pa ker­ran Uole­vi Raade ja Kekko­nen ja siitä alkoi kiin­teistöke­hi­tys, jolle lop­pua ei näy. Nyt Ode arvostelee Keilaniemeä parkkipaikak­si vaik­ka juuri on itse tehnyt päätök­sen Var­tiosaaren hävit­tämis­es­tä betonin, asfaltin ja autoramp­pi­en alle. Mik­si kukaan ei koskaan näe, että kaik­ki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puoles­ta on yleen­sä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Niin mut­ta brut­tokansan­tuote nousee, kun raken­namme talomme 50-vuo­den välein uudelleen ja taas uusi sukupolvi saa häärätä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa ja lau­takun­nas­sa. Joskus muuten eli myös Yler­mi Runko — rauha hänen muis­tolleen. Nyt meil­lä on Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasila.

  83. Osmo Soin­in­vaara:
    On tietysti niin, että jos Nes­teen tor­nissa mak­se­taan asun­noista enem­män kuin toimis­toista, se sit­ten on var­maankin joko halut­tua asuinaluet­ta tai vähemmä’n halut­tua työ­paik­ka-aluet­ta. Molem­mat asi­at häm­mästyt­tävät ja kum­mas­tut­ta­vat pien­tä kulkijaa.

    Oli aika (60-luku), kun Helsingis­sä mil­lään van­hal­la rötisköl­lä ei ollut arvoa asun­tona tai uusklas­sisen arkkite­htu­urin reli­ikkinä. Gryn­der­it osti­vat talot puolel­la puu­pen­nil­lä ja kaik­ki purku­un. Ne, jot­ka ehtivät, möivät hyyskän­sä piilokont­tor­eik­si, joi­ta oli koko Helsin­ki vääräl­lään. Yhteenkään ei oltu haet­tu muu­toslu­paa. Piilokont­to­ri­na asun­non arvo oli kaksinkertainen. 

    Sit­ten tuli virkamies, joka hääti piilokont­torit huitsin nevadaan. Kaavoitet­ti­in koko Helsin­ki täy­teen toimis­to­buildinge­jä ja koh­ta oli asun­to­jen hin­nat taivais­sa ja van­ho­jen toim­i­tilo­jen hin­nat pohjassa.

    Nyt saa toim­i­ti­lan loft-huoneis­tok­si 10 km päässä rautatiease­mal­ta 600‑1000 euroa/neliö ilman muu­toslu­paa. Viere­inen home­inen ker­rosta­lo samal­ta aikakaudelta 2500 euroa/neliö.

    Voi pojat, ostakaa eläke­vaku­u­tusy­htiöiltänne van­hat liiketi­lat ja muut­takaa sinne. Tehkää Hert­toniemestä, Roi­hu­pel­losta ja Pitäjän­mäestä SOHO ja räjäyt­täkää raken­nus­valvon­tavi­ras­to, joka vahtii sitä, kuka mis­säkin tönössä elää kitu­ut­taa pankkien ja raken­nus­li­ikkei­den taseit­ten pulskistamiseksi.

    Kaik­ki asumisen tus­ka ja kär­simys — virkami­esten ja poli­itikko­jen itse kek­simä hel­vetinkone. Se häm­mästyt­tää ja kum­mas­tut­taa pien­tä kulkijaa.

  84. Mik­siköhän tulee niin Tikkuri­la-fiilis kun rantau­tuu Töölön­lah­den kiviaukiolle?

  85. Antsa: Olen pikkupoikana ajel­lut fil­lar­il­la van­haa Sine­brychof­fin huvi­lan puuku­jan­net­ta, joka jäi Nokian ton­tin alle. Muis­tan myös ajan, jol­loin pankin edus­tusti­lat oli­vat ain­oa Keilaniemen raken­nus­ryh­mä van­han uimakopin lisäk­si, jon­ka edessä har­joitelti­in 80-luvul­la purjelautailua.

    Oli­pa ker­ran Uole­vi Raade ja Kekko­nen ja siitä alkoi kiin­teistöke­hi­tys, jolle lop­pua ei näy. Nyt Ode arvostelee Keilaniemeä parkkipaikak­si vaik­ka juuri on itse tehnyt päätök­sen Var­tiosaaren hävit­tämis­es­tä betonin, asfaltin ja autoramp­pi­en alle. Mik­si kukaan ei koskaan näe, että kaik­ki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puoles­ta on yleen­sä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Niin mut­ta brut­tokansan­tuote nousee, kun raken­namme talomme 50-vuo­den välein uudelleen ja taas uusi sukupolvi saa häärätä kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­tossa ja lau­takun­nas­sa. Joskus muuten eli myös Yler­mi Runko – rauha hänen muis­tolleen. Nyt meil­lä on Mer­i­ha­ka ja Itä-Pasila. 

    Kir­joitin, “en väitä jne.”, kos­ka en tuo­ta aluet­ta tuo­hon aikaan, ennen Län­siväylän leven­nys­tä, sil­taramp­pi­en rak­en­tamista sekä Nokian toim­i­talon rak­en­tamista ollut juuri lähem­min käynyt (jalan) kat­se­le­mas­sa. Mik­si ihmeessä piti se Län­siväylä tuo­da noinkin lähelle sitä Karhusaaren huvilaa?

    Tarkoitit kai “oikean ja hyvän” (siis lain­aus­merkeis­sä) puolesta?

  86. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Antsa: kaik­ki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puoles­ta on yleen­sä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Kaupunkisu­un­nit­telu (tai laa­jem­min maankäytön suun­nit­telu, liiken­nesu­un­nit­telu jne) on hyvä esimerk­ki toimin­nas­ta, jos­sa tulee vas­taan tilantei­ta, että tar­jol­la on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Pitää sit­ten vali­ta, mikä olisi vähiten huonoa tai todel­lisu­udessa edes toteutet­tavis­sa ole­vaa. Vai­h­toe­hto, että ei tehdä mitään, ei yleen­sä ole todel­li­nen vai­h­toe­hto, vaik­ka se usein tulee esi­in “alkua­sukkaiden” toiveissa.

  87. TL:

    Pis­palan pohjois­rin­teeseen entiselle teol­lisu­usalueelle toki tulee kaiken­laista uut­ta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1415506585854

    Tuol­la on pait­si tuo Tam­pereen paras taidenäyttely… 

    Kävin kiertämässä ja kuvaa­mas­sa tuon paikan. Helsinkiläiset eivät voi ymmärtää, sil­lä Helsingis­sä vas­taavaan paikkaan ei voi nor­maali ihmi­nen men­nä. Se ero on oikeasti hiton suuri. 

    Suosit­te­len Tam­pere­laista käymään tutus­tu­mis­matkalla pääkaupunkiseudul­la saman asia tiimoil­ta. Varaa kuitenkin mukaan kymme­nen isoa kaveri, sopi­vasti astaloi­ta ja varo paskaa ja huumeruiskuja.

  88. Ville: Kaupunkisu­un­nit­telu (tai laa­jem­min maankäytön suun­nit­telu, liiken­nesu­un­nit­telu jne) on hyvä esimerk­ki toimin­nas­ta, jos­sa tulee vas­taan tilantei­ta, että tar­jol­la on vain huono­ja vai­h­toe­hto­ja. Pitää sit­ten vali­ta, mikä olisi vähiten huonoa tai todel­lisu­udessa edes toteutet­tavis­sa ole­vaa. Vai­h­toe­hto, että ei tehdä mitään, ei yleen­sä ole todel­li­nen vai­h­toe­hto, vaik­ka se usein tulee esi­in “alkua­sukkaiden” toiveissa. 

    Olen ymmärtänyt, että vai­h­toe­hto­ja annetaan vain kak­si. Mik­si parem­paa ratkaisua ei esimerkik­si Koivusaaren osalta edes haeta? Kulosaa­res­sakin on käsit­tääk­seni toimin­ut metroase­ma paljon vähäisem­mäl­lä käyt­täjämääräl­lä kuin mikä nyt on uuden suun­nit­teluko­hteen tavoit­teek­si asetettu.

    Jos maankäytön tavoite on jostakin jonkin alueen käytön kannal­ta ongel­mallis­es­ta syys­tä, vaikka­pa yhden metroase­man opti­maalis­es­ta min­im­i­matkus­ta­jamäärästä, tai vas­taavas­ta tek­i­jästä alkun­sa saanut, mut­ta on sen jäl­keen ikäänkuin lähtöko­htais­es­ti kiveen­hakat­tu ja asenne on jäykkä, ei muu­tos­ta parem­paan voi toinen osa­puoli ehkä edes toivoa. 

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta tuol­lainen lähtöko­h­ta suun­nit­telulle olisi kuitenkin vain osaop­ti­moin­tia. Asetel­ma on jos­sain määrin samankaltainen, kuin jos veneen kaadut­tua kolmes­ta veden varaan joutuneesta se eniten hukku­mista pelkäävä, mut­ta voimakkain, kohot­taisi itseään ylöspäin, painaen ne kak­si muu­ta, itseään heikom­paa, samal­la pin­nan alle, sen sijaan, että maltil­lisem­min toim­i­mal­la voisi­vat jopa kaik­ki pelastua.

    Eikö sovit­telu puolueet­toman, molem­pi­en osa­puolten hyväksymän tahon vetämänä, olisi kiis­tanalai­sis­sa maankäytön ratkaisu­is­sa paljon parem­pi ratkaisu kuin sanelulin­ja? Tämä (sovit­telu) on käsit­tääk­seni monel­la muul­lakin elämä­nalueel­la, ympäri maail­maa hyväk­si havait­tu menet­te­ly. (Sitä ei ehkä vain käytetä kaikkial­la, alueil­la, mis­sä mm. pakko­val­taa vas­taan kansa protestoi, tai mis­sä demokraat­tisen pros­essinkin myötä saat­ua val­taa väärinkäytetään.)

    Sovit­telus­ta eri osa­puolten välil­lä, aikalail­la eri luon­teises­sa asi­as­sa tosin, on muis­taak­seni jopa Mart­ti Ahti­saari Nobel-palkin­nonkin saanut. Suomes­sa tuol­lainen sovit­telun mah­dol­lisu­us eri asiois­sakin on hyvä muis­taa, varsinkin kun tääl­lä jopa MIT:sta asti on käy­ty yhteiskun­ta­su­un­nit­telun piiri­in kuu­lu­vis­sa asiois­sa vierailu­lu­en­to­ja pitämässä. No, ehkä meil­lä halu­taan mielum­min olla jääräpäitä, sen sijaan, että pyrit­täisi­in kaikkien osa­puolten kannal­ta hyvään ratkaisuun. 

    Tulee sinän­sä ole­maan mie­lenki­in­toista nähdä, miten media ja yleisö siinä tapauk­ses­sa reagoi­vat, jos Jätkäsaaren kär­jen kaltaiset soravuoret joskus lähivu­osi­na ilmestyvät aivan lähi­etäisyy­delle tuo­hon Helsin­gin upeim­man sisään­tuloväylän var­relle, tois­taisek­si pitkien ja avarien näkymien eteen, ne ruop­pausten jäl­keen pahasti peit­täen. Louhe- ja soraka­so­jen madal­t­a­mi­nen joitakin vuosia kestävän maan tiivistymisen jäl­keen ja raken­nusten kohoami­nen niille paikoille, ei niitä näkymiä enää palauttaisi.

    Koivusaari ‑asia on näköjään eden­nyt jo käsit­te­lyyn ensi viikol­la pidet­tävässä kaupung­in­hal­li­tuk­sen kok­ouk­ses­sa. Kus­tan­nus­laskel­mat on jo näköjään saatu muokat­tua sel­l­aisik­si, siis plus­saa näyt­täviksi, että joku voisi pelkästään tuo­hon asi­aan keskit­tyen antaa ehkä puolton­sa mit­taville mer­en­täytöille (muka­mas) hyväl­lä(?) omallatunnolla. 

    Ovatko laskel­mat luotet­tavia, se lie­nee kokon­aan eri asia. Saa nähdä, miten käy? Nes­sok­sen viit­taa on käytet­ty jo aiem­min ja nyt sitä taas sovitel­laan pian mon­en äänestyspäätök­si­in osal­lis­tu­vien val­tu­utet­tu­jen ylle.

  89. Joku mir­joit­ti

    “Sit­ten tuli virkamies, joka hääti piilokont­torit huitsin nevadaan. Kaavoitet­ti­in koko Helsin­ki täy­teen toimis­to­buildinge­jä ja koh­ta oli asun­to­jen hin­nat taivais­sa ja van­ho­jen toim­i­tilo­jen hin­nat pohjassa.”

    Itse asi­as­sa mon­et /useimmat piilokont­torit muutet­ti­in ihan lail­liset­si kon­tor­eik­si. Nyt niitä ollaan muut­ta­masa takaisin asun­noik­si.- Ara­bi­an pien­te­ol­lis­usta­lo Hämeen­tie 155 aj 157, 19)rakennttin 1957 alun­perin pien­te­ol­lisu­us- ja varas­torak­enuukek­si. Vähi­etellen se muu­tu­ti paljon konttoritilaksi.

    Meil­lä oli asuin­huoneis­tois­sa vuokrasäänöste­ly vuodes­ta 1968 (Liina­maa I sopimus) vuo­teen kai 1991.

  90. Kehit­täjä: Kat­so huviksek­sesi ketä siel­lä lau­takun­nas­sa on ja mil­lä taus­toil­la. Ottaen huomioon miten tärkeistä asioista he päät­tävät mun puoles­ta koko porukan voisi lait­taa vaik­ka vuodek­si opintomatkalle. 

    Vil­lakoiran ydin ei olekaan siinä, että vas­tus­taisin koulu­tus­ta , todel­lakin painvas­toin. Mut­ta kallista öky­matkailua, mikä naamioidaan koulu­tuk­sek­si vas­tus­tan jyrkästi. Samat asi­at ja vielä enem­mänkin olisi saatu irti nykyisel­lä tiedonsiirtoteknologialla.

    Onko tuo kyseinen joukko niin kovaop­pista, että hei­dät pitäisi lähet­tää jopa vuo­den pituiselle matkalle ? Tulee mieleen lukkarin koulu:

    “sano aaa, sano beee 🙂

  91. TL: …
    Mik­si Helsin­gin Cir­rus on “kauhea” pystyssä, mut­ta jos sen pilkkoisi kolmek­si kuu­tiok­si, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asi­aa, muuten kuin lop­ul­ta mielipi­deasiana. Onko kyse jostain klas­si­sista mit­takaavoista, opti­mikus­tan­nuk­sista vai mistä? 

    Etkö siis ole tosi­aankaan koskaan sat­tunut kuule­maan mitään kul­tais­es­ta leikkauk­ses­ta tai kul­tais­es­ta suo­rakul­mios­ta? Perusk­oulunko vika tämäkin?

  92. Capel­la:
    Taval­laan torneis­sa olisi ideaa.

    Ajatel­laan vaikka­pa Utsjokea, jos­sa ei mikään kan­na­ta. Pait­si petoko­r­vauk­set ja tur­istien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torni­in. Samas­sa tor­nissa voisi olla siis pieni toimi­va kaupunki.

    Kos­ka utsjoke­laiset ovat siel­lä tor­nissa lähel­lä toisi­aan, niin pienyrit­tämi­nen palvelu­iden muo­dos­sa tulisi kan­nat­tavam­mak­si. Koko yhteisö säästäisi myös asumisku­luis­sa, varsinkin läm­mi­tysku­luis­sa. Olis­in­han ne maise­mat Teno­jok­i­laak­soon upeat tornin ylim­mistä kerroksista.

    On taas täyt­tä tuubaa kir­joi­tus. Ker­rostalot yleen­säot­tain beton­isi­na tuh­laa­vat ener­giaa, niis­sä on turhaa läm­mitet­tyä tilaa (rap­pukäytävät). Paljon parem­pia ovat puiset pien­talot, niistä saadaan mata­laen­er­giat­alo­ja ja ne voidaan läm­mit­tää ekol­o­gisel­la puu- tai maa/autinkolämmöllä toisin kuin Hesan pil­ven­pi­irtäjät jot­ka lämpiävät kivihiilellä.

  93. spot­tu:
    Toiv­ot­tavasti meil­lä on jatkos­sa mah­dol­lisim­man paljon työori­en­toitunei­ta ihmisiä joille Keilanie­mi on kaiken keskel­lä, ei kaukana kaikesta. Kyl­lä pääkaupunkiseudulle muu­ta­ma sym­bol­idu­u­nar­ien työ­suhdeghet­to mah­tuu. Eikä kaikkien asuinaluei­den tarkoi­tus ole jatku­vu­us ja pysyvyys, osa voi olla rehellis­es­ti jonkin elämän­vai­heen läpikulkualuei­ta. Eri­laisia asun­to­ja eri­laisille ihmisille.

    Ja kyl­lä, jos kodin tarkoi­tus on vain se että siel­lä käy­dään välil­lä nukku­mas­sa, on ihan nor­maalia että asuinalueen tärkein paik­ka on metroase­ma jota pitkin pääsee nopeasti sinne mis­sä elämä on.

    Mihin ihmeessä sitä mer­inäköalaa tarvi­taan, jos siel­lä kotona käy­dään vain välil­lä nukku­mas­sa? Eikö noi­hin tornei­hin olisi parem­mat perus­teet tehdä ennem­min sairaaloi­ta sairaille, asun­to­ja työt­tömille tai eläkeläisille, esimerkik­si van­hus­ten palve­lu­talo­ja? tarkoi­tan siis asuin­si­jo­ja tai sijoi­tu­s­paikko­ja ihmisille, joil­la on AIKAA niitä mer­i­maisemia kat­sel­la? Korkean rak­en­tamisen kalleus ei vain tai­da tuo­ta sallia …

    Köy­hän, tai ilman merkit­tävää, real­isoin­tikelpoista omaisu­ut­ta omaa­van, tai hillitön­tä lainapot­tia halu­a­van keski­t­u­loisenkaan, on tuol­lai­sista näköala-asun­noista ihan turha haaveil­la, sil­lä tor­ni­talo­jen rak­en­t­a­mi­nen ei ns. per­s’auk­isia ryh­miä varten kan­na­ta. Tokkopa riit­tävän äver­iäät heitä (köy­hää “rupusakkia”) alak­er­roksienkaan asun­toi­hin naa­pureik­seen kelpu­ut­taisi­vat. Toisaal­ta, kuka vähänkään äver­iäämpi tai hyvä­tu­loinenkaan halu­aisi aivan työ­paikkansa vier­essä, “tehtaan var­jos­sa” asua?

    Jos Keilaniemeen asuin­torne­ja nousee, tulisi siitä (tosin metroase­man kera) saman­lainen muus­ta yhteiskun­nas­ta paljolti eris­tet­ty saareke kuin Koivusaarestakin tulee, jos viimek­si­maini­tun rak­en­tamiseen päädytään. Jos­sain määrin se muis­tut­taisi siis niitä tämänkin blo­gin pitäjän pal­stoil­la paljon par­jat­tu­ja met­sälähiöitä (ilman met­sää tosin!). 

    Jos ker­ran Koivusaa­res­sa Län­siväylän kat­ta­mi­nen olisi ollut liian kallista, miten ihmeesä tuo nim­imerk­ki Leenan (8.12. klo 18:16) esit­tämä Kehä I:n (ja ilmeis­es­ti myös Karhusaar­en­tien) kat­ta­mi­nen voisi olla talouden kovia luku­ja vas­ten mah­dol­lista? No, täysin ideaal­ista asuin­paikkaa ei tai­da maail­mas­ta ylipäätään löy­tyä. Muiden päi­den yläpuolelle voi tietysti jol­lakul­la olla tarvet­ta yrittää.

    Nim­imerk­ki Kat­en (8.12. klo 15:36) kir­joi­tus antoi ymmärtää, että tor­ni­talon juurel­la olisi vehreän lähiön luon­to ja meri. Ellei niiden sylin­ter­imäis­ten tor­ni­talo­jen paikkaa ole sit­ten viime näkemäni paljoa muutet­tu, on sieltä Keilaniemen metroase­man viereltä nähdäk­seni jonk­in­moinen mat­ka tehtävä, jot­ta sen vehreän lähiön (Tapi­o­la? Lehti­saari? Laut­tasaari?) luon­non löytäisi. Tor­ni­talo­jen ja meren välis­sä on toimis­to­ton­tit raken­nuksi­neen, ellei nyt sit­ten sitä For­tu­min toim­i­taloa muute­ta asun­noik­si, ja sieltä jostain sit­ten puhko­ta kulku­väylää (tai use­ampia) rantarait­ille, kaikkien, mah­dol­lis­es­ti myös itäis­es­tä Helsingistä asti paikalle ehkä metrol­la saa­pu­vien kulk­i­joiden käytet­täväk­si. Nyky­isin niitä yhteyk­siä ei ole kovin monta.

    Nim­imerk­ki Jan­nen (8.12. klo 15:07) maalailemat näkymät, tornin yläk­er­roksista eri suun­ti­in, edel­lyt­tävät puolestaan ilmeis­es­ti koko ker­roksen kokoista kämp­pää. On tietysti hyvä, että mah­dol­lis­es­ti edes yksi, riit­tävän varakas (?) Keilaniemen tor­ni­taloon muut­to­halukas löy­ty­isi. Yksi pääsky ei kuitenkaan vielä kesää tee. Sen tietävät raken­nus­fir­mat ja niiden ohel­la siel­lä Keilaniemessä näkemäni varisparvi, joka aika ajoin myös For­tu­min tor­ni­talon katol­ta käsin taitaa sopi­vaa saal­ista tuol­ta itselleen lähempää maan pin­taa tiirailla …

  94. Kivikaupun­gin kasvatti

    Tor­ni­talo­jen ja meren välis­sä on toimis­to­ton­tit raken­nuksi­neen, ellei nyt sit­ten sitä For­tu­min toim­i­taloa muute­ta asun­noik­si, ja sieltä jostain sit­ten puhko­ta kulku­väylää (tai use­ampia) rantarait­ille, kaikkien, mah­dol­lis­es­ti myös itäis­es­tä Helsingistä asti paikalle ehkä metrol­la saa­pu­vien kulk­i­joiden käytet­täväk­si. Nyky­isin niitä yhteyk­siä ei ole kovin monta.

    Huo­masin tänään siel­lä Keilalah­den ran­nal­la ja Keilaniemen suun­nal­la käy­dessäni, että sil­läkin suun­nal­la taitaa (isos­ta, toimis­toraken­nuk­sen seinälle kiin­nite­tys­tä ilmoituk­ses­ta päätellen) olla toimis­toti­laa vuokrat­ta­vana, eli ilmeis­es­ti siis tyhjil­lään. Ei ihme, jos ihmis­ten asun­not ovat alka­neet sit­ten tuol­lakin alueel­la raken­nusten omis­ta­jia ja/tai raken­nut­ta­jia kiinnostaa.

    Niiden tuolle alueelle suun­nitel­tu­jen sylin­ter­imäis­ten tor­ni­talo­jen ja metroase­man luo­ta päässee kuitenkin rantarait­ille parem­min kuin mitä muistin, olisiko­han osa kulku­väylistä ollut sul­jet­tuna sil­loin, kun paikalla edel­lisen ker­ran sat­u­in käymään. 

    Se rantarait­ti vaikut­ti silti edelleenkin ole­van tuol­la Keilalah­den reunal­la yhtä ankea kuin ennenkin, vaik­ka on siel­lä jopa penkke­jä ja jotain istu­tuk­si­akin jo joitakin vuosia ollut. Mis­täköhän tuokin ongel­ma oikein johtuu? Ehkäpä ihmi­nen kaipaa keinotekoisen sijaan enem­män luonnonrantaa …

  95. O.S. kir­joit­ti 8.12.2014:
    “Kun kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta kävi opiskele­mas­sa kaupunkisu­un­nit­telua Van­cou­veris­sa, meille ker­rot­ti­in myös paina­vat perus­teet sille, että korkea rak­en­t­a­mi­nen sopii vain keskus­ta-alueille. Lähiöis­sä kan­nat­taa soveltaa pienem­pää mit­takaavaa ja mata­lam­paa rakentamista.”

    Tarkoit­taako keskus­ta-alue tässä yhtey­dessä liikekeskus­taa, jon­ka var­jos­sa ei asuta?

    Kun aamul­la luin tämän päiväisen sanomale­hden (HS/2015–06-06) ja kat­selin sen Talous­sivu­ja, mm. sivu­ja B8-B9, en voin­ut vält­tyä huo­maa­mas­ta kuvaa, joka ker­too jotakin siitä, minkälainen muu­tos on tapah­tu­mas­sa Istan­bu­lis­sa, kun sin­nekin on korkei­ta talo­ja nouse­mas­sa. (Sama val­oku­va, joka on ilmeis­es­ti peräisin läh­teestä: “Murad Sez­er Reuters” löy­tyy myös täältä: “http://www.hs.fi/talous/a1433482309423”).

    Kuka korkean rak­en­tamisen kan­nat­ta­ja halu­aisi asua edes em. val­oku­vas­sa etuoikeal­la rak­en­teil­la ole­vien talo­jen edessä näkyvien, ilmeis­es­ti vähin­tään kahdek­sanker­roksis­ten talo­jen keskik­er­roksis­sa tai edes ylim­mis­sä ker­roksis­sa, kun ikkunoiden eteen, ihan vastapäätä ilmestyy moist­en ‘rumilus­ten’, ainakin yli 30 ker­rosta ylem­mäs kohoa­vat seinämät?

    Voi olla, että kyseis­ten tor­ni­talo­jen ylem­mistä ker­roksista voi olla upeat näkymät merelle, mut­ta mielestäni ei voi olla oikein, että sel­l­aisia talo­ja raken­netaan alueen muille asukkaille hait­taa aiheuttaen! 

    Mikä mah­taisi olla sopi­va kor­vaus asukkaille tuonkaltais­es­ta, isos­ta haitas­ta, jos aiem­mat, ilmeis­es­ti avarat näkymät, merelle ja ehkä jopa Haga Sofi­an suun­taan tor­ni­talo­jen rak­en­tamisen myötä katosivat?

Vastaa käyttäjälle Osmo Soininvaara Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.