Korkea rakentaminen sopii vain kaupunkiin

8.12.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

En tiedä, sopiiko naapurin kaavoitusta arvostella, mutta teen sen kuitenkin.

Kun kaupunkisuunnittelulautakunta kävi opiskelemassa kaupunkisuunnittelua Vancouverissa, meille kerrottiin myös painavat perusteet sille, että korkea rakentaminen sopii vain keskusta-alueille. Lähiöissä kannattaa soveltaa pienempää mittakaavaa ja matalampaa rakentamista.

Elinympäristö tornin juuressa ei ole mainittavan houkutteleva verrattuna vehmaaseen lähiöön, jossa on puistoa ja pihaa ja rauhallisuutta, vaikka torni olisi kauniskin. Pilvenpiirtäjässä asumisen idea onkin siinä, että kun astuu ulos talosta, ympärillä on kaikkea mielenkiintoista ja lisää mielenkiintoista kävelymatkan päässä ja paljon ihmisiä. Sitä löytyy vain keskusta-alueilta. Ja jotta kaikkea tätä olisi, tarvitaan paljon ihmisiä ja siis korkeita rakennuksia. Kun jotain menettää on jotain saatava tilalle.

Vancouverin tornirakentamista oli yritetty apinoida viereisissä lähiökaupungeissa, mutta huonoin tuloksin. Jos asuu kaukana kaikesta, asuu mielellään pientalossa tai edes pienimittakaavaisessa korttelissa.

Tämän takia en ymmärrä lainkaan espoolaisten ajatusta tehdä korkeita asuntotorneja Keilaniemeen. Mitä Keilaniemessä on muuta kuin parkkipaikkoja, ramppeja ja häiritsevää liikennettä? Siitä ei tule koskaan hipsterialuetta. Se on hyvä toimistoalue, ja sellaisena sitä kannattaisi kehittää, mutta haluaisiko joku oikeasti asua siellä? Nesteen tornista on hienot näkymät, mutta ne on muutamassa viikossa nähty. Minä säilyttäisin sen toimistokäytössä.

Ei voi olla niin, että asuinalueen paras paikka on metroasema, jonka kautta pääsee vaivattomasti pois.

Kommentit

110 Vastausta artikkeliin “Korkea rakentaminen sopii vain kaupunkiin”

  1. tpyyluoma kirjoitti 8.12.2014 kello 13:23

    Tässä on syvää viisautta tiiviin rakentamisen suhteen, joka on ensijaisesti muutakin kuin torneja vaikka nekin usein auttavat asiaa. Se on kokonaiskonsepti johon kuuluu että myös naapuritalot ja koko kaupunginosa on tiivistä, kun tuommoisen tiputtaa lähiöön saa sekä kaupunkiasumisen että maaseutuasumisen huonot puolet. Tämä vastauksena siihen että miksi sitä kohkataan jostain motarin alusta, kun ihan hyvää rakennusmaata on ihan tuossa kuuden liittymän päässä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  2. Capella kirjoitti 8.12.2014 kello 13:27

    Tavallaan torneissa olisi ideaa.

    Ajatellaan vaikkapa Utsjokea, jossa ei mikään kannata. Paitsi petokorvaukset ja turistien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torniin. Samassa tornissa voisi olla siis pieni toimiva kaupunki.

    Koska utsjokelaiset ovat siellä tornissa lähellä toisiaan, niin pienyrittäminen palveluiden muodossa tulisi kannattavammaksi. Koko yhteisö säästäisi myös asumiskuluissa, varsinkin lämmityskuluissa. Olisinhan ne maisemat Tenojokilaaksoon upeat tornin ylimmistä kerroksista.

    Mutta, kun kaikki on hajallaan pitkin ja poikin pinta-alaltaan valtavaa kuntaa, niin mikään ei kannata.

    Sama toimisi muissakin tuppukylissä.

    Aikuisten oikeesti, muurahaiset ja pistiäiset ovat yhteiskuntarakenteen mestareita. Pesän eli kaupungin muodolla ei ole merkitystä, joten tornin ohella vaikka jättimäinen pyramidikin kelpaisi. Tornilla on toki pienin pinta-ala. Pyramidista taas pelastautuminen kävisi joutuin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  3. napander kirjoitti 8.12.2014 kello 13:31

    Niin, mutta mitä Pasilasta tulee? Ei tule riittävästi asukkaita tekemään vilisevää metropolikeskusta ja tornialue muutenkin epäkaupunkia. Sitten puuttuu vielä metro.

    Tai nyt kun VR piirtelee jo uutta pytinkiä, niin miksi ihmeessä kaupunki loppuisi nyt sitten Hartwall Arenaan? Typerä torninpätkä parkkipaikkojen keskellä “kaukana” juna-asemasta, vaikka Arenan toisella puolella puuhataan urbaania keskusta. Liian kallista VR:n sijoittua Pasilan uudelle asemalle johon tulee pääkonttoritason toimitilaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  4. Syltty kirjoitti 8.12.2014 kello 13:40

    Capella:Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torniin. Samassa tornissa voisi olla siis pieni toimiva kaupunki.

    Kuka kumma haluaa asua liki toisiaan, jos samalla hinnalla voi asua niin että tilaa riittää? Ei Utsjoella kumminkaan ole koskaan mitään semmoisia palveluita että niiden takia kannattaisi oma tila uhrata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 25

  5. TL kirjoitti 8.12.2014 kello 13:44

    Elinympäristö tornin juuressa ei ole mainittavan houkutteleva verrattuna vehmaaseen lähiöön, jossa on puistoa ja pihaa ja rauhallisuutta, vaikka torni olisi kauniskin.

    En ymmärrä mihin tämä perustuu. Paitsi sen, että korkea rakentaminen on kalliimpaa mm. byrokratiasta johtuen. Mutta miksi tornin juuressa ei ole houkuttelevaa asua?

    Oletetaan että meillä olisi rajattu alue, esim. “koivusaari”, johon pitää sijoittaa 20 palikkamaista taloa.

    – Sijoitetaan 20 palikkaa poikittain maahan, koko alue täyttyy. On tiivistä ja matalaa. Hyvä koska on korttelimaista, mutta huono koska on kuitenkin lähiö missä eivät ihmiset liiku?

    – Vastaava määrä palikoita pystyyn. Edelleen tiivistä ja matalahkoa.

    – Laitetaan 2 palikkaa päälekkäin pystyyn, tulee 10 kohkeahkoa taloa harvakseltaan. Maa-alaa säästyy jo paljon kaikenlaiselle vehreydelle.

    – Tai entä jos laitetaan 10 palikkaa yhteen niin, että tulee vain kaksi 5 palikan korkuista tornia. Ylhäältä on hyvät näköalat ja maata säästyy paljon.

    Eikö jälkimmäinen ole paras ratkaisu? Jos kustannukset ovat samat? Vai mitkä olivat ne argumentit matalan ja tiiviin rakentamisen puolesta?

    Miksi Helsingin Cirrus on “kauhea” pystyssä, mutta jos sen pilkkoisi kolmeksi kuutioksi, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asiaa, muuten kuin lopulta mielipideasiana. Onko kyse jostain klassisista mittakaavoista, optimikustannuksista vai mistä?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 21

  6. Ville kirjoitti 8.12.2014 kello 13:54

    Miksi Keilaniemi on huono paikka rakentaa korkealle, mutta Pasila olisi hyvä? Kummastakin on hyvät yhteydet muualle, ja paljon työpaikkoja löytyy. Pasila on vieläpä varsin epäviihtyisä paikkana, mutta silti siellä asuu nykyäänkin paljon ihmisiä. Keilaniemestä on nopea yhteys Helsingin keskustaan.

    Itse asuisin paljon mieluummin Keilaniemessä tornissa kuin Pasilassa. En uskoisi kyllästyväni näkymiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 38

  7. tommig kirjoitti 8.12.2014 kello 13:55

    Tosi pitkälle olen samaa mieltä, mutta jos tuo joillekin toimii, niin se johtuu kai yhdestä tai useammasta näistä kolmesta seikasta:
    1. Otaniemi kampuksineen, aika monella on asiaa sinne
    2. Työpaikka lähellä, viereisessä tornissa, vihreintä asumista
    3. Meri

    Mutta, ymmärsinkö oikein, että Kamppi on vähän matalaksi rakennettu?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2014 kello 14:07

    Töölönrannan osalta teimme suuren virheen, kun rakensimme sen niin matalaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. teekkari kirjoitti 8.12.2014 kello 14:48

    Tässä kohtaa pitää lainata blogistin edellistä kirjoitusta: jos jossakin asunnoista maksetaan enemmän kuin toimistoista, pitää sinne tehdä asuntoja. Ja kuten blogisti kirjoitti, Espoo on tähän asti onnistunut oikein hyvin tyhjien toimistojen kaavoittamisessa.

    Omasta mielestäni Keilaniemi jos mikä on oikea paikka korkealle rakentamiselle. Ei naapureita valittamassa varjostamisesta, hyvät liikenneyhteydet, tornirakentamisen perinteet olemassa ja näköalatkin tulevat olemaan aika lailla eri luokkaa kuin jossain Pasilassa.

    Hipsterialuetta Keilaniemestä ei tosiaan koskaan tule, mutta toisaalta jos tylsät insinöörit muuttavat sinne torneihin, laskee vastavuoroisesti muiden alueiden hintataso hipstereille otollisemmaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 36

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 8.12.2014 kello 15:02

    On tietysti niin, että jos Nesteen tornissa maksetaan asunnoista enemmän kuin toimistoista, se sitten on varmaankin joko haluttua asuinaluetta tai vähemmä’n haluttua työpaikka-aluetta. Molemmat asiat hämmästyttävät ja kummastuttavat pientä kulkijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Janne kirjoitti 8.12.2014 kello 15:07

    Minä olisin ainakin valmis maksamaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaristo, avomeri, Tallinnan valot, kesällä meren yli vyöryvät ukkosrintamat, talvella jääpeitteen etenemisen seuraaminen ja esteettömästi näkyvät auringon nousut ja laskut.

    Niihin maisemiin ei kyllästyisi koskaan. Sen sijaan matalan ja tiiviin rakentamisen tarjoamiin maisemiin (naapuritalon seinä) kyllästyy jo tunneissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 50

  12. Kate kirjoitti 8.12.2014 kello 15:36

    Niin, miksi Pasilaan torneja mutta Keilaniemeen ei ? Pasilaan on keskustasta noin 4.5km, Kailaniemeen 5.5Km. Keilaniemi on suoraan länsimetron asemalla eli kaupunkisuunnittelun kannalta aivan ihanteellinen paikka tiivistää. Siellä Keilaniemessä ei millään ole tilaa tiivistää matalilla kortteleilla tai omakotitaloilla.

    Tuo Vancouverin esimerkki ei edes käy vertailukohdaksi. Keilaniemen pilvenpiirtäjien juuressa on juuri se vehreän lähiön luonto ja meri. Kaikki keskusta palvelut on nopean metromatkan pässä. Oikeastaan, jos haluaa luontoa ja vehreyttä ja samaan aikaan keskustan pelvelut välittömässä läheisyydessä ei oikeastaan taida olla parempaa paikkaa kuin esimerkiksi juuri Keilaniemi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  13. Prometheus kirjoitti 8.12.2014 kello 15:36

    Osmo Soininvaara: Tämän takia en ymmärrä lainkaan espoolaisten ajatusta tehdä korkeita asuntotorneja Keilaniemeen. Mitä Keilaniemessä on muuta kuin parkkipaikkoja, ramppeja ja häiritsevää liikennettä? Siitä ei tule koskaan hipsterialuetta.

    Aika hämmentävää. Miksi siitä pitäisi tulla hipsterialuetta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  14. Kari N kirjoitti 8.12.2014 kello 15:38

    “En tiedä, sopiiko naapurin kaavoitusta arvostella, mutta teen sen kuitenkin.”

    Varmasti sijaa naapurin arvostelulle löytyy.
    On kuitenkin hienoa, että Espoossa tiedustellaan asukkailta minkälaista asuinympäristöä tai virkistysaluetta kukin tulevaisuudessa haluaa. Helsingissä en ole vastaavaa havainnut. Täällä riittää, että päättäjät reissaavat Kanadassa ja kopioivat Vancouveria.
    http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Parasta_kaupunkia_Espooseen_vastaa_kysel(58490)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  15. MikkoM kirjoitti 8.12.2014 kello 15:42

    Osmo: ‘Nesteen tornista on hienot näkymät, mutta ne on muutamassa viikossa nähty’ Tiedustelu: Onko joku blogin lukijoista kyllästynyt tai uskoo kyllästyvänsä avaraan saaristomaisemaan? Ja jos on, mitä haluaisi vaihteeksi katsella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  16. Marko V kirjoitti 8.12.2014 kello 15:50

    TL:
    Miksi Helsingin Cirrus on “kauhea” pystyssä, mutta jos sen pilkkoisi kolmeksi kuutioksi, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asiaa, muuten kuin lopulta mielipideasiana. Onko kyse jostain klassisista mittakaavoista, optimikustannuksista vai mistä?

    Ainakin mereltä katsottuna Cirrus on todella ruma. En osaa sanoa mikä siinä niin häiritsee. Energialaitosten piiputkaan eivät samalla tavalla riko maisemaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  17. Ville kirjoitti 8.12.2014 kello 16:05

    Sekä Keilaniemessä että Kalasatamassa tornitalojen toteutusta on lykätty ja leikattu. Muitakin ongelmia on ollut, mutta asuntojen kysyntäkin on aika huonoa.
    Kapearunkoisen tornitalon tilat eivät ole ideaalisia nykyaikaiseen toimistokäyttöön, joten sikäli Fortumin tornin muuttaminen asunnoiksi on loogista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Pekka Pietilä kirjoitti 8.12.2014 kello 16:24

    Neliön hinta ei onnea tuo. Keilaniemi syntyi Nesteen ympärille ja lisänä oli KCL:n koetehdas ja laboratorio. Rakennetta täydennettiin TKK:n laboratorioilla ja Dipolilla. Kuokkimaan tuli Tapiola-yhtiö konsepti kokeilevasta puutarha-PUISTO KAUPUNGISTA. Tässä järjestyksessä homma eteni ja tuotti toimivan alueen. Mukana olleet alkavat kuolla ja juniorit matkailevat Kanadassa kas, kun ei sitä, mikä on silmien edessä oikein ymmärrä. Muutos, joka tekee mahdolliseksi luopumisen torneista, on tiedonvaltatie, bittien vapaa liikkuvuus. Tornien kuutioita ei tarvita ja ne voi siirtää asunnoiksi.. Nesteen tornin ylimmät kerrokset luksushotelliksi ja rupusakille tiloja alakerroksiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  19. Janomies kirjoitti 8.12.2014 kello 16:30

    Korkea rakentaminen sopii sosialismiin, tai ainakin sosialismi luo sille puitteet..

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kulttuurin_ja_tieteen_palatsi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  20. Mikko H kirjoitti 8.12.2014 kello 16:33

    Väittäisin, että Keilaniemen katuja on kyllä mahdollista muutta kaupunkimaisemmiksi, mutta nyt esitetyt suunnitelmat eivät oikein siltä näytä. Meren ja moottoritien estevaikutusten vuoksi alue tietysti jää pakostakin suht pieneksi lämpäreeksi vaikka mitä tehtäisiin.

    Tässä suhteessa Keski-Pasila on oleellisesti eri asia. Sehän on kasvamassa kiinni varsin laajaan yhtenäiseen kaupunkirakenteeseen, kun konepajan korttelit valmistuvat ja rakentamista jatketaan Ilmalaan. Teollisuuskadun varsi toivottavasti kehittyy ja sen toiseen päähän tulee Kalasatama. Kuten yleiskaavaesityksessä ja Pro Helsinki 2.0 -suunnitelmissa on todettu, Helsingin “toinen” keskusta ei ole ne muutamat korttelit Keski-Pasilassa, vaan koko Teollisuuskadun ympäristö.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  21. Tiedemies kirjoitti 8.12.2014 kello 17:00

    Osmo toteaa kirjoituksessaan:
    Kun jotain menettää on jotain saatava tilalle.
    Meditoimalla hieman tämän virkkeen kohdalla, ja muistelemalla, mikä onkaan se tehokkain tapa jolla tämä toteutuu, niin voidaan päästä lähelle sitä, mitä asialle “pitäisi tehdä”.

    Jos nyt hieman avaan, niin varmaankin korkea rakennus mielellään rakennetaan sinne, missä maata on vähän mutta halukkaita tulijoita paljon. Mikään määrä sääntelyä tai yhdyskuntasuunnittelua ei muuta tätä tosiasiaa. Kun yritetään tiukasti keskitetysti määrätä kuka saa rakentaa ja kuinka korkeata ja minne ja mihin tarkoitukseen, niin ei rakennetakaan enää sillä periaatteella, että keskimäärin menettäjä saa enemmän tilalle kuin mistä luopuu.

    Nimittäin, vapaassa vaihdannassa on juuri se idea, että transaktion jälkeen molemmilla osapuolilla on asiat paremmin kuin ennen transaktiota. Muilta osin olen hiukan allerginen käytetyille argumenteille. Näen niissä tällaisen ajattelun: “Pidän pianomusiikista, on käsittämätöntä että keskustan kapakoissa soitetaan kitaramusiikkia, joten kaavoittajan pitäisi kaavoittaa enemmän pianomusiikille omistettuja kapakoita.”

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  22. Sampo Smolander kirjoitti 8.12.2014 kello 17:02

    “Töölönrannan osalta teimme suuren virheen, kun rakensimme sen niin matalaksi.”

    Tarkoittaako tämä niitä 4-kerroksisia rakennuksia raiteen 19 vieressä?

    Nittä ei kyllä ollut mitään järkevää syytä tehdä niin mataliksi. Olisivat olleet yhtä korkeita kuin Postitalon ja Sanomatalon kattojen asettama linja, niin maisemassa olisi ollut jotain jatkuvuutta edes.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  23. Klaus kirjoitti 8.12.2014 kello 17:29

    Täällä Vancouverissa pilvenpiirtäjässä asuvana en ymmärrä kommenttia, että keskustan ulkopuolella korkea rakentaminen olisi jotenkin epäonnistunutta tai epäsuosittua. Näin ei todellakaan ole, vaan metroasemien ympäristössä sijaitsevat pilvenpiirtäjät ovat olleet huippusuosittuja ja monia suuria torneja on myyty loppuun vain muutamissa tunneissa. Lisäksi suurin kasvu ja kaikkein korkeimmat rakennukset rakentuvat juuri nyt Vancouverin esikaupunkeihin (Burnaby ja Surrey) metroasemien ympäristöön, ei kaupungin keskustaan (vaikka sinnekin kyllä paljon rakennetaan).

    Vancouver ja Helsinki ovat kuitenkin mielestäni niin erilaisia kaupunkeja, ettei näitä kahta voi oikein verrata ja samoja oppeja soveltaa ristiin. Niinpä en täysin ymmärrä kaupunkisuunnittelulautakunnan luokkaretkeä tänne, vaikka varmaan ihan kiva reissu varmaan olikin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 31

  24. Inkivääri kirjoitti 8.12.2014 kello 17:35

    Kenellä on varaa asua kerrostalossa? Reilunkokoisen omakotitalon hinnalla rakennutettuna ja tontti mukaan lukien oltaisiin uudesta kerrostalosta saatu kaksio. 50 neliöisen kerrostalokämpän osuus putkiremontista oli niin suuri, että uusisimme sillä 200 neliöisen talomme putket ja saataisiin vielä kalliit pinnat…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  25. Mikko kirjoitti 8.12.2014 kello 17:36

    – Tai entä jos laitetaan 10 palikkaa yhteen niin, että tulee vain kaksi 5 palikan korkuista tornia. Ylhäältä on hyvät näköalat ja maata säästyy paljon.

    Eikö jälkimmäinen ole paras ratkaisu? Jos kustannukset ovat samat? Vai mitkä olivat ne argumentit matalan ja tiiviin rakentamisen puolesta?

    Kun samassa paikassa asuu vuodesta toiseen, ainakin minua kiinnostaa paljon enemmän mitä näen, kun ovesta astuu ulos. Tällainen näkymä ei kauheasti houkuttele http://goo.gl/maps/4svNs. Tällainen houkuttelee paljon enemmän: http://goo.gl/maps/22wfW

    Tästä syystä korkea rakentaminen tuolla tavalla yksittäisiä torneja sinne tänne sirotellen tuottaa huonoa ympäristöä. Ei toki koske niitä, jotka eivät koskaan liiku jalan mihinkään.

    Mitä tulee Keilaniemeen, pidän tervetulleena sitä, että aluetta kehitetään myös asumiseen – tilaa on niin paljon, että siellä voisi saada ihan toimivaa tiivistä kaupunkiympäristöä niiden tornien ympärille, jos vain haluttaisiin. Eri asia sitten halutaanko.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  26. Kalevi kirjoitti 8.12.2014 kello 17:46

    Ollaan Espoossa kuitenkin Kivenlahden torneihin oikein tyytyväisiä, vaikka ne Vancourin oppien mukaan sitten olisikin ihan väärässä paikassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  27. Tutkija Punavuoresta kirjoitti 8.12.2014 kello 17:46

    Voi olla, että blogi tullaan muistamaan jatkossa “Haluaisiko joku tosiaan asua Keilaniemessä” -ajatuksesta.

    Lopputulos saattaa hyvinkin muistuttaa Eiranrantaa. Arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisia, kalliita asuntoja upein näkymin hiljaisella, jopa uinuvalla alueella. Lähikaupat löytyvät reippaan kävelymatkan päästä; Keilaniemeen kantautuvaa liikenteen melua kompensoi metro.

    En lainkaan epäile, etteikö työpaikka-alueen tuntumaan riittäisi maksukykyisiä ja -haluisia ostajia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 14

  28. B.J kirjoitti 8.12.2014 kello 18:03

    Otsikon kuuluisi olla: “korkea rakentaminen sopii vain keskustaan.”

    Hyvin pienten kirkonkylien ongelma osaa olla liian hajallaan oleva kuntarakenne.

    Esimerkkinä tulee mieleen pieni, alle 5000 asukkaan kunta, jossa kaikki toiminnot oli erittäin tehokkaasti hajasijoitettu.

    Esim. Savitaipaleen pilvenpiirtäjä on hyvin kannatettava projekti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  29. Leena kirjoitti 8.12.2014 kello 18:16

    Kyllä minä ainakin voisin ostaa eläkeasunnon Keilaniemestä paljon mielummin kuin jostain Pasilasta.

    Asun nytkin meren äärellä, ja jos tästä talosta luovun, on uuden asunnonkin oltava merellisessä ympäristössä. Keilaniemi on siitäkin hyvä, että rantareitille pääsee liki kotiovelta ja Kehä I:n kattamisen jälkeen alue liittyy Tapiolaan, jossa on hyvät palvelut. Siellä olen jo vuosikausia tehnyt ruokaostokset työpäivän päätteeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 13

  30. R.Silfverberg kirjoitti 8.12.2014 kello 19:31

    Prometheus: Aika hämmentävää. Miksi siitä pitäisi tulla hipsterialuetta?

    Juuri niin. mutta silti ihmettelen miksi suomen “vanhimman” pilvenpiirtäjän käyttötarkoitusta ja ulkonäköä pitää mennä pilaamaan?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  31. Evert The NeveRest kirjoitti 8.12.2014 kello 19:43

    Espoohan on sitoutunut kaavoittamaan metron jatkeen seutua Kivenahteen. Riittääkö kasvua miten paljon muualle?

    Viimeisen vuoden aikana kerrostalojen neliöhinnat ovat laskeneet, myytävien kohteiden määrä on kasvanut 15 prosentilla ja myyntiajat ovat pidentyneet puolella.

    Espoossa on enemmänkin painetta myydä asunto kuin tarvetta ostaa asunto.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  32. Inkivääri kirjoitti 8.12.2014 kello 20:02

    Minusta läheinen kaupunkimaisema on viikossa nähty. Harrastan maalla-asuvana kaupunkimatkailua ja viikko paikassaan riittää.

    15 v. järvenrannalla asuneena olen odottanut milloin lakkaan näkemästä maisemaa. En ainakaan vielä, siitä on minulle jokapäiväinen ilo. Onneksi voin luottaa siihen, ettei minun ja järven väliin tule tornia…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  33. Capella kirjoitti 8.12.2014 kello 20:22

    Janne:
    Minä olisin ainakin valmis maksamaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaristo, avomeri, Tallinnan valot, kesällä meren yli vyöryvät ukkosrintamat, talvella jääpeitteen etenemisen seuraaminen ja esteettömästi näkyvät auringon nousut ja laskut.

    Niihin maisemiin ei kyllästyisi koskaan. Sen sijaan matalan ja tiiviin rakentamisen tarjoamiin maisemiin (naapuritalon seinä) kyllästyy jo tunneissa.

    Tämän kaltainen toimisi kaikkialla Suomessa. Vettä, metsää, saaristoa jne on kyllä kaikkien nähtäväksi, kunhan rakennetaan tarpeeksi korkealle ja siten, etteivät rakennukset peitä toisiaan.

    Tampereen tornihotellin ylätasanteen kävijät ovat ihastuneet maisemiin ja kaupungissa kuiskitaan jo, että sen kaltaisia asuintaloja pitäisi saada Pispalan harjulle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  34. spottu kirjoitti 8.12.2014 kello 22:07

    Toivottavasti meillä on jatkossa mahdollisimman paljon työorientoituneita ihmisiä joille Keilaniemi on kaiken keskellä, ei kaukana kaikesta. Kyllä pääkaupunkiseudulle muutama symboliduunarien työsuhdeghetto mahtuu. Eikä kaikkien asuinalueiden tarkoitus ole jatkuvuus ja pysyvyys, osa voi olla rehellisesti jonkin elämänvaiheen läpikulkualueita. Erilaisia asuntoja erilaisille ihmisille.

    Ja kyllä, jos kodin tarkoitus on vain se että siellä käydään välillä nukkumassa, on ihan normaalia että asuinalueen tärkein paikka on metroasema jota pitkin pääsee nopeasti sinne missä elämä on.

    Merimaisema on muuten siitä kummallinen ettei siihen kyllästy koskaan. Joku aivokemiajuttu varmaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  35. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 8.12.2014 kello 22:47

    Koko Keilaniemen alue on ihan hölmösti rakennettu (ilmeisesti myös tuollaiseksi kaavoitettu), ainakin jos sinne asukkaita yritetään saada. Onko tuonkaltaisessa toimistotalojen ripottelussa rannalle tai sen tuntumaan ollut ylipäätään mitään järkeä?

    Mikäli ette tunne aluetta, käykää ihmeessä katsomassa, niin näette itse. Jos ette pääse käymään paikalla, niin nimimerkki Mikon (kirjoitti 8.12.2014 kello 17:36 ) eka linkki kertoo sekin aika paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  36. Espoon Esko kirjoitti 8.12.2014 kello 23:13

    Janne:
    Minä olisin ainakin valmis maksamaan extraa siitä, että edessä aukeaisi saaristo, avomeri, Tallinnan valot, kesällä meren yli vyöryvät ukkosrintamat, talvella jääpeitteen etenemisen seuraaminen ja esteettömästi näkyvät auringon nousut ja laskut.

    Niihin maisemiin ei kyllästyisi koskaan. Sen sijaan matalan ja tiiviin rakentamisen tarjoamiin maisemiin (naapuritalon seinä) kyllästyy jo tunneissa.

    Ongelmaksi taitaa vain muodostua tällaisten korkealla sijaitsevien asuntojen normaalia suurempi hinta, mille ei löydy maksukykyistä ostajakuntaa meidän pienestä Suomessa. Jo normaalit kerrostaloasunnot ovat varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla aivan tolkuttoman kalliita ja niidenkin kauppa on tällä hetkellä todella tahmeaa. Korkeiden asuntojen lisähintaan ei löydy suomalaisilta maksukykyä ja näyttää siltä ettei venäläisistä uusrikkaistakaan ole näitä asuntoja ostamaan, joten siksi Keilaniemi, Keski-Pasila ja Kalasatama jäänevät vain suunnitelmiksi.

    Kunhan korkotaso pian alkaa nousta, tyrehtyy asuntokauppa Suomessa vielä tyystin ostovoiman laskiessa entisestään. :-/

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Risto kirjoitti 9.12.2014 kello 5:54

    R.Silfverberg:mutta silti ihmettelen miksi suomen “vanhimman” pilvenpiirtäjän käyttötarkoitusta ja ulkonäköä pitää mennä pilaamaan?

    +1. Ottaen myös huomion mitä kaikkea muuta suojellaan, niin eikö 1970-luvun betonikolosseista sitä ehkä ainoaa, jossa on jotain tyyliä, voinut kuvitella säästettävän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  38. Sakke kirjoitti 9.12.2014 kello 6:25

    Capella: Tämän kaltainen toimisi kaikkialla Suomessa. Vettä, metsää, saaristoa jne on kyllä kaikkien nähtäväksi, kunhan rakennetaan tarpeeksi korkealle ja siten, etteivät rakennukset peitä toisiaan.

    Tampereen tornihotellin ylätasanteen kävijät ovat ihastuneet maisemiin ja kaupungissa kuiskitaan jo, että sen kaltaisia asuintaloja pitäisi saada Pispalan harjulle.

    Ääneen tuollaista ei kukaan viisas menisikään siellä (tai täällä) sanomaan …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  39. migul kirjoitti 9.12.2014 kello 6:40

    Keilaniemi on kyllä vieläkin osittain luotaantyöntävä ympäristö jalankulkijoille. Pieni kävelymatka vaikka Otaniemeen tai Tapiolaan kertoo paljon. Pyöräilijöille rampppimaisemien alikulkumaisema on hakamäentien tapainen elämys. Ilmassa roikkuvaa katkua on kyllä enemmän. Kun olen kulkenut tuolla , on tullut vastaan ihmisiä jotka olivat eksyneet reitiltä ja kysyneet suuntaa päästäkseen kuitenkin lähellä olevaan määränpäähän

    Idea on varmaan ennen ollut , että autolla liikutaan ja muilla kulkutavoilla mieluiten ei. Kehäteiden varret eivät ole sitä mukavinta kävelympäristöä. Kehä ykköseen eivät edes nykyiset kaupunkibulevardien kannattajat ole koskemassa. Tuolla heikko kävelympäristö ei ole johtunut muusta kuin entisaikojen yleisestä takapajuisuudesta sekä väärässä paikassa säästämisestä. Alue on kuitenkin lähellä asutusta joten käyttämättä laadukkaat kevyen liikeenteenväylät eivät jää. Tai sitten reittejä tarvitaan lenkkeily tai koiranulkoiluttamiseen. Jo ennen metropäätöstä tilanne on parantunut huomattavasti. Kehitystä parempaan on tapahtunut erityisesti viimeisen 10v aikana.

    Tuonne Keilaniemeeen rakennetaan toimistoja ihan koko ajan. Pelkästään autolla liikkuvakin varmaan näkee miten edellämainittu tuskin lisää alueen houkuttelevuutta ja nuhjuisuus laskee hintatasoa. Entisaikoina rakennetun autoiluun perustuvan yritysalueen osittainenkin muuttaminen asuinkäyttöön vaatii tiettyjä muutoksia. Metrokin on tulossa tuonne. Ongelmaton Keilaniemi ei ole , mutta liikenneyhteydet ja sijainti ovat hienot. Oikeastaan mielestäni ne merimaisemat ja metro oikesti pelastavat tuon kohdan asuinalueena. Muuten varmaan keskusteltaisiin tuon tornin purkamisesta tai suojelemisesta. Maisemat ovat valttikortti mitä ei oikeasti helsingissäkään ole oikeasti käytetty.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  40. Syltty kirjoitti 9.12.2014 kello 7:38

    Inkivääri:15 v. järvenrannalla asuneena olen odottanut milloin lakkaan näkemästä maisemaa.En ainakaan vielä, siitä on minulle jokapäiväinen ilo. Onneksi voin luottaa siihen, ettei minun ja järven väliin tule tornia…

    Jep, järvenrantatonttihan se onkin jokaisen lapsiperheen unelma. Omat vanhempanikaan eivät oikein osanneet arvostaa sellaista tonttia koska isäni veli hukkui kotirantaan lapsena.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  41. R.Silfverberg kirjoitti 9.12.2014 kello 9:05

    Soininvaara tarkoittaa varmaan että korkea rakentaminen sopii minne tahansa muuhun kaupunkiin kuin Helsinkiin. Tässä uusin todiste:
    http://svenska.yle.fi/artikel/2014/12/09/glaspyramid-stoppas-efter-starkt-motstand

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  42. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 10:59

    Pikemminkin, että korkea rakentaminen sopii lähinnä vain Helsinkiin ja sen kantakaupunkiin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  43. MikkoM kirjoitti 9.12.2014 kello 9:53

    Niin Syltty, järvi on hengenvaarallinen. Ja niin on myös valtaosa pilvenpiirtäjän parvekkeista. Kummallisesti edullinen asuminen, tasakattotalo pellolla, onkin turvallista. Onko turvallisuudessa hinnoitteluvirhe?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  44. Antsa kirjoitti 9.12.2014 kello 10:16

    Ville:
    Miksi Keilaniemi on huono paikka rakentaa korkealle, mutta Pasila olisi hyvä?

    Koska Keilaniemi sijaitse Espoossa. Jos Keilaniemi sijaitsisi Helsingissä, Ode ei olisi koskaan kirjoittanut tätä juttua!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 17

  45. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 11:04

    Pasilasta kävelymatkan päässä on kymmeniä tuhansia asukkaita ja näiden palvelut. Kilometrin säteellä esimrérkiksi kymmeniä ravintoloita. Keskuspuisto ja tulevaisuudessa suuri kauppakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  46. Maurizio kirjoitti 9.12.2014 kello 10:52

    “Ääneen tuollaista ei kukaan viisas menisikään siellä (tai täällä) sanomaan”

    Paitsi tyylipuhdas nettitrolli piruuttaan?

    Mutta joo. Jos joku tosiaan olisi niin umpihullu, että menisi tuhoamaan yhden Suomen hienoimmista vanhoista kulttuuriympäristöistä, niin ainakin voitaisiin todeta 70-luvun elementtiterroristien olleen mokomiin mielipuoliin verrattuna pelkkiä pikkukakaroita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  47. Marko Hamilo kirjoitti 9.12.2014 kello 12:01

    Espoon Esko: Ongelmaksi taitaa vain muodostua tällaisten korkealla sijaitsevien asuntojen normaalia suurempi hinta, mille ei löydy maksukykyistä ostajakuntaa meidän pienestä Suomessa. Jo normaalit kerrostaloasunnot ovat varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla aivan tolkuttoman kalliita ja niidenkin kauppa on tällä hetkellä todella tahmeaa. Korkeiden asuntojen lisähintaan ei löydy suomalaisilta maksukykyä ja näyttää siltä ettei venäläisistä uusrikkaistakaan ole näitä asuntoja ostamaan, joten siksi Keilaniemi, Keski-Pasila ja Kalasatama jäänevät vain suunnitelmiksi.

    Asunnothan ovat täällä tolkuttoman kalliita juuri siksi että niitä maksukykyisiä ostajia riittää. Ja Keilaniemen merinäköaloille niitä varmasti riittää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  48. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 20:21

    Varmaankin ylimpien kerrosten asunnoille löytyy käyttöä, mutta kolmaskin kerros pitäisi saada kaupaksi. Yleikaavatasolla tuo olisi loistava paikka asunnoille, mutta aika paljon pitää sitä siistiä, ennen kuin siitä saa asuttavan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  49. Marko Hamilo kirjoitti 9.12.2014 kello 12:03

    Sinne Keilaniemeen nyt joka tapauksessa tulee metroasema. Eikö ole tuhlausta, jos sen välittömään läheisyyteen ei rakenneta asuntoja? Ja jos rakennetaan tarpeeksi paljon, mikä onnistuu korkeilla taloilla, tulevat myös kauppa ja päiväkoti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  50. Samuli Woolston kirjoitti 9.12.2014 kello 12:06

    Osmo Soininvaara:
    Pikemminkin, että korkea rakentaminen sopii lähinnä vain Helsinkiin ja sen kantakaupunkiin.

    Itse näkisin että tuo Merikorttelin täydentäminen olisi ollut loistava tapa tiivistää Punavuorta, sen taloudellinen yhtälö ei vain valitettavasti enää toimi. Saattaa tietysti toimia taas neljän vuoden päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  51. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 20:19

    Hakija veti hakemuksen pois, jotern emme päässeet hyväksymäään sitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  52. Evert The NeveRest kirjoitti 9.12.2014 kello 12:49

    Espoolla voi olla metabolinen raisio-oireyhtymä? Ennen aikaan Raisio oli pikkusiisti paikka Turun ja Naantalin välissä. Keskiaikainen kirkko, pari kartanoa ja pieni kuntakeskus.

    Sitten ne saivat päähänsä rakentaa uuden Itä-Pasila-tyylisen keskustan. Raisiota alettiin Turussa kutsua Suomen rumimmaksi tienristeykseksi.

    Googlen kuvahaulla voi katsoa. Raisio on edelleen karmea, vaikka on yritetty korjata.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  53. Syltty kirjoitti 9.12.2014 kello 12:55

    MikkoM:
    Onko turvallisuudessa hinnoitteluvirhe?

    Ei, mutta siinä on kyllä hyvin paha ajatusvirhe jos kuvittelee että merkittävä osa ihmisistä oikeasti arvostaisi järvenrantatonttia enemmän kuin vaikkapa keskeistä sijaintia palveluihin nähden taikka vaihtoehtoisesti tilaa. Johan sen huomaa siitä että vaikkapa joen rannalla oleva talo jossain syrjässä ei edes maksa sekään “mitään” vaikka niitä rannoilla sijaitsevia asuntoja on paljon vähemmän kuin vaikkapa keskusta-asuntoja.

    Järvenrantatontti on ihan surkea maineeseensa nähden, joten aina huvittaa kun joku kuvittelee että ranta olisi kaikkien muidenkin mielestä tavoiteltavan arvoinen asia. Itse en rantaan muuttaisi vaikka maksettaisiin.

    Rantahuvila minulta toki löytyy ja kesäpaikkaan se sopiikin kuin nyrkki silmään koska:
    a) siellä ollaan pääasiallisesti kun on hyvä ilma
    b) siellä ei vietetä kaikkea aikaa

    Joku rannalla sijaitseva korkea tornitalo keskellä lähes-ei-mitään on mielestäni järjettömän kaupunkisuunnittelun huippuja. Jos joku haluaa sellaisen rakentaa niin rakentakoot, mutta missään nimessä kaupungin ei pidä sitä mitenkään kaavalla määrätä, mahdollistaa toki voi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  54. antti kirjoitti 9.12.2014 kello 13:10

    Osmo Soininvaara: Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit

    Juu ei työpaikkoja ja asuintaloja pidä mennä sekoittamaan samaan kaupunginosaa, tämän blöogin johtoajatuksia!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  55. Ville kirjoitti 9.12.2014 kello 13:40

    Osmo Soininvaara:
    Pasilasta kävelymatkan päässä on kymmeniä tuhansia asukkaita ja näiden palvelut. Kilometrin säteellä esimrérkiksi kymmeniä ravintoloita. Keskuspuisto ja tulevaisuudessa suuri kauppakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit.

    Pasilassa äskettäin asuneena täytyy kyllä ihmetellä tuota Osmon väitettä Pasilan ravintolatarjonnasta. Lounasravintoloita on toki joka kulmassa, mutta lähes kaikki näistä sulkevat ovensa illaksi. Illalla tarjolla on 3-4 pizza-kebabbia, pari itämaista ravintolaa ja muutama lähiökapakka joista saa heikohkoa baariruokaa. Syykin on ilmiselvä – Pasilasta pääsee viidessä minuutissa Rautatieasemalle ja ydinkeskustan ravintolatarjonnan äärelle. Kuten myös tulevaisuudessa Keilaniemestä metrolla.

    Pasilaan (ehkä) nousevan kauppakeskuksen ravintolatarjonta tullee rajoittumaan lähinnä hampurilaisketjuihin ja yhteen baariin jotka ovat auki kauppakeskuksen aukioloaikoihin. Pasilan “ongelma” on liian lähellä oleva ydinkeskusta, kun taas se voi olla Keilaniemen pelastus.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  56. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 20:25

    JKoudut lähtemään Pasilasta (toisdtaiseksi) pois, jos haluat ravintolaa, mutta kilometrin säteellä löytyy.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  57. Capella kirjoitti 9.12.2014 kello 14:08

    Maurizio:
    “Ääneen tuollaista ei kukaan viisas menisikään siellä (tai täällä) sanomaan”

    Paitsi tyylipuhdas nettitrolli piruuttaan?

    Mutta joo. Jos joku tosiaan olisi niin umpihullu, että menisi tuhoamaan yhden Suomen hienoimmista vanhoista kulttuuriympäristöistä, niin ainakin voitaisiin todeta 70-luvun elementtiterroristien olleen mokomiin mielipuoliin verrattuna pelkkiä pikkukakaroita.

    Pispala on kokoelma homeisia rötisköjä alueella, jonka arvo nousisi kohisten, jos ne jyrättäisiin pois rumentamasta.

    Kulttuurihistorian eli rötisköjen vaaliminen on Suomen kaupunkien pahin kehityksen jarru. Mihinkään ei saa rakentaa, koska museovirasto kieltää. Suojellaan ties kenen entistä savupiippua tai homeista mörskää.

    Nykyaikana voidaan siirtää museoitavat mörskät pois tieltä. Ja niin pitäisikin tehdä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  58. Erkki kirjoitti 9.12.2014 kello 16:56

    Osmo Soininvaara:
    Töölönrannan osalta teimme suuren virheen, kun rakensimme sen niin matalaksi.

    Mitä Töölönrantaan on rakennettu muuta kuin oopperatalo ja Musiikkitalo?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  59. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 9.12.2014 kello 17:42

    Osmo Soininvaara:
    Pikemminkin, että korkea rakentaminen sopii lähinnä vain Helsinkiin ja sen kantakaupunkiin.

    Mihin siellä? Entä miten tässä asiassa kantakaupungin rajat mielestäsi sijoittuvat?

    Itse olen joskus ajatellut kantakaupungin rajojen sijoittuvan ehkä tuonne Mechelininkadun, Hesperian puiston, Töölönlahden, Eläintarhanlahden, kaisaniemenlahden, Siltavuorensalmen ja -lahden, Katajannokan kanavan (!) sekä Laivasillankadun, Puistokadun, Merikadun, Telakkakadun ja Hietalahdenrannan rajaaman alueen sisäpuolelle. Se on aika suppea alue, myönnetään, mutta tuolla alueella ei tarvitse aina edes raitiovaunua, kun voi (jos voi) vaivatta kävelläkin. Tulkintoja voi tietysti olla monia muitakin, kuten mm. lähde “fi.m.wikipedia.org/wiki/Helsingin_kantakaupunki” kertoo …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  60. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 20:28

    Kantakaupunki = Helsinki ennen vuoden 1946 alueliitosta. Liitosalueet = 1946 Helsinkiin liitetyt alueet.
    Nykyisin näitä on alettu käyttää epätäsmällisesti siten, että vaikkapa Munkkiniemi olisi kantakaupunkia, koska ratikka ja ruutukaava. Toiset taas ovat alkaneet käyttää kantakaupunkia suomennoksena sanasta down town, jolle meillä ei ole hyvää suomennosta, koska keskusta on taas liian suppea.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  61. Tommi Uschanov kirjoitti 9.12.2014 kello 17:45

    MikkoM: Tiedustelu: Onko joku blogin lukijoista kyllästynyt tai uskoo kyllästyvänsä avaraan saaristomaisemaan? Ja jos on, mitä haluaisi vaihteeksi katsella?

    No, itse vieroksun kyllä merta todella syvästi. Olen Muumipapan täydellinen negatiivikuva. Olen nyt asunut viimeiset kahdeksan vuotta Itä-Helsingissä 400 metrin päässä merestä, jota en sinä aikana ole kertaakaan edes käynyt katsomassa. Ikkunastani näkyy saman taloyhtiön toinen samanlainen betonivalukerrostalo (tosin 50-luvulla hyvin tehty sellainen), jota katselen erittäin paljon mieluummin. Joskus joudun jopa psyykkaamaan itseäni, jotta en ahdistu niiden muutaman naurettavan lyhyen sekunnin aikana, jotka metro on Kalasatamassa meren yläpuolella, koska se on minulle niin täydellisen vieras elementti.

    Tässä ei ole mukana mitään ideologiaa tai mitään kummallista meren vastustusaatetta, jota haluaisin levittää kenenkään keskuuteen. Kyse on puhtaasti henkilökohtaisesta idiosynkrasiasta. Jos joku pitää merestä, siinä ei ole mitään kauhisteltavaa tai ihmeteltävää – yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Mutta minä en pidä merestä, minkä täten totean vastauksena tiedusteluun.

    napander: Niin, mutta mitä Pasilasta tulee? Ei tule riittävästi asukkaita tekemään vilisevää metropolikeskusta ja tornialue muutenkin epäkaupunkia. Sitten puuttuu vielä metro.

    Jos oikein muistan, niin pahamaineisessa Smith-Polvisen liikennesuunnitelmassa 1968 oli Martinlaakson rata piirretty metroksi. Ei siis oikeastaan puutu, muuta kuin metrojunilla liikennöitävä metro. (Ilman vaihtoja nyt ei metrolla pääse edes Lontoossa tai Pariisissa.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  62. Petteri Kosonen kirjoitti 9.12.2014 kello 19:40

    Kantakaupungin ulkopuolella taitaa olla selvästi helpompaa saada asuntoja työpaikkakeskittymien ympäristöön kuin suurta määrä työpaikkoja yksipuolisten asuinalueiden keskelle. Siinä mielessä asuntojen rakentaminen Keilaniemeen ei olisi ollenkaan pöllömpi idea. Hipsterialuetta siitä ei varmaan tule, mutta en tiedä miksi pitäisikään. Paikka on kuitenkin yhdyskuntarakenteen näkökulmasta varsin hyvä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  63. Maurizio kirjoitti 9.12.2014 kello 21:17

    “Pispala on kokoelma homeisia rötisköjä alueella”

    No selkis, trolli mikä trolli. Eli voinen varmaan ignoroida sinut tästedes ihan rauhassa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  64. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2014 kello 21:54

    Osmo Soininvaara:
    Pasilasta kävelymatkan päässä on kymmeniä tuhansia asukkaita ja näiden palvelut. Kilometrin säteellä esimrérkiksi kymmeniä ravintoloita. Keskuspuisto ja tulevaisuudessa suuri kauppakeskus. Keilaniemessä on parkkipaikat ja ne rampit.

    Jos OS tarkoittaa Pasilan aluetta, niin Wikipedian mukaan siellä asuu – siis Länsi- ja Itätpoailassa yhteensä – noin 8.500 asukasta. Tiedä sitten, mitä on profetioiden näyissä. Työpaikkoja on 24.500, mutta monet syövät eväitä tai vain huokeita lounaita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  65. Osmo Soininvaara kirjoitti 9.12.2014 kello 22:06

    Vallila, Alppila eikä Kalliokaan ole kaukana.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  66. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2014 kello 22:15

    On ihan kivaa, että harrastetaan matkailua. Olisi kuitenkin hyvä myös tarkistaa taustatietoja:
    Torontossa, Ontario-järven rannalla, on 2,6, miljoonaa asukasta. 5000 km2 metropolialueella on väkeä 5,6 miljoonaa eli likimäärin kuudennes Kanadan koko väestöstä tai maamme väestö. Kaupunki on leveyspiirillä 43 (Rooma 42).

    Vancouverissa asuu 3000 km2 metropolialueella 2,2 miljoonaa ihmistä. Tässä voidaan jo verrata Helsingin tulevaan metropolialueeseen. Kaupunki on leveyspiirillä 49 (Pariisin leveys).

    Helsingissä aurinko on tähän aikaan keskipäivällä alle 10 asteen korkeudella. Marraskuussa se paistoi yhteensä 13 tuntia. Tällaiset seikat on syytä pitää mielessä, varsinkin korkeassa rakentamisessa. Siinä ongelmana ovat myös tuulet maanapinan tasolla. Ei omasta, vaan tuttujen kokemuksesta kerrottua.
    Töölönlahdella virhe ei ollut korkeus vaan se, että rakennettiin pelkkää toimistoa.

    Anteeksi tietty happamuus. Kun syysmasennus on iskenyt, niin ainoastaan rikinkatkua nostattamalla saa itsestään vähän irti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  67. Markku af Heurlin kirjoitti 9.12.2014 kello 22:21

    Osmo Soininvaara:
    Vallila, Alppila eikä Kalliokaan ole kaukana.

    Alppilassa asuu vajaat 5000 ihmistä ja kävelymatkaa kilometri. Kalliosta onkin jo kaksi kilometriä, siis Alppikadulta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  68. KKK kirjoitti 9.12.2014 kello 22:22

    migul: Kehä ykköseen eivät edes nykyiset kaupunkibulevardien kannattajat ole koskemassa.

    Kehä I:n alku- ja loppupään bulevardisoimisesta ollaan käyty keskustelua. Liikennemäärät ovat kapasiteettiin nähden Kehä I:n päissä varsin pieniä. Kehä I:n bulevardisointi Keilaniemen kohdalla mahdollistaisi alueen kehittämisen kaupunkimaiseksi toiminnoiltaan sekoittuneeksi työ- ja asuinalueeksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  69. KKK kirjoitti 9.12.2014 kello 22:24

    Osmo Soininvaara:
    Varmaankin ylimpien kerrosten asunnoille löytyy käyttöä, mutta kolmaskin kerros pitäisi saada kaupaksi. Yleikaavatasolla tuo olisi loistava paikka asunnoille, mutta aika paljon pitää sitä siistiä, ennen kuin siitä saa asuttavan.

    Miksi ei voisi tehdä hybriditaloja, jossa alakerrokset ovat toimistotilaa ja yläkerrokset asuntoja?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 12

  70. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 10.12.2014 kello 7:59

    Capella:
    Tavallaan torneissa olisi ideaa.

    Ajatellaan vaikkapa Utsjokea, jossa ei mikään kannata. Paitsi petokorvaukset ja turistien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torniin. Samassa tornissa voisi olla siis pieni toimiva kaupunki.

    Koska utsjokelaiset ovat siellä tornissa lähellä toisiaan, niin pienyrittäminen palveluiden muodossa tulisi kannattavammaksi. Koko yhteisö säästäisi myös asumiskuluissa, varsinkin lämmityskuluissa. Olisinhan ne maisemat Tenojokilaaksoon upeat tornin ylimmistä kerroksista.

    Mutta, kun kaikki on hajallaan pitkin ja poikin pinta-alaltaan valtavaa kuntaa, niin mikään ei kannata.

    Sama toimisi muissakin tuppukylissä.

    Aikuisten oikeesti, muurahaiset ja pistiäiset ovat yhteiskuntarakenteen mestareita. Pesän eli kaupungin muodolla ei ole merkitystä, joten tornin ohella vaikka jättimäinen pyramidikin kelpaisi. Tornilla on toki pienin pinta-ala. Pyramidista taas pelastautuminen kävisi joutuin.

    “Baabelin tornejako” kaipaat?

    Pariisissa kaupunginhallitus kaatoi marraskuussa myös 42-kerroksisen, tornimaisen pyramidihankkeen, ks. “http://www.dailymail.co.uk/wires/ap/article-2837811/Paris-city-council-fights-new-skyscraper.html”. Helena Petäistön mukaan (ks. SK/48/2014, s. 66) Pariisissa korkeaa rakentamista “pidetään täällä lyhyen aikavälin helppona ja itsekkäänä voittona. Jälkipolville halutaan jättää harmoninen kokonaisuus, joka juuri sellaisena on nostanut kaupungin arvoa ja houkuttelee …”

    Helsingissä 33-kerroksinen tornihotelli kaatui aiemmin, luojan kiitos, mutta kysyä sopii, onko tuo, ilmeisesti puolet matalampi hotellikaan (ks. “http://yle.fi/uutiset/jatkasaaren_tornihotellille_heltisi_rakennuslupa/7679206”) mikään kaupungin kaunistus, tai komistus? Ao. lähteen kuvan perusteella sanon: “ei”.

    Tornit ovat usein kaupunkikuvaa (tai maisemaa) hallitsevia. Se on yksi syy sille, miksi en niitä edes kaupungin keskeisille paikoille välttämättä sijoittaisi, kaupungin laidoista nyt puhumattakaan. Tasa-arvoinen, kaunis kaupunki ei mielestäni uusia torneja juuri tarvitse, ainakaan rumia sellaisia. Miksi niitä pitäisi olla?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  71. eemil kirjoitti 10.12.2014 kello 9:13

    O.S: “Kun kaupunkisuunnittelulautakunta kävi opiskelemassa kaupunkisuunnittelua Vancouverissa, meille kerrottiin myös painavat perusteet sille, että korkea rakentaminen sopii vain keskusta-alueille. ”

    Ilmeisesti kukaan muu ei pidä outona, että mokomakin asia pitää lähteä opiskelmaan Vancouveriin. Saman asia saisi selville vaikkapa videokonfrenssilla, säästyisi rahaa vino pino ja ilmasto kiittäisi.

    Tietenkään tällä yhdellä teolla ei ole suurta merkitystä, mutta jos ajattelutapaa korjattaisiin globaalisti niin vaikutus olisi valtava. On tietenkin paljon trendiseksikkäämpää kieltää ihmisen arkea koskevia pieniä mukavuuksia. Saadaan aikaan kuva, että ollaan oikeasti ympäristön asialla, kun syyllistetään ihmisiä arjen askareissa.

    Saatiinpa kaupungin rahoille tietenkin nyt hyvin vastinetta , kun O.S. tylyttää Helsingin kaupungin kilpailijaa väärästä kaupunkisuunnittelusta. Tässä on vaikea käyttää ilmastonmuutoskorttia kun Espoo on saavutettavissa metrolla. Onneksi Jan Vapaavuori sai torjuttua Vihdin ostoskeskussuunnitelman ilmastokortilla, sillä autoilu Vihtiin tuhoaa maapallon. Helsingin keskustan kauppojen myyntilukujen vaarantumisella ei ollut kieltoon mitään osuutta.

    Vancouverin kaupungilla on erittäin kunnianhimoisia ympäristötavoitteita. Olisikin lottovoitto Suomelle, jos Soininvaaran maailmanmatkaajaseurue poistaisi Helsingin energiantuotannosta kivihiilen kotimaiseten polttoaineiden hyväksi. Ruotsissa pyöritellään päätä ja naureskellaan Helsingin energiapaketille.

    Vancouver seminaarimatkan kohteena puoltaa kylläkin paikkaansa ansiokkaasti, sillä kaupungilla on mittava kulttuuritarjonta, kesä – heinäkuulla esim: International Jazz Festivals . ei huono

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  72. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 16:27

    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Espoo tiivistää merkittävästi rakentamista metroasemien varrella. Keilaniemestä nyt vain on vaikea tehdä kelvollista asuinaluetta, koska se on rakennettu pelkäksi isoksi parkkipaikaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  73. Pirjo kirjoitti 10.12.2014 kello 9:56

    Osmo Soininvaara:
    Töölönrannan osalta teimme suuren virheen, kun rakensimme sen niin matalaksi.

    Tämä harvinaisen totta. Töölönranta olisi tullut rakentaa korkeaksi, jotta olisi syntynyt riittävä väestöpohja keskusta-alueen jatkeelle/vahvempi keskusta-alue.

    Helsingille on käymässä nyt niin, että kaupunki hajautuu moniin pieniin saarekkeisiin (Pasila, Kalasatama, Jätkäsaari) ja keskustaa ei ole lopulta missään. Sitova elementti puuttuu ja siitä seuraa kitukasvuisuus. Vastaavia tapauksia löytyy maailmalta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  74. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 16:29

    Koska Töölöänlahden alue on Suomen parhaiten saavutettavissa oleva paikka (ehkä Pasilan jälkeen) olisi ollut ajateltavissa tehdä alueelle kymmeniä tuhansia työpaikkoja kohtalaisen korkeisiin taloihin. Mutta se juna meni jo.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  75. Mikko Nummelin kirjoitti 10.12.2014 kello 10:34

    Koko pääkaupunkiseutua ajatellen Keilaniemi sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla. Se on jopa Kehä I:n sisäpuolella, kuuluen tämän blogin perusideoiden perusteella vyöhykkeeseen, joka pitäisi rakentaa kantakaupunkimaiseksi, ja samaten paljon lähempänä Helsingin keskustaa kuin esimerkiksi Itäkeskus. Kaikki Espoon merkittävät alueelliset keskukset ja suuret asuinalueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla Keilaniemeä ulompana. Keilaniemi saattaa ehkä tuntua Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan silmissä kaukaiselta paikalta siksi, että se on kunnanrajan takana eikä siten esiinny Helsingin yleiskaavan kartoissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  76. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 16:30

    Keilaniemi tuntuu asuinalueena aika huonolta. Tarvitaan todella paljon rahaa, että siitä tulee katutasolla miellyttävä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  77. Marko Hamilo kirjoitti 10.12.2014 kello 11:39

    Syltty:
    Joku rannalla sijaitseva korkea tornitalo keskellä lähes-ei-mitään on mielestäni järjettömän kaupunkisuunnittelun huippuja. Jos joku haluaa sellaisen rakentaa niin rakentakoot, mutta missään nimessä kaupungin ei pidä sitä mitenkään kaavalla määrätä, mahdollistaa toki voi.

    Keilaniemi ei ole keskellä-lähes-ei-mitään, vaan kävelymatkan päässä Tapiolasta ja viiden aseman päässä (7-8 min?) Kampista metrolla. Autolla hyvin tavoitettavissa. Karhusaaren ulkoilurannat lähellä. Ei hipsterin unelma, mutta voi verrata vaikka niihin asuntoihin joita on Lauttasaaressa rakennettu osaksi meren päälle: näkymät hyvät, mutta ihan lähellä ei ole juurikaan palveluita. Yhteydet keskustaan ja muuallekin kuitenkin ok.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  78. Ville kirjoitti 10.12.2014 kello 12:07

    Vancouver on mainittu hyvänä esimerkkinä tornitalojen rakentamisesta – siellä tornitalojen asuntoja on tosin päätynyt kakkos- tai kolmosasunnoiksi, jolloin korkea rakentaminen ei niin tehokkaasti lisää todellista asukastiheyttä. Samaa ilmiötä ilman tornitaloja esiintyy toki myös mm. Etelä-Helsingissä ja Itä-Suomessa, eli tämä ei sinänsä ole argumentti tornitaloja vastaan. Ne eivät vain välttämättä ole tehokas keino nostaa asukastiheyttä. Sen sijaan ne voivat kyllä nostaa elintasoa, koska näkymistä ollaan valmiita maksamaan paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  79. Capella kirjoitti 10.12.2014 kello 16:12

    Maurizio:
    “Pispala on kokoelma homeisia rötisköjä alueella”

    No selkis, trolli mikä trolli. Eli voinen varmaan ignoroida sinut tästedes ihan rauhassa?

    Vai että trollikortti.

    Väärä mielipide kenties?

    Kaikkien suomalaisten on nyt vain pakko rakastaa vanhoja puutaloja? Muuten hukka perii ja silleen?

    Suomesta puhutaan maana kehityksen huipulla, mutta meidän asuintalomme ovat neukkukuutioita tai homehtuneista hirsistä kasattuja puurötisköjä.

    Kaupunkien parhaat paikat vievät joko joku kirkko tai sitten joku entinen tehdas tai jonkun -nen päätteisen sata vuotta sitten kuolleen entinen talo.

    Nyt suojellaan jo tasakattoisia 70-luvun tuholaispesiäkin!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  80. Ville kirjoitti 10.12.2014 kello 16:37

    Osmo Soininvaara: Koska Töölöänlahden alue on Suomen parhaiten saavutettavissa oleva paikka (ehkä Pasilan jälkeen) olisi ollut ajateltavissa tehdä alueelle kymmeniä tuhansia työpaikkoja kohtalaisen korkeisiin taloihin. Mutta se juna meni jo.

    Junaradan päällä on vielä tilaa vaikka kuinka, ja voihan niihin Alvar Aallon kadun kortteleihin kaavoittaa lisää rakennusoikeutta – on taloja ennenkin korotettu, Helsingin keskustassakin on arkkitehtonisesti enemmän ja vähemmän onnistuneita esimerkkejä tästä;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  81. R.Silfverberg kirjoitti 10.12.2014 kello 17:30

    Pirjo: Tämä harvinaisen totta. Töölönranta olisi tullut rakentaa korkeaksi, jotta olisi syntynyt riittävä väestöpohja keskusta-alueen jatkeelle/vahvempi keskusta-alue.
    Helsingille on käymässä nyt niin, että kaupunki hajautuu moniin pieniin saarekkeisiin (Pasila, Kalasatama, Jätkäsaari) ja keskustaa ei ole lopulta missään. Sitova elementti puuttuu ja siitä seuraa kitukasvuisuus. Vastaavia tapauksia löytyy maailmalta.

    Töölönrannan “tyhjäksijättäminen” on seuraus vuosikymmeniä käydystä keskustelusta jossa vastakkain “kaikkitietävät kansalaiset” sekä Pekka Korpinen ja muutama muu arkkitehti jotka ymmärsivät jotain. Kaikkia muutoksia vastustettiin alkaen makasiinien purkua. Musiikkitaloa ei saanut rakentaa liian korkeaksi koska helkkarin ruma eduskuntatalo piti näkyä kauas, niin että junamatkustajatkin oppisivat mistä talosta rahat lähetetään Helsingistä muualle. Töölönlahden avopeltoa kehuttiin “ainutlaatuiseksi kaupunkikraatteriksi jota Helsingillä ei ole varaa hävittää” jne.

    Itse olisin rakentanut Töölänlahdelle menetetyn Viipurin vanhankaupungin kopion 1:1 mittakaavaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  82. anomuumi kirjoitti 10.12.2014 kello 17:58

    Osmo Soininvaara:
    Keilaniemi tuntuu asuinalueena aika huonolta. Tarvitaan todella paljon rahaa, että siitä tulee katutasolla miellyttävä.

    No enpä tiedä. Keilarannan ja Keilaniementien varrella olevat parkkipaikat, matalat parkkihallit ja pusikot ovat oikein helppoa ja halpaa täydennysrakennusmaata, kunhan vaan pysäköintinormeilla ei tehdä täydennysrakentamista kannattamattomaksi. Kun alueella ei nykyisellään asu ketään, ei olemassaolevien asukkaiden asukkaiden vastustus ole mikään ongelma. Katuna esim. Keilaranta on jo nyt aika hyvä – se ei ole liian leveä ja siinähän on jopa katupuita molemmin puolin. Täydennysrakennusten katutasosta saadaan miellyttävä, kun edellytetään kadun varteen liiketilaa ym. asemakaavatason juttuja, jotka eivät maksa kaupungille sinänsä mitään – toimistotonttien haltijat päinvastoin ilahtuisivat, jos saisivat rakentaa vajaakäytössä oleville tonteille asuntoja. Metron myötä liikenneyhteyksissäkin otetaan valtava askel eteenpäin.

    Ongelmana on Keilaniemen kytkeytyminen ympäröiviin alueisiin, eli Otaniemeen ja Tapiolaan. Eristetty Keilaniemi on asukas- ja työpaikkamääriltään vaikka kuinka tiiviiksi rakennettuna liian pieni. Jos pidetään kiinni tunneli-, kattamis- ja eritasohärdellisuunnitelmista, joihin ei ole varaa ja joissa ei ole järkeä, menee homma vaikeaksi.

    Karhusaarentien ja Hagalundintien (kehä I välillä Kalevalantie-Karhusaarentie) bulevardisointi olisivat nykyisellään todella helppo, halpa ja tuottoisa bulevardisointikohde, parempaa ei Helsingistäkään taida löytyä – ehkä Vihdintie ja Laajasalontie tulevat lähimmäksi.

    Yhtään eritasoliittymää ei olla vielä ennätetty rakentaa, katujenvarret ovat valtaosin helposti rakennettavissa olevaa pusikkoa vailla virkistys- tai luontoarvoja ja joukkoliikenneyhteydet ovat varsinkin metron valmistuttua varsin hyvät.

    Autoliikenteen määrienkään puolesta mitään ongelmaa ei ole. Karhusaarentien autoliikennemäärät ovat Mechelininkadun luokkaa. Hagalundintiellä autoliikennettä on vielä vähemmän, vähemmän kuin esim. Eduskuntatalon edestä kulkee Mannerheimintietä.

    Bulevardisoinnin myötä tarjoutuisi mahdollisuus kytkeä Keilaniemi, Otaniemi ja Tapiola toisiinsa kiinni yhtenäiseksi kaupunkialueeksi, etenkin jos myös Tapiolantien ja Kalevalantien varsia rakennettaisiin soveltuvin osin.

    Toistaseksi Espoon ja liikenneviraston suunnitelmana on kuitenkin tehdä myöhäisemmästäkin bulevardisoinnista mahdollisimman vaikeaa muuttamalla tasoliittymiä eritasoliittymiksi ja kattamalla pieni pätkä Karhusaarentietä – huomattavan kalliilla.

    Asiasta päättävät toki lopulta espoolaiset itse.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  83. teekkari kirjoitti 10.12.2014 kello 18:13

    Töölönlahti on ollut hyvin saavutettavissa ehkä jossain Saarisen suunnitelmissa. Nykytilanteessa, rautatien, Mannerheimintien ja Töölönlahden puristuksissa alue on jota kuinkin samanlainen umpiperäinen niemi kuin Katajanokka.

    Ilman todella massiivista alueen uudelleenjärjestelyä Töölönlahden kortteleista ei millään olisi saanut mitään “keskusta-aluetta”. Toki siihen olisi voinut pari kerrosta enemmän laittaa, mutta toisaalta alue on kansallismaisemaa vähän joka suunnasta, ja tuollaisina istuvat siihen ihan OK hyvin. Lähinnähän homma kusi siinä, että suunnitelman ydinideana ollut pusto jätetään rakentamatta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  84. Osmo Soininvaara kirjoitti 10.12.2014 kello 18:38

    Töölönlahdelle pääsee kaikilla junilla, metrolla, melkein kaikilla raitiovaunulla ja kymmenillä bussilinjoilla ja melko hyvin myös fillarilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  85. Juho Laatu kirjoitti 10.12.2014 kello 19:20

    R.Silfverberg: Töölönrannan “tyhjäksijättäminen” on seuraus vuosikymmeniä käydystä keskustelusta jossa vastakkain “kaikkitietävät kansalaiset” sekä Pekka Korpinen ja muutama muu arkkitehti jotka ymmärsivät jotain..

    Mokomat vihreät aktivistit olisi kannattanut kyydittää saman tien maakuntiin, niin rakentaminen ei olisi häiriintynyt. 😉

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  86. Ville kirjoitti 10.12.2014 kello 19:40

    anomuumi: Bulevardisoinnin myötä tarjoutuisi mahdollisuus kytkeä Keilaniemi, Otaniemi ja Tapiola toisiinsa kiinni yhtenäiseksi kaupunkialueeksi, etenkin jos myös Tapiolantien ja Kalevalantien varsia rakennettaisiin soveltuvin osin.

    Toistaseksi Espoon ja liikenneviraston suunnitelmana on kuitenkin tehdä myöhäisemmästäkin bulevardisoinnista mahdollisimman vaikeaa muuttamalla tasoliittymiä eritasoliittymiksi ja kattamalla pieni pätkä Karhusaarentietä – huomattavan kalliilla.

    Asiasta päättävät toki lopulta espoolaiset itse.

    Kuulostaisi loistavalta idealta, mutta ei taida käytännössä onnistua, koska Espoon valtuustossa kokoomus pitää melkein yksinvaltaa, ja enemmistölle heistä autoiluolosuhteiden mikroskooppinenkin heikentäminen olisi myrkkyä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  87. Ville kirjoitti 10.12.2014 kello 20:05

    Töölönlahden uusien korttelien ongelma on, etteivät ne ole luonteva kulkureitin osa mistään mihinkään. Sanomatalosta ja Kiasman sekä Postitalon takapuolesta lähtien alue on jalankulkijan kannalta epäkiinnostavaa ja ikävää ympäristöä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  88. hukkaan meni kirjoitti 10.12.2014 kello 21:03

    Lähimmältä raitiovaunupysäkiltä (Kansallismuseo) Alvar Aallon kadun alkuun on 320-350 metriä, ratikan suunnasta ja ovesta riippuen. Elielinaukion varsinaisilta purkupysäkeiltä on samoin 280-350 m.

    Rautatientorin purkupysäkeiltä 580-660 metriä, sekä Kaivokadun ratikkapysäkeiltä että Lasipalatsin ratikkapysäkeiltä 510-560 metriä, metron sisäänkäynnistä 470 metriä (+nousu maanpinnalle), Kampin kaukoliikenneovilta 670 metriä, Espoon suunnan bussien purkuovista n. 850 m. Kävelymatkoilla junista on suurin hajonta, paristakymmenestä jopa 600 metriin. Tuosta pisteestä on vielä vajaa 300 metriä viimeisen pystytetyn talon pääovelle.

    Mittakaavaa suhteuttamaan, näin suhteutettuna oikeastaan Vanhalle Katajanokalle (Vyökadulle asti) “pääsisi” vaikka lähin ratikka kääntyisi päävartioston edestä takaisin keskustaan, metron sisäänkäynti olisi Ritarihuoneen puistossa ja muita ratikkalinjoja tavoittaisi Kauppatorilla Ruotsin suurlähetystön edessä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  89. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2014 kello 22:29

    Osmo Soininvaara:

    Koska Töölöänlahden alue on Suomen parhaiten saavutettavissa oleva paikka (ehkä Pasilan jälkeen) olisi ollut ajateltavissa tehdä alueelle kymmeniä tuhansia työpaikkoja kohtalaisen korkeisiin taloihin. Mutta se juna meni jo.

    Se juna meni jo. Asiassa on toinekin puoli, minkä vuoksi eism. Keilaniemi on hyvä paikka:

    Suuri osa työntekijöistä, myös toimihenkilöistä saapuu paialle julkisilla kulkuneuvoilla. Mutta on niitä, joiden pitää päästä nopeasti lentokentälle tai saitille. (site)ja sen vuoksi tarvitsevat autoliikenneyhteyttä.

    Kaupungin – esimerkiksi Kaartinkaupunginkin – tekee eläväksi se, ettt siellä on taloissa sekä toimistoja että asuinhuoneistoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  90. Markku af Heurlin kirjoitti 10.12.2014 kello 22:43

    Osmo Soininvaara:
    Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Espoo tiivistää merkittävästi rakentamista metroasemien varrella. Keilaniemestä nyt vain on vaikea tehdä kelvollista asuinaluetta, koska se on rakennettu pelkäksi isoksi parkkipaikaksi.

    On s emuutkain kuin pelkkä iso parkkipaikka. Ja tätyy myöntää; myts env alot näyttävät jo houkuttelevilta. Ei se mahdoton asuinpaikkana ole. Ja toimistitiloista on 1,1 miljoonan neliömetrin, so yhden neliökilometrin ylitarjonta pääkaupunkiseudulla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  91. Kehittäjä kirjoitti 11.12.2014 kello 1:01

    Ilmeisesti kukaan muu ei pidä outona, että mokomakin asia pitää lähteä opiskelmaan Vancouveriin. Saman asia saisi selville vaikkapa videokonfrenssilla, säästyisi rahaa vino pino ja ilmasto kiittäisi.

    Katso huvikseksesi ketä siellä lautakunnassa on ja millä taustoilla. Ottaen huomioon miten tärkeistä asioista he päättävät mun puolesta koko porukan voisi laittaa vaikka vuodeksi opintomatkalle.

    Helsingillä on huonosta sijainnista, surkeasta ilmastosta ja pienestä koosta huolimatta mahdollisuus kasvaa ja kehittyä paljon nykyistä paremmaksi kaupungiksi. Mutta se ei onnistu jos ollaan kaikkea uutta vastaan … Osmolle ja muille uudistajille tsemppiä! Roomaakaan ei rakennettu päivässä ja luultavasti kaupunginosayhdistykset vastusti sitäkin 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  92. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.12.2014 kello 8:12

    Markku af Heurlin: On s emuutkain kuin pelkkä iso parkkipaikka. Ja tätyy myöntää; myts env alot näyttävät jo houkuttelevilta.Ei se mahdoton asuinpaikkana ole. Ja toimistitiloista on 1,1 miljoonan neliömetrin, so yhden neliökilometrin ylitarjonta pääkaupunkiseudulla.

    “Moni kakku päältä kaunis, …”

    Keilaniemi, tai oikeastaan tuo ranta-alue aiemmasta Nokian pääkonttorirakennuksista sinne Lehtisaaren sillalle asti, voi tietyissä olosuhteissa näyttää kaukaa katsoen (“kaukaa katsoen” alleviivattuna) jopa hienolta. Mitä lähemmäksi tuonne saapuu, sitä ankeammiksi se rakennettu ympäristö siellä ainakin ulkoilijan silmissä kuitenkin osoittautuu.

    On tietysti ihan kiva, että siellä voi kulkea rantaa pitkin, melkein koko matkan, mutta varsinkin kontrasti rantaa reunustavien toimistotonttien ja niille rakennettujen toimistotalojen, lukuisine valvontakameroineen, ja vesialue siinä kävelytien toisella puolella on sanalla sanoen “epäviihtyisä”, olkoonkin että jotain yritystä tilanteen parantamiseksi, siinä juurikaan onnistumatta, on istutuksin ja muutamien penkein, on tietyin paikoin tehty.

    Olen kyllä nähnyt ns. taiteilijakuvia, joissa tuolle rannalle, muistaakseni Kone-building’in luona, oli ripoteltu ihmisiäkin, mutta kontrasti tuollaisten kuvien ja arkitodellisuuden välillä on suorastaan huima. Tuolla alueella voi todellakin nähdä, millaista jälkeä voi syntyä, jos kaavoittaja ei ymmärrä, miten ranta-alueiden kanssa tulee menetellä.

    En väitä, että koko tuo alue oli esim. Tapiolan asukkaiden kannalta aiemmin sellainen upea paikka, kuin esim. Koivusaari on ollut Lauttasaaren asukkaiden ja muidenkin kannalta, mutta nykyinen tilanne, jossa rantaa reunustavat tontit on kokonaisuudessaan toimistotalojen valtaamat, tekee alueesta lähinnä luotaantyöntävän. Tästä syystä olen varmaan monen muun, ja Osmonkin kanssa samaa mieltä. Jos tuosta viihtyisä asuialue halutaan tehdä, siellä olisi minunkin mielestä tehtävä tavattoman paljon purkutöitä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  93. TL kirjoitti 11.12.2014 kello 8:44

    Capella: Vai että trollikortti.
    Väärä mielipide kenties?
    Kaikkien suomalaisten on nyt vain pakko rakastaa vanhoja puutaloja? Muuten hukka perii ja silleen?

    Nuo Pispalan puutalot ovat suojeltuja, niitä myydään n. 0.5 miljoonan hintaan enkä ole koskaan kuullut että joku olisi niistä valittanut.

    Pispalan pohjoisrinteeseen entiselle teollisuusalueelle toki tulee kaikenlaista uutta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1415506585854

    Tuolla on paitsi tuo Tampereen paras taidenäyttely, myös muutama museoviraston “suojelema” puurötiskö, jotka on kyllä jo enimmäkseen poltettu pikkupoikien, puliukkojen ja muiden aktivistien toimesta.

    Mutta ymmärrän ongelman, ydinkeskustassa sijaitseville puutaloille tai muille rötisköille minulla ei kuitenkaan enää riitä sympatiaa. Sen tavara-aseman ja morkun voisi kyllä purkaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  94. Capella kirjoitti 11.12.2014 kello 10:37

    Se miksi niin voimakkaasti ajan rakennuskannan uudistamista on se, että asuminen on yksi tärkeimpiä asioita yhteiskunnassamme.

    Ensinnäkin se työllistää selvästi helpoiten paikallisia työntekijöitä, koska rakennusalan koulutusvaatimukset ovat alhaiset.

    Toiseksi, elintaso nousee välittömästi, kun rakennetaan uudempaa. Ikkunattomista savupirteistä on tultu nykyisiin nollaenergiataloihin, mutta valitettavasti kerrostalot kärsivät suojelusta ja välinpitämättömyydestä. Ihmiset ostavat mielummin Note 4 älykännykän, kuin panostavat muutaman satasen taloyhtiön remonttiin vuodessa.

    Kolmanneksi, kaupungit ovat käyntikortti maailmalle. Suomessa turistit viedään Lappiin, ja kaupunkeihin eksyvät pääsevät näkemään pultsareita ja kiinni olevia kauppoja. Miten houkutella uusia asukkaita Suomeen, jos keskustat ovat kuin Neuvostoliitosta ja lähiöt rumuuden ylistystä?

    Kaupunkien kehitys on laiminlyöty kautta Suomen. Kaupunkien kehityksessä tarvitaan puistojen ja pyöräteiden lisäksi myös moderneja ja korkeita asuintaloja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  95. Ville kirjoitti 11.12.2014 kello 13:10

    Capella: …valitettavasti kerrostalot kärsivät suojelusta ja välinpitämättömyydestä.

    Joskus on parempi, ettei taloja remontoida, kuin että remontoidaan halvalla huonosti tai kalliilla osaamattomasti. Välinpitämättömyys voi kääntyä hyveeksi;)
    Jos rakennuskantaa halutaan uudistaa, voisi olla fiksuinta aloittaa se nuoremmasta päästä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  96. Hupsis kirjoitti 11.12.2014 kello 14:34

    Osmo Soininvaara:
    Keilaniemi tuntuu asuinalueena aika huonolta. Tarvitaan todella paljon rahaa, että siitä tulee katutasolla miellyttävä.

    Toisin kun nämä teidän “bulevardinne”?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  97. Antsa kirjoitti 11.12.2014 kello 15:26

    Kivikaupungin kasvatti:
    En väitä, että koko tuo alue oli esim. Tapiolan asukkaiden kannalta aiemmin sellainen upea paikka, kuin esim. Koivusaari on ollut Lauttasaaren asukkaiden ja muidenkin kannalta, mutta nykyinen tilanne, jossa rantaa reunustavat tontit on kokonaisuudessaan toimistotalojen valtaamat, tekee alueesta lähinnä luotaantyöntävän.

    Olen pikkupoikana ajellut fillarilla vanhaa Sinebrychoffin huvilan puukujannetta, joka jäi Nokian tontin alle. Muistan myös ajan, jolloin pankin edustustilat olivat ainoa Keilaniemen rakennusryhmä vanhan uimakopin lisäksi, jonka edessä harjoiteltiin 80-luvulla purjelautailua.

    Olipa kerran Uolevi Raade ja Kekkonen ja siitä alkoi kiinteistökehitys, jolle loppua ei näy. Nyt Ode arvostelee Keilaniemeä parkkipaikaksi vaikka juuri on itse tehnyt päätöksen Vartiosaaren hävittämisestä betonin, asfaltin ja autoramppien alle. Miksi kukaan ei koskaan näe, että kaikki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puolesta on yleensä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Niin mutta bruttokansantuote nousee, kun rakennamme talomme 50-vuoden välein uudelleen ja taas uusi sukupolvi saa häärätä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja lautakunnassa. Joskus muuten eli myös Ylermi Runko – rauha hänen muistolleen. Nyt meillä on Merihaka ja Itä-Pasila.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  98. Antsa kirjoitti 11.12.2014 kello 16:03

    Osmo Soininvaara:
    On tietysti niin, että jos Nesteen tornissa maksetaan asunnoista enemmän kuin toimistoista, se sitten on varmaankin joko haluttua asuinaluetta tai vähemmä’n haluttua työpaikka-aluetta. Molemmat asiat hämmästyttävät ja kummastuttavat pientä kulkijaa.

    Oli aika (60-luku), kun Helsingissä millään vanhalla rötisköllä ei ollut arvoa asuntona tai uusklassisen arkkitehtuurin reliikkinä. Grynderit ostivat talot puolella puupennillä ja kaikki purkuun. Ne, jotka ehtivät, möivät hyyskänsä piilokonttoreiksi, joita oli koko Helsinki väärällään. Yhteenkään ei oltu haettu muutoslupaa. Piilokonttorina asunnon arvo oli kaksinkertainen.

    Sitten tuli virkamies, joka hääti piilokonttorit huitsin nevadaan. Kaavoitettiin koko Helsinki täyteen toimistobuildingejä ja kohta oli asuntojen hinnat taivaissa ja vanhojen toimitilojen hinnat pohjassa.

    Nyt saa toimitilan loft-huoneistoksi 10 km päässä rautatieasemalta 600-1000 euroa/neliö ilman muutoslupaa. Viereinen homeinen kerrostalo samalta aikakaudelta 2500 euroa/neliö.

    Voi pojat, ostakaa eläkevakuutusyhtiöiltänne vanhat liiketilat ja muuttakaa sinne. Tehkää Herttoniemestä, Roihupellosta ja Pitäjänmäestä SOHO ja räjäyttäkää rakennusvalvontavirasto, joka vahtii sitä, kuka missäkin tönössä elää kituuttaa pankkien ja rakennusliikkeiden taseitten pulskistamiseksi.

    Kaikki asumisen tuska ja kärsimys – virkamiesten ja poliitikkojen itse keksimä helvetinkone. Se hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  99. Mauno kirjoitti 11.12.2014 kello 18:51

    Miksiköhän tulee niin Tikkurila-fiilis kun rantautuu Töölönlahden kiviaukiolle?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  100. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 11.12.2014 kello 19:37

    Antsa: Olen pikkupoikana ajellut fillarilla vanhaa Sinebrychoffin huvilan puukujannetta, joka jäi Nokian tontin alle. Muistan myös ajan, jolloin pankin edustustilat olivat ainoa Keilaniemen rakennusryhmä vanhan uimakopin lisäksi, jonka edessä harjoiteltiin 80-luvulla purjelautailua.

    Olipa kerran Uolevi Raade ja Kekkonen ja siitä alkoi kiinteistökehitys, jolle loppua ei näy. Nyt Ode arvostelee Keilaniemeä parkkipaikaksi vaikka juuri on itse tehnyt päätöksen Vartiosaaren hävittämisestä betonin, asfaltin ja autoramppien alle. Miksi kukaan ei koskaan näe, että kaikki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puolesta on yleensä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Niin mutta bruttokansantuote nousee, kun rakennamme talomme 50-vuoden välein uudelleen ja taas uusi sukupolvi saa häärätä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja lautakunnassa. Joskus muuten eli myös Ylermi Runko – rauha hänen muistolleen. Nyt meillä on Merihaka ja Itä-Pasila.

    Kirjoitin, “en väitä jne.”, koska en tuota aluetta tuohon aikaan, ennen Länsiväylän levennystä, siltaramppien rakentamista sekä Nokian toimitalon rakentamista ollut juuri lähemmin käynyt (jalan) katselemassa. Miksi ihmeessä piti se Länsiväylä tuoda noinkin lähelle sitä Karhusaaren huvilaa?

    Tarkoitit kai “oikean ja hyvän” (siis lainausmerkeissä) puolesta?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  101. Ville kirjoitti 11.12.2014 kello 21:43

    Kivikaupungin kasvatti: Antsa: kaikki mitä teemme nyt oikean ja hyvän puolesta on yleensä pelkkää tuhoa ja hävitystä?

    Kaupunkisuunnittelu (tai laajemmin maankäytön suunnittelu, liikennesuunnittelu jne) on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa tulee vastaan tilanteita, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja. Pitää sitten valita, mikä olisi vähiten huonoa tai todellisuudessa edes toteutettavissa olevaa. Vaihtoehto, että ei tehdä mitään, ei yleensä ole todellinen vaihtoehto, vaikka se usein tulee esiin “alkuasukkaiden” toiveissa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  102. B.J kirjoitti 11.12.2014 kello 22:48

    TL:

    Pispalan pohjoisrinteeseen entiselle teollisuusalueelle toki tulee kaikenlaista uutta: http://www.hs.fi/kotimaa/a1415506585854

    Tuolla on paitsi tuo Tampereen paras taidenäyttely…

    Kävin kiertämässä ja kuvaamassa tuon paikan. Helsinkiläiset eivät voi ymmärtää, sillä Helsingissä vastaavaan paikkaan ei voi normaali ihminen mennä. Se ero on oikeasti hiton suuri.

    Suosittelen Tamperelaista käymään tutustumismatkalla pääkaupunkiseudulla saman asia tiimoilta. Varaa kuitenkin mukaan kymmenen isoa kaveri, sopivasti astaloita ja varo paskaa ja huumeruiskuja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  103. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 12.12.2014 kello 8:52

    Ville: Kaupunkisuunnittelu (tai laajemmin maankäytön suunnittelu, liikennesuunnittelu jne) on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa tulee vastaan tilanteita, että tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja. Pitää sitten valita, mikä olisi vähiten huonoa tai todellisuudessa edes toteutettavissa olevaa. Vaihtoehto, että ei tehdä mitään, ei yleensä ole todellinen vaihtoehto, vaikka se usein tulee esiin “alkuasukkaiden” toiveissa.

    Olen ymmärtänyt, että vaihtoehtoja annetaan vain kaksi. Miksi parempaa ratkaisua ei esimerkiksi Koivusaaren osalta edes haeta? Kulosaaressakin on käsittääkseni toiminut metroasema paljon vähäisemmällä käyttäjämäärällä kuin mikä nyt on uuden suunnittelukohteen tavoitteeksi asetettu.

    Jos maankäytön tavoite on jostakin jonkin alueen käytön kannalta ongelmallisesta syystä, vaikkapa yhden metroaseman optimaalisesta minimimatkustajamäärästä, tai vastaavasta tekijästä alkunsa saanut, mutta on sen jälkeen ikäänkuin lähtökohtaisesti kiveenhakattu ja asenne on jäykkä, ei muutosta parempaan voi toinen osapuoli ehkä edes toivoa.

    Kokonaisuuden kannalta tuollainen lähtökohta suunnittelulle olisi kuitenkin vain osaoptimointia. Asetelma on jossain määrin samankaltainen, kuin jos veneen kaaduttua kolmesta veden varaan joutuneesta se eniten hukkumista pelkäävä, mutta voimakkain, kohottaisi itseään ylöspäin, painaen ne kaksi muuta, itseään heikompaa, samalla pinnan alle, sen sijaan, että maltillisemmin toimimalla voisivat jopa kaikki pelastua.

    Eikö sovittelu puolueettoman, molempien osapuolten hyväksymän tahon vetämänä, olisi kiistanalaisissa maankäytön ratkaisuissa paljon parempi ratkaisu kuin sanelulinja? Tämä (sovittelu) on käsittääkseni monella muullakin elämänalueella, ympäri maailmaa hyväksi havaittu menettely. (Sitä ei ehkä vain käytetä kaikkialla, alueilla, missä mm. pakkovaltaa vastaan kansa protestoi, tai missä demokraattisen prosessinkin myötä saatua valtaa väärinkäytetään.)

    Sovittelusta eri osapuolten välillä, aikalailla eri luonteisessa asiassa tosin, on muistaakseni jopa Martti Ahtisaari Nobel-palkinnonkin saanut. Suomessa tuollainen sovittelun mahdollisuus eri asioissakin on hyvä muistaa, varsinkin kun täällä jopa MIT:sta asti on käyty yhteiskuntasuunnittelun piiriin kuuluvissa asioissa vierailuluentoja pitämässä. No, ehkä meillä halutaan mielummin olla jääräpäitä, sen sijaan, että pyrittäisiin kaikkien osapuolten kannalta hyvään ratkaisuun.

    Tulee sinänsä olemaan mielenkiintoista nähdä, miten media ja yleisö siinä tapauksessa reagoivat, jos Jätkäsaaren kärjen kaltaiset soravuoret joskus lähivuosina ilmestyvät aivan lähietäisyydelle tuohon Helsingin upeimman sisääntuloväylän varrelle, toistaiseksi pitkien ja avarien näkymien eteen, ne ruoppausten jälkeen pahasti peittäen. Louhe- ja sorakasojen madaltaminen joitakin vuosia kestävän maan tiivistymisen jälkeen ja rakennusten kohoaminen niille paikoille, ei niitä näkymiä enää palauttaisi.

    Koivusaari -asia on näköjään edennyt jo käsittelyyn ensi viikolla pidettävässä kaupunginhallituksen kokouksessa. Kustannuslaskelmat on jo näköjään saatu muokattua sellaisiksi, siis plussaa näyttäviksi, että joku voisi pelkästään tuohon asiaan keskittyen antaa ehkä puoltonsa mittaville merentäytöille (mukamas) hyvällä(?) omallatunnolla.

    Ovatko laskelmat luotettavia, se lienee kokonaan eri asia. Saa nähdä, miten käy? Nessoksen viittaa on käytetty jo aiemmin ja nyt sitä taas sovitellaan pian monen äänestyspäätöksiin osallistuvien valtuutettujen ylle.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  104. Markku af Heurlin kirjoitti 12.12.2014 kello 11:48

    Joku mirjoitti

    “Sitten tuli virkamies, joka hääti piilokonttorit huitsin nevadaan. Kaavoitettiin koko Helsinki täyteen toimistobuildingejä ja kohta oli asuntojen hinnat taivaissa ja vanhojen toimitilojen hinnat pohjassa.”

    Itse asiassa monet /useimmat piilokonttorit muutettiin ihan laillisetsi kontoreiksi. Nyt niitä ollaan muuttamasa takaisin asunnoiksi.- Arabian pienteollisustalo Hämeentie 155 aj 157, 19)rakennttin 1957 alunperin pienteollisuus- ja varastorakenuukeksi. Vähietellen se muututi paljon konttoritilaksi.

    Meillä oli asuinhuoneistoissa vuokrasäänöstely vuodesta 1968 (Liinamaa I sopimus) vuoteen kai 1991.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  105. eemil kirjoitti 12.12.2014 kello 14:04

    Kehittäjä: Katso huvikseksesi ketä siellä lautakunnassa on ja millä taustoilla. Ottaen huomioon miten tärkeistä asioista he päättävät mun puolesta koko porukan voisi laittaa vaikka vuodeksi opintomatkalle.

    Villakoiran ydin ei olekaan siinä, että vastustaisin koulutusta , todellakin painvastoin. Mutta kallista ökymatkailua, mikä naamioidaan koulutukseksi vastustan jyrkästi. Samat asiat ja vielä enemmänkin olisi saatu irti nykyisellä tiedonsiirtoteknologialla.

    Onko tuo kyseinen joukko niin kovaoppista, että heidät pitäisi lähettää jopa vuoden pituiselle matkalle ? Tulee mieleen lukkarin koulu:

    “sano aaa, sano beee 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  106. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 12.12.2014 kello 22:39

    TL: …
    Miksi Helsingin Cirrus on “kauhea” pystyssä, mutta jos sen pilkkoisi kolmeksi kuutioksi, se ei olisi enää kauhea? En vain ole ymmärtänyt tätä asiaa, muuten kuin lopulta mielipideasiana. Onko kyse jostain klassisista mittakaavoista, optimikustannuksista vai mistä?

    Etkö siis ole tosiaankaan koskaan sattunut kuulemaan mitään kultaisesta leikkauksesta tai kultaisesta suorakulmiosta? Peruskoulunko vika tämäkin?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  107. Erkki kirjoitti 13.12.2014 kello 18:51

    Capella:
    Tavallaan torneissa olisi ideaa.

    Ajatellaan vaikkapa Utsjokea, jossa ei mikään kannata. Paitsi petokorvaukset ja turistien rahastaminen.

    Koko Utsjoen väestö sopisi yhteen, oikeasti suureen torniin. Samassa tornissa voisi olla siis pieni toimiva kaupunki.

    Koska utsjokelaiset ovat siellä tornissa lähellä toisiaan, niin pienyrittäminen palveluiden muodossa tulisi kannattavammaksi. Koko yhteisö säästäisi myös asumiskuluissa, varsinkin lämmityskuluissa. Olisinhan ne maisemat Tenojokilaaksoon upeat tornin ylimmistä kerroksista.

    On taas täyttä tuubaa kirjoitus. Kerrostalot yleensäottain betonisina tuhlaavat energiaa, niissä on turhaa lämmitettyä tilaa (rappukäytävät). Paljon parempia ovat puiset pientalot, niistä saadaan matalaenergiataloja ja ne voidaan lämmittää ekologisella puu- tai maa/autinkolämmöllä toisin kuin Hesan pilvenpiirtäjät jotka lämpiävät kivihiilellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  108. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 13.12.2014 kello 21:47

    spottu:
    Toivottavasti meillä on jatkossa mahdollisimman paljon työorientoituneita ihmisiä joille Keilaniemi on kaiken keskellä, ei kaukana kaikesta. Kyllä pääkaupunkiseudulle muutama symboliduunarien työsuhdeghetto mahtuu. Eikä kaikkien asuinalueiden tarkoitus ole jatkuvuus ja pysyvyys, osa voi olla rehellisesti jonkin elämänvaiheen läpikulkualueita. Erilaisia asuntoja erilaisille ihmisille.

    Ja kyllä, jos kodin tarkoitus on vain se että siellä käydään välillä nukkumassa, on ihan normaalia että asuinalueen tärkein paikka on metroasema jota pitkin pääsee nopeasti sinne missä elämä on.

    Mihin ihmeessä sitä merinäköalaa tarvitaan, jos siellä kotona käydään vain välillä nukkumassa? Eikö noihin torneihin olisi paremmat perusteet tehdä ennemmin sairaaloita sairaille, asuntoja työttömille tai eläkeläisille, esimerkiksi vanhusten palvelutaloja? tarkoitan siis asuinsijoja tai sijoituspaikkoja ihmisille, joilla on AIKAA niitä merimaisemia katsella? Korkean rakentamisen kalleus ei vain taida tuota sallia …

    Köyhän, tai ilman merkittävää, realisointikelpoista omaisuutta omaavan, tai hillitöntä lainapottia haluavan keskituloisenkaan, on tuollaisista näköala-asunnoista ihan turha haaveilla, sillä tornitalojen rakentaminen ei ns. pers’aukisia ryhmiä varten kannata. Tokkopa riittävän äveriäät heitä (köyhää “rupusakkia”) alakerroksienkaan asuntoihin naapureikseen kelpuuttaisivat. Toisaalta, kuka vähänkään äveriäämpi tai hyvätuloinenkaan haluaisi aivan työpaikkansa vieressä, “tehtaan varjossa” asua?

    Jos Keilaniemeen asuintorneja nousee, tulisi siitä (tosin metroaseman kera) samanlainen muusta yhteiskunnasta paljolti eristetty saareke kuin Koivusaarestakin tulee, jos viimeksimainitun rakentamiseen päädytään. Jossain määrin se muistuttaisi siis niitä tämänkin blogin pitäjän palstoilla paljon parjattuja metsälähiöitä (ilman metsää tosin!).

    Jos kerran Koivusaaressa Länsiväylän kattaminen olisi ollut liian kallista, miten ihmeesä tuo nimimerkki Leenan (8.12. klo 18:16) esittämä Kehä I:n (ja ilmeisesti myös Karhusaarentien) kattaminen voisi olla talouden kovia lukuja vasten mahdollista? No, täysin ideaalista asuinpaikkaa ei taida maailmasta ylipäätään löytyä. Muiden päiden yläpuolelle voi tietysti jollakulla olla tarvetta yrittää.

    Nimimerkki Katen (8.12. klo 15:36) kirjoitus antoi ymmärtää, että tornitalon juurella olisi vehreän lähiön luonto ja meri. Ellei niiden sylinterimäisten tornitalojen paikkaa ole sitten viime näkemäni paljoa muutettu, on sieltä Keilaniemen metroaseman viereltä nähdäkseni jonkinmoinen matka tehtävä, jotta sen vehreän lähiön (Tapiola? Lehtisaari? Lauttasaari?) luonnon löytäisi. Tornitalojen ja meren välissä on toimistotontit rakennuksineen, ellei nyt sitten sitä Fortumin toimitaloa muuteta asunnoiksi, ja sieltä jostain sitten puhkota kulkuväylää (tai useampia) rantaraitille, kaikkien, mahdollisesti myös itäisestä Helsingistä asti paikalle ehkä metrolla saapuvien kulkijoiden käytettäväksi. Nykyisin niitä yhteyksiä ei ole kovin monta.

    Nimimerkki Jannen (8.12. klo 15:07) maalailemat näkymät, tornin yläkerroksista eri suuntiin, edellyttävät puolestaan ilmeisesti koko kerroksen kokoista kämppää. On tietysti hyvä, että mahdollisesti edes yksi, riittävän varakas (?) Keilaniemen tornitaloon muuttohalukas löytyisi. Yksi pääsky ei kuitenkaan vielä kesää tee. Sen tietävät rakennusfirmat ja niiden ohella siellä Keilaniemessä näkemäni varisparvi, joka aika ajoin myös Fortumin tornitalon katolta käsin taitaa sopivaa saalista tuolta itselleen lähempää maan pintaa tiirailla …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  109. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 14.12.2014 kello 20:12

    Kivikaupungin kasvatti

    Tornitalojen ja meren välissä on toimistotontit rakennuksineen, ellei nyt sitten sitä Fortumin toimitaloa muuteta asunnoiksi, ja sieltä jostain sitten puhkota kulkuväylää (tai useampia) rantaraitille, kaikkien, mahdollisesti myös itäisestä Helsingistä asti paikalle ehkä metrolla saapuvien kulkijoiden käytettäväksi. Nykyisin niitä yhteyksiä ei ole kovin monta.

    Huomasin tänään siellä Keilalahden rannalla ja Keilaniemen suunnalla käydessäni, että silläkin suunnalla taitaa (isosta, toimistorakennuksen seinälle kiinnitetystä ilmoituksesta päätellen) olla toimistotilaa vuokrattavana, eli ilmeisesti siis tyhjillään. Ei ihme, jos ihmisten asunnot ovat alkaneet sitten tuollakin alueella rakennusten omistajia ja/tai rakennuttajia kiinnostaa.

    Niiden tuolle alueelle suunniteltujen sylinterimäisten tornitalojen ja metroaseman luota päässee kuitenkin rantaraitille paremmin kuin mitä muistin, olisikohan osa kulkuväylistä ollut suljettuna silloin, kun paikalla edellisen kerran satuin käymään.

    Se rantaraitti vaikutti silti edelleenkin olevan tuolla Keilalahden reunalla yhtä ankea kuin ennenkin, vaikka on siellä jopa penkkejä ja jotain istutuksiakin jo joitakin vuosia ollut. Mistäköhän tuokin ongelma oikein johtuu? Ehkäpä ihminen kaipaa keinotekoisen sijaan enemmän luonnonrantaa …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  110. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.6.2015 kello 19:27

    O.S. kirjoitti 8.12.2014:
    “Kun kaupunkisuunnittelulautakunta kävi opiskelemassa kaupunkisuunnittelua Vancouverissa, meille kerrottiin myös painavat perusteet sille, että korkea rakentaminen sopii vain keskusta-alueille. Lähiöissä kannattaa soveltaa pienempää mittakaavaa ja matalampaa rakentamista.”

    Tarkoittaako keskusta-alue tässä yhteydessä liikekeskustaa, jonka varjossa ei asuta?

    Kun aamulla luin tämän päiväisen sanomalehden (HS/2015-06-06) ja katselin sen Taloussivuja, mm. sivuja B8-B9, en voinut välttyä huomaamasta kuvaa, joka kertoo jotakin siitä, minkälainen muutos on tapahtumassa Istanbulissa, kun sinnekin on korkeita taloja nousemassa. (Sama valokuva, joka on ilmeisesti peräisin lähteestä: “Murad Sezer Reuters” löytyy myös täältä: “http://www.hs.fi/talous/a1433482309423”).

    Kuka korkean rakentamisen kannattaja haluaisi asua edes em. valokuvassa etuoikealla rakenteilla olevien talojen edessä näkyvien, ilmeisesti vähintään kahdeksankerroksisten talojen keskikerroksissa tai edes ylimmissä kerroksissa, kun ikkunoiden eteen, ihan vastapäätä ilmestyy moisten ‘rumilusten’, ainakin yli 30 kerrosta ylemmäs kohoavat seinämät?

    Voi olla, että kyseisten tornitalojen ylemmistä kerroksista voi olla upeat näkymät merelle, mutta mielestäni ei voi olla oikein, että sellaisia taloja rakennetaan alueen muille asukkaille haittaa aiheuttaen!

    Mikä mahtaisi olla sopiva korvaus asukkaille tuonkaltaisesta, isosta haitasta, jos aiemmat, ilmeisesti avarat näkymät, merelle ja ehkä jopa Haga Sofian suuntaan tornitalojen rakentamisen myötä katosivat?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

Jätä vastaus