Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Lön­nrotinkatu 3 asuinkäyttöön

Lön­nrotinkadun ja Yrjönkadun kul­mas­sa ole­va asun­ta­lo kaavoite­taan asuinkäyt­töön säi­lyt­täen talo sel­l­aise­na kuin se on. Voimas­sa olevas­sa kaavas­sa vuodelta 1936 kaavaan on merkit­ty vain ton­tin rajat. Tässä välis­sä talo on ollut toimis­tokäytössä, mut­ta nyt se on raken­nus­lu­van turvin remon­toitu asuinkäyt­töön. Kaa­va vahvis­taa asianti­lan ja suo­jelee raken­nuk­sen. Sata asukas­ta keskus­taan, ei vält­tämät­tä Suomes­sa kir­joil­la olevia.

Lausun­to HLJ-suun­nitel­mas­ta. MSU-suun­nitel­mas­ta ja Asun­tostrate­gia 2015 luonnoksesta

Lausun­non pyytämi­nen lau­takunnal­ta oli kaupunginkanslial­ta uno­htunut, eikä nyt asi­aan pystytä enää kun­nol­la paneu­tu­maan. Se on harmil­lista, kos­ka tässä yhtey­dessä olisi voin­ut olla tarvet­ta vähän hah­mot­taa tule­vaisu­u­den näkymiä, mut­ta nyt siihen ei ole ajal­lista mah­dol­lisu­ut­ta. Sinän­sä lausun­tolu­on­nos on ihan muki­in­menevä. Näi­den suun­nitelmien ongel­mat ovat aivan muual­la kuin siinä, että Helsin­ki vetäisi niitä väärään suun­taan. Pikem­minkin Helsin­ki voisi vetää voimakkaam­min siihen suun­taan, johon vetää.

Demokra­t­ian kannal­ta täl­lainen maankäytön valmis­telu on hirvit­tävää. Virkamiehet neu­vot­tel­e­vat ja luot­ta­mus­miehet eivät voi kuin hyväksyä. Sen saa, kun vas­tus­taa demokraat­tista alue­ta­son hallintoa tai siis vaaleil­la valit­tavaa metropolivaltuustoa.

Investoin­tien rahoi­tustapa on myös kam­mot­ta­va. Mik­si val­tio on mukana päät­tämässä näin ratkai­sev­as­ta maankäytöstä? Koko investoin­ti­vas­tuu pitäisi siirtää kun­nille siten, että val­tio kor­vaa tehtävän siir­ron vuosit­taisel­la könttäsummalla.

Nyt tässä suun­nitel­mas­sa Kru­unuvuoren­ran­nan ratikkay­hteys on siir­ret­ty vuosille 2026 –2040. Tämä tarkoit­taisi koko alueen pitämistä tyhjän­pant­ti­na siihen asti, kos­ka ei voi rak­en­taa 15 000 asukkaan asuinaluet­ta ilman liiken­ney­hteyt­tä. Jos ensin pitäisi rak­en­taa yhtey­det ajatellen, että liikenne hoide­taan autoil­la, joudut­taisi­in investoimaan autoli­iken­teeseen ainakin sata miljoon­aa. Tämän jäl­keen koko raidey­htey­dessä ei olisi mitään järkeä, kos­ka alueelle on jo muut­tanut autori­ip­pu­vaisia asukkai­ta, jot­ka eivät kahdes­ta autostaan luovu ja joiden työ­matkat eivät kohdis­tu­isi Helsin­gin niemelle, kos­ka sinne ei Kru­unuvuoren­ran­nas­ta järkevässä ajas­sa pää­sisi. Asuinalue mak­saa pari mil­jar­dia ja ratikkasil­ta tästä kymmenesosan.

Jos investoin­ti­vas­tuu siir­ret­täisi­in kokon­aan kun­nille, nämä jou­tu­isi­vat rahoit­ta­maan investoin­nit maapoli­it­tisil­la tuloil­la. Kan­nat­ta­vat han­kkeet ovay niiden avul­la rahoitet­tavis­sa, kan­nat­ta­mat­tomat eivät ole.

Raide­jok­er­il­la olisi myös kiire, mut­ta sekin on ohjel­mas­sa vas­ta joskus. Varaudut­tu ei ole myöskään Malmin lento­kent­täalueen liiken­ney­hteyk­si­in, vaik­ka tuo alue on rak­en­tamisvuorossa pika­puoli­in, sil­lä onhan se voimas­sa olevas­sa yleiskaavas­sa osoitet­tu asumiseen, joten yleiskaavaa ei tarvitse odottaa.

Eilen eduskun­nas­sa val­tio­varain­valiokun­nan bud­jet­tikäsit­telyssä keskus­tan kansane­dus­ta­jat esit­tivät Pis­araradan suun­nit­telumäärära­ho­jen pois­tamista bud­jetista. Kos­ka niinkin voi käy­dä. että ensi vaalien jäl­keen keskus­ta nousee hal­li­tuk­seen ja pois­taa koko han­kkeen, pitäisi varautua noiden raho­jen siirtämiseen välit­tömästi Raide-Jok­eri­in sen sijaan, että ne osoite­taan vaik­ka Huu­tokosken radan muut­tamisek­si kaksiraiteiseksi.

Maankäytön osalta suun­nitel­man pitäisi olla paljon velvoit­tavampi niin, että haja-asu­tuk­sen ripot­telu sinne tänne todel­la loppuisi.

Hämeen­tie 153 asuintaloksi

Pöy­dältä. Tästä on tul­lut naa­pureil­ta napu­tus­ta raken­nuk­sen korkeu­den vuok­si ja sik­si, että talos­sa on nyt kaiken­laista toim­intaa, joka rikas­tut­taa asuinaluet­ta. Tila on hal­paa, kos­ka ostovoimaista kysyn­tää toim­i­tiloille ei alueel­la ole. On myös vaa­dit­tu, että ole­mas­sa ole­va talo muutet­taisi­in toimis­toista asun­noik­si. Siinä on vähän runk­osyvyy­teen liit­tyviä ongelmia.

Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den asemakaava 

Pöy­dältä.

Pyysin tämän pöy­dälle ihme­tel­läk­seni, mik­si tähän ei saatu enem­pää raken­nu­soikeut­ta, vaik­ka lau­takun­ta oli kehot­tanut tutki­maan olen­nais­es­ti tehokkaam­paa, siis korkeam­paa rak­en­tamista. Ellei vihrei­den sisäisessä keskustelus­sa muu­ta ilmene, olisin valmis anta­maan tämän men­nä. Viisi­tois­tak­er­roksiset talot ovat tarpeek­si korkei­ta, korkeam­mat tule­vat kalli­im­mik­si lisäpois­tu­mis­tei­den takia. Alueelle sijoite­taan koulu, joka vie yhden asuinko­rt­telin. Koul­u­laiset menevät väl­i­tun­niksi katolle.

Hert­toniemen puusepänkadun kort­telei­den kaava

Alueen eteläosa muute­taan asun­noik­si ja näin saadaan asun­to­ja noin tuhan­nelle asukkaalle. Pohjoisosa määrätään yri­tysalueek­si. Maan­omis­ta­ja halu­aisi asun­to­ja koko alueesta.

Tässä on kyse laa­jem­mas­ta kaavoitus­ri­idas­ta siitä, mitä Hert­toniemen yri­tysalueelle tehdään. Asia on pöy­dälle myös yleiskaa­van osalta. Alue on autokau­pan keskuk­sek­si vähän hölmö, kos­ka kuten eräs autokaup­pias sanoi, asi­akas tulee kaup­paan van­hal­la autol­la ja läh­tee pois uudel­la eikä siinä metroase­man läheisyy­destä ole hyötyä.

Olisin voimakkaasti asuinkäytön kan­nal­la, myös yleiskaavas­sa. Noin lähel­lä metroase­maa, paljon lähempänä kuin Kivinokka.

Tiivistyskaa­va Mel­lun­mäen Saariselän­tien ja Pyhä­tun­tur­in­tien alueella

Vähän puis­toonkin rak­en­ta­mal­la aluet­ta tiivis­tetään niin, että uusia asukkai­ta tulee noin 400. Näitä on hyvä hyväksyä, ellei halua rak­en­tamisen lev­iävän todel­la arvokkaille alueille. Itä-Helsin­ki on kaavoitet­tu alun­perin maa­ta räikeästi haaskat­en. Tässäkin tont­tite­hokku­us jää alle yhden.

Kuninkaan­tam­menkallion kaava

Hämeen­lin­nan­väylän var­rel­la, aivan Helsin­gin pohjois­ra­jal­la lähel­lä Uuden Suomen entistä pain­o­taloa raken­netaan 900 asukkaan ker­rostalokaa­va omako­tialueen kupeeseen. Tont­tite­hokku­us on noin yksi, aluete­hokku­us noin 0,3. Tämä on reilusti Kehä I:n ulkop­uolel­la, joten tätä eivät bule­vardis­oin­tisu­un­nitel­mat koske.

Olympias­ta­dion­in kaava

Kaa­van suh­teen ei huo­maut­tamista, mut­ta halu­an huo­maut­taa, että sta­dion­in perusko­r­jaus mak­saa kah­den keskus­takir­jas­ton ver­ran ja saman ver­ran kuin ratikkasil­ta Kru­unuvuoreen. Huo­mat­ta­va osa kus­tan­nuk­sista tulee toimin­nan laa­jen­e­mis­es­ta maan alle. Suomen mah­dol­lista tule­vaa pika­juok­su­toivoa ajatellen on esimerkik­si maanalainen har­joit­telu­ra­ta pika­juok­si­joille. Mut­ta urheilu on pyhä asia.

Cloud Cityn hake­mus esitetään hylättäväksi

Hake­mus rak­en­taa kort­telin sisään 16-ker­roksi­nen asuin­raken­nus esitetään hylät­täväk­si, kos­ka ei sovi hyväksyt­ty­i­hin kaavoitus­pe­ri­aat­teeisi­in. Tätä pitäsi vähän miet­tiä. Kaipaan kommentteja.

Kirkon ulko­maanavun toimis­to­ta­lo Luot­sikadul­la muute­taan asuinkäyt­töön ja sinne raken­netaan ullakkoasuntoja.

 

 

64 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 9.12.2014”

  1. Sama kai se nyt on mil­lä liikku­vat. Pistää Pis­aran ja Laa­jasa­lon sil­lan nurin ja sil­lä hyvä. Säästyy rahaa ja paljon. Metaani vuo­taa jo Jäämeren poh­jas­ta joten ihan turha miet­tiä enää liiken­teen päästöjä, ja tiet nyt muutenkin raken­netaan, joten kai se on se ja sama onko ne ruuhkaisia. Nau­ret­tavaa rak­en­taa Jäämeren fos­si­ili­ra­ta val­tion piikki­in ja sit­ten ekoil­la muka tääl­lä. Kuinka­han moni tämänkään pal­stan ydin­voimalob­bari tajuaa ris­tiri­idan sen välil­lä, että ne jot­ka rak­en­ta­vat muka ydin­voimaa ilmas­ton takia, rak­en­ta­vat toisaal­la samaan aikaan talout­ta ja yhteiskun­nan rahoi­tus­ta yhä enem­män fos­si­ilis­ten varaan? 

    Mik­si ihmeessä muual­la kovaa kas­vavis­sa kaupungeis­sa saadaan korkeam­paa aikaan ja tääl­lä hom­ma kaatuu portaisiin?

    Älytön­tä roskaa suosia autokaup­paa kaavoituk­ses­sa. Ihan muut kau­pat tarvit­se­vat kaupun­gin ympärilleen. Tuskin koh­ta on edes autokaup­po­ja, vaan joku robot­ti­härveli haetaan sata­mas­ta itse, tai ehkä se tulee itse sieltä ja kaap­paa samal­la naiset ja työt.

  2. Autokaup­pa ei tosi­aan vält­tämät­tä julk­ista liiken­net­tä kaipaa, mut­ta auto­jen huolt­a­mi­nen kyl­lä. Nyt nämä toimin­not on usein­miten toteut­tu samas­sa paikas­sa, joten Hert­toniemen suo­si­olle on perus­teen­sa. Tämähän on hie­man sama kuin auto­ton päivä eli mah­dol­lisu­us autoil­i­joille kokeil­la julk­ista liiken­net­tä edes yhden päivän verran.

  3. Suomen mah­dol­lista tule­vaa pika­juok­su­toivoa ajatellen on esimerkik­si maanalainen har­joit­telu­ra­ta pikajuoksijoille.

    Eläin­tarhas­sa on jo maanalainen juok­susuo­ra, jos­ta pääsee tun­nelia pitkin Olympiastadionille.
    Onko nyt tarkoi­tus tehdä kokon­ainen juok­sura­ta maan alle?

  4. Eihän Kru­unuvuoren tarvitse tyhjän­pant­ti­na olla, vaik­ka sil­to­ja ei raken­net­taisikaan. Raiti­otiey­htey­den­hän voi rak­en­taa edullis­es­ti Hert­toniemeen pikaraiti­o­tienä, joka pysäkkei­neen palvelisi myös koko muu­ta Laajasaloa.

    1. Kru­unuvuoreny­hteys Hert­toniemen kaut­ta vas­taa sitä, ettei Lau­tasaares­ta olisi yhteyt­tä suo­raan Helsinki­in vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kaut­ta. Houkut­tel­e­va ja tavoitel­tu kaupunginop­sa kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa siir­ty­isi 17 kilo­metrin päähän kantakaupungista.

  5. Sta­dion­in perusko­r­jauk­seen kuluu paljon rahaa, mut­ta siinä on se hyvä puoli, että arkkite­htik­il­pailu on jo pidet­ty eikä siitä tarvitse mak­saa lisenssi­mak­su­ja ulkomaille.

  6. Her­bert Havu:
    Autokaup­pa ei tosi­aan vält­tämät­tä julk­ista liiken­net­tä kaipaa, mut­ta auto­jen huolt­a­mi­nen kyllä. 

    Sijaisautot on keksitty.

  7. Osmo Soin­in­vaara:
    Houkut­tel­e­va ja tavoitel­tu kaupunginop­sa kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa siir­ty­isi 17 kilo­metrin päähän kantakaupungista.

    Eikös tuo ole vain hyvä asun­nonos­ta­jien kannal­ta? Hin­tata­son tulisi laskea kun halut­tavu­us pienenee.

  8. Her­bert Havu:
    Autokaup­pa ei tosi­aan vält­tämät­tä julk­ista liiken­net­tä kaipaa, mut­ta auto­jen huolt­a­mi­nen kyl­lä. Nyt nämä toimin­not on usein­miten toteut­tu samas­sa paikas­sa, joten Hert­toniemen suo­si­olle on perusteensa. 

    Eivät ne silti suo­jelukaavaa tarvitse. Jos ne ovat kan­nat­tavia yri­tyk­siä, auto­huol­lot löytävät kyl­lä itselleen tilan myös toimis­to- tai asuin­raken­nusten kivi­jalas­ta korttelikaupungissa.

    Tältä muuten näyt­tää kalli­o­lainen autokauppa.

  9. HLJ-pros­es­si alkaa kyl­lä läh­estyä surkuhu­paisaa. HLJ:llä ei täl­lä kier­roksel­la ole sitä pien­täkään arvoa, mitä sil­lä aiem­min on ollut, kos­ka sinne on vain lis­tat­tu kär­keen ne han­kkeet, joiden rahoit­tamis­es­ta val­tio on jo päättänyt.

    Hauskin osoi­tus koko HLJ-pros­essin kään­tymis­es­tä päälaelleen on tämä kuva, raide­hankkei­den yhteiskun­tat­aloudel­lis­est tuo­tot vuon­na 2025 (lähde, s. 16).

    Han­kkei­den kan­nat­tavu­usjärjestys siis:
    1. Raide-Jokeri
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Kiven­lah­den metro

    Ja mis­sähän järjestyk­sessä HLJ:ssä ehdote­taan han­kkei­den toteutusta:
    1. Kiven­lah­den metro
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Raide-Jokeri

  10. Her­bert Havu: ei tosi­aan vält­tämät­tä julk­ista liiken­net­tä kaipaa, mut­ta auto­jen huolt­a­mi­nen kyl­lä. Nyt nämä toimin­not on usein­miten toteut­tu samas­sa paikas­sa, joten Hert­toniemen suo­si­olle on perus­teen­sa. Tämähän on hie­man sama kuin auto­ton päivä eli mah­dol­lisu­us autoil­i­joille kokeil­la julk­ista liiken­net­tä edes yhden päivän 

    Metro­mat­ka Hert­toniemen ase­mal­ta keskus­taan kestää 10 min­u­ut­tia. Jos vas­takkain ovat mah­dol­lisu­us rak­en­taa use­alle tuhan­nelle asukkaalle käm­pät hyvien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien viereen tai muu­ta­malle autoil­i­jalle mah­dol­lisu­us kokeil­la julk­ista liiken­net­tä, niin kum­man valitset?

  11. Osmo Soin­in­vaara: Kru­unuvuoreny­hteys Hert­toniemen kaut­ta vas­taa sitä, ettei Lau­tasaares­ta olisi yhteyt­tä suo­raan Helsinki­in vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kautta.

    Onnek­si noi­ta Laut­tasaaren sil­to­ja pitkin pääsee myös autol­la. Eli ei se ihan sama jut­tu olisi.

  12. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­unuvuoreny­hteys Hert­toniemen kaut­ta vas­taa sitä, ettei Lau­tasaares­ta olisi yhteyt­tä suo­raan Helsinki­in vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kaut­ta. Houkut­tel­e­va ja tavoitel­tu kaupunginop­sa kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa siir­ty­isi 17 kilo­metrin päähän kantakaupungista.

    Mitä jos kokeil­taisi­in laut­tay­hteyt­tä Suokin tapaan? Eikös se sinne toi­mi ihan hyvin. Voi olla, että ver­tauk­seni on onneton mut­ta myös nyyjoorkissa laut­tali­ikenne vaikut­taa suosi­t­ul­ta ja hyvin pelit­tävältä. Fil­lar­it ja muu kevyt liikenne kyyti­in, ei auto­ja. Mat­ka nelosen ratikalle Kata­janokalle olisi Suokin laut­ta­matkaa vielä vähän lyhyem­pi. Laa­jasa­lon sisäistä liiken­net­tä voisi hoitaa näil­lä äly­va­pail­la Kutsuplusbusseilla.

    Lau­tat voisi kokeilun ajak­si vuokra­ta ilman jät­ti-investoin­tia, van­hatkin kel­paa. Olisi tur­is­teillekin jotain merel­listä tekemistä.

  13. tuen mak­sa­ja: Eikös tuo ole vain hyvä asun­nonos­ta­jien kannal­ta? Hin­tata­son tulisi laskea kun halut­tavu­us pienenee.

    Niin, varminta olisi purkaa kan­takaupun­ki kokon­aan, sen jäl­keen kaikil­la olisi varaa asua Helsingissä.

  14. Raide­jok­erin suun­nitel­mat pitäisi saa­da pikim­miten rahoi­tus­päätöstä vaille valmi­ik­si. Helsin­ki voisi tarvit­taes­sa tar­jo­ta val­ti­olle vasti­neek­si vaik­ka sitou­tu­mista use­am­man tuhan­nen asun­non kaavoit­tamiseen reitin var­relle nyky­is­ten asun­to­tuotan­to­tavoit­tei­den­sa päälle.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­unuvuoreny­hteys Hert­toniemen kaut­ta vas­taa sitä, ettei Lau­tasaares­ta olisi yhteyt­tä suo­raan Helsinki­in vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kaut­ta. Houkut­tel­e­va ja tavoitel­tu kaupunginop­sa kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa siir­ty­isi 17 kilo­metrin päähän kantakaupungista. 

    Kauanko tuos­ta Haakonin­lah­den reunan lai­turil­ta kestäisi vesiskoot­ter­il­la (80 km/h?) Kata­jan­nokan tai Kaup­pa­torin rantaan? Sen has­sun uimalaitok­sen (tuleeko se?) paikalle kun tehtäisi­in pont­tooni­lai­turi ja nopei­den tak­sivenei­den ter­mi­naali, ei tuol­laisen 3.1 km pitkän etapin kulku Kru­unuvuoren­ran­nas­ta siihen Kaup­pa­torin nurkalle kestäisi kuin ehkä noin 2–5 min­uutin ver­ran (ilman nopeusrajoituksia).

    Jos taas moinen vauhti olisi liikaa, eikä sitä varten eriva­pauk­sia saisi, voisi esim. Tukhol­man malli olla esimerkkinä. Siel­lä Gus­tav Hem­ming (Miljö- och skärgård­s­land­st­ingsråd i Stock­holms läns land­st­ing) toteaa, että heil­lä (Tukhol­mas­sa) usko­taan vah­vasti vesiteitse tapah­tu­vaan joukkoli­iken­teeseen (ks. Sjöfartstidning/Nr. 9, 24.10.2014, s. 46–67). Jo kak­si pien­tä ja hil­jaista laut­taa, Sjövä­gen (90 istuma­paikkaa) ja Movitz (45 istuma­paikkaa), jot­ka kulke­vat sähköl­lä n. 15–19 km/h, anta­vat mielestäni ao. puheille pont­ta. Jälkim­mäisen lau­tan latau­sai­ka on em. läh­teen mukaan noin 10 min­u­ut­tia, jol­la ajelee tunnin. 

    Ran­skalaisen Ar Vag Tredan ‑lau­tan nopeus on edel­lis­ten kanssa samaa luokkaa, mut­ta latau­sai­ka 3.15 km:n pitu­ista edestakaista ajoa varten on vain noin viisi min­u­ut­tia (ks. “http://www.stirlingdesign.fr/presses/articles/stirling_design_lorient_passenger-ship-technology_10_2012.pdf”). Se voi puolestaan kul­jet­taa 113 matkus­ta­jaa. Mat­ka Kru­unuvuoren ran­nas­ta Kaup­pa­torin rantaan kestäisi tuol­laisel­la lau­tal­la ehkä noin 10–15 min­u­ut­tia (ilman nopeusra­joituk­sia, avove­den aikaan). Se on mielestäni aika paljon lyhyem­pi aika kuin mitä kestäisi julk­isil­la Laut­tasaares­ta Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kaut­ta kiertäen Kaup­pa­to­rille, mitä en ole koskaan kokeillut.

  16. Eikö tuo Cloud Cityn han­ke olisi kokon­aisuute­na ihan fiksu.

    Joku on valmis sijoit­ta­maan omaan kiin­teistöön­sä, jon­ka sisäpi­hal­la on täl­lä het­kel­lä roskala­va ja parkki­hal­li. Kyseessä on vieläpä toimis­toraken­nus, jon­ka takia kenenkään asum­ista tuo ei tule häir­it­semään. Esitet­ty raken­nus on vieläpä ihan hieno.

    En ymmär­rä mik­si näinä aikoina tämän tyyp­piset han­kkeet halut­taisi­in torpata.

  17. Mitä Hert­toniemen yri­tysalueeseen tulee, niin ei se vielä ihan lop­puisi, jos tässä nyt yksi tont­ti enem­män otet­tais asumiskäyt­töön tuosta.

    http://goo.gl/maps/34iZX
    http://binged.it/1wOQD8O

    Kom­ment­te­ja Cloud Cityyn kan­nat­taa kat­sel­la myös Lisää Kaupunkia Helsinki­in ‑ryh­mästä Face­bookin puolelta.

  18. Suokin lau­tat palvelee vain 800 asukas­ta, kun eikös sinne Kru­unuvuoren­ran­taan tule 15000 + muu Laa­jasa­lo. Laut­tal­ipun hin­ta voisi olla vähän normia kalli­impi, niin kan­nat­tavu­us paranisi.

    Suokin liikenne ei voikaan olla kan­nat­tavaa noil­la määril­lä ympärivuotisena. 

    Sil­lan rak­en­tamisel­la Laa­jasa­loon joukkoli­iken­teestä tulee myös erit­täin kallista. Lau­toille vai­h­toe­htona jää suo­rat bus­sil­in­jat ja bussi/metroyhdistelmä. Suo­ra bus­sil­in­ja ajaa keskus­taan 20 min­uutis­sa pikavuorona. Senkin nopeus pitää riittää.

    Yksi­ty­isautoilua varten ei pidä tehdä iso­ja investointeja.

  19. Ei lisenssi­mak­su­ja:
    Sta­dion­in perusko­r­jauk­seen kuluu paljon rahaa, mut­ta siinä on se hyvä puoli, että arkkite­htik­il­pailu on jo pidet­ty eikä siitä tarvitse mak­saa lisenssi­mak­su­ja ulkomaille. 

    Sta­dion­in perusko­r­jauk­ses­ta ei ole pidet­ty arkkite­htu­urik­il­pailua. Taka­suo­ran katok­ses­ta oli kil­pailu vuosia sit­ten, ja kyseinen katos toteutet­ti­in kil­pailun voit­ta­neen ehdo­tuk­sen mukaan. Sta­dion­in laa­jem­paa remont­tia koske­vat suun­nitel­mat on tehty ilman mitään arkkitehtikilpailuita.
    Taus­tavaikut­ta­jana sta­dioninkin suun­nit­telun osal­la saat­taa olla Pekka Kor­pinen — into­hi­moinen apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja, jol­la oli oma visio siitä, miten asi­at pitää tehdä, ja jos kon­sult­ti (esim. Richard Fos­ter Simonken­tän hotellin osalta) tai avoin kil­pailu (esim. Kampin kap­pelin osalta) ei tuot­tanut halut­tua tulosta, tehti­in sit­ten niin kuin pitää ilman kilpailuita.

  20. Kru­unuvuoren vesili­ikenne nousee esi­in yhä uudelleen, ja aina samoin, virheel­lisin argu­mentein. Se on kovin turhaut­tavaa. Mut­ta ymmär­rän sen, sil­lä kun kat­soo kart­taa, niin kival­ta­han se näyt­täisi, vesi­bus­si Kaup­pa­to­rille. Moni on myös näh­nyt Tukhol­mas­sa Djurgår­denin laut­to­ja (Hbl kävi koea­jele­mas­sakin, ja löysi haas­tatelta­vankin sieltä lau­tal­ta. Kotiäi­ti oli vienyt lapsen­sa virk­istymään.) Ja Nykissä on Stat­en Islandin laut­ta ja niin edelleen…

    Har­va kuitenkaan jak­saa miet­tiä alkui­has­tus­ta pidem­mälle. Ode jo tote­si, että vesili­ikenne on kallein­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä. Taitaa olla myös saastuttavinta.

    Lisäk­si vesili­ikenne kär­sii vielä köysir­atahu­pailua voimakkaam­min “köysir­atailmiöstä” eli siitä, että matkaan tulee vai­h­to molem­mis­sa päis­sä. Ellei satu ole­maan töis­sä Kaup­pa­torin matka­muis­toko­jus­sa. Sel­l­ainen mer­i­mat­ka voi olla kau­ni­ina kesälauan­taina ihana elämys, mut­ta päivit­täisenä työ­matkana vain huono vitsi.

    Minus­ta vesili­ikenne Kru­unuvuoreen on iloinen ja kan­natet­ta­va asia, ja toivon, että liikun­tavi­ras­to löytää bud­jetis­taan sille rahatkin. Joukkoli­iken­teen kanssa sil­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

  21. Cloud Cityn 16 ker­rosta on liikaa tiheästi asu­tun alueen länsi/lounaisreunalle, jos­ta käsin se var­jostaisi kohtu­ut­toman suur­ta osaa Helsin­gin tiheimpiä alueita.

    Helsin­gin lev­eysasteil­la ei valitet­tavasti voi yhdis­tää korkeaa rak­en­tamista ja viihty­isää katu- ja sisäpi­hati­laa. Toisaal­ta, mik­si pitäisikään kun per­in­teinen umpiko­rt­telirakenne on keksitty?

  22. spot­tu:
    Cloud Cityn 16 ker­rosta on liikaa tiheästi asu­tun alueen länsi/lounaisreunalle, jos­ta käsin se var­jostaisi kohtu­ut­toman suur­ta osaa Helsin­gin tiheimpiä alueita.

    Helsin­gin lev­eysasteil­la ei valitet­tavasti voi yhdis­tää korkeaa rak­en­tamista ja viihty­isää katu- ja sisäpi­hati­laa. Toisaal­ta, mik­si pitäisikään kun per­in­teinen umpiko­rt­telirakenne on keksitty?

    En ymmär­rä tuo­ta var­jos­tuskom­ment­tia. Pro­jek­tin alku­vai­heis­sa tätä esitet­ti­in liit­tyen tuo­hon Meriko­rt­telin kyl­jessä ole­vaan puis­toon, mut­ta todet­ti­in ihan videon muo­dos­sa epäpäteväk­si väitteeksi.

  23. spot­tu: Cloud Cityn 16 ker­rosta on liikaa tiheästi asu­tun alueen länsi/lounaisreunalle, jos­ta käsin se var­jostaisi kohtu­ut­toman suur­ta osaa Helsin­gin tiheimpiä alueita.

    Jotain suh­teel­lisu­u­den­ta­jua nyt noiden käsit­tämät­tömien bato­fo­bis­ten tekosyi­den heittelyyn: 

    http://www.archdaily.com/116350/cloud-city-ala-architects/ala_0097-with-cloud-city/

    Tuo var­jostaa paljon vähem­män kuin muu kort­teli tuos­sa alla. Ilmeis­es­ti pitäisi siir­tyä vain maanalaiseen rakentamiseen?

  24. ” Hake­mus rak­en­taa kort­telin sisään 16-ker­roksi­nen asuin­raken­nus esitetään hylät­täväk­si, kos­ka ei sovi hyväksyt­ty­i­hin kaavoitusperiaatteeisiin. ”

    Van­haa kan­takaupunkia tai van­ho­ja raken­nuk­sia ei pidä pila­ta taivai­ta tavoit­televil­la lasitorneil­la. Pil­ven­pi­irtäjät voi rak­en­taa Pasi­laan. Nyt siihen on hyvä tilaisuus.

  25. Onko niitä var­jos­tus­norme­ja muuten pakko tulki­ta niin orjal­lis­es­ti. Min­un hihas­ta vedet­ty arvioni on, että noin puo­let ker­rostaloa­su­jista halu­aa iso­ja ikkunoi­ta ja val­oisan käm­pän eikä tin­gi näistä mis­sään nimessä koskaan, ja lopuille asial­la ei ole niin suur­ta väliä. Yksit­täi­nen torni ei sitä pait­si yhtä pis­tet­tä var­jos­ta kovin kauaa, ellei se piste ole ihan sen tornin vieressä.

    Olen toki sitä mieltä, että Helsinkiä ei pidä rak­en­taa täy­teen pil­ven­pi­irtäjiä (tyyli­in Man­hat­tan) mut­ta muu­ta­ma korkea torni hyvin valikoi­tu­i­hin paikkoi­hin ei kyl­lä ole var­jos­tuk­senkaan kannal­ta ylit­sepääsemätön haitta.

    Toki tor­nit ovat sel­l­aisia mon­u­ment­te­ja. umpiko­rt­teliru­u­tukaa­va on joka tapauk­ses­sa vält­tämätön, jos halu­taan aidosti tiheää ja jalankulk­i­jalle miel­lyt­tävää kaupunkiympäristöä.

  26. Elmo Allén: Ja mis­sähän järjestyk­sessä HLJ:ssä ehdote­taan han­kkei­den toteutusta:
    1. Kiven­lah­den metro
    2. Pisara
    3. Espoon kaupunkirata
    4. Raide-Jokeri

    Mitkä on pelisään­nöt jos tuos­ta esim Pis­ara laite­taan jäi­hin; jäävätkö muut han­kkeet odot­ta­maan kiltisti vuoroaan?

  27. Lausun­non pyytämi­nen lau­takunnal­ta oli kaupunginkanslial­ta uno­htunut, eikä nyt asi­aan pystytä enää kun­nol­la paneutumaan.

    Ilmeis­es­ti tehty niin kiireel­lä, ettei lausun­to ole edes listal­la, kos­ka en sitä kyl­lä löydä?

    1. I

      lmeis­es­ti tehty niin kiireel­lä, ettei lausun­to ole edes listal­la, kos­ka en sitä kyl­lä löydä?

      Asia 4, virastopääl­likön esittelyssä.

  28. antti: Mitkä on pelisään­nöt jos tuos­ta esim Pis­ara laite­taan jäi­hin; jäävätkö muut han­kkeetodot­ta­maan kiltisti vuoroaan? 

    HLJ:llä ei varsi­nais­es­ti ole pelisään­töjä, vaik­ka juurikin sel­l­ainen se yrit­tää olla. Esim. HLJ 2011:ssä (se joka on viral­lis­es­ti voimas­sa) Kiven­lah­den metro oli Espoon kaupunki­radan ja Pis­aran jäl­keen, mut­ta se ei suinkaan estänyt Espoo­ta käh­mimästä siihen raho­ja ja val­tio­ta antamasta.

    Kaik­ki on siis lop­ul­ta kyse siitä, kuin­ka hyvin puhu­van val­tu­uskun­nan kunkin han­kkeen puuhamiehet eduskun­taan tai val­tioneu­vos­toon lähet­tävät. Mut­ta aiem­min on edes teesken­nel­ty, että HLJ on kun­tien yhteinen sopimus siitä, mitä rahaa val­ti­ol­ta haetaan ja ain­oas­taan jon­ka perus­teel­la val­tio sitä myöntää.

    Mut­ta sama pätee myös toisin päin: lukipa HLJ:ssä mitä tahansa, Raide­jok­er­ille on mah­dol­lista loba­ta rahaa, ja varsinkin jos Pis­ara menee jäi­hin. Sum­ma on vieläpä val­ti­olle alle sata miljoon­aa, ver­rat­tuna Pis­aran vähin­tään 400 miljoon­aan. Pis­aran rahoituk­sen purkau­tu­mi­nen antaisi paljon poli­it­tisia pelimerkke­jä vaa­tia jotain Helsin­gin seudullekin (joskin Espoon metrokäh­mintä sitä kyl­lä vaikeut­taa, eikä ihan vähän). Paras­ta olisi yhdis­tää voimat Tam­pereen ja Turun kanssa ja neu­votel­la suo­raan kaupunkiseu­tu­jen pikaratikka­paket­ti. Ehkä edes kepu­lainen hal­li­tus ei pysty sitä vaa­timus­ta vas­tus­ta­maan, varsinkin kun se saa joka tapauk­ses­sa ilakoi­da äänestäjilleen Pis­aran kaatamista (viivästyt­tämis­es­tä).

    Jok­eri sinän­sä on sel­l­ainen han­ke, että se kan­nat­taisi vain rahoit­taa vaik­ka kokon­aan HKL:n bud­jetista ja antaa val­tion ja Espoon mak­saa osuuten­sa kun­han ehtivät, kos­ka se on niin älyt­tömän kan­nat­ta­va ja toisaal­ta kiireellinen.

  29. Daniel Fed­er­ley: Minus­ta vesili­ikenne Kru­unuvuoreen on iloinen ja kan­natet­ta­va asia, ja toivon, että liikun­tavi­ras­to löytää bud­jetis­taan sille rahatkin. Joukkoli­iken­teen kanssa sil­lä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä.

    Näin juuri. Olisikin kiva tietää kuin­ka moni laut­to­jen kan­nat­ta tulee tai tullisi oikeasti käyt­tämään laut­to­ja työmatkoihinsa.

  30. HLJ:stä muuten posi­ti­ivise­na, erit­täin posi­ti­ivise­na, kom­ment­ti­na san­ot­takoon, että on suo­ras­taan his­to­ri­alli­nen het­ki, että sinne on nos­tet­tu ihan kärk­i­hankkeek­si Helsin­gin kan­takaupun­gin raitioverkon paran­nuk­set (mm. Topeliuk­senkadun rata). Se ei ole kuin puh­das­ta jär­jenkäyt­töä ja tuot­taa erit­täin nopeasti silkkaa rahaa.

    Suun­nitel­ma, johon tuo perus­tuu, on kyl­lä jo viisi vuot­ta van­ha (HKL:n tekemä Helsin­gin raitioverkon kokon­aiske­hit­tämis­selvi­tys vuodelta 2009) eikä siten kaik­il­ta osin kurant­ti enää (esim. Helsin­gin uusi yleiskaa­va lin­jan­nee Pasi­la-Kalasa­ta­ma-ratikan Alek­sis Kiv­en kadun sijaan Teollisuuskadulle).

    Eikä tuo oikeas­t­aan ole hirveästi HSL:n asia — asioiden etem­i­nen päätet­täneen yksi­no­maan Helsin­gin omas­sa investoin­tio­hjel­mas­sa -, mut­ta ei yhtään asi­aan hai­tanne, jos siel­läkin vih­doin taju­taan, että Helsin­gin ratikkaverkkoon saa pienel­lä rahal­la erit­täin kan­nat­tavia ja matkus­ta­jien elämää helpot­tavia parannuksia.

  31. Olen yksi näistä Hämeen­tie 153 kaava­muu­tok­sen naput­ta­jista. Meitä on ympäristösssä monia, jot­ka toivoisimme vaikut­taa asuinympäristöömme. Se tun­tuu ole­van mah­do­ton­ta, kos­ka Helsin­gin kaupun­ki ei valmis­telu­vai­heessa kat­sonut aiheel­lisek­si kuul­la naa­pu­ri­talo­ja. Miten sen asukas- tai kansalais­dem­ra­t­ian lai­ta oikein on? Napu­tus­ta syn­tyy, kos­ka jälkikä­teen on vaikea vaikut­taa asioi­hin. Arbian­ran­nan suun­nit­telus­sa oli alun perin tietyt tavoit­teet, jot­ka nyt on syr­jäytet­tyt tiheän rak­en­tamisen tieltä. Asun­to­tuotan­toa kukaan ei vas­tu­ta, mut­ta on kyse jär­jes­llis­es­tä suun­nit­telus­ta. Ei ole kiva kat­soa naa­purin ruokapöytään tai vai­h­toe­htois­es­ti asua keino­val­os­sa läpi vuo­den sälevwrho­jen takana.

  32. Mihin kärk­i­hankkeista on kadon­nut Lentora­ta? Pis­ara on kyl­lä kiva han­ke, mut­ta se palvelee vain pääkaupunkiseudun asukkai­ta. Ei edes Hyvinkään junil­ta pääse jakelu­un mukaan. 

    Jos val­tion rahaa pan­naan han­kkeisi­in, niin kyl­lä niiden pitää palvel­la koko val­tio­ta. Lentora­ta yhdis­täisi suo­raan lentoase­maan niin Tam­pereen, Turun kuin Pietarinkin. Nyt esim lentoase­mal­ta Tam­pereelle on kol­men tun­nin mat­ka joukkoli­iken­teel­lä, kun Lentora­ta supis­taisi ajan tun­ti­in (Liiken­nevi­ras­ton raportin 2010 mukaan).

    Pasi­lan ja keskus­tan asemia voidaan keven­tää myös sijoit­ta­mal­la Lentoradan ase­mat maan alle. Ei sitä varten tarvi­ta kallista Pis­araa. Lentora­ta tar­joaisi nopean yhtey­den, 10 min myös Helsin­gin keskus­tas­ta kun Kehära­ta on hidas, 29 min.
    Lentorataa voidaan myöhem­min jatkaa Län­sisa­ta­maan tai jopa Tallinnaan asti.

  33. Urbaa­n­iMikko: Näin juuri. Olisikin kiva tietää kuin­ka moni laut­to­jen kan­nat­ta tulee tai tullisi oikeasti käyt­tämään laut­to­ja työmatkoihinsa. 

    Mikä ettei? On sitä koulu- ja työ­matko­ja lau­toil­la moni tehnyt. Jos se ei elämän­tyyli­in sovi, ei pidä valit­taa. Lau­tat työ­matkali­iken­teessä on uusi tren­di. Kat­sokaa vaik­ka miten viro­laiset työ­matkansa Suomeen tekevät!

    Esim. Superkon­den­saat­tor­eil­la varat­ta­va sähkökäyt­töi­nen laut­ta edus­taa nykyaikaa, jotain uut­ta. Sitä sähköä voi lada­ta yksi­in yksiköi­hin mais­sa vaik­ka tuulimyl­ly­istä, ympäri vuorokau­den, ja lada­ta sit­ten lau­tan pienem­mät yksiköt vaik­ka reitin molem­mis­sa päis­sä muu­ta­man min­uutin pikalatauksin. Diese­leitä ei tarvi­ta kuin var­avoiman­läh­teenä, tai talvel­la, ja sil­loinkin vain, jos jäät muuten estäi­sivät kulkua. Jos talvi ja jääti­lanne muut­tuvat ankaram­mik­si, tuosta­han sivakoisi työ­matkansa meren yli jo vaik­ka suksilla. 

    Laut­taan saisi näp­pärästi suun­nit­tele­mal­la fil­lare­itakin kyyti­in, jos niin halu­taan, mut­ta nyt luulen, että taitaa joku maakra­pu pelätä vet­tä. Mikä se sel­l­ainen sata­makaupun­ki on, jos­sa ei vesille asukkaat hel­posti pääse? Bussien kul­je­tus lau­tal­la on turhaa. Eikös kaupun­ki enää suosi fil­lare­i­ta? Suomen­lin­nan lau­tan kan­nat­tavu­us on han­kalampi jut­tu, kun siel­lä se laut­ta on mitoitet­tu var­maankin kesän liiken­nemäärien mukaan, mut­ta syys-talvi-kevät-seson­ki on pitkä. Se syö kannattavuutta.

  34. “Miten sen asukas- tai kansalais­demokra­t­ian lai­ta oikein on?” 

    Niin­pä niin. Tätähän tämä nyt sit­ten on. Kaupun­ki run­noo viher­höperyy­dessään läpi asioi­ta voimal­la, eikä asukkail­ta kysytä mitään. Hyvää kaupunkisuunnittelua?! 

    PS. Kog­ni­ti­ivis­es­ti yksi­to­tisille kanssakir­joit­ta­jil­leni totean taas, etten se minä sinne bar­rikaadeille ole menos­sa edelleenkään. Mut­ta tätä menoa _joku_ kyl­lä menee, se on varma.

  35. Mikko: Minä kan­natan lämpimästi tuo­ta Punavuoren Cloud­c­i­tyä. Lisää näke­myk­ses­täni blo­gis­sa http://www.sarela.fi/punavuoren-cloud-city-lisaa-pilvikaupunkia-helsinkiin/

    Näil­lä säil­lä tulee kyl­lä mieleen, että tuon suun­nitel­man isoin ongel­ma ei ole katon yläpuolel­la ole­vat asun­not, vaan uuden toimis­to-osan ja van­han talon väli­in jäävä sisäpi­hakuilu. Ulkoti­lana siitä tulee varsin ankea ja synkkä. Jos väl­i­ti­la olisi sisäti­laa, suun­nitel­ma voisi toimia paljon paremmin.

  36. Luul­tavasti pyöräil­i­jöitäkin alka­isi laut­takyyti kiin­nos­taa, kun­han ovat ensin muu­ta­man ker­ran polke­neet Kru­unuvuorenselän yli syys­myrskyssä ja tal­ven lumisateis­sa. Mut­ta sil­loin­han se on jo myöhäistä.

  37. tcrown: Tuo var­jostaa paljon vähem­män kuin muu kort­teli tuos­sa alla. Ilmeis­es­ti pitäisi siir­tyä vain maanalaiseen rakentamiseen?

    Ei tarvitse siir­tyä vain maanalaiseen rak­en­tamiseen. Riit­tää että taju­taan val­on merk­i­tys asum­isvi­ihty­isyy­delle. Cloud City ‑suun­nitel­mas­sa se on ymmär­ret­ty. Kysymys on siitä kenelle valo kuu­luu, ja kuka siitä hyötyy.

    Itse suun­nitel­ma on tosi hieno, ja sopisi kuin nyrk­ki silmään jonkin Välimeren kaupun­gin trendikkääseen asuin/toimistoaluehybridiin jos­sa auringonva­lo riit­tää pil­vimieliku­van kelvol­liseen real­isaa­tioon, ja val­on tulokul­ma on keskimäärin niin suuri ettei 16 ker­rosta kort­telin keskel­lä häir­itse ketään. 

    Valitet­tavasti olemme mis­sä olemme, ja meil­lä on huono­ja koke­muk­sia siitä kun aivan tois­t­en lev­eysastei­den ja valo-olo­suhtei­den muo­tok­ieltä ja mate­ri­aale­ja yritetään istut­taa Suomen mon­es­sa suh­teessa armot­tomaan ympäristöön. Aina voi käy­dä Etelä-Euroopas­sa kuo­laa­mas­sa jotain Mies van der Rohen paviljonkia ja sit­ten huo­ma­ta että mata­lat umpikate­tut kaupunki­ti­lat ovatkin tääl­lä vain pimeitä ja ankei­ta ja magi­ik­ka on jäänyt matkalle.

  38. Daniel Fed­er­ley:

    Ode jo tote­si, että vesili­ikenne on kallein­ta mah­dol­lista joukkoli­iken­net­tä. Taitaa olla myös saastuttavinta.

    Lisäk­si vesili­ikenne kär­sii vielä köysir­atahu­pailua voimakkaam­min “köysir­atailmiöstä” eli siitä, että matkaan tulee vai­h­to molem­mis­sa päis­sä. Ellei satu ole­maan töis­sä Kaup­pa­torin matka­muis­toko­jus­sa. Sel­l­ainen mer­i­mat­ka voi olla kau­ni­ina kesälauan­taina ihana elämys, mut­ta päivit­täisenä työ­matkana vain huono vitsi.

    Polkupyörä on kek­sit­ty! Polkupyörä-laut­ta-polkupyörä on suositelta­va kaikille tuleville Kru­unuvuoren­ran­nan työ­mat­ka- ja koul­uli­ikku­jille. Fil­lar­il­la rapakun­toinenkin pääsee matka­muis­toko­jua edem­mäs. Sitä sil­taa pitkin ei kyl­lä huvi­ta fil­laroi­da kuin har­voin. Eikös vihrei­den pitäisi nimen omaan tukea jalka­isin ja polkupyöril­lä liikku­mista. Laut­tali­iken­teen tuo­mas­ta volyymista saataisi­in yksi peruste paran­taa ydinkan­tik­sen fillarireittejä.

    Raitio­vaunusil­ta ei ratkaise useimpi­en matkus­ta­jien tarvet­ta vähin­tään yhteen liiken­nevä­li­neen vai­h­toon kan­takaupun­gin päässä. Ja bus­si-metro on kuitenkin mon­elle vähin­tään yhtä hyvä kuin raitio­vaunu-metro aamun työ­matkali­ikku­jille. Ratikat juut­tuu keskus­tas­sa ruuhkiin.

    Suomen­lin­nan laut­tali­iken­teen tap­pi­ol­lisu­u­den käyt­tämi­nen ref­er­enss­inä Kru­unuvuoren­ran­nan laut­to­jen tyr­määmiseen on älyl­listä epäre­hellisyyt­tä. Bus­si­laut­ta on type­rä idea (vrt. fil­lari-laut­ta-fil­lari). Onko laut­tali­iken­teestä tehty rehellisiä kannattavuuslaskelmia?

    Näyt­tää kyl­lä siltä, että raideli­ikenne on jo valit­tu. Kaupun­ki havit­telee mah­dol­lisim­man suur­ta arvon nousua Kru­unuvuoren­ran­nan ton­teille, kuka ne sit­ten omis­taakin. Kaupungille kaavoituk­ses­ta tule­vat hyödyt menevät kuitenkin kalli­in sil­lan rak­en­tamiseen, ja kokon­aishyödyt kaupungille taita­vat men­nä miinuk­selle. Ja mitä kalli­impi liiken­nejär­jeste­ly, sitä kalli­im­mat ton­tit ja asunnot.

    Tulee kyl­lä mieleen, että raken­nus­li­ikkeil­lä on jokin ihmeelli­nen munaote päät­täjistä. Jokuhan siitä sil­lan rak­en­tamis­es­takin tekee hyvät voitot. Ja mitä kalli­im­mat asun­not, sitä parem­mat kat­teet rakennusliikkeille.

    Moni ratikkasil­lan kan­nat­ta­ja on jo han­kkin­ut sijoi­tusasun­to­ja Laa­jasa­losta arvon­nousun toivossa.

    Henkilöko­htais­es­ti ratikkasil­ta kyl­lä kel­paa, jos se samal­la paran­taa Kalasa­ta­man ja mm. Korkeasaaren liiken­ney­hteyk­siä, ja jos laut­tay­hteys aukot­tomasti osoite­taan erit­täin tap­pi­ol­lisek­si. Mut­ta jos sil­lan rak­en­t­a­mi­nen venyy pitkälle 20-luvulle, niin eikö laut­to­ja voitaisi vaik­ka tilapäis­ratkaisuna kokeil­la täy­den­tämässä bussi-metroa?

  39. Kusti P.: Luul­tavasti pyöräil­i­jöitäkin alka­isi laut­takyyti kiin­nos­taa, kun­han ovat ensin muu­ta­man ker­ran polke­neet Kru­unuvuorenselän yli syys­myrskyssä ja tal­ven lumisateis­sa. Mut­ta sil­loin­han se on jo myöhäistä.

    Höpön löpöä. Mitäköhän uut­ta Suomen sääoloista uusi sil­ta pal­jasti työ­matkapyöräil­i­jälle, mitä ei kok­isi nykyisellään.

  40. Kusti P.:
    Luul­tavasti pyöräil­i­jöitäkin alka­isi laut­takyyti kiin­nos­taa, kun­han ovat ensin muu­ta­man ker­ran polke­neet Kru­unuvuorenselän yli syys­myrskyssä ja tal­ven lumisateis­sa. Mut­ta sil­loin­han se on jo myöhäistä.

    Kyl­lähän me pol­jemme koko ajan läpi vuo­den Kulosaaren sil­lan yli. Emmekä kaipaa siihenkään lauttaa. 

    Plus että uudelle sil­lalle on tulos­sa tuulisuo­jasy­dee­mi fillaristeille.

  41. Mat­ti Kin­nunen: Kyl­lähän me pol­jemme koko ajan läpi vuo­den Kulosaaren sil­lan yli. Emmekä kaipaa siihenkään lauttaa. 

    Plus että uudelle sil­lalle on tulos­sa tuulisuo­jasy­dee­mi fillaristeille. 

    Moniko jät­tää pyörän koti­in vähääkään tuulisem­mil­la ja lumisem­mil­la keleil­lä? Veikkaan­pa että fil­laroin­nis­sakin on isot kau­si­vai­hte­lut (ja mielestäni ihan hyvästä syys­tä). Tar­pooko kansa sit­ten sil­taa pitkin lumes­sa, vai katet­tua sil­taa (van­haan jenkki­malli­inko) ajattelit?

    Ja kai ne mit­ta­vat plek­silevyt ja varsinkin niiden huolto mah­ta­vat mak­saa? Jos tuulisuo­jas­ta ei näe kun­nol­la läpi, olisi tuo var­maankin kuin tun­nelis­sa polk­isi. Sil­lan plek­sien sisä- ja ulkopin­to­jen pesi­jäl­lä voisi olla ehkä mukavampi työ vaikka­pa lau­tan messinkien kil­lot­ta­jana … Miten pian alku­jaan läpinäkyvät plek­silevyt muut­tuvat sameik­si? Jos pitää olla panssar­i­la­sia, se on ainakin taa­tusti kallista. 

    Tuulisuo­jat voivat myös johtaa talvel­la lumen kasaan­tu­miseen, tuulen suun­nas­ta ja ‑pyörteistä riip­puen. Jään kerään­tymi­nen ja tip­pumi­nen (esim. sil­lan kan­natin vai­jereista) voi myös olla tuol­la oma riskin­sä alla kulkeville. Alla meri, jos­ta kosteaa ilmaa huokuu, sekä kylmän sil­lan teräs­rak­en­teet, voivat olla ilkeitä seu­rauk­sia aikaansaa­va yhdis­telmä. Onko näistä muual­la kokemuksia?

  42. Osmo Soin­in­vaara:
    Kru­unuvuoreny­hteys Hert­toniemen kaut­ta vas­taa sitä, ettei Lau­tasaares­ta olisi yhteyt­tä suo­raan Helsinki­in vaan pitäisi kiertää Keilaniemen ja Kuu­sisaaren kaut­ta. Houkut­tel­e­va ja tavoitel­tu kaupunginop­sa kan­takaupun­gin tun­tu­mas­sa siir­ty­isi 17 kilo­metrin päähän kantakaupungista.

    Hyvil­lä joukkoy­hteyk­sil­lä tämä olisi 20 min­uutin matkan päässä, kuten Souk­ka. Yhtä nopea ja jopa nopeampi kuin raitovaunu.

    Laut­tasaaren keskus­ta on 4 km päässä rautatiease­mas­ta (sama kuin Ruskea­suo, ja välis­sä kaupunkia). Laa­jasa­lon keskus­ta on lin­nun­teitse 6 km päässä.

    Sinän­sä hyviä ideoita voi pila­ta dog­maat­tisel­la asenteella.

  43. Joo, tuulisuo­jat sil­lalle ovat hyvä aja­tus. Lisäk­si kan­nat­taisi harki­ta läm­mi­tys­tä, jos sil­ta rakennetaan.

  44. Oli­pa val­taisa pet­tymys tämä Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan kan­ta Could City ‑han­kkeeseen! Tässä han­kkeessa Helsinkiä olti­in kehit­tämässä todel­la mie­lenki­in­toisel­la ja uni­ikil­la taval­la. Sisäpi­ho­jen rak­en­t­a­mi­nen keskus­ta-alueel­la on tärkeää, kos­ka vapaa­ta tont­ti­maa­ta ei ole paljon. Han­ket­ta vieti­in eteen­päin vieläpä yksi­tyisel­lä rahal­la ja halulla.

    Cloud Cityl­la olisi todel­lisu­udessa ollut hyvin pieni vaiku­tus näkymi­in alueen välit­tömässä ympäristössä, kuten voiti­in havai­ta vuo­den 2012 taide­in­stal­laa­tios­ta. Pro­jek­til­la oli Helsin­gin design­pääkaupunkivuo­den WDC Helsin­ki 2012 ‑sta­tus. Näinkö tämä menee, että design­pääkaupunk­i­na esitel­lään kaiken­laista hienoa, ja sit­ten kaikessa hil­jaisu­udessa nämä upeat han­kkeet hau­dataan myöhemmin?

    On selvää, että lähi­talo­jen asukkaista löy­tyy vas­tus­tus­ta uusille han­kkeille, mut­ta kaupunkia ei voi kehit­tää pelkästään lähi­a­sukkaiden ehdoil­la. Muu­toin­han ei juuri mitään saataisi raken­net­tua. Muis­tu­tan vielä, että Helsin­gin korkean rak­en­tamisen selvi­tyk­sessä alue todet­ti­in sopi­vak­si 16-ker­roksiselle rak­en­tamiselle. Lau­takun­nan päätöstä on vaikea ymmärtää. On käsit­tämätön­tä, että kapun­gin luon­nol­lista kehi­tys­tä halu­taan estää täl­lä taval­la. Kaupun­gin ei ole tarkoi­tus olla mikään ulkoilmamuseo.

    Upea kaupun­ki koos­t­uu kokoel­mas­ta hieno­ja ja ain­ut­laa­tu­isia helmiä. Tämä olisi ollut yksi upea ja mie­lenki­in­toa herät­tävä hel­mi lisää Helsinki­in. Siitä olisi voin­ut tul­la ken­ties samankaltainen maamerk­ki kuin Pra­han “Tanssi­va talo”, joka on myöskin mod­erni raken­nus van­has­sa ympäristössä. Meriko­rt­telin ympäristö ei tosin ole eri­tyisen eheää edes nyt, kun aivan lähistöl­lä on 60-luvun kerrostaloja.

    Voisitko muuten kir­joit­taa blogimerkin­nän siitä, mitä tämän raken­nuk­sen kanssa oikein tapah­tui, kun koko jut­tu on aika seka­va. Hak­i­ja siis veti hake­muk­sen­sa pois samaan aikaan, kun lau­takun­ta ilmoit­ti että se ei kan­na­ta kaava­muu­tos­ta??? Aikamoinen sat­tuma, kun kaava­muu­tos oli ollut vireil­lä jo yli kolme vuotta.

    1. Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei ehtinyt sanomaan Cloud Citys­tä mitään, kos­ka hak­i­ja veti hake­muk­sen pois. Min­ul­la on käsi­tys, että han­ke olisi läpäis­syt lau­takun­nan, val­tu­us­tos­ta en olisi men­nyt takuuseen.

  45. Näin ympäri vuo­den pyöräil­e­vana olen var­ma, että pyöräil­i­jät polke­vat paljon mielum­min kymme­nessä min­uutis­sa Kru­unuvuoren sil­taa kan­takaupunki­in kuin käyt­tävät huo­mat­tavasti pidem­män ajan jonkun lau­tan odot­telu­un, laut­taan jonot­tamiseen, lau­tan las­tauk­seen ja itse laut­ta­matkaan. Aika kuluu ryysik­sessä pyörän kanssa seisoskel­lessa sen sijaan että voi naut­tia pyöräi­lyn tuo­mas­ta vapau­den tunteesta. 

    Sitä mukaa kun pyöräi­lykult­tuuri kehit­tyy ja ihmiset oppi­vat käyt­tämään nastarenkai­ta ja sään mukaista pukeu­tu­mista, eivät sil­lan sääolotkaan ole mikään ongelma.

  46. Elmo Allén: Tältä muuten näyt­tää kalli­o­lainen autokauppa. 

    Metroau­tos­ta tuli viime viikol­la kir­je, jos­sa ker­rot­ti­in Kallion toimip­is­teen siir­rosta jon­nekin kehä-III:n taakse.

  47. Äärim­mäisen Pet­tynyt:
    Sisäpi­ho­jen rak­en­t­a­mi­nen keskus­ta-alueel­la on tärkeää, kos­ka vapaa­ta tont­ti­maa­ta ei ole paljon. 

    Van­ho­jen raken­nusten sisäpi­hoille on monin paikoin tehty onnis­tuneesti täy­den­tävää lisärak­en­tamista, mut­ta Punavuoren kaltaisil­la torni­raken­nelmil­la pilataan sekä van­ha että uusi rakennus. 

    Kyl­lähän kaupunki­in voi rak­en­taa myös korkei­ta talo­ja, mut­ta kan­takaupun­ki ja van­hat raken­nuk­set pitäisi jät­tää rauhaan!

  48. Kusti P.:
    Joo, tuulisuo­jat sil­lalle ovat hyvä aja­tus. Lisäk­si kan­nat­taisi harki­ta läm­mi­tys­tä, jos sil­ta rakennetaan. 

    Läm­mi­tys on kallista, kos­ka se kulut­taa ener­giaa, vaik­ka sit­ten esim. hiili­pa­to­ja tuo­ta tarkoi­tus­ta varten käytettäisiin. 

    Mitä mak­saa kaupun­gin oma sähkö sille itselleen sil­lan sähköläm­mi­tyskäytössä? Jos kaupungilla on talvisin ylimääräen­er­giaa, jos­ta ei saa­da markki­nahin­taa, voi se vaikut­taa sil­lan läm­mi­tyskus­tan­nuk­si­in. Ken osaa laskea, hän esit­täköön sil­lan läm­mit­tämisen kus­tan­nusarvion, sen elinkaaren aikana. Joku sil­tainsinööri ehkä osaisi …

    Läm­mi­tyskaapelia voisi noin pitkäl­lä sil­lal­la tarvi­ta kym­meniä, ellei peräti sato­ja kilo­me­tre­jä. Onko­han tuol­laisia kulu­ja mukana sen sil­lan (tai sil­to­jen) kustannusarviossa?

    Ennen monia sil­to­ja on tien vier­essä tosi­aan varoituk­sia, jois­sa ker­ro­taan, että sil­ta on ajoit­tain jäi­nen. Ole­tan, että kaupun­ki käyt­täisi mieluiten suo­laa sen jään sulat­tamiseen, mut­ta se taas nopeut­ta­nee sil­lan terä­sosien ruos­tu­mista, ja samal­la niitä sil­lan elinkaarikustannuksia.

    1. Kaupun­ki ei koskaan käytä katu­jen läm­mit­tämiseen sähköä vaan kaukoläm­mön palu­u­vet­tä, Ero pri­maariener­giasa on noin 12-kertainen.

  49. Tuo­mas L:
    Näin ympäri vuo­den pyöräil­e­vana olen var­ma, että pyöräil­i­jät polke­vat paljon mielum­min kymme­nessä min­uutis­sa Kru­unuvuoren sil­taa kan­takaupunki­in kuin käyt­tävät huo­mat­tavasti pidem­män ajan jonkun lau­tan odot­telu­un, laut­taan jonot­tamiseen, lau­tan las­tauk­seen ja itse laut­ta­matkaan. Aika kuluu ryysik­sessä pyörän kanssa seisoskel­lessa sen sijaan että voi naut­tia pyöräi­lyn tuo­mas­ta vapau­den tunteesta. 

    Sitä mukaa kun pyöräi­lykult­tuuri kehit­tyy ja ihmiset oppi­vat käyt­tämään nastarenkai­ta ja sään mukaista pukeu­tu­mista, eivät sil­lan sääolotkaan ole mikään ongelma. 

    Ole­tan, että kaupun­ki toivoo sinne Kru­unuvuoren­ran­taan asukkaik­si mah­dol­lis­ten sukka­puku­fil­lar­istien(?) ohel­la myöskin niitä, jot­ka siel­lä laut­tater­mi­naalis­sa tapaa­vat naa­pure­itaan ja joiden kanssa jut­tu vielä laut­ta­matkallakin mukavasti sujuu, esim. lat­tekupil­lisen kera. 

    Siinä seuras­sa voisi ehkä mus­tanaamiok­si son­nus­tau­tunut kokea toki asun­sa vääräk­si ja olon­sa epä­mukavak­si, vaik­ka ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tusten alta Helsinki­in muut­ta­neet Laman­da Lua­gan ja Tara Tam­a­gan siel­lä lau­tal­la sat­tuisi tapaa­maan. Puku pääl­lä muis­te­len Mus­tanaamion hei­dän häis­säänkin esiintyneen.

    Kaupungis­sa ei pitäisi tarvi­ta ns. lantsare­i­ta, ja myös sen pyöräi­lyn, jos sitä joku halu­aa har­joit­taa, pitäisi sujua ilman pakol­lista suihkus­sa käyn­tiä. Pyöräil­lä pitää kaupungis­sa voi­da, vaik­ka ihan liitu­raita­puku yllä, kun­han ei liikaa kiiret­tä (tai vas­tatu­ul­ta sil­lal­la) pidä. Eri tilanne voi olla tietysti sil­loin, jos pol­kee Helsinki­in esimerkik­si Loh­jan, Nur­mi­jär­ven tai Por­voon etäisyydeltä.

    Vapau­den tun­net­ta voi tun­tea myös lau­tal­la, vesitse kun voi ajatel­la pää­sevän­sä vaik­ka “Ran­gooni­in ja Kiinaan” asti. Harvem­pi kai nyt sen­tään kovin pitk­iä työ­matko­ja tykkää polkea, ainakaan näin pimeään, tuuliseen tai kylmään vuo­de­naikaan. Laut­ta­mat­ka voisi suo­da sopi­van, muka­van hengähdys­tauon siinä välis­sä. Ter­mi­naalis­sa ja lau­tal­la ehtii myös kätevästi käyt­tää vaik­ka älykän­nykkään­sä, mikä voi tuulisel­la sil­lal­la polkies­sa olla haasteellisempaa.

  50. Osmo Soin­in­vaara:
    Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta ei ehtinyt sanomaan Cloud Citys­tä mitään, kos­ka hak­i­ja veti hake­muk­sen pois. Min­ul­la on käsi­tys, että han­ke olisi läpäis­syt lau­takun­nan, val­tu­us­tos­ta en olisi men­nyt takuuseen.

    Kiitos tiedos­ta, mut­ta tästä alku­peräis­es­tä kir­joituk­ses­tasi sai eri­laisen kuvan:

    “Hake­mus rak­en­taa kort­telin sisään 16-ker­roksi­nen asuin­raken­nus esitetään hylät­täväk­si, kos­ka ei sovi hyväksyt­ty­i­hin kaavoitusperiaatteeisiin.”

    1. Äärim­mäisen pettynyt,
      Tek­stis­sä ker­root­tin, mitä viras­to esit­ti. Mitä lau­takun­ta ajat­telee, on kokon­aan toinen asia.

  51. Mies telakalta: Van­ho­jen raken­nusten sisäpi­hoille on monin paikoin tehty onnis­tuneesti täy­den­tävää lisärak­en­tamista, mut­ta Punavuoren kaltaisil­la torni­raken­nelmil­la pilataan sekä van­ha että uusi rakennus. 

    Kyl­lähän kaupunki­in voi rak­en­taa myös korkei­ta talo­ja, mut­ta kan­takaupun­ki ja van­hat raken­nuk­set pitäisi jät­tää rauhaan!

    Maku­ja on monia. Yhden mielestä täl­lainen mitätön asia pilaa van­han ympäristön täysin, toisen mielestä se luo mie­lenki­in­toista ja ker­roksel­lista kaupunkiku­vaa. Maail­mal­la on lukuisia hieno­ja esimerkke­jä, kuin­ka uut­ta voidaan yhdis­tää men­estyk­sel­lis­es­ti van­haan. Kyl­lä tämä kyseinen kan­takaupun­gin (epäe­heä) lai­ta-alue olisi kestänyt tuon mata­lan tornin oikein hyvin.

  52. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: niitä, jot­ka siel­lä laut­tater­mi­naalis­sa tapaa­vat naa­pure­itaan ja joiden kanssa jut­tu vielä laut­ta­matkallakin mukavasti sujuu, esim. lat­tekupil­lisen kera. 

    Tämä ei, lievästi san­ot­tuna, vas­taa koke­muk­siani suo­ma­lai­sista joukkoliikenteestä.

  53. anon­il­li: Tämä ei, lievästi san­ot­tuna, vas­taa koke­muk­siani suo­ma­lai­sista joukkoliikenteestä. 

    Meil­lä saat­taakin olla paljon (tai ainakin vielä jonkin ver­ran) oppimista ns. van­hem­mista kult­tuuri­maista, jois­sa on kehit­tynyt monia eri­laisia väestön sosi­aalisen kanssakäymisen tapo­ja ja muo­to­ja. Nuorem­pi polvi saat­taa kyl­lä olla tässä asi­as­sa hyvän matkaa pidem­mäl­lä kuin moni yrmeä tup­pisuu, vaik­ka luulisin että enem­män tuo on asen­teesta kiin­ni kuin iästä. Pienessä sopi­van kokoises­sa yhteisössä voi asukkaiden kanssakäymi­nen olla toisaal­ta myös paljon parem­mal­la tolal­la kuin jos­sain tiheästi asute­tus­sa suurkaupungissa.

    Euroopan taa­javäkisem­mil­lä alueil­la ei ehkä väestö rauhan aikana olisi ilman voimakkaam­paa sosi­aal­is­tu­mista kestänyt stres­siä, jon­ka huo­mat­ta­van paljon tiuhempaan tapah­tu­vat vier­aan ihmisen kohtaamiset lähi­etäisyy­del­lä voivat isois­sa kaupungeis­sa ja joukkoli­iken­nevä­lineis­sä aiheuttaa.

  54. Pyörän kul­je­tus onnis­tuu nykyaikaises­sa ratikas­sa siinä kuin lau­tas­sa, met­rossa tai junassakin.

  55. EKK:
    Pyörän kul­je­tus onnis­tuu nykyaikaises­sa ratikas­sa siinä kuin lau­tas­sa, met­rossa tai junassakin. 

    Mon­tako fil­lar­ia siihen ‘nykyaikaiseen’ ratikkaan mah­tuu ja miten fil­lar­is­tit saa­vat esim. sadesääl­lä kuraan­tuneet pyörän­sä sisään ja ulos ratikas­ta, jos välipysäkeil­lä tulee matkus­ta­jia vaunuun lisää esim. las­ten­vaunu­jenkin kera? Jos raitio­vaunu on tyhjä, niin saat­taisi tuo fil­lar­in (ainakin sel­l­aisen kokoon­taitet­ta­van) mukaan­ot­to ehkä vielä juuri ja juuri onnis­tu­akin. Ruuh­ka-aikoina en menisi kyl­läkään moista taval­lisel­la pyöräl­lä yrittämään … 

    Mitä mah­taakaan sanoa asi­as­ta HSL? HSL:n mukaan sal­lit­tua on vain pienen, kokoon­taitet­ta­van pyörän kul­je­tus kan­to­pus­sis­saan! (Lähde: http://www.hsl.fi/pyöräily). Muuten tuo on kiel­let­tyä, kuten arvelinkin. Junis­sa pyörää ei saa em. läh­teen mukaan kul­jet­taa ark­isin ruuh­ka-aikoina, eikä bus­seis­sa laisinkaan.

Vastaa käyttäjälle Markku af Heurlin Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.