Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.12.2014

(Esi­tys­lis­taan tästä)

Hämeen­tie 153, Arabianranta

Toim­i­ti­la­raken­nusten kort­telialue pure­taan ja tilalle raken­netaan 6 – 8 ‑ker­roksisia asuin­raken­nuk­sia, yhteen­sä 17 600 k‑m2. Samal­la kokeil­laan, voisiko narul­la työn­tää. Tämän raken­nu­soikeu­den lisäk­si voi rak­en­taa 700 k‑m2 liiketi­laa. Naa­pu­rit eivät oikein pidä korkeista taloista. Yli 400 asukas­ta lisää Ara­bi­an­ran­taan. Asum­i­nen jyrää työ­paikko­ja. Markki­nat toimivat.

Pohjoinen Hes­pe­ri­ankatu 15

Van­han suo­jeluskun­tien talon ase­makaavaa muute­taan niin, että ker­rosalas­ta 2 450 k‑m2 saa käyt­tää asumiseen. Samal­la kokon­aisker­rosala kas­vaa 11 000 k‑m2:sta 13 000 k‑m2:iin. Olevas­sa todel­lisu­udessa ei mikään muu­tu, vaan kaa­va päivitetään vas­taa­maan todel­lisu­ut­ta. Talo nyt vain sat­tui ole­maan 2 000 k‑m2 liian suuri ja muu­tos asun­toi­hin oli toteutet­tu etu­pain­ois­es­ti. Sinän­sä tuol­la alueel­la käyt­täisin kaavamerk­in­tää, jos­sa taloa saa käyt­tää asumiseen tai toimis­toi­hin tai mihin nyt parhaak­si näkee, kun­han ei häir­itse naapureitaan.

Koirasaa­reen 1600 asukasta

St1:n omis­tuk­ses­sa ole­vaan Koirasaa­reen tehdään hyvin elit­is­tisen tun­tu­inen asuinalue. Kaaval­u­on­nos oli lau­takun­nan käsit­telyssä april­lipäivänä. Aika kallis kaa­va toteut­taa, mut­ta kaipa nuo tietävät mitä tekevät. Ei ole kaupun­gin murhe.

Mel­lunkylän Tanko­vain­ion kaava

Alueelle piti tul­la pien­talo­ja, mut­ta maaperä on niin kallista rak­en­taa, että han­ke ei kan­na­ta kuin ker­rostaloina. Perustelu on ymmär­ret­tävä, mut­ta oikeas­t­aan epäloogi­nen. Jos han­ke huonon maaperän olois­sa on kan­nat­tavampi ker­rostaloalueena, olisi se aivan yhtä paljon kan­nat­tavampi vaik­ka maaperä olisi hyvää. Jos on tarkoi­tus rak­en­taa pien­talo­ja ja ker­rostalo­ja ton­teille, joista toinen on huonoa maa­ta ja toinen hyvää, on aivan saman­hin­taista, tehdäänkö pien­talot hyvälle ja ker­rostalot huonolle maalle, mut­ta pien­talo­pro­jek­tia ei saa­da kan­nat­ta­maan itseään kuin hyväl­lä maal­la. Pien­talokaa­vat ovat pien­taloa­sumisen subventiota.

Kes­ki-Pasi­lan rat­api­hako­rt­telei­den ase­makaa­van luonnos

Lau­takun­ta kehot­ti tutki­maan tähän olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta, mut­ta ei se siitä paljon nous­sut. Jos jos­sain korkea­ta rak­en­tamista niin tääl­lä! On tuos­sa 15-ker­roksisia talo­ja, mut­ta eihän niistä näe edes Tallinnaan. Alueelle tulee nykynäkymin 160 000k‑m2, 3 000 asukas­ta ja 1000 työ­paikkaa. Tätä pitää vielä vähän katsella.

 

44 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.12.2014”

  1. Ei ole mitään järkeä tehdä tor­nialuet­ta, jos­sa talot ovat sit­ten jotain tynkiä. Korkean rak­en­tamisen tarkoi­tus on säästää tilaa ja toisaal­ta houkutel­la laadukas­ta yri­tys­toim­intaa. Nyt tuos­sa tehdään teho­ton­ta ja huonoa kaupunkia. Jos tuo uhkaa jäädä matal­ien tornien hajanaisek­si sekamel­skak­si, jos­sa kaupunki­ti­la on käveli­jän kannal­ta surkeaa, niin sit­ten on parem­pi pistää kaa­va jäi­hin ja muut­taa kaa­va tehokkaak­si kort­te­likaupungik­si, jota Urban 2.0:kin ilmeis­es­ti ehdot­taa. Mitään bud­jet­ti­mallin La Defenseä ei pidä sal­lia, ja ylipäätään tuol­lainen illak­si tyh­jenevä toimis­to­tor­nialue on ideana syvältä. 

    Hybrid­i­tor­nit (matalinkin vähin­tään 30 ker­rosta), Tripla ja sit­ten hitosti lisää asum­ista sil­lan pohjois­puolelle yhdis­tet­tynä monipuoliseen kaupunk­inäkymi­in ja kun­nol­lisi­in kivi­jal­ka­li­iketiloi­hin, kiitos. Tor­nialue­han voi rak­en­tua hissuk­seen torni ker­ral­laan, joten ei ole järkeä pienen­tää nyt torne­ja, jot­ta ne rak­en­tu­isi­vat heti.

  2. Hämeen­tie 153: Tämä on vähän surullista siinä mielessä, että raken­nuk­ses­sa toimii alueen ain­oa kun­nolli­nen rav­in­to­la: Dylan. Sen liiket­toim­inta perus­tunee siihen, että viikol­la työn­tek­i­jät käyvät lounaal­la ja viikon­lop­puisin asukkaat brunssilla.

    Toim­i­ti­la­raken­nus itsessään on aivan sysiru­ma ja joutaakin jyrän alle, mut­ta tämän päätök­sen myötä Ara­bi­an­ran­ta ottaa taas yhden askeleen kohti varsi­naista asumalähiötä.

  3. Hin­noitel­laanko tont­tineliömetri eri taval­la ker­rostalokaa­va-alueel­la kuin pientalokaava-alueella?

    1. Hin­noitel­laanko tont­tineliömetri eri taval­la ker­rostalokaa­va-alueel­la kuin pientalokaava-alueella?

      Hin­noitel­laan, aivan eri taval­la. Hin­ta perus­tuu enem­mänkin ker­rosneliöi­hin kuin maa-alaan. Jos hin­noiteltaisi­in raken­nu­soikeu­teen kat­so­mat­ta samal­la pin­ta-alahin­nal­la, pien­talot rak­en­tu­isi­vat alueen laidoille ja keskeisil­lä paikoil­la olisi vain ker­rostalo­ja. Tämä olisi monel­la tavoin hyvä ratkaisu, mut­ta tois­t­en mielestä taas ei.

  4. Hes­pe­ri­ankadus­ta olen samaa mieltä, mut­ta samaa merk­in­tää pitäisi käyt­tää koko kaupungis­sa. Ymmär­rän jotenkin, jos joku halu­aa rajoit­taa raskas­ta teol­lisu­ut­ta, mut­ta onko talos­sa pien­te­ol­lisu­ut­ta, toimis­to­ja vai asun­to­ja, ei kuu­lu kaupungille vaan talon omis­ta­jalle. Samoin neliömäärät voisi pois­taa kokon­aan kaavoista. Sekin on asia, joka kuu­luu ton­tin omis­ta­jalle, ei kaupungille.

    Korkeu­den sen sijaan jät­täisin kaavaan merkin­näk­si, kos­ka se vaikut­taa usein suo­raan naa­puri­inkin. Val­on saan­ti on kiin­ni juuri korkeud­es­ta. Kuusi ker­rosta ja vint­ti on todet­tu monas­ti viihty­isyy­den mak­si­moin­niksi kaupunkiym­päristössä kun­han kort­te­limuo­to pide­tään tiivi­inä ja kadut riit­tävän kapeina.

    Peri­aat­teessa Helsingis­sä ei tarvi­ta yhtään korkeaa taloa, kos­ka tont­ti­maas­ta ei Helsingis­sä tule koskaan ole­maan pulaa. Jos kuitenkin halu­taan rak­en­taa mod­erni mon­u­men­taali, niin se pitää tehdä kun­nol­la. Alueen pitää olla tiivis, korkea ja riit­tävän laa­ja. Pasi­la on ihan hyvä vai­h­toe­hto tuol­laiselle arkkite­htooniselle testosteronipläjäykselle.

    Ne havain­neku­vat, joi­ta olen joskus näh­nyt Pasi­las­ta, oli­vat surkei­ta. Talo­ja aivan liian vähän ja aivan liian matalia. Jos parem­paa ei ole syn­tymässä, kan­nat­taa Pasi­lakin vetää kuusi ker­rosta ja vint­ti muot­ti­in. Sil­lä saadaan taku­u­var­masti toimi­vaa kaupunkia, kun­han kort­telit osa­taan piirtää tiivi­isti suorakaiteiksi.

  5. Olen aina ihme­tel­lyt Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikkaa. Toisel­la suul­la san­o­taan, että ole maa­ta, mihin rak­en­taa, ja taas toisel­la suul­la, että halu­taan ei halu­ta tor­ni­talo­ja. Jos asun­to­ja todel­lakin halu­taa kaupunki­in lisää, pitäisi lähtöko­h­ta olla, että mihinkään ei raken­neta enää alle 15-ker­roksisia raken­nuk­sia. Ja lähelle keskus­taa vielä korkeam­paa rakennuskantaa.

  6. Janne: Toim­i­ti­la­raken­nus itsessään on aivan sysiru­ma ja joutaakin jyrän alle, mut­ta tämän päätök­sen myötä Ara­bi­an­ran­ta ottaa taas yhden askeleen kohti varsi­naista asumalähiötä.

    Voisko lau­takun­ta muut­ta ne 700 neliötä liiketi­laa pakol­lisik­si? Samaa rav­in­to­laa niihin ei ehkä saa, mut­ta jonkun rav­in­tolan kuitenkin.

  7. Kes­ki-Pasi­laan ehdot­tomasti korkea­ta ja tiivistä. Se on täysin opti­maa­li­nen alue sen kaltaiselle rakentamiselle. 

    Mikähän tuo Koirasaari lie­nee? tuskin se Rajasaari on, jos­sa koirat viihtyvät.

  8. Janne:
    Hämeen­tie 153: Tämä on vähän surullista siinä mielessä, että raken­nuk­ses­sa toimii alueen ain­oa kun­nolli­nen rav­in­to­la: Dylan. Sen liiket­toim­inta perus­tunee siihen, että viikol­la työn­tek­i­jät käyvät lounaal­la ja viikon­lop­puisin asukkaat brunssilla. 

    Usein uno­hde­taan, että työ­paikko­jen ja asun­to­jen yhdis­tämisel­lä samalle alueelle on merkit­tävä vaiku­tus palve­lu­tar­jon­taan. Sil­loin mon­et palve­lut ovat käytössä sekä päiväl­lä että illalla.

    Nyt työ­paikko­ja muute­taan asun­noik­si ympäri kan­takaupun­gin reuno­ja, kos­ka “markki­nat toimi­vat”, kuten blo­gisti lausuu. Lop­putu­lok­se­na toimis­tot ovat kehäl­lä, kos­ka niiden sijain­nista kan­takaupungis­sa ei olla valmi­ita mak­samaan yhtä paljoa kuin asunnoista.

    Palk­in­tona pitenevät työ­matkat ja kak­si aluet­ta, joista toinen on kuol­lut illal­la ja toinen päiväl­lä. Kehäl­lä on päiväl­lä auki ole­va Ami­ca tai Sodex­ho ja ara­bi­apit­sku­laut­tasaa­res­sa ei mitään, kos­ka ilman lounasasi­akkai­ta ei rav­in­to­laa pyöritetä.

    Kokon­ais­näke­myk­sen puutet­ta, kos­ka ain­oa asia joka merk­it­see on, että “markki­nat toimi­vat”. Toimi­vas­ta kaupungista viis.

    1. Kan­takaupungis­sa on kyl­lä aika hyvä työ­paikkao­mavaraisu­us. Jos joku toimis­to muute­taankin asun­noik­si, omavaraisu­us on silti seudun korkein. Mut­ta ei toki kan­na­ta tehdä yksipuolisia asuinaluei­ta. Emme voi kuitenkaan pakot­taa työ­paikko­ja paikkoi­hin, jonne ne eivät halua mennä.

  9. Lau­takun­ta kehot­ti tutki­maan tähän olen­nais­es­ti suurem­paa tehokku­ut­ta, mut­ta ei se siitä paljon nous­sut. Jos jos­sain korkea­ta rak­en­tamista niin tääl­lä! On tuos­sa 15-ker­roksisia talo­ja, mut­ta eihän niistä näe edes Tallinnaan. Alueelle tulee nykynäkymi­nen 160 000k-m2, 3 000 asukas­ta ja 1000 työ­paikkaa. Tätä pitää vielä vähän katsella.

    Tont­tite­hot on hyvät, 2,2 — 4 eli lisää neliöitä o niitä nos­ta­mal­la ei ole olen­nais­es­ti lisää teho­ja saatavil­la. Eli lau­takun­ta on hyvä ja kat­soo mihin se maa on käytet­ty, joka ei asuintontteina:
    1) Katu­verkko. Lähde­täänkö nyt vaik­ka siitä että se Fir­donkatu, joka on siis sivuku­ja Pasi­laOne-keskuk­sen ja tämän alueen välis­sä on Man­ner­heim­intien levyine.
    2) Puis­to alueen keskel­lä. Jos­sain Kes­ki-Pasi­las­sakin lie­nee syytä olla ihan puis­toakin, eli sinän­sä tämä on perustel­tu, toki rajoista voidaan aina keskustella.
    3) Eril­liset koulun ja päiväkodin ton­tit. Kai nämä voisi osin olla asuin­talo­jen ensim­mäi­sis­sä kerroksissa.

    Eli tuol­ta poh­jal­ta voi miet­tiä mis­tä niille ton­teille saisi lisää tilaa.

  10. Osmo Soin­in­vaara: Kan­takaupungis­sa on kyl­lä aika hyvä työ­paikkao­mavaraisu­us. Jos joku toimis­to muute­taankin asun­noik­si, omavaraisu­us on silti seudun korkein. Mut­ta ei toki kan­na­ta tehdä yksipuolisia asuinaluei­ta. Emme voi kuitenkaan pakot­taa työ­paikko­ja paikkoi­hin, jonne ne eivät halua mennä. 

    “Kan­takaupun­gin” sisäl­lä on hyvin eri­laisia aluei­ta. Ei pidä sekoit­taa Punavuor­ta Arabianrantaan 🙂

  11. Mik­si Kes­ki-Pasi­lan kort­telei­den keskelle pitäisi rak­en­taa monikaistainen moot­tori­tiemäi­nen Vetu­ri­tie liit­tym­i­neen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläin­tarhan Nor­den­skiöldinkadun ja Man­ner­heim­intien ruuhkiin? 

    Kes­ki-Pasi­lan ohit­ta­va läpi­a­joli­ikenne voitaisi­in hyvin ohja­ta alueen län­sire­unas­sa Pasi­lankat­ua pitkin, ja radan itäpuolel­la­han kul­kee jo Rat­api­hantie ja Mäkelänkatu välit­tämässä kaupunki­in johtavaa liikennettä.

  12. Pasi­laan pitäisi rak­en­taa hotelle­ja ja mui­ta pil­ven­pi­irtäjiä niin paljon, että kaik­ki saa­vat var­masti tarpeek­seen, kun siihen nyt on tilaisu­us. Samal­la kan­takaupun­ki ja sen meren­ran­nat voidaan jät­tää rauhaan yksit­täisiltä tornirakennuksilta.

  13. Taivaan­ran­nan maalari:
    Pasi­laan pitäisi rak­en­taa hotelle­ja ja mui­ta pil­ven­pi­irtäjiä niin paljon, että kaik­ki saa­vat var­masti tarpeek­seen, kun siihen nyt on tilaisu­us. Samal­la kan­takaupun­ki ja sen meren­ran­nat voidaan jät­tää rauhaan yksit­täisiltä tornirakennuksilta. 

    Olen samaa mieltä. Jos yleisö sijoite­taan seu­raa­maan esimerkik­si jotain esi­tys­tä siten, että pisim­mät ihmiset ovat eturivis­sä, eivät takana ole­vat näe mitään. Jos pisim­mät hujopit ovat takarivis­sä, pää­sevät kaik­ki osal­lisik­si siitä, mitä tar­jol­la on.

    Tänään HS ker­toi, että aurinko pais­toi mar­rasku­us­sa Helsingis­sä vain 13 tun­tia. Tähän aikaan vuodes­ta se auringon valo tulee eri­tyisen mata­lal­ta, jos on tul­lak­seen. Mik­si kum­mas­sa jotkut halu­a­vat peit­tää meiltä korkein raken­nuksin tuonkin vähän?

  14. Osmo Soin­in­vaara:
    Kan­takaupungis­sa on kyl­lä aika hyvä työ­paikkao­mavaraisu­us. Jos joku toimis­to muute­taankin asun­noik­si, omavaraisu­us on silti seudun korkein. Mut­ta ei toki kan­na­ta tehdä yksipuolisia asuinaluei­ta. Emme voi kuitenkaan pakot­taa työ­paikko­ja paikkoi­hin, jonne ne eivät halua mennä. 

    Onko OK tehdä alueista, jois­sa nykyiset asukkaat halu­a­vat asua sel­l­aisia, jois­sa he (nimeno­maan he) eivät halu­aisi asua?
    Val­tu­ute­tun kan­nat­taisi ehkä joskus uhra­ta aja­tus sille, onko hänet nykyiseen ase­mansa val­tu­us­tossa äänestäneet Helsin­gin nykyiset asukkaat vai ns. ns. “tule­vat asukkaat”, joiden eteen kaupungis­sa tun­nu­taan nyky­isin uhraa­maan aina vain enemmän.

  15. Junamies:
    Mik­si Kes­ki-Pasi­lan kort­telei­den keskelle pitäisi rak­en­taa monikaistainen moot­tori­tiemäi­nen Vetu­ri­tie liit­tym­i­neen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläin­tarhan Nor­den­skiöldinkadun ja Man­ner­heim­intien ruuhkiin? 

    Kes­ki-Pasi­lan ohit­ta­va läpi­a­joli­ikenne voitaisi­in hyvin ohja­ta alueen län­sire­unas­sa Pasi­lankat­ua pitkin, ja radan itäpuolel­la­han kul­kee jo Rat­api­hantie ja Mäkelänkatu välit­tämässä kaupunki­in johtavaa liikennettä.

    Junamies osui naulan kan­taan. Lisäk­si Itä- ja Län­si-Pasi­lan välil­lä pitäisi olla muitakin poikkiy­hteyk­siä kuin Pasi­lan­sil­ta, esim. Rautatieläisenkadun tai Radiokadun tasal­la. Pasi­las­sa ei pidä arastel­la radan päälle rakentamisessa.

    Ylipään­sä Viras­tolle ei ole Pasi­lan idea oikein auen­nut. Se on pait­si Helsin­gin kakkoskeskus­ta myös tule­van metropolin ykköskeskus­ta, eri­tyis­es­ti liiken­teel­lis­es­ti. Sen sijaan että raken­netaan radan viereen lähiötä, sinne pitäisi sijoit­taa Suur-Helsin­gin kaupung­in­ta­lo ja kaukoli­iken­teen terminaali. 

    Metroase­ma on sen­tään jo tekeillä.

  16. Junamies: kuitenkin jymähtää etelässä
    kaupunki­in johtavaa liikennettä

    Kuten hyvä joukkoli­iken­n­ev­erkko, tie- ja katu­verkko on käytössä kaikki­in suun­ti­in. Intomieli­nen liiken­nev­as­taisu­us tun­tuu kovin usein tarkastel­e­van vain aamu­ru­uhkatun­nin yhtä suun­taa; kyl­lä kaik­ki ymmärtää että aamu­ru­uhkaa on väistämät­tä jos­sain, mut­ta voi miet­tiä miten se kanavoidaan niin ettei muu verkko pysähdy sivu­vaiku­tuk­se­na. Vetu­ri­tielle johde­taan Teol­lisu­uskadun kaut­ta Itäväylän liiken­teestä se osu­us, jon­ka määrän­pää ei ole kan­takaupungis­sa, ja yhä pohjoiseen, tahi Vetu­ri­tieltä Hakamäentielle.

    Mikko H: Samaa rav­in­to­laa niihin ei ehkä saa, mut­ta jonkun rav­in­tolan kuitenkin.

    Luul­tavam­min “pakotet­tu” tyhjä liiketi­la jää raken­nusy­htiön omis­tuk­seen hamaan tule­vaisu­u­teen, tai koko han­ke jäädytetään kos­ka voit­to piene­nee, kunnes liiketi­lalle löy­tyy osta­ja joka luulee voivansa vuokra­ta sitä riit­täväl­lä voitol­la. Ei raken­nusy­htiö siihen kaadu, ei ne lähde hin­taa alen­ta­maan, vaan odot­ta­vat parem­paa het­keä tehdä voittoa.

  17. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Onko OK tehdä alueista, jois­sa nykyiset asukkaat halu­a­vat asua sel­l­aisia, jois­sa he (nimeno­maan he) eivät halu­aisi asua?

    Kaupunkia raken­netaan vuo­sisadoik­si tai ainakin ‑kym­meniksi — sil­lä aika­jän­teel­lä asukkaiden, käyt­täjien ym. vai­h­tu­vu­us on varsin suur­ta. Vaik­ka uut­ta ei raken­net­taisi tai van­haa puret­taisi, ympäristö muut­tuu, kun ihmiset vai­h­tu­vat. Esim. Kata­janokalla vanki­las­ta on tul­lut hotel­li ja alko­holistien asun­to­las­ta hostel­li, mil­lä on ollut huo­mat­ta­va vaiku­tus kaupunkiku­vaan, vaik­ka raken­nuk­set ovat entiset.

  18. hukkaan meni: Vetu­ri­tielle johde­taan Teol­lisu­uskadun kaut­ta Itäväylän liiken­teestä se osu­us, jon­ka määrän­pää ei ole kan­takaupungis­sa, ja yhä pohjoiseen, tahi Vetu­ri­tieltä Hakamäentielle. 

    Teol­lisu­uskadul­ta päsee jo nyt Itä-Pasi­lan Rat­api­hanti­etä käyt­täen pohjoisen suun­taan ja Hakamäen­tielle. Tätä varten ei tarvitse ajel­la Kes­ki-Pasi­lan liikeko­rt­telei­den keskellä.

  19. Hämeen­tie 155:ssä ja 157:ssä on kau­nista tiil­iarkkote­htu­uria, v. 1957 alun perin pien­te­ol­lisu­ustalok­si raken­net­tu , nyt toimis­toina ja varstoina sekä taitelil­i­jatel­jeina toimvia raken­nus. Tyhjää tilaa on, kos­ka toim­i­tiloista on run­sas­ta ylitarjontaa.
    Mietin, eikä pykäliä voisi rus­ta­ta, siten etä huoneis­to voisi toimia sekä asun­tona että toimis­tona, tilanteen ja tarpeen mukaan. Ja että kaavamääräyk­siä voisi muut­taa siten, että huoneit­so­ja voisi muut­ta myös asun­noik­si. Näun­hän on loft-asen­not raken­net­tu Lon­toos­sa ja muual­la suuress maail­mas­sa entisi­in teolliisuusrakennuksiin.

    Turhaa muuten kuvitel­la voivansa nähdä dol­larinku­via silmis­sä. Muu­tostyöt ovat kalli­ita. Ja täl­laisen asun­non neliöt eitä ole yhtä arvokkai­ta kuin suo­raan asun­nok­si rakennetun.

  20. Seurasin BBC:n arkkite­htu­u­ri­o­he­jl­maa. Opti­maalli­nen ker­rosko­rkeus on 6–8 ker­rosta. Sen jäl­keen perus­tusen ja hissien vaa­ti­ma tila mak­saa niin ppaljon, että tätyykin rak­en­taa todlel korkeaa.

  21. Ville: Kaupunkia raken­netaan vuo­sisadoik­si tai ainakin ‑kym­meniksi – sil­lä aika­jän­teel­lä asukkaiden, käyt­täjien ym. vai­h­tu­vu­us on varsin suur­ta. Vaik­ka uut­ta ei raken­net­taisi tai van­haa puret­taisi, ympäristö muut­tuu, kun ihmiset vai­h­tu­vat. Esim. Kata­janokalla vanki­las­ta on tul­lut hotel­li ja alko­holistien asun­to­las­ta hostel­li, mil­lä on ollut huo­mat­ta­va vaiku­tus kaupunkiku­vaan, vaik­ka raken­nuk­set ovat entiset. 

    Tuo vuo­sisadoik­si rak­en­t­a­mi­nen on saat­tanut olla tavoit­teena joskus, yli sata vuot­ta sit­ten. Sil­loin raken­net­ti­inkin kestävää kivikaupunkia, joka on min­ulle hyvin tut­tu. Nykyi­nen rak­en­t­a­mi­nen ei valitet­tavasti tuo­ta useinkaan yhtä kau­nista tulosta, ainakaan sen jäl­keen, kun ongel­mat alkoi­vat, ilmeis­es­ti joskus 1960-luvul­la. Kuin­ka sat­tuikaan, että sil­loin taisi aloit­taa toim­intansa myös Helsin­gin kaupunkisuunnittelulautakunta! 

    Onko KSL:n vaiku­tus kaupunkiku­vaan ollut hyvästä vai pahas­ta? Sitä on aika vaikea sanoa, kun esimerkke­jä löy­tyy kummastakin.

    Asuin­talo­jen asukkaiden aika­jänne voi olla myös aika pitkä. Eräs suku­laiseni asuu talos­sa, jos­sa on asunut jo noin kuusikym­men­tä vuot­ta. Niis­sä talois­sa, jois­sa olen itse asunut, on yleen­sä vai­h­tu­vu­us ollut pien­tä. Ehkä se johtuu siitä, että olen pyrkinyt val­it­se­maan asun­toni viihty­isiltä alueilta. 

    Epävi­ihty­isik­si tehdy­il­lä, tai sel­l­aisik­si muutet­tavil­la alueil­la eivät asukkaatkaan halua pitkään asua. Alueen huonot puo­let tule­vat yleen­sä ilmi vas­ta jonkin ajan kulut­tua. Se näkyy tietysti myös vai­h­tu­vu­udessa. Sel­l­aiset alueet, joil­la vai­h­tu­vu­us on suur­ta, ovat vaaras­sa slummiutua.

    Olen itse ollut töis­sä raken­nuk­ses­sa, jon­ka paikalle raken­net­tu talo Laut­tasaa­res­sa on jo nyt puret­tu, ja nyt sille paikalle raken­netaan jälleen uut­ta. Samoin tehdään näköjään muual­lakin, kuten ilmeis­es­ti koh­ta Hämeentie153:n ton­til­la. Viimek­si­mainit­tu tont­ti oli tyhjä, sil­loin kun sat­u­in ole­maan puolestaan sil­lä ilman­su­un­nal­la töis­sä. Sen jäl­keen ao. ton­tille raken­net­tu talo siis pure­taan (vai onko jo puret­tu?), vain muu­ta­man kymme­nen vuo­den jälkeen.

    PS. Tämä O.S.:n pal­s­ta on muuten mielestäni siitä varsin hyödylli­nen, että tääl­lä voi saa­da uut­ta, välil­lä hyödyl­listäkin tietoa eri­lai­sista näkökul­mista. Kaik­ki omaa ajat­telua avar­ta­vat näkökul­mat ovat useim­miten hyödyl­lisiä. Ihmis­ten koke­mus­pi­irei­hin voi kuu­lua kovin eri­laisia aika- ja muitakin per­spek­ti­ive­jä, minkä vuok­si aja­tusten­vai­h­to niistä on mielestäni itseku­takin kehit­tävää ja tarpeellista.

  22. Har­ri S:
    Olen aina ihme­tel­lyt Helsin­gin rak­en­tamis­poli­ti­ikkaa. Toisel­la suul­la san­o­taan, että ole maa­ta, mihin rak­en­taa, ja taas toisel­la suul­la, että halu­taan ei halu­ta tornitaloja… 

    Maa­ta on vaik­ka muille jakaa. Kyse on ansain­ta­logi­ikas­ta. Kos­ka voit­ta­ja tässä pelis­sä ei ole kaupunki­lainen, on se joku muu. Kuka, olisi kiva tietää.

  23. Junamies:
    Mik­si Kes­ki-Pasi­lan kort­telei­den keskelle pitäisi rak­en­taa monikaistainen moot­tori­tiemäi­nen Vetu­ri­tie liit­tym­i­neen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläin­tarhan Nor­den­skiöldinkadun ja Man­ner­heim­intien ruuhkiin? 

    Kes­ki-Pasi­lan ohit­ta­va läpi­a­joli­ikenne voitaisi­in hyvin ohja­ta alueen län­sire­unas­sa Pasi­lankat­ua pitkin, ja radan itäpuolel­la­han kul­kee jo Rat­api­hantie ja Mäkelänkatu välit­tämässä kaupunki­in johtavaa liikennettä.

    Eikä se itse tie mitään, onhan siinä kaisto­ja joo, mut­ta niiden tilalle saa vaik­ka kukkalaatikoi­ta jos autoista aika jättää.

    Sen sijaan se Pasi­lan­sil­lan kohdan moni­ta­so­ramp­pivir­i­tys satametri­sine kaukaloi­neen on Karmea Hir­veys, joka varmis­taa sen, ettei Makasi­inien alueelle saa­da ikinä tiivistä tai elävää kaupunkia, eli ettei Kes­ki-Pasi­la tule kun­nol­la liit­tymään kaupunki­in etelästä päin. Ja kai tuo jonkun roposen maksaakin.

    Ja tämä aikana, jos­sa yleiskaavavä­ki visioi kaupun­gin alka­misko­htaa Käpylän ase­man pohjoispuolelle!

  24. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Asuin­talo­jen asukkaiden aika­jänne voi olla myös aika pitkä. Eräs suku­laiseni asuu talos­sa, jos­sa on asunut jo noin kuusikym­men­tä vuot­ta. Niis­sä talois­sa, jois­sa olen itse asunut, on yleen­sä vai­h­tu­vu­us ollut pien­tä. Ehkä se johtuu siitä, että olen pyrkinyt val­it­se­maan asun­toni viihty­isiltä alueilta. 

    Helsin­gin sisäi­nen muut­toli­ike oli viime vuon­na noin 16,5% ja jakau­tuu melko tasais­es­ti suurpi­ire­it­täin (viite). Eniten sisäistä muut­to­tap­pi­o­ta on Eteläis­es­tä ja Län­tis­es­tä suurpi­iristä ja kaikissa suurpi­ireis­sä pääosa muut­tovoitos­ta tulee muista kun­nista. Helsingistä löy­tyy talo­ja ja asun­to­ja, jot­ka ovat olleet saman suvun omis­tuk­ses­sa valmis­tu­mis­es­taan läh­tien, mut­ta kyl­lä vai­h­tu­vu­ut­takin on — kaikil­la alueilla.

  25. Ville: Helsin­gin sisäi­nen muut­toli­ike oli viime vuon­na noin 16,5% ja jakau­tuu melko tasais­es­ti suurpi­ire­it­täin (viite). Eniten sisäistä muut­to­tap­pi­o­ta on Eteläis­es­tä ja Län­tis­es­tä suurpi­iristä ja kaikissa suurpi­ireis­sä pääosa muut­tovoitos­ta tulee muista kun­nista. Helsingistä löy­tyy talo­ja ja asun­to­ja, jot­ka ovat olleet saman suvun omis­tuk­ses­sa valmis­tu­mis­es­taan läh­tien, mut­ta kyl­lä vai­h­tu­vu­ut­takin on – kaikil­la alueilla. 

    Suku­talot lienevät Helsingis­sä, sen mit­ta­suhteisi­in näh­den, melkoinen harvinaisuus.

    Jos suo­ma­lais­ten elin­iän­odote on nyt luokkaa 85 vuot­ta ja kas­vaa tuos­ta edelleen, ei yli 10, 25 vuo­den, tai yli 50 vuo­denkaan asum­i­sai­ka samal­la alueel­la tai asun­nos­sa ole koh­ta enää mikään iso harv­inaisu­us, mikäli asun­nos­sa ja sen ympäristössä viihtyy (ja pär­jää). Esim. isos­sa vuokrat­alos­sa tai opiske­li­ja-asun­to­las­sa asuen tuo­ta ei ehkä tule kovin hel­posti ajatelleek­si, jos muut­toau­tot käyvät pihas­sa tiuhaan.

    Ennen eläkeikää lie­nee työ­paikan sijain­nil­la suh­teessa asuin­paikan sijain­ti­in jotain merk­i­tys­tä. Myös moni muu asi­at, kuten ympäristötek­i­jät, liiken­ney­htey­det, muut sidok­set, per­he ja esim. har­ras­tuk­set, sekä miel­tymyk­set, vaikut­ta­vat asiaan. 

    Joku O.S., J.V. tms. saat­ta­vat tietysti pitää hyvänä sitä, että ihmiset oli­si­vat herkkäli­ikkeisem­piä muut­ta­maan. Heille saat­taisi ehkä(?) sopia myös sel­l­ainen, total­i­taarise­na itse pitämäni malli, jos­sa esim. päätän­tä­val­ta ihmis­ten asum­i­s­paikoista olisi keskushallinnon käsis­sä. Olisi­han se tietysti yksinker­taisem­paa ja aika kätevää yri­tys­tenkin kannal­ta, jos työ­markki­nat toimi­si­vat ilman minkään­laista kitkaa. 

    Toisaal­ta, asi­aa voi ja pitää kat­soa myös sieltä tois­es­ta vinkke­listä, eli yksilöi­den, per­hei­den ja mik­sei suku­jenkin näkökul­mas­ta. Halu­aisim­meko kaik­ki asua asun­to­vaunuis­sa tai vuokrakasarmeis­sa, joi­hin perus­tu­va asum­i­nen antaisi mah­dol­lisu­udet siihen, että tuo muut­to alueelta toiselle olisi vähin­tään näen­näis­es­ti helpom­paa? Väestön pakkosi­ir­rot ovat olleet aika total­i­taarista poli­ti­ikkaa näen­näis­demokra­tiois­sa tai dik­tatu­uri­mais­sa. Sel­l­aiseen suun­taanko mm. pam­flet­ti “Seu­raa­vat 400 000 helsinkiläistä” halu­aa mei­dät johtaa? (Pitänee lukea se uudelleen)

    Jos kaupunkia kehitetään, ei pidä pyrk­iä tekemään ker­ral­la liian mas­si­ivisia muu­tok­sia. Kaupunkia ei tule myöskään pila­ta, eikä viihty­isiä aluei­ta tärvel­lä. Esimerkik­si vähin­tään 5–10 vuot­ta alueel­la asuneil­la alka­nee yleen­sä jo olla jonkin­laista näke­mys­tä siitä, mitkä ovat alueet parhaat puo­let, joi­ta ei pitäisi menet­tää. Alueen epäko­h­tien min­i­moin­ti on toinen asia, joista asukkail­la voi olla selkein näke­mys. Riit­tävän hidas ja vähit­täi­nen kehi­tys voi käsit­tääk­seni olla yleen­sä hal­li­tumpaa kuin kovin nopeat ja isot muu­tok­set, joista voi seu­ra­ta ongelmia sote-puolel­lakin, samoin päiväko­tien ja koulu­jen heilahtel­e­vana tarpeena. Jos “kaa­sua” antaa äkisti liikaa, voi “mopo kara­ta käsistä”.

    Mikä muuten mah­taa olla opiske­li­joiden osu­us Helsin­gin sisäis­es­tä muuttoliikkeestä? 

    Mik­si muuten pitäisi keskit­tyä vain kaupun­gin sisäiseen muut­toli­ik­keeseen? Voihan olla, että asuinalueen epävi­ihty­isäk­si teko saa ihmiset jät­tämään koko kaupun­gin. Mikäli “hyvät veron­mak­sa­jat” jät­tävät kaupun­gin, ja tilalle tulee run­sain mitoin “huono­ja veron­mak­sajia”, ts. paljon kaupungilta tarvit­se­via, mut­ta sille vähän antavia, uusia asukkai­ta, voi ao. kehi­tys olla kaupun­gin kannal­ta pitkäl­läkin tähtäimel­lä epä­suo­tu­isaa. Luulisi, että myös jokainen “Jus­si ja Mai­ja”, sekä tietysti “Ville”, tuon asian Helsingis­säkin ymmärtää.

  26. “voi ao. kehi­tys olla kaupun­gin kannal­ta pitkäl­läkin tähtäimel­lä epäsuotuisaa” 

    Ei vain voi, vaan ON. Ja tätähän Helsingis­sä on tapah­tunut jo pitkän aikaa, ts. veron­mak­sa­jat muut­ta­vat pois ja tilalle muut­taa tulon­si­ir­to­jen saama­puolel­la ole­vaa väkeä.

  27. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Voihan olla, että asuinalueen epävi­ihty­isäk­si teko saa ihmiset jät­tämään koko kaupungin.

    Tätä oman asuinalueen epävi­ihty­isyy­den vas­tus­tamista kut­su­taan nimel­lä NIMBY. Se saa löytämään kaiken­laisia hyviä perustelui­ta sille, mik­si juuri min­un asuinympäristössäni ei saa tehdä muutoksia;)

  28. Markku af Heurlin:
    Vähän off-top­ic itseo­h­jau­tu­vista autoista

    http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2014/08/28/googlen-itseohjaava-auto-ei-parjaisi-suomessa/201411954/66

    Saamme siis odot­taa tekni­ikan kehit­tymistä Pohjolan oloi­hin sopivaksi.

    Robot­ti­au­tol­la ei ole nykyte­knolo­gian puit­teis­sa mah­dol­lisuuk­sia toimia lumi­sis­sa olo­suhteis­sa, kos­ka liiken­neym­päristö voi olla kokon­aan lumen peitossa.

    Käytän­nössä nähtävis­sä ole­van teknolo­gian kannal­ta on kak­si mah­dol­lisu­ut­ta saa­da robot­ti­au­to toim­i­maan myös lumessa:

    1. tark­ka reaali­aikainen reit­ti-/profi­il­i­ti­eto kadusta
    2. katu­un asen­net­tu ohjaus

    Ensim­mäi­nen koh­ta voi toimia riit­tävän tarkalla paikan­nuk­sel­la. Tarvit­ta­va paikan­nus­tarkku­us on parinkymme­nen sentin luokkaa, joten edes seu­raa­van sukupol­ven satel­li­it­ti­nav­igoin­ti (Galileo, käytän­nössä noin 1 m) ei vielä riitä.

    Toinen paikan­nus­vai­h­toe­hto on se, että kadus­ta on ole­mas­sa riit­tävän tark­ka profi­il­i­ti­eto, johon auto voi ver­ra­ta näkymiä ja esimerkik­si pyrk­iä simuloimaan/arvioimaan lumen vaiku­tus­ta (lumi on puh­taasti addi­ti­ivi­nen ele­ment­ti). Kaiken­lais­ten tietöi­den ja muiden vas­taavien vuok­si tämä edel­lyt­tää käytän­nössä sitä, että kaik­ki robot­ti­au­tot keräävät ko. tietoa jatku­vasti ja jaka­vat sitä edelleen. Temp­pu ei ole mah­do­ton, mut­ta se vaatii suuria muu­tok­sia liiken­teen rakenteissa.

    Nykyiset robot­ti­au­tot toimi­vat pitkälti näin, ne voivat kulkea vain tarkasti kuva­tu­il­la reit­eil­lä. Jos reit­il­lä tapah­tuu kuvauk­sen jäl­keen muu­tok­sia, robot­ti­au­tol­la menee dig­i­taali virtuaalisuuhun.

    Teknis­es­ti helpoin tapa on upot­taa tiehen jokin vihi­naru, jota pitkin auto voi liikkua. Lankaan on help­po koo­da­ta paik­ka hyvinkin tarkasti, jol­loin profi­il­i­ti­etokan­nas­ta on help­po käy­dä hake­mas­sa kadun todel­li­nen profi­ili, tietyöt, jne. Tämän jäl­keen auto ei tarvitse visuaal­ista nav­igoin­tia kuin tör­mäyk­sen­estoon. Teknis­es­ti asia on kohtu­ullisel­la vaival­la jär­jestet­tävis­sä, kau­pal­lis­es­ti ei.

    Kaistal­la pysymisen lisäk­si auton pitää selvitä vai­htel­ev­as­ta liukkaud­es­ta. Jos tätä ei halu­ta hoitaa liiken­teen suju­vu­ut­ta merkit­tävästi heiken­täväl­lä varovaisu­udel­la, tarvi­taan hyvin kat­tavaa ajoneu­vo­jen välistä kom­mu­nikaa­tio­ta tien­pin­nan pidosta.

    Lisäpul­mak­si tulee se, että vaikeis­sa keli­olo­suhteis­sa saat­taa käy­dä niin, että eten­e­m­i­nen on mah­dol­lista vain, jos auto ajaa liiken­nesään­tö­jen vas­tais­es­ti. Lähin­nä kyseeseen tule­vat ajoneu­von sivusu­un­taista paikkaa ajo­radal­la määräävät sään­nöt (kaisto­ja häviää ja siir­tyy lumen vuok­si). Tietokoneet eivät ole oikein hyviä tämän­tyyp­pisessä ihmettelyssä muiden kuskien kanssa.

    Siihen menee pitkään, että pelkäl­lä konenäöl­lä auto selviäisi lumi­olo­suhteista suju­vasti liiken­teen seassa. Tehtävä on ihmisenkin visuaaliselle pros­es­soin­nille haas­ta­va ja virhealtis. Robot­il­ta tul­laan vaa­ti­maan aivan toisen­lainen tur­val­lisu­us­ta­so kuin ihmiseltä, ja sen yhdis­tämi­nen nykyiseen liiken­teen suju­vu­u­teen vaikeis­sa olois­sa on hyvin haastavaa.

    Toki meil­lä on mah­dol­lisuuk­sia jo nyt ottaa askelei­ta tuo­hon suun­taan. Ensim­mäi­nen olisi se, että meil­lä pitäisi olla kansalli­nen tie- ja liiken­nejär­jeste­lyti­etokan­ta, johon kir­jat­tu kaik­ki kulkure­itit ja niiden liiken­neopas­teet. Täl­lä saisi nykytekni­ikallakin paljon hyvää aikaan, kun auto tietäisi nopeusra­joituk­set ja väistämisvelvol­lisu­udet. Alkupon­nis­tus olisi suuri, mut­ta ylläpitämi­nen ei olisi kovin työlästä, kos­ka on huo­mat­tavasti nopeam­paa näpätä liiken­nemerkin sijain­ti tietokan­taan kuin fyy­sis­es­ti rai­ja­ta se paikalleen.

    Sama tietokan­ta palvelisi eri­no­mais­es­ti myös kevyt­tä liiken­net­tä, kos­ka siitä olisi mah­dol­lista tehdä hyvä apu­vä­line jalankuli­joiden reit­ti­val­in­taan ja turvallisuuteen.

    (Ja tähän kuitenkin se varoi­tus siitä kuu­luisas­ta teknolo­gia­jänikses­tä, joka voidaan vetää hatus­ta. Jos joku kek­sii kon­stin mita­ta lumen/jään/sohjon/veden ja kiin­teän tien­pin­nan välisen rajap­in­nan sijain­nin mata­las­ta viis­tos­ta kul­mas­ta, tilanne muut­tuu olennaisesti.)

  29. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Esimerkik­si vähin­tään 5–10 vuot­ta alueel­la asuneil­la alka­nee yleen­sä jo olla jonkin­laista näke­mys­tä siitä, mitkä ovat alueet parhaat puo­let, joi­ta ei pitäisi menettää.

    Mut­ta ovatko ne samo­ja hyviä puo­lia kuin alueel­la 15–20 vuot­ta asunei­den mielestä? Tup­paa ole­maan niin, että kukaan ei pidä uud­is­rak­en­tamis­es­ta, mut­ta ne uud­is­raken­nuk­si­in muut­ta­jat ovat tyytyväisiä.

  30. “kaiken­laisia hyviä perustelui­ta sille” 

    Joo. Ja sit­ten siinä on vielä sem­moinen has­su jut­tu, että mon­et niistä perusteluista ovat ihan oikeasti hyviä.

  31. Jos asuinalueen epävi­ihty­isyy­den vas­tus­t­a­mi­nen on nim­by­i­lyä, niin sil­loin kyl­lä toivoo, että näitä nim­byjä löy­ty­isi joka kaupunginosasta.

  32. Kir­jeitä takapi­hal­tani:
    Jos asuinalueen epävi­ihty­isyy­den vas­tus­t­a­mi­nen on nim­by­i­lyä, niin sil­loin kyl­lä toivoo, että näitä nim­byjä löy­ty­isi joka kaupunginosasta.

    Man­ner­heim­intien ja Meche­lininkadun var­res­sa asu­vat luul­tavasti halu­a­vat, että liiken­net­tä rajoitet­taisi­in, kos­ka se häir­it­see ja aiheut­taa ter­veyshait­to­ja — samoin kuin lento­ken­tän melu­alueel­la asu­vat. Kehi­tys­vam­mais­ten tai sur­jäy­tynei­den asun­toloi­ta ei halu­ta naa­pu­rus­toon. Johonkin näitä epämiel­lyt­täviä asioi­ta — kuten ihan taval­lisia uusia asukkai­ta — pitää kuitenkin sijoittaa…

  33. Ville: Tätä oman asuinalueen epävi­ihty­isyy­den vas­tus­tamista kut­su­taan nimel­lä NIMBY. Se saa löytämään kaiken­laisia hyviä perustelui­ta sille, mik­si juuri min­un asuinympäristössäni ei saa tehdä muutoksia;) 

    Oli­vatko entisen DDR:n asukkaatkin NIM­BYjä, jot­ka maas­ta sen “epävi­ihty­isyy­den” takia, muurin rak­en­tamisen ja sen ole­mas­saolon yms. syi­den (esim. Ulbrichtin “hallintokult­tuuri”) joh­dos­ta aikoinaan pakenivat? 

    Meil­lä taas on KSL esit­tämässä Helsinki­in, sen län­sire­unalle, Koivusaa­reen ja sen ympärille talo­muure­ja, joil­la vapaat, avarat ja pitkät näkymät Helsin­gin län­tisim­mistä osista mm. Suomen­lah­den ula­palle peitettäisiin. 

    Toki niiden talo­muurien toisel­la puolel­la voisi­vat raken­net­tavien ökya­sun­to­jen omis­ta­jat, jos heitä jostain edes tuhansin kap­palein ilmaan­tu­isi, muil­ta piilos­sa pidet­täviä maisemia etuoikeutet­tuina kat­sel­la. Mut­ta näin taisi asia olla niis­sä enti­sis­sä itäblokin mais­sakin, että joillekin suoti­in mui­ta enem­män, ja toisil­ta taasen mm. moni, joskus pienikin, mm. viihty­isyy­teen vaikut­ta­va asia kiel­let­ti­in, mikä tässä on se oleelli­nen pointti.

    Kuka halu­aa Helsingistä, hallintokult­tuuril­taan tai näkymiltään (tai niiden rajoit­tamisen osalta) entisen DDR:n kaltaisen? Mik­si Koivusaari-suun­nitelmis­sa ei esitetä, miten Helsin­gin län­siosan näkymät ihmis­silmien korkeudelta muut­tuisi­vat. Ilmestyykö tuonne NJK:n vene­sa­ta­man luo luke­mat­to­mia louhekuormia kul­jet­ta­vat kuor­ma-autot, kaivinkoneet ja pusku­trak­torit, kuten piikki­lan­gat, soti­laat ja muur­in­rak­en­ta­jat aikoinaan Berli­inin keskelle v. 1961? Peräänku­u­lu­tan lähidemokratiaa!

    Muu­tok­sia voi olla mon­en­laisia, niin hyviä kuin huono­jakin. Hyvässäkin, mitä hyvän­sä muu­tos­ta koskevas­sa suun­nitel­mas­sa voi olla joitakin huono­ja puo­lia, ja päin­vas­toin. Ter­ve­htisin ilol­la suun­nitelmia, jois­sa ei niitä huono­ja puo­lia olisi.

    Jos ongelmia ei tuo­da ajois­sa esi­in, ovat seu­rauk­set huonot. Mik­si niistä pitäisi vai­eta, jos löy­tyy hyviä perustelu­ja, kuten esität? Sil­loin­han päädyt­täisi­in dik­tatu­urien ongel­maan, niis­sä kun kukaan ei ilmeis­es­ti uskalla ker­toa johdolle huono­ja uutisia. 

    Turha ehkä kysyä, mut­ta etkö ole näh­nyt esim. “Hitler kuulee” videopätkää, joka on peräisin Perika­to-eloku­vas­ta? Tuol­laisen reak­tion kohteek­siko KSV:n johto ja/tai sen arkkite­hti­parat pelkäävät joutu­vansa, kun kään­tyivät (hädis­sään?) asukkaiden puoleen vuorovaiku­tus­ta pyytäen ja jopa tilaisuuk­sia sitä varten järjestäen?

    Ole­tan, että esimerkik­si Ruotsin kuningas Kus­taa II Aadolf olisi ollut aikoinaan hyvinkin kiitolli­nen tiedos­ta, ettei siihen Vasa-laivaan kan­na­ta niin paljon niitä hänen halu­ami­aan ylimääräisiä tykke­jä sijoit­taa, lai­va kun sit­ten ilmeis­es­ti juuri niiden takia kaa­tui jo neit­syt­pur­je­hduk­sel­laan, jos nyt asian oikein muis­tan. Eikö nyt olisi jonkun luot­tomiehen (tai ‑naisen) syytä jo ker­toa kaupun­gin johdolle, tai kuka näitä suun­nitelmia oikein ajaa, ettei ainakaan tuos­ta Koivusaari-suun­nitel­mas­ta noin suurel­la asukas­määräl­lä (viitisen tuhat­ta) mitään hyvää seuraa?

    Ongel­mana kom­ment­tien esit­tämisessä on toki se, että puo­lus­taes­saan parhait­en tun­te­mansa (oman asuin-) tai vier­essä ole­van naa­puri­alueen hyviä puo­lia, ja tuo­ma­l­la esi­in ne vaaran­ta­vat epäko­h­dat, on vaaras­sa tul­la leimatuk­si NIM­BYk­si. Jos taas pyrit vält­tämään sitä, ja huo­maat ja tuot esi­in ongelmia jos­sain muual­la, olet taas var­maankin “ihan selvästi nihilisti”. Vaatii kansalais­rohkeut­ta tuo­da esi­in epäkohdat.

    Mik­si ihmeessä mm. kaupun­ki kokoaa kom­ment­te­ja KSV:n suun­nitelmista, ellei juuri kerätäk­seen alueen asukkail­ta tietoa ja näke­myk­siä mm. siitä, mitä ongelmia niis­sä suun­nitelmis­sa mah­dol­lis­es­ti on (ja mis­tä piirteistä paljon monipuolisem­pi ja syvem­pi näke­mys kaupungilta voi puuttua)? 

    Ole­tan, että juuri vas­taavas­ta syys­tä mm. Osmo kir­joit­taa täl­lä blogillaan KSL:n käsit­te­lyyn tule­vista tai siel­lä jo käsitel­ly­istä asioista. Parhaim­mil­laan val­tu­utet­tu voi saa­da joskus myös sitä ns. “hil­jaista tietoa”, jos­ta jopa KSV tai joku muu (esim. kaupun­gin kon­sult­ti tai johto) saat­taa vai­eta (vaik­ka tietoinen ongelmista olisikin). Olenko sit­ten mah­dol­lis­es­ti naivi, kun totean, että muu­toin­han tämä, sekä kaik­ki muukin vuorovaiku­tus olisi pelkkää teatteria!

  34. Janomies: …Sen sijaan että raken­netaan radan viereen lähiötä, sinne pitäisi sijoit­taa Suur-Helsin­gin kaupung­in­ta­lo ja kaukoli­iken­teen terminaali… 

    Raken­net­taisi­in edes radan viereen, mut­ta kun radan vieri on joko pusikkoa tai parhaim­mil­laankin parkkipaik­ka. Siinä mis­sä kaikkial­la muual­la Län­si-Euroopas­sa ase­man vier­essä on kaup­pa, rav­in­to­la, kun­nan­ta­lo, lääkäri, apteek­ki ja koulu, on Suomes­sa joutomaata. 🙁

    Suur­ta Helsingistä ei saa tekemäl­läkään, mut­ta jos nyt pelataan kaavoitus oikein, niin jonkin­lainen pieni metropo­lialue tänne on var­masti järkevää tehdä. Pääkaupunkiseu­tu kan­nat­taa irrot­taa lääni­rak­en­teesta, kuten se useis­sa mais­sa on tehty. Samal­la kan­nat­taa tehdä kun­tau­ud­is­tus kun­nol­la ja pikkoa Helsin­gin lisäk­si Espoo ja Van­taa pienem­mik­si yksiköik­si, joista osa voidaan liit­tää Uudelta­maal­ta metropoli­hallinnon alle.

    Metropo­lialueet muo­dos­tu­vat pienistä ja keskisu­urista kun­nista, esimerkik­si Lon­toon asukasluku on noin 7 500, kun suur Lon­toon alueel­la asuu yli 8 000 000 ihmistä. Joil­lakin on men­nyt puurot ja vel­lit täysin sekaisin uud­is­tus­ta suun­niteltaes­sa. Pieni itsenäi­nen kaupun­ki on kus­tan­nuste­hokas. Suur­ta yksikköä tarvi­taan vain yleiskaa­van tekemiseen ja joukkoli­iken­teen runk­o­jen hoita­miseen. Koko hallinnon hoit­a­mi­nen suuris­sa yksiköis­sä on kallista.

  35. Mau­r­izio:
    “voi ao. kehi­tys olla kaupun­gin kannal­ta pitkäl­läkin tähtäimel­lä epäsuotuisaa” 

    Ei vain voi, vaan ON. Ja tätähän Helsingis­sä on tapah­tunut jo pitkän aikaa, ts. veron­mak­sa­jat muut­ta­vat pois ja tilalle muut­taa tulon­si­ir­to­jen saama­puolel­la ole­vaa väkeä.

    Huo­mat­tavaa on myös se, että ne pahat, pahat tulon­si­ir­to­jen saa­jat ovat vah­vasti edustet­tuina ihanis­sa ja väljis­sä met­sälähiöis­sä. Tiivi­is­sä kaupungis­sa taas asuu pääsään­töis­es­ti “hyviä veron­mak­sajia”. Tämä siis sivuhuo­mau­tuk­se­na näille par­ille sankar­ille, joiden tehtäväk­si on muo­dos­tunut väljyy­den kri­ti­ik­itön ylistämi­nen. Nyt se on näköjään men­nyt jo siihen, että koite­taan uskotel­la väljyy­den gen­eroivan lisää “hyviä veron­mak­sajia”, vaik­ka tosi­asi­at eivät tuol­laista puolla.

  36. ze: Huo­mat­tavaa on myös se, että ne pahat, pahat tulon­si­ir­to­jen saa­jat ovat vah­vasti edustet­tuina ihanis­sa ja väljis­sä met­sälähiöis­sä. Tiivi­is­sä kaupungis­sa taas asuu pääsään­töis­es­ti “hyviä veron­mak­sajia”. Tämä siis sivuhuo­mau­tuk­se­na näille par­ille sankar­ille, joiden tehtäväk­si on muo­dos­tunut väljyy­den kri­ti­ik­itön ylistämi­nen. Nyt se on näköjään men­nyt jo siihen, että koite­taan uskotel­la väljyy­den gen­eroivan lisää “hyviä veron­mak­sajia”, vaik­ka tosi­asi­at eivät tuol­laista puolla. 

    “Väljän rak­en­tamisen” tulok­se­na ei vält­tämät­tä syn­ny aina viihty­isää asuinaluet­ta. Jos “väljyys” tai tiiviskin alue on luo­tu, se oival­lis­es­ti suun­nitellen, voi se antaa myös mah­dol­lisu­u­den täy­den­tävään tai kor­vaa­van rak­en­tamiseen myöhem­mässäkin vai­heessa. Kaikkial­la tuo ei kuitenkaan hel­posti onnistune.

    Myöskään kohta­laisen tiivi­in rak­en­tamisen ei nähdäk­seni aina vält­tämät­tä suo­raan tarvitse johtaa epävi­ihty­isän asuinalueen syn­tyyn. Vaara viihty­isyyt­tä luovien osatek­i­jöi­den, jot­ka ovat usein jonkin alueen hyviä omi­naispi­irteitä, menet­tämiseen voi kuitenkin olla suuri, jos taitoa ja osaamista, sekä mikä tärkein­tä, hyviä, paikalli­sista olo­suhteista johtu­via edel­ly­tyk­siä puuttuu. 

    Helsingis­sä on aluei­ta, jot­ka voivat olla suo­ras­taan, sanois­inko pir­ullisen han­kalia paikko­ja tässä uuden, tiivistävän rak­en­tamisen suh­teessa, monien paikallisi­in olo­suhteisi­in liit­tyvien piirteit­ten­sä takia, ja toisaal­ta ehkä myös useitakin aluei­ta, jois­sa sille paljon puhutulle tiivistämiselle on parem­mat edel­ly­tyk­set. Ei pidä silti kuvitel­la, että nämä asi­at oli­si­vat aina kovin yksinker­taisia. Jois­sakin paikois­sa lisärak­en­t­a­mi­nen voi jopa lisätä viihty­isyyt­tä, jos esim. liiken­nemelua saadaan vähen­net­tyä. Tuokin on vaikeaa, sil­lä lisäa­su­tus tuo yleen­sä lisää liikennettä!

    Kaupunkisu­un­nit­telu ei mielestäni ole mikään yksinker­tainen ala. Olen­naista lie­nee ongelmien mon­i­naisu­u­den, laa­ju­u­den ja syvyy­den tun­nist­a­mi­nen. Esimerkik­si huomion kohteena ole­vaa aluet­ta ympäröivän vesialueen laa­ju­u­den ja syvyy­den mit­taami­nen (ja mit­ta­va joukko kon­sult­ti ym. raport­te­ja), kuten Koivusaa­res­sa, ei siihen mitenkään riitä, vaik­ka jonkun (ryh­män?) ahneu­den herät­tämiseen ja jonkun toisen (ryh­män) puo­lus­tuskan­nalle saat­tamiseen se riittäisikin. 

    Esimerkik­si Koivusaar­ta voisi kehit­tää monin eri tavoin. Mik­si siel­lä suun­nit­telun lähtöko­hdak­si piti aset­taa etukä­teen lukkoon­lyö­ty asukas­määrä, joka oli ja on selvästi liian suuri kaikin puolin onnis­tuneen kokon­aisu­u­den aikaansaamisek­si? Iskikö ahneus?

    Pelkkä ökya­sun­to­jen määrän ja niistä avau­tu­vien mer­inäköalo­jen mak­si­moin­ti (muiden kus­tan­nuk­sel­la) olisi mielestäni perin röyhkeä temp­pu. … vaik­ka tuol­laiseen ehkä voisinkin jopa itse joskus muut­taa. Tuo temp­pu olisi pysyvänä ratkaisuna kovin paljon ikävämpi, kuin kuluneen syksyn mitä kum­mallisin huono idea, jos­sa Havis Aman­da sul­jet­ti­in yksi­tyisen, onnek­si väli­aikaisen, jo pure­tun “hotel­li­huoneen” sisään.

    Kotikon­tu­jen, ja niiden parhaiden puolien, mm. hieno­jen julk­isten, siis kaikille avoimien maisemien puo­lus­t­a­mi­nen (tarvit­taes­sa, jopa “kohtelias­ta, mut­ta mah­tavaa” koneis­toa ja eri­tyis­es­ti pakko­val­taa vas­taan, annet­tu­jen tai soveli­aiden mah­dol­lisuuk­sien mukaisin tavoin) on jokaisen asukkaan oikeus. Kun emme halun­neet sor­to­val­taa 75 vuot­ta sit­ten, mik­si halu­aisimme sitä nyt?

  37. Kalle, Lon­toos­sa on 33 hallinnol­lista yksikköä jois­sa on keskimäärin 250 000 asukas­ta, eivät siis ole mitään pieniä tai keskisu­uria kun­tia. Vain city on poikkeus asukas­määrältään, mut­ta cityn alueel­la onkin lähin­nä työ­paikko­ja (300 000) eikä asuntoja.

  38. Kivikaupun­gin kas­vat­ti: Mik­si ihmeessä mm. kaupun­ki kokoaa kom­ment­te­ja KSV:n suun­nitelmista, ellei juuri kerätäk­seen alueen asukkail­ta tietoa ja näke­myk­siä mm. siitä, mitä ongelmia niis­sä suun­nitelmis­sa mah­dol­lis­es­ti on (ja mis­tä piirteistä paljon monipuolisem­pi ja syvem­pi näke­mys kaupungilta voi puuttua)? 

    Asukkaiden ja muiden etu­ryh­mien palaute ei aina edus­ta kovin kat­tavasti esim. eri ikäis­ten ihmis­ten näke­myk­siä ja eri osa­puo­lil­la on joskus hyvin ris­tiri­itaisia näke­myk­siä. Suun­nit­telijoil­la ja päät­täjil­lä on varsin epäki­itolli­nen tehtävä etsiä kom­pro­mis­se­ja, kun pitäisi myös olla visionääri­nen ja nähdä suurem­pi kokon­aisu­us pelkän sam­makkop­er­spek­ti­ivin sijaan…

  39. Ville: Asukkaiden ja muiden etu­ryh­mien palaute ei aina edus­ta kovin kat­tavasti esim. eri ikäis­ten ihmis­ten näke­myk­siä ja eri osa­puo­lil­la on joskus hyvin ris­tiri­itaisia näke­myk­siä. Suun­nit­telijoil­la ja päät­täjil­lä on varsin epäki­itolli­nen tehtävä etsiä kom­pro­mis­se­ja, kun pitäisi myös olla visionääri­nen ja nähdä suurem­pi kokon­aisu­us pelkän sam­makkop­er­spek­ti­ivin sijaan… 

    Sam­makko- tai lin­tu­per­spek­ti­iviä ei aina tarvi­ta. Usein riit­täisi, kun tarkasteltaisi­in asioi­ta edes ihmis­silmien korkeudelta. Jos ajatel­laan nyky­is­ten ja tule­vienkin kaupunki­lais­ten etua, kuten jotkut ajat­tel­e­vat, tuo voi ehkä kuitenkin olla aika han­kala tehtävä KSV:n arkkite­hdeille, jos ovat ehkä liiak­si tot­tuneet niiden viis­toil­maku­vien käyttöön. 

    Ei min­ul­la yleen­sä aika tah­toisi mil­lään riit­tää asioi­hin ja niiden moni­in taus­ta­ti­etoi­hin pere­htymiseen, niiden pohd­in­taan saati kom­men­toin­ti­in. Har­val­la aikaa ja kiin­nos­tus­ta riit­tää, sil­lä niitä tarvi­taan usein melkoisen paljon. (Tästä on tul­lut kallis har­ras­tus, jos aika on rahaa.) On kuitenkin niin, että jos asia on riit­tävän tärkeäk­si koet­tu, ja pahan mokan ris­ki suuri, ei valitet­tavasti mui­ta vai­h­toe­hto­ja tai­da juuri olla. 

    Turun tau­tia ja mui­ta vas­taavia, ikäviä ilmiöitä ei saa päästää lev­iämään. Rahal­la saa aika paljon vaiku­tus­val­taa. Aina sitä ei käytetä kaikkien kannal­ta parhaal­la taval­la. Lähilu­on­non raiskaus­ta ja kau­ni­iden näkymien, tai kivan miljöön tärve­lyä on kaupungis­samme kuitenkin väl­tet­tävä. Jos tässä suh­teessa vaar­al­lisi­in han­kkeisi­in ei puu­tu­ta ajois­sa, on mene­tyk­siä turha sit­ten myöhem­min itkeä (kuin maa­han kaatunut­ta maitoa).

    Sanat “tiivistämi­nen” ja “korkea rak­en­t­a­mi­nen” nos­ta­vat jostain syys­tä Helsingis­sä monel­la kar­vat pystyyn. Ehkä se johtuu siitä, että tääl­lä lie­nee monel­la koke­mus­ta liian lähel­lä sijait­se­van vastapäisen talon seinän kat­selus­ta. Har­va senkään hai­tan merk­i­tys­tä heti hok­saa. Jos olisin tuol­laista kämp­pää nyt myymässä, olisin tietysti asi­as­ta hil­jaa, toivoen, että joku sen voisi ehkä kuitenkin itselleen kelpu­ut­taa. Sopi­va etäisyys talo­jen välille, ja jokunen puu siihen väli­in, niin kel­paisi var­maan paljon useammalle.

    Meil­lä pitäisi kyetä rak­en­ta­maan omi­in ain­ut­laa­tu­isi­in olo­suhteisi­imme sopi­val­la taval­la. Ei liian har­vaa, mut­ta ei liian tiivistä tai liian korkeaakaan, vaan mieluiten viihty­isää. Näin pimeään vuo­de­naikaan on tääl­lä Helsingis­sä ihan kiva, jos joskus saa nähdä auringonpais­tet­takin, ilman että se olisi liian tiivi­in rak­en­tamisen takia estet­ty, tai että pitäisi sitä varten kiivetä jonkin tornin yläkerroksiin.

    Pari­isi on Helsinkiä paljon eteläm­pänä, mut­ta eipä siel­läkään halut­tu ottaa mallia New York­ista. Hele­na Petäistön kolum­ni “Pari­i­sista ei tehdä New Yorkia (ks. SK 48/28.11.2014, s.66), ker­too viimek­si tehdys­tä päätök­ses­tä, jos­sa kaupun­gin laidalle suun­nitel­tu Tour Tri­an­gle-torni­hanke (ks. “http://www.webchercheurs.com/images/tour-triangle-paris-photo.JPG”) saati­in kaadet­tua. Petäistön mukaan “kukaan ei myöskään halua eri­tyisem­min” Front de Seine ‑torniryp­pään talois­sa asua. Mitä opimme tästä?

    Fik­su osaa ottaa oppia muiden tekemistä virheistä, eikä apinoi muual­ta sel­l­aista mikä ei tänne sovi. Pitänee sen vuok­si var­maankin lukea, miten tuor­ein yleiskaaval­u­on­no­saineis­to suh­tau­tuu korkeaan rak­en­tamiseen Helsingissä …

Vastaa käyttäjälle Taivaanrannan maalari Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.