Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.12.2014

30.11.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu 

(Esityslistaan tästä)

Hämeentie 153, Arabianranta

Toimitilarakennusten korttelialue puretaan ja tilalle rakennetaan 6 – 8 -kerroksisia asuinrakennuksia, yhteensä 17 600 k-m2. Samalla kokeillaan, voisiko narulla työntää. Tämän rakennusoikeuden lisäksi voi rakentaa 700 k-m2 liiketilaa. Naapurit eivät oikein pidä korkeista taloista. Yli 400 asukasta lisää Arabianrantaan. Asuminen jyrää työpaikkoja. Markkinat toimivat.

Pohjoinen Hesperiankatu 15

Vanhan suojeluskuntien talon asemakaavaa muutetaan niin, että kerrosalasta 2 450 k-m2 saa käyttää asumiseen. Samalla kokonaiskerrosala kasvaa 11 000 k-m2:sta 13 000 k-m2:iin. Olevassa todellisuudessa ei mikään muutu, vaan kaava päivitetään vastaamaan todellisuutta. Talo nyt vain sattui olemaan 2 000 k-m2 liian suuri ja muutos asuntoihin oli toteutettu etupainoisesti. Sinänsä tuolla alueella käyttäisin kaavamerkintää, jossa taloa saa käyttää asumiseen tai toimistoihin tai mihin nyt parhaaksi näkee, kunhan ei häiritse naapureitaan.

Koirasaareen 1600 asukasta

St1:n omistuksessa olevaan Koirasaareen tehdään hyvin elitistisen tuntuinen asuinalue. Kaavaluonnos oli lautakunnan käsittelyssä aprillipäivänä. Aika kallis kaava toteuttaa, mutta kaipa nuo tietävät mitä tekevät. Ei ole kaupungin murhe.

Mellunkylän Tankovainion kaava

Alueelle piti tulla pientaloja, mutta maaperä on niin kallista rakentaa, että hanke ei kannata kuin kerrostaloina. Perustelu on ymmärrettävä, mutta oikeastaan epälooginen. Jos hanke huonon maaperän oloissa on kannattavampi kerrostaloalueena, olisi se aivan yhtä paljon kannattavampi vaikka maaperä olisi hyvää. Jos on tarkoitus rakentaa pientaloja ja kerrostaloja tonteille, joista toinen on huonoa maata ja toinen hyvää, on aivan samanhintaista, tehdäänkö pientalot hyvälle ja kerrostalot huonolle maalle, mutta pientaloprojektia ei saada kannattamaan itseään kuin hyvällä maalla. Pientalokaavat ovat pientaloasumisen subventiota.

Keski-Pasilan ratapihakortteleiden asemakaavan luonnos

Lautakunta kehotti tutkimaan tähän olennaisesti suurempaa tehokkuutta, mutta ei se siitä paljon noussut. Jos jossain korkeata rakentamista niin täällä! On tuossa 15-kerroksisia taloja, mutta eihän niistä näe edes Tallinnaan. Alueelle tulee nykynäkymin 160 000k-m2, 3 000 asukasta ja 1000 työpaikkaa. Tätä pitää vielä vähän katsella.

 

Kommentit

44 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 2.12.2014”

  1. napander kirjoitti 30.11.2014 kello 15:02

    Ei ole mitään järkeä tehdä tornialuetta, jossa talot ovat sitten jotain tynkiä. Korkean rakentamisen tarkoitus on säästää tilaa ja toisaalta houkutella laadukasta yritystoimintaa. Nyt tuossa tehdään tehotonta ja huonoa kaupunkia. Jos tuo uhkaa jäädä matalien tornien hajanaiseksi sekamelskaksi, jossa kaupunkitila on kävelijän kannalta surkeaa, niin sitten on parempi pistää kaava jäihin ja muuttaa kaava tehokkaaksi korttelikaupungiksi, jota Urban 2.0:kin ilmeisesti ehdottaa. Mitään budjettimallin La Defenseä ei pidä sallia, ja ylipäätään tuollainen illaksi tyhjenevä toimistotornialue on ideana syvältä.

    Hybriditornit (matalinkin vähintään 30 kerrosta), Tripla ja sitten hitosti lisää asumista sillan pohjoispuolelle yhdistettynä monipuoliseen kaupunkinäkymiin ja kunnollisiin kivijalkaliiketiloihin, kiitos. Tornialuehan voi rakentua hissukseen torni kerrallaan, joten ei ole järkeä pienentää nyt torneja, jotta ne rakentuisivat heti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 53

  2. Janne kirjoitti 30.11.2014 kello 17:15

    Hämeentie 153: Tämä on vähän surullista siinä mielessä, että rakennuksessa toimii alueen ainoa kunnollinen ravintola: Dylan. Sen liikettoiminta perustunee siihen, että viikolla työntekijät käyvät lounaalla ja viikonloppuisin asukkaat brunssilla.

    Toimitilarakennus itsessään on aivan sysiruma ja joutaakin jyrän alle, mutta tämän päätöksen myötä Arabianranta ottaa taas yhden askeleen kohti varsinaista asumalähiötä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 20

  3. Simo Melenius kirjoitti 30.11.2014 kello 17:22

    Hinnoitellaanko tonttineliömetri eri tavalla kerrostalokaava-alueella kuin pientalokaava-alueella?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  4. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2014 kello 20:29

    Hinnoitellaanko tonttineliömetri eri tavalla kerrostalokaava-alueella kuin pientalokaava-alueella?

    Hinnoitellaan, aivan eri tavalla. Hinta perustuu enemmänkin kerrosneliöihin kuin maa-alaan. Jos hinnoiteltaisiin rakennusoikeuteen katsomatta samalla pinta-alahinnalla, pientalot rakentuisivat alueen laidoille ja keskeisillä paikoilla olisi vain kerrostaloja. Tämä olisi monella tavoin hyvä ratkaisu, mutta toisten mielestä taas ei.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Kalle kirjoitti 30.11.2014 kello 17:38

    Hesperiankadusta olen samaa mieltä, mutta samaa merkintää pitäisi käyttää koko kaupungissa. Ymmärrän jotenkin, jos joku haluaa rajoittaa raskasta teollisuutta, mutta onko talossa pienteollisuutta, toimistoja vai asuntoja, ei kuulu kaupungille vaan talon omistajalle. Samoin neliömäärät voisi poistaa kokonaan kaavoista. Sekin on asia, joka kuuluu tontin omistajalle, ei kaupungille.

    Korkeuden sen sijaan jättäisin kaavaan merkinnäksi, koska se vaikuttaa usein suoraan naapuriinkin. Valon saanti on kiinni juuri korkeudesta. Kuusi kerrosta ja vintti on todettu monasti viihtyisyyden maksimoinniksi kaupunkiympäristössä kunhan korttelimuoto pidetään tiiviinä ja kadut riittävän kapeina.

    Periaatteessa Helsingissä ei tarvita yhtään korkeaa taloa, koska tonttimaasta ei Helsingissä tule koskaan olemaan pulaa. Jos kuitenkin halutaan rakentaa moderni monumentaali, niin se pitää tehdä kunnolla. Alueen pitää olla tiivis, korkea ja riittävän laaja. Pasila on ihan hyvä vaihtoehto tuollaiselle arkkitehtooniselle testosteronipläjäykselle.

    Ne havainnekuvat, joita olen joskus nähnyt Pasilasta, olivat surkeita. Taloja aivan liian vähän ja aivan liian matalia. Jos parempaa ei ole syntymässä, kannattaa Pasilakin vetää kuusi kerrosta ja vintti muottiin. Sillä saadaan takuuvarmasti toimivaa kaupunkia, kunhan korttelit osataan piirtää tiiviisti suorakaiteiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 18

  6. Harri S kirjoitti 30.11.2014 kello 20:38

    Olen aina ihmetellyt Helsingin rakentamispolitiikkaa. Toisella suulla sanotaan, että ole maata, mihin rakentaa, ja taas toisella suulla, että halutaan ei haluta tornitaloja. Jos asuntoja todellakin halutaa kaupunkiin lisää, pitäisi lähtökohta olla, että mihinkään ei rakenneta enää alle 15-kerroksisia rakennuksia. Ja lähelle keskustaa vielä korkeampaa rakennuskantaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 19

  7. Mikko H kirjoitti 30.11.2014 kello 20:51

    Janne: Toimitilarakennus itsessään on aivan sysiruma ja joutaakin jyrän alle, mutta tämän päätöksen myötä Arabianranta ottaa taas yhden askeleen kohti varsinaista asumalähiötä.

    Voisko lautakunta muutta ne 700 neliötä liiketilaa pakollisiksi? Samaa ravintolaa niihin ei ehkä saa, mutta jonkun ravintolan kuitenkin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  8. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2014 kello 22:26

    Jos niitä ei kannata rakentaa vaikka menevät yli rakennusoikeuden, ei varmaankaan kannata rakentaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. @blomqvist_FIN kirjoitti 30.11.2014 kello 21:39

    Keski-Pasilaan ehdottomasti korkeata ja tiivistä. Se on täysin optimaalinen alue sen kaltaiselle rakentamiselle.

    Mikähän tuo Koirasaari lienee? tuskin se Rajasaari on, jossa koirat viihtyvät.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 30.11.2014 kello 22:24

    Koirasaari on Kruunuvuorenrannassa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Grejus kirjoitti 30.11.2014 kello 23:44

    Janne:
    Hämeentie 153: Tämä on vähän surullista siinä mielessä, että rakennuksessa toimii alueen ainoa kunnollinen ravintola: Dylan. Sen liikettoiminta perustunee siihen, että viikolla työntekijät käyvät lounaalla ja viikonloppuisin asukkaat brunssilla.

    Usein unohdetaan, että työpaikkojen ja asuntojen yhdistämisellä samalle alueelle on merkittävä vaikutus palvelutarjontaan. Silloin monet palvelut ovat käytössä sekä päivällä että illalla.

    Nyt työpaikkoja muutetaan asunnoiksi ympäri kantakaupungin reunoja, koska “markkinat toimivat”, kuten blogisti lausuu. Lopputuloksena toimistot ovat kehällä, koska niiden sijainnista kantakaupungissa ei olla valmiita maksamaan yhtä paljoa kuin asunnoista.

    Palkintona pitenevät työmatkat ja kaksi aluetta, joista toinen on kuollut illalla ja toinen päivällä. Kehällä on päivällä auki oleva Amica tai Sodexho ja arabiapitskulauttasaaressa ei mitään, koska ilman lounasasiakkaita ei ravintolaa pyöritetä.

    Kokonaisnäkemyksen puutetta, koska ainoa asia joka merkitsee on, että “markkinat toimivat”. Toimivasta kaupungista viis.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  12. Osmo Soininvaara kirjoitti 1.12.2014 kello 10:22

    Kantakaupungissa on kyllä aika hyvä työpaikkaomavaraisuus. Jos joku toimisto muutetaankin asunnoiksi, omavaraisuus on silti seudun korkein. Mutta ei toki kannata tehdä yksipuolisia asuinalueita. Emme voi kuitenkaan pakottaa työpaikkoja paikkoihin, jonne ne eivät halua mennä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  13. tpyyluoma kirjoitti 1.12.2014 kello 7:42

    Lautakunta kehotti tutkimaan tähän olennaisesti suurempaa tehokkuutta, mutta ei se siitä paljon noussut. Jos jossain korkeata rakentamista niin täällä! On tuossa 15-kerroksisia taloja, mutta eihän niistä näe edes Tallinnaan. Alueelle tulee nykynäkyminen 160 000k-m2, 3 000 asukasta ja 1000 työpaikkaa. Tätä pitää vielä vähän katsella.

    Tonttitehot on hyvät, 2,2 – 4 eli lisää neliöitä o niitä nostamalla ei ole olennaisesti lisää tehoja saatavilla. Eli lautakunta on hyvä ja katsoo mihin se maa on käytetty, joka ei asuintontteina:
    1) Katuverkko. Lähdetäänkö nyt vaikka siitä että se Firdonkatu, joka on siis sivukuja PasilaOne-keskuksen ja tämän alueen välissä on Mannerheimintien levyine.
    2) Puisto alueen keskellä. Jossain Keski-Pasilassakin lienee syytä olla ihan puistoakin, eli sinänsä tämä on perusteltu, toki rajoista voidaan aina keskustella.
    3) Erilliset koulun ja päiväkodin tontit. Kai nämä voisi osin olla asuintalojen ensimmäisissä kerroksissa.

    Eli tuolta pohjalta voi miettiä mistä niille tonteille saisi lisää tilaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 30

  14. Janne kirjoitti 1.12.2014 kello 15:18

    Osmo Soininvaara: Kantakaupungissa on kyllä aika hyvä työpaikkaomavaraisuus. Jos joku toimisto muutetaankin asunnoiksi, omavaraisuus on silti seudun korkein. Mutta ei toki kannata tehdä yksipuolisia asuinalueita. Emme voi kuitenkaan pakottaa työpaikkoja paikkoihin, jonne ne eivät halua mennä.

    “Kantakaupungin” sisällä on hyvin erilaisia alueita. Ei pidä sekoittaa Punavuorta Arabianrantaan 🙂

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  15. Junamies kirjoitti 1.12.2014 kello 19:56

    Miksi Keski-Pasilan kortteleiden keskelle pitäisi rakentaa monikaistainen moottoritiemäinen Veturitie liittymineen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläintarhan Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien ruuhkiin?

    Keski-Pasilan ohittava läpiajoliikenne voitaisiin hyvin ohjata alueen länsireunassa Pasilankatua pitkin, ja radan itäpuolellahan kulkee jo Ratapihantie ja Mäkelänkatu välittämässä kaupunkiin johtavaa liikennettä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 37

  16. Taivaanrannan maalari kirjoitti 1.12.2014 kello 20:25

    Pasilaan pitäisi rakentaa hotelleja ja muita pilvenpiirtäjiä niin paljon, että kaikki saavat varmasti tarpeekseen, kun siihen nyt on tilaisuus. Samalla kantakaupunki ja sen merenrannat voidaan jättää rauhaan yksittäisiltä tornirakennuksilta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 8

  17. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 2.12.2014 kello 7:15

    Taivaanrannan maalari:
    Pasilaan pitäisi rakentaa hotelleja ja muita pilvenpiirtäjiä niin paljon, että kaikki saavat varmasti tarpeekseen, kun siihen nyt on tilaisuus. Samalla kantakaupunki ja sen merenrannat voidaan jättää rauhaan yksittäisiltä tornirakennuksilta.

    Olen samaa mieltä. Jos yleisö sijoitetaan seuraamaan esimerkiksi jotain esitystä siten, että pisimmät ihmiset ovat eturivissä, eivät takana olevat näe mitään. Jos pisimmät hujopit ovat takarivissä, pääsevät kaikki osallisiksi siitä, mitä tarjolla on.

    Tänään HS kertoi, että aurinko paistoi marraskuussa Helsingissä vain 13 tuntia. Tähän aikaan vuodesta se auringon valo tulee erityisen matalalta, jos on tullakseen. Miksi kummassa jotkut haluavat peittää meiltä korkein rakennuksin tuonkin vähän?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  18. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 2.12.2014 kello 7:23

    Osmo Soininvaara:
    Kantakaupungissa on kyllä aika hyvä työpaikkaomavaraisuus. Jos joku toimisto muutetaankin asunnoiksi, omavaraisuus on silti seudun korkein. Mutta ei toki kannata tehdä yksipuolisia asuinalueita. Emme voi kuitenkaan pakottaa työpaikkoja paikkoihin, jonne ne eivät halua mennä.

    Onko OK tehdä alueista, joissa nykyiset asukkaat haluavat asua sellaisia, joissa he (nimenomaan he) eivät haluaisi asua?
    Valtuutetun kannattaisi ehkä joskus uhrata ajatus sille, onko hänet nykyiseen asemansa valtuustossa äänestäneet Helsingin nykyiset asukkaat vai ns. ns. “tulevat asukkaat”, joiden eteen kaupungissa tunnutaan nykyisin uhraamaan aina vain enemmän.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 10

  19. Janomies kirjoitti 2.12.2014 kello 12:36

    Junamies:
    Miksi Keski-Pasilan kortteleiden keskelle pitäisi rakentaa monikaistainen moottoritiemäinen Veturitie liittymineen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläintarhan Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien ruuhkiin?

    Keski-Pasilan ohittava läpiajoliikenne voitaisiin hyvin ohjata alueen länsireunassa Pasilankatua pitkin, ja radan itäpuolellahan kulkee jo Ratapihantie ja Mäkelänkatu välittämässä kaupunkiin johtavaa liikennettä.

    Junamies osui naulan kantaan. Lisäksi Itä- ja Länsi-Pasilan välillä pitäisi olla muitakin poikkiyhteyksiä kuin Pasilansilta, esim. Rautatieläisenkadun tai Radiokadun tasalla. Pasilassa ei pidä arastella radan päälle rakentamisessa.

    Ylipäänsä Virastolle ei ole Pasilan idea oikein auennut. Se on paitsi Helsingin kakkoskeskusta myös tulevan metropolin ykköskeskusta, erityisesti liikenteellisesti. Sen sijaan että rakennetaan radan viereen lähiötä, sinne pitäisi sijoittaa Suur-Helsingin kaupungintalo ja kaukoliikenteen terminaali.

    Metroasema on sentään jo tekeillä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 24

  20. hukkaan meni kirjoitti 2.12.2014 kello 12:43

    Junamies: kuitenkin jymähtää etelässä
    kaupunkiin johtavaa liikennettä

    Kuten hyvä joukkoliikenneverkko, tie- ja katuverkko on käytössä kaikkiin suuntiin. Intomielinen liikennevastaisuus tuntuu kovin usein tarkastelevan vain aamuruuhkatunnin yhtä suuntaa; kyllä kaikki ymmärtää että aamuruuhkaa on väistämättä jossain, mutta voi miettiä miten se kanavoidaan niin ettei muu verkko pysähdy sivuvaikutuksena. Veturitielle johdetaan Teollisuuskadun kautta Itäväylän liikenteestä se osuus, jonka määränpää ei ole kantakaupungissa, ja yhä pohjoiseen, tahi Veturitieltä Hakamäentielle.

    Mikko H: Samaa ravintolaa niihin ei ehkä saa, mutta jonkun ravintolan kuitenkin.

    Luultavammin “pakotettu” tyhjä liiketila jää rakennusyhtiön omistukseen hamaan tulevaisuuteen, tai koko hanke jäädytetään koska voitto pienenee, kunnes liiketilalle löytyy ostaja joka luulee voivansa vuokrata sitä riittävällä voitolla. Ei rakennusyhtiö siihen kaadu, ei ne lähde hintaa alentamaan, vaan odottavat parempaa hetkeä tehdä voittoa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  21. Ville kirjoitti 2.12.2014 kello 13:07

    Kivikaupungin kasvatti: Onko OK tehdä alueista, joissa nykyiset asukkaat haluavat asua sellaisia, joissa he (nimenomaan he) eivät haluaisi asua?

    Kaupunkia rakennetaan vuosisadoiksi tai ainakin -kymmeniksi – sillä aikajänteellä asukkaiden, käyttäjien ym. vaihtuvuus on varsin suurta. Vaikka uutta ei rakennettaisi tai vanhaa purettaisi, ympäristö muuttuu, kun ihmiset vaihtuvat. Esim. Katajanokalla vankilasta on tullut hotelli ja alkoholistien asuntolasta hostelli, millä on ollut huomattava vaikutus kaupunkikuvaan, vaikka rakennukset ovat entiset.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  22. Junamies kirjoitti 2.12.2014 kello 13:23

    hukkaan meni: Veturitielle johdetaan Teollisuuskadun kautta Itäväylän liikenteestä se osuus, jonka määränpää ei ole kantakaupungissa, ja yhä pohjoiseen, tahi Veturitieltä Hakamäentielle.

    Teollisuuskadulta päsee jo nyt Itä-Pasilan Ratapihantietä käyttäen pohjoisen suuntaan ja Hakamäentielle. Tätä varten ei tarvitse ajella Keski-Pasilan liikekortteleiden keskellä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 11

  23. Markku af Heurlin kirjoitti 2.12.2014 kello 13:46

    Hämeentie 155:ssä ja 157:ssä on kaunista tiiliarkkotehtuuria, v. 1957 alun perin pienteollisuustaloksi rakennettu , nyt toimistoina ja varstoina sekä taitelilijateljeina toimvia rakennus. Tyhjää tilaa on, koska toimitiloista on runsasta ylitarjontaa.
    Mietin, eikä pykäliä voisi rustata, siten etä huoneisto voisi toimia sekä asuntona että toimistona, tilanteen ja tarpeen mukaan. Ja että kaavamääräyksiä voisi muuttaa siten, että huoneitsoja voisi muutta myös asunnoiksi. Näunhän on loft-asennot rakennettu Lontoossa ja muualla suuress maailmassa entisiin teolliisuusrakennuksiin.

    Turhaa muuten kuvitella voivansa nähdä dollarinkuvia silmissä. Muutostyöt ovat kalliita. Ja tällaisen asunnon neliöt eitä ole yhtä arvokkaita kuin suoraan asunnoksi rakennetun.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  24. Markku af Heurlin kirjoitti 2.12.2014 kello 20:32

    Seurasin BBC:n arkkitehtuuriohejlmaa. Optimaallinen kerroskorkeus on 6-8 kerrosta. Sen jälkeen perustusen ja hissien vaatima tila maksaa niin ppaljon, että tätyykin rakentaa todlel korkeaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  25. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 2.12.2014 kello 21:49

    Ville: Kaupunkia rakennetaan vuosisadoiksi tai ainakin -kymmeniksi – sillä aikajänteellä asukkaiden, käyttäjien ym. vaihtuvuus on varsin suurta. Vaikka uutta ei rakennettaisi tai vanhaa purettaisi, ympäristö muuttuu, kun ihmiset vaihtuvat. Esim. Katajanokalla vankilasta on tullut hotelli ja alkoholistien asuntolasta hostelli, millä on ollut huomattava vaikutus kaupunkikuvaan, vaikka rakennukset ovat entiset.

    Tuo vuosisadoiksi rakentaminen on saattanut olla tavoitteena joskus, yli sata vuotta sitten. Silloin rakennettiinkin kestävää kivikaupunkia, joka on minulle hyvin tuttu. Nykyinen rakentaminen ei valitettavasti tuota useinkaan yhtä kaunista tulosta, ainakaan sen jälkeen, kun ongelmat alkoivat, ilmeisesti joskus 1960-luvulla. Kuinka sattuikaan, että silloin taisi aloittaa toimintansa myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta!

    Onko KSL:n vaikutus kaupunkikuvaan ollut hyvästä vai pahasta? Sitä on aika vaikea sanoa, kun esimerkkejä löytyy kummastakin.

    Asuintalojen asukkaiden aikajänne voi olla myös aika pitkä. Eräs sukulaiseni asuu talossa, jossa on asunut jo noin kuusikymmentä vuotta. Niissä taloissa, joissa olen itse asunut, on yleensä vaihtuvuus ollut pientä. Ehkä se johtuu siitä, että olen pyrkinyt valitsemaan asuntoni viihtyisiltä alueilta.

    Epäviihtyisiksi tehdyillä, tai sellaisiksi muutettavilla alueilla eivät asukkaatkaan halua pitkään asua. Alueen huonot puolet tulevat yleensä ilmi vasta jonkin ajan kuluttua. Se näkyy tietysti myös vaihtuvuudessa. Sellaiset alueet, joilla vaihtuvuus on suurta, ovat vaarassa slummiutua.

    Olen itse ollut töissä rakennuksessa, jonka paikalle rakennettu talo Lauttasaaressa on jo nyt purettu, ja nyt sille paikalle rakennetaan jälleen uutta. Samoin tehdään näköjään muuallakin, kuten ilmeisesti kohta Hämeentie153:n tontilla. Viimeksimainittu tontti oli tyhjä, silloin kun satuin olemaan puolestaan sillä ilmansuunnalla töissä. Sen jälkeen ao. tontille rakennettu talo siis puretaan (vai onko jo purettu?), vain muutaman kymmenen vuoden jälkeen.

    PS. Tämä O.S.:n palsta on muuten mielestäni siitä varsin hyödyllinen, että täällä voi saada uutta, välillä hyödyllistäkin tietoa erilaisista näkökulmista. Kaikki omaa ajattelua avartavat näkökulmat ovat useimmiten hyödyllisiä. Ihmisten kokemuspiireihin voi kuulua kovin erilaisia aika- ja muitakin perspektiivejä, minkä vuoksi ajatustenvaihto niistä on mielestäni itsekutakin kehittävää ja tarpeellista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  26. Kalle kirjoitti 2.12.2014 kello 22:39

    Harri S:
    Olen aina ihmetellyt Helsingin rakentamispolitiikkaa. Toisella suulla sanotaan, että ole maata, mihin rakentaa, ja taas toisella suulla, että halutaan ei haluta tornitaloja…

    Maata on vaikka muille jakaa. Kyse on ansaintalogiikasta. Koska voittaja tässä pelissä ei ole kaupunkilainen, on se joku muu. Kuka, olisi kiva tietää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  27. Joel Jalkanen kirjoitti 2.12.2014 kello 23:29

    Junamies:
    Miksi Keski-Pasilan kortteleiden keskelle pitäisi rakentaa monikaistainen moottoritiemäinen Veturitie liittymineen, kun katu kuitenkin jymähtää etelässä Eläintarhan Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien ruuhkiin?

    Keski-Pasilan ohittava läpiajoliikenne voitaisiin hyvin ohjata alueen länsireunassa Pasilankatua pitkin, ja radan itäpuolellahan kulkee jo Ratapihantie ja Mäkelänkatu välittämässä kaupunkiin johtavaa liikennettä.

    Eikä se itse tie mitään, onhan siinä kaistoja joo, mutta niiden tilalle saa vaikka kukkalaatikoita jos autoista aika jättää.

    Sen sijaan se Pasilansillan kohdan monitasoramppiviritys satametrisine kaukaloineen on Karmea Hirveys, joka varmistaa sen, ettei Makasiinien alueelle saada ikinä tiivistä tai elävää kaupunkia, eli ettei Keski-Pasila tule kunnolla liittymään kaupunkiin etelästä päin. Ja kai tuo jonkun roposen maksaakin.

    Ja tämä aikana, jossa yleiskaavaväki visioi kaupungin alkamiskohtaa Käpylän aseman pohjoispuolelle!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  28. Ville kirjoitti 3.12.2014 kello 9:50

    Kivikaupungin kasvatti: Asuintalojen asukkaiden aikajänne voi olla myös aika pitkä. Eräs sukulaiseni asuu talossa, jossa on asunut jo noin kuusikymmentä vuotta. Niissä taloissa, joissa olen itse asunut, on yleensä vaihtuvuus ollut pientä. Ehkä se johtuu siitä, että olen pyrkinyt valitsemaan asuntoni viihtyisiltä alueilta.

    Helsingin sisäinen muuttoliike oli viime vuonna noin 16,5% ja jakautuu melko tasaisesti suurpiireittäin (viite). Eniten sisäistä muuttotappiota on Eteläisestä ja Läntisestä suurpiiristä ja kaikissa suurpiireissä pääosa muuttovoitosta tulee muista kunnista. Helsingistä löytyy taloja ja asuntoja, jotka ovat olleet saman suvun omistuksessa valmistumisestaan lähtien, mutta kyllä vaihtuvuuttakin on – kaikilla alueilla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  29. Markku af Heurlin kirjoitti 3.12.2014 kello 20:32

    Vähän off-topic itseohjautuvista autoista

    http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2014/08/28/googlen-itseohjaava-auto-ei-parjaisi-suomessa/201411954/66

    Saamme siis odottaa tekniikan kehittymistä Pohjolan oloihin sopivaksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  30. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 5.12.2014 kello 7:30

    Ville: Helsingin sisäinen muuttoliike oli viime vuonna noin 16,5% ja jakautuu melko tasaisesti suurpiireittäin (viite). Eniten sisäistä muuttotappiota on Eteläisestä ja Läntisestä suurpiiristä ja kaikissa suurpiireissä pääosa muuttovoitosta tulee muista kunnista. Helsingistä löytyy taloja ja asuntoja, jotka ovat olleet saman suvun omistuksessa valmistumisestaan lähtien, mutta kyllä vaihtuvuuttakin on – kaikilla alueilla.

    Sukutalot lienevät Helsingissä, sen mittasuhteisiin nähden, melkoinen harvinaisuus.

    Jos suomalaisten eliniänodote on nyt luokkaa 85 vuotta ja kasvaa tuosta edelleen, ei yli 10, 25 vuoden, tai yli 50 vuodenkaan asumisaika samalla alueella tai asunnossa ole kohta enää mikään iso harvinaisuus, mikäli asunnossa ja sen ympäristössä viihtyy (ja pärjää). Esim. isossa vuokratalossa tai opiskelija-asuntolassa asuen tuota ei ehkä tule kovin helposti ajatelleeksi, jos muuttoautot käyvät pihassa tiuhaan.

    Ennen eläkeikää lienee työpaikan sijainnilla suhteessa asuinpaikan sijaintiin jotain merkitystä. Myös moni muu asiat, kuten ympäristötekijät, liikenneyhteydet, muut sidokset, perhe ja esim. harrastukset, sekä mieltymykset, vaikuttavat asiaan.

    Joku O.S., J.V. tms. saattavat tietysti pitää hyvänä sitä, että ihmiset olisivat herkkäliikkeisempiä muuttamaan. Heille saattaisi ehkä(?) sopia myös sellainen, totalitaarisena itse pitämäni malli, jossa esim. päätäntävalta ihmisten asumispaikoista olisi keskushallinnon käsissä. Olisihan se tietysti yksinkertaisempaa ja aika kätevää yritystenkin kannalta, jos työmarkkinat toimisivat ilman minkäänlaista kitkaa.

    Toisaalta, asiaa voi ja pitää katsoa myös sieltä toisesta vinkkelistä, eli yksilöiden, perheiden ja miksei sukujenkin näkökulmasta. Haluaisimmeko kaikki asua asuntovaunuissa tai vuokrakasarmeissa, joihin perustuva asuminen antaisi mahdollisuudet siihen, että tuo muutto alueelta toiselle olisi vähintään näennäisesti helpompaa? Väestön pakkosiirrot ovat olleet aika totalitaarista politiikkaa näennäisdemokratioissa tai diktatuurimaissa. Sellaiseen suuntaanko mm. pamfletti “Seuraavat 400 000 helsinkiläistä” haluaa meidät johtaa? (Pitänee lukea se uudelleen)

    Jos kaupunkia kehitetään, ei pidä pyrkiä tekemään kerralla liian massiivisia muutoksia. Kaupunkia ei tule myöskään pilata, eikä viihtyisiä alueita tärvellä. Esimerkiksi vähintään 5-10 vuotta alueella asuneilla alkanee yleensä jo olla jonkinlaista näkemystä siitä, mitkä ovat alueet parhaat puolet, joita ei pitäisi menettää. Alueen epäkohtien minimointi on toinen asia, joista asukkailla voi olla selkein näkemys. Riittävän hidas ja vähittäinen kehitys voi käsittääkseni olla yleensä hallitumpaa kuin kovin nopeat ja isot muutokset, joista voi seurata ongelmia sote-puolellakin, samoin päiväkotien ja koulujen heilahtelevana tarpeena. Jos “kaasua” antaa äkisti liikaa, voi “mopo karata käsistä”.

    Mikä muuten mahtaa olla opiskelijoiden osuus Helsingin sisäisestä muuttoliikkeestä?

    Miksi muuten pitäisi keskittyä vain kaupungin sisäiseen muuttoliikkeeseen? Voihan olla, että asuinalueen epäviihtyisäksi teko saa ihmiset jättämään koko kaupungin. Mikäli “hyvät veronmaksajat” jättävät kaupungin, ja tilalle tulee runsain mitoin “huonoja veronmaksajia”, ts. paljon kaupungilta tarvitsevia, mutta sille vähän antavia, uusia asukkaita, voi ao. kehitys olla kaupungin kannalta pitkälläkin tähtäimellä epäsuotuisaa. Luulisi, että myös jokainen “Jussi ja Maija”, sekä tietysti “Ville”, tuon asian Helsingissäkin ymmärtää.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  31. Maurizio kirjoitti 5.12.2014 kello 9:12

    “voi ao. kehitys olla kaupungin kannalta pitkälläkin tähtäimellä epäsuotuisaa”

    Ei vain voi, vaan ON. Ja tätähän Helsingissä on tapahtunut jo pitkän aikaa, ts. veronmaksajat muuttavat pois ja tilalle muuttaa tulonsiirtojen saamapuolella olevaa väkeä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  32. Ville kirjoitti 5.12.2014 kello 9:28

    Kivikaupungin kasvatti: Voihan olla, että asuinalueen epäviihtyisäksi teko saa ihmiset jättämään koko kaupungin.

    Tätä oman asuinalueen epäviihtyisyyden vastustamista kutsutaan nimellä NIMBY. Se saa löytämään kaikenlaisia hyviä perusteluita sille, miksi juuri minun asuinympäristössäni ei saa tehdä muutoksia;)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 4

  33. Viherinssi kirjoitti 5.12.2014 kello 12:51

    Markku af Heurlin:
    Vähän off-topic itseohjautuvista autoista

    http://www.digitoday.fi/vimpaimet/2014/08/28/googlen-itseohjaava-auto-ei-parjaisi-suomessa/201411954/66

    Saamme siis odottaa tekniikan kehittymistä Pohjolan oloihin sopivaksi.

    Robottiautolla ei ole nykyteknologian puitteissa mahdollisuuksia toimia lumisissa olosuhteissa, koska liikenneympäristö voi olla kokonaan lumen peitossa.

    Käytännössä nähtävissä olevan teknologian kannalta on kaksi mahdollisuutta saada robottiauto toimimaan myös lumessa:

    1. tarkka reaaliaikainen reitti-/profiilitieto kadusta
    2. katuun asennettu ohjaus

    Ensimmäinen kohta voi toimia riittävän tarkalla paikannuksella. Tarvittava paikannustarkkuus on parinkymmenen sentin luokkaa, joten edes seuraavan sukupolven satelliittinavigointi (Galileo, käytännössä noin 1 m) ei vielä riitä.

    Toinen paikannusvaihtoehto on se, että kadusta on olemassa riittävän tarkka profiilitieto, johon auto voi verrata näkymiä ja esimerkiksi pyrkiä simuloimaan/arvioimaan lumen vaikutusta (lumi on puhtaasti additiivinen elementti). Kaikenlaisten tietöiden ja muiden vastaavien vuoksi tämä edellyttää käytännössä sitä, että kaikki robottiautot keräävät ko. tietoa jatkuvasti ja jakavat sitä edelleen. Temppu ei ole mahdoton, mutta se vaatii suuria muutoksia liikenteen rakenteissa.

    Nykyiset robottiautot toimivat pitkälti näin, ne voivat kulkea vain tarkasti kuvatuilla reiteillä. Jos reitillä tapahtuu kuvauksen jälkeen muutoksia, robottiautolla menee digitaali virtuaalisuuhun.

    Teknisesti helpoin tapa on upottaa tiehen jokin vihinaru, jota pitkin auto voi liikkua. Lankaan on helppo koodata paikka hyvinkin tarkasti, jolloin profiilitietokannasta on helppo käydä hakemassa kadun todellinen profiili, tietyöt, jne. Tämän jälkeen auto ei tarvitse visuaalista navigointia kuin törmäyksenestoon. Teknisesti asia on kohtuullisella vaivalla järjestettävissä, kaupallisesti ei.

    Kaistalla pysymisen lisäksi auton pitää selvitä vaihtelevasta liukkaudesta. Jos tätä ei haluta hoitaa liikenteen sujuvuutta merkittävästi heikentävällä varovaisuudella, tarvitaan hyvin kattavaa ajoneuvojen välistä kommunikaatiota tienpinnan pidosta.

    Lisäpulmaksi tulee se, että vaikeissa keliolosuhteissa saattaa käydä niin, että eteneminen on mahdollista vain, jos auto ajaa liikennesääntöjen vastaisesti. Lähinnä kyseeseen tulevat ajoneuvon sivusuuntaista paikkaa ajoradalla määräävät säännöt (kaistoja häviää ja siirtyy lumen vuoksi). Tietokoneet eivät ole oikein hyviä tämäntyyppisessä ihmettelyssä muiden kuskien kanssa.

    Siihen menee pitkään, että pelkällä konenäöllä auto selviäisi lumiolosuhteista sujuvasti liikenteen seassa. Tehtävä on ihmisenkin visuaaliselle prosessoinnille haastava ja virhealtis. Robotilta tullaan vaatimaan aivan toisenlainen turvallisuustaso kuin ihmiseltä, ja sen yhdistäminen nykyiseen liikenteen sujuvuuteen vaikeissa oloissa on hyvin haastavaa.

    Toki meillä on mahdollisuuksia jo nyt ottaa askeleita tuohon suuntaan. Ensimmäinen olisi se, että meillä pitäisi olla kansallinen tie- ja liikennejärjestelytietokanta, johon kirjattu kaikki kulkureitit ja niiden liikenneopasteet. Tällä saisi nykytekniikallakin paljon hyvää aikaan, kun auto tietäisi nopeusrajoitukset ja väistämisvelvollisuudet. Alkuponnistus olisi suuri, mutta ylläpitäminen ei olisi kovin työlästä, koska on huomattavasti nopeampaa näpätä liikennemerkin sijainti tietokantaan kuin fyysisesti raijata se paikalleen.

    Sama tietokanta palvelisi erinomaisesti myös kevyttä liikennettä, koska siitä olisi mahdollista tehdä hyvä apuväline jalankulijoiden reittivalintaan ja turvallisuuteen.

    (Ja tähän kuitenkin se varoitus siitä kuuluisasta teknologiajäniksestä, joka voidaan vetää hatusta. Jos joku keksii konstin mitata lumen/jään/sohjon/veden ja kiinteän tienpinnan välisen rajapinnan sijainnin matalasta viistosta kulmasta, tilanne muuttuu olennaisesti.)

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 6

  34. Viherinssi kirjoitti 5.12.2014 kello 12:53

    Kivikaupungin kasvatti: Esimerkiksi vähintään 5-10 vuotta alueella asuneilla alkanee yleensä jo olla jonkinlaista näkemystä siitä, mitkä ovat alueet parhaat puolet, joita ei pitäisi menettää.

    Mutta ovatko ne samoja hyviä puolia kuin alueella 15-20 vuotta asuneiden mielestä? Tuppaa olemaan niin, että kukaan ei pidä uudisrakentamisesta, mutta ne uudisrakennuksiin muuttajat ovat tyytyväisiä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  35. Maurizio kirjoitti 5.12.2014 kello 12:58

    “kaikenlaisia hyviä perusteluita sille”

    Joo. Ja sitten siinä on vielä semmoinen hassu juttu, että monet niistä perusteluista ovat ihan oikeasti hyviä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  36. Kirjeitä takapihaltani kirjoitti 5.12.2014 kello 13:26

    Jos asuinalueen epäviihtyisyyden vastustaminen on nimbyilyä, niin silloin kyllä toivoo, että näitä nimbyjä löytyisi joka kaupunginosasta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  37. Ville kirjoitti 5.12.2014 kello 16:34

    Kirjeitä takapihaltani:
    Jos asuinalueen epäviihtyisyyden vastustaminen on nimbyilyä, niin silloin kyllä toivoo, että näitä nimbyjä löytyisi joka kaupunginosasta.

    Mannerheimintien ja Mechelininkadun varressa asuvat luultavasti haluavat, että liikennettä rajoitettaisiin, koska se häiritsee ja aiheuttaa terveyshaittoja – samoin kuin lentokentän melualueella asuvat. Kehitysvammaisten tai surjäytyneiden asuntoloita ei haluta naapurustoon. Johonkin näitä epämiellyttäviä asioita – kuten ihan tavallisia uusia asukkaita – pitää kuitenkin sijoittaa…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  38. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 5.12.2014 kello 20:01

    Ville: Tätä oman asuinalueen epäviihtyisyyden vastustamista kutsutaan nimellä NIMBY. Se saa löytämään kaikenlaisia hyviä perusteluita sille, miksi juuri minun asuinympäristössäni ei saa tehdä muutoksia;)

    Olivatko entisen DDR:n asukkaatkin NIMBYjä, jotka maasta sen “epäviihtyisyyden” takia, muurin rakentamisen ja sen olemassaolon yms. syiden (esim. Ulbrichtin “hallintokulttuuri”) johdosta aikoinaan pakenivat?

    Meillä taas on KSL esittämässä Helsinkiin, sen länsireunalle, Koivusaareen ja sen ympärille talomuureja, joilla vapaat, avarat ja pitkät näkymät Helsingin läntisimmistä osista mm. Suomenlahden ulapalle peitettäisiin.

    Toki niiden talomuurien toisella puolella voisivat rakennettavien ökyasuntojen omistajat, jos heitä jostain edes tuhansin kappalein ilmaantuisi, muilta piilossa pidettäviä maisemia etuoikeutettuina katsella. Mutta näin taisi asia olla niissä entisissä itäblokin maissakin, että joillekin suotiin muita enemmän, ja toisilta taasen mm. moni, joskus pienikin, mm. viihtyisyyteen vaikuttava asia kiellettiin, mikä tässä on se oleellinen pointti.

    Kuka haluaa Helsingistä, hallintokulttuuriltaan tai näkymiltään (tai niiden rajoittamisen osalta) entisen DDR:n kaltaisen? Miksi Koivusaari-suunnitelmissa ei esitetä, miten Helsingin länsiosan näkymät ihmissilmien korkeudelta muuttuisivat. Ilmestyykö tuonne NJK:n venesataman luo lukemattomia louhekuormia kuljettavat kuorma-autot, kaivinkoneet ja puskutraktorit, kuten piikkilangat, sotilaat ja muurinrakentajat aikoinaan Berliinin keskelle v. 1961? Peräänkuulutan lähidemokratiaa!

    Muutoksia voi olla monenlaisia, niin hyviä kuin huonojakin. Hyvässäkin, mitä hyvänsä muutosta koskevassa suunnitelmassa voi olla joitakin huonoja puolia, ja päinvastoin. Tervehtisin ilolla suunnitelmia, joissa ei niitä huonoja puolia olisi.

    Jos ongelmia ei tuoda ajoissa esiin, ovat seuraukset huonot. Miksi niistä pitäisi vaieta, jos löytyy hyviä perusteluja, kuten esität? Silloinhan päädyttäisiin diktatuurien ongelmaan, niissä kun kukaan ei ilmeisesti uskalla kertoa johdolle huonoja uutisia.

    Turha ehkä kysyä, mutta etkö ole nähnyt esim. “Hitler kuulee” videopätkää, joka on peräisin Perikato-elokuvasta? Tuollaisen reaktion kohteeksiko KSV:n johto ja/tai sen arkkitehtiparat pelkäävät joutuvansa, kun kääntyivät (hädissään?) asukkaiden puoleen vuorovaikutusta pyytäen ja jopa tilaisuuksia sitä varten järjestäen?

    Oletan, että esimerkiksi Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf olisi ollut aikoinaan hyvinkin kiitollinen tiedosta, ettei siihen Vasa-laivaan kannata niin paljon niitä hänen haluamiaan ylimääräisiä tykkejä sijoittaa, laiva kun sitten ilmeisesti juuri niiden takia kaatui jo neitsytpurjehduksellaan, jos nyt asian oikein muistan. Eikö nyt olisi jonkun luottomiehen (tai -naisen) syytä jo kertoa kaupungin johdolle, tai kuka näitä suunnitelmia oikein ajaa, ettei ainakaan tuosta Koivusaari-suunnitelmasta noin suurella asukasmäärällä (viitisen tuhatta) mitään hyvää seuraa?

    Ongelmana kommenttien esittämisessä on toki se, että puolustaessaan parhaiten tuntemansa (oman asuin-) tai vieressä olevan naapurialueen hyviä puolia, ja tuomalla esiin ne vaarantavat epäkohdat, on vaarassa tulla leimatuksi NIMBYksi. Jos taas pyrit välttämään sitä, ja huomaat ja tuot esiin ongelmia jossain muualla, olet taas varmaankin “ihan selvästi nihilisti”. Vaatii kansalaisrohkeutta tuoda esiin epäkohdat.

    Miksi ihmeessä mm. kaupunki kokoaa kommentteja KSV:n suunnitelmista, ellei juuri kerätäkseen alueen asukkailta tietoa ja näkemyksiä mm. siitä, mitä ongelmia niissä suunnitelmissa mahdollisesti on (ja mistä piirteistä paljon monipuolisempi ja syvempi näkemys kaupungilta voi puuttua)?

    Oletan, että juuri vastaavasta syystä mm. Osmo kirjoittaa tällä blogillaan KSL:n käsittelyyn tulevista tai siellä jo käsitellyistä asioista. Parhaimmillaan valtuutettu voi saada joskus myös sitä ns. “hiljaista tietoa”, josta jopa KSV tai joku muu (esim. kaupungin konsultti tai johto) saattaa vaieta (vaikka tietoinen ongelmista olisikin). Olenko sitten mahdollisesti naivi, kun totean, että muutoinhan tämä, sekä kaikki muukin vuorovaikutus olisi pelkkää teatteria!

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  39. Kalle kirjoitti 5.12.2014 kello 20:02

    Janomies: …Sen sijaan että rakennetaan radan viereen lähiötä, sinne pitäisi sijoittaa Suur-Helsingin kaupungintalo ja kaukoliikenteen terminaali…

    Rakennettaisiin edes radan viereen, mutta kun radan vieri on joko pusikkoa tai parhaimmillaankin parkkipaikka. Siinä missä kaikkialla muualla Länsi-Euroopassa aseman vieressä on kauppa, ravintola, kunnantalo, lääkäri, apteekki ja koulu, on Suomessa joutomaata. 🙁

    Suurta Helsingistä ei saa tekemälläkään, mutta jos nyt pelataan kaavoitus oikein, niin jonkinlainen pieni metropolialue tänne on varmasti järkevää tehdä. Pääkaupunkiseutu kannattaa irrottaa läänirakenteesta, kuten se useissa maissa on tehty. Samalla kannattaa tehdä kuntauudistus kunnolla ja pikkoa Helsingin lisäksi Espoo ja Vantaa pienemmiksi yksiköiksi, joista osa voidaan liittää Uudeltamaalta metropolihallinnon alle.

    Metropolialueet muodostuvat pienistä ja keskisuurista kunnista, esimerkiksi Lontoon asukasluku on noin 7 500, kun suur Lontoon alueella asuu yli 8 000 000 ihmistä. Joillakin on mennyt puurot ja vellit täysin sekaisin uudistusta suunniteltaessa. Pieni itsenäinen kaupunki on kustannustehokas. Suurta yksikköä tarvitaan vain yleiskaavan tekemiseen ja joukkoliikenteen runkojen hoitamiseen. Koko hallinnon hoitaminen suurissa yksiköissä on kallista.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  40. ze kirjoitti 5.12.2014 kello 20:54

    Maurizio:
    “voi ao. kehitys olla kaupungin kannalta pitkälläkin tähtäimellä epäsuotuisaa”

    Ei vain voi, vaan ON. Ja tätähän Helsingissä on tapahtunut jo pitkän aikaa, ts. veronmaksajat muuttavat pois ja tilalle muuttaa tulonsiirtojen saamapuolella olevaa väkeä.

    Huomattavaa on myös se, että ne pahat, pahat tulonsiirtojen saajat ovat vahvasti edustettuina ihanissa ja väljissä metsälähiöissä. Tiiviissä kaupungissa taas asuu pääsääntöisesti “hyviä veronmaksajia”. Tämä siis sivuhuomautuksena näille parille sankarille, joiden tehtäväksi on muodostunut väljyyden kritiikitön ylistäminen. Nyt se on näköjään mennyt jo siihen, että koitetaan uskotella väljyyden generoivan lisää “hyviä veronmaksajia”, vaikka tosiasiat eivät tuollaista puolla.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  41. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 6.12.2014 kello 10:45

    ze: Huomattavaa on myös se, että ne pahat, pahat tulonsiirtojen saajat ovat vahvasti edustettuina ihanissa ja väljissä metsälähiöissä. Tiiviissä kaupungissa taas asuu pääsääntöisesti “hyviä veronmaksajia”. Tämä siis sivuhuomautuksena näille parille sankarille, joiden tehtäväksi on muodostunut väljyyden kritiikitön ylistäminen. Nyt se on näköjään mennyt jo siihen, että koitetaan uskotella väljyyden generoivan lisää “hyviä veronmaksajia”, vaikka tosiasiat eivät tuollaista puolla.

    “Väljän rakentamisen” tuloksena ei välttämättä synny aina viihtyisää asuinaluetta. Jos “väljyys” tai tiiviskin alue on luotu, se oivallisesti suunnitellen, voi se antaa myös mahdollisuuden täydentävään tai korvaavan rakentamiseen myöhemmässäkin vaiheessa. Kaikkialla tuo ei kuitenkaan helposti onnistune.

    Myöskään kohtalaisen tiiviin rakentamisen ei nähdäkseni aina välttämättä suoraan tarvitse johtaa epäviihtyisän asuinalueen syntyyn. Vaara viihtyisyyttä luovien osatekijöiden, jotka ovat usein jonkin alueen hyviä ominaispiirteitä, menettämiseen voi kuitenkin olla suuri, jos taitoa ja osaamista, sekä mikä tärkeintä, hyviä, paikallisista olosuhteista johtuvia edellytyksiä puuttuu.

    Helsingissä on alueita, jotka voivat olla suorastaan, sanoisinko pirullisen hankalia paikkoja tässä uuden, tiivistävän rakentamisen suhteessa, monien paikallisiin olosuhteisiin liittyvien piirteittensä takia, ja toisaalta ehkä myös useitakin alueita, joissa sille paljon puhutulle tiivistämiselle on paremmat edellytykset. Ei pidä silti kuvitella, että nämä asiat olisivat aina kovin yksinkertaisia. Joissakin paikoissa lisärakentaminen voi jopa lisätä viihtyisyyttä, jos esim. liikennemelua saadaan vähennettyä. Tuokin on vaikeaa, sillä lisäasutus tuo yleensä lisää liikennettä!

    Kaupunkisuunnittelu ei mielestäni ole mikään yksinkertainen ala. Olennaista lienee ongelmien moninaisuuden, laajuuden ja syvyyden tunnistaminen. Esimerkiksi huomion kohteena olevaa aluetta ympäröivän vesialueen laajuuden ja syvyyden mittaaminen (ja mittava joukko konsultti ym. raportteja), kuten Koivusaaressa, ei siihen mitenkään riitä, vaikka jonkun (ryhmän?) ahneuden herättämiseen ja jonkun toisen (ryhmän) puolustuskannalle saattamiseen se riittäisikin.

    Esimerkiksi Koivusaarta voisi kehittää monin eri tavoin. Miksi siellä suunnittelun lähtökohdaksi piti asettaa etukäteen lukkoonlyöty asukasmäärä, joka oli ja on selvästi liian suuri kaikin puolin onnistuneen kokonaisuuden aikaansaamiseksi? Iskikö ahneus?

    Pelkkä ökyasuntojen määrän ja niistä avautuvien merinäköalojen maksimointi (muiden kustannuksella) olisi mielestäni perin röyhkeä temppu. … vaikka tuollaiseen ehkä voisinkin jopa itse joskus muuttaa. Tuo temppu olisi pysyvänä ratkaisuna kovin paljon ikävämpi, kuin kuluneen syksyn mitä kummallisin huono idea, jossa Havis Amanda suljettiin yksityisen, onneksi väliaikaisen, jo puretun “hotellihuoneen” sisään.

    Kotikontujen, ja niiden parhaiden puolien, mm. hienojen julkisten, siis kaikille avoimien maisemien puolustaminen (tarvittaessa, jopa “kohteliasta, mutta mahtavaa” koneistoa ja erityisesti pakkovaltaa vastaan, annettujen tai soveliaiden mahdollisuuksien mukaisin tavoin) on jokaisen asukkaan oikeus. Kun emme halunneet sortovaltaa 75 vuotta sitten, miksi haluaisimme sitä nyt?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  42. peksu kirjoitti 6.12.2014 kello 10:47

    Kalle, Lontoossa on 33 hallinnollista yksikköä joissa on keskimäärin 250 000 asukasta, eivät siis ole mitään pieniä tai keskisuuria kuntia. Vain city on poikkeus asukasmäärältään, mutta cityn alueella onkin lähinnä työpaikkoja (300 000) eikä asuntoja.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  43. Ville kirjoitti 6.12.2014 kello 11:20

    Kivikaupungin kasvatti: Miksi ihmeessä mm. kaupunki kokoaa kommentteja KSV:n suunnitelmista, ellei juuri kerätäkseen alueen asukkailta tietoa ja näkemyksiä mm. siitä, mitä ongelmia niissä suunnitelmissa mahdollisesti on (ja mistä piirteistä paljon monipuolisempi ja syvempi näkemys kaupungilta voi puuttua)?

    Asukkaiden ja muiden eturyhmien palaute ei aina edusta kovin kattavasti esim. eri ikäisten ihmisten näkemyksiä ja eri osapuolilla on joskus hyvin ristiriitaisia näkemyksiä. Suunnittelijoilla ja päättäjillä on varsin epäkiitollinen tehtävä etsiä kompromisseja, kun pitäisi myös olla visionäärinen ja nähdä suurempi kokonaisuus pelkän sammakkoperspektiivin sijaan…

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 1

  44. Kivikaupungin kasvatti kirjoitti 7.12.2014 kello 17:54

    Ville: Asukkaiden ja muiden eturyhmien palaute ei aina edusta kovin kattavasti esim. eri ikäisten ihmisten näkemyksiä ja eri osapuolilla on joskus hyvin ristiriitaisia näkemyksiä. Suunnittelijoilla ja päättäjillä on varsin epäkiitollinen tehtävä etsiä kompromisseja, kun pitäisi myös olla visionäärinen ja nähdä suurempi kokonaisuus pelkän sammakkoperspektiivin sijaan…

    Sammakko- tai lintuperspektiiviä ei aina tarvita. Usein riittäisi, kun tarkasteltaisiin asioita edes ihmissilmien korkeudelta. Jos ajatellaan nykyisten ja tulevienkin kaupunkilaisten etua, kuten jotkut ajattelevat, tuo voi ehkä kuitenkin olla aika hankala tehtävä KSV:n arkkitehdeille, jos ovat ehkä liiaksi tottuneet niiden viistoilmakuvien käyttöön.

    Ei minulla yleensä aika tahtoisi millään riittää asioihin ja niiden moniin taustatietoihin perehtymiseen, niiden pohdintaan saati kommentointiin. Harvalla aikaa ja kiinnostusta riittää, sillä niitä tarvitaan usein melkoisen paljon. (Tästä on tullut kallis harrastus, jos aika on rahaa.) On kuitenkin niin, että jos asia on riittävän tärkeäksi koettu, ja pahan mokan riski suuri, ei valitettavasti muita vaihtoehtoja taida juuri olla.

    Turun tautia ja muita vastaavia, ikäviä ilmiöitä ei saa päästää leviämään. Rahalla saa aika paljon vaikutusvaltaa. Aina sitä ei käytetä kaikkien kannalta parhaalla tavalla. Lähiluonnon raiskausta ja kauniiden näkymien, tai kivan miljöön tärvelyä on kaupungissamme kuitenkin vältettävä. Jos tässä suhteessa vaarallisiin hankkeisiin ei puututa ajoissa, on menetyksiä turha sitten myöhemmin itkeä (kuin maahan kaatunutta maitoa).

    Sanat “tiivistäminen” ja “korkea rakentaminen” nostavat jostain syystä Helsingissä monella karvat pystyyn. Ehkä se johtuu siitä, että täällä lienee monella kokemusta liian lähellä sijaitsevan vastapäisen talon seinän katselusta. Harva senkään haitan merkitystä heti hoksaa. Jos olisin tuollaista kämppää nyt myymässä, olisin tietysti asiasta hiljaa, toivoen, että joku sen voisi ehkä kuitenkin itselleen kelpuuttaa. Sopiva etäisyys talojen välille, ja jokunen puu siihen väliin, niin kelpaisi varmaan paljon useammalle.

    Meillä pitäisi kyetä rakentamaan omiin ainutlaatuisiin olosuhteisiimme sopivalla tavalla. Ei liian harvaa, mutta ei liian tiivistä tai liian korkeaakaan, vaan mieluiten viihtyisää. Näin pimeään vuodenaikaan on täällä Helsingissä ihan kiva, jos joskus saa nähdä auringonpaistettakin, ilman että se olisi liian tiiviin rakentamisen takia estetty, tai että pitäisi sitä varten kiivetä jonkin tornin yläkerroksiin.

    Pariisi on Helsinkiä paljon etelämpänä, mutta eipä sielläkään haluttu ottaa mallia New Yorkista. Helena Petäistön kolumni “Pariisista ei tehdä New Yorkia (ks. SK 48/28.11.2014, s.66), kertoo viimeksi tehdystä päätöksestä, jossa kaupungin laidalle suunniteltu Tour Triangle-tornihanke (ks. “http://www.webchercheurs.com/images/tour-triangle-paris-photo.JPG”) saatiin kaadettua. Petäistön mukaan “kukaan ei myöskään halua erityisemmin” Front de Seine -torniryppään taloissa asua. Mitä opimme tästä?

    Fiksu osaa ottaa oppia muiden tekemistä virheistä, eikä apinoi muualta sellaista mikä ei tänne sovi. Pitänee sen vuoksi varmaankin lukea, miten tuorein yleiskaavaluonnosaineisto suhtautuu korkeaan rakentamiseen Helsingissä …

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

Jätä vastaus