Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014

26.11.2014 · Aihe: Kaupunkisuunnittelu, Yleiskaava 2016 

Yleiskaavan käsittelyn aikataulusta lautakunta sopi, että se pannaan kolme kertaa peräkkäin pöydälle, minkä jälkeen näytteille asetettavasti kaavasta päätetään 16.12. kokouksessa. Tämän jälkeen alkaa kansalaisvaikuttaminen, josta toivottavasti tulee vilkas. Näytteillä olon jälkeen tehdään varsinaiset poliittiset päätökset ja muuttunut ehdotus pannaan uudestaan lausunnoille, minkä jälkeen esitys mahdollisine uusine muutoksineen menee kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.

Lautakunnan käsittelystä en saa referoida muiden puheenvuoroja, mutta omat käsitykseni saan sanoa. Tulkitsen tätä niin, että virkamiesten antama olennainen minulle uusi informaatio kuuluu asioihin, joista voi kertoa.

Blogikommentoija oli saanut minut siihen uskoon, että keskustatunnelivaraus nostaisi olennaisesti Pisararadan hintaa, koska rata joudutaan painamaan syvemmälle. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Pisara joutuu alittamaan metroradan, eikä keskustatunneli tuo tähän uutta ongelmaa. Sen sijaan se kyllä nostaa keskustakirjaston kustannuksia, mutta se juna taisi mennä jo. Poliittisen sovun nimissä tunnelivaraus voidaan minun mielestäni säilyttää, ellei siitä varauksena ole merkittävää haittaa. Tällä sukupolvella ei ole minusta oikeutta päättää siitä, mitä seuraava sukupolvi ainakaan ei saa tehdä.

Yleiskaavassa on varaus Töölön metrolle. Sen toteutusmuoto ei ole yleiskaavassa ratkaistava asia, mutta minä liikennöisin sitä pikaratikoilla, koska niiden kapasiteetti varmaankin riittää tuolle välille ja koska ne on Pasilan jälkeen halvempi haaroittaa uusille alueille. Östersundom – Espoo -metron kanssahan tuo ei missään kohdassa yhtyisi.

Työpaikkarakentamisen mitoituksesta on erimielisyyttä. Työpaikka Helsingissä on lähinnä toimisto ja toimistoissa tilantarve vähenee olennaisesti. Seudulla on toimistokaavoista selvää ylitarjontaa, mutta hölmösti sijoitettujen toimistojen jääminen tyhjiksi ei ole peruste olla kaavoittamatta toimistoja järkeviin paikkoihin.

Mutta mikä on hyvä paikka työpaikoille?  Virasto haluaa säästää Herttoniemen teollisuusalueen tulevia tarpeita varten, vaikka olisi suuria paineita kaavoittaa sinne tiivistä asumista. Nyt tuo alue on työpaikka-alueena niin tehottomassa käytössä (vähän työpaikkoja/hehtaari), että se vastaisi asuinalueena sen kaavoittamista omakotitaloille, joilla on 1200 neliön tontit. Maanomistajat haluavat asuntoja. Tätä pidetään kiinteistökeinotteluna, mutta voimassa olevan talousteorian mukaan se, että asumisesta tuolla alueella maksetaan selvästi enemmän kuin teollisuushalleista, kertoo, että asunnoille on tällä alueella puolellaan suhteellinen etu. Tilaa vievän teollisuuden ja autokauppojen oikea paikka on Kehä III:lla. Sen sijaan vaikka designeen keskittyvä tuotanto voisi tuolla menestyäkin.

Sama ongelma on Pitäjänmäellä.

Keskusta on toimistoille parasta aluetta ja kasautumisetujen vuoksi tuottavinta, mutta keskusta loppuu Bulevardiin. Sen eteläpuolella asuminen on perustellumpaa kuin toimistot.

Hassua sinänsä, että kun 1980-luvulla jahdattiin piilokonttoreita, nyt yritetään estää toimistojen muuttamista asunnoiksi. Jos haluamme puolustaa toimistoja, pitäisi sallia se, että asuintaloissa on toimistoja. Moni itsensä työllistäjä laittaisi toimiston kotitaloonsa, mutta ei välttämättä asuntoonsa – erityisesti jos aikoo palkata jonkun toisen. Tämä pitäisi sallia kaikissa asemakaavoissa.

Kaavakartassa ei kerrota asioista, joista päätetään muualla, kuten vaikka luonnonsuojelualueista. Tämä tuottaa paljon sekaannusta ja ruokkii ennakkoluuloja.

Kaavakartalla ei esitetä, mitä päätetään muualla tai lainsäädännöllä.

Yleiskaavan mukainen rakentaminen ei estä Talin golf-kentän jatkoa, mutta toisaalta muuta virkistysaluetta tuonne ei sitten jäisikään kuin tavalliselta kansanlta tosiasiassa suljettu golf-kenttä ja siirtolapuutarha. Vaikea perustella kentän jatkoa vuoden 2034 jälkeen.

Saaristoratikka Kruunuvuoren ja Vartiosaaren kautta Vuosaareen tarjoaisi elämyksellistä matkustamista, mutta…

 

 

 

 

Kommentit

14 Vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.11.2014”

  1. Tuomas kirjoitti 26.11.2014 kello 10:37

    Töölön metrosta todetaan yleiskaavan selostuksessa seuraavasti: “Töölön metro jatkeineen toteutunee ensin pikaraitiotienä. Yleiskaavassa varataan kuitenkin mahdollisuus toteuttaa yhteydet myös metrona, mikäli arviot tulevasta kehityksestä tätä edellyttävät.”

    Eli ilmeisesti KSV:ssäkin pikaraitiotietä pidetään todennäköisempänä ratkaisuna. Näitä raideratkaisuja ei pidäkään sitoa yhteen järjestelmään, kun ei edes välttämättä tiedetä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Esimerkiksi automaattinen ratikka lienee automaattista autoa teknisesti yksinkertaisempi toteuttaa ja se kuroisi entisestään metron ja raitiovaunujen välisiä kapasiteetti- ym. eroja pienemmiksi.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  2. Koti-isä kirjoitti 26.11.2014 kello 12:14

    Onkohan tarkoitus, että nykyiset hitaat ratikat hitaine raiteineen jäävät elämään pikaratikoiden sekaan. Tai voikohan uusia Transtechin ratikoita liikennöidä pikamoodissa.

    Tämänhetkisen raitioliikenteen nopeuttamishankkeiden äärimmäisen tahmea etenemisprosessi on valovuosien päässä pikaratikkapuheista. Voisi kuvitella, että kustannustehokkainta olisi ihan oikeasti ja määrätietoisesti kehittää nykyistä infraa nopeampaan suuntaan. Siinä ei välttämättä tarvittaisi valtavia investointeja.

    Sen sijaan, että ratikat kuljettajineen ja matkustajineen tänäkin päivänä ja tälläkin hetkellä seisovat risteyksissä odottamassa, kun valot tai etuudet eivät toimi, kuten niiden kuuluisi: raitiovaunu menee aina ensin, sitten kevyt liikenne ja lopuksi autot, jos tilaa vielä sattuu olemaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 26

  3. napander kirjoitti 26.11.2014 kello 14:03

    Tämä sukupolvi päästää ilmaston käsistään, mutta autotunnelille pitää varata tilaa, koska seuraava sukupolvi??? Autotunnelille joka ei vähennä autoilua, eikä vapauta tilaa.

    Täysin tomppelihommaa tuon Herttoniemen kanssa virastossa. Ei ne työpaikat katoa, jos ne siirtää järkevämpään paikkaan, vaikka vollottajat aina jaksavat niin uskotella. Kaupungin ja kaupunkilaisten etujen varmaankin pitäisi mennä edelle jotain teollisuusnostalgiaa, kun kerta virasto ei millekään muullekaan anna arvoa. Tilaa vievää kauppaakin ollaan tuomassa taas takaisin kaupunkiin, ulkomailla jopa Ikea on saatu osaksi kaupunkimaista korttelia.

    Eiköhän tuo saaristoratikka tule jos se Laajasalon silta tulee, ja sitä ei varmaan enemmistö ala tässä kohtaa enää vastustamaan? Aika vaikeaa perustella miksi olisi järkevää rakentaa tuollainen valtava silta ja sitten pysäyttää linja heti Laajasaloon. Joko rakentaa Vartiosaareen ja siitä Vuosaareen, tai sitten vastustaa siltaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  4. Mikko H kirjoitti 26.11.2014 kello 14:31

    Koti-isä: Tai voikohan uusia Transtechin ratikoita liikennöidä pikamoodissa.

    Nopeus on tässä tapauksessa radan, ei vaunun ominaisuus. Transtechin uuden vaunun huippunopeus on jokseenkin sama kuin metrojunan, joten se ei menoa rajoita.

    Nopeuttamisessa on kyse noista mainitsemistasi asioista: kuljettajarahastus, valoetuudet, risteävä liikenne, riittävä kaistan leveys (jotta ei tarvitse väistää autoja ratikkakaistalla), radan laatu jne.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 15

  5. Joakim kirjoitti 26.11.2014 kello 15:24

    > keskustakirjaston

    Vanhan toistoa, mutta mihin tätä keskustakirjastoa tarvitaan? Juuri lehdessä oli artikkeli että Google on korvannut kirjastoja ja keskustakirjasto syö rahoja lähiöiden palveluilta. Jos julkisia tiloja tarvitaan johonkin muuhun kuin kirjoille, niin silloin kannattaisi varmaan puhua jostain muusta kuin kirjastosta.

    > Pisararadan

    Eikö junia voisi laittaa kahteen tasoon rautatieasemalla, niin ei tarvitsisi rakentaa pitkiä, syviä ja kalliita tunneleita? Näin on tehty ainakin Sydneyssä. Toisaalta pullonkaula taisi olla Pasilan asema?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 5

  6. Saara kirjoitti 26.11.2014 kello 15:26

    Asemakaavaluonnoksessa toimisto- ja teollisuustilan säilyttämistarvetta perustellaan seuraavasti:

    Vuosina 2009–2011 toimipaikoista katosi 26 %, ja uusia perustettiin 28 %, työpaikoista katosi 5 %, ja uusia tuli 8 %. Asetelma tarkoittaa, että toimitilakannan tarjonnassa tulee olla niin paljon joustavuutta, että se pystyy mahdollistamaan näin suuren, jatkuvan uudistumisprosessin ja vaihtuvuuden, joka pitää tuottavuuden ja innovatiivisuuden käynnissä.

    Vallilan pienellä teollisuusalueella olevat tyhjät toimitilat ovat olleet pääasiassa tyhjillään koko tuon ajan ja ovat sitä edelleen. Olen ymmärtänyt monien rakennusten olevan sellaisia, joissa yksittäinen tila on useimpien nykytoimijoiden tarpeisiin liian suuri, ja sen jakaminen pienempiin osiin ei onnistu – syynä tähän on mm. LVI-pystylinjojen ja porraskäytävien vähyys.

    Kun olemassaoleva tila on luonteeltaan sellaista, ettei se tarjoa luonnostekstissä peräänkuulutettua joustavuutta eikä siis mahdollista kuvatunlaista uudistusmisprosessia, olisi sallittava rakennusten muuttaminen tai purku ja uuden rakentaminen tilalle tavalla, joka on mahdollista rahoittaa. Asuntojen rakentamisen salliminen toisi ratkaisun ongelmaan.

    Ymmärrän tarpeen säilyttää toimisto- ja pientuotantoon keskittyneitä alueita kaupungissa, mutta en ymmärrä miksi näille alueille ei voisi tuoda lisäksi asumista. Olisiko mahdollista määrätä, että vaikkapa max. 50% alueen tilasta voidaan rakentaa asuinkäyttöön? Nykyään moni asuisi mielellään lähellä sitä paikkaa, jossa päivänsä viettää – etenkin jos ja kun ympäristöjä pyritään kehittämään kantakaupunkimaisemmaksi. Päivittäinen työmatka eri kaupunginosien välillä tuntuu turhalta ajankäytöltä. Nykyaikaisempi vaihtoehto olisi pyrkiä kehittämään kaupunginosista ikään kuin pieniä kyliä, joiden sisältä löytyy mahdollisimman moni arkielämään tarvittava paikka ja palvelu jo itsessään.

    Vallilassa olisi ainutlaatuinen tilaisuus mahdollistaa ihmisten asuminen ja työskentely samalla alueella, jos osan tyhillään olevasta tilasta saisi saneerata / rakentaa uudelleen asuinkäyttöön. Ei voi olla kenenkään etu, että näin lähellä keskustaa makaa tyhjillään tuhansia neliömetrejä tilaa, joka ei kata sen paremmin yritysten kuin asuntoa etsivien ihmistenkään tarpeita.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 27

  7. elias poutanen kirjoitti 26.11.2014 kello 16:01

    Juna meni jo, mutta minua harmittaa päärautatieaseman länsipuoli. Alvar Aallon kadun varteen olisin rakentanut 40-kerroksisia toimistorakennuksia.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 9

  8. Hanna-Leena Ylinen kirjoitti 26.11.2014 kello 16:03

    Niinpä. Saaristoratikka on malliesimerkki siitä, että ei ole ymmärretty tehdä suunnanmuutoskaavaa, vaan on edelleen jatkettu vanhaa käytäntöä kaavoittaa kaupunkirakennetta luontoalueille. Surkuhupaisaa on myös kaavamateriaalissa käytetty maalaileva kuvailu, jossa Ramsinniemen kerrotaan sijaitsevan “kantakaupungin tuntumassa”. Tiedoksi sinne virastoon: Ramsinniemi sijaitsee Vuosaaressa, joka ennen Östersundom-liitosta oli Helsingin itäisintä laitaa.

    Tuttu luontokartoittaja vertasi yleiskaavaluonnoksen karttaa luontojärjestöjen tekemään metsäesitykseen ja laski, että kaupunkirakennetta oltiin yleiskaavaluonnoksessa levittämässä noin 300 metsähehtaarille eikä luku edes sisällä Östersundomia. Turha siis puhua mistään tiivistämiskaavasta.

    Tässä blogissa on joskus naureskeltu, kun kaupunkimetsistä on puhuttu hiilinieluina, mutta todellisuudessa ei ole mitään mekanismia, millä Helsingin metsiin rakentaminen säästäisi metsiä jossain muualla. Yleiskaavan ilmastovaikutusten arvioinnissa (Liite 25) on muuten kerrottu, että yleiskaava ja Östersundomin osayleiskaava veisivät Helsingin hiilinieluista yhteensä 39 prosenttia. Se on melkoinen määrä eikä todellakaan kerro hyvää Helsingin kaupunkisuunnittelusta.

    Arviointi sinänsä tunnustaa Helsingin hiilinielujen merkityksen. Tässä suora lainaus: “Hiilinielut osaltaan perustelevat viheralueiden olemassa olon tärkeyttä ja rakentamispaineen suuntaamista jo valmiiksi rakennettuihin ympäristöihin näitä tiivistäen.”

    Miksi kaupunki ei siis keskittyisi tiivistämään jo rakennettuja alueita, kun se olisi täysin mahdollista kuten esim. Pro Helsinki 2.0 -suunnitelma osoittaa?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 16

  9. Jaakko Särelä kirjoitti 26.11.2014 kello 17:24

    Koti-isä:
    Onkohan tarkoitus, että nykyiset hitaat ratikat hitaine raiteineen jäävät elämään pikaratikoiden sekaan. Tai voikohan uusia Transtechin ratikoita liikennöidä pikamoodissa.

    Kaikkia ratikoita voi operoida pikamoodissa!

    Olennaista liikuttaessa pisteestä A pisteeseen B on keskinopeus, ei huippunopeus. Niinpä ratikat ovat nopeita, jos niillä on omat väylät ja ne saavat risteyksissä liikennevaloetuuden. Koska pikaratikkatermi saa ihmisten huomion kohdistumaan ratikkakalustoon järjestelmän kokonaisuuden sijaan, olisi järkevää siirtyä puhumaan nopean radan verkosta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 23

  10. Pekka Pietilä kirjoitti 26.11.2014 kello 19:50

    Houreen mukaisia unia tarjotaan Helsingin kehittämiseksi. Mitä voi tehdä, jos haluaa nopeuttaa liikennettä? Tasoristeykset pois joukkoliikenteestä. Bussi ja ratikka voivat pysähtyä yhteisen korokkeen viereen ja näin vaihdot käy sujuvasti. Helsingin keskustalle ei kannata tehdä mitään, koska etäisyydet ovat lyhyitä. Kuvittelu ajan säästöstä on kallista harhaa.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 3

  11. anomuumi kirjoitti 26.11.2014 kello 20:01

    “Blogikommentoija oli saanut minut siihen uskoon, että keskustatunnelivaraus nostaisi olennaisesti Pisararadan hintaa, koska rata joudutaan painamaan syvemmälle. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Pisara joutuu alittamaan metroradan, eikä keskustatunneli tuo tähän uutta ongelmaa.”

    Pahoittelen väärää tietoa, olin aiemmista keskusteluista todella käsittänyt näin olevan. Hyvä jos lisäkustannuksia ei Pisaran suhteen aiheudu.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

  12. Joonas kirjoitti 26.11.2014 kello 22:54

    “Yleiskaavassa on varaus Töölön metrolle. Sen toteutusmuoto ei ole yleiskaavassa ratkaistava asia, mutta minä liikennöisin sitä pikaratikoilla, koska niiden kapasiteetti varmaankin riittää tuolle välille ja koska ne on Pasilan jälkeen halvempi haaroittaa uusille alueille. Östersundom – Espoo -metron kanssahan tuo ei missään kohdassa yhtyisi.”

    Aiemmin Töölön metrona puhuttiin toisesta metrolnjasta, joka kulkisi Töölön kautta Pasilaan ja edelleen mahdollisesti lentoasemalle ja etelässä Katajanokan ja Laajasalon kautta Santahaminaan. Risteyskohta metrolinjoille olisi tällöin Kamppi jossa on jo valmiiksi louhittuna tila toiselle asemalle. Ovatko suunnitelmat tästä muuttuneet?

    Kts. esim. Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_toinen_metrolinja

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 0

  13. Ville Turunen kirjoitti 26.11.2014 kello 23:36

    “Blogikommentoija oli saanut minut siihen uskoon, että keskustatunnelivaraus nostaisi olennaisesti Pisararadan hintaa, koska rata joudutaan painamaan syvemmälle. Tämä tieto ei pidä paikkaansa. Pisara joutuu alittamaan metroradan, eikä keskustatunneli tuo tähän uutta ongelmaa.”

    Tuon Pisaran ja keskustatunnelin varauksen alkuperäinen lähde taitaa olla pitkän linjan nyt jo eläköityneen liikennesuunnittelija Pekka Muroleen blogi, missä hän arvioi Pisaran kustannuksista säästettävän huomattavasti, jos se voitaisiin tehdä lähempänä pintaa. Ja Murole arvio, että näin voitaisiin tehdä, jos
    a) Pisara linjattaisiin noin sata metriä pohjoisemmaksi, jolloin linjaus ei leikkaisi metrorataa ja voisi olla samassa tasossa, ja
    b) Keskustatunnelin varaus poistettaisiin, joka kulkee juuri nyt tässä samassa paikassa päärautatieaseman alta.

    Eli blogistin oikaisu, joka tosin ilmeisesti perustuu kaupunkisuunnitteluviraston virkamiesten antamiin tietoihin, on muodollisesti oikein, mutta asiallisesti se sivuuttaa kokonaan itse asian. Tai jos Pisara-radan on todellakin pakko alittaa metrorata, niin olisi hauska kuulla minkä takia.

    Muroleen aihetta käsittelevä blogikijoitus löytyy osoitteesta: http://penttimurole.blogspot.fi/2013/03/pisara-ei-ole-elain-se-on-kaupunkia.html

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 7

  14. Tenho kirjoitti 28.11.2014 kello 17:33

    napander:

    Täysin tomppelihommaa tuon Herttoniemen kanssa virastossa. Ei ne työpaikat katoa, jos ne siirtää järkevämpään paikkaan, vaikka vollottajat aina jaksavat niin uskotella.

    Eihän siellä Herttoniemen teollisuusalueella olekaan mitään teollisuutta vaan lähinnä palveluja. Monesti olen siellä käynyt, kun sinne pääsee näppärästi metrolla. Muille alueille, joissa on vastaava palvelutarjonta ei niin helposti joukkoliikenteellä pääse. Mutta tosiaan, jos ne samat palvelut olisivat tarjolla tiiviissä sekoittuneessa kaupunkirakenteessa niin sehän olisi win-win tilanne kaikille.

    napander:

    Eiköhän tuo saaristoratikka tule jos se Laajasalon silta tulee, ja sitä ei varmaan enemmistö ala tässä kohtaa enää vastustamaan? Aika vaikeaa perustella miksi olisi järkevää rakentaa tuollainen valtava silta ja sitten pysäyttää linja heti Laajasaloon. Joko rakentaa Vartiosaareen ja siitä Vuosaareen, tai sitten vastustaa siltaa.

    Tuo saaristoratikka on todella kallis investoinneiltaan (monet sillat) ja liikennöintikustannuksiltaan. Se palvelee niin pientä osaa kaupunkilaisista, ettei sitä kannata rakentaa laisinkaan. Muut yleiskaavaehdotuksen linjat ovat paljon kiireellisimpiä hankkeita, joissa on jo enemmän järkeä. En haluaisi verorahojani tuhlattavan tuohon järjettömään saaristoratikkaan.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

    Suosittele: Thumb up 2

Jätä vastaus