Helsinki vuokraa maat satamalle pilkkahinnalla

Helsin­gin kaupun­ki vuokraa sata­malleen yhdek­sän hehtaaria maa­ta vuokral­la, joka perus­tuu alle 300 euron maan hin­taan. Jokin aika sit­ten kaupun­ki myi vier­estä – kauem­paa mer­estä – ton­tin Kun­tien eläke­vaku­u­tuk­selle vuokra-asun­to­ja varten noin kym­menker­taisel­la neliöhin­nal­la. Mik­si kaupun­ki vuokraa maa­ta sata­malle pilkkahin­nal­la ja samanaikaises­ti valit­taa, että joutuu mak­samaan veroa sata­man voitosta?

Seli­tyk­senä tälle pilkkahin­nalle san­ot­ti­in, että val­tio kat­soisi korkeam­man hin­nan veronkier­roksi. Veronkier­toa ei ole markki­nahin­to­jen käyt­tämi­nen vaan yleen­sä veronkier­toon liit­tyvät keinotekoiset hinnat.

Apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja Pent­tilä selit­ti asian niin, että asun­to­ton­tin arvo on aivan muu­ta kuin sata­malle kaavoite­tun ton­tin arvo. Täl­lä vas­tauk­sel­la reput­taisi kansan­talousti­eteen ten­tis­sä. Jos tuo alue ei olisi varat­tu sata­malle, se olisi kaavoitet­tu asun­noik­si. Kyl­lä se vai­h­toe­htoiskäytön arvo on oikea arvo sille uhrat­ulle maa-alalle, jon­ka kaupun­ki sata­malle luovuttaa.

101 vastausta artikkeliin “Helsinki vuokraa maat satamalle pilkkahinnalla”

  1. Pent­tilä on ollut aika kallis mies Helsingille. Kallis ei tarkoi­ta tässä arvokasta.

  2. Osmo: “Seli­tyk­senä tälle pilkkahin­nalle san­ot­ti­in, että val­tio kat­soisi korkeam­man hin­nan veronkierroksi.”

    Niin­pä. Samaa perustelua käytet­ti­in meil­lä, kun val­tio ‘pakot­ti’ anta­maan perustet­tavalle yhtiölle maat mukaan — ja sit­ten Naan­tali ei antanut.

    Siis mis­tä veroa pitäisi mak­saa? Yhtiö ei mak­sa veroa osakepääo­mas­ta eikä kun­ta ole veron­mak­sa­ja vaan veronsaaja.

  3. Kyl­lä tähän kysymyk­seen voi ottaa eri näkökul­mia. Helsingis­sä mikä tahansa plänt­ti käy asun­torak­en­tamiseen joten siis virk­istys- ja puis­toalueek­si lunastet­tavas­ta ton­tista olisi siis mak­set­ta­va asuin­ton­tin hinta?

    Tark­ka hin­nan­määri­tys monop­o­li­ti­lanteessa on usein mah­do­ton­ta. Tarvit­taisi­in yksi­tyi­nen ver­rokkisa­ta­ma tuot­toi­neen. Helsin­ki on laskenut saa­vansa sata­mas­ta mon­en­moisia välil­lisiä hyö­tyjä elinkei­noelämän, työl­lisyy­den ja van­ho­jen sata­ma-aluei­den rak­en­tamishyö­dyn kaut­ta joten sata­may­htiölle voisi vaik­ka mak­saa ole­mas­saolostaan. Kun sata­ma on väk­isin Helsinki­in tah­dot­tu mm. Kantvikin sijas­ta, voitaisi­in maan­vuokrana käyt­tää Kantviki­nalueen tasoa.

  4. Sata­ma näyt­tää ole­van kaupun­gin johdon lel­lik­ki, jolle sal­li­taan mitä tahansa. Tässä haisee tosi vah­vasti tehokas lob­baami­nen (kenen toimes­ta?) tai muu epäasialli­nen toim­inta, ehkä suo­ranainen korruptio.

  5. Entäs teol­lisu­usaluei­den ton­tit? Eikös nekin voisi kaavoit­taa vai­h­toe­htois­es­ti asun­noille ja sen vuok­si niiltä voisi per­iä isom­mat vuokrat? 

    Tosin ei teol­lisu­usaluei­ta kaavoite­ta parhaille ranta­ton­teille telak­ka-aluei­ta luku­unot­ta­mat­ta. Joten ehkä asun­to­tont­tei­hin ver­tailu on oikea.

    Toiv­ot­tavasti kaupun­ki lisäk­si lätkäisee sata­may­htiölle isot hallintopalkki­o­laskut kaik­ista palveluista.

  6. Tääl­lä taitaa joil­takin men­nä asi­at jotenkin pahasti sekaisin. Kaupun­githan usein syn­tyvät mm. juuri hyvien satama­paikko­jen yhtey­teen. Nyt on jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä joil­lakuil­la hirveä hinku karkot­taa Helsingistä niin sata­ma (Eteläsa­ta­ma, Jätkäsaari, koh­ta kai lisäk­si Vuosaarikin), lentoase­ma (Mal­mi) kuin Rautatiease­ma (Pasi­laan).

    Kaupunki­in kuu­lu­vat niin ihmis- kuin tavar­avir­rat (toki muu­takin), sil­lä ilman niitä ei yksikään kaupun­ki toi­mi. Urbaani yksikkö vaatii toimi­ak­seen kohtaamisia. Mitä virkaa olisi pelkäl­lä ihmis­mas­so­jen keskittymällä? 

    Kaupun­ki voi kas­vaa, ja on hyväkin jos se kas­vaa, eikä taan­nu, mut­ta sen kasvun ei tule tapah­tua poli­it­tise­na määräyk­senä, vaan sille (ja esimerkik­si asun­torak­en­tamiselle) tulee olla luon­taiset edel­ly­tyk­set, mm. työvoiman tarve, työvoiman kysyn­tä. En ole huo­man­nut viimek­si­maini­tus­ta kovin voimakkai­ta merkke­jä Helsingis­sä esim. tänä vuonna. 

    Kuka tarvit­see Helsingis­sä 80 000 uut­ta työn­tek­i­jää, kun nyky­is­tenkin määrää pyritään koko ajan läh­es kaikkial­la vähen­tämään? Onko ken­ties tarkoituk­se­na haalia Helsinki­in tuo uusi, iso joukko ns. kansalais­pal­ka­lla elätet­täväk­si ja lait­taa hei­dän asumiskus­tan­nuk­sen­sa uuden sote-alueen mak­set­tavak­si? Tämäkö on peri­aate, jol­la Helsin­gin tiivistämi­nen on tarkoi­tus rahoittaa? 

    Yri­tys­ten toimin­nan tehokku­u­den kasvu on viime aikoina perus­tunut paljolti henkilöstö­meno­jen karsin­taan, kos­ka bonuk­sil­laan palkit­tu yri­tysjo­hto on liian mon­es­sa fir­mas­sa aivan liian kyken­emätön­tä löytämään keino­ja liike­toimin­nan kehit­tämisek­si ja edis­tämisek­si. Väen vähen­nys on nykyisen ajan tren­di. Se on ollut ja lie­nee vas­takin sitä niin yri­tyk­sis­sä kuin julkisel­lakin puolella.

    1. Kyse ei ole Sata­man häätämis­es­tä vaan siitä, mik­si markki­navuokran käy­ht­tämi­nen sata­man vuokrana kat­sot­taisi­in veronkier­roksi? Vero­jaos­tossa meille on pain­otet­tu, että markki­nahin­to­ja pitää kaikessa sisäisessä lasken­nas­sa juuri käy­ht­tää, muu johtaa vilpil­liseen siirtohinnoitteluun.

  7. Olli Saari­nen:
    Helsingis­sä mikä tahansa plänt­ti käy asun­torak­en­tamiseen joten siis virk­istys- ja puis­toalueek­si lunastet­tavas­ta ton­tista olisi siis mak­set­ta­va asuin­ton­tin hinta? 

    Niin­pä. Helsin­gin kaupun­gin omis­tamien pel­to­jen hin­ta on asuinalueik­si vai­h­toe­htoiskäytön mukaises­ti hin­noitel­tuna aika huima.

  8. Han­nu oli hyvin kar­tal­la, kun Osmo kysyi Kata­janokan sata­ma-aluei­den hal­vas­ta ton­tin­vuokras­ta. Kaupun­ki muut­taa yri­tys­tont­te­ja ja liikenne-aluei­ta asumiseen minkä kerk­iää, ja saa niistä aikanaan hyvin hinnan/vuokran, mut­ta ei koko Helsinkiä voi muut­taa asun­to­ton­teik­si. Satamien ton­tin­vuokra on mikä on. Myön­nän , etten tiedä mihin se perustuu.

  9. Siis satamien maan hin­ta ei voi perus­tua pelkästään vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­seen, kuten ei muiden liiken­nealuei­den, puis­to­jen ja muiden yleis­ten aluei­den ja useimpi­en palvelu­raken­nusten tont­tien hin­takaan. Satamien hin­nan arvioin­ti­in ei riitä vielä kansan­talousti­eteen peruskurssi.

    1. Sata­man tuot­tavu­us kestää korkeam­man hin­nan. Nyt on kyse siitä, että verot­ta­ja vaatii käyt­t’ämä’n muodol­lista hin­taa, jot­ta verotet­ta­va voit­to ei valuisi markki­nahin­taiseen maanvuokraan.

  10. Kaupungis­sa kallis ja hal­pa maa voivat sijai­ta aivan vierekkäin. Esim. kaupun­ki luovut­taa keskus­takir­jas­ton ton­tin hin­taan 350 euroa/ke-m2 (sisäi­nen maan­vuokra). Keskus­takir­jas­ton vier­essä Senaat­ti-kiin­teistöt myi vuosi sit­ten raken­nu­soikeut­ta 2057 e/ke-m2 hintaan.

    Mikä on sata­ma-alueen markki­nahin­ta? Ei se ole sama kuin asun­to­ton­tin markki­nahin­ta. Asun­to­ton­tit ovat kallein­ta maa­ta kaupungis­sa. 30–50 vuot­ta sit­ten oli toisin, kun liike- ja toimis­to­ton­tit oli­vat kallein­ta maa­ta, ja asun­to­ja muutet­ti­in piilokont­tor­eik­si. Enää vain aivan ydinkeskus­tas­sa yri­tys­ton­tit ovat asun­to­tont­te­ja kalli­impia. Teol­lisu­us­ton­tit mak­sa­vat vain kol­man­nek­sen asun­to­ton­tin hin­nas­ta, jos sitäkään. Eri asia on se, että en usko asun­to­tont­tien jatku­vasti kallis­tu­van kaiken­laiseen muuhun maa­han verrattuna.

    Val­tu­us­ton päätök­sen esit­telijän perusteluis­sa maini­taan järkevästi:

    Yhtiöit­tämisen myötä sata­man vuokra­sopimuk­set laa­di­taan samoin peri­aat­tein kuin muiden yksi­ty­is­ten toim­i­joiden kanssa tehtävät
    sopimuk­set. Tästä syys­tä vuokrat määritel­lään uud­estaan vas­taa­maan kaupun­gin vuokrauk­sis­sa teol­lisu­us- ja varas­toalueil­la sovellettavaa
    hintatasoa.

    Helsin­gin Sata­ma Oy:lle vuokrat­tavien aluei­den vuokran määrän esitetään perus­tu­van teol­lisu­us- ja varas­to­tont­tien hin­toi­hin. Hin­to­jen arvioin­nis­sa on käytet­ty ulkop­uolisen arvioit­si­jan hin­takart­taa (Newsec Val­u­a­tion 2013), jon­ka perus­teel­la on arvioitu sata­ma-aluei­den käypä hintataso.

    Elinkeino­toim­intaa varten vuokrat­tavien aluei­den pääo­ma-arvos­ta per­itään vaki­in­tuneen käytän­nön mukainen 5 %.

    http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Esitys/2014/Kanslia_2014-11–26_Kvsto_19_El/F43125BD-1E7A-4CA1-AD2A-DEA049ABFFA0/Satama-alueiden_vuokrausperusteet_(Katajanokka_Ete.pdf

    Tuo 5 % on muuten ihan hyvä tuotto.

  11. Osmo Soin­in­vaara:
    Sata­man tuot­tavu­us kestää korkeam­man hin­nan. Nyt on kyse siitä, että verot­ta­ja vaatii käyt­tämän muodol­lista hin­taa, jot­ta verotet­ta­va voit­to ei valuisi markki­nahin­taiseen maanvuokraan. 

    Tämä pitäisi tes­ta­ta oikeusprosessissa.
    Vero­han tulee mak­su­un vas­ta sit­ten, jos/kun sata­may­htiö toimii ja tuottaa.

  12. Ris­to Pel­to­la:
    Kaupungis­sa kallis ja hal­pa maa voivat sijai­ta aivan vierekkäin. Esim. kaupun­ki luovut­taa keskus­takir­jas­ton ton­tin hin­taan 350 euroa/ke-m2 (sisäi­nen maan­vuokra). Keskus­takir­jas­ton vier­essä Senaat­ti-kiin­teistöt myi vuosi sit­ten raken­nu­soikeut­ta 2057 e/ke-m2 hintaan. 

    Tämä esimerk­ki ei kyl­lä ole hyvä perustelu hal­van satam­a­ton­tin hin­nan puoles­ta. Tämähän on vain toinen esimerk­ki, jos­sa kaupun­ki luovut­taa ton­tin erit­täin hal­paan hin­taan. Keskus­takir­jas­tonkin kohdal­la olisi pitänyt käyt­tää markki­noiden mukaista hintaa.

  13. Kyl­lä kai maan arvoon ja samal­la sen maavuokraan vaikut­taa se, mihin tarkoituk­seen se on kaavoitet­tu. Ei Helsingis­sä voi­da pitää maan arvona joka paikas­sa sitä, että kaikkialle raken­net­taisi­in asun­to­ja. Samoin vai­htelee maan arvo asun­to­ton­teil­lakin sen mukaan, mikä raken­nu­soikeus ton­tille ase­makaavas­sa on annettu.

    Sata­man alueet on kaavoitet­tu satamik­si. On teo­ri­aa, että niitä voitaisi­in lai­turei­neen ja muine rak­en­tei­neen käsitel­lä poten­ti­aal­isi­na asun­toalueina. Sata­ma mak­saa ensi vuon­na maavuok­ri­na kaupungille 8,8 miljoon­aa. Jos se on pilkkahin­ta, niin vuokran kohot­ta­mi­nen 10-ker­taisek­si tai edes viisinker­taisek­si, merk­it­sisi hyvästi­jät­töä Helsin­gin satamatoiminnoille.

    1. Tuo ali­hin­ta koskaa vain Kata­janokan ja Jätkäsaaren aluei­ta, ei Vuosaaren sata­maa. Kyse ei ole ajatuk­ses­ta kur­jis­taa sata­man talout­ta vaan yksinker­tais­es­ti sitä, mik­si annamme maa­ta ale­hin­taan, jol­loin sata­ma tuot­taa tämän sub­ven­tion ver­ran enem­män voit­toa ja sit­ten mak­samme tästä voitos­ta veroa. Ei minus­ta olisi väärin, jos Helsin­ki perisi vuokraa selvästi enem­män kos­ka sata­man takia Helsin­ki menet­tää vuokratuloa

  14. Ris­to Pel­to­la: Helsin­gin Sata­ma Oy:lle vuokrat­tavien aluei­den vuokran määrän esitetään perus­tu­van teol­lisu­us- ja varas­to­tont­tien hin­toi­hin. Hin­to­jen arvioin­nis­sa on käytet­ty ulkop­uolisen arvioit­si­jan hin­takart­taa (Newsec Val­u­a­tion 2013), jon­ka perus­teel­la on arvioitu sata­ma-aluei­den käypä hintataso.

    Esimerkik­si Eteläsa­ta­mas­sa Helsin­gin Sata­man hallinnas­sa on toimis­tokäytössä ole­via tai siihen sopivia tilo­ja, jot­ka eivät ole niin tehokkaas­sa käytössä kuin voisi­vat olla — tämä riip­pumat­ta siitä, val­it­seeko Sata­ma itselleen mieleiset vuokralaiset ja sub­ven­toi näitä tai ei. 

    Kun maa-alueet ja tilat ovat Sata­malle halpo­ja ja niitä voi käyt­tää tehot­tomasti, pysäköin­tikin on edullis­in­ta jär­jestää maan­ta­sos­sa olevil­la ken­til­lä. Rantaan voi suurin piirtein kerätä rojuka­so­ja, kun kaatopaikalle vien­ti tulisi kalliimmaksi 😉

    Helsin­gin Sata­man ei tarvitse ryhtyä kiin­teistöke­hit­täjäk­si amerikkalaisen mallin mukaan (WTC New Yorkissa), mut­ta nykyi­nen vuokrata­so ei juuri kan­nus­ta tehosta­maan maankäyttöä.

  15. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo ali­hin­ta koskaa vain Kata­janokan ja Jätkäsaaren aluei­ta, ei Vuosaaren sata­maa. Kyse ei ole ajatuk­ses­ta kur­jis­taa sata­man talout­ta vaan yksinker­tais­es­ti sitä, mik­si annamme maa­ta ale­hin­taan, jol­loin sata­ma tuot­taa tämän sub­ven­tion ver­ran enem­män voit­toa ja sit­ten mak­samme tästä voitos­ta veroa. Ei minus­ta olisi väärin, jos Helsin­ki perisi vuokraa selvästi enem­män kos­ka sata­man takia Helsin­ki menet­tää vuokratuloa

    Vero­jen ja tuotteiden/palveluiden mak­sa­jan näkökul­mas­ta tuo jos joku on nol­la­summapeliä. Sen minkä lop­puasi­akas eli ala­mainen kun­nal­lisverossa säästäisi, sen hän valtionverossa/alvissa/autoverossa … jne maksaisi.

    Kuka­han osaisi opet­taa poli­itikoille, että meil­lä ala­maisil­la ei ole kuin yksi kukkaro, jos­ta rahat lähtevät. Vas­taan­ot­ta­jien tasku­ja kyl­lä riittää …

  16. Paljon hyviä kom­ment­te­ja. Satamien maa-alueet ovat yhdis­telmä varas­toa, liiken­neväyliä, toimis­toa ja liikkeitä. Voi olla, että keskeisel­lä paikalla arvioin­ti teol­lisu­us- ja varas­to­tont­tien hin­tata­son mukaan ampuu liian alas. Tai sit­ten aika lähelle. 

    Suurin osan kan­takaupun­gin sata­ma-alueista on jo kaavoitet­tu asumiseen. Kata­janokallakin sata­man parkkialueet tule­vat supis­tu­maan enitisestään:

    http://www.soininvaara.fi/2014/11/23/katajanokalle-2000-uutta-asukasta/

    Sikäli kuin keskeisiä aluei­ta käytetään tehot­tomasti maan­ta­sopy­säköin­ti­in ja romu­varas­tona, kan­nat­taa huo­ma­ta ehto vuokra­sopimuk­sis­sa: ”Kata­janokalla ja Eteläsa­ta­mas­sa on tulos­sa muu­tok­sia sata­ma-aluei­den kaavoihin. Muuhun käyt­töön osoitet­ta­vat alueet vuokrataan sata­may­htiölle irtisanomisoikeudella.”

  17. Sata­mat ovat tärkeä osa julk­ista infra­struk­tu­uria ja Suomen tapauk­ses­sa ne ovat ain­oa järkevä autoli­iken­nere­it­ti Bal­ti­aan ja etelä-Suomen tapauk­ses­sa myös pääasialli­nen reit­ti Ruotsiin.

    Auto­lau­tat liit­tävät yhteen ne kan­sain­välis­ten val­tatei­den päät, jot­ka muuten jäi­sivät toi­sis­taan erilleen suuren vesistöes­teen vuok­si. Sata­mat eivät tietenkään voi sijai­ta mis­sään muual­la kuin meren­ran­nal­la, toisin kuin läh­es kaik­ki muut toiminnot.

    Eri kysymys on, onko ter­vet­tä, että koko Suomen ja Viron väli­nen liikenne vähäisiä Hang­on ja Pald­iskin välisiä yhteyk­siä luku­un otta­mat­ta on ahdet­tu Helsin­gin ja Tallinnan keskus­to­jen väliseen pul­lonkaulaan kun molem­mil­la mail­la on Suomen­lah­den ran­nikkoa pidem­pikin pätkä ja muitakin satamia käytettävissään.

    1. Kysymys ei ole siitä, pitääkö Sata­man olla keskus­tas­sa vaan siitä, että jos Helsin­ki sub­ven­toi sata­maa ali­hin­taisel­la maan­vuokral­la, pitääkö tästä sub­ven­tios­ta mak­saa tuloveroa valtiolle.

  18. Matkus­ta­jali­ikenne sopii ihan hyvin keskus­toi­hin, mut­ta rahtili­ikenne ei. Teol­lisu­u­den tai teol­lisu­u­den tavar­avir­rat eivät kuu­lu kaupunkikeskustoihin.

    Keskus­tasa­tamien käyt­tö on täl­lä het­kel­lä vinoutunut­ta. Rah­tia ja henkilöau­to­ja, jot­ka matkaa­vat pois Helsingistä ja huolin­takeskuk­si­in, tuo­daan auto­laut­to­jen ruumis­sa keskus­taan. Seu­rauk­se­na liiken­teen ruuhkau­tu­mi­nen, ilmansaas­teet ja polt­toaineen haaskaus.

    Ain­oa oikea vai­h­toe­hto on ohja­ta kaik­ki rah­tia kul­jet­ta­vat auto­lau­tat Vuosaa­reen. Käytän­nön toimen­piteenä voisi olla hin­tao­h­jaus. Rek­ka-auton purku auto­lau­tas­ta esim. 5* hin­ta keskus­tan satamis­sa ja henkilöau­toille 3* hin­ta. Lisäk­si Vuosaa­reen pitää tietenkin vetää metro ja rak­en­taa kun­non matkus­ta­jater­mi­naali. Jätkäsaaren ter­mi­naal­i­hanke on rahan­haasku­u­ta, kos­ka ennem­min tai myöhem­min liiken­teen siir­to Vuosaa­reen on välttämätöntä.

    Ja sit­ten vielä vääris­sä paikois­sa ole­via satam­a­toim­into­ja subventoidaan..!

    1. Nyt Jätkäsaa­reen tulev­as­ta Tallinnan laivas­ta mak­su on puo­let Vuosaa­reen menevästä, kos­ka mak­su per­itään samas­ta aluyk­ses­ta vai ker­ran päivässä.

  19. Nähdäk­seni kaupungis­sa on olta­va eri aluei­ta kaavoitet­tuna eri­laisia käyt­tö­tarkoituk­sia varten, sil­lä muu­toin kaupun­ki ei voisi toimia. Tämän kan­nan on yllä tain­nut jo jokunen muukin esit­tää. Ei kai kaupun­ki voi olla kuin jokin nukku­malähiö, jos­sa on vain asuntoja?

    O.S.:n esille otta­mas­sa tapauk­ses­sa näyt­täisi val­tio kir­joite­tun perus­teel­la otta­neen kan­nan, joka tun­nus­taa (mielestäni hyvin perustein) eri­lais­ten aluei­den tarpeen kaupungeis­sakin. Jos tuo kan­ta johtaa esim. Helsin­gin kannal­ta ehkä jos­sain määrin epä­tarkoituk­sen­mukaiseen ja osin ehkä kum­malliseltakin vaikut­tavaan lop­putu­lok­seen, voi asian joko hyväksyä tai kyseenalais­taa (kuten O.S. yllä tekee). Näin saat­taa ehkä olla syytä kaikissa asiois­sa aika ajoin tehdä.

    Mikä sit­ten olisi parem­pi vai­h­toe­hto nykykäytän­nön tilalle? Vielä tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, mihin kaikki­in seu­rauk­si­in yksi tai toinen (parem­pi?) vai­h­toe­hto johtaisi? Helsingistä ei mielestäni pidä tehdä pelkkää asun­tokeskit­tymää, ei myöskään pelkkää asun­to­jen, toimis­to­jen ja muiden liik­er­aken­nusten keskit­tymää. Jos raideli­ikenne kaupun­gin ja sen ympäyskun­tien alueel­la kehitetään parem­min toimi­vak­si, lie­nee työvoiman (ja ostovoiman) saan­ti mah­dol­lista tur­va­ta jatkos­sa nyky­istä oival­lisem­mal­la tavalla.

    Monipuolisu­us on kaupun­gin elin­voimaisu­u­den valt­ti. Siihen sisäl­tyy aina myös kyky uud­is­tua. Tuon uud­is­tu­misen ei kuitenkaan pidä olla totaal­ista, ainakaan jos se on sitä sel­l­aista semen­toitavaa lajia. Jos eri­lais­ten aluei­den ja toim­into­jen kir­jo yksipuolis­tuu, vaaran­tuu (kaupungis­sa) eri­lais­ten, yllät­tävienkin muu­tosten sietokyky. 

    Kaupun­ki tarvit­see sata­ma-aluei­ta ja jopa joutomai­ta. Kaikkea maa­ta ei tule uhra­ta asun­to­tuotan­non alt­tar­ille. Asun­to­jen liialli­nen keskit­tämi­nen rantavi­ivan tun­tu­maan on mielestäni vaar­al­lisen “yksisilmäistä” poli­ti­ikkaa, vaik­ka sit­ten lyhytjän­teiset voitot saat­taisi­vatkin jonkun (kenen?) silmis­sä kiil­lel­lä. Sata­ma on yksi Helsin­gin tärkeim­mistä toimin­noista. Jos sitä ei ymmär­retä, ja toim­imme type­r­ästi, saat­taisi kaupunkimme väk­iluku ja houkut­tele­vu­us pudo­ta esim. Lovi­isan tasolle. Turkukin viilet­täisi tuol­loin kaukana edellämme.

  20. Sakke: Kaupun­ki tarvit­see sata­ma-aluei­ta ja jopa joutomaita.

    Joutomai­ta? Mihin? Ja eiköhän niitä ole vaik­ka kuin­ka paljon ympäri kaupunkia, ei niitä tarvi­ta ainakaan keskeisil­lä paikoilla.

    Sakke: Kaikkea maa­ta ei tule uhra­ta asun­to­tuotan­non alttarille.

    Asun­not raken­netaan joka tapauk­ses­sa, ja mitä tehot­tomam­min, sitä enem­män ne haukkaa­vat maata.

    Sakke:Jos sitä ei ymmär­retä, ja toim­imme type­r­ästi, saat­taisi kaupunkimme väk­iluku ja houkut­tele­vu­us pudo­ta esim. Lovi­isan tasolle. Turkukin viilet­täisi tuol­loin kaukana edellämme.

    Ris­ki, että väestön enem­mistö muut­taa Helsingistä on olema­ton, ellei tapah­du katas­trofia, jon­ka sattues­sa ko. muut­toli­ike olisi pien­impiä ongelmi­amme. Ja jos osa kasvus­ta suun­tau­tu­isi jatkos­sa Turku­un, se olisi pelkästään hyvä asia.

  21. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt Jätkäsaa­reen tulev­as­ta Tallinnan laivas­ta mak­su on puo­let Vuosaa­reen menevästä, kos­ka mak­su per­itään samas­ta aluk­ses­ta vai ker­ran päivässä. 

    Mitähän tämäkin on tarkoittavinaan?
    Useim­mat Jätkäsaa­reen tule­vat lai­vat käyvät sata­mas­sa mon­ta ker­taa päivässä, tuskin Vuosaa­reen tule­va Tallinnan laivakaan kävisi sitä use­ampia ker­to­ja päivässä.
    Aja­tus siitä, että lai­vat alka­isi­vat liiken­nöidä lin­jal­la Tallinna-Jätkäsaari-Vuosaari väliä on absurdi.

  22. Niko L.:
    Eikö kaupun­gin sit­ten tarvitse mak­saa vero­ja vuokratuloista? 

    Kun­nat ovat veron­saa­jia, eivät veronmaksajia.

  23. Osmo Soin­in­vaara:
    Nyt Jätkäsaa­reen tulev­as­ta Tallinnan laivas­ta mak­su on puo­let Vuosaa­reen menevästä, kos­ka mak­su per­itään samas­ta aluyk­ses­ta vai ker­ran päivässä. 

    Mik­sei mak­su ole suurem­pi Jätkäsaa­res­sa? Luulisi, että ihan kus­tan­nustenkin perus­teel­la satama­palvelu­iden tuot­ta­mi­nen mak­saa enem­män Jätkäsaa­res­sa — ja jos ei näin ole, pitäisi selvit­tää miksi?

  24. Rolle:Matkus­ta­jali­ikenne sopii ihan hyvin keskus­toi­hin, mut­ta rahtili­ikenne ei. Teol­lisu­u­den tai teol­lisu­u­den tavar­avir­rat eivät kuu­lu kaupunkikeskustoihin.

    Nämä ovat han­kalia asioi­ta, kun investoin­nit laivoihin ovat olleet niin suuria. Suomen olois­sa isot lai­vat ovat vält­tämät­tömyys kahdessa eri tapauk­ses­sa, jot­ka mon­esti ovat päällekkäisiä: (a) rahdis­sa ja (b) talviolosuhteissa.

    Tämä tarkoit­taa sitä, että myös matkus­ta­jali­ikenne on kul­jetet­ta­va talvi­o­lo­suhteis­sa laivoil­la, jot­ka on logis­ti­sista syistä suun­nitel­tu hoita­maan sivus­sa myös autorah­tia. Kan­sain­välisil­lä markki­noil­la ei ole varaa yhden Helsin­gin keskus­tan vuok­si tyhjien autokan­sien ide­ol­o­giseen tehot­to­muu­teen. Pelkät matkus­ta­ja-aluk­set, jot­ka usein ovat pienem­piä kata­ma­raane­ja, ovat etenkin han­kali­na jäävu­osi­na käytössä vain puo­let vuodesta.

    Vuosaaren matkus­ta­jali­iken­teen lisäämi­nen vaatisi ilman muu­ta sen joukkoli­iken­neolo­suhtei­den paran­tamista ja metron jatkoa sata­maan. Vuosaaren sijain­ti pääkaupunkiseudun taa­ja­ma-alueen itäisim­mäl­lä laidal­la muo­dostaa myös ongel­mansa kun län­teen päin menevä tai sieltä tule­va autoli­ikenne, lähin­nä Espoos­ta ja Turus­ta, jou­tu­isi läpäisemään koko pääkaupunkiseudun ja ruuhkaut­taisi kehätiet.

    Suomen ja Viron välisen liiken­teen on ennustet­tu jatkos­sa kasvavan.

  25. Osmo Soin­in­vaara:
    Kantvik.

    Kantvik olisi kohtu­ulli­nen ja Vuosaaren tasoinen paik­ka matkus­ta­ja- ja rahti­sa­ta­malle. Se vaatisi jonkin ver­ran liiken­nein­vestoin­te­ja, esim. Län­siväylän moot­tori­tien piden­tämisen Siun­tion rajalle asti ja pis­toraiteen rantaradal­ta, jon­ka jäl­keen sata­ma voisi olla joidenkin Kirkkon­um­melle menevien paikallisju­nien päätease­ma. Kantvikista menevät auto­lau­tat voisi­vat vas­taavasti Viron puolel­la men­nä joko Pald­iski­in tai Tallinnan Vene-Balti-sata­maan, jos viro­laisil­la olisi kiin­nos­tus­ta vähen­tää Tallinnan keskus­tan liikennepaineita.

    On kuitenkin muis­tet­ta­va, että päätök­set jär­jestää läh­es kaik­ki taloudel­lis­es­ti suurimerk­i­tyk­selli­nen sata­mali­ikenne “kehille” on erit­täin kauaskan­toinen pääkaupunkiseudun palveluke­hi­tyk­seen vaikut­ta­va ratkaisu. Yhdis­tet­tynä autoli­iken­teen hait­taamiseen Kehä I:n sisäpuolel­la moot­toritei­den bule­vardis­oin­nein tai tietullein, seu­rauk­se­na on hel­posti nykyisen Helsin­gin keskus­tan kui­h­tu­mi­nen, slum­mi­u­tu­mi­nen ja sen merk­i­tyk­sen katoami­nen liikepaikkana.

    Keskus­ta-alueen sata­mat saat­ta­vat olla merkit­tävämpi Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­u­den lähde kuin nykyään osa­taan ajatellakaan.

  26. Mikko Num­melin: Yhdis­tet­tynä autoli­iken­teen hait­taamiseen Kehä I:n sisäpuolel­la moot­toritei­den bule­vardis­oin­nein tai tietullein, seu­rauk­se­na on hel­posti nykyisen Helsin­gin keskus­tan kui­h­tu­mi­nen, slum­mi­u­tu­mi­nen ja sen merk­i­tyk­sen katoami­nen liikepaikkana.

    Asukkaiden val­ta­va lisäämi­nen bule­vardis­oin­nil­la kui­h­dut­taa Helsin­gin keskus­taa ja vie sen merk­i­tyk­sen liike­paikkana? Meinaat, että kan­takaupun­gin uudet asukkaat lähtevät kehille ostok­sille eivätkä käytä lähipalveluitaan?
    Tietul­lit vähen­täi­sivät autoli­iken­net­tä, joka nopeut­taisi sitä autoli­iken­net­tä. Autoli­ikenne toimii hyvin vain, jos sitä ei ole liikaa. Ilmiön näkee joka ker­ta, kun lau­tal­ta purkau­tu­vat autot ruuhkaut­ta­vat Kata­janokan liikenteen.

  27. Helsin­gin sata­ma on tietääk­seni Helsin­gin kaupun­gin liike­laitos. Verot­ta­jan kan­ta on tässä tietääk­seni se, että liike­laitok­sil­ta esim Ener­gialaitos ei saa olla piilo­tu­lo­ja kaupungille. Tam­pereen kaupun­ki jär­jesteli Tam­pereen ener­gialle lainan 8% korol­la, jota verot­ta­ja ei enää hyväksynyt. Se oli piilo­tulou­tus­ta kaupungille.

    Mut­ta ei hätää, nythän kaupungilla on pätevä apu­laiskaupung­in­jo­hta­ja (vähän venäjänkie­len opin­to­ja), joka hoitaa asian kuntoon.

  28. Mikko Num­melin: Keskus­ta-alueen sata­mat saat­ta­vat olla merkit­tävämpi Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­u­den lähde kuin nykyään osa­taan ajatellakaan.

    Helsin­gin keskus­tan elin­voimaisu­u­den kannal­ta on hyvä, jos keskus­ta-alueen satamien kaut­ta kul­kee paljon ihmisiä — ja nämä saadaan houkutel­tua jalka­u­tu­maan keskus­tas­sa. Satamien kaut­ta kulke­vat autot ja läpikulku­matkus­ta­jat sen sijaan vain hait­taa­vat keskus­tan elinvoimaisuutta.

  29. Osmo Soin­in­vaara:
    Kantvik. 

    Mikäpäs siinä…
    mut­ta Kantvik ei ole Helsingis­sä eikä Helsin­ki halua luop­ua satamis­taan. Päätös olisi kai pitänyt tehdä ennen kuin Jätkäsaaren sata­maan investoin­ti­in lisää?

  30. Ode näyt­tää tun­te­van pyhää vihaa Helsin­gin sata­maa kohtaan.

    300 e/m2 on 3 Me/hehtaari. Ja kysessä on alue, jota ei ainakaan vielä voi käyt­tää rakentamisen.

    5 %.n mukaan vuo­sivuokra oli 15 e/ m2v eli 1,20 e/m2kk eli koko 90.000 m²:n plän­tistä asfalt­tia 1,35 Me/vuosi. ei tun­nu kohtu­ut­toman alhaiselta.

    Ver­tailun vuok­si: toimis­to­huoneiton neliövuokra Kaartinka­pungis­sa on nykyään usein 17 — 19 e/m2.

    Verot­ta­jal­la voisi olla aivan päte­viä syitä pitää korkeam­paa maan­vuokraa tässä tapauk­ses­sa veron kiertämisenä.

    Kan­vtikin etäisysy Helsingistä onsi­inä 35 km, joten se ei tosi­aankaan sovel­lu Helsin­gin matkustajasatamaksi.

    Kinkki­nen tilanne, täy­tyy myön­tää. Helsin­ki on niemel­lä. “Maanti­eteelle emme mah­da mitään, ette te emmekä me.”

    1. Kantvik ei var­maankaan olisi kan­nat­ta­va paik­ka. Se3 nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan lähim­pänä Tallinnaa. Pieni auto­laut­ta ei tarvitse mitään varsi­naista sata­maa, pelkkä lai­turi riittää.
      Järke3vintä kuitenkin on yrit­tä houkutel­la rekko­ja kul­jet­ta­vat aluk­set reit­ille Muu­ga-Vuosaari, vaik­ka se merk­it­seekin mon­elle Turun suun­nas­ta tule­valle melkoista ylimääräistä kiertoa.

  31. Mikko Num­melin:län­teen päin menevä tai sieltä tule­va autoli­ikenne, lähin­nä Espoos­ta ja Turus­ta, jou­tu­isi läpäisemään koko pääkaupunkiseudun ja ruuhkaut­taisi kehätiet.

    Suomen ja Viron välisen liiken­teen on ennustet­tu jatkos­sa kasvavan.

    Niin, nyt itään päin suun­tau­tu­va liikenne ruuhkaut­taa kehät _sekä_ keskus­tan (rekat ensin länärille ja sieltä kehäteille).

    Kos­ka Tallinnan laut­tali­ikenne on kas­va­mas­sa, onkin auto­laut­tali­iken­teen uusil­la ratkaisuil­la kiire.

  32. anon­il­li: Joutomai­ta? Mihin? Ja eiköhän niitä ole vaik­ka kuin­ka paljon ympäri kaupunkia, ei niitä tarvi­ta ainakaan keskeisil­lä paikoilla.

    Asun­not raken­netaan joka tapauk­ses­sa, ja mitä tehot­tomam­min, sitä enem­män ne haukkaa­vat maata.

    Ris­ki, että väestön enem­mistö muut­taa Helsingistä on olema­ton, ellei tapah­du katas­trofia, jon­ka sattues­sa ko. muut­toli­ike olisi pien­impiä ongelmi­amme. Ja jos osa kasvus­ta suun­tau­tu­isi jatkos­sa Turku­un, se olisi pelkästään hyvä asia. 

    Joutomai­ta tarvi­taan jouti­laille, mm. eläkeläisille, työt­tömille, lomaansa viet­täville, vaikka­pa koul­u­laisille, sekä “ranto­jen miehille”, jot­ka lienevät koh­ta sukupu­ut­toon kuole­mas­sa, kun kaik­ki paikat on raken­net­tu hei­dän virk­istyskäyt­töön­sä ja/tai kult­tuuri­in­sa huonos­ti sopiviksi. 

    Mm. näitä Osmon blogikir­joituk­sia, sekä alati uusia uutisia irti­sanomi­sista ja lomau­tuk­sista seu­ran­neena, kallis­tun pitämään uskot­tavim­pana ennustet­ta, jos­sa jouti­lai­ta (lue pääosin: eläkeläisiä ja työt­tömiä) on jatkos­sa yhä enem­män. Esim. eilen julka­istun uutisen mukaan pääkont­to­ri­aan Kata­jan­nokalla pitävä Kesko vähen­tää 193 henkilö­työvuot­ta (ks. esim. “http://yle.fi/uutiset/keskon_ytt_paattyivat__yli_190_tyopaikkaa_katoaa/7654546”).

    Vähen­tääkö tämä muut­topainet­ta Kata­jan­nokalle, jos­sa tuo Keskon pääkont­tori sijait­see, jos asianomaisia on ollut töis­sä myös siel­lä? Tulota­son rom­ah­dus, esim. irti­san­omis­ten takia, voi romut­taa ihmis­ten mah­dol­liset muut­to­su­un­nitel­mat esim. ylim­mis­sä hin­talu­okas­sa juuri Kata­jan­nokalle vas­ta piir­ret­ty­jen, uusien rantako­rt­telei­den asun­toi­hin. Irti­san­otut eivät käsit­tääk­seni lyhyt­tä työ­matkaa ainakaan (saman kaupungi­nosan sisäl­lä) vähään aikaan (ennen mah­dol­lista uudelleen­työl­listymistään) tarvitse, vaik­ka sen kaipuu voikin jäädä monia vaivaa­maan … (Myötä­tun­toa kaikille asiano­saisille toiv­ot­taen!) Toisaal­ta, pitäisikö irti­sanomisia pääkont­tor­eis­sa tehtailevillekaan niitä mer­inäköala-asun­to­ja rak­en­taa? Ehkäpä he saa­vat nyt bonuk­set, joiden tuot­ta­man lisära­hoituk­sen turvin voisi­vat niitä ostaa.

    Jos nykyiset julkiset ran­nat pala ker­ral­laan naker­re­taan ja yksi­ty­is­tetään, raken­neta­mal­la ne kalli­isti ns. ökya­sun­noik­si ja mereen ulot­tuviksi ‑asuinalueik­si, ei siel­lä koh­ta ole enää sijaa edes taval­lisille keskiver­tokansalaisille, vähempio­sai­sista puhu­mat­takaan. Taloy­htiöt voinevat usein aida­ta tont­tin­sa, rantansa ja pihansa. Joka tapauk­ses­sa se talon paik­ka on yleen­sä pois­sa yhteis­es­tä käytöstä.

    Ja vaikkei näin tehtäisikään, joka tapauk­ses­sa raken­netun alueen käyt­tö muut­tuu liian usein rajoite­tumpaan, siihen tieten tah­toen ahtaak­si suun­nitel­tu­un ja vähävirikkeisem­pään suun­taan. Jos nykyi­nen kehi­tys jatkuu kiihtyväl­lä tahdil­la, saatat jo vuon­na 20XX joutua Helsingis­sä mak­samaan siitä, että saat kat­sel­la jostain tirk­istys­reiästä, tai Espoon puolelta, mer­ta ja mer­i­maise­maa vain muu­ta­man sekun­nin ajan. Sel­l­aista kehi­tys­tä vastustan!

  33. > Täl­lä vas­tauk­sel­la reput­taisi kansan­talousti­eteen tentissä.

    Pääseekö keskus­takir­jas­ton puolustamisellakaan?

  34. Mikko Num­melin: Tämä tarkoit­taa sitä, että myös matkus­ta­jali­ikenne on kul­jetet­ta­va talvi­o­lo­suhteis­sa laivoil­la, jot­ka on logis­ti­sista syistä suun­nitel­tu hoita­maan sivus­sa myös autorah­tia. Pelkät matkus­ta­ja-aluk­set, jot­ka usein ovat pienem­piä kata­ma­raane­ja, ovat etenkin han­kali­na jäävu­osi­na käytössä vain puo­let vuodesta.

    Tämä olisi tot­ta, jos Helsin­gin ja Tal­li­nan väliset liiken­nemäärät oli­si­vat mur­to-osa nykyis­es­tä. Täl­löin toki myös yhdis­tet­tyyn liiken­teeseen liit­tyvät ongel­mat oli­si­vat mur­to-osa nykyisestä. 

    Todel­lisu­udessa Helsin­ki-Tallinna ‑liiken­teen volyymit ovat niin suuria, että välil­lä voisi kulkea aivan hyvin sekä talvi­o­lo­suhteisi­in sovel­tuvia, iso­ja, pääosin matkus­ta­jia kul­jet­tavia aluk­sia keskus­taan sekä toisaal­ta pääosin ajoneu­vo­ja kul­jet­tavia aluk­sia Vuosaareen.

    Mikko Num­melin:
    Vuosaaren matkus­ta­jali­iken­teen lisäämi­nen vaatisi ilman muu­ta sen joukkoli­iken­neolo­suhtei­den paran­tamista ja metron jatkoa satamaan. 

    No ei nähdäk­seni vält­tämät­tä vaatisi, kun­han sata­ma­mak­su­ja ymmär­ret­täisi­in käyt­tää matkus­ta­jien ja veron­mak­sajien edun mukaises­ti liiken­nevir­to­jen ohjauk­seen siten, että omil­la ajoneu­voil­la liikku­vat pää­sevät pääosin Vuosaa­reen ja julk­isil­la kulke­vat kantakaupunkiin.

    Mikko Num­melin:
    Vuosaaren sijain­ti pääkaupunkiseudun taa­ja­ma-alueen itäisim­mäl­lä laidal­la muo­dostaa myös ongel­mansa kun län­teen päin menevä tai sieltä tule­va autoli­ikenne, lähin­nä Espoos­ta ja Turus­ta, jou­tu­isi läpäisemään koko pääkaupunkiseudun ja ruuhkaut­taisi kehätiet. 

    No kyl­lä kehä III on aivan selvästi val­taos­alle ajoneu­voli­iken­net­tä huo­mat­tavasti kan­takaupunkia nopeam­min ja helpom­min saavutet­tavis­sa ole­va paik­ka. Suureen osaan Espootakin pääsee laivan­pu­run aiheut­ta­man ruuhkapi­ikin aikana nopeam­min Vuosaares­ta kuin Län­sisa­ta­mas­ta. Nyky­isin Län­sisa­ta­mas­ta vaik­ka Por­vooseen matkalla ole­va rek­ka kul­kee ensin Länäriä Espooseen ja sit­ten kehää pitkin takaisin kohti itää — tämäkö on järkevämpää?

    Mikko Num­melin:
    Suomen ja Viron välisen liiken­teen on ennustet­tu jatkos­sa kasvavan. 

    Mm. liiken­teen kasvu nimeno­maan lisää kaikin tavoin perustei­ta siir­tyä nyky­mallista ehdote­tun kaltaiseen.

  35. “Kantvik.”

    Eli siis kaik­ki autoli­ikenne, ml. tur­istibus­sit, Kantviki­in? Vai ymmärsinkö mä jotain väärin?

  36. Tässä on taas yksi hyvä esimerk­ki siitä, mik­si kun­tien maan­omis­tus­ta pitää rajoit­taa. Kyse on ihan puh­taas­ta markki­nahäiriköstä, joka hait­taa kil­pailua. Kil­pailun rajoituk­set taas lop­ul­ta mak­sa­vat asukkaat ja yritykset. 🙁

  37. Sakke: Jos nykyiset julkiset ran­nat pala ker­ral­laan naker­re­taan ja yksi­ty­is­tetään, raken­neta­mal­la ne kalli­isti ns. ökya­sun­noik­si ja mereen ulot­tuviksi ‑asuinalueik­si, ei siel­lä koh­ta ole enää sijaa edes taval­lisille keskiver­tokansalaisille, vähempio­sai­sista puhumattakaan.

    Ne ran­nat on tääl­lä per­in­teis­es­ti annet­tu teol­lisu­u­den käyt­töön, eikä niille alueille ole päässyt olemat­ta siel­lä töis­sä, asumiskäyt­tö on suuri paran­nus. Jos­sain kont­ti­varas­to­jen kon­teis­sa asui aikanaan kodit­to­mia, mut­ta hei­dät häädet­ti­in sieltä, ja minus­ta asun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen on parem­pi ratkaisu asun­not­to­muu­teen kuin se, että vähäo­saisim­mat saa­vat vär­jötel­lä pakkasessa.

    Sakke: Jos nykyi­nen kehi­tys jatkuu kiihtyväl­lä tahdil­la, saatat jo vuon­na 20XX joutua Helsingis­sä mak­samaan siitä, että saat kat­sel­la jostain tirk­istys­reiästä, tai Espoon puolelta, mer­ta ja mer­i­maise­maa vain muu­ta­man sekun­nin ajan.

    Min­ul­la ei ole nytkään mer­i­maise­maa koto­nani, enkä pääse kat­so­maan sel­l­aista ilmaisek­si. Joko aikaa tai sekä aikaa että rahaa menee, jos halu­an meren rantaan. Pidän riskiä meren ran­nas­sa käyn­nin mak­sullisu­ud­es­ta olemat­tomana, kun tuo­ta Suomen­lah­den rantaa riittää.

  38. anomuu­mi:
    ‘snip’
    Todel­lisu­udessa Helsin­ki-Tallinna ‑liiken­teen volyymit ovat niin suuria, että välil­lä voisi kulkea aivan hyvin sekä talvi­o­lo­suhteisi­in sovel­tuvia, iso­ja, pääosin matkus­ta­jia kul­jet­tavia aluk­sia keskus­taan sekä toisaal­ta pääosin ajoneu­vo­ja kul­jet­tavia aluk­sia Vuosaareen.
    ‘snip’

    Mik­si ne pääosin matkus­ta­jia kul­jet­ta­vat nopeat lai­vat hävi­sivät Helsin­gin keskustasta?

  39. “jouti­lai­ta (lue pääosin: eläkeläisiä ja työt­tömiä) on jatkos­sa yhä enemmän” 

    Ja tämä jengikö nyt sit­ten mas­si­ivisel­la ostovoimal­laan hom­maa omak­seen ne uudet ja uljaat kaupunkibule­vardikäm­pät? Vai sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toako nuo kaik­ki ovat? 

    No joo, enhän mä jäl­jestä­mainit­tuakaan kyl­lä minään ihmeenä pitäisi, kun kysymys on kuitenkin nk. suo­ma­lais­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta: uute­na sosi­aalise­na inno­vaa­tiona slum­mibule­var­di! Tästä vien­ti­tuote ja ÄKKIÄ 😀

  40. anon­il­li: Ne ran­nat on tääl­lä per­in­teis­es­ti annet­tu teol­lisu­u­den käyt­töön, eikä niille alueille ole päässyt olemat­ta siel­lä töissä, …

    Min­ul­la ei ole nytkään mer­i­maise­maa koto­nani, enkä pääse kat­so­maan sel­l­aista ilmaisek­si. Joko aikaa tai sekä aikaa että rahaa menee, jos halu­an meren rantaan. Pidän riskiä meren ran­nas­sa käyn­nin mak­sullisu­ud­es­ta olemattomana, … 

    Olisiko­han lau­seis­sasi ainek­set ristiriitaan?

  41. Raimo K: Mik­si ne pääosin matkus­ta­jia kul­jet­ta­vat nopeat lai­vat hävi­sivät Helsin­gin keskustasta? 

    Taisi­vat lähteä talvek­si etelän maille muut­tolin­tu­jen mukana.

  42. Mau­r­izio:
    “jouti­lai­ta (lue pääosin: eläkeläisiä ja työt­tömiä) on jatkos­sa yhä enemmän” 

    Ja tämä jengikö nyt sit­ten mas­si­ivisel­la ostovoimal­laan hom­maa omak­seen ne uudet ja uljaat kaupunkibule­vardikäm­pät? Vai sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toako nuo kaik­ki ovat? 

    No joo, enhän mä jäl­jestä­mainit­tuakaan kyl­lä minään ihmeenä pitäisi, kun kysymys on kuitenkin nk. suo­ma­lais­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta: uute­na sosi­aalise­na inno­vaa­tiona slum­mibule­var­di! Tästä vien­ti­tuote ja ÄKKIÄ 

    Ehkäpä O.S. osaisi vas­ta­ta kysymyksiisi?

    Sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to tulisi jakaa Suomes­sa tasan kaikkien kun­tien kon­tolle. Sen lisäk­si voitaisi­in ehkä harki­ta myös sosi­aal­i­meno­jen tasaamista muutenkin maan­laa­juis­es­ti. Toisaal­ta, jos kun­ta hoitaa hom­mansa oikein, eikä niitä sosi­aal­i­ta­pauk­sia ole tai syn­ny yhtä paljon kuin naa­puris­sa, onko sil­loin kus­tan­nusten tasa­jako hult­tiokun­nankaan kanssa oikein? 

    Ei ainakaan liene oikein, että Helsin­ki ja sen asukkaat joutu­vat kan­ta­maan raskaim­man taakan siitä, että nuo ao. meno­jen tuot­ta­jat ovat tänne muual­ta Suomes­ta saa­puneet ja keskit­tyneet, ja yhä use­ampi on muual­ta tänne edelleenkin pyrkimässä. Joko­han se sote-uud­is­tus aut­taisi tässäkin asiassa?

    Työn­teon moti­ivia voisi ylläpitää sil­lä, että työtä tekemäl­lä olisi mah­dol­lista ede­tä huonom­mil­ta parem­mille alueille. Olisiko tuon peri­aat­teen nou­dat­ta­mi­nen sit­ten mah­dol­lista ilman, että huonoim­mat alueet slum­mi­u­tu­vat liiak­si? Hölmöltä tun­tuu kuitenkin jotenkin myös se, että sosi­aa­li­nen asun­to­tuotan­to ja ainakin osa mainit­tuun ryh­mään kuu­lu­vista, ole­mas­saole­vista asun­noista, sijoit­tuu varsin kalli­in­puoleisille alueille, ja enim­mät kus­tan­nuk­set tuos­ta lystistä mak­saa, no tietysti se keski­t­u­loinen veronmaksaja.

  43. anon­il­li: uudet asukkaat lähtevät kehille ostok­sille eivätkä käytä lähipalveluitaan?

    Ai sitä par­turia joka kol­man­nes­sa kort­telis­sa, kal­jakup­pi­laa km välein ja jois­sain kohdis­sa viereiseltä van­hal­ta asuinalueelta siir­tynyt­tä ruokakaup­paa? Jok­seenkin kaik­ki muut erikois­tuneem­mat palve­lut tarvit­se­vat niin paljon asi­akkai­ta, että ne hakeu­tu­vat paikkoi­hin joi­hin on hyvät yhtey­det koko kaupungista, tai muu­toin todel­la paljon kulut­ta­jia joka päivä (kaup­pakeskuk­set).

  44. Osmo Soin­in­vaara:
    Kantvik ei var­maankaan olisi kan­nat­ta­va paik­ka. Se3 nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan lähim­pänä Tallinnaa. Pieni auto­laut­ta ei tarvitse mitään varsi­naista sata­maa, pelkkä lai­turi riittää.
    Järke3vintä kuitenkin on yrit­tä houkutel­la rekko­ja kul­jet­ta­vat aluk­set reit­ille Muu­ga-Vuosaari, vaik­ka se merk­it­seekin mon­elle Turun suun­nas­ta tule­valle melkoista ylimääräistä kiertoa.

    Aikoinaan, joskus 70-luvul­la mm. Nau­vos­ta lähti pieniä auto­laut­to­ja Ruot­si­in. Olet­taisin, että Kapell­skäri­in.- Lai­turin jään­teet oli­vat paikallaan vielä joskus 10 vuot­ta sit­ten, jos oikein uistan.

    Olisi ihan hyvä teitää eikä vain luul­la, kuin­ka mon­ta pros­ent­tia ro-ro-liiken­teestä Kes­ki-Euroop­paan kul­kee Helsin­ki-Tal­li­na ‑reit­tiä. Ja kuin­ka suuri osa esim. Ros­tocki­in. Laivakul­je­tushan on edullisempi.

  45. Tutkiske­lin vähän Vuosaaren sata­man liiken­net­tä viimeisenn 5 vuorokau­den aikana. Yllät­tävän vähän siel­lä laivo­ja käy. Toisaal­ta päivän rahtili­ikenne on osa­puilleen 20.000 tonn­nia suun­taansa, ja sel­l­ainen määrä jo läh­es­tulkoon mah­tuu yhteen paattiin. 
    Merkit­tävä osa ohtista oli Ros­tock tai Trave­mu­nde. Tallinnaan meni vain yksi lai­va, ja sekin tuli Kotkan kaut­ta. (sin­ga­pore­ainen meklari).

    En tiedä. miten rekkali­ikenne Kesi-Euroop­paan kul­kee, ehkä Turun ja Hang­on kaut­ta. Joku viisaampi voisi kertoa.

  46. Ros­tock-Helsin­ki väliä kulke­va ms. Finnpulp on ro-ro-alus. Joko sinne menee kokon­aisia rekko­ja tai sit­ten perä­vaunut ilman vetoa työn­netään ruumaan.

  47. Osmo Soin­in­vaara: Kantvi

    Melkoisen omi­tuises­sa kuvios­sa Helsin­ki vai­h­toi Kantvikin alueen Fin­li­nesin kanssa Kampin keskuk­sen raken­nu­soikeu­teen varmis­taak­seen että erit­täin edullisel­la paikalla sijait­se­vaan Kantviki­in ei tul­la rak­en­ta­maan satamaa.

  48. Osmo Soin­in­vaara:
    Kantvik ei var­maankaan olisi kan­nat­ta­va paik­ka. Se3 nyt kuitenkin sat­tuu ole­maan lähim­pänä Tallinnaa. Pieni auto­laut­ta ei tarvitse mitään varsi­naista sata­maa, pelkkä lai­turi riittää.
    Järke3vintä kuitenkin on yrit­tä houkutel­la rekko­ja kul­jet­ta­vat aluk­set reit­ille Muu­ga-Vuosaari, vaik­ka se merk­it­seekin mon­elle Turun suun­nas­ta tule­valle melkoista ylimääräistä kiertoa. 

    Osmo ei tai­da kovin hyvin tun­tea esim. ISPS-kood­in määräyk­siä, saati laut­tasa­ta­man tai varus­ta­mo­jen, tullin ja rajavalvon­nan toim­intaedel­ly­tyk­siä. Pelkkä lai­turi ei vain tai­da nyky­isin ihan riittää.

    Varus­ta­mon talous tai kil­pailukyky voi heiken­tyä merkit­tävästi, jos se pakote­taan a) oper­oimaan kovin pie­nil­lä aluk­sil­la, b) kul­jet­ta­maan yksi­no­maan matkus­ta­jia tai c) kul­jet­ta­maan yksi­no­maan rekko­ja, sen sijaan, että se voi oper­oi­da aluk­sil­la, joil­la on edel­ly­tyk­set tasa­ta kul­je­tus­palvelu­iden kysyn­nän kau­si­vai­htelui­ta matkus­ta­jien sekä henkilöau­to­jen ja rekko­jen välillä.

    Isoa matkus­ta­ja-auto­laut­taa, joka voi kul­jet­taa myös paljon rekko­ja, voinee nyky­isin jo ehkä oper­oi­da melko samankokoinen miehistö, joka tarvi­taan pienem­mässäkin. Täl­löin saavute­taan isom­mal­la laival­la kus­tan­nuse­t­ua, eli mak­su matkus­ta­jaa tai rekkaa kohti on pienem­pi, edel­lyt­täen, että laivan kap­a­siteet­ti saadaan aina myy­tyä hyvin. Jos markki­noil­la on kil­pailua, pitäisi tuon edun näkyä myös lip­pu­jen ja rah­ti­mak­su­jen hin­nois­sa. Alem­mista kul­je­tuskus­tan­nuk­sista hyö­tyy nähdäk­seni koko kansantalous.

    Laivaa ei myöskään kan­na­ta seisot­taa sata­mas­sa pitk­iä (las­tauk­sen vaa­timia) aiko­ja, kos­ka varus­ta­mo ansait­see kul­jet­ta­mal­la matkus­ta­jansa ja lastin­sa meren yli. Sata­mas­sa seiso­va lai­va on huono bisnes, jos laivay­htiön toim­inta-ajatuk­se­na on kul­je­tus­palvelu. Tästä syys­tä rekat ja perä­vaunut, jot­ka saadaan sata­mas­ta nopeasti laivaan, ja joka viivähtää sata­mas­sa ver­rat­tain lyhyen ajan, on taloudel­lisem­pi ratkaisu kuin lai­va, joka jou­tu­isi odot­tele­maan, ehkä pitkäänkin, jokaista (mah­dol­lis­es­ti kaupun­gin liiken­neval­ois­sa viipyvää) rekkaa. Sik­si tarvi­taan sitä sata­man lai­turin vier­essä (tai lähel­lä sitä) sijait­se­vaa kenttää.

    Pieni voi olla kau­nista, myös tässä matkus­ta­ja-auto­laut­to­jen tapauk­ses­sa, mut­ta sil­loin pitäisi tun­nus­taa se asia, että isom­pi kaupun­ki, jota Osmokin taitaa halu­ta vielä entis­es­täänkin kovasti kas­vat­taa (260000 tai 400000 asukkaal­la?), tarvit­see myös isom­mat lai­vat (tai entistä use­ampia laivo­ja). Sitä saa, mitä tilaa (myös tulevaisuudessa)!

    Vuon­na 1974 käyt­töön otet­tu viking 5 kul­jet­ti (enim­mil­lään) noin 1200 matkus­ta­jaa, 30 kuor­ma-autoa ja henkilöau­to­ja 300 kap­palet­ta. Nyky­isi­in, uusi­in laivoihin voi mah­tua matkus­ta­jia kaksin- ehkä kolminker­tainenkin määrä, mut­ta aluk­sen kan­tavu­us on esim. v. 2008 käyt­töön ote­tus­sa Viking XPRS:ssä peräti 4,2‑kertainen, jos sitä tuo­hon Viking 5:een ver­rataan. Ei siis ihme, jos rekkali­iken­net­tä siel­lä Kata­jan­nokallakin riittää.

    Mitä enem­män asukkai­ta kaupungis­sa on, sitä enem­män on varus­ta­moil­la yleen­sä matkus­ta­jia ja las­tia, esimerkik­si elin­tarvikkei­ta ja muu­ta mukavaa ulko­mail­ta. Paras­ta on myös, jos Suomes­sa tuote­tut ulko­maankau­pan tuot­teet saadaan vietyä sinne mah­dol­lisim­man edullis­es­ti. Vas­taa­va tilanne on var­maan suo­ta­va myös tuon­nin osalta. Pieni, Viking 5:n kaltainen auto­laut­ta ei ehkä olisi tänä päivänä enää kovin kil­pailukykyi­nen. Jos olisi, kai joku olisi sel­l­aisen jo ottanut (jälleen) käyttöön.

    Ehkä se vähän mieltä myös läm­mit­tää, jos/kun näkee, että (rekko­jen ja) talouden pyörät pyörivät. Sil­loin­han on maas­sa asi­at kaiketi aika hyvin, vai mitä?

  49. hukkaan meni: Jok­seenkin kaik­ki muut erikois­tuneem­mat palve­lut tarvit­se­vat niin paljon asi­akkai­ta, että ne hakeu­tu­vat paikkoi­hin joi­hin on hyvät yhtey­det koko kaupungista

    Eli keskus­taan. Tuo edelli­nen keskusteli­ja oli sitä mieltä, että vaik­ka väestö kas­vaa masi­ivis­es­ti, silti Helsin­gin keskus­ta kui­h­tuu, kun autoilu vaikeu­tuu bule­vardis­oin­nin myötä ja kehyskun­ta­laiset autoil­i­jat lakkaa­vat käymästä siel­lä. Minä ole­tan, että ne kehyskun­ta­laiset eivät muutenkaan tule Stadi­in. Mik­si tuli­si­vat, kun kaik­ki, mitä ihmi­nen suinkin voi kai­va­ta, löy­tyy jo sieltä ostarilta.

  50. “perä­vaunut ilman vetoa työn­netään ruumaan.” 

    Varsi­nai­sis­sa rahti­lau­tois­sa nk. vetomes­tari työn­tää semit laivaan ja vetää toises­sa päässä ulos, vaik­ka mukana on tiet­ty täysy­hdis­telmiäkin. Mut­ta suurin osa on kuitenkin irton­aisia seme­jä ja laut­tavaunu­ja — tai näin oli ainakin sil­loin, kun mä rantsus­sa olin (Jätkässä ja Som­pas­sa) muu­ta­man vuo­den kauan sitten. 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Terminaalitraktori

  51. Mau­r­izio:
    “jouti­lai­ta (lue pääosin: eläkeläisiä ja työt­tömiä) on jatkos­sa yhä enemmän” 

    Ja tämä jengikö nyt sit­ten mas­si­ivisel­la ostovoimal­laan hom­maa omak­seen ne uudet ja uljaat kaupunkibule­vardikäm­pät? Vai sosi­aal­ista asun­to­tuotan­toako nuo kaik­ki ovat? 

    No joo, enhän mä jäl­jestä­mainit­tuakaan kyl­lä minään ihmeenä pitäisi, kun kysymys on kuitenkin nk. suo­ma­lais­es­ta hyv­in­voin­ti­val­tios­ta: uute­na sosi­aalise­na inno­vaa­tiona slum­mibule­var­di! Tästä vien­ti­tuote ja ÄKKIÄ 

    Hyvin nuo “slum­mibule­vardin” käm­pät esim. Man­ner­heim­intiel­lä näyt­tävät ihmisille kel­paa­van. Jos tuos­ta kort­teli ker­ral­laan jatkaa Man­ner­heim­inti­etä pohjoiseen, niin kyl­lä sen rak­en­tamisen voi myös lopet­taa heti siinä vai­heessa, jos kysyn­tä katoaa.

  52. “jatkaa Man­ner­heim­inti­etä pohjoiseen” 

    No mitä siinä nyt sit­ten tulee, Huopista, Etelä-Haa­gaa, Ruskista ja niin edelleen? Osa näistä on tiivi­im­min, osa harvem­min raken­net­tu­ja, mut­ta jos/kun aluei­den sisään ei paljoa uut­ta raken­nuskan­taa mah­du, niin isok­si vai­h­toe­hdok­si jää rak­en­taa Man­skun var­teen rantu talo­ja. Sinus­ta en tiedä, mut­ta nämä suun­nitel­mat nyt eivät ainakaan min­ua saisi tuol­ta osta­maan yhtään mitään — ja itse asi­as­sa mitä tiivi­im­mäk­si tuo tehdään, sitä vähem­män sitä kiin­nos­tus­ta löy­ty­isi ylipäätään. 

    Omat pääkri­teeri­ni tuonne muut­tamiselle oli­si­vat karkeasti ottaen kan­takaupunkia edullisem­pi hin­ta ja suurem­pi väljyys / vehreys. No nythän tuo väljyys ollaan tuhoa­mas­sa, ja uud­is­rak­en­tamis­es­ta tulee satavar­masti aika suo­laisen hin­taista (ja uskallan väit­tää rumaa). Mitä kiin­nos­tavaa tuol­laises­sa on — ja varsinkin kun kyseessä on täysin keinotekoinen ‘kan­takaupungis­t­a­mi­nen’ ilman mitään orgaanista ja his­to­ri­al­lista kehityskulkua?

  53. “lopet­taa heti siinä vai­heessa, jos kysyn­tä katoaa.” 

    Suomen talous on kroonis­es­ti kural­la ja PK-seudul­lakin pikkuhil­jaa sakkaa­mas­sa, joten ei sitä kysyn­tää ainakaan ihan lähivu­osi­na tule kauheasti ole­maan — pait­si ehkä jos nuo käm­pät oli­si­vat selkeästi edullisia, mitä en usko (eivätkä usko välit­täjätkään, ks. Hesarin tois­s­apäiväi­nen(?) jut­tu uusien aluei­den ennuste­tus­ta arvos­tuk­sen kasvus­ta). Eli tässä vai­heessa siis kat­se­lemme, kuin­ka pöly hil­jalleen laskeu­tuu Uuden ja Uljaan Eko­helsin­gin visioiden päälle seu­raa­vat vuodet. 

    Mut­ta joskushan se talouskin kohe­nee, jol­loin kaik­ki mah­dol­liset nim­byt ja asukasy­hdis­tyk­set nou­se­vat taka­jaloilleen, kun hei­dän per­in­teistä ympäristöään käy­dään tukki­maan mukaoival­taval­la betoni- ja lasiskei­dal­la. No siitähän tietenkin seu­raa val­i­tus- ja kansalais­tot­telemat­to­muus­rum­ba, joka joko 1) johtaa suun­nitelmien muu­tok­seen tai 2) ignoroidaan, ja em. betonoi­tu­mi­nen aje­taan läpi väk­isin. Ja kos­ka kaikkien vas­tu­uhenkilöi­den puheet tun­tu­vat tuke­van vai­h­toe­htoa 2, niin mitäpä _sitten_ luulette tapahtuvan? 

    Vih­je: sille komel­jant­tar­ille, joka täl­lä pal­stal­la aprikoi jär­jestäy­tyneen yhteiskun­nan mah­dol­lista tarvet­ta aset­taa nim­imerkki­ni SUPO:n seu­ran­taan, todet­takoon evästyk­sek­si, etten se MINÄ siel­lä bar­rikaadeil­la tn. tule ole­maan. Joten siinähän sit­ten eikun mis­ap­p­likoimaan niitä valvontaresursse­ja mun puolestani 😀

  54. Hei Soin­in­vaara,

    anna niiden maksaa.

    Siita­han tas­sa on kysymys

    Noiden edel­la kir­joit­tanei­den mieles­ta pitaa mak­saa niille jot­ka halu­a­vat rahaa omis­tamis­taan ranta­maista. Ok.

    Mak­se­taan heille. Rikkai­ta ihmisia tarvitaan.

  55. mikko siito­nen: Noiden edel­la kir­joit­tanei­den mieles­ta pitaa mak­saa niille jot­ka halu­a­vat rahaa omis­tamis­taan ranta­maista. Ok.

    Mak­se­taan heille. Rikkai­ta ihmisia tarvitaan.

    Helsin­gin ran­nat ja maat omis­taa enim­mäk­seen Helsin­gin kaupun­ki, jon­ka rikas­tu­mista Soin­in­vaara ei vas­tus­ta ollenkaan, ranto­jen rak­en­tamisen vas­tus­ta­jat sen sijaan kyllä.

  56. Jyr­ki Lohi:

    Sata­man alueet on kaavoitet­tu satamik­si. On teo­ri­aa, että niitä voitaisi­in lai­turei­neen ja muine rak­en­tei­neen käsitel­lä poten­ti­aal­isi­na asuntoalueina. 

    Lyhyt on ihmisen muisti. Virk­istän: viime vuosikymme­nen kak­si suur­in­ta kaavoitushanket­ta, joiden rak­en­t­a­mi­nen on viime vuosi­na alka­nut, ovat juurikin sata­man rak­en­tei­den purku ja kaavoitus asun­nok­si. Tämän vuosikymme­nen suurin taitaa olla lentoase­man kaavoitus asun­noik­si. Sata­ma on siis täysin perustel­lusti vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­seltaan asuntoja.

  57. Muis­tan­pa satamien siir­ron hyvin. Olin keskeis­es­ti pros­es­sis­sa mukana. Edelleen olen sitä mieltä, että yleiskaavas­sa 1992 tehdyt sata­ma­ratkaisut ovat sen ver­ran pysyviä, ettei kan­na­ta nyky­isiä sata­ma-aluei­ta speku­loi­da asun­toaluek­si. Mut­ta tulee­han — jos tulee — Guggen­heim osit­tain satamaan…

    1. Helsin­gin yleiskaavas­sa suun­nitel­laan Kata­janokalla sata­man aluei­ta rak­en­tamiseen parin kort­telin ver­ran. Kyl­lä siinä on jatku­va trade off ‑tilanne.

  58. Kun ja jos Kata­janokan nyky­isin sata­makäytössä ole­vaa aluet­ta kaavoitet­taisi­in asumiskäyt­töön, maan arvo ja siitä perit­tävä vuokra tietenkin nousee, Kyse nyt on siitä, että pitäisikö sata­makäyt­töön kaavoite­tus­ta maas­ta per­iä asun­toalueen arvoa vas­taavaa vuokraa. Ei mielestäni. Maas­ta per­i­tyn vuokran suu­ru­us riip­puu siitä, mihin tarkoituk­seen se on kaavoitettu.Mutta ehkä ymmär­ryk­seni heittää…

    1. Jyr­ki, tuo­ta argu­ment­tia on todel­la vaikea ymmärtää. Sil­lä voidaan perustel­la, ja onkin perustel­tu, että Helsin­gin ranto­ja kan­nat­taa käyt­tää Itämerel­lä seilaavien kont­tien varas­toalueek­si. Kansan­talousti­eteen peruskurssil­la opete­taan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen käsite.

  59. Mau­r­izio:
    “jatkaa Man­ner­heim­inti­etä pohjoiseen” 

    No mitä siinä nyt sit­ten tulee, Huopista, Etelä-Haa­gaa, Ruskista ja niin edelleen? Osa näistä on tiivi­im­min, osa harvem­min raken­net­tu­ja, mut­ta jos/kun aluei­den sisään ei paljoa uut­ta raken­nuskan­taa mah­du, niin isok­si vai­h­toe­hdok­si jää rak­en­taa Man­skun var­teen rantu talo­ja. Sinus­ta en tiedä, mut­ta nämä suun­nitel­mat nyt eivät ainakaan min­ua saisi tuol­ta osta­maan yhtään mitään – ja itse asi­as­sa mitä tiivi­im­mäk­si tuo tehdään, sitä vähem­män sitä kiin­nos­tus­ta löy­ty­isi ylipäätään. 

    Ruskea­suol­ta pohjoiseen tuo siis jatkuisi ja ei siihen tosi­aan saisi kuin yhden tai kak­si rantua talo­ja naker­ta­mat­ta keskus­puis­toa. Kort­telei­den kan­nat­taisi tietysti olla tehokkai­ta, mut­ta kokon­aisu­udessaan tuos­ta tulisi hyvin väljä alue, kos­ka se keskus­puis­to on tosi­aan heti siinä vieressä.

    Tuo ajat­telumalli, että rak­en­t­a­mi­nen paikkaan x on huono asia, kos­ka sinä et ostaisi sieltä asun­toa, on muuten melko itsekeskeinen. Laak­sos­sa, Man­ner­heim­intien var­rel­la, on yksit­täi­nen talorivi keskus­puis­ton reunal­la ja hyvin ne ihmisille kel­paa­vat. Mis­tä sinä ylipään­sä suos­tu­isit osta­maan asunnon?

    Mau­r­izio: Omat pääkri­teeri­ni tuonne muut­tamiselle oli­si­vat karkeasti ottaen kan­takaupunkia edullisem­pi hin­ta ja suurem­pi väljyys / vehreys. No nythän tuo väljyys ollaan tuhoa­mas­sa, ja uud­is­rak­en­tamis­es­ta tulee satavar­masti aika suo­laisen hin­taista (ja uskallan väit­tää rumaa).

    Ei väljyys siitä tuhoudu, jos motari muute­taan pääkaduk­si ja entiselle melu­alueelle tulee talorivi. Väl­jem­päähän tuo olisi kuin kan­takaupun­ki ja toden­näköis­es­ti myös halvem­paa (pait­si jos alueesta tulisi jymymen­estys, jol­loin hin­nat tietenkin nousi­si­vat). Arkkite­htu­uri­in toiv­ot­tavasti panos­te­taan, ettei tule rumaa.

    Minus­ta “Man­ner­heim­in­bule­vardin” var­ren vahvu­us olisi ennen kaikkea lois­ta­va sijain­ti hyvin lähel­lä seudun väestökeskip­is­tet­tä. Tuol­ta olisi lyhyt mat­ka melkein kaikki­in merkit­tävi­in aluekeskuk­si­in ja työ­paikkakeskit­tymi­in. Esimerkik­si Lep­pä­vaara ja Pasi­la (junal­la) sekä Töölö/Meilahti (ratikalla) oli­si­vat suo­ras­taan naa­puris­sa. Jopa autoil­i­jan kannal­ta tuo olisi hyvä paik­ka, kos­ka tärkein poikit­taisväylä, Kehä I, alkaa heti vier­estä. Ja olisi siinä luon­toakin vier­essä keskus­puis­ton muo­dos­sa. Ei paha yhdis­telmä näin paper­il­la. Saa tietysti nähdä, miltä lop­ulliset suun­nitel­mat näyt­tävät vai näyt­tävätkö miltään.

    Mau­r­izio: Mitä kiin­nos­tavaa tuol­laises­sa on – ja varsinkin kun kyseessä on täysin keinotekoinen ‘kan­takaupungis­t­a­mi­nen’ ilman mitään orgaanista ja his­to­ri­al­lista kehityskulkua? 

    Minus­ta tuo on erit­täin kiin­nos­ta­va suun­nitel­ma. Kan­takaupun­gin pääkatu — ja samal­la koko kan­takaupun­ki — jatkuu nauhana siitä, mihin se nyt päät­tyy. Sekö muka ei ole orgaanista? Onko uusien met­sälähiöi­den rak­en­t­a­mi­nen Kuninkaan­tam­meen, Öster­sun­domi­in ja ties minne yhtään sen orgaanisempaa?

    Mau­r­izio:
    “lopet­taa heti siinä vai­heessa, jos kysyn­tä katoaa.”
    Suomen talous on kroonis­es­ti kural­la ja PK-seudul­lakin pikkuhil­jaa sakkaa­mas­sa, joten ei sitä kysyn­tää ainakaan ihan lähivu­osi­na tule kauheasti ole­maan – pait­si ehkä jos nuo käm­pät oli­si­vat selkeästi edullisia, mitä en usko (eivätkä usko välit­täjätkään, ks. Hesarin tois­s­apäiväi­nen(?) jut­tu uusien aluei­den ennuste­tus­ta arvos­tuk­sen kasvus­ta). Eli tässä vai­heessa siis kat­se­lemme, kuin­ka pöly hil­jalleen laskeu­tuu Uuden ja Uljaan Eko­helsin­gin visioiden päälle seu­raa­vat vuodet. 

    Jos ei ole kysyn­tää, niin sit­ten ei var­maankaan raken­neta ja suun­nitel­mat pölyt­tyvät. Tuo, että kämp­istä tulisi kalli­ita, vaik­ka kysyn­tä olisi heikkoa, kuu­lostaa minus­ta vähän oudol­ta ske­naar­i­ol­ta. Taisit itse asi­as­sa aiem­min sanoa, että tuos­ta tulisi slum­mibule­var­di, jol­loin käm­pät kaiken jär­jen mukaan oli­si­vat halpo­ja. En nyt ehkä ihan hah­mo­ta logiikkaasi.

    Mau­r­izio:
    Mut­ta joskushan se talouskin kohe­nee, jol­loin kaik­ki mah­dol­liset nim­byt ja asukasy­hdis­tyk­set nou­se­vat taka­jaloilleen, kun hei­dän per­in­teistä ympäristöään käy­dään tukki­maan mukaoival­taval­la betoni- ja lasiskei­dal­la. No siitähän tietenkin seu­raa val­i­tus- ja kansalais­tot­telemat­to­muus­rum­ba, joka joko 1) johtaa suun­nitelmien muu­tok­seen tai 2) ignoroidaan, ja em. betonoi­tu­mi­nen aje­taan­läpi väk­isin. Ja kos­ka kaikkien vas­tu­uhenkilöi­den puheet tun­tu­vat tuke­van vai­h­toe­htoa 2, niin mitäpä _sitten_ luulette tapahtuvan? 

    Vih­je: sille komel­jant­tar­ille, joka täl­lä pal­stal­la aprikoi jär­jestäy­tyneen yhteiskun­nan mah­dol­lista tarvet­ta aset­taa nim­imerkki­ni SUPO:n seu­ran­taan, todet­takoon evästyk­sek­si, etten se MINÄ siel­lä bar­rikaadeil­la tn. tule ole­maan. Joten siinähän sit­ten eikun mis­ap­p­likoimaan niitä valvontaresursse­ja mun puolestani 

    Jos helsinkiläis­ten selvä tah­to on, että bule­vardis­oin­tia ei tule tehdä, niin sit­ten sitä ei uskoak­seni tehdä. Val­i­tus­rum­bat ovat aina väistämät­tömiä, tehti­in ihan mitä tahansa.

    Supo-kom­ment­ti taisi olla jonkun humoristi­nen heit­to, kun uhosit ryhtyväsi ulkopar­la­men­taarisi­in toimi­in tms. Hyvä kuitenkin, jos olet nyt rauhoittunut.

    PS. vähän tyh­mää kyl­lä janka­ta tässä keskustelus­sa bule­vardeista, kun tuo sata­ma­jut­tukin on hyvin kiin­nos­ta­va. Kävisikö siinä oikeasti niin, että val­tio haas­taisi Helsin­gin oikeu­teen, jos Helsin­ki perisi oma­l­ta liike­laitok­seltaan vähän korkeam­paa vuokraa? Entä mil­lä perus­teel­la oikeus tek­isi päätök­sen­sä? Minus­ta on ihan perustel­tua sanoa, että Helsingillä olisi ainakin osalle kan­takaupun­gin sata­ma-alueista muu­takin käyt­töä (vaik­ka se ei tietenkään tarkoi­ta, että ne pitäisi ottaa muuhun käyt­töön). Olisi mie­lenki­in­toista nähdä mitä tuos­ta seuraisi.

  60. Osmo Soin­in­vaara:
    Jyr­ki, tuo­ta argu­ment­tia on todel­la vaikea ymmärtää. Sil­lä voidaan perustel­la, ja onkin perustel­tu, että Helsin­gin ranto­ja kan­nat­taa käyt­tää Itämerel­lä seilaavien kont­tien varas­toalueek­si. Kansan­talousti­eteen peruskurssil­la opete­taan vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sen käsite.

    Mitä kansan­taloustiede sanoo Merisa­ta­man­ran­nas­ta? Onko sekin jo raken­net­tavien listalla?

    Ei kaavoit­ta­ja voi laskea tuol­laisia vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia suo­ravi­ivais­es­ti. Kaavoit­ta­jan pitää keskit­tyä toimi­van ja viihty­isän kaupun­gin tekemiseen. Tässä pelis­sä maa on sen arvoista kuin se kaavoite­taan. Jos­sain pitää olla myös sata­ma-aluet­ta, nur­mikoi­ta, puis­to­ja, meren­lah­tia ja näköalo­ja, vaik­ka ne eivät olekaan yhtä kalli­il­la vuokrat­tavia aluei­ta kuin pil­ven­pi­irtäjien poh­jat. Vai­h­toe­htoiskus­tan­nuk­sia laske­mal­la raken­net­taisi­in aina lisää, aina uudelle täyt­tö­maalle, aina Tallinnaan asti.

  61. Kivikaupun­gin kas­vat­ti:

    Laivaa ei myöskään kan­na­ta seisot­taa sata­mas­sa pitk­iä (las­tauk­sen vaa­timia) aiko­ja, kos­ka varus­ta­mo ansait­see kul­jet­ta­mal­la matkus­ta­jansa ja lastin­sa meren yli. Sata­mas­sa seiso­va lai­va on huono bisnes, jos laivay­htiön toim­inta-ajatuk­se­na on kul­je­tus­palvelu. Tästä syys­tä rekat ja perä­vaunut, jot­ka saadaan sata­mas­ta nopeasti laivaan, ja joka viivähtää sata­mas­sa ver­rat­tain lyhyen ajan, on taloudel­lisem­pi ratkaisu kuin lai­va, joka jou­tu­isi odot­tele­maan, ehkä pitkäänkin, jokaista (mah­dol­lis­es­ti kaupun­gin liiken­neval­ois­sa viipyvää) rekkaa. Sik­si tarvi­taan sitä sata­man lai­turin vier­essä (tai lähel­lä sitä) sijait­se­vaa kenttää.

    Eli jälleen eri­no­maisen hyviä syitä mah­dol­lis­taa ja ohja­ta auto­laut­tali­ikenne ensisi­jas­sa Vuosaa­reen. Keskus­ta satamien yhtey­teen ei ole mah­dol­lista perus­taa iso­ja rekkak­ent­tiä (mon­een ker­taan mainit­tu vai­h­toe­htoiskus­tan­nus) ja auto­laut­to­jen purku puurout­taa liikenteen.

    p.s. Pitääkö alkaa jär­jestämään miekkare­i­ta laivo­jen purkua­janko­hti­in, ennen kuin auto­laut­tali­iken­teen mielet­tömyys keskus­taan ymmär­retään kun­nol­la? Mites vaik­ka pieni kadun­val­taustapah­tu­ma Skat­tan tai Län­sisa­ta­man purkuteillä.

  62. “tuos­ta tulisi slummibulevardi” 

    En ennus­tanut, että siitä TULEE slummibulevardi. 

    “uhosit ryhtyväsi”

    Enkä uhon­nut ITSE ryhtyväni mihinkään, mut­ta sähän saat tietenkin ymmärtää kaiken juuri niin kuin itse halu­at (tai kykenet). Niin ja mitä itsekeskeisyy­teen tulee, niin tot­ta hel­vetis­sä mä ostan — jos ostan — käm­pän omi­in tarpeisi­i­ni, muut tekee mitä lystää. 

    Ja sit­ten tois­es­ta säikeestä: 

    “koite­taan uskotel­la väljyy­den gen­eroivan lisää” 

    Sul­la on kyl­lä aika omi­tu­inen tuo tajun­nalli­nen maail­ma, jos kuvit­telet täl­lä ole­van mitään tekemistä tiiviy­den kanssa sinän­sä. Tilas­to­jen mukaan Helsingistä kun on pitkäaikaistrend­inä muut­tanut pois veron­mak­sajia joka tapauk­ses­sa, ja tilalle on tul­lut tulonsaajia. 

    Mut­ta jos tässä nyt viisas­tele­maan ruve­taan, niin OK, ver­taa­pa vaik­ka Kau­ni­ais­ten ja Kallion/Sörkän asukkaiden tulota­soa. Asuukos siel­lä kaikkein tiiveim­mässä kaupungis­sa niitä hyviä veron­mak­sajia paljonkin? 

    PS. Tästä on aivan turha vään­tää, kos­ka sä ilmeisim­min vihaat tavan nor­maalia keskilu­okkaista elämää autoi­neen ja rivarei­neen, kun mä taas puolestani olen sitä mieltä, että sekin on ihan hyvä ja elämän­laadul­taan toimi­va vai­h­toe­hto. Joten se siitä…

    1. Tilas­to­jen mukaan Helsingistä kun on pitkäaikaistrend­inä muut­tanut pois veron­mak­sajia joka tapauk­ses­sa, ja tilalle on tul­lut tulonsaajia. 

      Tämä on osoi­tus sinän­sä todes­ta väit­tämästä, joka on kuitenkin täysin harhaan­jo­hta­va. Helsinki­in muut­taa joka vuosi tuhan­sia täys­in­tu­lot­to­mia ihmisiä opsikele­maan ja pois muut­taa valmi­ita insinööre­jä ja lääkäre­itä. Keskimääräi­nen tulota­so on pysynyt varsin vakaana eikä siinä ole tapoah­tunut merkit­tävää muu­tos­ta. Nyt kun kaupungis­sa (=ratikkaverkon piiris­sä) asum­i­nen on tul­lut aiem­paa suosi­tum­mak­si, voisi olet­taa keski­t­u­lonkin kään­tyvän nousuun.

  63. Osmo Soin­in­vaara: Tämä on osoi­tus sinän­sä todes­ta väit­tämästä, joka on kuitenkin täysin harhaan­jo­hta­va. Helsinki­in muut­taa joka vuosi tuhan­sia täys­in­tu­lot­to­mia ihmisiä opsikele­maan ja pois muut­taa valmi­ita insinööre­jä ja lääkäre­itä. Keskimääräi­nen tulota­so on pysynyt varsin vakaana eikä siinä ole tapoah­tunut merkit­tävää muu­tos­ta. Nyt kun kaupungis­sa (=ratikkaverkon piiris­sä) asum­i­nen on tul­lut aiem­paa suosi­tum­mak­si, voisi olet­taa keski­t­u­lonkin kään­tyvän nousuun.

    Kun nyt ruvet­ti­in tarkastele­maan mah­dol­lisia harhaan­jo­htavia väit­teitä, pitää kysyä, mihin tuo väite siitä, että ratikkaverkon piiris­sä asimi­nen olisi tul­lut aiem­paa suosi­tum­mak­si perustuu.

    Onko siis ole­mas­sa jotain tutkimus­tu­lok­sia asi­as­ta, vai onko kyse esim. (mah­dol­lis­es­ti harhaan­jo­htavasti) vain korkeas­ta hin­tata­sos­ta? Fak­taa vai mielikuvia?

  64. Mau­r­izio: sä ilmeisim­min vihaat tavan nor­maalia keskilu­okkaista elämää autoi­neen ja rivarei­neen, kun mä taas puolestani olen sitä mieltä, että sekin on ihan hyvä ja elämän­laadul­taan toimi­va vaihtoehto

    Ei ollut osoitet­tu min­ulle, mut­ta ihan vihol­lisku­van mon­imuo­tois­tamisek­si: minä nautin keskilu­okkaises­ta elämästä omakoti­talos­sa, mut­ta epäin­himil­lisin pon­nis­tuksin kyke­nen jotenkin näkemään kaupunkielämänkin hyvät puo­let. Naa­pu­rus­tossani tapah­tuu muuten koko ajan rak­en­tamista ja tiivistämistä, mut­ta se ei kuu­lu min­ulle, kos­ka en omista niitä tont­te­ja ja kun­nioi­tan omis­tu­soikeut­ta toisin kuin kaiken maail­man anarko­markot ja kommarit.

  65. Rolle: Eli jälleen eri­no­maisen hyviä syitä mah­dol­lis­taa ja ohja­ta auto­laut­tali­ikenne ensisi­jas­sa Vuosaa­reen. Keskus­ta satamien yhtey­teen ei ole mah­dol­lista perus­taa iso­ja rekkak­ent­tiä (mon­een ker­taan mainit­tu vai­h­toe­htoiskus­tan­nus) ja auto­laut­to­jen purku puurout­taa liikenteen.

    p.s. Pitääkö alkaa jär­jestämään miekkare­i­ta laivo­jen purkua­janko­hti­in, ennen kuin auto­laut­tali­iken­teen mielet­tömyys keskus­taan ymmär­retään kunnolla? … 

    Rorot menevät jo nyt Vuosaa­reen, mut­ta MATKUS­TA­JA-auto­lau­tat, joil­la myös rekko­ja osit­tain kul­kee, käyvät Helsin­gin sata­man muis­sa osis­sa. Niis­sä bis­nesidea ja logis­ti­ikkaan liit­tyvä prob­lemati­ik­ka on toinen kuin pelkissä rek­ka- tai trailerilautoissa.

    Miekkare­i­ta ennem­min kan­nat­taisi selvit­tää minne nuo sata­man eri osista (sisä­maan suun­taan) lähtevät rekat (eli se suurin ongel­ma) menevät, ja mitä mah­dol­lisia ratkaisu­vai­h­toe­hto­ja voisi löy­tyä. Ei matkus­ta­jali­iken­net­tä kan­na­ta kovin hep­poisin perustein mihinkään Vuosaaren tai Inkoon kaltaiseen huitsin Nevadaan nyky­i­sistä paljon keskeisem­mistä Eteläsa­ta­mas­ta, Jätkäsaares­ta tai Kata­jan­nokaltakaan karkottaa.

  66. Teen vielä selväk­si sen, että vaik­ka logis­ti­ikkaon­gelmista jotain luu­lenkin ymmärtäväni, mielestäni vilkas rek­ka- tai muu liikenne asun­tokadul­la tai asuinalueen välit­tömässä läheisyy­dessä ei ole mikään ihan hep­poinen asia.

  67. Osmo Soin­in­vaara:
    Hin­to­jen muu­tok­set ker­to­vat kyl­lä jotain haluttavuudesta.

    Saat­ta­vat joskus ker­toakin, mut­ta eivät toki aina. Joku tilas­toti­eteil­i­jä voisi ker­toa, että tuol­laisia luku­ja voi myös tulki­ta hel­posti väärin. Niil­lä voi myös tahal­laan tai vahin­gos­sa johtaa ihmisiä harhaan.

    Hin­noista voi yrit­tää päätel­lä vaik­ka, että ihmiset halu­a­vat asua eri­tyis­es­ti tehtaiden vier­essä, tai että helsinkiläiset halu­a­vat asua (oletet­tavasti kalli­im­mas­sa) Tukholmassa.

    Jos väite perus­tuu siihen, että Helsin­gin kekus­tan hin­nat ovat nousseet suh­teessa Nur­mi­jär­ven hin­toi­hin, luon­tevin seli­tys on kai taan­tu­ma. Samoin, jos Helsin­gin hin­nat ovat laske­neet suh­teessa Tukhol­man hintoihin.

    Olisi vähem­män harhaut­tavaa tode­ta vain, että Helsin­gin keskus­tan hin­tata­so näyt­tää säi­lyvän Suomen mit­takaavas­sa korkeana, otta­mat­ta kan­taa siihen, johtuuko se asum­is­pref­er­enssien muu­tok­ses­ta, kaavoituk­sen vinoumista (paljon työ­paikko­ja suh­teessa asun­to­jen määrään, mikä pakot­taa osan työn­tek­i­jöistä asumaan Nur­mi­järvel­lä), her­rahissin vedos­ta, pääkont­tor­ei­den ja val­tion viras­to­jen sijain­nista, vai muista mah­dol­li­sista tek­i­jöistä. Vähem­män jäätelön­syön­ti ja hukku­miskuole­ma ‑argu­men­toin­tia, kiitos, vaik­ka Helsin­gin keskus­ta tun­netusti voi olla joillekin myös mieluisa asuinympäristö.

  68. Lisäk­si Helsin­gin keskus­tan pienet asunnot/yksiöt ovat tun­netusti sijoit­ta­jien suo­sios­sa. Osaa jopa pide­tään tyhjänä hin­nan nousua odotellessa.

  69. Mau­r­izio:
    “tuos­ta tulisi slummibulevardi”
    En ennus­tanut, että siitä TULEE slummibulevardi 

    Okei. Jotain sinä kuitenkin höpisit jostain slum­mibule­vardeista ja minä sit­ten tulk­itsin sen väärin.

    Mau­r­izio:
    “uhosit ryhtyväsi”

    Enkä uhon­nut ITSE ryhtyväni mihinkään, mut­ta sähän saat tietenkin ymmärtää kaiken juuri niin kuin itse halu­at (tai kykenet). 

    Selkis.

    Mau­r­izio:
    Niin ja mitä itsekeskeisyy­teen tulee, niin tot­ta hel­vetis­sä mä ostan – jos ostan – käm­pän omi­in tarpeisi­i­ni, muut tekee mitä lystää. 

    Siinä ei todel­lakaan ole mitään itsekeskeistä, jos ostaa asunnon/muuttaa alueelle, joka vas­taa omia tarpei­ta. Point­ti­ni oli se, että kaik­ki suun­nitel­mat eivät voi miel­lyt­tää kaikkia ja sik­si vetoami­nen siihen, että juuri SINÄ et halu­aisi muut­taa “slum­mibule­vardin” var­relle, antaa vähän itsekeskeisen kuvan. Et sinä var­maan(?) eteläiseen kan­takaupunki­inkaan muut­taisi, mut­ta ei sitä voi kiistää, että eteläisen kan­takaupun­gin kämpille on paljon kysyn­tää jne.

    Mau­r­izio:
    Ja sit­ten tois­es­ta säikeestä:

    “koite­taan uskotel­la väljyy­den gen­eroivan lisää”

    Sul­la on kyl­lä aika omi­tu­inen tuo tajun­nalli­nen maail­ma, jos kuvit­telet täl­lä ole­van mitään tekemistä tiiviy­den kanssa sinän­sä. Tilas­to­jen mukaan Helsingistä kun on pitkäaikaistrend­inä muut­tanut pois veron­mak­sajia joka tapauk­ses­sa, ja tilalle on tul­lut tulonsaajia. 

    Jep, eli asi­a­han on juuri noin. Tiiviy­del­lä tai väljyy­del­lä ei itsessään ole suo­raa yhteyt­tä elinympäristön koet­tuun laatu­un, eikä siten siihen, mihin veron­mak­sa­jat muut­ta­vat. Välil­lä nois­sa viesteis­sä vaan tun­nu­taan vetävän yhtäläisyys­merk­it “slum­mi­u­tu­misen” ja tiiviy­den välille.

    Sekin on tot­ta, että tuo tren­di on ole­mas­sa ja täl­lä het­kel­lä näyt­tää valitet­tavasti siltä, että tren­di kos­ket­taa koko Suomea. Ulko­mail­ta tulee paljon tulon­si­ir­to­jien saa­jia ja vas­taavasti omaa koulutet­tua väkeä läh­tee (en tosin tiedä kuin­ka paljon). Joka tapauk­ses­sa keski­t­u­lo­jen kehi­tys on parem­min kaupun­gin yleistä taloudel­lista kehi­tys­tä kuvaa­va mit­tari kuin pelkkä sisään ja ulos muut­tanei­den ver­tailu, ihan kuten Ode tote­si. Vuosien 2001 ja 2012 välil­lä 15 vuot­ta täyt­tänei­den kaupunki­lais­ten val­tion­veronalaiset keski­t­u­lot ovat kas­va­neet joka vuosi, pait­si 2007–2008, jol­loin ne lask­i­vat 1,3 %. Lähde: aluesarjat.fi -> Tilas­tokan­ta -> Pääkaupunkiseu­tu alueit­tain -> Tulota­so -> Väestön tulot

    Mau­r­izio:
    Mut­ta jos tässä nyt viisas­tele­maan ruve­taan, niin OK, ver­taa­pa vaik­ka Kau­ni­ais­ten ja Kallion/Sörkän asukkaiden tulota­soa. Asuukos siel­lä kaikkein tiiveim­mässä kaupungis­sa niitä hyviä veron­mak­sajia paljonkin? 

    Pakko viisas­tel­la vielä vähän takaisin ja tode­ta, että Kallio ei suinkaan ole kaikkein tiivein­tä kaupunkia Helsingis­sä. Asukasti­hey­deltään suur­in­ta kyl­lä, mut­ta raken­nuste­hokku­udeltaan ei. Ja jot­ta et ymmärtäisi väärin, niin en väitä, että Kallio olisi automaat­tis­es­ti viihty­isämpi paik­ka tai että se houkut­telisi enem­män “hyviä veron­mak­sajia”, jos sen aluete­hokku­us olisi yhtä suuri kuin vaik­ka Kampin. Toteu­tuk­ses­ta sekä ihmis­ten yksilöl­li­sistä miel­tymyk­sistä ja tarpeista, jot­ka siis ilmenevät kysyn­tänä, se on lop­pu­vi­imein kiinni.

    Tuol­laisel­la cher­ry pick­ing ‑metodil­la saa tosi­aan vaik­ka minkälaisia tulok­sia ja nuo ver­tailut ovat usein aika hausko­jakin. Ver­taa itse esim. Kaartinkaupungis­sa asu­vien keski­t­u­lo­ja Tapani­las­sa asu­vien keski­t­u­loi­hin (tiedot löy­tyvät aluesarjat.fi:stä). Molem­mat ovat kivo­ja asuinaluei­ta, mut­ta huo­mat­tavasti tiivi­im­mässä Kaartinkaupungis­sa on (31.12.2012) yli kaksinker­taiset keski­t­u­lot. Jakomä­keen (joka on väljä sekin) ver­rat­tuna Kaartinkaupun­gin keski­t­u­lot ovat yli kolminker­taiset. Maail­mal­ta löy­tyy sit­ten noi­ta upper east side­ja ja vas­taavia super­rikkaiden suosimia super­ti­ivi­itä aluei­ta vaik­ka kuin­ka paljon, mut­ta se ei toki ole kovin rel­e­vant­tia. Ja tietysti yhtä lail­la löy­tyy myös wes­t­en­de­jä ja kuusisaaria. 

    Sekä tiivi­ille että väljälle on siis kysyn­tän­sä, mut­ta Helsin­gin tapauk­ses­sa lähtisin siitä, että keskeisille paikoille ei kan­na­ta ihan mil­lään pien­talote­hokku­udel­la kaavoit­taa — jos ker­ran kaavoite­taan — kos­ka mak­suhalukas­ta kysyn­tää on tiivi­im­mällekin. Toisin sanoen maan arvo on korkea, joten keskeis­ten sijain­tien haaskaami­nen väljään rak­en­tamiseen tai motarei­den suo­ja-alueik­si on kaupun­gin maao­maisu­u­den haaskaamista. Min­ulle tulee ole­maan ikuinen mys­teeri, mik­si esim. Jätkäsaar­ta ei voin­ut kaavoit­taa Kampin tai Punavuoren tehokku­udel­la, kun se ei edes olisi ollut yhtään keneltäkään pois.

    Kallios­ta puheen ollen uskon kyl­lä, että sekin tulee koke­maan saman­laisen gen­tri­fikaa­tion kuin esim. Punavuori ja Tukhol­man Söder­malm ovat koke­neet. Kallion perus­pi­irin keski­t­u­lot ovat jo nyt korkeam­mat kuin koko maan keskiar­vo, vaik­ka Kallios­sa asuu tois­taisek­si maan keskiar­voa enem­män opiske­li­joi­ta ja mui­ta epä­toiv­ot­tu­ja, vähä­tu­loisia pen­teleitä. Nythän siel­lä jopa ostel­laan vierekkäisiä pien­asun­to­ja ja yhdis­tel­lään niitä per­hea­sun­noik­si, eli hyvikset val­taa­vat alaa pahik­sil­ta. Kaiken kaikki­aan aika luon­nol­lista kehi­tys­tä viihty­isik­si koe­tu­il­la alueilla.

    Mau­r­izio:
    PS. Tästä on aivan turha vään­tää, kos­ka sä ilmeisim­min vihaat tavan nor­maalia keskilu­okkaista elämää autoi­neen ja rivarei­neen, kun mä taas puolestani olen sitä mieltä, että sekin on ihan hyvä ja elämän­laadul­taan toimi­va vai­h­toe­hto. Joten se siitä… 

    No huh­huh. Yhtä hyvin minä voisin sanoa, että sinä vihaat keskilu­okkaista elämää ker­rostalo­huoneis­toi­neen ja matkako­rt­tei­neen, kun minä taas puolestani olen sitä mieltä, että sekin on ihan hyvä ja elämän­laadul­taan toimi­va vai­h­toe­hto. Ehkä kuitenkin parem­pi jät­tää tuol­laiset ole­tuk­set kanssakeskustelijoista tekemät­tä ja keskit­tyä asiaan? 

    Olen kyl­lä samaa mieltä, että tämä vään­tämi­nen on turhaa ja lisäk­si pilaa blo­gin laadukkaan kom­ment­tio­sion. Taidan jatkos­sa pyrk­iä kom­men­toimaan lähin­nä blo­gauk­sien sisältöä muiden kir­joit­ta­jien kom­ment­tien sijaan. Nytkin meni hie­man off-top­i­cik­si. Hehe.

  70. Juho Laatu:

    Olisi vähem­män harhaut­tavaa tode­ta vain, että Helsin­gin keskus­tan hin­tata­so näyt­tää säi­lyvän Suomen mit­takaavas­sa korkeana, otta­mat­ta kan­taa siihen, johtuuko se asum­is­pref­er­enssien muu­tok­ses­ta, kaavoituk­sen vinoumista (paljon työ­paikko­ja suh­teessa asun­to­jen määrään, mikä pakot­taa osan työn­tek­i­jöistä asumaan Nur­mi­järvel­lä), her­rahissin vedos­ta, pääkont­tor­ei­den ja val­tion viras­to­jen sijain­nista, vai muista mah­dol­li­sista tek­i­jöistä. Vähem­män jäätelön­syön­ti ja hukku­miskuole­ma ‑argu­men­toin­tia, kiitos, vaik­ka Helsin­gin keskus­ta tun­netusti voi olla joillekin myös mieluisa asuinympäristö.

    Ja näin­hän OS lainaa­mas­sasi kom­men­tis­sa teki, ei ottanut kan­taa syi­hin, vaan juurikin että ihmiset syys­tä tai tois­es­ta arvosta­vat Helsinkiä asuinalueena. Oma­l­ta kohdal­tani suurin arvos­tuk­sen syy on ajankäytön järkevöi­tys, vähem­män aikaa pen­delöimässä, ja enem­män kaik­keen mis­tä pidän pen­delöin­tiä enemmän.

  71. Juho Laatu: Hin­noista voi yrit­tää päätel­lä vaik­ka, että ihmiset halu­a­vat asua eri­tyis­es­ti tehtaiden vier­essä, tai että helsinkiläiset halu­a­vat asua (oletet­tavasti kalli­im­mas­sa) Tukholmassa.

    Teol­lisu­u­s­paikkakun­nal­la tehtaan lakkaut­ta­mi­nen todel­la voi rom­ah­dut­taa asun­to­jen arvon. Tai jos Helsingistä ei löy­dy töitä mut­ta Tukhol­mas­ta löy­tyy (tai sieltä löy­tyy parem­min palkat­tu työ, tai vero­tuk­sel­li­sista syistä siel­lä kan­nat­taa asua), voi Tukhol­maan muut­ta­mi­nen houkutel­la vaik­ka asum­i­nen siel­lä olisikin kalliimpaa.
    Työssäkäyn­tialueen sisäl­läkin halu­tu­im­mat asuinalueet ovat usein saavutet­tavu­udeltaan jos ei parhai­ta niin ainakin hyviä. Muil­la kuin saavutet­tavu­u­teen liit­tyvil­lä arvoil­la on jotain merk­i­tys­tä arvon­muo­dos­tuk­ses­sa, mut­ta valitet­ta­van vähäistä se on ollut (esim. asun­not ovat men­neet kau­pak­si yksi­no­maan sijain­nin eli saavutet­tavu­u­den perus­teel­la, oli talo tai naa­pu­rus­to minkä näköi­nen tahansa).

  72. Coun­try­boy:
    Lisäk­si Helsin­gin keskus­tan pienet asunnot/yksiöt ovat tun­netusti sijoit­ta­jien suo­sios­sa. Osaa jopa pide­tään tyhjänä hin­nan nousua odotellessa.

    Ja lisätään tuo­hon vaikka­pa asum­istuet, yliopis­tokeskit­tymä ja sil­tarumpu­ra­hat, joi­ta tun­tuu nyt tule­van vähän väliä (uusim­pana sta­dion­ille). Syitä kyl­lä riit­tää. Jokainen äpoimii omaan ide­olo­giaansa sopivim­mat syyt, tuke­maan omia ennakkoluulojaan.

  73. Rolle: Ja näin­hän OS lainaa­mas­sasi kom­men­tis­sa teki, ei ottanut kan­taa syi­hin, vaan juurikin että ihmiset syys­tä tai tois­es­ta arvosta­vat Helsinkiä asuinalueena.

    Hän taisi väit­tää, että suh­teelli­nen hin­take­hi­tys todis­taa, että syy tuolle kehi­tyk­selle on nou­se­va kan­takaupunki­a­sumisen suo­sio, tai jotain sinne päin. Ei mene läpi ilman parem­pia perustelui­ta. Uskot­tavampiakin seli­tyk­siä löytyy.

    Oma­l­ta kohdal­tani suurin arvos­tuk­sen syy on ajankäytön järkevöi­tys, vähem­män aikaa pen­delöimässä, ja enem­män kaik­keen mis­tä pidän pen­delöin­tiä enemmän.

    Itse pidän Helsin­gin kan­takaupungista ehkä eniten sen laa­jan kult­tuu­ri­tar­jon­nan vuok­si. Myös tiet­ty lievä suurkaupunki­maisu­us tuo sille hie­man eksoti­ik­ka-arvoa ja vai­h­toe­htoa maaseudun rauhalle (mikä ei tietenkään tarkoi­ta vielä, että pysyvä asum­i­nen olisi hauskaa).

    Jos halu­aa vält­tää ajan tuh­laus­ta pen­delöin­ti­in, mikä tahansa muu paikkakun­ta Suomes­sa voisi olla parem­pi (asun­to + työ­paik­ka). Tai sit­ten joutuu mak­samaan mal­tai­ta keskus­ta-asun­nos­ta. Jos työ­paik­ka on Helsin­gin keskus­tas­sa, helpon pen­delöin­nin vai­h­toe­hto­ja ei tietenkään ole mui­ta kuin asun­to keskustassa.

    Asum­isvi­ihtyvyy­den voi määritel­lä myös niin, että siihen eivät kuu­lu työn­tekoon liit­tyvät asi­at kuten pen­delöin­ti, vaan vain itse asumiseen ja asun­non läheiseen vapaa-aikaan liit­tyvät asiat.

  74. Ville:
    Työssäkäyn­tialueen sisäl­läkin halu­tu­im­mat asuinalueet ovat usein saavutet­tavu­udeltaan jos ei parhai­ta niin ainakin hyviä. Muil­la kuin saavutet­tavu­u­teen liit­tyvil­lä arvoil­la on jotain merk­i­tys­tä arvon­muo­dos­tuk­ses­sa, mut­ta valitet­ta­van vähäistä se on ollut

    Ehkä joku taita­va tutk­i­ja voisi yrit­tää mallinnus­ta, jos­sa kunkin asuin­paikan hin­tata­sos­ta vähen­netään työ­matkan lyhyy­den tuo­ma lisäar­vo. Seu­raavak­si sit­ten palkkata­son vaiku­tus, asum­istuet, kun­nal­lisvero­pros­en­tit jne. Ei näinkään vielä absolu­ut­tista asum­isvi­ihtyvyyt­tä päästäisi mit­taa­maan, mut­ta ainakin naa­puri­aluei­ta olisi helpom­pi ver­tail­la toisiinsa.

    1. Mik­si työpåaikan lyhyy­den vaiku­tus pitäisi pois­taa hin­tata­sos­ta. Kyl­lä päivit­täi­nen työ­matkan on merkit­tävä elämän laatu­un vaikut­ta­va asia?

  75. Osmo Soin­in­vaara:
    Mik­si työpåaikan lyhyy­den vaiku­tus pitäisi pois­taa hin­tata­sos­ta. Kyl­lä päivit­täi­nen työ­matkan on merkit­tävä elämän laatu­un vaikut­ta­va asia?

    Molem­mat mit­taus­ta­vat ovat mah­dol­lisia. Pitää vain tehdä selväk­si mitä mitataan. Työ­matkan sit­o­mi­nen käsit­teeseen, jota kut­su­taan vaikka­pa “asum­isvi­ihtyvyy­dek­si” on han­kalaa, kos­ka sit­ten saadaan tulok­sia, joiden mukaan ihmis­ten mielestä tehtaiden vier­essä on viihty­isä asua. Käsit­tei­den nimeämi­nen kohdet­ta hyvin kuvail­e­val­la taval­la on siis myös tärkeää, jos halu­amme vält­tää harhaanjohtamisia.

    Helsin­gin hin­tata­so on Suomen yleiseen tasoon ver­rat­tuna korkea. Tästä voidaan johtaa hel­posti tilan­net­ta aika luon­tev­asti tilan­net­ta kuvaa­va neu­traali käsite “valmius mak­saa ko. asun­noista paljon”. Jos halu­amme eriyt­tää tästä asumisen viihtyvyyt­tä käsit­televän osan, pitää määritel­lä, mitä “asumiseen” tässä kuuluu.

    Jos halu­amme ottaa käyt­tämämme mit­tarin määritelmään mukaan pen­delöin­nin, on ehkä luon­te­va määritel­lä myös työ­paikan sijain­ti. Jos työ­paik­ka on Helsin­gin keskus­tas­sa, keskus­tan “asum­is- ja työssäkäyn­tivi­ihtyvyys” nousee. Jos työ­paik­ka on Laa­jasa­los­sa, käy toisin päin. Nuo tapauk­set voi käsitel­lä erik­seen, tai sit­ten ruve­ta ajat­tele­maan (hie­man han­kalasti) eri kaupungi­nosien työ­matko­jen (toiseen tai toiseen suun­taan) keskip­ituuk­sil­la. Tämä mit­tari on käsit­teenä siis hie­man monimutkaisempi.

  76. Lyhyt työ­mat­ka on kyl­lä olen­nainen osa asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Har­va nimit­täin naut­tii esimerkik­si ruuhkas­sa istumisesta. 

    Et voi raja­ta asum­isvi­ihtyvyyt­tä koske­via asioi­ta lop­pumaan ton­tin rajalle, kos­ka sil­loin­han pitäisi pois­taa laskuista mm. näköala ja palve­lut. Itse työsken­te­len kotona ja se oli yksi merkit­tävä syy nykyisen asuin­paikan ja asun­non valintaan.

  77. Sylt­ty:
    Lyhyt työ­mat­ka on kyl­lä olen­nainen osa asum­isvi­ihtyvyyt­tä. Har­va nimit­täin naut­tii esimerkik­si ruuhkas­sa istumisesta. 

    Et voi raja­ta asum­isvi­ihtyvyyt­tä koske­via asioi­ta lop­pumaan ton­tin rajalle, kos­ka sil­loin­han pitäisi pois­taa laskuista mm. näköala ja palve­lut. Itse työsken­te­len kotona ja se oli yksi merkit­tävä syy nykyisen asuin­paikan ja asun­non valintaan.

    Jako asum­isvi­ihtyvyy­teen ja mui­hin asuin­paikan val­it­semiskri­teerei­hin ei ole help­po. Lasken yleen­sä asum­isvi­ihtyvyy­teen myös vapaa-aikaan liit­tyvät kodin ulkop­uolisi­et tek­i­jät, mut­ta en työ­paikkaan liit­tyviä tek­i­jöitä. Oman vapaa-ajan ja työ­paikan lisäk­si on vielä muitakin tek­i­jöitä, kuten suku­lais­ten sijainti.

    Yksi mah­dolli­nen selkeä nimeämiskäytän­tö voisi olla jako vapaa-ajan viihtyvyy­teen ja työn toimivu­u­teen (vältän tässä työn­teon yhtey­dessä sanaa viihtyvyys, kos­ka kyse on paljos­ta muustakin).

    Syy mik­si vältän ter­min “asum­isvi­ihtyvyys” ja työ­matkan niput­tamista yhteen on pitkälti se, että on varsin yleistä, että joku _joutuu_ muut­ta­maan työn perässä jon­nekin, eikä vält­tämät­tä viihdy tuos­sa paikas­sa lainkaan. Tuos­sa tilanteessa työ­matkan pitämi­nen järke­vis­sä puit­teis­sa ja viihty­isä asum­i­nen ovat niin selvässä ris­tiri­idas­sa keskenään, että ter­min “asum­isvi­ihtyvyys” käyt­tö menisi jo pilkkaamisen puolelle.

    1. Juho, työn perässä muut­ta­mi­nen ker­too eros­ta Helsin­gin seudun ja muun maan välil­lä, mut­ta se ei ole syy Helsin­gin eri kaupungi­nosien välisille arvos­tuseroille. On aika vaikea perustel­la sitä, jos omako­tialueet kaupu­g­in laidil­la halpenevat ja ker­rostaloa­sun­not kan­takaupungis­sa käy­hvät yhä vain kalli­im­mak­si, että tämä ei ker­toisi jotain pref­er­enssien muuttumisesta.

  78. Osmo Soin­in­vaara:
    Juho, työn perässä muut­ta­mi­nen ker­too eros­ta Helsin­gin seudun ja muun maan välil­lä, mut­ta se ei ole syy Helsin­gin eri kaupungi­nosien välisille arvos­tuseroille. On aika vaikea perustel­la sitä, jos omako­tialueet kaupu­g­in laidil­la halpenevat ja ker­rostaloa­sun­not kan­takaupungis­sa käy­hvät yhä vain kalli­im­mak­si, että tämä ei ker­toisi jotain pref­er­enssien muuttumisesta.

    Kyl­lä min­ulle ensim­mäi­nen mieleen tul­lut seli­tys sille, että Nur­mi­jär­ven hin­tata­so on laskenut suh­teessa kan­takaupun­gin hin­tata­soon on lama yhdis­tet­tynä pitkään pen­delöin­ti­matkaan. Nur­mi­jär­ven voi nähdä tässä pääkaupunkiseudun puskuri­alueena, jol­la hin­tavai­htelu voi olla suur­takin. Helsin­gin keskus­ta toisaal­ta on var­ma sijoi­tusko­hde, kos­ka siel­lä hin­tata­so putoaa toden­näköis­es­ti viimeisenä (myös siel­lä ole­vien val­tion ja kun­nan laitosten ja pääkont­tor­ei­den vuok­si). Jos kehi­tyk­selle on usei­ta mah­dol­lisia seli­tyk­siä, tarvit­taisi­in jotain todis­tei­ta oman seli­tyk­sen tuek­si ennen kuin sitä voi väit­tää ain­oak­si oikeak­si tai keskeisek­si tai edes yhdek­si syyksi.

  79. http://www.hs.fi/talous/a1418271906368

    Tallink aikoo tila­ta Turus­ta uuden lng-auto­lau­tan Helsin­ki-Tallinna välille. 

    Juuri nyt olisi Helsin­gin kaupungilla oivalli­nen tilaisu­us vaikut­taa omis­ta­mansa Helsin­gin sata­man väl­i­tyk­sel­lä siihen, kuin­ka paljon auto­ja tule­va laut­ta pus­kee Tyy­nen­merenkadun sump­pu­un ja tarvit­seeko sinne rak­en­taa sato­jen miljoonien tun­nelei­ta tai jono­tuskent­tiä kalli­ille maalle.

    Tässä vai­heessa suun­nit­telua ole­van auto­lau­tan autoka­p­a­siteet­tia voidaan vielä hel­posti muut­taa, jos auto­jen tuon­ti Län­sisa­ta­maan ei vaik­ka tule­vaisu­udessa vaikut­taisikaan liike­taloudel­lis­es­ti niin kan­nat­taval­ta kuin pelkkien matkus­ta­jien. Syynä voisi­vat olla esimerkik­si Län­sisa­ta­man ajoneu­voko­htaiset satamamaksut.

Vastaa käyttäjälle Kalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.